DOCSLIB.ORG

Suomalaisten Julkisuus Numeroiden Valossa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Suomalaisten Julkisuus Numeroiden Valossa Suomalaisten julkisuus numeroiden valossa Kalevi Kilkki Usein väitetään, että kun muut kansat miettivät henkilöihin, jotka ovat tunnettuja pelkästään mikä elefantti oikein on, niin suomalaiset miettivät jonkun TV-ohjelman ansiosta. Millä lukuisten mitä elefantti ajattelee meistä. Jopa viralliset tahot aikakausilehtienkin sivut täytettäisiin, jos ei olisi ovat kiinnostuneita siitä, mitä muut meistä ajatte- julkkiksia – mainoksillako? levat, sillä tuskin muuten olisi perustettu arvoval- Niinpä voimme olettaa, että on kiinnostavaa taista valtuuskuntaa kehittämään Suomi-brändiä. myös tietää, mikä on urheilijoiden tai muusi- Mikä sitten on Suomen ja suomalaisten kuva jul- koiden osuus suomalaisten julkisuudesta, miten kisuudessa? Nykyisellä Internet-aikakaudella kuva hyvin naiset ovat edustettuina julkisuudessa, muodostuu kaikesta siitä, mitä Internetissä on esil- ovatko jotkut puolueet yli- tai aliedustettui- lä tai löydettävissä – ja sitä materiaalia on paljon. na julkisuudessa, mistä kaupungeista julkisuu- Googlen1 mukaan Finland tuottaa 232 miljoonaa den henkilöt ovat lähtöisin tai minkä ikäisenä osumaa ja Suomi 167 miljoonaa osumaa. on parhaat mahdollisuudet päästä julkisuuteen. Tämä artikkeli vastaa, omalla tavallaan, kaikkiin Hyvin merkittävä osa Suomen ulkoisesta kuvas- näihin kysymyksiin. ta muodostuu henkilöiden ja heidän tekojen- sa kautta. Urheilu, politiikka, tiede ja taide ovat Menetelmä hyvin henkilökeskeisiä ainakin julkisuuden Tämän artikkelin pohjana käytetty menetelmä osalta. Suomalaiset nousevat esille kansainväli- on kaikessa yksinkertaisuudessaan sellainen, sessä mediassa silloin, kun formulakuski voittaa että Internetin hakukoneisiin laitetaan hakusa- tai häviää, oopperalaulaja menestyy kansainväli- naksi henkilön nimi lainausmerkeissä, esimer- sillä areenoilla tai jokin huippujulkaisu haastat- kiksi ”Kimi Räikkönen”. Julkisuuden mitta on telee suomalaista tietotekniikkagurua. Suuri osa hakukoneen antama luku, jota kutsutaan osu- Suomen julkisuudesta liittyy siis suoraan suo- mien määräksi tai osuma-arvoksi. Tällainen malaisiin henkilöihin, ei järviimme tai koululai- mittari ei tietenkään sano mitään itse henkilön toksen erinomaisuuteen. merkittävyydestä tai ansioista, vaan se kertoo Toki voimme ajatella, että on tärkeämpää, ainoastaan julkisuuden määrän Internetin pii- mitä tai keitä me oikeasti olemme kuin mitä tai rissä. keitä muut meidän luulevat olevan, ja unohtaa Menetelmää voi kutsua jopa petollisen yksin- koko kysymyksen muiden saamasta Suomi- kertaiseksi, sillä lukujen tulkinnassa piilee kuvasta. Tärkeää tai ei, ihmiset käyttävät huo- monia sudenkuoppia. Ensiksikin osumia ei ole mattavasti aikaa ja rahaa ollakseen perillä siitä, syytä tulkita konkreettiseksi sivujen määräksi, mitä julkisuuden henkilöille tapahtuu; lukuisat joilla kyseisen henkilön nimi esiintyy. Jos nimen TV-ohjelmat perustuvat pelkästään luontaiseen osumissa tapahtuu kasvupyrähdys, luultavin uteliaisuuteemme. Uteliaisuus kohdistuu jopa selitys on, että nimi esiintyy ajankohtaisuutensa ansiosta jonkin aikaa sivuilla, joihin on linkitetty runsaasti muita sivustoja. Kun nimen ajankoh- 1 Tutkimuksessa on käytetty suomenkielistä Googlea, http://www.google.fi/. Vastaavia tuloksia saa myös muille taisuus hiipuu, osumien määrä palaa vähitellen hakukoneilla. entiselleen, vaikka kaikki entiset sivut jäisivätkin TIE T E E S S Ä TAPAH T U U 2 / 2 0 0 9 31 verkossa saataville. Esimerkiksi mäkihyppääjät na tai eri hakukoneiden antamia tuloksia ei ole ovat julkisuudessa erityisesti talvella ja formula- mielekästä verrata keskenään. kuskit kesällä. Niinpä osumien perusteella Linus Joidenkin nimien kohdalla tulee eteen han- Torvalds oli selkeästi Kimi Räikköstä tunnetum- kalia tulkintaongelmia. Mitään täysin täsmällis- pi talvella 2008, kun taas keväällä formulakau- tä keinoa jakaa samannimisten henkilöiden osu- den alettua luvut kääntyivät päinvastaisiksi. ma-arvot henkilöiden mukaan voidaan tuskin Osumat riippuvat siis siitä, miten eri sivu- kehittää. On toki mahdollista tarkistaa sadalta ja painotetaan. Painotus voi ottaa huomioon, ensimmäiseksi listatulta sivulta, kehen nimen- miten paljon sivustoja luetaan ja miten pal- omaiseen henkilöön kussakin niistä viitataan jon niihin viitataan. Osuma-arvo voi riippua (tätä menetelmää on käytetty myös tässä tutkiel- myös siitä, onko haettu merkkijono otsikossa massa). Suoraan sovellettuna menetelmä näyt- vai muualla tekstissä. Tosin suhteellisen pienil- täisi jossain määrin suosivan vähemmän julkisia lä, alle tuhannen osuma-arvoilla ilmoitettu luku henkilöitä, koska hakukoneet yrittävät sijoittaa vastannee kohtuullisen hyvin sitä sivumäärää, listan alkuun toisistaan poikkeavia sivuja. Joissa- jolla nimi esiintyy hakukoneen tietokannassa. kin tapauksissa, esimerkiksi nimen Jukka Lehti- Mutta onko osuma-arvo millään tavoin luo- nen kohdalla, on vaikeaa löytää ketään erityisen tettava mittari henkilön julkisuudelle? Erityi- julkista henkilöä, vaikka nimi tuottaakin suuren sesti voidaan kysyä, onko asteikko lineaarinen. määrän osumia. Siis, jos nimi NN tuottaa kymmenen kertaa Sitten on muutamia muita erityisen ongel- enemmän osumia kuin nimi MM, niin voi- mallisia tapauksia. Tulosten kannalta olennaisin daanko sanoa, että NN on kymmenen kertaan henkilö on Nico Rosberg, jolla on sekä Saksan tunnetumpi kuin MM? Yksittäisten henkilöi- että Suomen kansalaisuus. Koska Nico formu- den tapauksessa tähän kysymykseen tuskin voi- lakisoissa edustaa Saksaa, Nicon osuma-arvosta daan vastata, koska ei ole mitään pätevää mitta- on määritelty suomalaiseksi vain 20 %. Ongel- ria henkilön ”todelliselle” julkisuuden määrälle. mallisia ovat myös henkilöt, jotka tunnetaan Sen sijaan on mahdollista tutkia suuren joukon yksiosaisella nimellä, kuten Darude. Tässä tut- saamia osuma-arvoja ja arvioida, käyttäytyykö kielmassa päädyin siihen ratkaisuun, että kaik- niiden muodostama jakauma säännönmukai- kien nimien tulee olla vähintään kaksiosaisia, sesti. Tässä tapauksessa käytän tuona sääntönä jolloin Darude tai Mannerheim eivät kelpaa sel- jakaumaa, jota olen soveltanut erilaisten pitkä- laisenaan, kun taas Katri Helena, J. Karjalainen häntäisten (englanniksi long tail) jakaumien ja Jussi 69 on kelpuutettu listalle. Jotkut nimet, kuvaamiseen (Kilkki, 2007). Jakauma näyttää jotka viittaavat pikemminkin tuotteeseen tai soveltuvan melkein minkä tahansa yleisyys- tai yhtiöön (Karl Fazer, Jaakko Pöyry), olen jättänyt suosituimmuusjakauman kuvaamiseen, olkoon listan ulkopuolelle. kohteena sitten kirjat, elokuvat, musiikki, sanat Jotain Googlen algoritmista kertoo myös se tai asuinpaikat. että ”Kimi Räikkönen” tuottaa suuremman osu- Jakauman yleispätevyys antaa aiheen olettaa, ma-arvon kuin pelkkä ”Räikkönen”. Toisaalta että myös henkilöiden osuma-arvojen pitäisi osuma-arvo sanalle ”Sibelius” on moninkertai- noudattaa samaa jakaumaan. Vielä vuoden 2006 nen verrattuna nimeen ”Jean Sibelius” – itse asi- lopulla Googlen antamissa tuloksissa erottui sel- assa pelkkä Sibelius tuottaa suuremman osuma- keästi kolme eri tapausta: alle tuhat, yli kymme- arvon kuin Kimi Räikkönen konsanaan, minkä nen tuhatta ja luvut niiden välillä (kuva 11, Kilk- tuloksen kulttuurin ystävät voivat panna tyydy- ki 2007). Vaikka uusimmilla algoritmeilla tämä tyksellä merkille. erottelu näyttäisi poistuneen, mitään varmuutta laskenta-algoritmien pysyvyydestä ei ole (tätä Top-1000-lista lukiessasi tilanne voi taas olla erilainen). Yleen- Kaikki tässä tutkielmassa käytetyt osuma-arvot säkin algoritmien muutoksista johtuen eri aikoi- on kerätty muutaman päivän ajalta touko–kesä- 32 T IE T E E S S Ä TAPAH T U U 2 / 2 0 0 9 kuun vaihteesta 2008 käyttäen Googlen antamaa osuma-arvoa kaikilta sivuilta kielestä ja maasta riippumatta. Rajaukset suomenkielisiin sivuihin antoivat keväällä 2008 varsin epäjohdonmukai- sia tuloksia: usein osuma-arvo suomenkielisillä sivuilla oli suurempi kuin osuma-arvo kaikilla sivuilla. Lisäksi erityisesti suomenkielisten sivu- jen osuma-arvot saattoivat muuttua muutamas- sa päivässä olennaisesti. Kaiken hakemisen lopputuloksena syntyi Top-1000-lista2. Oheisessa taulukossa on esitetty kymmenen ensimmäistä henkilöä osuma-arvo- Kuva 1. Top-1000-lista. Vaaka-akselilla henkilön listasijoitus jen mukaisessa järjestyksessä sekä muutamia ja pystyakselilla henkilön arvioitu osuma-arvo (molemmat poimintoja listalta. akselit logaritmisia). Pisteet ovat henkilöitä, yhtenäinen vii- va esittää jakaumaa, johon arvot on sovitettu. Sija Osuma-arvo 1 Räikkönen Kimi 6 550 000 2 Torvalds Linus 4 460 000 tulokset ovat tilastollisesti luotettavia (mutta on 3 Kovalainen Heikki 2 350 000 syytä muistaa, että yksittäisten henkilöiden osu- 4 Häkkinen Mika 2 340 000 ma-arvot sinänsä sisältävät paljon satunnaisuut- 5 Valo Ville 1 940 000 ta). Koko listan jakauma on esitetty kuvassa 1, 6 Turunen Tarja 1 890 000 siten että molemmat akselit ovat logaritmisia. 7 Sibelius Jean 1 140 000 8 Grönholm Marcus 1 130 000 Muita menetelmiä arvioida julkisuutta 9 Rehn Olli 845 000 Aikaisemmin henkilöiden julkisuutta, tai 10 Nieminen Jarkko 794 000 pikemminkin merkittävyyttä, on mitattu tie- 20 Toskala Vesa 456 000 tosanakirjojen henkilöartikkelien pituuksilla. 50 Rosberg Keke 248 000 Nyt Internetin aikaan vastaava tutkimus voi- 100 Kekkonen Urho 127 000 taisiin tehdä Wikipedia-artikkelien pituuksilla. 200 Outinen Kati 73 200 Henkilöt saadaan varmasti tällä tavoin laitet- 500 Sorsa Kalevi 30 200 tua järjestykseen, mutta tuskin voidaan ajatel- 1000 Hanski Ilkka 15 900 la, että artikkelin pituus olisi pätevä mittari mittaamaan julkisuuden määrien suhteita. Jos Taulukko 1. Top-1000-listan
Load more

Recommended publications
  • Suomalaisten Nuorten Historiakulttuuri
    Suomalaisten nuorten historiakulttuuri Historian kohtaaminen ja käyttö 8.-luokkalaisten nuorten arkipäivän elämässä HELSINGIN YLIOPISTO Historian laitos Suomen historia Pro gradu -tutkielma 14.11.2005 Johanna Hakkari HELSINGIN YLIOPISTO − HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto − Fakultet/Sektion – Faculty Laitos − Institution – Department Humanistinen tiedekunta Historian laitos Tekijä − Författare – Author Hakkari, Johanna Työn nimi − Arbetets titel – Title Suomalaisten nuorten historiakulttuuri – Historian kohtaaminen ja käyttö 8.-luokkalaisten nuorten arkipäivän elämässä Oppiaine − Läroämne – Subject Suomen ja Pohjoismaiden historia Työn laji − Arbetets art – Level Aika − Datum – Month and year Sivumäärä − Sidoantal – Number of pages Pro gradu Marraskuu 2005 102 + liitteet Tiivistelmä − Referat – Abstract Tutkimuskohteenani on vuonna 1988 syntyneiden suomenkielisten suomalaisten nuorten historiakulttuuri ja historiatietoisuus. Tutkimustehtävä kiteytyi kolmeen pääkysymykseen: mitkä historian välittäjäkanavat vaikuttavat eniten nuorten käsityksiin menneisyydestä, millä tavoin ja kuinka usein nuoret törmäävät historiaan arkielämässään ja millaiset historialliset tapahtumat ovat nuorille merkityksellisiä. Tutkimusjoukko muodostui 1093 kahdeksasluokkalaisesta, jotka vastasivat lomakekyselyyn kevätlukukaudella 2003. Menetelmänä käytettiin ryväsotantaa. Kyselylomake sisälsi pääosin suljettuja kysymyksiä. Tutkimuksen metodit ovat pääosin kvantitatiivisia. Analyysissa käytettiin frekvenssilaskentaa, keskiarvojen vertailua sekä havainnollistuksena
    [Show full text]
  • Finland by Craig Kaczorowski Oras Tynkkynen, One of Encyclopedia Copyright © 2015, Glbtq, Inc
    Finland by Craig Kaczorowski Oras Tynkkynen, one of Encyclopedia Copyright © 2015, glbtq, Inc. the the first openly gay Entry Copyright © 2008 glbtq, Inc. parliamentarians in Reprinted from http://www.glbtq.com Finland, addresses global warming in 2007. Image created by Finland, officially known as the Republic of Finland, is a Nordic country situated in Markus Koljonen. Northern Europe, bordered by Sweden, Norway, and Russia. It has a population of Image appears under the approximately 5.3 million. Helsinki, the country's capital and largest city, is the center GNU Free of Finnish gay and lesbian life. Documentation License 1.2 or above. Finland is a democratic, parliamentary republic, with a fully developed welfare system. It is generally perceived as liberal and egalitarian. It was the first country in Europe to give women the right to vote in 1906. It elected its first female president in 2000. Finland ranked eleventh (out of 177 countries) on the 2007/2008 United Nations Human Development Report, based on life expectancy, adult literacy rate, education, and Gross Domestic Product. According to the 2007 World Democracy Audit, Finland is the freest nation in the world in terms of civil liberties, freedom of the press, and basic political and human rights. Like other Nordic countries, Finland is liberal in regards to gay rights, though it has been slower than its neighbors to assure glbtq equality. Finnish gay men and lesbians now have the same legal status as heterosexuals, with the exception of adoption rights. Languages and History The first language of most Finns is Finnish, one of the few official languages of the European Union that is not of Indo-European origin.
    [Show full text]
  • Suomalaisten Nuorten Historiakulttuuri. Historian
    Suomalaisten nuorten historiakulttuuri Historian kohtaaminen ja käyttö 8.-luokkalaisten nuorten arkipäivän elämässä HELSINGIN YLIOPISTO Historian laitos Suomen historia Pro gradu -tutkielma 14.11.2005 Johanna Hakkari HELSINGIN YLIOPISTO − HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto − Fakultet/Sektion – Faculty Laitos − Institution – Department Humanistinen tiedekunta Historian laitos Tekijä − Författare – Author Hakkari, Johanna Työn nimi − Arbetets titel – Title Suomalaisten nuorten historiakulttuuri – Historian kohtaaminen ja käyttö 8.-luokkalaisten nuorten arkipäivän elämässä Oppiaine − Läroämne – Subject Suomen ja Pohjoismaiden historia Työn laji − Arbetets art – Level Aika − Datum – Month and year Sivumäärä − Sidoantal – Number of pages Pro gradu Marraskuu 2005 102 + liitteet Tiivistelmä − Referat – Abstract Tutkimuskohteenani on vuonna 1988 syntyneiden suomenkielisten suomalaisten nuorten historiakulttuuri ja historiatietoisuus. Tutkimustehtävä kiteytyi kolmeen pääkysymykseen: mitkä historian välittäjäkanavat vaikuttavat eniten nuorten käsityksiin menneisyydestä, millä tavoin ja kuinka usein nuoret törmäävät historiaan arkielämässään ja millaiset historialliset tapahtumat ovat nuorille merkityksellisiä. Tutkimusjoukko muodostui 1093 kahdeksasluokkalaisesta, jotka vastasivat lomakekyselyyn kevätlukukaudella 2003. Menetelmänä käytettiin ryväsotantaa. Kyselylomake sisälsi pääosin suljettuja kysymyksiä. Tutkimuksen metodit ovat pääosin kvantitatiivisia. Analyysissa käytettiin frekvenssilaskentaa, keskiarvojen vertailua sekä havainnollistuksena
    [Show full text]
  • Varnitsa Ry:N Ainejärjestölehti 5/2017
    tsenäisyys- 1 arnitsa • Esittelyssä uusi hallitus 0 • Fuksien glögilantraukset • Tuntematon sotilas-päivä • Varnitsan Suuret suomalaiset 0 • Yhteensä 40 sivua patriotismia Varnitsa ry:n ainejärjestölehti1 5/2017 Sisällys Pääkirjoitus................................................3 Puheenjohtajan palsta.....................................................4 Koposopolta.............................................................5 Kolumni..................................................................6 Varnitsan edarivaalipaneeli...............................................7 ISYY - Mitkä ovat sen tehtävät ja mitä Varnitsa hyötyy?............9 Varnitsa goes leffateatteri...............................................10 Tuntematon sotilas 2017-arvio..........................................10 Top 3 kuumimmat suomalaiset historialliset henkilöt................11 Vahvat, itsenäiset naiset..................................................12 Varnitsan hallitus 2018 esittäytyy......................................14 Mökittömän isänmaa......................................................17 Varnitsan Suuret suomalaiset............................................18 EU-Suomi: Kritiikki ja itsenäisyys......................................21 Suomi100 Ultimaattinen WÖYH-lista666!..............................22 Suomen kaupunkeja laidasta laitaan...................................23 Ääripään termit haltuun..................................................26 Suomalaista urheilua ja kulttuuria....................................27 Fuksit testasivat
    [Show full text]
  • FINNISH STUDIES EDITORIAL and BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S Volume 20 Number 2 November 2017 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-91-6 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia Univ.; [email protected] Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] Jennifer Seay, Intern, Sam Houston State University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin, Madison Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Tim Frandy, Assistant Professor, Western Kentucky University Titus Hjelm, Reader, University College London Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis James P. Leary, Professor Emeritus, University of Wisconsin, Madison Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Jussi Nuorteva, Director General, The National Archives of Finland Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury †George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • Mikael Agricolan Juhlavuosi 2007
    Opetusministeriö Undervisningsministeriet MIKAEL AGRICOLAN JUHLAVUOSI 2007 JUHLAVUOSI MIKAEL AGRICOLAN MIKAEL AGRICOLAN JUHLAVUOSI 2007 MIKAEL AGRICOLAN JUHLAVUOSI 2007 Opetusministeriön julkaisuja 2008:29 Opetusministeriö • Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto • 2008 Undervisningsministeriet • Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen • 2008 MIKAEL AGRICOLAN JUHLAVUODEN SUOJELIJAN TERVEHDYS Mikael Agricolan elämäntyö on yhä tänä päivänä Omalla kielellä ja kulttuurilla on edelleen suuri merki- osa jokaisen suomalaisen elämää, vaikka hänen kuole- tys yhtenevässä Euroopassa ja globalisoituvassa maail- mastaan tuli vuonna 2007 kuluneeksi jo 450 vuotta. massa. Suomen kieli on yksi Euroopan pienistä kielistä. Tietomme Mikael Agricolan elämänvaiheista ja perhe- Näistä lähtökohdista johtuen meillä pitäisi olla hyvät taustasta ovat sangen niukat, vaikka hän on kulttuuri- valmiudet tukea myös vähemmistökielten kehittymistä historiamme keskeisimpiä merkkihenkilöitä. Hän oli ja elinvoimaisuutta. humanisti, oppinut teologi ja lahjakas kielimies, joka Juhlavuonna Mikael Agricolan työtä ja vaikutusta vaikutti merkittävästi suomalaiseen sivistykseen ja yh- tehtiin monin tavoin tunnetuksi eri puolilla maata teiskuntaan. toteutetuissa tapahtumissa kouluissa, kirkoissa ja kir- Agricola muistetaan parhaiten suomen kirjakielen jastoissa. Juhlavuoden runsas kirjallinen ja Yleisradion isänä. Juhlavuoden teema ”oma kieli, oma mieli” nosti ohjelmatuotanto tarjoavat kaikille tietoa ja virikkeitä äidinkielen merkityksen ansiokkaasti esille.
    [Show full text]
  • Finnish Communism Visited Ments in Europe
    Finnish communism was one of the largest communist move- Finnish communism visited ments in Europe. It was born in two countries, Finland and Soviet Russia, and in 1918–1944 active in both of them. It was a move- ment deeply rooted in Finnish society and the traditions of the Finnish labour movement, but also a movement with strong ties with the Soviets. This collection of articles by Tauno Saarela gives a glimpse of this tension within Finnish communism. The articles discuss the contacts between the Communist Inter- national and Finnish communism, the relations between Finnish and Scandinavian communists, the American impact on Finnish communism. They also touch the importance of cemeteries for Finnish communism, characters in the short stories published in the Finnish communist magazines in the 1920s, and the attitude of the Finnish communist youth towards jazz, rock and roll and pop songs in 1944–1969. The articles address the cult of the indi- vidual within Finnish communism, too. *** Tauno Saarela is Senior Lecturer in Political History, Department of Political and Economic Studies, University of Helsinki. He is the author of Suomalaisen kommunismin synty 1918–1923 [Birth of Finnish communism, 1918–1923] (1996), Kansan Tahto. Poh- jolan työtätekevien lehti (2006), Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930 [Finnish communism and revolution, 1923–1930] (2008), and the co-author of Communism: National and International (1998), Коминтерн и Финляндия 1919–1943 (2003), and several books in Finnish. Saarela Tauno Tauno Saarela Finnish communism visited TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA Finnish communism visited Tauno Saarela Finnish communism visited The Finnish Society for Labour History Papers on Labour History VII Helsinki 2015 The Finnish Society for Labour History 2015 © Tauno Saarela Layout: Raimo Parikka Kannen kuva: L.
    [Show full text]