132. KESKIVIIKKONA 17. JOULUKUUTA 2014 Kello 10.00

Keskiviikkona 1

PTK 132/2014 vp

132. KESKIVIIKKONA 17. JOULUKUUTA 2014 kello 10.00

Päiväjärjestys

Ilmoituksia

Ainoa käsittely

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015; Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen (HE 131/2014 vp) täydentä- misestä ...... 2 Hallituksen esitys HE 131/2014 vp Hallituksen esitys HE 247/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp Talousarvioaloite TAA 1—538/2014 vp

Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma (10.00—12.39 ja 18.15— 19.57), ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi (14.05—16.00 ja 19.57—22.00) ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti (16.00— 18.15 ja 22.00—23.16).

Versio 6.1 Keskiviikkona 2

Nimenhuuto

Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 5 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhe- vapaa): Markku Mäntymaa /kok (s) Pentti Oinonen /ps (s) Aino-Kaisa Pekonen /vas (s) Annika Saarikko /kesk (p) Juha Sipilä /kesk

PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen (HE 131/2014 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 131/2014 vp Hallituksen esitys HE 247/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp Talousarvioaloite TAA 1—538/2014 vp

Puhemies Eero Heinäluoma: Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö. Asian käsittely keskeytettiin 16.12.2014 pidetyssä istunnossa.

Versio 6.1 Keskiviikkona 3

Nyt ryhdytään pääluokkien 21, 23, 25—28 ja 32 yksityiskohtai- seen käsittelyyn. Salissa liikkuminen on seuraavaksi kielletty, jotta nähdään, ketkä pyytävät puheenvuoron. Pyydän edustajia ottamaan paikkansa.

Pääluokka 21

Eduskunta

Seuraavaa pääluokkaa koskeva, hyväksytyn menettelytavan mukaisesti keskuskansliaan kirjallisena jätetty, edustajille monistettuna ja nume- roituna jaettu ehdotus tehtiin keskustelun kuluessa:

1. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: momentilta 21.30.01 vähennettäväksi 1 000 000 euroa Ulkopoliittisen instituutin määrärahasta. (TAA 219)

Päätökset

Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 1 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 182, ei 3, tyhjiä 1; poissa 13. (Ään. 1)

Eduskunta hyväksyi pääluokan 21 mietinnön mukaisena.

Pääluokka 23

Valtioneuvoston kanslia

Seuraavat pääluokkaa koskevat, hyväksytyn menettelytavan mukaisesti keskuskansliaan kirjallisina jätetyt, edustajille monistettuina ja nume- roituina jaetut ehdotukset tehtiin keskustelun kuluessa:

Versio 6.1 Keskiviikkona 4

1. Markus Mustajärvi /vr Simo Rundgrenin /kesk kannattamana: lausumaehdotus luvun 23.10 kohdalla: Hallitus turvaa valtion aktiivi- sella omistajapolitiikalla Pohjois-Suomen (Lappi ja Kuusamo) lentoliikenteen toimivuuden ja pohjoisen matkailualueen saavutettavuuden. (TAA 220)

2. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentilta 23.20.50 vähennettäväksi 3 100 000 euroa puoluetoiminnan tukemiseen osoitetusta määrärahasta. (Vastalause 1)

Päätökset

Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 1 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 142, ei 45, tyhjiä 1; poissa 11. (Ään. 2)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 2 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 151, ei 36, tyhjiä 2; poissa 10. (Ään. 3)

Eduskunta hyväksyi pääluokan 23 mietinnön mukaisena.

Pääluokka 25

Oikeusministeriön hallinnonala

1. Maria Tolppanen /ps Osmo Kokon /ps kannattamana: momentille 25.01.50 lisäyksenä 500 000 euroa rikosuhripäivystyksen järjestä- miseen Pohjanmaalla. (TAA 483)

Versio 6.1 Keskiviikkona 5

2. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentille 25.10.03 lisäyksenä 4 000 000 euroa tuomioistuinten toimintamenoihin. (Vastalause 1 )

3. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 25.10.03 lisäyksenä 5 000 000 euroa tuomioistuinten toimintamenoihin. (Vastalause 3)

4. Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Timo Soinin /ps kannattamana: momentille 25.10.03 lisäyksenä 10 000 000 euroa tuomioistuinten toimintamenoihin. (TAA 396)

6. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentille 25.30.01 lisäyksenä 1 000 000 euroa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin. (Vastalause 1)

7. Anna Kontula /vas Jari Myllykosken /vas kannattamana: momentille 25.30.01 lisäyksenä 5 000 000 euroa turvaamaan syyttäjälai- toksen resurssit harmaan talouden torjumiseksi. (TAA 161)

8. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 25.30.01 lisäyksenä 5 000 000 euroa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin. (Vastalause 3)

9. Jyrki Yrttiaho /vr Markus Mustajärven /vr kannattamana: momentille 25.30.01 lisäyksenä 8 000 000 euroa syyttäjälaitokselle harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan. (TAA 526)

10. Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Timo Soinin /ps kannattamana: momentille 25.30.01 lisäyksenä 10 000 000 euroa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin. (TAA 397)

Versio 6.1 Keskiviikkona 6

11. Risto Kalliorinne /vas Silvia Modigin /vas kannattamana: momentille 25.40.01 lisäyksenä 2 000 000 euroa vankilaverkoston säilyt- tämiseen. (TAA 309)

12. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 25.40.01 lisäyksenä 2 000 000 euroa Rikosseuraamuslaitok- sen toimintamenoihin. (Vastalause 3)

Päätökset

Äänestyksessä Maria Tolppasen ehdotuksesta 1 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 142, ei 49, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 4)

Puhemies Eero Heinäluoma: Pentti Kettusen ehdotus 2, Kari Uotilan ehdotus 3 ja Pirkko Ruohonen-Lernerin ehdotus 4 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 4 ehdotusta 3 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 2 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

1) Äänestyksessä Pirkko Ruohonen-Lernerin ehdotuksesta 4 Kari Uoti- lan ehdotusta 3 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 3 äänin jaa 155, ei 35, tyhjiä 2; poissa 7. (Ään. 5)

2) Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 3 Pentti Kettusen ehdotusta 2 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 2 äänin jaa 170, ei 19, tyhjiä 3; poissa 7. (Ään. 6)

3) Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 2 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin

Versio 6.1 Keskiviikkona 7

jaa 139, ei 52; poissa 8. (Ään. 7)

Puhemies Eero Heinäluoma: Pentti Kettusen ehdotus 6, Kari Uotilan ehdotus 8 ja Pirkko Ruohonen-Lernerin ehdotus 10 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 10 ehdotusta 8 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 6 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietin- töä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

1) Äänestyksessä Pirkko Ruohonen-Lernerin ehdotuksesta 10 Kari Uo- tilan ehdotusta 8 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 8 äänin jaa 153, ei 35, tyhjiä 4; poissa 7. (Ään. 8)

2) Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 8 Pentti Kettusen ehdotusta 6 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 6 äänin jaa 171, ei 18, tyhjiä 3; poissa 7. (Ään. 9)

3) Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 6 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 138, ei 52; poissa 9. (Ään. 10)

Puhemies Eero Heinäluoma: Anna Kontulan ehdotus 7 ja Jyrki Yrt- tiahon ehdotus 9 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 9 ehdotusta 7 vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

1) Äänestyksessä Jyrkki Yrttiahon ehdotuksesta 9 Anna Kontulan ehdotusta 7 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 7 äänin jaa 186, ei 4, tyhjiä 2; poissa 7. (Ään. 11)

Versio 6.1 Keskiviikkona 8

2) Äänestyksessä Anna Kontulan ehdotuksesta 7 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 169, ei 21, tyhjiä 2; poissa 7. (Ään. 12)

Äänestyksessä Risto Kalliorinteen ehdotuksesta 11 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 177, ei 15, tyhjiä 1; poissa 6. (Ään. 13)

Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 12 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 177, ei 15; poissa 7. (Ään. 14)

Eduskunta hyväksyi pääluokan 25 mietinnön mukaisena.

Pääluokka 26

Sisäministeriön hallinnonala

1. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 26.10.01 lisäyksenä 2 000 000 euroa harmaan talouden torjuntaan. (Vastalause 3)

3. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentille 26.10.01 lisäyksenä 25 000 000 euroa poliisin toimintamenoihin. (Vastalause 1)

5. Maria Tolppanen /ps Osmo Kokon /ps kannattamana: momentille 26.10.01 lisäyksenä 160 000 euroa huume- ja rahakoirien hankki- miseen ja ylläpitoon poliisille. (TAA 484)

Versio 6.1 Keskiviikkona 9

6. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: momentille 26.10.01 lisäyksenä 2 000 000 euroa poliisin resurssien turvaamiseen haja-asutusalueilla. (TAA 221)

7. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentille 26.20.01 lisäyksenä 5 000 000 euroa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin. (Vastalause 1)

9. Ari Torniainen /kesk Jari Lepän /kesk kannattamana: momentille 26.20.01 lisäyksenä 5 000 000 euroa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin rajanylityspaikkojen kehittämiseen ja liikenteen sujuvoitta- miseen. (TAA 494)

10. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: momentille 26.20.01 lisäyksenä 200 000 euroa Raja-Joosepin raja-aseman vuokriin. (TAA 222)

11. Kaj Turunen /ps Ismo Soukolan /ps kannattamana: lausumaehdotus momentin 26.20.01 kohdalla: "Parikkalan kansainvälinen raja- nylityspaikka vakinaistetaan vuoden 2016 alusta ja tarvittavat toimenpiteet tehdään vuoden 2015 aikana." (TAA 504)

12. Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Timo Soinin /ps kannattamana: momentille 26.30.01 lisäyksenä 100 000 euroa palomiesten eläkeiän alentamisen selvittämiseen. (TAA 400)

13. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 26.30.02 lisäyksenä 2 000 000 euroa Hätäkeskuslaitoksen toiminta-menoihin kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi. (Vasta- lause 3)

Versio 6.1 Keskiviikkona 10

14. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentilta 26.40.21 vähennettäväksi 10 000 000 euroa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen osoitetusta määrärahasta. (Vastalause 1)

15. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 26.40.21 lisäyksenä 1 000 000 euroa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. (Vastalause 3)

16. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 26 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että kenttä- poliisien määrä turvataan vähintään 7 500 htv:n tasolla." (Vastalause 2)

17. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 26 kohdalla: "Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että poliisitehtävien ti- lastointi saadaan koko maassa yhdenmukaiseksi ja läpinäkyväksi." (Vastalause 2)

18. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 26 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että vaali- kausittain laaditaan sisäisen turvallisuuden ohjelma sekä sisäisen turvallisuuden selonteko." (Vastalause 2)

19. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 26 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää hankkeen, jolla kartoitetaan mahdollisuudet uudistaa poliisin virkatehtävät." (Vastalause 2)

20. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 26 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus

Versio 6.1 Keskiviikkona 11

huolehtii koko maan turvallisena pitämisestä ja takaa poliisille, tullille, pelastustoimelle ja rajavartiolaitokselle riittävät voimavarat." (Vasta- lause 2)

Päätökset

Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 1 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 170, ei 21, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 15)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 3 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 154, ei 39; poissa 6. (Ään. 16)

Äänestyksessä Maria Tolppasen ehdotuksesta 5 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 144, ei 49; poissa 6. (Ään. 17)

Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 6 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 165, ei 27, tyhjiä 1; poissa 6. (Ään. 18)

Puhemies Eero Heinäluoma: Pentti Kettusen ehdotus 7 ja Ari Torni- aisen ehdotus 9 ovat saman sisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 7 ja Ari Torniaisen ehdotuksesta 9 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 111, ei 82; poissa 6. (Ään. 19)

Versio 6.1 Keskiviikkona 12

Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 10 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 171, ei 21, tyhjiä 1; poissa 6. (Ään. 20)

Äänestyksessä Kaj Turusen ehdotuksesta 11 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 146, ei 44; poissa 9. (Ään. 21)

Äänestyksessä Pirkko Ruohonen-Lernerin ehdotuksesta 12 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 147, ei 45; poissa 7. (Ään. 22)

Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 13 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 165, ei 25; poissa 9. (Ään. 23)

Puhemies Eero Heinäluoma: Pentti Kettusen ehdotus 14 ja Kari Uo- tilan ehdotus 15 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 15 ehdotusta 14 vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

1) Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 14 Kari Uotilan ehdotusta 15 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 15 äänin jaa 156, ei 36, tyhjiä 1; poissa 6. (Ään. 24)

2) Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 15 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 173, ei 20; poissa 6. (Ään. 25)

Versio 6.1 Keskiviikkona 13

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 16 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 138, ei 53; poissa 8. (Ään. 26)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 17 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 123, ei 67; poissa 9. (Ään. 27)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 18 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 127, ei 66; poissa 6. (Ään. 28)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 19 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 134, ei 58, tyhjiä 1; poissa 6. (Ään. 29)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 20 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 121, ei 71; poissa 7. (Ään. 30)

Eduskunta hyväksyi pääluokan 26 mietinnön mukaisena.

Pääluokka 27

Puolustusministeriön hallinnonala

Versio 6.1 Keskiviikkona 14

1. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentille 27.10.01 lisäyksenä 38 400 000 euroa sotilaallisen maanpuolustuk- sen toimintamenoihin. (Vastalause 1)

2. Jyrki Yrttiaho /vr Markus Mustajärven /vr kannattamana: lausumaehdotus momentin 27.10.18 kohdalla "Puolustusvoimat luopuu raskaan MLRS-raketinheitin-järjestelmän pitkän kantaman tykistöoh- jushankinnasta." (TAA 527)

3. Jussi Niinistö /ps Juho Eerolan /ps kannattamana: momentille 27.10.50 lisäyksenä 150 000 euroa maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen. (TAA 298)

5. Esko Kiviranta /kesk Eero Reijosen /kesk kannattamana: momentille 27.10.50 lisäyksenä 500 000 euroa maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen. (TAA 133)

6. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 27 kohdalla "Eduskunta edellyttää, että vuoden 2015 jälkeen puolustuksen rahoitus nostetaan parlamentaarisen seuran- taryhmän esittämälle tasolle." (Vastalause 2)

Päätökset

[Äänestys 31 mitätöitiin.]

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 1 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 156, ei 37; poissa 6. (Ään. 32)

Äänestyksessä Jyrki Yrttiahon ehdotuksesta 2 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin

Versio 6.1 Keskiviikkona 15

jaa 176, ei 5, tyhjiä 9; poissa 9. (Ään. 33)

Puhemies Eero Heinäluoma: Jussi Niinistön ehdotus 3 ja Esko Kivi- rannan ehdotus 5 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 5 ehdotusta 3 vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

1) Äänestyksessä Esko Kivirannan ehdotuksesta 5 Jussi Niinistön ehdotusta 3 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 3 äänin jaa 149, ei 35, tyhjiä 8; poissa 7. (Ään. 34)

2) Äänestyksessä Jussi Niinistön ehdotuksesta 3 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 123, ei 70; poissa 6. (Ään. 35)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 6 eduskunta hyväksyi mietin- nön äänin jaa 123, ei 69; poissa 7. (Ään. 36)

Eduskunta hyväksyi pääluokan 27 mietinnön mukaisena.

Pääluokka 28

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Pääluokkaa koskevat ehdotukset

1. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: lausumaehdotus momentin 28.01.69 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että halli-

Versio 6.1 Keskiviikkona 16

tus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimiin Suomen Pankin sijoitustuot- tojen siirron lopettamiseksi Kreikan valtiolle." (Vastalause 1)

2. Anna Kontula /vas Jari Myllykosken /vas kannattamana: momentille 28.10.01 lisäyksenä 5 000 000 euroa turvaamaan verohallinnon resurssit harmaan talouden torjumiseksi. (TAA 162)

4. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentille 28.10.01 lisäyksenä 15 000 000 euroa verohallinnon toimintamenoihin. (Vastalause 1)

5. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 28.10.02 lisäyksenä 3 000 000 euroa Tullin suorittamaan harmaan talouden torjuntaan sekä alkoholin ja tupakan laittoman tuonnin hillintään. (Vastalause 3)

6. Jari Myllykoski /vas Anna Kontulan /vas kannattamana: momentille 28.10.02 lisäyksenä 3 000 000 euroa Tullin suorittamaan harmaan talouden torjuntaan sekä alkoholin ja tupakan laittoman tuonnin hillintään. (TAA 260)

7. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentille 28.10.02 lisäyksenä 5 000 000 euroa Tullilaitoksen toimintamenoihin. (Vastalause 1)

9. Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Timo Soinin /ps kannattamana: momentille 28.10.02 lisäyksenä 5 000 000 euroa Tullin suorittamaan talousrikostutkintaan, tullivalvontaan ja verotukseen. (TAA 403)

10. Simo Rundgren /kesk Markus Lohen /kesk kannattamana: momentille 28.10.02 lisäyksenä 2 200 000 euroa Kilpisjärven rajanylityspaikan tullin infran uudistamiseen. (TAA 372)

Versio 6.1 Keskiviikkona 17

12. Markus Lohi /kesk Simo Rundgrenin /kesk kannattamana: momentille 28.10.02 lisäyksenä 8 550 000 euroa kohdennettuna Raja-Joo- sepin rajanylityspaikan uudisrakennuksiin ja tekniikkaan. (TAA 193)

13. Timo Korhonen /kesk Pentti Kettusen /ps kannattamana: momentille 28.20.88 lisäyksenä 7 000 000 euroa Pelson vankilan perus- korjaukseen. (TAA 165)

14. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentille 28.40.01 lisäyksenä 3 000 000 euroa aluehallintoviraston toiminta-menoihin. (Vastalause 1)

15. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: lausumaehdotus momentin 28.40.01 kohdalla: "Eduskunta on erittäin huolestunut siitä, että lupaprosesseissa seisoo miljardien edestä investointeja. Näin ollen eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimiin lupabyrokratiamme yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi." (Vastalause 1)

16. Vesa-Matti Saarakkala /ps Olli Immosen /ps kannattamana: momentilta 28.80.40 vähennettäväksi 13 000 000 euroa arpajaisveron tuoton palauttamiseen Ahvenanmaalle osoitetusta määrärahasta. (TAA 425)

17. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: lausumaehdotus momentin 28.90.30 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin kuntien rahoituksen vahvistamiseksi peruspalveluiden tasavertaisen saatavuuden turvaamiseksi." (Vastalause 1)

Versio 6.1 Keskiviikkona 18

18. Maria Tolppanen /ps Osmo Kokon /ps kannattamana: lausumaehdotus momentin 28.90.30 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus osoittaa 400 000 euroa koulupsykologien virkojen lisäämiseen Pohjanmaan kouluissa Länsi-Suomen alueella ensi vuoden lisätalous- arviossa." (TAA 485)

19. Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Timo Soinin /ps kannattamana: lausumaehdotus momentin 28.90.30 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus osoittaa 3 000 000 euroa oppilaitosten peruskorjaushank- keisiin Itä-Uudellamaalla ensi vuoden lisätalousarviossa." (TAA 404)

20. Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Timo Soinin /ps kannattamana: lausumaehdotus momentin 28.90.30 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus osoittaa 5 000 000 euroa lapsiperheiden kotipalveluihin ensi vuoden lisätalousarviossa." (TAA 405)

21. Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Timo Soinin /ps kannattamana: lausumaehdotus momentin 28.90.30 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus osoittaa 25 000 000 euroa omaishoitajien toimintakyvyn tukemiseen ja omaishoidon tuen tason korottamiseen ensi vuoden lisä- talousarviossa." (TAA 406)

22. Jyrki Yrttiaho /vr Markus Mustajärven /vr kannattamana: lausumaehdotus momentin 28.90.30 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus osoittaa 40 000 000 euroa omaishoidon tuen ja tukipalvelujen lisäämiseen ensi vuoden lisätalousarviossa." (TAA 528)

23. Risto Kalliorinne /vas Kari Uotilan /vas kannattamana: lausumaehdotus momentin 28.90.30 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus osoittaa 20 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotukseen ensi vuoden lisätalousarviossa." (TAA 110)

Versio 6.1 Keskiviikkona 19

24. Jyrki Yrttiaho /vr Markus Mustajärven /vr kannattamana: lausumaehdotus momentin 28.90.30 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus osoittaa 300 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraiseen val- tionosuusjärjestelmään ensi vuoden lisätalousarviossa." (TAA 529)

25. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: lausumaehdotus momentin 28.92.69 kohdalla: "Eduskunta huomauttaa, että EU:n budjetin puolivälintarkastelun neuvottelut ovat pian alkamassa. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta Suomen järjettömäksi paisunutta EU-jäsenmaksuosuutta saadaan täl- löin alennettua." (Vastalause 1)

26. Vesa-Matti Saarakkala /ps Olli Immosen /ps kannattamana: momentille 28.99.96 lisäyksenä 5 000 000 euroa kunnille myönnettyi- hin ennakoimattomiin menoihin ulkomaalaisten vapaaehtoisen maasta- muuton tukemiseksi. (TAA 426)

27. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 28 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus tasapainottaa kuntien tehtävien ja niihin osoitetun rahoituksen välistä epätasapainoa mm. toteuttamalla kunnille lupaamansa tehtäväkeven- nykset yhdellä miljardilla eurolla." (Vastalause 2)

28. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 28 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kuntien ja kokonaisten alueiden välisten taloudellisten erojen kaventamiseksi." (Vastalause 2)

29. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 28 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että mahdolliset tulevat kuntien valtionosuusleikkaukset kytketään toimenpiteisiin,

Versio 6.1 Keskiviikkona 20

jotka tosiasiallisesti keventävät kuntien tehtäviä ja muita velvoitteita." (Vastalause 2)

30. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 28 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että vuoden 2015 alusta voimaan tulevan kuntien uuden valtionosuusjärjestelmän ja alentuneen valtionosuusprosentin tilanteessa kuntien tosiasiallisista taloudellisista toimintaedellytyksistä tulee varmistua kaikkien kuntien kohdalla." (Vastalause 1)

31. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 28 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että jatkossa asiakasmaksujen sekä kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotuksia tai muita vastaavia, kuten jäteveron tuoton muutoksia, ei vähennetä kunnilta valtionosuusleikkauksina." (Vastalause 2)

32. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 28 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että lasten kotihoidon tuen osalta määrärahan mitoituksessa on otettava huomioon voimassa olevan lainsäädännön edellyttämät määrärahatarpeet ja että pakkokiintiöittämistä puoliksi molemmille vanhemmille ei toteuteta. Turvaamalla perheiden valinnanvapauden voidaan samalla säästää vuositasolla 100 miljoonaa euroa hallituksen kaavailuun verrattuna." (Vastalause 2)

33. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 28 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuslisäjärjestelmään osoitetaan rahoituk- sena 10 miljoonaa euroa vuodelle 2015." (Vastalause 2)

Versio 6.1 Keskiviikkona 21

34. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 28 kohdalla: "Eduskunta edellyttää hallituksen käynnistävän välittömästi selvitystyön Yhdistyneelle Kuningaskunnal- le myönnettävän maksuhelpotuksen rahoituksen poistamiseksi valtion talousarviosta." (TAA 223)

Päätökset

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 1 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 153, ei 38; poissa 8. (Ään. 37)

Äänestyksessä Anna Kontulan ehdotuksesta 2 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 169, ei 17, tyhjiä 2; poissa 11. (Ään. 38)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 4 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 153, ei 38, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 39)

Puhemies Eero Heinäluoma: Kari Uotilan ehdotus 5 ja Jari Mylly- kosken ehdotus 6 ovat saman sisältöiset, joten niistä äänestetään yh- dessä mietintöä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 5 ja Jari Myllykosken ehdotuksesta 6 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 167, ei 19, tyhjiä 1; poissa 12. (Ään. 40)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 7 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin

Versio 6.1 Keskiviikkona 22

jaa 146, ei 45, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 41)

Äänestyksessä Pirkko Ruohonen-Lernerin ehdotuksesta 9 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 141, ei 50; poissa 8. (Ään. 42)

Äänestyksessä Simo Rundgrenin ehdotuksesta 10 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 165, ei 27, tyhjiä 1; poissa 6. (Ään. 43)

Äänestyksessä Markus Lohen ehdotuksesta 12 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 167, ei 22, tyhjiä 1; poissa 9. (Ään. 44)

Äänestyksessä Timo Korhosen ehdotuksesta 13 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 144, ei 47; poissa 8. (Ään. 45)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 14 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 146, ei 46, tyhjiä 1; poissa 6. (Ään. 46)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 15 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 149, ei 43; poissa 7. (Ään. 47)

Äänestyksessä Vesa-Matti Saarakkalan ehdotuksesta 16 eduskunta hy- väksyi mietinnön äänin jaa 157, ei 35; poissa 7. (Ään. 48)

Versio 6.1 Keskiviikkona 23

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 17 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 135, ei 54, tyhjiä 3; poissa 7. (Ään. 49)

Äänestyksessä Maria Tolppasen ehdotuksesta 18 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 150, ei 42, tyhjiä 1; poissa 6. (Ään. 50)

Äänestyksessä Pirkko Ruohonen-Lernerin ehdotuksesta 19 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 149, ei 42, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 51)

Äänestyksessä Pirkko Ruohonen-Lernerin ehdotuksesta 20 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 137, ei 55, tyhjiä 1; poissa 6. (Ään. 52)

Puhemies Eero Heinäluoma: Pirkko Ruohonen-Lernerin ehdotus 21 ja Jyrki Yrttiahon ehdotus 22 koskevat samaa määrärahaa. Ensin ää- nestetään ehdotuksesta 22 ehdotusta 21 vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

1) Äänestyksessä Jyrki Yrttiahon ehdotuksesta 22 Pirkko Ruohonen- Lernerin ehdotusta 21 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 21 ää- nin jaa 176, ei 14, tyhjiä 3; poissa 6. (Ään. 53)

2) Äänestyksessä Pirkko Ruohonen-Lernerin ehdotuksesta 21 mietin- töä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 137, ei 54; poissa 8. (Ään. 54)

Versio 6.1 Keskiviikkona 24

Puhemies Eero Heinäluoma: Risto Kalliorinteen ehdotus 23, Jyrki Yrttiahon ehdotus 24 ja Timo Kallin ehdotus 33 koskevat samaa mää- rärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 24 ehdotusta 23 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 33 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

1) Äänestyksessä Jyrki Yrttiahon ehdotuksesta 24 Risto Kalliorinteen ehdotusta 23 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 23 äänin jaa 180, ei 10, tyhjiä 3; poissa 6. (Ään. 55)

2) Äänestyksessä Risto Kalliorinteen ehdotuksesta 23 Timo Kallin ehdotusta 33 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 33 äänin jaa 174, ei 18, tyhjiä 1; poissa 6. (Ään. 56)

3) Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 33 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 139, ei 53; poissa 7. (Ään. 57)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 25 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 154, ei 38; poissa 7. (Ään. 58)

Äänestyksessä Vesa-Matti Saarakkalan ehdotuksesta 26 eduskunta hy- väksyi mietinnön äänin jaa 157, ei 35; poissa 7. (Ään. 59)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 27 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 148, ei 45; poissa 6. (Ään. 60)

Versio 6.1 Keskiviikkona 25

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 28 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 136, ei 56, tyhjiä 1; poissa 6. (Ään. 61)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 29 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 138, ei 54; poissa 7. (Ään. 62)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 30 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 135, ei 56; poissa 8. (Ään. 63)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 31 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 132, ei 61; poissa 6. (Ään. 64)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 32 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 134, ei 53, tyhjiä 3; poissa 9. (Ään. 65)

[Äänestys 66 mitätöitiin.]

Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 34 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 152, ei 37, tyhjiä 1; poissa 9. (Ään. 67)

Eduskunta hyväksyi pääluokan 28 mietinnön mukaisena.

Pääluokka 32

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

Versio 6.1 Keskiviikkona 26

1. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 32.01.02 lisäyksenä 5 000 000 euroa Ely-keskusten palvelujen turvaamiseen. (Vastalause 3)

2. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentilta 32.20.40 vähennettäväksi 200 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetusta määrärahasta. (Vasta- lause 1)

3. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 32.20.40 lisäyksenä 50 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen. (Vastalause 3)

4. Kimmo Kivelä /ps Ville Vähämäen /ps kannattamana: momentille 32.20.40 lisäyksenä 1 000 000 euroa Oulun Eteläisen Instituutin tutkimustoiminnan kehittämiseen LAGUNA-hankkeen toteutumisen varmistamiseksi Suomessa. (TAA 210)

5. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 32.20.41 lisäyksenä 6 000 000 euroa yritysten kansainvälisty- miseen. (Vastalause 3)

6. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: momentille 32.20.41 lisäyksenä 4 800 000 euroa elokuva-, televisio- ja matkailualojen valtakunnallisen investointiohjelman demonstraatio- hankkeeseen. (TAA 241)

Versio 6.1 Keskiviikkona 27

7. Mirja Vehkaperä /kesk Inkeri Kerolan /kesk kannattamana: momentille 32.20.42 lisäyksenä 800 000 euroa Innovatiiviset kaupungit - ohjelman rahoitukseen. (TAA 522)

8. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 32.20.49 lisäyksenä 7 000 000 euroa Teknologian tutkimus- keskus VTT Oy:n toimintaan. (Vastalause 3)

9. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentille 32.20.87 lisäyksenä 10 000 000 euroa pääomalainaan Finnvera Oyj:lle. (Vastalause 1)

10. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentille 32.20.88 lisäyksenä 90 000 000 euroa pääomasijoitukseen Suo- men Teollisuussijoitus Oy:lle. (Vastalause 1)

11. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentille 32.20.89 lisäyksenä 50 000 000 euroa pääomasijoitukseen alka- vien yritysten pääomasijoitustoimintaan. (Vastalause 1)

12. Jari Myllykoski /vas Anna Kontulan /vas kannattamana: luvun 32.20 uudelle momentille 50 000 000 euroa kestävän kehityksen kaivosrahaston perustamiseen. (TAA 267)

13. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: lausumaehdotus luvun 32.20 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti kestävän kehityksen kaivosrahaston perustami- sen." (Vastalause 3)

15. Mika Niikko /ps Arja Juvosen /ps kannattamana: momentille 32.30.01 lisäyksenä 3 000 000 euroa työttömien nuorten henkilökoh-

Versio 6.1 Keskiviikkona 28

taisen ohjauksen lisäämiseen työ- ja elinkeinotoimistoissa Uudella- maalla. (TAA 293)

16. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 32.30.44 lisäyksenä 2 000 000 euroa alueelliseen kuljetustu- keen. (Vastalause 3)

17. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: momentille 32.30.44 lisäyksenä 10 000 000 euroa alueelliseen kuljetustu- keen. (TAA 243)

18. Lauri Heikkilä /ps Ritva Elomaan /ps kannattamana: momentille 32.30.45 lisäyksenä 700 000 euroa Salon seutukunnalle äkillisen rakennemuutoksen tukeen. (TAA 61)

19. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentille 32.30.51 lisäyksenä 100 000 000 euroa, josta 75 000 000 euroa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, 15 000 000 euroa mestari—kisälli- toimintamallien kehittämiseen ja 10 000 000 euroa yli 55-vuotiaiden alanvaihtajien palkkatukeen. (Vastalause 1)

20. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 32.30.51 lisäyksenä 100 000 000 euroa julkisiin työvoimapal- veluihin. (Vastalause 3)

21. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: momentille 32.30.51 lisäyksenä 50 000 000 euroa työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin. (TAA 245)

22. Kaj Turunen /ps Ismo Soukolan /ps kannattamana: momentille 32.30.51 lisäyksenä 150 000 euroa "Väliaikainen yrittäjyys" -selvitys- työn tekemiseen. (TAA 511)

Versio 6.1 Keskiviikkona 29

23. Kaj Turunen /ps Ismo Soukolan /ps kannattamana: momentille 32.30.51 lisäyksenä 300 000 euroa yli 50-vuotiaiden työllistämiseen Etelä-Savon maakunnassa. (TAA 512)

24. Kaj Turunen /ps Ismo Soukolan /ps kannattamana: momentille 32.30.51 lisäyksenä 300 000 euroa nuorten työllistämiseen Etelä-Sa- von maakunnassa. (TAA 513)

25. Pietari Jääskeläinen /ps Reijo Tossavaisen /ps kannattamana: momentille 32.30.51 lisäyksenä 500 000 euroa työttömien työllistämi- seksi parantamaan vanhusten ulkoilu- ja ruokailumahdollisuuksia. (TAA 101)

26. Pietari Jääskeläinen /ps Reijo Tossavaisen /ps kannattamana: momentille 32.30.51 lisäyksenä 500 000 euroa yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin palkkatukeen. (TAA 102)

27. Hanna Mäntylä /ps Johanna Jurvan /ps kannattamana: momentille 32.30.51 lisäyksenä 500 000 euroa työllisyyden edistämiseen La- pin syrjäseuduilla. (TAA 281)

28. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: momentille 32.30.51 lisäyksenä 2 000 000 euroa kolmannelle sektorille erityisesti työttömien yhdistyksen toiminnan tukemiseen. (TAA 244)

29. Anne Louhelainen /ps Jari Lindströmin /ps kannattamana: momentille 32.30.51 lisäyksenä 4 000 000 euroa Lahden kaupungin työl- lisyys- ja elinvoimaohjelman edistämiseen. (TAA 199)

30. Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Timo Soinin /ps kannattamana: momentille 32.30.51 lisäyksenä 8 000 000 euroa osatyökykyisten ja vammaisten työllisyyden edistämiseen. (TAA 417)

Versio 6.1 Keskiviikkona 30

31. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: lausumaehdotus momentin 32.30.51 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin työnantajan eläkemaksujen porrastami- seksi iän mukaan." (Vastalause 1)

32. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus momentin 32.30.51 kohdalla: "Määrärahaa saa käyttää enintään 10 miljoonaa euroa ensimmäisen vieraan työntekijän palkkatukeen." (Vastalause 2)

33. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: lausumaehdotus momentin 32.30.51 kohdalla: "Työllistämis-, koulutus- ja erityismenojen määrärahasta saa käyttää 20 000 000 euroa nuorten aidon yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi siten, että jokaiselle ammattiin valmistuvalle alle 25-vuotiaalle nuorelle taataan kuuden kuukauden työttömyysjakson jälkeen määräaikainen, vähintään kuuden kuukauden mittainen kokoaikainen työjakso, mikäli nuori ei muuten työllisty." (TAA 246)

34. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: lausumaehdotus momentin 32.30.51 kohdalla: "Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 4 §:n mukaiseen työttömien työllistämiseen valtion virastoille ja laitoksille enintään 2 500 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen enintään 2 500 euron suuruisen kuukausipalkan mukaisesti sekä työn järjestämi- sestä aiheutuviin kustannuksiin. Määräraha kohdennetaan erityisesti vaikeimmille työttömyysalueille (aluevelvoitekunnat) sekä rakenne- muutospaikkakunnille." (TAA 247)

Versio 6.1 Keskiviikkona 31

35. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: lausumaehdotus momentin 32.30.51 kohdalla: "Hallitus huolehtii siitä, että työllisyysmäärärahat käytetään täysimääräisesti sinä vuonna, jolle ne on alun perin myönnetty." (TAA 248)

36. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: momentille 32.30.64 lisäyksenä 5 000 000 euroa työllisyysperusteisiin in- vestointeihin. (TAA 249)

37. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: lausumaehdotus luvun 32.30 kohdalla: "Eduskunta edellyttää työ- ja elin- keinoministeriön aloittavan vuoden 2015 aikana valmistelutyön kai- voslain muuttamiseksi siten, että kaivosyhtiöt joutuvat maksamaan kaivoksen sijaintikunnalle tai -kunnille louhintamaksun tai veron lou- hintavolyyminsa tai tuloksensa perusteella." (TAA 242)

38. Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Timo Soinin /ps kannattamana: momentille 32.40.03 lisäyksenä 100 000 euroa säätiöiden rahankäytön valvontaan. (TAA 418)

39. Mika Niikko /ps Arja Juvosen /ps kannattamana: momentille 32.40.31 lisäyksenä 280 000 euroa talous- ja velkaneuvonnan järjestä- miseen. (TAA 294)

40. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 32.40.31 lisäyksenä 500 000 euroa velkaneuvontaan. (Vasta- lause 3)

41. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: momentille 32.40.31 lisäyksenä 1 500 000 euroa talous- ja velkaneuvonnan turvaamiseen. (TAA 250)

Versio 6.1 Keskiviikkona 32

42. Mika Niikko /ps Arja Juvosen /ps kannattamana: momentille 32.40.50 lisäyksenä 50 000 euroa kuluttajajärjestölle. (TAA 295)

43. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: momentille 32.50.43 lisäyksenä 5 000 000 euroa maakunnan kehittämisra- haan. (TAA 251)

45. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 32.50.43 lisäyksenä 10 000 000 euroa maakunnan kehittämis- rahaan. (Vastalause 3)

47. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: momentille 32.50.43 lisäyksenä 16 000 000 euroa maakunnan kehittämisra- haan. (Vastalause 2)

48. Kari Uotila /vas Risto Kalliorinteen /vas kannattamana: momentille 32.50.62 lisäyksenä 500 000 euroa kylätoiminnan tukemiseen. (Vastalause 3)

49. Markus Mustajärvi /vr Jyrki Yrttiahon /vr kannattamana: momentille 32.50.62 lisäyksenä 1 000 000 euroa maaseudun kehittämi- seen, erit. kylätoiminnan tukemiseen. (TAA 252)

50. Sirkka-Liisa Anttila /kesk Juha Rehulan /kesk kannattamana: momentille 32.60.40 lisäyksenä 5 000 000 euroa investointituen myön- tämiseksi Kanta-Hämeen Bioenergiahankkeen käynnistämiseen. (TAA 27)

51. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: lausumaehdotus luvun 32.60 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus tark- kailee uuden ympäristösuojelulain 13 §:n toimivuutta ja ryhtyy välittö-

Versio 6.1 Keskiviikkona 33

mästi tarvittaviin toimiin pykälän kumoamiseksi, jos se muodostuu es- teeksi uusien turvesoiden käyttöönottamiselle." (Vastalause 1)

52. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: lausumaehdotus luvun 32.60 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin Energiaomavaraisuusrahaston perustamiseksi, joka edistäisi lainojen ja takauksien muodossa erityisesti julkisen sektorin energiatehokkuusinvestointeja sekä erilaisia energiaomavarai- suutta parantavia cleantech-sektorin demonstraatio- ja pilottihankkei- ta." (Vastalause 1)

53. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: lausumaehdotus luvun 32.60 kohdalla: "Eduskunta toteaa, että hallituksen epä- onnistuneen energiapolitiikan johdosta kotimaisen bioenergian kilpailukyky on heikentynyt ratkaisevasti suhteessa kivihiileen. Tämän kehityksen kääntämiseksi eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimiin turpeen verotuksen ja metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen palauttamiseksi vuoden 2012 tasolle." (Vastalause 1)

54. Pentti Kettunen /ps Lea Mäkipään /ps kannattamana: momentilta 32.70.30 vähennettäväksi 40 000 000 euroa valtion maahanmuu- ton kustannuksista kunnille maksamiin korvauksiin ehdotetusta määrä- rahasta. (Vastalause 1)

55. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla kehitetään nuorisotakuuta aidosti vaikut- tavaksi, koko yhteisön voimavarat hyödyntäväksi, nuorten aktiivisuut- ta edistäväksi ja syrjäytymistä ehkäiseväksi toiminnaksi." (Vastalause 2)

Versio 6.1 Keskiviikkona 34

56. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, joilla selvitetään oppisopimuskoulutuksen ongelmakohdat ja uudistetaan sitä opiskelijoiden ja työelä- män tarpeita vastaavaksi." (Vastalause 2)

57. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perustaakseen uuden kasvun rahaston." (Vasta- lause 2)

58. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus laskee turpeen verotuksen 1,9 euroon/MWh sekä korottaa metsähake- sähkön tuottajille maksettavan päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvan tuotantotuen enimmäismäärää enintään 18 euroon/MWh, kun kolmen kuukauden päästöoikeuden markkinahinnan keskiarvo on enintään 10 euroa/tonni." (Vastalause 2)

59. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että sosiaali- turvan ja palkan sekä verotuksen yhteensovittamistyö tehdään uuden- laisella otteella. Tavoitteena on oltava kannustava ja yksinkertainen sosiaaliturva. Eduskunta kannustaa hallitusta etenemään kokeilujen kautta perustulon kehittämistyössä." (Vastalause 2)

60. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että työelä- män laatua kehitetään työssä jaksamisen edistämiseksi. Kuntoutusjär- jestelmiä on uudistettava, jotta voidaan ennaltaehkäistä työkyvyttö-

Versio 6.1 Keskiviikkona 35

myyttä. Myös osatyökykyisten voimavarat on otettava nykyistä paremmin käyttöön. Myös yrittäjyyden, erilaisten perhetilanteiden ja palkka- työn yhteensovittamista pitää helpottaa." (Vastalause 2)

61. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus etsii keinoja nopeuttaakseen opintojen aloittamista ja saumatonta pää- syä valmistumisen jälkeen kiinni työelämään." (Vastalause 2)

62. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että työmarkkinajärjestöjen sopiman uuden eläkeratkai- sun vaatima lainsäädäntötyö toteutetaan viivytyksettä." (Vastalause 2)

63. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että nuorten koulutusmahdollisuuksia ei heikennetä uusilla leikkauksilla ja että nuorten työllistymistä ja erilaisten työllistymishankkeiden toteuttamista on seurattava tarkoin. Nuorisotakuun toimivuutta on parannettava ja Sanssi-korttiin liittyvät ongelmat on ratkaistava pikaisesti ja oppisopimuskoulutusta on uudistettava koulutussopimuksen suuntaan." (Vasta- lause 2)

64. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin korjatakseen ongelmia, jotta sen toteuttamaan työ- ja elinkeinotoimistouudistukseen liittyvät ongelmakohdat saadaan korjatuiksi." (Vastalause 2)

65. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus

Versio 6.1 Keskiviikkona 36

valmistelee teollisuuspoliittisen strategian, joka tunnistaa Suomen teolliset mahdollisuudet, sekä raaka-ainepohjaiset että osaamislähtöiset vahvuutemme. Valittavan strategian toteuttamiseksi on määriteltävä tarvittavat toimet muun muassa innovaatiopolitiikan, yritysrahoituk- sen, logistiikan, viennin ja kansainvälistymisen kohdentamiseksi." (Vastalause 2)

66. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus kaventaa maan eri osissa olevia eroja yritystoiminnan edellytyksiä huolehtimalla kansallisin varoin alueellisten yritystukien riittävyydes- tä, ja eduskunta paheksuu sitä, että kuluneella vaalikaudella aluekehi- tys on käännetty irvokkaasti päälaelleen. Keskittämistoimenpiteitä on vahvistettu monin eri toimin samaan aikaan, kun alueiden elinvoimaa on heikennetty." (Vastalause 2)

67. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy laaja-alaisiin ja välittömiin toimenpiteisiin työllisyyden parantamiseksi. Pitkittyvä työttömyys on saatava katkeamaan, jotta työttö- myys ei muutu rakenteelliseksi. Suomeen tarvitaan 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa seuraavien 10 vuoden aikana." (Vastalause 2)

68. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus nopeasti ja riittävän mittavin toimin varmistaa, että rahoituksen pullonkaulat ja markkinapuutteet saadaan paikatuiksi." (Vastalause 2)

Versio 6.1 Keskiviikkona 37

69. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin parantaakseen yrittäjyyden yleisiä edellytyksiä ja keventääkseen yritysten hallinnollista taakkaa ja että hallitus ottaa vakavasti käsiteltäväksi byrokratian keventämisen ja normien purka- misen. (Vastalause 2)

70. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tulevina vuosina toimiin vahvistaakseen erityisesti ammatillista osaamista, vauhdittaakseen innovaatioita, kaupallistamista ja markkinoille pääsyn helpottamista. Eduskunta korostaa Tekesin rahoituksen merkitystä tilanteessa, jossa yritysten taseet ovat muutoinkin ohentu- neet ja t&k-panostuksia on jouduttu karsimaan." (Vastalause 2)

71. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vauhdittaakseen suomalaisten luonnonvarojen hyödyntämistä ja kotimaisen energian käytön lisäämistä sekä mahdol- listaakseen alan teknologian kehittämisen." (Vastalause 2)

72. Timo Kalli /kesk Markku Rossin /kesk kannattamana: lausumaehdotus pääluokan 32 kohdalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, jotta Suomeen saadaan laaja-alainen yhteiskuntasopi- mus, jolla kansakuntamme saadaan kammettua takaisin talouden kasvu-uralle. Yhteiskuntasopimuksessa on päätettävä toimista, joilla maamme kilpailukyky saadaan palautettua, työmarkkinoita joustavoi- tettua, työllisyyttä tuntuvasti kohennettua ja työn tuottavuutta paran-

Versio 6.1 Keskiviikkona 38

nettua. Tämä vaatii kaikilta työelämän osapuolilta vastaantuloa." (Vas- talause 2)

Päätökset

Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 1 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 173, ei 15, tyhjiä 1; poissa 10. (Ään. 68)

Puhemies Eero Heinäluoma: Pentti Kettusen ehdotus 2 ja Kari Uoti- lan ehdotus 3 koskevat samaa määrärahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 2 ehdotusta 3 vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

1) Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 2 Kari Uotilan ehdotusta 3 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 3 äänin jaa 156, ei 34, tyhjiä 1; poissa 8. (Ään. 69)

2) Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 3 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 173, ei 18, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 70)

Äänestyksessä Kimmo Kivelän ehdotuksesta 4 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 132, ei 56, tyhjiä 1; poissa 10. (Ään. 71)

Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 5 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 175, ei 15, tyhjiä 1; poissa 8. (Ään. 72)

Versio 6.1 Keskiviikkona 39

Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 6 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 175, ei 16, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 73)

Äänestyksessä Mirja Vehkaperän ehdotuksesta 7 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 154, ei 37, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 74)

Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 8 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 175, ei 16, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 75)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 9 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 154, ei 35; poissa 10. (Ään. 76)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 10 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 154, ei 34, tyhjiä 1; poissa 10. (Ään. 77)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 11 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 153, ei 34, tyhjiä 1; poissa 11. (Ään. 78)

Äänestyksessä Jari Myllykosken ehdotuksesta 12 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 173, ei 16, tyhjiä 2; poissa 8. (Ään. 79)

Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 13 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin

Versio 6.1 Keskiviikkona 40

jaa 153, ei 36, tyhjiä 2; poissa 8. (Ään. 80)

Äänestyksessä Mika Niikon ehdotuksesta 15 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 150, ei 42; poissa 7. (Ään. 81)

Puhemies Eero Heinäluoma: Kari Uotilan ehdotus 16 ja Markus Mustajärven ehdotus 17 koskevat samaa määrärahaa. Ensin ääneste- tään ehdotuksesta 17 ehdotusta 16 vastaan ja sitten voittaneesta mietin- töä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

1) Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 17 Kari Uotilan ehdotusta 16 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 16 äänin jaa 169, ei 22, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 82)

2) Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 16 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 138, ei 50, tyhjiä 1; poissa 10. (Ään. 83)

Äänestyksessä Lauri Heikkilän ehdotuksesta 18 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 150, ei 40, tyhjiä 1; poissa 8. (Ään. 84)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 19 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 154, ei 38; poissa 7. (Ään. 85)

Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 20 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin

Versio 6.1 Keskiviikkona 41

jaa 173, ei 17, tyhjiä 1; poissa 8. (Ään. 86)

Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 21 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 168, ei 20, tyhjiä 1; poissa 10. (Ään. 87)

Äänestyksessä Kaj Turusen ehdotuksesta 22 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 153, ei 36, tyhjiä 1; poissa 9. (Ään. 88)

Äänestyksessä Kaj Turusen ehdotuksesta 23 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 149, ei 39, tyhjiä 1; poissa 10. (Ään. 89)

Äänestyksessä Kaj Turusen ehdotuksesta 24 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 148, ei 41, tyhjiä 1; poissa 9. (Ään. 90)

Äänestyksessä Pietari Jääskeläisen ehdotuksesta 25 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 148, ei 43; poissa 8. (Ään. 91)

Äänestyksessä Pietari Jääskeläisen ehdotuksesta 26 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 147, ei 45; poissa 7. (Ään. 92)

Äänestyksessä Hanna Mäntylän ehdotuksesta 27 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 141, ei 50, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 93)

Versio 6.1 Keskiviikkona 42

Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 28 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 159, ei 31, tyhjiä 1; poissa 8. (Ään. 94)

Äänestyksessä Anne Louhelaisen ehdotuksesta 29 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 155, ei 37; poissa 7. (Ään. 95)

Äänestyksessä Pirkko Ruohonen-Lernerin ehdotuksesta 30 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 143, ei 48, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 96)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 31 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 156, ei 36; poissa 7. (Ään. 97)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 32 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 138, ei 52, tyhjiä 1; poissa 8. (Ään. 98)

Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 33 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 164, ei 26, tyhjiä 2; poissa 7. (Ään. 99)

Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 34 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 164, ei 24, tyhjiä 3; poissa 8. (Ään. 100)

Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 35 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin

Versio 6.1 Keskiviikkona 43

jaa 164, ei 27; poissa 8. (Ään. 101)

Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 36 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 165, ei 24, tyhjiä 3; poissa 7. (Ään. 102)

Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 37 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 157, ei 31, tyhjiä 2; poissa 9. (Ään. 103)

Äänestyksessä Pirkko Ruohonen-Lernerin ehdotuksesta 38 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 150, ei 40; poissa 9. (Ään. 104)

Puhemies Eero Heinäluoma: Mika Niikon ehdotus 39, Kari Uotilan ehdotus 40 ja Markus Mustajärven ehdotus 41 koskevat samaa määrä- rahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 41 ehdotusta 40 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 39 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

1) Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 41 Kari Uotilan ehdotusta 40 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 40 äänin jaa 172, ei 17, tyhjiä 2; poissa 8. (Ään. 105)

2) Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 40 Mika Niikon ehdotusta 39 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 39 äänin jaa 175, ei 16, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 106)

Versio 6.1 Keskiviikkona 44

3) Äänestyksessä Mika Niikon ehdotuksesta 39 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 139, ei 53; poissa 7. (Ään. 107)

Äänestyksessä Mika Niikon ehdotuksesta 42 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 144, ei 46, tyhjiä 1; poissa 8. (Ään. 108)

Puhemies Eero Heinäluoma: Markus Mustajärven ehdotus 43, Kari Uotilan ehdotus 45 ja Timo Kallin ehdotus 47 koskevat samaa määrä- rahaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 47 ehdotusta 45 vastaan, sitten voittaneesta ehdotusta 43 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

1) Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 47 Kari Uotilan ehdotusta 45 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 45 äänin jaa 142, ei 45, tyhjiä 3; poissa 9. (Ään. 109)

2) Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 45 Markus Mustajärven ehdotusta 43 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 43 äänin jaa 165, ei 24, tyhjiä 1; poissa 9. (Ään. 110)

3) Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 43 eduskunta hy- väksyi mietinnön äänin jaa 127, ei 65; poissa 7. (Ään. 111)

Puhemies Eero Heinäluoma: Kari Uotilan ehdotus 48 ja Markus Mustajärven ehdotus 49 koskevat samaa määrärahaa. Ensin ääneste-

Versio 6.1 Keskiviikkona 45

tään ehdotuksesta 49 ehdotusta 48 vastaan ja sitten voittaneesta mietin- töä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

1) Äänestyksessä Markus Mustajärven ehdotuksesta 49 Kari Uotilan ehdotusta 48 vastaan eduskunta hyväksyi ehdotuksen 48 äänin jaa 170, ei 19, tyhjiä 3; poissa 7. (Ään. 112)

2) Äänestyksessä Kari Uotilan ehdotuksesta 48 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 132, ei 53, tyhjiä 2; poissa 12. (Ään. 113)

Äänestyksessä Sirkka-Liisa Anttilan ehdotuksesta 50 eduskunta hyväk- syi mietinnön äänin jaa 166, ei 25, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 114)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 51 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 149, ei 39, tyhjiä 1; poissa 10. (Ään. 115)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 52 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 139, ei 49, tyhjiä 1; poissa 10. (Ään. 116)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 53 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 139, ei 52, tyhjiä 1; poissa 7. (Ään. 117)

Äänestyksessä Pentti Kettusen ehdotuksesta 54 eduskunta hyväksyi mietinnön äänin

Versio 6.1 Keskiviikkona 46

jaa 157, ei 34; poissa 8. (Ään. 118)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 55 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 111, ei 78, tyhjiä 1; poissa 9. (Ään. 119)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 56 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 111, ei 81; poissa 7. (Ään. 120)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 57 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 144, ei 39, tyhjiä 2; poissa 14. (Ään. 121)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 58 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 134, ei 53, tyhjiä 1; poissa 11. (Ään. 122)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 59 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 118, ei 56, tyhjiä 2; poissa 23. (Ään. 123)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 60 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 113, ei 77, tyhjiä 1; poissa 8. (Ään. 124)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 61 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 114, ei 76; poissa 9. (Ään. 125)

Versio 6.1 Keskiviikkona 47

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 62 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 133, ei 54, tyhjiä 2; poissa 10. (Ään. 126)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 63 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 119, ei 70; poissa 10. (Ään. 127)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 64 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 126, ei 65; poissa 8. (Ään. 128)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 65 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 122, ei 65, tyhjiä 2; poissa 10. (Ään. 129)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 66 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 132, ei 55, tyhjiä 4; poissa 8. (Ään. 130)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 67 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 114, ei 78; poissa 7. (Ään. 131)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 68 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 118, ei 70, tyhjiä 1; poissa 10. (Ään. 132)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 69 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin

Versio 6.1 Keskiviikkona 48

jaa 127, ei 62; poissa 10. (Ään. 133)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 70 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 129, ei 61, tyhjiä 2; poissa 7. (Ään. 134)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 71 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 122, ei 69; poissa 8. (Ään. 135)

Äänestyksessä Timo Kallin ehdotuksesta 72 eduskunta hyväksyi mie- tinnön äänin jaa 139, ei 47, tyhjiä 4; poissa 9. (Ään. 136)

Eduskunta hyväksyi pääluokan 32 mietinnön mukaisena.

Puhemies Eero Heinäluoma: Sitten pöytäkirjamerkintöjä.

Jari Myllykoski /vas: Arvoisa herra puhemies! Pääluokassa 23 äänes- tyksessä 2 tarkoitukseni oli äänestää "jaa".

Puhemies Eero Heinäluoma: Merkitään.

Jyrki Yrttiaho /vr: Arvoisa herra puhemies! Pääluokassa 27 esitys 6, piti äänestää "jaa".

Puhemies Eero Heinäluoma: Merkitään.

Markus Mustajärvi /vr: Arvoisa puhemies! Sama tilanne kuin Yrt- tiaholla. Ryhmäkanslia ohjeisti väärin.

Versio 6.1 6 Rantakangas Keskiviikkona 49

Puhemies Eero Heinäluoma: Alkuosa ilmoituksesta merkitään pöytä- kirjaan.

Pääluokka 24

Ulkoasiainministeriön hallinnonala

Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi esitellään pääluokka 24. Tästä aiheesta ensimmäinen puheenvuoro, valtiovarainvaliokunnan jaoston puheenjohtaja edustaja Rantakangas, olkaa hyvä.

Yleiskeskustelu

Antti Rantakangas /kesk (esittelypuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle esitetään 1,211 miljardin euron määrärahaa, joka on 84 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2014. Suurimmat vähennykset kohdistuvat kehitysyhteistyövaroihin, joita vähennetään noin 90 miljoonan euron verran. Valiokunta pitää myönteisenä, että ensi vuodesta alkaen hallinnonalan toiminnan rahoitus ei enää ole suoraan riippuvainen markkinoiden mukaan muuttuvasta viisumikysynnästä. Samalla on kuitenkin huomioitavaa, että jos viisumikysyntä jälleen kasvaa, on lisäresursseja pystyttävä hankkimaan nopeasti lisäämällä momentin määrärahaa. Hallinnonalalle kohdistuu 130 henkilövuoden supistaminen, joka aloitettiin vuonna 2012. Se merkitsee monentyyppisiä säästöjä muun muassa matkustus-, kiinteistö- ja tietohallinnossa, ja sanottakoon, että ensi vuonna ei edustustoissa järjestetä myöskään itsenäisyysjuhlavas- taanottoja.

Versio 6.1 6 Rantakangas Keskiviikkona 50

Suomella on 91 ulkomaan edustustoa tai toimipistettä. Talouden raamit merkitsevät supistuksia tähän verkostoon. Valiokunnan mielestä tulevassa hallitusohjelmassa tulee ratkaista myöskin edustustoverkos- ton tilanne. Kun rahatilanne on niukkeneva, niin pitää keskittyä taloudellisen ja poliittisen merkityksen kannalta keskeisimpiin alueisiin ja maihin. Valiokunta toteaa myös, että lähetystöillä on erittäin tärkeä merkitys kaupallisen toiminnan edistämisessä, ja erityisesti pidämme tärkeänä Team Finland -kokonaisuuden edelleenkehittämistä. Sen kautta pystymme myös aikaansaamaan Suomen taloudellista menestys- tä kaupan osalta. Valiokunta nostaa esille lähetystöjen kiinteistöjen kunnon, ja täällä on erityiskysymyksenä nostettu New Delhin lähetys- tö, joka on valmistunut 85 ja joka edellyttää nopeaa korjaustoimenpi- dettä, ja muutoinkin pidämme tärkeänä, että tarkoituksenmukaisella tavalla lähetystöjen kuntoa seurataan ja niitten toimitilojen hyvästä tasosta huolehditaan. Valiokunta lisää tälle momentille 2,7 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa sitä, että ensi vuonna ei tarvitse sulkea yhtään lä- hetystöä. Puhemies! Kehitysyhteistyövoimavaroja meillä on budjetissa 1,015 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,48 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tällä kehityksellä ei päästä tähän 0,7 prosentin tavoitteeseen, se on sanottava, vaikka täällä tämä tavoite edelleenkin on olemassa. Valiokunta kiinnitti hyvin voimakkaasti huomiota kasvaviin siir- tomäärärahoihin. Vuonna 2012 ne olivat 274 miljoonaa euroa, 2013 365 miljoonaa euroa ja 2014 435 miljoonaa euroa. Taitaa olla niin, että millään muulla hallinnonalalla siirtomäärärahojen taso ei ole näin mittava, ja sen takia valiokunta toistamiseen kiinnitti huomion siihen, että

Versio 6.1 7 UaM Tuomioja Keskiviikkona 51

siirtomäärärahojen tasoa on pystyttävä pienentämään jatkossa, koska tämä siirtomäärärahojen taso on esimerkiksi kaksi kertaa suurempi kuin ympäristöministeriön koko hallinnonala. Valiokunta kiinnitti huomiota myöskin vaikuttavuuteen ja valvontaan. Valvonta on yksi tärkeä osa tätä kehitysyhteistyötä, ja myöskin kehitysyhteistyön kohdentaminen on tärkeää. Valiokunta erityisesti täällä korosti hallintokulujen osuutta. Ne ovat laskennallisesti ja näen- näisesti, voi sanoa, kohtuullisen pienet, 6 prosentin tasoa, mutta näihin hallintokuluihin ei oteta huomioon sitä konsulttitoimintaa, mikä koh- demaissa tehdään. Jos nämä huomioitaisiin, niin se olisi tietysti paljon suurempi. Valiokunta vähentää kehitysyhteistyömomentilta 3 miljoonaa euroa, ja juuri tämä siirtomäärärahakysymys huomioiden se on hyvin kohtuullinen ratkaisu. Puhemies! Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön osalta tänne lisätään 500 000 euroa sen takia, että pystyttäisiin turvaamaan Itämeren alueen järjestöjen yhteistyö ja Barentsin euroarktisen neuvoston toiminta Suomen toimintojen osalta. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että ulkoasiainhallinnon tilanne on pitkälti samantyyppinen kuin kaikkien ministeriöitten osalta. Ensi vuosi pystytään selviytymään näillä ratkaisuilla, mutta tulevien vuosien menokehyspaine on samanlainen, mikä vaatii varmasti sitten uuteen hallitusohjelmaankin tiettyjä linjauksia tämän tärkeän sektorin hoitamisessa.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja: Herra puhemies! Turvallisuus on näinä aikoina noussut hyvin keskeiseksi kysymykseksi, ja se näkyy myöskin tämän talousarvion käsittelyssä. Erityisesti on haluttu kiinnit- tää — aivan perustellusti — huomiota siihen, mitenkä meidän ulkoinen

Versio 6.1 7 UaM Tuomioja Keskiviikkona 52

turvallisuutemme puolustuksen osalta on kunnossa, samoin kuin sisäi- sen turvallisuuden voimavaroihin. Tähän samaan sarjaan kuuluu myöskin ulkoministeriön toiminta- resurssien turvaaminen, koska ulkoministeriö osaltaan on myöskin, voi sanoa, keskeisessä linjavastuussa Suomen intressien ja suomalaisten turvallisuuden edistämisessä — alkaen siitä, että me näinä päivinä muistelemme kymmenen vuoden takaisia tapahtumia, tsunamikatastro- fia, joka vaati maailmanlaajuisesti 280 000 ihmisen hengen, heistä 179 suomalaisia. Me olemme sen jälkeen monin tavoin parantaneet meidän valmiuksiamme toimia erilaisissa kriisitilanteissa, ja näihin on pakko varautua tulevaisuudessakin. Matkustavien suomalaisten määrä on noussut vuosittain, kymmenessä vuodessa 6 miljoonasta 10 miljoonaan. Se tarkoittaa, että he myöskin odottavat sitä, että Suomen edustautuminen pystyy heitä hätätilanteissa tarvittavissa määrin auttamaan, ja silloin edustustoverkko on luonnollisesti ensisijainen resurssi. Mutta edustustoverkko on tärkeä myöskin Suomen etujen valvomiseksi, tiedon hankkimiseksi, vaikuttamiseksi, samoin kuin Suomen kaupallisten intressien hoitamiseksi. Kaikista näistä syistä olemme olleet hyvin huolissamme ulkomi- nisteriön resursoinnista ja siitä, että olemme joutuneet supistamaan parhaimmillaan noin 100 pisteen edustustoverkostomme nyt noin 90:een, ja joudumme edelleenkin tekemään lisäsupistuksia. Onneksi kuitenkin eduskunnassa on hyvin vahvasti ymmärrystä sille, että tämä resursointi on turvattava, mikä näkyy myöskin tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. Siitä olen luonnollisestikin kiitollinen. Meillähän on myös kehysriihen yhteydessä, budjetinkäsittelyn yhteydessä vahva poliittinen yhteisymmärrys siitä, että vastaisuudessa

Versio 6.1 8 EuM Toivakka Keskiviikkona 53

nämä ulkoministeriön toimintamäärärahat on mitoitettava siten, että edustustoverkkoa ei enää jouduttaisi supistamaan. Sen sisällä tietysti tapahtuu koko ajan painopistemuutoksia, täytyy tietenkin olla valmis joustavuuteen tarpeitten mukaan. Mutta totean, että nämä muutkin te- hostamis-, säästöpaineet ovat koko ajan olemassa, samanaikaisesti kun odotukset palveluista kuitenkin kasvavat ja tarpeet sen mukaisesti. Kiitos siis siitä, että tähän on valiokunnan mietinnössä puututtu. Valitettavasti se on tapahtunut sillä tavalla, että on menty yli siitä, mistä aita on matalin, ja tehty tämä myöskin ilman konsultointia asianomaisten ministereiden kanssa, mitä ei voi pitää hyvänä menette- lytapana. Mutta tämän budjetin mukaan tietysti tulemme nyt toimimaan, ja toivomme, että vastaisuudessakin Suomen mahdollisuudet ul- koministeriönkin osalta toimia parhaalla mahdollisella tavalla turvallisuutemme edistämiseksi eivät enää tästä heikkenisi. — Kiitoksia.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka: Arvoi- sa puhemies! Todellakin täällä talousarviokeskustelussa keskustellaan todella tärkeästä asiasta. Puhutaan talouskasvun välttämättömyydestä, kilpailukyvyn vahvistamisesta, ja tästä on näinä päivinä jo keskusteltu paljon. Myös tässä ulkoministeriön pääluokan osuudessa on varmasti tämä aihe hyvin ajankohtainen. Haluaisin korostaa tässä yhteydessä erityisesti Team Finland -toimintaa ja niitä kauppapoliittisia toimenpiteitä, joilla ylipäätänsä voidaan edistää laajemmin tässä hankalassa taloustilanteessa Suomen taloudellista hyvinvointia, talouden kasvua, viennin avulla. Haluan myös kiittää valtiovarainvaliokuntaa siitä, että työssänne olette huomioineet näiden taloudellisten ulkosuhteiden hoidon ja sitä kautta viennin edis-

Versio 6.1 8 EuM Toivakka Keskiviikkona 54

tämisen ja Team Finland -työn kehittämisen ulkomaan verkossa ja lä- hetystöissämme eri puolilla maailmaa. On kaiken kaikkiaan hienoa, että mietinnössä nostetaan esille edustustoverkon tärkeä rooli kaupallistaloudellisten intressien edistä- misessä ja kaiken kaikkiaan maiden taloudellinen merkitys Suomelle yhtenä niistä perusteista, joilla edustustoverkkoa tulee jatkossa entistä enemmän tarkastella. Kuten aiemmissakin keskusteluissa on sanottu, meidän tulee ajatella myös pidemmän tähtäimen etua. Suomenkin tulee olla siellä, missä kilpailijamme ovat, ja erityisesti taloudellisten ulkosuhteiden näkökulmasta. Me tarvitsemme edelleen priorisointia, joustavuutta. On varmasti kohdennettuja tarpeita, ja varmasti myös painopistemuutoksia joudutaan jatkossakin tekemään lähetystöverkostossamme. Me tarvitsemme ketteryyttä siihen, että tämmöisessä hankalassa tilanteessa, kun talous- kasvu on haurasta esimerkiksi Euroopassa, meidän täytyy löytää korvaavia markkinoita ja kasvualueita hyvin semmoisella kriittiselläkin tarkastelulla. Voi olla, että se ei ole pelkästään yksi maa, jonka kasvu- lukua meidän kannattaa tuijottaa, vaan kannattaa katsoa nimenomaan jotakin aluetta esimerkiksi Euroopassa, jossa on tarvetta nimenomaan sellaiselle osaamiselle, mitä Suomessa on. Tästä nyt esimerkkinä Poh- jois-Saksa ja telakkateollisuus. Haluan vielä nostaa, että Team Finland -mallia on toteutettu kuluneen kahden vuoden ajan ja ulkomaantoimin- noista on saatu paljon kiitosta, ja nyt kotimaan alueellisiin toimintoihin panostetaan. Varmasti tämä kokonaisuus tulee palvelemaan suomalaisia yrityksiä ja sitä kautta Suomen kaupallistaloudellisia etuja. Vielä haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa lisämäärärahasta, jota haluttiin erityisesti lisätä rajat ylittävän yhteistyön edistämiseen arkti-

Versio 6.1 9 KeM Paatero Keskiviikkona 55

silla alueilla. Tämä Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön rahoitus on hyvin tärkeää. Sillä tuetaan tähän liittyvien Suomen politiikkata- voitteiden toteutumista ja toimeenpanoa käytännön tasolla. Tämä on kaiken kaikkiaan valiokunnalta hyvä, että on otettu nämä kaksi erityistä näkökulmaa sellaiseen hyvin keskeiseen tarkasteluun, ja näillä keinoilla pystytään varmaan lisäämään edelleen Suomen tärkeitä tavoitteita kaupallisten ulkosuhteiden hoidossa ja sitä kautta myös viennin edistämisessä. Kiitoksia.

Kehitysministeri Sirpa Paatero: Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Kiitoksia valtiovarainvaliokunnalle työstä, vaikka emme todellakaan lähene sitä 0,7:ää tällä budjettiesityksellä, johon Suomi on sitoutunut. Tässä kohtaa ollaan 0,48 prosentissa. Tietenkin pientä toivoa päästä edes 0,5 prosenttiin on, jos päästökauppatulot myös ensi vuodelta toteutuvat ja toivottavasti vielä suurempina kuin tänä vuonna. (Mauri Pekkarinen: Ja kansantuote supistuu!) Meillä suomalainen tahtotila on ollut myöskin suunnata meidän kehitysyhteistyötämme erityisesti kaikkein köyhimpiin ja vähiten ke- hittyneisiin maihin, ja tämä on myös tulevaisuudessa se linja, jota halutaan noudattaa. Siihen liittyy osin myöskin kysymys siirtomäärära- hoista. Ymmärrän hyvin valtiovarainvaliokunnan näkemyksen, että siirtomäärärahojen summa on suuri. Olen myös itse kiinnittänyt siihen huomiota, ja edellinen ministeri voi myös vahvistaa, että varmaan työ on aloitettu jo aiemminkin, ja tämä ei tule kasvamaan, vaan se tullaan kääntämään laskuun. Mutta pitää huomioida, että kaikki hankkeet, joihin Suomi lähtee muun muassa kansalaisjärjestöjen kautta, ovat kolmivuotisia ja kaikki hankkeet pääasiassa toteutuvat yli 99-prosenttisesti. Se, että ne eivät

Versio 6.1 9 KeM Paatero Keskiviikkona 56

toteudu sinä vuonna, kun ne on budjettiin suunniteltu, johtuu osittain siitä, että näissä maissa, jotka ovat kaikkein vähiten kehittyneitä, kaikkein pienituloisimpia, ei vain ole välttämättä hallinnollisesti olosuhteet siinä kunnossa, että siellä sitä työskentelyä pystytään meidän määritte- lemällämme aikataululla viemään eteenpäin. Sen takia on tärkeätä, että me olemme myöskin kiinnittäneet huomiota, kuten valiokunnassa ja aikaisemmin täällä kehityspoliittisen selonteon yhteydessä, meidän eurojemme vaikuttavuuteen ja toisaalta valvontaan. Näissä molemmissa on edistytty, ja kun katsoo Suomen kehitysyhteistyötä molempien, sekä vaikuttavuuden että valvonnan, kohdalta kansainvälisissä vertailuissa, ei vain meidän omissa tutki- muksissamme ja selvityksissämme, me olemme varsin kunnioitettavas- sa kategoriassa molempien, sekä vaikuttavuuden että valvonnan, osalta. Sitten tämä 3 miljoonan minulle täysin yllätyksenä tullut rahan- säästö, joka tarinan mukaan jotenkin liittyi siirtomäärärahoihin, ei ole kuitenkaan tässä, miten minä tätä luen, kohdennettu siirtomäärärahoi- hin, vaan ne on otettu ihan yleisestä kehitysyhteistyöstä pois. Nyt me ministeriön sisällä sitten mietimme, miten se on mahdollista tehdä, sil- lä, kuten äsken totesin, suurin osa näistä meidän rahoistamme on jo etukäteen sidottu useammaksi vuodeksi oleviin hankkeisiin. Liikkuvin elementti ministeriön sisällä on humanitäärinen apu, on se Isiksen vastaista toimintaa, on se ebolaa tai jotain muuta. Pidän su- rullisena, jos tilanne on se, että se on se ainut kohta, mistä joudutaan

Versio 6.1 10 Soini Keskiviikkona 57

tämä 3 miljoonaa säästämään. Mutta me pohdimme tätä sen jälkeen, kun tämän viikon äänestykset ovat budjetin osalta ohi.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeen seuraa debatti. Jaetaan debattia vähän sen mukaisesti, että otetaan ensin ministereiden Tuomi- oja ja Toivakka toimialueeseen liittyviä puheenvuoroja ja sitten sääste- tään jälkiosaan ministeri Paateron kehitysyhteistyöosa. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat ministereiden Tuomioja ja Toivakka toimi- alueesta haluavat käyttää puheenvuoron, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ulko- asiainvaliokunta on koko tämän istuntokauden aikana, vaalikauden aikana, kiinnittänyt voimakkaasti huomiota Suomen lähetystöverkon ja ulkomaisen edustautumisen turvaamiseen. Olen kerta kaikkiaan nyt iloinen, että se on koko valiokunnan yksimielinen kanta, ja kävimme varapuheenjohtaja Salolaisen kanssa myöskin asiantuntijoina valtiovarainvaliokunnassa tästä asiasta kuultavana viime vuonna, niin että tämä työ on vihdoinkin tuottanut hedelmää ja tulosta. Suomen edustautuminen ulkomailla ja lähetystöverkko ovat ää- rimmäisen tärkeitä Suomen vaikutusvallan takia, taloudellisten yhteis- työsuhteiden takia ja Suomen kansalaisten palveluiden takia. Tämä päätös oli ehdottoman oikein ja tulee tietysti myöhässä, mutta tulee kuitenkin. Mitä tulee siihen, että on ollut 3,5 vuotta aikaa tämä korjata ja sitten se korjataan tällä tavalla, täytyy kuitenkin muistaa, että edus-

Versio 6.1 11 Soini Keskiviikkona 58

kunta on isäntä. Eduskunta on isäntä talossa, ja sen mukaan hallitus toimensa ja rahansa mitoittaa.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tässä tuli tietoa, että ministeri Paatero joutuu raha-asiainvaliokuntaan kello 12 lähtemään, joten teemme käännetyn sanajärjestyksen ja otamme sittenkin ensiksi nämä kehitys- yhteistyöhön liittyvät puheenvuorot alta pois, jos tämä sopii ministereiden Tuomioja ja Toivakka aikatauluihin. — Ministeri Tuomiojakin nyökyttelee erittäin voimakkaasti, joten näyttäisi sopivan.

Pyydän nyt niitä edustajia esittämään puheenvuoropyynnön, jotka haluavat kehitysyhteistyöasiaan liittyvään debattiin osallistua. Aikai- semmat vastauspuheenvuoropyynnöt on poistettu listalta. Kehitysyh- teistyöhön liittyvät puheenvuorot ensin kärkeen. — Edustaja Soini.

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämähän on juhlallista saada toteuttaa valiokunnan puheenjohtajan tehtävää, joka on ollut kieltämättä mieluinen, ihan täysillä. Suomen kehitysapu on tärkeä asia, mutta mikään asia ei voi olla kiveen hakattu ja aina samanlaisilla metodeilla ja menetelmillä tehty. Perussuomalaiset kannattavat ihmisten auttamista, hätärahoitusta, mutta me myöskin katsomme, että pitää olla muitakin toimenpiteitä kuin valtiovetoinen kehitysapu. Sitä varten meillä on oma rahastoidea olemassa, ja tärkeintä on kehitysavun perillemeno. Väärinkäytökset, joita Suomenkin puitteissa on ollut aikanaan muun muassa Nicaraguassa, uskoisin, että myöskin Vietnamissa, syövät sitä kehitysavun moraalista perustaa.

Versio 6.1 12 Salolainen Keskiviikkona 59

Mutta sen haluan sanoa, että hädänalaisten auttaminen on jokaisen ihmisen velvollisuus ja sitä tehdään (Puhemies koputtaa) myös muuten kuin valtiovetoisesti.

Pertti Salolainen /kok (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Va- liokuntakäsittelyn aikana on käynyt ilmi, että kehitysyhteistyövarojen käyttö ei suinkaan aina ole ollut kovin tarkoituksenmukaista, ja suomalaista mokaaminen-sanaakin voi tässä yhteydessä käyttää aika monessa yhteydessä. Sillähän, että tässä nyt kehitysyhteistyövaroista poistetaan 2,7 miljoonaa, ei ole minkäännäköistä merkitystä tässä asiassa. Minä olen pahoillani siitä, että ministeri on nostanut tämän ebola-asian esille. Ei se ole, hyvä ministeri, siitä pois. Se on hyvä propagandistinen kupla, mutta näin on asianlaita, että sillä ei ole mitään merkitystä tämän asian kannalta. Se raha löytyy kyllä mistä tahansa sieltä kehitysyhteistyöva- roista, ja sitä pidin kyllä aika omituisena. On tietysti selvää, että tätä ei voi pitää kannanottona siihen, että kehitysyhteistyövaroja ruvettaisiin jatkuvasti vähentämään. Kyllä sen 0,7:n täytyy olla edelleenkin mei- dän tavoitteenamme.

Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Maa- ilmalla yksityisen sektorin arvo on tajuttu ja kehityspolitiikkaa on vahvasti uudistettu. Esimerkiksi kaikissa muissa Pohjoismaissa yksityisen sektorin kehittämiseen yleensä ja kehitysrahoittajiin erityisesti panostetaan nyt enemmän kuin Suomessa. Finnfundin toiminnan tuloksellisuus on tunnustettu myös Valtion- talouden tarkastusvirastossa. Silti sen pääomaan on ohjattu vain alle 1 prosentti Suomen kehitysyhteistyövaroista, noin 150 miljoonaa euroa 34 vuoden aikana. Kaikki tämä raha on tallella Finnfundin taseessa

Versio 6.1 14 Haavisto Keskiviikkona 60

tuottojen kera. Eikö nyt olisi syytä ehdottomasti lisätä Finnfundin pää- omitusta ja antaa valtiontakaus Finnfundin lainoille, kuten annetaan Finnverankin lainoille? Niin tämä erinomainen työkalu kehitysyhteis- työssä pääsisi toimimaan vieläkin vahvemmin.

Pekka Haavisto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Elämme aikaa, jolloin humanitaarisia kriisejä on poikkeuksellisen paljon samaan aikaan, vakavan luokan kriisejä, katsotaan vain Syyriaa, Irakia, Keski-Afrikan tasavaltaa, Etelä-Sudania tai nyt sitten nousevaa humanitääristä kriisiä Ukrainassa, jossa YK:n arvion mukaan ehkä 5 miljoonaa ihmistä kärsii tätä talvea ilman suojaa ja lämpöä. Tietenkin kun se tieto on tässä tullut, että mahdollisesti supistuksia tulisi jopa humanitaariseen apuun, niin olisin vielä kysynyt, miten rahat ovat nyt riittäneet ja miten tämä vaikuttaa jatkossa. Olisin nostanut toisen ison teeman esille, ja se on ensi vuonna päätettävät Post 2015 -tavoitteet, joista, ministeri Paatero, vedätte tätä valmistelua. On varmasti niin, että sen Post 2015 -prosessin yhteydes- sä tulee myöskin rahoitusratkaisuja tai rahoitustarpeita. Miten näihin tällä hetkellä varaudutaan, ja miten tässä tulevassa budjetissa nämä teemat näkyvät?

Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Valtio- varainvaliokunnan mietinnöt viime vuosilta toivottavasti luetaan ulko- ministereiden toimesta vähän tarkemmin. Kahdessa vuodessa on räjäh- tänyt 435 miljoonaan euroon tämä siirtomääräraha, ja siinä yhteydessä, kiitos ministeri Haaviston aloittaman avoimen keskustelun, myönnet- tiin, että määrärahojen suunnittelu ja hallinta eivät ole olleet kunnossa. Tämä siirtomäärärahan suuruus on, mukaan luettuna ulkoasiainhallinnon omat toimintamenot, joissa on vajausta, ollut todella mittava. Täl-

Versio 6.1 16 Ruohonen-Lerner Keskiviikkona 61

tä osin nyt kehitysyhteistyötä tukevia rakenteita osin lähetystöpuolella ja — nimenomaan mistä myös ulkoministeriön pitäisi joskus kantaa huolta — sisäministeriön voimavaroja siviilikriisinhallinnan koulutuksessa, etulinjan toimijoiden varmistamisessa muun muassa tässä akti- voidaan. Sitten toinen asia, mistä on vakavasti sanottava: meidän on var- mistettava valvonnalla, että kehitysyhteistyöhön lisätään yleistä luottamusta ja kansalaisten kehitysyhteistyötä kohtaan osoittama hyväksyntä vahvistuu juuri sillä ministeri Haaviston käynnistämällä avoimella tavalla, että käydään nämä toiminnot läpi ja tehostetaan ja luodaan (Pu- hemies koputtaa) luottamusta ja iskukykyä näihin palveluihin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On tärkeää, että me huomioimme myös niitä maita, joissa on paljon köyhyyttä ja kurjuutta. Itse olen kannattanut lämpimästi kirkon ulkomaanavun harjoittamaa kehitysapua, jonne voi kuka tahansa lah- joittaa rahaa sitä varten, että se raha ohjataan koulutukseen, ammatti- koulutukseen, työkaluihin, kotieläimiin, puun taimiin jne., että tuetaan siellä ruohonjuuritasolla ihmisten omaa selviytymistä. Olenkin paljon pohtinut Afrikan tilannetta. Siellä olisi ihanteelliset olosuhteet maatalouden harjoittamiseen ja elintarvikkeiden vientiin. On aivan käsittä- mätöntä, kuinka sinne sitten he joutuvat tuomaan elintarvikkeita. Toi- voisin, että nämä kehitysapumäärärahat ohjattaisiin mahdollisimman pitkälle sellaiseen toimintaan, että ihmiset oppisivat pärjäämään omil- laan.

Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ulko- ministeriö teki ihan ansiokkaan arvion tästä kehitysavun vaikuttavuudesta. Itse asiassa mielestäni siinä tärkeintä oli johdonmukaisuus, joka

Versio 6.1 18a Gestrin Keskiviikkona 62

tarkoittaa sitä, että nämä eri politiikan alat tukisivat toisiaan. Eli kun yhdessä kädellä annamme kehitysapua, niin toisella kädellä sitten kauppapolitiikan kautta ei saisi tapahtua esimerkiksi elintarvikkeiden dumppausta Afrikkaan, johon ilmeisesti edustaja Ruohonen-Lerner tuossa viittasi. Mutta olisin kysynyt tästä vaikeissa tilanteissa annettavasta kehitysavusta. Nyt esimerkiksi Afganistanin tukemisessa kehitysavun osuus nousee merkittäväksi, kun siihen on suunniteltu 30 miljoonaa euroa vuosittain edelleen jatkossa. Tilanne siellä on hyvin haastava, samoin myös esimerkiksi Afrikassa ja Syyrian osalta. Millä tavalla ministeri näkee, että siviilikriisinhallinta ja ehkä myös kriisinhallinta tukee tätä kehitysavun perillemenoa, ja mitä erityisiä suunnitelmia esimerkiksi Afganistanin osalta on (Puhemies koputtaa) tämän kehitysavun vaikuttavuuden osalta?

Christina Gestrin /r (vastauspuheenvuoro): Ärade talman, arvoisa puhemies! Kiitos, ministeri Paatero, suorasta puheesta kehitysyhteis- työmäärärahojen säästöistä. Olen itse surullinen siitä, että valtiovarainvaliokunta on ehdottanut lisäsäästöjä nimenomaan kehitysyhteistyö- määrärahoista. Toivon todellakin, että humanitäärisestä avusta ei jouduta säästämään tai että näitä hankkeita ei jouduta keskeyttämään.

Värderade talman! Det är viktigt att Finland håller fast vid löftet som vi har gett om att reservera 0,7 procent av vår bnp i u-landssam- arbete. Behovet av hjälp ute i världen minskar inte, det ökar. De facto har läget inte blivit bättre i de allra fattigaste länderna i världen och vi vet att det råder humanitära kriser på många, många håll. I slutet av nästa år ordnas den stora klimatkonferensen i Paris och i samband med det försöker man också få ihop pengar för en grön klimatfond. Kom-

Versio 6.1 19 Sasi Keskiviikkona 63

mer Finland att kunna leva upp till sitt löfte om att delta aktivt i den här fonden, och på det viset bidra till att hjälpa de fattigaste länderna i klimatproblematiken?

Kimmo Sasi /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Valtio- varainvaliokunta on tosiaan ottanut 3 miljoonaa euroa kehitysyhteis- työstä ja laittanut sitä siviilikriisinhallintaan ja ulkoministeriön edus- tautumiseen. Mutta ensin pitää muistaa se, että myöskin hallitus itse on säästänyt kehitysyhteistyövaroista. Sen lisäksi kehitysyhteistyövarat ovat kaiken kaikkiaan yli 1 miljardi euroa budjetissa tällä hetkellä. Kuten edustaja Rajamäki sanoi, siirtomäärärahat ovat vuodesta 2012 vuoteen 2014 kasvaneet 274 miljoonasta 435 miljoonaan, mikä osoittaa sen, että ei ole kyetty käyttämään niitä kehitysyhteistyörahoja, joita on kaiken kaikkiaan käytettävissä. Valiokunta kohdisti sen summan maakohtaiseen kehitysyhteistyöhön, jossa summa on 230 miljoonaa euroa, ja se otettiin siitä pois. Mutta humanitäärisen kehitysyhteis- työn määrä on 75 miljoonaa euroa, siihen budjetissa ei ollut koskettu yhdelläkään eurolla. Eli humanitäärisistä hankkeista ei ole otettu mi- tään pois (Pertti Salolainen: Juuri niin!) vaan maakohtaisesta yhteis- työstä, ja tämä on tärkeää havaita, kun ajatellaan valtiovarainvaliokunnan päätöksentekoa. (Pertti Salolainen: Tärkeä pointti!)

Simo Rundgren /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On erittäin valitettava tämä keskustelu, joka tästä kehitysyhteistyömäärä- rahojen leikkauksesta on syntynyt, sillä siitä syntyy mielikuva todellakin siitä, että Suomi on nyt ottamassa uutta asentoa tässä asiassa. Eri- tyisesti kiinnitän huomiota valiokunnan lausumaan tällä kohtaa: "Va- liokunta toteaa, että varojen käytön tuloksellisuutta voidaan parantaa keskittämällä toimintoja ja vähentämällä yhteistyökumppaneita." Tällä

Versio 6.1 21 Paloniemi Keskiviikkona 64

alueella kuitenkin toimii erittäin paljon kansalaisjärjestöjä, pieniäkin, lähetysjärjestöjä, Kirkon Ulkomaanapu ja niin poispäin. Näillä saattaa olla taloudellisesti, itse kullakin järjestöllä, järjestökohtaisesti, kohtuullisen pienet budjetit, mutta paitsi että niillä on merkitystä siellä kohdemaassa, niillä on erittäin suuri merkitys myös täällä Suomessa, kotimaassa — nimittäin omalla toiminnallaan ne lisäävät kansalaisten tietoisuutta tästä alueesta, mikä on nykyaikana erittäin tärkeää. Viit- taan tässä aiemmin edustaja Haaviston käyttämään puheenvuoroon, jossa tämä sektorin tärkeys minusta hienosti tuli esiin.

Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Mi- näkin olen erittäin iloinen siitä, että ministeri Paatero nosti esille tä- män valitettavan tilanteen, että kehitysyhteistyövaroista nyt leikataan. Nimittäin pelkään, että jatkossakin on helpompi lähteä leikkaamaan nimenomaan kehitysyhteistyövaroista milloin minkin ongelman tultua eteen. Itse tuolla valiokunnassa kyllä nostin tämän valitettavan asian esille enkä kannattanut sitä, vaikka en tietysti mitään vastalausetta jät- tänytkään tästä asiasta. Mutta minusta tämä on huolestuttava asia. Tämä on senkin takia huolestuttava asia, että oda-kriteerejä ylipäätään nyt kansainvälisesti aletaan miettiä ja pohtia. Minun mielestäni siinä- kin pitäisi olla erittäin tarkkana, että kaikkia mahdollisia tarpeita ei jatkossa oteta ihan siitä perinteisestä kehitysyhteistyöstä, joka kuitenkin on köyhyyden poistamista ja sitä hyvin olennaista työtä. Kyllä Rundgrenin kanssa olen samaa mieltä siitä, että monet pienet järjestöt pienillä rahoilla tekevät erittäin vaikuttavaa työtä, ja haluaisin muistuttaa vielä kollegoita, että evaluointiosasto on tehnyt UM:ssä kyllä erinomaista työtä, niin että kannattaisi katsoa sitä, kuin-

Versio 6.1 22 Niikko Keskiviikkona 65

ka vaikuttavaa meidän kehitysyhteistyömme on. Sitä (Puhemies: Ai- ka!) on kehitetty, ja se on tänä päivänä erittäin vaikuttavaa.

Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kehitys- apurahojen käytössä ja niistä keskustelussa tärkein asia ennen kaikkea on se läpinäkyvyys ja luotettavuus. Ja mikäli meillä joskus keskusteluja käydään eduskunnassa esimerkiksi siitä, että Afganistanissa on näit- ten kehitysapujen väärinkäyttöä, niin se ei ainakaan lisää sen kehitys- aputyön uskottavuutta. Kehitysavussahan on monia eri momentteja, minne se raha käytetään, kuten esimerkiksi ilmastorahoituksen osuus on lähes 90 miljoonaa euroa, ja siellä on monia muitakin, kriisinhallin- tatehtäviä, mihin rahaa laitetaan. Yksi tärkeä kohta siellä kuitenkin suomalaisen veronmaksajan nä- kökannalta ovat Kepan alla olevat kehitysapujärjestöt, jotka ovat yleensä suomalaisia toimijoita ja suomalaisia henkilöitä. Heidän saa- mansa reilu 100 miljoonaa euroa on erittäin tärkeä, sillä se jos mikä li- sää suomalaisten uskottavuutta maailmalla ja hyväntahtoisuutta. Ky- synkin ministeriltä: kun kehitysapurahoja leikataan, niin pystyttekö turvaamaan nämä suomalaisten kehitysapujärjestöjen rahoituksen osuudet? Se on se raha, mikä (Puhemies: Aika!) mielestäni on tärkein- tä.

Tuula Peltonen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Lähe- tystöjen verkon ylläpitäminen on Suomelle tärkeää, ja tärkeää on myös se, miten tuota verkkoa ja toimijoita käytetään hyväksi niiden edus- taessa meitä. Mutta en pidä suotavana sitä, että asetamme vastakkain edustustojen työn ja kehitysavun, mikä tässä on minun mielestäni tapahtunut, ja siinä mielessä on hyvin surullista tämä vähennys kehitys- apurahasta.

Versio 6.1 24 Soini Keskiviikkona 66

Perussuomalaisten ajatus kansalaisten lahjoituksella tehtävästä kehitysavusta ei ole millään tavalla pitkäjänteistä työtä, ja kun ministeri taisi Ykkösaamun lähetyksessä tämän todetakin, niin toivon, että ker- rotte vielä uudestaan näkemyksenne tästä, nimittäin se on ihan oikea.

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kun turvataan Suomen lähetystöverkkoa, niin se on pakko tehdä talouden, palveluiden ja kaikkien näiden kanssa. Kun se ei muuten onnistunut, niin rahoitus tehtiin tätä kautta, ja minun mielestäni valtiovarainvaliokunta teki aivan oikein. Siellä ovat erittäin kokeneet kansanedustajat Kimmo Sasi ja Kari Rajamäki. Kyllä he tietävät, mitä tässä tehdään. Sitten kehitysavun yleinen taso. Perussuomalaisten kimpussa ollaan tässä koko ajan, hyvä niin, se kuuluu demokratiaan, mutta täällä pidetään näitä kosteasilmäisiä puheita ja kuitenkin Suomi leikkaa kehi- tysapuaan hallituksen budjetin päätöksellä. Mitä ihmeen hurskastelua tämä tämmöinen on? Edustaja Uotilakin esittää 53 miljoonaa lisää, ei tosin hallituspuolueen edustajana esittänyt, mutta nyt esittää lisää. (Kari Uotilan välihuuto — Christina Gestrinin välihuuto) Tämä on se leikkaus, mitä hallitus tekee, esimerkiksi edustaja Gestrin ja kumppa- nit, ja täällä pidetään puheita, jotka ovat toisenlaisia.

Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täällä kokoomuksen konkarisiiven edustajat Salolainen ja Sasi jo moittivat ministeri Paateroa siitä, että kun 3 miljoonalla valtiovarainvaliokunnassa kehitysyhteistyömäärärahoja pienennettiin, niin te julkisuudessa totesitte, että tämä vaarantaa muun muassa ebolan torjuntaan annettavan taloudellisen avun. Ministeri Paatero, olette aloittanut hienosti ministerinä, mutta täs- sä asiassa kyllä iskitte kirveenne kiveen. Kun kehitysyhteistyömäärära-

Versio 6.1 26 Kanerva Keskiviikkona 67

hat ovat yli 1 000 miljoonaa euroa ja kun tämä säästö kohdennettiin siten kuin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi edellä mainitsi, niin kyllä ebola-kortin heiluttaminen tässä tilanteessa oli teiltä virhe. Toivon, että unohdatte nämä ajatukset ja teette vastaavan säästön jonnekin aivan muualle kuin ebola-rahoihin.

Ilkka Kanerva /kok (vastauspuheenvuoro): Puhemies! Saanko puhua paikaltani?

Puhemies: Olkaa hyvä, puhukaa paikalta.

Puhuja: Kiitoksia, herra puhemies! — En sinänsä katso itselläni olevan mitään perusteltua syytä, ehkä tämä äskeinen debatti pois lukien, kyseenalaistaa ministeri Paateron toimintalinjaa, mutta sen sijaan totean, että kehitysyhteistyöpolitiikka Suomessa jäntevästi katsottuna on kärsinyt siitä, että meillä vaihtuvat ministerit liian nopeaan tahtiin. Tämä on vaikea ja monimutkainen kenttä myöskin, ja on surku, että meillä juuri kun voidaan nähdä, että ministeri alkaa olla asioitten kanssa sinut, niin ei muuta kuin kaveri vaihtoon, kuka kulloinkin sitten on tässä tapauksessa ollutkaan kehitysyhteistyöministereistä kyseessä. Toissijaiseksi tämän johdosta Suomessa, se on kuitenkin ollut nähtävissä, on jäänyt se seikka, miten Suomen kehitysyhteistyöpoli- tiikkaa uudistetaan ja kehitetään. Me olemme nyt vanhan kertauksessa näitten linjaustemme ja oppiemme kanssa, kun ympäröivässä maailmassa tapahtuu kuitenkin muutoksia, joihin Suomen pitäisi jopa proaktiivisesti kyetä vaikuttamaan. Sen vuoksi toivon, että kehitysyhteistyö- ministeri ei nyt olisi sellainen hännänhuippu hallituksen paikkajaossa, joka vaihtuu aina vähän sattumanvaraisesti ja liian lyhyitten pyrähdys- ten merkeissä.

Versio 6.1 27 Sinnem? Keskiviikkona 68

Anni Sinnemäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ke- hitysyhteistyö on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa, ja se on yksi kes- keisimmistä osista meidän globaalia vastuutamme. Olen itse pahoillani siitä, että valtiovarainvaliokunta esittää jo valmiiksi leikattuja kehitys- yhteistyövaroja vielä edelleen pienennettäväksi, ja onneksi meillä on tässä salissa mahdollisuus äänestää ja paikata tuo tilanne sillä tavalla, että palautamme tämän 3 miljoonaa euroa maakohtaiseen kehitysyh- teistyöhön, jossa se on tarpeen, jossa se on vaikuttavaa ja jossa se on hyvin suunnitellusti käytettyä rahaa. Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministereiltä sitä, että kun nyt juuri päättyneessä Liman ilmastokokouksessa yksi näistä suurimmista pullonkauloista ja kompastuskivistä neuvotteluissa oli kysymys teolli- suusmaiden historiallisesta vastuusta ja ilmastotoimien rahoituksesta, niin millä tavalla Suomi on nyt valmistautunut siihen, että me omalta osaltamme yhdessä Euroopan unionin kanssa voimme Pariisin kokoukseen mennä sillä tavalla, että myös nämä rahoituskysymykset saadaan ratkaistua.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeen ministeri Paatero, 5 minuuttia puhuja-aitiosta. — Olkaa hyvä.

Kehitysministeri Sirpa Paatero: Arvoisa puhemies! Kiitoksia monista hyvistä kysymyksistä ja kommenteista. Jos aloitetaan purkaminen. Meillä on monia välineitä, niin ulkoministeriön sisällä kuin kan- salaisjärjestöjen keräykset, yritysten tekemät ja monta muuta, ja niitä kehitetään yhä edelleen. Meillä yrityksien puolelle Finnfund on hyvä väline, ja tällä hallituskaudella ollaan 10 miljoonaa joka vuosi lisätty sinne volyymia, jotta se hieno toiminta saa jatkoa. Sen lisäksi meillä

Versio 6.1 28 KeM Paatero Keskiviikkona 69

on tämä Finnpartnership, ja sitten toisaalta me juuri lanseerasimme uuden, Tekesin kanssa yhteisen BEAM-ohjelman, johon tuli siis 12,5 miljoonaa molemmilta, Tekesin ja ulkoministeriön osalta, innovaatioitten eteenpäin viemiseen ja paikallisten suomalaisten ja kehitysyhteis- työmaissa olevien yritysten yhteistoimintaan. Nämä ovat niitä element- tejä, ja kyllä täytyy myöntää, että sitä keskustelua käydään niin maailmanlaajuisesti kun täällä Suomessa, mitenkä yritykset voivat olla paremmin mukana. Väärinkäytöksistä: ne kaikki, mitkä on selvitetty — kaikki mitkä ovat tulleet tutkintaan, on selvitetty — niitä on promilleja. Pari promil- lea on sellaisia kohteita, joista on oikeasti nähty, että raha ei ole mennyt paikkaan, johon se oli tarkoitettu. Niissäkin tapauksissa perinnät ovat onnistuneet lähes sataprosenttisesti, jotenka semmoinen legenda, että kehitysyhteistyöllä rahoitetaan jonkun palatseja ja linnoja jossain päin maailmaa, ei pidä paikkaansa, (Mika Niikko: Kuinka se tiede- tään?) ja sen takia sitä ei pidä levittää. Tätä tarkastellaan ja valvotaan kaiken aikaa. Kysymykseen humanitäärisistä rahoista: me olemme tällä vuodella muistaakseni elokuun loppuun käyttäneet kaikki ne rahat, jotka oli humanitääriseen apuun lahjoitettu tai tarkoitettu, lähtökohtaisesti. Ja tähän 3 miljoonaan, siihen, mitä sanoin lauantaiaamun Aamu-tv:ssä, jos nyt siihen tarvitsee hirveästi palata: minulla ei ollut siinä kohtaa edes käytössä tätä mietintöä vaan huhu siitä, että jostain kehitystyöstä otetaan 3 miljoonaa — jota ei ollut tullut valtiovarainvaliokunnan pu- heenjohtajistolta tai jäseniltä minulle. Olin sen tiedon varassa, ja sen takia myöskin puhuin sen tiedon varassa.

Versio 6.1 28 KeM Paatero Keskiviikkona 70

Sitten näihin yhteisiin asioihin. Post 2015 -kehitysyhteistyörahoi- tusmallit, jotka ovat Addis Abebassa ensi kesän kokouksessa, ja toisaalta Pariisin ilmastokokous linkittyvät kaikki toisiinsa niin, että me valmistelemme niitä rinta rinnan, ja tämä liittyen vielä siihen, että maanantaina ja tiistaina tällä viikolla oli OECD:ssä oda-kriteereitä kä- sittelevä kokous, elikkä yritetään vielä saada se siihen neljänneksi pa- laksi ja miettiä, mitenkä sitten näissä ei torpata toisilla päätöksillä toi- sia, vaan saadaan ne menemään jatkoon. Meillä on nyt kansalaiskeskustelu sitten järjestöjen ja muiden kanssa, itse asiassa juuri tänään alkamassa, Post 2015 -tavoitteista, kun pääsihteerin raportti saatiin tuossa edellisellä viikolla käsittelyyn. Afganistanin osalta siviilikriisinhallinta on välttämätöntä, jotta kehitysyhteistyö menee perille, ja näin on myöskin kehitysyhteistyöra- hoja nyt jo jonkun verran laitettu sinne kriisinhallinnan puolelle siitä syystä, että saadaan tämä kehitysyhteistyö sitten turvallisesti myöskin hoidettua. Ja se tuntuu olevan se tarve myöskin tuleville vuosille. Pienet ja isot toimijat: täällä kysyjän kanssa olen täysin samaa mieltä, että en halua missään tapauksessa maailmaa, jossa meillä on vain muutamia isoja järjestöjä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä Suo- men ja ulkoministeriön kanssa, vaan arvokasta toimintaa on monilla kansalaisjärjestöillä ihan siellä ruohonjuuritasolla, vaikka ne eivät ole monien miljoonien ja monien satojen toimijoiden järjestöjä. Tästä haluan pitää kiinni ja toivon, että myöskin tämä eduskunta sen ymmärtää. Sitten esitys perussuomalaisten mallista. Olen todennut sen aikaisemminkin: se ei paljon valtiontaloutta auta, jos se sama raha annetaan sitten verovähennyksinä ihmisille lahjoitusten kautta. Ja toisaalta, mil- lä voidaan turvata pitkäjänteinen työ, jos meillä ei ole minkäänlaista

Versio 6.1 29 K?i?en Keskiviikkona 71

tietoa rahoituksen saamisesta kuin juuri sille muutamalle kuukaudelle? Tästä syystä. — Kiitoksia.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeen siirrymme ulkoministe- riön pääluokan muihin asioihin, ministereiden Tuomioja ja Toivakka asioihin. Pyydän edustajia, jotka haluavat aiheesta osallistua debattiin, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Seppo Kääriäinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ul- koministeri Tuomioja aloitti katsauksensa puhumalla turvallisuudesta, myös laajassa mielessä. Turvallisuus on sitä vankemmalla pohjalla myös Suomessa, mitä laajempi yhteisymmärrys erilaisten poliittisten- kin ryhmien ja kansalaisten keskuudessa vallitsee turvallisuuspolitiikan päälinjasta. Sen mukaanhan Suomessa on yritetty elää ja aika hyvin onnistuttukin. Viimeisimpiä esimerkkejä tästä on edustaja Kaner- van johtama selvitysryhmä, joka päätyi yksimieliseen esitykseen, kutakuinkin, puolustuksemme tulevaisuuden näköaloista. Ehdotuksineen kaikkineen se oli hyvä saavutus. Jos ulkopuolinen tarkkailisi viime päivien Suomessa käytyä keskustelua tästä näkövinkkelistä, niin ulkopuolinen tarkkailija tulisi sellaiseen tulokseen, että konsensusajattelu ulkopolitiikassa on rakoilemassa, tai ainakin kysyisi sitä, onko rakoilemassa, ja hän kysyisi, mitä erilaiset vyöhykkeet nyt oikein tarkoittavat Suomen ulkopolitiikassa eksaktisti otettuna. Herra ulkoministeri, te olette vastuussa ulkopolitiikasta hallituksessa: onko teidän mielestänne ulkopoliittinen konsensus Suomessa rakoilemassa? Näettekö sellaisia merkkejä viime aikoina käydyssä keskustelussa (Puhemies koputtaa) vakavassa mielessä?

Versio 6.1 30 J. Niinist ?r Keskiviikkona17.12.2014 72

Jussi Niinistö /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suurlä- hetystöjen resursointi on turvattava, sanoi ulkoministeri Tuomioja esit- telypuheenvuorossaan, ja hyvä niin. Lähetystöverkkoa on supistettu varmaan liikaakin, mutta mikä on Kabulin lähetystömme tilanne? Sen lakkauttaminen voi olla edessä lähitulevaisuudessa, tahdomme sitä tai emme. Varsinaisena kysymyksenä esittäisin seuraavaa, nimittäin Kabu- liin ja vastaaviin kriisikohteisiin liittyen: Miksi Suomen valtio ei juurikaan hyödynnä, käsitykseni mukaan, lähetystöjen turvatehtävissä omia kokeneita ammattisotilaitamme, esimerkiksi Utissa erikoisjääkä- reinä palvelleita, vaan palkkaa todella suurilla summilla kaiken maailman onnensotureita esimerkiksi juuri Kabulin lähetystöömme? Eikö tämä olisi oiva säästökohde, ja raha pysyisi suomalaisilla?

Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvostettu puhemies! Suomessa on korkeaa osaamista puolustusteollisuudessa: Patria, Sako ja monta muuta. Tällainen korkea osaaminen omassa maassa on arvokasta nyt ja tulevaisuudessa. Sako on yritys, joka on kasvanut läpi taantuman, palkkaa koko ajan lisää väkeä ja on vahva vientiyritys. Vientiluvat ovat nyt kuitenkin ongelma tälle yritykselle. EU:ssa ei näytä olevan yhteneviä pelisääntöjä: Italia ja Saksa antavat vientilupia, mutta Suomi ei anna vientilupia. Ja näyttää siltä, että Italia ja Saksa vievät ja pian Sako vie tuotantonsa pois Suomesta. Kysyisin teiltä, arvoisa ulkomaankauppaministeri Toivakka: onko meillä varaa menettää tämäntyyppisiä ulkomaankauppaan keskittyneitä korkean osaamisen yrityksiä?

Tuula Väätäinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Lä- hetystöjen tilanteesta on keskusteltu useampana vuotena ja lähetystöjä

Versio 6.1 33 Pelkonen Keskiviikkona 73

on lakkautettu. Samassa yhteydessä on puhuttu myös siitä, voisivatko esimerkiksi Pohjoismaat tehdä yhä enemmän yhteistyötä lähetystöjen näkökulmasta, ja on puhuttu myös siitä, että sitä kautta olisi mahdollista saada säästöjä ja synergiaetua toistemme kanssa tehtävästä yhteis- työstä. Kuinka realistinen on ajatus siitä, että Pohjoismaissa voisi olla yhteisiä lähetystöjä sillä tavalla, että se toisi todella tehokkuutta ja taloudellista näkökulmaa tähän tilanteeseen?

Jaana Pelkonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Lä- hetystöistä, edustustoista on puhuttu paljon, ja on todella surullista ja lyhytnäköistä, että edustustoja on niin paljon jouduttu viime vuosina lakkauttamaan. Edustustoverkosto on keskeinen paitsi edistettäessä Suomen taloudellis-kaupallisia intressejä, mutta edustustoilla voisi olla myös entistä suurempi rooli mahdollisesti Suomen nostamisessa hou- kuttelevammaksi matkailumaaksi. Matkailuhan on nopeasti kasvava globaali ala, ja Suomella olisi tällä saralla hyvinkin paljon potentiaalia. Kotimainen matkailu kuitenkin kamppailee tällä hetkellä erittäin suurissa vaikeuksissa. Suomessa matkailun markkinointiin käytetään vähiten rahaa verrattuna esimerkiksi juuri äskenkin mainittuihin muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi aasialaisissa matkailijoissa olisi oikein kohdennetulla markkinoinnilla huomattavaa kasvupotentiaalia. Paljon muutakin kehitettävää toki tällä matkailusaralla on, mutta markkinointi on yksi asia, ja kysyisinkin ministereiltä: voisiko lähetys- töillä olla tässä asiassa suurempi rooli jatkossa?

Mikko Savola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yh- teistyön tiivistäminen varmasti niin lähetystöverkosta kuin muutenkin Pohjoismaiden kesken on lähitulevaisuudessa ihan realismia ja myös-

Versio 6.1 35 Mustaj?i Keskiviikkona 74

kin tärkeää. Eilisessä keskustelussa puolustusministeri Carl Haglund liputti voimakkaasti Suomi—Ruotsi-yhteistyön puolesta ja yhteistyön tiivistämisen ja jopa selvityksen tekemisen puolesta puolustusyhteis- työhön liittyen. Tietysti joissain keskusteluissa on puhuttu jopa puo- lustusliitosta. Kysyn teiltä, arvoisa ulkoministeri: minkälaista keskustelua ulkoministerit käyvät tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin kesken tästä yhteistyön tiivistämisestä ja mahdollisesta selvityksestä, ja kan- natatteko te tiivistyvää puolustusyhteistyötä tai jopa puolustusliittoa Ruotsin kanssa?

Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vaikka kansainvälinen tilanne on kiristynyt ja Suomi on mukana pako- tenokittelussa, siitä huolimatta pitäisi katsoa eteenpäin tulevaisuuteen. Minkälaisena te näette mahdollisuudet vahvistaa itärajan rajanylityspaikkojen fasiliteetteja, kun aina ei ole kyse edes rahasta? Konk- reettinen esimerkki: Sallan kansainväliselle rajanylityspaikalle pitäisi perustaa eläinten ja elintarvikkeitten tarkastuspiste. Suomen puolella valmiudet ovat siihen jo olemassa, mutta onko teillä kykyä tai halua auttaa siinä, että venäläinen osapuoli, vastuuorganisaatio, saataisiin kiinnostumaan tästä asiasta? Se avaisi erinomaisia tulevaisuuden näkö- aloja esimerkiksi suomalaiselle elintarviketuotannolle.

Jani Toivola /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ulko- asiainvaliokunta nostaa lausunnossa esille taloussuhteiden vahvistami- sen erityisesti kehittyvillä markkinoilla, ja tässä yhteydessä nostetaan esille Team Finland. Niin kuin ministerikin mainitsi, se on hieno työ- kalu, joka on kehitysvaiheessa ja josta on tullut paljon hyvää palautetta mutta varmasti myös sitä negatiivista palautetta tai kehittämisideoita,

Versio 6.1 37 Naucl? Keskiviikkona17.12.2014 75

miten tätä työkalua voidaan tulevaisuudessa vahvistaa, ja sitä kautta tietysti tämä resursointi myös tulevaisuudessa on tärkeää. Yksi kehittämisen osa-alue, minkä itse näkisin tärkeänä, olisi täm- möinen yritysvastuu. Suomalaisille yrityksille, jotka lähtevät sinne ke- hittyville markkinoille, enemmän tietotaitoa ja osaamista, neuvoa ja tukea siinä, miten voidaan kunnioittaa jokaisen maan työntekijöitä, ih- misoikeuskoulutusta. Isoja ongelmia meillä on esimerkiksi lapsityö- voimassa, työntekijöiden oikeudessa järjestäytyä, työaikalainsäädän- nössä. Yritykset ovat aika viidakossa näiden kysymysten kanssa. Esi- merkiksi kansalaisjärjestöillä olisi paljon osaamista, tutkimustietoa, asiantuntijuutta, mutta he taas tarvitsisivat jonkun resurssin, millä he pystyisivät kohtaamaan yritykset tämän osaamisen kanssa. Kysyisin arvon ministeriltä: miten näette tämäntyyppisen kehityssuunnan Team Finlandin kohdalla?

Elisabeth Nauclér /r (vastauspuheenvuoro): Herr talman! Det har funnits många bekymmer kring ratificeringen av Istanbulkonventio- nen, främst att det inte finns tillräckligt med skyddshem och inte heller pengar i budgetförslaget. På en direkt fråga av ledamot Filatov här i budgetdebatten lovade finansminister Rinne att det ska anslås medel, men fortfarande kvarstår frågan om medling vid våld i nära relationer. FN-organet Cedaw är starkt kritiskt till Finlands användning av medling, som det inte uppfattar som frivillig och kräver en avrapportering nu inom två år, tidigare inom fyra år, och det anser inte att Istanbul- konventionen kan ratificeras innan Finland får slut på denna form av medling. Jag skulle vilja fråga utrikesministern: Vad är avsikten att

Versio 6.1 38 UaM Tuomioja Keskiviikkona 76

svara Cedaw och kan Istanbulkonventionen ratificeras trots att Finland och Cedaw inte är överens på denna punkt?

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeen otetaan ministereiden vastauksia ja sitten toinen kierros debattia. Ministeri Tuomioja aloittaa, olkaa hyvä.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja: Herra puhemies! Lähetystö- jen turvallisuus on koko ajan kalliimmaksi käyvä kustannuserä edus- tustoverkoston ylläpitämisessä. Tietysti voidaan kysyä, voidaanko löy- tää joitain kustannustehokkaampia tapoja hoitaa tätä, mutta se, että siihen käytettäisiin suomalaisia sotilaita, vaatisi kyllä sitten ainakin lain- säädäntöpohjalta ihan toisenlaisen periaatepäätöksen siitä, koska suomalaisten sotilaiden käyttäminen missä tahansa turvallisuustehtävissä ulkomailla on kriisinhallintaa, ja tämmöinen vartiointitehtävä ei ole normaalia kriisinhallintaa kylläkään, jotenka tämä kysymys vaatii sitten ihan toisenlaista pohdintaa. Sitten edustaja Heinoselle toteaisin, kun hän ilmeisestikin mahdollisesti tarkoittaa Sakon vientihakemuksia koskien Turkmenistania, että se on Keski-Aasiassa kaikissa arvioissa, siis EU:n poliittisissa arvioissa ja ihmisoikeusjärjestöjen arvioissa, todettu ihmisoikeustilanteen vuoksi kaikista ongelmallisimmaksi maaksi. Ehkä edustajalla on vanhentuneita tietoja, koska asiasta on käyty myöskin marraskuussa asianomaisessa EU-työryhmässä keskustelu, jonka jälkeen Saksa ja britit ovat erillisillä päätöksillä evänneet nimenomaan saman kansain- välisen konsernin tekemät vientihakemukset juuri tämän ihmisoikeustilanteen vuoksi. Jos sitten vielä voi olla joku maa, joka tätä harkitsee, sitä en tiedä.

Versio 6.1 38 UaM Tuomioja Keskiviikkona 77

Toivon, että näin ei olisi, mutta en myöskään halua jakaa sellaista moraalia, joka ikään kuin tarkoittaisi sitä, että kun ajat synkällä syys- säällä jossain hyvin vaarallisessa, epämääräisessä paikassa ja näet siel- lä liftaavan tytön ja ajattelet, että tuo tyttö on kyllä hyvin vaarassa, että joku voi hänet vielä tässä raiskata, niin sitten ajattelet, että tämän yhtä hyvin voin itsekin tehdä, jos hänelle joka tapauksessa käy tällä lailla. Minusta moraali ja nämä ihmisoikeuskysymykset ovat sellaisia, jotka eivät ole riippuvaisia siitä, onko meillä muita, jotka eivät tahdo näitä samalla lailla kunnioittaa. Sitten edustaja Väätäisen kysymykseen pohjoismaisesta yhteis- työstä. Tätähän olemme jo pitkään tehneet, ja meillä on tästä muutamia ihan konkreettisia tuloksiakin. Toimimme eräissä paikoissa yhteisissä kiinteistöissä ja käytämme yhteisiä oheispalveluja, ja meillä on myös- kin lähetystöjä, joissa on toisesta Pohjoismaasta virkamies, ja vaih- damme raportointia. Kaikki tämä on ollut jo pitkään työn alla, ja sillä on vahva poliittinen tuki. Mutta jotta siitä saataisiin tuloksia enemmän irti, se vaatii kyllä myös pitkäjänteistä suunnittelutoimintaa sillä tavoin, että asianomaiset hallinnot viisivuotissuunnitelmiensa osalta käy- vät yhteistyössä niitä lävitse, koska silloin vasta voidaan identifioida riittävän ajoissa, miten esimerkiksi kiinteistön vuokrasopimuksen um- peutuessa voidaan jotain uutta yhteisratkaisua etsiä. Tätä työtä teh- dään, ja kyllä se on jo tuottanut tuloksiakin. Sitten Suomen ja Ruotsin yhteistyöstä. Tämänhän me olemme käynnistäneet jo ulko- ja puolustusministereiden säännöllisillä tapaamisilla, yhteisillä tapaamisilla Suomen ja Ruotsin kesken jo vuosia sitten, ja edustaja Kääriäinen on ollut myöskin jo silloisena puolustusmi- nisterinä tällaisessa yhteistyössä ja yhteydenpidossa mukana. Tämä on

Versio 6.1 38 UaM Tuomioja Keskiviikkona 78

koko ajan edennyt, ja sillä on erittäin laaja tuki. Ja tämä selvitys, johon viitattiin puheenvuorossa, on valmistelussa, ja tarkoitus on, että se Ruotsissa pidettävässä vuosittaisessa Sälen-kokouksessa tammikuussa myöskin julkistettaisiin. Siihen kokoukseen osallistuvat sekä ulko- että puolustusministerit, elikkä tämä yhteistyö on erittäin vankalla ja laajalla pohjalla, mutta se on myöskin hyvin käytännönläheistä: harjoituksia, koulutusta, valvontatehtäviä, kriisinhallintaa, tulevaisuudessa entistä enemmän myöskin hankintoja. Sitten jos mennään sellaiseen tilanteeseen, että kalustoa hankitaan yhteiskäyttöön, niin tietysti täytyy olla joitain sopimuksia siitä, mitenkä eri tilanteissa näitä sitten myöskin käytetään, ja tätä kautta voidaan edetä pidemmälle. Mutta lähtökohtana ei ole se, että me teemme työtä, joka tähtäisi puolustusliittoon. Sanoisin paremminkin näin päin, että jos tämä aikanaan johtaa siihen, että puolustusliitto voi tulla ajankohtaiseksi, en tie- tenkään sulje sitä pois, mutta jotta tästä yhteistyöstä kustannustehokkuuden ja muiden kannalta saadaan mahdollisimman hyvä tulos, niin siihen kannattaa lähteä tällaiselta käytännönläheiseltä pohjalta. Rajanylityspaikoista: selvitetään mahdollisuuksia näitä laajentaa, mutta ne ovat sisäministeriön toimialaa. Meillä on kyllä tähän periaatteessa valmiuksia. Kaikkien kansainvälisten sopimusten kohdalla, kun niitä tuodaan ratifioitavaksi, lainsäädännön toki pitää olla kunnossa. Sama koskee Istanbulin sopimusta. Tämä naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen ihmisoikeustilanteen oikeastaan suurin häpeäpilkku, ja sen vuoksi uskon kyllä, että ne ministeriöt, sosiaali- ja terveysministeri ja valtiovarainministeri, jotka tietävät tämän ongelman, hoitavat asian niin, että

Versio 6.1 39 EuM Toivakka Keskiviikkona 79

tämä sopimus voidaan hyvällä omallatunnolla, tietäen, että meillä on sitten sen toimeenpanoon asiat kunnossa, myöskin ratifioida. Lopuksi vielä edustaja Kääriäisen kysymykseen. Hallituksen kannalta ei ole mitään syytä käydä tai käynnistää sellaista keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, joka toisi uusia jakolinjoja. Päinvastoin on arvostettava se tapa, millä mainitussa parlamentaarisessa työryh- mässä, kuten sitä ennen eduskuntakäsittelyssä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon osalta, on ollut hyvin laaja yhteisym- märrys. Pidän tätä arvokkaana. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että po- liittisessa keskustelussa totta kai voidaan sitten käyttää värikkäämpää- kin kieltä ja myöskin haastaa puolueiden keskeisessä väittelyssä, mutta hallituksen kannalta me emme ole tätä rohkaisemassa.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka: Arvoi- sa puhemies! Kiitän kysymyksistä. Jos ihan alkuun aloitan yleisesti näistä vientinäkymistä, joihin tässä nyt ainakin viitattiin. Tämän vuoden osaltahan voidaan sanoa, jos puhutaan Suomen kokonaisviennistä, että me olemme noin nollatasossa. Ilahduttavaa on ehkä se, että syyskuun osalta nämä viimeisimmät vientitilastot näyttävät siltä, että vientimme sekä EU:hun että EU:n ulkopuolelle on reilusti plussalla — toinen plus 11 prosenttia, toinen plus 10 prosenttia. Eli nyt samanaikaisesti, kun vienti Venäjälle on vaikeuksissa, niin on kuitenkin positiivisia merkkejä näkyvissä nyt yksittäisten kuukausien osalta. Jos aloitan tästä, kun edustaja Toivola kysyi näistä kehittyvistä markkinoista ja taloussuhteista ja viennin edistämisestä ylipäätänsä ke- hittyvillä markkinoilla. Tämä on hyvin tärkeä näkökulma, ja minun mielestäni entistä enemmän meidän pitäisi tehdä tätä kehityskauppayh- teistyötä, katsoa näitä alueita molemmista näkökulmista niin, että aina

Versio 6.1 39 EuM Toivakka Keskiviikkona 80

kun ollaan kehittyvillä markkinoilla, esimerkiksi kehitysyhteistyö- hankkeissa, niin katsottaisiin myös ne kaupalliset mahdollisuudet ja ne tavat luoda kaupallisia suhteita näiden maiden kanssa. Ja tästä on tullut ihan konkreettista palautettakin. Ehkä paras esimerkki oli Tansanian ministeri, jonka tapasin. Hän nimenomaan toivoi aktiivisempaa otetta suomalaisilta yrityksiltä mennä Tansanian markkinoille, koska siellä- kin olisi valtavan paljon mahdollisuuksia. Me tarvitsisimme uudenlai- sia tapoja nimenomaan siihen, miten me luomme yrityksiin ehkä sellaista rohkeutta ja saamme riittävästi tietoa siitä, miten päästään kauppaa tekemään ja ylipäätänsä luomaan taloudellisia suhteita kehittyvillä markkinoilla. Toki Team Finland -verkosto tässä auttaa, mutta tässä täytyy harkita varmasti muunkinlaisia yhteistyömuotoja. Sitten edustaja Heinonen kysyi tästä yksittäisestä toimialasta, puolustusteknologiasta ja Sakosta suoraan minultakin. Minä oikeastaan sanoisin tässä vaiheessa, että tietenkin on Suomen etu, että kaikin tavoin edistetään myös puolustusteknologian vientiä, se on tärkeä asia sellaisenaan, mutta tällaiseen yksittäiseen tapaukseen en tässä yhtey- dessä pysty ottamaan kantaa. Mutta tietenkin vientilupien osalta neuvontaa annetaan ja tehdään hyvää yhteistyötä yritysten kanssa ulkomi- nisteriössä. Sitten edustaja Pelkonen kysyi tästä Suomeen suuntautuvasta mat- kailusta, kuvasta Suomesta matkailumaana. Tämä on varsinaisesti työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa olevia asioita, mutta siinä mieles- sä tärkeä osa Team Finland-työtä, että minun mielestäni nämä kaikki kulkevat käsi kädessä: viennin edistäminen, taloudelliset ulkosuhteet sekä Suomi-kuvan kirkastaminen kaiken kaikkiaan, ja tätä voidaan teh- dä yhdessä samassa osoitteessa ja laajalla yhteistyöllä. Tämä nimen-

Versio 6.1 40 Salolainen Keskiviikkona 81

omaan on tämän Team Finland -verkoston tarkoitus kotimaassa, mutta erityisesti ulkomailla: vahvistaa Suomen maakuvaa ja sitä kautta mat- kailumaankuvaa. Näitä ei millään tavalla voi erottaa toisistaan, vaan tätä yhteistyötä pitäisi entistä enemmän tiivistää ja nähdä jokainen mahdollisuus, jokainen kontakti eri kohdemaassa aina mahdollisuutena myös lisätä matkailua. Minun mielestäni esimerkiksi vienninedistämis- matkoilla nämä kulkevat aina käsi kädessä, ja näin kuuluu olla jatkossakin. — Kiitoksia.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja tämän jälkeen toinen kierros debattia.

Pertti Salolainen /kok (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Täällä tuli esille tämä mahdollinen puolustusliitto Ruotsin kanssa. Minä toivon, että sellainen voitaisiin solmia, mutta minä en usko, että niin tulee tapahtumaan. Se johtuu siitä, että Ruotsi ei sitä halua vaan Ruotsi haluaa pelkästään yhteistyötä rauhanaikana. Sen vuoksi Suomen ei pidä satsata liian paljon toivoa tähän asiaan. Se on hyvä, että meillä on sitä yhteistyötä, mutta ei pidä uskoa siitä liikoja. Mitä sitten tulee yleensä tähän turvallisuuspoliittiseen asetelmaan, niin kysyisin ministeriltä, missä vaiheessa on tällä hetkellä se laaja tur- vallisuuspoliittinen selvitys, jossa on tarkoitus katsoa näitä asioita hieman laajemmalti. Mikä on sen valmistelun tila ja aikataulu? Missä sii- nä mennään? Viimeisenä näkökohtana keskustelu meidän lähetystöverkostam- me. Sehän on erittäin paikallaan, se keskustelu. (Puhemies koputtaa) Me olemme ulkoasiainvaliokunnassa turhautuneet nyt kolme vuotta ennen tätä siitä, että siitä ei ole tullut mitään, ja se on hyvä, että nyt

Versio 6.1 41 Koskinen Keskiviikkona 82

saatiin pää auki tällä tavalla. Toivotaan, että seuraavassa vaiheessa saadaan nämä määrärahat budjettiin ihan normaaliväylää. (Puhemies: Nyt on aika täynnä!) Oli väärin sulkea Manilan suurlähetystö 100 miljoonan ihmisen maassa.

Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa edustaja, pyydän noudattamaan näitä aikoja, koska meillä on rajattu aikamäärä käytettävissä tähän johtuen suuren valiokunnan tulossa olevasta kokouksesta.

Johannes Koskinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On tietysti paikallaan, että tuosta edustaja Salolaisen viittaamasta sel- vityksestä käydään kunnon keskustelu, kun se aikanaan valmistuu, mutta pikaisempia toimenpiteitä vaatisi minun nähdäkseni tämä tuore keskustelu Suomen Venäjä-politiikasta. Siinä nyt lahjakkaasti ovat se- koittumassa puolueintressit ja valtakunnan intressit. Olisi tärkeätä, että näinkin vakavana aikana koetettaisiin pitää selvä ero siinä, mikä on Suomen ja Suomen hallituksen politiikka ja mitkä taas ehkä ovat täm- möisiä päivänpolitiikan puoluekohtaisia taistoja. Tällaisen epätietoisuuden takia olisi hyvä, että Suomen idänpoli- tiikka tai Venäjän-politiikka tuotaisiin kootusti eduskunnan keskusteluun. Se voisi tapahtua ajankohtaiskeskustelun kautta tai pääministerin ilmoituksella. Minusta olisi hyvä esimerkiksi tuo tammikuun istunto- jakso aloittaa tämänkaltaisella. Se pakottaisi myös hallitusryhmät ja eduskuntaryhmät laajemminkin miettimään, mikä on se olennainen linja ja miten Suomen pitää toimia. Toisaalta kun tässä yhteydessä on esillä myös se, mikä on Suomen kansallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja EU:n (Puhemies koputtaa)

Versio 6.1 42 Pekkarinen Keskiviikkona 83

yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisäinen suhde, niin tämäkin olisi hyvä selvityksen paikka.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja taas tämä kello käy, myös konkarei- den kohdalla.

Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Erinomaista, edustaja Koskinen. Minä ymmärrän ja voin kernaasti antaa tunnustusta ulkoministerin vetämälle linjalle Suomen ulkopolitiikan asennosta ja asemasta. Minä arvaan niin, että ulkoministeri ei tul- kitse pääministerin kommentteja, mutta eilen käytettiin hyvin merkittä- vä kansalaispuheenvuoro. Suomen suurimman puolueen puheenjohtaja Alexander Stubb käytti puheenvuoron, merkittävän linjapuheenvuoron, jossa hän ei kertaakaan maininnut nimeltä sanaa Venäjä mutta kylläkin sanoi kokoomuksen ja omasta puolestaan, että kokoomuksen mielestä Suomen jäsenyys Natossa vahvistaa maamme turvallisuutta ja kansain- välistä asemaa. Kysymys liittyen tähän edustaja Koskisen avaamaan keskusteluun: miten ulkoministeri arvioi tämäntapaista kansalaiskes- kustelua, mikä ratio tai asema sillä on keskustelussa Suomen ulkopo- liittisesta linjasta?

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Jat- kan ensin siitä, mihinkä varapuheenjohtaja Salolainen oli tulossa, Ma- nilan ja Filippiinien lähetystön lakkauttamiseen. Se on tyyppiesimerk- ki huonosta harkinnasta ja suoranaisesta päättömyydestä. Kustanne siellä oli 500 000—600 000 vuodessa, meidän vienti ja tuonti on 150 miljoonaa euroa, siellä on 100 miljoonaa ihmistä, se kasvaa nopeammin kuin mikään talous Aasiassa — ja sitten me annoimme 7 miljoonaa sinne katastrofiapua pois. Olisi paljon helpompi ollut hallinnoida

Versio 6.1 44 Lehtom? Keskiviikkona 84

sitä. Tämä oli yksi asia. Sitten, en lähde tähän vanhojen puolueiden ul- kopoliittiseen nokitteluun. Johdollani ulkoasiainvaliokunnassa kaikki asiat on tehty yksimielisesti.

Paula Lehtomäki /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Liittyen Venäjän tilanteen kehitykseen olisin halunnut viedä keskustelua siihen, mitä tällä hetkellä tapahtuu. Viime päivinä me olemme saaneet katsoa Venäjän talouden ongelmien kärjistymistä ja erityisesti ruplan kurssin romahdusmaista alenemista. Sillä on tietysti suora vaikutus ulkoasiainministeriön budjettiin viisumitoiminnan kautta ja meille tietenkin taloudellisia vaikutuksiakin. Mutta minä olisin ollut hyvin kiinnostunut kuulemaan ulkoministerin arvion siitä, näettekö, että tällä taloudellisella alamäellä voi olla Suomelle jotain laajempia poliittisia tai peräti turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia. Toisekseen, olisin, puhemies, halunnut kommentoida tätä, kun valtiovarainvaliokunta kiinnittää edustustoverkkoon huomiota ja toteaa, että pitäisi kyetä joustavasti avaamaan ja sulkemaan edustustoja. Diplomatian toiminnassahan yleensä nämä kehityskaaret ovat vähän pidempiä, ja siitäkin olisin ministeriltä mieleltäni kuullut kommenttia, kuinka te näette, että tämmöinen joustava avaaminen ja sulkeminen sopii diplomatian toimintakenttään.

Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Tä- män rajatun ajan puitteissa haluaisin ottaa esille asian, josta ei ole vie- lä puhuttu. Suomi, Euroopan unioni ja USA käyvät vapaakauppasopi- musneuvottelua, ja mieltäni ovat kyllä nyt hämmentäneet hallituksen ja erityisesti ulkoministeriön sisältä tulevat ristiriitaiset näkemykset. Suurimpana ongelmana tässä sopimuksessa on laajasti suomalaisessa keskustelussa esimerkiksi professori Koskenniemi nähnyt investointi-

Versio 6.1 46 Haavisto Keskiviikkona 85

suojasopimuksen, sen salaisen käsittelyn, suppeat tuomaripiirit, joista nämä päättäjät tulevat, (Kimmo Sasi: Nehän on olleet avoimia tähän mennessä!) sekä sen, että siitä ei voi valittaa. Olen ymmärtänyt, että Suomen virallinen linja on ollut se, että pyrimme kahden kehittyneen oikeusjärjestelmän välillä ratkaisuun, jossa tavalliset suomalaiset ja vastaavasti tavalliset yhdysvaltalaiset tuomioistuimet näitä asioita kä- sittelevät. Nyt kuitenkin ministeri Toivakka on allekirjoittanut vetoomuksen tämän investointisuojasopimuksen puolesta ja ulkoministeriön kauppaneuvos Kimmo Sinivuori on elimessä, joka aktiivisesti lobbaa tämän investointisuojasopimuksen puolesta. Mikä on hallituksen virallinen linja, näettekö tässä ongelmia, vai oletteko vain sinisilmäisesti (Puhemies koputtaa) menossa suoraan investointisuojaan?

Pekka Haavisto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ei- len tässä salissa puhuttiin Itämeren turvallisuustilanteesta ja sen kään- tymisestä huolestuttavaan suuntaan. Mutta olisin ottanut tämän saman asian, jonka edustaja Lehtomäki otti, Venäjän talouteen liittyvät asiat. Kysymyshän ei ole vain viisumitulojen menetyksistä vaan suomalaisten investoinneista Venäjällä, venäläisten aktiivisuudesta Suomen suuntaan, investoinneista tänne ja koko siitä skenaariosta, että Venäjän talouskasvun arvioitiin kuitenkin kasvavan noin parin prosentin luokkaa vuosittain seuraavan kymmenen vuoden ajan. Tähän ovat monet arviot perustuneet. Nyt näitä vaikuttavia tekijöitä varmasti on tämä öl- jyn hinnan alhaisuus, tynnyrihinnan meneminen alas, mutta myöskin sanktiopolitiikalla on varmasti tähän Venäjän tilanteeseen vaikutuksia. Kun te, ministeri Tuomioja, jätitte oman lausumanne syyskuussa EU- ministerivaliokunnassa siitä, että jos Ukrainan tulitauko toteutuu, niin uusiin sanktioihin ei välttämättä tarvitsisi mennä, mitä ajattelette tänä

Versio 6.1 47 Yrttiaho Keskiviikkona 86

päivänä tästä tilanteesta ja mitkä teidän mielestänne olisivat niitä ehtoja, joiden perusteella sanktiot voidaan purkaa?

Jyrki Yrttiaho /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Sotilasliitto Naton jäsenyyden puolesta avoimesti muun muassa eilen liputtanut pääministeri Stubb on asemoinut Suomen niin sanotulle har- maalle vyöhykkeelle. Kysynkin ulkoministeriltä: mitä tuolla harmaalla vyöhykkeellä tarkoitetaan, miten hallitus sen määrittelee? Ilmeisesti hallituksessa on tästä keskustelua, koska pääministeri ja jo edellinen pääministeri sitä niin hanakasti käyttivät.

Jukka Kärnä /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kaupan tekeminen ja viennin edistäminen ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, ja se vaatii tietenkin sitten vielä yhteistyötä lähetystöjen ja muun muassa Team Finlandin osalta. Team Finland on ollut nytten kaksi vuotta toiminnassa, ja valiokunta toteaa omassa mietinnössään, että malli ei vie- lä kaikilta osin vastaa tavoiteltua tasoa ja kehittämistarpeita on esimerkiksi kotimaan alueellisten toimintojen osalta. Arvoisa ministeri, voisitteko hieman avata tätä, mitä tarkoitetaan tällä "alueellisten toimintojen osalta kotimaassa", ja jos ne keinot ovat näkyvissä, niin miten nopeasti niitä pystytään toteuttamaan.

Pia Kauma /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella on suljettu jo kymmenen lähetystöä ja näillä on saatu 3,6 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Paraikaa valmistellaan 5—6 edustuston sulkemista, ja osittain nämä edustustot ovat jo tiedossa. Ky- syisin ulkoministeriltä mutta myöskin ulkomaankauppaministeriltä, miten nämä paikkakunnat tullaan valitsemaan ja otetaanko esimerkiksi pohjoismainen yhteistyö myöskin tässä kaupallisessa mielessä huo-

Versio 6.1 50 Haapanen Keskiviikkona 87

mioon. Ruotsihan on jo todella paljon pidempään kuin Suomi kansain- välistynyt ja saanut myöskin palveluvientiä maailmalle aikaan. Me voisimme varmasti hyötyä tällaisesta yhteistyöstä erityisesti tässä tilanteessa, kun Venäjän-kauppa on heikentynyt. Kuten tiedossa on, Vi- ro, Suomi ja Puolahan ovat eniten kärsineet näistä pakotteista. Minis- teri Toivakka, totesitte äsken, että meidän täytyy harkita myöskin uu- denlaisia yhteistyömuotoja, ja nimenomaan tätä pohjoismaista yhteis- työtä myöskin tällä akselilla peräänkuuluttaisin.

Satu Haapanen /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Muutama viikko sitten meillä oli muutamalla kansanedustajalla tilaisuus käydä Nepalissa tutustumassa Suomen kehitysyhteistyöhön. Siel- lä näimme, kuinka esimerkiksi 13 000 eurolla saadaan koko kylälle vesi tuotua ja naisten vedenhakumatkaa pienennettyä 3 tunnista 5 mi- nuuttiin. Näimme myöskin hienoja metsänistutusprojekteja, missä ky- län naiset ja miehet olivat istuttaneet hakatuille rinteille uutta metsää. Nyt kun se metsä oli kasvanut, tuli sitten kysymys, kuinka nyt tätä voitaisiin kestävästi hyödyntää. Kysyisinkin ministeriltä, kuinka tällaista suomalaisten yrittäjien kestävän liiketoiminnan ja tuotteistamisen osaamista voitaisiin hyödyntää paremmin hauraiden ja kehittyvien maiden taloudellisessa tukemisessa, toisin sanoen auttamisessa omille jaloilleen. Siellä Nepalissa ymmärsi, että kehitys, suurlähetystöjen toiminta, kestävä liiketoiminta, kaikki nämä nivoutuvat yhteen.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministeri Toivakka täällä tätä Team Finlandia kovasti mainosti. Se on hyvä hanke, mutta yhdyn siihen, mitä valiokuntakin on todennut, että on vielä kehittämisen tarpeita.

Versio 6.1 52 Sasi Keskiviikkona 88

Ehkä se kaikkein suurin kehittämisen tarve on se, että me kyke- nemme tiedostamaan, mitkä ovat ne pullonkaulat, jotka ovat sen viennin konkreettisen toteutumisen esteenä. Monta kertaa kyllä löydetään ostaja, mutta sitten miten pystytään se käytännön vienti käytännössä toteuttamaan niin, että se on mahdollisimman kannattavaa ja kannusta- vaa ja myöskin palvelee sitä vastapuolta, joka sen tuotteen ostaa. Eli tähän kannustan, että pitää nimenomaan niihin pullonkauloihin puuttua ja perehtyä tarkkaan. Sitten olisin pari sanaa vain sanonut siitä, että ollaan aika erikoi- sessa tilanteessa, että pääministeri kovasti kuuluttaa Nato-linjausta ja hänen puheessaan ei näy sanaa Venäjä. (Ben Zyskowicz: Voi voi, ma- jesteettirikos!) Tämä on aika vakava tilanne tällä hetkellä, valitettavasti. (Pertti Salolainen: Valiokunnan kokous!)

Puhemies Eero Heinäluoma: Ei se kyllä ala ennen kuin istunto on päättynyt, mutta saa sinne tietysti lähteä. (Naurua) Nyt aletaan tulla ministereiden loppupuheenvuoroihin, ja kaikki puheenvuoron pyytä- neet ovat saaneet puhua vähintään kerran tämän pääluokan yhteydessä. (Mika Niikko: Ei ole saanut! Ei tästä asiasta, kehitysyhteistyöstä!) — Myös edustaja Niikko on jo käyttänyt puheenvuoron. — Mutta koska kokoomukselle oli tässä puheenvuoroja, niin onko... Edustaja Sasi, olkaa hyvä.

Kimmo Sasi /kok (vastauspuheenvuoro): Puhemies! Ensinnäkin haluaisin todeta, että kokoomus on näin ulkopolitiikan etujoukossa. Jo 1948 kokoomuksen entinen puheenjohtaja Juho Kusti Paasikivi saatiin solmimaan YYA-sopimus, ja nyt pääministeri Stubb näkee, mihinkä suuntaan näissä tilanteissa pitäisi mennä.

Versio 6.1 53 UaM Tuomioja Keskiviikkona 89

Mitä tulee edustustojen verkkoon, niin siltä osin haluaisin sanoa, että nyt on tehty paljon supistuksia ja oikeastaan nyt niitten supistusten aika alkaa olla ohitse. Se verkko, joka meillä on, nyt tässä tilanteessa ehdottomasti tarvitaan. Tärkeätä on, että harjoittaisimme Pohjoismait- ten kanssa yhteistyötä sekä kehitysmaissa että myöskin niillä alueilla, joissa on suuria uhkia ja riskejä, ja pyrkisimme yhteisiin lähetystöihin ja myöskin tällä tavalla säästämään kaiken kaikkiaan. Mitä tulee Ukrainaan, tilanne on erittäin haastava ja uhkaava. Pää- ministeri Stubb tänään tulee ottamaan varmaan kantaa myöskin Venä- jään. Hän ei jää sanattomaksi missään asiassa. Tältä osin täytyy todeta, että nyt pitäisi löytää momentum, millä Ukrainan kriisi voitaisiin ratkaista. Ja kun Venäjän talous tällä hetkellä heikkenee, niin pitäisikö, ulkoministeri Tuomioja, tätä momentumia käyttää jollakin (Puhemies koputtaa) lailla hyväksi, että Venäjän ja koko maailman talous saataisiin käyntiin.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja nyt ministeri Tuomioja, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja: Herra puhemies! Lähetystö- verkon osalta me olemme julkistaneet hiljattain päätökset kolmen eli Bratislavan, Luxemburgin ja Ljubljanan lähetystöjen sulkemisesta. Nyt me elämme siinä toivossa ja uskossa varsinkin tämän budjettimietin- nön perusteella, että tämän jälkeen meillä ei ole enää tarvetta supistaa verkostoa. Jokainen lähetystön sulkeminen — täällä on viitattu muutamiin esimerkkeihin — on tietenkin aina tuottanut vahinkoa ja ongelmia. Se on ihan itsestään selvää. Jos me nyt todellakin voimme tästä

Versio 6.1 53 UaM Tuomioja Keskiviikkona 90

eteenpäin toimia vähintäänkin tämän laajuisen verkoston varassa, joka voi sitten sisäisesti elää, niin olemme tähän tyytyväisiä. Edustaja Salolainen poistui. Hän kysyi tästä katsauksesta turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön. Se ei ole siis mikään selvitys tai selonteko, koska meillä on tässä vaalikaudella käyty tästä perusteellista keskustelua, mutta siinä käydään lävitse tämän hetkisten linjausten pohjalta YK:n, Etyjin, Euroopan unionin ja kahdenvälisten yhteistyömahdol- lisuuksien kehittäminen sivuten myöskin Naton kumppanuutta ja Poh- joismaista yhteistyötä. Näissä kahdenvälisissä tietysti niin Yhdysvallat kuin ennen kaikkea Ruotsi on keskeisessä asemassa ja identifioidaan niitä mahdollisuuksia, joita näillä kullakin sektorilla on. Tämä on var- mastikin viimeistään helmikuussa käytettävissä ja keskustelun pohjana. Käsite harmaa vyöhyke ei esiinny missään hallituksen kannan- otoissa, ja näin ollen en tähän määrittelyyn tässä sen kummemmin läh- de. Sitten mitä tulee Venäjän tilanteeseen, niin on todellakin tuo talouden alamäki, joka muuten alkoi jo ennen Ukrainan konfliktin kärjis- tymistä, jatkunut ja nyt näyttää olevan lähestulkoon syöksyvaiheessa, ja on selvää, että tällä on seurauksia koko maailmantaloudelle ja erityisesti tietenkin Suomen taloudelle. Ihan ilman Ukrainan konfliktiakin olemme nähneet, että tietenkin meidän oma taloutemme menestyy sitä paremmin, mitä paremmin myös kaikissa naapurimaissa talous menee, ja naapurimaiden vaikeudet heijastuvat meille. Luonnollisesti olisi toivottavaa, että tehtäisiin uudelleenarviointia nyt tässä tilanteessa, jonka taustatekijöinä ovat monet seikat, eivät siis ainoastaan sanktiot, vaan jo ennen tapahtunut kehitys ja alamäki, Ve-

Versio 6.1 53 UaM Tuomioja Keskiviikkona 91

näjän talouden riippuvuus öljystä, jonka hinta on nyt sitten koko ajan laskenut ja tuottanut lisää ongelmia, samoin kuin markkinareaktiot Ve- näjän sisäiseen kehitykseen, kun Venäjää ei ole enää nähty tällaisena varmana tai houkuttelevana investointikohteena vaan päinvastoin, Ve- näjältä on pääomapakoa hyvin suuressa määrin nähty. Tietysti olisi toivottavaa, että tämä tilanne voisi johtaa siihen, että Venäjällä uudel- leenarvioitaisiin heidän käyttämänsä voimapolitiikan seurauksia ja täs- sä suhteessa tarkistettaisiin linjaa. (Ben Zyskowicz: Hyvä!) Tämän osaltahan täytyy tietysti Euroopan unionin ja kaikkien toimijoiden olla valmiita tulemaan vastaan, jotta se poliittinen ratkaisu, jonka perusele- mentit ovat jo pitkään olleet periaatteessa kaikkien osapuolten hyväk- symiä Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi, myöskin pantaisiin täytän- töön. Euroopan unionin päättämät sanktiot pysyvät voimassa toistaiseksi. Itse asiassa niiden vaikutushan kasvaa, koska se on kasaantuvaa, mutta niiden tarkoitus ei ole tietenkään tuottaa pysyvää vahinkoa vaan nimenomaan tukea tätä poliittisen ratkaisun etsimistä. Mutta on todettava, että vielä tällä hetkellä ei ole näköpiirissä sellaista kehitystä, joka perustelisi näiden sanktioiden purkamista. Ei ole myöskään näköpiiris- sä sellaista, joka perustelisi lisää sanktioita. Ja se, mitä muuten nyt juuri parhaillaan on ollut valmistelussa, on aikaisemmin päätetty ja nimenomaan Krimiin kohdistuvaa, ja koska on epätodennäköistä lievästi sanoen, että Krimin asiaa voitaisiin ratkaista, vaikka muutoin saataisiin Itä-Ukrainan tilanteeseen, konfliktiin, tässä yhteydessä vielä kaikkien osapuolten hyväksymä ratkaisu, niin ne sanktiot tulevat varmasti jäämään pitkään, pidemmäksi aikaa, voimaan. Mutta en itse pidä suinkaan mahdottomana, etteikö tähänkin ai-

Versio 6.1 54 EuM Toivakka Keskiviikkona 92

kanaan löydy ja täytyy löytyä myöskin yhteisymmärrysratkaisu, mutta sellaisen aika ei ole vielä kypsä. Tässä on monia elementtejä ollut keskustelussa, jotka eivät oikeastaan kuulu sitten enää tänne puolelle vastattavaksi, (Mauri Pekkari- nen: Kansalaiskeskustelu!) — vaan kansalaiskeskusteluun, jota poliit- tiset puolueetkin juuri tässä salissa myöskin käyvät keskenään. (Mauri Pekkarinen: Mitä ministeri mieltä?) — Sitten kun olen taas tuolla aree- nalla, niin palaamme tähän asiaan. — Kiitoksia.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka: Arvoi- sa puhemies! Tässä tuli muutama suora kysymys minulle, ja vastaan niihin. Ensimmäiseksi edustaja Lapintie, joka on kyllä poistunut salista, kysyi tästä TTIP- ja investointisuojasopimuksesta. Tämähän on Suo- men hallituksen kanta, joka on keväällä määritelty, elikkä Suomi on antanut EU:lle neuvottelumandaatin, joka on itse asiassa sama 27 muulla EU-maalla, ja se sisältää neuvottelutavoitteen, johon sisältyy siis myös tämä investointisuoja. Itse sen sisältöä ja sitä, minkälaisena se tulee siinä sopimusneuvotteluissa olemaan, ei ole vielä täysin linjattu, koska komissio on käynnistänyt tästä asiasta julkisen kuulemisen. Parhaillaan on arviointi menossa, 150 000 vastausta, liittyen tähän investointisuojaan ja sitä kautta myös välimiesmenettelyyn. Tämä arvio saadaan tammikuussa, ja sen jälkeen alkaa keskustelu siitä, miten in- vestointisuojaa on tarvetta kehittää, ja uusi kauppakomissaarihan on jo linjannut sen, että tarvetta modernisoida ja kehittää tätä investointisuo- jaa on. Mitään vetoomusta en ole eikä Suomi ole lähettänyt investointisuojan puolesta vaan ainoastaan sen puolesta, että sopimus on kun-

Versio 6.1 54 EuM Toivakka Keskiviikkona 93

nianhimoinen ja neuvottelumandaatin mukainen, kuten hyvin moni muukin EU-maa tällä hetkellä toivoo ja kauppaministereiden kesken on linjattu. EU:n etu on, että kauppaesteet Yhdysvaltojen ja EU:n vä- lillä poistuvat mahdollisimman pitkälle ja sitä kautta saadaan kauppaa kahdella suurimmalla alueella maailmassa edistettyä. Se tuo varmasti työtä Suomeen ja EU:hun laajemminkin. Sitten lyhyesti tuosta Venäjästä. Se nousi myös keskusteluun, se on hyvin ajankohtainen asia. Kannattaa huomioida oikeastaan se, kuten ministeri Tuomioja tuossa aikaisemmin sanoi, että tämä suurin syy siihen, että tällä hetkellä talousvaikutukset Suomeenkin ja suomalaisiin yrityksiin tuntuvat, on se, että Venäjän taloudella menee huonosti ja on mennyt pitkään. Jo viime vuonna vientimme laski Venäjälle 6 prosenttia, tänä vuonna lasku tammi- ja syyskuun välisenä aikana on 12 prosenttia. Syynä eivät suinkaan siis ole nämä EU:n asettamat sanktiot vaan tämä heikko EU:n taloustilanne, jota nyt vauhdikkaasti tämä öljyn alentuva hinta lisää. Toki sanktioilla on se oma vaikutuksensa, joka niillä on ollut tarkoituskin olla. Eli sitä myötä ne ovat kyllä sy- ventämässä tätä Venäjän taloudellista ahdinkoa. Vaikutukset Suomeen: Edustaja Haavisto kysyi, minkälaisia arvioita on tehty. Aikaisemminhan on jo sanottu, että näitä epäsuoria vaikutuksia ei pystytä tällä hetkellä määrittelemään, mutta yritykset ovat nostaneet tässä tilanteessa ongelmiksi muutamia asioita, joista tässä voisin nostaa (Puhemies koputtaa) esiin nyt esimerkiksi kysynnän hii- pumisen, tuontiraaka-aineiden kallistumisen, maksuvaikeudet, koska venäläisillä yritysasiakkailla on vaikeus saada rahoitusta tällä hetkellä ulkomailta näiden sanktioiden vuoksi, ja nyt kun sitten kotimaassakin rahoituksen saanti vaikeutuu, niin erityisesti pk-yrityksillä siellä on

Versio 6.1 54 EuM Toivakka Keskiviikkona 94

ongelmia. Suurin ongelma Venäjällä yleisesti on varmaan maariskin kasvu ja se epäluottamus, mikä Venäjään kohtaan muilla mailla ja yri- tyksillä on, joten siellä ei tällä hetkellä investoida eikä kehitystä tapahdu. Mitä tästä sitten ja miten tämä etenee — tietysti hyvin huolestunei- na seurataan. Tärkeintä tässä tilanteessa on nimenomaan nyt yritysten näkökulmasta hakea näitä korvaavia markkinoita ja tehdä toimia, jotta löydetään uusia alueita niille hyville tuotteille, mitä Suomessa valmis- tetaan. Edustaja Kärnä kysyikin tästä Team Finland -toiminnasta, ja siinä erityisesti nyt tosiaan työn alla on ollut tämän vuoden aikana ja ensi vuonna erityisesti, kun organisaatiouudistukset tehdään, tämän kotimaan verkoston nivominen tiukemmin yhteen niin, että eri toimijat — ovat ne sitten rahoittajia tai näitä ely-keskuksia tai vaikka Suomen yrittäjiä tai kehitysyhtiöitä kunnissa — tekevät tiiviimmin yhteistyötä tämän yhteisen tavoitteen eteen. Tämä työ on hyvässä vauhdissa, ja minä sanoisin, että into on siinä hyvää, ja nyt täytyy vaan opetella uusia toimintatapoja. Tämä ei ole niinkään tämmöinen rahoituskysymys, vaan toimintatapakysymys näiden eri viranomaisten välillä. Tämä on hyvin hyvin tervetullut asia. Yritykset ovat ottaneet tämän hyvin kii- tollisina vastaan. — Kiitos.

Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt tämän pääluokan yleiskeskustelu ja käsittely keskeytetään.

Versio 6.1 56 Reijonen Keskiviikkona 95

Puhemies Eero Heinäluoma: Samalla myös istunto keskeytetään suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kokouksia varten. — Pääsih- teeri ilmoittaa, että istuntoa jatketaan tämän saman päivän aikana kello 14.

Täysistunto keskeytettiin kello 12.39.

Täysistuntoa jatkettiin kello 14.05

Puhetta johti ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Pääluokka 30

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Eduskunnan aiemmin tä- nään keskeytynyt täysistunto jatkuu. Päiväjärjestyksen ensimmäisessä asiassa ollaan. Nyt aloitamme pääluokan 30 käsittelyn, ja se alkaa jaoston puheenjohtajan, edustaja Reijosen esittelypuheenvuorolla.

Yleiskeskustelu

Eero Reijonen /kesk (esittelypuheenvuoro): Kiitos, herra puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön budjetin loppusumma on reilut 2,66 miljardia euroa. Valiokunta on tehnyt siihen reilun 3,5 miljoonan euron lisäyksen. Me olemme ottaneet kantaa useaan eri momenttiin, muutaman tässä 5 minuutin aikana avaan.

Versio 6.1 56 Reijonen Keskiviikkona 96

Luonnonvarakeskus perustetaan ensi vuoden alusta, ja valiokunta on hieman huolissaan siitä, riittävätkö rahat tähän uuden Luonnonvara- keskuksen eteenpäinviemiseen. Budjetissa esitetään 4,7 miljoonan euron vähennystä verrattuna yhdistyvien tahojen rahoitukseen vuonna 2014. Valiokunta pitää tärkeänä, että Luonnonvarakeskuksen voimava- roista huolehditaan siten, että se pystyy vahvistamaan metsäsektorin, maa- ja elintarviketalouden sekä riista- ja kalatalouden tutkimusta ja vastaamaan osaltaan biotalouden kasvutavoitteitten saavuttamisesta. Valiokunta lisää 50 000 euroa Luomuinstituutin toimintaan. Sitten pieni lisäys Euroopan metsäinstituutille. Euroopan met- säinstituutti toimii Joensuussa, ja siellä ovat vuokramenot kasvaneet voimakkaasti, ja olemme lisänneet sinne 200 000 euroa, jolla pysty- tään sitten tämän Euroopan metsäinstituutin pääpaikka turvaamaan Jo- ensuussa. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen: Valiokunta toteaa, että vuosi 2015 on EU:n uuden ohjelmakauden ensimmäinen vuosi, mikä edellyttää panostusta uusien toimintamenettelyiden, ohjeistus- ten ja tutkimusmuutosten perehdyttämiseen tilatasolla. Tässä tilanteessa on oleellista turvata maatilojen ja maaseutuyritysten neuvontaa te- kevien järjestöjen koko maan kattava työ. Tilakoon kasvaessa vaikeassa markkinatilanteessa yritykset tarvitsevat apua myös laajemmin kannattavuuteen liittyvissä kysymyksissä, ja valiokunta lisää momentille 400 000 euroa ProAgria-valtionapuun. Perinteisesti joka vuosi täällä on ollut tämä 4H-toiminta, ja valiokunta lisää sinne 350 000 euroa. On todettava, että määräraha on kuitenkin ollut viime vuosina selvässä laskussa.

Versio 6.1 56 Reijonen Keskiviikkona 97

Maa- ja elintarviketalouden puolella maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki pienenee aika voimakkaasti, ja maatalouden kokonais- tulosta kaksi kolmasosaa on tuotteista saatavia myyntituloja ja noin kolmasosa tulee maataloudelle maksettavista tuista. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaiseman maa- ja elintarviketalouden en- nusteen mukaan maatalouden yrittäjätulo laskee vuonna 2014 noin 8 prosenttia, ja vuonna 2015 sen arvioidaan laskevan edelleen noin 5 prosenttia. Väheneminen johtuu pääosin tuottajahintojen alenemisesta. Valiokunta toteaa, että maatalouden tuet ovat toimineet tähän saakka turvaverkkona tuotannon jatkumiselle vaikeina aikoina. Kan- salliseen tukeen kohdistuu 55 miljoonan euron säästö kehyspäätösten mukaisesti, mistä noin 33 miljoonan euron osuus voidaan kompensoida EU:n tuotantosidonnaisten tukien kautta. Valiokunta korostaa, että tilanne on varsin vaikea, ja valiokunta lisää tälle momentille 2,5 miljoonaa euroa. Luonnonvaratalous, biotalous, biotalouden edistäminen. Suomen biotalousstrategia julkaistiin toukokuussa 2014 osana valtioneuvoston periaatepäätöstä kasvun uusista kärjistä. Strategian tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos nykyisestä 60 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Maa- ja metsätaloussektorilla on suuri merkitys strategian toteutumisessa. Suomen biotaloudesta yli puolet on metsiin perustuvaa biotaloutta. Valiokunta pitää 2 miljoonan euron määrärahaa pienenä mutta erittäin oleellisena uusien innovaatioitten edistämisessä ja markkinoille saattamisessa. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukemiseen valiokunta lisää 800 000 euroa.

Versio 6.1 57 MmM Orpo Keskiviikkona 98

Pieneläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen -momentille esitetään 4,3 miljoonan euron määrärahaa. On todettava, että 2013 suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaustarve oli ennätykselliset 8,5 miljoonaa euroa. Valiokunta toteaa, että jos vahinkoja ei pystytä vähentämään vuonna 2015, momentille esitetty 4,3 miljoonan euron määräraha on täysin riittämätön. Tuki puutuotannon kestävyyden turvaamiseen: olemme lisänneet 10 miljoonaa euroa tälle momentille valtuutta, ja näin ollen myös jatkossa voidaan pitkäkestoisia suunnitelmia tehdä enemmän. Lopuksi totean, että täällä on elinkeinokalatalouden edistämiseen lisätty poistokalastukseen 100 000 euroa. Tässä lyhyt esittely. 5 minuuttia menee aika nopeasti, ja kaikkea ei ehdi kertoa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Sitten ministeri Orpo, niin ikään 5 minuutin puheenvuoro tämän keskustelun alkuun, olkaa hyvä.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo: Arvoisa puhemies! Hy- vät edustajat! Ensinnäkin haluan kiittää sekä maa- ja metsätalousvalio- kuntaa että valtiovarainvaliokuntaa jaostoineen erittäin hyvästä työstä ja näistä tarpeellisista lisäyksistä niukkana aikana. Luonnonvarakes- kus, johon tässä puheenjohtaja kiinnitti huomiota, on todellakin kriittinen, että se saadaan onnistumaan — suurimpia rakenneuudistuksia, mitä ensi vuoden alusta lähtee liikkeelle valtionhallinnossa. Meidän ministeriön alla useampi organisaatio yhdistyy uudeksi. Näen, että täs- sä uudessa Luonnonvarakeskuksessa on todella myöskin uuden alku. Iso muutos voi olla pelottava, mutta se antaa suuria mahdollisuuksia nimenomaan biotalouden tukemiseen.

Versio 6.1 57 MmM Orpo Keskiviikkona 99

2,5 miljoonan euron lisäys kansallisiin tukiin on erittäin tervetullut. Samoin ProAgrian ja mielestäni erinomaista nuorisotyötä suomalaisella maaseudulla ja nykyään kaupungeissakin tekevän 4H:n lisäyk- set ovat olleet tervetulleita. Mutta, hyvät edustajat, ajattelin keskittyä hieman kansallisen tuen määrään ja meidän maatalouden tukiratkaisuun. Ensi vuonnahan kansalliset tuet laskevat budjetissa 550 miljoonaa euroa. Tämä säästö leikkaa käytettävissä olevaa viljelijätukien kokonaismäärää. Osa säästöistä toteutuu Etelä-Suomen kansallisen tuen maksuvalmiuden alenemana, kun noin 33 miljoonan euron osuus nykyisistä Etelä-Suomen kansallisesta tuesta toteutetaan jatkossa EU:n tuotantosidonnaisten suorien tukien kautta. Etelä-Suomen nautakarja- ja lammastiloilla tuki tulee itse asiassa olemaan nykyistä korkeampi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kautta. Myös Etelä-Suomen maidolle maksettava tukimäärä kasvaa nykyisen kansallisen tuen määrään verrattuna. (Sirkka-Liisa Anttila: Mutta muoto muuttuu!) Loppuosa kansallisen tuen kehyssäästöstä eli 22 miljoonaa euroa jäi toteutettavaksi leikkaamalla pohjoista tukea. Syksyn alussa ilmeni vielä, että tämän vuoden aikana tukimenekki on ollut 3 miljoonaa euroa ennakoitua suurempi, eli yhteinen säästötarve oli 25 miljoonaa euroa. Eduskunta siis, ja valtiovarainvaliokunta esi- tyksessään, pienentää tätä säästötarvetta 2,5 miljoonalla, mikä on siis erittäin tervetullutta. Me saimme myös tarkennusta aikaisempien vuosien tukimenekkiin, ja tämä tieto ja VM:n kanssa käyty neuvottelu hel- potti tilannetta yli 4 miljoonalla eurolla. Näiden muutosten jälkeen säästötarve pohjoisessa tuessa jää 19 miljoonaan euroon eli noin 6 prosenttiin pohjoisen tuen kokonaismäärästä. Tarkoitus on, että tätä sääs-

Versio 6.1 57 MmM Orpo Keskiviikkona 100

töä hoidettaisiin niin, ettei kotieläintuotteiden tukitasoihin tarvitsisi ensi vuonna puuttua. Me olemme siis nyt noin 19 miljoonan miinustilanteessa. Me olemme kuitenkin Venäjän kriisin aikana pystyneet toimimaan halli- tuksena ja ministeriössä ja eduskunnassa niin, että Venäjän kriisistä kärsineelle sika- ja maitosektorille on sovittu kansallista rahoitusta 19,4 miljoonaa, ja viimeisimpänä tervetullut EU:n maitotukipäätös 10,7 miljoonan euron tuesta suomalaisille maitotiloille. Kun otetaan huomioon tämä 55 miljoonan euron leikkaus, itse asiassa päätyy tilanteeseen, että sika- ja maitosektoreille voidaan maksaa enemmän tukea kuin tänä vuonna. Tässä valtion tilanteessa täytyy tähän olla tyytyväi- nen, mitenkään tietenkään vähättelemättä sitä tosiasiaa, että meillä on ollut alhaiset markkinahinnat ja kannattavuus vaikeaa jo ennen Venä- jän kriisiä. Venäjän kriisi tähän päivään mennessä tuomine vaikeuksi- neen, puhumattakaan tulevaisuuden mukanaan tuomista vaikeuksista, on suuri haaste, mutta tähän kokonaistasoon täytyy olla mielestäni täs- sä tilanteessa tyytyväinen. Tärkeä uutinen oli myöskin se, että maanantaina neuvoston kokouksessa saimme allekirjoitetun Suomen maaseudun kehittämisohjel- man, joka on seitsemän vuoden ohjelma, 8,2 miljardin euron arvoinen, josta EU:n rahoitusosuus on 2,4 miljardia euroa. Se antaa meille erinomaisen työkalun kehittää pitkäjänteisesti suomalaista maaseutua, tukea maaseudun palveluita, viihtyvyyttä, ympäristön positiivista kehi- tystä, maaseutuyrittäjyyttä ja monipuolisia elämän mahdollisuuksia suomalaisella maaseudulla. Se elinvoima, jota siitä haetaan, kumpuaa biotaloudesta, sen mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Se lähtee suo-

Versio 6.1 57x Keskiviikkona 101

malaisen ruuan viemisestä maailmalle ja kotimaisiin ruokapöytiin, sen tason turvaamisesta. Olen tietenkin hieman murheellinen siitä, että tiukka valtiontalous tekee sen, että kaikkea hyvää, mitä haluttaisiin tehdä, ei ole mahdollista toteuttaa, mutta olosuhteet huomioon ottaen pidän tätä lopputulemaa yhdessä valtiovarainvaliokunnan ja hallituspuolueiden sopimuksen kanssa tyydyttävänä ratkaisuna. — Kiitos.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ra- vi.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kiitoksia, ministeri Orpo. Sitten käynnistämme debatin. V-painike, seisaalleen nousten, minuutin aikarajoitus ja kärsivällisyyttä, kyllä se vuoro täältä aikanaan sitten tulee. Edustaja Leppä aloittaa. — Olkaa hyvä.

Jari Leppä /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Me olemme kaikki yhdessä sopineet ja toivoneet ja asettaneet tavoitteeksi vih- reän talouden, biotalouden edistämisen yhtenä Suomen kulmakivistä tulevaisuudessa ja siitä kaiken hyödyn irti saamisen talouden näkökul- masta myöskin. Nyt on kuitenkin niin, että se kivijalka, joka biotaloudessa on, elikkä maatalous, on erittäin suuressa ahdingossa kolmelta suunnalta. Tuottajahinnat ovat kaikilla keskeisillä tuotantosuunnilla alentuneet merkittävästi. Kustannukset ovat jääneet korkealle. Tukimäärä alenee, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Ja kolmas asia: EU:n yhteistä maatalo-

Versio 6.1 59 Heikkil?ka Keskiviikkona17.12.2014 102

uspolitiikkaa piti yksinkertaistaa, todellisuudessa se monimutkaistui, eli hallinnollinen taakka vain jatkaa kasvamistaan. Ministeri Orpo, ymmärrämme tiukan tilanteen ja ymmärrämme kaiken sen, ja te varmasti teette siellä parhaanne. Mutta mitä ovat nyt keinot, joilla oikeasti, aidosti sitä ahdinkoa, jota kannattavuuden osalta meidän maataloudessa ruuantuotannossa on tällä hetkellä, helpotetaan? Mitä hallitus aikoo tehdä? Keinoja on, te luettelitte äsken muutaman, jotka on tehty kriisin edellyttämällä tavalla ja paniikkimielialalla, mutta nyt tarvitaan pitkäjänteisyyttä (Puhemies koputtaa) ja nyt tarvitaan ennakoitavuutta enemmän.

Lauri Heikkilä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Valio- kunnan puheenjohtaja Leppä kuvasi hyvin tuota maatalouden synkkää tilannetta tuossa. Meillä oli näitten etelän maaseudun tukien osalta neuvottelut noin vuosi sitten kuumimmillaan, ja sanottiin, että ne tuet paranevat, jotta hallitus sai hyvän voiton. Nyt ministeri ihan oikein kuvasi, että ollaan ehkä osaltaan plus miinus nolla -tilanteessa, ettei se ollutkaan niin hyvä voitto. Vaikka saadaan 7 vuoden ohjelma, niin jos ne EU:sta tulevat maatalouden tuet siinä tasaisesti laskevat sen ajan, niin millä muulla alalla tulokehitys on samantyylinen, että tiedetään etukäteen, että mitään positiivista ei ole tulossa? Kun samalla nämä tuottajahinnat ovat laskeneet myöskin melko alhaiselle tasolle, niin mistä sitten maataloudessa oikein saadaan tuloja? Onko ministeri sitä pohtinut? Ja millä tavalla EU:hun pitkällä tähtäimellä aiotaan vaikuttaa, että tämä tulokehitys saataisiin Suomenkin osalta positiiviseksi?

Janne Sankelo /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kii- tos ministerille suomalaisen ruuantuotannon puolustamisesta. Tämän syksyn aikana meillä on ollut isoja haasteita. Venäjän tuontikieltoon

Versio 6.1 61 Piirainen Keskiviikkona 103

löydettiin kuitenkin ratkaisu. Kysymys oli erityisesti oikeudenmukai- suudesta. Toimeenpanolait CAP-uudistuksen osalta ovat nyt valmistumassa, ja kun tässä puhuttiin siitä pitkäjänteisyydestä, niin nythän meillä on kohtuullisen pitkäaikainen ratkaisu tukipolitiikan osalta. Se pitää tosiaan paikkansa, että tuet muodostavat noin yhden kol- masosan viljelijän tuloista, hinnat kaksi kolmasosaa. Ensi vuoden osalta, kun mietitään nyt asioita eteenpäin, niin varmasti päätavoitteena tulisi olla ruokaketjun kilpailukyvyn parantaminen monin eri tavoin. Sii- hen liittyy sääntelyn purkua, maaseudun kaavoittamisen kehittämistä ja mahdollisuuksia sitä kautta, viennin edistämistä ja niin edelleen. Kysyisinkin ministeriltä: millä tavoin näihin haasteisiin aiotaan ensi vuonna vastata?

Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kan- sallisen ruokaketjun kehittäminen on todella merkittävä asia, mitä on jaostossakin kuultu, ja valiokuntakin näyttää siihen ottaneen kantaa. On erittäin tärkeää, että huomioidaan myös nämä luonnonmarjojen ter- veysvaikutukset, ja meillä tämäntyyppistä harrastusta on olemassakin tällä hetkellä yhdistystoiminnan piireissä. Aasian puolella markkinat olisivat mitä melkoisimmat, mutta näyttää olevan niin, että maa- ja metsätalousministeriön puolelta ei löydy rahoitusta tälle hankkeelle. Olisin tästä ministeriltä kysynyt, miten arvelette tämän etenevän. No, sitten tästä ei patopolitiikasta vaan petopolitiikasta: mitenkä nyt tämä kannanhoitosuunnitelma etenee tällä hetkellä? Kun nyt on taas vahinkoperusteisia lupia muistaakseni yksi Sotkamoon saatu, ja siellä eivät miehet uskalla mennä metsälle, kun koirat häviävät suden suuhun, niin mitenkä näette tämän kannanhoitosuunnitelman etenevän?

Versio 6.1 62 Myllykoski Keskiviikkona 104

Jari Myllykoski /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että voidaan käsitellä tätä aihetta, vaikka vähän tietysti aina kun asiat niukkenee, ne piukkenee. Olisin kysynyt Venäjä-pakotteitten osalta. Olisi toivonut, että täs- sä vielä enemmän oltaisiin nähty niitä realiteetteja, mitä tulee jatkossa tapahtumaan, ja kysynkin: ollaanko keskusteltu työministerin kanssa siitä, voitaisiinko tämä koko ala alkutuotannosta elintarvikeketjun osalta oleviin palkkatyöläisiin katsoa ja tulkita toimialan rakennemuu- tosalueeksi? Eli nyt ollaan kuitenkin niin isojen haasteitten edessä, että tämä jatko tulee olemaan lomautusten, irtisanomisten täyttämää, niin että jos voitaisiin vähän laventaa. Ollaanko tästä asiasta keskusteltu? Mutta sitten yhteen erityiskysymykseen, joka tämän osalta on ollut: Täällä ei moni ole hevosista puhunut. Valiokunnassa tehtiin hyvää mietintöjälkeä, mutta toimialakysymyksenä: kun siirryttäessä 3 hehtaa- rista 5:een jäi 850 tilaa tukia vaille, joista Etelä-Suomessa oli noin 400 tilaa ja koko Suomessa oli 480 hevoselinkeinotilaa, olisiko nyt hallituksen aika miettiä valiokunnan kirjauksenkin mukaan erityisiä toimia tämän alan tervehdyttämiseksi?

Satu Haapanen /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kii- tos ensinnäkin ministerille näistä pakoteasioista, että maitoasia tuli hoidettua. Kiitos siitä. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Puhdas, eläin- ja kasvitaudeista vapaa ruoka on meidän maamme vahvuus, ja ruoka voisi olla vielä paljon voimakkaampi vientituote. Kun Venäjä ei edelleenkään kuitenkaan vedä meidän elintarvikkeitam- me, niin mitä maanosia tai maita on mahdollisesti sitten sellaisia, mihin voisimme keskittää elintarvikevientiämme?

Versio 6.1 64 Nylund Keskiviikkona 105

Ja sitten toinen kysymys: Pienet elintarviketuottajat eivät yksis- tään kykene viemään. Onko ministeriöllä jotakin suunnitelmia, miten tuetaan elintarvikealaa, jotta se saa tuotteensa maailmanmarkkinoille?

Mats Nylund /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! En- sin haluan myös kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa, valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostoa ja hallituspuolueitten pääneuvottelijoita, että me saimme hyvän lopputuloksen tai ainakin tyydyttävän lopputuloksen. Pitää paikkansa, aivan kuten edustaja Leppä sanoi, että maatalo- ustuotteiden hinnat ovat laskeneet. Pitää myös paikkansa, että kustannukset ovat nousseet, mutta tukien suuruusmäärä ei oikein pidä paikkaansa sillä tavalla kuin edustaja Leppä sen esitteli. Voimme lukea suoraan, että jaettava rahamäärä on 22 miljoonaa vähemmän ensi vuonna, mutta kun otamme huomioon sen 20 miljoonan lisäyksen, krii- situkirahan, joka on 19,4 miljoonaa ja joka tulee maatalouteen, 2,5 miljoonan lisäyksen, jonka valtiovarainvaliokunta teki, ja 10,7 miljoonaa, joka tulee nyt Brysselistä, niin lopputulos on, että jaettava tuki- määrä kasvaa ensi vuoden aikana. Se on totta, ja on rehellistä sanoa se suoraan.

Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Metsähallituksen metsätaloustoiminnan yhtiöittämisessä otettiin aika- lisä, ja hyvä niin. Mutta kysyn, onko tämä vain tämmöinen taktinen tauko, kun ei ole olemassa mitään kansallisia perusteita ja vielä vä- hemmän EU:sta tulevaa pakkoa yhtiöittää tuo toiminta. Toinen asia Metsähallituksesta. Tuotto- ja tuloutusvaatimus valtion kassaan on noussut lyhyessä aikaa, muutamassa vuodessa, 70 miljoonasta 135 miljoonaan euroon, ja se on aivan kestämätön taso. Se on

Versio 6.1 66 Mattila Keskiviikkona 106

johtanut jo nyt hakkuitten epätasaiseen jakautumiseen. Se johtaa jatkossa omaisuuden pakkomyyntiin, ja se myöskin rajoittaa sitten kausi- työvoiman palkkaamista, ja ne kausityöt ovat kuitenkin haja-asutusalueilla, Pohjois- ja Itä-Suomessa, olleet äärimmäisen tärkeitä niille, jotka ovat niitä töitä sattuneet saamaan. Ja sitten vielä kolmantena, kun Metsähallitus kuitenkin alihankin- tana hankkii taimikonhoitotöitä ja muita töitä ja käytetään myöskin ul- komaalaista työvoimaa, niin kuinka tarkasti tätä ulkomaalaisen työvoi- man käyttöä valvotaan ministeriössä?

Pirkko Mattila /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitok- sia ministerille esittelystä. Kyllä minäkin haluan uskoa, että tämä uusi Luonnonvarakeskus on nimenomaan mahdollisuus, mutta paljon varmaan riippuu toimintastrategiasta ja myöskin tutkimussuunnitelmasta, mitkä painopisteet ovat. Jos voitte niitä hieman valaista. Arvoisa ministeri, puhuitte lämpimästi biotaloudesta, ja niinhän se on, että biotalouden koti on maakunnissa ja sen metsäperusteisen biotalouden varsinkin. Nyt on tulossa uusi kestävän metsätalouden ra- hoituslaki, ja tällä aiemmalla lailla on nimenomaan pohjoisissa metsis- sä saatu paljon hyvää aikaan puuntuotannon kannalta, puuhuollon kannalta, mutta nyt me tiedämme, että tämä uusi laki tulee tiputtamaan sitten näitä pohjoisen tukia. Elikkä mitä aiotte tehdä ja mikä on suunnitelma panostaa niin, että puuntuotanto ja puuhuolto säilyvät edelleen tuolla pohjoisen metsissä? Eihän pelkästään tämmöinen ympäristönä- kökulma voi olla se, mitä rahoitetaan, koska kyllähän meidän täytyy ihan aidosti tunnustaa, että metsät ovat todellakin se hiilinielu.

Lasse Hautala /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Kuten monista puheenvuoroista on jo kuultu ja todistettu, maatalous on kaik-

Versio 6.1 68 Hemmil? i Keskiviikkona17.12.2014 107

kien tuotantosuuntien osalta kannattavuuskriisissä. Alhainen tuottaja- hintataso ja kuitenkin nousseet kustannukset ovat tietysti suuri syy, mutta kyllä myöskin hallituksen tukipolitiikka, kansallisen tuen leikkaus, on siihen merkittävästi vaikuttanut. Venäjän vastapakotteet aiheuttivat tietysti viennin pysähtymisen, mutta nyt on nähtävissä jo markkinahäiriöitä niillekin elintarvikealan yrityksille ja sitä kautta tuottajille, jotka eivät vie Venäjälle, vaan niiden osalta on tämä markkinahäiriötilanne tullut eteen. Ainakin viime päivien uutiset antavat ymmärtää, että kyllä meidän kansallisesti täy- tyy varautua siihen, että tämä pakoteaika jatkuu. Se oli hyvä, että saatiin hiukan sieltä unionista apua, mutta täytyy sanoa, että se on vain noin yhden kuukauden menetys, mikä tulee. Kun nyt näyttää todennäköiseltä, että eduskunta hyväksyy tämän budjetin, niin oletteko valmis tammi—helmikuussa sitten lisäbudjetissa jo paikkaamaan maataloudelle lisää aiheutuneista tappioista?

Pertti Hemmilä /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täl- lä kertaa tämä budjetin käsittely täällä eduskunnassa on ollut aika hämmentävää, kun näistä maatalouden tukien leikkauksista liikkuu niin monenlaisia lukuja. Budjettikirjan mukaan, joka siis on hallituksen esitys eduskunnalle, viljelijätuet alenivat 10,7 miljoonaa, nyt täällä on tässäkin salissa jo esitetty 55 miljoonaa ja 22 miljoonaa, ja tässä hiljattain edustaja Nylund totesi, että tuet nousevat. Mutta tosiasia on se kuitenkin, että viljelijät ovat isossa ahdingossa ja erityisesti viljan viljelijät tällä hetkellä, kun viljan markkinahinta on puolittunut, ovat todella pahoissa vaikeuksissa. Nyt kun viljelijöille ovat alkaneet selvitä uuden tukijärjestelmän yksityiskohdat, on paljas- tunut, että ensi vuonna normaalilla tavallisella viljanviljelytilalla tuet

Versio 6.1 69 Myller Keskiviikkona 108

alenevat jopa 110—150 euroa per hehtaari. Miten, ministeri Orpo, ajattelitte tähän asiaan puuttua, kun maitotalouden asioihin on tässä syksyn mittaan puututtu kovasti?

Riitta Myller /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Maaseu- dun kehittäminen on erittäin tärkeätä ja uusien työpaikkojen luominen maaseudulle. Tähän antaa erinomaiset mahdollisuudet, kuten sanoitte tänään, nyt hyväksytty EU:n maaseudun kehittämisohjelma Suomen osalta. Täällä on monia ideoita esitetty, millaista jatkojalostusta esimerkiksi luonnontuotteille voidaan maaseudulla tehdä, mutta metsät ovat luonnollisesti se meidän tärkein voimavaramme. Senpä takia onkin tärkeätä, että maaseudulla luodaan työpaikkoja nimenomaan met- sätalouden puitteissa jatkojalostukseen ja sellaisiin tuotteisiin, joille meillä on vientikysyntää. Tämän takia on erittäin tärkeätä, että maailmalla ymmärretään, mitä metsät merkitsevät Suomelle. Siksi olen erittäin iloinen, että eduskuntaryhmien hallituspuolueitten jäsenet lisäsivät Euroopan metsäinstituutin toimintaan 200 000 euroa, jolloin mahdollistetaan se, että meillä on riittävät verkostot Euroo- pan laajuisesti ja myös globaalisti tuomaan näitä Suomelle tärkeitä asioita kansainvälisesti tietoon.

Reijo Hongisto /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Talousarvioesityksessä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kohdalla todetaan muun muassa näin: "Vähennetään merkittävästi suurpetojen aiheuttamia vahinkoja ja valtion korvaustarvetta." Yleises- ti on tiedossa, että petovahinkojen määrä on kasvanut vuosi vuodelta samaa tahtia lisääntyneiden petokantojen kanssa. Viime vuonna vahingot olivat jo noin 8,5 miljoonaa euroa. Peto tarvitsee ravintoa siinä missä ihminen taikka hyötyeläinkin. Vahinko vain, että petokannat

Versio 6.1 71 Reijonen Keskiviikkona 109

ovat paisuneet niin suuriksi, että osa niistä hakee ravintonsa jo ih- misasutuksen piiristä, ja tällöin ei vältytä vahingoilta. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä vähentääkseen petokantoja ja petovahinkoja ja näin lisätäkseen viihtyvyyttä maaseudulla?

Eero Reijonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tääl- lä on käyty mielenkiintoista yhteen- ja vähennyslaskua tuista, mutta hallituspuolueet ovat kuitenkin mietintöön hyväksyneet sen tekstin, että kansalliset tuet pienenevät 55 miljoonaa, ja sitä ei varmaan voi muuttaa yhtään mihinkään. Kun ministeri totesi, että 22 miljoonaa, ja siihen on nyt saatu vähän parannuksia, niin se on ihan oikea luku, ja tästä on turha minusta kiistellä, ei se muutu yhtään miksikään. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on todennut lokakuun alussa, että yrittäjätulo vähenee 5 prosenttia ensi vuonna. Siinä ei ole mukana vielä kaikkia näitä kansallisen tuen leikkauksia, joten on todettava, että se on vielä suurempi. Nyt viljelijät kysyvät, kun suunnittelevat ensi vuotta ja ovat vähän tyhjän päällä, minne ollaan menossa. Kysyn ministeriltä: onko nyt tämän 19 miljoonan euron osalta ratkaisu olemassa, miten se kohdennetaan? Tämä on ihan keskeinen kysymys, kun tuottajat suunnittelevat tulevaa vuotta.

Markku Eestilä /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yh- distän kysymyksessä eläinsuojelulain ja investointisuojan. Maatalou- den investoinnit tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin, ja esimerkiksi Itä-Suomessa maito on se pääasiallinen tuotantosuunta, mistä me saamme hyvinvoinnin, ja siellä ovat myös Valion suuret tehtaat. Nyt kun eläinsuojelulaki ei taida tulla kyllä tähän istuvaan eduskuntaan — on valmisteilla — niin mitenkä ministeri arvioitte: onko siellä nyt olemassa riski, että parsinavettoihin kohdistuu liian suuria

Versio 6.1 73 Kalmari Keskiviikkona 110

vaatimuksia nimenomaan lopettamisen näkökulmasta, koska monet maatilat ovat investoineet parsinavetoihin? Ja kyllähän investointisuoja täytyy vuosikymmeniksi olla eteenpäin ja täytyy myös olla mahdollisuus laajentaa näitä navetoita, jotka on sitten parsipohjalta tehty. Mielelläni kuuntelisin teidän näkemyksenne, nimittäin moni viljelijä saattaa olla kiinnostunut siitä, mitä tulevaisuus pitää sisällään.

Anne Kalmari /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Minä toivoisin, että tässä salissa on ymmärtämystä ja asiantuntemusta niin paljon, että kun pienen suolarahan saimme kompensaationa pakotteista, niin kukaan kansanedustaja tästä lähtien ei puhuisi niistä tukina, koska ne ovat kompensaatioita ja kompensaatioita vain pieniltä osilta niin, että viljelijät ovat vieläkin pakotepolitiikan maksumiehiä. Ratkai- su ei ole löytynyt, asia ei ole hoidettu, ellei sitten ajatella, että ratkaisu on se, että viljelijät tämän pakotepolitiikan maksavat. Lupaatteko, arvoisa ministeri, että samoille tiloille, jotka kärsivät Venäjä-pakotteitten seurauksista, ei kohdenneta enää uusia leikkauksia kansallisista tuista? Arvoisa ministeri, tämä hallitus on syönyt Make- ran kuiviin. Miten te olette ajatelleet turvata tulevaisuuden investoinnit? Ja, arvoisa ministeri, vielä, lupaatteko, että kun viljelijät ovat vil- jelleet nurmia osana normaalia viljelykiertoa, niin niitä nurmia ei kat- sota mitenkään pysyviksi nurmiksi vaan ne jatkossakin ovat aivan normaalia peltotukeen oikeutettua peltoa?

Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvostettu puhemies! Kyllä minä haluan antaa kiitoksia maa- ja metsätalousministerille. Te olette tehnyt miehen työtä ja vääntänyt ja pikkuhiljaa hivuttanut tukia lisää tuonne meidän pakotteista kärsivälle ruuantuotantosektorille, ja tiedän, että te ette anna periksi.

Versio 6.1 75 Ruohonen-Lerner Keskiviikkona 111

Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja tuoteselosteita nyt vihdoin myös parannetaan ja selkeytetään, kiitos siitä. Pakkauksista selviää jatkossa paremmin sisältö, muun muassa aspartaamin käyttö, mutta pää- raaka-aineen alkuperää ei vieläkään pakkauksissa tarvitse kertoa. Täs- sä olisi paikka ja tarve toimia. Te, arvoisa maatalousministeri, olette esiintynyt myös ruokaministerinä, ja kysyisin: olisiko teillä tahtoa vie- dä eteenpäin entistä määrätietoisemmin lihan, maidon, viljan ja muiden alkuperämerkintöjen pakollisuutta tuoteselosteisiin?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Viime sunnuntaina elintarvikkeiden pakkausmerkinnät menivät uusiksi, ja pidän sitä erittäin positiivisena muutoksena. Erityisesti kun suolapitoisuudet tulee ilmaista jatkossa selkeästi pakkauksissa, se toivon mukaan vaikuttaa ihmisten ruuan valintoihin ja suuntaa sitä kohti terveempää muotoa. Nyt olen pohtinut kovasti sitä alkuperämaata. Asetus on tullut voimaan 2011. Nyt on kolme vuotta ollut aikaa toimeenpanna sitä, mutta edelleen on suuria epäselvyyksiä siinä, että ei pystytä yhtenäistä lainsäädäntöä luomaan sen pohjalta, mikä on se pääraaka-aineen alku- perä. Itseäni ainakin kiinnostaa hyvin paljon, jos ostan lihaa, mikä on sen lihan alkuperämaa, ja toivoisinkin, että tekisitte kaikkenne, jotta nämä alkuperämaamerkinnät tulevat jatkossa olemaan selkeästi näky- vissä jokaisessa elintarvikepakkauksessa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Otetaan vielä kaksi kysy- mystä, ja sen jälkeen ministeri saa ensimmäisen vastausvuoron.

Timo V. Korhonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä lähtisin aika varovaisesti sanomaan tässä salissa vielä tässä vai-

Versio 6.1 77 Anttila Keskiviikkona 112

heessa, että maatilatalouden tuet kasvavat. Vasta syksyllä 2015 näh- dään, mitä tilatasolla todella tapahtuu. Nämä tuet kohdistuvat tilatasol- le hyvin eri tavalla kuin tähän saakka, ja vasta ensi vuonna tullaan nä- kemään, millä tavalla esimerkiksi maatilat kykenevät ympäristötukea hakemaan. Kaiken kaikkiaan, niin kuin täällä on monesti todettu, maatilatalouden kannattavuus heikkenee, ja on muun muassa tuo MTT:n tutkimus syytä huomioida, jonka mukaan lähes 30 prosenttia tiloista ei saa lainkaan tänä vuonna yrittäjätuloa. Valtiovarainvaliokunta aivan oikein toteaa, että valiokunta pitää maatilojen kannattavuustilannetta erittäin vakavana. Kyllä minä, ministeri, kysyisin, voisitteko te jo luvata tässä vaiheessa, että ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa hallitus lähtee tekemään jotain ratkaisuja maatilatalouden kannattavuuden parantamiseksi, ovatpa ne tukiratkaisuja, ovatpa ne ratkaisuja, joilla tuotantokustannuksia alenne- taan? Nyt ymmärrettävä, että on pakko tehdä jotain.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministerille kiitos hyvin selkeästä esityksestä. Ensinnäkin tämä maaseutuohjelman hyväksyminen on sinänsä hyvä asia, ja nyt päästään sen toteutukseen, mutta yksi vinkki siihen: sitä byrokratiaa, joka siihen liittyy, kannattaa tarkastella hyvin kriittisesti siellä toteutustasolla, semmoisen vinkin annan ministerille. Sitten kysymys Luonnonvarakeskuksesta. Nyt minä olen erittäin huolissani, että siellä esimerkiksi taloushallintoa ollaan järjestämässä kaikkein heikoimman lenkin mukaan. Ministerille nämä terveiset ja vakava vetoomus. Siitä kärsii esimerkiksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen talouspuoli, joka on hoitanut hommansa viimeisen

Versio 6.1 78 MmM Orpo Keskiviikkona 113

päälle kehittyneesti. Kannattaa nyt parasta valita silloin, kun valitsemaan pääsee. Sitten kysymys siitä, mihin tämä rahoitus johtaa. Se johtaa irtisa- nomisiin. Sitten viimeinen asia, joka liittyy elinkeinon kannattavuuteen. Sii- tä on täällä hyvin puhuttu, mutta onko ministeri valmis siihen, että toimiala- ja tuottajaorganisaatiojärjestelmä luodaan Suomeen ja luodaan elintarvikeketjuun neuvottelujärjestelmä, jossa ketjun arvolisästä neuvotellaan, miten se jakautuu eri ketjun toimijoiden kesken? Mitään muuta tietä ei ole viljelijöiden toimeentulon turvaamiseksi. Heidät on nostettava neuvottelupöytään. Niin nostetaan muitakin palkansaajia ja vastaavia.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Totean tässä vaiheessa, että kysymyksiä on riittävästi, ja vuoroja pyritään kyllä jakamaan. Seu- raavaksi kuullaan ministerin välipuheenvuoro, 5 minuuttia, ja siinä ajassa pitäisi mahdollisimman moneen kysymykseen ennättää vastata.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo: Kiitos, arvostettu puhemies! Todellakin on riittävästi näitä kysymyksiä, toivottavasti vastauk- siakin. Mutta lähdetään nyt liikkeelle siitä, mikä on tämä tuen määrä. Jos ei kannata kinata siitä, onko tehty 55 miljoonan leikkaus alun perin, niin ei myöskään kannata kinata siitä, että vastaavasti on tullut uusia elementtejä melkein saman verran tähän pöytään. 33 miljoonaa, siis siitä 55 miljoonasta, hoituu yleisen maatalouspolitiikan kautta, 20 miljoonaa tuli lisätalousarviosta, joka käytännössä on ensi vuodella mak- settavaa aika pitkälti, 2,5 miljoonaa euroa hallitusryhmien sopimaa

Versio 6.1 78 MmM Orpo Keskiviikkona 114

eduskunnassa, 10,7 miljoonaa maitotukea, ja 4,4 miljoonaa pystyttiin siirtämään tältä vuodelta säästyneitä rahoja ensi vuodelle. Tästä tulee vastaava määrä, se on myös fakta. Se on fakta, ja minusta sille voi tietenkin jokainen antaa oman arvonsa, mutta se on ollut kovan työn takana, ja tässä tilanteessa, kun julkisen talouden tilanne on heikko, minusta se on erinomainen tilaisuus. Tällä ei korjata kannattavuutta. Kannattavuuden ongelma on se, että markkinahinnat ovat liian alhaiset ja tuotantopanokset maksavat paljon, ja sen tähden meidän täytyy tehdä jatkuvasti töitä laajalla sektorilla, miettiä uusia tapoja, miten me saamme siinä arvoketjussa tuottajan osuuden sille tasolle kuin sen kuuluu olla, etteivät kateprosentit jakaudu väärin eri ketjun osiin, esimerkiksi kaupan keskusliikkeiden osalle. Eli meillä on paljon asioita, ja täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja tähän liittyen. Ensinnäkään eivät tuet tule tämän seitsemän vuoden aikana laskemaan. Se on seitsemän vuoden ratkaisu, jossa haetaan joka vuositasolla samaa luokkaa. Se on merkittävä asia. Kertaakaan ennen Suomen 20 vuoden EU-historiassa meillä ei ole ollut seitsemän vuoden ratkaisua, joka on tiedossa. Siinä, mitä tapahtuu viljatiloille, on iso rakenteen muutos, eli nyt tämä tulee pitkälle perustumaan luonnonhaittakorvauk- siin ja EU-hehtaaritukiin, ja nyt täytyy sitten katsoa, miten tämä homma lähtee liikkeelle ja miten tilat lähtevät mukaan ympäristökorvauk- siin. Siinä on paljon kysymysmerkkejä. Siitä tähän pysyvän nurmen määritelmään. Se on ajankohtainen asia, se tuli jossakin puheenvuorossa esille. Se on EU:lle reklamoitu. Komissiossa käytiin hyvää keskustelua ja siellä ymmärrettiin tämä Suomen ongelma. Se oli tullut myöskin muualta. En nyt avaa sitä, te

Versio 6.1 78 MmM Orpo Keskiviikkona 115

olette ammattilaisia ja tiedätte, mistä on kysymys, mutta komissio on valmis hakemaan siihen ratkaisuja, koska se ei ole komissiolähtöinen vaan tuomioistuimesta lähtevä ja meillä ei ole mitään kiirettä kansallisesti liikkua siinä ennen kuin on vihoviimeinen pakko. Ruokaketjutoiminta: Kaiken kaikkiaan suomalaisen ruoan mene- kin edistämisestä ja pidemmällä välillä kannattavuudestahan on kysymys. Kehitetään suomalaista ruokaketjua, suomalaisia tuotteita, hyviä pakkausmerkintöjä. Alkuperämaan merkkaaminen — ehdottomasti olen sillä kannalla, se suosii suomalaista, ja nyt pitää suosia suomalaista. Kotimarkkinat ovat aivan avainasemassa, 4,2 miljardilla tuodaan ruokaa ulkomailta Suomeen, ja jos me panostamme pakkausmer- kintöihin ja alkuperämaamerkintään ja teemme hyvän ruoan edistämis- kampanjaa, johon on varattu rahoja sekä kotimaahan että ulkomaan vientiin, me haemme uusia markkinoita koko ajan. Tähänkin tuli tukea hallituksen lisätalousarviossa 1,3 miljoonaa, elintarvikkeiden viennin edistämiseen. Sitä työtä tehdään koko ajan. Metsähallituksesta, edustaja Mustajärvi: Yhtiöittäminen ei ole mi- kään itseisarvo, ei minulle eikä pitäisi olla kenellekään muullekaan. Me tarvitsemme toimivan metsähallituksen mallin, ja nyt tässä palat- tiin sen verran lähtöruutuun, että ministeriö selvittää Euroopan unio- nilta nyt ensimmäiseksi tasan tarkkaan sen, mitä Euroopan unioni meiltä edellyttää. Kun me olemme siitä yhteisymmärryksessä, sen jäl- keen me voimme lähteä rakentamaan organisaatiomallia, ja se on minusta nyt ensimmäinen asia. Eli ei ole mitään ketunhäntää tässä kaina- lossa. Tehdään toimiva malli, joka on mahdollisimman laajasti hyväk- syttävä. Tuloutustavoite Metsähallituksella on 125 miljoonaa. Siitä on erilaisia arvioita. Jotkut ovat sitä mieltä, että puuston, metsän kasvu on

Versio 6.1 79 Rantakangas Keskiviikkona 116

sen verran vahvaa Suomessa, että se voi olla pidempäänkin tällä tasolla, mutta sitä pitää jatkuvasti seurata. Edustaja Eestilän kysymys eläinsuojelulaista oli tärkeä. Se ei tällä hallituskaudella tule, mutta se on hyvässä valmistelussa, ja se on tär- keä laki. Työryhmätyöskentely päättyy vuodenvaihteeseen, ja tällä het- kellä lakiluonnosta valmistellaan virkamiestyönä loppuun. Sen jälkeen alkaa taas laajapohjainen jatkotyöskentely, tarkoituksena saada eläin- ten hyvinvoinnin kannalta ja eläintensuojelun kannalta hyvä laki, mutta niin, että Suomessa voidaan harjoittaa edelleenkin kotieläintaloutta kannattavasti. Nämä kaksi asiaa pitää pystyä yhdistämään tässä. Muutamia kysymyksiä tuli petopolitiikasta. Huomenna on tiedo- tustilaisuus susien kannanhoitosuunnitelmasta. Sen jälkeen keskustelu lähtee kannanhoitosuunnitelmaluonnoksen pohjalta liikkeelle. Palaam- me siihen sitten lähitulevaisuudessa. Makerasta riittää vielä, ja me olemme pistäneet ministeriössä sen kehysehdotukseen, (Puhemies koputtaa) ja kehyksissä on Makeran pääomittamista tulevina vuosina. Siitä on ehdottomasti huolehdittava. Lopuksi, puhemies...

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Ja loput sitten seuraavassa puheenvuorossa.

Puhuja: Jatkan seuraavassa puheenvuorossa.

Antti Rantakangas /kesk (vastauspuheenvuoro): Puhemies! Ministe- ri Orpo on käyttänyt monia hyviä puheenvuoroja elintarvikesektorin tulevaisuuden mahdollisuuksista ja luonut sillä tavalla uskoa tähän toimialaan. Samoin hyvä haastattelu oli Maaseudun Tulevaisuudessa liit-

Versio 6.1 80 Karim? Keskiviikkona 117

tyen tähän ruoka- ja luonnonvaraministeriön perustamiseen, ja myös- kin petopolitiikan linjaukset olivat hyviä. Kun te viette nämä asiat päätökseen, niin minä uskon, että viljeli- jät arvostavat sitä työtä. Koko hallituksen hallitusohjelmassa sinänsä heikko asenne maataloutta kohtaan vähän vaimenee ehkä vaaleja lä- hestyttäessä, koska kyllähän maatalous joutui tässä kovien säästöjen kohteeksi, mutta te olette omalla toiminnallanne pehmentäneet sitä. Ja pitää antaa arvostusta teidän toiminnassanne tämän maitokysymyksen hoitamisessa. Myöskin tämän byrokratian osalta toivon, että vielä saat- te aikaan myönteisiä ratkaisuja, koska tämä valtava byrokratia, tarkas- tustoiminta, lupaviidakko ja niin edelleen on yksi viljelijöitä eniten stressaava tekijä. Markkinahintaan on vaikea vaikuttaa, mutta siihenkin pitää vaikuttaa. Byrokratiaan voidaan vaikuttaa. Ja sitten tämmöi- nen vakaa tukipolitiikka pitkällä tähtäimellä on kansallinen etu, jotta alkutuotannon tulevaisuusnäkymät voidaan varmistaa.

Johanna Karimäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallituksella on korkeat ja hyvät tavoitteet luomu- ja lähiruuan edistä- misestä ja varsinkin tässä tilanteessa, kun on häiriötä Venäjän viennis- sä ja viljelijöillä on kova ahdinko. On etsitty uusia vientimarkkinoita, ja on entistä tärkeämpää edistää myös kotimarkkinoilla menekkiä. Tä- hän liittyvät julkiset hankinnat. On hyvä saada parasta lasten ja vanhusten lautasille. Kysynkin, mitä hallitus on tehnyt edistääkseen julkisissa hankinnoissa kotimaista lähi- ja luomuruokaa. Toiseksi esittäisin ministerille vetoomuksen eläinkokeiden vaihto- ehtomenetelmäkeskuksen rahoituksesta. Tämä keskushan toimii Tam- pereen yliopiston yhteydessä ja on kansainvälisesti tunnettu huippuyk- sikkö. Toisaalta nämä menetelmät ovat erittäin hyvän vientipotentiaa-

Versio 6.1 81 Blomqvist Keskiviikkona 118

lin sisältäviä. Ne ovat taloudellisia ja edullisia. Teollisuutta kiinnosta- vat USA:ta myöten nämä eläinkokeettomat menetelmät. Toivoisin, että ministeri voisi tämän rahoituksen turvata.

Thomas Blomqvist /r (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! On totta, että maatalouden kannattavuus on heikko ja maatalousalalla on monta ratkaisematonta ongelmaa. Haluan kuitenkin kiittää ministeriä siitä, että hän on osoittanut hyvää tahtoa ja hyvää asennetta löytää ratkaisuja näihin ongelmiin. Huomaa, että ministeri paneutuu asioihin ja todellakin yrittää parhaansa — siitä kiitos. Kysyisin sellaista asiaa, että kun tiedämme, että viljan hinta Suomessa on alhaisempi kuin Eu- roopassa, niin mitä valtiovalta voisi tehdä tämän asian korjaamiseksi ja mitä mahdollisuuksia ministeri näkee siihen, että hallitus ja eduskunta myös omalta osaltaan voisivat edistää viljan vientiä, koska tästä mark- kinasta tuleva tulo on kuitenkin se kaikista tärkein ja nyt tällä hetkellä se ei ole riittävän iso.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Arvoisat edustajat! Kun huomaan pientä levottomuutta, niin haluan kertoa teille, että puhemie- hen strategiana on, että käydään ensin kierros, että kaikki halukkaat pääsevät yhden kerran ääneen, ja sitten ne, jotka haluavat kenties vielä toiselle kierrokselle, tulevat saamaan sen tilaisuutensa myöhemmin. Näin tullaan menettelemään. (Sirkka-Liisa Anttila: Viisas ehdotus!)

Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensin- näkin haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa, jaostoa siitä, että kansallisia tukia on hieman lisätty. Sen lisäksi on annettu rahaa ProAgrialle ja 4H:lle. Toki nämä kaksi jälkimmäistä ovat sellaisia, jotka ovat joka vuosi siinä sarjassa, että niitä eduskunta aina muistaa. Olisi tietysti hy-

Versio 6.1 83 Kalli Keskiviikkona 119

vä, että ne joskus pääsisivät siihen, että ne pohjissa olisivat riittävän vahvasti edustettuina. Tähän laajempaan kysymykseen maatalouden kannattavuudesta: Minusta tässä nyt on se ymmärrettävä, että näissä taloudellisissa oloissa, missä me nyt olemme, tämä kotimainen tukitaso, kuten ministeri on täällä sanonut, on hyvä, ja se meidän edunvalvonta EU-tasolla on ollut suorastaan erinomainen. Nämä kaksi asiaa ovat tässä kunnossa. Mutta se on totta, että kannattavuudessa on edelleen ongelmia, ja meidän pi- tää pystyä kotimaisuusastetta lisäämään täällä kotimarkkinoilla, mihin ministeri myös viittasi, ja avaamaan uusia vientimarkkinoita. Sitä kautta ainoastaan voidaan tämä tilanne pelastaa.

Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kaikki täällä ovat huolestuneita maatalouden kannattavuudesta, ja niin kuin ministerikin totesi, tuet on lyöty pitkään kiinni, ja markkinahinnat lä- hivuosina eivät näytä nousun merkkejä. Millä voimme vaikuttaa kannattavuuteen, yrittää hillitä kustannuskehitystä? Suomessa kustannukset nousevat selvästi enemmän kuin muualla sisämarkkinoilla. Sen täh- den haluan kiinnittää huomiota samaan asiaan kuin edustaja Eestilä, että me emme saa säätää sellaista lainsäädäntöä, jolla vaikeutetaan tuotantoa tai keskeytetään se ja pakotetaan investoimaan, jotta tuotantoa voi jatkaa. Eli kaikki kotimainen lainsäädäntö: Meidän aina pitää muistaa se, että yritämme hillitä maatalouden kustannuksia emmekä li- sätä, niin kuin tähän asti. Sen tähden esimerkiksi eläinsuojelulainsää- dännön valmistelun pitää olla senkaltaista, ettei pakoteta nykyisiä tuo- tantosuuntia lopettamaan, vaan mahdollistetaan.

Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ha- luaisin kysyä arvoisalta ministeriltä, kun puhutaan näistä ruoan alkupe-

Versio 6.1 85 Harry Wallin Keskiviikkona 120

rämerkinnöistä, miten on sitten tämä gmo-rehu, jota nyt varmasti sitten Suomeenkin joko tulee tällä hetkellä tai tulee auttamattomasti tulemaan sen takia, että annettiin jenkeille lupa tuoda sitä — ja espanja- laisten kasvattaa nimenomaan maissin osalta — ja sitä sitten rehuna syötetään. Sitten toinen asia: ruoan hinta meillä. Meillä on ruoan hinta noussut nyt muutamassa vuodessa 20 prosenttia, kun se muualla Euroopas- sa on keskimäärin noussut noin 9 prosenttia. Mitä ihmettä meillä voitaisiin tehdä sen eteen, että ruoan hinta ei olisi niin kamalan korkea ja että ainakin, jos ruoan hinta on korkea, siitä hyödyn saisivat ne viljeli- jät ja ne karjankasvattajat ja maidontuottajat, jotka ovat sen työn siinä tehneet? Tähän väliin pitäisi jostakin saada jonkinnäköinen piikki pis- tettyä tai juoksutettua sitä rahaa jompaankumpaan suuntaan.

Harry Wallin /sd (vastauspuheenvuoro:): Arvoisa herra puhemies! Viime kesänä minuun otti yhteyttä eräs turkistuottaja ja kertoi tarinan siitä, kun hän oli hakenut turkistarhalleen laajennusta. Hän joutui ym- päristölupakäsittelyyn, joka tarkoittaa, että tämä käsittely kestää puo- lestatoista vuodesta kahteen vuoteen. Kun hän jätti tämän lupahake- muspinkkansa — se piti jättää kuutena kappaleena kirjallisesti — sen hakemuksen paino oli 2,7 kiloa. Ja nyt sitten 1,5—2 vuoden jälkeen, kun lupakäsittely on tehty, on tulos sitten myönteinen tai kielteinen, hän joutuu maksamaan 7 000—9 000 euroa — oli päätös sitten myön- teinen tai kielteinen, niin kuin totesin. Onko tämä nykyaikaa? Esitin tämän kysymyksen myöskin valtiovarainministeri Rinteel- le, ja hän totesi, että näin ei voi olla Suomessa. Tämä on kuitenkin tätä päivää. Eikö olisi paljon järkevämpää, kun tämä on ylihärmäläinen tur-

Versio 6.1 86 H?inen Keskiviikkona 121

kistuottaja, että Kauhavan kaupungin rakennusviranomaiset voisivat tarkastella tällaisen luvan, joka on laajennuslupa, ei perustamislupa?

Katja Hänninen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täs- sä kannanotossa todetaan, että biotalousstrategian tavoitteena on nostaa biotaloutemme tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennes- sä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Kunnianhimoinen tavoite, ja uskon, että se on mahdollista. Mutta se, mitä arvoisalta ministeriltä kysyisin, on tämä, että kun hallitusohjelmaan on kirjattu, että alempiasteisen tieverkon kunnosta huolehditaan maaseutuelinkeinojen ja metsätalouden toimintaedellytykset turvaavalla tavalla, niin onko näin todella tehty, koska tällä het- kellähän meidän alempi tieverkkomme rapautuu ja sillat eivät kestä kovin painavia kuormia. Onko tämä eräs suuri uhkatekijä meidän näil- le hienoille strategisille tavoitteillemme?

Simo Rundgren /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuus ja maaseudun kehittäminen ovat avainkysy- mykset tämän ministeriön kohdalla. Tässä on viitattu jo petokorvauk- siin, joihinka varmasti joudutaan jälleen lisätalousarviossa palaamaan. Kiinnitän kuitenkin huomiota erityisesti tuohon kalatalouden kohtaan. Täällä tavoitteissa sanotaan: "luodaan hyvät edellytykset vapaa- ajankalastukselle ja siihen liittyville hyvinvointipalveluille". Olen vä- hän huolissani siitä, että vieläkään näissä tavoitteissa kalatalouden osalta ei mainita lainkaan matkailua. Meillä on erityisesti vaelluskaloi- hin liittyvä perinteinen voimavara, Tenojoki ja sen vesistö, mutta nyt myöskin maatalousvaliokunnan tarmokkaalla työllä on saatu lohikan- tojen elpyminen tapahtumaan Tornion Muonionjoella, jopa Simojoella, niin, että sillä näyttää olevan merkittävä vaikutus alueen matkailuelin-

Versio 6.1 88 Tuupainen Keskiviikkona 122

keinojen kehittämiseen. Minä toivon, että ministeri nyt tuo omaan mi- nisteriöönsä sen näkökulman, että kalatalous on myöskin vapaa-ajan kalastuksen osalta merkittävä osa matkailuelinkeinoa ja sen kehittä- mistä.

Kauko Tuupainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset haluamme pitää Suomen asuttuna etelästä pohjoi- seen, idästä länteen. Yleisellä tasolla totean perussuomalaisten ensi vuoden varjobudjetin tekstiosasta seuraavaa... Laitan lasit, että näkee.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Se on parempi tehdä näin.

Puhuja: "Perussuomalaiset näkevät Suomen maaseudun voimavarana ja monimuotoisena, elinvoimaisena asuinympäristönä myös tulevaisuudessa. Tämän takia emme olisi hallituksen tavoin tiukentaneet ja heikentäneet maatalouden luopumistukien ehtoja, koska tämä lisää tilojen alasajoa ja aiheuttaa työttömyyttä maaseudulla. On selvää, että tällaiset hallituksen harjoittamat toimenpiteet autioittavat entisestään Suomen maaseutua, koska viljelijät käytännössä pakotetaan muuttamaan pois kotiseudultaan hallituksen keskittämispolitiikan seurauksena. Mielestämme metsäperusteinen biotalous on tulevaisuuden kas- vuala. Kotimaisen turpeen ja puun käytön lisääminen sekä sen käyttö eri tarkoituksiin tulee huomioida voimallisemmin. Puurakentaminen sisältää myös perussuomalaisten mielestä mittaamattomat mahdollisuudet. Arvoisa puheenjohtaja! Tätä mieltä me olemme tästä asiasta.

Anne-Mari Virolainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Metsätalous on kiistatta yksi kansantaloutemme tukipilari. On- kin hyvä, että valiokunta on tässä mietinnössään korostanut, että met-

Versio 6.1 90 Paloniemi Keskiviikkona 123

säalan kilpailukykyä ja investointimahdollisuuksia tulee parantaa muun muassa tilarakenteen ja sukupolvenvaihdosten edistämisellä. Aika tarkkaan vuosi sitten ministeri Orpon edeltäjä herätti keskustelua veroporkkanoista metsänomistajille, jotta metsälöiden keskikoko kasvaisi. Silloinen ministeri Koskinen esitti, että metsäverotusta tulisi kehittää enemmän yrittäjämäiseen suuntaan, esimerkiksi sillä tavalla, että jos ei myy puuta tiettynä ajanjaksona, niin menettäisi sen verohuo- jennuksen, tai vastaavasti jos myisi metsämaata toiselle metsänomista- jalle ja saisi näin tilakoon kasvamaan, niin siitä taas saisi verohuojen- nuksia. Ruotsissahan on lailla kielletty pienten metsätilojen jakaminen esimerkiksi perinnönjaon yhteydessä. En nyt kysy teiltä, mitä mieltä olette siitä Ruotsin laista, vaan kysyn, miten suhtaudutte metsävero- tuksen kehittämiseen.

Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Bio- taloudessa on valtava kasvupotentiaali, kuten täällä on jo puhuttukin. Suomella on vahvoja kilpailukykytekijöitä siinä, muun muassa maailman neljänneksi suurin biokapasiteetti per capita, tieteellinen ja tekno- loginen osaaminen, liiketoimintaosaaminen ja niin edelleen, ja globaalia kysyntää kasvattavat tietenkin resurssiniukkuus ja tarve ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Tuosta kansallisesta biotalousstrategiasta pitäisi mielestäni nyt tehdä ennen kaikkea riittävän konkreettinen. Olisi ohjattava uskottavat rahalliset panokset biotalouteen ja, mikä tärkeintä, luotava toimin- taympäristö biotalouden kokeiluihin. Kaupallistaminen, pienten hankkeiden monistettavuus ja biologistiikan kehittäminen ovat avainasemassa. Me tarvitsemme ehdottomasti lisää julkista keskustelua ja tietenkin sitten tekoja biotalouden edistämiseksi.

Versio 6.1 91 Louhelainen Keskiviikkona 124

Anne Louhelainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuus on laskenut koko EU-jäsenyyden ajan, eikä helpotusta tämän talousarvion myötä ole tiedossa ensi vuonnakaan. Kansainvälinen tilanne, Ukrainan kriisi ja Venäjän asettamat talouspa- kotteet ovat ajaneet maataloustuottajat vakavaan ahdinkoon. Koko syksy oli suuren epävarmuuden aikaa luvattuja maitotukipäätöksiä odotellessa. Saatu EU-tuki — anteeksi, otan kopin edustaja Kalmarin toiveesta: saatu EU-kompensaatio — korvaa maidontuottajille vain yhden kuukauden tappiot. Arvoisa ministeri, olette Hämeen Sanomissa 10. joulukuuta todennut, että EU:lta tuli maitotuen kohdalla kädenojennus. Valitettavasti kantapään kautta on opittu, että se ojentuva EU-käsi mieluummin ottaa kuin antaa. Maatalous on todetusti yksi suurimmista politiikan lohkois- ta EU:sta. Arvoisa ministeri, minkälainen on Suomen asema ja todellinen vaikutusvalta EU-pöydissä? Miten suomalaista edunvalvontaa voitaisiin mielestänne EU:ssa parantaa, ja millaisia yhteistyökumppaneita voisimme vielä hakea? Ja tietysti kiinnostaa, miten maataloustuottajia riivaavaa byrokratiaa voitaisiin kotimaisin toimin vähentää.

Esko Kiviranta /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja, kun voi arvioida, että nämä Venäjä- pakotteet jatkuvat vielä koko ensi vuoden ajan, ja tietysti kysymys on paitsi maataloudesta, myöskin elintarviketeollisuuden, merkittävän työllistäjän, työpaikoista. Kysynkin ministeri Orpolta: onko tehty jotain kokonaissuunnitelmaa ensi vuodeksi näitten Venäjä-pakotteitten korvausten suhteen? Ne tahtovat jäädä vähän niukoiksi ja tulevat sitten sen lisäksi vielä myöhässä. Sitten nuo varsinaissuomalaiset ja eteläsuo- malaiset viljelijäkollegat ovat kertoneet, ettei heille ole kyllä mitään

Versio 6.1 93 Vikman Keskiviikkona 125

kompensaatiota vielä tullut maitotuloiksi. Eli milloin se komission lupa sieltä on tulossa? Ja sitten kysyisin vielä, onko sikatalouden har- joittajilla mitään toivoa saada korvausta ja milloin sitä olisi tulossa.

Sofia Vikman /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen myötä viljelijätuet kohdennetaan uudelleen. Komission mukaan aktiiviviljelijöiksi ei luokitella toimijoita, jotka hallinnoivat esimerkiksi pysyviä vapaa-ajan alueita. Myös ratsastusmaneesit luokitellaan pysyviksi vapaa-ajan rakennel- miksi, ja moni maneesitalli oli vaarassa menettää EU-tuet kokonaan. Paitsi toimimisestaan suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuuden puolesta, ministeri Orpo ansaitsee kiitoksen myös toimimisestaan tä- män maneesiongelman ratkaisemiseksi. Myös maa- ja metsätalousva- liokunta on ehdottanut aktiiviviljelijätarkastelurajan nostamista 2 000 eurosta 5 000 euroon. Tämä on tärkeä muutos, joka turvaa tuet valta- osalle hevostiloista, jotka käyttävät peltoalansa hevosten laiduntami- seen ja rehun tuotantoon.

Seppo Kääriäinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Johtamallanne ministeriöllä yhdessä TEMin kanssa on erittäin iso vas- tuu siitä, miten biotalousstrategia Suomessa toteutuu. Tämän erittäin hyvän tavoitteen takanahan on laaja poliittinen tahto. On syytä ollakin, sillä tämän kauttahan parhaimmillaan kuitenkin luodaan 100 000 työ- paikkaa, suurin piirtein, Suomeen aika lyhyellä aikajänteellä, ja se puolestaan on Suomen selviytymisen keskeisiä ehtoja. Minulla on kaksi näkökohtaa ja kysymystä teille, herra ministeri, joka tunnetaan tomerana miehenä. Ensinnäkin, aikooko hallitus, aiotteko te, tehdä vielä tämän vaalikauden puitteissa sellaisia päätöksiä, jotka hyppäyttävät tätä biotaloutta todella monta porrasta ylöspäin oi-

Versio 6.1 95 Turunen Keskiviikkona 126

keaksi kärkihankkeeksi Suomen elinkeino- ja talouspolitiikassa? Ja toisekseen, onko teillä aikeita tarttua tähän komissaari Kataisen hallin- nassa olevaan suureen investointipakettiin, josta on, niin luulen, saatavissa varoja biotalouteen myös Suomessa?

Kaj Turunen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä näistä tarkoista luvuista, jotka kaksi kertaa tässä salissa nyt luitte. Se, laskeeko vai kasvaako maataloustuki kokonaisuutena, on sitten laskentakaavasta kiinni. Kaiken rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että ei siihen laskentakaavaan pidä laskea mukaan tätä Venäjä- kompensaatiota. Se ei ole maataloustuki vaan kompensaatio. No, sen määrä on tietysti alle 10 prosenttia itse asiassa siitä vuosittaisesta me- netyksestä, kun tämä Venäjän vienti estyy. Pelkästään Valion menetys on 200 miljoonan luokkaa vuodessa, ja se on tarkoittanut yli sadan henkilön irtisanomista siellä. Arvoisa ministeri, minkälaisia toimenpiteitä hallituksella on edis- tää elintarvikevientiä, tätä Venäjän vientiä korvaavaa vientiä, sitten jonnekin muihin kohteisiin? Onko hallituksella konkreettisia toimenpi- teitä tämän suhteen?

Arto Pirttilahti /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Bio- taloussuunnitelmassa on, että Suomen täytyisi saada noin 100 000 uutta työpaikkaa, mutta tämä hallituksen harharetki ainakin bioenergian osalta, kun katsotaan turpeen verotusta ja hakkeen tukea, on päinvas- toin vienyt näitä työpaikkoja. Oikeastaan on hyvä, että siihen suuntaan on korjausta tulossa, mutta on suunnitelmissa, että vuoden 16 alussa turpeen verotusta edelleen laskettaisiin ja hakkeen tukea tultaisiin silloin nostamaan, mutta siihen on laitettu tämmöinen suurmetsäteolli- suuden ehto, että tulisi erilainen läpimitta näille puille. Ihan turha on

Versio 6.1 97 Pelkonen Keskiviikkona 127

tämmöinen raja laittaa sinne ja tuoda lisää byrokratiaa tähän metsäta- louteen. Jos tästä vielä aiheutuu se, että me joudumme EU:ssa sen uudelleen notifioimaan, niin mehän tulemme sille samalle tielle, millä olemme tällä hetkellä tämän pienpuun energiatuen puitteissa. Tässä budjettikirjassa lukee, että tukijärjestelmä on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2015 aikana, kun sille on komission hyväksyntä. Näettekö, arvon ministeri, tuleeko tämä notifikaatio pienenergiapuulle vai jääkö se jonnekin hamaan tulevaisuuteen?

Jaana Pelkonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Muutamissa puheenvuoroissa on jo nostettu esiin valiokunnan lisäys 350 000 4H-toiminnalle. Tämä todellakin ansaitsee kiitoksen vaikeassa taloustilanteessa. Nuorisotyöttömyys on jatkanut koko ajan kasvuaan nuorisotakuusta huolimatta, ja 4H-toiminta voi omalta osaltaan auttaa ja edistää nuorisotakuun toteutumista. Sitten vielä lyhyesti luonnontuotteista. Nimittäin Suomen metsien ja soiden lukuisista erilaisista sienistä, marjoista, yrteistä, erilaisista puiden sivutuotteista otetaan talteen ja hyödynnetään valitettavasti vain murto-osa. Kiinnostus luonnontuotteita kohtaan on jatkuvassa kasvussa paitsi täällä kotimaassa myös maailmanlaajuisesti, eli kysyn- tää ja kasvupotentiaalia tällä sektorilla kyllä olisi vaikka millä mitoin, eli tuotteiden hyödyntämistä tulee edistää. Mielikuvitus on vain rajana siinä kaikessa, miten tuotteita voitaisiin hyödyntää. Kysyisin ministe- riltä, miten hän näkee tämän sektorin kehitysmahdollisuudet.

Mikko Savola /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Maaus- ko on se, joka viljelijän on tähän asti hengissä pitänyt, se, että jaksaa uskoa siihen tekemiseen ja siihen, että tuotetaan puhdasta suomalaista ruokaa. Mutta se uskokaan ei pitkälle kannattele. Olen erityisen huolis-

Versio 6.1 99 Maijala Keskiviikkona 128

sani nuorista viljelijöistä, joita meillä Suomessa on. Kysyn teiltä, ministeri: Mitä konkreettisia toimenpiteitä nuorten viljelijöiden aseman parantamiseen erityisesti kannattavuuden suhteen on suunnitteilla? Mitä te olette tehneet ja teette sen eteen, että sukupolvenvaihdoksia saadaan edistettyä ja tiloja siirtymään seuraaville tuottajille? Sen lisäksi tämä Makeran rahoitus minua huolestuttaa. Kuinka me pystymme turvaamaan sen, että meidän investointimme saadaan tehtyä Suomessa jatkossakin ja kehitettyä meidän maatalouttamme? Arvioi- den mukaan nyt vaalikauden lopussa Makerassa olisi enää noin 100 miljoonaa euroa jäljellä. Mitkä ovat teidän arvionne siitä? Te viittasitte jo siihen, että Makeraa pitää tulla täydentämään ja siitä on jo periaa- tepäätökset. Kuinka paljon tähän on resursseja laittaa tulevina vuosina?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Ensimmäisen debattikier- roksen viimeinen mutta ei vähäisin puheenvuoro, edustaja Maijala, olkaa hyvä.

Eeva-Maria Maijala /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitoksia, että saan esittää painavan sanan lopuksi, nimittäin porotalouden petovahingoista. Ensiksi kiitos: kiitos siitä, että tällä vaalikaudella on ahmavahin- koasiat, susiasiat saatu menemään huomattavasti eteenpäin. Mutta yksi suurimmista ja ehkä suurin vahingon aiheuttaja, karhu, on erittäin huonosti hoidettu. Karhuhan on peto, joka aiheuttaa todellisuudessa suurimman osan porotalouden petovahingoista, mutta ne vahingot tapahtuvat kesällä. Ei kesällä hävinnyttä vasaa tai vaadinta löydy mistään. Ai- noastaan syksyllä huomataan, että niin moni vaadin on ilman vasaa.

Versio 6.1 100 MmM Orpo Keskiviikkona 129

Nyt pitäisi alkaa todella jotakin tekemään siinä, että voitaisiin satsata poronhoitoalueen karhujen määrän arvioimiseen, paljonko niitä karhuja on. Vain sillä me saamme tiedettyä sen. Me tarvitsemme dna-tutkimukseen tai johonkin vastaavaan määrärahoja kunnolla, että saadaan tietää karhujen määrä, minkä jälkeen voimme alkaa toimenpiteisiin karhukannan vähentämiseksi. Nyt sitten kysynkin: mitä toimenpiteitä aiotaan tehdä, jotta tämä todellinen suuri vahingon tekijä saadaan pie- nemmäksi?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: No niin, ministeri Orpo, sitten jälleen tämmöinen välitilinpäätös, 5 minuuttia puhujakorokkeel- ta, olkaa hyvä.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo: Arvoisa puhemies! Otan edelleen tähän muutamia asioita, jotka jäivät, liittyen tähän eläin- suojelulakiin, johon edustaja Kallikin viittasi. Niin, se on todella se kannattavuus, ja uusien kustannusten luominen lainsäädännöllä pitää minimoida. Meidän ei pidä tehdä omaehtoisesti yhtään enempää uutta lainsäädäntöä kuin mitä meidän yhteisen maatalouspolitiikan tai ympä- ristöpolitiikan kautta on ihan pakko. Tähän liittyy muun muassa tämä parsinavettakysymys. Me emme ole siis tehneet päätöksiä. On tehty yksi raportti. Ei ole yhtään päätöstä siitä, että parsinavetoista luovuttaisiin. Ja aivan päivänselvää on, että jos joku sellaisen jonain päivänä tekee — se ei ole nyt siis suunnitelmissa — niin siinä pitää olla vähintään 25 vuoden siirtymäaika. Sitä paitsi itsekin parsinavetassa lypsyllä käyneenä voin kyllä... No, en nyt ihan sillä perusteella, sielläkin eläimet voivat hyvin, mutta muuten tie-

Versio 6.1 100 MmM Orpo Keskiviikkona 130

dän ja uskon, että suomalaiset pitävät, on se sitten parsinavetta tai ny- kyaikainen uudempi navetta, eläimistä hyvää huolta. Mutta sitten näihin biotalouden kysymyksiin. Kyllä minä uskon siihen, että meillä on mahdollisuus saavuttaa 100 000 uutta työpaik- kaa. Se on kova luku, mutta jos ei paljoa tavoittele, niin mitään ei saa- kaan — vanha viisaus. Nyt ei ole kysymys siitä, löytyykö nyt tuosta budjettikirjasta niitä rivejä, vaikka niitäkin tarvitaan. Suomessa panostetaan tällä hetkellä satoja miljoonia laajasti yhteiskunnassa biotalouden kehittämiseen: yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa on profes- suureja, tutkijoita, koulutusohjelmia. Meillä on suuret suuryritykset, jotka tällä hetkellä, Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n puitteissa ovat suunnittelemassa ja käynnistämissä miljardiluokan investointeja. Hyvät edustajat! Se on sitä biotaloutta, mihin niitä työpaikkoja syntyy, ja kun se puu pitää kerätä metsästä, niin tarvitaan metsäko- neenkuljettajia, tarvitaan logistiikkaketjuun väkeä. Ja kun se puu ja se biomassa, joka sieltä metsästä tuodaan, kehitetään nykyaikaisella tek- niikalla siinä biotehtaassa tai siellä pienessä pk-yrityksessä joksikin tuotteeksi, niin sinne syntyvät ne työpaikat. Se, mistä meidän pitää huolehtia, on tietenkin se, että se alempi tieverkko on sellaisessa kunnossa, että se kestää nämä tulevaisuuden haasteet, ja sen tähden on tärkeää, että muun muassa liikenneministeri- össä tehdään nyt tällä hetkellä töitä näitten asioiden eteen. Toinen, mistä meidän pitää huolehtia, on se, että puu saadaan liikkeelle. Tämä liittyy edustaja Virolaisen kysymykseen. Metsäomistuk- sen hajaantuminen Suomessa jo noin 700 000 metsätilalle tai omista- jalle on erittäin suuri haaste. Jos se siitä vielä pirstaloituu, niin se ei edesauta puun liikkeelle saantia. Meillä on ministeriössä työryhmä,

Versio 6.1 100 MmM Orpo Keskiviikkona 131

joka valmistelee metsätilojen sukupolvenvaihdosratkaisuja, ja on aivan selvää, että veroratkaisut ovat niitä oleellisia ja niistä ratkaisuista pitää pystyä kiihkottomasti Suomessa keskustelemaan, mutta tässä pitää päästä eteenpäin. Tähän liittyy huoli siitä, mihin se puu ohjautuu. Suomessa metsät kasvavat tällä hetkellä 100 miljoonaa kuutioita vuodessa ja tulevaisuudessa — kerrankin kiitos ilmastonmuutoksen, joka lähtökohtaisesti on paha asia — vielä enemmän. Sitä puuta riittää, mutta meidän pitää huolehtia siitä, että sitä riittää teollisuuden, energiateollisuuden ja muiden yrittäjien tarpeisiin, ja vielä niin, että se lähtee liikkeelle eli metsänomistajakin on tyytyväinen. Tämä on se, minkä pitää metsäpoli- tiikassa pystyä onnistumaan ja mikä pitää saada kokonaisuutena pelaa- maan, ja sellaisia ratkaisuja meidän pitää pystyä tekemään. Näitä on niin valtavasti näitä kysymyksiä. (Harry Wallin: Byro- kratia!) — Byrokratia on ollut monissa puheenvuoroissa esillä. Olin todella tyytyväinen maanantain neuvoston kokouksessa siihen, että komissaari Hogan oli tarttunut uuden komission yleiseen ohjelmaan siitä, että byrokratiaa puretaan, ja oli konkreettisesti lähdetty liikkeelle nyt niin, että siellä pöydällä oli käynnissä olevia EU-lainsäädäntöhankkei- ta, joihin liittyen yksi komission varapuheenjohtajista, joka vastaa täs- tä byrokratian karsinnasta, oli antanut komissaarille tehtävän, että näistä osa pois. Itse kannatin spontaanisti sitä, että esimerkiksi uudella luomuase- tukselle ei ole nyt tarvetta, koska se pohja näyttää tällä hetkellä siltä, että se päinvastoin estää luomutuotannon kehittymisen Suomessa eikä suinkaan edistä luomutuotantoa. Mutta nämä ovat niitä konkreettisia juttuja siinä byrokratian karsinnassa, että silloin pitää hetkeksi pysäh-

Versio 6.1 100 MmM Orpo Keskiviikkona 132

tyä, kun niitä tapahtuu. Tai byrokratian karsintaa oli se, että ympäris- tönsuojelulain yhteydessä pystyttiin yhdessä ympäristöministeriön kanssa löytämään ratkaisu, jossa eläinkohtaiset vaatimukset näille eläintiloille ympäristöluvitukseen nousivat. Se on byrokratian karsintaa. Näitä pitää tehdä. Sitten sinne kettutarhalle, vai oliko minkeistä kysymys. Olen ehdottanut, ja sitä tällä hetkellä on lähdetty valmistelemaan, että ympä- ristöluvitus siirtyisi kunnille juuri niin kuin te ehdotitte. Se olisi paljon järkevämpää. Kunnilla on elinkeinopoliittinenkin motivaatio tehdä ne asiat nopeasti ja saada investointeja liikkeelle. Elintarvikkeita pitää saada sekä kotimarkkinoille että maailmalle. Me teemme töitä Kiinaan tällä hetkellä, Afrikkaan, Singaporeen, Eu- roopan markkinoille, eli kyllä tässä ollaan tosi laajalla sektorilla liik- keellä. Sikatalous: 3,5 miljoonaa euroa on se, mitä nyt näistä kriisirahois- ta pystytään sikatalouden tukemiseen suuntaamaan. Ja sitten vielä viimeisenä aiheena, herra puhemies, (Puhemies: puoli minuuttia!) tämä EU-vaikuttaminen. Varmasti ajateltiin, että paljon enemmänkin tulee kuin 10,7 miljoonaa, mutta se liikkumavara, joka komissiolla oli sitten käytössä, oli pienempi. Ja tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta EU:n historiassa, että se kohdennettiin jollekin maalle ja joillekin tuottajille, ja se tuli Suomelle ja Baltialle. Minusta se on osoitus siitä, että meidän lobbauskoneistomme toimii ja meidän vaikutusvaltamme toimii. Me saimme sen päätöksen sieltä, ja väitän, että se tuli viimeisellä hetkellä, koska tämä kriisi ei ole nyt vain Suo- messa ja Baltiassa, vaan se alkaa nyt eskaloitumaan muualle Euroopan sisämarkkinan kautta. Sen tähden tästä eteenpäin meidän pitää olla kai-

Versio 6.1 101 Lepp?o Keskiviikkona17.12.2014 133

kissa niissä keskusteluissa mukana, joissa tehdään yhteisiä toimenpi- teitä, joista me hyödymme, ja tukea niitä. Siinä esimerkiksi tämä sikatalous on nyt jo pöydällä, että katsotaan, löytyykö sellaisia komissio- toimenpiteitä, jotka voisivat myös suomalaista sikataloutta tukea. Pyydän anteeksi, jäi paljon kysymyksiä vastaamatta, mutta palataan.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Palataan vielä tässä keskustelun mittaan. Nyt jatketaan debattia, ja nyt pyydän, että ne, jotka haluavat varata itselleen debattipuheenvuoron, tekevät sen nyt, koska puheenvuoroni päätyttyä me suljemme tämän vastauspuheenvuorolis- tan.

Jari Leppä /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Arvon ministeri, puuta riittää kyllä Suomessa kaikille mahdollisille käyttömuo- doille, ja siksi keskusta vaatii, että se 2012 metsäenergiataso, se tuen taso, on se, mikä käyttöön otetaan, toisin kuin hallitus on ajatellut. Mutta, arvon ministeri, myönnetään se, että te olette tehnyt kovaa työtä, ja kiitos kaikista niistä saavutuksista, mitä te olette saavuttanut, mukaan lukien se 10,7 miljoonan euron kompensaatio suurvaltapolitiikan aiheuttamille tappioille. Ne ovat suurvaltapolitiikan aiheuttamia tappioita, ne eivät ole minkään vertaa viljelijöiden aiheuttamia. Hyvä käsiraha, mutta tappiot ovat todellisuudessa reilusti yli 100 miljoonaa. 10 miljoonaa on olematon siihen nähden, mutta kiitos nyt siitäkin en- nakkomaksusta. Arvoisa puhemies! Täällä äsken sanottiin, että tukitasot tulevat kohoamaan. Ei voi olla niin, että tällaiset kompensaatiot, jotka tulevat täysin meille vieraista vaatimuksista ja tästä äsken mainitusta suurval-

Versio 6.1 102 Hongisto Keskiviikkona 134

tapolitiikasta, lasketaan tukitasojen nousuksi. Se ei pidä paikkaansa. Tukitasot tulevat laskemaan: pitkäjänteisellä tavalla ne tulevat laskemaan, eivät nousemaan. On täysin kohtuutonta syyttää viljelijöitä siitä, että heille annetaan jotakin lisää heille itselleen täysin ennakoimatto- mista tulonmenetyksistä, ja sitten se lasketaan tueksi. Näin ei voi olla. Tämä pitää korjata meidän kaikkien tässä salissa. Se on epäreilua suomalaisia ruuantuottajia kohtaan ehdottomasti. Lisäksi tukiehdot nyt uudessa ohjelmassa ovat sellaisia, että läheskään kaikki tilat eivät voi niihin sitoutua, ja se vähentää tuen käyttöä tilatasolla, elikkä tämäkin pi- tää ottaa huomioon. Sitten, puhemies, yksi lyhyt kysymys: onhan varmasti nyt niin, että eduskunnan eilen hyväksymät yksimieliset päätökset toimeenpa- nolakien mietinnössä olevista edellytyksistä varmasti menevät hallin- non tietoon, niin että ne tulevat huomioon otetuiksi?

Reijo Hongisto /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Vielä muutamana sana petovahingoista, sillä viime aikoina erityisesti sudet ja suden ja koiran risteymät ovat tappaneet jo kymmeniä arvok- kaita metsästyskoiria. Näille koiran tappajille on haettu kaatolupia, mutta riistakeskukset eivät ole niitä liiemmin myöntäneet. Eräs syy kaatoluvan epäämiseen on ollut se, että pedon tappamasta kotieläimes- tä maksetaan korvausta, siis korvausta, ei tukea eikä kompensaatiota vaan vahingonkorvausta. Petokorvaus on kuitenkin veronalaista tuloa, eli pedon tappaman eläimen omistaja joutuu saamastaan korvauksesta maksamaan veroa, johon ei huomioida vähennyksenä esimerkiksi koiran kouluttamiseen kulunutta rahaa. Jokainen käyttövalion kouluttanut metsästäjä tai koiranomistaja tietää, että ei ole vaivatonta viljaa, vaan se vaatii valtavasti harjoitusta ja työtä, että koirasta käyttövalion saa,

Versio 6.1 103 Sankelo Keskiviikkona 135

mutta tätä ei voi vähentää tästä korvauksesta. Arvoisa ministeri, kysynkin teiltä: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta petokorvaukset olisivat verovapaata korvausta eikä sitä laskettaisi tuloksi?

Janne Sankelo /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun olen tuolla maa- ja metsätalousvaliokunnassa tehnyt monenlaisia kompromisseja, niin että muistelmien ensimmäinen osa alkaa olla val- miina, niin yritetäänpäs näihin tukitasoihinkin sitten sellaista. Nimit- täin muistelisin, että MTT:n asiantuntijalausunnossa todettiin, että tuet pysyvät suurin piirtein ennallaan. Eli tietyllä tavalla, kun eri kohdissa tulee painotuksia EU-tuissa, kansallisissa tuissa, niin heitänpä tämmöi- sen tässä niin kuin viran puolesta. Mutta toinen asia EU-vaikuttamiseen ja yhteiseen EU-maatalous- politiikkaan liittyen. Yksi asia minua oikeasti ärsyttää, ja se on se, mikä ilmeni tässä syksyn aikana maitokeskustelussa, kuinka huonosti EU-tasolla tunnettiin Suomen osuustoimintajärjestelmää, sen ominais- piirteitä, pysyviä nurmia, siihen liittyviä kysymyksiä. Kysyisin minis- teriltä, kun me olemme 20 vuotta olleet yhteisessä EU-maatalouspoli- tiikassa: mitä meidän pitäisi proaktiivisesti tehdä, ettei tarvitsisi kaikkia asioita aina kerta toisensa jälkeen rautalangasta vääntää?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Arvoisat edustajat, tällä toisellakin kierroksella puheenvuorojen pituus on 1 minuutti.

Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Har- maa talous on pesiytynyt myös metsäteollisuuden puolelle, metsätalo- uteen, ja minä kysyisin ministeriltä, että kun käsittääkseni Kemeran, kestävän metsärahoituksen, lain asetus on valmisteilla ministeriössä, niin onko tässä mahdollisuus periä Kemera-tukia takaisin semmoiselta

Versio 6.1 105 Reijonen Keskiviikkona 136

yrittäjältä, joka ei ole hoitanut velvoitteitaan yhteiskuntaa kohtaan. Tarkoitan näitä työnantajan sosiaaliturvamaksuja ynnä muita.

Eero Reijonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Mi- nusta on aivan turha jatkaa tätä eipäs—juupas-keskustelua tukien suu- ruudesta. Minä luulen, että tuottajat ja viljelijät tuntevat sen kukkarois- saan, ja se on varmasti miinusmerkkinen. Se on aivan selvä asia, teh- tiinpä minkälaisia laskutoimituksia tahansa. Metsätalouteen minä uskon, ja uskon, että kaikki tässä salissa ovat sitä mieltä, että se on kuitenkin meidän kansantalouden kasvun kannalta aivan keskeinen toimiala. Minusta väittämät, joita ministerikin vähän nosti täällä esille ja metsäteollisuus on useaan otteeseen todennut, että puun saannissa on vaikeuksia — tosiasiahan tänä päivänä on se, että ei tahdo kukaan ostaa, vaikka tarjolla olisi. On tiettyjä di- mensioita, joille ei ostajia riitä, ja minusta on äärettömän tärkeätä, että pidetään huoli siitä, että saamme tämän metsäteollisuuden sukupolven- vaihdosasian eteenpäin. Niin kuin ministeri totesi jo, siinä on työryh- mä. Se on ihan keskeinen asia. Mutta toinen kysymys siihen: onko ministeri samaa mieltä kuin jaosto- ja valiokunta, että logistiikan kannalta metsäautoteitten rakentamis- ja peruskorjaamiseen tarkoitetut rahat pitää pitää erillään yksityistiemäärärahoista?

Eeva-Maria Maijala /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kemera-tuista eli kestävän metsätalouden rahoituslaista: Se saatiin nyt ihan hyvin jo päätettyä ja liikkeelle, mutta yksi osa-alue jäi kokonaan hoitamatta, nimittäin vajaatuottoisten metsien uudistaminen. Se on meille pohjoisen ihmisille erittäin tärkeä asia, sillä meidänkin alueen metsistä puolet on uusittu tähän asti Kemera-tuella, ja tästä huudetaan todella paljon, että mitä nyt tämän kanssa tehdään.

Versio 6.1 107 Nylund Keskiviikkona 137

Tähän Kemera-tuesta päätettyyn tekstiin tuli matkaan, että sitä aletaan selvittämään, mutta onko tätä alettu selvittämään, ja kuinka pikaisesti tätä voidaan alkaa työstämään? Onko mitään mahdollisuutta, että tälle vuodelle saadaan määrättyä joku erillinen määräraha ja saataisiin alkaa myöskin tukemaan näitä vajaatuottoisia metsiä, kun niitä uudistetaan.

Mats Nylund /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Useat edustajat ovat väittäneet, että emme saa kutsua niitä tukirahoja, jotka tulevat joko EU:sta tai Suomen hallitukselta, tukirahoiksi, vaan kom- pensaatioksi. No, näin voi ehkä olla, ja että ne ovat riittämättömiä, sii- tä olemme samaa mieltä, mutta nyt puhumme ensi vuoden talousarvi- oista. Näistä rahoista neuvotellaan Suomen lainsäädännön mukaan neuvotteluissa tuottajajärjestön ja ministeriön välillä. Niistä maksetaan meidän lainsäädännön ja asetuksen mukaan, esimerkiksi maidontuottajille pohjoisena tukena, sianlihantuottajille de minimis -tukena. Tänään pidettiin neuvottelut ministeriössä ministerin johdolla, löydettiin neu- vottelutulos, jota tuottajajärjestön päättävät elimet eivät ole vielä hy- väksyneet, mutta tällä tavalla se toimii. Onko se sitten tukiraha vai kompensaatio, se on täyttä semantiikkaa, koska ne eivät ole Aku Ank- ka -rahoja, ne ovat oikeita rahoja.

Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, te sanoitte äsken, että aiotte selvittää EU:n kanssa, mihin EU velvoittaa silloin, kun Metsähallituksen organisaatiota tai met- sähallituslakia uudistetaan. Se on hyvä, että selvitetään, koska Suo- messakin on aika monessa asiassa halua juosta EU:n selän taakse pii- loon. En sano niin, että te olisitte niin tehnyt, vaan ne, joille Metsähal- lituksen metsätaloustoimien yhtiöittäminen on lähes pakkomielle.

Versio 6.1 109 Mattila Keskiviikkona 138

Kuusi vuotta sitten hyvin arvostettu ja minunkin arvostamani eu- roparlamentaarikko Esko Seppänen teki Destia-päätöksen jälkeen kysymyksen Euroopan komissiolle, mitä Destia-päätös tarkoittaa Suomen Metsähallituksen suhteen. Komissio vastasi aivan yksiselitteisesti, että Destia-päätöksestä ei seuraa mitään yleistä yhtiöittämisvaadetta ja että komissio seuraa kilpailuvaikutuksia mutta ei puutu siihen, mikä orga- nisaatiomuoto on kyseessä. Elikkä minun mielestäni on päivänselvää, että EU:sta ei tule mitään yhtiöittämispakkoa.

Pirkko Mattila /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitok- sia ministerille uskon vahvistuksesta siihen, että EU:ssa saadaan myös säädöksiä vähennettyä, ja jos voitte, niin lähettäkää kuuta kiertämään sitten kansallista metsäpolitiikkaamme uhkaavat säädökset. Vielä tästä maatilatalouden kannattavuudesta. Kyllä tekin varmaan tiedätte, montako henkilötyövuotta tulee lisää valvontaa tämän kansallisen lainsäädännön myötä. Tuossa pikaisen laskelman tein ja laskeskelin, että noin 67 henkilötyövuotta tarkoittaisi tämä uusi ratkaisu. Tätä maa- ja metsätalousvaliokunnassa on laskeskeltu. Jos tämä li- sävalvonta, lisähallinnointi lasketaan — sille voidaan varmaan laskea hintalappu — niin paljonko tämä tuottaa sitten maatalouteen lisäarvoa eli paljonko tämä tuottaa maanviljelijälle sinne viivan alle lisää tuloa ja kuka tämän hallinnoinnin maksaa? Mikä on ihan oikeasti tämän sääntelyn tuottama lisäarvo maataloudelle, että on joku viherryttämis- tuki? Se on uusi tukimuoto, se lisää kansallista päätäntävaltaa Brysse- liin. Mikä on tämän panoksen tulos?

Anne Kalmari /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tässä tulikin jo useampia kysymyksiä alkuperämerkinnöistä, mutta ette oikein vastauksessanne ehtineet tähän asiaan kovin pitkälle. Aiot-

Versio 6.1 111 T. Korhonen Keskiviikkona 139

teko tällä hallituskaudella tehdä vielä alkuperämerkintöjen eteen jotakin? Soisin kovasti, että tämä asia etenisi, sillä siitä on yli 100 kansan- edustajan allekirjoittama lakialoitekin. Sitten haluaisin siirtyä ihan toiseen aiheeseen, petopolitiikkaan. Kun tässä esittelypuheenvuorossakin kerrottiin, että nämä korvaukset, mitä on laitettu, ovat täysin riittämättömät ja puhutaan jo miljoonaluo- kan vahingoista, niin mitä mieltä olisitte sellaisesta ehdotuksesta, että rupeaisimme joillekin alueille kokeiluluontoisesti tekemään luonnon- suojelualueille aidattuja alueita? Meillä on luonnonpuistoja yli 1 000 hehtaaria, ja jos sieltä osa näistä otettaisiin käyttöön, saisimme sellaisen sopivan reservaatin niin, että sitten tämä kannansäilyttämispaine ei muodostuisi niin vahvaksi ulkopuolisilla alueilla.

Timo V. Korhonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minäkin itse asiassa haluan kiittää ministeriä. Ministeri on lähtenyt hoitamaan tehtäväänsä epäilemättä erinomaisen hyvin, ongelmia vain on enemmän kuin yksi ministeri pystyy ongelmia hoitamaan, varsinkin tilanteessa, jossa muulta hallitukselta ei saa tukea juuri ollenkaan. Kannattavuus on tietysti se maatilatalouden iso ongelma. Ministe- ri sanoi aivan oikein siitä, että se suurin perussyy on se, että viljelijät eivät saa tästä markkinaketjusta riittävästi työtään vastaavaa osuutta ja sitä pitäisi pystyä sitten kompensoimaan jollakin tavalla. Tämä kaikki aiheuttaa sen, että viljelijöitten jaksaminen on kovalla koetuksella. Ja arvoisa ministeri, perinteinen joulukuun budjettipääluokan kysymykseni: mitä ministeri sanoo näin joulun alla niille nuorille viljeli- jöille, jotka pohtivat tuotannon jatkamista, tai viljelijöille, jotka mietti- vät uusia investointeja? Miten te valatte uskoa heille maatalouden tulevaisuudesta?

Versio 6.1 112 Jaskari Keskiviikkona 140

Harri Jaskari /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täällä oli muutamissa puheenvuoroissa sanottu, että puu ei välttämättä käy kaupaksi, mutta voi sanoa kuitenkin niin, että sekä energiateolli- suus että metsäteollisuus ovat kääntäneet nyt investointikäyrät myös- kin Suomen suuntaan. Tässähän on aika paljon kysymys siitä, että he myöskin osittain kilpailevat tästä bioraaka-aineesta. Nythän oli hieno uudistus se, että turpeen verotusta laitettiin alas- päin ja sitten samalla tuli myöskin energiapuun osalta lisää tukea. Nyt- hän kuitenkin energiateollisuuden puolella on esitetty vähän huolestu- mista siitä, että tehdään selkeä rajaus siitä, mikä voi olla bioenergia- puolta ja mikä menee korkeamman jalostustason tuotteisiin. Sieltä on tullut kyselyä, voisiko sitä katsoa, paljonko sitä puuta menee, ja kenties tehdä siinä vaiheessa rajauksen, mikäli näyttää, että metsäteolli- suuden tarpeisiin on tarpeeksi... (Jari Lepän välihuuto) — No, mutta nythän on tällainen uusi viritys ensi vuoden alussa, ollaan miettimässä sitä, että tehdään selkeä rajaus. Pitäisikö miettiä, että me maksimoi- simme sen talouspuun käytön, ennen kuin teemme kategorisia rajauk- sia? (Jari Leppä: Sehän on selkeä rajaus!)

Mikko Savola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tuol- la meillä maaseudulla ne harrastusmuodot ja ne elämisen muodot liit- tyvät hyvin paljon vielä metsästykseen ja kalastukseen, ja molempien suunnalta tietysti tiettyjä uhkia on aina olemassa. Tietysti tämä suurpe- topolitiikka, mikä Suomessa tällä hetkellä on, on hyvin vahingollista. Tässä on kuultu jo puheenvuoroja siitä, mitä aiheuttaa se, kun menevät metsästyskoirat suden suuhun. Täällä on vielä nostamatta esiin se, mitä se elämä on siellä, kun joutuu pelkäämään, uskaltaako lapsensa laittaa tienvarteen odottamaan bussia, jos suurpetoja siellä liikkuu, ja niin

Versio 6.1 114 Anttila Keskiviikkona 141

edelleen. Nämä korvaukset ovat todellakin riittämättömät tähän liittyen, ja niihin pitäisi kyllä ehdottomasti saada muutos. Olen myös huolissani tästä kalastuslaista, joka meillä on itse asiassa täällä eduskunnassa käsittelyssä. Tässähän on riski, että lupatu- lot romahtavat. Haluankin kysyä, kuinka pystytään nyt turvaamaan se, että siellä paikallisella tasolla pystytään niin kaloja istuttamaan kuin muuten huolehtimaan tästä kalataloudesta kestävällä tavalla, paikalli- sia ihmisiä palvelevalla tavalla.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, muutama sana vielä näillä numeroilla leikki- misestä. Nyt kun sitten 33 miljoonaa toteutetaan Euroopan unionin CAPin rahoituksen kautta, niin miten se heijastuu sitten muihin CAP- tukiin, koska sinnehän tasoa ei vastaavasti ole korotettu? Näissä kannattaa olla aika tarkka. Sitten toinen asia: 10,7 miljoonaa, joka oli tämä maitotuki, joka nyt saatiin, korvaa sitä tuottajahinnan alennusta, mutta ei edes kokonaan yhden kuukauden ajalta, eli tätä taustaa vasten edelleen yhdyn siihen, mitä edustaja Korhonen sanoi, että ei voida suinkaan olla varmoja, että tätä kautta viljelijöiden tuet muka nousisivat, vaan pelkona on, että sinne jää kuitenkin miinusta jäljelle. Mutta sitten, arvoisa puhemies, tukivalvonnoista. Nyt kun pinta- alavalvonnat ovat olleet Suomen yksi suurin ongelma — viljelijät ko- kevat ne erittäin tuskaisiksi, kun joka vuosi ne valvonnat tehdään ja vi- ranomainen ne pinta-alat vahvistaa — niin semmoinen vinkki, että teh- dään ne jatkossa vain kerran viidessä vuodessa, jos pinta-alat eivät kerran muutu. Tässä olisi erittäin hyvä esimerkki siitä, miten voidaan byrokratiaa kerta kaikkiaan vähentää.

Versio 6.1 115 Ruohonen-Lerner Keskiviikkona 142

Ja sitten viimeinen asia: luonnonvarakeskus. Siellä palkkojen har- monisointi on nyt hoitamatta. Se ei ole oikein. Ne ovat todella suuret ne erot.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Puhtaat raaka-aineet, kotimaisuus ja ruokaa koskevat luotettavat tiedot ovat myyntivaltteja suomalaiselle elintarviketeollisuudelle. Ny- kyisin kuluttajat eivät kuitenkaan välttämättä aina huomaa sitä, että esimerkiksi kotimaiset lihatalot voivat käyttää täysin ulkomaisia raaka- aineita, jotka harvoin pystyvät kilpailemaan suomalaisen raaka-aineen kanssa puhtaudesta. Erityisesti pakasteissa tämä on hirveän iso ongelma. Ravintolaketjuissa käytetään paljon pakasteita, jotka yleensä tulevat ulkomailta. Samaten näitä käytetään kunnallisissa ateriapalveluis- sa, päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla. Lihan raaka-aine saattaa olla peräisin Brasiliasta tai Thaimaasta, ja kuitenkin kuluttajat ovat hyvin kiinnostuneita siitä, että saisivat kotimaista lihaa, joka on puhdasta. Sen tähden edelleen haluan korostaa sitä, että näissä merkinnöissä jatkossa myös pakaste-elintarvikkeissa tulisi selkeästi olla tämä alku- perämaa aina näkyvissä.

Arto Pirttilahti /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Jaskari otti vielä esille tämän hakkeen tuen ja turpeen verotason. Vuoden 12 tasollehan meidän pitäisi pyrkiä. Eihän meillä nyt lisää tukea anneta vaan yritetään palauttaa se sille vuoden 12 tasolle, ja sieltähän me voimme katsoa, tilastosta 2012, riittikö puuta kaikille. Varmaan energiajakeet menivät oikeisiin kohtiin ja suuren teollisuuden ainespuutarpeet menivät ihan oikein. Se on ihan turha lähteä tämmöistä rajaa edes suunnittelemaan koko lainsäädäntöön tämän noti- fioinnin ja muun kautta.

Versio 6.1 117 Eestil? Lerner Keskiviikkona17.12.2014 143

Mutta ministeriä täytyy kiittää ja oikeastaan edellisiäkin tästä metsäpuolen isojen lakipakettien läpi saamisesta tämän hallituskauden aikana. On hieno asia vielä, jos saisitte tämän metsä-spv:n lävitse vie- lä, maaliin, tämän jakson aikana ennen kuin eduskunta sulkeutuu. Toinen iso asia tulee ensi vuonna kanssa meillä vastaan: EU:n metsästrategia. Toivon, että me kaikki voimat Suomessa saataisiin siihen, että myös yhdessä Suomen ja Pohjoismaiden — ehkä vielä otetaan vaikka Kanada vielä tuolta pallon toiselta puolelta — metsäaluei- den ehdoilla saataisiin EU:n metsästrategia eteenpäin eikä sillä eu- rooppalaisella puistopolitiikalla.

Markku Eestilä /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! En- sinnäkin haluan kiittää ministeriä hyvästä asenteesta, nimittäin tämä peto-ongelma on erityisesti Itä-Suomessa aivan todellinen, ja se rajoittaa ihmisten perinteisiä oikeuksia. Erityisesti koiralla metsästäminen on sellainen laji tänä päivänä, että aika moni koira sitten päättää met- sästysuransa siihen viimeiseen metsästyskeikkaan. Näinhän se ei tie- tenkään voi olla, ja ne perusteet kyllä löytyvät luontodirektiivistä ja metsästysasetuksesta. Siinä mielessä olen luottavaisin mielin, että tä- hän todelliseen ongelmaan erityisesti Itä-Suomessa nyt puututaan. Mutta toinen kysymys kuuluu, mitenkä ministeri näkee hevostalouden tulevaisuuden Suomessa. Nimittäin kasvattajat ovat aika ongelmissa, koko hevosurheilu on ongelmissa. Ja nämä kilpailussa makset- tavat palkinnot ovat sen takia tärkeitä, että sieltä tulee hevoskasvatta- jille se palkka, 10 prosenttia siitä ravikilpailupalkinnosta ohjataan sitten kasvattajapalkintoihin. Kun nyt me tiedämme, että täällä Raha-au- tomaattiyhdistys, Veikkaus ja Fintoto (Puhemies koputtaa) meinataan yhdistää, niin miten turvataan hevostalouden edut tulevaisuudessa?

Versio 6.1 118 Rundgren Keskiviikkona 144

Simo Rundgren /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Metsähallitus on erittäin merkittävä valtion omaisuuden haltija etenkin Lapissa. Hallitus on taloudellisessa hädässään nostanut koko ajan Met- sähallituksen tuloutustavoitteita, ja nyt jo hakkuut suuntautuvat kes- kenkasvuisiinkin metsiin ja tietyllä tavalla häiritsevät. Tällaisia vieste- jä tulee jopa metsämarkkinoilta. Tämän lisäksi Metsähallitus myy myös maitaan. Valtion budjetin katteeksi tuloutetaan sitten näitäkin ikään kuin syömävelan katteeksi. Lapissa on pantu merkille sekin, että tunturialueiden matkailuyrittäjien maanvuokraneuvottelut Metsähallituksen kanssa ovat vaikeuksissa. Metsähallitus haluaa sieltäkin enemmän. Metsähallituksen pääoman käyttö syömävelan katteeksi on mie- lestäni täysin kestämätöntä. Tässä nyt tarjoankin ministerille harkitta- vaksi ideaa: pääomatuloja ei tulisi tulouttaa valtion budjettiin vaan tulisi perustaa eräänlainen rahasto, josta voitaisiin esimerkiksi näihin biohankkeisiin, joita on paljon tulossa, sitten käyttää tämän rahaston tuottoa. Silloin se olisi oikeassa käytössä.

Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä olen huolissani valtion viinanpoltosta. Miten käy Altian, jos valtion viinanpoltto loppuu oikeasti? Sitä tuskin korvaavat korpikuusen kyyneleet, vaan uskon, että se on Viron viinaralli taikka netistä tilatta- vat juomat ja maksaja on suomalainen viljelijä. Näin siinä vain käy. Toinen asia on sitten, miten käy ohran kasvattajien. Ohrapirtelö on nyt varsin vaarassa, kun kaikki mainokset kielletään vuodenvaihteen jäl- keen. Näettekö minkäänlaista yhteyttä siinä, että jos näiden tuotteitten kotimainen myynti loppuu ihan meidän omien toimiemme seuraukse-

Versio 6.1 120 Kalli Keskiviikkona 145

na, se vaikuttaa meidän viljelijöidemme leipään ja se vaikuttaa suomalaiseen verotuloon? Miksi näihin asioihin ei voida saada sellaista ratkaisua, joka hyödyttäisi koko kansaa? Me tiedämme, että vaikka miten vaarallisia nämä tuotteet ovat, niin siitä huolimatta niitä käytetään ja niitä jotkut osaavat käyttää jopa ihan sivistyneesti. Mutta siihen me tarvitsemme suomalaista viljelijää mieluummin kuin korpikuusta.

Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa metsään liittyviä biohankkeita suunnitteluvaiheessa useampia, ja mikäli toteutuvat ne, jotka tällä hetkellä ovat suunnitte- lussa, metsien käyttö saattaisi nousta jopa 80 miljoonaan kuutiomet- riin. Sen tähden metsäteollisuus ja puuta ostava taho on huolestunut siitä, onko tämä kasvu mahdollisesti käytössä, ja sen tähden haluan tukea ministeriä siinä, kun totesitte, että teillä on ministeriössä mietin- nässä ja suunnitteilla, mitenkä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia voidaan edistää. Tätä puun saatavuutta voidaan edistää nimenomaan sillä, että meille syntyy potentiaalisia metsätalousyrittäjiä, joidenka intressissä on käyttää metsiä ja myydä puuta. Sen tähden siihen pitää löytää sen- kaltainen keino, että meillä myytävänä olevat metsät entistä enemmän suuntautuisivat nimenomaan niille metsätalousyrittäjille, jotka käyttä- vät metsiä, ja heille pitäisi löytää joku porkkana suhteessa niihin, jotka taas sijoittavat, ostavat marjamaita ja sienimaita. (Puhemies koputtaa) Metsät pitää saada käyttöön ja sen tähden metsätalousyrittäjyys pitää pystyä luomaan.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Sitten debatin päätteeksi puheenjohtajien puheenvuorot. Ensiksi maatalousjaoston puheenjohtaja, edustaja Reijonen, olkaa hyvä.

Versio 6.1 121 Reijonen Keskiviikkona 146

Eero Reijonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Joulun- aika lähestyy, ja haluan koko maatalousjaoston puolesta kiittää minis- teriä. Varmaan on ollut työntäyteinen vuosi, ja on ihan perusteltua se, että täältä salista aina kyseenalaistamme asioita, ja se kuuluu demokratiaan. Minä uskon kuitenkin, että ministeri on tehnyt parhaansa, ja on erittäin hienoa se, että olemme jaostossa saaneet nopeasti vastauksia kysymyksiin ja ministerikin on sinne tullut aina vastaamaan silloin, kun tarvetta on ollut. Minä uskon, että meidän kaikkien yhteinen tavoite on turvata kotimainen ruoantuotanto ja ennen kaikkea kannattava alkutuotanto. Ne ovat keskeisiä asioita, ne luovat hyvin vahvan perustan myös elintarviketeollisuuden työpaikoille ja niin edelleen. Tässä varmaan meidän ajatuksemme ovat aivan yhtenäisiä. Haluan toivottaa oikein lämmintä ja hyvää joulua koko perheelle ja ennen kaikkea toivon, että voitte sitten nauttia kodissa suomalaista viljapossua, joka on ehdottomasti kotimaista. Hyvää joulua!

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Sitten maa- ja metsätalo- usvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Leppä, olkaa hyvä.

Jari Leppä /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! On tulevaisuuden kannalta rohkaisevaa se, että me olemme tästä isosta linjasta niin täysin yksimielisiä tässä salissa. Se on kautta linjan ja koko poliit- tisessa kentässä erittäin hyvä asia. Se on yksi niitä Suomen asioita, joita meidän kannattaa yhdessä eteenpäin viedä ja huolehtia niistä asioista, mitä me tässä keskustelussakin esille toimme. Kaksi asiaa tähän yhteiseen näkemykseen. Toinen on se, että tääl- lä tuotiin hevostalous monessa kohdassa ja sen kehittämistarpeet esille.

Versio 6.1 123 MmM Orpo Keskiviikkona 147

Järjestämme ensi kuun loppupuolella seminaarin tämän asian tiimoilla ja toivotamme sinne myöskin ministerin tervetulleeksi. Toinen asia on tämä byrokratian purku. Me olemme kaikki yhtä syyllisiä siihen, ja meidän pitää myöskin yhdessä sitä purkaa, ja on hyvä, että ministeri on myöskin ottanut tässä asiassa jämäkät otteet. Kiitoksia myöskin maa- ja metsätalousvaliokunnan puolesta ministerille hyvästä yhteistyöstä ja siitä, että ote on ollut hyvä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Oikein rauhaisaa ja hyvää joulua ministerille ja koko perheelle!

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Sitten ministeri. Ehkä nii- tä kysymyksiä on siellä sen verran, että meillä on tässä sen verran aikaa, että noin kymmenkunta minuuttiakin on käytettävissä, jos se on tarpeellista. — Olkaa hyvä, ministeri Orpo.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo: Parahin puhemies! Hy- vät edustajat, täytyy ensin sanoa, että pistivät miehen totiseksi nämä pari viimeistä puheenvuoroa. Tässä kiitos yhteistyöstä. On oikeasti hieno homma tehdä töitä suomalaisen maaseudun ja suomalaisen maa- ja metsä-, ruoka- ja luonnonvaraelinkeinon puolesta ja niitten ihmisten puolesta, jotka tekevät sitä siellä kentällä, tiloilla ja metsissä ja niissä yrityksissä, jotka ovat siinä elintarvikeketjussa aina sinne vientiteollisuuden huipputuotteisiin asti. Tämä on kunnia-asia. Vaikka tässä asioita on ja niitä hoidetaan ja niistä sanaillaan, niin kuuluu suomalaiseen kulttuuriin hoitaa näitä asioita. Kaikilla meillä on, kuten tässä todettiin, yhteinen tavoite, ja se on se, että saadaan kannattavuus kohdalleen tuotannon eri portaissa sieltä alkutuotannosta sinne jalostukseen niin, että ihmiset, jotka näitä töitä

Versio 6.1 123 MmM Orpo Keskiviikkona 148

tekevät — ja se huoli on tietysti kaikkein eniten siellä tuottajassa, al- kutuottajassa, mutta miksei ehkä isosti täydy olla huolissaan tänä päi- vänä myöskin elintarviketarviketyöläisistä ja pienyrittäjistä — saavat sen elannon, ettei tarvitse pyhällä hengellä, uskon voimalla, niin kuin täällä joku sanoi, hoitaa tätä asiaa, vaan että sillä oikeasti pärjää. Eli kiitos, ja jatketaan ensivuonna hyvää yhteistyötä, ja nyt jatketaan vielä tätä työtä, kun tässä on näitä kysymyksiä. Edustaja Anttila otti esille nämä valvonnat. Siinä en haluaisi vedota työryhmiin, mutta nyt olen oikeasti jo asettanut syksyllä työryh- män tähän peltolohkojen mittaamiseen ja muuttuviin peltolohkoihin, joka on jonkun sortin mysteeri. Minusta siihen on pakko löytää ratkaisu, ja olen antanut ministeriölle aika selkeät ohjeet, että minä haluan alkuvuodesta pöytään ratkaisumalleja, miten tästä päästäisiin yksinker- taisempaan versioon, etteivät niitä käy siellä useat eri viranomaiset mittaamassa ja että sitten viime kädessä viljelijä ei vastaa, että kun ei se pelto nyt hirveästi mihinkään sieltä muutu eikä muuta. On ollut edelleen tästä suomalaisesta ruuasta paljon puhetta aina villiruuasta lähtien ja luonnontuotteista, ja kyllä se on se meidän vahvuus. Yritän vielä sanoa täällä loppusanojen puolella, alkuvaiheessa puhetta, että kyllä se usko niille nuorille viljelijöille lähtee siitä, että Suomessa on maailman puhtain vesi, ilma, maaperä ja meillä on tuottajat ja elintarvikeketju, jotka osaavat tuottaa vastuullisesti, kestävällä tavalla maailman puhtainta ja terveellisintä ja turvallisinta ruokaa ilman gmo-ongelmia. Se on se meidän valtti, että kun me pääsemme tä- män vaikean ajan yli ja kun maailmalla väkimäärä kasvaa ja puhtaasta viljelyalasta ja osaamisesta on puutetta, niin kyllä se tulee se päivä vielä, että sen suomalaisen ruuan arvo ja sen puhtaan luonnon, kun me

Versio 6.1 123 MmM Orpo Keskiviikkona 149

pidämme siitä huolta, arvo nousee ja sille tuotteelle saa sitä kautta uusia markkinoita ja uutta kysyntää. Se kaikki näkyy, että se on liikkeel- lä, mutta se kestää. EU:n metsästrategia — tulee vähän nyt sekavassa järjestyksessä — on aivan ehdoton edunvalvonnan paikka Suomelle. EU:n metsästra- tegiaa ei saa tehdä Keski-Euroopan, puhumattakaan Etelä-Euroopan, ehdoilla, jotka ovat jo hakanneet metsänsä, eivätkä ne käytä metsiä sil- lä tavalla kuin me. Se on meille strategisesti niin suuri kohtalokysy- mys, että siinä pitää kaikkien puolueiden — eikä vain tänä vuonna ja ensi vuonna, vaan tulevien hallitusten ja eduskuntien — olla erittäin tarkkana, että siinä pidetään Suomen puoli, koska me osaamme täällä nimenomaan kestävän metsätalouden. Euroopassa siitä ei tarvitse puhua, siellä joko suojellaan tai sitten käytetään, mutta meillä se on kes- tävää metsätaloutta. Petopolitiikka. Ehdottoman tärkeä asia, tunnustan sen edelleen. Huomenna siis julkaistaan luonnos susien kannan hoitosuunnitelmaksi, jolla pyritään pitkäjänteiseen susikannan hoitoon, niin että suomalaiset voivat luottaa siihen, että meillä on järjestäytynyt yhteiskunta, joka en- nakoi jo syntyviä riskejä, eikä niin kuin nykyään, että joudutaan ongel- matapauksiin puuttumaan sitten, kun meillä on jo ongelma. Minä toivon, että me saamme siitä rakentavan keskustelun, kun se huomenna liikkeelle lähtee, ettei se mene tämmöiselle perinteiselle jankutuslinjal- le. Karhuasia. Otan kopin tästä edustaja Maijalan pyynnöstä. Täytyy katsoa vakavasti, mikä on se karhujen petovahinkojen tilanne Lapissa. Se ei ole ollut niin paljon pöydällä nyt, mutta olette sen nyt kieltämättä pariin otteeseen nostanut esille, ja täytyy ottaa siitä kiinni. Meillähän

Versio 6.1 123 MmM Orpo Keskiviikkona 150

on karhujen kanssa nimenomaan tämän kannanhoitosuunnitelma, joka on toiminut hyvin, jos sanotaan valtakunnan tasolta, koska karhujen vahingoista ja karhujen ja ihmisten kohtaamisista on paljon vähemmän kirjoiteltu tai on ollut huolestuneita yhteydenottoja, paitsi nyt tämä keskustelu poronhoidosta. Petojen aiheuttamat vahingot on korvattu ja pitää korvata täysimääräisenä niille, joille niitä syntyy. Siitä, voiko se olla verotonta, en osaa sanoa, mutta veikkaan, että valtiovarainministe- riö heittäytyy neliraajajarrutukseen, jos sitä joku menee heille ehdotta- maan. Hevostalous — erittäin suurien haasteiden edessä. Tämä on esirat- kaisu, johon edustaja Vikman viittasi, ja oli yksi niistä keinoista, mitä sellaisia keinoja me yritämme löytää laajalla sektorilla, millä me voisimme hevostalouden edellytyksiä Suomessa parantaa. Viljan hinta, edelleen. Sen suurin ongelma ei nyt ole Venäjän markkina- vaan maailmanmarkkinahinta. Euroopassa saa kovemman hinnan viljalle. Siinä on meidän kaukainen etäisyytemme. Se, mitä voidaan tehdä, on se, että etsitään uusia markkinoita, mitä tehdään, plus sitten se, että me olemme investoinneissa keskittyneet esimerkiksi tilakohtaisten varastointitilojen investointitukemiseen, jolloin tuottaja, viljelijä, jos hänellä on siihen mahdollisuus, voi varastoida itse ja myydä silloin, kun hinta on parempi, ettei ole niin sen yhden ostajan tai markkinan ehdoilla. Ohrapirtelöstä Altiaan. Nämä ovat omistajaohjauksesta vastaavan ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan asioita. Minä toivon ja oikeastaan edellytän, että ne ratkaisut, joita mahdollisesti tehdään jatkossa Altian osalta, ovat sellaisia, että se tuotanto ja toiminta on Suomessa ja siellä käytetään suomalaista viljaa raaka-aineena. Minusta sen on olta-

Versio 6.1 123 MmM Orpo Keskiviikkona 151

va välttämätön lähtökohta, muuten siinä ei ole järkeä. Olut on suomalainen tärkeä maaseudun ja kaupunkienkin tuote ja työllistää paljon pienpanimoitten toimintaa. Pyritään tukemaan eri tavalla ja katsotaan senkin osalta sääntelyä ja lainsäädäntöä, mitä siihen voitaisiin tehdä. Se ei nyt onneksi ole pelkästään alkoholimainonnan rajoitteista kiinni, miten ne tuotteet pärjäävät. Menekkiä on mainonnan puutteestakin huolimatta. Kalastusmatkailu oli täällä aikaisemmin esillä. Minusta on harmi, jos se ei ole riittävän selkeästi ollut esillä budjettikirjassa, koska kalastusmatkailu on ehdottomasti osa meidän maaseudun kehittämistä. Me näemme valtavia mahdollisuuksia siinä, että kun me lähdemme toi- meenpanemaan kalatiestrategiaa niin pienissä vesistöissä kuin suuremmissa, saadaan vaelluskalat palamaan jokiin, luontaiset kalakannat, joiden varaan matkailuyrittäjä voi laskea ja lähteä kehittämään sitä yri- tyksensä toimintaa. Tämähän on just sitä, mitä halutaan tehdä. Siksi se kalastuslaki on äärettömän tärkeä saada läpi, koska se luo pohjaa sille, että meillä päästään kestävään kalakantojen hoitoon. Jos hiottavaa on, käydään neuvotteluja, mutta minulla on todella vakava vetoomus, että viedään se läpi. Se on niin laajalti vaikuttava asia, että meillä on uu- denlainen kalastuslaki Suomessa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kiitoksia, ministeri Orpo. Nyt minun pitää siitä lupauksestani 2 minuuttia tinkiä.

Puhuja: Anteeksi?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Niin, tinkiä 2 minuuttia siitä alkuperäisestä lupauksestani.

Versio 6.1 124 Paloniemi Keskiviikkona 152

Puhuja: Paljonko on jäljellä?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Ihan viimeiset loppusanat.

Puhuja: Arvoisa puhemies! Täällä on ollut erinomaisia kysymyksiä paljon. Paljon olisi näihin vastattavaa vielä, mutta uskon ja tiedän, että me jatkamme tätä keskustelua. Kuten aikaisemmin viittasin, niin kes- kustelukulttuuriin kuuluu reipas kysyminen ja vastaaminen ja hyvä keskustelu yhteisen maatalouspolitiikan ja suomalaisen tuotteen puolesta. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kiitoksia, ministeri Orpo. Sitten ehdimme ottaa tuosta puheenvuorolistan alusta ainakin yhden puheenvuoron.

Aila Paloniemi /kesk: Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana täällä paljon keskustelua herättäneestä biotaloudesta. Jyväskylän kaupunkiseutu on osa vahvaa biotalousalan teollisuus- ja innovaatiokeskittymää. Metsäteollisuus ja siihen liittyvä kone- ja laiterakentaminen tuottaa yli 50 prosenttia maakunnan teollisesta lisä- arvosta, ja yli 85 prosenttia sähköstä ja lämmöstä tuotetaan paikallisil- la polttoaineilla. Biomassavarat, varsinkin metsävarat, ovat olennaisen tärkeä paikallinen raaka-aine, ja ne luovat pohjan niin nykyiselle kuin tulevaisuudenkin aluetaloudelle. Arvoisa puhemies! Kuten täällä myös todettiin moneen kertaan, biotaloudessa on valtava kasvupotentiaali. Globaalia kysyntää kasvattavat resurssiniukkuus ja tarve ilmastonmuutoksen hidastamiseen, muun muassa. Esimerkin vuoksi kerron, että Yhdysvalloissa kemikaa-

Versio 6.1 124 Paloniemi Keskiviikkona 153

leista arvioidaan vuonna 2025 olevan 20 prosenttia ja erikoiskemikaa- leista jopa 50 prosenttia biomassapohjaisia. Erilaiset biomassat ovat raaka-ainerikkauksiamme, ja kun ne yh- distetään korkeatasoiseen osaamiseen ja luontoarvoihin, saamme poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat hyötyä käynnistyvästä muutoksesta. Biotaloudella on mahdollisuuksia, esimerkkeinä mainittakoon biopoh- jaiset kuluttajatuotteet, biomuovit, komposiitit sekä tekstiilikuidut. Puuta hyödynnetään rakennetussa ympäristössä, uusiutuvaa energiaa asumisessa, liikkumisessa ja teollisuudessa, ja bioteknisesti voidaan tuottaa lääkkeitä ja paljon paljon muuta. Arvoisa puhemies! Globaali kysyntä kehittyy nopeasti, ja siksi meidän on mentävä kasvaville markkinoille välittömästi. Suomessa on katsottava eteenpäin, tunnistettava markkinamahdollisuudet ja osattava valita osaamiskärkemme. Tällä vauhdilla emme saavuta tavoittele- maamme biotalouden edelläkävijäasemaa, vaan meidän on luotava rohkeasti uusia toimintamalleja. Monissa maissa on jo laadittu strategioita biotalouden hyödyntämiseksi, ja myös suuri joukko globaalisti toimivia yrityksiä toimii varsin aktiivisesti. Raaka-aineistamme on puristet- tava lisää euroja, ja se onnistuu korkeammalla jalostusarvolla. Biotalous on yksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun painoaloista. Tunnen sen hyvin, koska olen tuon ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja ollut toistakymmentä vuotta. Saarijärvellä sijaitsevan biotalousinstituuttimme missio on toimia kansainvälisenä biotalousalan tutkijana ja asiantuntijana, kouluttajana sekä alan yrittä- jyyden ja liiketoiminnan kehittäjänä. Toiminnan tavoitteena on tukea uusiutuvaan energiaan, maatalouteen ja puhtaaseen veteen liittyvän

Versio 6.1 125 Ruohonen-Lerner Keskiviikkona 154

yritystoiminnan ja työpaikkojen merkittävää kasvua keskisessä Suo- messa. Energiaan liittyvässä kehittämistoiminnassa painopistealueet ovat biopolttoaineiden tuotanto, laadunhallinta ja logistiikka, polttoteknolo- gia ja päästöjen hallinta sekä bioenergiayrittäjyys ja -liiketoiminta. Me haluamme ehdottomasti kehittyä edelleen tällä tiellä, ja ainakin meillä siihen on hyvät mahdollisuudet, ja jos tässä maassa halutaan, niin kaikkialla Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet, jos hallitus ojen- taa vähän kättään ja pistää vauhtia "metsätöihin", niin että me pääsem- me kaikki nauttimaan biotalouden hedelmistä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kun tiedän, että edustaja Ruohonen-Lerner on hyvä tiivistäjä, niin ehdimme vielä kuulla hänen- kin puheenvuoronsa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps: Arvoisa puhemies! Kotimainen ruoka on suuri voimavara meille täällä Suomessa, kun meidän pitäisi keksiä uusia tuotteita, joita saisimme myös vientiin kehitettyä. Kuten ministeri Orpo äsken totesi, meillä on puhdasta maata, vettä, ilmaa. Näitä resursseja meidän pitäisi hyödyntää mahdollisimman paljon, jotta pystyi- simme kotimaiseen käyttöön enemmän jalostamaan näitä tuotteita ja sitten myös vientiin. Täällä on paljon puhuttu huoltovarmuuden turvaamisesta viime aikoina. Nyt kun elämme epävarmoja aikoja, niin se, että pystymme kotimaassa mahdollisimman monipuolisesti tuottamaan elintarvikkeita, lisää meidän kaikkien turvallisuutta nyt, kun mietitään tätä Ukrainan tilannetta ja yleensä maailman tilannetta ja sitä, että ruuasta tulee olemaan pulaa tulevaisuudessa.

Versio 6.1 125 Ruohonen-Lerner Keskiviikkona 155

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen siitä, että elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä on uudistettu ja tullaan vielä edelleen uudis- tamaan, ja toivoisin ennen kaikkea sitä, että kun uudistusta viedään eteenpäin, niin alkuperämerkinnät vaikka siitä, mistä maasta liha on tullut, tulisivat selvästi esille, samaten nämä suola- ja sokeripitoisuu- det kaikissa elintarvikkeissa. Niiden täytyisi olla selkeästi esillä. Itselleni oli yllätys esimerkiksi se, että maidossa on luontaista suolaa. Itse teen paljon elintarvikevalintoja sillä perusteella, että niissä on mahdollisimman vähän suolaa ja sokeria ja kaloreita ja lisäaineita. Onkin hyvin tärkeää, että mahdollisimman moni kuluttaja kiinnittää huomiota siihen, että ei joka päivä nauti sellaisia elintarvikkeita, jotka ovat terveydelle haitallisia, aiheuttavat liikalihavuutta ja sitä kautta sairauksia ja kustannuksia itselle ja yhteiskunnalle. Monissa kouluissa on myös ollut tämmöinen ympäristökoulukon- septi ja ruokateemaa on lapsille opetettu. Sitä toivoisin levitettävän koko maahan, että lapset pienestä pitäen oppisivat tunnistamaan sen, mikä on heille hyväksi, mitä he suuhunsa pistävät, jotta pystyvät sitten terveellisen ravitsemuksen kautta omaa terveyttään ja hyvinvointiaan vaalimaan mahdollisimman hyvin. Toivottavasti tämä ympäristökoulu- konsepti leviää koko maahan laajalti. Arvoisa puhemies! Olen itse ihmetellyt kovasti, kun näitä pakas- telihoja käytetään päiväkotien ja koulujen ja työpaikkaruokaloitten keittiöissä hyvin paljon. Ne pakastelihat tulevat usein Thaimaasta ja Brasiliasta. Uskoisin, että moni ruoka-annos jäisi syömättä, jos tietäi- simme, minkälaisissa olosuhteissa nämä eläimet siellä alkuperämaissa elävät. Toivon, että jatkossa kun näitä merkintöjä edelleen elintarvikkeissa selvennetään, niin sitten tämä alkuperämaa olisi yksiselitteisesti

Versio 6.1 125x Keskiviikkona 156

näkyvissä ja sitä ei salattaisi kuluttajilta. Nimittäin kotimainen elintar- viketeollisuus usein herättää mielikuvia kuluttajissa, että jos on Saa- rioinen tai Atria, niin myös liha olisi kotimaista, mutta sitä se ei vält- tämättä läheskään aina ole. Sen takia toivon, että nämä kaikki alkupe- rämerkinnät olisivat mahdollisimman totuudenmukaisia ja selkeitä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlah- ti.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Yleiskeskustelu ja pääluo- kan käsittely keskeytetään.

Pääluokka 31

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Siirrytään seuraavaan pääluokkaan 31. Jaoston puheenjohtaja edustaja Rajamäki.

Yleiskeskustelu

Kari Rajamäki /sd (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Liiken- nepolitiikka on nähtävä talouden ja työllisyyden, aluekehityksen ja kansallisen kilpailukyvyn kehyksessä. Väylänpitomme rahoitus on ollut liian pitkään niukka kokonaisuutta arvioiden. Perusväylänpidon osalta valtiovarainvaliokunta tukee ministeri Risikon parlamentaarisen

Versio 6.1 127 Rajam? Keskiviikkona 157

työryhmän ehdotusten etenemistä, joiden mukaan kasvanutta korjausvelkaa ryhdyttäisiin määrätietoisesti vähentämään. Raskaan liikenteen massa- ja mittauudistukseen olemme kiinnittä- neet useasti huomiota. Edelleen sen toimeenpanojen vaikutuksia on seurattava ja myöskin pidettävä huoli, että tältä osin toimeenpano ei heikennä muuta tienpitoa ja kehittämistä. Elinkeinoelämän kuljetusten ja liikenneturvallisuuden täsmäpa- nostuksia perinteisesti jatketaan. Tältä osin on teollisuuden käyttämiin kuljetusreitteihin ja lähinnä niihin mustiin aukkoihin kiinnitetty huomiota, tällä kertaa valtatie 23 Varkaus—Viinijärvi Stora Enson ja Poh- jois-Karjalan elinkeinoelämän ja raaka-ainekuljetusten näkökulmasta, valtatie 3:n usean maakunnan rajalla väliin pudonneen Tampere—Vaa- sa-osuuden Kyröskosken ja Parkanon osuudet sekä myöskin Pietarsaa- ren satamatien loppurahoitus. Se, mikä myös on erittäin vakavalla tavalla ollut esillä, on ollut myös alempiasteisen tieverkon tilanne. Tältä osin yksityisteihin lisä- tään 2 miljoonaa, koska sillä on merkitystä maaseudun elinkeinojen sekä maaseutuasutuksen kannalta. Myöskin tulee selvittää yksityis- ja metsäteiden tukijärjestelmät kokonaisuutena kestävän metsätalouden rahoituslain ja yksityistiejärjestelmän yhteensovituksessa. Liikennepoliittisen selonteon ainut hanke, joka ei ole lähtenyt eteenpäin, on Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki. Tältä osin kyllä edel- lytetään suunnittelun nopeuttamista ja tämän hankkeen merkitystä painotetaan. Ylivieskan ratajärjestelyyn vain 1,5 miljoonaa euroa kyetään tässä vaiheessa valitettavasti osoittamaan. Hanko—Hyvinkää-radan sähköistystä on eduskunta tänä vuonna kiirehtinyt mietinnössään ja kannanotossaan. Valiokunta on edelleen

Versio 6.1 127 Rajam? Keskiviikkona 158

käynyt neuvotteluja ja keskustellut kaikista tavoista, niin että tämä tär- keä hanke myöskin lähtisi vielä tämän hallituksen aikana liikkeelle. Raideliikenteen sähköistys on koko kilpailukyvyn kannalta erit- täin tärkeä. Pisara-hankettakaan ei voi tarkastella ratapätkänä, vaan se on nimenomaan koko yhdyskuntarakenteeseen ulottuva vaikutuksil- taan. Tässä suhteessa sillä on vaikutuksia MAL-sopimukseen ja alueen, pääkaupunkiseudun, asuntotuotannon lisäämiseen. Valtatie 4:n ja valtatie 5:n vakavat osuudet: myöskin TEN-T-jär- jestelmän rahoituksen ja pohjois—etelä-suuntaisen järjestelmän normaalin kehittämisen osalta edellytetään, että niihin kiinnitetään paremmin huomiota. Suomen on toimittava aktiivisesti myös pohjoisten alueiden lii- kenneyhteyksiä koskevassa suunnittelutyössä. Edunvalvontaa — nimenomaan kansalaisten edun — ja tulevaisuuden haasteita silmällä pi- täen muun muassa pohjoisten alueiden liikennepolitiikassa on tultava paremmin esille. Tämä liittyy tietysti TEN-T-näkökulmiin. Säännölliset lennot ovat elinkeinoelämän ja erityisesti kansainvä- lisillä markkinoilla toimivien työllistävien vientiyritysten kannalta elintärkeitä. Valtiovarainvaliokunta korostaa, että maakuntien ja elin- keinoelämän ja alueen yritysten tulee sitoutua lentoliikenteen kustannuksiin, mutta myös valtion tulee luoda kansallisesti sellaiset olosuhteet, joissa kannattavan ja toimivan kotimaan lentoliikenteen kehittä- minen on mahdollista. Tässä suhteessa on tärkeätä, että nyt poikkihal- linnollisesti liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä valtiovarainminis- teriön ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä yritysten ja alueiden kanssa löytäisi ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytyksiä kotimaan kentille suuntautuvan lentoliikenteen kehittämiseen, jotta se tukee aiempaa pa-

Versio 6.1 128 LkM Risikko Keskiviikkona 159

remmin alueiden saavutettavuutta, kansainvälisen vientiteollisuuden toimintamahdollisuuksia ja matkailun kehittämistä. Valtiovarainvalio- kunta toteaa, että vuodenvaihteessa valmistuvan lentoliikennestrategi- an pohjalta tehtävät ratkaisut on tehtävä vasta edellä mainitun selvitys- työn jälkeen, jotta varmistetaan nimenomaan meidän kansallisten keskeisesti toimivien yritysten pysyminen Suomessa eikä toiminta siirry ulkomailla oleviin toimipaikkoihin. Laajakaistahankkeiden lisärahoitusta tarkastellaan ensi kevään ke- hyspäätöksen yhteydessä. Olemme tätä vauhdittaneet, ja myös ministeri Kiuru on tähän vakavalla tavalla, valiokuntaa tyydyttävällä tavalla, puuttunut. Säätutkaverkosto on myös ollut valtiovarainvaliokunnalle ja lii- kennejaostolle hyvin tärkeä asia. Se ei edelleenkään kata koko maata kaikissa säätilanteissa. Erityisesti Lapissa ja Kainuun Koillismaa- alueella on katvealueita. Tätä on edelleen syytä korostaa. Haluan lopuksi kiittää valtiovarainvaliokunnan liikennejaostoa pitkästä ja hyvästä yhteistyöstä, koko valtiovarainvaliokunnan hallitus- vastaavia ja ministereitä tästä budjetin valmistelusyksystä.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko: Arvoisa herra puhemies! Syksyn aikana on liikenteen asioista käyty vilkasta, rakentavaa keskustelua talousarvioiden yhteydessä ja kyselytunnilla, hyvä näin. Se osoittaa, että liikenneasiat ovat jokaiselle tärkeitä. Kiitos jo etukä- teen. Nyt eduskunnan salissa istuu hyvin monia eri puolueitten edustajia, jotka ovat kiinnostuneita näistä liikenneasioista, hienoa aloittaa keskustelu. Jaoston puheenjohtaja Rajamäki piti erinomaisen katsauk- sen, kiitos siitä.

Versio 6.1 128 LkM Risikko Keskiviikkona 160

Talousarvioesityksen lähetekeskustelussa toin esille talousarvioesityksen kokonaisuutta ja muutamia itselleni tärkeitä asioita. Tiukasta valtiontalouden tilanteesta huolimatta nyt satsataan liikenneverkon pa- rantamistoimiin. Vuoden 2014 toiseen lisätalousarvioesitykseen sisäl- tyi työllisyyttä ja kasvua tukevia toimia. Vuonna 2015 käynnistetään kuusi uutta kehittämishanketta ja varmistetaan rahoitus monien tärkei- den hankkeiden loppuun saattamiseen. Mainitsin lähetekeskustelussa huoleni perusväylänpidon rahoitus- tasosta. Jo budjettiriihessä saatiin 30 miljoonaa euroa perusväylänpi- toon kehyksiin nähden lisää. Talousarvion täydennysesitys toi siihen vielä lisähelpotusta: täydennyksessä ehdotettiin 10 miljoonaa euroa li- säystä perusväylänpitoon käytettäväksi seutu- ja kantateiden päällys- teiden, kriittisten siltojen ja väylärakenteiden parantamiseen. Lisäyk- sellä on tarkoitus pienentää syntynyttä korjausvelkaa, ja tämä onkin erittäin tervetullut lisäys. Talousarvion täydennyksestä haluan mainita vielä Länsimetron valtionavun. Tämä liittyy valtion ja kuntien väliseen sopimukseen seutujen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi eli niin sanottuun MAL-sopimukseen. Pidän tätä sopimusta jatkon kannalta tiennäyttäjänä. Varsinkin kasvavilla kaupunkiseuduilla kuntien on sitouduttava asumisen edistämiseen, kun valtio toteuttaa omia tai tukee kaupunkien suuria liikenneinvestointeja. Näin saadaan paras hyöty kaikille. Kolmas asia, jonka haluan tuoda täydennyksestä esille, on ajoneuvojen romutuspalkkio. Näin pyritään vauhdittamaan autokannan uudis- tumista sekä samalla vähentämään liikenteen päästöjä ja parantamaan liikenneturvallisuutta. Kysymyksessähän on kokeilu, ja kokeilun jäl-

Versio 6.1 128 LkM Risikko Keskiviikkona 161

keen sitten arvioidaan, onko sillä ollut sitä vaikuttavuutta, mitä on ta- voiteltu. Mutta näin palautekeskustelussa haluan kiinnittää huomion eduskunnan tahtoon ja esittää valtiovarainvaliokunnalle ja erityisesti liiken- nejaostolle kiitokset siitä, että olette osoittaneet liikenteeseen, varsinkin elinkeinoelämän kuljetusreittien liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin sekä muutamiin muihin tärkeisiin kohteisiin yhteensä vajaat 19 miljoonaa euroa. Erittäin tervetullutta on myös tämä raha tänne liikennepuolelle. Täydennyksen ja eduskunnan lisäysten jälkeen liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle osoitetaan noin 2,9 miljardia euroa, josta liikennepuolelle noin 1,9 miljardia euroa. Ensi vuoden talousarvio kokonaisuudessaan on liikennepuolen osalta monin tavoin onnistunut. Useita elinkeinoelämän kilpailukykyä, elinvoimaa, ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviä asioita viedään eteenpäin. Arvoisa puhemies! Ongelmia toki jää, se on myönnettävä. Ehkä suurimmat, jotka tämänkin talon keskusteluissa ovat usein tulleet esille, ovat meidän väylästömme kunto ja joukkoliikenteen palvelutaso. Liikenneväylien kuntoa ja korjausvelkaa on viime keväästä alkaen kä- sitelty parlamentaarisessa korjausvelan vähentämistä käsitelleessä työ- ryhmässä. Saimme työmme päätökseen, ja työryhmän esitykset on jul- kistettu ja pohdinta niistä on aloitettu. Haluan tässäkin yhteydessä kiit- tää työryhmän jäseniä paneutuneesta työstänne. Yksimielisen esityksen saimme aikaiseksi, ja toivottavasti seuraava hallitus ja eduskunta teke- vät työn pohjalta tarpeelliset päätökset. Sitten vielä joukkoliikenteestä muutama sana, arvoisa puhemies. Joukkoliikenteen palvelutason parantamiseksi tai edes palvelutason säilyttämiseksi on mietitty monia keinoja. Henkilökuljetusten yhdistä-

Versio 6.1 129 OvM Kiuru Keskiviikkona 162

minen, mihin eduskunnassakin on kiinnitetty huomiota, on ollut laajan poikkihallinnollisen työryhmän käsittelyssä. Pikavoittoja asian suhteen ei kuitenkaan ole saatavissa. Pidemmällä aikavälillä tehostamista varmasti löytyy, jos tahtoa löytyy, ja sitä toki on. Mutta se on todettava, että nykyrahoitus ei vastaa tarpeita, ja sitä meidän täytyy miettiä, miten tämä ratkaistaan. Eduskunnasta on tullut liikennehallinnolle yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa useita toimeksiantoja. Esillä ovat muun muassa MAL-sopimukset, tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa, metsäteollisuuden investointien vaatimat liikenneyhteyksien parantamistoimet, erilaiset muut hankkeet, pohjoiset yhteydet ja Venä- jä-yhteydet sekä lentoliikenteen merkitys alueiden ja viennin kannalta. Valtiovarainvaliokunta korostaa ennakoivaa vaikuttamista kansainväli- sissä järjestöissä ja EU-tasolla, erityisesti TEN-T-asioissa ja merenku- lun asioissa IMOssa. Juuri näitä samoja asioita, mihin te olette kiinnit- täneet huomiota, on myöskin meillä liikenneministeriössä käyty läpi, kiitos tuestanne. Kaiken kaikkiaan kiitos tämän syksyn tuesta ja evästyksistänne, ne otetaan vakavasti.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru: Arvoisa puhemies! Aloitan Viestintäviraston toimintamenoilla ja siirryn sitten pääluokit- tain arvioimaan budjettia. Ensinnäkin on hyvä todeta, että Viestintäviraston tavoitteet ovat mielestäni erittäin hyvät: viestintäpalveluiden tarjonnan monipuolista- minen, viestinnän peruspalveluiden saatavuuden parantaminen sekä viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuuden ja turvallisuuden kehittyminen. Koska Viestintävirasto on nettobudjetoitu virasto, se

Versio 6.1 129 OvM Kiuru Keskiviikkona 163

hankkii rahoituksensa pääosin alalta perittävillä sekä maksuperustelain mukaisilla että veroluonteisilla maksuilla. Kuitenkin näiden vuoden 2015 painopisteiden mukaisesti Viestintävirasto puuttuu viestintä- markkinoiden epäkohtiin, tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille, lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä, edistää nopeiden laajakaistaverk- kojen rakentamista ja huolehtii posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalve- luiden vähimmäistasosta. Lisäksi Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa ja terä- vöittää teknistä ohjausta ja valvontaa. Kaikki tämä tapahtuu ensi vuonna virastolle osoitettavasta budjetista sillä lisäyksellä, että olemme saaneet vahvistusta kyberturvallisuutta vahvistaviin toimintoihin. Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaedellytykset vahvistuvat, ja sillä on keskeinen tehtävä tietenkin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta. Arvoisa puhemies! Sitten sanomalehdistön tukeen, median murros kun koskettaa kaikkein vahvimmin tänä päivänä lehdistöä. Laadukkai- den ja monipuolisten journalististen sisältöjen säilyminen on suuri viestintäpoliittinen kysymys, koska lehdistöllä on merkittävä asema maamme demokratian ja sananvapauden edistäjänä, ja vaikka levikit ovat laskeneet, tämä pätee edelleenkin. Kuten valtiovarainvaliokuntakin totesi, tämä tuki on pienuudestaan huolimatta edelleen tarpeellinen, mutta muutoinkin tulee arvioida, miten painetun sanomalehdistön toimintamahdollisuuksia voitaisiin vahvistaa. Olen ryhtynyt jo aikaisemmin toimiin, sillä asetin pari vuotta sitten, kun edeltävän kerran olin viestintäministerinä, lehtiasiainneuvotte- lukunnan pohtimaan tätä suurta murrosta ja esittämään toimia, miten toimintaympäristön murrokseen vastattaisiin. Tasan vuosi sitten neu-

Versio 6.1 129 OvM Kiuru Keskiviikkona 164

vottelukunta julkisti omat toimenpide-ehdotuksensa, jotka käsittelivät media-alan toimia, sääntelyn kehittämistä, verotusta, valtion tukea ja teknologian kehittämistä, ja näitä toimenpiteitä pyritään nyt mahdollisuuden mukaan edistämään. Olen pannut myöskin merkille sen, että tärkeimpinä toimenpiteinä nähdään ensisijaisesti alan omat toimet median murroksesta selviämiseksi. Valtion rooli monessa asiassa on juuri se, että se ei omin toimin millään tavalla vaikeuttaisi lehdistön asemaa. Suomessa on eri tahojen toimesta esitetty myös erittäin tärkeitä avauk- sia, joissa valtio voi olla mukana, esimerkiksi digitaalisen arvonlisäve- ron alentamista samalle tasolle painetun lehdistön kanssa. On hyvä muistaa, että Ranskan hallitus on tässä jo etunenässä tehnyt päätöksiä, ja myös Saksa on harkinnut ja myöskin meidän tietojemme mukaan tehnyt jo päätöksen digitaalisen arvonlisäveron laskemisesta, joten kyllä tämä koko Eurooppaa koskettaa, ja siltä osin pitää olla aktiivisia. No, hyvät edustajat, myöskin toisella puolella on otettu tästä kei- novalikoimasta, jota lehdistöasiain neuvottelukunta aikoinaan esitti, ja sitä koskeneen selvitysmiehen raportissa esitettiin myöskin sitten uusia tukimuotoja. Niistä yksi on innovaatiotuki. Median innovaatiotuki on nyt mukana budjetissamme, eli käytännössä se perustuu 2014 kehys- päätökseen, jossa määrärahaa on vuoteen 2016 kaiken kaikkiaan 30 miljoonaa käyttää tähän tarkoitukseen. Yhdyn kyllä siihen samaan nä- kemykseen, jota valtiovarainvaliokunnan piirissä on ollut, että median innovaatiotuki on tarpeellinen, ja se on tarpeellinen juuri siksi, että media-ala on erittäin haastavassa tilanteessa ja kovan rakennemuutoksen kourissa. On tärkeätä, että valtio pyrkii edistämään laadukkaan media-alan sisällöntuotantoa Suomessa, jotta Suomessa säilyisi kotimaista laadukasta ja monipuolista media-alan sisältötuotantoa myös

Versio 6.1 129 OvM Kiuru Keskiviikkona 165

jatkossa. Näin sitten tämä tuki on haettavissa kaiken kaikkiaan Teke- sissä, ja olemme suunnitelleet sitä mallia, jonka yksityiskohdista varmasti kansanedustajat haluavat tässä vielä jatkossa tietää. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi on hyvä todeta, että myöskin valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen on häntä turvattu, eli haja-asutusalueiden laajakaistahanke on päässyt hyvään vauhtiin kahtena viimeisenä rakennuskautena 2013—2014 ja kunnat ovat lähte- neet mukaan hankkeisiin. Nyt vahvalla yhteistahdolla ja eri tahojen osaamisella olemme saaneet hankkeen edistymään merkittävällä tavalla, eli paljon onnistumista on nähty. EU-tuen myöntäminen 22 prosentin maksuosuuden kunnille loppui viime kesänä, ja nämä kunnat tulevat nyt ensi vuonna valtion tuen piiriin. Tämä muutos on hyväksytty jo tänä syksynä. Jatkossa Viestintävirasto käsittelee nämäkin tuet. Kuten valtiovarainvaliokunta on omassa lausunnossaan todennut, niin tähän mennessä myönnetyllä tukirahoituksella ei vielä asetettuihin tavoitteisiin päästä. Talousarvioon sisältyvä lisävaltuutus ja määräraha 5,5 miljoonaa euroa on erittäin tarpeellinen, sillä silläkään ei ihan vielä päästä siihen, mitä meillä on anomuksia sisällä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti (koputtaa): Nyt olisi jo 6 minuuttiakin, kiitoksia ministerille.

Puhuja: No niin, näin ollen, jatketaan keskustelua. Kiitos, puhemies.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Näin, kun siellä vielä olisi alkanut uusi paperi. Mutta nyt sitten debatti. V-painiketta painamalla ja seisomaan nousemalla käydään keskusteluun.

Versio 6.1 130 Harkimo Keskiviikkona 166

Leena Harkimo /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pi- dän erittäin tervetulleena korjausvelkatyöryhmän ajattelua siitä, että liikennepolitiikka nähdään laajasti osana yhteiskuntapolitiikkaa. Se on elinkeinopolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa, turvallisuuspolitiikkaa, ym- päristöpolitiikkaa ja mitä suurimmassa määrin myös hyvinvointipolitiikkaa. Monialaisuus ja yhteistyö, poikkihallinnollisuus vaativat toteu- tuakseen myös selkeän tasokorotuksen rahoituksen suhteen, ja tämä on asia, johon mielestäni ehdottomasti pitää tulevaisuudessa sitoutua. Otsikkotasolla muutama hanke, joita itse pidän tärkeänä: Hanko— Hyvinkää-radan sähköistyksen eteneminen on yksi sellainen, Pisara-radan hankkeen ikään kuin selkiyttäminen on äärimmäisen tärkeä asia, ja haluan vielä nostaa pienehköt alueelliset, muun muassa liikenneturvallisuutta lisäävät rakennuskohteet. (Puhemies koputtaa) Kevyen liikenteen väylät ovat yksi tällainen erittäin tärkeä kohde.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Ja pyritään sitten pysy- mään siinä minuutissa.

Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! En- sinnäkin kiitoksia ministerille tästä korjausvelkatyöryhmän vetämises- tä, se meni sutsikkaasti. Olittehan kuitenkin jo kolmas ministeri siinä työryhmän vetäjänä, niin että kyllähän se vähän hankalaksi alussa meni. Mutta täytyy tässä yhteydessä todeta niitten keskustelujen pohjalta, mitä siinäkin korjausvelkatyöryhmässä käytiin, että erittäin tärkeätä on pitää pystyssä tämä meidän olemassa oleva liikenneverkko ja kehittää sitä, ja uusiin hankkeisiinhan sitten meillä oli ihan omat rahoitusmekanismit ja niin poispäin.

Versio 6.1 132 J. V??en Keskiviikkona 167

Olisin kysynyt ministeriltä tästä joukkoliikenteestä ja asetuksesta, kun se nyt viime heinäkuussa pantiin liikkeelle. Nyt on tullut jo uusi lakiesitys, mitä me olemme käsitelleet liikenne- ja viestintävaliokun- nassa, ja se koskee näitä reittivälejä. Mitenkä näette, että me sillä kil- pailulla saisimme vielä tätä liikennettä edullisemmaksi?

Juha Väätäinen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vuo- det vaihtuvat, ministerit myös siinä mukana, mutta yksi asia säilyy: meidän korjausvelkamme perusverkolle vain kasvaa ja kasvaa. Välillä tulee poistoja sata miljoonaa ja välillä kymmeniä miljoonia lisää. Ei- hän puutavara voi tulla hyödynnetyksi, jos lähtökohtana tiet eivät kestä kulkuneuvojen painoa. Sitten minua ihmetyttää, kuka käskee, kuka määrää, kuka valvoo — esimerkiksi Liikennevirasto, Trafi ja liikenneministeriö? Liikenne- virasto itse epäilee omia lukujaan Pisara-radan suhteen. Minusta se on aivan hämmästyttävää. Voisiko ministeri valaista, miten tämä on mahdollista, että yhtäkkiä näin suuren luokan rahoitusratkaisussa, jota val- tiovarainministeriö on esittänyt tuleville vuosille, heittelevät nämä lu- vut? Minusta se on aivan käsittämätöntä. Perusteet eivät ole päteviä kyllä tällä hetkellä.

Mirja Vehkaperä /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Liikenneväylien kunto on heikko. Korjausvelka kasvaa 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja tämän kansallisomaisuutemme — teiden, satamavä- ylien, ratojen — korjausvelka on tällä hetkellä 2,4 miljardia euroa. Tämä on huikea summa. Ostovoiman heikennystä ei ole korjattu ja ke- hittämishankkeina, siis uusina investointeina, ei ole nähty tarpeelliseksi tämän hallituskauden lopulla kuin kehittää ja edistää eteläisen Suo- men hankkeita.

Versio 6.1 134 Tiainen Keskiviikkona 168

Nyt kahdessa selvityksessä, niin liikennepoliittisessa selonteossa jo vaalikauden alussa kuin nyt korjausvelkatyöryhmässä, on esitetty ja todistettu se, että perusväylänpitoon täytyy saada tasokorotus. Ministe- ri Risikko, kuinka te aiotte vielä tämän vaalikauden aikana pistää nämä selvitykset täytäntöön? Perusväylänpito tarvitsee nyt todellisen tasokorotuksen.

Eila Tiainen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Risikolle tästä työryhmästä, joka sai erinomaisen tuloksen aikaiseksi. Uskon, että hän tarmokkaasti vie näitä esityksiä. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) — Mitä? (Mauri Pekkarinen: Missä rahat?) — Niin, minä haluan sanoa, että minä toivon, että hän vie tarmokkaasti näitä hankkeita eteenpäin, ja kun nyt on viitoitettu tätä tulevaisuutta kuitenkin minun mielestäni erinomaisen hyvin, niin siitä voivat sitten jatkaa myös muut. Alempi tieverkko on todella huonossa kunnossa, ja nyt kun uusia investointeja suunnitellaan, niin nämä raaka-ainekuljetukset saattavat olla vaarassa esimerkiksi näitten heikkojen siltojen ja alemman tieverkon kunnon vuoksi. Tuossa työryhmässä pohdittiin myös sellaista mahdollisuutta, että kuntien lisäksi myös yritykset, jotka näistä hankkeista hyötyvät, voisivat maksaa. Onko tällaisia selvityksiä tehty, ja minkälaisia näkymiä tällaiset vaihtoehdot avaavat? Edustaja Piiraisen kanssa olen samaa mieltä tästä joukkoliiken- teestä, että se kaipaisi uudelleentarkastelua.

Oras Tynkkynen /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministeri jakoi tämän salin huolen perusväylänpidon tasosta mutta viittasi perusväylänpidon yhteydessä ainoastaan teihin. Perusväylänpito kattaa kuitenkin myös raide- ja meri- tai vesiliikenteen laajemminkin,

Versio 6.1 136 Palm Keskiviikkona 169

ja toivoisin ministerin himpun verran käyttävän aikaa sen pohtimiseen, mikä on tilanne tällä hetkellä junaliikenteessä ja minkälaisia huolia pe- rusväylänpito siellä aiheuttaa ja ehkä ennen kaikkea mitä sille voidaan vielä tehdä. Juuri uutisoitiin siitä, että Helsinki ei onnistukaan automatisoi- maan metroaan, mikä aiheuttaa pulmia myös ministerin mainitsemalle Länsimetro-hankkeelle. Se voi viivästyttää Länsimetron aloitusta, se voi lisätä kustannuksia, ja vieläpä voi käydä niin, että kun Länsimetron laiturit on rakennettu lyhyemmiksi sillä oletuksella, että automaatti- metro tämän ongelman ratkaisee, jos automaattimetroa ei tulekaan, niin silloin ei pystytä tarjoamaan sitä palvelutasoa, jota alun perin läh- dettiin hakemaan. Kun valtio niin suurelta osin Länsimetron rahoittaa, miten ministeriö suhtautuu näihin ikäviin uutisiin Länsimetron etene- misestä?

Sari Palm /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Myös äkilli- siin tilanteisiin tulee varautua, ja eilinen osoitti sen varsin konkreettisesti. Vika TeliaSoneran matkapuhelinkeskuksessa sijaitsevassa tieto- koneohjelmassa lamaannutti varsin laajasti puhelin- ja tekstiviestien läpimenoa, ja tämä tilanne, kuten ministerikin julkisuudessa totesi, oli ainutlaatuinen, ja näin ei saisi jatkossa tapahtuma. Mitä nopean toiminnan tehtävää on jo tehty, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin on hallitus ryhtynyt, että tämä ei toistu, ja miten käy- tännössä voidaan vaikuttaa siihen kuluttajatiedotukseen — tilanne ainakin, myönnän, itselleni eilen tuli täytenä yllätyksenä — kun erikoi- sen hienosta tietokonepuhelimesta pitäisi ryhtyä näpräämään SIM- korttia pois jotenkin pitkin kynsin, että voisi hätäpuhelun soittaa sil-

Versio 6.1 137 Hemmil?nen Keskiviikkona17.12.2014 170

loin, kun muuten puhelin ei toimi? Mihin toimiin tältä osin on ryhdyt- ty?

Pertti Hemmilä /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Lii- kennepolitiikassa on ihan lähiaikoinakin tehty myöskin virheitä, ja yksi on se, että on pantu alkuun tämmöinen Pisara-radan suunnittelu. Se on miljardihanke, joka pitäisi pysäyttää mahdollisimman nopeasti. (Mauri Pekkarinen: Mikä on kokoomuksen kanta?) Arvoisa puhemies! Autoilijoitten verotusta on kiristetty, niin kuin viime vaalikausilla on ollut tapana, tälläkin vaalikaudella jo yli 300 miljoonalla eurolla. Nyt tienpitoon käytetään reilu 500 miljoonaa tä- män budjettiesityksen mukaan ensi vuonna, ja olen kuullut, julkisuudessa on puhuttu, että autoilijoitten lisäverottamista suunnitellaan, jotta saataisiin teille lisää rahaa. Eikö siitä lähes 10 miljardista, mitä au- toilijat nyt jo maksavat, voitaisi käyttää 150—200 miljoonaa nykyistä enemmän teiden pitoon?

Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yllytän ministeri Risikkoa valtiovarainministerin kanssa nyt hyvään vuorove- toon. Koko meidän taloudellinen kasvu ja infra ovat meidän selviytymisen lähtökohta. Myös pohjoisten arktisten alueiden strategia pitää myöskin eurooppalaisesti markkinoida ja lähteä suunnittelemaan myös Soklit ja monet muut. Myös ministeri Kiurulle: Tämän sanomalehdistötuen olisi pitänyt ehkä olla voimakkaammin vielä meidän mietinnössämme. Me jaamme täysin tämän lähestymistavan ja tuemme siinä. Haluan tässä lopuksi sanoa, että tarvitaan myöskin maa-, kaavoi- tus- ja asuntopolitiikan näkökulmaa liikennepolitiikkaan. MAL-hom-

Versio 6.1 139 Kokko Keskiviikkona 171

mia pitää laajentaa myöskin neljästä suuresta: Jyväskylä, Kuopio, Lah- ti. Sitten sanoisin tätä Pisarasta, että kumma virus on nyt leviämässä, kun yhtäkkiä kyseenalaistetaan Euroopan nopeimmin kasvavan metro- polin keskeinen ja myöskin raideliikenteen häiriöherkkyyteen liittyvä hanke, joka on koko Suomen raideliikenteen kehittämistä koskeva hanke. Liikenneinsinöörin ratapätkälaskelmalla kysymyshän on laajasta yhteiskuntapoliittisesta vaikutuksesta, asuntopolitiikasta (Puhemies koputtaa) ja myös laajasta täydentämisrakentamisen työllisyysvaiku- tuksesta. Toivon vähän vakavuutta kyllä, ettei lähdetä poukkoilemaan tässä asiassa.

Osmo Kokko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Haluan myös aluksi kiittää, että jaosto on iltalypsyllään antanut lisää rahaa ja ennen kaikkea Varkaudentie on saanut lisärahoitusta ja jatkoa sille re- montille, joka on todella erittäin tarpeellinen. Myös tietysti yksityistiestölle on tulossa muutama miljoona, se on aivan oikeansuuntainen, mutta sinne kaivattaisiin huomattavasti enem- män, koska ajatellaan, että massat ja mitat on muutettu ja tämän seurauksena nimenomaan sieltä verkostolta haetaan näitä raaka-aineita, ja se jos mikä kaipaisi sinne sitä rahoitusta. Kun täällä on puhuttu siitä rahoitusongelmasta — meillä kerätään kyllä liikenteeltä yli 7 miljardia maksuja, mutta tietysti se palautuu erittäin pienessä määrin tänne — niin ajatellaan, että onhan meillä olemassa tämä metsäteollisuus, joka on ottamassa muun muassa tässä massa-asiassa suurimman hyödyn. Olisiko heidän kanssaan neuvotelta- va, että he jollakin olisivat tulossa mukaan nimenomaan tähän alem-

Versio 6.1 140 Torniainen Keskiviikkona 172

man tieverkon rahoitusasiaan, että saataisiin sitten myös tänne sitä korjausta?

Ari Torniainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ny- kyrahoituksella teidemme kunto heikkenee. Hoitotaso heikkenee jatkuvasti. Siksi perusväylänpidon määrärahoihin pitää saada reilu tasokorotus pikaisesti. Perusväylänpito ja korjausvelan hoitaminen, mukaan lukien alempiasteinen tieverkko ja yksityistiet, onkin nostettava aivan liikennepolitiikan kärkeen. Uusien suurten liikenneväylähankkeiden rahoitus on hankala, lähes mahdoton toteuttaa normaalin budjettirahoituksen kautta. Siksi tarvitaan keskustan esittämä liikennerahasto, jota myös on osittain kutsuttu Infra Oy:ksi. Arvoisa liikenneministeri, liikennepoliittisessa selonteossa on päätetty Luumäki—Imatra-kaksoisraiteen suunnittelusta tällä eduskun- takaudella, ja sitten toteutus olisi vuodesta 2016 eteenpäin. Onko kaksoisraiteen Luumäki—Imatra suunnittelu käynnissä nyt, vai onko tämä uudelleenarviointi?

Janne Sankelo /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Lii- kenneverkon osalta on jatkuvia kehittämistarpeita. Olemassa oleva liikennepoliittinen selonteko on ottanut lähtökohdaksi elinkeinopoliittisen ulottuvuuden, mikä on tärkeä näkökulma. Myös liikennevirasto on kirjannut valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston pyynnöstä tärkeäksi katsottuja hankkeita, ja onkin hyvä, että tässä joulun kynnyksellä ovat Valtatie 3:n osalta Kyröskoski ja Parkano päässeet näitten järjestelyjen osalta listalle. Valtatie 3 Helsinki—Vaasa on todellinen leipätie, joka todellakin on elinkeinopoliittisen ulottuvuuden kannalta tärkeä. Toinen asia on myös tuo Pietarsaaren satamatie, jos ajatellaan metsäteollisuut- ta ja energiateollisuuden tulevaisuutta. Saadaan hoidettua se nyt sitten

Versio 6.1 142 Kym?inen Keskiviikkona 173

tällä määrärahalla loppuun. Ja kun vielä tarkkaan katsotaan sitä liikenneviraston listausta, niin me huomaamme, että siellä on myös vt 19 Seinäjoki—Lapua, joka varmasti tässä sitten lähiaikoina myös etenee.

Suna Kymäläinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluan yhtyä tuohon samaan kysymykseen edustaja Torniaisen kanssa Luumäki—Imatra-kaksoisraiteen osalta. On kaksi muuta lempiaihetta liikennepoliitikolla: autoverot ja tie- maksut. Tänään tuli tieto STT:n mukaan, että Saksassa on tehty päätös autobaanojen osalta siirtyä moottoritiemaksuihin, ja siellä liikenneministeri Alexander Dobrindtin mukaan maksulla saataisiin vuosittain 500 miljoonaa euroa Saksan tiestön kohennukseen. Arvoisa ministeri, kun meillä on tiestön osalta korjausvelkaa ja taloudellisesti tiukka ajankohta, niin emmekö voisi kulkea Saksankin viitoittamalla tiellä ja pikaisella aikataululla pohtia myös Suomen osalta samankaltaista toimenpidettä?

Ari Jalonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perusväy- länpitorahat ovat aivan liian pieniä, ja te tiedätte sen tämän parlamentaarisen ryhmän puheenjohtajana aivan hyvin. Aiotteko toteuttaa tä- män ryhmän päätelmiä ja päätöksiä vielä tämän kauden aikana jollakin tavalla? Ja sitten tämä TEN-T-verkko: Siinähän on aika isot työt edes- sä, jos se tehdään sillä tasolla, mitä siihen on alun perin vaadittu. Mis- sä tilanteessa tällä hetkellä on se neuvottelu komission suhteen, kuinka huonona TEN-T-verkosto saadaan tehtyä, ettei se syö seuraavia budjet- teja aivan nollaan?

Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puheenjohtaja! Aiemmin täällä iltapäivällä keskusteltiin biotalouden rajattomista mah-

Versio 6.1 145 H?inen Keskiviikkona 174

dollisuuksista. Nyt kuitenkin pitää todeta, että näihin mahdollisuuksiin tiestön pitäisi pystyä vastaamaan. Valtaosa sekä biotalouden raaka-aineista että elintarviketalouden raaka-aineista kerätään yksityisteiden ja alemman tieverkon kautta. Vaikka meillä valtatiet olisivat priimakun- nossa, pitää myös tämän hiussuoniston olla kunnossa. Yksityisteiden kunnosta vastaavat pelkästään osakkaat ja kunnat, ja valtio on tätä pe- rusparantamiseen liittyvää rahaa koko ajan vähentänyt, vaikka olemme nostaneet ajoneuvojen painorajoja. Kysynkin: jos me haluamme edis- tää biotaloutta ja synnyttää uusia työpaikkoja, eivätkö nämä perustien- pito ja yksityistiet tarvitsisi selvää satsauksen lisäystä?

Katja Hänninen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Va- liokunnan mietinnössä korostetaan poliisin liikenneturvallisuustyötä, mikä on hyvä asia, mutta parasta liikenneturvallisuutta ovat kuitenkin hyväkuntoiset tiet ja kevyen liikenteen väylät. Vaikka viime aikoina tapahtuneet tragediat johtuvat pitkälti piittaamattomuudesta, moni kou- luteiden kuolonkolari olisi voitu ja voitaisiin estää rakentamalla turval- lisia risteyksiä ja pyöräteitä. Tämä kaikki on yhteydessä myös pitene- viin koulumatkoihin, jotka johtuvat toisesta päästä säästämisestä. En ymmärrä, miksi päästämme liikenneverkon rapautumaan, kuten mietinnössä todetaan. Eikö hyvillä liikenneyhteyksillä tosiaan ole mitään merkitystä yritysten toiminnalle, matkailulle, palvelujen saavu- tettavuudelle ja asumistyytyväisyydelle tai talouskasvulle? Kalliita hankkeita ei pidä vastustaa siksi, että ne sijoittuvat pää- kaupunkiseudulle, mutta en ole vakuuttunut Pisara-radan tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä tässä ajassa. Arvoisa ministeri, kun kaivospolitiikka saadaan uudistettua ja Pohjois-Suomeen turvallista kaivostoimintaa, tie- ja rautatieverkon

Versio 6.1 146 Karim? Keskiviikkona 175

täytyy olla kunnossa. Esimerkiksi Mustavaaran kaivoksen kuljetukset Taivalkoskelta Raaheen rakennettavaan sulattoon hoidetaan kumipyö- rillä ja rekkaliikenne valtatie 8:lla lisääntyy myös (Puhemies koputtaa) tulevan Fennovoiman ydinvoimalahankkeen tiimoilta.

Johanna Karimäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä hyvästä otteesta väyläverkoston korjausvelkatyöryh- män vetämisessä ja kiitän myös koko muuta työryhmää hedelmällises- tä yhteistyöstä. Lisäksi haluan kiittää hallitusta Länsimetron jatkeen rahoituksen valtionosuuden varmistamisesta. Hanke on tärkeä koko pääkaupunkiseudun hyvinvoinnille ja elinkeinoelämälle ja lisää erityisesti kauan kaivattua asuntotuotantoa vähävaraisille ihmisille. Näistä samoista MAL- ja asuntotuotantosyistä myös Pisara-rata on erittäin perusteltu, ja myös valiokunnan mietinnössä todetaan, että Pisaran arvioidaan vähentävän huomattavasti Helsingin ratapihan ruuhkaisuutta, parantavan kauko- ja lähiliikenteen täsmällisyyttä ja li- säävän rataverkon kapasiteettiä, eli se on koko maan kannalta ihan keskeinen hanke. Kolmanneksi vielä: Haluan kiirehtiä Hanko—Hyvinkää-radan sähköistystä. Sillä on valtavan suuri merkitys asukkaiden työmatkalii- kenteelle, hyvinvoinnille, mutta myös elinkeinoelämän kuljetuksille.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Sitten ministeri Risikko, 5 minuuttia.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko: Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä kysymyksistänne. Täällä nousi paljon esille tämä korjausvelka, ja täällähän on paljon paikallakin henkilöitä, jotka olivat siinä ryhmässä. Hieno juttu, kii-

Versio 6.1 147 LkM Risikko Keskiviikkona 176

tos teille siitä, että teitte siitä hyvän raportin. Siinä on eräällä lailla pit- kospuut sitten tuleville vuosille. Korjausvelkaryhmähän tuli arvioineeksi, että meillä korjausvelka on kasvanut 2,4 miljardiin näiden vuosien aikana. Me totesimme siellä yhdessä tuumin, että tarvittaisiin sellainen 200 miljoonaa per vuosi, jotta me saisimme pysäytettyä velanoton ja vielä maksettua sitä hieman takaisin. Elikkä 150 ja sitten vielä ostovoiman parantamiseksi 50 miljoonaa eli 200. Sen lisäksi me tulimme niihinkin tuumiin, että hankkeista tulee siirtää perusväylänpitoon se 50 sisäisenä siirtona siitä syystä, että me saamme esimerkiksi pyöräteitä, että me saamme myös- kin kevyen liikenteen kaistoja, että me saamme turvallisempia risteyk- siä ja että me saamme myöskin siltoja paremmaksi. Tällainen on se meidän suunnitelmamme. Täällä kysyttiin, aionko viedä sitä jo eteen- päin. Kyllä aion tuupata sitä eteenpäin sillä tavalla, että me saamme näitä jo valmisteltua seuraavaa hallitusta varten, ja jos saadaan niitä pienimuotoisia tekoja tai pieniä juttuja jo eteenpäin, hyvä niin. Kyllä se meillä käsitteillä on. Edustaja Vehkaperä myöskin kysyi, mitä kaikkea on tapahtunut, mutta itsehän olittekin todellakin siinä työryhmässä ja tiedätte nämä itsekin kaikki. Sanon nyt kuitenkin tästä meidän tilanteestamme, että meillähän oli kovat säästötavoitteet. On hienoa, että me olemme saaneet nyt kompensoitua 30 miljoonaa ja vielä tuli lisäksi yksi 10 miljoonaa, jolloinka se miinusmerkki perusväylänpidossa ei ole ihan niin ka- tastrofaalinen. Edustaja Tynkkynen kysyi, huomioinko, että perusväyliä ovat myös raiteet ja vesiväylät. Kyllä, ne ovat ehdottomasti. Sen lisäksi, että on kysymys maanteistä, meidän pitää huomioida raiteet ja vesi-

Versio 6.1 147 LkM Risikko Keskiviikkona 177

väylät, ja väitän, että olen kyllä aika paljon puhunut myös raiteista ja olen sitä mieltä, että ne pitää kunnossa pitää. Kaikilla ei autoa ole. Sitten täällä kysyttiin joukkoliikenteestä. Täällä oltiin huolissan- sa, miten joukkoliikenne pelaa. Nythän EU-lainsäädännön toimeenpa- nosta 1.7. tuli voimaan se niin sanottu ensimmäinen vaihe tästä kilpai- lutusasiasta, ja täytyy kyllä myöntää, että itsekin olen hieman huolissani, mitä se on vaikuttanut, ja siitä syystä olen teettänyt siitä selvityksen elyjen kautta. Eli Liikennevirasto hankkii elyjen kautta tietoa siitä, miten joukkoliikenne pelittää tällä hetkellä. Näyttää siltä, että suurissa kaupungeissa pelittää hyvin mutta haja-asutusseudulla huonommin. Kun me saamme sen selvityksen tässä vuoden lopussa, viimeistään loppiaiseen mennessä tehtyä, me sitten mietimme työkaluja, mitä me voimme tehdä, koska kyllä se sellainen juttu on, että ihmisten pitää päästä liikkeelle myös haja-asutusalueilla. Ei muuten pääse töihin, ei kouluun, ei harrastuksiin. Liikennepolitiikka on hyvinvointipolitiikkaa, se on turvallisuuspolitiikkaa, se on elinkeinopolitiikkaa ja se on työlli- syyspolitiikkaa. Siitä syystä meidän pitää pitää huolta siitä. Sitten täällä kysyttiin Imatran—Luumäen tilanteesta. Liikennevi- rasto tekee siitä selvitystä, juuri siitä, miten tätä kannattaa parantaa. Kyllä se sieltä tulee, ja se on jo putkessa sinänsä, koska se on siellä selvityksen alla. Täällä oli Pisarasta hyviä kommentteja. Kyllä se, kuulkaa, sellainen juttu on, että tätä Pisara-rataa tarvitaan koko Suomea varten. Ei se ole ainoastaan tätä aluetta varten, vaan koko Suomea varten. (Välihuu- toja) Mutta olen sitä mieltä, että pelkästänsä yksittäisenä hankkeena se ei ole riittävän hyödyllinen, vaan se tarvitsee rinnalleen muita hankkeita, jotta se nimenomaan syöttää matkustajia sinne Pisara-radalle, ja sii-

Versio 6.1 147 LkM Risikko Keskiviikkona 178

tä syystä meidän pitää ensisijaisesti hoitaa tämä HELRA elikkä Hel- singin ratapihahanke, joka on selonteossa. Me tarvitsemme Espoon kaupunkiratakorjauksen ja me tarvitsemme myöskin Riihimäen rata- korjauksen, ja vasta nämä yhdessä muodostavat hyötysuhdetta, enem- män tulee sitä hyötyä. Tämä on Liikennevirastonkin kanta tästä asiasta. (Matti Saarinen: Asuminen myös!) — Kyllä. TEN-T-verkostosta kysyi edustaja Jalonen hyvän kysymyksen. Helmikuun lopussa meillä tulee olemaan hakuaika, ja siihen mennessä me katsomme ne hyvät hankkeet. Niidenhän pitää olla sellaisia hankkeita, joita kansallisesti ensin tuetaan, elikkä rahat pitää löytyä ensin kansallisesti, mutta se kannattaa hyödyntää. Meillä on siis monia satoja miljoonia sieltä saatavissa, jos me vain osaamme hakea oikeisiin paikkoihin, ja mehän osaamme. Yksityistiet ja alempiasteiset tiet — kyllä niitäkin pitää hoitaa. Meillä on juuri yksityisteistä tehty selvitys, miten siellä pitäisi hallinnollista taakkaa vähentää, jotta sinne pystytään erilaisia toimintoja te- kemään, mutta kyllä ne rahaakin tarvitsevat, ja valitettavasti on jouduttu näistä yksityisteistä vähentämään. Nyt on tarkoitus, ja tämä meidän ryhmäkin otti kantaa siihen, että alempiasteisesta tiestöstä pitää myös- kin pitää huolta. Nämä ovat juuri niitä elinkeinopoliittisesti tärkeitä asioita. Jatketaan seuraavassa vastauksessa lisää. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kiitoksia. Ministeri Kiu- rulla jäi äsken vähän keskenkin, 5 minuuttia.

Täällä ovat kyllä puheenvuoropyynnöt ylhäällä. Seisominen aina välillä tekee kyllä terveellistä, mutta ei ole pakollista.

Versio 6.1 148 OvM Kiuru Keskiviikkona 179

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru: Arvoisa puhemies! Mi- nusta edustaja Palm kysyi hyvin, mitä me voisimme tehdä, kun tilanne on aika vakava silloin, kun hätäpuhelut eivät mene läpi, mistä moinen voisi johtua ja mitä pitäisi tehdä. Ehkä ensimmäinen asia on kuitenkin se, että tämän päivän lainsäädäntö on erittäin tiukka. Meillä on olemassa jo tällä hetkellä tilanne, jossa televerkot on lain mukaan raken- nettava ja ylläpidettävä siten, että ne kestävät erilaisissa poikkeus- ja vikatilanteissa. Siis ei ole mahdollista, että tällaisissa poikkeustilan- teissa, vikatilanteissa eivät ihmiset pääsisi soittamaan. Aina pitää olla varmuudessa vara parempi, ja siltä osin teleyrityksillä on velvollisuus varautua huolehtimaan toimintansa jatkuvuudesta ja palveluiden häi- riöttömyydestä myöskin varajärjestelmillä. Näin ei kuitenkaan nyt tapahtunut, niin kuin viittasitte tähän So- neran esimerkkiin viime päiviltä, ja olen siitä pahoillani, että me olemme tilanteessa, jossa me nykyistä lainsäädäntöä joudumme nyt katsomaan: miten on mahdollista, että näistä keskeisistä yhteiskunnan tur- vallisuusasioista ei pystytty pitämään kiinni? Me olemme pyytäneet, Viestintävirasto on siis pyytänyt, Soneralta operaattorina selvityksen, miten tämä ylipäänsä on mahdollista, ja sen jälkeen arvioidaan, onko Sonera noudattanut nykyistä lainsäädäntöä. Tällaisissa palvelukatkoti- lanteissa on erittäin vakavaa erityisesti se, että ihmiset eivät ole pääs- seet hätänumeroon soittamaan. Kysyitte myöskin, mitä on tässä yhteydessä tehtävissä, kun hätä- puhelut eivät toimi. En mene kovastikaan yksityiskohtiin, mutta luulen, että julkisuudessa, kun asiantuntija vastasi tähän kysymykseen, hän ehkä hyppäsi jo yhden, ensimmäisen seipään yli kovalla vauhdilla, ja olemme joutuneet nyt Viestintäviraston puolelta korjaamaan näitä

Versio 6.1 148 OvM Kiuru Keskiviikkona 180

lausuntoja siltä osin, että kyllä meillä tänä päivänä on tosiasiallisesti mahdollisuus soittaa hätäpuhelu pääsääntöisesti myöskin poistamatta puhelimesta sim-korttia, ja teknisistä yksityiskohdista en nyt puhu sen tarkemmin tässä. Mutta on tärkeätä, että me olemme myöskin korjan- neet tätä käytäntöä, jota arvosteltiin julkisuudessa, sitä, miten voi olla mahdollista, että hätäpuhelun soittaakseen pitäisi poistaa sim-kortti tällaisessa tilanteessa, jossa puhelimen ruudulla ei näy enää ollenkaan kentän voimakkuutta tai operaattorin tietoja: tosiasiassa on mahdollisuus kuitenkin soittaa. Arvoisa puhemies! Myöskin toinen näkökulma, joka nostettiin esille, on tämä median murros, ja minun täytyy kyllä sanoa, että me olemme paljon yhteiskunnassa kiinnittäneet huomiota erilaisiin raken- nemuutoksiin, jotka tapahtuvat, ja niitä rakennemuutoksia on tuettu yhteiskunnan voimavaroin, millä me olemme pyrkineet pitämään huolta siitä, että meidän työttömyystilanteemme ei ainakaan pahenisi. Har- va tunnustaa, että myöskin lehdistön osalta meillä on menossa valtavan iso rakennemuutos, ja sen varmistamiseksi, että me pääsemme askelei- ta eteenpäin, meidän täytyy varmistaa, että myöskin työpaikkoja tuolla alueella on. Minä yhdyn kyllä siihen valtiovarainvaliokunnan ja myöskin edustaja Rajamäen näkemykseen siitä, että tämä media-alan haastava tilanne on otettava vakavasti. Se tarkoittaa kyllä sitä, että kansainväli- nen kilpailu puristaa meitä entisestään, ja on iso kysymys, miten me voimme säilyttää sisällöntuotantoa Suomessa, kun kilpailua koko ajan tulee myöskin kotimaiselle lehdistölle ulkoa. Tätä kautta on tärkeää, että me saamme myöskin omalla toiminnalla ei niinkään tuotantotukea

Versio 6.1 149 Kopra Keskiviikkona 181

vaan innovaatiotukea tämän 30 miljoonaa euroa, josta on päätökset, ja 20 miljoonaa on nyt käytettävissä ensi vuonna. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että niin avustuksien kuin lainan muodossa Tekes on meillä operaattorina tässä, ja kysymys on siitä, että me panostamme nyt median toimintatapojen ja sisältöjen kehittämi- seen, ja pieni osa tästä tuesta tullaan varaamaan myöskin median inno- vaatiokilpailun järjestämiseen ja niihin palkintoihin siitä syystä, että me saisimme myöskin erityisesti haastettua uudet toimijat, esimerkiksi startupit ja media-alan sisältöjen tuottajat, myöskin tavalliset kansalaiset, siihen, että syntyisi näitä uusia innovaatioita. Mutta suuri osa tästä rahasta tulee siihen, että nykyiset toimijat löytävät uusia ansaintalogii- koita, ja se on tietysti erittäin tärkeää.

Jukka Kopra /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! On hieno havaita, että valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto ja ministeri Risikko ovat tänä vaikeana aikana saaneet hyvän talousarvioesityksen kasaan. On hyvä, että mukana on liikennepoliittisen selonteon hankkeita uusina hankkeina käynnistettäviksi. Erityisen suurella ilolla voi havaita sen, että kuluneena vuonna on tehty ratkaisevat päätökset myös valtatie 6:n remontoinnista Taavetti—Lappeenranta-välillä, ja olen aivan varma siitä, että alueen asukkaat suhtautuvat lämpimällä kiitollisuudella siihen suopeuteen, jota valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto on osoittanut heitä kohtaan, sekä ovat iloisia siitä jämeryydes- tä, jolla ministeri Risikko on tätä projektia käynnistänyt. Haluaisin kuitenkin kysyä nyt, kun EU:n komissio on käynnistä- mässä tätä isoa Junckerin investointiohjelmaa ja sinne on iso potti rahaa tulossa käyttöön, onko kaikki liikennepoliittisen selonteon hankkeet laitettu sinne ikään kuin sisään. Tiedotteisiin kun on perehtynyt,

Versio 6.1 150 Saarinen Keskiviikkona 182

niin on ollut puhetta tämmöisestä tunnin junasta, jota käsittääkseni ei kyllä eduskunnassa ole käsitelty lainkaan. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, missä vaiheessa eduskunta pääsee tähän tunnin junaan ottamaan kantaa ja päättämään, onko se tarpeen vai ei. Ja tietysti suurta huolta kannamme siitä, että liikennepoliittisessa selonteossa jo päätetyt asiat olisivat tässä investointiohjelmassa mukana.

Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Vetoan ministeriin todella voimakkaasti, että hän jaksaisi ja ehtisi keskittyä tä- hän Hanko—Hyvinkää-radan sähköistysasiaan. Se on Länsi-Uuden- maan ydinhanke, valmiiksi suunniteltu, aloitusvalmis, eli nopeiten käynnistettävä sähköistyshanke Suomessa. Siinä se kestää kaiken mahdollisen tutkailun hyötykustannusanalyyseistä lähtien. Sitten toivoisin myös, että ministeriössä erityisesti keskityttäisiin näihin suuriin kysymyksiin, jotka nyt EU:ssa ovat. Tämä 300 miljardin vivutuspotti, josta Suomen osuus voisi olla noin 2 prosenttia: 6 miljardilla saa ihmeitä aikaan Suomen liikenneolosuhteissa. Arvoisa ministeri, herra puhemies! Pisara-rata, tuhansia asuntoja, kymmeniä tuhansia työpaikkoja, liikenteen sujuvuutta. Se on EU-tuen piirissä nyt jo. EU tukee tätä suunnittelua, johon on varattu 40 miljoonaa. Kuvitelkaa, jos tästä vetäydytään, mikä on valtio sopimuskumppa- nina näille kunnille, joita tämä koskee. (Puhemies koputtaa) Älkää, hy- vät kollegat, heiluttako venettä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Ja sitten entinen ikäpuhe- mies Tuupainen, koska hän sinnittelee täällä flunssaisena. (Naurua)

Kauko Tuupainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kii- tos saamastani luottamuksesta.

Versio 6.1 152 Rundgren Keskiviikkona 183

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä on vetäjänsä Ari Jalosen johdolla jättänyt eriävän mielipiteen, jossa he muun muassa kertovat seuraavaa: Kansantaloudenkin kannalta olisi järkevää hoitaa teiden kunnossapito nyt eikä vasta tulevina vuosina. Miksi? Siksi, että asiantunti- jatkin ovat sitä mieltä, että tänä päivänä 1 euron säästö aiheuttaa 3 euron kustannukset jatkossa. Minusta tämä on hyvä havainto ja hyvä huomio. Kysynkin teiltä, arvostamaltani ministeri Risikolta: oletteko samaa mieltä ja mitä aiotte tehdä, jotta tämä homma aivan varmasti toteutuu?

Simo Rundgren /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä hallitukselta on mestarillinen suoritus se, että se on tässä kalkki- viivoilla pystynyt sitouttamaan koko eduskunnan siihen, että seuraavalla hallituskaudella käytetään miljardeja liikenneverkkojen parantamiseen. Arvoisa puhemies! Eilen sain viestin tuolta syvältä maaseudulta maataloustuottajalta, ja se viesti kuuluu Tuntemattoman sotilaan Hie- tasta mukaillen: "En mää Pisara-rattaa kaipaa, lumiauraa mää oottelen, että maitoauto pääsis hakemaan maidot." Puhemies! Pohjoiskalotin rajat ylittävät yhteydet ovat tärkeä osa- alue tässä liikennepolitiikassa. Edustaja Rajamäki kiinnitti aivan oikeaan asiaan huomiota: hän edellyttää strategian laatimiseen yhteistyö- tä Norjan ja Ruotsin kanssa. Meillä on siellä valtavan hyviä hankkeita. On käsittämätöntä, ettei Laurila—Tornio—Haaparanta-ratayhteyttä ole vieläkään saatu rakennettua. Samaten Kolari-radan sähköistys olisi iso apu myös naapurimaan malmikaivoksille, jotka nyt siinä rajan pinnas- sa ovat joutuneet konkurssiin osittain kuljetusyhteyksien vuoksi.

Versio 6.1 153 Eestil? Keskiviikkona17.12.2014 184

Markku Eestilä /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! En- sinnäkin täytyy kiittää korjausvelkatyöryhmää, että se pääsi yksimieliseen näkemykseen. Sillä on suuri merkitys: kun ensi keväänä sitten käydään hallitusneuvotteluja, niin se varmistaa kohtalaisen varmasti sen, että oikeasti näitä rahoja sitten lisätään tuonne perusväylänpitoon. On kaksi huolta, mitkä tuolla Itä-Suomen suunnassa on esitetty. Toinen on linja-autoliikenteen toimivuus, kun me menimme tämmöi- seen kahteen järjestelmään. Toinen on markkinavetoinen, ja toinen on sitten julkisin varoin tuettu. Valitettavasti näyttää siltä, että nämä eivät seurustele keskenään eli tietyt liput eivät sitten käy kaikkiin autoihin, ja sehän on asiakasnäkökulmasta erittäin suuri ongelma. Toivon, että tähän saadaan ratkaisu. Sitten kysyn ministeriltä vielä, että kun liikennepoliittisessa selonteossa hyväksyttiin Ylivieska—Iisalmi—Kontio- mäki-radan sähköistys, niin onko käsitykseni oikea, että 2015 sitä ei keritä toteuttamaan, koska suunnitelma on hieman kesken, mutta se tullaan toteuttamaan 2016.

Harry Wallin /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! En halua kiihkoilla tämän Pisara-radan hankkeen suhteen. Hyväksyn selvityksen ja määrärahan, joka tässä talousarviossa on, mutta toivoisin kuitenkin, että ennen kuin seuraava eduskunta tekee päätökset, niin on todella uusia ja muitakin vaihtoehtoja kuin tämä maanalainen Pisara- rata, (Pertti Hemmilä: Just! Hyvä!) sillä tänä päivänä ei päärautatiease- ma ole enää Helsingin suurin rautatieasema, vaan se on Pasila. (Kes- kustasta: Kyllä, juuri näin!) Paikallisjunien matkustajista kaksi kolmasosaa jää Pasilassa pois ja vain yksi kolmasosa jatkaa Helsinkiin. Tulevat työpaikat Helsingissä tulevat Pasilaan. Eikö voisi ajatella esimerkiksi sellaista vaihtoehtoa, että kun Pasilan asema nyt uudistetaan

Versio 6.1 155 Tossavainen Keskiviikkona 185

kokonaisuudessaan, niin tehdään esimerkiksi junia varten raiteet kahteen kerrokseen ja sitten vain osa junista jatkaisi Helsinkiin? Näin väl- tyttäisiin näin mittavalta investoinnilta. Kun meillä on rahaa kyllä vä- hän, niin se voisi olla järkevää tässä suhteessa. (Keskustasta: Hyvä, juuri näin! Wallinista seuraava liikenneministeri!)

Reijo Tossavainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suurin osa maamme teistä on yksityisteitä. Yhteen pötköön laitettuna ne ulottuvat yli kahdeksan kertaa maapallon ympäri. Pituuteen ja mer- kitykseen nähden valtion tuki on ollut täysin olematonta. Pitää muistaa, että kyse ei ole vain yksityisteistä, sillä suuri osa liikenteestä on muuta kuin tieosakkaiden liikennettä. Kysyn ministeriltä: mikä on arvionne siitä, kuinka paljon valtio voisi, tai paremminkin, kuinka paljon valtion pitäisi osallistua yksityisteiden kustannuksiin? Tätä asiaa ei ole sanottu euromääräisesti korjausvelkatyöryhmän raportissa.

Arto Pirttilahti /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Hyvä jatkaa tuosta yksityistieasiasta. Todellakin siellä on vain 5 miljoonaa euroa rahaa käytettävissä. Vuonna 2005 meillä oli 14 miljoonaa. Eli nämä 16 000 yksityistiekuntaa maksavat enemmän arvonlisäveroa tällä hetkellä valtiolle kuin valtio antaa heille tukea. Erittäin tärkeä elinkeinon, maa- ja metsätalouden, myös matkailun osalta on yksityistieverk- ko. Toinen asia, mistä on tullut paljon puhelinsoittoja, on kupariverk- kojen huono jama tällä hetkellä. Eli monet puhelinyhtiöt, varsinkaan Sonera, eivät huolehdi kupariverkostaan eivätkä niistä laitteista sen jälkeen, vaikka siellä nyt tälläkin hetkellä on vielä laajakaistan käyttä- jiä kupariverkon päässä. Ei ole kuitenkaan toimivaa mokkulaa, saatik- ka sitten muut linjat eivät pelaa, eli tarvitaan niitä valokuituja, joista

Versio 6.1 157 Virolainen Keskiviikkona 186

ministeri mainitsi, ja niitä tulisi vielä kiihdyttää enemmän. Paljon on maaseudulla yritystoimintaa, joka tarvitsee kiinteän ja vahvan yhteyden. Sen tarvitsee olla kahdensuuntainen muun muassa palvelujen jär- jestämiseksi.

Anne-Mari Virolainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää ministeri Kiurun huomiota tähän Laajakaista kaikille -hankkeeseen. Sen kannalta oli hyvä, että valiokunta korotti valtuuksia, mutta huonoa on se, että hanke ei ole toteutunut määrälli- sesti eikä aikataulullisesti tavoitteen mukaan. Tiedustelisin ministeril- tä: onko teillä näkemystä siitä, mikä on se tarvittava summa, jotta aidosti laajakaista on kaikille toteuttavissa? Sitten toinen asia, mihin kiinnittäisin teidän huomiotanne, liittyy 700 megahertsin taajuuksien jakamiseen, joka pitäisi toteuttaa ensi vuoden aikana. Tässä toivon todellakin, ettei vastaavaa sähläystä tapahdu kuin 800 megahertsin osalla, että ensin pidetään huutokauppa ja sitten keskeytetään ja taas vähän fiksataan uudelleen. Aidosti tavoit- teenahan on se, että operaattoreiden toimintaa pysytään edistämään niin, että se on kohtuuhintaista ja on kohtuullista kilpailuakin.

Anneli Kiljunen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Luumäki—Vainikkala- ja Luumäki—Imatra-rataosuudet ovat Suomen vilkkaimpia rataosuuksia, joissa on tällä hetkellä vain yksi raide. Kak- soisraide Luumäki—Imatra on mukana liikennepoliittisessa selonteossa, ja ministeri totesikin, että Liikennevirasto arvioi tätä rataosuutta parasta aikaa. Liikennevirastossa kuitenkin todettiin, että raideväli on valtakunnallisesti yksi tärkeimmistä mutta he ovat kuitenkin pohtimas- sa myös sitä, että suoritettaisiin ainoastaan osittainen perusparannus eikä palvelulaadultaan kaksoisraide.

Versio 6.1 159 Soukola Keskiviikkona 187

Tämä on mielestäni todella hämmästyttävää, kun tietää tämän rai- teen logistisen aseman sekä sen merkityksen niin meidän elinkeinoelä- mälle, metsäteollisuudelle kuin koko Suomelle. Kysyisin ministeriltä, kun tämä asia on sovittu jo selonteossa: eikö ole arveluttavaa se, että tästä yhdessä sovitusta tavoitteesta, kaksoisraiteesta, Liikennevirasto aikoo nyt osittain luopua?

Ismo Soukola /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ensiksi kiitoksia ministeri Risikolle Arolammin liittymästä. Se oli kuitenkin työvoitto alueen kansanedustajalle, kun kolmeen kertaan piti asioita perustella. Toisaalta se oli hyvä esimerkki siitä, että myös liike- elämä on otettu mukaan näiden hankkeitten rahoitukseen. Mutta hypätäänpäs vähän ylemmäksi maan pinnalta lentoliiken- teeseen ja siellä nimenomaan Finavian toimiin aluelennonjohdon häi- riöttömän toiminnan turvaamiseksi — tai lähinnä toimintaedellytysten ei niin hyvään hoitamiseen. Finavia haluaa nimenomaan säästöihin ve- doten siirtää kaikki munat samaan koriin elikkä tuoda Tampereelta aluelennonjohdon myös tänne Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Me tie- dämme jo itäisestä Ukrainasta, että viisi minuuttia siitä, kun vihollisen koneet laskeutuivat kentälle, lennonjohto oli vihollisen vallassa. Vaik- kei näin vakavasta tilanteesta välttämättä ole kysymys, on kuitenkin sellaisia tilanteita, jolloinka meillä pitää olla varajärjestelmät turvalli- sessa paikassa. (Puhemies koputtaa) Toivoisin, että tähän ministeri ot- taisi hyvin voimakkaasti kantaa.

Seppo Kääriäinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Täällä edustaja Rajamäki avasi tämän yhteyden liikenneväylien ja elin- keinopolitiikan välillä. Edustaja Kalli kertoi aivan oikein, mikä yhteys on biotalouden eteenpäinmenolla ja liikenneväylien, alemmanasteisten

Versio 6.1 161 Pelkonen Keskiviikkona 188

teitten, kuntoon panemisella. Edustaja Tossavainen sitten vielä sitä oikeastaan täsmensi. Biotalous on tyhjän päällä, jos alemmanasteiset tiet eivät tule kuntoon. Sitten kohta 2, tämä korjausvelka: Totta kai se oli hyvä, että tämä työryhmä saattoi kääriä kasaan tämän kokonaisanalyysin, mistä rahasta on kysymys, kun nämä pannaan kuntoon, mutta siinähän se oikeastaan onkin. Temppu seisoo ja häntäänsä pyörittää sen suhteen, mikä on se rahoitusmalli, jolla tämä iso velka saadaan kurotuksi umpeen. Tämä inventaario oli oikein ja hyvä saavutus, mutta miten tämä homma ratkaistaan, se on se todellinen kysymys ja siirtyy seuraavalle hallitukselle ilman muuta. Ja kohta 3, Iisalmi—Ylivieska—Kontiomäki-kysymys sekä Vii- tostien pätkä Mikkelistä Juvalle: Nehän ovat olleet selonteossa asioita, putosivat pois, huono juttu. Tämäkin on sitten uuden hallituksen asioita.

Jaana Pelkonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Li- putta matkustamisen vuoksi Helsingin seudun liikenteeltä jää vuosittain saamatta noin 8—10 miljoonaa euroa. Lipputuloilla on rahoitetta- va puolet HSL:n toiminnasta, joten saamatta jäävät lipputulot vaikuttavat ymmärrettävästi joukkoliikenteen palvelutasoon. HSL on jo parina vuonna esittänyt tarkastusmaksun korottamista nykyisestä 80 eurosta 100 euroon HSL:n toimialueella ja koko valtion rataverkolla, ja vii- meisimpänä tätä esitettiin nyt syksyllä. Tarkastusmaksuun ei kuitenkaan ole tehty korotusta vuoden 2007 jälkeen. Kysyisinkin ministeril- tä: minkä takia tätä korostusta ei tehdä, vaikka sille selkeästi on tarvetta?

Versio 6.1 162 Myller Keskiviikkona 189

Riitta Myller /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministe- ri Risikko kertoi hyvin ne pullonkaulat, joita meillä tällä hetkellä on rataverkon kehittämisessä ja rautatieliikenteen kehittämisessä. Itse olen sitä mieltä, että nämä pääkaupunkiseutuun liittyvät kysymykset pitää ratkaista, mutta aivan yhtä lailla myöskin sitä syöttöliikennettä, mikä tuolta maakunnista tulee, pitää sujuvoittaa. Siinä mielessä tämä Imatra—Luumäki-kaksoisraide on ehdottoman tärkeä, kuten muut sa- mantyyppiset investoinnit. Rautatieliikenne pitää saada toimivaksi kaupunkien välillä koko maassa. (Raimo Piirainen: Hyvä, Riitta!) Ja sitten toki nämä tieliikenneinvestoinnit ovat erittäin tärkeitä, ja olen todella tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueitten sopimukseen siitä, että Viininjärvi—Varkaus saa lisää rahaa. Kaikki, jotka ovat sitä tietä kulkeneet, tietävät, että se on täysin epäkelpo ja tämä raha tulee tarpeeseen nimenomaan elinkeinoelämän tulevia tarpeita ajatellen.

Hanna Mäntylä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ha- luaisin nostaa esiin Lapin tiestön kunnon. Täällä vuosi sitten nostin tä- män saman asian esiin, ja silloinen liikenneministeri oli sitä mieltä, että meillä on lähestulkoon parhaimmat tiet koko Suomessa, mutta täy- tyy sanoa, että olen tästä täysin eri mieltä. Meillä Lapissa ajellaan kyl- lä sananmukaisesti henkemme kaupalla, ja valitettavasti siellä myöskin tapahtuu erittäin vakavia liikenneonnettomuuksia. Tietenkään aina ei voi sitä tiestön kuntoa syyttää, mutta kyllä siinäkin on osasyy. Olen jopa kuullut, että on ollut tilanteita, joissa on tullut kielto, että esimerkiksi aurauksia ei saa suorittaa. Pidän tätä kyllä aika hälyt- tävänä merkkinä, koska meillä kuitenkin on turismi ja tämä raskas liikenne, ja tiedetään, että se kuormittaa tiestöä valtavasti. Sitäkin suu-

Versio 6.1 164 Pekkarinen Keskiviikkona 190

remmalla syyllä tästä pitäisi pitää kyllä huoli, että ihmiset saavat siellä turvallisesti ajaa. Pikaisesti vielä tässä haluaisin tästä laajakaistahankeasiasta kysyä, (Puhemies koputtaa) millä mallilla se Lapin osalta on.

Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! En ole tyytyväinen Suomen Postin, Itellan toimintaan. Olen Itellan hallintoneuvoston puheenjohtaja, enkä kerta kaikkiaan hallintoneuvoston kautta ole kyennyt vaikuttamaan siihen, missä tahtoni on vahva. (Rai- mo Piirainen: Olen samaa mieltä Pekkarisen kanssa!) Itellan toiminta on käytännössä sitä, että postin jakelu on se osa, joka tuottaa voittoa. Kuitenkin kun valtio antaa tuotto-ohjeet, minkä verran Itellan pitää tuottaa, ne ovat aika tiukat ohjeet. Useammat muut vastuualueet, liiketoiminta-alueet, ovat tuottaneet tappiota. Postin jakelu on kuitenkin tuottanut voittoa. Kuitenkin ne saneeraustoimet ovat kohdentuneet nimenomaan postin jakeluun ja rajulla tavalla. Ympäri Suomea, kun on järjestelmiä uudistettu, on käynyt niin, että posti tulee entistä myöhemmin, jakelijat ovat väsyneitä, kun tekevät ylitöitä, pa- ketit, jotka aikaisemmin tulivat aamulla kohtuulliseen aikaan, eivät välttämättä tule edes sen saman päivän, normaalin työpäivän aikaan. Arvoisa puhemies! Miten ministeriö aikoo puuttua siihen omista- jaohjaukseen tai regulaatio-ohjeistajana, (Puhemies koputtaa) että Itel- la, tai Posti nykykielellä, pystyisi vastaamaan siihen tehtävään, mikä sille on uskottu? Nyt te annatte toimilupia yksityisille kermankuorijoille, jotka entisestään, (Puhemies koputtaa) kun ne tulevat kermaa kuo- rimaan, heikentävät Itellan mahdollisuuksia.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: No niin, nyt riittää puolitoista minuuttia edustaja Pekkarisellekin.

Versio 6.1 165 Wallinheimo Keskiviikkona 191

Sinuhe Wallinheimo /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ministeri Risikko, olette puhunut sen puolesta, että elinkeinopoliittisesti tärkeitä tiehankkeita viedään eteenpäin. Nyt meillä on mahdollisesti tulossa metsäteollisuushistorian suurin investointi Ääne- koskelle, ja tiet siellä päin, varsinkin Nelostie, ovat äärimmäisen huonossa kunnossa. Muutama päivä sitten muun muassa Vehniällä kuoli taas valitettavasti ihmisiä. Tie on huonossa kunnossa. Kantatie 77 saadaan kuntoon, se on hyvä alku, mutta paljon on vielä tehtävää. Minis- terit Stubb ja Rinne ovat sanoneet, että tämä investointi ei ainakaan heistä jää kiinni. Toivottavasti pystyisitte jotain konkretiaa myös tälle puolelle sanomaan. Toinen kysymys ministeri Kiurulle: Ehdotin puolitoista vuotta sitten digi-alvin alennusta, nyt siitä tuntuvat puhuvan kaikki. Olisiko nyt mahdollista, että menisimme siihen, että tästä ja tästä luettavat materi- aalit [Puhuja näytti käsissään taulutietokonetta ja lehteä] olisivat saman alvin piirissä, joten seurataanko nyt mielellään Ranskan ja Saksan esimerkkiä?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Edustaja, jaoston puheenjohtaja Rajamäki haluaa vastata.

Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minus- ta edustaja Wallinheimo otti hyvin tärkeän asian nyt esille. Metsäteol- lisuuden ja koko kansallisen selviytymisen kannalta tärkeät investoinnit pitää logistisesti laittaa kuntoon. Voin kertoa, että valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto kuuli Metsä Groupin Voutilaista sekä UPM:n Jussi Sarvikasta. Oli aika harvinainen asiantuntijakuuleminen. He ker- toivat hallituksen ja eduskunnan luoneen erinomaiset edellytykset hei-

Versio 6.1 167 Tolppanen Keskiviikkona 192

dän toiminnalleen, kiittivät ja toivottivat hyvää joulua. Aika harvinainen tilanne. Tästä on annettava ministerille ja ministeriölle ja hallitukselle kiitos. Stora Enson osalta valitettavasti tämä kokonaishallinta on vähän enemmän hajallaan, mutta sitäkin on syytä selvittää.

Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä puolestani en ole tyytyväinen Ylen toimintaan. Yle vetää aluetoi- mintaa alas, heittää väkeä ulos ja harrastaa törkeää ikärasismia. Tuntuu siltä, että luvan tähän antoi se, että indeksikorotuksia ei tehty vaan jää- dytettiin. Sanottiin, että sen vaikutus on 10 miljoonaa, mutta todellisuus lienee kuitenkin vain 4,8 miljoonaa. Ministeri, mikä on oikea luku? Tänään Ylessä on kuulemma juhlittu ja juotu kahvia, koska jotain netissä ollutta ohjelmaa oli klikattu 30 000 kertaa. Mikä katsojamäärä se on? Klikkaus kestää alta sekunnin, ei se vaadi katsomista. Silloin kun minä tein esimerkiksi Silminnäkijöitä, niin siellä oli puoli miljoonaa katsojaa. Se on katsojaluku, se katsotaan ensin. Nyt Yle vetää myös aluetoimintansa alas muun muassa Vaasasta. Sinne on rakennettu uusi hd-studio, 2,8 miljoonaa. Nyt kaikkien alueiden kamerat ja studiot vedetään alas. Alueuutiset ryhdytään laittamaan nauhalle kello 15 iltapäivällä. Ne luetaan ulos Tampereelta. Se ei ole enää uutistoimintaa, se on ajankohtaistoimintaa. Onko tarkoitus, että alueet ajetaan kokonaan alas ja että Ylen toiminta siirretään nettiin? (Puhemies koputtaa) Mitä tämä netistäminen oikein on?

Anu Vehviläinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan antaa ruusuja siitä, että te, ministeri Risikko, teitte talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa päätöksen siitä, että tätä jäänmurtajaa ei hankita sinne Liikennevirastolle vaan siirretään sitten

Versio 6.1 169 Urpalainen Keskiviikkona 193

todennäköisesti se Arctia Shippingille, ja se on oikea päätös. Outo juttu, kaksi vuotta sitten tehty budjettirahoitteinen päätös tässä talossa. Mutta sitten tähän perusväylänpitoon. Pidän kyllä sitä todellisena silmänkääntötemppuna, että viime keväänä kehysriihessä tehtiin super- leikkaukset perusväylänpitoon, käveltiin eduskunnan yksimielisen pää- töksen yli, jolla oli tavoitteena nostaa tasoa 100 miljoonaa vuonna 2016, ja ensi vuodelle tehtiin nämä mittavat leikkaukset. Sitä ei pelasta nytten tämä työryhmä, joka on saanut työnsä päätökseen. Yksityisteistä haluan kysyä, mikä teidän kantanne on, mitä te aiotte tehdä sille yksityistielaille, jota on nyt tämä selvitysmies Hämä- läinen esittänyt? Minun mielestäni se sisältää elementtejä, jotka romut- tavat järjestelmän. Sinne tarvitaan rahaa ja hyvää lakia, ja sitä ei saa heikentää. (Pertti Hemmilä: Olen samaa mieltä!)

Anu Urpalainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On aika todellakin kiittää molempia ministereitä myös tällaisesta poikki- hallinnollisesta yhteistyöstä. Hyvin vähälle huomiolle on jäänyt mei- dän ict-hankkeidemme eteneminen, ja kiitän tästä sähköisestä tunnista- misesta, joka onkin jo liikenne- ja viestintävaliokunnassa käsittelyssä, mutta tällä yhteistyöllä on ollut iso merkitys siihen, että myös kansallinen palveluarkkitehtuuri pystyy etenemään. Olisinkin kysynyt: mitä nyt vielä seuraavien kuukausien aikana molemmat ministerit vievät eteenpäin tässä ict-maailmassa, jotta kansalaisten käytäntö sitten para- nee? Voisi sanoa, että myös valtion näkökulmasta rahaa alkaa jäädä sitten näihin maanpäällisiin infroihin.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Me kaikki täällä tiedämme, että nykyrahoitus ei riitä pitämään väyläverkostoamme kunnossa ja erityisesti vähäliikenteisemmät tiet

Versio 6.1 171 Louhelainen Keskiviikkona 194

kärsivät. Tämä taas heikentää muun muassa maaseutuelinkeinojen ja kaivosteollisuuden toimintamahdollisuuksia, ja erityisen suuri ongelma on Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa näiden elinkeinojen harjoittamisen esteenä alkaa olla jo ala-arvoisessa kunnossa oleva tiestö. Maitoautot ja rekat eivät esimerkiksi kelirikkoaikana pääse enää kunnolla kulkemaan. Minulle on jopa kerrottu ambulanssin jääneen kelirikkoaikana kiinni liejuun julkisella yhdystiellä, ja tämä ei kuulosta hyvältä. Toisaalta minulla on kyllä myös kiitoksen aihe, sillä olen edustaja Myllerin tavoin erittäin iloinen valtatie 23:n perusparannukseen Viini- järvi—Varkaus -osuudelle saadusta lisämäärärahasta. Tämä kapea, mutkainen ja vaarallinen tieosuus on Pohjois-Karjalan elinkeinoelä- män kannalta elintärkeä.

Anne Louhelainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Mi- nisteri Rinne mainitsi maanantain budjettikeskustelun yhteydessä perä- ti kaksi kertaa puhtaan veden ja mahdollisuudet ammentaa siitä uutta tulevaisuutta, ja mainitsipa hän sen myös mahdollisena vientituotteena. Suomi onkin täysin omavarainen pohjaveden osalta, ja vientikapasi- teettia olisi runsaasti. Lahden seudulla valtatie 12 on yksi merkittävimmistä ongelma- kohteista, jossa valtatieverkolle asetetut tavoitteet eivät täyty. Se si- joittuu keskelle Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin rakennettua aluetta. Tieosuudella sijaitsevat erittäin tärkeät ja herkästi vahingoittu- vat pohjavesialueet. Ne ovat tärkeitä niin Lahden seudulle kuin myös pääkaupunkiseudulle, sijaitsevathan siellä myös pääkaupunkiseudun varavesivarannot. Arvoisa ministeri, tiellä kulkee vuorokaudessa jopa 22 000 autoa, joista suurin osa raskasta liikennettä. Päivittäisistä vaa- ratilanteista yksikin onnettomuus voi aiheuttaa todella suuret ympäris-

Versio 6.1 172 Kerola Keskiviikkona 195

tövahingot. Arvoisa ministeri, miten tärkeänä näette pohjavesivaranto- jen suojelemisen ja aiotteko ponnekkaasti edistää uuden kehätien ra- kentamishanketta ja näin vähentää liikennettä Salpausselän pohjavesi- alueella?

Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ku- ten täällä monessa puheenvuorossa on kuultu, Suomen kilpailukykyä- hän mitataan logistiikan toimivuudella. Se mitataan elinkeinoelämän kesken ja se mitataan ihmisten kesken, kuinka päästään kulkemaan läpi koko maan. Arvoisa puhemies! Täällä on käsitelty lähes kaikkinumeroisia tei- tä, mutta valtatie 8 on jäänyt vielä käsittelemättä. Haluaisin nimenomaan puuttua siihen. Tällä tieosuudella välillä Kalajoki—Liminka on olemassa suunnitteluvalmius, ja kuten muistamme, kiitos eduskunnan vastikään tekemän Fennovoima-päätöksen, tuo tieosuus nimenomaan vaatii peruskorjausta, ennen kuin tämä kyseinen hanke konkretisoituu ja sitä lähdetään rakentamaan. Nyt kuuluu tietysti kysymys ministeri Risikolle: kun suunnitteluvalmius on olemassa, niin onko myös valtio- varainministeriön ja ministereiden päässä selvillä toteutusaikataulu, to- teutushanke ja sen suuruus?

Kristiina Salonen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vä- lillä tuntuu siltä, että liikennepolitiikan keskeisin jakolinja ei ole hallitus—oppositio-akselilla vaan pääkaupunkiseutu—maakunta-akselilla. (Pertti Hemmilä: Niin se on!) Kyseenalaistamatta näitä suuria kansallisia infrahankkeita on minunkin sanottava monien muiden edustajien tavoin, että maakuntiemme sisälle on piiloutunut metsä- ja maatalo- usyrityksiä, joille nämä vähäliikenteisemmät tietkin ja niiden kunto ovat erittäin merkittäviä ja tärkeitä asioita. Edustaja Kalli nosti täällä

Versio 6.1 174 Paloniemi Keskiviikkona 196

esille siltojen painorajat, ja onkin täysin käsittämätöntä, että rekat tällä hetkellä joutuvat etsimään vaihtoehtoisia reittivalintoja, jotka sitten sijaitsevat esimerkiksi keskellä taajama-aluetta kevyen liikenteen seassa. Näin ei voi jatkossa olla. Pidän tärkeänä, että työryhmän linjoista pide- tään nyt kiinni. Minäkin haluaisin vielä nostaa lopuksi esille valtatie 8:n ja liikennepoliittisen selonteon. Eurajoen osuus tällä valtatie 8:lla vaatii pikai- sia toimia, ja toivon, että liikennepoliittisen selonteon 10 miljoonasta pystyttäisiin pitämään kiinni jatkossakin.

Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tä- män vaalikauden väyläpolitiikan perusteella ei voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että Suomessa ei ole elämää eikä liikennetarpeita muualla kuin Ruuhka-Suomessa ja Ruuhka-Suomen kiskoilla. Näin täytyy ikävä kyllä sanoa. Suuria hankkeita perustettiin jopa perusväylänpidon kustannuksella, kun vuodeksi 2016 luvattu 100 miljoonaa euroa tasokorotusta perusväylänpitoon leikattiin, kuten edustaja Vehviläinen, entinen ministeri, tuossa äsken totesi. Tämä on aivan uskomatonta. Minäkin haluan kysyä: onko ylipäätään alempias- teisella tieverkolla ja yksityisteillä meidän väyläpolitiikassa minkään- laista roolia enää tämän jälkeen, ja onko sitä ylipäätään? Kyllä minäkin haluan nostaa biotalouden mahdollisuudet ja sen hyödyntämisen. Keskustelimme tosiaankin edellisen pääluokan kohdalla näistä asioista, ja ne tarvitsevat juuri myöskin tätä alempiasteista tieverkkoa. Sitten minä haluan myös vielä kysyä ministeri Risikolta: aiotteko vauhdittaa tätä Keski-Suomen tärkeintä infrahanketta? Se on ratkaise-

Versio 6.1 175 Tainio Keskiviikkona 197

van tärkeä Äänekosken tulevan biotuotetehtaan toiminnan kannalta, samoin kuin alempiasteinen tieverkko.

Hanna Tainio /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hienoa, että Tampereen kaupunkiraitiotien suunnittelu on saatu MAL-sopimuksen avittamana hyvään vauhtiin ja sen edellyttämä asemakaavoi- tus on käynnistymässä. Joukkoliikenne on ekologista ja kustannusteho- kasta, ja se helpottaa ihmisten liikkumista, luo työpaikkoja ja parantaa kaupunkien viihtyisyyttä. Samalla saadaan työpaikkoja, helpotetaan asuntopulaa ja edistetään työvoiman liikkuvuutta. Järjestely on todella sellainen, jossa kaikki voittavat. Kysynkin ministeriltä: onko mahdollista harkita, että tällaisia MAL-aiesopimuksia voitaisiin ottaa käyttöön muillakin suuremmilla kaupunkiseuduilla?

Jari Leppä /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Aiemmassa pääluokassa kaikki olimme yksimielisiä siitä, että biotalous tulee olemaan yksi niitä Suomen keihäänkärkiä ja tulevaisuuden talouden hyvinvoinnin tuojia. Biotalouden perusedellytys on se, että meillä on saa- vutettavuus kunnossa. Sitä kautta tulevat sen kilpailukyky ja mahdollisuudet, muuten se jää kuolleeksi kirjaimeksi, ja siksi alempiasteisen tiestön, pienet tiet, yksityistiet mukaan lukien, pitää olla sellaisessa kunnossa, että niitä myöten pystytään tämä tavoite toteuttamaan. Nyt ne eivät siinä kunnossa ole, meidän teiden rapakunto lisääntyy, ja tämä on erittäin vakava asia meidän kilpailukyvyn ja meidän saavutettavuuden kannalta. Siksi on erikoista, että kun me olemme myös linjanneet yhteisesti liikennepoliittisessa selonteossa asioita, nyt me toimimme aivan päinvastoin. Sitä en pidä lainkaan hyvänä. Puhemies! Suomi on myöskin harvoja maita maailmassa, jossa ei ole jonkunlaista liikennerahastoa. Yleensäkin uusien toimintamallien

Versio 6.1 177 Kalmari Keskiviikkona 198

käyttöönottoa me olemme jarrutelleet tässä ja hallitus on jarrutellut. Nyt pitää panna siihen lisää pökköä pesään, että myöskin se valtatie vitonen välillä Juva—Mikkeli saadaan korjattua. Tuo liikenneväli on häpeäpilkku meidän valtatieverkostossamme.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Vielä on viisi, jotka eivät ole kertaakaan saaneet kysymystä.

Anne Kalmari /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Sinne Äänekosken biolaitokselle, joka moneen otteeseen tässä jo on nostettu keskustelussa, tulisi 5 minuutin välein rekka. Tulisi, mikäli pystyy se rekka lähtemään sieltä alempiasteiselta tieverkolta ja mikäli Nelostie ei ole niin ruuhkautunut, että tämä homma onnistuu. Vaadin, että näitä asioita pitää huomioida liikennepolitiikassa. Mutta sitten asiaan, jonka edustaja Pekkarinen jo nosti. Tämä hallitus on keskittämisen tiellä monessa asiassa, mutta tämä Itellan keskit- tämispolitiikka on äärtä ja rajaa vailla. Ministeri Kiuru, mikä teidän mielestänne on kohtuullinen aika saada päiväposti perille? Haluaisin ihan konkreettisen vastauksen tähän, nimittäin nyt Itellan jakelu on keskitetty niin, että sitä lähdetään jakamaan jopa 100 kilometrinkin päästä tai monien kymmenien kilometrien päästä, ja se aiheuttaa kyllä kohtuutonta haittaa niin yrittäjille kuin asukkaillekin.

Elsi Katainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tielii- kenteen ohella myös tietoliikenteen sujuvuus ja kattavuus koko maassa on äärimmäisen tärkeä asia. Ministeri Kiuru, väläytitte julkisuudessa tässä taannoin, että tämän 1 megan tavoitteen sijaan täytyisi jo alkaa tavoittelemaan jopa 10 megan tehoja. Tietysti hyvä ajatus näin ja jossakin varmaan onnistuukin, mutta olisiko ensin kuitenkin huolehditta-

Versio 6.1 179 T. Korhonen Keskiviikkona 199

va siitä, että joka puolella Suomea edes ne 1 megan tehot toteutuisi- vat? Näinhän ei ole. Laajakaista kaikille -hanke ei ole edennyt siinä tahdissa kuin odotettiin ja luvattiin. Ministeri Kiuru, minkälaisia valtion toimenpiteitä vielä tämän kauden aikana voisimme odottaa niille alueille, joilla laajakaista ei vielä toimi, ja näettekö aidosti, että laajakaista kaikille todella tulee toteutumaan?

Timo V. Korhonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Liikenneministeri on puhunut lämmöllä näistä elinkeinopoliittisista lii- kennehankkeista aivan oikein. Mutta haluan nostaa poikkeuksellisesti yhden hankkeen esille, nimittäin liikennepoliittisen selonteon hankkeista käynnistämättä on vain rataosuuden Ylivieska—Iisalmi—Kon- tiomäki sähköistyshanke, siis hanke, joka on mitä suurimmassa määrin elinkeinopoliittinen hanke. Vartiuksen pellettiliikenne tarvitsee sitä pikaisesti, Siilinjärven Yaran tehtaat tarvitsevat sitä pikaisesti, kasvavat puumäärät tarvitsevat sitä ratayhteyttä pikaisesti. Ministeri, kuinka tämä voi olla vielä tässä tilanteessa? Mitä tälle sähköistyshankkeelle voidaan tehdä? Jos mahdollista, puhemies, minä toivoisin, että myös jaoston puheenjohtaja, edustaja Rajamäki arvioisi hiukan tämän hankkeen tarvetta ja sen nopeuttamista.

Mikko Savola /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Kun Yle-vero säädettiin tässä salissa, niin sillä haluttiin ilman muuta tasapuolisuutta maksuihin mutta myös varmuutta siihen, että on tasapuolista ihmisille myös näitten tiedotusvälineitten suhteen. Arvoisa vies- tintäministeri, haluan teille nostaa epäkohdan esiin, josta saa jatkuvasti yhteydenottoja. Ne ovat katvealueet, mitä meillä on digilähetyksissä tällä hetkellä.

Versio 6.1 181 Rajam? Keskiviikkona 200

Lehtimäki—Soini—Ähtäri-akseli Keski-Suomen ja Etelä-Pohjan- maan välissä jää pahaan katvealueeseen. Olen muun muassa Digitan kanssa käynyt keskusteluja itse, mutta valitettavasti edelleen näitä ka- navanippuja puuttuu näistä lähellä olevista antenneista. Ratkaisu tähän olisi, että digilähettimeen 188, joka sijaitsee Ähtärissä, saisi C- ja E- kanavanipun ja näin tulisi tasapuolisuutta näihin kanaviin. Vetoan teihin, ministeri, voisitteko te lyödä nyrkkiä pöytään ja saada Digitan kanssa neuvottelutuloksen aikaan, että tasapuolisuus myös kanavanip- pujen suhteen toteutuisi tuolla maakunnassa?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Jaoston puheenjohtaja, edustaja Rajamäki.

Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tähän hankkeeseen on eduskunta aikaisemmin myös lisäbudjettien yhteydes- sä kuten valtiovarainvaliokuntakin puuttunut, pitänyt tätä erittäin kii- reellisenä Suomen talouden ja totta kai myös näiden vientiyritysten, Venäjän transitojen ja myös sen takia, että erittäin iso raideliikenteen sähköistyshanke, siihen liittyvät veturihankinnat ovat hyvin keskeisesti kiinni siitä, että etunojassa viedään näitä raideliikenteen isoja sähköis- tyshankkeita eteenpäin, jopa niin, että tämän hankkeen lykkäytyminen voi vaikuttaa kymmenenkin sähköveturin tilauksen lykkäämiseen ja jopa tarpeettomien dieselvetureiden erityishankintaan. Onhan se aivan käsittämätöntä. Tältä osin junien pituus ei voine olla ongelma suunnit- telulle. Tästä olemme edustaja, varapuheenjohtaja Korhosen kanssa ja edustaja Hemmilän kanssa myös VR:n hallintoneuvostossa käyneet keskustelua, että nyt tämä suunnittelu ja hankkeen hallinta on käytävä

Versio 6.1 182 Lohi Keskiviikkona 201

myöskin, ja tulemme käymään sen myös valtiovarainvaliokunnassa tammikuussa läpi.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Edustaja Lohi ja sen jäl- keen ministerit.

Markus Lohi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erinomaisia puheenvuoroja perusväylänpidon riittävästä rahoituksesta. Tähän asiaanhan puuttui myös Valtiontalouden tarkastus- virasto 6. marraskuuta tarkastuskertomuksessaan todeten muun muassa seuraavaa: Valtion talousarvion rakenne ei edistä väylänpitovarojen kokonaistarkastelua. Liikenneväylien kunnossapitoa ja tasonparannus- tarpeita tarkastellaan ohjauksessa ja budjetoinnissa erillisinä, vaikka niitä tulisi tarkastella kokonaisuutena. Menettely on johtanut joidenkin suurten ja kalliiden tasonparannushankkeiden suosimiseen sen sijaan, että olisi panostettu olemassa olevan väyläverkoston kunnossapitoon. Haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä: oletteko noteerannut tämän tar- kastusviraston kertomuksen, ja tuleeko tämä aiheuttamaan joitakin muutoksia budjetointirakenteeseen? Toinen asia, jonka haluan nostaa esille: Haluan myös kiittää mi- nisteriä, että olette käyttänyt positiivisia puheenvuoroja Soklin ratahankkeen puolesta, mutta pelkkä positiivinen asennehan ei riitä, kuten tiedämme. Tarvittaisiin konkreettinen päätös, millä osin valtio on valmis osallistumaan hankkeeseen. Kysyisin: missä tämän asian suhteen tällä hetkellä mennään?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Ministeri Risikko, 5 minuuttia.

Versio 6.1 183 LkM Risikko Keskiviikkona 202

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko: Arvoisa herra puhemies! Kiitos taas näistä teidän kysymyksistänne. Rahoitusmalleista jäi minulla tuossa edellisessä puheenvuorossa kertomatta, elikkä mehän tuossa korjausvelkatyöryhmässä mietimme erilaisia rahoitusmalleja. Meillähän on nyt jo käytössä tällaisia niin sanottuja monikanavarahoitusmalleja, kuten että elinkeinoelämä ja kunnat ovat mukana ja valtio. Sitten meillä on näitä PPP-hankkeita ja eräänlaisia takaisinmaksuhankkeita. Niissä vain ongelma on se, että monta kertaa se tulee pitkällä juoksulla tosi kalliiksi, mutta pakkohan meidän on erilaisia vaihtoehtoja tehdä. Myöskin tällaista Rahoitus Oy:tä on siellä tarjottu yhdeksi vaihtoehdoksi, aivan niin kuin ulko- maisetkin esimerkit meille antavat Ruotsistakin. Niitä on ihan hyvä käyttää, ja minun mielestäni niitä kannattaa käyttää hyväkseen. Täällä puhuttiin myöskin käyttäjän maksuista. Meillähän on tämä vinjettimaksu, jolla ulkolaisilta rekoilta otettaisiin maksua. Sitä on val- misteltukin, mutta ongelmaksi muodostui se, että ei löytynyt keinoa, millä me olisimme kompensoineet sitä kotimaisille rekoille. Minun mielestäni se ei voi olla niin, että suomalaiset maksavat sen asian, vaan se on nimenomaan tarkkaan harkittava, että se saadaan täsmättyä juuri niille ulkolaisille rekoille, ketkä niitä sitten käyttävätkin, eli sitä samaa, mitä ulkomaillakin tehdään. Totean, kun täällä monta kertaa tuli esille Imatra—Luumäki, että Liikennevirastohan tekee siitä selvitystä. Tarkoitus on, että se selvitys nyt valmistuisi vuoden 2015 alussa ja sitten saataisiin tehtyä se suunnitelma, milloin sitä käynnistetään. Selonteon hankehan se on, se on aivan totta.

Versio 6.1 183 LkM Risikko Keskiviikkona 203

Sitten mennään näihin uusiin kysymyksiin nyt siinä järjestykses- sä, mitä olen tänne kirjannut. Edustaja Vehviläiselle kiitos, puhuitte tästä jäänmurtajasta ja olette itsekin sitä mieltä, että se ei välttämättä ole hyvä, että se aikoinansa Liikennevirastolle annettiin. Nythän sitä ollaan siirtämässä. Vaikkei sillä nyt vissiin vielä nimiä ole, niin toivon, että Lady Sisu pääsee sitten jossain vaiheessa lipumaan myöskin jäänmurtotehtäviin. Jos ette vielä tiedä, niin jäänmurtaja on hyvä esimerkki sisusta kaiken kaikkiaan. Sehän murtaa sitä jäätä, mikä on pinnan alla, joka ei välttämättä näy. Tutkija Emilia Lahti, joka on tutkinut sisua, on tullut siihen tulokseen, että jäänmurtaja on hyvä esimerkki suomalaisesta sisusta, se symboloi sitä, joten lippu salkoon Lady Sisulle sitten, kun se valmistuu. Sitten te kysyitte näistä Juncker-investointihankkeista. Tiedoksi kysyjälle, että se on julkinen lista, minkä me olemme esittäneet valtio- varainministeriölle, ministeri Rinteelle ja pääministerille heidän ky- syessään sitä. Mehän teimme valtavan pitkän listan siitä syystä, että varmasti löytyy niitä rahoitettavia hankkeita myös Suomeen ja ne on tarkkaan harkittu, on arviointi tehty, millä me voisimme edistää nimenomaan kasvua ja elinkeinoelämää ja elinvoimaa. Te kysyitte myöskin tästä tunnin radasta, koska se on yksi siellä listoilla ja totta kai selonteon hankkeita, mutta sitten on myöskin muita hyviksi havaittuja, enkä ole käyttänyt tässä listassa mitään FMS-meto- dia, eli from my stetson, vaan ihan oikeasti olen Liikennevirastosta tilannut arvioinnin hyödyistä. Sillä listalla mennään, se on julkinen lista, sieltä voi katsoa. Olen tilannut myöskin tästä tunnin radasta arvioinnin niistä hyödyistä, mitä sillä voidaan saavuttaa.

Versio 6.1 183 LkM Risikko Keskiviikkona 204

Edustaja Saariselle totean, olen ihan samaa mieltä kanssanne, että ei tässä mitään vastakkainasettelua kannata asettaa. Kyllä Pisara-rata on koko Suomen hanke, mutta olen sitä mieltä, että yksittäisenä, itse- näisenä, yksinäisenä hankkeena se ei ole riittävän hyödykäs, vaan nimenomaan kustannus—hyöty-suhde pitää saada paremmaksi, jolloinka se tarvitsee rinnalleen myös niitä, mitä on alun perin ajateltu, kuten esimerkiksi HELRA, Helsingin ratapihan hanke, joka on selonteon hanke. Olen ehdottomasti sitä mieltä. Täällä kollega Wallin, hyvä ystäväni Pohjanmaalta, sanoi, että se olisi Pasila, jota pitää rakentaa. Ei ole mitään vastaan Pasilan aseman rakentamista, mutta HELRA on kuitenkin selonteon hanke. Se on tär- keätä, että Helsingin ratapiha saadaan kuntoon, mikä sitten tuo sitä syöttöä Pisaraan, ja ne äsken puheessa mainitsemani muut hankkeet, jotka tarvitaan, jotta Pisarasta on tosiaankin hyötyä. Minä olen tosi tarkka kaikista rahoista, mitä Liikennevirastossa on, ja minun mieles- täni niiden pitää olla hyötyhankkeita. Arvoisa puhemies! Jos annatte pari minuuttia lisää, niin olisin kiitollinen. Rundgrenille sanon vain sen, että koko Suomi pitää olla ja kannatan todellakin, mitä sanoitte, että myös pohjoinen pitää ottaa huomioon. Sokli — joka täällä tuli monenkin suusta, edustaja Lohi käytti siitä hyvän puheenvuoron — on tärkeä asia. Talouspoliittinen ministe- riryhmä päätyi siihen, että nyt tehdään suunnitelma, jota tarjotaan Ya- ralle, koska tässä me tarvitsemme kunnat ja yhtiön mukaan. Yaralle on lähetetty kirje, me odotamme helmikuussa vastausta, ja sen jälkeen sitten lähdetään neuvottelemaan. Myöskin edustaja Mäntylä käytti tästä hyvän puheenvuoron.

Versio 6.1 183 LkM Risikko Keskiviikkona 205

MAL-aiesopimukset. Kyllä minä olen sitä mieltä, että täällä käy- tettiin niistä hyvä puheenvuoro. Kyllä MAL-aiesopimuksia on muissa- kin kaupungeissa, eli aika monessa isossa kaupungissa on nyt tehty MAL-aiesopimuksia. Itse lisäisin siihen tämän "PE" eli MALPE eli palvelurakenne ja elinkeinoelämä, ei ainoastaan maankäyttö, asuminen, liikenne, vaan myöskin palvelurakenne, koska palvelurakenne tulee muuttumaan esimerkiksi soten kautta. Me joudumme keskittämään joitakin tämän kautta, ja siitä syystä, jotta ihmiset pääsevät terveyskes- kuksiin, tarvitaan hyviä liikenneväyliä, elikkä kaikkea se sote aiheuttaa. Sitten edustaja Eestilälle. Te kannoitte huolta, niin kuin moni muukin, Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäestä, ja kysyttiin, tarvitaanko sitä. Kyllä tarvitaan. Siitä on Liikennevirasto myöskin tekemässä arvi- ota, mitä kaikkea siihen tarvitaan. Uudelleenarviointi on pakko tehdä. Tavoite on todella vahva, että 2016 saadaan sitä eteenpäin. Kannoitte huolta myös siitä, että tietyt liput eivät käy kaikissa joukkoliikennevä- lineissä. Sitä työtä me olemme nyt käynnistäneet, että tällainen uusi järjestelmä saataisiin eteenpäin. Edustaja Tossavainen on ansiokkaasti kantanut huolta yksityis- teistä. Todellakin se oli 14 miljoonaa silloin aikoinansa, nyt se on 5 miljoonaa, elikkä ei todellakaan riitä 5 miljoonaa, vaan tarvitaan enemmän, (Anu Vehviläinen: 23!) mutta mikä se summa on, emme ottaneet siihen ryhmässä kantaa. — Selvityshenkilön ehdotuksia arvioidaan, eli edustaja Vehviläiselle totean, että tarkkaan katsotaan, mitkä niistä ovat järkeviä ja mitkä eivät. Finavian liikuista Tampereen suuntaan on tehty nyt arvio siitä, onko se järkevää, (Puhemies koputtaa) että kaikki munat laitetaan yh-

Versio 6.1 184 OvM Kiuru Keskiviikkona 206

teen koriin, niin kuin käytitte tätä analogiaa. Siitä meillä on jo arvio tehty, mutta valitettavasti emme ole ehtineet sitä analysoida, mutta palaan siihen teidän kanssanne, arvoisa edustaja.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Nyt olisi jo se luvattu 2 minuuttiakin käytetty.

Puhuja: Oi! Kiitos oikein paljon tähänastisesta, arvoisa puhemies! Pa- lataan vielä sitten myöhemmin.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Ja sitten ministeri Kiuru.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä. Aloitan edustaja Urpalaisen kysymyksellä, koska minusta te nos- titte esiin tiekartan tulevaisuuteen ja halusitte tietää, miten suomalaisen ict-ala tekee sen loikan, josta tänä päivänä pitäisi puhua. Meidän perinteinen ict-teollisuutemme 90-luvun alussa otti ison harppauksen, koska synnytimme sen teollisuuden muodon, joka on pitänyt meitä pystyssä. Mutta tämä perinteinen ict-teollisuus vaatii nyt digitaalisten palveluiden, tietoturvan, ylipäänsäkin tällaisen kryptauksen, big datan pohjalta aivan uutta loikkaa, jossa me voimme maailmassa olla hyviä. Yksi iso asia tulee olemaan se maa, joka keksii omien toimijoidensa kautta teollisen internetin tavalla, joka tulee tuomaan aivan uudenlai- sen mahdollisuuden ulottuvillemme. Siksi me olemme esittäneet alan kanssa yhteistyössä, että myöskin tässä edustaja Kopran ja edustaja Saarisen kysymässä Euroopan inves- tointipaketissa voitaisiin ottaa huomioon näitä uusia kasvun aloja, ja juuri tässä esitämme, että teollinen internet olisi yksi, jossa Suomen

Versio 6.1 184 OvM Kiuru Keskiviikkona 207

osuuteen satsattaisiin, sen lisäksi, että opetusministeriössä tekeillä oleva digipilvi olisi osa näitä EU:n kärkijuttuja. Minusta se on erittäin olennainen kysymys, ja kun kysyitte työohjelmaa eteenpäin, niin kyllä iso juttu on se, että meidän on pakko pystyä satsaamaan älystrategioi- hin eli käytännössä vielä siihen, miten me voimme jatkossa rakentaa myöskin kasvua ict-alalla ja digitaalisissa palveluissa, jotka ministeriö voi omalta osaltaan käynnistää. Nämä ovat isoja kysymyksiä, joihin haemme nyt vastauksia. Minä kiitän siitä, että tunnistitte tämän sähköisen tunnistamisen, koska se on todella iso juttu. Sitä on 6—7 vuotta odotettu, ja minä olen odottanut sitä jo silloin, kun edeltävän kerran olin viestintäministerinä, ja kun takaisin tulin, niin nyt se peli loppui. Nyt me olemme saaneet esityksen puolessa vuodessa kuntoon. Tiedän, ettei se kaikkia miellyt- tänyt, mutta on hienoa, että eduskunta tuki sitä, että nyt puheet loppui- vat ja teot ratkaisevat, ja se on hieno juttu, että näin on menty. Edustaja Katainen, otitte lempiaiheeni esille: yhden megan laaja- kaistayhteyden. Nyt tosiasia on se, että jos jostain Suomesta löytyy sellainen alue, missä yhden megan laajakaistayhteyttä ei ole, ilmoitta- kaa minulle, tulen henkilökohtaisesti kylään. Olen sen täällä ennen luvannut ja olen yhden reissun tehnyt Lisman kylään, niin kuin varmaan moni edustaja muistaa. Kyllä me pystymme tukemaan tällä hetkellä jo peruspalveluna sitä, että yhden megan laajakaistayhteys tarjotaan kaikille, niin kuin nykyinen lainsäädäntö edellyttää. Mutta se ei enää riitä. Se ei vain riitä. Meidän on pakko nähdä, että tänä päivänä jo, jos me otamme EU:n nykyisen regulaatiotason huomioon, me voimme vaatia suomalaisina enemmän. Ja koska tämä on ministerin asetuksella pää- tettävä asia, niin tulen vaatimaan enemmän. Kyllä meidän täytyy tällä

Versio 6.1 184 OvM Kiuru Keskiviikkona 208

alalla pystyä tarjoamaan ihmisille enemmän kuin yksi mega, koska enemmistö suomalaisista saa jo koko Suomessa enemmän kuin yhden megan. Tästä syystä johtuen palaamme asiaan aivan lähipäivinä. Eli pysyn kannassani siinä, että meidän täytyy edistää myöskin sitä yleis- palveluvelvoitetta ja nostaa tätä yhden megan vaatimusta isommaksi, ja siihen operaattoreiden on myös lähdettävä mukaan, koska nykyinen EU-regulaatiopolitiikka jo nämä mahdollisuudet tarjoaa. Edustaja Savola kysyi tv-kuuluvuuksista. En tiedä, olenko juuri tätä asiaa vielä pöyhinyt, mutta palaamme asiaan yhdessä ja katsomme, mitä on tehtävissä. Hankala asia on se, että kun nämä luvat on myönnetty aikoja sitten, niissä toimilupapäätöksissä on useimmiten kerrottu, kuinka paljon sitä peittoa pitää tarjota, ja siihen on toimijoiden sitten helppo vedota. Tästä syystä johtuen jatkossa, kun näitä pää- töksiä tehdään, kyllä meidän täytyy katsoa tämä tarkkaan. Verkkotoi- miluvat ovat tällä hetkellä lausuntokierroksella siitä pohjasta, millä tavalla verkkotoimiluvat tullaan jakamaan, ja palaamme tähänkin asiaan, nimittäin sillä on kontaktipintaa myös niihin asioihin. Sitten edustaja Tolppanen kysyi Ylestä, että mitäs siellä Ylessä puuhataan. No, sitä minäkin kysyn, ja onneksi kysyn oikeassa paikassa, koska täällä on Ylen omistajaohjaus. Eduskunta ohjaa Yleä, ja tääl- tä on hallintoneuvosto valittu, ja saattaapi olla hallintoneuvoston jäse- niäkin paikalla. Sitä samaa olen kysynyt myös julkisuudessa ja kysynyt myöskin toimitusjohtajalta. Mutta niin kuin tiedätte, me ministerit emme saa puuttua Ylen yksittäiseen sisältöön. Se on eduskunnan kä- sissä, ei hallituksen käsissä. Kysyn uudelleen, että eikö noudateta sitä eduskunnan tahtotilaa, jossa alueellinen saatavuus on turvattu, paikallinen toiminta. Ne ovat erittäin tärkeitä juttuja, ja otetaan ne vakavasti.

Versio 6.1 184 OvM Kiuru Keskiviikkona 209

Mutta tietysti maailmassa pitää edistyä myös siihen suuntaan, että di- gitaalisuuttakin harrastetaan. Mutta kannattaa ottaa tämä eduskunnan tahtotila vakavasti hallintoneuvostossa esiin. Edustaja Wallinheimo kysyi tästä digi-alvista, ja puhuitte siitä jo aikaisemmin. Moni muu täällä on myös siitä puhunut, ja itse otin tä- män esiin jo ensimmäisillä agendoilla, kun aloitin. Puhumme lisää. Ehkä vielä jonain päivänä saamme tuoda hyviä uutisia siihen liittyen, että digi-alvia päästään laskemaan. Mutta se on todella iso juttu, ja sii- nä pitää olla EU-alueella vauhdissa. Sitten edustaja Pekkarinen kysyi Itellasta. Minä itsekin olen miettinyt, onko se sellainen lonkero, että siihen ei pääse millään kiinni. Mi- nulla on ollut Itellan kanssa kyllä aikamoinen harjoitus tässä meneil- lään alkukaudesta. Erityisesti uudessa postilaissa, joka eduskunnassa hyväksyttiin, oli kyllä mahdoton toteuttaa eduskunnan toiveita ja Itel- lan vaatimuksia yhteen, ja siinä melkein vuoden päivät meni. Oli erit- täin vaikea saada Itella ymmärtämään, että kansaa pitäisi palvella. Nyt olen itse sitä mieltä, että vieläkin olisi tekemistä omistajaohjauksella siinä, että nämä asiat otetaan vakavasti. Regulaatio-ohjeistajana meillä pelimerkit ovat paljon vähäisempiä kuin on oletettu, ja pahinta tässä kaikessa on se — mitä minä olen itse ajatellut — että kyllä silloin kun postilakia tehtiin, olisi pitänyt eduskunnan määritellä, mille porukalle näitä yksityisiä lupia jaetaan täällä alueella. Mutta nyt on, kuulkaa, puntissa jo eikä auta mikään. Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Pirttilahti nosti hyvän kysymyksen siitä, että kyllä nämä yhteydet pitää saada kuntoon. Myöskin tuotiin yhtymäkohtaa siihen, että ei vain laajakaistalla, laajakaistahank- keella, vaan myöskin näillä nopeilla yhteyksillä. Ja tulette näkemään,

Versio 6.1 185 Hemmil? Keskiviikkona17.12.2014 210

arvoisat edustajat, että oli kauaskantoista ja viisasta, että saimme aikoinaan takaisin 800-taajuuden Venäjältä, sillä sillä me olemme raken- tamassa viidessä vuodessa erittäin nopeita yhteyksiä Suomeen. Tiedän omasta maakunnastani, että yhdellä operaattorilla tulee olemaan jo ensi vuoden lopussa melkein sataprosenttinen jakelu Satakunnan alueella, ja vaikka meidän maakunta on pieni, niin voi kuvitella, että se on kova juttu, jos me puhumme laskennallisesti yli 20 megan yhteyk- sistä. Kyllä kaikki tavat ovat tulossa käyttöön, (Puhemies koputtaa) ja erityisesti pohjoisilla alueilla nämä ovat isoja juttuja, niin että olen samaa mieltä siitä, että pitää jatkaa tätä määrätietoista viestintäpolitiik- kaa.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Tässä oli tasapuolisesti ministereillä 7 minuuttia. Nyt on vielä 15 toisen kierroksen kysyjää, ja annetaan järjestyksessä.

Pertti Hemmilä /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Pelkonen oli puheenvuorossaan huolestunut lähiliikenteen tarkastusmaksuista. Minä puolestani olen huolestunut siitä, millä Hel- singin seudun lähiliikennettä rahoitetaan. Vain alle puolet Helsingin seudun lähiliikenteestä rahoitetaan lipputuloilla, lähes 300 miljoonaa veronmaksajien rahoituksella muuten. Minä olen myöskin erittäin huolestunut yleisten teiden talvikun- nossapidosta. Viime lauantaina, siis vasta joulukuun puolivälissä, tuonne Varsinais-Suomeenkin saatiin ensimmäinen kunnon lumisade, ja kun 10 senttiä oli märkää lunta lauantaiaamuna teillä, niin lauantaina iltapäivällä ei vielä ollut teitä aurattu, jopa vilkasliikenteisiä teitä oli auraamatta. Tämä aiheuttaa kyllä ajatuksia, että toimiiko meillä

Versio 6.1 186 Saarinen Keskiviikkona 211

Liikenneviraston ohjauksessa perusväylänpidon osalta tämä kunnossapito lainkaan.

Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Kysyisin ministeriltä: onko ministerin mielestä Liikennevirasto ryhtynyt teke- mään liikennepolitiikkaa? Sehän on enemmän urakoitsijavirasto kuin poliittinen byroo. Eihän sille kuulu arvioida, tarvitaanko Suomeen Pi- sara vai ei, sehän toteuttaa sen sitten, jos niin päätetään. Ja tämä on aika vakava kysymys. Sitten vielä tästä Pisarasta. Se on hallitusohjelmassa, siihen on budjetoitu 40 miljoonaa, se on EU-tuen piirissä, Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvava metropoli, junaliikenne on kasvanut 40 prosenttia, ja tämä Pisaran kaatuminen romuttaisi koko pääkaupunkiseudun MAL- sopimukset, asunnot, työpaikat ja vaikka mitä, ja myöskin joukkoliikenteeseen vaikutus olisi dramaattinen. Joten tästä toivoisin vielä, että ministeri tätä miettisi, että onko tässä varaa enää peruutella. Hyöty— kustannus-indeksihän riippuu siitä, (Puhemies koputtaa) mitä arvioidaan jollain ratapihajärjestelyllä esimerkiksi saavutettavan. Sinne saa minkälaisen luvun haluaa sinne jakokulmaan.

Reijo Tossavainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tasan 10 vuotta sitten myin omistamani paikallislehden pois, kun näin silloin paperimedian huonon tulevaisuuden. Nyt arvioin, että jo ehkäpä 5—10 vuoden kuluttua maakuntalehdet ilmestyvät kolme kertaa viikossa. Se tietää tuhansien työpaikkojen vähentämistä toimi- tuksissa, painosaleissa ja erityisesti jakelussa. Kysyn ministeriltä: Mi- ten pitäisi varautua tulevaan, voitaisiinko varhaisjakelu ja päiväkanto yhdistää? Voitaisiinko jakeluun yhdistää muita palveluja, ja mitä?

Versio 6.1 188 Vehkaper? Keskiviikkona17.12.2014 212

Mirja Vehkaperä /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa ollaan liikuttavan yksimielisiä siitä, että perus- väylänpitoon pitää saada lisää rahaa. Niin oikealla, keskellä kuin va- semmalla on todistettu sitä, että on liian vähän rahaa alempiasteisesta tiestöstä ja perusinfrasta huolehtimiseen. Ja sitä meinaan vain kysyä, että kun 54 miljardia euroa on tällä viikolla jaossa tämän keltaisen budjettikirjan mukaisesti, emmekö me voi tehdä poliittisia päätöksiä tässä ajassa, kun kaikki ovat siitä liikuttavan yksimielisiä. Edustaja Harry Wallin käytti loistavan puheenvuoron Pisara-radan muistakin vaihtoehdoista. (Matti Saarinen: Ei todella pitänyt! Surkea, asiantuntematon!) Kaikki tietävät sen, että Helsingin ratapiha tarvitsee ongelmiinsa ratkaisuja, ja ratapihaan ollaan parhaillaankin tekemässä mittavia, kymmenien miljoonien eurojen korjauksia, jotta junaliikenne tuolla ruuhkaisella ratapihalla saadaan sujuvammaksi. Hyöty—kustannus-indeksi on huono, (Puhemies koputtaa) ja Liikenneviraston asian- tuntijat ovat todistaneet toista.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: No niin, nyt minuutti on kulkenut.

Anu Urpalainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Noin 60 000 nuorta vuodessa ajaa ajokortin. Meillä on uusittu kuljetta- jaopetusta tässä vuosien varrella, ja tiedän, että kuljettajaopetuksen ke- hittäminen on ollut edellisellä ministerillä tapetilla, ja nyt toivon mukaan on myös nykyisellä ministerillä tapetilla siitä näkökulmasta, että saisimme selkeitä ja ennustettavia, pitkäjänteisiä linjauksia, kuinka tä- män ajokorttiopetuksen kanssa edetään. Ilmassa on ollut aikamoista hämmennystä. Jotkut ovat heittäneet, että mentäisiin suoraan tällaiseen

Versio 6.1 190 Kym?inen Keskiviikkona 213

tutkintoperusteiseen ja luovuttaisiin opetuspainotteisesta. Toivottavasti se ei ole ministeriön näkemys. Olisinkin kysynyt, millaisia suunnitelmia tämän kuljettajaopetuksen kehittämisessä ministeriöllä on varsinkin liikenneturvallisuuden näkökulmasta, perheyritysten näkökulmas- ta ja työllisyysnäkökulmasta, mutta erityisesti sen nuoren kuljettajan ja perheen näkökulmasta.

Suna Kymäläinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Vielä palaisin tuohon Saksan parlamentin tänä päivänä tekemään päätökseen moottoritiemaksuista: siellä maksut koskettavat myös sak- salaisia, mutta heille se korvataan alennuksena autoveroista. Suomes- sahan ollaan esitetty muun muassa kuljetusyrittäjien osalta polttoaine- veron palautusjärjestelmää. Mutta mielestäni valiokunta painotti lausunnossaan sisävesiväyli- en tehokkaampaa käyttöä aivan oikein. Näitä voitaisiin hyödyntää sel- västi nykyistä enemmän metsäteollisuuden ja energiantuotannon kulje- tuksissa. Valiokunta nosti esille Kouvolan ja Heinolan yhdistävän Ki- molan kanavan kunnostamisen. Tästä on arvioitu olevan hyötyä matkailulle ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle. Valiokunta katsoi, että liikenne- ja viestintäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tulisi yhdessä selvittää kanavahankkeen kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet. Kiinnostuneena kysyisin, kuinka toive otetaan ministeriössä vastaan.

Osmo Kokko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tuolla oli taustalla puhetta siitä, että ulkolaiselta tavaraliikenteeltä tämän tienkäyttömaksun kerääminen on ongelma, kun joudutaan myös sitten keräämään kotimaiselta, mutta kyllähän tämä ongelma poistuu sillä,

Versio 6.1 192 Pekkarinen Keskiviikkona 214

kun kotimaisille annetaan verotilin kautta palautus tähän tienkäyttö- maksuun. Tämä ongelma poistuu sillä. Ja sitten toiseen asiaan: Tuossa edustaja Pekkarinen otti erittäin hyvin tuon Postin asian esille, ja itse myös olen erittäin huolestunut siitä, että Itella on ennen kaikkea kuljetuspuolella röyhkeällä tavalla siirtynyt ja dumpannut jopa 30 prosentilla taksoja alaspäin. Se on ai- heuttanut katastrofin yksityisen puolen yritteliäisyydessä. Siellä on tapahtunut yrityskuolemia. Tietysti tämä tarkalleen olisi omistajaohjauk- selle kuuluva asia. Haluan kuitenkin tämän asian nostaa tässä, että ministeri on tietoinen ja vie tätä asiaa eteenpäin, koska tästä tulee erittäin paljon palautetta.

Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hyvä kuulla ministerin Itellaan liittyvä pohdinta. Tässä on kuitenkin mielestäni myöskin nyt hallituksella se tekemisen paikka. Ensinnäkin on ihan totta, että Kataisen hallitus määräsi, että Tran- spointin pitää fuusioitua Itellaan, ja siitä seurasi ilman muuta raskaita taakkoja, joita osaltaan nyt sitten Postin jakelu on tosi asiassa maksa- massa. Ja tämä ei voi olla oikein. Toisaalta te olette antanut nyt jo ainakin kolme lupaa näille kermankuorijoille, jotka tulevat markkinoille, tekevät hommat siellä, missä se on kaikista edullisinta, ja jättävät Itel- lalle sen osan Suomea, mikä on kaikista hankalin hoitaa. Ja sitten te puhutte innovaatiotuesta. Nythän tarvittaisiin sitä jakelutukea, sitä jakelutukea, joka myönnettäisiin vain siitä jakelusta, joka tapahtuu näit- ten keskusten ulkopuolella. Sinne tarvittaisiin tätä tukea. Ellei tämän tyyppisissä ratkaisuissa päästä eteenpäin, ellette te niissä ojenna kät- tänne Itellalle... Minä ymmärrän toisaalta, että Itellankin (Puhemies koputtaa) täytyy tehdä jotain. (Puhemies koputtaa) Nyt toivoisin siis,

Versio 6.1 193 Tiainen Keskiviikkona 215

että myöskin hallitus vastaa osaltaan siihen haasteeseen, mikä teille on heitetty.

Eila Tiainen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä olen ollut vähän pettynyt siitä, miten takkuillen laajakaistahanke on edennyt, ja luulenpa, että sähköinen tunnistautuminen ei ole meillä mahdollista ennen kuin laajakaistasuhteet ja -yhteydet toimivat kaukai- simpiinkin tupiin. Puhuitte tästä median murroksesta, ja minä kuvittelin hyväuskoi- sesti, että kun Yleisradion asiat ja Yle-laki ja rahoitus on saatu kuntoon, niin median murrosta Yleisradiossa ei nähdä, mutta siellähän on nähty tänä syksynä aikamoiset mullistukset. Onko ministerillä tarkempaa tietoa siitä, millä tavalla tuo lehdistö aikoo sitä innovaatiotukea hyödyntää? Minusta kaikkein nopein ratkaisu tähän hankkeeseen ja ongelmaan olisi se, että sitä digijulkaisujen alvia voitaisiin alentaa. Se olisi paljon nopeampi ja tehokkaampi tapa mielestäni. Mutta minkälainen on tuon innovaatiotuen tarkoitus?

Oras Tynkkynen /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yritystukiahan on karkeasti ottaen kahta sorttia, säilyttäviä ja uudista- via, ja tämä innovaatiotuki on jälkimmäistä laatua eli uudistavaa, ja sen takia pidän sitä ihan tässä tilanteessa perusteltuna. Hallitusohjelmassa todetaan, että otetaan käyttöön valtakunnallinen joukkoliikenteen lippujärjestelmä, jossa yhdellä matkakortilla voi matkustaa kaikissa joukkoliikennevälineissä. Se kirjaus on aika yksiselitteinen, mutta tätä yhtenäistä joukkoliikennelippua ei vieläkään näy. Sen rakentamista on aloiteltu toki, mutta esimerkiksi Hollannissa se on ollut käytössä jo vuosikausia. Voiko ministeri päivittää tilanteen, mis- sä tässä nyt mennään?

Versio 6.1 195 Salonen Keskiviikkona 216

Pisara-hankkeesta monet edustajat, muun muassa edustajat Raja- mäki, Saarinen ja Karimäki, ovat tuoneet hyvin esiin, minkälaisia etuja siihen todennäköisesti liittyy. Varmaan se olennainen kysymys on se, että jos on käytettävissä suuruusluokkaa miljardin euron potti, niin onko juuri Pisara-hanke se, jolla saadaan sillä rahasummalla kaikkein suurimmat hyödyt. Meillähän on monia muitakin tärkeitä hankkeita, (Puhemies koputtaa) kuten vaikka Raide-Jokeri, joka voisi tuottaa myös monia näitä aiemmin mainittuja välttämättömiä... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle]

Kristiina Salonen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Mi- nunkin on vielä muutama sana Postista sanottava, sillä eduskunnan on oltava huolissaan siitä, mitä Postin sisällä tapahtuu ja mikä on Postin tulevaisuus. Olen siihen itse yrittänyt vähän perehtyä, ja huolestuttavia ovat olleet ne viestit, kuten täällä on jo todettu, että nämä henkilöstö- vähennykset ovat johtaneet postin viivästymisiin, ylitöiden teettämi- siin, joiden seurauksesta sitten on jouduttu ottamaan takaisinkin näitä jo kertaalleen irtisanottuja työntekijöitä, ja sitten sellaisiin kiertovuo- roihin, joissa ei ole huomioitu esimerkiksi naispuolisten postinjakajien tarvetta kierroksen aikana vaikka wc:n käyttöön. Tiedän, että osa näistä ongelmista kuuluu ministeri Paaterolle, mutta oikeastaan haluaisin kysyä, voisivatko omistajaohjauksesta vastaava ministeri Paatero ja viestintäministeri Kiuru yhteistyössä keskit- tyä näihin Postin ongelmiin. Ja vielä olisin kysynyt ministeri Kiurulta, onko Postin ydintehtävää ruuan jakaminen vanhuksille, koska se on nyt asia, jota Posti selvästikin haluaa lisätä, ja minusta itsestäni se kuulostaa vähän huolestuttavalta vanhusten näkökulmasta.

Versio 6.1 196 Jalonen Keskiviikkona 217

Ari Jalonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Palaisin vielä tuohon TEN-T-verkkoon. Lähtökohtaisesti tiepuolelle ei ole EU:lta tulossa rahaa, ja esimerkiksi valtatie 8 on tehtävä Turusta Tor- nioon asti moottoritie- tai moottoriliikennetietasoisena, ellei komissi- olta saada niitä heikennyslupia. Sitten EU:sta samaan aikaan tulee määräyksiä, jotka tosiasiallisesti tulevat suurentamaan meidän alusko- koja, jotka meidän nykyiseen satamaverkostoon eivät mahdu. Näiden kahden asian johdosta kysyn nyt, onko nykyiset budjettipäätökset ja investoinnit tähdätty ja suunniteltu niin, että ne täyttävät nämä TEN-T- määräykset ja tulevat (Puhemies koputtaa) semmoisiin satamiin, joihin tulevaisuudessa aluksetkin mahtuvat.

Simo Rundgren /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nostan edelleenkin esille nyt pohjoisen rajat ylittäviä liikenneyhteyk- siä. Valtatie 21 kulkee länsirajaa pitkin, Suomen ja Ruotsin rajaa pitkin, ja se on osuudelta Palo—Joensuu—Kilpisjärvi siinä kunnossa, että se edellyttää aivan ehdotonta korjausta. Norja on tekemässä Skibotnis- ta Kilpisjärveen uutta rataa, ja Suomen on pysyttävä tässä kehityksessä kyllä välttämättä mukana. Soklista totean vielä sen, että on hyvä, että hallitus on ryhtynyt siinä toimenpiteisiin, mutta vaaditaan kyllä päättäväisyyttä, että se saadaan myös toteutettua. Sitten otan mielenkiintoisen asian kolmantensa esiin, nimittäin nämä mopoautot, jotka liikenteessä on todettu erittäin riskialttiiksi, ja ne ovat kalliita. Eikö Suomessa voitaisi toteuttaa samanlainen järjes- telmä kuin Ruotsissa? Siellä niin sanotuksi EPA-traktoriksi rekisteröi- ty henkilöauto voidaan rekisteröidä niin, että sen nopeus täyttää mo- poauton luokat, mutta se on huomattavasti turvallisempi. Tuolla Tor-

Versio 6.1 198 Tolppanen Keskiviikkona 218

nionlaaksossa (Puhemies koputtaa) ruotsalainen nuoriso ajelee näillä autoilla, ja on havaittu, että nämä ovat parempia kuin mopoautot.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kiitoksia. Ja edustaja Tolppanen ja sen jälkeen vielä edustaja Pirttilahti, ja sitten saamme yhden puheenvuoron vielä.

Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ha- luaisin kysyä arvoisalta ministeriltä, joka täällä kovasti hehkuttaa Pisa- ra-rataa, millä tavalla se auttaa esimerkiksi Seinäjoki—Kaskinen-rataosuutta, tuo rataosuus kun olisi niin kovin tarpeellinen sille, että koko Kaskisten kaupunki ei kuolisi. Ymmärtääkseni Pisara-rata ei auta sitä pätkääkään. Sen lisäksi haluaisin muistuttaa ministerille sellaisista pienistä asioista. Nyt meillä on tehty näitä kuntauudistuksia, muun muassa Vaasa ja Vähäkyrö on laitettu yhteen, ja näillä kahdella kunnalla ei valitettavasti ole maarajaa olemassa, vaan välissä on Mustasaaren kunta. No, tästä aiheutuu sitten sellaisia hankaluuksia, että kun on esimerkiksi pyörätie, niin kukaan ei maksa sitä Mustasaaren ylittävää pyörätien osaa, joka on muutama hullu kilometri. Ihmiset kuitenkin kulkevat tuota 17 kilometrin matkaa polkupyörällä ja sitten juoksuttavat pyörän- sä sinne maantielle ja polkevat maantiellä muutaman kilometrin ja sitten pääsevät takaisin (Puhemies koputtaa) pyörätielle eli ovat henkensä kaupalla siellä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Edustaja Pirttilahti, ja sen jälkeen siirrymme puhujalistaan, ja ministereille ei nyt riitä aikaa. He ovat saaneet kolme kertaa vastata.

Versio 6.1 199 Pirttilahti Keskiviikkona 219

Arto Pirttilahti /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kii- tän ministeriä tästä Pirkanmaan tiehankkeesta, mikä sinne viime het- killä tuli, eli Parkanon ja myös Hämeenkyrön tien korjauksista. Kun saadaan vielä Hämeenkyrön ohitustietä ja vähän Ysitietä kunnostettua, niin Pirkanmaan ruuhkat varmaan siitä vielä paremmin helpottuvat. Kysyisin ministeriltä: millä tavalla tarkastellaan ja seurataan — onko Liikenneviraston vai kenen tehtävä on — millä tavalla asfalttitöi- tä tehdään? Tällä hetkellä kun tehdään asfalttipintaa ja massatus on vain noin 20 millille, niin hyvin usein on käynyt näin, että nämä uudet massat ovat lähteneet irti ja ne eivät ole pysyneet paikallaan. Seura- taanko punnitusta esimerkiksi tässä? Viime viikonloppuna kyllä ihan tämmöisellä käsipeliämpärillä pakkasella laitettiin kanssa monttuihin tavaraa, mutta siitähän eivät varmaan kiitä muut kuin sitten lasiliikkeet ja -yhtiöt. Vielä yksi asia. Ely-keskukset ovat nostaneet huomattavasti lupa- maksuja. Esimerkiksi kun aurataan tällä hetkellä laajakaistaverkkoa ja sähkölinjoja tienpenkkaan, maksu on kymmenkertaistunut. Onko tarkoitus nyt näin päin rahoittaa näitten elyjen toimintaa?

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Eero Heinäluoma.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja debattipuheenvuorot lienee tässä vaiheessa käytetty. Sitten puhujalistaan.

Juha Väätäinen /ps: Arvoisa herra puhemies! Vuosi vaihtuu, muut- tuuko liikennerahoitus? Ministerit ovat vaihtuneet, mutta yksi asia on

Versio 6.1 200 J. V??en Keskiviikkona 220

säilynyt ja säilyy jatkossakin. Perusverkko tiellä, rautateillä jatkaa ra- pistumistaan. Useimmiten sieltä on leikattu. Välillä on lisätty, mutta lopputulema on surkea. Mennään aina vain kurjempaan tiestöön ja ra- taverkostoon. Korjausvelka sen kuin vain kasvaa. Miten puutavara kul- kisi tehtaille ja verstaille, jos tiet metsistä eivät kestä kuljetuskaluston painoja matkan alkumetreillä? Ei hyvältä näytä yleensäkään koko tieverkostomme valtatietä myöten. Toisaalta sekaannuksia ja vaihtelevia, ristiriitaisia laskelmia tulee jopa itse Liikennevirastolta muun muassa Pisara-radan osalta. Ei aina tunnu olevan Trafilla, Liikennevirastolla ja toisaalta liikennemi- nisterillä selvillä, kuka käskee, kuka suunnittelee, kuka laskee milläkin tavalla ja kuka ketäkin valvoo. Ketä kansanedustaja voi uskoa, jos nä- kemykset ja ohjat ovat ristiriidassa alan asiantuntijoillakin? Onpa siinä tehtävää. Tulevien vuosien kehyksissä on toki jotain kehuttavaakin. Valtio- varainministerin kaavailussa yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa uudeksi MALPE-sopimukseksi on löytymässä seuraavien 5 vuoden aikana jopa 2 miljardin liikenneinfrarahat sillä ehdolla, että samat kunnat sitoutuvat lisäämään asuntotonttituotantoaan 25 prosentilla. Se toisi lisää 22 000 uutta asuntoa. Ratkaisu on mukava lähtökohta vielä mittavammalle kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Sitä tarvitaan kipeästi, mutta huikeasti suuremmassa mittakaavassa kuin mitä nyt kuntien kanssa tehty sopimus tuo tullessaan. Tarve on 150 000 uutta asuntoa, ja korjattavia löytyy saman verran. Ken arvostelee Pisara-hanketta ja Länsimetroa, ei ehkä halua ymmärtää sen syvyyttä ja koko- naisvaikutusta koko maalle. (Kari Rajamäki: Juuri näin! Hyvin sanottu! — Matti Saarinen: Oikein!)

Versio 6.1 200 J. V??en Keskiviikkona 221

Liikenne, muu rakentaminen, asuntojen tuottaminen kuuluvat erottamattomasti yhteen. Siksi jatkossa mielestäni on harkittava näiden toimintojen liittämistä tiiviimmin yhteen yhden ministeriön ja yhden ministerin alaisuuteen rakennetun ympäristöministeriön alle. Hyödyt ovat aivan ilmiselvät. Ratkaisu toisi uutta suunnitelmallisuutta ja toivoa myös uudesta työllisyydestä, paremmasta liikenneverkosta, mahdollisuuksista elinkeinojen elpymiseen ja kansalaisten paremmasta ar- kielämästä ja sosiaaliturvasta. Muuten olen sitä mieltä, että rautatien Rovaniemeltä Norjan Kirk- koniemeen tulee olla Suomen tärkeä hanke. Arktinen tulevaisuuden toiminta on suurta koko Euroopan osalta. Suomi tarvitsee tätä Jääme- ren yhteyttä ollakseen mukana suuremmissa ratkaisuissa. Sen hyväk- syy myöskin Lappi yksiselitteisesti. Se ei estä muita ratahankintoja, poikittaisrataa Sodankylästä Kolariin ja niin edelleen. Sama koskee Helsinki—Turku-rataa. Molempiin saadaan EU:n TEN-T-verkon rahoitusta, jos haluamme. Pienempiin sitä ei lohkea. Se on hyvä meidän kaikkien tietää ja tunnistaa eikä ainoastaan haaveilla jostain, mikä ei ole mahdollista.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeen keskeytetään pääluokan 31 käsittely.

Pääluokka 29

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Versio 6.1 202 Tuupainen Keskiviikkona 222

Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi otetaan käsittelyyn pää- luokka 29, opetus- ja kulttuuriministeriö. Tästä valtiovarainvaliokunnan jaoston puheenjohtaja edustaja Tuupainen aloittaa keskustelun.

Yleiskeskustelu

Kauko Tuupainen /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa herra puheenjohtaja! Yleisesti totean, että Suomen talouden ja menestyksen kasvu perustuu hyvään koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen, johon myös taloudellisesti vaikeina aikoina tulee panostaa. Leikkauksista huolimatta on tärkeää huolehtia koulutuksen laadusta ja riittävästä pe- rustutkimuksen rahoituksesta. Liikunnan ja urheilun ystävänä nostan aluksi esille valiokunnan kannan tähän asiaan. Urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen ehdotetaan 189 miljoonaa euroa, mikä sisältää Helsingin Olympiastadio- nin perusparannukseen kohdennettavan, valtion budjetista maksettavan 40 miljoonan euron määrärahan. Muutoin urheilun ja liikuntakasvatuksen menot, 148 miljoonaa euroa, katetaan lähes kokonaan veikkaus- voittovaroista. Valiokunta katsoo, että liikuntaharrastuksen kustannuk- seen tulee kiinnittää huomiota ja kehittää toimintamalleja, joilla ediste- tään etenkin lasten ja nuorten mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen perheiden varallisuudesta riippumatta. Arvoisa puhemies! Kulttuurista muutama sana. Veikkausvoittovarojen tuottoarvio oli 515,6 miljoonaa euroa, minkä lisäksi jakamatonta, rahastoitua voittoa puretaan 25,5 miljoonaa euroa. Veikkausvoittovaroja on kaikille edunsaajille käytettävissä yh- teensä 541,1 miljoonaa euroa.

Versio 6.1 202 Tuupainen Keskiviikkona 223

Kulttuuriin ja taiteeseen ei kohdistu vielä ensi vuonna dramaatti- sia leikkauksia, mutta hallituksen linjausten mukaan taiteen ja kulttuurin toimialan budjettirahoitukseen kohdistuu ensi vuonna 10 miljoonan euron lisäsäästö ja vuodelle 2017 jopa 15 miljoonan euron säästö. Veikkauksen tuen merkitys on noussut valtion budjettiin kohdistuvien säästöpaineiden vuoksi vuosi vuodelta yhä tärkeämpään asemaan taiteen, tieteen, liikunnan ja nuorisotyön rahoituksessa. Valio- kunta on huolissaan siitä, että veikkausvoittovaroilla rahoitetaan tulevina vuosina enenevässä määrin valtion talousarviosta rahoitettavia tehtäviä. Valiokunnan mielestä jatkossa on tarpeen selkeyttää, mitä toimintoja tulevaisuudessa rahoitetaan budjettivaroista ja mitä veikka- usvoittovaroista. Arvoisa puhemies! Valiokunnan tekemät määrärahalisäykset ovat yhteensä 7,2 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen lisäys osoitetaan koulujen kerhotoimintaan, 3,5 miljoonaa euroa. Muita merkittäviä kohteita ovat lastentarhanopettajien ja sosiaalityöntekijöiden koulutukseen osoitetut lisäresurssit, yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Lisäksi valiokunta osoitti eräille järjestöille yhteensä 100 000 euroa, muun muassa Kar- jalan Liitolle ja Maa- ja kotitalousnaisille, sekä lisärahoitusta myös muun muassa Ihmisoikeusliitolle, Suomi-kouluille, Lukukeskukselle sekä opintokeskuksille. Näillä lisäyksillä pyritään turvaamaan kuluvan vuoden määrärahataso. Totean nyt, että valiokunta ehdottaa pääluokkaa 29 eli opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskevien kolmen lausuman hyväk- symistä. Näistä ensimmäinen liittyy Opetushallituksen resursseihin, jotka ovat tällä hetkellä huolestuttavan niukat. Opetushallitus on jo käynyt yt-neuvottelut, 21 sanottu irti, ja joutuu edelleen sopeuttamaan

Versio 6.1 203 OvM Kiuru Keskiviikkona 224

menojaan. Toinen lausuma liittyy siihen, että valiokunta joutui vähen- tämään koulutusmäärärahoista noin 6 miljoonaa euroa, koska hallitus ei ole antanut subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista koske- vaa esitystä, jonka säästövaikutukset olisivat olleet mainitut 6 miljoonaa euroa. Kolmas valiokunnan lausumaehdotus liittyy ulkomaisten peliyhtiöiden Suomessa tapahtuvaan laittoman markkinoinnin estämi- seen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa pelataan vuosittain ulkomaisten peliyhtiöiden pelejä noin 130 miljoonalla eurolla, mikä vähentää suomalaisten rahapeliyhtiöiden tuottoa. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaos- ton kaikki päätökset ovat syntyneet lähinnä hallituspuolueiden edustajien tahdon mukaisesti, mutta näin oppositiopuolueen edustajana ja jaoston puheenjohtajana haluankin kiittää kaikkia jaoston jäseniä erin- omaisena jatkuneesta yhteistyöstä ja toivottaa jäsenille rauhallista jou- lunaikaa ja hyviä päätöksiä myös ensi vuonna.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru: Arvoisa puhemies! Tah- don aluksi kiittää sivistysvaliokuntaa ja valtiovarainvaliokuntaa hyvin tehdystä työstä. Olen iloinen siitä, että tiede- ja sivistysjaosto on kiin- nittänyt erittäin tärkeisiin asioihin huomiota ja myös sivistysvaliokunta on nostanut näitä tärkeitä teemoja tässä syksyn kuluessa. Kyllä valio- kunnilta on vaadittu todella paljon pitkää pinnaa, joustavuutta asioiden käsittelyssä ja myöskin aika suurta surun kestämistä siinä suhteessa, että olemme joutuneet myöskin opetuksen hallintoalalta säästämään, ja nämä säästöt eivät ole olleet kyllä helppoja kestettäviä. Toisaalta on hienoa, että sivistysvaliokunta on kiinnittänyt juuri samaan asiaan huomiota korostamalla opetuksen ja koulutuksen saatavuutta, laatua ja

Versio 6.1 203 OvM Kiuru Keskiviikkona 225

vaikuttavuutta ja samalla pitänyt huolestuttavana näitä isoja kokonais- säästöjä, joihin on jouduttu valtiontalouden tasapainottamiseksi. On aivan selvää, että itse jaan tämän yhteisen huolen. Olen hyvin huolissani siitä, miten me ylipäänsä pärjäämme jatkossa, koska osaaminen on ollut vahvin pohja, joka on kantanut pitkälle. Kuitenkin nämä toimet on tehty tavalla, jolla, voimme näin ajatella, olemme va- linneet vaihtoehtoja, jotka ovat tämän koulutuksen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden kannalta vähiten riskialttiita. Kuten tulevaisuus- valiokunta toteaa, Suomi ei voi kilpailla resurssien määrällä, vaan kilpailukyky on hankittava korkealaatuisella osaamisella, ja tässä taloudellisessa tilanteessa se on varmasti keskeisin ohjenuoramme. Arvoisa puhemies! Sitten aloittain eteenpäin, eli aloitetaan tuolta peruskoulutuspolitiikasta eli peruskoulusta ja varhaiskasvatuksesta, ja on hyvä todeta, että olemme edenneet siinä, että me olemme saaneet tänään hallituksen piirissä, rahakunnassa, jo varhaiskasvatuslain tekni- semmän eli ensimmäisen vaiheen uudistuksen eteenpäin, ja huomenna siitä päätetään valtioneuvostossa. Uuden varhaiskasvatusta koskevan lain kokonaisvalmistelu on käynnissä, ja me tarvitsemme siihen koko eduskunnan apua, koska kelpoisuudet ja myöskin siihen liittyvät ryh- mäkokojen määrittelyt on päätettävä tiekarttana pitkälle aikavälille, ja ne eivät ole tämän hallituskauden eivätkä seuraavan hallituskauden ky- symyksiä, vaan on laadittava hyvin paljon pidempi tiekartta. Nyt on eduskunnalla iso päätöksenteon paikka siitä, onko tuon yli 40 vuotta vanhan päivähoitolain sisällöllinen, käsitteellinen moderni- soiminen enemmän tekninen päivitys vai lähdetäänkö hakemaan sellaista tiekarttaa, jolla Suomi aidosti päivittää tämän vanhan mutta tär- keän lasten varhaiskasvatusta ohjaavan lain. Tätä työtä on hallituksen

Versio 6.1 203 OvM Kiuru Keskiviikkona 226

piirissä tietenkin vienyt eteenpäin rakennepoliittinen ohjelma, joka tehtiin elokuussa 2013 ja joka on antanut myöskin reunaehdot lainval- mistelutyölle, ja sitä kautta siellä on keskeisinä linjauksina myös kun- tamenojen karsiminen ja uusien tehtävien korvaaminen täysimääräises- ti. Nämä ovat olleet tietenkin aika hankalia haasteita meille, koska on käynnistynyt iso toisen asteen uudistus, ja tällä toisen asteen uudis- tuksella, niin rakenteellisella kuin rahoitusuudistuksella, lähdetään sii- tä, että kuntatehtäviä karsitaan koko valtakunnassa kaikissa pääluokis- sa miljardilla mutta myöskin opetusministeriön alalla merkittävällä summalla eli kaiken kaikkiaan 260 miljoonalla eurolla. Hyvääkin on. On hyvä olla iloinen siitä, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat valmistumassa näinä päivinä ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyö on menossa kovaa vauhtia ja sen tueksi on käynnistetty sekä Tulevaisuuden peruskoulu -hanke että Tu- levaisuuden lukiokoulutus -hanke, joissa lähdetään siitä, että pyritään kehittämään myöskin opetuksen sisältöä. Myöskin ryhmäkokojen pie- nentämiseen ja koulutuksellista tasa-arvoa tukeviin toimiin meillä on vielä rahoitusta. Aikuiskoulutuksen puolella, arvoisa puhemies, on myöskin tehty monenlaisia kehittämistoimia niin nuorten aikuisten osaamisohjelman, nuorisotakuun toteuttamisen kuin aikuisten osaamisperustan vahvista- misenkin suhteen. Oppisopimuskoulutusta on kehitetty, ja korkeakoulutettujen uusien erikoiskoulutusten käyttöönotto otetaan nyt sitten vuoden alusta keinovalikoimaan. Myös aikuisten osaamisperustan vah- vistamiseen kohdennetaan lisärahoitusta, eli kovasti erilaisia kehittä-

Versio 6.1 203 OvM Kiuru Keskiviikkona 227

mistoimia on. Myöskin aikuiskoulutuksen puolella tuo sama toisen asteen rakenteellinen uudistus koskee myös lisäkoulutusta. Arvoisa puhemies! Sitten vielä muutama sana korkeakoulupolitii- kasta. Olemme vieneet läpi tällä hallituskaudella ison uudistuksen, joka on ammattikorkeakoulu-uudistus, ja vuoden 2015 alusta saadaan sitten myös tämä toinen vaihe päätökseen. Tällä viikolla on viimeinen asetus hyväksyttävänä valtioneuvostossa, ja näin ollen valtio vastaa kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Todella iso kädenojennus, hieno juttu kaiken kaikkiaan. Siihen liittyy paljon ny- ansseja, mutta tärkeää on myös se, että valtio on varautunut pääomitta- maan ammattikorkeakouluja. Myös korkeakouluille on pystytty kompensoimaan kertaluontoi- sesti määrärahojen indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus, ja tämän kireän taloustilanteenkin vuoksi on kuitenkin hienoa, että me olemme pystyneet ottamaan askelen siihen suuntaan, että Aalto-yliopiston lisä- rahoitus siirretään osaksi kaikkien yliopistojen kilpailtua laskennallista perusrahoitusta, mutta niin, että Aalto-yliopistolla säilyy edelleen mer- kittävä lisärahoitus asteittain alenevana vuoteen 2020. Hienoa on myös se, että työurien pidentämiseksi ja korkeakouluo- pintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi me tuemme opiskelijavalintajär- jestelmän uudistamisen rinnalla riittävillä määrärahoilla aloituspaikkojen lisäämistä määräaikaisesti 3 000 paikalla vuosien 2014 ja 2015 aikana. Tämä on todella, todella iso juttu. Lisäksi tulee muuntokoulutus- ohjelma niille, jotka ovat ict-alan äkillisen rakennemuutoksen haitta- vaikutusten johdosta jääneet työttömiksi, ja se on kova juttu se. Aivan lopuksi tutkimusrahoituksesta on hyvä sanoa se, että vaikka emme ole pystyneet tutkimusrahoitusta lisäämään tavoitteemme mu-

Versio 6.1 204 KaM Viitanen Keskiviikkona 228

kaisesti, niin silti uusien rahoitusinstrumenttien kautta pyritään vastaamaan siihen, että se raha, joka on käytettävissä, olisi mahdollisimman hyvin käytössä. Uusi strateginen rahoituksen väline on nyt sitten val- jastettu, ja itse asiassa juuri tänään päätettiin niistä strategisista paino- pisteistä. Eli isoja asioita sinnekin kuuluu. Tältä osin todetaan, että koulutuksessa on sekä hyviä että huonoja uutisia, ja jaamme varmasti tätä samaa tuskaa tämän seuraavan keskustelun aikana.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen: Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluan osaltani tähän alkuun kiittää eduskuntaa, sivistysvaliokuntaa ja jaostoa erinomaisesta yhteistyöstä. Oikeastaan varmasti yksi hyvä esimerkki siitä yhteistyöstä, mitä eduskunnan kanssa voi tehdä, on iloinen esimerkki ensi vuoden budjettia ajatellen, ja se on se, että saamme tuplattua lainauskorvausten määrän. Tästä eduskunta on useita vuosia puhunut, että se pitäisi saada pohjoismaiselle tasolle. Se on nyt ollut siinä 4 miljoonan tasolla, ja nyt sitten sitä esitetään yh- teensä vähän reiluun 8 miljoonaan, se on tärkeä asia. Huomasin, että valiokunta kiinnitti myös huomiota siihen, että jatkossakin on pyrittävä siihen, että seuraavalla hallituskaudella tämä nostetaan pohjoismaiselle tasolle. Haluan kiittää myös Sanastoa tässä yhteydessä. Olemme yh- dessä Sanaston kanssa kutsuneet työryhmän, jossa on kaikkien puolueiden edustus. Tämä työryhmä on jo kokoontunutkin, ja sen tehtävänä on juuri miettiä nämä askelmerkit. Me kaikki varmasti rakastamme suomalaista kirjaa, kirjallisuutta, kirjailijoita, kirjastoja, kaikkea tätä. Se on sivistyksemme perusjalka, ja on hienoa, että tämä asia on nyt edennyt.

Versio 6.1 204 KaM Viitanen Keskiviikkona 229

Meillä on muutakin myönteistä täällä liittyen siihen, että kyllä taiteilijoiden ja kulttuurin tekijöiden täytyy saada työstään korvaus ja palkka. Näin ollen myös tämä hyvitysmaksu-uudistus, mikä meillä on nyt tässä talousarviossa, on erinomainen asia. 11 miljoonaa sinne olemme nyt budjetoineet, ja näin tämänkin hallitusohjelman edellyttä- mä asia on saatu vihdoin monien vaiheiden jälkeen tähän maaliin. Tärkeää tietenkin oli kaiken kaikkiaan kulttuurin rahoituksen osalta myös se, että me onnistuimme saamaan siellä budjettiriihessä Veikkauksesta purettua ylimääräisen 7 miljoonaa euroa, josta kulttuurin osuus on 3,9. Näin juuri vältyimme ensi vuoden osalta niistä ennalta pelätyistä säästöistä. Kuten jaoston puheenjohtajakin totesi, ensi vuodelle ei ole huonoa tiedossa, päinvastoin. Kun peilataan siihen, minkälainen kuva oli ennen tätä, me olemme pystyneet tekemään yhtä- lön, jossa esimerkiksi kun joudumme kehyssäästöjen johdosta vähentä- mään teatterien, museoiden ja orkesterien valtionosuuksia, toisaalta voimme vastaavaa summaa käyttää sitten valtionavustuksena työlli- syysperustein näille samoille orkestereille, teattereille ja museoille, ja se on hyvin tärkeä asia. Alueellisesti kulttuuritarjonta näiden laitosten kautta on kukassa, ja sen takiahan meillä ei ole varaa päästää sieltä sitten kulttuurimme vahvaa pohjaa murentumaan. Samoin vapaiden ryhmien avustukset säilyvät ennallaan. Kaikkien taiteen alueiden avustukset säilyvät ennallaan. Iloinen asia oli myös se, että kykenimme pitämään eduskunnan viime vuonna tekemät lisäykset voimassa tässä esityksessämme. Ne nipistykset, säästöt, mitä joudumme tekemään niin kuin kaikilla hallinnonaloilla, näidenkin Veikkaus-purkujen jälkeen kohdistuvat pääsääntöisesti ministerin omaan momenttiin eli tähän pitkään mo-

Versio 6.1 204 KaM Viitanen Keskiviikkona 230

menttiin, jakamattomiin määrärahoihin. Mutta tässä tilanteessa katsoin, että on parempi huolehtia olemassa olevan pohjasta ja sitten tästä rahasta, jota ikään kuin ei ole vielä luvattu mihinkään — eikä sillä tavalla ole muuta — nipistämme sitten tällä kertaa. (Matti Saarinen: Se on reilu teko!) — Edustaja Saarinen kiittää tästä. Tiedän hänen puuttu- neen asiaan monesti. Puhemies! Tulevaisuus huolestuttaa minuakin. Aivan kuten valiokunta toteaa, tämä ei poista sitä, etteikö tulevina vuosina näitä kehys- säästöjä ole tiedossa. Mielestäni on erittäin tärkeää vakavasti pohtia si- tä, onko meillä todella varaa siihen, että me taloudellisesti vaikeina aikoina teemme sillä tavalla lyhytnäköisiä liiallisia säästöjä ja tulemme murentaneeksi jotain hyvin arvokasta. Kaikki tietävät, että kulttuurilla ja taiteella on vahva itseisarvo henkisen hyvinvoinnin vahvistajana. Sillä on myös työllistäviä merkityksiä monella tavalla. Samoin enem- män ja enemmän saamme tutkimustuloksia myös siitä, että kulttuurilla ja taiteella on vaikutusta paitsi henkiseen hyvinvointiin myös siihen fyysiseen hyvinvointiin. Lyhytnäköisiä säästöjä ei pitäisi tehdä myös- kään tulevaisuudessa. Olen usein sanonut, että jos koko valtion talousarvio on rantapallon kokoinen, niin kulttuurin budjetti on noin pingis- pallo, 0,8 prosenttia siitä. Vaikka ottaisimme koko pingispallon siitä pois, niin me emme valtion taloutta pelastaisi vaan päinvastoin ilmat lähtisivät pois. Siksi kannatan sitä, että tässäkin salissa ja kaikkialla yhteiskunnassa käydään isoa keskustelua kulttuurin vahvasta merki- tyksestä myös tulevaisuudessa. Valiokunta kantaa mietinnössään huolta myös Veikkauksesta ja lausumassaan edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin ulkomaisten peli- yhtiöiden Suomessa tapahtuvan laittoman markkinoinnin estämiseksi.

Versio 6.1 205 Sarkomaa Keskiviikkona 231

Itse asiassa asetin selvitysmiehen toimiessani urheiluministerinä selvit- tämään juuri tätä kysymystä, ja tietojeni mukaan ihan lähiaikoina ministeri Haglundille tullaan tämä selvitys luovuttamaan. Kiitos valiokunnalle ja eduskunnalle myös siitä, että Ihmisoikeus- liitto ja Lukukeskus saavat lisäresursseja. Mielestäni oli hyvä, että tekstissä myös valiokunta huomioi taiteilija-apurahojen korotustarpeen tulevaisuudessa. Siinäkin on tietenkin kysymys taitelijoiden toimeentulosta. Nuorisopuoli: On hyvä ja tärkeää, että valiokunta kiinnittää huomiota matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuuteen. Tietenkin et- sivä nuorisotyö ja nuorten työpajat ovat hyvin tärkeä muoto tässä. Myös nuorisopuolelle saimme Veikkauksen purun ansiosta vähän alle miljoonan lisävoimavaroja ja ne tulemme suuntaamaan sellaisiin hankkeisiin tai avustuksiin, joilla pystymme työllistämään nuoria ja turvaamaan nuorten mahdollisuuksia harrastaa. Se on näinä aikoina todella todella tärkeä iso asia. Näillä sanoilla, puhemies, haluan vielä kiittää yhteistyöstä ja todellakin käydä tätä keskustelua kanssanne.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeen seuraa debatti. Jaamme sen kahteen osaan niin, että aloitamme ministeri Kiurun vastuualuee- seen kuuluvilla asioilla, ja kun ne on debatissa puhuttu, siirrymme ministeri Viitasen vastuualueen asioihin. Pyydän nyt edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin ministeri Kiurun vastuualueen asioista, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Sari Sarkomaa /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ta- lous on tasapainotettava, mutta sillä tavalla, ettemme leikkaa sitä ok-

Versio 6.1 206 Peltonen Keskiviikkona 232

saa, jolla istumme. Valtiovarainvaliokunta on ollut erityisen huolissaan koulutukseen kohdistuneista säästöistä. Jo noin kymmenen vuoden ajan on ollut tiedossa se trendi, että perusopetuksen oppimistulokset laskevat, ja sen takia jo viime hallituskaudella — tai edellisellä, Katai- sen hallituskaudella, ja Vanhasen hallituskaudellakin itse asiassa — aloitettiin Perusopetus paremmaksi -hanke, jonka tavoitteena oli kohdentaa kehittämismäärärahoja perusopetuksen laadun parantamiseen, ja ikävä kyllä tällä hallituskaudella nuo määrärahat ovat laskeneet kuin lehmän häntä. Vielä viime metreillä valtiovarainministeri toi valtiovarainvalio- kuntaan 6 miljoonan euron säästöt opetuksen laadun kehittämiseen. Olemme tästä kovin hämmästyneitä, ja ikävää oli, että tämä lisäsäästö tuli vielä sen takia, että opetusministerin oma lakiesitys oli myöhässä. Mutta oli hyvä, että pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että tuo sääs- tölaki tuodaan heti tammikuussa ja nuo rahat palautetaan. Kysynkin opetusministeriltä: (Puhemies: Aika!) kyllähän tämä varmasti onnistuu? Ja kysyn vielä opetushallituksen määrärahoista, että... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle]

Tuula Peltonen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minis- tereitä voisi molempia kiittää valtavasta työmäärästä ja uudistuksista, joita on vielä keskeneräisiä, ja valiokuntakin on saanut vasta monta uutta esitystä. Varhaiskasvatuslakia toki odotamme, ja tarvitsemme lain, se on ihan selvää. Mutta haluaisin ministeriltä vielä kysyä, että kun taannoin kuulimme asiantuntijoita ja ihmettelimme kovasti sitä, että joillakin ta- hoilla on halua jakaa varhaiskasvatus ja päivähoito edelleenkin karsi- noihin, niin tätä minä en kyllä pedagogina ymmärrä millään tavalla.

Versio 6.1 207 Elomaa Keskiviikkona 233

Eikö tarkoitus ole tukea lasta kokonaisvaltaisesti varhaiskasvatukses- sa? Ei niin, että päivähoito on se, kun nukutetaan ja syötetään, ja varhaiskasvatus on sitten se, kun ohjataan muuten. Eli tämä ei mene niin kuin tajuntaan. Tästä jos ministeri voisi jotakin sanoa. Ryhmäkokorahoista myös: 15 miljoonaa euroa puuttuu tämän vuoden tasosta, ja se tarkoittaa noin 500 opettajaa vähemmän seuraavalle vuodelle. Onko tähän mitään? Kun jaosto ei ole saanut tähän rahoitusta, niin onko nyt tulossa mitään valoa tähän asiaan?

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pienistä opetusryhmistä hyötyvät oppilaat, joiden sosioekonominen tausta on heikko. Nyt kun on tehty kansainvälisiä tutkimuksia, on todettu, että pienistä opetusryhmistä saadut hyödyt ovat paljon suurempia kuin niis- tä aiheutuneet kustannukset. Kun leikkaukset ovat näin massiivisia, to- dennäköisesti mennään siihen, että ryhmäkoot tulevat suurenemaan. Eikö nyt mennä sitten ojasta allikkoon? Ministeri Kiurulle sanon myös kiitoksia siitä, että tämä Tulevai- suuden peruskoulu -ohjausryhmä on perustettu. Sen tulokset tulevat varmaan olemaan hyödyksi tulevaisuudessa.

Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Olemme tottuneet vuosien saatossa siihen, että opetusministeriöstä lin- jataan kaikkia tulevaisuuteen, oppimiseen, kasvatukseen, kulttuuriin, tieteeseen ja taiteeseen liittyviä asioita ja että siellä on näkymä tulevaisuudesta, siitä, millä tavalla koulutussektoriamme tulee kehittää. Nyt kuitenkin ollaan tilanteessa, jossa minusta näyttää siltä, että hallituspuolueet keskenänsä kisailevat ja taistelevat siitä, millä tavalla säästö- jä jaetaan ja millä tavalla rahoja jaetaan eri suuntiin, ja se näyttää pa- halta. Meidän tulisi kaikkien nyt keskittyä tulevaisuuden luomiseen,

Versio 6.1 209 Modig Keskiviikkona 234

siihen, että turvaisimme koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen suunnatut voimavarat, joilla me voisimme saada aikaiseksi sitä kasvua, mitä tällä hetkellä Suomesta odotetaan maailmallakin. Arvoisa puhemies! Kysyisin sitä, mikä on tämä uuden oppimis- ympäristön kokonaisuus (Puhemies: Aika on tullut täyteen!) ja minkä- laiseksi opetusministeri sen näkee. Toivoisin tähän kommenttia.

Silvia Modig /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Viime perjantaina nähtiin kyllä tosi erikoinen veivaus, kun talousarvioon tuli tämä, mihin edustaja Sarkomaakin viittasi, 6 miljoonan lovi koulutuksen määrärahoihin. Sekä valtiovarainministeri Rinne että opetusministeri Kiuru ovat luvanneet, että tilanne korjataan heti ensimmäisessä li- säbudjetissa. Minä kysyn teiltä, ministeri Kiuru: Jos ajatus on se, että heti kun me saamme läpi lain subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta, tämä säästyvä raha siirtyy paikkaamaan tätä lovea, niin mitä siinä tapauksessa, jos laki ei mene läpi? Voitteko te luvata, että tämä 6 miljoonaa löytyy joka tapauksessa, vaikka tämä kyseinen lakiesitys ei menisi läpi, koska minä olen ainakin luullut — anteeksi nyt, jos ensimmäisen kauden edustaja on väärässä — että hallitus esittää ja eduskunta hyväksyy. Nyt hallitus rakentaa tulevan toimintansa oletta- mukselle siitä, mikä eduskunnan kanta tässä kysymyksessä on. Minä en usko, että olen ainoa tässä salissa, joka ajattelee, että subjektiivinen päivähoito-oikeus on nimenomaan lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, ja siten ei pysty hyväksymään tätä esitystä.

Ville Niinistö /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen huolissani opetuksen tulevaisuudesta Suomessa. Sikälikin kun seuraa julkista keskustelua, liian usein opetusta ja koulutusta lähestytään sitä

Versio 6.1 211 Urpalainen Keskiviikkona 235

kautta, että meillä on jotkut taloudelliset reunaehdot ja niiden perusteella ruvetaan säästämään ja tekemään suoranaisia leikkauksia. Kou- lutuksen laadun kehittäminen, uusi oppimisteknologia, uudet oppimis- ympäristöt ja oppilaiden osallisuus, hyvinvointi, tällaiset tekijät, tasa- arvoinen mahdollisuus koulutukseen, vahvaan peruskoulutukseen ja toiseen asteeseen kaikille nuorille jäävät niin kuin sivuun. Miten, opetusministeri, koette: kun nyt on valitettavan suuret säästöt edessä kunnissa valtionosuusleikkauksista johtuen sekä sitten hallituksen joistain muista päätöksistä johtuen, niin miten koulutuksen tulevaisuus voidaan Suomessa turvata näissä oloissa? Ja eikö nyt pitäi- si todeta, että säästäminen saa jo riittää, ja nyt siirrettäisiin jatkossa huomiota siihen, että kehitetään peruskoulua ja toista astetta sisältöjen, lasten ja nuorten ehdoilla? Eli haluaisin tähän teidän näkemyksenne. Ja mitenkä te koette myös sen, mitä olen pitänyt hiukan erikoisena, että kun erityisesti oikeistopuolueista parjataan julkista sektoria, niin se äk- kiä johtaa sitten siihen...

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja aika on tullut täyteen.

Puhuja: ...että leikataan lisää koulutuksesta? Jos puhutaan, että julkinen sektori on pöhöttynyt, koulut eivät ole pöhöttyneitä. Koulut tarvitsevat rahaa.

Anu Urpalainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oli- sin halunnut kysyä ministeri Kiurulta ministeriön ja Opetushallituksen rooleista toisiinsa nähden. Täällä valiokuntakin on kantanut huolta Opetushallituksen riittävistä resursseista, ja nyt kun ilokseni huomasin, että huomenna valtioneuvoston esittelyssä on myös päivähoitolaki — oikein hienoa, kiitos ministeri, että se asia etenee, niin kun myös sitten

Versio 6.1 212 Viitamies Keskiviikkona 236

Opetushallitukselle siirtyy THL:ltä toivon mukaan tässä lainsäädän- nössä opetussuunnitelman kehittäminen ja tekeminen, niin millä tavalla näette nyt, että Opetushallitus pystyy sitä tekemään näillä resursseil- la? Ja onko tarkoitus edelleen vahvistaa Opetushallituksen roolia ke- hittäjänä ja ministeriötä taas rahoituksen varmistajana?

Pauliina Viitamies /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Reilut kolme vuotta sitten, kun tätä hallitusta tehtiin, ei kyllä voinut kuvitella, että olemme sivistysvaliokunnassakin näitten asioitten äärel- lä. Se on erittäin valitettavaa. On hyvä, että valtiovarainvaliokunta otti meidän harvinaisen kriittisen lausuntomme hyvin huomioon omassa mietinnössään. Harvoin hallituspuolueen ihmiset valiokunnassa teke- vät näin tiukkaa tekstiä, ministeri. On hyvä, että sitä on nyt kuitenkin kuunneltu. Tämä on hankala tilanne, ja pakkoraossa ilmeisesti olemme. Sen vuoksi nämä on hyväksyttävä. Olen myös huolissani, minkä muutama kollega otti esiin, tästä perusopetuksen uudesta leikkauksesta ja odotan myöskin kuulevani va- kuutuksen siitä, että se todellakin tullaan korjaamaan heti vuoden alussa. Kiitoksena täytyy tietenkin sanoa, että tässä vaikeassa tilanteessa on kuitenkin pystytty antamaan rahaa lisää lastentarhanopettajien ja sosiaalityöntekijöiden koulutukseen. Heistä molemmista on huutava pula. Kiitos siitä.

Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Uuden varhaiskasvatuslain sisältö on tyhjää täynnä. Olisinkin kysynyt, kuinka tätä, joka on tulossa, voidaan kutsua varhaiskasvatuslaiksi, sillä siinä ei ole erotettu varhaiskasvatusta päivähoidosta. Lisäksi työntekijöiden vastuut tulisi täsmentää ja korkeakoulutettujen lastentarhanopettajien

Versio 6.1 214 Rundgren Keskiviikkona 237

määrää pitäisi kasvattaa lapsiryhmissä. Pitäisi myös antaa pedagogista vastuuta näille lastentarhanopettajille enemmän. Jos nämä kaikki elementit puuttuvat siitä, niin eikö voitaisi tunnustaa suoraan, että tämä varhaiskasvatuslaki vähän epäonnistui ja nyt me teemme semmoisen torson vain, koska tätä on yritetty tehdä niin kauan? Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt vielä, kuinka me voisimme vakuuttaa kuntia taistelemaan kuitenkin lasten ja nuorten tulevaisuuden puolesta, sillä nyt kunnat leikkaavat kilpaa heidän tulevaisuudestaan irtisanomalla opettajia tai lomauttamalla heitä tai olemalla palkkaamat- ta lisää esimerkiksi toisen asteen koulutuksen puolella. Turku antoi hy- vän esimerkin...

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja aika on tullut täyteen.

Puhuja: ...ja perui lomautukset, ja Vantaa on sillä linjalla... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle]

Simo Rundgren /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! To- siasiahan on, että tätä budjettia leimaavat säästöt ja leikkaukset. Ne ovat olleet koko tällä vaalikaudella historiallisen suuria. Se, mikä tässä on vakavinta mielestäni, on se, että tästä hallituksen toiminnasta puuttuu suunnitelmallisuus, näkemys siitä, mihin suuntaan koulumaailmaa tulisi kehittää, strategia, miten sinne päästäisiin. Kun tämä puuttuu, silloin puuttuu oikeastaan kaikki. Silloin nämä säästöt ja leikkaukset ovat satunnaisia ja kohdistuvat sinne tänne. Perusopetuksen osalta voi todeta, että kun peruskoulu on toteutettu vuonna 1972, niin olisi kyllä jo kolme vuotta sitten voinut ymmär- tää, että tämä vaatii uutta kehittämistä. 42 vuotta tällä samalla uralla

Versio 6.1 215 Tiainen Keskiviikkona 238

kyllä riittää, nyt on saatava askel eteenpäin tässä. Valitettavasti tämän hallituskauden osalta...

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja aika on tullut täyteen.

Puhuja: ...jää tämä askel tekemättä.

Eila Tiainen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Rundgren viittasi tuossa vuoteen 72. Minusta peruskoulu oli aivan erinomainen viime vuosisadan keksintö, mutta nyt pitäisi itse asiassa päivittää koko tämä laitos. Yksi osa tätä päivittämistä on minusta se, että me saamme erinomaisen varhaiskasvatuslain. Toisaalta sitten mei- dän pitää aivan ehdottomasti panostaa perusopetukseen. Minusta on säälittävää, jos perusopetusta joudutaan todella leikkaamaan näin rajusti kuin nyt tapahtuu. Ryhmäkoot kasvavat — kyllä ne heikoimmat silloin jäävät ilman muuta vaille sitä huomiota, mikä heille kuuluisi. Eli sen jälkeen, jos me jatkamme tällä uralla, me emme voi puhua tasa- arvoisesta koulutuksesta. Sitten ministeri Kiuru, ymmärsin, että te suhtaudutte aika positii- visesti tutkimuksen rahoitukseen, mutta minä olen kyllä oikeastaan aika huolestunut tästä tutkimuksesta: sieltähän ne innovaatiot ja uudet ajatukset tulevat. Haluaisin tietää, mikä teidän näkemyksenne on näit- ten Helsingin ulkopuolisten yliopistojen ja korkeakoulujen asemasta ja tutkimuksesta.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja edustaja Alanko-Kahiluoto, ja sen jälkeen ministeri Kiuru. Edustaja Alanko-Kahiluoto, olkaa hyvä.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Haluan ensin kiittää opetusministeriä siitä, että jätitte sittenkin

Versio 6.1 217 OvM Kiuru Keskiviikkona 239

esittämättä lukukausimaksuja. Se oli vihreän eduskuntaryhmän mieles- tä hyvä päätös. Sen sijaan tämä viime tingassa tuotu 6 miljoonan euron leikkaus perusopetukseen on aika kylmää politiikkaa. Ja aivan kuten edustaja Modig, niin minäkin täällä pelkään, mitä tapahtuu siinä tapauksessa, jos ette hallituksessa löydäkään ratkaisua siihen, mitä teette, jos päivähoitokysymyksessä ei yhteistä säveltä löydy. Olen hyvilläni siitä, että olette kutsumassa koolle parlamentaarisen ryhmän pohtimaan varhaiskasvatuslain eteenpäin viemistä. Mutta tämä puhe tiekartasta kuulostaa kyllä vähän siltä, että aiotte lykätä rat- kaisujen tekemisen tulevaisuuteen. Jäljellä on hyvin vähän enää tätä vaalikautta. Mitä te ehditte enää tässä vaiheessa tehdä? Lopuksi, olen erittäin huolestunut siitä, mistä aiotte löytää ne toisen asteen säästöt. Ette ole vieläkään kertonut eduskunnalle, mistä ne löydetään. Aiotteko esimerkiksi rajoittaa oikeutta opiskella... [Puhe- mies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle]

Puhemies Eero Heinäluoma: Aika on tullut täyteen. Seuraavaksi ministeri Kiurun vastaus, 5 minuuttia puhuja-aitiosta, olkaa hyvä.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru: Arvoisa puhemies! Kii- tän eduskuntaa hyvistä kysymyksistä, ja lähdetäänpä purkamaan. Ensinnäkin, ehkä on hyvä lähteä yhdestä pienestä esimerkistä liikkeelle ja laajentaa sitten tätä säästökeskustelua. On hyvä, että edustaja Sarkomaa ja Peltonen kävivät mielenkiintoisen debatin tässä äsken, jos huomasitte, eli puhuttiin peruskoulun kehittämisrahoista. Olen ylpeä siitä, että kun maaliskuussa kehysten yhteydessä arvioitiin sitä, pitäisi- kö peruskoulun kehittämisrahoja leikata ja siihen sisältyviä ryhmäko- korahoja ja tasa-arvorahoja, tämä jo valmisteilla ollut hallituksen esi-

Versio 6.1 217 OvM Kiuru Keskiviikkona 240

tys palautettiin ja sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä silloin linja- si, että niihin rahoihin ei pitäisi puuttua. Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että ryhmäkokorahoista täl- lä hallituskaudella, kaksinkertaistetuista ryhmäkokorahoista, puuttuu yhä 15 miljoonaa. Olen siitä syvästi itse pahoillani, pidän sitä ongel- mallisena, että OAJ:n arvion mukaan 500 opettajaa puuttuu ensi vuonna peruskoulutuksen puolelta. Itselläni omat voimani eivät tule riittä- mään nykyisillä raameilla siihen, että opetusministeriön sisältä löydet- täisiin tuo puuttuva 15 miljoonaa, koska siihen ei jaostokaan pystynyt, vaikka eduskunnalla siihen tahtoa kyllä oli, ainakin näin olen ymmär- tänyt. Sitten toinen näkökulma on se, mikä on tämä isompi visio. Minus- ta on hienoa, edustaja Kerola, että te toitte tämän esiin. Tässä ajassa me säästämme. Niin säästäisi mikä tahansa hallituspohja. Tässä ajassa on tehtävä isoja rakenteellisia uudistuksia. Me tiedämme, että osa niis- tä isoista visioista on kaatunut, koska poliittista tahtoa ei ole ollut edis- tää kaikkia suuria, isoja koulutuspoliittisia visioita, joita esimerkiksi on ollut oppivelvollisuuden pidentäminen, josta olisi tullut erittäin merkittäviä säästöjä ja joka samassa koulutuspoliittisesti olisi ollut erittäin tärkeä juttu. Mutta näihin ei löytynyt kuitenkaan sitä tahtotilaa. Minusta tärkeää on kuitenkin se, mistä edustaja Rundgren täällä jo kysyi, mitä näille tehdään, kun tuntuu, että mikään koulutusala ei ole ollut missään kehittämisen kohteena. Minusta on hienoa sanoa, että päinvastoin, tällä laajapohjaisella hallituksella ohjelmassa on kehitetty niin paljon, että minä itsekin aina välillä jaksan hämmästyä, kuinka paljon on saatu aikaan. Nimittäin ensinnäkin peruskoulu-uudistus: 2006 laski meillä osaamistaso, lasten ja nuorten osaamistaso. Sen jäl-

Versio 6.1 217 OvM Kiuru Keskiviikkona 241

keen ei ole käynnistetty sellaista parlamentaarista työskentelyä, joka olisi tuonut laajapohjaisen ratkaisun. Nyt ollaan todella lähellä sitä, alkuvuodesta tullaan tekemään isoja muutoksia siihen, ja se, että saadaan näissä meidän peruskouluissamme, 3 000 koulussa liikkeelle tämä uusi pedagogiikka, uusi toimintaympäristö, toimintakulttuuri ja digitaalisuus, se on iso juttu. Siltä osin väitän, että tehdään eri lailla kuin ennen. Lukiouudistuksen suhteen emme saaneet sellaista tuntijakoa, joka olisi ollut vallankumouksellinen, mutta sisältöjen suhteen on käynnis- tetty tämä lukion kehittämishanke, ja uskon, että alalla on valtava tahto viedä sitä eteenpäin. Ammatillisen koulutuksen puolella kaikki sisällöt on pantu uusiksi, siitä tulee samaan tapaan kurssimuotoinen kuin on tänä hetkenä jo meidän lukiomme. Minä väitän, että se tuo opiskelumotivaatiota enem- män ja puuttuu koulutuksellisiin ongelmiin siellä puolella. Näyttötut- kintojärjestelmä on pantu uusiksi, se tuli eduskuntaan nyt käsittelyyn ja niin edespäin. Meillä on todella monia asioita, mitä ollaan tehty, ja vielä hieno juttu on se, että varhaiskasvatuslaissa lopulta edettiin. Oli kivinen tie, voin sen teille vakuuttaa, mutta olemme nyt tilanteessa, jossa kaikki se, mitä hallituksen voimin voidaan tehdä, on huomenna valtioneuvostossa ja saapuu sen jälkeen eduskuntaan. Minusta Alanko-Kahiluoto kysyi hyvin, riittääkö kunnianhimota- so. Jos minusta on kiinni, riittää. Minä toivon, että eduskunnassa myös olisi sitä tahtotilaa, että lähdettäisiin tällä parlamentaarisella työsken- telyllä hakemaan se perspektiivi, josta me voimme olla täällä samaa mieltä, koska se kehittää suomalaista varhaiskasvatusta pidemmälle

Versio 6.1 217 OvM Kiuru Keskiviikkona 242

kuin koskaan ennen on menty. Ja nämä lapset ovat, kuulkaa, sen ansainneet. 41 vuotta samaa varhaiskasvatuslakia, siis päivähoitolakia, siitä siinä on kysymys. On ollut vaikeaa, niin kuin tässä todettiin jo aikaisemmin, on kinattu siitä, onko tämän päivän varhaiskasvatus varhaiskasvatusta, onko se päivähoitoa vai onko se tämmöistä educare-kokonaisuutta, joka on kasvatuksen ja hoidon ja opetuksen kokonaisuus. Ottamatta yksityiskohtiin kantaa, edustaja Niikko, olette siinä suhteessa väärässä, että laki tulee vasta huomenna uunista ulos. Siihen kannattaa perehtyä, ja ne esittämänne huolet, jotka teillä oli, eivät ole aiheellisia. Eli siltä osin ennustajan vikaa ei tarvitse olla, kyllä se tulee huomenna kaikkien käsittelyyn. Edustaja Urpalainen kysyi, mikä on Opetushallituksen rooli, ja minusta yksi hienoimpia koneita meillä on Opetushallitus. Minä toivon, että me kaikki osaisimme arvioida ja arvostaa Opetushallituksen työskentelyä. Minä olen ministerinä siellä käynyt useaan kertaan myös henkilökunnalle puhumassa siitä, mikä on tämän hallituksen kauden tahtotila ollut, ja olen saanut siitä hyvää palautetta, että Opetushalli- tuksen työ ja yksittäisten virkamiesten arvostus on otettu vakavasti. Siltä osin en yhdy niihin väittämiin, että Opetushallituksen toimivaltaa on laskettu, vaan pikemminkin kaikilla uusilla mahdollisuuksilla sitä on nostettu. Se liittyy näyttötutkintojärjestelmään, se liittyy varhaiskasvatukseen ja moniin muihin asioihin mutta myös siihen, että siihen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, joka on jatkunut vuosia, me olemme hakeneet myös sellaisen tiekartan, jolla kestettäisiin. Edustaja Viitamies, minä kiitän siitä palautteesta, jonka annoitte. Olette aivan oikeassa, säästöt ovat olleet kovia. Siihen myöskin edus-

Versio 6.1 217 OvM Kiuru Keskiviikkona 243

taja Niinistö viittasi jo, ja minä kiitän siitä tuesta, koska oletan, että en ole turhaan täällä puhunut siitä, että olemme sietokyvyn rajoilla. Edustaja Niinistö, olette ihan oikeassa siinä, että kun julkista sektoria lyödään jatkuvasti, me olemme kohta tilanteessa, jossa tulee seuraava kierros, jossa kuntatehtäviä halutaan vähentää. Kuntatehtävien vähentämisessä olemme tilanteessa, jossa nyt tuomme tämän toisen asteen rakenteellisen ja rahoitusuudistuksen tänne. Sillä oli vielä kaikkien kuuden hallituspuolueen silloinen tuki, kun se porukka oli koossa. Silloin ihmettelin, mistä täällä löytyy kuntatehtävien vähentäjiä näin paljon. Tässä tilanteessa nyt ollaan, ja näin ollen on pyritty hakemaan sellainen ratkaisu, jonka me kestäisimme. Se on muistettava, että tämä lainsäädäntöesitys ei anna mahdollisuuksia yksikköverkon karsimi- seen. Se on ehdoton ja välttämätön juttu, koska tämä sukupolvi on niin erilainen kuin koskaan aikaisemmin. Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, minusta edustaja Modig nosti yhden kissan pöydälle, joka on hyvä myös täällä käsitellä. Aika laaja porukka tässä on käsittelyssä, mutta tosiasia on se, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta osana rakennepoliittista sopua ei ole vielä päästy hallituspuolueiden välillä yksimielisyyteen. On tun- nustettava, että asia on vaikea. Se on vaikea sen takia, että kun lapsella on jatkossa oikeus varhaiskasvatukseen, niin mitä se tarkoittaa käytän- nössä? Kuinka monta tuntia on se oikeus varhaiskasvatukseen? Tältä osin nämä neuvottelut jatkuvat, ja siltä osin kuin tiedetään, minkälai- seen lopputulokseen päädytään, katsotaan myöskin tämän 6 miljoonan kohtalo. Kysymys tästä 10 miljoonasta, joka on erillinen raha: se oli oppivelvollisuuden pidentämättä jättämisen raha, jolla tarkoitus oli siirtää

Versio 6.1 218 Harkimo Keskiviikkona 244

tämän nivelvaiheen hoitamatta jättämisestä painopiste sinne peruskoulun kehittämiseen tukeakseen sitä tulevaisuuden peruskoulutyötä, josta myöskin edustaja Elomaa ansiokkaasti puhui. Me olemme edenneet parlamentaarisessa työskentelyssä, (Puhemies koputtaa) tehdään hyviä juttuja, ja siltä osin tämä 6 miljoonaa on osa sitä rahaa, joka tuli yli- määräisenä, josta ei ole päätetty kohdennusta vielä. Siltä osin se oli ainoa vaihtoehto, josta meillä enää löytyy jotain, mistä esittää säästöä.

Leena Harkimo /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Mi- nulla on ministeri Kiurulle selkeä, konkreettinen kysymys, johon toivon konkreettista, selkeää vastausta. Mitä ovat seuraavat konkreettiset toimenpiteet, joilla turvataan erikoislukioiden erityinen tehtävä lahjak- kaiden nuorten, muun muassa urheilijoiden, taiteilijoiden, tieteenteki- jöiden, kansainvälisen uran ja muun muassa urheilijoiden kohdalla kaksoisurien mahdollisuus? Millä tavalla nämä tullaan tulevaisuudessa turvaamaan? Mitä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, askelmerkit, joilla tässä asiassa edetään?

Anneli Kiljunen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Eduskunta on lisännyt sosiaalityöntekijöiden koulutusmäärärahoja, joiden avulla koulutetaan yli 200 uutta sosiaalityöntekijää. Valitettavasti tämäkään ei riitä paikkaamaan sosiaalityöntekijöiden vajetta, joka johtuu eläköitymisestä ja riittämättömästä koulutuksesta. Nyt sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt selvityksen vuosille 2012—2016, jonka arvion mukaan tarvitaan vajaat 1 700 uutta sosiaalityöntekijää. Nyt kuitenkin tämä todellisuus, joka on tullut tähän päivään, tarkoittaa sitä, että vuonna 2016 meillä on käytettävissä 794 sosiaalityöntekijää vä- hemmän kuin vuonna 2012.

Versio 6.1 220 Tuupainen Keskiviikkona 245

Arvoisa puhemies! Nyt kysyisin ministeriltä: Tämä ei voi olla se tapa, että eduskunta lisää aina sosiaalityöntekijöitten aloituspaikkoihin olevia koulutusmäärärahoja. Me tarvitsemme pitkäjänteisen suunnitel- mallisen ohjelman tähän, ja kysyn ministeriltä: mitä hallitus aikoo oikeasti tehdä sosiaalityöntekijöitten (Puhemies koputtaa) riittävyyden parantamiseksi?

Kauko Tuupainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Meitä perussuomalaisia on täällä ainoastaan kolme kappaletta, joten tuumaisin nostaa erään asian esille, joka meidän ryhmää on tässä vai- vannut: se on se, että erityisopettajia ja kouluavustajia on liian vähän. Yhden luokanopettajan aika ei riitä siihen, että hän joutuu antamaan tukea sellaisille oppilaille, jotka tarvitsevat tätä tukea. Kyseessä on siis oppilaiden opintomenestys ja hyvinvointi sekä opetushenkilökunnan jaksaminen. Meidän ratkaisumme tähän, arvoisa ministeri, on se, että ryhmäkokoja tulisi oikeasti pyrkiä pienentämään jatkossakin.

Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Tääl- lä salissa on paljon huolta sivistyksestä ja koulutuksesta, hyvä niin. Kokoomus on huolissaan, sosiaalidemokraatit ovat huolissaan, mutta minä pahoin pelkään, että se huoli ei tuo takaisin menetettyä koulua, ei se tee koulumatkaa lyhyemmäksi, se ei tee meistä osaavinta kansaa, se ei paranna koulutuksen laatua, vaan teot tässä nyt kyllä puhuvat puolestaan. Ne teot ovat nyt aika ainutlaatuisia jopa eurooppalaisessakin mittakaavassa. Puolentoista miljardin euron koulutusleikkauksiin ovat kyenneet Kypros, Kreikka, siis samassa suhteessa kuin Suomi. Tällä tiellä me nyt valitettavasti olemme. Tämän kaiken tehdyn päälle te nyt esitätte 260:tä miljoonaa euroa toiselta asteelta, lukioilta ja ammatti- kouluilta. Nyt kysymys kuuluu: Oletteko te ihan tosissanne, että mei-

Versio 6.1 222 Virolainen Keskiviikkona 246

dän pitäisi eduskunnassa viedä vielä tällainen laki läpi kaiken jo nyt tehdyn päälle? Onko kokoomus aidosti sitä mieltä, että tällainen laki pitää todella eduskunnassa hyväksyä?

Anne-Mari Virolainen /kok (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Edustaja Sarkomaa otti jo esiin huolensa perusopetuksen laadusta. Olen samalla tavalla huolissani siitä, että meillä on valtavia alueellisia eroja ja koulukohtaisia eroja. Olen myös huolissani siitä, että kun digitaalisuus etenee, niin tämä kuilu ehkä uhkaa syvetä. Meillä on maailmalta loistavia esimerkkejä siitä, miten digitaali- silla oppimissisällöillä on pystytty rakentamaan erilaisille oppijoille tuloksekkaita oppimispolkuja. Kun me tiedämme, että meidän lapset ovat tänä päivänä erittäin paljon online ja ainoa paikka, missä he ovat offline, on koulu, niin toivoisin kuulevani, ministeri Kiuru, teiltä visioita siitä, miten meidän opettajankoulutusta ja muutenkin oppimis- ympäristöjä kehitetään, kun digitaalisuus on aidosti tätä päivää.

Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Jos oikein muistan, niin keskustapuolueen vaihtoehtobudjetissa ei myöskään esitetty lisämäärärahoja koulutukseen juuri nimeksikään. (Silvia Mo- dig: Ei yhtään!) Sitten kysyisin ministeriltä tätä vaikuttavuutta koskien lastentar- hanopettajia, sosiaalityöntekijöitä, koulujen kerhotoimintaa. Ne olivat kolme kärkeä, jotka olivat sosialidemokraattiselle eduskuntaryhmälle hyvin tärkeitä, ja onnistuimme budjettineuvotteluissa äärettömän hyvin mielestämme, että näihin saatiin useampi miljoona lisätyksi. Tämä vai- kuttavuus kiinnostaa ja tämä Opetushallituksen tulevaisuus. 2 miljoonaa sinne on saatu kerättyä sisäisin järjestelyin. Miltä sen tulevaisuus näyttää? Miten eduskunnan pitäisi esimerkiksi suhtautua?

Versio 6.1 224 Puumala Keskiviikkona 247

Ja teille, jotka olette huolestuneita perusopetuksen tilanteesta: Katsokaa mietinnöstä sivu 41. Siellä on valiokunnan lausumaehdotus. Siellä tekstissä on ministeri Rinteeseen viitattu, mitä hän on luvannut. Siellä on kyllä aika lailla paalutettu tämä asia. Tämä oli vaikea asia, ja kiitän jokaista, joka tähän konsensukseen yhtyi, erikoisesti edustaja Sarkomaata.

Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Kes- kusta on esittänyt 22 miljoonaa euroa lukioille koskien ensi vuotta. Sillä voitaisiin torpata siis se pahin tilanne, mikä lukioille syntyy. Siis useampi eri koulun rehtori sanoo tällä hetkellä, että he todella mietti- vät, miten saavat oman lukionsa pyörimään. Sen tilanteen ehkäisemi- seksi me olemme esittäneet siis 22 miljoonan euron lisäpanostusta. Seisomme voimakkaasti sen takana, edustaja Saarinen. Mutta emmehän me vielä ole voineet esittää vaihtoehtoa sille 260 miljoonan euron leikkaukselle, jota te nyt toiselle asteelle kaavailette. Se lakihan on vasta eduskunnassa, ja sen käsittely sivistysvaliokunnassa alkaa, ja jos se meistä on kiinni, edustaja Saarinen, sitä lakia ei mis- sään tapauksessa tulla hyväksymään. Se on kaikilta osin kohtuuton ja johtaa jopa kolmanneksen nykyisistä oppilaitoksista häviämiseen Suo- mesta. Siihen me emme ole valmiita. Siihen yksikään sivistyskansa ei saa olla valmis.

Sari Sarkomaa /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vas- taan keskustalle ja sanon, että olen valtiovarainvaliokunnan jäsen ja me kokoomuslaiset olemme vahvasti halunneet kirjata valtiovarainvaliokunnan mietintöön, että hallituksen on tarkkaan arvioitava kaikki la- kiesitykset ja tarvittaessa muutettava päätöksiä, jos mennään kohtuut-

Versio 6.1 226 Alanko-Kahiluoto Keskiviikkona 248

tomuuksiin. Mielestäni tämä toisen asteen tilanne on aika tarkkaan arvioitu. Erittäin huolissani olen siitä, että opetusministeri on käyttänyt puheenvuoroja, että lukiota ja ammatillista pitäisi säästöjen takia yhteen laittaa. Suomen tulevaisuuden kivijalka on siinä, että meillä on erilaista osaamista. Me tarvitsemme ammatillisia oppilaitoksia, me tarvitsemme lukiota, ja on hyvin tärkeää, että yhteistyötä lukioilla on peruskoulun kanssa ja korkeakoulujen kanssa, ja on hyvin tärkeää, ettei tätä perustaa tuhota säästöjen nimissä, eli hyvin tarkkaan eduskunnan on tämä lakiesitys katsottava. Selvää on, että säästöjä pitää saada aikaiseksi, mutta Suomen sivistystä ja koulutusta ei pidä nyt tässä tuhota. Tarkan harkinnan paikka, vastaan keskustalle.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Arvoisa opetusministeri, toitte esiin kyselytunnilla...

Puhemies Eero Heinäluoma: Jaha, arvoisa edustaja, te ette taida jatkaa tätä käynnissä olevaa keskustelua.

Puhuja: Kyllä kyllä, juuri tätä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Jaaha, lähtee vähän kauempaa. — Ol- kaa hyvä!

Puhuja: Ei, ei, juuri tätä jatkan. Toivottavasti aika ei nyt sitten mennyt tässä kuitenkaan.

Puhemies: Vain 15 sekuntia.

Puhuja: No, totesitte kuitenkin tällä edellä mainitulla kyselytunnilla, että näistä rakenteellisista säästöistä, joihin edellisissä puheenvuorois-

Versio 6.1 227 Peltonen Keskiviikkona 249

sa on viitattu, 69 miljoonaa euroa tulee kohdistumaan tähän järjestäjä- verkkoon. Siinä yhteydessä annoitte ymmärtää mielestäni myös sen, että tulette rajoittamaan toisen asteen opiskeluoikeutta. Tarkoititteko siinä yhteydessä sitä, että jos on opiskellut esimerkiksi lukiossa, sen jälkeen tie ammatilliseen olisi suljettu? Jos ette tarkoittanut, olisi mei- dän kaikkien aiheellista kuulla, mistä te haette tämän säästön. Mitä te aiotte tehdä, jos kerran oppilaitoksia ei tulla sulkemaan, kuten myös pääministeri Stubb tuolla samaisella kyselytunnilla sanoi?

Tuula Peltonen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täy- tyy kyllä pikkusen nyt korjata edustaja Sarkomaan väittämyksiä siitä, että ministeri olisi vaatinut lukiota ja ammatillisia yhteen. Missään näissä esityksissä ei ole kirjoitettu minkäänlaisia tutkintojen yhdistä- misiä. Meillä on kaksoistutkintoja ja kolmoistutkintoja olemassa, se on mahdollista, mutta mitään sellaisia esityksiä ei ole, että näitä tutkintoja yhdistettäisiin sinänsä toisen asteen sisällä. Tukipalvelujen, kaikkien niiden palvelujen, joita näissä molemmissa tarvitaan hyvinkin vahvasti, avulla pystytään tekemään hyvin hyvää yhteistyötä ja tilojen osalta myös, eli tämä on se, mihin nämä ajatukset sisältyvät.

Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Vielä tähän lukiokeskusteluun. Keskustahan on ehdottanut lisättäväksi rahoitusta nimenomaan lukiokoulutukseen, ja kaksi syytä tähän. Toi- nen syy on se, että jos me lähdemme lukiota romuttamaan alas, niin se tarkoittaa myös perusopetukseen puuttumista yhteisten opettajien kautta. Elikkä sieltä lähtee vyöry, jota ei kukaan enää hallitse. Toinen syy, miksi lukioihin lisää resursseja, on se, että hallituskin on ratsastanut tällä nuorisotakuulla. Moni kunta huolehtii tänä päivänä nuoristaan tar- joamalla opiskelupaikan omassa lukiossaan joka ikiselle nuorelle, ja se

Versio 6.1 229 Eloranta Keskiviikkona 250

on minun mielestäni nuorisotakuun hoitamista, jos mikä. Joten tästä syystä meillä on juuri painotuksena tämä lukio ollut tässä budjettieh- dotuksessa. Toivon, että tämä ajatus sisäistettäisiin myös molemmissa hallituspuolueissa.

Eeva-Johanna Eloranta /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Keskustapuolueen huoli suomalaisen koulutuksen tulevaisuudesta asettui hiukan erikoiseen valoon, jos katsoo heidän varjobudjettiaan, jossa ainoa viittaus koulutuspolitiikkaan oli 5 miljoonan euron säästö korkeakoulujen pääomittamisen perumiseksi. On tietenkin tärkeää, että ne niukat eurot koulutuksessa sijoitetaan mieluummin koulutuksen sisältöön kuin tyhjiin seiniin. On kuitenkin aivan selvää, että harvaan asutulla seudulla on perusteltua, että koulu- tilatkin voivat olla vajaakäytössä, koska on tietenkin tärkeää, että lapset ja nuoret voivat käydä sitä koulua kotoa käsin. Näilläkin alueilla on ihan järkevää tehdä yhteistyötä esimerkiksi toisen asteen oppilaitosten kesken, vaikkapa lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kesken taikka tilojen ja kenties joidenkin aineiden osalta, opettajien suhteen. Tämä on järkevää. Suomen suuremmat kaupungit ovat käyneet esimerkiksi lukioverkkonsa läpi, mutta sen sijaan keskisuurissa kaupungeissa tekemistä varmaan riittää. Siellä saattaa olla muutaman kilometrin vä- lein lukioita, ja se ei välttämättä ole järkevää. Pointti on siinä, että mi- nisteriö ei ole mitään kouluverkkoratkaisuja tekemässä, vaan kunnat ovat itse parhaita asiantuntijoita siihen. Toivon, että keskustakin on samaa mieltä tässä asiassa.

Leena Rauhala /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä kuin edustaja Sarkomaa. Pidän todella hyvänä, että valtiovarainvaliokunta kiinnitti vakavaa huolta näiden lukiokoulutuk-

Versio 6.1 231 M?yl? Keskiviikkona17.12.2014 251

sen säästöjen suuruuteen, miten se vaarantaa koulutuksen laatua ja saavutettavuutta, koska nyt sitten myös kuntien kyky ja mahdollisuudet kompensoida puuttuvaa valtion rahoitusta ovat heikentyneet. Lukio- koulutuksen säästöjen merkitys näkyy nyt sitten nimenomaan alueellisten erojen kasvuna, niin kuin edustaja Sarkomaa sanoi, ja siinä opiskelijat asetetaan eriarvoiseen asemaan. Myös sivistysvaliokunta on tämän asian nostanut hyvin esille ja tuonut esille sen, että mahdollisesti koko nuorten koulutustakuuseen tämä vaikuttaa vaarantavasti. Eli sen vuoksi tätä kattavaa lukioverkkoa ei tule vaarantaa, heikentää, vaan osaltaan se on nuorten kasvua ja ke- hitystä tukeva tekijä ja se mahdollistaa (Puhemies: Ja aika!) nimenomaan opintojen jatkamisen lähellä kotia.

Hanna Mäntylä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä myös tässä haluan tämän huoleni esittää nyt tästä toisen asteen koulu- verkostosta, koska varmasti kaikki tuolla Pohjois-Suomessa olemme siitä syvästi huolissamme siitä, missä ja miten meidän nuoret sitten tulevaisuudessa opiskelevat. Sen sijaan kyllä henkilökohtaisesti kannatan kyllä syvästi sitä, että eri oppilaitosten välillä tehdään sitä yhteistyötä, koska se antaa semmoista synergiaetua varmasti kaikille ja se mahdollistaa myös täm- möisten erilaisten oppimispolkujen mahdollistamisen. Kuitenkin olisin ehkä vielä jäänyt tässä toivomaan ja kaipaamaan sitä, että vielä olisi enemmän tuotu esiin tätä, että meidän nuorissa on kuitenkin hyvin erilaisia oppijoita ja semmoisia erilaisia oppimispolkuja varmasti tarvitaan tulevaisuudessa lisää. Se, mistä haluan nyt antaa oikeastaan kiitosta, on nimenomaan tä- mä, että tähän sosiaalityöntekijöiden koulutukseen on annettu lisära-

Versio 6.1 232 Haapanen Keskiviikkona 252

hoitusta. Se on kyllä hyvin tämmöinen laaja asia, jonka tässä edustaja Kiljunenkin toi jo aiemmin esiin.

Satu Haapanen /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Var- masti on niitä valopilkkujakin, niin kuin täällä ollaan kuultu, mutta jos lukee tätä budjettikirjaa, tätä keltaista kirjaa, mikä annettiin jo alku- syksystä, niin kyllä täällä on varsinkin kaksi sivua, jotka herättävät isoa huolta. Täällä sivulla 378, kun näitä säästöjä katsoo, mitä yleissivistäväl- le koulutukselle ja ammatilliselle koulutukselle on ensi vuodelle luvas- sa, niin kyllähän nämä pitkästi 300 miljoonaa euroa ylittävät, ja siitä herää jatkokysymys, kuinka meidän opetushenkilöstö jaksaa näissä säästöpaineissa, miten säilyy se oppimisen ja opettamisen ilo oppilaitoksissa aina pienistä sinne isoihin oppilaisiin, lukiolaisiin ja ammatil- lisiin oppilaitoksiin asti. Toinen sivu, joka herättää huolta, on sivu 371. Täällä on jokaisel- ta kouluasteelta koulupudokkaita tullut tuhansia. Lukiokoulutuksessa näyttää, että nelisentuhatta tippuu koulutuksesta, (Puhemies koputtaa) ammatillisesta peruskoulusta 16 000—18 000.

Puhemies Eero Heinäluoma: Aika tulee armotta vastaan.

Puhuja: Ministeri, tiedättekö, mitä näille nuorille kuuluu?

Sofia Vikman /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kan- nan kyllä huolta siitä, miten nämä mittavat toisen asteen säästöt toteutetaan vaarantamatta laadukasta opetusta, opetuksen sisältöä lukioissa ja ammattikouluissa ja samalla vaarantamatta toisen asteen duaalimal- lia, ja vielä pitäisi erityislukioiden asemakin saada turvattua. Lukio- koulutukseen kohdistuvat säästöt vaikuttavat kuitenkin koulutuksen

Versio 6.1 234 Lipponen Keskiviikkona 253

järjestämiseen ja väkisin toimipisteiden määrään. Monella paikkakun- nalla lukiokoulutusta järjestetään perusopetuksen yläkoulun yhteydes- sä, jolloin samat opettajat ovat opettaneet sekä lukion että yläkoulun puolella. Nämä lukioiden lakkauttamiset vaikuttavat myös peruskoulun aineopetukseen. Kaikille opettajille eivät myöskään yläkoulun tunnit riitä tuomaan elantoa. Kysynkin: miten varmistetaan se, että lukioverkon mahdolliset muutokset eivät vaikuta pätevien, kelpoisten aineen- opettajien määrään yläkouluissa ja siten myös yläkoulujen opetuksen järjestämiseen ja sen laatuun?

Päivi Lipponen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tule- vaisuus todella tehdään koululuokissa, ja koulutukseen on panostettava. Perusopetus on päivitettävä, niin kuin tässä on monta kertaa jo kuultu, jotta se antaa ne tiedot ja taidot, joilla nämä nuoret pärjäävät tulevaisuuden maailmassa, ei viime vuosisadalla. Peruskouluhan on ollut ihan mahtava keksintö, ja hyvin on siitä hyötyä saatu irti. Mutta minä olen huolissani Helsingin tilanteesta. Meillä on 2,5 vuoden oppimiserot oppilaiden välillä, ja se antaa kovin kovin erilaiset lähtökohdat hakea sitä toisen asteen koulutuspaikkaa saati pärjätä sii- nä, ja senpä takia tulee juuri näitä keskeytymisiä. Olen hyvin iloinen, että ministeri on huomioinut sen, että juuri aikuislukiot ja aikuiskoulu- tus paikkaavat näitä ongelmia, kun nuoret tipahtavat ja tarvitsevat uuden mahdollisuuden. Ja nuorisotakuu on myös ollut se väylä, jota kautta on siepattu nuoria takaisin, niin että he eivät ole syrjäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Sosialidemokraatit yrittivät saada tämmöisen mahdollisuuden, että opetusvelvollisuusikää olisi nostettu, mutta se torjuttiin hallituksessa ja tilalle tuli tämmöistä täsmärahoitusta. Olisin kysynyt nyt ministeril-

Versio 6.1 235 Vehvil?en Keskiviikkona 254

tä, kuinka tätä täsmärahoitusta on nytten sitten päätetty viedä eteen- päin, jotta nämä...

Puhemies Eero Heinäluoma: Jaha, aika on muuten tullut täyteen!

Puhuja: ...vaikeuksissa olevat oppilaat saavat avun.

Anu Vehviläinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yhdyn myös tähän toisen asteen koulutuksen tilanteeseen koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta, mutta samalla kyllä kannan erittäin syvää huolta siitä, mitä valtiovarainministeriö tänään ja Suomen Pankki viime viikolla ennustivat talouskasvun osalta, ja ehkä meidänkin kannattaa pitää ne asiat mielessä, kun tässä kovasti puolustamme myös koulutusta ja koulutuksen rahoja. Minä olen itse miettinyt sitä, onko todellakin niin, että nyt nämä säästötoimet, mitkä ovat olleet esillä — aloituspaikkojen leikkaukset tai verkoston supistamiset tai lähiopetuksen vähentäminen, kun rahoitusta on vähennetty — ovat olleet niitä ainoita vaihtoehtoja, joilla haetaan näitä rakenteellisia uudistuksia ja säästöjä. Jotenkin haluaisin ky- syä ministeriltä sitä, onko siellä pöydällä ollut vaihtoehtoisesti muita. Minä itse jopa mietin sitä, että onkohan tämä nyt ihan välttämätöntä, että meillä on ammatillisessa koulutuksessa jokaiselle alalle kolmen vuoden koulutus. Tiedän, että helpolla sanotaan, että ei pidä laittaa pussinperiä, mutta silti minusta tämäkin asia tulisi katsoa läpi.

Pauli Kiuru /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Erikoislukioiden tilanteesta olen erittäin huolissani. Ensi vuonna ei tule muutoksia, mutta se on nyt ilmeisesti vain tämmöinen väliaikainen välivuosi siinä. Kysyn ministeriltä: mikä teidän näkemyksenne on, miten tätä erikoislukiokenttää aiotaan viedä eteenpäin?

Versio 6.1 237 Ojala-Niemel? o Keskiviikkona17.12.2014 255

Otan esimerkiksi Mäkelänrinteen urheilulukion: Noin 50 prosenttia oppilaista opiskelee pitempään kuin kolme vuotta, ja nyt jos sitä ra- hoitusmallia muutetaan ja ikään kuin pakotetaan siihen formaattiin, että se on kolme vuotta tai ei ollenkaan, niin miten nämä opiskelijat reagoivat? Joko he eivät tule sinne lukioon ollenkaan, jättäytyvät koulutuksen ulkopuolelle, tai sitten jos on urheilu-, kulttuuri-, tiede- tai muupainotteisia lukioita, niin tämä tärkeä harrastus, jolla he sitten luovat sitä työuraa, jää paitsioon. Mikä on näiden erikoislukioiden tulevaisuus teidän mielestänne?

Johanna Ojala-Niemelä /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Toisen asteen järjestämislupalaki on saanut osakseen kritiik- kiä siitä, että jatkossa jopa opetusministeriön virkamiehet päättäisivät, missä lukiot sijaitsevat maakunnassa, eikä päätöksiä tehtäisi paikallisesti. Tiedän ministerin ansiokkaasti torjuneen näitä väitteitä, mutta varmuuden vakuudeksi kysyn vielä, pitääkö tämä paikkansa. Puollan myös sitä, että kattava lukioverkko säilyy, sillä tuo 16-vuotias on aika nuori lähtemään vielä kotoa kymmenien tai jopa satojen kilometrien päähän koulutukseen eikä asuntola-aikoihinkaan haluta palata. Varhaiskasvatuslaista sanoisin vielä sen verran, että se on tosiaan, kuten ministeri toikin edelleen esille, 40 vuotta vanha laki, ja toivon kyllä, että se saataisiin nyt tällä kierroksella maaliin.

Mirja Vehkaperä /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Istuva hallitus jää historiaan (Matti Saarinen: Kyllä!) leikkaamalla kaikista koulutuksen asteista rajusti, yli miljardi euroa tämän vaalikauden aikana. Meillä on toistaiseksi vielä maailman paras perusopetus, peruskoulu, ja meillä on maailman parhaiten ja hyvin koulutetut opettajat, mutta jossakin vaiheessa se selkäranka katkeaa. Ollaanko tässä nyt ve-

Versio 6.1 239 T. V??en Keskiviikkona 256

denjakajana historiassa, että koulutuksesta saadaan leikata ja tullaan leikkaamaan näin huikeita summia tulevillakin vaalikausilla? Toivotta- vasti ei. Toinen asia, josta olen hyvin huolissani, on oppimisympäristöt. Tällä hetkellä aivan liian moni lapsi, oppilas, opettaja ja kouluhenkilö- kunta kärsii huonosta sisäilmasta, kosteus- ja homevaurioisista kou- luista. Hallitus on ajatellut niin, että perustamiskustannuksia ei enää valtion pussista anneta. Tämä on erittäin valitettava suuntaus.

Tuula Väätäinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nuo- risotakuun keskeinen edellytys on se, että meidän peruskoulutus onnistuu tehtävässään, ja sen takia on harmillista, että sieltä leikatut rahat ovat meillä edelleen käsittelyssä. Itse asiassa kaikki leikkaukset, mitkä kohdistuvat peruskoulutukseen, ovat myrkkyä. Henkilökohtaisesti en näe kauhean järkevänä päivähoito-oikeuden rajoittamista. Olen siviiliammatiltani erityistason perheterapeutti, ja siltä ammattisaralta voin kyllä sanoa, että päivähoito-oikeus on erittäin monelle lapselle ja perheelle ollut arjen elämisen turva. Siinä mielessä minä näen ongelmaisena sen, että matalan kynnyksen sosiaalipalvelu, mitä päivähoitopalvelut ovat, karsiutuisi osalta ryhmistä pois. Siinä mielessä on hankalaa, että tämä rahan palauttaminen on sidottu tähän päivähoito-oikeuden rajoittamiseen.

Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Toi- sen asteen rakenne- ja rahoitusuudistus on kylmä, heikko ja erittäin byrokraattinen esitys, josta puuttuu visio, eikä vaikuttavuusarvioita ole tehty lainkaan, mutta se on tälle hallitukselle ollut kyllä lainvalmiste- lussa erittäin tyypillistä. Kyseessä on kuitenkin suomalaisen koulutus-

Versio 6.1 241 M?salo-Ropponen Keskiviikkona 257

järjestelmän perusteita ravisteleva uudistus, siihen olisi kyllä kannattanut nyt hiukan paneutua. Ei voi olla tasa-arvon ja laadun edistämisen kannalta järkevää, että joka kolmas lukio ja ammattioppilaitos joutuu mahdollisesti nyt lopettamaan tämän keskeneräisen uudistuksen seurauksena. Tämähän tarkoittaa, niin kuin täällä on todettu, tuhansien opettajien joutumista kilometritehtaalle, se merkitsee sitä, että pätevät opettajat häviävät ylä- asteilta, se merkitsee sitä, että oppilaat joutuvat lähtemään jopa satojen kilometrien päähän koulujen perään. Se lisää taas (Puhemies koputtaa) syrjäytymistä. Ei voi olla niin, että pelkästään tuloksista ja suorittami- sista palkitaan oppilaitoksia. He ovat 16—18-vuotiaita nuoria. Meidän opetuksemme ei voi olla pelkästään tulosperusteista, ainakaan tähän saakka se ei ole ollut.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä kiitän ministeri Kiurua siitä, että kaikista näistä säästöpai- neista huolimatta muun muassa erityisoppilaiden koulunkäyntiedelly- tysten parantamiseen ja koulupudokkuuden estämiseen on tulossa lisä- rahoitusta. Olette panostanut myös paljon nuorten aikuisten osaa- misohjelmaan ja oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen. Jokainen tiedämme, että ilman ammattikoulutusta ei voi työllistyä nyky-yhteiskunnassa, ja näiden toimenpiteiden avulla nuorilla aikuisil- la on mahdollisuus hankkia itselleen ammattitutkinto. Näitä ilman am- mattitutkintoa olevia 20—29-vuotiaita nuoria arvioidaan olevan 100 000. Se on huomattava määrä. Kysyn ministeri Kiurulta: Joko olette saanut tietoja nuorten aikuisten osaamisohjelman onnistumises- ta? Ovatko nuoret aikuiset löytäneet tämän koulutusmahdollisuuden?

Versio 6.1 242 Kari Keskiviikkona 258

Mika Kari /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Vähän toisin kuin oppositio täällä haluaa todistaa, myös tähän perusopetuksen kehittämiseen panostetaan. Budjettiriihessä sovittiin jo huomattavista lisäpanostuksista perusopetuksen kehittämiseen. Oppivelvollisuuden pidentämiseen varatut rahat käytetään nyt muun muassa koulupudokkuuden vähentämiseen, tästä suuri tunnustus. Haluankin kysyä minis- teriltä, että löytyväthän nämä rahat nimenomaan tämän momentin kohdalta. Sen lisäksi haluan antaa hyvää tunnustusta myös tästä oppisopimuskoulutuksen kokonaisuudesta. Tämä hallitus kantaa vastuun niin lasten koulutuksesta, nuorten koulutuksesta kuin aikuistenkin koulutuksesta.

Puhemies Eero Heinäluoma: Myönnän vielä puheenvuorot edustajille Kerola, Ville Niinistö, Elomaa ja Sarkomaa, ja sen jälkeen ministerin vastaus. (Mika Niikko: Vastauspuheenvuoro oli ministerillä!) — Sovitaanko, että puhemies jakaa täällä puheenvuorot? (Mika Niikko: Ei täällä puhu tänään kuin demarit ja keskusta!)

Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tämä oppisopimuskoulutuksen esille nostaminen on erinomainen asia, ja siinä yksiselitteinen viesti valiokunnan asiantuntijoilta on tullut siihen tyyliin, että asetelma on liian byrokraattinen ja sen vuoksi yrittäjät eivät halua tähän sitoutua, joten meillä riittää tässä myös normien purkua. Mutta, arvoisa puhemies, tähän toisen asteen koulutukseen vielä haluaisin sanoa sen, että toivoisin, että ministeri vielä kerran harkitsisi tätä järjestelmää ja nimenomaan niin, että kuntapäättäjille ei tulisi pak- kosauma eteen, että heidän tulisi päättää, mikä koulutusala lakkaute-

Versio 6.1 244 V. Niinist ?ne n Keskiviikkona17.12.2014 259

taan ja mikä ei, koska on kysymys siitä, että rahaa jaetaan kuntiin liian vähän, ja sillähän he joutuvat koulutuksen järjestämään. Arvoisa puhemies! Vielä kolmas asia tähän varhaiskasvatukseen: kun se laki on nyt tulossa, niin toivomme, että se laki olisi valmis eikä keskeneräinen. Meidän on turha tässä vaiheessa ryhtyä keskeneräistä lakia viemään eteenpäin, vaan maltamme sitten odottaa, että laki valmistuu kunnolla.

Ville Niinistö /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä tämä huoli koulutuksen tilasta on yhteinen, mutta kyllä minä hiukan haluaisin — samalla lailla kuin ministerikin, joka puhui rehellisyydes- tä — rehellisyyden nimissä sanoa, että kun tätä keltaista kirjaa on melkein neljä vuotta itsekin kahlannut läpi ja leikkauksia on tehty, niin kyllähän koulutusta on tällä vaalikaudella kohdeltu aika huonosti. Kyl- lä ne säästöt ovat yhteensä aika isoja, ja kun sitten sen päälle tulevat nämä niin sanotut rakenteelliset uudistukset, niin riski on se, että rakenneuudistuksista tulee leikkauksia, koska olosuhteet ovat jo val- tionosuussupistusten takia niin vaikeat, että on vaikeata löytää sellaisia toiminnallisia tehostamisia. Sen takia haluaisin nyt ministeriltä vähän vastausta siihen toisen asteen uudistukseen. Kun te sanotte, että näin iso rahamäärä, 260 miljoonaa vuoden 2017 loppuun mennessä, olisi saatavissa ilman, että yk- sikköverkkoa supistetaan ja ilman, että koulutuksen laatu kärsii, niin miten ihmeessä se on mahdollista, mistä se tulee? Olisiko mahdollista kuitenkin muuttaa lähestymistapaa niin, että valtio ei enää leikkaisi valtionosuuksia, vaan lähdettäisiin kuntien kanssa kehittämään sitä toista astetta, mutta sillä kärjellä, että mennään se edellä, mikä oli ra- kenneuudistusten alkuperäinen tavoite, (Puhemies koputtaa) että saa-

Versio 6.1 245 Elomaa Keskiviikkona 260

daan nuoret valmistumaan nopeammin ja tehokkaammin, saadaan hei- dät nopeammin työelämään ja saadaan sieltä hyötyjä, eikä koulutuksen leikkauksilla.

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perus- suomalaiset ovat huolissaan koulutuksen leikkauksista, ja siksi olemme esittäneetkin lisärahoitusta koulutukseen. Pikkulukioissa oppimistulokset ovat usein erittäin hyviä, ja yksi asia, mistä se voi johtua, on myös se, että ryhmät ovat pieniä. Mutta muistaakseni suullisella kyselytunnilla arvoisa ministeri lupasi, että lukioita ei suljeta. Varsinainen kysymykseni liittyy oppimismotivaatioon. On tär- keää, että oppilaat olisivat motivoituneita oppimaan ja kiinnostuneita koulunkäynnistä. WHO:n tutkimuksen mukaan vähän yli puolet suomalaisista oppilaista pitää koulusta paljon tai jonkin verran. Suomessa pidetään koulusta vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mikä on aika erikoista. Kansainvälisestikin olemme siinä heikommalla kolmannek- sella. Elikkä pitäisikö enemmän lisätä kerhotoimintaa? Mistä tämä johtuu? Kerhotoiminnan pitäisi olla maksutonta. Tässä myös pääsemme siihen tilanteeseen, että yksinäisyys ja syrjäytyminen helposti aiheutu- vat siitä, (Puhemies koputtaa) että motivaatiota ei ole...

Puhemies Eero Heinäluoma: Taitaa olla aika täynnä.

Puhuja: Okei.

Sari Sarkomaa /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyl- lä Suomen viimeinen euro kannattaisi laittaa, jos sellainen tilanne olisi, aina sinne peruskouluun, ja siksi olimme valtiovarainvaliokunnassa kovin pettyneitä, että vielä tämä 6 miljoonan euron säästö tuli, ja kättä päälle löimme, hallituspuolueet, kun valtiovarainministeri totesi, että

Versio 6.1 247 OvM Kiuru Keskiviikkona 261

lisäbudjetissa tämä raha tulee takaisin. Voitteko tässä vakuuttaa eduskunnan edessä, että näin varmasti tulee, koska se jäi tässä hieman epä- selväksi? (Silvia Modig: Kyllä!) Kyse on siitä rahasta, jolla uusien opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita, jotka opetushallitus yhdes- sä koulukentän kanssa on tehnyt, viedään eteenpäin ja kehitetään koulutusta. On hyvin vaaraksi perusopetukselle ja Suomen tulevaisuudel- le, jos tuo raha ei todellakaan tule takaisin. Varhaiskasvatuslaki on tärkeä laki, mutta olin itse pettynyt siihen ja moni tässä salissa oli, että se valmistelun aloitus viipyi, mentiin puoleenväliin hallituskautta, ja nyt loppumetreillä näin tärkeää lakia viedään. Siinä mielessä esitän kyllä huoleni opetushallituksen voima- varoista, (Puhemies koputtaa) ja voisiko ministeri vielä vastata siihen, tuleeko opetushallitukseen (Puhemies: Aika on tullut täyteen!) lisävoi- mavaroja, kun varhaiskasvatus sen vastuulle tulee?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru: Arvoisa puhemies! Yri- tän napsakkaan tahtiin vastata kaikille. Lähdetään liikkeelle siitä, että keskeinen kysymys on se, onko osaaminen se tapa, jolla luodaan kilpailukykyä ja työllisyyttä. Minusta se on aiheellinen kysymys, ja sitä täällä peräänkuuluttivat monet edustajat ja myös edeltävässä vuoroparissa jo edustaja Kerola. No, siihen liittyen minusta oli oivallista, että edustaja Vehviläinen kysyi, mitä muita vaihtoehtoja oli. Minä olen itse peräänkuuluttanut näitä muita vaihtoehtoja, mutta koska tämä politiikka on aina mahdollisuuksien taidetta, niin kaikkia vaihtoehtoja ei ole ollut sitten loppuviimeksi mahdollista toteuttaa. Kysymys on siitä, että koulutuksesta ei olisi säästettävissä tällai- sella juustohöyläyksellä, vaan meidän pitäisi pystyä tekemään isoja ra-

Versio 6.1 247 OvM Kiuru Keskiviikkona 262

kenteellisia uudistuksia, ja niitä rakenteellisia uudistuksia pitäisi pys- tyä tekemään siinä, että me lisäämme koulutuksen kentässä yhteistyö- tä. Se liittyy sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen yhteistyö- mahdollisuuksiin. Näitä esityksiä olen esittänyt. On myöskin esitettävä yhteistyötä enemmän toisella asteella, ja minusta siinä ei ole mitään pelättävää, että alueella, jolla muutoin olisi pelättävissä, että menetet- täisiin sitä koulutuksellista saatavuutta, on pystyttävä myöskin yhteis- työhön. Minusta ne ovat tärkeitä kysymyksiä. Mutta on myös pohdittava aidosti ja vakaasti, kannattaako oppi- velvollisuutta pidentää, sillä siitä saatavat taloudelliset hyödyt työlli- syysasteen nostona ovat merkittäviä. Koulutuspoliittisesti ne isot pää- määrät, joita siinä ajetaan, liittyvät tähän edustaja Haapasen kysymykseen, miksi me panemme silmät kiinni, kun lukioista yksistään tippuu 4 000 nuorta. 15 prosenttia suomalaisista nuorista pitkällä aikavälillä ei käy peruskoulun jälkeen mitään kouluja. (Sari Sarkomaa: Mitä jos kehitettäisiin perusopetusta!) Tämä on mahdoton ajatussuunta, ja sen takia näihin asioihin pitäisi puuttua, ja näitä kutsutaan rakenteellisiksi muutoksiksi. Niitä itse edistän. No, toisaalta kaikki ei tapahdu yhdessä hetkessä, ja täytyy tyytyä siihenkin, että on asioita, joita täytyy nyt vain hoitaa, ja yksi on tämän talouden tasapainottaminen, joka on ollut erittäin kipeä kysymys. Tääl- lä käytiin hyvää keskustelua siitä, mistä tämä talouden tasapainottaminen tulee. — Nyt, jos ministerikollegani antaisi minulle vielä minun pädini, niin minä kohta luettelen tarkemmin näitä yksityiskohtia. Unohdin sen sinne. [Ministeri Viitanen ojensi puhujalle iPadin.] Edustaja Puumala nimittäin kysyi asiallisesti, mistä se tulee se toisen asteen uudistuksen 260 miljoonan paketti. Kun tässä myöskin

Versio 6.1 247 OvM Kiuru Keskiviikkona 263

Alanko-Kahiluoto jo viittasi siihen kyselytunnin materiaaliin, josta keskusteltiin, niin nyt on tarkoituksena siis käytännössä tehdä toiselle asteelle sekä rakenteellisia uudistuksia rahoitusjärjestelmän kautta että myöskin tehdä se rakenneuudistus, josta nyt tässä puhuttiin, eli 69 miljoonan järjestäjäverkkoratkaisu — siitä siis 69 miljoonaa — ja 191 miljoonaa tämän rahoitusjärjestelmän muutoksella, joka koskee sitä, että ensinnäkin lähdetään siitä, että koulutusprosessien ja osaamisen tunnistamisen tehostaminen kiihtyy yhteiskunnassa 78 miljoonalla eurolla, ja kysymys on siitä, että me kouluttaisimme oikeassa paikassa oikeaan aikaan meidän ihmisemme ja pitäisimme huolta siitä, että nämä polut olisivat mahdollisimman järkeviä ja osaaminen tunnistet- taisiin. Esimerkki on se, että miksi meidän täytyy lähteä siitä, että jos ih- misellä on jo toisen asteen tutkinto, niin hänen pitää suorittaa koko sen toisen asteen koulutuksen oppimäärä uudelleen yleissivistävältä osalta. Tätä kautta me ohjaamme jatkossa opiskelemaan näyttötutkintojärjes- telmän puolelle kaikki ne, joilla on jo yksi toiseen asteen tutkinto. Ky- symys ei ole siitä, että jos lukio on suoritettu, ei pääsisi ammatillisen koulutuksen puolelle jatkamaan, tästä ei ole kysymys, vaan ylipäänsä siitä, että tehdään järkevällä tavalla koulutuspolitiikkaa myöskin ihmisille, että nämä koulutuspolut ovat mahdollisimman lyhyitä. Myöskin henkilökohtaistamisen tehostaminen on tärkeää, eli siltä osin me henkilökohtaistamme aivan liian vähän meidän koulutuspo- luillamme. Olisi tärkeätä katsoa, mitä nuori on jo tehnyt, esimerkiksi nuori aikuinen, jos siellä on paljon keskeyttämisiä jo takana. Eli jotakin järkevää on jo tehty.

Versio 6.1 247 OvM Kiuru Keskiviikkona 264

Sitten tärkeätä on se, että me olemme päätyneet siihen, että tässä yhteiskunnassa koulutuksen pitäisi johtaa tutkintoihin. Meillä on paljon työpaikkakoulutuksen tyyppistä koulutusta, josta säästetään 33 miljoonaa. Sitten on muutamia pienempiä puroja, mutta se on osa tätä isompaa pakettia, jossa rahoitusjärjestelmällä puututaan niihin karik- koihin, joita meillä on. Mutta tästä 69 miljoonan jakautumisesta on hyvä sanoa vielä kerran, että erikoislukioille asetamme selvitysmiehen tekemään sen paketin, miten se nykyinen jäljelle jäävä erikoislukioiden rahoitus tullaan jakamaan, koska siellä on monen tason väkeä riip- puen siitä, kuka ministeri näitä päätöksiä on tehnyt. Ja ammatillisen ja lukion pitäisi pystyä jatkossa myös toimimaan yhteistyössä niin kuin kaikkien koulutusalojen pitäisi pystyä toimimaan yhteistyössä, mutta mitään yhteisiä tutkintoja täällä ei olla puuhailemassa, ja on hyvä todeta myöskin, että tänä päivänä on jo mahdollisuus tehdä sekä ammatillisen koulutuksen että lukion tutkinto. No, edustaja Rauhala puhui myös alueellisesta saatavuudesta, ja tämä lainsäädäntöesitys, joka eduskuntaan on tuotu, lähtee juuri siitä, että alueellinen saatavuus turvataan, ja on tärkeää, että eduskunta olisi samaa mieltä siinä, että me todella olemme sitä mieltä, että tähän yk- sikköverkkoon ei pidä päästä käsiksi. Niin kuin Ojala-Niemelä totesi, niin esimerkiksi Lapissa se on hirvittävää, kun ne yksittäiset nuppineu- lat näkyvät kartalla, missä ne yksiköt ovat. Siellä ei pidä käydä tem- meltämässä. Ja tämä on se tärkeä ja iso fakta, että tästä eivät päätä virkamiehet, vaan tämä on todella koulutuspoliittisissa käsissä, niin että siitä on turha olla huolissaan, se on todella tärkeällä tavalla sinne mii- noitettu.

Versio 6.1 248 Harkimo Keskiviikkona 265

Siellä oli myöskin kysymyksiä... Edustaja Lipponen (Puhemies koputtaa) oli huolissaan aikuislukioista, ja sekin puoli on tässä ollut esillä. Valitettavasti kaikkien kysymyksiin en pystynyt vastaamaan, mutta korostan vielä lopuksi, että myöskin edustaja Virolaisella ja Elo- maalla oli tärkeitä kysymyksiä tästä tulevaisuuden suunnasta, ja ne ollaan otettu vakavasti. Ja edustaja Saarinen, minä kiitän siitä, että käytitte puheenvuoron suomalaisten kerhojen puolesta. Lähes kaikki koulut ovat jo kerhojen piirissä. Olisi ollut suuri menetys, jos olisi toteutunut se, kun maaliskuussa näitä peruskoulun kehittämiseen tarkoitettuja määrärahoja vä- hennettiin, toisin kuin esitin. Sitä kautta nyt tämä kerhotoiminnan tulevaisuus turvattiin, ja siitä olen erittäin iloinen ja kiitollinen teille kaikille, koska se on pientä iloa, mutta tärkeää iloa lapsille ja nuorille koulussa. Kiitoksia kaikille.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja tämän jälkeen siirrymme ministeri Viitasen toimialaa koskevaan debattiin.

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua tähän debattiin, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta, edellyttäen, että saamme koneet toimimaan. Nyt jos painaa, niin eh- kä... (Matti Saarinen: Ei näy!) — Ei näy vieläkään? Onnistuisiko nyt? Kyllä.

Leena Harkimo /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ky- symys ministeri Viitaselle: mikä on hallituksen, OKM:n valmius ja onko sitä valmiutta edistää ja käynnistää audiovisuaalisen alan tuotan- tokannustimia koskeva demonstraatiohanke? Tämän asian valtiovarainvaliokunta omassa mietinnössään nosti esiin ja piti hyvin tärkeänä.

Versio 6.1 249 Kiljunen Keskiviikkona 266

Meidän on löydettävä uusia aloja, ja tässä minun mielestäni meillä olisi erittäin hyvä mahdollisuus hyödyntää sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan kehittäminen että muun muassa matkailu ja niin edelleen. Löytyykö valmiutta, ja milloin, käynnistää tällainen hanke?

Anneli Kiljunen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Jotta opiskelija voi edetä opinnoissaan tavoiteajassa, on ehdottoman tärkeää, että opiskelijan toimeentulo on turvattu. Korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista reilut 70 prosenttia käy töissä opintojen rinnalla, jotta he selviävät ihan elämän peruskustannuksista. Pääkaupunkiseu- dulla on todettu se, että pelkästään asumiskustannukset ovat jo niin korkeat, että se edellyttää työssäkäyntiä. Meillä on myös noin 45 000 korkeakouluja yliopisto-opiskelijaa, jotka ovat perheellisiä, joittenka toimeentulon edellytyksenä on se, että he käyvät töissä. Tämän lisäksi jos opiskelija on valmistunut yhdestä opinnostaan ja saanut tutkinnon suoritettua ja jos hän sitten aloittaa toiset opinnot erinäisistä syistä, joko sen takia, että työ ei hänelle so- vellu, tai se opiskelu ei olekaan sitä, mihin hän olisi halunnut lähteä, niin nyt valmistelussa on näkemys siitä, että tätä toista opintoa ei enää opintotuen (Puhemies koputtaa) avulla tueta. Mitä mieltä ministeri on tästä, koska näen, (Puhemies: Aika on tullut täyteen!) että tämä ei mil- lään tavalla kyllä tue meidän tulevaisuuttamme osaamisen kannalta.

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensin kiitoksia ministeri Viitaselle, lainauskorvaukset nousevat. Sitten luovat alat. Ne työllistävät EU:ssa kolmanneksi eniten, ja myös Suomessa yllättävän suuri työllistäjä ovat luovat alat. Kysynkin ministeriltä: miten näette tulevaisuuden, kuinka suureksi tämä luovien

Versio 6.1 251 Kerola Keskiviikkona 267

alojen mahdollisuus tarjota työpaikkoja voi kasvaa, ja miten sitä autet- taisiin? Sitten vielä yleensä kulttuuriin. Siihen kohdistuu varmaan paljon leikkauspaineita tulevaisuudessa. Yleinen mielipide on, että kulttuuri on ihan hyvää ja hienoa, mutta se arvostus ei ole kuitenkaan aina ihan sitä luokkaa rahallisesti. Sen merkitys yhteisöllisyydessäkin on valtavan suuri ja hyvinvoinnin edistäjänä yleensä. Miten voitaisiin sitä yleistä mielipidettä (Puhemies koputtaa) myös kehittää niin, että se olisi hyväksyttävää, että rahoitustakin tulisi tulevaisuudessa enemmän kulttuurille?

Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Viime päivinä on käyty keskustelua rahapelien asemasta tässä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kiitos sen, että suomalaiset ovat ottaneet lem- mikikseen nämä rahapelit, olemme saaneet kartutettua muun muassa veikkausvoittovaroin suuria summia rahaa jaettavaksi järjestöille, va- paaehtoissektorille, kolmannelle sektorille. Nyt kuitenkin valiokunta kantaa huolta siitä, että veikkausvoittovaroja ei liudennettaisi niin, että niistä tulisi budjettiperusteisten menojen katteen omaavia asioita. Nyt kysyn ministeriltä, miten näette, voidaanko tässä asiassa edetä tähän suuntaan, niin kuin suuntaus tällä hetkellä on, että veikkausvoittova- roista siirrettäisiin budjettiperusteisiin menoihin lisää ja lisää, enem- män ja enemmän. Kuitenkin me kaikki näemme, että kolmas sektori tulevaisuudessa joutuu edelleen kantamaan vastuunsa suomalaisessa yhteiskunnassa. Näinhän ei voisi olla, että veikkausvoittovarat tulisivat toiseen asemaan kuin mihin ne on aiemmin määritelty.

Silvia Modig /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministe- ri Viitanen, hyvitysmaksut. On hyvä, että hallitus on tehnyt esityksen,

Versio 6.1 253 Rauhala Keskiviikkona 268

että hyvitysmaksut jo nyt maksetaan budjetista, koska digitaalisen murroksen myötä hyvitysmaksut ovat romahtaneet. Tämä on hyvä, että alaa ja tekijöitä — tämä on osa heidän tekijänoikeuskorvaustaan — au- tetaan selviämään tästä eteenpäin. Pidän myös hyvänä sitä lähtötasoa, mielestäni 11 miljoonan euron summa on hyväksyttävä lähtötaso tälle. Mutta tämä on se periaate, mitä minä en ymmärrä, arvoisa ministeri: Hyvitysmaksu on korvausta tekijälle yksityisestä kopioinnista. Eli kun minä esimerkiksi kotona tallentavalle laitteelle tallennan vaikka musiikkia, niin tämä on se korvaus, joka tekijälle sitten maksetaan. Eikö minun kuuluisi maksaa se korvaus siitä, että minä saan nauttia ilman, että minä maksan tekijänoikeuskorvauksia siitä tekijän tuotta- masta teoksesta? Eli minkä takia luovuitte kokonaan laitepohjaisesti kerättävästä maksusta? Myös semmoinen duaalimalli oli puheissa, jossa osa tulisi budjettirahoituksesta ja osa kerättäisiin laitekohtaisesti. Laitekohtainen olisi oikeudenmukainen ja myös loisi (Puhemies koputtaa) konkreettisemmaksi suhteen kuluttajan ja tekijän korvausten oikeuden välillä.

Leena Rauhala /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Valio- kunta on ottanut kantaa taiteilijoille myönnettävistä apurahoista, niin myös kirjailijoille ja kääntäjille, ja todetaan, että niitten euromäärätaso on jäänyt hyvinkin paljon jälkeen esimerkiksi erilaisten säätiöiden ja muiden apurahoista. Kuitenkin olisi erittäin tärkeää, että nimenomaan kulttuurintekijät, taiteilijat, kirjailijat ja kääntäjät, voisivat nyt luoda entistä vahvempaa kulttuuria, jota mahdollisimman moni voi käyttää. Nyt kun sote-uudistus tulee, niin olen ymmärtämässä, että erityisesti niin sanottuja hyvinvointipalveluja, joihin kulttuuri kuuluu osana, on hyvä vahvistaa. Silloin se tarkoittaa juuri näitten toimijoitten, tekijöi-

Versio 6.1 254 Alanko-Kahiluoto Keskiviikkona 269

den, taiteilijoiden, kirjailijoiden ja kääntäjien työtä, joka näkyy esimerkiksi kirjastoissa ja kaikissa erilaisissa tapahtumissa, (Puhemies koputtaa) joita hyvinvointitapahtumina voidaan pitää.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Taidetta ei ole ilman taiteen tekijöitä. Siksi on tärkeää turvata taiteen tekijöiden toimeentulo. Olette aikaisemmin täällä tuoneet esille sen, että aiotte laatia tiekartan Sanasto-maksujen korottamiseksi pohjoismaiselle tasolle, mikä on erittäin hyvä asia. Tulemmeko näkemään tiekartan myös siitä, miten hyvitysmaksut tulevaisuudessa kerätään? Laajennetaanko ne esimerkiksi uusiin laitteisiin? Toiseksi kysyisin sitä, oletteko pohtineet, miten me saisimme kulttuurin 0,8 prosentin osuuden valtion budjetista nousemaan suurem- maksi kuin se nykyään on. Voitaisiinko esimerkiksi ajatella, että kult- tuuriprosentti ulotettaisiin muillekin hallinnonaloille kuin pelkästään sinne rakennustoimeen, jossa se on vain muutamassa suurimmassa kaupungissa? Nythän meillä on ollut hallitusohjelmakirjaus siitä, että kulttuuriprosenttia laajennetaan koko maahan, mutta sitä ei ole esimerkiksi opetus- tai sosiaali- tai liikunta- tai nuorisopuolella. Miten voisitte edistää sitä, (Puhemies koputtaa) että kaikki hallintoalat käyttäisivät prosentin kulttuurin tukemiseen?

Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri Viitanen, 5 minuuttia puhuja- aitiosta.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen: Arvoisa puhemies! Tuli niin äkkiä, että meinasi...

Puhemies Eero Heinäluoma: Äkkiä täällä tulee kaikki.

Versio 6.1 255 KaM Viitanen Keskiviikkona 270

Puhuja: ...jäädä osa muistiinpanoista tuonne omalle paikalle. — Mut- ta, puhemies, tärkeitä merkittäviä asioita. Tämä Harkimon kysymä au- diovisuaalinen demonstraatiohanketuki elokuvatuotannolle oli itse asiassa meillä ministeriön eräänä ehdotuksena tähän täydentävään ensi vuoden talousarvioesitykseen, kun meiltä pyydettiin työllistäviä hankkeita. Saimme läpi tämän lainauskorvauksen siinä, saimme läpi tämän hyvitysmaksun. Mielestäni ne liittyvät työllisyyteen, koska tarvitsemme taiteilijoille ja taiteelle toimeentuloa. Tämä jäi vielä hautumaan. Tiedän, että jaosto siitä kiinnostui. Olin siitä innostunut, että kiinnos- tuitte, nimittäin eduskunnan tuellahan ennenkin näitä asioita on viety eteenpäin. Me tulemme muuten ministeriössä edelleen jatkossa, kun teemme kehysvalmistelua, esittämään tämän kaltaista mallia eräänä kehityseh- dotuksena. Mielestäni sitä kannattaisi pohtia nimenomaisesti työlli- syysnäkökulmasta, koska toivottavasti myös jatkossa eri hallinnonalo- ja kehotetaan etsimään tapoja, joihin satsaamalla hieman saamme ker- rannaisvaikutuksena paljon, kun edistämme työllisyyttä, eli erittäin in- nostava ehdotus. Tämä liittyy kaiken kaikkiaan juuri tähän kysymykseen ylipäätään kulttuurin arvostuksesta, rahoituksesta, kaikesta siitä. Nythän on käy- nyt sillä tavalla kuitenkin merkittävästi, että kun laskee ne luettelema- ni uudet toimet, mitä olemme saaneet budjettiriihessä täydentävässä ta- lousarvioesityksessä läpi, niin kaiken kaikkiaan kulttuurin rahoitus sii- tä, mikä sen tilanne oli keväällä, nousee 30 miljoonaa, vähän reilu. Eli siellä lasketaan mukaan myös kirjastojen plus 13,5 miljoonaa rakenta- mishankkeisiin, mitä ei tuossa esittelypuheenvuorossani mainittu.

Versio 6.1 255 KaM Viitanen Keskiviikkona 271

Se ehkä kertoo siitä, että nyt on arvostettu kulttuurin sarkaa, mutta se ei tee tyhjäksi sitä huolta, hyvät edustajakollegat, mistä me kaikki täällä kannamme huolta, että se tuleva kehys on tiukka. Minä näen, että se on mahdottoman tiukka tulevina vuosina, vaikka nyt ensi vuodelle pärjäämme hyvin. Siksi kannattaa käydäkin tätä yhteistä keskustelua koko yhteiskunnassa kaikkien vaikuttajien kesken, miksi meidän kannattaa arvostaa kulttuuria, panostaa siihen. Kulttuuri on kaikkialla, se on koko yhteiskunnan vahva peruspilari, eli sillä tavalla näen tämän asian. Tämä rahapelikysymys: Kyllä, juuri näin kuten valiokuntakin toteaa, se on huolestuttavaa, että näinä ankeina taloudellisina aikoina, kun kehyssäästöjä joudutaan tekemään, on jouduttu tekemään aina aika ajoin niin, että päinvastoin Veikkaukseen on siirretty budjettimenoja. Mutta esimerkiksi siellä meidän tulevaisuuskatsauksissamme on tämä sama huoli esitetty, että päinvastoinhan jos taloustilanne olisi parempi, meidän pitäisi pystyä toimimaan niin, että enemmän Veikkauksesta siirrettäisiin vakituisille budjettimomenteille. Tämä on aivan yhtenäi- nen näkemys tästä tulevaisuuden kuvasta, mitä edustaja Kerola todella kysyi. Opiskelijoiden osalta edustaja Kiljunen esitti kysymyksiä. Asu- miskustannukset nousevat — hetken puhun asuntoministerinä — ja saimme siellä puolella lisätukea opiskelija-asuntojen rakentamiseen, mikä oli myönteinen asia, mutta kaiken kaikkiaan tämä toimeentulokysymys tietenkin on tärkeä opiskelijoiden osalta. Kysyitte opintotukiuudistuksesta. Se tuli pöydälleni annettuna uu- tena ministerinä. Katsoin, että siinä on ongelmia. Siksi lykkäsimme vuodella sen täytäntöönpanoa. Se päätettiin budjettiriihessä. Sain hie-

Versio 6.1 255 KaM Viitanen Keskiviikkona 272

man sitä aiottua säästöä sen takia pienennettyä, että pystyisivät sitten niin opiskelijat kuin korkeakoulutkin tähän paremmin tulemaan mukaan. Mutta olen ennenkin sanonut, että eduskunnalla nyt tämä laki on ja eduskunta harkitsee ja katsoo ja kokonaisvaltaisesti punnitsee, min- kälaista palautetta tästä laista tulee. Mutta se on osa hallituksen raken- nepoliittisia toimia ja sitä varten se täällä, puhemies, on. Tämä tekijänoikeuskysymys tuli muun muassa edustaja Modigilta ja muutenkin liittyy kaiken kaikkiaan toimeentulotukeen. Hyvitysmak- sun hoitaminen nyt tämän budjettirahoituksen kautta oli ainoa keino tässä tilanteessa, jossa piti hallitusohjelman mukaisesti puristaa ratkaisu tällä hallituskaudella, mitä pidän tärkeänä asiana siksi, että hallituskaudella se pystytään ratkaisemaan, koska tätä on vuosia odotettu. Minä muistan jo ennen tätäkin hallituskautta, kun tekijät olivat kovasti yhteydessä ja toivoivat tämän asian ratkaisemista. Nämä duaalimallit, ikään kun Yle-verotyyppiset mallit, kaikki, mitä oli pöydällä tässä matkan varrella, eivät saavuttaneet yhteisym- märrystä eivätkä konsensusta, eivät alan toimijoiden kesken eivätkä sitten varmasti muutenkaan. Mutta nyt se asia ratkaistiin näin, ja se on tietenkin tekijöiden kannalta myönteistä, että se ratkaistiin näin. Arvi- oiden mukaan tällä hetkellä tuloja laitekohtaisesta maksusta, mikä siis on nyt, kerääntyy noin 5 miljoonaa, ja tässä mennään kuitenkin 11 miljoonan tasolle. Tähän tulee puolueeton elin, joka tulee vuonna 2017 arvioimaan sen, mikä tämä taso vuosittain siitä eteenpäin on todellisen kulutuksen mukaan. Tämä on nyt sen uuden esityksen sisällä oleva lo- giikka kaiken kaikkiaan. Mutta täällä on tämä toimeentulokysymys, mistä muun muassa edustaja Rauhala apurahojen muodossa puhui ja edustaja Alanko-Kahi-

Versio 6.1 256 Sarkomaa Keskiviikkona 273

luoto kaiken kaikkiaan. Nyt olemme siis pystyneet vaikuttaneet lainauskorvauksiin, hyvitysmaksuun, tuoneet uuden tekijänoikeuslain muu- tospykälät saliin. Ne ovat kaikki myönteisiä asioita. Apurahat pystyim- me pitämään ei-leikatulla tasolla, mikä oli torjuntavoitto, mutta valitettavasti kyllä emme niitä ole pystyneet nostamaan, mutta ymmärrän näiden merkityksen. Ne ovat erittäin tärkeitä. Kaiken kaikkiaan toimeentulokysymystä ei ratkaise yksin meidän ministeriömme. Sitä ei ratkaise yksin opetus- ja kulttuuripuoli, vaan kyllä siellä sitten tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriötä, työ- ja elin- keinoministeriötä. Siellähän on ollut työryhmä, joka mietti sosiaaliturva-, työttömyysturva-, eläketurvakysymyksiä, itsensä työllistävien asemaa. Toivon todella, että kokonaisvaltaisesti eri hallinnonalat pystyvät tämän kiperän kysymyksen ratkaisemaan.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja tämän jälkeen jatkamme vielä toisen erän debattia.

Sari Sarkomaa /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Val- taosa meistä suomalaisista on kirjallisuuden ja kirjastojen ystäviä. On- kin ollut harmillista, että vaikka me lainaamme kirjastoista enemmän kuin muut Pohjoismaat, me olemme maksaneet kirjailijoille siitä vä- hemmän lainauskorvauksia. On erinomaista, että nyt olemme saaneet lisää ensi vuoden budjettiin lainauskorvauksiin. Tästä kyllä erityinen kiitos ministeri Viitaselle, että näin erinomaisesti olemme valtiovarainvaliokunnan sivistysvaliokunnan kanssa voineet tehdä yhteistyötä. Suomalaisen sivistyksen ja kirjallisuuden kannalta on erittäin viisasta, että tässä näin etenemme. Vaikka talous on tiukka, niin on viisasta huolehtia siitä, että suomalainen kirjallisuus, kulttuuri ja sivistys voi-

Versio 6.1 257 Saarinen Keskiviikkona 274

vat elää ja myöskin kirjailijat saavat palkkansa, sen he ovat ansainneet. Suurkiitos ministeri Viitaselle erinomaisesta työstä ja tietenkin koko hallitukselle. Ilomielin tämän osan budjetista hyväksymme varmasti eduskunnassa perjantaina.

Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ensinnä- kin yhdyn kiitoksiin hallituksen suuntaan, että nimenomaan lainauskorvaukset on voitu kaksinkertaistaa. Niitähän eduskunnan päätöksillä on täällä vuosittain tipoittain pikkuhiljaa saatu ylöspäin hissatuksi, mutta näinä ankeina aikoina tuskin mikään menokohta on saanut 100 prosentin korotusta resursseihinsa. Tämä on merkittävä saavutus, ol- koonkin, että tavoitetta riittää edelleen ennen kuin päästään pohjoismaiselle tasolle. Kannan huolta rahapeliyhtiöiden asemasta sen vuoksi, että kilpailevat firmat maailmalta tulevat Suomen markkinoille markkinoimaan laittomasti tuotteitaan. Ja kannan huolta Veikkauksen edunsaajien tulevaisuudesta. Eli kaksi tulevaisuuden huolta: Mitkä ovat meidän raha- pelitoimijoiden tulevaisuuden näkymät, missä määrin on jaettavaa jatkossa jakokulmassa? Ja ennen kaikkea sitten edunsaajien asema. Miten pitkään tähän järjestelmään voidaan turvata? Mikä on ministerin näke- mys: tulisiko tehdä konsernirakenteita, fuusioida, ylipäänsä ryhtyä toimeen, ennen kuin on pakko tehdä jotakin?

Hanna Mäntylä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ha- luaisin tästä etsivästä nuorisotyöstä kysyä ministeriltä. Oikeastaan haluaisin teiltä tietää, miten te näette, kuinka tätä etsivää nuorisotyötä on tulevaisuudessa mahdollista kehittää ja kuinka sen rahoitusmekanismit tulevat muodostumaan. Sehän on hyvin tärkeää ja arvostettuakin työtä tuolla ympäri Suomen. Tosin sieltä on etsiviltä nuorisotyöntekijöiltä

Versio 6.1 259 Puumala Keskiviikkona 275

tullut sellaista viestiä, että nämä käytännöt ovat hyvin hajanaiset eri puolella Suomea ja heillä on hyvin erityyppisiä tehtäviä. Osa tietysti ihan aiheellisesti kokee myös esimerkiksi palkkauksen suhteen, että työtä ei siltä osin arvosteta, vaikka tiedetään hyvin, että jokainen niin sanotusti löydetty nuori tuo huomattavia säästöjä yhteiskunnallisesti. Tähän olisin ministeriltä toivonut nyt hiukan ajatuksia, miten näette, kuinka tätä olisi mahdollista kehittää.

Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuoro): Puhemies! Tuossa äs- keisessä keskustelussa jouduin olemaan vähän kriittinen niitä arvova- lintoja kohtaan, joita on tehty, tai en vähänkään, vaan aika paljon. Mutta tässä on kyllä aihetta muutamalle kiitokselle. Jo useasti mainittu lainauskorvaus on merkittävä. Sehän on tasa- arvokysymys myös kirjailijoitten kesken ja välillä. Nuorisokirjailijat, joittenka kirjoja lainataan paljon enemmän, ei niinkään osteta, saavat nyt palkkansa vähän paremmin, ja se on minusta erittäin hyvä. Elokuva-alan tuotantotukea oltiin yhdessä vaiheessa viemässä ve- rolle hallituksen esityksessä. Se ei suoraan kuulu teille vaan valtiovarainministeri Rinteelle, mutta aivan hyvässä yhteistyössä. Itsekin tein aiheesta kirjallisen kysymyksen ja talousarvioaloitteen. Tuo asia on saatu korjattua järkevälle tolalle. Kahden instituution tulevaisuus on mielestäni teidän, meidän kult- tuuribudjetin kannalta keskeistä: toinen on Veikkaus ja toinen Yleisra- dio. Veikkauksen osalta kaikissa ratkaisuissa pitää mennä edunsaajat edellä. Toivon, että pidätte siitä linjasta voimakkaasti kiinni. Yleisra- dion osalta haluaisin painottaa kotimaisuuden tärkeyttä ja sitä, että ei niinkään ostettaisi ulkomailta vaan kotimaisia formaatteja, kotimaista tuotantoa tukien etenisimme siellä hyvin vahvasti.

Versio 6.1 260 Tiainen Keskiviikkona 276

Eila Tiainen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä olen myös hyvin ilahtunut siitä, että lainauskorvaukset ja hyvitysmaksu on saatu alulle ja jalalle, ja varmaankin saamme siihen jatkoa. Se, mikä ei minua ilahduta, on se, että me saimme pari vuotta sitten aikaan hallinnonuudistuksen taiteeseen eli Taiteen keskustoimikun- ta muuttui Taiteen edistämiskeskukseksi. Nyt kuitenkin jo tässä vaiheessa sen toimintaedellytyksiä ja rahoja on jouduttu leikkaamaan. Viidessä vuodessa rahat ovat alentuneet 17 prosenttia, ja ensi vuoden- kin vähennys on 2,9. Erityisen huolestunut olen siitä, että alueilla nämä Taiteen edistämiskeskuksen toimipisteet ovat erittäin tärkeitä ja taide-elämän kannalta aivan ensiarvoisia. Siinä mielessä nämä leikkaukset ovat todella huono asia. Sitten kun luovista aloista puhutaan, minä haluaisin muistuttaa myös siitä, että taiteella on itseisarvo ja taiteilijoitten eläkkeet ja toimeentulo pitäisi turvata paremmin.

Päivi Lipponen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kult- tuuri ja taide ovat suuri mahdollisuus tuoda lisäarvoa niin henkiseen hyvinvointiin kuin palveluiden ja uusien tuotteiden kehittämiseen. Nämä luovat alat ja design tulevat olemaan varmasti valtavirtaa, ja soisi tehtävän kaikki sen eteen, että yritykset myös rohkeammin ottaisivat taiteen taitajia mukaan tuotekehitykseen. Tarvitsemme sisältöjä. On tärkeätä saada taiteilijoiden toimeentulo kuntoon. Ja tässä kiitänkin ministeriä hänen vahvoista ponnisteluistaan ratkaista ongelmaa ja siitä, kuinka ne ovat hienosti onnistuneet. Suunta on siis oikea. Toinen, missä taiteilijat ovat olleet hyvin paljon liikkeellä, on se, että he ovat huolissaan omasta eläketurvastaan. Heillä on erilaisia mal- leja, ja he toivoisivat kovasti, että myös tähän paneuduttaisiin edus-

Versio 6.1 262 Peltonen Keskiviikkona 277

kunnassa. Kysyisinkin ministeriltä, millä aikataululla mahdollisesti lähdetään tätä eläkejärjestelmää rakentamaan taiteilijoiden puolesta.

Tuula Peltonen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minis- teri Viitanen ansaitsee isot kättentaputukset työstä tekijänoikeuksien hyväksi. Tässä on tullut monta hyvää esitystä. Hyvitysmaksu on yksi asia, joka muuttuu laitemaksupohjaiseksi budjettirahoituksen turvin. On erittäin hyvä, että siinä suoritetaan tämä asiantuntija-arvio ja pääs- tään sitten myös asiassa vielä pitemmälle. Tämä tuplaus lainauskorvauksiin on myös hieno asia. Niitä on todellakin aina kyselty tuolta Pohjoismaita myöten, että mitenkä Suomi tässä näin huonosti asian hoitaa, ja nyt siihen on tulossa korjaus, ja se on hyvä asia. Ja myös se, että nämä kirjastohankkeet eri kunnissa vie- dään loppuun asti, on erittäin hyvä asia, kiitos siitä. Haluaisin tässä kuitenkin esittää huolen, kun tutkailin noita esi- tyksiä talousarvioon. Täällä nyt ei perussuomalaisia ole kovin monta salissa, mutta ihmettelen kyllä suuresti, sillä perussuomalaisten esityk- sessä näkyy nimittäin, että taiteilijan toimeentuloa halutaan heikentää. Siellä on esitys, että taiteilija-apurahoista vähennetään yli 2 miljoonaa euroa. Tämä kyllä kuulostaa tosi omituiselta.

Pauliina Viitamies /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä salissa on aikaisemminkin ja juuri äsken kannettu huolta Taiteen edistämiskeskuksesta, ja tilannehan on nyt sitten se, minkä meidän sivistysvaliokunta lausunnossaan otti huomioon ja myös valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, että yt:t on käyty ja toimipisteitä on lakkautettu muun muassa Hämeenlinnassa ja Mikkelissä. Nyt tietenkin kannamme huolta siitä, kuinka tullaan turvaamaan, että todellakin sitten taidetta voi tehdä myöskin näillä alueilla ilman, että siellä on min-

Versio 6.1 264 Paloniemi Keskiviikkona 278

käänlaista toimipistettä tai henkilökuntaa. Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että Taiteen edistämiskeskuksen rahoitus vakiintuu sellaiselle tasolle, että se pystyy suoriutumaan sille kuuluvista tehtävistä. Tämä on hyvä tavoite, mutta ohjataanko tätä jollakin tavalla ja miten tämä tullaan sitten varmistamaan, että näin myös jatkossa käy? Haluan myös kiittää näistä lainauskorvauksista, jotka ovat edelleenkin tietenkin alemmalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa, mutta pikkuhiljaa. Pieni lisäpanostus Lukukeskukseen tekee myöskin hyvää, kiitos siitä.

Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tein kirjallisen kysymyksen juuri tästä Taike-laista ja sen vaikutuksesta alueelliseen taidetoimintaan, mutta sain hyvin ympäripyöreän vastauksen ministeriltä. Nyt minulla on tilaisuus kysyä uudestaan: mikä on alueellisen taidetoiminnan tehtävä ja funktio jatkossa? Uusi Taike-laki vei toimintamahdollisuuksia alueellisilta taidetoi- mikunnilta. Osa maakuntien edustajista sanoo, että se vei lähes tyystin heidän toimintamahdollisuutensa, ja rahatkin on nyt sitten viety tai sieltä on leikattu, niin kuin tässä nyt useassa puheenvuorossa on tullut esille. Eihän ole mitään järkeä lisätä byrokratiaa ja hallintoa ja vähen- tää sitä taiteen substanssin tukemista ja edistämistä kaikkialla maassa. Ei ole mitään järkeä myöskään keskittää tätä taidetoimintaa entistä enemmän tänne pääkaupunkiseudulle ja keskuksiin. Kyllä ne maakun- natkin tarvitsevat tätä taide- ja kulttuuritoimintaa. Minä nyt toivoisin, että tähän asiaan oikeasti paneuduttaisiin.

Johanna Ojala-Niemelä /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Nostaisin esille museot. Uudet museot eivät pääse valtionosuuden piiriin, ja henkilötyövuosia ei pystytä lisäämään ja ole-

Versio 6.1 266 Kari Keskiviikkona 279

massa olevien museoiden valtionapuja on leikattu. Niiltä, jotka ovat saaneet aikaisemmin myös 100-prosenttisen tuen, saattaa jatkossa tämä prosentti laskea esimerkiksi 65:een. Meillä kuitenkin eri puolilla olisi tarvetta palkata uusia työntekijöitä, mutta nyt tämä hankaloituu tämän valtionosuuden laskun myötä. Nämä tavoitteet käyvät eri suuntiin. Oli- sin kysynyt tästä ministeriltä: onko valoa tunnelissa? Sitten olisin nostanut myös esille tämän tuen elokuvatuotannolle. Pidän sitä kyllä merkittävänä ja tärkeänä, koska kyllä tällä hetkellä tilanne on se, että muut Pohjoismaat, Pohjois-Ruotsi, Norja, Islanti, ve- tävät pitemmän korren tässä asiassa. Kuitenkin tuki tälle elokuvatuotannolle tuo paikalliseen talouselämään voimaa. He tarvitsevat matkailu- ja majoittumis- ja ravintolapalveluita hyvin paljon.

Mika Kari /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kun kunnilla on taloudellisesti varsin tiukkaa, niin monet kunnat hakevat säästöjä harventamalla kirjastoverkkoa, lopettamalla jopa kirjastoja. Kirjasto on kuitenkin kaikkea muuta kuin pelkästään kirjavarasto. Kir- jastolla on laaja kansansivistyksen tehtävä ja myös kaupunginosissa kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä lisäävä tehtävä. Kysyn ministeriltä: mitä kuuluu kirjastojen rakentamisohjelmaan? Tässä yhteydessä myös kiitos ministerille siitä yhteisöllisyyden ymmärtämisestä, joka budjettikirjassa löytyy nuorisoseurojen ja työvä- entalojen kohdasta.

Eeva-Johanna Eloranta /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministeri Viitanen totesi alussa onnistuneesti taiteen merkityk- sestä hyvinvoinnin vahvistajana. On erityisen tärkeää saada myös kaikki lapset perhetaustasta riippumatta kulttuurin piiriin. Ministeri Kiurun esitys varhaiskasvatuslaista pitää sisällään sen, että varhaiskasvatus-

Versio 6.1 268 Kanerva Keskiviikkona 280

suunnitelmasta tulee lakisääteinen, ja tämän avulla voimme poistaa tä- mänhetkiset erot varhaiskasvatuksen laadussa. Ovatko ministerit jo suunnitelleet yhteistyötä tämän varhaiskasvatussuunnitelman sisällön suhteen, jotta kaikki lapset ihan perhetaustasta riippumatta pääsisivät osallisiksi myös kulttuurista sen eri muodoissa jo varhaiskasvatukses- sa? Sitten kysyisin vielä noista lainauskorvauksista, joista monet ovat täällä iloinneet, milloin me mahdamme päästä Pohjoismaiden tasolle tässä asiassa.

Puhemies Eero Heinäluoma: Oliko edustaja Kanerva pyytänyt puheenvuoroa? Joo, edustaja Kanerva. Sen jälkeen myönnän vielä puheenvuorot edustajille Alanko-Kahiluoto ja Elomaa, sitten ministerin vastaus ja sitten puhujalistaan.

Ilkka Kanerva /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kuusi eri ministeriötä koordinoi tällä hetkellä suomalaista yksinoike- uspelijärjestelmäkenttää. Mieletön tilanne. Samalla tiedämme, että ulkomainen uhka nettipelaamisen merkeissä lyö vahvaa kiilaansa suomalaiseen rahapelikenttään ja edunsaajien mahdollisiin tuleviin tuloihin. Tämä toiminta on laitonta. Se on laitonta yksiselitteisesti. Sen vuoksi on tärkeää, että valtioneuvosto ennen muuta talouspoliittisen ministerivaliokunnan toimin on ryhtynyt asiassa arvioimaan niitä välttämättö- miä toimia, jotka tämän tilanteen selkiyttämiseksi on Suomessa tarpeen toteuttaa. Varmasti tämän hallituksen aikana ei saada asiaa vietyä loppuun, mutta on erittäin olennaista, että myös hallitus sitoutuu eräi- den selvien tavoitteiden toteuttamiseen tässä, joista eräs — ja toivon, että ministeri selkeästi sen määrittelisi myös — on se, että edunsaajien

Versio 6.1 269 M?salo-Ropponen Keskiviikkona 281

keskinäisiin suhteisiin ei puututa. Toinen yhtä selvä periaate on se, (Puhemies koputtaa) että näitten peliyhtiöitten tuottoa ei käytetä yleis- katteellisuuden lisäämiseen vaan siihen, että ne menevät siihen, mitä lainsäädäntö ja EU-tuomioistuimen päätökset edellyttävät.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tässä oli vielä ensimmäisen kierroksen puheenvuoroja edustaja Mäkisalo-Ropponen ja sitten sen jälkeen edustajat Alanko-Kahiluoto ja Elomaa.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Mäntylän tavoin minäkin olen kiinnostunut etsivän nuorisotyön tulevaisuudesta. Etsivän nuorisotyön avulla tavoitetaan yhteiskunnan palvelujärjestelmän ulkopuolella olevat nuoret ja heidät saadaan tarvittaessa ohjatuksi jatkotoimenpiteisiin. Näitä nuoria arvel- laan olevan tälläkin hetkellä yli 25 000, eli ei mistään pienestä määräs- tä ole kysymys. Etsivää nuorisotyötä toteutetaan lähes kaikissa kunnissa, mutta määrältään ja laadultaan hyvin vaihtelevasti. Toiminnassa on selvitysten mukaan paljon kehitettävää. Miten ministeri Viitanen visioi etsivän nuorisotyön kehittämistä, eli miten löytäisimme entistä tehokkaammin ja paremmin nämä apua tarvitsevat nuoret?

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja sitten vielä toisella kierroksella edustaja Elomaa.

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edusta- ja Peltonen esitti, että perussuomalaiset olisivat ottamassa taiteilijoilta rahaa pois. Korjaan tässä, että se on yksittäisen perussuomalaisen edustajan esitys talousarvioaloitteessa ja se ei ole perussuomalaisten linja suinkaan. Perussuomalaiset arvostavat kulttuuria.

Versio 6.1 271 Alanko-Kahiluoto Keskiviikkona 282

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Taiteen osuus valtion budjetista on todellakin vain noin 0,8 prosenttia, ja siksi kysymys taiteilijoiden toimeentulosta on hyvin tärkeä. Sen vuoksi haluan vielä osaltani kiittää vihreän eduskuntaryhmän puolesta siitä, että kirjailijoiden lainakorvaukset tällä kaudella tuplattiin. Haluaisin kuitenkin esittää kysymyksen siitä, oletteko edistämässä taiteilijoiden eläkeratkaisua vielä tällä kaudella. Hallitusohjelmaanhan kirjattiin, että aiemmin tehtyjen selvitysten pohjalta tullaan parantamaan taiteilijoiden sosiaaliturvaa. Lopuksi haluaisin esittää kysymyksen: oletteko kiinnittänyt huomiota siihen, mikä itselleni on jo saatettu tiedoksi, että Ylen osuus kotimaisen kulttuurin ostoista on vähentynyt viime vuosina hälyttävästi? Ylen julkiseen tehtävään kuitenkin kuuluu kotimaisen kulttuurin tukeminen ja edistäminen. Mitä te voisitte osaltanne tälle asialle tehdä?

Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri Viitanen, 5 minuuttia puhuja- aitiosta, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen: Kiitos, arvoisa puhemies! Kuten sanottu, Yleisradio sinänsä ei enää minulle kuulu, mutta entisenä viestintäministerinä ja Ylen ystävänä sanon kyllä, että mieles- täni on tärkeää, että siellä kiinnitettäisiin huomiota juuri tämänkaltai- siin seikkoihin, ja varmasti eduskunnan hallintoneuvosto on tässä tär- keä voimavara, joka voi tätä keskustelua myös käydä, ja samoin tietenkin sitten kaikki yhdessä voimme kiinnittää näihin asioihin huomiota. Ja tietenkin suomalainen kulttuuri on myös Yleisradiolle iso mahdollisuus, ja siksi ei ole ollenkaan huono asia nostaa näitä asioita keskusteluun myös tässä yhteydessä.

Versio 6.1 272 KaM Viitanen Keskiviikkona 283

Puhemies! On hyvin tärkeätä, että tähän etsivään nuorisotyöhön kiinnitettiin huomiota. Sitä hyvin kattavasti melkeinpä, niin kuin sanottu, joka kunnassa jo on, ei nyt kaikissa, mutta kuitenkin sitä on seu- rattu tarkkaan, ja aika kattavasti maassa sitä on. Mutta kuten sanottu, se on vähän erilaista ja vaihtelee, ja siksi varmasti on tärkeää, että me siellä ministeriössä kiinnitämme erityisesti huomiota siihen, miten sitten näitä hyviä käytänteitä siellä, missä on osoittautunut tämä toiminta hyväksi, tuloksia tuottavaksi ja muuksi, voitaisiin levittää laajemmin, ja varmasti tämänkaltainen ote voi jatkossa meillä ministeriössä sitten myös vahvistua kaiken kaikkiaan. Myös minä iloitsin kulttuuriministerinä siitä, mitä edustaja Puu- mala täällä totesi, että oli mukava asia — vaikka verot eivät minulle myöskään kuulu — että tämä elokuvien tuotantotuen verottaminen pe- ruutettiin täällä eduskunnassa, ja ministeri Rinnehän täällä kyselytunnilla siihen kerran viittasi, ja se oli iloinen päivä kaiken kaikkiaan. Myös tämä on mitä suurimmassa määrin mielestäni työllisyyskysymys. Tästä Taikesta me kannamme yhteistä huolta, niin kuin täälläkin edustajat kantoivat. Tämä säästötoimi, mikä sinne kohdistuu, on ihan vastaava kaikilla hallinnonaloilla, valtion omiin virastoihin, laitoksiin kohdistuva säästö, ja siitä seuraa juuri tätä, näin se vain on. Ja totta kai me pyrimme antamaan sen kaiken tuen, mitä pystymme, Taiken työlle näiden niukkenevien resurssien aikana. Siellä varmasti myös sisäistä pohdintaa käydään siitä, että kun nämä pari aluepistettä lopetetaan, niin tämä palvelu kuitenkin säilyy sillä alueella, koska tietenkin tämä on hyvin tärkeää kaikkinensa. Rahapeliyhtiöitä, kuten täällä on todettu, nyt sitten selvitetään, ja varmasti on niin, että tämä iso linjanveto on seuraavan hallituskauden

Versio 6.1 272 KaM Viitanen Keskiviikkona 284

asia. Mutta tärkeää on kaiken kaikkiaan se, että ensinnäkin tämä raha- peliyhtiöiden asema turvataan, että se monopoli turvautuu, ja edunsaajien asema yli kaiken pitää turvata ihan ehdottomasti. Kyllä minä hen- kilökohtaisesti näen, että näiden suhteiden tulisi pysyä kutakuinkin ennallaan tässä työssä. Se on mielestäni hirvittävän tärkeää tänä päivänä, kun mietitään niitä rahasummia — Veikkauksestakin 540 miljoonaa suomalaisen liikunnan, nuorison, kulttuurin, tieteen hyväksi — niin että nämä eivät ole vähäpätöisiä asioita, ja siksipä niitä ei pidä kovin- kaan kevyellä valmistautumisella sitten lähteä käsittelemään. Mutta ne on turvattava ja edunsaajat edellä nimenomaisesti, kuten tässäkin salissa todettiin. Museoista sen verran, että museoiden valtionosuusleikkauksethan nyt ensi vuonna korvautuvat sillä ylimääräisellä työllisyysperusteisella valtionavustuksella. Kaiken kaikkiaan se summa, jota museokenttä, nämä valtionosuuslaitokset museoista, tulee saamaan, tulee jopa hive- nen nousemaan ensi vuonna. Tämä on tietenkin tärkeää, mutta kuten sanottu myöskin tuossa edellisessä puheenvuorossa, jatkossa meillä on haasteena tämän niukkenevan kehyksen takia myös miettiä, miten näi- tä asioita hoidetaan. Juuri siksi, koska se kehys on niukka, me emme ole pystyneet uusia ottamaan tähän kovasti ja henkilötyövuosia lisää- mään sinänsä, eli tämä on nyt se ongelma, mikä meillä todellakin tä- män tiukan talouden osalta on. Mutta rahoituksellisesti ensi vuosi on kuitenkin nyt turvattu. Kirjastosta täällä kysyttiin tätä rakentamisohjelmaa. Siinä todellakin kävi niin, että aikanaan valtio—kunta-suhdetta määriteltäessä oli päätetty linjata se, että valtio ei enää tulevaisuudessa tue näitä rakenta- mishankkeita, mutta kun tulin ministeriksi ja minulle kerrottiin, että

Versio 6.1 272 KaM Viitanen Keskiviikkona 285

nyt on jo olemassa hankelista vuodelle 2017, joka on kunnille luvattu, että nämä rahoitetaan, niin me päätimme sitten esittää, että lupaukset on pidettävä, pacta sunt servanda, kuten sanottu, ja näin ollen saimme sitten lisärahoitusta sille yhteensä 13,5 miljoonaa, niin että nämä luva- tut hankkeet vuoteen 2017 tulevat toteutumaan, mikäli kunnat näin päättävät sen kirjaston rakentaa. Ja toivon, että investointeja kirjasto- puoleen, kirjastoautoihin ja kirjastoihin tulee kunnissa. Puhemies! Lopuksi erittäin myönteinen aihealue, mihin täällä myös puututtiin, on tietenkin lapset. Itselleni on hyvin läheistä tämä lasten kulttuuri, ja uskon, että lasten elämän kannalta on hyvin hienoa, että he voivat kulkea kulttuurin ja taiteen kanssa käsi kädessä, ja myös kulttuurin ja taiteen tulevaisuus varmasti on turvattu, kun lapset ovat sen ystäviä. Me olemme käynnistäneet lasten kulttuuripoliittisen toimenpide-ehdotuksen täytäntöönpanon ministeriössä avaamalla viisi eri hanketta, ja yksi niistä on täälläkin puhuttuun päiväkotiasiaan liittyen: Vantaalla on tämä taidepedagogiikkakokeilu, jossa päiväkoteihin tuodaan taidepedagogeja. Mielestäni se on loistava, hieno asia, ja näitä esimerkkejä löytyy useita, että esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin tulee taide olemaan läsnä, kulttuuri läsnä, ja se on mielestäni todella, todella tärkeä kehittämiskohde. Eli tämä lastenkulttuuri on ihan painote- tustikin otettu nyt tässä sitten meillä esityslistalle, niin että voisimme nimenomaan lasten parissa tätä kulttuurikompetenssia vahvistaa mer- kittävällä tavalla, ja tähän kiinnitämme paljon huomiota. Minulla on ollut ilo ministerinä kiertää eri alueilla ja paikkakunnilla, ja monta kertaa olen suorastaan ilahtunut siitä, kun minulle on kerrottu, kuinka paljon se taide ja kulttuuri, toisaalta niin lasten parissa kuin vaikkapa vanhainkodeissa ja muualla, piristyttää elämää, rikastut-

Versio 6.1 272x Keskiviikkona 286

taa sitä, lisää luovuutta ja varmasti antaa tätä kautta myös kansakun- nalle menestymisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ra- vi.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kiitoksia, ministeri Viita- nen. — Ja sitten jatkamme puhujalistasta.

Aila Paloniemi /kesk: Arvoisa puhemies! Suomi on länsimaiden nopeimmin eriarvoistunut maa. Tämä näkyy myös nuorten elämässä. Nel- jäs-, jopa kolmasosa lapsistamme ja nuoristamme voi huonosti. Heiltä puuttuu perushoiva, heillä on heikko itsearvostus taikka fyysis-psyyk- kistä oireilua. Useat tutkimukset osoittavat syrjityksi ja kiusatuksi tu- lemisen, köyhyyden ja esimerkiksi yksinäisyyden lamaannuttavan yk- silön toimintakykyä. Monet nuoret ovat tilanteessa, jossa he eivät kykene olemassa olevan palvelujärjestelmän avulla saavuttamaan tavoit- teitaan. Monella tulevaisuudenusko on niin alhaalla, ettei hyvinvoinnin ja motivaation kannalta tärkeitä haaveita juurikaan ole. Opiskelu- ja työelämään siirtyminen voi lykkäytyä nuoruusvaiheen mielenterveys- häiriöiden vuoksi. Ne ovat nuorilla noin kaksi kertaa yleisempiä kuin lapsilla. Häiriöitä todetaan noin 20—25 prosentilla nuorista. Nuorisotakuu ei riitä auttamaan näitä nuoria syrjäytymisen polulta silloin, kun nuori ei pysty ongelmiensa vuoksi hyötymään tarjotusta opiskelu- tai työpaikasta. Monille nuorille Helsingin Diakonissalaitok- sen Vamoksen matalan kynnyksen ryhmätoiminnot ovat tarjonneet

Versio 6.1 273 Paloniemi Keskiviikkona 287

mielekkään portin työelämään tai opiskelun pariin. Vastaavista nuorten elämäntilanteiden ja kykyjen mukaan joustavista ryhmistä on jatkuva pula koko Suomessa. Vamoksen nuoria yhdistäviä tekijöitä ovat koulukiusaaminen ja erilaiset oppimisvaikeudet sekä alhainen luottamus muita ihmisiä kohtaan. Lisäksi monella on käsittelemättömiä traumoja. Normaali koulu tai normaalit palvelut eivät toimi heidän kohdallaan. On yhteisten resurssien haaskausta pyrkiä vahvistamaan sellaisia toimintamuotoja, jotka lähtökohtaisesti ovat monen nuoren kohdalla en- nemminkin osa ongelmaa kuin ratkaisua. Tarvitaan siis koulussakin uudenlaista ammattilaisuutta sekä sen toimintaperiaatteita tukevia rakenteita. Koulukiusaaminen on keskeinen ongelma edelleen: puhutaanpa Kiva Koulusta mitä tahansa, se ei riitä, eivätkä nuoret koe aikuisten puuttuvan kiusaamiseen tarpeeksi. Lainsäädännöstämme puuttuu edelleenkin velvoittava pykälä kiusaamisen lopettamiseksi. Kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi tarvitaan selkeä prosessimalli syy—seuraus-yhteyksien erittelemiseksi, ja tarvitaan myös jälkihoidon malli kiusaamisen uhreille. Koulukiusaamisella on usein elinikäiset vaikutukset. Väitän, että toisen asteen rakennemuutos — jos se toteutuu, niin kuin nyt on esitetty — lisää syrjäytymisriskiä. Nuorten tasavertainen kohtelu ei toteudu, kun he joutuvat muuttamaan pois kotoa opiskelupaikan perässä. Kun kontaktiopetuksen määrää vähennetään ja samalla nuorilta lähtee perheiden tuki opiskelussaan, on vaarana todellakin syr- jäytymisen lisääntyminen. Oppimistulokset ovat esimerkiksi ammatil- lisissa oppilaitoksissa monin paikoin romahtaneet: esimerkiksi mate- matiikkaa ja äidinkieltä ei enää osata. Tämä käy ilmi jatkuvasti tuolla

Versio 6.1 274 Eloranta Keskiviikkona 288

Opetushallituksen johtokunnassa, kun kuulemme sidosryhmien edustajia, jotka ovat nimenomaan töissä näissä oppilaitoksissa. Arvoisa puhemies! Köyhyys on tänä päivänä monen nuoren todel- lisuutta. Esimerkiksi tie unelma-ammattiin voi katketa, jos maksullisen harrastuksen joutuu lopettamaan rahanpuutteen takia. Nuorten köy- hyyskokemuksista ja elinoloista kirjoittanut sosiaalityöntekijä Lea Le- metyinen kertoo, että osa nuorista ei hyvästä koulumenestyksestä huolimatta pystynyt myöskään menemään lukioon, koska kirjat ovat liian kalliita.

Eeva-Johanna Eloranta /sd: Arvoisa puhemies! Voin täysin allekir- joittaa valtiovarainvaliokunnan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskevan toteamuksen, missä korostetaan sitä, että korkea si- vistystaso, toimivat päivähoitopalvelut ja laadukas varhaiskasvatus sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyh- teiskunnan perusta. Tätä ei voi liikaa korostaa. Ei ole sattumaa, että Suomi kehittyi todelliseksi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi vasta koulutusjärjestelmän uudistusten myötä 1960- ja 1970-luvuilla. Voisi jopa sanoa, että peruskoulu on kaiken perusta. En tiedä, ymmärretäänkö täysin Opetushallituksen merkitystä suomalaisen koulutusjärjestelmän koordinaattorina ja käytännön toteutta- jana. Joka tapauksessa Opetushallituksen menoleikkaukset ovat olleet vuodesta 2007 nettomääräisesti 4,6 miljoonaa euroa. Onneksi valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota ja keskeyttänyt tämän kurjistamisen. Opetushallituksen toimintaedellytykset tulee taata jatkossa riittävällä resursoinnilla. Tämä on mielestäni perusedellytys, jotta suomalainen koulutusjärjestelmä pysyy toimivana.

Versio 6.1 274 Eloranta Keskiviikkona 289

Arvoisa puhemies! Suojattujen teosten tekijöille maksettavien lainauskorvausten korottaminen on erinomainen asia. Lainauskorvausten taso on kuitenkin häpeällisen pieni verrattuna muihin Pohjoismaihin, etenkin kun Suomessa lainauksia on huomattavasti enemmän kuin muualla. Lainauskorvausten tasokorotus on siis paikallaan samoin kuin korvausten laajentaminen jatkossa myös tutkimus- ja opetuskirjastois- sa tapahtuvaan lainaamiseen. Kurssikirjathan ovat ahkerassa käytössä, joten niiden tekijöiltä jää saamatta iso osa hyvin ansaitsemastaan pal- kasta. Arvoisa puhemies! Tänä päivänä työelämässä ja nyky-yhteiskunnassa pärjäämiseksi tarvitaan vähintään toisen asteen koulutus. Voi- daankin perustellusti sanoa, että vähintään ammatillisen tutkinnon pi- täisi olla perusoikeus mutta myös perusvaatimus kaikille kansalaisille. Ilman ammatillista koulutusta olevien työurat ovatkin epävakaita ja lä- hes kymmenenkin vuotta muita lyhyempiä. Työura jää silloin tytöillä noin 22 vuoteen ja pojilla noin 26 vuoteen, kun keskimäärin työurat ovat 34 vuoden pituisia. Erityisesti lukiokoulutukseen kohdistuvat ra- kennepoliittiset säästötoimet ja muut säästöt asettavat toiselle asteelle huomattavia haasteita. Valtiovarainvaliokunta onkin syystä korostanut sitä, että vireillä olevat järjestäjäverkon ja rahoitusjärjestelmän sekä si- sällöllisen uudistamisen valmistelut vaativat huolellista harkintaa. Koulujen kerhotoimintaan on myönnetty 3,5 miljoonan euron li- säys, ja se on erittäin tärkeä. Kerhoja on toiminnassa kokonaista 27 500, ja niihin osallistuu arviolta 330 000 oppilasta eli aikamoinen määrä. Kerhojen luomat mahdollisuudet lasten harrastustoiminnalle ovat oikeastaan rahassa mittaamattomia. Lapsille ja nuorille, joilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta osallistua esimerkiksi kalliisiin

Versio 6.1 274 Eloranta Keskiviikkona 290

urheiluseurojen harrastuksiin tai joilla ei ole halua erittäin haastaviin kilpailulajeihin ja joukkueisiin, ovat nämä koulujen kerhot ehdottomasti paras paikka harrastuksille. Lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista koskeva laki on mielestäni välttämätön. On aika vaikea ymmärtää ongelmaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta. Mielestäni kolme- vuotiaalle lapselle riittää ihan varmasti sama neljä tuntia kuin esiope- tuksessakin. Pieni lapsi ei tarvitse 8- tai 10-tuntista varhaiskasvatus- päivää muutoin kuin vanhempien työn, opiskelun tai sosiaalisten syi- den niin vaatiessa, eli toivon esitystä pikaisesti tänne eduskuntaan. Korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen rahoituksessa on ollut laskeva trendi jo pitkään. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta on tällä hallituskaudella vähennetty reaalisesti jo 240 miljoonaa euroa eli 11,3 prosenttia. Kuitenkin näillä panostuksilla on suuri merkitys yhteiskunnan hyvinvoinnissa, uudistumisessa ja kestävässä kasvussa sekä kansainvälisessä kilpailukyvyssä. Lastentarhanopettajien ja sosiaalityöntekijöiden koulutusmäärära- hojen lisääminen on merkittävä teko. Tällä pystytään edes välttävällä tasolla turvaamaan sitä erittäin tärkeää ruohonjuuritason toimintaa, millä taataan jatkossakin suomalaisten pärjäämistä muuttuvassa maailmassa. Hiukan kuitenkin huolestuttaa, ovatko nuo koulutusmäärät edelleenkään riittäviä. Muun muassa oppilas- ja opiskeluhuoltolaki, joka juuri on tullut eduskunnan päätöksenä voimaan, vaatii entistä enemmän muun muassa näitä sosiaalityöntekijöitä. On myös syytä mitä pikimmiten selvittää ulkomaisten peliyhtiöi- den pelien pelaamisen laajuus ja ryhtyä torjumaan tätä ilmiötä. Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä käy ilmi, on veikkausvoittovaro-

Versio 6.1 275 Modig Keskiviikkona 291

jen merkitys suomalaisen taiteen, tieteen, liikunnan ja nuorisotyön parissa tärkeä. Jatkossa on huolehdittava myös siitä, että Taiteen edistämiskes- kuksen rahoitus taataan riittävänä. Samoin apurahajärjestelmää tulee kehittää siten, että kustannustaso otetaan huomioon. Voi olla erittäin tyytyväinen siihen, että liikunnan rahoitusta on li- sätty. Suomalaista liikuntaa tulee tukemaan myös eduskunnassa parhaillaan oleva uusi liikuntalaki. Suomalaiset liikkuvatkin liian vähän, ja liikuntamahdollisuuksien tulee olla yhdenvertaisia ja helposti saavu- tettavia. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, koulujen kerhotoiminnan yh- teydessä lapsilla ja nuorilla pitää olla mahdollisuus harrastaa liikuntaa myös ei-kilpailullisen toiminnan kautta. Vain siten voimme kasvattaa lapsia elinikäiseen liikkumiseen.

Silvia Modig /vas: Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Tämä tavoite on täydessä ristiriidassa näiden mittavien opetukseen kohdistuvien leikkausten kanssa. Vaikka taloustilanne on vaikea, on opetuksesta leikkaaminen erittäin lyhytnäköistä. Laadukas, kaikille tasavertainen koulutus on ja tulee olemaan Suomen menestyksen tae. Väitän, että paljon puhuttu kestävyysvaje vain kasvaa, jos emme pidä huolta siitä, ettemme hukkaa kokonaista sukupolvea. Koulutustakuu on osa nuorisotakuuta. Nuorisotakuun suurin ongelma on se, että sillä tarjotaan laastaria, kun ongelma on jo räjähtänyt käsiin. Jos haluamme pitää huolta lapsistamme ja nuoristamme emme- kä syrjäyttää ketään, on tehtävä aidosti ennalta ehkäiseviä toimenpitei- tä. Näitä ovat esimerkiksi jokaiselle taattava laadukas koulutus, riittä- vä oppilashuolto ja kattavat oppilaanohjauspalvelut. Jos jatkamme

Versio 6.1 275 Modig Keskiviikkona 292

näistä leikkaamista, niin mikään nuorisotakuu ei meitä tulevaisuudessa auta. On inhimillistä ja taloudellisesti kannattavaa pitää huolta, että kukaan ei tipu kelkasta, eikä puuttua asiaan vasta, kun nuorisotyöttö- myys räjähtää käsiin. Opetukseen kuin myös tutkimukseen esitetyt säästöt kohdistuvat nuorten ikäluokkien tulevan osaamisen perustaan, ja täten on kyse höl- möläisten hommasta, joka pitkällä aikavälillä ei säästä vaan luultavasti kasvattaa tulevaisuuden kustannuksia. Opetuksen osalta on toteutettu mittavia säästöjä koko tämän kauden. Kuten sivistysvaliokunta lausunnossaan toteaa, iso ongelma on niiden kumuloituva vaikutus. Samaan aikaan on tehty monia eriaikaisia uudistuksia ja säästöjä sekä uudistuk- seksi naamioituja säästöjä ja joukko erilaisia kompensaatioita. Sen takia tästä kokonaisuudesta on rehellisesti sanottuna hyvin haastavaa ottaa selvää. Asiantuntijoiden mukaan säästöt koko OKM:n hallinnonalalle tällä kaudella ovat yli 10 prosenttia. Ei vaadi pitkää matikkaa laskea, että se on paljon. Erityisen iso säästö on kohdistumassa lukiokoulutukseen. Tämä on valtavassa ristiriidassa koulutustakuun kanssa. Lukio on yksi edul- lisimpia koulutuksen muotoja, jossa koulupudokkuus on vähäistä. On selvää, että lukio ei ole jokaista nuorta varten, ja siksi tarvitaan monenlaisia koulutuspolkuja. Muun muassa oppisopimus voi olla monelle parempi vaihtoehto. Mutta niille nuorille, jotka haluavat käydä lukion, voi tulevaisuus tarkoittaa sitä, että heidän on muutettava pois omalta alueeltaan voidakseen käydä lukion. Mielestäni lukion aloittava on sen ikäinen, ettei häntä voida vaatia muuttamaan kauas pois kotoaan vain siksi, että hän haluaa lukiokoulutuksen. Lukioiden tilanne vaikuttaa suoraan myös yläkoulujen resursseihin, sillä monesti aineenopettaja

Versio 6.1 276 Elomaa Keskiviikkona 293

opettaa sekä lukiossa että yläkoulussa, joten paikallisen lukion lakkauttaminen voi vaikuttaa kelpoisten opettajien määrään myös yläkou- lussa eli täten peruskoulutuksen laatuun. Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan lausunto oli äärimmäisen kriittinen myös hallituspuolueiden jäsenten suusta — ja syystä. Toi- von, että asiantuntijavaliokunnan huoli otetaan vakavasti ja hallitus osoittaa tarvittavat lisämäärärahat. Muuten toistamme 90-luvun laman virheet, joista me maksamme edelleen. Nyt tarvitaan lisäpanostuksia eikä viime perjantain kaltaisia puli- veivauksia. Se näyttää tällä hetkellä piiloleikkaukselta, koska kuten me kuulimme ministeriltä äsken, lakiesitys subjektiivisen päivähoidon rajoittamisesta on hallituksessa edelleen aidosti auki. Vaikka hallitus esi- tyksensä antaisi, vaadittaisiin vielä eduskunnan kannatus tälle asialle. Eli se tilanne on, kuten ministeri sanoi, aivan auki. Kun tämä peruskoulutukseen tehty leikkaus on sidottu tähän kyseiseen lakiin, on tilanne erittäin huolestuttava. Tiedän, että me elämme taloudellisesti vaikeita aikoja, mutta koulutus ei voi olla säästöpossu, jolla muut ongelmat kuitataan. Vasem- misto ei hyväksy tätä 6 miljoonan nyt pysyväksi jäävältä näyttävää ta- soleikkausta.

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomen tavoite on olla osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Nykymenolla ei tuohon tavoitteeseen päästä lähellekään. Perusopetuksen rahoitusta karsitaan, ja ryhmäkoot kasvavat resurssipulan seurauksena. Lukiokoulutus pääsee myös leik- kauslistalle, ja lukioverkkoa karsitaan samoin kuin ammattikouluja. Myös korkeakouluopetuksen toimintaedellytykset ja sitä kautta opetuksen laatu ovat jo pitkään jatkuneiden säästötoimenpiteiden seurauk-

Versio 6.1 276 Elomaa Keskiviikkona 294

sena ajautuneet vaikeaan jamaan. Mikä on valtion näkökulmasta parempi investointi tulevaisuuteen kuin koulutus? Tasapuoliset opiskelu- mahdollisuudet ovat olleet perinteisesti suomalaisen koulutusjärjestel- män ylpeydenaihe. Valtion on säästettävä, mutta mielestäni koulutus ei ole tulevaisuutta ajatellen se kohde, josta leikataan liikaa laadun kustannuksella. Kyllä toimintojen tehostaminen ja paremman kustannustehokkuuden tavoittelu on kannatettavaa, mutta se ei saa tapahtua suomalaisen kou- lutusjärjestelmän laadun kustannuksella. Meidän tulee muistaa myös, että koulujärjestelmällä on tärkeä kasvattajan rooli ja se yhdistää kansaa niin kauan kuin koulutus todella on tarjolla kaikille. Tässä salissa on todettu vuodesta toiseen lukuisia kertoja, että nuorissa on tulevaisuus. Kai se on sitten uskottava. Myös koulutusjär- jestelmään läheisesti kytkeytyvät erilaiset nuorisopalvelut on nähtävä tulevaisuuteen investoimisena kuluerän sijaan kaikkialla Suomessa. Syrjäseutujen koulujen lakkauttaminen on selvä signaali hallitukselta haja-asutusalueiden asukkaille. Hallitus ei välitä, koska se ei ole valmis tukemaan tulevaisuuden rakentamisessa muita kuin alueellisia kasvukeskuksia. Rakenneuudistuksista puhuttaessa nousevat esille vain toimintojen alasajo ja koulujen lakkauttamiset. Tämän merkityksen nykyhallitus on antanut termille "rakenneuudistus". Hallituksen suhtautuminen koulutukseen ei perussuomalaisia miellytä, koska se ei ole järkevää saati sitten tasapuolista tai oikeudenmukaista. Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme vastustaneet kuluvan vaalikauden aikana parhaamme mukaan suomalaisen koulutus- järjestelmän kivittämistä. Pidämme tärkeänä tasa-arvoista ja laadukasta opetusta kaikkialla Suomessa. Esitimme 50 miljoonan lisäystä katta-

Versio 6.1 276 Elomaa Keskiviikkona 295

van kouluverkoston ylläpitoon, sillä syrjäseuduille koulujen merkitys on suuri ja lasten ja nuorten koulumatkat eivät saa venyä kohtuutto- miksi. Opetusryhmien koot ovat valtakunnallinen ongelma. Ne vaikuttavat väistämättä opetuksen laatuun ja myös oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin. Näin ollen liian suuret opetusryhmät heijastuvat väistä- mättä myös oppimistuloksiin. Myös erityisopetuksen suhteen liian suuret ryhmät muodostavat merkittävän riskitekijän. Tästä johtuen ehdo- timme 50 miljoonan euron lisäystä ryhmäkokojen pienentämiseksi. Perusopetuksesta ei kannata tinkiä, koska se muodostaa pohjan myös tulevaisuuden oppimiselle, ammatilliselle koulutukselle sekä op- pisopimuskoulutukselle. Tästä näkökulmasta myös varhaiskasvatukseen panostaminen on perusteltua ja tulevaisuuteen investoimista. Resurssipula uhkaa myös toisen asteen oppilaitosten toimintaa. Esimerkiksi lukioissa ryhmäkoot kasvavat hälyttävää tahtia ja ammat- tikoulut vähentävät lähiopetuksen määrää. Lukion laadukkaasta yleis- sivistävästä koulutuksesta on pidettävä kiinni kansallisen säästökuurin- kin keskellä, ja ammattikoulutusta tulisi kehittää vastaamaan nykyajan nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden tarpeita. Myös oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen tulisi ammattikouluissa panostaa nykyistä enemmän. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta säästökuuri alkaa väistämättä näkyä opetuksen ja tutkimuksen laadussa. Myöskään vapaa sivistystyö, joka on yleisen sivistyksen näkökulmasta äärimmäisen arvokasta, ei nauti leikkauksista päätellen hallituksen arvostusta.

Versio 6.1 277 Tiainen Keskiviikkona 296

Suomalaisen koulutusjärjestelmän lisäksi koulurakennukset kai- paavat panostuksia. Homekoulujen korjauksiin on ehdottomasti turvattava riittävä rahoitus oppilaiden ja opettajien terveyden nimissä. Arvoisa puhemies! Yleisesti ottaen voidaan todeta koulutukseen kohdistuneiden leikkausten jatkuneen jo aivan liian pitkään, ja se puolestaan heiluttaa perinteisesti laadukkaana ja tasapuolisena tunnettua koulutusjärjestelmäämme. Myös kulttuuri- ja liikuntapalvelut olisivat mielestäni ansainneet enemmän tässä talousarvioesityksessä. Hallituksen tulisi nyt viimeistään herätä ja hidastaa näitä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvia leikkauksia, vielä kun meillä on pystyssä koulujärjestelmä, josta voimme yhdessä olla yl- peitä. — Kiitos.

Eila Tiainen /vas: Arvoisa puhemies! Suomalainen peruskoulu oli menestystarina syntyessään. Muutaman viime vuoden aikana on kuitenkin säästösyistä tehty opetukseen ja tutkimukseen leikkauksia, jotka eivät voi olla jättämättä jälkiä. Opetuksen ja koulutuksen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden kannalta vuodesta 2012 lähtien on tehty yli- suuria kumuloituvia kokonaissäästöjä. Arviolta viedään tällä hallituskaudella leikkauksilla 10 prosenttia resursseista. Valiokuntakin oli omassa mietinnössään huolissaan siitä, että tällaiset leikkaukset eivät millään tavoin edistä tavoitetta, jonka mukaan Suomen pitäisi olla maailman osaavin kansakunta vuonna 2020, niin kuin täällä moneen kertaan on jo todettu, eli siis runsaan viiden vuoden kuluttua. Opetustoimessa on varsin vähän lakiin perus- tuvia ja kuntia sitovia normeja, ja kun kuntien valtionosuuksia on leikattu, ovat monet kunnat tehneet radikaaleja leikkauksia niin perus-

Versio 6.1 277 Tiainen Keskiviikkona 297

opetukseen, lukiokoulutukseen kuin ammattikoulutukseenkin. Pienten kuntien lukioita on lopetettu tai viimeistään nyt niitä lopetetaan ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on leikattu riuskalla otteella. Tällaiset toimet ovat omalta osaltaan esimerkiksi vaikeuttaneet nuorisotakuun toteuttamista. Samoin ne lisäävät koulutuksellista eriarvoi- suutta. Arvoisa puhemies! Ei voi olla oikein, että tähän maailmanaikaan nuoret joutuvat lähtemään kotoaan 15—16 vuoden iässä koulukorttee- riin niin kuin joskus muinoin, kun he haluavat jatkaa koulutuspolkua lukioon tai muuhun toisen asteen oppilaitokseen. Toisaalta jo nyt useissa lukioissa on ollut vaikeuksia kurssitarjonnassa ja leikkausten myötä myös opiskeluvalinnat ovat kapeutuneet. On entistä vaikeampaa päästä opiskelemaan haluamaansa alaa. Myös useilla paikkakunnilla, jotka ovat joutuneet luopumaan lukioistaan, on yläasteenkin opetustar- jonta heikentynyt ainevalikoiman kapeutuessa, kun lukioiden opettajat eivät enää ole käytössä. Tässä tilanteessa on tärkeää, että kehitetään e- oppimisympäristöjä ja siis lisätään sähköistä oppimista, vaikka kaikessa ne eivät voikaan korvata elävää opettajaa. Alueelliset erot lukiokoulutuksessa aivan epäilemättä juuri näistä syistä kasvavat yhä edelleen. Toisaalta myös uudentyyppisten ammattikoulutuspolkujen luominen käy vaikeammaksi. Mistä me tulevaisuudessa saamme ne kaikki uusien innovaatioiden toteuttajat ja tekijät, kun samaan aikaan käy leikkuri myös ammattikorkeakouluissa? Yliopistoihin sen sijaan si- säänottoa aiotaan lisätä. Mitä järkeä siinä on, kun samaan aikaan yliopistojen opettaja- ja tutkijaresursseja ei voida lisätä? Näillä eväillä ei synny huippututkimusyksikköjä eikä yliopistojakaan. Opiskelu sen si-

Versio 6.1 278 Rauhala Keskiviikkona 298

jaan, onneksi, pysyy maksuttomana, vaikkakin opiskelijat pakotetaan aiempaa nopeampaan ja tehokkaampaan suorittamiseen. Arvoisa puhemies! Kun yliopistolakia uudistettiin ja yliopistot joutuivat ja joutuvat edelleenkin rahankeruuseen saadakseen valtion vastinrahaa, on selvää, että kisan voittajat ovat pääkaupunkiseudun yli- opistoja ja korkeakouluja. Kuitenkin Helsingin ulkopuolisilla yliopistoilla ja korkeakouluilla on erittäin suuri merkitys omien alueittensa kehittäjinä, mikä myöskin pitää huomioida, kun vaikuttavuutta arvioidaan. Ja vaikka julkisessa keskustelussa aina silloin tällöin ehdotetaan- kin yliopisto- ja korkeakouluverkkoa supistettavaksi, on muistettava, että myös maaseutuyliopistoihin ja korkeakouluihin on syntynyt me- nestyksekkäitä huippututkimuksen yksikköjä ja paremmalla rahoituksella tulokset saattaisivat olla vielä komeampia.

Leena Rauhala /kd: Arvoisa puhemies! Tulevan vuoden 2015 budjetissa opetus ja tutkimus asetetaan ylisuurten kumuloituvien kokonais- säästöjen kohteeksi. Niin kuin täällä monen edustajan puheenvuoroissa on tullut, niin olen samaa mieltä, että on vakava huoli opetuksen ja koulutuksen saatavuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta, ja kuitenkin meillä hallitusohjelmassa on kirjattu, että me tavoittelemme sitä, että Suomi olisi maailman osaavin kansakunta vuonna 2020. Nyt näyttää siltä, voidaan olettaa, että nämä säästöt heikentävät suomalaista osaa- mispääomaa, joka tähän saakka on ollut maailmanlaajuisestikin tunnettua. Tästä siis olen huolissani. Nyt budjettikirjassa on joitain parannuksia valtiovarainvaliokunnassa saatu ihan euromääräisestikin lisät- tyä sinne, mutta siihen kokonaisuuteen se ei vielä varmasti käännettä tuo.

Versio 6.1 278 Rauhala Keskiviikkona 299

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin hyvänä, että sekä sivistysvaliokunta että valtiovarainvaliokunta nostivat mietinnössä ja sitten lausunnossa nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen ja nuorten koulutustakuun ja nuorisotakuun toteutumisen, voi sanoa, että melkein ykköskysymyk- seksi, eli ainakin sinne painoarvo oli vahva. Näissä molemmissa ko- rostettiin nimenomaan, että ennaltaehkäisevän nuorisotyön merkitys on syrjäytymisen ehkäisemisessä nuorisolle suunnattujen kuntoutuspalve- lujen kautta todella tärkeä. Mutta jos niitä kuntoutuspalveluja ei ole esimerkiksi koulutuksen ja näitten sosiaalipalvelujen kautta, niin silloin ei päästä siihen, mitä nuori tarvitsee päästäksensä myös työuralle, koulutuksen kautta työuralle. Eli tarvitaan nimenomaan koulutukseen pääsyä, koulutuksen kautta ammattiin pääsyä. Nyt tiedämme, että 15 prosenttia ei edes peruskoulutuksen jälkeen lähde toisen asteen koulutukseen tai ammatilliselle uralle koulutuksen kautta. Eli tarvitaan vahvaa koulutustakuuta, erilaisia toimintamuotoja. Esimerkiksi sivistysvaliokunta piti tärkeänä, että mahdollistetaan ny- kyistä suuremmassa määrin nimenomaan kolmannen sektorin järjestö- jen lisääntyvä osallistuminen tämän toteuttamiseen, koska tiedämme, että kolmannella sektorilla ollaan kehittämässä erilaisia toimintamalleja koulutustakuuseen, erityisesti vaikeasti koulutettavien nuorten saa- miseksi takaisin koulutukseen. Siis sivistysvaliokunta erityisesti kantoi huolta tämmöisestä pitkäjänteisestä toiminnasta tämän koulutustakuun toteutumisessa. Samoin valtiovarainvaliokunta peräänkuulutti näitä matalan kynnyksen toimintamalleja, joilla tavoitetaan erityisen vaikeassa asemassa olevia moniongelmaisia nuoria, jotka ovat jääneet koulutuksen tai työ- elämän ulkopuolelle. Matalan kynnyksen toimintamalleilla edistetään

Versio 6.1 279 Saarinen Keskiviikkona 300

osaltaan siis nuorisotakuun toteutumista. Ja näin valtiovarainvaliokunnassa saimme myös lisättyä rahoitusta tämmöiselle mallille, jossa kolmannella sektorilla toteutetaan vaikeasti koulutettavien nuorten kou- luttautumista. Vielä haluan tuoda tässä esille kiitokset. Valtiovarainvaliokunta sai 1,5 miljoonaa lisäystä yliopiston lastentarhanopettajakoulutukseen. Pätevistä lastentarhanopettajista on todella pulaa. Varhaiskasvatuslain uudistus edellyttää, että me saamme koulutettuja opettajia, nimenomaan yliopistollisen koulutuksen saaneita. Siksi tarve on suuri siellä. Samoin on erittäin tärkeää, että saatiin sosiaalityöntekijöiden koulutukseen lisää ja siihen 1,3 miljoonaa. Pätevän henkilöstön kasvavaan tarpeeseen on vastattava ajoissa, jotta muun muassa lastensuojelun kasvaviin asiakasmääriin voidaan reagoida oikein.

Matti Saarinen /sd: Herra puhemies! Koska en ole kilvoittelemassa kevään eduskuntavaaleissa, niin todennäköisesti puhun viimeisen kerran näin arvokkaalta paikalta suomalaisten nuorten hyväksi ja heitä koskevista asioista. Opetusministeriön pääluokassa on liikunnan luku, mistä käy ilmi, että kansanterveydelliset ongelmat ovat aina vain kasvamassa elintason nousumme myötä. Liikunnan puute, epäterveelliset elämäntavat kasvattavat markkinaosuuttaan ja näkyvät todella kansan huonona kunto- na. Eräänä keinona — keinoja on paljon — voisi olla, että valtionapu- järjestelmiä kehitettäisiin niin, että kun meillä on valtavan laaja urheilu- ja nuorisotyöverkosto, niin tällaiseksi tulosohjauskriteeriksi nostet- taisiin sellainen kriteeri, missä määrin asianomainen järjestö tekee kansanterveystyötä ja siihen rinnastettavaa ennalta ehkäisevää työtä.

Versio 6.1 279 Saarinen Keskiviikkona 301

Silloin tulevat nämä epäterveelliset elintavat muun muassa valokei- laan. Herra puhemies! Suomalaisten nuorten kulttuuri-, liikunta- ynnä muut harrastukset ovat pitkälti riippuvaisia siitä, miten meidän rahape- liyhtiöt pystyvät keräämään markkinoilta vapaaehtoisia veromarkkoja. Mikä on niiden tulevaisuus tässä ajassa, kun ulkomainen laiton peli- markkinointi kaiken aikaa testaa suomalaisten viranomaisten hermojen kestävyyttä, kuinka pitkälle ne voivat mennä ennen kuin viranomaiset reagoivat? Tällä hetkellä arvioidaan, että tämä ulkomainen laiton markkinointi vie suomalaisilta edunsaajilta noin 120 miljoonaa euroa vuodessa ja summa on koko ajan kasvava. Tähän ongelmaan tulisi puuttua. Muuten käy niin, että jakokulmaan jää entistä vähemmän, ja tällä on suora vaikutus paitsi valtion budjettiin myöskin siihen erittäin laajaan edunsaajakenttään, on sitten kysymys hevoskasvatuksesta, nuorisotyöstä, sosiaali- ja terveysalan toimijoista, kulttuuririennoista tai liikunnasta sinänsä. Tämä on vakava asia, ja tässä asiassa tapahtuu joka päivä jotakin, ja kehityssuunta on ollut suomalaisten nuorten kannalta kielteinen. Mitä tulee tähän budjettimietintöön, nostan sieltä vain yhden kohdan esiin. Eduskunta on osoittanut nuorisoystävällisyyttään sillä tavalla, että haluaa palauttaa koulujen kerhotoimintaan 3,5 miljoonaa euroa. Summa saattaa tuntua pieneltä valtion budjetin kokonaissummaan verrattuna, mutta siellä paikallisissa kerhoissa uskon tämän olevan varsin vaikuttava merkitykseltään. Tämä aika koulupäivän päätyttyä toivottavasti sitten koulujen kerhoissa täyttyy mahdollisimman hyvällä sisäl- löllä.

Versio 6.1 280 Kiljunen Keskiviikkona 302

Sitten vielä tästä nuorten asemasta, mistä olen huolestunut. Kos- kee nuorten koulutusta ylipäänsä. Koulutushan on henkivakuutuksen tyyppinen prosessi, se on nuorten työtä, mutta huoleni lausun sen vuoksi, että nuorisoasteen ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämis- prosentti on noin 10 prosenttia vuodessa. Jos koulutusaika on kolme vuotta, niin, ajatelkaa, noin kolmasosa nuorista, jotka lähtevät koulutuksen tielle, syystä tai toisesta kolmen vuoden aikana putoaa kelkasta, ja paitsi että tämä maksaa, tässä myös inhimillinen hinta on tosi kova. Niin kauan kuin nuoret ovat minkä tahansa oppilaitoksen aidan sisä- puolella, he ovat turvassa, heihin voi vaikuttaa ja heillä on mahdollisuus rakentaa itselleen hyvä tulevaisuus. Herra puhemies! Katson entisenä nuorisosihteerinä ja liikunnan- ohjaajana, että meidän yhteiskuntamme tulevaisuus nojaa vahvasti siihen, miten meidän nuoremme jaksavat. Silloin nostan esiin vain ja ainoastaan sen, että yhteiskuntamme tulee selviytymään siten, että sat- saamme reippaasti ja reilusti nuorten laadukkaaseen koulutukseen. Sii- nä on koko maamme tulevaisuus.

Anneli Kiljunen /sd: Arvoisa herra puhemies! Opetusministeriön hallinnonalalle kohdistuu valitettavia säästöjä, jotka perustuvat hallitusohjelmaan ja kehyspäätöksiin. Kukaan ei oikeastaan ole kovin tyyty- väinen, kun säästöt kohdistuvat hyvin laajasti koko toimintakenttään. Näitä säästöjä kompensoidaan budjettiriihessä sovitun mukaisesti niin, että esimerkiksi perusopetuksen laadun kehittämiseen lisätään 17 miljoonaa ja erityisoppilaiden koulunkäyntiedellytysten parantamiseen 10 miljoonaa euroa, mitä pidän erityisen tärkeänä asiana. Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua opetukseen, ja vaikeina taloudellisina aikoina

Versio 6.1 280 Kiljunen Keskiviikkona 303

se vaatii erityistä huomiota. Olisin myös toivonut, että budjettiriihessä tai kesän hallitusneuvotteluissa olisi voitu luopua subjektiivisen päivä- hoito-oikeuden rajaamisesta. Tämä hanke on hyvin ristiriitainen, mitä tietysti osoittaa sekin, ettemme ole saaneet esitystä ajoissa käsiteltä- väksi tänne eduskuntaan. Koska sitä kuitenkin odotetaan, valiokunta on tässä vaiheessa vähentänyt vastaavan summan yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämisestä. On tärkeää, että kun esitys päivähoito- oikeuden rajoittamisesta saadaan käsittelyyn, niin lisäämme siitä saata- van säästön takaisin yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen. Arvoisa puhemies! Mielestäni ei ole kovin kunniakasta opetusmi- nisteriölle, että samalla hallituskaudella, kun päivähoito siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetusministeriöön, myös tärkeä tasa-arvoinen oikeus päivähoitoon joutuu leikkausten kohteeksi. Kyseessä on lasten yhdenvertaisuudelle ja tasa-arvoiselle kasvulle ja kehitykselle tärkeä oikeus, jota mielestäni ei pitäisi rajoittaa. Kansain- väliset tutkimukset osoittavat, että 2—3-vuotiaana aloitetulla päivähoi- dolla on erityisen myönteisiä vaikutuksia etenkin muita heikommassa asemassa oleville lapsille sekä oppimisen että sosiaalisen kehityksen kannalta. Päivähoito siis lisää lasten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoi- suutta. Mitä varhemmin voidaan varmistaa, että lapsilla on hyvät edellytykset oppimiseen ja turvalliseen kasvuun, sitä paremmin voidaan estää eriarvoistumista myös jatkossa. Varhaiskasvatuksen pitää olla laadukasta, turvallista ja monipuolista. Sillä pitää tukea lapsen koko- naisvaltaista kehitystä. Tässä suhteessa odotan paljon tulevalta var- haiskasvatuslailta. Olen aivan varma, että hyvällä palveluohjauksella kunnissa voitaisiin saavuttaa perheiden ja lasten näkökulmasta parhaat, juuri kun-

Versio 6.1 280 Kiljunen Keskiviikkona 304

kin perheen tilanteeseen parhaiten sopivat mallit pienten lasten hoitoon ja varhaiskasvatukseen. Päivähoito-oikeuden rajauspäätös, josta on sovittu osana rakennepoliittista pakettia, on minulle erittäin vaikea hy- väksyä. Pidän sitä erittäin huonona esityksenä. Pidän myös ehdottoma- na sitä, ettei rajaus tule missään vaiheessa kategorisesti koskemaan työttömien vanhempien lapsia. Jos jatkossa siitä lähdetään edes neuvottelemaan, vedän vähäisenkin tukeni pois tältä esitykseltä. Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama asia perheellisten opiskelijoiden tilanteesta. Korkeakouluissa ja yliopistoissa on 45 000 perheellistä opiskelijaa. Jopa 60 prosenttia opiskelijalapsiperheistä elää köyhyysrajan ala- puolella. Kuten tiedämme, opiskelijat joutuvat nykyään tekemään paljon työtä opiskelun ohella, mutta lapsiperheessä se ei ole aina ratkaisu. Opiskelijavanhempien on muita opiskelijoita useammin turvauduttava opintolainaan, jotta he voivat maksaa päivittäiset elinkustannuksensa. Opintotuki poikkeaa muista syyperusteisista etuuksista siten, että tuen määrään ei vaikuta lapsen huoltajuus tai lasten lukumäärä. Mui- den Pohjoismaiden opintotuessa on käytössä joko lapsi- tai huoltaja- kohtaiset korotukset. Huoltajakorotus vähentäisi perheellisten opiskelijoiden tarvetta työssäkäyntiin, mikä puolestaan lyhentäisi perheellisten opintoaikaa. Opiskelijajärjestöt ovat esittäneet opintorahaan 145 euron huoltajakorotusta niille opintotuen saajille, joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaan. Mielestäni tätä pitäisi toteuttaa. Nythän me ohjaamme nuoria opiskelemaan perheettöminä ja opis- kelujen päätyttyä perustamaan perheen. Onko sekään mitenkään kus- tannustehokasta, jos yhteiskunnan näkökulmasta tarkastelee asiaa? Niissä perheissä, joissa työn tekeminen opiskelun ohella on mahdollis-

Versio 6.1 281 M?yl? Keskiviikkona17.12.2014 305

ta, ongelmaksi muodostuu helposti opintotuen ansaintaraja. Jotta opintotuki ei heti leikkaantuisi, lapsiperheiden kohdalla opintotuen ansain- tarajaa olisi korotettava. Näin perhe selviytyisi välttämättömistä lapsiperheiden kuluista paremmin ja vanhemmat voisivat turvallisesti opiskella ja saada opinnot suoritettua tavoiteajassa. Tämä ei myöskään yhteiskunnalle toisi lisää kustannusta, vaan päinvastoin.

Hanna Mäntylä /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvio on tulevaisuutemme tekijöiden kannalta karmaisevaa luettavaa. Suomen menestyminen on pohjautunut laadukkaaseen ja helposti tavoitettavaan kouluverkkoon, ja nyt tätä menestymisen avainta ollaan hallituksen toimesta romuttamassa. Yleissivistävän koulutuksen määrärahoista ollaan vähentämässä noin 110 miljoonaa euroa, ja vähennys vaikuttaa erityisesti lukiokoulutuksen rahoitukseen. Leikkauksissa tullaan lisää- mään jo ennestään talousvaikeuksissa painivien kuntien rahoitusosuut- ta 81 miljoonalla eurolla. Hallitus on siis taas kuntien kukkarolla ja siirtää vastuuta. Valmisteilla olevan, vuonna 2017 voimaan tulevan rakennepoliit- tisen ohjelman mukaan järjestäjäverkkoa ja rahoitusta koskeva uudistus tulee tavoittelemaan toisen asteen koulutuksesta noin 260 miljoonan euron säästöjä. Lapin alueen nuorten ja heidän vanhempiensa pel- ko lukioverkon mittavasta karsimisesta lähitulevaisuudessa onkin erit- täin aiheellinen, ja myös asiantuntijoiden mielestä rakenne- ja rahoitusuudistus säästötavoitteineen tulevat väistämättä tarkoittamaan lukioiden ja ammattioppilaitosten toimipisteiden lakkauttamisia. Hallitus on ollut melko hiljaa tämän esityksen pelätyistä vaikutuksista, eikä ihme, sillä he tietoisesti rapauttavat koulutusverkkoa.

Versio 6.1 281 M?yl? Keskiviikkona17.12.2014 306

Kouluverkkoon panostettavien määrärahojen tulee olla sillä tasolla, että myös syrjäseutujen kouluverkko säilytetään riittävän kattavana. Meidän on pyrittävä kaikin keinoin välttämään alueellisten erojen kasvua sekä opiskelijoiden asettamista eriarvoiseen asemaan koulutuksen saatavuudessa. Lisäksi on huomioitava, että lähilukio on monelle nuorelle erittäin varteenotettava vaihtoehto kauempana sijaitsevan oppilaitoksen ja asuntolassa asumisen sijaan. Muutto nuorena pois kotoa voi altistaa monenlaisille elämänhallinnan ongelmille, joista lasku voi olla kallis niin yhteiskunnalle kuin nuorelle itselleenkin. Arvoisa puhemies! Lasten ja opettajien hyvinvointi on hallituksen mielestä ilmeisesti toisarvoinen asia, josta voidaan myös lähteä leikkaamaan. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen ei nähtävästi kuulu nykyisen hallituksemme mielestä laadukkaaseen ja turvalliseen perusopetukseen. On valitettavaa, että näin kapeakatseisilla, hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavilla toimenpiteillä pyritään luomaan säästöjä. Oppisopimuskoulutuksen merkitystä ei myöskään tule vähätellä. Talousarviossa esitetyt oppisopimuskoulutuksen valtionosuusleikkaukset noin 35 miljoonalla eurolla vuoteen 2016 mennessä sekä samaan aikaan 32 prosentilla vähenevät ammatillisen lisäkoulutuksen paikat tulevat vähentämään etenkin aikuisväestön mahdollisuuksia kouluttau- tua uuteen ammattiin tai hankkia lisäosaamista nykyiseen ammattiinsa. Myös opintotukioikeuksiin ollaan vakavasti puuttumassa. Tämä on kä- sittämättömän ristiriitainen esitys kaikkineen siinä tilanteessa, jossa meillä on yli 400 000 työtöntä. Oppisopimusjärjestelmä olisi rohkeasti uudistettava, kuten perussuomalaiset ovat jo kauan esittäneet. Meillä on maailmalta hienoja esi-

Versio 6.1 281 M?yl? Keskiviikkona17.12.2014 307

merkkejä siitä, kuinka jo suoraan perusopetuksesta mennään työhön oppimaan. Vaihtoehtoisia oppimispolkuja olisi vihdoin ryhdyttävä luomaan ja nähtävä, etteivät kaikki lapset ja nuoret ole samanlaisia oppijoita. Esimerkiksi joustavasta perusopetuksesta on paljon hyviä tuloksia. Myös kehitysvammaisten koulutukseen ja sitä kautta työllistymi- sen edistämiseen tulee kiinnittää huomiota. Itse sain viime torstaina olla pitämässä tilaisuutta, jossa pohdittiin kehitysvammaisten osalli- suutta yhteiskunnassa ja heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Kehitysvammaisten palvelusäätiön toiminnanjohta- ja Markku Virkamäki toi esiin näkemyksiä niistä haasteita, joita monien kehitysvammaisten nuorten ammattiin kouluttautumisessa tällä hetkellä on olemassa. Virkamäen mukaan on todellista resurssien haaskausta, että kehitysvammaisen nuoren ja aikuisenkin ammatillisesta koulutuksesta saama ammattitaito heitetään valitettavan usein hukkaan. Myös työllistymisessä on hänen mukaansa vielä paljon haasteita voitettavana. Jotta tästäkin resurssien ja inhimillisten investointien hukkaan heittämisestä päästäisiin eroon, meidän tulisikin kehittää esimerkiksi kehitysvammaisten tuettua oppisopimuskoulutusta, mutta myös huomioida vammaisten nuorten halu olla osallisia vaikuttajia. Jokaisella tulee olla tasavertaiset oikeudet olla osallinen yhteiskunnassa ja saada kaikki tarvitsemansa tuki sen mahdollistamiseksi. Arvoisa puhemies! Etsivän nuorisotyön tuoma apu syrjäytymis- vaarassa oleville nuorille on erittäin tarpeellista, ja työllä tullaan sääs- tämään jatkossakin merkittävästi yhteiskunnan rahoja, kun syrjäytymi- suhan alla oleva nuori on tavoitettu ajoissa ja hänet on saatu sitoutumaan hänelle tarjottuun apuun ja palveluihin. Tähän meidän tulisi jat-

Versio 6.1 282 Peltonen Keskiviikkona 308

kossa kiinnittää entistä enemmän huomiota ja lisätä kaikin tavoin resursseja ja arvostusta myös tälle etsivälle nuorisotyölle.

Tuula Peltonen /sd: Arvoisa puhemies! Edustaja Mäntylälle voin todeta, kun tuossa puheenvuorossaan hän sanoi, että hallituksen ohjelmaan ei ole kuulunut ryhmäkokorahojen jakaminen tai ryhmäkokojen pienentäminen: kyllä se on hallituksen ohjelmassa ollut, ja sitä on toki tehty, on mahdollisuus hakea rahaa myös ryhmäkokojen pienentämi- seen. Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan on kohdistunut näinä vuosina hyvin paljon säästövaatimuksia, ja tämä on asettanut uudistusten ja rakennemuutosten läpiviennin toisaalta hyvinkin tarpeelliseksi ja toisaalta myös hankalaksi. 100 miljoonan euron säästöt ovat jo sen ko- koisia, että vaikutus ei välttämättä ole myönteinen. Kuitenkin näen, että hyvää työtä on tehty lakiesitysten ja uudistusten työstämiseksi ja loppuun saattamiseksi. Näen erittäin tärkeänä sen, että säästöjen kurimuksessa hallitus on halunnut myös kompensoida joitakin kohteita lisäpanoksilla. Näistä ovat mainittavimpia perusopetuksen laadun kehittäminen, erityisoppilaiden koulunkäynnin edellytysten parantaminen, koulupudokkuuden estäminen sekä korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja nuorisotakuu. Erityisopetuksessa on oltava keinovalikoima joka kunnassa, koska viime kaudella tehty perusopetuslain muutos on tuonut paljon uusia haasteita erityisen tuen antamiselle. Kunnista on tullut viestiä, että niin sanottu tehostettu tuki ei välttämättä saavuta tukea tarvitsevia oppilaita, jotka opiskelevat nyt tavallisissa yleisopetuksen ryhmissä. Haasteena on niin erityisopettajien puuttuminen kuin liian suuret ryh- mäkoot. Ryhmäkokorahaa on saanut hakea erillisesti, mutta monet

Versio 6.1 282 Peltonen Keskiviikkona 309

kunnat ovat päätyneet tässä myös säästölinjalle, ovat suurentaneet ryh- miä eivätkä enää ole hakeneet valtiolta ryhmäkokorahaa. Arvoisa puhemies! Pidän merkittävänä päätöstä lisätä täydentä- vässä budjettiesityksessä määrärahaa opetushallituksen toimintamenoihin. Opetushallituksen perusrahoitus on ollut hyvin kireä, ja yt-neuvottelut ovat tuoneet myös irtisanomisia. Tämä ei kuulosta hyvältä toi- mintasuunnalta, kun samalla tehtävät lisääntyvät. Henkilötyövuosia on vähentynyt jopa 30 prosenttia. Tulossa olevien lisätehtävien, muun muassa varhaiskasvatuslain uudistuksen, myötä on opetushallituksen määräraha edelleen tarkistettava. Paljon valiokuntaa ja koulutussektorin toimijoita on puhututtanut toisen asteen rakenteellinen ja rahoituksen uudistus. Toimenpiteet ovat tarpeellisia tehtäväksi, mutta miten toimitaan, se tuntuu olevan monella alueella vielä hakusessa. On kiistelty siitä, merkitseekö järjestäjä- verkon uudistus muun muassa pienten lukioiden lakkauttamista. Minis- teri Kiuru on kovin useaan otteeseen todennut, että mitään lakkautus- listaa ei ministeriössä ole, ja tämä on totta. Alueella pitääkin nyt katsoa hieman isommalla kaarella, miten verkkoa voisi tehostaa ja koota hallinnollisesti yhteen. Toimipisteitä voi säilyä pienillä paikkakunnilla, mutta mitään koulua ei tietenkään saa ylläpitää pienellä oppilas- määrällä, se ei ole oppilaidenkaan etu. Arvoisa puhemies! Toisen asteen rahoitusuudistus on tervetullut myös. Uudistuksessa ollaan lisäämässä tuloksellisuuden osuutta. Kri- teereiksi nousevat läpäisy ja koulutuksen jälkeinen työllistyminen. Nämä jos mitkä ovat merkittäviä mittareita siihen, miten koulutuksen järjestäjä on onnistunut tehtävässään. Se asettaa toki vaatimuksia oppi- laitokselle toimintansa parempaan suunnitteluun ja tehostamiseen niin

Versio 6.1 283 P. Kiuru Keskiviikkona 310

oppisisältöjen kuin henkilöstön kouluttamisen osalta mutta tuottaa myös laadullista tulosta oikeaan suuntaan. Tulevaisuudessa koulutuksen järjestäjät saavat enemmän rahoitusta kouluvuosien kuin oppilas- määrien perusteella. Arvoisa puhemies! Odotamme kaikki myös varhaiskasvatuslakia, joka huomenna on käsittelyssä valtioneuvostossa. Taannoin opetusministeri Kiurun järjestämässä kuulemistilaisuudessa tuli esille hyvin kummallisia piirteitä siitä, että eräällä eduskuntapuolueella on suuri halu jakaa lapsen päivä jonkinlaisiin lokeroihin, eli ne tunnit, jolloin lapsi syö, nukkuu tai käy vessassa, olisivat päivähoitoa ja ne tunnit, jolloin tehdään jotain kasvatuksellista aktiviteettia, olisivatkin varhaiskasvatusta. Ja tämä kaikki sen takia, että halutaan, että varhaiskasvatuksen homman hoitavat vain lastentarhaopettajat ja päivähoidossa so- sionomit ja lähi- tai lastenhoitajat. Tämä on hiukan vanhakantaista ajattelua, enkä soisi tämän leviävän mihinkään suuntaan. Onneksi ministeri Kiuru tietää, miten tämä asia pitää hoitaa, ja haluamme saada uuden varhaiskasvatuslain siltäkin osin hyvään kuntoon. Tärkeintä pitäisi meille kaikille olla se, että luomme lapsen päivään yhdenvertaisesti niin hoitoa, kasvatusta, ohjausta kuin tukea. Lasten- tarhanopettajakoulutukseenhan on myös lisätty talousarviossa aloituspaikkoja, mikä on tarpeen varhaiskasvatuksen uudistuessa.

Pauli Kiuru /kok: Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2015. Keskustelussa on nyt opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää toimivaa varhaiskasvatusta, koulutusta ja tutkimusta. Hallinnonalalle esitetään 6,8 miljardin euron määrärahaa. Esitys on 188 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden

Versio 6.1 283 P. Kiuru Keskiviikkona 311

2014 varsinaisen talousarvion luku. Lisäys on kuitenkin laskennalli- nen, ja se johtuu ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtymisestä valtion vastuulle. Sivistysvaliokunnassa olemme huolestuneita vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoituksesta. Talousarvioesityksessä toimintaan osoitetaan 156 miljoonaa euroa, joka on 8,5 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna. Yli 5 prosentin leikkaus on kova isku. Vapaa sivistystyö esimerkiksi kansalaisopistoissa antaa mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen. Varttuneemmalle ikäpolvelle koulutuksella on myös erityisen suuri sosiaalinen merkitys. Yhdessäolo ja oppiminen vähentävät yksi- näisyyttä ja parantavat henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoa. Kansantaloudellisesti on perusteltua pitää ihmiset hyvinvoivina ja toi- mintakykyisinä, aktiivisina kansalaisina. Leikkaukset vapaan sivistys- työn osalta merkitsevät pienempää kurssitarjontaa, korkeampia kurssi- maksuja ja kasvavia kuluja sosiaali- ja terveyspuolelle. Valtiovarain- valiokunta on ymmärtänyt sivistysvaliokunnan huolen. Pienenä käden- ojennuksena momentille esitetään 200 000:n lisäystä, loppusumma olisi siten 156 545 000 euroa. Sitten lukioiden tilanteesta. Sivistysvaliokunnassa olemme erityisen huolissamme lukioiden asemasta. Lukiokoulutukseen kohdistuu valtionosuuksissa noin 100 miljoonan euron säästö. Rahoitus on ollut alhaista jo ennen leikkauksia. Oppikirjoista ja materiaaleista ei pystytä säästämään, sillä opiskelijat maksavat itse kirjansa. Leikkaukset vaikuttavat ryhmäkokoihin ja kurssitarjontaan. Onneksi erikoislukioiden asema on ainakin ensi vuonna turvattu, mutta jatkosta ei ole varmuutta. Valtiovarainvaliokunta toteaakin, että erikoislukiot ovat kansallisen osaamisen, monimuotoisuuden ja korkeatasoisuuden kannalta olennai-

Versio 6.1 284 Lipponen Keskiviikkona 312

nen tekijä. Niillä on suuri vaikutus kansainväliseen menestykseen ur- heilussa, taiteessa ja tieteessä. Lopuksi, arvoisa puhemies, liikuntatoimesta. Liikunnan osalta on syytä tyytyväisyyteen. Tässä taloudellisessa tilanteessa kaikki rahoitus on tiukassa, mutta siitä huolimatta liikunnan rahoitusta on hieman li- sätty, vaikka mukaan ei laskettaisikaan Olympiastadionin perusparannukseen kohdennettavaa 40 miljoonan euron summaa. Liikkumatto- muus, tai paremminkin liian vähäinen liikunta, on merkittävä kansan- taloudellinen ongelma, josta aiheutuu 2 miljardin euron lisäkulut terveydenhuollon sektorille, ja siksi on aivan perusteltua, että liikkumiseen kannustetaan myös valtion talousarviossa. — Kiitos.

Päivi Lipponen /sd: Arvoisa puhemies! Suomen talouden tilanne on vaikea. Leikkaamalla ei synnytetä uutta kasvua. Yliopistot, korkea- koulut ja tutkimuslaitokset ovat uuden nousun rakentajia. Nyt niiden resursseja heikennetään. Suomen Akatemian myöntövaltuus pienenee, tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta leikataan. Kokonais- vähennys tiedesektorilla on yli 70 miljoonaa. Suomen Akatemiaan kohdistuvilla leikkauksilla on suora vaikutus Suomen tieteen laatuun. Akatemia rahoittaa laatukilpailun perusteella maamme parhaita tutkijoita ja tutkimusryhmiä. Tekesiin kohdistuvat leikkaukset iskevät puolestaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Vuosina 2015—2018 THL:n talousarvioon kohdistuva leikkaus on yli 18,6 miljoonaa euroa. Siitä reilut 7 miljoonaa euroa on määrärahan siirto Suomen Akatemiaan ja valtioneuvoston kansliaan. Leikkaukset kohdistuvat tutkimus- ja kehittämistoimintaan, koska lakisääteisten vi- ranomaistehtävien hoidossa tehostamisvaraa ei ole. Tiede ja tutkimus on suosittu aihe juhlapuheissa.

Versio 6.1 284 Lipponen Keskiviikkona 313

Hallitusohjelman mukaiseen 4 prosentin bkt-intensiteettitavoittee- seen on vuonna 2014 matkaa arviolta 1,2 miljardia euroa. Julkisen t&k-rahoituksen tavoitteen täyttyminen edellyttäisi vuoden 2014 tasoon lähes 500 miljoonan euron korotusta. Yksityissektorin kohdalla lisäystarve olisi tätäkin suurempi. Hallituskauden aikana valtion t&k- rahoitus on laskenut reaalisesti 240 miljoonaa euroa. Juhlapuheet eivät totisesti toteudu tämän päivän Suomessa. Yliopistot eivät kykene ottamaan vastaan kaikkia tutkimusyhteisöjä, joista tutkimuslaitokset luo- puvat. Huippuyksiköiden rakentaminen on kestänyt vuosia, purkaminen on nopeata ja jälleenrakentaminen mahdotonta. Opetusministeriö on joutunut kohtuuttomien leikkausten kohteeksi hallituksessa. Samalla on syöty kasvun eväitä. Tämä on erittäin vakava asia. Seuraavan hallituksen on sanouduttava irti leikkauslinjasta. Lisäksi sen on valmisteltava Suomelle tiedestrategia. Yliopistouudistus tarvitsee nyt kakkosvaiheen. Yliopistojen tulisi keskittyä omiin vah- vuuksiinsa. Tiedejärjestelmän ongelma on yksikköjen pieni koko. Sitä- kin tärkeämpää on laadukkaan tutkimuksen ja opetuksen vaatima fo- kusoituminen ja tieteenalan vaatima suuruus. Tarvitsemme yliopistojen profiloitumista, työnjakoa ja yhteistyön syventämistä. Yliopistojen on löydettävä uusia toimintamalleja ammattikorkeakoulujen kanssa. Ei ole järkevää opettaa rinnakkaisissa taloissa fysii- kan peruskursseja tai kieliopintoja. Lakeja on korjattava, jos ne estävät yhteistyön. Yliopistoilla ja korkeakouluilla on molemmilla oltava sel- keä rooli. Se tuo säästöjä tutkimusinfrastruktuurissa ja mahdollistaa vetovoimaisemman kampuksen. Yliopistojen tehtävä on tuottaa uutta tietoa, osaamista ja kehittää näin innovaatiojärjestelmäämme. Huippuosaaminen ja edelläkävijyys

Versio 6.1 285 M?yl? Keskiviikkona17.12.2014 314

ovat kalliita ylläpitää. Ei riitä, että turvataan huippuosaaminen, lisäksi on oltava yhteydessä elinkeinoelämään ja ympäröivään yhteiskuntaan. Se vasta mahdollistaa liiketoiminnan synnyn. Meillä Suomessa on kaikki mahdollisuus onnistua. Koulutukseen on panostettava entistä enemmän.

Hanna Mäntylä /ps: Arvoisa puhemies! Nyt kun nämä puheenvuoroni tuppaavat olemaan hiukan sallittua pidempiä, niin mielellään lukisin nyt tämän lopunkin puheenvuoroni tässä vielä illan päätteeksi. Ja nimenomaan kun itsekin tätä etsivää nuorisotyötä olen tehnyt, niin sen osalta jäi hiukan asia kesken. Etsivän nuorisotyön tuoma apu syrjäytymisvaarassa oleville nuorille on erittäin tarpeellista, ja työllä tullaan säästämään jatkossakin merkittävästi yhteiskunnan rahoja, kun syrjäytymisuhan alla oleva nuori on tavoitettu ajoissa ja hänet on saatu sitoutumaan hänelle tarjottuun apuun ja palveluihin. On erittäin myönteistä, että etsivään nuo- risotyöhön on panostettu valtion voimavaroja ja etsivien nuorisotyön- tekijöiden määrä on vuodesta 2008 vuoteen 2013 kasvanut koko maan tilastoja tarkastellessa 114 henkilöstä 488 henkilöön. Etsivässä nuorisotyössä on vielä paljon kehitettävää, eikä ylipää- tään sen arvostus ole tarpeeksi vahva. Käytännöt ja asiakas- ja työmää- rät vaihtelevat aivan liian paljon alueellisesti. Etsivä nuorisotyö vaatii vahvaa lisätukea ja työn selkiyttämistä. Sama aliarvostus koskee myös monin tavoin muutakin nuorisotyötä. Jokainen niin sanotusti löydetty nuori tuo kuitenkin mittavat säästöt yhteiskunnallisesti, mutta on myös nuorelle itselleen inhimillisesti mitaten suuri asia, jos oma elämänpol- ku ja osallisuus yhteiskuntaan löytyvät.

Versio 6.1 286 Modig Keskiviikkona 315

Mielestäni oli merkillistä, että talousarvioesityksessä ei olla lisää- mässä valtion rahoitusta etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoimin- nan tukemiseen valtion taholta vaan talousarviossa painotetaan veikka- usvoittovaroista tehtävää nuorisotyötä. Itse esitin lisäpanostusta Lapin etsivään nuorisotyöhön eräässä talousarvioaloitteessani. Lopuksi haluaisin antaa kiitosta siitä, että kuitenkin nyt on sosiaa- lityön koulutukseen annettu lisämäärärahaa ja näin myöskin sosiaali- työntekijöiden määrää voidaan koulutuksella lisätä. Tulevaisuuden haasteisiin se ei tule riittämään, mutta on erittäin hyvä alku.

Silvia Modig /vas: Arvoisa puhemies! Entisenä työpajanuorena en voisi olla enempää samaa mieltä edustaja Mäntylän kanssa. Mutta minä haluaisin sanoa muutaman sanan hyvitysmaksusta, joka nyt siis OKM:n alalla on päätetty siirtää budjettirahoitteiseksi sen sijaan, että sitä kerättäisiin laitteista. On erittäin hyvä, että hallitus ottaa vastuuta tekijöiden toimeentulosta, koska taidetta ja kulttuuria ei ole olemassa ilman tekijöitä ja tekijänoikeuskorvaukset ovat tekijöiden toimeentulossa aivan olennainen osa. 11 miljoonan taso on hyväksyttä- vä lähtökohta, mutta tietysti on huoli siitä, miten tämän määrärahan kanssa pärjätään, kun me tiedämme kaikki, että tiukka taloustilanne tulee jatkumaan tulevina vuosina. Tämä määräraha on aivan samanlaisen leikkauspaineen alla kuin kaikki muu tästä eteenpäin. Tietysti huoli on myös siitä, ettei tämmöinen uusi momentti ole sitten pois muusta kulttuurin rahoituksesta, mutta suurin ongelma on se periaate. Hyvitysmaksua maksetaan yksityisestä kopioinnista eli sii- tä, että minä voin kotonani tallentaa tallentavalle laitteelle jonkun teki- jän tekemän teoksen, joka on tekijänoikeusmaksujen alaista, mutta koska se on yksityistä kopiointia ja nautin siitä vain itsekseni, minun

Versio 6.1 287 Lipponen Keskiviikkona 316

ei tarvitse tätä tekijänoikeuskorvausta suorittaa. Sen sijaan tekijöille suoritetaan hyvitysmaksun muodossa korvaus tästä yksityisestä kopioinnista. Suurin ongelma piratismissa ja laittomien palveluiden käyttämi- sessä tällä hetkellä — sehän on siis tekijöiden pahin uhka, että näitä käytetään ohi kaikkien tekijänoikeuskorvausten — on se asenne. Ihmi- set eivät miellä, että kun siihen kännykkään tai johonkin tablettiin pystyy tallentamaan vaikkapa musiikkia, niin se on oikeasti tekijänoikeus- korvausten alaista. Tämän takia pidän todella huonona tätä suuntaa, että nyt me siirrymme kokonaan budjettirahoitukseen ja hylkäämme sen laitekohtaisesti kerättävän maksun, koska se on paljon oikeuden- mukaisempi. Siinä maksavat sekä kuluttaja että se kaupallinen toimija, joka hyötyy siitä, että laitteissa on hyvät tallennuspalvelut. Heidän kahden kuuluu siitä maksaa, ei kaikkien veronmaksajien budjetin kautta. Jos tämä laitekohtainen maksu jyvitettäisiin kaikkiin tallentaviin laitteisiin, jäisi se mielestäni laitekohtaisesti niin pieneksi, ettei siitä olisi kuluttajalle eikä kaupalliselle toimijalle haittaa.

Päivi Lipponen /sd: Arvoisa puhemies! Perusopetukseen on panostettava. Jo hyvin pienenä lapsi saa sellaiset kognitiiviset taidot, jotka se- littävät myöhemmin hänen koulupärjäämistään ja selviytymistään työ- elämään. Käsitys itsestä syntyy hyvin varhain ja pysyy lujana erityisesti oppimisessa. Tämän takia varhaiskasvatuksella on tärkeämpi merkitys lapsen kehitykselle kuin aikaisemmin on ehkä tiedostettu ja ymmärretty ja haluttu tunnustaa. Myös peruskoulu on päivitettävä, ja tästä olen jo monessa puheenvuorossani puhunut. Suomalaisilla lapsilla on hyvä tulevaisuus edessä, kun me saamme varhaiskasvatuksen kuntoon, kun me saamme perusopetuksen kuntoon,

Versio 6.1 288 Paloniemi Keskiviikkona 317

kun me rakennamme yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kautta hy- vän väylän hankkia ammatin ja löytää korkean osaamisen työtehtäviä tulevaisuudessa. — Kiitos.

Aila Paloniemi /kesk: Arvoisa puhemies! Etsivä nuorisotyö on hyvä juttu, mutta se tarvitsee ilman muuta aina rinnalleen lisää niitä työpa- japaikkoja. Nythän monin paikoin on syntynyt tilanteita, että sitä löy- dettyä nuorta ei ole voitu sijoittaa minnekään, koska ei ole ollut riittä- västi niitä työpajapaikkoja. Tämä pitää aina muistaa. Ja viimeisin ongelma, mikä minun mielestäni oli hyvin hämmästyttävä mutta ei toisaalta ehkä sittenkään, oli se, että koska te-keskuksissa on nyt tehty tätä organisaatiomuutosta ja sehän on tökkinyt monin paikoin, niin se löydetty nuori on kadotettu uudestaan siellä te-keskusten sokkeloissa. Eli siellä järjestelmät elikkä se nuorten tukeminen, auttaminen ja koh- taaminen eivät ole toimineet. Tämä koko prosessi pitäisi saada kuntoon, että tästä etsivästä nuorisotyöstä olisi ihan oikeasti hyötyä, koska se on erinomainen tapa tietysti löytää näitä pitkään vähän yhteiskunnan ulkopuolella olleita nuoria. (Silvia Modig: Se on juuri näin!)

Eeva-Maria Maijala /kesk: Arvoisa puhemies! Halusin ottaa tässä keskustelussa esille vielä vapaan sivistystyön. Nimittäin olisi tärkeää, että koko maassa koulutus olisi saatavilla, ja vapaa sivistystyö, eli kan- salaisopiston muun muassa, on tärkeä koulutuskokonaisuus, jolla saadaan koulutusta myös niille alueille, missä ei muuten ammatillista tai muuta koulutusta ole saatavilla ja harrastuksetkin ovat vaikeasti tavoi- tettavissa ynnä muuta. Vapaan sivistystyön rahoitusta ollaan jälleen kerran vähentämässä ja vähentämässä, ja erityisesti meillä pohjoisessa ollaan oltu todella huolissaan siitä tilanteesta, kuinka heikoksi tämä rahoitus päästetään

Versio 6.1 290 M?yl? Keskiviikkona17.12.2014 318

menemään. Minä todella toivon, että tähän vapaaseen sivistystyöhön ainakin jatkossa voitaisiin keskittää enemmän määrärahoja ja toimintoja.

Hanna Mäntylä /ps: Arvoisa puhemies! Oikeastaan tässä edustaja Pa- loniemelle haluaisin sanoa vaan tästä vielä, että hän nosti erittäin tär- keitä asioita tässä esille ja juuri nosti tämän työpajatoiminnan. Mutta sen verran vielä haluaisin siihen lisätä, että nämä alueelliset erothan ovat erittäin suuret täällä ympäri Suomen ja niitä työpajapaikkoja voi olla joissakin kunnissa erittäin vaikea löytää, erittäin vaikea saada, ei löydy sitä rahoitusta. Toisaalta myöskin näiden nuorten kanssa, joiden kanssa tehdään tätä etsivää nuorisotyötä, niin pitää ensin saada se luottamus syntymään, niin että se nuori oppii luottamaan siihen aikuiseen. Se aikuinen voi olla ainoa turvallinen henkilö hänen elämässään. Pitää pystyä tiedostamaan, että siellä voi olla hyvin monenlaisia elämänhallinnan ongelmia, mielenterveysongelmia, jotka ovat hoita- mattomia, että päästään tavallaan siihen nuoreen kiinni ja hänen elä- määnsä, ja sen jälkeen on tärkeätä, että sitten on niitä paikkoja, mihin lähdetään häntä ohjaamaan. On se sitten työpajatoiminta tai joku kun- touttava työtoiminta, joku tuon tyyppinen, mutta erittäin tärkeitä asioita edustaja Paloniemi nosti esiin puheenvuorossaan.

Matti Saarinen /sd: Herra puhemies! Täydentäen vielä täällä aikaisemmin illalla käyttämääni puheenvuoroa haluaisin todeta ihan liikun- takulttuurista vielä pari asiaa. Meidän suurimmat ongelmat liittyvät siis siihen, että liikumme liian vähän, istumme liian paljon, ja ketkä ja mitkä tahot tähän ongelmaan voivat parhaiten sitten ratkaisuja tuoda: ennen kaikkea kolmannen sektorin toimijat. Tällä tarkoitan erityisesti sitä, että aivan niin

Versio 6.1 292 Maijala Keskiviikkona 319

kuin liikuntalain henki on, yhteiskunnan, siis valtion ja kuntien, tehtä- vänä on luoda puitteet ja edellytykset paikallistason liikuntatoiminnal- le. Toiminnallisesti ylivoimaisesti suurimmat ongelmat liittyvät pai- kallistasolla toimivien seurojen toimintaedellytyksiin. Ennen kaikkea siellä on toimintarahoista puutetta. Suomalaisessa liikuntakulttuurissa harrastuspaikkoja alkaa olla ihan tyydyttävästi, mutta niiden käyttö maksaa, toiminta maksaa, on lisenssimaksuja, kaikkea muuta. Lapset, nuoret alkavat syrjäytyä hyvistä harrastuksista sen vuoksi, että ne ovat tulleet kovin kalliiksi. Tähän pitäisi yhteiskunnan taholta kiinnittää huomiota, että kaikilla nuorillamme olisi niin halutessaan mahdollisuus harrastaa liikuntaa. Vetoan siihen, että järjestöjen toiminta-avustuksia ja toiminta- edellytyksiä jatkossa parannettaisiin. Nyt ne ovat olleet pitkään huono- nevalla käyrällä, ja se on väärä kehityssuunta.

Eeva-Maria Maijala /kesk: Arvoisa puhemies! Olen tehnyt aloitteen saamen kielen opetuksesta saamelaisalueen ulkopuolella. Sen takia otan tämän asian nyt vahvemmin esille, koska saamen kielen puhujia on tällä hetkellä yhä vähemmän ja vähemmän. Meillä on Suomessa täl- lä hetkellä käytössä kolme saamen kieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame. Pohjoissaamen käyttäjiä on siksikin parisen tuhatta, inarinsaamenkielisiä 500—600, koltansaamen ehkä 300 puhujaa. Ina- rin- ja koltansaamen kieli olisivat jo kuolleet, jos niitä ei olisi viime vuosina päästy vahvasti kehittämään. Itse tuon tässä esille myöskin sen asian, että meillä Metsä-Lapin alueella, Kemin Lapin alueella — Kittilä, Sodankylä, Savukoski, Salla — on ollut aikaisemmin tämä Kemin Lapin kieli eli neljäs saamen kieli. Me olemme sillä alueella keskustelleet siitä, jos me voisimme elvyt-

Versio 6.1 292 Maijala Keskiviikkona 320

tää tätä kuollutta kieltä, mutta koska kuolleen kielen elvytys ei ole niinkään enää mahdollista, niin olemme ottaneet esille sen, että tämä on erittäin läheinen kieli inarinsaamen kielen kanssa, ja tämä läheisyys inarinsaamen kielen kanssa tarkoittaa sitä, että esimerkiksi monet paikan nimet meidän alueella ovat suomennettavissa inarinsaamen kielen kautta. Nyt on käyty keskustelua siitä, että jos voitaisiin alkaa B2-kielenä opiskelemaan meidän alueella inarinsaamen kieltä. Tässä tapauksessa se vaatisi jonkun verran rahoitusta ja päätöksiä siitä, että tämä inarinsaamen kieli voitaisiin ottaa erityisesti Kemin Lapin alueella ihan laajemminkin käyttöön. Näin ollen esitän toivomukseni, että tähän saamen kielen opetukseen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella myönnettäisiin lisärahoitusta, jotta tätä saamen kielen opetusta voitaisiin alkaa laajemminkin harjoittamaan. Erityisesti inarinsaamen kieles- tä olen nyt todella huolestunut, ja sen eteen haluan tehdä töitä, koska jos me saamme sen inarinsaamen kielen opetuksen Kemin Lapin alueella, niin se on win-win-tilanne sekä meille että inarinsaamen kielen nykyisille puhujille.

Yleiskeskustelu pääluokasta 29 päättyi.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Tämän pääluokan käsitte- ly keskeytetään.

Pääluokka 24

Ulkoasiainministeriön hallinnonala

Versio 6.1 294 Paloniemi Keskiviikkona 321

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Nyt ryhdymme jatkamaan tänään täysistunnossa aiemmin keskeytettyä pääluokan 24 yleiskeskus- telua. Ilman sen kummempia debattivaiheita siirrymme suoraan puhujalistaan.

Yleiskeskustelu jatkui

Aila Paloniemi /kesk: Arvoisa herra puhemies! Keskityn tässä pu- heessani kehitysrahoittaja Finnfundin toimintaan, koska mielestäni sitä ei edelleenkään tunneta täällä eduskunnassakaan riittävästi. Finnfundin tehtävänä on parantaa tavallisten ihmisten elämisen ehtoja kehitysmaissa mahdollisimman tehokkaasti. Investointien pitää olla kannatta- via, jotta raha ei kulu vaan kiertää ja mahdollistaa yhä uusia hankkeita. Jotta kehitysrahoittajan panoksella olisi aidosti lisäarvoa, sen on keski- tyttävä sellaiseen, mikä jäisi muuten tekemättä tai tehtäisiin huonommin. Finnfund on viime vuosina keskittynyt yhä enemmän kestävään metsätalouteen ja uusiutuvaan energiaan. Afrikassa metsä on sektori, josta moni puhuu mutta vain harva tekee. Kun väestö kasvaa ja vauras- tuu, puuta tarvitaan yhä enemmän esimerkiksi ruoanlaittoon, rakentamiseen, huonekaluihin ja sähköpylväisiin. Samaan aikaan puuta saadaan yhä vähemmän. Monissa Afrikan maissa suuri osa luonnonmet- sistä on jo hävitetty, ja jotta jäljelle jääneillä luonnonmetsillä olisi edes jotain toivoa, tarvittaisiin mittavia panostuksia tehokkaasti puuta tuottaviin istutusmetsiin. Se, mitä jotkut haukkuvat tehometsätalou- deksi taikka puupelloksi, on Afrikassa tarpeen, jotta luonnonarvoiltaan parhaat metsät voidaan suojella. Tarve on huutava, mutta vastataanko huutoon? Löytyykö niitä, jotka uskaltavat tehdä pitkäaikaisia ja kärsi-

Versio 6.1 294 Paloniemi Keskiviikkona 322

vällisiä sijoituksia maihin, jotka näkyvät meillä lähinnä katastrofeista, konflikteista ja kulkutaudeista kertovissa uutiskuvissa? Entä miten maata onnistutaan hankkimaan ja metsää istuttamaan vastuullisesti köyhien maiden maaseudulla? Finnfundin panostus metsäsektorille alkoi 25 vuotta sitten Uru- guayssa. Hallintoneuvostomme kävi katsomassa työn tuloksia, jotka vakuuttivat. Päätimme panostaa kestävään metsätalouteen myös Afri- kassa. Vastuullinen yritystoiminta haastavalla sektorilla köyhissä maissa ei ole helppoa, mutta emme voi vain sulkea silmiämme tai jät- tää tätä sektoria kiinalaisille. Luonnonmetsiä on suojeltava, maaseudun ihmisille pitää saada työtä ja toimeentuloa ja kasvavalle väestölle omia pulpetteja ja niitä sähköpylväitä. Uusiutuva energia on toinen Finnfundin painopisteistä. On satsat- tu vesivoimaan, bioenergiaan, tuulivoimaan ja viimeisimpänä aurin- koenergiaan. Finnfund tekee yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa ja edesauttaa suomalaisen osaamisen ja puhtaan teknologian käyttöä kehitysmaissa. Me olemme sitoutuneet auttamaan köyhiä maita tässä. Arvoisa puhemies! Maailmalla yksityisen sektorin arvo on tajuttu ja kehityspolitiikkaa tältä osin uudistettu. Esimerkiksi kaikissa muissa Pohjoismaissa yksityisen sektorin kehittämiseen yleensä ja kehitysrahoittajiin erityisesti panostetaan nyt enemmän kuin Suomessa. Finn- fundin toiminnan tuloksellisuus on tunnustettu Valtiontalouden tarkas- tusvirastossakin. Silti sen pääomaan on ohjattu alle 1 prosentti Suomen kehitysyhteistyövaroista — noin 150 miljoonaa euroa — 34 vuoden aikana, ja haluan muistuttaa, että kaikki tämä raha on siis tallella Finn- fundin taseessa tuottojen kera. Nyt mielestäni, kun kehityspolitiikkaa uudistetaan meilläkin, olisi syytä tarkastella tätä loistavaa työkalua,

Versio 6.1 295 Modig Keskiviikkona 323

Finnfundia, kasvattaa sen pääomitusta ja harkita myös sen lainoille valtion takausta, kuten Finnverallekin tehdään.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Edustaja Kauma — poissa. Edustaja Vikman — poissa. Edustaja Soini — poissa. Edustaja Ka- nerva — poissa. Edustaja Pekkarinen — poissa. Edustaja Modig.

Silvia Modig /vas: Arvoisa puhemies! Puhemies luetteli siinä tulevaisuuden eduskuntaa. Arvoisa puhemies! Minä halusin puuttua puheenvuorossani kehitysapuun. Olen hyvin huolissani tästä valloillaan olevasta ajattelusta, jossa aina ongelman tullen, tai kun rahaa puuttuu jostain muualta, ollaan valmiita menemään leikkaamaan kehitysyhteistyöapurahoista. Mielestäni se on hyvin lyhytnäköistä, ja voisi myös sanoa, että se on vastuutonta ja välipitämätöntä niitä kohtaan, jotka ovat tässä maailmassa kaikkein heikoimmassa asemassa. Samat tahot, jotka vaativat leikkauksia kehitysyhteistyömäärärahoihin, vastustavat ylipäätänsä pakolaisten ottamista tänne Suomeen ja sanovat, että ihmisiä pitää auttaa siellä heidän omissa kodeissaan. Kehitysyhteistyömäärärahat ovat juuri niitä, joilla me voimme auttaa ihmisiä siellä heidän omissa kodeissaan. Mielestäni tämmöinen ajattelu on täysin epäloogista. Myös paljon käytetty argumentti on se, että kehitysyhteistyön vai- kuttavuus ja valvonta on niin huonoa. Varmasti näin on aikoinaan ollut. On tehty typeriä ratkaisuja, jotka nykyvalossa näyttävät aivan jär- jettömiltä, ja rahaa on ajautunut korruption ja muiden asioitten kautta aivan vääriin tarkoituksiin. Mutta tähän on puututtu, on myönnetty, että näin on tehty, toimintaa on tarkastettu ja on evaluoitu, ja tällä het- kellä Suomen kehitysyhteistyö on hyvin läpinäkyvää ja erittäin vaikut-

Versio 6.1 295 Modig Keskiviikkona 324

tavaa. Tämä näkyy myös siinä, miten meidät kansainvälisissä vertailuissa nykyään asetetaan. Kun me tiedämme, että nämä hankkeet ovat yleensä kolmevuoti- sia, niin esimerkiksi esitykset, että ensi vuonna leikattaisiin rajusti ke- hitysyhteistyöstä, ovat aivan päättömiä, jos samojen tahojen argumentti on se, että ne eivät ole johdonmukaisia, pitkäjänteisiä ja vaikuttavia. No, sitä ne eivät varmasti ole, jos rahoituksesta viedään puolet heti ensi vuonna. En myöskään kannata tätä perussuomalaisten avausta tästä uuden- laisesta kehitysavusta, joka perustuisi suurimmaksi osaksi vapaaehtoi- seen hyväntekeväisyyteen. On totta, että suomalaiset ovat anteliaita ja hyväsydämisiä ja monet hyväntekeväisyyskeräykset keräävät kiitettä- västi rahaa, mutta tämmöinen malli jos mikä riskeeraisi sen pitkäjän- teisyyden ja johdonmukaisuuden, joka on kaikkein tärkeintä näissä hankkeissa. Tällä hetkellä, arvoisa puheenjohtaja, jos me todella haluamme auttaa niitä maailman kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, asiaa on ajateltava hyvin laajasti. Se ei tule toteutumaan pelkkien kehitys- apuhankkeiden kautta, vaan sen pitää olla läpimenevä ajatus kaikessa meidän politiikassamme. Jos emme pysty vastaamaan ilmastonmuutok- seen ja sen tuomiin haasteisiin, on meidän aivan mahdotonta vastata näitten heikossa asemassa olevien ihmisten avuntarpeeseen. Silloin mi- kään kehitysyhteistyömääräraha ei riitä, koska ilmastonmuutos, jos emme pysty sitä taltuttamaan, tulee aiheuttamaan nälkää, se tulee aiheuttamaan kiistaa maankäytöstä, se tulee aiheuttamaan konflikteja. Jo nyt me näemme ilmastopakolaisuutta.

Versio 6.1 296 Sasi Keskiviikkona 325

Joten, arvoisa puhemies, toivon hallituksen ottavan vakavasti sen kansainvälisen sitoumuksen siitä, että meidän on pystyttävä nostamaan kehitysyhteistyöapurahat meidän bruttokansantuotteestamme 0,7 prosentin osuuteen. Täällä aiemmin kokeneet kansanedustajat sanoivat, että ei täm- möinen 27 miljoonaa 1 miljardista tunnu missään, ei sillä ole mitään merkitystä, ei se ole mikään kannanotto. Kyllä se on tietty kannanotto, kun meidän pitäisi mennä kohti 0,7:ää prosenttia ja me menemme kau- emmaksi sieltä. Se on kannanotto ja huono sellainen.

Kimmo Sasi /kok: Arvoisa puhemies! Ensinnäkin mitä tulee kehitys- yhteistyöhön, niin jos köyhyyttä halutaan poistaa, oikeastaan ainoa tapa on vapaakauppa ja markkinatalous. Me olemme viimeisten 10— 20 vuoden aikana voineet vähentää köyhyyttä maailmassa erityisen paljon, ja suurin ansio on se, että Kiinassa noudatetaan markkinatalo- usperiaatteita ja että me olemme sallineet vapaakaupan, jolla kiinalai- set voivat myydä tuotteitaan ulkomaille. Sama koskee myöskin Intiaa ja yleensä Aasian maita, joten tämä on olennainen lähtökohta siinä, jos halutaan köyhyyttä poistaa: markkinataloutta, vapaakauppaa. Sitten on sinänsä ihan hyvä, että meillä on kehitysapua. Myöskin sitä tarvitaan katastrofiapuna, sitten kun meillä on ebolasairauksia, niitten torjumiseen. Mutta myöskin on täysin selvää, että kehitysmaitten lapset pitää kouluttaa hyvin niin, että heillä on siltä kannalta suhteellisen hyvät elinolosuhteet, ja on täysin selvää myöskin, että eli- nolosuhteita kaikkialla pitää pyrkiä parantamaan. Mutta korruption vastainen taistelu kehitysmaissa on äärimmäisen tärkeätä. Aina pitää pitää huolta siitä, että kehitysyhteistyöhankkeet ovat hyvin valmistel-

Versio 6.1 297 Modig Keskiviikkona 326

tuja, eivät liian byrokraattisia ja että raha ei missään tilanteessa kuitenkaan sitten mene vääriin taskuihin. Arvoisa puhemies! Haluan sanoa vain sen lähetystöverkosta, että mielestäni nyt ollaan tultu tilanteeseen, jossa verkkoa ei enää voida supistaa. Meidän pitäisi pyrkiä vahvistamaan niitä lähetystöjä, joissa meillä on kaupallisia intressejä, ja myöskin, kun kehitysyhteistyötä ajatellaan, niissä maissa, joissa kehitysapua annetaan, pitää olla vahva, osaava edustusto, joka myöskin valvoo kehitysavun antamista. Sitten tärkeätä on myöskin se, että turvallisuustoimista pidetään kaikissa lä- hetystöissä huolta. Yksi asia, jolla on merkitystä, on se, että kun ulkoministeriö myy lähetystökiinteistön, rahat menevät yhteiseen kassaan. Meidän pitäisi kehittää joku järjestelmä, koska mielestäni on tarkoituksenmukaista, että valtio ostaa kiinteistöjä, pitää niistä omaisuutena huolta ja tällä tavalla pyritään pitämään huolta siitä, että kustannukset olisivat suhteellisen pieniä tulevaisuudessa. Tältä osin oikeastaan pitäisi päästä järjes- telmään, että jos ulkoministeriö myy kiinteistöjä, niin se jäisi rahana uusien kiinteistöjen hankintaan. Tällä tavalla voitaisiin pitää huolta sii- tä, että meillä on hyvä rakennuskanta ulkomailla.

Silvia Modig /vas: Arvoisa puhemies! Edustaja Sasille. Jos mietitään, että äärimmäisessä köyhyydessä elävät ihmiset elävät dollarilla päiväs- sä, siitä, että sen dollarin sijaan saa markkinatalouden myötä kaksi dol- laria, ei ole mitään hyötyä, kun kapitalistinen markkinatalous on pai- suttanut kuplan kautta ruoan hinnan nelinkertaiseksi. Se ei paljon silloin sitä ihmistä lohduta, että minulla onkin nytten 100 prosenttia enemmän rahaa kuin minulla oli vuosi sitten, kun minä saan sillä vä- hemmän ruokaa kuin minä tällä hetkellä saan.

Versio 6.1 298 Sasi Keskiviikkona 327

Mielestäni muutenkin kapitalistinen markkinatalous ja vapaakauppa samassa lauseessa on jotenkin paradoksaalista, koska kapitalistinen markkinatalous tukee suurten kasvua. Jos minä ajattelen nyt kehitys- maita, niin se, mitä minä haluaisin sinne, olisi pieniä yrityksiä, että tavalliset ihmiset saisivat keinoja löytää itsellensä toimeentuloa. Minä näen, että kaikkein tehokkain tapa poistaa kehitysmaissa köyhyyttä on naisten koulutus, sekä koulutus yleisesti että varsinkin seksuaaliterveyden saralla. On ihan selvästi nähty, että kun me nos- tamme yhden naisen pois köyhyydestä, hän vetää monta, monta muuta mukanaan. Monissa kehitysmaissa perheissä on paljon enemmän lapsia kuin meillä täällä Suomessa perinteisesti on, ja se äidin koulutustason rooli on aivan valtava siinä, kuinka paljon hän taistelee sen puolesta, että hänen lapsensa ja tyttärensä menevät joku päivä kouluun. En usko, että markkinatalous yksinään korjaa tätä ongelmaa, vaan kyllä siihen vaaditaan myös poliittista tahtoa.

Kimmo Sasi /kok: Arvoisa puhemies! Leipä ei synny pelkästä tahdos- ta, vaan siitä, että meillä on mekanismi, joka pitää huolta siitä, että sitä leipää kaiken kaikkiaan syntyy. Ja on se melkoinen palkankorotus tai tulokorotus, jos ansio nousee yhdestä dollarista kahteen dollariin, kuten useissa kehitysmaissa on tapahtunut markkinatalouden ansiosta. Ruoan hinta: me voimme katsoa indekseistä, että ruoan hinta ei nouse. Ruoan hinta on yhdessä vaiheessa noussut suhteellisen paljon, nyt vä- hemmän, kun ollaan jonkinlaisessa lamatilanteessa, mutta ne nousut ovat olleet prosentteja, eivät mitään 10:tä prosenttia. Tilapäisesti saattaa olla jonkin verran enemmän, mutta ei millään tavalla pysyvästi. Tässä suhteessa tulot ovat olennaisesti kasvaneet markkinatalouden ansiosta. Kiinassahan koetettiin kyllä sosialistista järjestelmää, ja sehän

Versio 6.1 299 Modig Keskiviikkona 328

johti kymmenien miljoonien ihmisten kuolemaan, ja tietysti kaikkia tämmöisiä järjestelmiä pitää pyrkiä välttämään. Ihmisille pitää antaa mahdollisuus toimia oma-aloitteisesti, luoda yritystoimintaa. Sitten hämmästelin kyllä edustaja Modigin puheenvuoroa, jossa oli selvästi tämmöistä sukupuolisyrjintää. Mielestäni on tärkeätä, että kaikki kehitysmaitten nuoret, lapset, myöskin pojat, koulutetaan hyvin. Mielestäni se on melkein tärkeämpää kouluttaa ne pojat hyvin, ettei ole sillä tavalla, että he toimettomina, osaamattomina päätyvät väki- vallan teille vaan että heillekin sen koulutuksen avulla annetaan mahdollisuus työllistyä tai luoda omaa yritystoimintaa. Eli kaikki pitää kouluttaa, ei vain naisia.

Silvia Modig /vas: Arvoisa puhemies! Suuret pahoitteluni edustaja Sasille, en missään nimessä halua sortaa eri sukupuolia. Olen aivan samaa mieltä: kaikkien koulutus on tärkeää. Mutta me tiedämme, että monissa kehitysmaissa yhteiskunnallinen systeemi on hyvin patriar- kaalinen, ja tällaisissa maissa tyttöjen ja naisten koulutus on yleensä se, joka laahaa eniten takana. Ja kun me ajattelemme sitä äitiä ja sitä taistelua, että ne lapset pääsevät kouluun — mikä on monelle mahdotonta, mutta jotkut sen taistelemalla ja tahdolla saavat aikaiseksi — niin kyllä se äidin oma koulutustaso vaikuttaa suunnattomasti siihen, joten pitäisin sitä erittäin tärkeänä. Mitä tulee markkinatalouteen, hyvänen aika, edustaja Sasi, eihän se nyt, jos minä kritisoin kapitalismia, tarkoita, että minä kannatan kommunismia tai Kiinan tapaista sortojärjestelmää, en missään tapauksessa! Minulle sosialismi tarkoittaa sitä, että valta on kansalla, meillä on veto-oikeus asioihin ohi suuryrityksen. Jos me puhumme näistä markkinatalouden suurista jäteistä ja puhumme esimerkiksi Monsan-

Versio 6.1 300 Maijala Keskiviikkona 329

tosta, sehän se suuri köyhän kehitysmaan viljelijän ystävä on, kun pa- tentoidaan kaikki siemenet. Aikaisemmin edellisen sadon siemenistä pystyttiin tekemään seuraava. Nyt Monsanto omistaa patentin niihin. Näin nämä suuret markkinatalouden jätit näissä kehitysmaissa toimivat. Ei mennä palmuöljyfirmojen toimintaan tässä vaiheessa, puhemies.

Eeva-Maria Maijala /kesk: Arvoisa puhemies! Vuosi sitten olin Suo- men Lähetysseuran vaikuttajamatkalla Etiopiassa. Matka teki minuun aikamoisen vaikutuksen, sillä tätä ennen en ole oikeastaan tiennyt kunnolla, mihin ne kehitysyhteistyörahat menevät, minkälaiseen tarkoitukseen, ja menevätkö ne ihan varmasti perille. Todella paljon on esitetty epäilyksiä siitä, että kehitysyhteistyörahat eivät mene perille, ne jäävät välille kaiken maailman byrokratiaan ja kaiken näköiseen korruptioon ynnä muihin asioihin. Täytyy kyllä sanoa, että tällä matkalla, kun minä olin siellä ja kävin tutustumassa erilaisiin paikkoihin, kohteisiin — oli varmasti pitkästi toistakymmentä eri kohdetta ja asiaa, joihin minä sain siellä tutustua — vakuutuin siitä, että ne rahat totta vie menevät perille, ja minä en tämän jälkeen kyllä epäile ollenkaan niitä rahoja, ettei- vätkö ne menisi sinne, minne ne on tarkoitettu. Esimerkiksi oltiin Addis Abebassa, lennettiin sieltä jonnekin, siitä vielä lennettiin jonnekin pienemmälle alueelle ja sitten mentiin bussil- la vielä pari päivää jonnekin aivan huitsin kuutamoon — ja siellä oli sitten naisten voimaannuttamishanke. Aivan uskomatonta, kuinka pie- nillä rahoilla saatiin isoja asioita aikaiseksi ja miten oli nämä hankkeet rakennettu. Ne olivat todella hyvin rakennettuja projekteja. Olen itse Suomessa tehnyt erittäin paljon elinkeinojen kehittämis- hankkeita, tehnyt todella projekteja. Olen jonkin sortin ammattilainen

Versio 6.1 301 Tiainen Keskiviikkona 330

projektien kirjoittamisessa. Mutta se, mitä minä siellä näin, muun muassa siellä pienessä kylässä, jossain todella kaukana Etiopiassa, oli todellinen projekti, sitä, mitä se on silloin, kun on hyvin valmisteltu hanke, silloin, kun kaikki kolme eri osapuolta ovat siihen valmisteluun ja toteuttamiseen kunnolla sitoutuneet ja näkevät, että siellä tehdään tulevaisuudessa tuloksia. Joten minä kyllä tulin sillä reissulla siihen tulokseen, että nämä rahat, mitä me täällä eduskunnassa päätämme näi- hin asioihin antaa, menevät ainakin Suomen Lähetysseuran kautta an- nettuina todellakin perille.

Eila Tiainen /vas: Arvoisa puhemies! On aina hauska kuunnella täm- möisiä hyvin perusteltuja ja kiihkeitä mielipiteitä, ja minun on ihan pakko tarttua tähän naisasiaan sillä tavalla, että on erilaisia tutkimuksia siitä, kuinka paljon kehitysapuun käytetyistä naisille kohdistetuista varoista — naisten koulutushankkeisiin ja naisten terveyteen ja per- heolojen parantamiseen kohdistetuista rahoista — on tuottanut hyvää tulosta. Naisten osuuskunnat ja naisten pankit monessa kehitysmaassa ovat itse asiassa käynnistäneet tämmöistä hyvää taloudellista kehitystä, ja näistä nämä varat, mitä ne naiset näistä hankkeistaan saavat, mene- vät useimmiten sen perheen hyväksi ja siellä sitten useasti niin, että myös tytöt pääsevät kouluun ja koulutukseen. Sitten minusta on ihan hyvä muistaa tässä salissa se, että eduskun- tapuolueet jo vuonna 2006 perustivat tämmöisen Demo-nimisen yhdistyksen eli puolueitten demokratiajärjestön, joka tekee erinomaisen hy- vää ruohonjuuritason työtä monessa kehitysmaassa sekä Aasiassa että Afrikassa eli sellaista työtä, missä ruohonjuuritasolta opetetaan ihmisiä toimimaan — meidän mielestämme erinomaisimman — länsimaisen demokratian systeemien opettelemiseksi ja oppimiseksi. Tästä on saatu

Versio 6.1 302 Pirttilahti Keskiviikkona 331

hirveän hyviä tuloksia Tansaniassa esimerkiksi, ja myös näitten afrik- kalaisten nuorten politiikkakoulu on tuottanut erittäin hyvää tulosta, niin että kyllä tällaisetkin hankkeet ovat aivan erinomaisen tärkeitä silloin, kun puhutaan kehitysavusta.

Arto Pirttilahti /kesk: Arvoisa puhemies! Itse näen kehitysavun erit- täin tärkeäksi, mutta näen aina sen seikan, millä tavalla me saamme vietyä myös suomalaista teknologiaa ja suomalaista osaamista näihin maihin ja myös suomalaista asiantuntijuutta. Meillä on Pohjoismaiden yhteinen Nordic Development Fund eli NDF, mikä tekee monessa kehitysmaassa hyvää yhteistyötä, ja sen kautta on rahoitettu muun muassa vesihankkeita, maatalousviljelys- hankkeita ja monia muita. Minun mielestäni sen rahoituksen turvaaminen on jatkossakin erittäin tärkeää, mutta myös on tärkeää se pohjoismainen yhteistyö, millä Suomi yhdessä Pohjoismaiden kanssa menee. Eli kannattaa näitä munia laittaa aina vähän niin kuin samaan koriin naapurimaiden kanssa ja hakea myös sieltä voimavaroja siihen oman toiminnan kehittämiseen. Meillä on vahva cleantech-sektori, mitä kautta me voimme viedä asiantuntijuutta ja osaamista näihin maihin.

Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Minä olisin tämän kysymyksen halunnut päivällä esittää ulkoministeri Tuomiojalle, mutta kun silloin ei ollut siihen mahdollisuutta, niin esitän sen nyt, ja toivon mukaan ministeri sen saa. Yhdysvallat on ilmoittanut uusista Venäjä-pakotteista pankki- ja energiasektoreille. Iso-Britannia vaati jo aiemmin syksyllä Venäjän sulkemista ulos SWIFT-maksujärjestelmästä. Tämähän olisi Venäjän mukaan tulkittu sodanjulistukseksi. Venäjän pysyvät verkkoyhteydet maailmalle kulkevat vain Ukrainan ja Suomen kautta. Lisäksi Venäjäl-

Versio 6.1 303 Niikko Keskiviikkona 332

lä on tällainen vuokrayhteys Valko-Venäjän kautta maailmalle, mutta muita yhteyksiä ei ole. Ukrainan kriisin jälkeen Suomella on hallus- saan Venäjän internet-yhteyden viisumi, mikäli sitä näin voitaisiin kutsua. Mikäli EU esimerkiksi Yhdysvaltain painostamana haluaa poistaa tämän internet-viisumin Venäjältä ja katkaista Venäjän verkkoyhtey- den maailmalle tai vaikkapa haluaisi kuunnella sitä, niin miten Suomi siihen vastaa? Onko Suomi maantieteellisen sijaintinsa vuoksi vaarassa joutua suurvaltojen pelinappulaksi? Arvoisa puhemies! Tämä on siinä mielessä merkittävä kysymys, että me olemme yhtä perhettä EU:ssa, niin sanotaan, ja me joudumme käytännössä toteuttamaan niitä sanktioita omalta osaltamme, kuten me olemme jo tällä hetkellä joutuneet toteuttamaan. Siinä mielessä meillä täytyisi olla selkeä linja siitä, kuinka pitkälle tässä sanktiopolitiikassa ollaan valmiita menemään ja missä kulkee raja, ettei Suomen etu liiak- si vaarannu.

Yleiskeskustelu pääluokasta 24 päättyi.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Tämän pääluokan käsitte- ly keskeytetään.

Pääluokka 30

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Nyt siirrymme käsittele- mään pääluokkaa 30, jonka käsittely keskeytettiin aiemmin tämän päi- vän täysistunnossa. Lähdemme purkamaan puhujalistaa.

Versio 6.1 305 Maijala Keskiviikkona 333

Yleiskeskustelu jatkui

Eeva-Maria Maijala /kesk: Arvoisa puhemies! Muutamia asioita, joita halusin ottaa esille maa- ja metsätalousasian kohdalla tässä budjetti- keskustelussa. Tietenkin otan esille petoasiat. Luonnonvarakeskus on nyt aloitta- massa toimintansa ensi vuoden alusta. Sinänsä asia on ihan hyvä, mutta kun määrärahoja ollaan leikkaamassa tällä hetkellä todella paljon, niin tässä vaiheessa otan esille tämän RKTL:n kokonaisuuden. RKTL, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, tämä osio, vastaa myöskin peto- puolen tutkimisasioista. Nyt toivon, että kun näitä rahoja toimintaan aletaan siellä tarkemmin miettimään, niin kiinnitettäisiin kunnolla huomiota siihen, että pysyy riittävät resurssit ja määrärahat petoasioitten seurantaan ja valvontaan. Erityisesti olen huolissani, kuten tänään jo aikaisemmin sanoin, karhujen tutkimuksesta, karhujen sen takia, että kuulostaa siltä, että tällä hetkellä karhukanta-asiat olisivat hyvinkin kunnossa, mutta ne ei- vät todellakaan ole poronhoitoalueella kunnossa. Poronhoitoalueella petovahinkojen määrät ovat yhä pysyneet korkealla. Vaikka nyt näyt- tää siltä, että susi- ja ahmakannan hoitosuunnitelmien mukaisesti niiden vähentämiset on saatu ja saadaan nyt jatkossa toimimaan, niin tämä ei tule onnistumaan ollenkaan ennen kuin karhuasia saadaan toimimaan kunnolla. Se, minkä takia otan esille karhun, on se, että vaikka niitä karhujen aiheuttamia vahinkoja ei tilastoissa näy juuri paljoakaan, niin niitä ei näy paljoakaan tilastoissa siksi, että karhut syövät kesäisin ennen kaikkea vasoja ja vaatimia metsässä, ja kaikki, mitä kesällä tapahtuu, katoaa hyvin nopeasti. (Matti Saarinen: Karhut syö marjoja!) Niistä ei

Versio 6.1 305 Maijala Keskiviikkona 334

todellakaan jää näkyviin mitään, mitä siellä on tapahtunut. Ainoa, mitä on tiedossa, on se, että poromiehet sanovat, että koskaan ennen ei ole kesällä kadonnut niin paljon vasoja ja vaatimia, mitä niitä katoaa nytten. Virallisten tietojen mukaan karhujen määrä ei ole kuitenkaan li- sääntynyt. Miksi ei ole lisääntynyt? Sen takia, että Tassu-järjestelmä ei poronhoitoalueella todellakaan toimi eikä se tule nykysysteemillä toi- mimaankaan, vaikka mitä tehtäisiin, vaan koko tämä karhuasia pitää ottaa uudelleen käsittelyyn. Olen iloinen siitä, että ministeri Orpo otti tänään debattikeskustelussa esille sen, että hän selvittää tätä asiaa. Olen siitä hyvin kiitollinen, koska tämä karhuasia poronhoitoalueella pitää saada selvitettyä oikealla lailla. Aikaisemmin on tässä salissakin tuotu jo esille se, että no, eihän niitä karhuja ole, kun eihän niitä ole saatu metsästettyäkään. Ei totta vie, syksyisin kun alkaapi 20. päivä elokuuta karhunmetsästysaika, niin ei poronhoitoalueelta karhuja saa. Karhu on niin viisas eläin, että sitä ei muuten sieltä metsästä saa kuin vahingossa. Vaikka olisi kuinka hyvä karhu, niin ne jäävät kyllä pyytämättä. Sekin huono puoli on, että ne vähäisetkin karhut, mitä pystytään metsästämään silloin syysmet- sästyksessä, lähes kaikki ovat uroksia. Urosten vähentäminen ei auta tähän karhukannan määrän vähentämiseen ollenkaan, sillä naaraat te- kevät koko ajan lisää pentuja, kahta, kolmea, neljäänkin pentua ovat karhut tehneet, ja yksi uros pystyy kyllä astumaan useamman naaraan. Eli karhukannan hoitosuunnitelma pitää todellakin laittaa uusiksi erityisesti poronhoitoalueella, ja se lähtee liikkeelle siitä, että annetaan määrärahoja. Ensinnäkin kohdennetaan RKTL:n, Luonnonvarakeskuk- sen määrärahoja siihen, että selvitetään dna-tutkimuksella, kuinka pal-

Versio 6.1 306 Pirttilahti Keskiviikkona 335

jon karhuja sillä alueella oikeasti on. Poromiehet sanovat, että niitä on enempi kuin koskaan ennen. RKTL:n porukat sanovat, että niitä on saman verran kuin ennen. Ei todellaan nytten pidä paikkaansa se tilanne, eli niitä on enempi kuin koskaan ennen, ja nyt sitten pitäisi saada tutkimus osoittamaan, mikä on se todellinen tilanne. Sen jälkeen meidän pitää saada yhteistyössä viranomaisten kanssa liikkeelle toiminta, jolla me saisimme niiden karhujen määrän vähenemään siltä alueelta. Mikä se tapa on, onko se sitten haaskapyynnin hyväksikäyttö — joka ikävä kyllä nyt näyttää siltä, että lain mukaan sitä oltaisiin nyt hankaloitta- massa — tai oli systeemi mikä tahansa, niin poroalueelta pitää saada karhujen määrä vähenemään. Toivottavasti me nyt sitten voimme alkaa keskittymään siihen asiaan, kun ahma- ja susi- sekä ilvesasiat on saatu menemään jonkun verran tässä jo eteenpäin.

Arto Pirttilahti /kesk: Arvoisa puhemies! Aika harvinaista, että kuttupuhe on näin aikaisin iltapäivästä ja oikeastaan hieman ennen kym- mentä. Tässä vaiheessa, maa- ja metsätalousbudjettikohdassa, on syytä puhua ja nostaa esille kutut, pitää siis kuttupuhe. Kyse ei siis ole ku- dusta. Tosin, kun maa- ja metsätalousvaliokunnan toimialaan kuuluu myös kuteminen kalapuolella, siinä niin sanotut kutuvaltioperiaatteet on yksi suurimpia kysymyksiä, joihin eritoten yksi Suomen merkittä- vimpiä kalapolitiikan asiantuntijoita, edustaja Rundgren, on joutunut alati puuttumaan. Toisaalta kutu on muutoinkin tärkeä periaate elämäs- sä, ja siihenhän elämä karjataloudessakin ja monessa muussakin suuresti perustuu.

Versio 6.1 306 Pirttilahti Keskiviikkona 336

Kuttupuheen perinne on jo 30-vuotinen. Timo Roos, SDP:n edustaja Pirkanmaalta — tällä hetkellä hän pitää hyviä eläkepäiviä Hä- meenlinnassa — pohti kuttutalouden näkymiä joulun alla budjetin maa- ja metsätalouden kohdassa, ja ne olivat yleensä näitä viimeisim- piä puheenvuoroja. Nykyisen Sastamalan ja Tyrvään Karkun alue on vieläkin vahva kuttutalouskeskittymä. Roos pohti myös vahvasti kuttujen kautta unohdetun kansan asemaa. Jättäessään eduskunnan Roos antoi puheenvuoron edustaja Mark- ku Vuorensolalle. Sen jälkeen puheita on pidetty lähes katkeamatto- masti perinteenä joka vuosi. Puhujina ovat olleet Pirkanmaan nuorim- mat keskustalaiset edustajat ja välillä vähän muutkin. Itselleni tämä puhe on neljäs ja tällä haavaa viimeinen tämän istuntokauden päättyes- sä. Uskon kyllä, että Pirkanmaalta tulee vielä nuorempia kansanedustajia, ja ehkä itsekin olen vielä täällä salissa. Puheenaiheet ovat olleet hyvin persoonallisia ja pohtivia. Puheet ovat vuosien mittaan kyllä tulleet sitten hieman viihteellisemmiksi ja unohdetun kansan sanoma on jäänyt taka-alalle. Maaseudun unohdetun kansan tilanne on tällä hetkellä vakava. Ehkä karsin puheesta pois nämä viihteelliset elementit ja painotan maaseudun ihmisen, maatalouden ja kuttujen tämänhetkistä ahdinkoa. Vuohitiloja Suomessa on enää 165 kappaletta, kuttuja ja pukkeja yhteensä noin 4 600. Sastamalan, Tyrvään, Karkun seudulla on tusinan verran tiloja, joissa on 915 vuohta. Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa kil- voittelevat tällä hetkellä Suomen kuttumaakunnan asemasta. Kummas- sakin maakunnassa on noin 1 400 kuttua ja pukkia. Kuttutilojen vähen- tyminen kuvaa myös maaseudun monipuolisen tilarakenteen muuttu- mista.

Versio 6.1 306 Pirttilahti Keskiviikkona 337

Hieman kansainvälisemmin katsottuna EU:n ja USA:n välissä va- paakauppaneuvotteluissa on kysymys paljon myös maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta. Kuttu ihmetteleekin, avaammeko Euroopan geenimuunnelluille hormoneille ja elintarvikkeiden kemialliselle puh- distukselle vai haluammeko poliittisella tasolla osoittaa, että me haluamme toisenlaisen maatalouden ja toisenlaiset elintarvikkeet, että haluaisimme pyrkiä entistä aidompaan, puhtaampaan ruokaan ja valit- semamme keinot maailmalle ruoan tarpeen tyydyttämiseksi ovat kestä- vämpiä ja terveellisempiä laajastikin tarkasteltuna. Suomalainen tuotanto ja elintarvike kuuluvat maailman puhtaimpiin, ja pidetään ne sel- laisena ja ollaan siitä ylpeitä. No, suurvaltapolitiikkahan ei ole kutun vika. On muistettava, että laadukasta suomalaista tuotantoa ei ole, jos siltä viedään edellytykset. Tuotantokustannukset ovat nousseet raketin lailla, eivätkä tuotantohinnat ole pysyneet perässä. Lisätyövoiman palkkaaminen tiloilla on taloudellisesti mahdotonta. Byrokratian rattai- siin menee moni, jauhaantuvansa tuntee. Uupumus ajaa 24/7-työtä te- kevät, vastuun kantavat viljelijät vaikeuksiin yhä syvemmälle. Kun oma jaksaminen katoaa, kärsii helposti myös eläinten hyvinvointi ja tuotannon laatu. Maatalousyrittäjien toimintaympäristöön on tultava muutoksia, jotta meillä on mahdollisuus olla ylpeitä puhtaasta suomalaisesta ruoasta jatkossakin. Oman elintarviketuotannon tärkeys tuntuu unohtuneen. Tämä on myös huoltovarmuutta. Kuttu on sitkeä eläin. Niin on myös suomalainen viljelijä. Hän us- koo huomiseen ja parempaan, ja hän edustaa vahvaa juurta. Maausko vie suomalaista maaseutua ja elintarviketuotantoa eteenpäin.

Versio 6.1 306 Pirttilahti Keskiviikkona 338

Biotaloudesta: Kuttukin liputtaa biotalouden puolesta. Nehän sen oivallisuuden hoksasivat jo paljon aiemmin. Kutut ovat kovin kaikki- ruokaisia: suuhun sopii ruohotuppo, mutta menevätpä alas risut ja ros- kat — ja emännän rintaliivitkin, kuulemani mukaan pyykkinarulta ne oli evääksi haettu. Mutta asiaan. Biotalouden olemuksen ytimessä on kiertotalous, ei mikään uusi juttu, muttei unohtunut. Biotaloudessa jät- teitä ei synny, toisen jäte on toisen raaka-ainetta. Kutun ideologiassa- han samaan tapaan hyväksytään mitä vain ympäriltä löytyvää, muutetaan se hyödykkeeksi, ja syntynyt jäte lannoittaa peltoa tai tuottaa kaasuttamossa biokaasua. Arvoisa puheenjohtaja! Näyttää tuo aika menevän pitkäksi. Saako pari minuuttia?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kuttu on kyllä puheensa arvoinen.

Puhuja: Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja! Viime vuonna Brysselin kattojen yllä pukki katseli ministeri Kos- kisen seikkailuja. Tänä vuonna silmien alla olivat toiset miehet. Tulok- set eivät vieläkään olleet pukkia miellyttäneet kovasti. Sille oli vakuu- tettu, kuinka fantastisesti pukilla menee. Pukki nyt tviittaa sieltä, mutta pyysi myös sanomaan näin: "Pitäkää puolenne #ryhtiliike @neuvotte- lupöytä". Venäjän pakotteista kuttu pohtii pitävänsä siten, että onhan meillä aitoa kutunmaitoa ja kutunjuustoa, viedään niitä, kun venäläiset haluavat erikoistuotteita. Edustan tässä myös sitä näkemystä, että meidän täytyisi saada Suomeen valtiollinen kuttuasiamies ja varsinkin näille suomalaisille

Versio 6.1 307 Kiljunen Keskiviikkona 339

kutuille vahvat, pysyvät, hyvät nurmilaitumet, varsinkin kun EU sitä tällä hetkellä hyvin suosittelee. Arvoisa puhemies! Edustaja Timo Roos päätti kuttupuheensa vuonna 1985 seuraavasti: "Kutusta on sanottu: jos ei se pahaa tee, niin sitä se ainakin suunnittelee. Vielä pahemmilta näyttävät kyllä kuttujen heimoa kohti käyvät suunnitelmat." Toivottavasti nykyhallitukseen ei päde sama kuin kuttuihin: jos ei tee pahaa, niin ainakin jotain suunnittelee. Ja toisekseen, vaikka suomalaista maaseutua kohti käyvät suunnitelmat näyttävät ajoittain huolestuttavilta ja sitä halutaan kurmuuttaa keskittämisen vimmalla, toivottavasti suunta muuttuu ja osaamme käyttää hyödyksi koko Suomen tarjoamat voimavarat. Eläköön kuttu- perinne! Eläköön elävä maaseutu! Toivotan erittäin hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta teille, arvoisa puhemies, teidän puolisoillenne, hyvät kollegat sekä eduskunnan henkilöstö.

Anneli Kiljunen /sd: Arvoisa puhemies! Tuohon olisi voinut melkein lopettaa tämän koko illan istunnon, mutta jatkan nyt kuitenkin. Haluan oikeastaan puuttua yhteen ainoaan asiaan. Maa- ja metsä- talousjaoston puolella olleena haluan kiittää siitä, että maa- ja metsäta- lousjaosto sekä valtiovarainvaliokunta palautti 4H-järjestön toiminta- määrärahoja. Siellä oli taas perinteisesti käynyt viikate elikkä leikattu rahaa ja palautettu sitten eduskunnan toimesta takaisin. Nyt se lopputulema on se, että verrattuna tähän vuoteen 4H-toiminnasta leikataan 50 000 euroa, mutta joka tapauksessa sillä pystytään taas menemään eteenpäin. Mutta haluan tässä yhteydessä todeta, että ne vuodet, jotka olen ollut mukana 4H-toiminnassa, vajaat kymmenen vuotta, on jotenkin ol-

Versio 6.1 308 Lepp?n Keskiviikkona17.12.2014 340

lut hyvin hämmentävää se, että vuodesta toiseen hallitus leikkaa 4H- määrärahoja ja sen seurauksena taas sitten eduskunta palauttaa takaisin osan niistä. Tämmöinen toimintakäytäntö, joka on muodostunut tähän taloon, tuntuu jotenkin aivan uskomattomalta. Minun mielestäni tämä ei ole millään tavalla sentyyppistä toimintaa, jota meidän pitäisi toteuttaa muun muassa nuorisojärjestötoiminnassa, eikä se ole myöskään sentyyppistä toimintaa, jota pitäisi yleensäkään toteuttaa. 4H on Suomen suurin nuorisojärjestö. Sillä on tällä hetkellä noin 70 000 jäsentä. Sillä on yhdistyksiä eri puolilla Suomea 234, ja se on laajentunut hyvin laajasti eri puolille Suomea. Se tekee erittäin hyvää nuorisotyötä, lasten ja nuorten parissa erilaista kerhotoimintaa, sitten nuorisotoimintaa, sekä muun muassa Etelä-Karjalassa, josta tulen, me olemme kehittäneet tämmöisen tuotteen kuin Ajokortti työelämään, jossa opetellaan työelämään liittyviä pelisääntöjä. Nyt sitä on levitetty eri puolille maata ja tehty yhteistyötä oppilaitosten ja koulujen kanssa. Koska koulut eivät ole pystyneet tätä tekemään, niin 4H on sitten yh- teistyötä oppilaitosten kanssa tehnyt. Vastaavasti 4H työllistää vuosittain noin 800 nuorta, 14—28-vuo- tiasta nuorta, ja panostaa tällä hetkellä eri projektien kautta myös syr- jäytymisen ehkäisyyn. Sitä kautta tämä 4H tekee todella arvokasta työ- tä, ja toivoisin, että se saisi myös sen aseman meidän budjettivalmiste- lussa, mikä sille kuuluu.

Jari Leppä /kesk: Herra puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ladataan tulevaisuutta ajatellen erittäin paljon odotuk- sia. Kun me kaikki haluamme biotaloudesta Suomen seuraavan ykkös- syömähampaan tai ainakin sellaisen syömähampaan, jolla me pystymme merkittävästi talouttamme kohentamaan, siksi on oleellisen tär-

Versio 6.1 308 Lepp?n Keskiviikkona17.12.2014 341

keää, mitä tällä hallinnonalalla tehdään, mitkä ovat ne edellytykset erilaisten maaseutuelinkeinojen ja meidän luonnonvarojemme kestävän käytön edistämisen suhteen, mitkä ovat ne investoinnit, joita sinne teh- dään niin alkutuotannon puolella, jalostuksen puolella kuin myöskin muutoin teknologian puolella. Kaikki nämä ratkaisevat sen, miten me pystymme hyödyntämään tämän meidän yhteisen voimavaramme, jonka hyödyntämistä meillä Suomella ei ole varaa jättää käyttämättä. Se on myöskin ympäristön kannalta hyvä asia. Se on meidän vaihtota- seemme ja kauppataseemme kannalta erinomainen asia. Se on ilmasto- poliittisesti järkevää työtä, ja sille on myöskin maailmalla kysyntää. Siksi esimerkiksi teknologia ja sen edistäminen ja sitä kautta ulko- maankauppa on yksi erittäin suuri mahdollisuus, joka tähän alaan su- keutuu. Yksi tärkeitä toimenpiteitä, joka meidän on saatava paremmalle tolalle, on tietenkin alkutuotannon, erityisesti maatalouden, kannattavuus. Se laahaa tällä hetkellä sellaisissa lukemissa, että innostus ja kiinnostus alaa kohtaan ei nuorten keskuudessa ole riittävällä tolalla. Kun kaikki tiedämme sen, että se on erittäin pääomavaltaista yrittämi- sen muotoa, niin silloin sitä pitkäjänteisyyttä, johdonmukaisuutta politiikasta myöskin pitää löytyä paljon enemmän kuin tällä hetkellä tapahtuu. Muuten me emme saavuta niitä tavoitteita, joita meillä kaiken kaikkinensa on. Samoin niiden muiden edellytysten, jotka meillä tätä varten pitää olla, muun muassa tiestön, pitää olla kautta linjan kunnossa, mistä tänään myöskin ansiokkaasti tässä salissa puhuttiin. Tietolii- kennejärjestelmien pitää olla kunnossa. Samoin myöskin maaseudulla palveluiden pitää olla säällisten etäisyyksien päässä saavutettavissa. Muuten siellä ei yrittämistä pystytä tekemään.

Versio 6.1 308 Lepp?n Keskiviikkona17.12.2014 342

Puhemies! Yksi asia, johon haluan erityisesti kiinnittää nyt tässä huomiota, on se kehityksen kulku, josta olen huolissani näiden kaikkien eduskuntakausien aikana, joita tässä talossa olen ollut. Olen yhden havainnon tehnyt, joka mielestäni ansaitsee keskustelua, ja se on se, että kun me täällä säädämme lakeja, olkoot ne melkein mitä tahansa alan lakeja, niin kun ne lait kohtaavat kansalaisen, kun ne kohtaavat yrittäjän, kun ne kohtaavat viljelijän, ne ovat saattaneet muuttua ja ovat muuttuneet monessa yhteydessä aivan erilaisiksi kuin me kansanedustajat olemme tarkoittaneet tällä lainsäädäntötyöllämme täällä. Tämä kehityksen kulku on omasta mielestäni tapahtunut pikkuhiljaa. Alempiasteinen säädöstö, erilaiset viranomaismääräykset, asetukset alkavat olla yhä kauempana siitä, mitä me olemme tarkoittaneet. Näin ei voi olla. Hyvä esimerkki tästä, mitä maatalouden osalla on tapahtunut, on yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen. Ensinnäkin Euroopan unionissa sillä oli erittäin hyvät tavoitteet. Niitä tavoitteita ei vain saa- vutettu siinä yhteisessä päätöksenteossa. Sen jälkeen kun niitä lähdet- tiin Suomessa käytäntöön soveltamaan ja tekemään täytäntöönpanola- keja, ne olivat täysin vieraita monelta osin sille aidolle käytännön yrit- tämiselle. Mainitsen vain muutaman asian. Tukimaksatusten aikataulut: Viranomaiset menivät välittömästi sen selän taakse, että asiat monimutkaistuvat, niin kuin ei pitänyt tapahtua, vaan asioiden piti yksinkertaistua. Nyt kun ne kuitenkin monimutkaistuvat, tukia ei pystytäkään maksamaan aikanaan — aivan kä- sittämätön linjaus. Pysyvien nurmien osalta, mitä aivan erinomaisella tavalla kuttupuheessa äsken tuotiin esille, linjaus on aivan vieras meil-

Versio 6.1 309 M?yl? Keskiviikkona17.12.2014 343

le. Peruslohkojen, peltolohkojen yhteiskäyttö ei ollut mahdollista alun alkaen, ja niin edelleen ja niin edelleen. Tämäntyyppiset toiminnat aiheuttivat sen, että me myöskin maa- ja metsätalousvaliokunnassa näitä lakeja käsitellessämme erittäin vahvasti ohjeistimme ja viestitimme hallinnolle, miten pitää toimia täytän- töönpanolakien sovelluksessa niin, että ne ovat järkevällä tavalla ja tasolla suhteessa siihen, miten ne kohtaavat sen viljelijän. Tämä kehityksen kulku, arvoisat kollegat, jotka täällä olemme pidempään olleet — uskon näin, että me kaikki tähän yhdymme — on katkaistava ja sen säädöksen, joka täällä tehdään lain myötä, pitää kohdata sekä lain kir- jaimen että sen hengen mukaan myöskin se kansalainen eikä niin, että se muuttuu matkan varrella. Tämä kehityksen kulku meidän on katkaistava. Puhemies! Lopetan siihen, että se yhteinen talkoo, mikä meillä on kaikiltakin osin ja myös maataloudessa ja aivan erityisesti maataloudessa, on se, että me pystymme hallinnollista taakkaa keventämään, byrokratiaa vähentämään. Se on vasta alkutaipaleellaan, ja siihen mei- dän on kaikkien välttämätöntä ja väistämätöntä puuttua kovalla kädel- lä.

Hanna Mäntylä /ps: Arvoisa puhemies! Pyysin itse asiassa tämän puheenvuoron aivan sen takia, että halusin kiittää tässä edustaja Pirttilah- tea tästä legendaarisesta kuttupuheenvuorosta, josta itse asiassa tänään vasta ensimmäisen kerran kuulin, että tällainen perinne täällä on, ja olen kyllä tässä nyt vilpittömän ilahtunut ja tyytyväinen, että sain sen ihan itse livenä kuulla — kiitoksia siitä.

Matti Saarinen /sd: Herra puhemies! Tämän illan aikana, kun on puhuttu maatalouspolitiikasta, täällä on käytetty paljon käsitettä "maata-

Versio 6.1 310 Saarinen Keskiviikkona 344

louden kannattavuus". Tämä on minulle vähän vaikea termi ymmärtää, kun minä olen ymmärtänyt sillä tavalla, että koko Euroopassa maatalous on kannattamatonta. Euroopan unioni on lähinnä maatalousunioni. Jos katsotaan Euroopan unionin budjettia, ylivoimaisesti suurin menoerä ovat maatalouden tuet. En missään nimessä aliarvioi, en ka- dehdi maataloustuottajia. Viljelevät he sitten maata tai pitävät eläimiä, niin siellä alkutuotannossa työpäivät ovat tosi raskaita ja pitkiä. Olen oikeastaan surrut sitä, kuinka vähän esimerkiksi ostamastani ruislei- västä jää sille viljelijälle, joka sen leipäviljan kasvattaa. Rakenteissa on varmaan sielläkin sitten jotain sellaista ilmaa, että joku vetää niin sanotusti välistä. Meidän varmaan kannattaisi tätä terminologiaa miettiä, kun me puhumme maatalouden kannattavuudesta. Oikea sana on kannattamat- tomuus, meidän pitää puhua maatalouden kannattamattomuudesta. Ih- miset tekevät työtä niska limassa, maataloustulosta noin puolet tulee sitten kuitenkin kokonaisuutena ottaen erilaisina avustuksina, ja näillä raukoilla rajoilla on ihme, että täällä ylipäänsä pystytään maata viljele- mään. Tämä tästä terminologiasta. Sitten tämä 4H. Mielestäni se on hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunnan pitää järjestöjä tukea. Ilmoittamansa jäsenmäärän suhteessa avustustaso on noin 50 euroa per jäsen. Otan yhden esimerkin liikunta- puolelta: Suomen Palloliitossa on noin 500 000 jalkapalloharrastajaa. Se saa kaksi kertaa vähemmän valtionapua kuin 4H, siis kaksi kertaa vähemmän, eli se saa noin 4 euroa jäsentä kohden. Meidän pitää pitää huoli siitä, että muidenkin järjestöjen avustuksia korotetaan. Kun 4H saa nyt noin vajaat 4 miljoonaa valtionapua, Palloliiton pitäisi saada

Versio 6.1 311 Sasi Keskiviikkona 345

noin 40—45 miljoonaa valtionapua — kun se saa 2 miljoonaa — jos samalla mittarilla mitataan.

Kimmo Sasi /kok: Arvoisa puhemies! Haluan kyllä puolustaa 4H:n määrärahan korotusta ihan siitä syystä, että kun asiaa tutkittiin tarkemmin, niin voidaan todeta, että on aika suuri merkitys siinä, että pide- tään huolta nimenomaan nuorista, saadaan heidät mukaan erilaisiin toimintoihin, ja työllisyysvaikutus on yllättävän suuri 4H:n toiminnassa. Se oli erityisesti se tekijä, joka vaikutti siihen, että haluttiin oikeastaan palauttaa määrärahat aikaisemmalle tasolle. Mikä tässä on harmillista, niin se, että me olemme käyneet valtio- varainkunnassa lävitse näitä määrärahojen pudottamisia, ja usein on ollut näin, että valtiovarainkunta lisää rahaa ja sitten taas VM karsii ja sitten valtiovarainkunta lisää. Tästä käytiin pitkä keskustelu VM:n kanssa. Ministeri Urpilaisen kanssa oikeastaan päästiin kohtalaisen hy- vään tilanteeseen siinä suhteessa, että ministeriössäkin katsottiin aika vakavasti, että jos oli nostettu rahaa useampana vuotena, niin VM ei välttämättä leikannut. Nyt taas tuntuu siltä, että pikkuisen tuo ote on lipsunut, mutta pitäisi katsoa sitten, että kun seuraavaa budjettia valmistellaan, niin siinä yhteydessä pyrittäisiin pitämään voimassa ne ta- sot, jotka valtiovarainkunta on hyväksynyt, jos ei sitten kattavasti yleensäkin leikata. No, mitä tulee sitten maatalouden tuotantoon, niin täytyy todeta se, että viljelijällehän lopputuotteesta jää suhteellisen pieni osuus. Täytyy sanoa, että sen valmistuksen ja sen markkinoinnin tehokkuutta pitäisi katsoa vähän tarkemmin, koska sinne jää niin suuri osuus — sinne pikkuisen tehoja enemmän, jolloin saataisiin myöskin elintarvikkeiden hintoja Suomessa tätä kautta alas.

Versio 6.1 311x Keskiviikkona 346

Valtiovarainkunta antoi myöskin lisärahaa maataloustukeen, ei kovin paljon, mutta kuitenkin, ja se kohdistettiin nimenomaan maitota- loustuottajille. Tarkoitus oli se, että kun valtioneuvosto oli tehnyt yhden päätöksen, niin sitten oltiin hakemassa rahaa myös EU:lta, että todetaan, että tällä hankkeella on myöskin sitten eduskunnan tuki. Nyt onneksi meillä on kolme lähdettä, mistä maitotaloustuottaja voi saada tukea, joka on aikaisemmin hallituksen päättämään rahaan eduskunnan tekemä lisäys ja sitten myöskin EU:n antama raha. Tietysti tällä on aika suuri psykologinen merkitys tässä tilanteessa, jossa maitotalous- tuottajat ovat kovilla.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlah- ti.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Aioin pyytää kuttupuheen pitäjää, edustaja Pirttilahtea, puhumaan, mutta edustaja Maijala olikin tullut jo etupenkkiin. Edustaja Maijala.

Eeva-Maria Maijala /kesk: Arvoisa puhemies! Haluaisin puhua laajasti maaseudun kehittämisestä ja monista siihen liittyvistä asioista. On todella harmi, että minun työpanokseni tässä viimeisen neljän vuoden aikana on mennyt etupäässä petovahingoista puhumiseen. Petovahin- koasiat ovat yhä minulle erittäin tärkeä asia, ja olen esittänyt nytten 4,3 miljoonaa euroa enemmän petovahinkokorvauksiin kuin on tällä hetkellä budjettiesityksessä. Muun muassa kuttujen osalta en tiedä,

Versio 6.1 312 Maijala Keskiviikkona 347

millä rajalla petovahinkoasiat ovat, mutta ehkä edustaja Pirttilahti tie- tää tämän asian. Mutta nyt sitten maaseudun kehittämiseen, joka on hyvin lähellä sydäntäni. Annetaan joululahja tuleville sukupolville. Joululahjan tuleville sukupolville tulee perustua luonnon monimuotoiseen, kestävään käyt- tämiseen, ympäristöstä huolehtimiseen, mutta se ei saa olla pelkkää suojelua, sillä elääkin pitää, elää niin, että voimme jättää maan tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin missä olemme sen itse saaneet. Meillä tulee voida tehdä töitä, saada peruspalvelut, saada valita asuinpaikkansa ja olla hyvien yhteyksien päässä koko maassa. Koti- seutumme on täynnä mahdollisuuksia: sata uutta tuotetta puusta, ha- jautettu uusiutuva energiantuotanto, puhtailla arktisilla tuotteilla maailmanmarkkinoille, elintarvikkeiden tuotannon omavaraisuuden varmistaminen, maan alla ja päällä olevien materiaalien järkevä käyttö, matkailu, luontohyvinvointi ja niin edelleen. Suomi on mahdollista saada luonnonvaroilla nousuun, ja avainasemassa ovat juuri eri puolilla Suomea olevat luonnonvarat. Maatalous, metsätalous ja porotalous ovat luonnonvarojen käytön perusta. Peruselinkeinoista on huolehdittava jatkossakin. Uusiutuvan energian erilaiset käyttöteknologiat, puhdas maa, ilma ja vesi sekä cleantech ovat suuria mahdollisuuksia Suomelle. Luon- tomme on täynnä lähes käyttämättömiä rikkauksia, kuten esimerkiksi arktisesta, puhtaasta luonnosta kerättävät ja edelleen jalostettavat luon- nontuotteet, niin kuin esimerkiksi pihka, yrtit, erilaiset kasvit, pakuri-

Versio 6.1 313 Pirttilahti Keskiviikkona 348

käävät, marjat, sienet. Näiden arvo voi olla jatkossa paljon suurempi kuin esimerkiksi monien kaivosmineraalien. Luonnonvarat ovat muutakin kuin pelkkää materiaalia. Laajat jo- kamiehenoikeudet ovat pohjoismainen erityisyys, jota meidän pitää hyödyntää paremmin. Green care eli luontohyvinvointi on ala, joka kasvaa maailmalla kovaa vauhtia. Mitä voisikaan tehdä, jotta myös kuntoilu, keräily, koulutus ja matkailu, yleisesti ottaen luonnosta saatava terveyshyvinvointi, olisivat entistä merkittävämpiä asioita? Kehittääksemme koko maatamme meidän on panostettava tutkimukseen ja tuotekehitykseen, uusiin, pitkälle kehitettäviin luonnon- tuotteisiin sekä erityisesti vientimarkkinoiden kehittämiseen. Raaka-aineita vievä maa on kehitysmaa. Alueemme voisi olla hyvinkin pitkälle kehittynyt. Kehittyvä tekniikka ja yhteydet ovat avain. Emme elä syr- jässä. Minäkään, Itä-Lapissa eläessäni, en elä todellakaan tänä päivänä ja nykyaikana syrjässä, vaan elän keskellä kaikkea. Elän keskellä erityisesti luonnonvaroja. Mutta nykyinen tekniikka ja yhteydet ja kaikki antavat mahdollisuuden olla todellakin keskellä, niin kuin Suomessa kaikkialla ollaan todellakin keskellä suuria mahdollisuuksia, joita käy- tetään todella huonosti tällä hetkellä hyväksi. Tämä pääluokka, jota olemme parhaillaan käsittelemässä, on avainasemassa Suomen kehittä- misen aikaansaamiseksi. Elämme siis keskellä rikkauksia. Annetaan tuleville sukupolville lahjaksi kotiseutu, jolla on tulevaisuus. Lopuksi: usko huomiseen auttaa meitä rakentamaan huomisen.

Arto Pirttilahti /kesk: Arvoisa puhemies! Edustaja Saarinen pohti tuossa maatalouden kannattamattomuutta, ja itse olen kanssa sitä pohtinut. Vuonna 92 otin maatilan vastaan ja tein puoli miljoonaa velkaa, ja korko oli silloin pankissa 18 prosenttia. Tehtiin viljelysuunnitelmat

Versio 6.1 313 Pirttilahti Keskiviikkona 349

ja vaimon kanssa pohdittiin, miten me sillä pienellä tilalla, missä on 8 hehtaaria peltoa ja 100 metsää, sitten lähdemme eteenpäin. Siinä kek- sittiin monta elinkeinotoimintaa ja ulkopuolista työtä ja oli pohdintaa. Uskottiin siihen tulevaisuuteen ja saatiin sitten ne velatkin aikanaan maksettua. Minä kunnioitan tällä hetkellä niitä maatilayrittäjiä, mitkä nyt läh- tevät siihen. Ei puhuta enää vanhasta markka-ajan puolesta miljoonasta, vaan puhutaan miljoonasta eurosta, kun lähdetään tekemään esimerkiksi pihattoa tai vielä kahden robotin navettaa tai vastaavaa, ostetaan maata, ostetaan koneet. Peräkärry ei maksa enää tuhatta markkaa, vaan se maksaa kymmeniätuhansia euroja. Otetaan vahvasti velkaa vastaan. Silloin 90-luvun aikana tehtiin vielä viljelysuunnitelmia, visuja ja muita. Ne olivat aina viisi vuotta eteenpäin. Tällä hetkellä se on todella arvaamatonta, mikä se hinta on, joka sieltä tulee. Eli nyt sieltä maa- tiloilta yksi kolmasosa ehkä tulee tuista, kaksi kolmasosa hinnasta, se vaihtelee. Eli jos keskimäärin noin parin euron tuntipalkalla sitten teh- dään ja sinnitellään, niin se on sitä maauskoa, että tarvitaan elintarvikkeita Suomesta, tarvitaan elintarvikkeita maailmalla. Toinen asia, mitä tässä käytiin läpi, oli 4H:n asia. 4H:n organisaatio on käynyt viime vuoden aikana melkoisen uudistuksen lävitse. On haettu juuri virtaviivaistamista siihen 4H:n toimintaan ja on kevennet- ty hallintoa, yhtä lailla kuin ProAgriaa aikaisemmin. Näen, että tämä on ihan hieno kädenojennus valtiolta, että tukea on nostettu tällä het- kellä suhteessa siihen, mitä se toiminta on ja mitä sillä tehdään. Kuten tuossa edustaja Sasi mainitsi juuri nämä työllistämisvaikutukset, niin 4H avustaa hyvin paljon nuoria juuri esimerkiksi työnhakukorttia teke-

Versio 6.1 313 Pirttilahti Keskiviikkona 350

mään, yrittämään, hakemaan sitä hengen ja sydämen ja pään ja käden yhteistoimintaa, mistä se 4H muodostuukin. Se on erinomainen asia. Itse asiassa, arvoisa puhemies, olin tulossa puhumaan tänne met- sätaloudesta ja ehkä pikkuisen kehaisemaankin hallitusta ja edellistä hallitusta siinä, että on saatu lävitse isot metsälakipaketit. Metsälaki si- nänsä on uudistunut, ötökkälaki on uudistunut, mittauslaki on uudistunut ja metsänhoitoyhdistyslaki on uudistunut. Olen tietenkin vähän huolissani metsänhoitoyhdistysten puolesta. Nythän nähdään sitten, kuinka moni metsänomistaja vapaaehtoisesti lähtee maksamaan met- sänhoitoyhdistysmaksua, sitoutuu metsänhoitoyhdistystoimintaan, ja nähdään, kuinka se tarpeellinen neuvonta ja myös se kauppa ja toiminta, mitä paikalliset metsänhoitoyhdistykset tekevät metsänomistajan puolesta, lähtevät toimimaan. Mutta minä toivon parasta, että tämä la- kiuudistus myös sillä puolella vie eteenpäin. Metsäpuolella on tavoitteena, niin kuin biotaloudessa, 100 000 uutta työpaikkaa, ja siinä vähän tämä hallituksen harharetki oli kyllä vihreitten eteenpäinviemänä, että lähdettiin turpeen veroa nostamaan ja hakkeen tukea laskemaan. Onneksi se suunta on nyt ollut oikea, mutta ei riittävä. Toivonkin, että tässä uudessa lainsäädännössä, mitä teh- dään, ei sitten tartuta lillukanvarsiin ja lähdetä hakemaan sitten esimerkiksi tälle tuettavalle puulle mitään erilaisia mittoja, vaan lähde- tään ihan reippaasti 2012 tasosta, turpeen verotuksen ja hakkeen tuen tasosta, ja lähdetään sillä sitten eteenpäin. Uskon, että me saamme takaisin remmiin ne hakeyrittäjät, jotka ovat jo vehkeensä myyneet ja luopuneet tästä haketoiminnasta. Yksi iso asia meillä on edessä, ja toivottavasti me pidämme siitä kansallisesti ja tiukasti kaikki puolueet yhdessä kiinni: suomalaisesta

Versio 6.1 314 Kiljunen Keskiviikkona 351

metsätaloudesta, suomalaisesta metsäkullasta, vihreästä kullasta. EU:lta tulee metsästrategia, ja me tarvitsemme kyllä kaikki voimat yhteisesti katsomaan sen, että se on suomalainen tärkeä elinkeinomuoto ja vahva raaka-aine ja elinkeinomahdollisuus, mikä meillä on. Meillä tulee hyvin paljon paineita eurooppalaisesta ilmastopolitiikasta, ympä- ristöpolitiikasta, maankäyttöpolitiikasta ja eteläeurooppalaisesta puis- topolitiikasta tähän metsästrategiaan. Toivotaan, että me kestämme, ja tehdään sillä puolella kaikkemme ja puolustetaan suomalaista metsää.

Anneli Kiljunen /sd: Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan viittaan edustaja Saarisen puheenvuoroon siltä osin, että en näe, että meidän tehtävällemme on millään tavalla eduksi myöskään se, että nuorisotyö- tä ja nuorisoliikuntaa laitetaan vastakkain. Näillä molemmilla on erit- täin tärkeä merkitys nuorten elämään. Olen ehdottomasti samaa mieltä edustaja Saarisen kanssa siitä, että liikunta on tällä hetkellä liian vähillä panoksilla valtion budjetin osalta. Siinä mielessä meidän pitäisi edistää liikuntaa ja liikunnan määrärahoja huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä tehdään. Me tiedämme, että liian vähäinen liikunta aiheuttaa jo tällä hetkellä mei- dän yhteiskuntaan arviolta noin 2 miljardin euron laskun. Siltä osin liikunnan asema ja rooli ja siihen liittyvät panostukset tulee tulevaisuudessa jo seuraavalla hallituskaudella ottaa vakavasti koko yhteiskunnan politiikan keskiöön.

Eeva-Johanna Eloranta /sd: Arvoisa puhemies! Biotalous on laaja käsite. Se kattaa maatalouden lisäksi muun muassa metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, kalatalouden, elintarviketeollisuuden, lääketeolli- suuden. Myös luontomatkailu voidaan laskea osaksi biotaloutta. Biota- lous muodostaa nyt ja tulevaisuudessakin Suomen elinkeinoelämän

Versio 6.1 316 Heinonen Keskiviikkona 352

selkärangan. Tulevaisuuden biotaloudessa osa tuotannosta, kuten ruoka ja energia, tuotetaan paikallisesti lähellä raaka-aineita sekä asiak- kaita niin, että ylimääräistä kuljetusta ei synny ja tuotteet voidaan kier- rättää tehokkaasti. Tässä meillä on Suomessa suuri mahdollisuus, josta meidän pitäisi ottaa vaarin. Suomella on kaikki edellytykset nousta biotalouden mallimaaksi, mutta tämä edellyttää yhteisymmärrystä ja toimenpiteitä niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Tulevaisuuden voittajakonseptit synty- vät ainoastaan ennakkoluulottomalla yhteistyöllä ja rohkeilla kokei- luilla. Siirtyminen biotalouteen vaatii yhteistä tahtoa, sitoutumista ja päätöksiä. Tässä meillä on vielä Suomessa tekemistä. Toivon, että käy- tämme biotalouteen liittyvät mahdollisuudet hyväksemme.

Timo Heinonen /kok: Arvoisa puhemies! Suomalaisesta ruuasta on tänään puhuttu, omasta ruuantuotannosta. Se on sellainen arvo, jota on syytä vaalia, josta on syytä pitää kiinni. Tänään on puhuttu siitä, min- kälaisia haasteita meillä maataloudella on ja minkälaisia pieniä käden- ojennuksia EU:n ja Venäjän välisten pakotteiden myötä Suomeen on saatu, mutta rehellistä on myöntää se, että ne eivät toki paikkaa kaikkea sitä, mitä lisähaasteita ne ovat meidän ruuantuotantoketjullemme kaiken kaikkiaan tuoneet ja ihan sinne alkutuotantoon asti. Suomalainen ruoka on huoltovarmuuskysymys. On tärkeää, että me nyt vahvistamme tuoteselosteita. Ne uudistettiin juuri näinä päivinä niin, että paketeista saadaan enempi tietoa, avoimemmin tietoa, mutta ruuan alkuperämerkinnät eivät vieläkään tulleet pakollisiksi siinä laa- juudessa, mitä itse olen ajanut. Eli minun mielestäni vähintä olisi se, että pääraaka-aineet, on sitten kyse maidosta, viljasta, lihasta, kalasta, pitäisi tuotteissa lukea.

Versio 6.1 316 Heinonen Keskiviikkona 353

Olen joskus sitä miettinyt, että kyllä ruokapakettiin mahtuisi, muihinkin ruoka-aineisiin, perään kirjaimet esimerkiksi FI, jos se on suomalaista, taikka muiden maiden kansallisuustunnukset sen mukaan, mistä nämä ainesosat ruokaan tulevat. Siellä on tälläkin hetkellä jo paljon erilaisia E-koodeja ja muita, jotka sinne on mahdutettu. Onneksi tässä tuoteselosteuudistuksessa nyt näitä E-koodimerkintöjä muutettiin niin, että esimerkiksi aspartaami pitää kertoa avoimesti sanalla "aspartaami" eikä pelkästään tuon E-koodin kautta. Puhemies! Jatkan hetken. Tulen sinne puhujakorokkeelle. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) Arvoisa puhemies! Tuo 2 minuuttia paikalta menee niin nopeasti. Olen tyytyväinen siihen, että jos ei nyt ihan suomalaisen ruuan buumista vielä voi puhua, niin hyvässä nosteessa suomalainen ruoka on. Olen tyytyväinen, että S-ryhmä on tuonut oman suomalaisen ruuan tuotesarjansa markkinoille. Lidl on panostanut myös suomalaiseen ruokaan, ja näin ovat jo aiemmin totta kai kauppiasvetoiset M- ja K- kaupat tehneet. Tämä näkyy siinä, että kaupoissa, siinä tavallisessa lä- hikaupassa on yhä enempi saatavana hyvää, puhdasta, suomalaista ruokaa, sitten sen rinnalla totta kai lähiruokaa, luomuruokaa ja näin pois- päin. Itse toivon, että julkisissa kilpailutuksissa tämä suomalainen ruoka ja lähiruoka otettaisiin paremmin huomioon. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa sen. Me voimme laittaa määrityksiä esimerkiksi koulujen taikka laitosten ruokailujen suhteen ruuan tuoreudesta, leivän leivonta- ajankohdista, kuljetuksen määristä, sen aiheuttamista päästöistä ja niin poispäin, ja sitten ekstrana saadaan sitä paikallista työllisyyttä. Vaikka

Versio 6.1 316 Heinonen Keskiviikkona 354

sitä ei suoranaisesti voi laittaa omaksi kilpailutuskriteeriksi, se on ekstra, joka sieltä tulee. Esimerkiksi omalla kotialueellani Valio työllistää merkittävällä tavalla ihmisiä. Ketju on erittäin vahva ja tulee sinne tavallisiin maati- loihin. Silloin on kohtuullisen erikoista, että esimerkiksi meidän alueellamme kilpailutuksissa on päädytty siihen, että kuljetetaan sinän- sä hyvää suomalaista maitoa, mutta se tuodaan Porista sille alueelle, missä Valio ja Valion maitotilat työllistävät tuhansia ihmisiä. Kun nämä tuotemerkinnät, ruuan alkuperämerkinnät saadaan kohdalleen, niin oman kodin valinnatkin ovat mahdollisia. Ja niin kuin hyvin tiedämme, 10 euron lisäpanostus suomalaisiin tuotteisiin, on sitten kyse ruuasta taikka muista Suomessa tehdyistä tuotteista, turvaa 10 000 työpaikkaa. Arvoisa puhemies! Aivan loppuun: Luonnon kalakannat ovat sellainen asia, joka on minun sydäntäni lähellä. En itse ole kannattamassa koskiensuojelulain avaamista. Minun mielestäni meidän tulee mie- luumminkin edetä siihen suuntaan, että kalateitä rakennetaan kaikkiin nykyisiin valjastettuihin koskiin. Sellaisia vanhoja voimaloita, jotka eivät ole merkittäviä tai eivät enää ole lainkaan käytössä, pitää purkaa. En ymmärrä esimerkiksi sitä, että Museovirasto on ollut estämässä tiettyjen vanhojen voimaloiden purkamista, jos tavoitteena on se, että voitaisiin päästä historiallisesti vielä oikeampaan tilanteeseen eli siihen, kun lohet siellä pystyivät nousemaan. Arvoisa puhemies! Pidän ensiarvoisen tärkeänä sitä, että me teemme määrätietoisesti työtä sen eteen, että meidän luonnon kalakantam- me, ovat ne sitten järvissä, merissä tai joissamme, vahvistuvat. Siinä kyllä tarvitaan ihan jokaista puoluetta mukaan.

Versio 6.1 317 Saarinen Keskiviikkona 355

Matti Saarinen /sd: Arvoisa puhemies! Siltä osin kuin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Sasi täällä kuvaili valtiovarainvaliokunnan mietinnön syntyhistoriaa, toteaisin vielä tästä 4H:sta esimer- kinomaisesti, että pidän hyvänä, että järjestöjen avustuksia pyrittiin paikkaamaan ja korottamaan vuoden 2014 tasolle siihen verrattuna, mitä hallitus oli niitä leikannut. Näin pystyttiin toimimaan Folktingetin osalta, uskonnollisten yhdistysten osalta, Maatalousnaisten osalta, Kar- jalan Liiton osalta ja monien muitten osalta. 4H jäi pikkaisen tavoit- teestaan, muistaakseni 50 000. Kun oli leikattu 400 000, nyt eduskunta on paikkaamassa 350 000:lla, ja hyvä niin. Mikä jäi pikkasen ryppynä rakkauteen, niin se, että Ihmisoikeus- liittoa, jolta oli pienistä varoista leikattu peräti 100 000, mietinnössä hyvitetään vain 50 000 eurolla. Siis vain 50 prosenttia on tämä eduskunnan paikko. Laidasta laitaan tätä järjestökenttää katsottuna kaikkien muiden kohdalla tämä eduskunnan halu ja ymmärtämys tukea jär- jestöjä oli huomattavasti korkeammalla tasolla. Tässä mielestäni tähän Ihmisoikeusliiton asiaan tulisi palata jossain muussa yhteydessä. Kun täällä viitattiin tähän vastakkainasetteluun 4H kontra muu maailma, en minä vastakkainasetteluun pyri, vaan yritin kuvailla tätä hyvää esimerkkiä, että silloin hyvää esimerkkiä pitää voida käyttää vertailukohteena ja tavoitteena näille riisitautisille järjestöille, joitten avustustasot ovat olemattomia 4H:n avustustasoon verrattuna per jä- sen, (Puhemies koputtaa) kun jäsenmäärän saa vielä itse ilmoittaa täs- sä. Hyvää nuorisotyötä tehdään lukemattomissa järjestöissä. Sen avus- tustason ei soisi olevan kiinni siitä, minkä ministeriön alaisuudessa se hyvä toiminta tapahtuu.

Versio 6.1 318 Lepp?n Keskiviikkona17.12.2014 356

Jari Leppä /kesk: Herra puhemies! Aivan oikein äsken tuli esille se, että tuottajan osuus elintarvikkeiden hinnasta on aivan liian alhainen (Matti Saarinen: Se on surkea!) ja se ei pysty kattamaan niitä tuotantokustannuksia, mitä viljelijöille alkutuotannossa aiheutuu. Tämä on aivan totta, juuri näin se on. Tämäkään ei ole mikään ikuisiksi ajoiksi loppuun kirjoitettu asia, vaan me voimme siihen puuttua kilpailulain- säädännön tulkinnoilla, tarvittaessa sen uudistamisella ja sillä, että me emme itse rakenna itsellemme sellaista säädösten, määräysten viidak- koa, jolla me kasvatamme tuotantokustannuksia. Näinhän on käynyt, niin kuin äsken tuossa totesin omassa puheenvuorossani edellä, Euroo- pan unionissa. Me rakennamme jatkuvasti, rakentamasta päästyämme sellaisia tarpeettomia säädöksiä, jotka nostavat samalla kustannuksia, ja kierre on siitä valmis. Samalla me heikennämme koko Euroopan kil- pailukykyä ja kansallista kilpailukykyämme ruuantuotannossa. Eihän tämä näin voi olla. Siinä mielessä edustaja Saarinen on aivan oikeassa. Sitten, puhemies, toinen asia, joka tässä kiusaa, on se, että täällä puhutaan, että esimerkiksi tämä Venäjän asia on haaste. Tämä ei ole mikään haaste, tämä on ihan oikea ongelma. (Matti Saarinen: Suuri ongelma!) Tämä on ongelma, tämä on vaikeus. Tähän eivät riitä psykolo- giset eivätkä symboliset eleet. Viljelijöillä on hätä, tuet alenevat, tuotantokustannukset kasvavat ja markkinoilta saatava hinta alenee. Eihän semmoisessa ilmapiirissä ja tilanteessa pystytä toimimaan. Tämän vuoksi niiden toimien, joita tehdään niin Euroopan unionin tasolla kuin kansallisesti, pitää olla oikeasti vaikuttavia, ei näennäisiä, ei psy- kologisia eikä symbolisia, koska ei sillä kukaan elä, ei sillä yritystoimintaa pyöritetä ja velkoja makseta ja perhettä elätetä, vaan sillä, että

Versio 6.1 320 Eloranta Keskiviikkona 357

se toiminta on kannattavaa. Siksi nämä toimet pitää mitoittaa niin, että se kannattavuus myöskin on mahdollista säilyttää.

Yleiskeskustelu pääluokasta 30 päättyi.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Pääluokan käsittely kes- keytetään.

Pääluokka 31

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Siirrytään pääluokkaan 31.

Yleiskeskustelu jatkui

Eeva-Johanna Eloranta /sd: Arvoisa puhemies! Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina tulee miettiä vakavasti kaikkia niitä mahdollisuuksia, mitä meillä on työpaikkojen luomiseksi ja sitä myötä verotulojen kasvattamiseksi. Transitoliikenne eli maan läpi tapahtuva tavaroiden ja raaka-aineiden kauttakulkuliikenne tuo tällä hetkellä kansantalouteem- me yli 200 miljoonaa euroa ja yli tuhat suoraa työpaikkaa. Verotuloja transitoliikenne tuottaa noin 100 miljoonaa euroa. Transitotulot perustuvat kykyyn hyödyntää maan sijaintia ja osaamista. Alueellisesti taloudelliset ja työllistävät vaikutukset ovat erittäin merkittäviä. Esimer- kiksi Kotkan ja Kokkolan satamien liikenteestä yli kolmasosa on tran- sitoliikennettä. Transitotulojen menettäminen väylämaksujen kilpailua vääristä- vän vaikutuksen takia on tällä hetkellä uhkana. Suomen kautta kulke-

Versio 6.1 320 Eloranta Keskiviikkona 358

van transitoliikenteen määrä on kuudessa vuodessa laskenut voimakkaasti. Tonneissa mitattuna kyse on noin 20 prosentin laskusta. Väylä- maksuja kerätään vuosittain noin 80 miljoonaa euroa. Transitoliiken- teen osuus tästä summasta on noin 6—7 prosenttia eli 5—6 miljoonaa euroa. Ilman väylämaksujen tuomaa rasitetta Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen määrä voisi kasvaa huomattavasti, koska kilpailu satamien kesken Itämerellä kiihtyy. Tällä hetkellä transitoliikenne Suo- men satamien kautta on 3—6 euroa kalliimpaa tonnilta kuin muiden Itämeren satamien kautta. Esimerkiksi Hamina—Kotka-satama häviää Pietarin satamalle meriliikennemaksuissa 5,6 euroa per tonni. Arvoisa puhemies! Ensi vuodelle väylämaksut on nyt puolitettu. Tästäkin huolimatta Suomen satamille jää negatiivinen kilpailuetu, ja transitoliikenne on maksualennuksista huolimatta edelleen vaarassa vähentyä. Väylämaksujen poistaminen kokonaan tulisikin ottaa harkin- taan, sillä niiden poistamisen vaikutuksesta verotulot voisivat kasvaa enemmän kuin mitä väylämaksut valtion kassaan nykyisellään tuovat. Väylämaksun mahdollisen poistamisen ratkaisussa tulisi huomioida liikenne- ja viestintäministeriön budjetin alla väylänpidon ja jäänmurron rahoitus. Toivon, että tähän asiaan voidaan palata vielä lisäbudjetin yhteydessä. Suomen satamilla olisi mahdollisuus kilpailla Itämeren alueella nykyistä paljon, paljon suuremmasta tulovirrasta, mikäli transitoliiken- nettä rajoittavat väylämaksut poistetaan. Esimerkiksi Latviassa transitoliikenteen osuus bruttokansantuotteesta on jopa 14 prosenttia eli 3,7 miljardia euroa. Suomen kanssa transitoliikenteestä kilpailevissa Balti- an maissa ja Venäjällä transitoliikenne onkin nostettu strategiseen ja

Versio 6.1 321 Tiainen Keskiviikkona 359

keskeiseen rooliin. Suomessa ei ikävä kyllä vastaavaa linjausta ole kuitenkaan tehty, mutta syytä kyllä siihenkin olisi.

Eila Tiainen /vas: Arvoisa puhemies! Hyvät liikenneyhteydet ovat maamme elinvoiman, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edellytys, niin kuin täällä tänään on moneen kertaan todettu. Harvaan asuttu maa kaukana Euroopan sydämestä tuo meille haasteita naapureita enemmän. Globaalissa taloudessa liikenteen merkitys entisestään korostuu, kun tuotanto erikoistuu ja mannerten välinen riippuvuus kasvaa. Se merkitsee ilman muuta yhteydenpidon ja kuljetustarpeiden kasvua. Suomelle liikenne on keskeinen kilpailukykytekijä. Liikenneinfran ja palveluiden on kyettävä reagoimaan elinkeinoelämän ja ihmisten tarpeiden muutoksiin nopeasti ja tehokkaasti. Perusväylänpidon rahoitus on ostovoimaltaan laskenut vuodesta 2001 lähtien noin neljänneksen, ja sama kehitys yhä jatkuu. Päällystet- tyjen teiden kunto heikkenee myös keskeisellä tieverkolla, mutta erityisesti alemmanasteisella tieverkolla huononeminen on nopeampaa. Nykyinen 10 prosenttia huonoa tiestöä nousee ensi vuonna arviolta 15 prosenttiin. Tämä merkitsee käytännössä muun muassa nopeusrajoitus- ten alentamista varsin laajalla osalla tieverkkoa. Erityisiä ongelmia on hyvin vähäliikenteisillä teillä ja radoilla, joihin rahoitusta ei riitä käy- tännössä lainkaan. Myös huonokuntoiset sillat aiheuttavat ongelmia, puhumattakaan alemmanasteisesta tieverkosta, jonka kunto on päässyt varojen puutteessa huolestuttavan huonoksi, eikä tämäkään budjetti lupaa parannusta. Pahimmillaan se uhkaa jopa uusia metsäteollisuuden investointeja raaka-aineiden saannin vaikeutuessa ja valmiiden tuotteiden viennin takkuillessa.

Versio 6.1 321 Tiainen Keskiviikkona 360

Herra puhemies! Maassamme on arviolta runsaat 500 siltaa, mutta talousarvioon varatulla 55 miljoonalla pystytään kunnostamaan vain satakunta. Kuitenkin vuodenvaihteessa voimaan tulevan rikkidirektii- vin aiheuttamia kuluja kompensoimaan nostettiin rekkojen mittoja ja massoja, mutta tuo hyöty uhkaa jäädä saamatta juuri huonokuntoisen alemman tiestön ja korjaamattomien siltojen vuoksi. (Matti Saarinen: Se oli tiedossa!) — Niin niin, mutta sille pitää tehdä jotain. Monet asiat ovat tässä maassa muuttuneet lähes neljän vuoden ta- kaisesta hallitusohjelmasta, niin myös liikenteessä. Hallitusohjelman mukaan piti päivittää valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta ja käynnistää uusia toimia sen parantamiseksi sekä huolehtia alempiasteisen tieverkon kunnosta maaseutuelinkeinojen ja metsäteol- lisuuden toimintaedellytykset turvaavalla tavalla. Yksi vastaus tähän oli liikenneministeri Risikon keväällä käynnistämä parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä, joka loppuraportissaan toteaa velan suuruudek- si 2,4 miljardia. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii työryhmän mukaan perusväylänpitoon lisärahoitusta 100 miljoonaa euroa vuodessa nykytasoon verrattuna. Mutta jotta korjausvelka vähenisi, tarvittaisiin vielä lisärahoitusta 50 miljoonaa vuodessa. Tällä laskutavalla korjausvelkaa olisi vielä kahdentoista vuoden kuluttua jäljellä 1,9 miljardia. Mutta eipä tässä vielä kaikki: ostovoiman turvaaminen edellyttäisi vielä 50 miljoonaa lisää. Korjausvelan vähentämistä on pakko ryhtyä tekemään, ja nyt se olisi rahamarkkinatilanteen vuoksi sekä halpaa että elvyttävää. Pitkien etäisyyksien maassa, herra puhemies, liikenteen tarpeet ovat tietenkin moninaiset, ja tässä haluan puuttua vielä yhteen mieles- täni tärkeään asiaan, nimittäin joukkoliikenteeseen, jota on nyt kyllä

Versio 6.1 322 Saarinen Keskiviikkona 361

muuallakin kuin kaupungeissa ja aivan erityisesti muuallakin kuin tääl- lä pääkaupunkiseudulla. (Matti Saarinen: On eniten!) — No on eniten, joo, ja se pitää kans hoitaa. Mutta myös maalla on liikennettä. — Jo vuosia ihmisiä on ohjattu joukkoliikenteen käyttäjiksi, mutta uusien kilpailuttamismenettelyjen vuoksi monet bussireitit jäävät ajamatta ja maaseudulla on ongelmia päästä jopa palvelujen äärelle kuntakeskuk- siin ja kaupungista toiseen. Rahoitusta joukkoliikenteen ostoihin siitä huolimatta supistetaan. Mielestäni joukkoliikenteen rahoituksen osto- voimaa tulisi korjata vuosittaisilla indeksikorotuksilla. Kansalaiset kai- paavat sujuvia, halpoja ja toimivia matkaketjuja, olivatpa ne sitten mitä liikennelajia tahansa.

Matti Saarinen /sd: Arvoisa herra puhemies! Otan kiinni edustaja Ti- aisen puheesta, sanoista "mitat" ja "massat". Se oli tiedossa, että toimi- malla niin kuin siinä asetuksella määrättiin, eduskunnalta enempää ky- symättä, näin tulee juuri tapahtumaan: mitat ja massat syövät tästä pöydästä. Se on satojen miljoonien investointitarve, mikä siitä päätök- sestä aiheutui, ja sen ongelman kanssa tässä nyt sitten painitaan. Mutta siinä ei ollut mitään yllättävää, se oli tiedossa ja tietoinen valinta, niin että oikeastaan turha sitä vaikeroida. Meitä oli joitakin, jotka yrittivät tämän etukäteen kertoa ja suorastaan vastustivat sitä, paitsi muilla myös taloudellisilla perusteilla, että sitten eivät riitä rahat mihinkään muuhun, jos tämä aiotaan asiallisesti hoitaa. Herra puhemies! Muutama sana vielä tästä pitkin iltaa huulillam- me olleesta Pisara-hankkeesta. Ensinnäkin siinä on tehty jo suunnittelupäätös. Tämä rata on EU- tuen piirissä. Noin miljardin hankkeesta ollaan menettämässä 20 prosentin EU-tuki, jos tätä lähdetään nyt peruuttamaan. Kysymyksessä on

Versio 6.1 322 Saarinen Keskiviikkona 362

parin kolmen tuhannen asunnon syntyminen, siis tämä Helsingin kaupungin kanssa tehty MAL-sopimus, joka liittyy maankäyttöön, asumi- seen ja liikenteeseen. Siltä putoaa pohja, jos tätä Pisaraa ei lähdetä toteuttamaan. 3 000 asuntoa, 22 000 henkilötyövuotta. Koko rautatielii- kenteemme sujuvuus kärsii. Minä ihmettelen niitä kannanottoja, jotka tässä vaiheessa ovat läh- teneet kaivamaan maata tämän hankkeen alta. Erityisesti ihmettelen Liikennevirastoa, joka on siis urakointitoimisto, toteuttava taho. Se on ryhtynyt tekemään liikennepolitiikkaa laskemalla esimerkiksi hyöty— kustannus-indeksiä uudelleen. Tämä hyöty—kustannus-suhde jää usein joukkoliikenneinvestoinneissa alle 1:n ja erityisesti ratahankkeissa. Hankearviointi ei huomioi esimerkiksi lainkaan kansantalouden kannalta tärkeitä hyötyjä, kuten työvoiman liikkuvuuden parantumista tai yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. Siksi alle 1:n oleva hyöty—kustannus-luku ei tee hankkeesta kannattamatonta. Eräät kollegat ovat täällä ihan virheellisesti puhuneet, että jos Pa- silaan päättyy junaliikenne ja siitä tulee Helsingin päärautatieasema, niin Pisaran hyöty—kustannus-suhde alenee. Päinvastoin, silloin se tulee 0,5:stä kolminkertaiseksi, mutta jos Helsingin ratapihaa tehostetaan ja junat ajavat tänne kaupungin keskustaan saakka, se madaltaa 0,5:een nykyisellä laskentakaavalla. Täällä on puhuttu aika lailla, miten sanoi- si, vailla parempaa tietoa tästä hankkeesta. Toivon, että tätä hanketta ei laajemmin lähdetä romuttamaan. Vetosin jo alkuillasta ministeri Risikkoon, että läntisen Uuden- maan kannalta valtimoverisuoni eli Hanko—Hyvinkää-radan sähköis- tys toteutettaisiin ensi tilassa. Kun se on nopeiten aloitettava sähköis- tyshanke Suomessa sen vuoksi, että muualla suunnitteluvalmiutta ei

Versio 6.1 323 Kiljunen Keskiviikkona 363

ole, niin Hanko—Hyvinkää-rata on suunniteltu, sille on myönnetty jopa 2,6 miljoonaa tämän vuoden budjetissa määrärahaa, se on aloitusvalmis, ja ennen kaikkea se tarjoaisi läntiselle Uudellemaalle kasvua, työtä ja toimeentuloa, joita siellä suuresti tarvitaan. Se on läntisellä Uudellamaalla ydinhanke niin yritysten kuin kuntienkin kannalta. Sitten jokunen sana vielä. Kuten tiedätte, tätä niin sanottua Junc- kerin listaa Suomikin on sitten lähestynyt ja lähettänyt sinne hankkeita, ja tässä yhteydessä on noussut esiin, että tällainen Skandinavia— Välimeri-yhteys, johon liittyy Turku—Helsinki-välin niin sanottu tunnin rata -hanke, olisi nyt reaalinen. Siihen olisi mahdollista saada kuu- leman mukaan peräti 600 miljoonaa EU-tukea, jos Suomi osaa sen asian hoitaa ja haluaa sen asian hoitaa. Tällä listalla on LNG-terminaa- lia, teollista internetiä, mutta ennen kaikkea siellä on tämä tunnin rata, ja toivoisin, että senkin suhteen Suomi valvoisi etujaan ja loisi tällai- sen Turku—Pietari-pikayhteyden mahdollisimman nopeasti.

Anneli Kiljunen /sd: Arvoisa herra puhemies! Aloitan perusväylänpi- dosta, josta on puhuttu todella paljon tänäkin päivänä. Budjettiriihessä lisättiin 30 miljoonaa euroa ja täydentävässä budjetissa vielä 10 miljoonaa kehyspäätökseen verrattuna, mutta rahat ovat silti hyvin niukat. Korjaustarve on kasvanut, ja esityksen mukaan maanteiden, rauta- teiden ja vesiväylien niin sanottu korjausvelka on yhteensä noin 2,3 miljardia euroa, josta välttämätön korjaustarve on noin miljardi euroa. Keskeisen väylästön kunto pystytään pitämään suunnilleen ennallaan, mutta muun väylästön kunto heikkenee selvästi. Tämä aiheuttaa monia ongelmia, joita valiokunnan mietinnössäkin on listattu. Itse nostan esiin etenkin alueelliset, pienehköt rakennuskohteet, joilla voisi parantaa tehokkaasti liikenneturvallisuutta sekä joukkolii-

Versio 6.1 323 Kiljunen Keskiviikkona 364

kenteen sujuvuutta. Nyt rahojen puutteessa ne jäävät toteuttamatta. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylät ovat surullinen esimerkki, sillä ne parantaisivat sekä liikenneturvallisuutta että kansalaisten mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Eli väylänpidon säästöt kohdistuvat välillisesti myös terveyden edistämiseen, ja kuten tiedämme, se näkyy vähitellen kansantauteina, kuten sydän- ja verisuonisairauksina ja kak- kostyypin diabeteksen lisääntymisenä. Jotain hyvää jos nostan esiin, niin lisäbudjetissa siis saatiin 10 miljoonaa euroa, joka on tarkoitus kohdentaa seutu- ja kantateiden päällysteiden, kriittisten siltojen ja väylärakenteiden parantamiseen. Nämä ovat tärkeitä satsauksia. Vastaavasti ensi vuonna on käytettävis- sä 10 miljoonaa euroa raskaan liikenteen massa- ja mittausuudistuksen vaatimiin teiden ja siltojen parannuksiin. Tämä raha ei kuitenkaan mahdollista riittäviä korjauksia, joten uudistukseen liittyvät hyödyt jäävät osin saavuttamatta. Valiokunta on myös nostanut ongelman esiin mietinnössään ja pitää tärkeänä, että Liikennevirasto ja Liiken- teen turvallisuusvirasto määrittelevät tiiviissä yhteistyössä elinkeino- elämän ja kuntien kanssa ne reitit, joilla parhaiten voidaan hyödyntää uusien mittojen mukaisia ajoneuvoja. Valiokunta korostaa myös, että asetuksen vaikutuksia seurataan eikä sen toimeenpano saa heikentää muuta tienpitoa. Arvoisa herra puhemies! Ratahankkeista nostan esiin Luumäki— Imatra -kaksoisraiteen. Kaakkois-Suomen rataverkossa tavaraliiken- teen määrät ovat muuhun maahan verrattuna suuria. Luumäen, Vainik- kalan ja Imatran rataosuudet kuuluvat vilkkaimmin liikennöityihin osuuksiin, joissa on tällä hetkellä vain yksi raide. Meillä on paitsi paljon tavarakuljetusta, myös henkilöliikennettä niin Joensuun kuin Venä-

Versio 6.1 323 Kiljunen Keskiviikkona 365

jänkin suuntaan. Eduskunta hyväksyi vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa periaatepäätöksen Luumäki—Imatra -kaksoisraiteen to- teuttamisesta 2016—2022. Myös hallituksen tekemässä periaatepää- töksessä kolmesta keskeisestä ratahankkeesta yksi on nimenomaan Luumäki—Imatra -kaksoisraide. Liikennevirasto on tänä syksynä arvi- oinut, että yhtenäinen kaksoisraide olisi kustannuksiltaan hyötyä suurempi, joten päätöksentekoa varten selvitellään nyt kustannustehokkaampia tapoja tavoitteen saavuttamiseksi. Mielestäni on todella tärkeää, että hankkeen kokonaistaloudellista merkitystä katsotaan laajemmin. On myös arvioitava kaksoisraiteen merkitystä vuosikymmeniksi tulevaisuuteen. Vaikka tällä hetkellä kauppa- ja henkilöliikenne Venäjän kanssa takkuaa, niin se ei varmasti tule olemaan mikään pysyvä tila tai laskeva trendi. Kaksoisraide palvelee laajasti koko elinkeinoelämää niin koko Suomessa kuin Kaakkois- Suomessakin, niin raskasta teollisuutta kuin pk-yritystoimintaa, matkailua ja henkilöliikennettä. Se antaa mahdollisuuden Allegron suju- valle ja toimivalle liikenteelle. Lähtökohtana pitää ehdottomasti olla, että vaadittu palvelutaso saavutetaan nimenomaan toteuttamalla kaksoisraide eikä vain tekemällä osittaisia parannuksia. Jos on mahdollista, että jotain kustannustehokkaampia keinoja keksitään, niin varmasti niistäkin voimme käydä keskustelua. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa si- tä, että kaksoisraiteen palvelutasoa lasketaan. Yhdessä sovituista tavoitteista ei pidä nyt tinkiä. Rataosuus on saatava toimimaan niin tava- ra- kuin henkilöliikenteen kannalta kaksoisraiteen palvelutasolla. Lopuksi vielä pari nostoa Kaakkois-Suomesta. Valtatie 6:n parantaminen Lappeenranta—Taavetti-välillä on tärkeää. Toinen asia, jonka valiokuntakin nostaa mietinnössään esiin, ovat Suomen ja Venäjän vä-

Versio 6.1 324 M?yl? Keskiviikkona17.12.2014 366

lisen rajaliikenteen kehittämistarpeet. Vaikka rajaliikenne on viime aikoina vähentynyt talouden taantuman ja Venäjän tilanteen vuoksi, tilanne varmasti tulee ajan myötä muuttumaan ja liikenteen kasvu jatkumaan. Tästä syystä rajaliikenteen sujuvuuden turvaaminen on pidettä- vä prioriteettilistan kärkipäässä edelleen. — Kiitos.

Hanna Mäntylä /ps: Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministe- riön hallinnoiman liikennepolitiikan tavoitteena on taata sujuvat ja tur- valliset matkat asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. Kui- tenkin Suomen liikenneverkko on huonossa kunnossa. Tarpeellinen rahoitus on ollut pitkän aikaa liian niukkaa, ja tästä johtuen korjausvelka on noussut kohtuuttomaksi, yhteensä jo noin 2,3 miljardiin euroon. Ta- lousarvion mukaan väylien kuntoa turvaavat toimenpiteet keskitetään suurimmille pääväylille niin, että niiden kunto pysyy pääosin ennallaan, mutta muiden väylien kunto heikkenee ja niillä joudutaan turvau- tumaan lisääntyvissä määrin nopeus- ja painorajoituksiin. Joitain kor- jaushankkeita on aikaistettu, kuten perussuomalaisetkin ovat esittä- neet, mutta ei riittävästi. On kuitenkin hienoa nähdä, että asian vakavuuteen on puututtu ja liikenneverkkoa pohtinut parlamentaarinen ohjausryhmä on yksimielisesti esittänyt liikenneverkon parantamiseen lisärahoitusta ja korjausvelan kääntämistä laskuun. Näitä lisärahoja ei kuitenkaan tule ottaa sosiaali- ja terveydenhuollon tai opetusalan jo nyt leikattavista määrära- hoista. Perussuomalaisessa vaihtoehdossa perusväylänpitoon lisättäi- siin 300 miljoonaa euroa, mutta kuitenkin niin, ettei se olisi yhteiskunnan heikompiosaisilta pois. Arvoisa puhemies! Tiestön heikko kunto ja kunnossapito aiheuttavat Lapissa todellisia vaaratilanteita. Lapin alueella haastetta tuovat

Versio 6.1 324 M?yl? Keskiviikkona17.12.2014 367

vaikeat keliolosuhteet, pitkät etäisyydet, raskas liikenne sekä matkailu. Venäläisturistit, vaikka ovatkin Lapille tärkeä matkailuryhmä, ovat aivan oma lukunsa vaaratilanteiden aiheuttajina. Kesärenkailla ajelu talvella niin henkilöautoilla kuin raskaan liikenteen osalta on valitettavan tavallista itänaapureiden liikennekulttuurin osalta. Monet Lapin asukkaat kokevatkin ajavansa talviaikaan sananmukaisesti henkensä kaupalla. Valitettavasti aivan liian moni on henkensä menettänytkin. On- kin pakko kysyä: montako kuolonkolaria tarvitaan, että lappilaisten todellinen huoli tiestöstä ja sen kunnossapidosta erityisesti talvella otetaan vakavasti? Tietooni on jopa tullut, että auraamista on rajoitettu säästösyistä samoin kuin on kielletty muitakin tiestön talvikunnossapi- totoimia. Lapissa on ajettu jo useita vakavia onnettomuuksia tänä tal- vena, joista kaikissa syynä toki ei ole tiestön kunto tai keli. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että todella vakavia puutteita on. Mikäli haluamme säilyttää koko Suomen elinvoimaisena ja asuttuna, on myös Lappiin saatava väylähankeinvestointeja. Suuret väylä- hankkeet ovat keskittyneet Lapin ulkopuolelle. Muutamia pieniä hank- keitta olemme ikään kuin armopaloina saaneet. Hallituksen päätös antaa tukensa Soklin ratahankkeelle oli positiivinen viesti. Toteutuessaan se olisi vaikeassa työllisyystilanteesta kär- sivälle Itä-Lapille suuri asia, kuten koko muullekin Lapille. Esitin jo syksyllä ja esitän edelleen talousarvioaloitteessani määrärahoja hankkeelle. Tämä ratahanke ei sulje pois muita ratahankkeita Lapissa, päin- vastoin. Vastakkainasettelu on turhaa. Myös sähköistetty ratayhteys Kemistä Tornion kautta Ruotsiin olisi merkittävä panostus alueen taloudellisen tilanteen kohentamiseksi

Versio 6.1 324 M?yl? Keskiviikkona17.12.2014 368

ja elinkeinoelämän tukemiseksi. Olen tehnyt myös tästä asiasta talousarvioaloitteen. Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen saatavuus ja riittävät joukkoliikenteen palvelut tulee turvata myös syrjäseutujen asukkaille. Liiken- nöinnin kustannusten nousu hallituksen toimien johdosta ja joukkoliikenteeseen suunnattujen määrärahojen leikkaukset tulevat kuluvana vuonna vaikuttamaan joukkoliikenteen vuorojen vähentämiseen Lapis- sa. Lapin ely-keskuksen tietojen mukaan Lapissa on lakkautettu viimeisten kolmen vuoden aikana 30 joukkoliikenteen vuoroa ja tulevana vuonna lakkautettavia vuoroja on ainakin 11 lisää. Lakkautukset ovat koskeneet kaikkia Lapin kuntia. Onko tämänkaltainen joukkoliikenteen alasajo talousarvion mukaista joukkoliikenteen peruspalvelutasoa, jonka tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumi- sen tasa-arvo? Minusta ei. Myös kaikkinainen raideliikenne vaatii vielä paljon kehittämistä Lapin osalta, jotta sen maksimaalinen hyöty saadaan käyttöön. Haluan lopuksi muistuttaa, että Lapissa on viisi tärkeää lentoase- maa. Pitkien etäisyyksien Suomessa nämä kentät ovat elinehto lappi- laisille ja Lapin elinkeinoelämälle ja sen kestävälle kehitykselle. Esi- merkiksi olen ollut kovin huolissani Kemi-Tornion kentän tulevaisuudesta. Toivon, että sen merkitys koko Meri-Lapin alueelle ja alueen kestävälle kehitykselle nähdään. Toivon myös, että ylipäätään asiaton ja tarpeeton vastakkainasettelu lopetetaan. Tämä nousee ajoittain esiin, kun puhtaan eri hankkeiden tarpeellisuudesta Lappiin. Myös Lapissa asuvilla tulee olla samat oikeudet hyvään, turvalliseen ja monipuoliseen elämään. Ylipäätään elämisen edellytysten tulee olla yhdenvertaiset ja tasapuoliset myös

Versio 6.1 325 Piirainen Keskiviikkona 369

meille Lapissa. Siihen sisältyy myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kaikkinainen tukeminen ja edistäminen, mihin eri liikennehankkeet li- mittyvät vahvasti.

Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa haluan nostaa yhden merkittävän hankkeen esille, mikä liikennepoliittisessa selonteossa on ollut esillä, ja se on tämä Ylivieska—Iisalmi—Kontiomä- ki-sähköistyshanke. Haluaisin sillä tavalla, että tämä nyt otettaisiin huomioon, koska sillä on erittäin merkittävä vaikutus liikennemäärien kasvun myötä. Minulle on ainakin tullut semmoinen kuva ja tieto tästä tilanteesta, että kun konsultit ovat hämmentäneet tällä alueella, niin he eivät ole ottaneet kaikkia niitä merkittäviä kriteereitä huomioon ja tämä välityskyvyn arviointi on mennyt pieleen. Ennen kaikkea tässä yhteydessä olisi varmaan hyväkin todeta myös se, että Liikennevirasto käyttää merkittävässä määrin konsult- tiapua ja konsulttien arviointi ei aina näissä kohdissa ole ollut oikeaan osunutta. Sillä tavalla näiden hankkeiden eteenpäinvienti on tietyllä tavalla hankaloitunut. Nythän tässä esityksessä on 1,5 miljoonaa euroa valtiovarainvaliokunta lisännyt tähän Ylivieskan ratapihan kehittämiseen. Se on al- kua tälle hankkeelle, että saadaan tämä Iisalmi—Ylivieska-rataosuus sähköistettyä ja myös sille tasolle, mikä sille kuuluu.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Edustaja Hautala, ei kun Heinonen, H kuin H.

Timo Heinonen /kok: Arvostettu puhemies! Täytyy todennäköisesti käyttää enempi puheenvuoroja, niin tulee mies tutuksi.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Näin on.

Versio 6.1 326a Heinonen Keskiviikkona 370

Puhuja: Arvoisa puhemies! Haluan antaa kiitosta ministeri Risikolle vielä siitä, että hän pysäytti liikenneministeriksi tultuaan tämän satel- liittiseurantajärjestelmä-autoverotus-valmistelun. Se oli järjestelmä, joka herätti jo paljon epäilyjä ja ihmetystä, ja hyvä, että sille laitettiin piste. Se ei ole oikea tapa lähteä liikennettä ja autoilua tulevaisuudessa verottamaan. Ymmärrän itse, että meillä pitää olla keinot tulevaisuudessakin liikenteen verotukseen, mutta ei tällä tavalla, missä yksittäis- ten autojen ajamista seurattaisiin satelliittijärjestelmin, jotka olisivat epävarmoja ja lisäksi kalliita. Suomessa on teitä kaiken kaikkiaan 78 000 kilometriä valtion tei- tä ja 350 000 kilometriä yksityisteitä, ja liikenteeltä kerätään veroja yli 7 miljardia vuodessa, ja tästä vain noin 10 prosenttia palautuu tielii- kenteen hyväksi. Ymmärrän sen, että ei tietenkään pidä olla korvamer- kittyjä rahoja sillä tavalla, että nämä pitäisi kaikki käyttää, mutta kun tämän kääntää tuohon korjausvelkakysymykseen, siihen, että meillä on noin 2 miljardin korjausvelka, joka on kasvanut jo vuosikausia, useamman hallituskauden, niin tästä potista on väistämättä löydyttävä rahaa. Edustaja Tiainen tuossa hetki sitten kertoi tästä ministeri Risikon korjausvelkatyöryhmästä ja sen esityksistä, että tarvittaisiin 100 miljoonaa plus 50 miljoonaa. Sillä tavalla ei valitettavasti kyllä tämä korjausvelka tule kuitatuksi. Itse olen esittänyt sitä, että tähän pitää löytyä puolueilta yhteinen vahva tahto ja siitä pitää tehdä esimerkiksi kahdel- le hallituskaudelle sopimus, että sinä aikana tämä korjausvelka kuro- taan umpeen. Muulla tavalla se ei tule onnistumaan. Me jäämme muuten näiden kaikkien sinänsä tärkeiden, isojen hankkeiden puristuksiin, ja siellä unohdetaan nämä sillat ja pienemmät valtion tiet, joita Suo- messa on paljon. Juuri tuossa tuoreen Ylen uutisen katsoin, ja siinä

Versio 6.1 326a Heinonen Keskiviikkona 371

Hämeen poliisista kerrottiin, että käytännössä lähes jokaisessa sillassa on jo merkkejä ylikorkeiden kuormien osumista ja niin poispäin. Mitat ja massat täällä tänään ovat puhuttaneet. Itse olin niitä krii- tikkoja, jotka eivät kannattaneet tätä mallia, johon lopulta päädyttiin. Näyttää siltä, että ne hyödyt ovat jäämässä aika lailla pieniksi, mitä sillä tavoiteltiin, ja nyt on tärkeää ehkä edetä sitten tällä runkolinja- ajattelulla, että nämä rekat tulisivat sentyyppisille teille, missä niillä oikeasti saadaan tuloksia aikaan. Sitten ollaan ehkä valmiita nostamaan nykykalustossa kuormia, hakeautoissa, tukkiautoissa ja tämän- tyyppisissä. Sillä saavutamme sen parhaan tehon. Arvoisa puhemies! Kiitosta haluan antaa siitä, että ministeri Ri- sikko on tehnyt päätöksen hallituksen kanssa pääradan remontin aloit- tamisesta. Lisäraidepari Helsinki—Tampere-pääradalle on tärkeä, se palvelee koko Suomea. Riihimäen aseman peruskorjaus esteettömäksi tapahtuu tässä samassa, ja samaan yhteyteen tulee myös kolmioraide, joka helpottaa pohjoisesta Riihimäen kautta itään lähtevää liikennettä merkittävällä tavalla, nimenomaan tavaraliikennettä, ja jättää turhan veturivaihdon Riihimäen asemapihalla pois. Se on järkevä hanke, kuten myös pienempi Valion risteys, jota tuossa maa- ja metsätalousmi- nisteriön kohdalla sivusin. Arvoisa puhemies! Sellaisia tulevaisuusajatuksia, joita itse toivon, että vakavasti mietitään, ja haluan ne eduskunnan pöytäkirjaan jättää: On puhuttu Forssa—Pori-yhteydestä, raideyhteydestä ja esitetty, että se tehtäisiin Helsinki—Forssa—Pori-vetona. Itse toivon, että sel- vitetään vakavalla tavalla myös mahdollisuus, että raideyhteys menisi välillä Helsinki—Riihimäki—Forssa—Pori. Se on 10 minuuttia pidempi aikataulullisesti, mutta synnyttäisi Suomeen aidon itä—länsi-suun-

Versio 6.1 326a Heinonen Keskiviikkona 372

taisen raideyhteyden, joka toivottavasti tulevaisuudessa lähtee jälleen toimimaan. Arvoisa puhemies! Jos muutaman hetken voin mennä yli, niin en käytä enää sitten tänään toista puheenvuoroa.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: No, se on hyvä lupaus.

Puhuja: Niin, se on hyvä lupaus, ja lupaan pitää sen. Alkoholi ja rattijuopot ovat puhuttaneet myös. Itse kannatan tiu- kempia rangaistuksia rattijuopoille. Meillä on surullisia viestejä aivan tästä viime päiviltäkin rattijuoppojen toimista tien päällä ja kävelijöi- den päälle, vastaantulijoiden päälle. Tiukemmat rangaistukset, auto helpommin valtiolle. Myös olen itse esittänyt ja toivon, että vakavasti mietittäisiin nollarajaa uusille kuljettajille. Saksassa tämäntyyppinen järjestelmä on käytössä. Eli kun uusi kuljettaja saa ajokortin, hänellä on muistaakseni kaksi vuotta nollatoleranssi alkoholin kanssa. Tutki- mukset ja tilastot osoittavat selkeästi sen, että siellä se pienikin alkoholin käyttö jo nostaa onnettomuusriskiä. Itse olen vakuuttunut siitä, että pikkuhiljaa alkolukot yleistyvät autoissa. Tänä päivänä ilmastointi on vakiovaruste ja monta monta muuta. Jossain vaiheessa, itse uskon ja toivon, että kaikissa uusissa autoissa on jonkinlainen varmistus, jolla varmistetaan, että kuljettaja on selvä, kun rattiin lähtee. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Tähän aikaan illasta voi olla jo vähän tuntemattakin kansanedustajia. Ja sitten edustaja Maijala, koska ilmeisesti edustaja Pekkarinen ei ole vielä saapunut uudelleen.

Versio 6.1 327 Maijala Keskiviikkona 373

Eeva-Maria Maijala /kesk: Arvoisa puhemies! Minulta odotetaan, mitä minä sanon Soklin hankkeesta, Soklin hankkeesta, joka on meillä Savukoskella. Tiedätte, että olen porotaloustaustainen henkilö ja olen myöskin Savukosken kunnan elinkeinoasiamiehen virasta virkavapaal- la oleva henkilö. Mitä se hallitus päätti tästä Soklin rata-asiasta: Halli- tus ei todellakaan ole päättänyt antaa tukea Soklin ratahankkeelle, vaan se on ilmoittanut, että se on päättänyt aloittaa neuvottelut ratahankkeesta Yaran kanssa. Lähtökohtana on se, että tuki on maksimis- saan puolet, 2 miljoonaa euroa radan kustannuksista, jompikumpi näis- tä. Prosessi on siis vasta aivan alkutekijöissä. Tässä vaiheessa rahojen esittäminen ensi vuoden budjettiin on ehdottomasti ennenaikaista. Se ei ole vielä ollenkaan ajankohtaista, sillä Sokli-hanke on erittäin riitaisa hanke paikallisten taholta, ja joka tapauksessa, kävi miten tahansa, niin ympäristölupaprosessi tulee kestä- mään neljä, todennäköisesti vähintään viisi vuotta. Mitään toimintoja ei pystytä käynnistämään tai laittamaan liikkeelle, ennen kuin lupaprosessi on hoidettu loppuun. Koska se hanke käynnistyy, se on vielä hyvin pitkässä kuusessa. Minä uskon — tällä hetkellä näyttää siltä — että jonakin päivänä se hanke todennäköisesti käynnistyy joka tapauksessa, koska se Soklin malmio on erittäin rikas fosforiesiintymä. Fosfori on maailman mine- raalitekijöistä minimitekijä, minimiraaka-aine, ja siitä tullaan kilpailemaan jatkossa hyvinkin paljon, mistä sitä saadaan, ja sen maailman- markkinahinnatkin tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa nousemaan vielä aika paljon. Toivottavasti ympäristöasioitakin voidaan siinä ajassa kehittää ja monia muita ottaa huomioon, kun tätä hanketta valmistellaan ja kehitetään. Odotetaan nyt ympäristölupaa ja kuunnellaan,

Versio 6.1 327 Maijala Keskiviikkona 374

mitä Yaran sekä ministeriön rahoitusneuvotteluissa tapahtuu, mihin tu- loksiin Yara tulee siinä, millaisilla ehdoilla se on yleensä valmis tätä hanketta viemään eteenpäin. Oli miten oli, aikaa tässä tulee menemään, ja tärkeää on minun mielestäni se, että meidän Itä-Lapin aluetta tullaan kehittämään monipuolisesti elinkeinorakenteeltansa, otetaan huomioon nykyiset elinkei- not ja edellisessä puheenvuorossani esittämä luonnonvarojen moni- muotoinen hyödyntäminen, nämä asiat otetaan toteutukseen ja käyt- töön heti. Sitten otan vielä lopuksi esille toisen asian, joka on lähellä Soklia, nimittäin Korvatunturi. Viikon päästä on joulu. Me kaikki odotamme, että se joulupukki sieltä Korvatunturilta läheltä Soklia tulisi tänne ete- läänkin päin. Mutta muutama ongelma. Ensinnäkin Martti—Tulppio- tie, joka on muuten nimeltänsä Korvatunturintie, on ollut jo varmaan yli 20 vuotta tässä eduskunnassa keskustelussa, koska silloin, kun UK- puisto rakennettiin, niin sen kompensaationa luvattiin rahoitus Mart- ti—Tulppio-tielle. Nykyisin puhutaan Martti—Soklin-tiestä. Niitä rahoja vain ei ole kuulunut, ja joka ikinen vuosi on tässä joulun alla otettu puheeksi tämä Martti—Tulppio-tien rahoitus. Nytkin edustaja Mus- tajärvi on tehnyt sen esityksen, ja minä tulen huomenna kyllä myöskin kannattamaan sitä esitystä ja tulen joka vuosi. Olen tuonut viime vuon- nakin esille sen, että näitä rahoja vain ei kuulu, mutta kun valtiovalta on luvannut Martti—Tulppio-tien rahat. Nyt sitten miettikääpä taasen sitä, miten se joulupukki pääsee tänä vuonna liikkeelle, jos Martti—Tulppio-tie ei ole kunnossa. No, semmoinen homma, että toki ilmastonmuutos ei onneksi ole vielä tullut niin pitkälle, että meillä siellä Savukoskella on lunta. Ajatelkaa nyt

Versio 6.1 328 Sasi Keskiviikkona 375

niitä vuosia tulevaisuudessa, jos ilmastonmuutos menee eteenpäin ja meillä Lapissakaan ei ole lunta joulun alla, niin miten joulupukki sitten pääsee liikkeelle, jos Martti—Tulppion- eli Korvatunturintietä ei ole laitettu kuntoon. Elikkä onneksi meillä nyt tänä vuonna on vielä lunta, joulupukki pääsee liikkeelle, joten odotamme nyt viikon päästä vain sitä, että meillä lumia pitkin se joulupukki pääsee liikkeelle. Elik- kä hyvää joulua nyt sitten kaikille!

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Kiitos samoin! Ja edustaja Sasi, koska edustajat Louhelainen, Lohi ja Lehti eivät ole paikalla.

Kimmo Sasi /kok: Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto teki erittäin hyvää työtä. Yhden päivän aikana kuultiin kaikkia maakuntaliittoja ja kysyttiin, mitkä ovat heidän alueensa tär- keimmät tiehankkeet. Siitä saatiin erittäin hyvä luettelo, jonka perusteella tehtiin myöskin valiokunnassa ratkaisuja, minkä lisäksi täytyy todeta, että se oli hyvää pohja-aineistoa myöskin sitten jatkovalmiste- lulle, seuraavan hallituksen aikana tärkeimmälle tiehankkeelle. Mitä tulee infrarakentamiseen ylipäätänsä, niin rataverkko on si- nänsä tärkeä, mutta siinä pitäisi keskittyä nimenomaan siihen, että meillä on nopeat yhteydet Helsingistä Vaasaan, Jyväskylään, Kuopi- oon, näihin kaupunkeihin, ja sillä tietysti silloin on myöskin vaikutusta jossain määrin siihen, missä määrin lentoliikennettä näiltä paikkakun- nilta voidaan harjoittaa. Mutta nopeuden pitäisi junalla olla 200 kilo- metriä tunnissa näillä alueilla. Mitä tulee sitten tieverkkoon, niin olennaista on se, että teollisuuden kuljetukset turvataan mahdollisimman hyvin, niin että raskaalla

Versio 6.1 329 Kuusisto Keskiviikkona 376

liikenteellä voidaan ajaa ja meillä kuljetus tapahtuu mahdollisimman hyödyllisesti ja tehokkaasti. No, sitten Helsingistä yhteydet eri suuntiin: Täytyy todeta, että meillä on rakennettu moottoritiet Turkuun, Tampereelle, Heinolaan ja nyt kohta itärajalle. Tältä osin täytyy sanoa, että jatkoyhteydet ovat erittäin tärkeitä. Nythän on rakennettu yhteys Heinolasta Jyväskylään ja tietysti jatko siitä jonkin matkaa eteenpäin. Sitten myöskin Heino- lasta Mikkelin suuntaan tuota tietä on kohennettu, ja se on erittäin tär- keätä. Mitkä ovat nyt jääneet viime aikoina huonolle hoidolle, ovat nimenomaan sitten jatkoyhteydet Tampereelta Vaasan suuntaan, Tampe- reelta Jyväskylän suuntaan. Haluan korostaa sitä, että näitten teitten rakentamiseen, kohentamiseen niin, että liikenne olisi sujuvaa, täytyisi lähivuosina panostaa erittäin voimakkaasti. Valtiovarainvaliokuntahan antoi rahaa 6,3 miljoonaa vt 3:n kehittämiseen niin, että pahimmat kaulapaikat saadaan tältä osin korjattua, mutta tärkeätä on, että sitten kun seuraava liikennepoliittinen ohjelma tehdään, vt 3 löytyy sieltä yk- köskorista.

Merja Kuusisto /sd: Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että uuden jäänmurtajan hankintaan on myönnetty 125 miljoonan euron tilausvaltuutus, se on äärettömän hyvä asia. Jäänmurtaja on ensim- mäinen nesteytetyllä maakaasulla sekä kevyellä polttoöljyllä toimiva murtaja, eli se on ympäristöystävällinen. Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että tällä hetkellä perusväylänpitoon kumminkin yritetään saada tämän hallituksen aikana lisää määrärahoja, mutta täytyy toki tunnustaa se, että määräraha on tällä hetkellä riittämätön. Kaikki tiedämme, että teiden peruskuntoon

Versio 6.1 330 Piirainen Keskiviikkona 377

tarvittaisiin huomattavasti enemmän määrärahoja. Täytyy nyt luottaa vain siihen, että löydetään rahoitusta, jotta saadaan parannettua meidän perustienpitoa ja sen myötä myös liikenneturvallisuutta.

Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Tässä on päivän aikana käy- ty keskustelua tästä Pisara-ratahankkeesta. Sehän on hallitusohjelmassa todettu, ja minä nyt rauhoittaisin tässä mieliä, että ei nyt kannata millään tavalla lähteä tässä asiassa kovin riitaisesti haastamaan ketään osapuolia, mutta edetään tämän suunnittelun mukaisesti ja katsotaan, mihin meillä tulevaisuudessa on varaa. Sen jälkeen ehkä seuraava hallitus ja eduskunta joutuu tekemään sitten päätöksiä. Mutta edustaja Heinonen nosti esille pääradan kehittämisen. Se on varmasti yksi tärkeimmistä hankkeista, että päästään Helsingistä Riihi- mäelle laajentamaan tätä rautatieliikenteen volyymia, myös Riihimäen triangelihanke, mikä tarkoittaa sitä, että Hämeenlinnan suunnasta elik- kä pohjoisesta päästään Riihimäeltä suoraan ohi Kouvolan suuntaan ja itään, elikkä se palvelee myös henkilöliikennettä niin kuin rautatielii- kennettäkin. Sitten edustaja Maijala nosti tämän Sokli-ratahankkeen. Se on varmaan ihan erillinen hanke, ja niin kuin on sovittukin, tämmöisten erillisten hankkeitten mahdollisuus ennen kaikkea kaivosteollisuuteen voi olla arvioitavana jo sitten yli liikennepoliittisen selonteon. Tästä kannattaa nyt käydä sitten yhtiön kanssa neuvotteluja, niin kuin on sovittukin, että neuvottelut etenevät. Tästä hankkeesta ei ole sen kummempia päätöksiä tehty, ei valtion puolelta eikä yhtiön puolelta, ja edetään neuvotteluissa sillä tavalla, että mikäli Yara päättää käynnistää

Versio 6.1 331 Pekkarinen Keskiviikkona 378

tuon kaivoshankkeen, niin sinne myös sitten yhteydet järjestetään. Täl- lä tavallahan nämä asiat on saatavissa sitten ihan oikeille urille.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Mehän jo täällä vähän kaipasimmekin edustaja Pekkarista, mutta nyt hän on saapunut ilok- semme, ja nyt on edustaja Pekkarinen.

Mauri Pekkarinen /kesk: Arvoisa puhemies! Niin kuin aina, minä pyrin vastaamaan kaipaukseen sillä vastauksella, minkä vaatimaton edustaja voi aina antaa. Tällä kertaa sanomani liittyy todellakin liikennehankkeisiin, siihen totuuteen, että me tiedämme budjettikehykset. Niissä on siihen tä- mänkin vuoden tasoon — ja se taso on heikko — entisestään pudotus- ta, 2016 ja 2017 ja siitä eteenpäin. Sitten on vielä se korjaus-, kunnos- tustarve, se urakka, sinne taakse jääneitten vuosien aikana. Siitä ei voi syyttää pelkästään nykyistä hallitusta, vaan ylipäänsä viimeisen vuosi- kymmenen aikana, vähän ylikin, on syntynyt tämmöinen korjausurak- ka. Kun se vaatii yli 2 miljardia, joudutaan toteamaan, että seuraava hallitus ja eduskunta ovat kovan urakan takana. Mistä kaivaa rahat, joilla tienpidon tai liikennehankkeitten rahoitustaso nostetaan edes kutakuinkin sille välttämättömälle tasolle? Jo siinä on urakkaa, että saadaan se nostettua nykyiselle tasolle, joka on heikko, puhumattakaan, että se saataisiin nostettua sille tasolle, jolla vähitellen päästäisiin jää- mään kuromaan umpeen. Ilman jonkunlaista tällaista infrarahastoa on vaikea kuvitella, että valtion kehysten kautta asiaa voidaan ratkaista. Monta kertaa on se kä- sitys, että kun otetaan tällainen infrarahastotyyppinen järjestely käyt- töön, niin se raha olisi jotenkin sillä tavalla ilmaista, että sitä ei tarvit-

Versio 6.1 331 Pekkarinen Keskiviikkona 379

se koskaan takaisin maksaa. Sehän pitää maksaa takaisin, ei se ole inf- rarahastokaan mikään hokkupokkustemppu. Sillä joka tapauksessa voidaan tietyssä suhdannetilanteessa saada nopeammin rahaa sellaisiin infrahankkeisiin, jotka kannattaisi juuri sillä hetkellä tehdä. Nyt ele- tään aikaa, jolloin lainojen reaalikorko on käytännössä nolla ja jolloin ylipäänsä rahan saanti infrahankkeisiin on aika edullista. Kun ei tuotannon tekijöitä ole tavallaan ylikuormitettu vaan esimerkiksi koneka- lusto ja vastaava on vajaalla teholla, on ihan oikein, että sitten jo seuraavalla vaalikaudella hetimmiten vuotta 2016 ja 2017 ajatellen — ne vuodet nimittäin eivät ole mitään suuren kasvun vuosia — me voisimme käynnistää merkittävän määrän sellaisia infrahankkeita, jotka ennen kaikkea elinkeinopoliittisin perustein ovat perusteltuja ja toisaalta aluekehityksen kannalta ovat perusteltuja hankkeita. Tässä yhteydessä kannattaa muistuttaa, että todella tämä biotalous ja metsäsektori ovat täällä monta kertaa tänä päivänä jo esille tulleella tavalla tärkeä osa niitä rahoituskohteita, joihinka äsken kuvatulla lisä- rahoituksella pitää voimavaroja löytyä. Muistutan myös siitä, että edellinen hallitus lisäsi kolmen vuoden aikana jokaisena vuonna useita kymmeniä miljoonia euroja nimenomaan kaikista alimmanasteisen tiestön kunnon kohentamiseen, ja sii- nä nimenomaan idea oli saada puu kulkemaan. Sitä tietä pitäisi nyt pystyä jatkamaan, ja myöskin nimenomaan biotalouden kannalta pitäi- si näitä voimavaroja voida lisätä. Arvoisa puhemies! Näillä ajatuksilla vielä palaan niihin ensim- mäisiin sanoihini, mistä liikkeelle lähdin: kyllä seuraavan hallituksen yksi suurimpia pulmia, mitkä se joutuu ratkaisemaan nimenomaan ra- kentamisen rahoitukseen liittyvissä asioissa ovat ne kysymykset, mitkä

Versio 6.1 332 Kuusisto Keskiviikkona 380

liittyvät infran rahoitukseen. Ja ilman jonkunlaista tällaista infrarahastoa siitä urakasta ei kyllä selvitä.

Merja Kuusisto /sd: Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarisen kanssa olen samaa mieltä siitä, että meidän täytyy löytää rahoitusvaihtoehto, jolla me pystymme toteuttamaan nämä tärkeät liikennehankkeet. Uusia asioita on löydettävä. Paljon on puhuttu siitä, että tämmöinen infra- pankki, sanottaisiinko näin, olisi mahdollisuus. Mutta se on aina sitten, mistä se rahoitus siihen löydetään. Pidän nyt äärettömän tärkeänä kumminkin, että tällä erää pysty- tään jonkun verran suuntaamaan niitä rahoja perusväylänpitoon ja saadaan myös raideliikennettä parannettua. Äärettömän tärkeätä on, että pystytään kumminkin tästä liikenneturvallisuudesta huolehtimaan ja Pasila—Riihimäki-yhteyttä parantamaan. Samoin sitten tämä Pisara- rata on semmoinen suuri hanke, mikä tässä puhuttaa hyvin paljon, mutta uskon, että se on tarpeellinen hanke ja sitä pitää viedä eteenpäin. Todella se lohkaisee suuren määrärahan näistä tulevista liikennehank- keista, mutta hyödyt ovat varmaan ihan oikeat tähän investointiin näh- den.

Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Pekkarinen nosti erittäin tärkeän asian esille, mikä myös korjausvelkatyöryhmässä tuli hyvin vahvasti esille. Elikkä nykytasoon verrattuna meidän tulisi saada budjettirahoitusta 100 miljoonaa, että me pysymme edes väylien tällä hetkellä olevalla tasolla, plus 50 miljoonaa, että pystymme kaven- tamaan sitä, plus 50 miljoonaa, että me pystymme sitten vastaamaan myös siitä kustannustason noususta. Elikkä tämä on erittäin haasteelli- nen tehtävä, ja nyt kun korjausvelkatyöryhmä teki tämän oman esityk- sensä, niin tämä on lähtökohta tietenkin sitten hallitusneuvotteluihin

Versio 6.1 Keskiviikkona 381

seuraavalle hallitukselle, että ottaa nämä esitykset sitten huomioon ja pyrkii niitä tarkastelemaan. Ennen kaikkea kun nyt on hyvin vahvasti nostettu esille tämä bioenergia, uusiutuva energia, tämä on tärkeää sii- nä mielessä, millä tavalla me saamme tämän bioenergian elikkä raaka- puuaineen sitten metsistä tänne tuotantoon ja jalostettavaksi. Kun tuossa kollega tänä aamuna kertoi, että ambulanssi oli jäänyt kiinni kotikylän tielle, siis valtiohoitoiselle tielle, niin tässäkin on jo tämmöinen ihmisten turvallisuuteen hyvin pitkälle liittyvä kysymys. Ennen kaikkea myös näitten yksityisten teiden ja metsäautoteiden kun- to on erittäin tärkeä asia tulevaisuudessa, ja haasteita tässä on myös tällä hallituksella, että saadaan asioita tietyllä tavalla liikkeelle, mutta ennen kaikkea sitten hallitusneuvotteluihin liittyen ja sitä kautta seuraavan hallituksen ohjelmaan. Ainakin henkilökohtaisesti toivon, että olemassa olevaan infraan panostetaan ja näitä uusia hankkeita tarkastellaan hyvinkin kriittisesti.

Yleiskeskustelu pääluokasta 31 päättyi.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Pääluokan ja asian käsit- tely keskeytetään.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Eduskunnan seuraava täysistunto on huomenna torstaina 18.12.2014 kello 10.

Täysistunto lopetettiin kello 23.16.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Versio 6.1 Keskiviikkona 382

Versio 6.1