tsenäisyys- 1 arnitsa

• Esittelyssä uusi hallitus 0 • Fuksien glögilantraukset • Tuntematon sotilas-päivä

• Varnitsan Suuret suomalaiset 0 • Yhteensä 40 sivua patriotismia

Varnitsa ry:n ainejärjestölehti1 5/2017 Sisällys Pääkirjoitus...... 3 Puheenjohtajan palsta...... 4 Koposopolta...... 5 Kolumni...... 6 Varnitsan edarivaalipaneeli...... 7 ISYY - Mitkä ovat sen tehtävät ja mitä Varnitsa hyötyy?...... 9 Varnitsa goes leffateatteri...... 10 Tuntematon sotilas 2017-arvio...... 10 Top 3 kuumimmat suomalaiset historialliset henkilöt...... 11 Vahvat, itsenäiset naiset...... 12 Varnitsan hallitus 2018 esittäytyy...... 14 Mökittömän isänmaa...... 17 Varnitsan Suuret suomalaiset...... 18 EU-Suomi: Kritiikki ja itsenäisyys...... 21 Suomi100 Ultimaattinen WÖYH-lista666!...... 22 Suomen kaupunkeja laidasta laitaan...... 23 Ääripään termit haltuun...... 26 Suomalaista urheilua ja kulttuuria...... 27 Fuksit testasivat - Glögilantraukset...... 28 Suomi 100- Surkein juhla koskaan?...... 30 Rokumentti 2017-katsaus...... 31 Raportti SYL:n liittokokouksesta...... 32 Kursiivin murhapoltto 40 vuotta...... 34 Humukuppilan väkeä...... 35 Specia - Liian hyvää ollakseen totta?...... 36 Jodel pähkinänkuoressa...... 37 Huumorisivu...... 39

Joensuun historianopiskelijoiden ainejärjestölehti, Varnitsa 5/2017 ISSN 1236-3995 Julkaisija ja kustantaja: Varnitsa ry. Päätoimittaja: Ville Kuismin Toimitussihteeri: Milka Mustonen Toimittajat ja kirjoittajat: Aino-Kaisa Ahponen, Tommi Anttalainen, Tomas Dahlström, Aleksis Honkanen, Toni Kallioinen, Hilla Kalmari, Jaakko Kangasmäki, Karo Kankus, Susanna Koivistoinen, Otto Korhonen, Pauliina Koskimäki, Ville Kuismin, Leo Leskinen, Milka Mustonen, Ville Pellinen, Marko Piipponen, Otso Pitkänen, Simo Purhonen, Matias Saastamoinen, Pyry Saloranta, Heidi Turunen, Joona Turunen, Emmi Vähäkangas & Joni Ylimäki Taitto: Ville Kuismin & Milka Mustonen Painopaikka: Haltia, Joensuu Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Historia- ja maantieteiden laitos, PL 111 80100 JOENSUU Sähköpostiosoite:[email protected] tai [email protected] Painos: 80 kpl Lehden digitaalinen (värillinen) versio on nähtävissä osoitteessa: http://issuu.com/varnitsa/docs Kannen kuvat: Suomen lippu (wikipedia.org), Most finnish picture ever made (9gag.com), Ruisleipä|Ko- tileipomo Siiskonen Oy (kauraleipa.fi), Torilla tavataan (riemurasia.net), Ransu Karvakuono (youtube. com) Takakannen kuva: Polho ry:n Instagram-kanava 2 Pääkirjoitus

Jos koskaan on sellainen hetki, kun erikseen keho- Siinä on siis se jama, johon lehti tämän vuoden jäljiltä tan lukemaan ja sisäistämään Varnitsa-lehden pää- jää sekä syyt, joiden katsoisin löytyvän sen takaa. Lie- kirjoituksen, se on nyt. Vuoden 2017 hallituksen nee myös paikallaan sanoa muutama sana siitä, mitä viimeinen kokous pidettiin 20. marraskuuta. Siellä itse ajattelen tästä ja tulevasta vuodesta. Alkuperäiset hallituskollegani Ale luennoi meillä syksyllä toteu- päämääräni hakiessani PT:ksi eivät välttämättä olleet tetun hallituksen palautekyselyn tuloksista. Varnit- kaikkein epäitsekkäimpiä. Vuoden aikana olen kuiten- sa-lehden lukemat olivat kauttaaltaan tyrmäävät: kin oppinut näkemään lehden eri valossa. Ennen se oli 93 % varnitsalaisista lukee Varnitsa-lehteä, ja leh- vain harmitonta harrastuneisuutta, nyt se on jotakin den keskiarvosanaksikin muodostui 4.3/5, mikä oli varnitsalaista ja vaalimisen arvoista. Toivonkin, että enemmän kuin millään muulla Varnitsan toiminnan jokainen varnitsalainen tuntee tai kykenisi tuntemaan osa-alueella. Mistä nämä käsittämättömät lukemat samaa väheksymätöntä ylpeyttä omasta foorumista, sitten oikein kertovat? Tai mistä ne johtuvat? jota olen itsekin oppinut tuntemaan. Uskokaa tai älkää, oma ainejärjestölehti ei tällä kampuksella ole mikään Ensinnäkin Varnitsa-lehdellä on erinomainen ja si- itsestään selvyys. toutunut toimituskunta. Jokaista numeroa on työstä- mässä parhaimmillaan jopa parikymmentä varnitsa- Lähtökohdista viis. Näin viisi numeroa ja 370 tulos- laista rintamalla, joka ulottuu Hangosta Petsamoon tettua paperilehteä myöhemmin voin hyvällä omalla- ja tämän numeron myötä myös viimein N. vuosikurs- tunnolla sanoa tehneeni parhaani lehden eteen. Toi- sista fukseihin. Aiemmin tänä syksynä yliopiston vottavasti se oli tarpeeksi. Mitä ensi vuoteen tulee, ainejärjestöpäivillä kyselin uteliaana viereistä stän- Varnitsa-lehti tulee saamaan lähihistoriansa lahjak- diä pitäneiltä erään toisen ainejärjestön edustajilta kaimman päätoimittajan. Ei ole epäilystäkään, ettei heidän lehdestään. He kertoivat, että lehden kokoaa lehti tulisi Milkan käsissä kehittymään, unohtamatta yleensä alle kymmenhenkinen joukko. Kertoessani kuitenkaan niitä perinteitä, jotka tekevät siitä varnit- heidän ihmetyksekseen meidän 20–30 jäsentä kat- salaisen. Mikäli me Varnitsassa kykenemme auttamaan tavasta toimituskunnastamme, tajusin todella, miten Milkaa osoittamalla lehteä ja sen toimintaa kohtaan vä- erityisen motivoituneita varnitsalaiset ovat tälle yh- hintäänkin yhtä suurta mielenkiintoa kuin tänä vuon- teiselle asialleen. na, tulee ensi vuodesta vähättelemättä paras ainejär- jestöjulkaisumme historiassa. Toiseksi, lehdessä on tehty pitkäjänteistä ja johdon- mukaista kehitystyötä monen vuoden ajan. Jo kauan Suosikkisitaattini kuuluu näin: ”Nauti elämän pienistä ennen tätä vuotta lehti oli hiottu nykyiseen muo- sivupoluista. Täysillä. Sillä niiden varrelta löydät jotakin toonsa: A4-koko, jokaisella lehdellä oma teema, juo- tärkeämpää kuin sen, mitä haluat”. Viimeistään tämän ruliite visusti lehden välissä, lopussa huumorisivu vuoden jäljiltä uskallan todella väittää löytäneeni ja op- jne. Ne ovat niitä rutiineja, jotka Varnitsa on ottanut pineeni jotakin tärkeää. Pullakahvit muuten sille, joka omakseen, joita se julkaisultaan edellyttää, ja joita se tietää, mistä tuo sitaatti on. siltä myös saa. Se, että Varnitsa saa sitä, mitä se ha- luaa, onkin sitten kolmas pointti lehden näennäisen Joensuuhun muuttaminen on edelleen elämäni paras suosion takana. Varnitsan lehti ei ole oppiaineensa päätös, mutta päätoimittajaksi ryhtyminen on hyvänä näköinen, vaan jäsenistönsä näköinen. Kun lehteä on kakkosena. Niitä ihmisiä, jotka siitä sellaisen tekivät, työstämässä niinkin monta ihmistä kuin Varnitsalla on kuitenkin liikaa tässä kiitettäväksi. Jokainen tulee on toimittajia, ei lopputuote voi olla heijastamatta kuulemaan kiitoksensa henkilökohtaisesti, joten tyy- sitä, mitä me varnitsalaisina olemme ja edustamme. dyn tässä kohtaa kiittämään juuri Sinua, joka luet tätä. Tämä oli hieno reissu. Kiitos Sinulle.

Yleensä tässä on se kohta, jossa sanoisin, että ”kiitos ja anteeksi”. Minulla ei kuitenkaan ole enää mitään an- teeksi pyydettävää. Siksi sanonkin:

Kiitos ja olkaa hyvät! - Ville

Varnitsa-lehden päätoimittajat 2014-2017: (Vas.) Joni Ylimäki, Tuomas Poutiainen, Aino-Kaisa Ahponen sekä Ville Kuismin.

Milka, take it from here! 3 Vielä kerran puheenjohtajalta

Aika aikaansa kutakin. Kyseinen latteus on harvoin Varnitsan auttavat kädet on tänä vuonna aktivoi- paikallaan, mutta nyt lienee sellainen hetki. Vuosi tunut hienosti. Päällimmäisenä mieleen on jäänyt 2017 alkaa näet pikkuhiljaa vedellä viimeisiään, Lehtiä Ilosaaressa-talkoot, joissa auttavat kädet ja se tarkoittaa myös hallituskautemme käänty- ansaitsivat Varnitsalle huikean 500 euron potin. mistä lopuilleen. Onneksi voin hyvillä mielin to- Huhujen mukaan jatkoakin on luvassa ;) Myös- deta olevani erittäin tyytyväinen kuluneeseen kään tuutoreiden panosta uusien varnitsalaisten kauteen. Mielestäni olemme saavuttaneet pitkälti opastamisessa opintojen ja varnitsalaisuuden sa- ne tavoitteet, jotka ennen kautta itsellemme ase- loihin ei sovi unohtaa. Tule HiMaan-kiertue on niin timme. Vuoden ensimmäisessä Varnitsa-lehdessä ikään vahva osoitus varnitsalaisten halusta kantaa esitin itselleni kysymyksen, joka jokaisen itseään kortensa kekoon Varnitsan hyväksi. Paiholaankin kunnioittavan Varnitsa-hallituksen tulisi mieles- palaisin, jos rivit riittäisivät. Yhtä kaikki, ennen täni esittää kautensa aluksi: kuinka tehdä Varnit- kaikkea kiitos kuuluu rakkaalle ainejärjestöllem- sasta humanistille entistäkin parempi paikka elää me Varnitsalle, jonka parissa olen saanut viettää ja hengittää? Tähän kohtalonkysymykseen olem- elämäni tähän mennessä parhaat kolme vuotta! me hallituksen voimin pyrkineet vuoden mittaan tarjoamaan erilaisia vastauksia, joista seuraavaksi Ainejärjestöaktiivin toimista luopuminen on hai- hieman lisää. keaa. Nyt on kuitenkin aika tehdä jotain ihan muu- ta. Mitä, se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa luo- Löytämämme vastaukset voi tiivistää kolmeen pumisen tuskaa helpottaa se, että tiedän Varnitsan pointtiin: 1. säilytä vanhasta kaikki se, mikä toi- jäävän hyviin käsiin. Eero on kahden hallitusvuo- mii 2. kehitä jotain uutta toimimattoman osan ti- tensa aikana osoittanut, että hän jos kuka kykenee lalle 3. nauti. Kun näitä noudattaa, ei nähdäkseni luotsaamaan Varnitsa-purtta kohti ääretöntä—ja voi mennä kovin pahasti pieleen. Lavatanssit ovat sen yli. Toivotan Eerolle ja koko tulevalle hallituk- yksi esimerkki ensimmäisestä kohdasta. Ne to- selle mitä parhainta menestystä vuodelle 2018! teutettiin pitkälti edellisvuosina hyväksi havaitun konseptin mukaan. HOL-seminaarissa puolestaan - Pyry Saloranta sekoitettiin sopivassa suhteessa uutta ja vanhaa. Uusista kokeiluista esimerkiksi Sodan sukupol- vi-paneelikeskustelu ei varmasti hetkessä unohdu. Kuvaamamme traileri kenties unohtuu (ja ehkä hyvä niin), mutta siinä puolestaan painottui edellä esitellyn yhtälön kolmas, yhtä lailla tärkeä pointti. Kuluneesta vuodesta riittäisi kerrottavaa ja ker- rattavaa paljon, mutta tilan säästämiseksi edellä mainitut esimerkit riittäköön tältä erää. Lisää on luvassa sitten kevätkokouksessa, kun toimintaker- tomus esitellään.

On kiitosten aika. Hallituksen puheenjohtajaa ei olisi ilman hallitusta, eikä ainejärjestön hallitusta ilman ainejärjestöä. Olenkin äärimmäisen kiitolli- nen kaikille kanssani hallitustyötä tehneille, niin tänä vuonna kuin kahtena edellisenäkin hallitus- kautena. Lisäksi kiitos kuuluu luonnollisesti lu- kuisille hallituksen ulkopuolisille, niin ikään aine- järjestömme eteen töitä tehneille varnitsalaisille.

4 Vielä kerran koposopolta

Allright! den jälkeen projekti saatiin kuitenkin raiteilleen ja nyt en voi kuin ylpeänä hymyillen katsoa projektin sulavaa Vielä kerran on meikäläisen vuoro kirjoitella Varnitsan etenemistä! Suuret kiitokset projektista kuuluvat kui- edunvalvonnasta. Tätä juttua aloitellessani olen juu- tenkin kaikille mukana olleille, dia-tiimin oma-aloittei- ri tullut kotiin viimeisestä Varnitsan kokouksestani ja sille puurtajille, some-tiimin markkinointiguruille sekä oloa voisi verrata viinaämpäriin Varnitsan limudiskon videotyöryhmämme elokuvataiteilijoille unohtamatta loppupuolella: Fiilis on kirjaimellisesti tyhjä! Minun kaikkia lukiovierailuihin osallistuneita! Teitte kaikki taipaleeni maailman parhaan ainejärjestön hallituk- huikeaa duunia, eikä tästä olisi tullut mitään ilman tei- sessa on pikkuhiljaa päättymässä ja pitäisi varmaan- tä! Iso kiitos ja hatunnosto! kin jotenkin summata tätä kaikkea. Kävimme juuri äskettäin Varnitsan hallituksen kanssa läpi syksyllä Kahden vuoden hallitustaipaleellani olen päässyt to- teetättämämme palautekyselyn tuloksia ja hallituksen teuttamaan itseäni vapaasti ja tekemään juuri sellaisia eri toimintasektoreiden arviointia koskevassa osios- projekteja kuin olen itse halunnut! Tässä vaiheessa ha- sa oma vastuualueeni, edunvalvonta pääsi loistamaan luan kiittää kaikkia hallitustovereitani kannustuksesta kaikkein huonoimmalla keskiarvolla (3.3/5). Ehdotin uusien ennakkoluulottomien ideoiden kokeiluun! Syk- palautekyselyn toteuttamista jo vuosi sitten, koska syn aikana moni on tiedustellut seuraavaa liikettäni. olen vakaasti sitä mieltä, että ainejärjestötyötä tehdään Sanon ihan suoraan, että ei mitään hajua. Nyt haluan le- jäsenien vuoksi, ja täten jäsenistön äänen on kuulut- vittää kädet ja liidellä vapaasti eläen vain itselleni het- tava aiempaa vahvemmin kaikessa toiminnassamme. ken. Kuten moni varmaan tietää, suuntaan tammikuus- Tuolloin osa hallituskumppaneistani kuitenkin vas- sa vaihtoon Englannin Newcastleen! Tuon seikkailun tusti ajatusta, koska he uskoivat että kyselyistä seuraa jälkeen voikin sitten kääntää katseen kohti tulevaa ja vain epäasiallista vihapuhetta ja narinaa asioista jois- ruveta miettimään mitä seuraavaksi on edessä! Varnit- ta rivijäsenet eivät ymmärrä mitään. Joku voisi tässä san edunvalvonnan suhteen en kuitenkaan lähtisi huo- tilanteessa kajauttaa ilmoille vanhan suomalaisen sa- lehtimaan, maailman paras ainejärjestö saa nimittäin nanlaskun, ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kopsah- arvoisensa varapuheenjohtajan Jaakko Kangasmäestä. taa. Sanon nyt kuitenkin ihan suoraan: olen aivan hiton Koko uusi hallitus on muutenkin aivan timanttinen! tyytyväinen kuluneeseen hallitusvuoteen! Sanallisessa Toivotan uudelle hallitukselle onnea ja menestystä palautteessa moni varnitsalainen piti edunvalvontaa sekä kannustan kokeilemaan uusia ideoita! Muistakaa näkymättömän ja tuloksettomana, joten ehkä nyt kau- että te määritätte ne normit, joilla Varnitsa toimii seu- teni loppuun on hyvä summata mitä kaikkea kuluneena raavan vuoden, joten tehkää siitä oman näköisenne! vuotena ollaankaan saatu aikaan! Suuren idolini Kaija Koon sanoin: ”ANTAKAA MENNÄ!”

Vuosi alkoi pöhisten Hol-seminaarin merkeissä. En tie- Hyvää joulua ja nähdään ensi syksynä! dä mitä ensi kevät tuo tullessaan mutta Sodan Suku- polvi -paneelikeskustelun juontaminen on ollut tähän Terkuin: asti ehdottomasti huikein juttu koko opiskeluaikanani! Ale Vaikka Hol-seminaari veikin suuren osan hallitustoi- Koposopo minnalle antamastani ajasta, ehdin siinä sivussa myös tehdä edunvalvontaa. Kokeilin palautteen keräämistä e-lomakekyselyillä vaihtelevalla menestyksellä, mut- ta yhden kyselyni johdosta amanuenssimme Riikka Myllys päätyi lopulta Oppiminen ja pedagoginen tuki -opintojakson kehitysryhmään. Tuo monen mielestä täysin järjestön opintojakso tulee lähiaikoina muuttu- maan, joten työ ei ollut turhaa. Tämän ohessa minulla oli oma roolini Jorauksen kaksoispätevyyttä käsittele- vän kannanoton syntyprosessissa. Kannanoton läpi- meno oli hyvä esimerkki siitä kuinka ainejärjestöjen yhteistyöllä voi saada vaikka mitä aikaiseksi!

Kevät oli kuitenkin loppujen lopuksi vain valmistau- tumista tähän syksyyn ja hallitus-urani suurimpaan koitokseen, nimittäin Tule HiMaan -projektiin. Projekti on ollut välillä melkoinen työmaa ja alkusyksystä revin vähän väliä hiuksia päästäni kiroten että eihän tästä hommasta tule taaskaan yhtään mitään. Alun sekavuu- 5 Kolumni

Holhousyhteiskunta ja haahuilijat Nämä kaiken maailman varoituskyltit edustavat ai- nakin minulle sitä, että ihmisten tarkkaavaisuus ja Britannia tuntuu olevan ihmisten holhoami- järjenkäyttö on ulkoistettu jollekin muulle taholle, sen ja varoituskylttien luvattu maa. Portaissa joka ripottelee näitä varoituskylttejä pitkin kentu- on kyltti, jossa lukee ”Take care on the steps!”. raa. Tämä mahdollistaa sen, että ihmiset voivat haa- Keskiaikaisen linnan pihalla puolestaan on huilla kaikessa rauhassa katsomatta yhtään jalkoi- kyltti ”Be aware of uneven surfase!”. Siis mitä?! hinsa, saati sitten eteensä. Jos kompastuu, ei tarvitse Eikö keskiaikaisen linnan pihaa ole asvaltoi- suinkaan syyttää itseään omasta huolimattomuu- tu?! Mukulakivillähän voi kompastua! Oma destaan, vaan voi syyttä jotakuta toista, joka ei ollut henkilökohtainen suosikkini (tai inhokki) on pystyttänyt paikalle kylttiä varoittamaan siitä, että - voit kompastua tai liukastua, jos et katso jalkoihisi. mestyy katutason liikkeiden oville aina, kun Tämä tarkoittaa mielestäni myös, sitä, ettei ihmisiltä sataakuitenkin vettä, ”Caution! mitä tapahtuu Wet floor!” siis lähes -kyltti, päivittäin. joka il enää edes odoteta terveen maalaisjärjen käyttöä. Alkuun nämä kyltit naurattivat, mutta nyt ne lähinnä ärsyttävät. Okei, onhan Suomessakin näitä ”lattia märkänä liu- kas” -kylttejä, mutta ei niitä näe joka kaupan ovilla, kun sataa vettä. Samoin pähkinäpusseissa lukee, että ”saattaa sisältää pähkinää”, mutta se teksti ei hyppää silmille pussin kyljestä. Ja ihan yhtä lailla Suomessa- kin on niitä ärsyttäviä haahuilijoita, jotka eivät katso eteensä, mutta täällä Briteissä niiden olemassaoloa oikein julistetaan näillä varoituskylteillä. Menitpä melkein minne tahansa, et voi välttyä ajattelemasta haahuilijoita, vaikket niihin törmäisikään.

- Aikku

Olisin kuvitellut törmääväni näihin kyltteihin Amerikassa, missä joka asiasta pitää varoit- taa, ettei kukaan vaan voi haastaa mitään yh- tiötä oikeuteen, siitä että itse on niin tyhmä, ettei tajua, että kun ulkona sataa, kulkeutuu vettä yleensä kenkien mukana myös liikkei- den lattioille, mikä puolestaan tekee lattiasta liukkaan. Aivan naurettavaa! Minulle ei tuli- si mieleenkään haastaa esimerkiksi kauppaa oikeuteen siitä, että liukastun kaupan sateen vuoksi märällä lattialla. Siinä tapauksessa voi- sin syyttä vain itseäni ja sitä, etten kiinnitä tar- peeksi huomiota ympäristööni. Mutta eihän kaikkia voi vaatia ymmärtämään näinkin mo- nimutkaisia syy-seuraus -suhteita!

6 Varnitsan edarivaalipaneeli

Varnitsa osoitti 30.10 olevan yksi Itä-Suomen yli- Anttalainen erinomaisella Isyy-tietämyksellään, Tu- opiston aktiivisimmista yliopistopoliittisista aine- runen järjestöosaamisellaan ja Kuusinen innokkuu- järjestöistä järjestämällä vaalipaneelin tulevia eda- dellaan vaikuttaa. Syndikalistien ehdokas Piipponen rivaaleja varten. Vaalipaneelin osallistuivat Marko keräsi huomiota Isyyn toiminnan uudistamista vaa- Piipponen, Ari Tervashonka, Jouko Hartikainen, tivilla puheenvuoroillaan, mutta muut ehdokkaat Karo Kankus, Tommi Anttalainen, Jaakko Kan- tuntuivat olevan jossain määrin tyytyväisiä Isyyn toi- gasmäki, Heidi Turunen, Riina Kuusinen ja Mikko mintaan. Varnitsan muista ehdokkaista Riku Väke- Hietala. Edustettuina olivat näin jokainen Varnitsan väinen toimi tilaisuuden kuvaajana. vuosikurssi ja vaalilistoista Keskeiset, Puolueetto- mat, Itä-Suomen Vihreä Vasemmisto ja Syndikalistit. Edarivaalien tulokset

Itse keskustelu eteni Varnitsan koulutus- ja sosiaali- Varnitsan edarivaalipaneeleissa hyvin pärjänneet poliittisen vastaavan sekä varapuheenjohtajan Alek- onnistuivat saamaan hyvin ääniä myös varsinaisissa sis Honkasen johdolla sujuvasti. Honkanen kom- vaaleissa. Varnitsalaisista ehdokkaista läpi pääsivät mentoi: Tommi Anttalainen keskeisistä ja Heidi Turunen puo- lueettomista. Läpi päässeet ehdokkaat ja varaedaat- ”Kysymykset oli laadittu ennakkoilmoittautumisten toritkin ovat Varnitsalle suuri mahdollisuus vaikuttaa mukaan, joten ajankäytön jaksotus oli lopulta vaa- yliopiston toimintaan sisältäpäin. Edaattoriksi valittu tivaa. Mutta saatiin hyvää keskustelua. Hienoa, että Anttalainen toivoi yhteistyötä valittujen edaattorien porukkaa saapui seuraamaan ja että vaikuttaminen ja Varnitsan hallituksen kesken vaalien jälkeisenä kiinnostaa varnitsalaisia.” aamuna Facebookissa antamassaan lausunnossaan. Anttalaista komppasi Isyyn hallituksen nykyinen jä- Vaalipaneelin eteni hyvässä hengessä, mutta jokai- sen ja tuleva edaattori Heidi Turunen, jolla oli jo aja- nen ehdokas onnistui tuomaan esille myös asioita, tuksia, miten tuoda Varnitsa lähemmäksi Isyytä. joissa he ja heidän puolueensa erottautuu muista. Suurin väittelykohta oli kysymys siitä, pitääkö Isyyn Varnitsan jäsenet onnistuivat saamaan näissä edari- ottaa kantaa arvokysymyksiin. Varsinkin Puolueetto- vaaleissa 232 ääntä, mikä on enemmän kuin kaksis- mien ja Keskeisten ehdokkaiden välille syntyi väitte- sa edellisissä vaaleissa yhteensä. Monet varnitsalai- lyä. Noin 15 innokkaasta varnitsalaisesta politiikan set, jotka jäivät ulkopuolelle tällä kertaa, onnistuivat harrastajasta koostunut yleisö haukkoi henkeään eh- keräämään ääniä huimia määriä. 19 ääntä kerännyt dokkaiden väitellessä Isyyn tulevaisuudesta. Jouko Hartikainen yllättyi positiivisesti saamastaan äänimäärästä ja kiitti kaikkia häntä äänestäneitä Asiantuntijoiden mukaan väittelyn suurimmat on- Facebook-päivityksessään. Muita varnitsalaisia ääni- nistujat olivat Keskeisten edustajat Ari Tervashon- haravia olivat Riina Kuusinen (29 ääntä), Esa Korpi ka ja Tommi Anttalainen ja Puolueettomien Heidi (25) ja Ari Tervashonka (18). Vaalien yleinenkin ää- Turunen ja Riina Kuusinen. Tervashonka erottautui nestysprosentti oli harvinaisen korkea, ylittäen 30%. joukosta joukon parhaalla väittelyosaamisellaan, Osasyy korkeaan äänestysprosenttiin ovat voineet allekirjoittaneen mielestä olla erinomaiset eh- dokkaat sekä valveutuneet äänestäjät.

- Joona Turunen

Kuvassa paneelin vetäjä Aleksis Honkanen (etualalla) sekä kaikki panelistit Mikko Hietalaa lukuun ottamatta

7 Opiskelija-alennus normaalihintaisesta pizzasta 1 € (alennus on henkilökohtainen)

8 ISYY – Mitkä ovat sen tehtävät ja mitä Varnitsa eliitti tekee päätöksiä kaik- hyötyy? kien muiden kustannuksel- la. Sellaisena se myös pysyy, ISYY on meidän rakas ylioppilaskuntamme, jolla jollei viestintäongelmia tulla on lakisääteinen asema Suomessa. Se on yliopis- korjaamaan. ISYY:n tulee ak- tolain ja ylioppilaskunta-asetuksen nojalla säädet- tiivisesti parantaa sisäistä ja ty julkisyhteisö, joita löytyy myös kaikista muista ulkoista viestintäänsä. Tähän Suomen yliopistoista. ISYY:n tehtävät voidaan kar- voisi olla yhtenä ratkaisuna keasti jakaa neljään osaan: tiiviimpi vuorovaikutussuh- de ainejärjestöihin. Opiskelijoiden keskuudessa 1. Edunvalvonta, johon kuuluu opiskelijoiden etu- ainejärjestöt luovat vankan pohjan myös yliop- jen ja oikeuksien puolustaminen. Meillä on käy- pilaskunnalle. Ainejärjestöjä tuleekin hyödyntää tössä edunvalvontasihteerit, joilta voi kysyä apua entisestään viestinnän ja tapahtumien toteuttami- ja neuvoja oikeusturva-asioissa mm. KELA:n tai sessa. Kun ISYY tulee lähemmäksi ainejärjestöjä, YTHS:n asioihin liittyen. ISYY:ssä on myös häirin- tulee se myös lähemmäksi opiskelijoita. täyhdyshenkilöt joihin voi ottaa tarpeen vaatiessa yhteyttä. ISYY on mahdollisuus myös Varnitsalle, sitä pitää vain osata käyttää oikein. Edustajistovaalien myö- 2. Toimia Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden yh- tä Varnitsalla on kaksi tulevaa edaattoria: Hei- dyssiteenä eli ISYY toimii tärkeänä linkkinä kaik- di Turunen (Puolueettomat) ja allekirjoittanut kien opiskelijoiden välillä sekä opiskelijoiden ja Tommi Anttalainen (Keskeiset). Lisäksi meillä yliopiston välillä. on 11 varaedaattoria eri listoilta: Puolueettomista, Keskeisistä, Itä-Suomen Vihreästä Vasemmistosta 3. Palveluntarjoaja eli ISYY:ssä on käytössä mm. ja Syndikalisteista. Eli Varnitsalaisilla vaikuttajilla edunvalvontasihteerit, Uljas-lehti, YHTS, Syket- on kohtuullisen paljon vaikutusvaltaa. Tätä mei- tä-palvelut, toimistopalvelut ja kerhotoimintaa. dän pitäisi myös osata hyödyntää Varnitsassa. Toi- vonkin, että ensi vuoden Varnitsan hallitus tulee 4. Kasvattaa opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuu- olemaan tiiviissä yhteistyössä omien edaattorien teen eli toteuttaa lain määräämää tehtävää. Yli- ja varaedaattorien kanssa. Tällä edustajistokau- opistolain 46§ kuuluu näin: della Varnitsan puolelta on tullut jonkin verran syöttöjä edustajistoon, kuten Veripalvelun Suomi “Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppi- 100-haaste. Tämä ehdotus annettiin Varnitsan laskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan sisältä, joka vietiin edustajistoon ja sitä kautta tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja ISYY:n hallituksen järjestettäväksi. edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan 232 ääntä on luku, jonka varnitsalaiset ehdokkaat yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilas- keräsivät edustajistovaaleissa. Tuo luku tuo vas- kunnan tehtävä on osallistua yliopiston kasvatus- tuuta ja valtaa, jota tulee käyttää myös Varnitsan tehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita hyödyksi. Viedään rohkeasti omia ideoita ja ajatuk- aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalai- sia ISYYn sisälle. Uskon, että jokaista ensi kauden suuteen.” edaattoria ja varaedaattoria voi lähestyä minkä tahansa ISYY:seen liittyvän asian suhteen. Ottakaa Itse koen ISYY:n tärkeimpänä tehtävänä edunval- meitä hihasta kiinni, lähettäkää viestiä tai tulkaa vonnan, edunvalvonnan ja edunvalvonnan. ISYY:llä sanomaan mikä on perseestä ISYY:ssä niin me koe- on 13 000 jäsentä eli enemmän kuin pienessä kau- tamme olla meille annetun luottamuksen arvoisia pungissa. Ylioppilaskunnan sanalla on painoarvoa, ja korjata asioita parempaan suuntaan. jos sitä halutaan todella käyttää. 13 000 jäsentä ei kuitenkaan auta, jos jäsenet eivät tiedä mikä ISYY - Tommi Anttalainen, istuva ja tuleva edaattori on tai mitä se tekee. ISYY:n tehtävät jäävät hämä- rän peittoon juuri viestintäongelmien takia. ISYY on kaukainen norsunluutorni, jossa opiskelijoiden

9 Varnitsan Tuntematon sotilas-päivä

Varnitsa goes leffateatteri Tuntematon sotilas 2017- arvio

Eräänä pimeänä maanantai-iltana Tapion eteisaulassa oli kuhinaa, kun 32 kulttuurinnälkäistä varnitsalaista pörräsi- ”Intensiivinen” oli en- vät ykkössalin edessä kuin rauhaton herhiläisparvi. Kuului simmäinen adjektiivi, iloinen puheensolina ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan joka mielessäni muodos- tuntua, mikä ei ole ihme, sillä olimme menossa katsomaan tui uutta Tuntematonta Aku Louhimiehen ohjaamaa Tuntematon sotilas- elo- katsellessa, ja se syntyi kohtauksesta, jossa Koskela kuvaa. Tämä on järjestyksessä jo kolmas elokuvatulkinta (Jussi Vatanen) tuhoaa kk-pesäkkeen kasapanoksel- eeppisestä romaanista, mikä tietenkin he- Väinö Linnan la. Kohtauksen vaikuttavuus perustuu lähikuvauksiin rätti ihmisissä paljon ihmettelyä ja spekulaatioita. Eten- kin näyttelijävalinnoista tuntui olevan keskusteltavaa ja ja komeaan äänimaailmaan. Kamera kulkee lähel- huumorimiehet Jussi Vatanen ja Aku Hirviniemi saivat lä sotilaita luotisateen ja räjähdysten kajahdellessa runsasta epäilyä osakseen. Spoilereiltakaan ei vältytty, sillä taustalla ja välittömässä läheisyydessä taaten sen, joku valopää tiesi kertoa, että Suomi häviää sodan. että taistelukohtaus pitää tiukasti otteessaan, ja niin pitävät myöhemmätkin. Näiden kiihkeiden kuvausten Uusi Tuntemattoman tulkinta on herättänyt varnitsalaisis- vastapainoksi ohjaaja Aku Louhimies on onnistunut sa kiinnostusta aivan alusta asti, joten oli mahtava tempa- luomaan jylhän kauniita maisemakuvauksia, joista us hallitukselta järjestää mahdollisuus elokuvan porukalla esimerkkinä kohtaus, jossa sotilaat kulkevat rinnak- katsomisesta. Kuulemma alun perin suunnitelmat olivat kaisissa jonoissa läpi myllätyn, kaltevan metsämaas- vielä suureellisemmat. Piti vuokrata elokuvasali omaan ton kameran kuvatessa heidän yläpuolellaan kulkien käyttöön jne. mutta loppujen lopuksi ryhmäliput yleiseen hitaasti eteenpäin. näytökseen olivat erittäin hyvä vaihtoehto. Idean isä oli Pyry Saloranta ja käytännön järjestelyt hoitivat Susanna Koivistoinen ja Tommi Anttalainen. En tiedä, miten pal- En varmastikaan ollut ainoa, jolla oli varsin vahvat en- jon vaivaa elokuvaillasta koitui järjestäjille, mutta ainakin nakkoluulot niistä näyttelijöistä, jotka ovat tulleet tu- meille osallistujille ilta oli tehty erittäin mukavaksi ja kaik- tuksi viihdeohjelmista ja komediaelokuvista. Vatasen ki sujui jouhevasti. Tosin, lippujenhaltija Susanna, saapui osalta tämä ennakkoluulo oli saman tien tiessään jo viimeisenä paikalle, jolloin koettiin humoristinen hetki, edellä mainitun kohtauksen jälkeen. Hän tekee yhden kun kolmekymmentä varnitsalaista ryntää ulos hakemaan elokuvan parhaimmista suorituksista vähäpuheisena lippuaan. Siinähän sitten jonotettiin oikein kauniisti, ku- ja vakavana Koskelana. Tämä irtiotto huumorirooleis- ten suomalaisen kuuluukin. Taisipa siihen jonoon liittyä ta korosti minulle entisestään hahmon vaikuttavuut- muutama viaton ohikulkijakin, mutta heidät ohjattiin jat- ta, sillä olen tottunut näkemään Vatasen komedioissa. kamaan matkaansa. Toinen näistä ennakkoluulojen kolhimista suorittajis- Elokuvasta oheisen ja varsinaisen arvostelun on kirjoitta- ta oli Aku Hirviniemi, joka Hietasen roolissa jatkaa nut Leo Leskinen, joka ehti käydä katsomassa elokuvan jo huumorimiehen uraansa, mutta tämä ei suinkaan ennen Varnitsan leffavierailua. Itse tyydyn kertomaan, että johtanut pelkäämääni epäuskottavuuteen, vaan Hir- hartiani kipeytyivät, koska elokuva oli niin intensiivinen ja viniemi eläytyy rooliinsa siinä määrin että saa minun jännittävä siitäkin huolimatta, että juonen tiesi etukäteen. kirjoissani täysin puhtaat paperit. Sitä paitsi Hietasen Myös kanssavarnitsalaiset olivat sen verran vaikuttuneita haavoittuminen ja kuolema on yksi elokuvan pysäyt- uudesta Tuntemattomasta, etteivät kaikki lähteneet suo- tävimmistä kohtauksista Akun pistäessä kaiken peliin. raan kotiin, vaan suuri joukko jäi keskustelemaan elokuvas- ta Tapion eteen. Jos olisi ollut mikä muu päivä tahansa kuin Korkeasta ikärajastaan huolimatta Tuntemattomassa maanantai, niin uskon, että keskustelua oltaisiin jatkettu ei kuitenkaan missään nimessä mässäillä raakuuksil- jossain kuppilassa. Kuitenkin illan kylmyys ja seuraavan - aamun aikaiset luennot saivat kokeneemmankin yökyöpe- lin suuntaamaan kotia kohti. raajoja ja suolenpätkiä ei ruutuun heitellä. Yksi asiaan liittyväla. Hauhian epäkohta pääosuma kuitenkin on melko löytyy, graafinen, sillä siinä mutta missä irto Elokuvaillan runsas osanotto kertoo kuitenkin siitä, että Lehdon kuolema oli mielestäni alkuperäisen elokuvan tämän tyylisille tapahtumille on tilausta Varnitsassa. Odo- järkyttävin mutta samalla vaikuttavin kohtaus, niin tammekin innolla, mitä kaikkea uusi kulttuurivastaava kek- Louhimiehen versioinnissa koko kärsimysnäytelmä sii meille ensi vuonna! - Hilla Kalmari 10 sivuutetaan. Syy ei voi olla kohtauksen yltiöbrutaalius, sillä elokuvan lopusta löytyy piippu-suu- hun-kohtaus, eikä kamera taltioi siinä pelkkää ääntä. Valituksenaiheet jäävät kuitenkin vähäisiksi, ja seuraavat plussat tulevatkin molempien sotaosapuolten vähemmän kunniakkaiden tekojen huomi- oinnista: Ruumiita ryöstetään, vankia ammutaan selkään, teloitettuja suomalaisia löydetään kylästä, alaston venäläinen kituu tienposkessa. Kaatumisesta ei kuitenkaan tehdä teatraalista – kun osuma tulee, niin sotilas tömähtää maahan, olipa kyseessä päähenkilö tai ei.

Päähenkilöistä suurimman kiitoksen saa Eero Aho Rokkana, vaikka ensi alkuun luulin olevan liki mahdoton tehtävä täyttää Reino Tolvasen saappaat. Ahon suoritus on sekä hauska että koskettava, ja näin ollen hahmon moniulotteisuus toteutuu. Myös Johannes Holopainen on loistava ja sopii Kari- luodon rooliin kuin nappi otsaan. Nuoren upseerin hahmokehityksen ympyrä sulkeutuu, kun ensim- mäisen hyökkäyksen alussa koettu epävarmuus ja pelko palaavat lopun epätoivoisessa taistelussa. Myös puna-armeijan materiaalinen ylivoima tuodaan traagisesti esille: Panssarivaunun tuhoaminen vaatii Koskelan hengen, mutta seuraava vaunu lähestyy jo kulman takaa. Aku Louhimiehen Tuntema- ton sotilas on erittäin onnistunut elokuva minun sotaelokuvamittarillani ja tekee kotimaan suurena juhlavuotena kunniaa Väinö Linnan romaa- nille ja Edvin Laineen

Arvosana: 1954/2017 filmatisoinnille.

- Leo Leskinen

Tuntemattoman leffalippu on muoviämpärin jälkeen toiseksi parasta, mitä suomalainen voi jonottaa

Top 3 kuumimmat suomalaiset historialliset henkilöt

Naiset: Miehet: 1. Armi Kuusela 1. Lauri Törni

2. Ansa Ikonen 2. Wäinö Aaltonen

3. Tauno Palo 3. Laila Kinnunen

11 POIS ALTA! NYT TULEE VAHVAT, ITSENÄISET NAISET!

Tämä kirjoitus on omistettu kaikille naisoletetuille, mutta puhuttakoon heistä lyhenteellä nainen.

Millainen on vahva itsenäinen nainen? Tätä lähdimme selvittämään näin Varnitsa lehden itsenäi-

tyhjentävän listan niistä faktoista, joista tunnistaa vahvan ja itsenäisen naisen. Empiirisen tutkimuksen jasyys-teeman historiallisen vuoksi. kontekstin Tiedenaisina muodossa otimme nyt arvoimmeaineistoksi väitteiden Voice.fi:n luotettavan,pitävyyttä. analyyttisen ja harvinaisen

1. Väite: Hän ei kysy lupaa keneltäkään. Hän ei pelkää 2. Väite: Hänellä on selkeät mielipiteet. seistä valintojensa takana Vahva itsenäinen nainen uskaltaa huu- Tapaus tosielämästä: Vahva itsenäinen taa, mikäli jokin asia ottaa pannuun. Oli nainen ei kysele, voiko hän istua seu- se sitten hius ravintola-annoksessa tai raan tai kysele treffeillä voiko hän hakea tietyn merkkisen auton määrätietoinen vielä yhden oluen tai 24 senttiä punk- valikointi taksijonossa. kua. Hän ei myöskään häpeile näiden seurauksia, Historiallinen henkilö: Presidentti Tarja Halonen. että mies kehuu naisen itsenäisyyttä ja vahvaa persoonaa, On toki ymmärrettävää, ettei hän voinut laukoa omia mie- muttavaan on tästä oma ei itsensä vaan seuraa loppuun jatkoa asti. (ts. Treffit koki päättyvät itsensä heikom siihen,- lipiteitään ollessaan presidentti ja kautensa aikana hänet maksi). Vahva itsenäinen nainen ei lannistu, vaan jatkaa leimattiinkin turhan usein nyssykkä muumimammaksi. iltaa ja etsii itselleen seuraa, vaikka vähän huonompaakin. Toisaalta hänen puolisonsa leimattiin vielä pahemmaksi nyysäksi. Halonen on kuitenkin tehnyt näyttävän poliittisen Historiallinen henkilö: Kaija Koo. uran, ja aloittanut työnsä kansanedustajana tuomalla vas- Hän rokkaa festarilavoja, eikä häpeile sitä vaikka ikä on tasyntyneen vauvansa Arkadianmäelle ja vähät välittänyt tuonut lisäkiloja ja kävelykepin. Nämä seikat unohtaen muiden mielipiteistä. Hän on myös toiminut muun muas- tätä diivaa voidaankin kutsua Suomen Madonnaksi, jolle ei sa SETA:n puheenjohtajana, joka kertoo hänen yhdestä kuka tahansa junttijuntunen availe auton ovia. tärkeimmästä vahvuudestaan: Seistä yhdenvertaisuuden Kunniamaininta: Ylpeydellä Heidi Turunen. puolestapuhujana laittamalla itsensä likoon aikana, jolloin homoseksuaalisuus saatiin vasta poistettua rikoslaista. Kunniamaininta: Emmi Vähäkangas. 3. Väite: Hän ei kaipaa hyväksyntääsi. ”Ei kiinnosta” ja ”Mitä vittua?” ovat usein häneltä kuullut vahvat argumentit, jotka toimivat lähes tilanteessa kuin ti- Vahva, itsenäinen nainen ei ujostele mi- lanteessa. Hän myös kertoo, mikäli hieno olut on ihan kuraa käli hänen hameensa paljastaa liikaa verrattuna hänen lempiolueensa KOFFiin. reittä hautajaisissa, eikä kuuntele mum- mojen tuomintaa. Häntä ei myöskään jää harmittamaan mikäli on humalapäissään lipsauttanut jotain, mikä oli hänestä oikein, mutta kuulijasta ehkä jopa loukkaavaa. Hän on aina rehellinen ja oma itsensä, eikä jaksa jäädä murehtimaan, jos totuus satutti. Vahvuutta ja itsenäisyyttä on kuitenkin se, että hän myöntää, jos tilan- ne meni överiksi ja suusta pääsi sammakoita. ”Anteeksi” ja ”kiitos” eivät ole kirosanoja hänelle.

Historiallinen henkilö: Hertta Kuusinen. Kommunismi ei lähtenyt hänestä, vaikka se tuottikin hänelle linnareissun ja elämänsä suurimman menetyksen, eli ainoan poikansa. Kunniamaininta: Marttina Aitolehti, tunnusti häpeissään Seiskalle oman rattijuopumuksena, joka on toimituksen mukaan hyvin tuomittava teko, etenkin pienten lasten äi- diltä.

12 4. Väite: Hän uskaltaa ottaa kunnian teoistaan. 5. Väite: Hän ei yritä saada ihmisiä pitämään itsestään.

5/5 kandista tai vihdoin läpi mennyt Hän nauttii suosiosta ja huomiosta, oikiksen kurssi. Hän ei leuhki, mutta mutta ei nuupahda mikäli hänen ole- muistaa kyllä mainita, jos näistä tu- muksensa ei miellytä kaikkia. Hän ei lee puhetta ja nauttii kaveriporukan hauku katkeruuttaan vaan periaatteel- keskuudessa skumppapullon tai pari juhlan kunniaksi. lisuuttaan. Mikäli joku on urpo, hän kyllä myös näyttää sen. Toisaalta, mikäli hän epäonnistuu, hän analysoi tilanteen, tunnustaa tappionsa, eikä lähde syyttelemään muita. Vas- Historiallinen henkilö: Elisabeth Rehn. Hän oli Suomen toinkäymiset eivät ole hänelle lamaantumisen merkki, ja Euroopan ensimmäinen naispuolinen puolustusministe- vaan niistä hän nousee kuin feeniks tuhkastaan. ri. Hän oli nainen oikealta. Hän sai naiset armeijaan, joka aiemmin oli ollut vain vitsi suomalaisissa hupielokuvissa. Historiallinen henkilö: Hänellä oli paljon poliittisia kilpailijoita, ja etenkin mies- ovat iskeneet lukijoihin Suomessa ja maan ulkopuolella puolisten keskuudessa hänelle naureskeltiin. kuin kuuma veitsi voihin. SofiHän Oksanen.on nauttinut Hänen siitä, teoksensa kuin hä- Kunniamaininta: Ex-kansanedustaja Rosa Meriläinen. nen tarinansa ja taustansa ovat koskettaneet monia. Hän on kansainvälisesti palkittu kirjailija, joka ei häpeile sano- miaan tai esittäisi jotain muuta kuin mitä on. Kunniamaininta: Sanni Grahn-Laasonen. Hän on ylpeästi puolustanut koulutusleikkauksia, todistusvalintaa ja kor- keakouluvisioita 2030. No other words. Must be strong woman.

6. Väite: Hän ei pelkää - häntä pelätään.

Tämä voi olla vahvalle itsenäiselle naiselle asia, jota hän ei itse tunnista tai tunnusta. Koska hän ei itse pelkää vastaantulevaa, ei hän osaa aina olettaa sitä muiltakaan. Tämä piirre osoittautuu usein ryhmätilanteissa, joissa vahva itsenäinen nainen ei osaa hillitä itseään ja saattaa unohtaa muiden läsnäolon tyystin. Hän tiedostaa ongelmansa, mutta usein ne unohtuvat jo päivän aikana. Myös ni- met voivat olla vahvalle itsenäiselle naiselle haastavia, sillä mitä niillä kaikilla nyt tekee. Hän kuitenkin haluaa tuntea ne keiltä saa jotain, oli sitten kyse seksistä tai ilmaisesta junalipusta.

Historiallinen henkilö: Armi Ratia. Hän teki Marimekosta tunnetuimman suomalaisen brändin. Hänen oudoista rie- vuistaan ja rääsyistään ei uskottu tulevan mitään, mutta Ratia teki niistä tunnetuimman suomalaisen brändin. Hän oli liikenainen, joka ei pelännyt takaiskuja ja nöyryyttämistä, hän laittoi muut pelkäämään häntä. Tästä olemme saaneet lukea paljonkin hänen läheisiltään ja yhteistyökumppaneiltaan. Kunniamaininta: Kaikille niille, joilla on kova ääni ja kovat halut.

Top 6: mistä erottaa vahvan itsenäisen naisen ihan tavallisesta naisesta:

1. Hän uskaltaa mennä yksin naisten vessaa, kiireessä myös miesten vessaan. 2. Hän kantaa itse kauppakassinsa kaupasta kotiin. 3. Hän voi avata ovia miehille ja saa jopa omat hillopurkkinsa auki. 4. Miehen korvike, missä tahansa muodossa, on hänelle kirosana. 5. Hänellä nousee savua korvista, jos joku erehtyy arvostelemaan hänen ajotaitojaan, vedoten su- kupuoleen.

Ps.Loppukaneettina Emme ole vasemmistolaisia, olemme hyvin vaikkasamaa jutustamieltä Voice.fi:n voisikin niin toimituksen päätellä. kanssa vahvojen naisten piirteistä.

Lähdeaineisto: Strong Independent women, https://www.voice.fi/suhteet/a-79592 13 Varnitsan hallitus 2018 esittäytyy

Eero Toroi (3.vsk) - Puheenjohtaja Jaakko Kangasmäki (3.vsk) - Koposopo ja varapuheenjohtaja Kalakukkokaupungin kasvattien hallintakausi Varnit- sassa sai kolmannen kauden, kun syyskokouksessa pu- Kaksi ja puoli opiskeluvuotta, yksi onnistunut halli- heenjohtajaksi valittiin Kuopiosta kotoisin oleva Eero tuskausi takana ja nyt varmasti toinen sellainen myös Toroi. Kolmatta vuotta historiaa opiskeleva Eero on edessä. Seinäjoelta kotoisin oleva Jaakko on toden teolla toiminut hallituksessa aiemmin KulLina ja hupiukkona, osoittautunut mahdollisuudeksi Varnitsalle ja sen jäse- joten Eeron voisi sanoa olevan jo vanha tekijä. Onnistu- nistölle. Jaakko on menevä, sosiaalinen ja suorasanainen neen huvivastaavakauden jälkeen (jolloin lanseerattiin kaveri, joka osallistuu aktiivisesti Varnitsan toimintaan, muun muassa Varnitsan limudisko) onkin oikein sopi- mutta pystyy ansiokkaasti hoitamaan myös opintoihin vaa siirtyä laivan kapteeniksi. Tuore puheenjohtaja on liittyvät tehtävät. Mikäli kaljaa on tarjolla, niin Jaakon vapaa-ajallaan musiikillisesti hyvin aktiivinen; kitaraa kohdalla kaikki nuo edellä mainitut ominaisuudet ko- Eero soittaa Varnitsan Kovat arvot-bändissä ja rumpuja rostuvat entisestään. No, paitsi tuo viimeinen.. Jaakko John & The Sons yhtyeessä. Onpa Eero nähty myös esiin- on ehkä tunnetuin näky Varnitsan urheilutapahtumissa. tymässä Varnitsan perinteisissä Varsinkin silloin, kun tarvitaan lavatansseissa sekä pikkujou- ratkaisuvoimaa. Hänet voi luissa. Hallitustoiminnan sekä esimerkiksi bongata lähes musisoinnin ohella Eerolta aina pelikentältä yliopiston kuitenkin löytyy aikaa omalle salibandyliigassa, kun vaih- vuosikurssilleen ja opiskeluka- topenkillä olevien varnitsa- vereilleen. Yleensä siellä missä laisten kädet nousevat maa- on kolmatta vuosikurssia tai lin merkkinä kattoa kohden. varnitsalaisia ylipäätään, siel- Jaakon kaltaisia tyyppejä tä voi olettaa myös löytävänsä tarvitaan ehdottomasti hal- Eeron. lituksessa ja ainejärjestössä.

Marko Haverinen (4.vsk) - Pinja Vuorinen (2.vsk) - Rahastonhoitaja Sihteeri Rahakirstun uudeksi varti- Sihteerin toimenkuva on uudis- jaksi valikoitui ensi vuodelle tunut ja muuttanut muotoaan tämä Sotkamon paras lahja tiedotus- ja uusmediavas- maailmalle (heti Jymyn ja taavaan toimen integroinnin pesäpallon jälkeen). Marko myötä. Kuka siis sopisikaan jatkaa perinteistä kainuu- parhaiten tähän Sihteeri 2.0.- laista linjaa taloudenpidos- toimeen, kuin Kouvolan har- sa. Nälkämaalaiseen tapaan maasta siimeksestä kotoisin rahahanat pidetään tiukasti oleva taitava ja aktiivinen so- kiinni eikä turhuuksiin sor- mettaja, 21-vuotias Pinja. ruta. Hallitusvuosi on hänen ensimmäisensä ja Marko aloittaakin hommansa innolla ja tarmolla. Markon tun- Tämä 2. vsk:n edustaja sekä tuleva historian ja ruotsin nistat komeista Günther-viiksistä ja miehekkäistä, kova- opettaja harrastaa vapaa-ajallaan lenkkeilyä ja pilkun lä- äänisistä kiljahduksista Varnitsan tapahtumissa. Markoa hennellessä karaokea. Lisäksi hän lukee mielellään suo- kannattaa lähestyä siiderin tai lonkeron kera, sillä kal- malaista kaunokirjallisuutta sekä hoitaa ahkerasti lem- jaan hän ei suostu koskemaan. Urheilun puolella Marko mikkejään, akvaariokaloja. on kruunaamaton kuningas sulkapallossa; meriittinä hä- Tulevalta sihteeriltä löytyy lisäksi muutama salainen nellä onkin Varnitsan kovatasoisen sulkapalloturnauk- bravuuri, urheilun puolella keilaus ja keittiön puolella sen mestaruus. Ensi vuonna voimmekin luottaa talouden tomaattipiirakan leivonta. Hän on luonnollinen valinta pysyvän mallillaan Markon hellässä huomassa. hoitamaan myös Varnitsan propagandakoneistoa, sillä jakavathan hän ja itse Fidel Castro saman syntymäpäi- vän.

14 Petra Puustjärvi (3.vsk) - Minna Simola (3.vsk) - Tapahtumavastaava Tapahtumavastaava

Mitä ihmettä? Taas yksi savolai- Minna on iloinen ja rei- nen hallitukseen? Ja vielä kuopio- pas 24-vuotias uunituore lainen?! Elämä sen kuin paranee! Varnitsan tapahtumavas- Kolmannen vuosikurssin räväkkä taava. Hän on alun perin punapää Petra astuu ensimmäistä kotoisin Helsingistä, ja kertaa hallitukseen ja laittaa heti Joensuuhun hän on pää- vaativat tapahtumavastaavan saap- tynyt Forssan ja Työväen paat jalkaansa. Vaikka hän ei hal- akatemian kautta. Kol- lituksessa olekaan aiemmin vielä matta vuosikurssia käy- ollut, on hän ollut aktiivinen toimi- vä Minna on vakiokalus- ja Varnitsassa. Viime keväänä hän toa Varnitsan tapahtumissa. johti Lavatanssien toimikuntaa onnis- Hänen vapaa-ajantoimintansa koostuukin Varnitsan tuneesti ja lisäksi hän on ollut muissakin projekteissa jutuista, salilla käymisestä, lukemisesta sekä elokuvien kuten Hol-seminaarin ja Tule HiMaan-projektin järjes- ja tv-sarjojen katselusta. Hän käy myös satunnaisesti tämisessä mukana. Erityisesti näistä on jäänyt mieleen pelailemassa Varnitsan liikuntavuorolla. Kaikenlainen huikeat promovideot, joita Petra on ollut suunnittele- taide on hänen sydäntään lähellä: Minna on harrasta- massa ja toteuttamassa. Petra tuntuu usein myös hen- nut muun muassa piirtämistä, maalausta ja kanteleen gailevan Uotisen kanssa. Ei siis puhuta nyt Jormasta, soittamista. Minnalla on mittava kokemus järjestötoi- vaan hänen kissastaan. Erikoisena juttuna voisi maini- minnasta jo ajalta ennen Varnitsaa, joten tapahtuma- ta, että Petra saattaa silloin tällöin astua myös Lego-uk- vastaavan pesti on hänelle luonnollinen askel sihteerin kelin saappaisiin. Mitäs tämä tarkoittaa? Kysy lisää itse tehtävästä eteenpäin. Vaikka Minnalla onkin monta Petralta! rautaa tulessa, hänen organisaatiokykynsä ansiosta ensi vuoden tapahtumat ovat varmasti hyvissä käsissä.

Milka Mustonen (4.vsk) - Päätoimittaja Esa Korpi (3.vsk) - Liikuntavastaava Milka on taitava piirtäjä ja maalari. Hänen kätten jäl- keään voi ihailla niin Instagramista kuin meidän Varnit- Esa on Varnitsan hallituksen uusia kasvoja ja tulee hoi- san omasta kukkahattutäti-haalarimerkistäkin! Myös tamaan KulLista katkennutta liikuntavastaavan roolia. Varnitsa-lehden Liehu ja Luihu –sarjiksen kuvitus on Esa on sosiaalinen, iloinen ja innokas jääkiekkofani. Milkan käsialaa. Hän aikookin nyt tulevana päätoimit- Alun perin sipoolainen, Kajaanin kautta Joensuuhun tajana parantaa Varnitsa-lehden ulkoasua ja tuoda tai- päätynyt Korven Esa tunnetaan parhaiten kolmannen teellista osaamistaan enemmän mukaan. Milka tunne- vuosikurssin isähahmona. Esan voit löytää suurim- taan myös raskaan metallimusiikin ystävänä ja hänet malla todennäköisyydellä punttisalilta päivittämässä saattaa bongata polvet veressä Stam1nan mosh pitistä Snapchattia, Subwaysta keräämässä bonuspisteitä il- tai peräti wall of death:ista. Hän kuvaa oman perusil- maiseen 15cm patonkiin tai Fides ry:n tapahtumista. meensä olevan ”resting bitch face”, mutta ei pidä antaa Esa tunnetaan myös Suvantokadun K-Marketin kaut- ilmeen hämätä, sillä tuutorinakin toimiva Milka on ihan ta aikain asiakaspalveluintoisimpana kassahenkilö- loistotyyppi! Milka on myös opettanut meille, että jos nä, syyskuusta lähtien. Esalla on joku Imatralla sanoo sinulle ”vittu mie tapan siut”, niin vahva kendojanaritausta, jota ulkopaikkakuntalaisen ei tule al- hän käy toisinaan päivittämässä kaa nauramaan tälle hupaisalle Jokipoikien otteluiden järjestyk- sanaparrelle, vaan tässä kohtaa senvalvojana. Esa on osallistunut on hyvä ottaa jalat alleen. Milka aktiivisesti Varnitsan liikuntata- saattaa ehkä myös olla hieman pahtumiin ja muuhunkin toimin- tapaturma-altis, sillä hän saat- taan fuksivuodesta lähtien, joten taa löytää itsensä illan vieton ei liene kenellekään epäselvää, jälkeen rakennustyömaalta tai että liikuntavastaavan tehtävät hän on mennyt satuttamaan it- tulevat hoitumaan vahvan urhei- seään, kun on liukkaalla kelillä lutaustan siivittämänä loistavasti. yrittänyt suojella darrapizzaan- sa ja loukannut siinä rytäkässä itsensä. 15 u Pauliina Koskimäki (4.vsk) - Järjestövastaava Tommi Anttalainen (4.vsk) - Kulttuurivastaava

Tuore järjestövas- Kulttuurivastaavan taavamme Paulii- tehtävä on hallituk- na on 23-vuotias sellemme uusi, mutta neljännen vuosi- siihen valittu henkilö kurssin opiskelija on jo monessa keitok- Nurmosta, Sei- sessa keitetty koko näjoen kupeesta. Varnitsan oma Tomp- Omien sanojensa sukka, Tommi Antta- mukaan Paulii- lainen. Viimeisimmäs- na omistaa puu- sä hallituksessa hän kon, eikä tämän toimi rahastonhoita- pohjanmaalaisen jana ja toteutti monia sanoja kannata suuria harppauksia epäillä. Puukko- ainejärjestömme ta- junkkarien henki elää vahvana tässä naisessa. Aineen- louden kehittämiseksi. Tommi on syntyisin Kainuun sy- opettaja-opinnoilta jäävällä vapaa-ajallaan Pauliina dänmailta Kajaanista, minkä vuoksi Nälkämaan laulu ja kartuttaa historiaa käsittelevien kirjojen kokoelmaan- pettuleipä eivät ole jääneet hänelle täysin vieraiksi. Aika sa, jumppaa, ja toimii eräässä poliittisessa nuorisojär- täällä Joensuussa opiskelijana on kulunut kuin varkain jestössä. Sanavalmiina ja sosiaalisena Pauliina tulee sillä Tommikin on jo 4. vuosikurssia. Viikinkimäisistä varmasti pitämään Varnitsan lipun korkealla, ja saa hiustyyleistä ja kateutta herättävästä parrastaan myös- fuksitkin liittymään Speciaan, tarvittaessa esi-isiensä kin mainetta niittänyt mies on omistautunut politiikalle keinoja käyttämällä. Keskustan riveissä. Tämän ohella hänellä on laaja-alai- nen kokemus järjestötoiminnasta ja vaikuttamisesta sen monilla eri tasoilla.; mainittakoon hänen aloittavan tänä syksynä jo toinen kautensa ISYY:n edustajistossa. Ylei- sesti voidaan todeta tekojen puhuvan puolestaan, minkä vuoksi Tommi tunnetaan ainejärjestömme keskuudes- sa tekijämiehenä, jonka sanaan pystyy aina luottamaan kuin vuoreen.

16 Mökittömän isänmaa Työmiehen artikkelissa Mökittömän isänmaa (10.10.1901), kuvataan hyvin aikalaisten jakautu- nutta käsitystä isänmaasta. Artikkelin lopussa lukee näin:

”Kaikki nuo ikihonkia kasvavat metsät, nuo sulotuoksuiset nurmet, aaltoilevat viljapellot, kauniit puutarhat ja kedot, joista me saamme täysin siemauksin nauttia elämäniloa, kaikki nuo laajat, välkkyvät kalavedet, joitten keskellä lehtevät saaret kohoavat, kaikki nuo pauhaavat kosket, jois- sa myllyt yötä päivää jauhavat meille leipää syödäksemme, kaikki ne ovat sinun, minä sanon sinun isänmaatasi, jota sinun tulee palavalla sydämellä rakastaa vastalahjaksi siitä yltäkylläisyydestä hyvyydestä, mitä se sinulle ja sinun lapsillesi tarjoaa ja siitä suojasta, jonka se sinulle niin äidil- lisellä rakkaudella tarjoaa. ..Näitä tämmöisiä loisia, jotka näyttävät muitten taakaksi syntyneen tähän isänmaahan, löytyy satoja. Heitä ei sovi kovin paljoa velvoittaa muitten isänmaata rakas- tamaan, sillä siitä voi johtua luvattoman rakkauden ikävät seuraukset. Mistä tahansa he saavat leivänansioita ja tilapäisen suojan, siinä on heidän isänmaansa. Siinä on niin hyvä olla. Ei mökittö- mällä loisella ole jalankaan leveyttä isänmaata, eikä toisen omaa saa paljoakaan rakastaa. Maan- tiekin on toisen maata. Sillä kulkeakseen täytyy hänellä olla taskussaan lupakirja, joka osoittaa, että hän on matkalla muualle työnansiota hakemaan. Isää vailla on moni, mutta isänmaata on vailla niitäkin, joilla isä on elossa”.

Mitä isänmaa siis itse kullekin voi tänä päivänä tar- koittaa? Me opiskelijat emme omista paljoakaan. Me yleensä asumme vuokrakodissa, mutta niin kuin sanotaan ”Kotini on linnani”. Ehkäpä meidän pieni vuokrayksiömme edustaa meille omaa isänmaata parhaillaan. Ehkäpä meidän kotimme ja isänmaamme on meidän perheemme tai ystäviemme keskuudessa. Ehkä jossain kauniissa maisemassa tai paikassa, jos- sa on hyvä olla ja levähtää. Tarvitseeko käsityksemme isänmaasta olla jokaisella samanlainen? Pitääkö isän- maamme olla juuri se, mikä karttakirjaan on piirretty? Yli sata vuota sitten Suomen taiteen kultakausi tuotti mahtipontisia ja kansallismielisiä maalauksia isän- maasta ja oppineet pitivät puheita, jotka huokuivat kansallismielisyyttä ja ylistivät isänmaata. Tällainen käsitys isänmaasta köyhälistöllä ei kuitenkaan ollut. Sen ajan isänmaa oli vain sortanut heitä ja pitänyt hei- tä eriarvoisessa asemassa toisiin verrattuna. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, mutta olisi mielenkiintoista tietää millainenkohan käsitys Suomesta on koditto- malla tai koulukiusatulla tai vaikkapa sellaisella, joka ei missään vaiheessa ole meidän yhteiskuntaamme sopeutunut?

-Pauliina

17 Varnitsan Suuret suomalaiset

Vuonna 2004 Yleisradio järjesti Suuret suomalaiset-äänestyksen, jossa suomalaiset pää- sivät valitsemaan maamme historian merkittävimmän henkilön. Suomen 100-vuotisjuh- lan innostamana Varnitsa-lehden toimitus yritti koostaa oman listansa kykenemättä kui- tenkaan nimeämään yhtäkään historiallisesti merkittävää varnitsalaista.

Tyydyimmekin sen sijaan etsimään YLEn äänestyksen kärkikymmenikölle vastinparit Varnitsan jäsenistön keskuudesta. Näihin päädyimme:

1. C.G.E. Mannerheim, presidentti - Roope Stenbäck (fuksi)

Suomen marsalkan saappaita ei ole helppo täyttää. Varnitsan mu- kaelma suurten suomalaisten listauksesta vaatii kuitenkin myös nu- mero ykkösen ja hän on fuksi-Roope. Mikä rinnastaa Roopen tähän historialliseen suurmieheen? Hallitsevat otteet säbäliigan taistelu- kentillä? Huomiota herättävä pituus? Viikset, joita kadehtisivat niin Friedrich Nietzsche, Salvador Dali kuin Ron Jeremykin? Totta tosiaan, Roope kuuluu Mannerheimiksi, kuten ananas kuuluu pitsaan.

2. Risto Ryti, presidentti – Minna Simola (3.vsk)

Kuka siivoaa kahvivuoron jälkeen? Minna hoitaa. Kuka ottaa juoru- laatikon mukaan Suvakselta? Minna hoitaa. Kuka rupeaa Varnitsan tapahtumavastaavaksi? Minna hoitaa. Kuka allekirjoittaa sopimuk- sen Ribbentropin kanssa? Minna hoitaa.

Minna on Rytin lailla osoittanut esimerkillistä omistautuneisuutta sihteerin toimessaan vuotena. Kun jonkun on uhrattava itsensä jonkin akuutin, mutta välttämättömän toimenpiteen suorittamisen nimissä, on hän aina vapaaehtoisena. Palkkioksi hän saa vuoden kuritushuo- netta Varnitsan tapahtumavastaavan ominaisuudessa. Hän ansaitsisi Lasse Lehtisen puolestapuhujakseen Vuoden historianopiskelija-ää- nestyksessä. Miksei Varnitsan hallitus ole käynnistänyt keskustelua Minnan kunnian palauttamisesta?

3. Urho Kekkonen, presidentti – Tommi Anttalainen (4.vsk)

Äärikepulainen, joka tekee kaikkensa yleisen edun ajamiseksi keino- ja kaihtamatta ja saa käännytettyä paatuneen vasemmistolaisenkin puolelleen. Vaiko sittenkin perkeleen törkee diktaattori?

Tommi on Varnitsan suvereniteetin takuumies. Hän ei vain kannata YYA:ta, hän on YYA. Jos ISYY laittaa noottia Suvaksen vuokran roikku- essa, Tommi sovittelee ja neuvottelee ja pitää suhteet kunnossa. Niin kuin Kekkonen kiipeää palmuun, myös Tommi kipuaa vaikka perse edellä puuhun, jotta sovitut hommat saadaan hoidettua. Kunpa hal- litustoverit vain muistaisivat ottaa aina kuitin yhdistykselle tehtyjen ostosten jälkeen. Saatanan tunarit!

18 4. Adolf Ehrnrooth, jalkaväenkenraali – Antti Aavaharju (3.vsk)

Symboloiko joku henkilö Varnitsassa sodissamme esiintynyttä yh- teishenkeä? Kun ainejärjestö tarvitsee auttavia käsiä vaikkapa va- rainhankinnassa tai lavatanssien järjestämisessä on Antti paikalla. Tästä motoristista huokuu sotilaallinen ryhdikkyys ja into sotahisto- riaa kohtaan. Jos joku pitäisi valita sotaveteraanien asian puolesta- puhujaksi, olisi Antti mitä mainioin valinta. Voiko lähemmäs Ehrn- roothia päästäkään?

5. Tarja Halonen, presidentti – Heidi Turunen (5.vsk)

Noin vuosi sitten eräs silloinen fuksi vitsaili Heidin hankkineen hius- vinkkinsä Ronald McDonaldilta. Miksei myös Tarja Haloselta, ainakin värin perusteella? Lempeän äitihahmon rooli kuuluu Varnitsassa ehdottomasti yhdelle sen entisistä puheenjohtajista, nimittäin vii- dennen vuosikurssin Heidille. Heidi on onnistunut työntämään sor- mensa milloin mihinkin piirakkaan. Harva olisi uskonut ainejärjestön puheenjohtajan ehtineen töiden ja opintojen ohessa järjestämään kahteen maahan suuntautuvaa opintomatkaa. ISYYn hallituksessa Heidi on myös tuonut varnitsalaista näkökulmaa päätöksentekoon. Muumimamma henkeen ja vereen!

6. Arvo Ylppö, arkkiatri – Pilvi Hatakka (4.vsk)

Vaikka Pilvin uravalinnat eivät ihan johtaneetkaan arkkiatriksi tai Orion Pharman yrityspampuksi, voidaan häntä silti pitää terveys- alalla valveutuneena varnitsalaisena. Farmasian alalla aikoinaan vihkiytyneenä Pilvi omaa parhaan tietotaidon kanssaopiskelijoiden asianmukaiseen rohdottamiseen. Hän on myös kävelevä ja hengittä- vä neuvolajärjestelmä; neuvoja löytyy parisuhdevinkeistä opiskelu- tärppeihin sekä yleiseen elämänkokemuksen jakamiseen.

Arkkiatri Ylpön tapaan Pilvi vannoo liikunnallisuuden nimeen rat- sastuksen muodossa. Lisäksi molemmilla on oma suosikkikorttipe- linsä: Ylpöllä skruuvi ja Pilvillä Hitler.

7. Mikael Agricola, Suomen kirjakielen luoja – Tuomas Poutiainen (n.vsk)

Varnitsan itseoikeutettu Mr. Faktuura. Tuomaksen ansiot Varnitsan kielellisessä kehdossa, Varnitsa-lehdessä, hakevat vertaistaan, vaik- kakaan uuden kirjakielen luontia miehen ansioiksi ei voida lukea. Ainakaan toistaiseksi. Tuomaksen aikana ovat syntyneet Mitä vit- tua-Varnitsan kaltaiset lehden lähihistorian kulmakivet. Lisäksi hän on lehden toisen pääreformaattorin Joni Ylimäen (n.vsk) kanssa Varnitsan maskotteihin rinnastettavien Liehun ja Luihun luoja. Mutta kuten Agricolan saavutukset yltävät kielen lisäksi folkloristiikkaan, on myös Tuomas saavuttanut mainetta lehden ulkopuolella: Varnit- san lippu sekä eräät ainejärjestömme haalarimerkit ovat lähtöisin hänen kynästään. u

19 8. Jean Sibelius, säveltäjä – Heikki Jantunen (n.vsk)

Mies ja piano. Mies ja Finlandia. Niin kuin Sibeliuksen Janne on ainut oikeasti maailmanmainetta saavuttanut suomalainen musiikintekijä, niin on myös Heikki vaatimattoman ainejärjestömme ainut soittotai- toinen jäsen noin seitsemään vuoteen. Soinnuttomia olisivat lukuisat Varnitsan kekkerit pikkujouluista vuosijuhliin olleet ilman Heikin virtuoosimaisia otteita pimputtimen äärellä. Kun aikanaan tulee Hei- kin aika jättää Varnitsan tapahtumat, ei kenellekään tulisi yllätykse- nä, mikäli Varnitsan yleiskokous päätyisi pitämään hiljaisen hetken. Sibeliukselle oli Aino oikea. Heikki taas on ainoa oikea.

9. Aleksis Kivi, kirjailija – Marko Piipponen (2.vsk)

Viime aikoina Varnitsa-lehden toimituskunnasta yksi nousee tuotte- liaisuudessaan ylitse muiden: hän on toisen vuosikurssin Marko. Kir- jailijan vikaa miehessä on, mutta myös toinen piirre osuu silmään. Marko, kuten Aleksis aikoinaan, ui vastavirtaan. Marko ei tunnetusti kulje massan mukana vaan haastaa käsityksiämme luokkahuoneis- sa ja niiden ulkopuolellakin. Protestiehdokkaaksikin itseään ISYYn edustajistovaaleissa kutsunut ehdokas erottui selkeästi muista. Jopa muuan Pekka Siitoin joutuisi tunnustamaan Markon hellittämättö- myyden, asiassa kuin asiassa.

10. Elias Lönnrot, Kalevalan kokoaja – Pinja Vuorinen (2.vsk)

Varnitsalainen ei runoile. Ainakaan kovin usein. Runoissa ei ole mi- tään vikaa, mutta Varnitsan toiminta pyörii jonkin vielä suuren- moisemman taiteen ympärillä. Varnitsalainen ei liiemmin piittaa kansalliseepoksista, kurssimateriaaleista tai edes raamatusta. Varnit- salainen lukee Varnitsa-lehden juoruliitettä. Pinja luo juoruja, Pinja kerää juoruja ja Pinja imee elinvoimansa juoruista. Aurinkokuningas Ludvig XIV saattoi uskoa olevansa valtio. Pinja uskomisen sijaan tie- tää: juoruliite olen minä!

Kunniamainintoina YLEn äänestyksessä sijoille 11-20 sijoittuneet henkilöt sekä heidän varnitsalaiset vastineensa:

11. Matti Nykänen, mäkihyppääjä - Matias Saastamoinen (n.vsk) 12. Väinö Myllyrinne, Suomen pisin mies - Otso Pitkänen (2.vsk) 13. Ville Valo, muusikko - Susanna Koivistoinen (5.vsk) 14. Lalli, talonpoika - Patrik Frangén (fuksi) 15. Väinö Linna, kirjailija - Aino-Kaisa Ahponen (5.vsk) 16. Linus Torvalds, ohjelmoija - Aatu Keijonen (3.vsk) 17. Spede Pasanen, koomikko - Pyry Saloranta (4.vsk) 18. Pentti Linkola, luonnonsuojelija - Riina Kuusinen (2.vsk) 19. Tove Jansson, kirjailija - Petra Puustjärvi (3.vsk) 20. Veikko Hursti, huono-osaisten auttaja - Tomas Dahlström (fuksi) - Otto & Wille K. 20 EU-Suomi: Kritiikki ja itsenäisyys

Kaikki tietävät Suomi-neidon saavan tänä vuon- jälleen eduskunnan ulkopuolella, voi Jussi Hal- na täyteen pyöreät sata vuotta. Euroopan Unioniin la-ahon - liittymisestämme ei ole vielä kuitenkaan kulunut van linjan EU-kritiikillä. Se tarkoittaa kilpailua yhtä pyöreitä vuosia. EU:iin kuulumisella on vai- Väyrysen luotsaama Kansalaispuolueen puolue profiloitua kanssa. Kirjoittajanjälleen ko kutusta myös itsenäisyytemme kannalta, sillä kuu- oma veikkaus on kuitenkin, ettei kysymys eroami- lumalla unioniin on Suomi kiistatta luovuttanut sesta tule olemaan ajankohtainen vielä tällä vuosi- sille kansallista määräysvaltaansa. Eri poliittisten kymmenellä. ryhmien asenteet EU:ta kohtaan vaihtelevat. Lai- tavasemmisto ja oikeistopopulistit ovat kriittisiä Onko Euroopan Unioniin kuuluva Suomen tasa- Unionia kohtaan, mutta lähtökohdat ovat erilaiset. valta sitten itsenäinen? Riippuu keneltä kysyt ja Vasemmistolaista EU-kritiikkiä sävyttää usein ka- vastaajan näkökulmasta. Suomi joutuu ottamaan pitalismi- ja markkinavoimakritiikki. Oikeistopo- Euroopan Unionin, sen kanssa tehdyt sopimuk- pulistien ja radikaalimman oikeiston EU-kritiikki set ja yhteisen rahan huomioon, eli vähintäänkin kohdistuu tavallisesti Unionin ylikansallisuuteen. itsenäisyys on muuttunut. Suomi joutuu toisaalta Osa laitaoikeiston EU-kriittisistä saattaa ajatella samalla tavalla huomioimaan Yhdistyneet Kansa- Unionin olevan pitkällä tähtäimellä jopa uhka suo- kunnat, mutta se ei puutu jäsenmaiden toimintaan malaisuudelle. samalla lailla. Suomella ja muilla EU:n jäsenmailla on kuitenkin runsaasti päätäntävaltaa omiin asioi- Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan selkeästi hinsa. Tärkeintä on muistaa Suomi-neidon voivan yli puolet kannattaa EU-jäsenyyttä ja eroamista myös lähteä omille teilleen Euroopan Unionista. kannattaa enimmillään kolmannes väestöstä. Fi- Enää ei eletä aikoja, jolloin neidot eivät saaneet xit-äänestystä EU-jäsenyydestä tarpeellisena ei liikkua myöhään ulkona ilman esiliinaa. Brexit ää- pitänyt 50 % noin 40 % halutessa äänestyksen. nestyksen jälkeen on Britanniakin lähdössä Unio- Nuorilla oli yliedustus äänestystä kannattaneiden nista. Lähtemällä Iso-Britannia jää kuitenkin yli joukossa . Unionin kannatus on pysynyt suunnil- 700 sopimuksen ulkopuolelle, jotka sen on neuvo- leen samanlaisena kuin syksyn 1994 kansanää- teltava uudestaan . nestyksessä. Isoa osaa suomalaisista ei tunnu an- kara EU-kritiikki liikauttavan suuntaan tai toiseen. Oma näkemykseni Euroopan Unionista on va- Tämä heijastuu myös suurten eduskuntapuoluei- rovaisen myönteinen. Olemme antaneet osan den suhtautumisessa Unioniin, joka on myönteistä kansallisesta päätösvallastamme kapitalistiselle erityisesti Kokoomuksessa ja Sosiaalidemokraa- talousliitolle. Toisaalta on EU:lla ollut maanosas- teissa. Keskustassa jyrkkää EU-kriittistä linjaa samme vakauttava vaikutus ja se tarjoaa areenan edustaa europarlamentaarikko Paavo Väyrynen, yhteistyölle, joka helpottaa pakolaiskriisin kaltais- joka on viime vuodet ollut runsaasti julkisuudessa ten ongelmien ja turvallisuuspoliittisten kysymys- Kansalaispuolueen puheenjohtajana. ten ratkaisua. Asioilla on tietysti kääntöpuolensa. Ongelmiin puuttuminen kunnolla vaatii integraa- Kaksi vuotta sitten kaikki puolueet Perussuoma- tion syventämistä, mikä ei käy kriitikoille vasem- laisia lukuun ottamatta uskoivat Unioniin kuulu- malla tai oikealla laidalla poliittista kenttää. Voin misen olleen Suomi-neidolle hyväksi. Linjaeroja ymmärtää myös miksi EU:hun aikoinaan haluttiin eduskuntapuolueiden välillä löytyi suhtautumi- liittyä, sitä ennen ilmapiiri ja asenne Suomessa oli- sessa TTIP-sopimukseen, ilmastopolitiikassa ja vat paljon sulkeutuneempia. Se on helppo uskoa, EU:n oikeudesta kerätä itse budjettivaransa. Ai- sillä minua ei ollut silloin olemassa. Olen siitä kui- noastaan kaksi puoluetta, Perussuomalaiset ja tenkin samaa mieltä Vasemmistoliiton kanssa, että Vasemmistoliitto, näkivät kuitenkin EU:ssa olevan Euroopan Unioni kaipaa muutosta. Jos sitä ei tule, paljon parantamisen varaa . Perussuomalaisten niin asiat vain pahenevat ja Brexit on tästä oiva mennessä mukaan Juha Sipilän hallitukseen ei esimerkki. ollut enää EU-eroa tai eroäänestystä ajavaa puo- luetta eduskunnassa. Perussuomalaisten ollessa - Karo Kankus

21 SUOMI100 ULTIMAATTINEN WÖYH-LISTA666!

Hyvä Suomi! Torille! Ensimmäiset 100 itsenäi- 4. Puhdas luonto Kliseistäkin kliseisempi, mutta asia mistä pitäisi syyden vuotta takana ja still going strong! Mitäs pitää kynsin hampain kiinni. Maanviljely teki ai- täällä sitten on? Noh: koinaan aika paljon hallaa luonnolle, mutta eipä 1. Tasa-arvo nykyään roskaaminen tai lajittelematta jättäminen Tietoisesti listan kärjessä. Suomi on aikas helkka- ole yhtään sen parempi. Perkele. Tämä on semmo- rin tasa-arvoinen maa ollut aina. Lieneekö syynä sia juttuja mitä on vaikea selittää, jos ei ihmistä ammoisista ajoista vallinnut agraariyhteiskunta, itseään asia kiinnosta sitä hahmota. Käykää met- jolloin työt jaettiin enemmänkin fyysisten ominai- sässä, käykää Kolilla. Historian opiskelijoina luuli- suuksien mukaan, mitä sukupuolta sattuu edus- si tajuavan, että olisi ihan kiva, jos jatkossakin po- tamaan. Vai lieneekö syynä byrokraattinen lain- rukka pääsisi samoilemaan samoihin maisemiin. säädäntö, joka takoi alusta lähtien uppiniskaisiin Niin moni maa on omalta osaltaan kussut tämän päihin, että äänestetääs kaikki? Niin tai näin, kyllä osion, että en edes luettele. tämä homma on aika hyvin hanskassa täällä, kuin verrattuna esimerkiksi moneen Etelä-Euroopan 5. Identiteetti kehitysmaahan. Jaxuja sinne päin sitten niin! Oli sitten kyseessä klassinen hiljainen viinanjuo- ja, joka saunoo kuumassa ja pyörii hangessa, tai 2. Koulutus urhoollinen urbaanisoturi joka uhmaa omaa ter- Opiskelijoilta kiskotaan viimeisetkin leivänmu- veyttään ilmaisen ämpärin perässä, niin suomalai- ruset suusta, jotka sinne eksyivät valtion rahoil- silla on identiteetti. Millainen on stereotyyppinen la. Kyllä, nimittäin Suomessa saa opiskella kaikki slovakialainen? Mitä ominaisuuksia löytyy häh? niin paljon kuin vaan jaksaa. Eikä maksa mitään! Ei mitään edes vähän alusta. On aivan upeaa, että Tottakai keljuttaa opiskelijoihin kohdistuvat leik- näinkin pikkuisella ja syrjäisellä maalla on maa- kaukset, mutta voitaisiin myös muistaa nauttia lu- ilmalla tunnettuja juttuja. Ja se, että kansalla on kukausimaksuttomasta koulutuksesta mikä meille tunnistettava stereotypia, kielii siitä, että meidät on aika pitkään suotu. Kunhan itse koulutuksiin nähdään omana porukkana. Isänmaallisuus on ei liikaa lähdetä sörkkimään, sillä PISAn kärkisi- valitettavasti Suomessa nykyään kirosana, vaikka joilla alusta asti. Jos vieläkin keljuttaa, niin eikun todellisuudessa omasta maastaan pitäminen ja ikiopiskelemaan sitä kandin tutkintoa vaikkapa olemalla ylpeä kansalaisuudestaan pitäisi olla po- Uuteen-Seelantiin tai Australiaan, joissa lukukau- sitiivinen juttu. Kiitti rajakit tästä! Kiitti ihan vitus- simaksut pyörivät n.12 500 – 30 000 euron mää- ti! rissä per lukuvuosi. T: Rölli, Muumipeikko, Pelle-Hermanni ja Suo- 3. Turvallisuus ja sananvapaus mi-verkkarit Keskusta on paskaa, presidentti on pönttö ja Jee- sus oli ihan jeba jäbä! Näin uskaltaa huudella, eikä TOP 5 Paskemmat maat kuin Suomi: tarvitse pelätä, että SuPon koira tulee nuuhkimaan postiluukusta. Nimittäin! Suomi on ihan helkkarin 1. Syyria. turvallinen maa ja täällä saapi pölöttää rauhassa Eipä ole sisällissota ongelmia. mitä haluaa. Harmillisen usein viimeisen sieto- 2. Pohjois-Korea. kykyä viedään äärimmilleen, sikäli mikäli eksyy sella ja suomalaisellaMitä duunarilla? eroa on pohjoiskorealai Suomalainen lukemaan iltasanomien facebook kommentointia minkä tahansa uutisen kohdalla. Mutta se on hyvä saa ruokaa. - näin. Siinä vaiheessa, kun näissä asioissa aletaan 3. Irak. Oikeastaan olisi voinut ottaa melkein min lipsumaan, niin ollaan pahasti syvissä vesissä. Ai kä tahansa Lähi-idän maan. niin, Täällä ei myöskään tarvitse pelätä. Toista se on Belgiassa, missä tilastoitiin 1529 ryöstöä 4. Turkki. - Ei edes Varnitsa-lehti pärjäisi täällä. 100000 ihmistä kohden vuonna 2014. Että kan- nattaa lompakot jättää suosiolla naulakolle, kun 5. Venäjä. Aika harvoin olen kuullut mitään oi astelee tietyn luennoitsijan luennoille…. keasti hyvää itänaapurista. - 22 Suomen kaupunkeja laidasta laitaan

Tässä jutussa esittelen pintapuolisesti eräitä maamme kaupungeiksikin kutsuttuja maalaistaa- jamia. Onhan Suomi pian 100-vuotias, ja sen (Pariisin 1947 häpeärauhan) rajat on täytetty te- räksisellä kansalla, joka on rakentanut koko joukon toinen toistaan hienompia kaupunkeja.

Varkaus

”Varkaus on upea kesäkaupunki”

Suomesta ei takuulla löydy ainuttakaan kaupunkia, joka ei olisi ”kesällä jees paikka.” No, mites ne loput yhdeksän kuukautta? Keski-Savossa sijaitseva Varkaus tarjoaa 21 000 hengen harmaan, jälkiteollisen painajaisen. Historian ystäville tämä menneisyyden loistossaan rypevä, 90-luvun laman ja Kuopion var- jojen väliseen limboon ikuisesti jumiutunut demarihelvetti tarjoaa paljon. Ahlström-niminen heppu osti vuonna 1909 tämän Joroisten ja Leppävirran silloisten kuningaskuntien rajalla sijainneen yhdys- kunnan itselleen ja pisti pystyyn yhden Suomen suurimmista teollisuuskeskuksista. Raha haisi ja laulu soi aina 2000-luvulle asti, kunnes paperikoneet yksi toisensa jälkeen ripustettiin nahkurin orsille.

Noh, savuavista raunioista voi löytää silti jotain. Varkaudessa on Suomen hienoin vesitorni. Se hallitsee ajan henkeen sopivasti nimettyä liikekeskustaa, joka on nimensä mukaisesti yksisuuntainen katu täyn- nä liikkeitä. Bongasin tältä kadulta muun muassa Postipankin mainoksen. Ravintoloista nostan esille innovatiivisesti nimetyt ”Iskender” (arvaatte ehkä, mitä täältä saa) sekä ”Kiina Keittiö”(arvaatte ehkä tämänkin)-mestat. Mitäs muuta? Eräs kaverini asustaa Helsingin Alppilassa suihkuttomassa siivousko- merossa, jota sikäläiset vuokranantajat asunnoksikin kutsuvat. Sen hinnalla saa kolme yksiötä Varka- uden historiallisesta keskustasta, eli Päiviönsaaresta. Päiviönsaari on lempipaikkojani Varkaudessa, ja alkuperäinen pääkallopaikka. Jossain vaiheessa palvelut vaan siirtyivät tuonne edellä mainittuun liike- keskustaan.

Jos kuitenkin Varkauden kaurismäkeläinen inhorealismi alkaa liikaa ahdistaa, niin kaupungin sijainti on mainio. Suuripiirtein sadan kilsan säteellä on Mikkeli, Kuopio, Joensuu ja Jyväskylä. Busseja menee paljon. Junia ei.

Varkautelaisia kuuluisuuksia: Yliopistonlehtori Arto Nevala, taiteilija Esa Pakarinen

u

23 Kouvola

”Tyykkimäkeen…”

Kouvola on kaupunki, joka on maineensa uhri. Varkauden tavoin kyseessä on teollisuuskaupunki, joka on myös todellinen teollisen rakennemuutoksen pahoinvoinnin syöveri. Nykyään Suur-Kouvola on Suo- men 10. suurin kaupunki, joskin on vaarassa menettää paikkansa Porille. Noh, kaikki varmaan lähtö- kohtaisesti inhoavat Kouvolaa, olivat siellä sitten käyneet tai eivät. Kouvola on hyvin lämminhenkinen liikenteen solmukohta kaakkois-Suomessa. Urbaanialueen ulkopuolella on tunnelmallista maaseutua, jossa esiintyy paljon paikallista villieläimistöä, kuten susia, ilveksiä ja työttömiä paperimiehiä.

Nykyinen Kouvola, rock city, syntyi 2009, kun viisi ympäristökuntaa/kaupunkia liittyi Kouvolaan. Itse ydinkouvolan alueella on varmaan noin 30 000 ihmistä. Vastakkaisenasettelu kuusankoskelaisten kans- sa on kuulemma ikuista. En minä tiedä, onko siitä paikasta muutenkaan tullut koskaan mitään muuta positiivista, paitsi Proteesi-bändi? Mitäs Kouvolassa sitten puuhailisi? Kaupassa ei tarvitse ainakaan käydä, koska niitä ei juurikaan ole. Keskustassa on kuitenkin Alko, joka avattiin sinne nyt syksyllä. Vas- tapainoksi löytyy nippu tasokkaita ravintoloita, kuten Lasihelmi, Turistihovi ja Mutteri, joissa saa hy- vällä prosentilla turp…janonsa sammutetuksi. Kesäisin on syytä hengata myös tsaarin aikaisilla talleilla Kivesveto Go Go:n ”Tutti Frutti”-levyn kansipaikalla Eskolanmäen tunnelissa. Harmikseni kuva tuhoutuiKasarminmäellä. edellisen Otin tietokoneen joskus kesällä myötä, selfien, mutta jossamuistot olin ja kunnia säilyy. Kou- volassa on Suomen suurin radiomuseo. Kaupunkia hallitsee yhdessä SDP ja Kokoomus, mikä näkyy muun muassa Kouvolan ennakkoluulottomassa kau- punkisuunnittelussa ja innovatiivisessa betonirakentamisessa. Ketä Kouvo- lasta pitäisi tuntea? Tietysti ikoninen oranssi pikkutakki niskassaan itsensä Suomen kansan verkkokalvoille ikuistanut urheiluvaikuttaja Mika Saukko- nen on yksi. Ja Twist Twist sekä Tsööntsi. Viimeisimpien tietojen mukaan myös Pexi elää vielä.

Oulu

”Tö bikest ööpan sentö ov nortter skändineiviä”

Näin lausuu (elämän k)Oulun ex-kaupunginjohtaja Matti Pennanen kuvaillessaan tätä Pohjolan paska- kaupunnia. Oulussa on ihan helvetisti porukkaa, sekin osittain kuntaliitoksien, osittain lestadiolaisten ansiota. Toisaalta, Oulu on myös kemiläisten Helsinki, joten pelkillä pääministerin serkuilla ja muilla nuijasodan ”vahingoista.” Oulu on tiettävästi maailman ainoa kaupunki, jossa on enemmän työttömiä IT-insinöörejälestamafiosoilla kuin kasvua Espoossa. ei voi selittää. Oulu perustettiin jo 1600-luvun alussa pohjalaisille korvauksena

Oulussa on hyvä ruoka- ja juomaskene. Kaleksia voi vetää Ykän pubissa (jos saat ostettua), tai vaikkapa Snookerissa. Syö burgeria Kauppuri vitosessa tai laita suuhun legendaarista känkkyä. Sitä voit hakea vaikkapa Turtles-pizzeriasta. Oulussa on tietääkseni Suomen ainoa Poutine-ravintola. Oulusta tulee pal- jon tunnettuja henkilöitä, kuten politiikan saralta Kyösti Kallio, K.J. Ståhlberg sekä Junes Lokka. Oulussa on vetoivoimansa ansiosta paljon työttömiä pudokkaita, joilla on aikaa puuhasteluille. Tukikoh- ta-niminen kulttuurikeskus on yksi maamme hienoimpia ja suurimpia DIY/vaihtoehtokulttuurin kehto- ja. Mielenkiintoista Oulun meiningistä tekee sen, että kyseessä on hyvin eristäytynyt paikka. Geenipooli on hieman Kuusamoa suurempi, mutta meininki on sama. Monia varnitsalaisia varmasti ottaa päähän Joensuun sijainti korvessa, mutta muistakaa, että Oulu on vielä kauempana. Dropdead on esiintynyt Oulussa.

24 Pori

”Haist vittu”

Pori on Suomen kaupunki läntisellä rannikolla, jossa asuu noin 85 000 ihmistä. Kun kävin viimeksi Porissa, niin paikalliset kertoivat, että jengi menee jostain syystä mielummin Turkuun tai Tampereelle, Rauma on perseestä ja skinheadilta ei kannata näyttää, ellei ole natsi. Pori on viime vuosina käynyt veristä kamppailua Kouvolan kanssa Suomen 10. suurimman kaupungin tittelistä. Ilmeisesti aivan lä- hivuosina dynaaminen ja vetovoimainen Pori tulee ohittamaan Kouvostoliiton populaation määrässä. Kaupunki sai alkunsa siksi, että Ulvilalla ei tehty enää mitään. Porista tulee esimerkiksi Mamba, Laura Huhtasaari, Samuli Edelmann, Susanna Penttilä ja mm. Nikita Fouganthine. Toisaalta sieltä tulee myös Jussi Lehtisalon kaltaisia henkilöitä. Rokkareille Porin ”Annis” on käsite, joka on elänyt omaa elä- määnsä jo kymmeniä vuosia. Porissa kannattaa ravita itseään sellaisissa paikoissa kuin Toriparlamentti tai Turos Heavy Kebab (ihan oikeesti…). Porin tunnetuin on elintarvike Karhu-olut, joka valmistetaan Keravalla, ja jonka omistavat tanskalaiset.

Kaikilla on varmasti mielikuvansa Porista, mutta minä tahdon kertoa teille, että siellä on oikeasti mukavaa. Ja jos harmittaisi olla Porissa, niin voisi ajatella, että olisi mahdollista joutua asumaan myös Kankaanpääs- sä, jossa on kuitenkin esimerkiksi Kauko Juhantalon patsas.

Lappeenranta

”mie oo myö…”

”Lepra” on Joensuun kaupunkimaisempi kaksoisveli, joka on vielä lähempänä itärajaa. 75 000 lappeen- rantalaista ja ex-joutsenolaista muodostavat keskenään ehkäpä itäisen Suomen itserakkaimman seutu- kunnan. Lappeenrannan suuri hetki oli Pariisin rauhansopimus, minkä jälkeen paljon viipurilaisia aset- tui tähän ruotsalaisten kauppiaiden 1600-luvulla perustamaan tukikohtaan. Paikallisilla, jotka myös villimiehinä (Wilmanstrand) tunnetaan, on tapana käydä ilmeisesti jonkinmoista taistelua elintilasta imatralaisia vastaan. Sota on muutosta. Kaupungin rikas kulttuurielämä tarjoaa esimerkiksi Satanic Warmaster-yhtyeen, jolla on enemmän Facebook-tykkäyksiä kuin Cheekillä. Seurustelu ja nujakointi taas onnistuu vaikkapa Toteemissa, mut- ta itse suosittelisin mielummin Lucky Monkeysia. Kesämäen leipomo ja Tuen grilli ovat erinomaisia paikkoja siirtää nälkäänsä. Pave Maijanen on syntynyt Lappeenrannassa, kuten myös tunnettu alkoholisti Jouni Hynynen. Lappeenrannassa on kesällä (ihana kesäkaupunki) eritoten mukavaa. Puistot, linnoitusalueet ja muut ovat viehättäviä paikkoja viettää aikaa. Satamassa voit ahtaa sisuksiisi täytettyjä lihiksiä, mistä kaupungissa tunnutaan erityisesti olevan ylpeitä (eli siis Vetyjä tai Ato-

Lappeenrantalaistenmeita) ja ottaa vaikka lisäksi selfien. Lappeenranta on pietarilaisen keskiluokan suosiossa. Jos tykkäät ihailla kalliita toppatakkeja, katumaastureita ja haluat jonottaa Lidlissä, niin Lappeenrantaa voi suositella varauksetta. Seppo Kääriäistä (Iisalmi) on joskus tituuleerattu ”Savon viisaimmaksi mieheksi.” Olen miettinyt, olisikohan Etelä-Karjalassa tämä titteli syytä luovuttaa Jani Mäkelälle (Lappeenranta)?

25 Ääripään termit haltuun

Pt. 1

Kansalaiskeskustelu erityisesti maahanmuuton ja monikulttuurisuuden tiimoilta on joutunut kahden liki skitsofreenisen ääripään yksinoikeudeksi, johon tavallisella ilmiöitä realistisesti ja rakentavasti tarkastelevalla ei ole sananvaltaa joutumatta leimatuksi ties miksi. On korkea aika tarkastella ääripäiden termistöä rehellisesti sekä tolkun näkökulmasta tässä uudessa jatkosar- jassa. Suvakki Rajakki

Suvakki -sana saa patriootin veren kiehumaan. ”Suvakit Sana, joka kuvaa vesikauhunkaltaiseen, kansallissovinistiseen eivät ymmärrä mitään elämän kovista reaaliteeteistä.” joukkopsykoosiin ajautuneita, pahoinvoivia ihmisriekaleita. ”Suvakit elävät viherpunakuplassaan ja hyysäävät kaik- kia muita paitsi suomalaisia.” Rajakki on pääsääntöisesti rajat kiinni –”kansanliikkeen” (mie- lenosoituksissa parhaimmillaan toistakymmentä ihmistä) kan- Suvakit ovat jo siksi ärsyttäviä, kun ne ovat koko ajan nattaja, joskin rajakki -termi kattaa alleen myös muita sulkeu- lässyttämässä kukkasten ja kimalaisten kera jostain tumista ja homogeenisuutta vaativia ja vaalivia ryhmittymiä, helkutin ihmisoikeuksista ja inhimillisyydestä. Mutta kuten Suomi ensin -ryhmän ja vastarintaliikkeen touhuajat. kansallismielisiä ei noin vain sivistyssanoilla hämätä. Näiden epämääräisten otusten märkä päiväuni on sulkea Suo- Suvakit ovat usein ideologisesti punavihreitä, tai ar- men rajat Pohjois-Korean malliin, tai vaihtoehtoisesti toivottaa voliberaaleja, mikä tarkoittaa patriootin pahvikallossa Venäjän armeija tervetulleeksi puhdistamaan Suomi demokra- tismalleen samaa kuin kommunismi. Vaikka patriootit tiasta, tasa-arvosta ja liiallisista yksilönvapauksista. Yhtenäistä nukkuivat ja lintsasivat kouluaikanaan kaikki histo- tavoitetta näillä surullisilla yrittäjillä ei ole. Osa haluaisi Suo- rian oppitunnit, tietonsa he voivat päivittää näppärästi men kuuluvan alistettuna Ruotsin johtamaan pohjoismaiseen Magneetti-mediasta tai Halla-Ahon scriptasta, käsit- natsi-imperiumiin, kun taas toiset haluaisivat maamme ole- tääkseen suvakkien punomien metkujen todellisen van osana Venäjää. Suomalaisten geeniperimää varjeltaisiin luonteen. tarkoin pitämällä geenit suvun sisällä vieraitten vaikutusten välttämiseksi. En oikein ymmärrä, miten isänmaallisuus näkyy Isäm maam pulustajilla onkin aihetta todelliseen huo- tällaisessa toiminnassa, mutta kaltaiseni ituhippi ei voikaan leen, sillä suvakillisia tuntemuksia kuten empatiaa, tajuta tällaisia itsestäänselvyyksiä ”kaiken liimanhaistelun” lo- myötätuntoa ja halua toisten ihmisten kunnioittami- massa. seen esiintyy peräti 95 % väestöstä. Suvakit ovat le- vittäytyneet joka paikkaan, joten kuka tahansa voi olla Siinä missä Superhessu saa erityiskykynsä pähkinöistä, raja- suvakki. Heitä ei enää erota rehdistä patriootista, mikä keilla kansallismieliset erityislahjat tuo esiin alkoholi. Usein saa isänmaallisuudesta jäykistyvän rajakin pelosta molemmat heiluvatkin pitkin raittia kalsongit päällään, sillä kankeaksi. Lisäksi on mainittava, että rasisminvastai- erolla, ettei Superhessu ikipäivänä hurraisi hukkuville turva- siin mielenosoituksiin osallistuu aina vähintään kym- paikanhakijoille. Keskeisenä taistelutaktiikkana rajakeilla on menkertaisesti enemmän väkeä ”isänmaallisiin” kin- kaikkien somekeskusteluiden sabotointi ja trollaaminen, sekä kereihin verrattuna. Valtamedian, kryptojuutalaisten, matalamielinen uhkailu raiskauksilla ja muulla väkivallalla EU:n, vapaamuurarien, Illuminatin, ihmishahmoisten heidän hiljentämisekseen. Vastustajaksi koettu henkilö noste- reptiliaanien, Bilderbergin zupparien ja Astrid Thor- taan tikunnokkaan MV-lehdessä, jolloin sosioekonominen lieju sin alullepanema laajamittainen kulttuurimarxistinen aloittaa kohteensa armottoman maalittamisen ja piinaamisen aivopesu on ilmeisesti jo loppusuoralla. ”Todellisuus yksityisviestein tai lähettämällä kuolleita eläimiä postissa. on suvakki!” Käytiinpä keskustelua sitten geologiasta tai koruompelusta, mukaan änkeävä rajakki saa käännettyä keskustelun, vaikka väkisin jollakin kryptisellä aasinsillalla haittamaahanmuut- toon ja Malmön lähiöissä leimuaviin autoihin.

Rajakit ovat käsittäneet psykoosi -ja kiljupäissään isänmaallisuuden sananmukaisesti päin persettä. Huomaa pelotteena toimiva ”musliminkarkoitin” eli possumyssy. 26 Suomalaista urheilua ja kulttuuria

Suomalaiselle urheilukulttuurille ominaisinta onkin joka- vuotinen herääminen viimeistään jääkiekon arvokisojen aikoihin. Jokaisesta itseään kunnioittavasta suomalaises- ta tulee oman elämänsä jääkiekkoanalyytikko, jolla riittää kommentteja ja tietämystä jokaiseen tilanteeseen ja vihel- lykseen. Muista siis haukkua tuomareita ja oman joukku- een epäonnistuneita pelaajia, niin muut eivät pidä käytös- täsi epäilyttävänä. Vaikka junttimainen käyttäytyminen on osana Suomen urheilukulttuuria, on siitä löydettävissä Suomalaista urheiluhistoriaa lienee viisainta lähteä myös paljon positiivista. Urheilu on yhdistänyt ja tulee tarkastelemaan kevyesti ajallisella katsauksella var- myös jatkossa yhdistämään suomalaisia kansana, joka ei masta tietolähteestä, Wikipediasta. Nopealla silmäilyllä nykypäivän maailmassa ole mikään itsestäänselvyys. Kaik- kesä- ja talviolympialaisiin voidaan todeta, että menes- ki seisovat saman joukkueen takana kansana, jolla on sama tys on todellakin ollut laskussa lähes koko tarkastelu- tavoite joukkueen kannustamisessa voittoon. Susijengi on ajan niin kuin Donald Trumpin suosio Yhdysvaltojen loistava osoitus suomalaisesta kannustuskulttuurista, jos- presidenttinä. 1960-1970 -luvuilta on huomattavissa ta muiden lajien kannattajien tulisi ottaa mallia. Katsojat mitalisaldon selkeä laskusuhdanne. Syitä tai selityksiä elävät peleissä mukana ja eläytyvät jokaiseen tilanteeseen, en löytänyt tähän suoraan Wikipediasta, joten tyydyn eivätkä huutele tai hauku tuomareita, vaan kannattavat vain toteamaan, että oletettavasti kanssakilpailijoiden juurikin sitä omaa joukkuetta. Jos haluat kantaa kortesi sukset oli voideltu paremmin tai urheilijoille löydettiin kekoon suomalaisen urheilun ja sen kulttuurin puoles- oikeankokoiset kengät juoksuradalle. Samantapaisia ta, mene katsomaan paikallisen joukkueesi pelejä paikan selityksiä voidaan kuulla nykyään suomalaisilta olym- päälle ja laita ne kädet yhteen, kun sen aika on. piaurheilijoita, jotka eivät syystä tai toisesta päässeet- kään kauden parhaalla tuloksellaan edes omasta alku- Monesti suomalaisten suhtautuminen yli lajirajojen on karsintaerästään jatkoon. hyvinkin negatiivista. Mutta miksi? Onko se toisilta suo- ranaisesti pois, jos toisessa lajissa menestytään maajouk- Mikä suomalaisessa olympiaurheilussa nykypäivänä kuetasolla paremmin kuin toisessa? Missään nimessä ei. mättää? Tarjolla on helppo vastaus, joka on Mika Ko- Suomalaisessa urheilukulttuurissa on aivan turhaa vas- jonkoski. Kojonkoski valittiin vuonna 2012 Suomen takkainasettelua, jossa ei ole mitään järkeä. Järkevämpää Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajak- olisi suomalaisten urheilijoiden ja joukkueiden kannusta- si, minkä jälkeen suomalaisten menestys on mennyt minen lajista riippumatta, koska he kaikki edustavat meitä aina vain syvempiin vesiin, kuten Riossa vuonna 2016. suomalaisia. Jos Suomen vienti ei ole muutaman kymme- Huippu-urheiluyksikön suurimmat saavutukset ovat neen vuoteen enää vetänyt kuin ennen vanhaan, on meil- olleet muhkeat palkat, joita on perusteltu ammatti- lä ollut tarjota maailmalle pienestä kansakunnastamme taitoisten ihmisten kiinnipitämisellä Suomessa, mutta loistavia sisukkaita yksilöurheilijoita ja joukkueita, joissa ehkä heidät olisi syytä päästääkin pois, jos jälki on ollut joukkuehenki on ollut menestyksen avain. Suomen me- tällaista. nestyneimmiltä maajoukkueurheilijoilta kysytään usein haastatteluissa syytä menestykseen, vaikka heidän ei odo- Olemme kuitenkin urheiluhullua kansaa. Mieleen ei tettu menestyvän arvokisoissa joukkueena altavastaajan tule mitään toista kansakuntaa, joka lähtisi tuottamaan asemassa. Lähes jokaisessa vastauksessa korostuu sama elokuvaa ensimmäisestä marginaalilajin MM-kullas- fraasi hyvästä joukkuehengestä ja yhteisestä tavoitteesta taan, kuten vuoden 1995 kendosaavutuksesta. Kun menestyä. Tästä meillä kaikilla suomalaisilla olisi paljon lähdin pohtimaan Suomen jääkiekkomaajoukkueen opittavaa ihan arkielämässä. historiallista saavutusta, muistin elokuvan ”Miracle”, jossa kuvataan Yhdysvaltain yliopistojoukkueen olym- P.S. Voitte pitää allekirjoittanutta hulluna, mutta hänellä piakultaa Lake Placidissa. Puolidokumentaarisessa löytyy uskoa siihen, että Suomi pelaa seuraavissa jalkapal- elokuvassa Yhdysvaltain yliopistojoukkue onnistuu lon EM-kisoissa vuonna 2020. kukistamaan punakoneen ylivoimaisena pidetyn jouk- - Katkennut KulLi - läpäkueen. rakkaan Ai niin, naapurimaamme ja Suomen vielä Ruotsin. finaalissa. Pääasiahan Toisaalta on se,vuonna että jos 1995 Suomi Suomi ei voi kuitenkin enää voittaa, voitti niin finaalissa, sitten ainakin ja vie Ruotsi häviää. Tämän jälkeen lähdettiin tietysti sinne torille, ja suihkulähteeseen virkistäytymään, jos roh- keus ja uimataidot riittivät. 27 Fuksit testasivat - tämä yleinen elintarvike pilaa glögin

Joulun lähestyessä myös glögit ja vastaavat juomat ilmestyvät niin kauppojen kuin kahviloiden valikoi- maan. Tarjolla on perinteisempiä esanssimakuja ja sitten niitä vähän parempia sekä tietysti alkoholipi- toisia juomia. Harmittavasti erityisesti halvimmat esanssijuomat ovat varsin tylsiä ja mielikuvituksetto- mia. Oli siis tarpeellista lähteä selvittämään voiko niitä jollain tavalla pelastaa.

Testiryhmään kuuluivat itseni lisäksi kanssafuksini Juho Härkönen ja Noomi Salmi, joiden innostusta kokeelliseen tutkimukseen (tai puutteellista itsesuojeluvaistoa) ei voi kuin ihailla. Ilman heidän panos- taan olisi tämä kokeilu jäänyt todennäköisesti tekemättä ja uudet maut kokematta. Sepäs vasta olisi kaduttanut!

Meiltä jäi lopulta kokeilematta Tšernobyl -nimeä kantava sekoitus, mutta kaikkien kotikokkien ja maso- kistien iloksi se löytyy jutun lopusta.

Kaikissa resepteissä pohjana halvinta glögijuomaa.

’Murica Kansainvälisiä makuja (Don’t) Make America Glögi Again Makua kaivattiin, nyt sitä myös saatiin.

-pussi American -dippijauhetta -Srirachaa -Coca-Colaa (ei mitään kevytversioita tai halpakopioi- -Chilijauhetta ta!) -Sitruunamehua -Majoneesia -Jägermeister Spicea

Teemabiisi: Bruce Springsteen – Born in the USA, Teemabiisi: Toto – Africa (sopii kaikkialle) Green Day – American Idiot sekä Rammstein – Amerika Olimme ajatelleet myös tacomausteseosta, mutta edelli- Keitos sekä näytti että haisi varsin epäilyttävältä, mikäs sen seoksen dippijauheen aiheuttamien traumojen takia sen hauskempi tapa aloittaa ilta. päätimme olla itsellemme armollisia. Juho luovutti jo kät- telyssä, kun me taas haimme asetelmia lavuaarien lähel- Juho: Meillä on ongelma, glögi ei sekoitu. tä. Onneksi odotukset olivat pahemmat kuin totuus. Noomi: Näyttää kuin siinä olisi matoja. Juho: Hyi saatana! Näyttää ihan oksennukselta. Juho: Have fun, ei tää voi olla hyvää Noomi: Tää maistuu jaloilta. Maistuu kuin et olisi juo- Noomi: Haju ei ole paha eikä maistunut pahalta, mutta misen ja grillin jälkeen pessyt hampaita. Juho: Maistuu Yhdysvaltain ulkopolitiikalta. Juhannus suuhun, siis selllainen klöntti. Morning after. oksennusrefleksi tuli. Joku chilin tai muun palanen tuli Noomi: 0/5, älkää tehkö tätä itsellenne, kukaan ei vi- haa itseään tarpeeksi juodakseen tätä. Diabetes Diabeteskin voi yllättää -Vaahtokarkkeja -Omenahilloa (Sponsored by Ville Kuismin) -Nutellaa

Teemabiisi: Celine Dion - My Heart Will Go On (tai jotain yhtä siirappista)

Todennäköisesti illan mielenkiintoisimman näköinen keitos. Koostumus oli paikoitellen suhteellisen siirappis- ta, mutta kuitenkin juotavissa.

Noomi: Hyvää mutta liian makeaa Juho: Juo tätä mieluummin kuin turpaansa ottaa. Haisee hyvältä, muuten vähän ällömakea. Kattilallinen Diabetesta 28 Suomi 100 Kiistanalaiset ainekset Suomalaiset perinteet kohtaavat toisensa muodostaen Ananas, Valdemar ja Mantelimaito – Uhka vai mahdol- miellyttävän - vaikkakin varsin tylsän - kokonaisuuden. lisuus?

-Suomi-viinaa -Ananasmehua (voi käyttää myös ananaspaloja) -Valdemaria -pussi Hart Sporttia -Mantelimaitoa -maustamatonta-Koffin kolmosta Valiojogurttia Teemabiisi: Mamban koko tuotanto Teemabiisi: Finlan… siis Ukkometso ja Sandstorm Kaikkien yllätykseksi jopa Valdemar löysi paikkansa. Tästä teimme kahta erilaista versiota: jogurtilla ja il- Suhteellisen siedettävä kokonaisuus, kunhan siitä saa man. Jogurtti ei ollut välttämätön mutta pehmensi kyl- nauttia ilman Mambaa. lä makua. Melko turvallinen vaihtoehto kaikkeen muu- hun nähden. Noomi: tämä ei haise hirveen pahalta, eikä maistukaan hirveen pahalta. Tää vaan näyttää epäilyttävältä. Noomi: Toihan on ihan mustaa. Juho: Ananas ei kuulu mihinkään, mutta tää on yllättä- Juho: Nyt on ihan ok, Hart Sport toimii. vän hyvää. Noomi: Tää on ihan ok, maistuu ihan glögiltä vaan. Juho: Makeaa, en oksentais, paras tähän mennes. Noomi: VOISI KÄYTTÄÄ ENEMMÄN VIINAA!

Piina Kolada Omanlaisensa variantti klassikkodrinkistä

-”Autenttista Karibialaista Rommia” (valmistettu Virossa) -Kookosmaitoa -Ananasmehua

Teemabiisi: Rupert Holmes - Escape (The Piña Colada Song)

Ananas ja kookos maistuivat varsin vahvasti glöginkin läpi. Suhteellisen helppo juoma.

Noomi: Ei hirveen hyvää eikä hirveen pahaa, mut Glögi pilaa kyl kaiken hyvän. Juho: Aika paskaa lopulta, juokaa suoraan vaan viinaa.

Selvittyämme kahdesta ensimmäisestä hirvityksestä olivat loput lantringit selkeästi siedettävämpiä kokemuksia, vaikka ei niitäkään voi varsinaisesti nautinnollisiksi kutsua. Voittajaksi valikoitui yksimielisesti Suomi 100-glögi jonka voitonjuhlat tyssäsivät toriremonttiin. ’Murica taas sijoittui yhtä selkeästi viimeiseksi, mutta toisaalta (tai juuri siitä syystä) se jäi parhaiten osallistujien mieleen – oli se sellainen Vietnam.

Tulevaisuudessa en enää valita glögin tylsästä mausta, sillä nyt tiedän että asiat voisivat olla vielä huonomminkin. Kaikkiaan kuitenkin varsin mielen- kiintoinen kokemus. Lopuksi vielä se luvattu Tšernobyl. Allekirjoittanut ei vastaa seurauksista.

Tšernobyl

-Sinappia -Majoneesia -Suolakurkkua -Valkosipulia -Tabascoa Testin inhokki: ’Murica -Vodkaa - Tomas Dahlstöm Teemabiisi: Rebecca Black - Friday 29 Suomi 100 - Surkein juhla koskaan? Autonominen Suomen suurruhtinaskunnan eduskunta sota-aikoja ei voida mielestäni pitää yhtenäisyyden hetki- antoi itsenäisyys julistuksen 6.12.1917 eli lyhyellä matema- nä. Ainoa hetki jolloin melkein hetkeksi kansakunta on ollut tiikalla sata vuotta sitten. Tätä julistuksen satavuotisjuhlia jokseenkin yhtenäinen, oli jälleenrakennuksen alku. Entäs on nyt ehditty valmistella ja juhlia useampi vuosi, joten yh- sitten yhtenäisyys varsinaisena juhlavuonna? Leipäjonot, dellä jos toisellakin saattaa olla mitta täysi. Jo pelkkä juhlien syrjäytyminen kasvaa samalla kun pörssistä jaetaan ennä- päivämäärä on naurettava, mistä muka tuolloin itsenäistyt- tysosinkoja. Onneksi kansaa sentään on yhdistänyt länsi- tiin? Valtalaki, jolla otettiin ylin päätösvalta, annettiin jo ke- metrolle nauraminen sekä jonkin asteinen innokkuus sen sällä 1917 ja Lenin myönsi itsenäisyyden vasta uudenvuo- lähtiessä viimein liikkeelle. denaattona. Kaikkein naurettavimmaksi Suomi 100-jutuksi on kuiten- No, tänä vuonna on sitten juhlittu ja alkoihan tuo näyttäväh- kin noussut brändäys ja erityisesti sen myötä tulleet tuot- kösti Daruden soittaessa Sandstormia, joka on varmaan teet, jotka eivät siis ole edes mitään uusia tuotteita, vaan ne ainoita tunnettuja suomalaiskappaleita maailmalla, uuden- on paketoitu eri tavalla kuin ennen. Tuotteita löytyy vähän vuoden juhlissa vuoden vaihtuessa. Siihen se riehakkuus joka lähtöön. Löytyy Suomi 100 mm. muovivastaa, lenkki- sitten päättyi ja alkoi yhtä innokas juhlinta kuin hämäläisis- makkaraa, Mersua ja kondomia, vaikka presidentti ei tain- sä häissä tai syntymäpäivä juhlilla. nutkaan kuulla jälkimmäisen olemassaolosta.

Tämän Suomi 100-juhlan teemaa voidaan pitää vähintään- On siis paikallaan pohtia, mitä tämä ”juhla” oikeasti onkaan. kin kyseenalaisena. Kaikki juhlat teemat on keksitty parem- Historiasta ollaan hylätty kaikki epämiellyttävä tai puhtoi- min voivan kansanosan näkökulmasta ja työväkeä onkin seen Suomi 100-ideaaliin sopimaton. Markkinat juhlivat, muistettu vain juhlarahan teloituskuvassa. Työväen saavu- kun hölmöt ostavat mitä tahansa, jossa on juhlavuoden tun- tukset on sivutettu täysin vai onko muka joku nähnyt juhlaa nus. Jäljelle tästä vuodesta jää korkeintaan turhaa krääsää 8 tuntisesta työpäivästä, joka saavutettiin lakkoilemalla toi- sekä tuhansia ja taas tuhansia tyhjiä kahvikuppeja. En tiedä sen puolen vastustaessa. Sama juttu esimerkiksi peruskou- teistä mutta itse ainakin odotan jo ensi vuotta ja luokkaso- lun suhteen, sillä sitäkin parempiosaiset vastustivat. Edes dan satavuotismuistelointia. 30 Rokumentti 2017-katsaus

Rokumenttineitsyys pamahti allekirjoittaneelta rikki tänä vuonna. Tämän vuoden tarjonta oli liian hyvä, että olisi voinut jättää välistä. Viikon päästä nämä todennäköisesti tulevat jo Yle Teemalta, mutta en kadu mitään. Loistavasta tarjonnasta kävin katsomassa seuraavat pätkät:

Libera nos, 2/5 The Allins, 4/5

Paikalliset papit toimivat henkisinä tohtori Tolosina, Kun punk-asenne äärimillään hengitetään ihmiseen, kun mielenterveyspotilaat konttaavat lattialla ja huo- on tuloksena GG Allin (kts. Wikipedia). Dokumentti loi rittelevat. Olisi ollut huomattavasti toimivampi elo- hyvin kuvaa punkin ikonista kertomalla hänen tarinaa kuva, mikäli olisi keskitytty enemmän manaajakoulu- äidin ja veljen kautta. Tuloksena ei ollut perinteinen tukseen, riivattuihin itsessään tai olisi kuultu mistä Jimin ”I remember when” henkilökatsaus, vaan sym- ylipäätään ilmiö johtuu. Plussaa kuitenkin papeista. paattinen tarina nuorena nukkuneen muusikon äidin Nokia 3210:lla onnistuu nykyään manaukset ja lupsa- ja veljen näkökulmasta, joita menetys selvästi kalvasi kat papit näkevät itsekin, että ehkä ihmisillä on mui- edelleen. Suosittelen lämpimästi kaikille musiikista takin ongelmia taustalla, kuin hyvän ja pahan taistelu kiinnostuneille. Bite it, you scum! ruumiista.

The Decline of Western Civilization Part II: The Metal Years, 4,5/5

Mikäli 80-luvun rokkarit yhtään kiinnostavat, niin tässä on elokuva sinua varten. Rokkistarat ja pyr- kyrit puhuvat mikä on siisteintä rock ’n rollissa. Kummasti kaikkia yhdistää seksi, huumeet ja rok- ki. Mikä tekee elokuvasta sitten niin siistin? Jaa-a, toisaalta se on mielenkiintoinen katsaus aikansa rokkiskenestä, toisaalta oli tragikoomista katsoa Yksinteoin & Yksinteoin 2, 3/5 nuorten miesten avautumista siitä, miten musiik- ki on ajanut heidät alkoholisteiksi tai miten heillä Rikkinäinen Jussi Parviainen repii itsensä auki ei ole mitään varasuunnitelmaa, jos massiivista kameran edessä. Mies on mennyt hajalle joutues- breikkausta ei tapahdukaan. Henkilökohtaisesti saan petetyksi avioliitossa (molemmat elokuvat olisin enemmänkin voinut katsoa sekavaa Ozzya kertovat siis eri kerroista ja eri vaimoista). En- joka mummokeittiössään kokkaa itselleen aa- simmäinen elokuva lähtee hitaasti liikenteeseen, miaista, tai aina yhtä asiallista Lemmyä. Elokuvan mutta siitä muodostuu mielenkiintoinen yhden jälkeen jäi kaipaamaan jatko-osaa, jossa oltaisiin miehen tarina, joka toimii samalla aikakapselina kyselty nykypäivän kuulumisia. Varsinkin aloitte- 80-luvun lopun Suomeen. Jälkimmäinen taasen levien bändien kohtalot jäivät kiinnostamaan. Jos ensimmäisen elokuvan suolana toimi Parviai- senyhdistelee selvästi faktaaavoimet ja monologit, fiktiota turhankin jäävät ne hurjasti.toisessa osassa turhan ohuiksi. Annetaan kuitenkin paljon anteeksi, koska silminnähden toinen elokuva oli henkisesti tekijälleen todella raskas. Omaan elo- kuvanautintoon vaikutti varmasti myös eilisenä iltana nautittu piilopullo.

- Joni Ylimäki

31 “Opiskelijan on hyvä olla Tampereella”

...Eli raportti SYL:n liittokokouksesta 17.-18.11.2017

On marraskuu, illat pimenevät ja vettä sataa, vaikka Seuraavasta päivästä olisi tulossa pitkä. Ensimmäinen luntakin jo vähän toivoisi tulevan. Se voi tarkoittaa vain liittaripäivä koitti, aamupala oli syöty ja ISYY esimer- yhtä asiaa, nimittäin Suomen ylioppilaskuntien liiton killisesti ensimmäisten ilmoittautuneiden joukossa liittokokousta (lyh. liittari). Tällä kertaa ylioppilasliik- varaamassa paikkoja suuresta salista, missä vietettiin keen edunvalvojat kokoontuivat 17.-18.11. perinteisen suurin osa liittokokouksesta. Hallitukseen pyrkijöiden hotelli Korpilammen sijasta Suomen suosituimmalla vaalimainokset alkoivat täyttää suuren salin pöytiä, ih- yliopistolla, eli Tampereen yliopistolla. Tämä rikkoi misiä lipui sisään jatkuvasti - kokous oli valmis alka- edellisvuosien ruotsinlaiva-simulaattorin, mutta ei maan. suinkaan huonolla tavalla. Tampereen yliopisto, jossa suomalaiset opiskelijat viihtyvät kyselyiden perusteel- Kokous alkoi perinteisillä muodollisuuksilla, kuten la parhaiten, tarjosi muuten ihan hyvät puitteet liitta- ääntenlaskijoiden valinnalla ja esityslistan hyväksymi- rille, vaikka isona miinuksena oli seminaarisalin huono sellä. Lisäksi kokouksen alussa pidettiin yhdenvertai- ilmastointi ja todella ahtaat penkkirivit. suusjulistus, jossa muistutettiin jokaisen ottavan huo- mioon kanssakokoustajat koko liittariviikonlopun ajan. Kerrottakoon tähän alkuun pieni infopläjäys, mistä täs- Liittokokouksessa oli koko viikonlopun häirintäyhdys- sä koko touhussa oli kyse. Suomen ylioppilaskuntien henkilöt, joille pystyi tekemään ilmoituksia loukkaa- liitto (SYL) on siis kattojärjestö suomalaisille ylioppi- vasta, häiritsevästä tai muuten epäsopivasta käytök- laskunnille, mikä ajaa jäsentensä etua erilaisissa asiois- sestä. Tästä pääsimme poliittiseen keskusteluun, jossa sa. Esimerkkinä sanottakoon “koulutuslupaus”, joka delegaatit pääsivät pitämään puheita ajankohtaisiin petettiin räikeästi Suomen hallituksen toimesta. SYL:n poliittisiin asioihin liittyen. SYL:n nykyinen puheen- kuuluu yhteensä 15 ylioppilaskuntaa, joista Itä-Suo- johtaja Riina Lumme avasi puheenvuorot puhumalla men yliopiston ylioppilaskunta, ISYY, on siis yksi. Vuo- koulutuksen tulevaisuudesta, sen yhdenvertaisuudes- sittain järjestetään liittokokous, johon osallistuvat jo- ta ja tasosta. Lisäksi puheenvuoroissa esiintyivät muut kaisen ylioppilaskunnan delegaatiot päättämään mm. polttavat edunvalvontanörttejä kiinnostavat aiheet SYL:n ensi vuoden toimintasuunnitelmasta (tosu), kuten Tampere Kolme (T3, Tampereen korkeakoulu- talousarviosta, muutoksista linjapaperiin sekä uuden jen fuusioituminen), koulutusleikkaukset, perustulo, hallituksen valinnasta. Tänä vuonna hallitukseen haki kestävä kehitys, alanvaihdon vaikeutuminen, #Me too ISYY:n oma ehdokas Lina Muncyte, joten jännitystä -kampanja, sukupolvipolitiikka, vihapuhe, kehitysyh- liittokokouksessa riitti viime vuotta enemmän. teistyö (KEHY) ja työelämän murros.

Delegaatiomme lähti liikkeelle jo tors- taina 16.11. sillä ilmoittautuminen perjantaina alkoi jo yhdeksältä aamul- la. Saavuimme illalla Tampereelle, ja - maan jo delegaatiomme jäsenissä. De- legaatiommeliittarifiiliksen Joensuusta, kasvun pystyi Kuopiosta huomaa ja Savonlinnasta oli ennätyssuuri, sillä lähdimmehän kaikki tekemään Linas- ta yhtä SYLliläistä.

ISYY:n hallitusehdokas Lina Muncyte (puhujapöntössä vasemmalla) pitämäs- sä puhetta vihapuheesta

32 Liittokokous keskeytettiin viiden tunnin jälkeen. Dele- Seuraava aamu sarasti ja uniset delegaatit lipuivat gaattien oli aika siirtyä eri työryhmiin, jotka oli jaoteltu aamupalan kautta muutaman korttelin verran yhdek- jotakuinkin seuraavasti: hallinto ja talous, sosiaalipo- säksi jatkamaan kokoustamista. Päivä avattiin terveh- litiikka ja eduskuntavaalit (jossa me molemmat olim- dyspuheenvuoroilla, joita antoivat mm. Suomen Lukio- me), koulutuspolitiikka ja työelämä sekä kansainväli- laisten liitto, Suomen Opiskelijakuntien Liitto, Suomen syys, EU ja KEHY. Lisäksi osa varadelegaateista päätyi Ammattiin Opiskelevien Liitto, nuorten eri puolueryh- BEER-työryhmään, kuulemma hyvä vaihtoehto sekin. mät sekä muut SYL:n tärkeimmät sidosryhmät. Tämän Työryhmissä vaikutettiin SYL:n linjapaperin muutok- jälkeen lähdimme äänestämään työryhmissä käsitel- siin sekä ensi vuoden tosuun. Sukupolvipolitiikan tu- lyistä muutoksista tosuun ja linjapaperiin. Tiukimmat levaisuus aiheutti kaikista eniten keskustelua työryh- äänestykset liittyivät kehitysyhteistyön tulevaisuuteen mässä. Mitä ylioppilasliikkeen tulisi ajaa paremman sekä maksuttomaan koulutukseen. KEHY nostatti tun- tulevaisuuden eteen? Kuinka työpaikat ja ne kuuluisat teita ja muun muassa kyseenalaistettiin, miksi sen tu- eläkkeet turvataan meille nuorille ja tuleville sukupol- lee olla tärkeä osa ylioppilasliikettä. Vastustajat veto- ville? Vai tulisiko meidän ottaa liikkeenä huomioon sivat siihen, että meillä on tarpeeksi työnsarkaa omien myös ilmastonmuutos? Työryhmässä äänestetyt, eli opiskelijoidemme etujen ajamisessa. KEHY:n puolusta- hyväksytyt, muutosesitykset siirtyvät seuraavan päi- jat taas puhuivat globaaleista vaikutuksista sekä siitä vän liittokokouksen delegaattien äänestettäväksi. faktasta, että KEHY:n budjetti on ainoastaan 1% SYL:n kokonaisbudjetista. Arvokysymykset nostettiin siis Perjantaipäivä kääntyi jo hyvin iltaan, mutta meidän pöydälle. Maksuttoman koulutuksen turvaaminen syn- työmme vielä jatkui. Tuli aika haastatella kaikki SYL:n nytti useita puheenvuoroja yhteisen linjan saamiseksi. hallitukseen pyrkiviä. Heitä haastateltiin kolmessa eri Äänestykset huipentuivat hallituksen valintaan. Täs- huoneessa: Poliittinen, periferia/sitoutumattomat ja sä vaiheessa ISYY:n delegaatio oli jo valitettavasti hy- säätiöt (kuten kylterit ja teekkarit). Olimme molemmat vin tietoinen siitä kuinka edellisyön neuvottelut olivat periferian potissa, eli ns. pienempien ylioppilaskuntien, menneet. Meidän ehdokkaamme Lina ei ole SYL:n hal- kuten Lappeenrannan, Oulun, Vaasan ja Lapin kanssa lituksessa 2018. Tämä oli erittäin kova takaisku meille yhteisessä “liittoutumassa”. Periferian vastakohta on eikä kyyneliltä (lue: hysteeriseltä itkulta) vältytty. Liit- sexmyy, eli isojen kaupunkien ylioppilaskunnat, jotka tokokous kuitenkin valitsi hienon ja varmasti osaavan oikeastaan liidaavat koko liikettä. Jyväskylän yliopiston hallituksen seuraavalle kaudelle. ylioppilaskunta (JYY) kuuluu näihin molempiin. Huo- neissa kaikki hakijat kävivät vuorotellen vastaamassa kysymyksiin molemmilla kotimaisilla sekä englannik- Huhuh! Liittari oli rankka ja se näkyi matkalla sekä si, jotta kaikki delegaatit saivat tutustua heihin parem- alkuviikon univeloissa. Ainakin Joensuun delegaation min. Meidän Linamme oli haastatteluissa oma rento ja kulkuneuvossa nauru ja huonot risteilivät koko kuu- hauska itsensä osoittaen tietenkin superosaamisensa situntisen ajomatkan ajan. Allekirjoittaneet eivät voi opiskelijoiden oikeudenmukaisuuden puolestapuhuja- kuin kiittää liittarista, oli erittäin mielenkiintoinen ja na. Tämän jälkeen siirryimme lyhyen matkan päähän antoisa tapahtuma. Oli ilo olla osa tätä delegaatiota. hotelliin. Matka oli hidas ja haastava, kiitos Tampereen ratikkatyömaiden. Reippaimmat jatkoivat vielä iltaan- sa, mutta väsyneimmät sukelsivat Scandicin valkoisten Varnitsan ISYY:n hallituslaiset vuosimallia 2017 vällyjen väliin. Matias Saastamoinen ja Heidi Turunen

ISYY:n delegaation superhie- noissa Straight Outta Itä-Suo- mi paidoissaan. Kuva: Sara Peltola

33 Kursiivin murhapoltto 40 vuotta

laan provosoinut tapauksen. Hymy-lehdessä väitettiin jopa, ähes tasan 40 vuotta sitten 26. marraskuuta 1977 Helsin- L että Tiedonantaja olisi lavastanut Siitoimen ja kumppanit gin palolaitos sai tietää klo 06.18, että Helsingin Lauttasaa- syylliseksi murhapolttoon saadakseen kommunisteille posi- ressa sijaitsevassa kirjapaino Kursiivissa oli syttynyt tulipalo. tiivista julkisuutta fasistien uhreina. Palokunta sai tulipalon nopeasti hallintaan, mutta sammu- tustöiden yhteydessä savusukeltajat löysivät räjähtämättö- Oikeudenkäynti oli hyvin värikäs, kun epäilty murhapolton män pommin, joka purettiin turvallisesti Puolustusvoimien sytyttäjä Seppo Lehtonen laitettiin oikeudenkäynnin aika- pioneerien toimesta. Tulipalo havaittiin nopeasti tahallaan na mielentilatutkimukseen. Mielentilantutkimuksessa Pek- sytytetyksi, koska palopesäkkeitä oli useita ja niiden sytyt- ka Siitoimen laittamista mielentilatutkimukseen mietittiin tämiseen oli käytetty bensiiniä. Vaikka tulipalo ei ehtinyt myös, mutta sille ei nähty tarvetta. Seppo Lehtonen sanoi tuhota kirjapainoa kokonaan, niin palon vahingot olivat sen kuulusteluissa, että hän ei muista 1970-luvusta yhtään mi- ajan rahassa 1,5-2 miljoonaa markkaa. Mikä teki tapaukses- tään, ja että hän oli omien sanojensa mukaan tehnyt yliluon- ta todella ison, oli se, että kirjapaino Kursiivi oli taistolaisen nollisen valan Siitoimelle, ettei hän puhuisi asiasta yhtään. lehden Tiedonantajan painopaikka ja se oli joutunut ennen Lehtonen myös pelkäsi Siitointa, koska Siitoimella oli Leh- tuhopolttoa äärioikeiston uhkailun ja tihutöiden kohteek- tosen mukaan hallussaan todella suuria yliluonnollisia voi- si. Kirjapainoa oli töhritty hakaristeillä pari viikkoa ennen mia. Samaan aikaan Siitoimen johtamat Isänmaallinen Kan- tuhopolttoa. Lisäksi tuona aikana kirjapainoon oli soitettu sanrintama, Turun Hengentieteen Seura, Isänmaa ja Vapaus, puhelu, jossa uhattiin räjäyttää kirjapaino ilmaan. Kyseinen sekä Pegasos-seura lakkautettiin Naantalin raastuvanoikeu- tapaus muuttui nopeasti murhapolton tutkimukseksi, koska dessa Pariisin rauhansopimuksen vastaisina fasistijärjestöi- tuon ajan lainsäädännön mukaan rakennuksen tuhopoltta- nä. minen, jossa saattoi olla ihmisiä, on murhapoltto. Lopulta Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi murhapolton Hyvin nopeasti poliisitutkinta keskittyi tutkimaan äärioike- yllyttäjän Pekka Siitoimen 5 vuoden vankeuteen yllytyksestä iston osuutta murhapolttoon, joka kohdistui erityisesti suo- murhapolttoon, räjäytyksen yritykseen, laittomiin organi- malaisen äärioikeiston johtajan ja Timo Pekka Siitoimeen sointeihin kuulumisesta ja niihin yllyttämisestä, laittomien hänen äärioikeistolaiseen liikkeeseen. Kursiivin murhapol- patruunojen omistamisesta ja kirjepommin määräämisestä ton vahvimmat todisteet Siitointa vastaan olivat palopaikal- lähetettäväksi. Itse murhapolton sytyttäjä Seppo Lehtonen ta löytyneet mainosteippirullan jäänteet, jossa luki Siitoi- sai täyttä ymmärrystä vailla 3 vuoden ja 6 kuukauden tuo- mion murhapoltosta ja räjäytyksen yrittämisestä. Oikeuden- oli töhritty hakaristein ja sormenjäljet oli saatu rikospaikal- käynnissä tuomittiin myös muita äärioikeistolaisia erinäisiin tamen talteen. liikkeen Jälkien Siitoin-filmi osoitettiin oy. myöhemminLisäksi kirjapainon kuuluvan ulkoseinä Seppo vankeusrangaistuksiin, jotka liittyivät Kursiivin murhapolt- , joka kuului Siitoimen äärioikeistolaiseen ryh- Lehtoselle toon ja muihin rikoksiin. Hovioikeudessa Siitoimen tuomio mään. Epäillyt pidätettiin nopeasti ja asia meni raastuvanoi- nousi 5 vuodesta 5 vuoteen 7 kk:n, Lehtosen tuomio nousi 3 keuteen, jossa asian käsittely kesti noin vuoden ajan. Suuren vuodesta 6 kk:sta 4 vuoteen 1kk:n. julkisuuden takia oikeuskansleri lupasi selvittää, että liittyy- kö tapaukseen isompia taustavoimia. Eduskuntakysely teh- Vaikka Kursiivin murhapoltosta onkin aikaa, niin on muis- tiin asiasta kommunistien toimesta ja jopa presidentti Urho tettava kuitenkin se, että äärioikeisto Suomessa ei pelkäs- kommentoi, että hän ei ole fasistien presidentti. Kekkonen tään rajoitu 90-luvun skinhead-aaltoon tai nykyajan Vasta- rintaliikkeen toimintaan. Suomalaisella äärioikeistolaisella Kursiivin murhapolttoa voidaan pitää Suomen toisen maail- toiminnalla on pitkät perinteet, joka 70-luvulla kulminoitui mansodan jälkeisen ajan ensimmäisenä äärioikeistolaisena Kursiivin murhapolttoon, jossa oli mahdollisuus tulla kuolo- terrori-iskuna, joka sai aikanaan paljon huomiota ja herätti nuhreja, jos pommi olisi räjähtänyt sopivalla hetkellä. Kur- suurta julkista keskustelua. Vasemmistolehtien ja oikeisto- siivin Murhapolton aikoihin Pekka Siitoin ja hänen ryhmien lehtien välinen nokittelu Kursiivin murhapoltosta oli hyvin fasistitoiminta nähtiin vakavana yhteiskuntarauhaa uhkaa- voimakasta. On aivan selvää, että vasemmisto ja oikeisto vana tekijänä, joka saatiin käytännössä eliminoitua Kursiivin yrittivät saada poliittisia irtopisteitä tapauksesta heittämäl- murhapolton rangaistusten myötä. lä vastuun rikoksesta toiselle osapuolelle. Tiedonantaja uutisoi aktiivisesti Kursiivin murhapolton tutkinnasta ja Jotta voimme ymmärtää suomalaisen äärioikeiston kehi- oikeudenkäynnistä. Erityisesti poliisi sai lehdeltä kritiik- tystä siihen pisteeseen, missä se tällä hetkellä on, niin on kiä tutkinnan tehottomuudesta. Väitettiin jopa, että poliisit tiedettävä suomalaisen äärioikeiston historia ja erityisesti olisivat fasistien puolella asiassa, koska fasistit taistelisivat millaisia muutoksia se on kokenut ajan myötä. Siksi histo- kommunisteja vastaan. riantutkijan rooli tässä asiassa on tuoda suomalaisen äärioi- keiston historiaa esille julkiseen keskusteluun, jotta voimme Suomen Kuvalehdessä kirjoitettiin, että kommunistit ovat ymmärtää, millainen suomalainen äärioikeisto on aikanaan puristaneet tapauksesta kaiken hyödyn irti ja käyttäydytään ollut. Erityisesti, kun Kursiivin murhapoltosta on kulunut ta- ihan kuin äärioikeistolla olisi Suomessa suuret mittasuhteet san 40 vuotta. saanut liike, vaikka todellisuudessa kyseinen murhapoltto oli ”hullujen tekemä”, ja Tiedonantaja oli omalla toiminnal - Marko Piipponen, 1900-luvun ääriliikkeitä tutkiva 34 opiskelija Humukuppilan väkeä

Päätoimittajan viidestitoista laukeavan kysymysrevolverin uhrina oli viime kerralla Susanna Koivistoinen (5.vsk). Hänen toivomuksensa mukaisesti edellä mainittu revolveri osoittaa tässä numerossa kohti Matias Uskia (3.vsk). PT:Matias ”Matsu” Uski. Miten maailma makaa? Matias: Mikäs tässä. Olin ruotsintunnilla, mutta siihen olen kerennyt hajota jo aikoja sitten. Päivä on mennyt jokaisen arkipäivän tapaan noin puolen litran kahvitermoksen voi- malla.

PT: Vähän backstorya sinusta. Mistä oikein olet lähtöi- sin ja mitä teit ennen historian opintojasi? Ostaisitko tältäkään mieheltä käytettyä ylioppilaaksi 2011. Sen jälkeen tein muutaman vuoden autoa? kuorma-autonMatias: Kuulun kuljettajan Keravan mafiaan. hommia. Kävin Olen lukionmyös suorittanut ja kirjoitin osittain kone - ja metallialan tutkinnon, mutta en koskaan PT: Kumpi on kovempi salapoliisi: Sherlock Holmes vai ajatellut työllistyväni sille alalle. Batman? Matias: Batman. Sherlock Holmes joutuu oikeasti etsimään PT: Miten päädyit lukemaan historiaa Joensuuhun? ihmisiä, Batman iskee pimeydestä turpaan. Matias: Koetin päästä lukemaan maailmapolitiikkaa Hel- sinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Seuraavan kerran PT: Kumpi on kovempi tappelija: Bruce Lee vai Batman? hain samaan kaupunkiin lukemaan historiaa. Pääsykoe Matias: Batman tähänkin. Batman vaan iskee pimeydestä meni hyvin, mutta kävikin ilmi, että hakupaperini eivät ol- turpaan. leet koskaan saapuneetkaan perille. Joensuu oli jo tuolloin kakkosvaihtoehtonani ja 2015 pääsinkin tänne lukemaan PT: Kenet varnitsalaisen ilmoittaisit Napakymppiin? historiaa. Matias: Pyryn (4.vsk). Olisi vain mielenkiintoista nähdä, viljelisikö hän huumoriaan sielläkin. PT: Mitä olet opiskellut yliopistossa? Matias: Teen opettajan pedagogisia opintoja. Sivuaineena PT: Sinut tunnetaan Varnitsassa eräänlaisena juoma- olen lukenut elämänkatsomustietoa ja tarkoitus olisi myös mestarina. Mikä on henkilökohtainen bravuurisi? Matias: Tekisi mieli sanoa, että mustikkaviini, mutta taidan kallistua kuitenkin absinttiin. Se on vain niin mielettömän PT:lukea Miten filosofiaa, koet olleesijos aikaa mukana löytyy. Varnitsan toiminnassa? hyvää. Matias: Yllättävän vähän. Yleensä teen vapaa-ajalla aika paljon vapaaehtoishommia, mutta Varnitsan puolella esi- PT: Äänestitkö edarivaaleissa ja miten ehdokas valikoi- merkiksi hallitukseen on ollut aika paljon tunkua muuten- tui? kin. Viime keväänä osallistuin opintomatkalle ihan vain Matias: Äänestin. Ehdokkaassa katsoin ehdokkaan koulu- nähdäkseni vähän enemmän Varnitsan meininkiä. tustaustaa sekä sitä, miten tuttu ehdokas on.

PT: Sinulla on tuttavia ja kavereita esimerkiksi kult- PT: Edellisessä Humukuppila-osiossa Susanna Koivis- tuurintutkijoiden ainejärjestö Nefan puolella. Mitä toinen nimesi sinut haastateltavaksi ja halusi kysyä si- Nefan toiminnassa haluaisit tuoda Varnitsaan? nulta, mitä on viisaus? Matias: Kaikki ei ole sovellettavissa, koska Nefa on Var- Matias: Mietin tähän vastausta ja aluksi mietin, että viisaus nitsaa pienempi ainejärjestö. Mutta siellä on avoimempi on eräänlaista älykkyyden kiteytymistä. Lähden kuitenkin ilmapiiri ja vuosikurssien välistä sekoittumista tapahtuu zen-buddhalaisten linjalle ja sanon, että viisaus on oikeas- enemmän. Varnitsassa tapahtuu aika helposti ”kuplais- taan luopumista. tumista”, eli vuosikurssit eivät ole niin paljon keskenään tekemisissä ja niiden sisälläkin saattaa olla klikkejä, jotka eivät ole toistensa kanssa tekemisissä. PT: Kuka on seuraava haastateltava, ja minkä kysymyk- sen haluaisit hänelle esittää? PT: Entä mitä päinvastaisesti haluaisit viedä Varnit- Matias: Seuraava haastateltava on Salla Peltonen (2.vsk). sasta muille ainejärjestöille? Häneltä haluaisin kysyä seuraavaa: Minkä yhden asian Matias: Rohkeutta laulaa sitseillä. muuttaisit Varnitsassa, jos pystyisit?

PT: Saavatko naiset käyttää verkkareita? PT: Matias Uski, suuret kiitokset haastattelusta! Matias: Totta kai saavat. Legginsit ovat muutenkin jo vä- Matias: Kiitos, kiitos! hän out. 35 Liian hyvää ollakseen totta?

Tiedetään, otsikon fraasi on kulunut. Mutta kuvastaa varmasti aika hyvin monen historian opiskelijan ajatuksia Specian jäsenyydestä. Ja hei, älä lopeta lukemis- ta heti Specia-sanan jälkeen, anna kerrankin mielesi vastaanottaa hieman Spe- cia-propagandaa. Voit yllättää itsesi ja tajuta, että tämähän todellakin kannattaa. Tai niin minulle ainakin kävi. Koin noin vuosi ja pari kuukautta sitten valaistumi- sen, koska:

1. Ööh, tämä kaikki on ilmaista (ellet ole työelämässä jollain tasolla, jolloin jäsenyys on vain 1%:n palkasta) ja kaik- ki ilmainen on hyvää, koska se on ilmaista!

2. Työttömyyskassa. Jos jäät työttömäksi valmistumisen jälkeen, saat työttömyyskassasta ihan kivat tulot verrattuna Kelaan. Olet vain muutaman kesän töissä (tai teet opiskelujen ohessa töitä), maksat jäsenmaksua tuloista, ja tadaa olet täyttänyt työssäoloehdon ja olet oikeutettu työttömyyskassan tuomaan turvaan!

3. Koulutustuki. Joskus eteen tulee tilanteita, että ei auta mikään muun kuin suorittaa jokin kurssi (ruotsi, Rikos- ja pro- sessioikeus, mitä näitä nyt on) Avoimessa yliopistossa maksullisena. Mutta hätä ei ole tämän näköinen, sillä Specian jäsenenä Specia maksaa nämäkin opinnot aina 200 euroon asti.

4. Ilmaiset koulutukset ja tietoa työelämästä. Kaikki sen tietävät, että asiantuntijana seilaat melko epävarmoilla vesillä, joihin yliopistokaan ei tunnu osaavan antaa turvan tunnetta. Mutta onneksi Specia osa, koska se on sen tehtävä: tukea jäseniään työ- elämässä ja valmentaa työelämätaitoja. Ja usko tai älä, mutta Specian koulutukset ovat oikeasti mielen- kiintoisia ja antoisia!

5. Liittymislahja. Taas: kuka voisi vastustaa mitään ilmaista! Ämpärejä ei ole tarjolla, mutta 10 euron lahjakortilla S-liikkeisiin, voit ostaa niitä ämpäreitä. Tai ottaa sitten Finnkinon lahjakortin ja käydä viih- dyttämässä itseäsi elokuvissa.

6. Vakuutukset. Kuka opiskelija jaksaa uhrata ajatuksia ”ylimääräisille”, kalliille vakuutuksille kuten tapaturmavakuu- tukselle? Eipähän tarvitse uhrata mitään Specian jäsenenä, sillä tapaturma-, matkustaja- ja vastuuvapa- usvakuutukset kuuluvat pakettiin ilmaiseksi!

7. Varnitsa hyötyy, jos saamme tarpeeksi uusia jäseniä. 15 uutta jäsentä tarkoittaa 150€ Varnitsan ti- lille, ja tällähän rahasummalla saadaan jo vaikka mitä kivaa varnitsalaisille!

Joten totta tämä kaikki on. Specian jäsenyys kannattaa todellakin jo opiskeluaikoina. Ammatti- järjestöt eivät ole vain turhan byrokratian leikkikenttiä, vaan niissä oikeasti kehitetään työelä- mää ja tuetaan jäsenistöä työelämässä. Joten tervetuloa valaistumaan ja liittymään Speciaan!

P.s. Liittymislomakkeita saa allekirjoittaneelta sekä osoitteesta - ty-speciaan/ https://specia.fi/jasenyys/lii- Susanna Koivistoinen

36 Jodel pähkinänkuoressa

Näin Suomi100-lehdessä on hyvä jättää jälkipol- ville jotain ihmeteltävää, kun he kaivavat pölyisen Varnitsa-lehden Kansallisarkistosta vuonna 2117. Sopivan hämmentäväksi teemaksi sopii Jodel, yh- teisöviestintään tarkoitettu sovellus, jonka alku- peräinen tarkoitus oli toimia kampusviestimenä. Sovelluksen saavuttaessa suosiota sen käyttö le- visi myös yliopistokampusten ulkopuolelle, ja nyt sen viesteissä on nähtävissä ihmisyyden koko kir- jo. Kaiken kaikkiaan sovellus sisältää sen sorttista settiä, että usko ihmisyyteen on koetuksella. Tä- hän olen koonnut parhaita (lue: pahimpia) paloja, mutta lähdekriittisyys on hyvä muistaa sovelluk- sen anonyymiydestä johtuen. Naiset ovat huoria/ Miksen mä koskaan saa Alastomuus-kanava Keskustelua käydään lähes viikoittain. Parhaim- millaan oma katkeruus tuodaan keskustelussa yksiselitteisesti kiellettyjä, mutta kuten tiedämme, esille useasti ja kaikki naiset haukutaan kollek- onAlastomuus monilla ihmisilläja pornografia alkukantainen ovat Jodelin tarve säännöissä esitellä tiivisesti huoriksi, jonka jälkeen ihmetellään yhä, sukupuolielimiään julkisesti. Kiellosta huolimatta miksi naiset eivät kiinnostu. kiimaiset alastonjodlaajat kokevat oikeudekseen postata alastonkuviaan ”koska me tehdään se omalla kanavalla.” Kun sääntöjen vastainen kuva poistetaan, alkaa ulina:

Turn offit

Tällainen keskustelu käydään noin kerran viikossa. Tässä on vain pari esimerkkiä vastauksista, mut- ta kootusti voidaan sanoa, että naiset haluaisivat miesten olevan kunnon ihmisiä, kun taas miehillä on varsin omituisia vaatimuksia. Nainen ei esimer- kiksi saa olla ”mamupatja”, koska nainen ilmeisesti jotenkin pilaantuu, jos hän harrastaa seksiä ulko- maalaisen kanssa. u 37 Poikaystäväni on mulkku-keskustelut

Poikaystävä on taas tehnyt jotain väärin. Malliesimerk- kinä alla: Poikaystävällä ei ole ikävä, koska emme ehdi olla erossa niin paljon, että hänelle tulisi ikävä, mutta haluaisin, että hänelle tulisi ikävä. Missä on logiikka? Vastaus: Sitä ei ole. Kaikki miehet ovat sikoja, jätä se. Puolen tunnin kuluttua poiccis on jätetty ja etusivulle pomppaa keskustelu: Tein uudestaan Tinderin, miks nää kaikki miehet on näin rumia?

Ekstra: Naisten biologian asiantuntija

Feminismi on pilannut maailman

Feminismiä voi syyttää kaikesta. Jos et saa seksiä: fe- ministit. Talvella ei sada lunta: feministit ovat kiih- dyttäneet ilmastonmuutosta kusemalla estrogeeniä vesistöihin. Olut oli loppu lähikaupasta: feministit. Ne saatanat ovat alkaneet jo juoda kaljaakin, vaikka se on miesten juoma. Feministit ovat myös määritelleet kaik- kien naisten ihannemiehen ja hänen peniksensä koon. Kaiken kaikkiaan Jodelin sisällön voi tiivistää tä- Naissukupuolen edustajana olen pettynyt, ettei tällai- män jodlaajan sanoihin: nen ohjeistus tavoittanut minua ajoissa, eikä poikays- täväni varmaankaan täytä kriteerejä. Ei se edes tiskaa, jätän sen. Onneksi Big White Cock tiesi kertoa totuu- den.

Tutkivaa journalismia harjoitti mielenterveytensä

uhalla nimimerkki Voiko aivot desinfioida 38 Huumorisivu

Kuin kaksi marjaa x2 Nousut ja laskut

Nousussa:

Danny ja Erika

Lumitilanne

Syyskokouksen pituus (4,5h)

Kusi

Alen ääni Heikki Rainamaa (4.vsk) Teemu Siitonen (4.vsk)

Laskussa:

Siltsun trippi

Pyryn PJ-TJ

Salainen sola

Huumorintaju Tietoa Riikka Myllys, Susanna Koivistoinen (5.vsk), amanuenssi Varnitsan järjestövastaava lehdestä Kiinnostaako ainejärjestöleh- titoiminta? Haluatko juttusi/ kuvasi lehteen? Liity lehden toimituskuntaan. Ota yhteyttä lehden päätoimittajaan Ville Kuisminiin joko sähköisesti tai naamatusten.

Tämän ja aikaisemmat nume- rot näet värillisinä osoitteesta http://issuu.com/var- nitsa/docs (Oik.) Kuvamateriaalia Varnitsan Tutustu myös Varnitsan syyskokouksesta: nettisivuihin http://varnitsa. Ääntenlaskija suoritta- massa tehtäväänsä wordpress.com 39 arnitsa

Isänmaan asialla jo vuodesta 1970

40