Mikael Agricolan Juhlavuosi 2007

Opetusministeriö Undervisningsministeriet MIKAEL AGRICOLAN JUHLAVUOSI 2007

MIKAEL AGRICOLAN JUHLAVUOSI 2007 MIKAEL AGRICOLAN JUHLAVUOSI 2007 Opetusministeriön julkaisuja 2008:29

Opetusministeriö • Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto • 2008 Undervisningsministeriet • Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen • 2008

MIKAEL AGRICOLAN JUHLAVUODEN SUOJELIJAN TERVEHDYS

Mikael Agricolan elämäntyö on yhä tänä päivänä Omalla kielellä ja kulttuurilla on edelleen suuri merki- osa jokaisen suomalaisen elämää, vaikka hänen kuole- tys yhtenevässä Euroopassa ja globalisoituvassa maail- mastaan tuli vuonna 2007 kuluneeksi jo 450 vuotta. massa. Suomen kieli on yksi Euroopan pienistä kielistä. Tietomme Mikael Agricolan elämänvaiheista ja perhe- Näistä lähtökohdista johtuen meillä pitäisi olla hyvät taustasta ovat sangen niukat, vaikka hän on kulttuuri- valmiudet tukea myös vähemmistökielten kehittymistä historiamme keskeisimpiä merkkihenkilöitä. Hän oli ja elinvoimaisuutta. humanisti, oppinut teologi ja lahjakas kielimies, joka Juhlavuonna Mikael Agricolan työtä ja vaikutusta vaikutti merkittävästi suomalaiseen sivistykseen ja yh- tehtiin monin tavoin tunnetuksi eri puolilla maata teiskuntaan. toteutetuissa tapahtumissa kouluissa, kirkoissa ja kir- Agricola muistetaan parhaiten suomen kirjakielen jastoissa. Juhlavuoden runsas kirjallinen ja Yleisradion isänä. Juhlavuoden teema ”oma kieli, oma mieli” nosti ohjelmatuotanto tarjoavat kaikille tietoa ja virikkeitä äidinkielen merkityksen ansiokkaasti esille. Itse olen myös juhlavuoden jälkeen. Tämä kirja kertoo omalta usein käyttänyt sanontaa ”kieli on mielen koti” kuvas- osaltaan Agricolan työstä osana tämän päivän suoma- tamaan kielen perustavanlaatuisuutta osana puhujan laista kulttuuria, kirjallisuutta ja yhteiskunnallista ja Kuva: Tasavallan presidentin kanslia. identiteettiä ja kommunikaation välineenä. kirkollista elämää. Agricola oli myös uskonpuhdistaja ja suomalaisen kirkollisen elämän uudistaja. Ehkä vähiten tunnettu Tarja Halonen on Agricolan toiminta rauhanneuvottelijana Ruotsin ja Tasavallan presidentti Venäjän välillä. Kirjakielen syntyminen mahdollisti suomenkielisen opetuksen, hallinnon ja kulttuurin kehittymisen.

3 MIKAEL AGRICOLAN JUHLAVUODEN VALTUUSKUNNAN PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

Turun piispaa Mikael Agricolaa muis- Agricolan juhlavuoden innoittamana ja heti Snellmanin juhlavuoden jälkeen tettiin hänen juhlavuotenaan 2007 monin ilmestyi kirjallisuutta niin tutkijoiden kuin täydensivät toisiaan. Valtakunnalliset juh- eri tavoin. Opetusministeriö asetti maalis- laajan yleisön käyttöön. Asiantuntijat kul- lavuodet kilpailevat kiireisen mediayhteis- kuussa 2005 juhlavuoden valtuuskunnan kivat Agricolan jalanjäljillä esiintymismat- kunnan muun monipuolisen tarjonnan ja työryhmän sekä nimitti pääsihteerin vas- koilla. Agricolaa ja hänen elämäntyötään kanssa, joten järjestäjien oli syytä seurata taamaan juhlavuoden kansallisesta valmis- käsittelevä poikkitieteellinen tutkimus ajan henkeä ja ottaa oppia aiempien tapah- telusta ja toteutuksesta. Minulla oli kunnia tulee juhlavuoden innoittamana jatkumaan tumien kokemuksista. Mielestäni juhlavuosi toimia valtuuskunnan puheenjohtajana. toivon mukaan vilkkaana. Mediassa, kou- onnistui hyvin tavoitteissaan tuomalla Myös juhlavuoden sihteeristö sijoittui Tu- luissa, kirjastoissa ja kirkon piirissä Agricola Agricolan suuren merkityksen nykyaikaan run yliopistoon, jossa se toimi pääsihteeri ja juhlavuosi saivat runsaasti huomiota. sekä houkuttelemalla suomalaiset juhlavuo- Ossi Tuusvuoren johdolla. Turun yliopis- Juhlavuoden sanoma tavoitti tavalla tai sitalkoisiin. Kuva: Robert Seger. tossa on pitkään tutkittu Agricolan kieltä ja toisella suuren osan suomalaisista ja myös Juhlavuoden perintöä vaalitaan ja vie- toimintaa. uussuomalaisista – lapsista aikuisiin – muun dään eteenpäin monilla eri rintamilla, kuten Turun seudulla paneuduttiin Agricolan muassa koululaitoksen, kirkon, kirjastojen juhlavuoden valtuuskuntakin on toivonut. synnyinpitäjän Pernajan ohella juhlavuoden ja kirjastoautojen sekä Yleisradion moni- Tämän perinnön vaalijoina toimivat kaikki viettoon muutenkin aktiivisesti. Valtakun- puolisen Agricola-tarjonnan ansiosta. Hyvi- juhlavuonna kunnostautuneet ja Agricolan nalliset pääjuhlallisuudet pidettiin Turussa nä esimerkkeinä toimivat Yleisradion joka- toiminnasta vasta juhlavuonna innoituksen Agricolan päivänä 9. huhtikuuta. aamuinen Päivän sana -ohjelma sekä Aku saaneet, joita juhlavuoden työtä jatkava Mi- Aikansa suurta eurooppalaista kirkon Ankan Agricola-erikoisnumero, joka myy- kael Agricola -seura kutsuu mukaan jatku- uudistajaa ja kulttuurivaikuttajaa sekä kan- tiin ennätysvauhtia loppuun. Juhlavuoden viin Agricola-talkoisiin. Agricolan perintö sallisen identiteettimme perustan luojaa ilme ja sen puhutteleva teema ”oma kieli, elää meissä kaikissa käyttäessämme omaa kunnioitettiin monin eri tavoin eri puolilla oma mieli” saivat paljon kiitosta. Myös juh- kieltämme. Suomea ja myös ulkomailla. Tärkeimmäksi lavuoden valtakunnallinen mainoskampanja juhlavuoden anniksi muodostuivatkin yh- palkittiin. Keijo Virtanen teiskunnan eri alueilla toteutetut lukuisat Agricolan juhlavuoden vietto Suomen Rehtori hankkeet ja tapahtumat. itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuoden rinnalla Turun yliopisto

4 SISÄLLYS Lukijalle 7

Juhlavuosiorganisaatio 9 Juhlavuoden organisaation toiminta 12 Rahoitus ja talous 19 Juhlavuosihankkeiden taloudellinen tuki valtuuskunnalta 21 Paikallistoimikunnat ja eri toimijoiden sisäiset Agricola 2007 -työryhmät 36 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran asettama Agricola-työryhmä 41 Miten Agricolaa on aiemmin juhlittu, tutkittu ja muistettu? 43

Valtakunnalliset juhlallisuudet ja päätapahtumat 55 Juhlavuoden vietto Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 74 Agricolan juhlavuosi kouluissa ja oppilaitoksissa 89 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 93 Turun yliopiston sisäinen toimikunta 95 Kuolemajärvi-säätiön toiminta juhlavuoden aikana 97 Agricolan juhlavuosi kirjastoissa 105 Agricolan juhlavuosi mediassa 109

Agricolan juhlavuosi oli suomen kielen juhlavuosi 115 Agricolan juhlavuosi tutkimuksessa ja kirjallisuudessa 121 Agricolan juhlavuosi ulkomailla 132 Agricolan juhlavuosi taiteessa 135

Miten juhlavuosi toteutui ja vastasi sille asetettuihin odotuksiin? 143 Miten juhlavuoden anti voidaan hyödyntää? 145 Miten Agricolaa ja hänen elämäntyötään tulisi muistaa ja juhlistaa tulevaisuudessa? 149 Agricolan ja hänen elämäntyönsä perinnön vaaliminen ja tulevat juhlavuodet 155

5 Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto Kultur-, idrotts-, och ungdomspolitiska avdelningen PL/PB 29 00023 Valtioneuvosto/Statsrådet http://www.minedu.ﬁ http://www.minedu.ﬁ/OPM/Julkaisut

Toimitus/Redaktion: Ossi Tuusvuori Taitto/Ombrytning: Henri Terho Kirjapaino: TS-Yhtymä / PRIIMUS Paino Oy, Loimaa 2008

ISBN 978-952-485-557-0 ISBN 978-952-485-558-7 (PDF) ISSN 1458-8110 Opetusministeriön julkaisuja 2008:29

6 LUKIJALLE

Tämä julkaisu esittelee Agricolan juhlavuoden toimintaa, sen tukemia hankkeita sekä keskeisiä pai- monipuolista satoa Suomessa ja ulkomailla. Suo- kallistason juhlavuositoimijoita. Lisäksi palautetaan malaiskansallisena suurmiehenä ja aikakautensa eu- mieliin, miten Agricolaa on aiemmin juhlittu ja tutkit- rooppalaisena vaikuttajana on myös aamun miehenä tu sekä millainen oli Agricolan henkilögalleria ennen tunnetun Mikael Agricolan henkilöhistorian ja hänen juhlavuotta. monimuotoisen elämäntyönsä selvittäminen innoitta- Juhlavuoden runsaiden tapahtumien esittelyssä on nut tutkijoita. Heidän tuottama kirjallinen materiaali nojauduttu Agricola 2007 -verkkosivuston tapahtuma- ja esitykset nousivat keskeiseen asemaan Agricolan kalenterin tietoihin sekä kansallisten päätapahtumien juhlavuonna. esittelyyn. Raportissa esitellään lähemmin Agricolan Agricolan elämän ja teosten sekä hänen ”luomansa” juhlavuoden viettoa etenkin kirkon piirissä, koululai- suomen kielen tutkimustulosten esittäminen osin uu- toksessa ja kirjastoissa sekä juhlavuositeeman esiinty- dessa valossa ja modernin tietoyhteiskunnan tarjoamia mistä mm. tutkimuksessa, kirjallisuudessa, mediassa, mahdollisuuksia hyödyntäen loi perustan, jonka poh- taiteessa ja ruokakulttuurissa. jalla voitiin nykykielen termiä käyttäen tuotteistaa mitä Raportin sisältö perustuu juhlavuosisihteeristön monimuotoisimpia juhlinnan muotoja. käytössä olleeseen tai sen sekä eri yhteistyökumppanei- Raportissa esitellään aluksi opetusministeriön den tuottamaan aineistoon. Eräiden artikkeleiden kir- asettaman valtakunnallisen juhlavuosiorganisaation joittajina ovat Agricolan juhlavuoden valtuuskunnan ja

7 työryhmän jäsenet ja asiantuntijat. Juhlavuonna toteu- Julkaisun ulkoasu ja taitto on Henri Terhon am- tui varmasti paljon eri toimijoiden hankkeita ja tapah- mattitaidon oiva näyte – siitä suurkiitos hänelle. tumia, joista ei tieto ole tullut sihteeristölle. Agricolan Juhlavuoden raportti ja muuta juhlavuoden moni- ja juhlavuoden perintöä vaalimaan perustettu Mikael puolista aineistoa on esillä myös juhlavuoden verkkosi- Agricola -seura ottaa mielellään vastaan juhlavuoteen ja vustolla www.agricola2007.fi ja syksyllä 2008 Agricola Agricolaan liittyvää aineistoa sekä tietoa ja ehdotuksia – Suomen historiaverkon yhteydessä avautuvassa Mi- uusista hankkeista. kael Agricola -portaalissa http://agricola.utu.fi/mikael/. Julkaisun kuvamateriaali on joko sihteeristön omaa Raportin valmistelua ja painatusta ovat tukeneet tai sen käyttöön luovutettua aineistoa mm. arkkipiis- Alfred Kordelinin säätiö sekä TS-Yhtymä Oy. pan sihteerin Heikki Jääskeläisen laajasta juhlavuoden kuvamateriaalista sekä arkistokuvamateriaalia, johon Naantalissa, 31. heinäkuuta 2008 voi tutustua myös Agricola 2007 -verkkosivustolla. Tu- Ossi Tuusvuori russa 9. huhtikuuta 2007 vietettyjen valtakunnallisten Pääsihteeri pääjuhlallisuuksien virallisena kuvaajana toimi Markku Agricola 2007 Pihlaja, jonka kuvakansioon voi tutustua lähemmin osoitteessa http://www.visioiva.fi/Agricola2007/

8 JUHLAVUOSIORGANISAATIO Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimesta keväällä Tämän aloitteen pohjalta tapahtuneiden valmiste- 2001 asetetun Agricola-työryhmän piirissä katsottiin, lujen tuloksena opetusministeriö asetti 17.3.2005 Mi- että edessä olevaa Mikael Agricolan juhlamuistovuotta kael Agricolan juhlavuoden valmistelua ja toteuttamis- tulisi viettää kansallisena merkkivuotena eräiden muita varten valtuuskunnan ja sen alaisuuteen juhlavuoden juhlavuosien tapaan ja että tämän tulisi tapahtua den työryhmän, joiden toimikausi päättyi helmikuun julkisen vallan toimesta. Toimikunta päätti tehdä tästä lopulla 2008. aloitteen vuoden 2004 lopulla. Toimikunnan puolesta Päämäärien toteuttamiseksi valtuuskunnan ja sen puheenjohtaja, ministeri Jaakko Numminen ja työryhmän tehtävänä oli asettamispäätöksen mukaan jäsen, asessori, teologian tohtori Ossi Haaramäki laati- ylläpitää juhlavuoden ohjelmakalenteria sekä kehittää vat asiasta kirjeen opetusministeriön kansliapäällikkö ja koordinoida juhlavuoden tapahtumia yhdessä niistä Markku Linnalle ja arkkipiispa Jukka Paarmalle. vastaavien järjestäjien kanssa. Tarkoituksena oli, että

Valtuuskunnan kokoonpano Professori Kaisa Häkkinen, Turun yliopisto, suomen kielen laitos sij. Erikoistutkija Nobufumi Inaba, Turun yliopisto, suomen kielen laitos Puheenjohtaja: rehtori Keijo Virtanen, Turun yliopisto Puheenjohtaja Mervi Murto, Äidinkielen opettajien liitto Varapuheenjohtaja: kouluneuvos, FM, KT Aslak Lindström Hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen, TS-Yhtymä Oy Puheenjohtaja Kalevi Kettinen, Kuolemajärvi-säätiö Museonjohtaja Juhani Kostet, Turun maakuntamuseo Jäsenet: sij. Museolehtori Tarja-Tuulikki Laaksonen, Turun maakuntamuseo Arkkipiispa Jukka Paarma Toiminnanjohtaja Anu Laitila, Nuoren Voiman Liitto sij. Arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen Johtaja Lars-Folke Landgren, Helsingin yliopisto, Renvall-instituutti Pääjohtaja Kirsi Lindroos, Opetushallitus sij. Professori Timo Vihavainen, Helsingin yliopisto, Renvall-instituutti Ylijohtaja Riitta Kaivosoja, Opetusministeriö Pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Ohjelmajohtaja Ulla Martikainen-Florath, Yle Teema, Yleisradio sij. Tutkija Ilkka Välimäki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Puheenjohtaja Kari Levola, Suomen Kirjailijaliitto sij. Erikoistutkija Riitta Palkki, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva, Suomen Kansallisarkisto Apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala, Turun kaupunki sij. Tietopalveluyksikön johtaja Rauno Selin, Suomen Kansallisarkisto Professori Simo Heininen, Helsingin yliopisto, kirkkohistorian laitos Pääjohtaja, valtionarkeologi Paula Purhonen, Museovirasto sij. Kirjastonhoitaja Anna Perälä, Svenska litteratursällskapet i Finland Kunnanjohtaja Ralf Sjödahl, Pernajan kunta

9 Juhlavuoden työryhmä

Puheenjohtaja: kouluneuvos, FM, KT Aslak Lindström Ohjelmapäällikkö Airi Vilhunen, Yle Kulttuuri sij. Tuottaja Jaana Sormunen, Yle Kulttuuri / Opetus Intendentti Helena Edgren, Museovirasto / Suomen Kansallismuseo Ylitarkastaja Kristina Kaihari-Salminen, Opetushallitus sij. Tutkija Elina Anttila, Museovirasto / Suomen Kansallismuseo sij. Opetusneuvos Pirjo Sinko, Opetushallitus Amanuenssi Christian Hoﬀ mann, Turun taidemuseo Opetusneuvos Annu Jylhä-Pyykönen, Opetusministeriö, Tiedepolitiikan yksikkö Pysyvät asiantuntijat Museolehtori Tarja-Tuulikki Laaksonen, Turun maakuntamuseo Ylitarkastaja Päivi Salonen, Opetusministeriö Ministeri Jaakko Numminen Kulttuuritoimenjohtaja Minna Sartes, Turun kaupunki Teologian tohtori Ossi Haaramäki sij. Kirjastotoimen apulaisjohtaja Helena Virtanen, Turun kaupunginkirjasto Varapuheenjohtaja Aleksandr Belov, Venäjä–Suomi-seura Johtaja Kai Vahtola, Kirkkohallitus sij. Käytännöllisen teologian dosentti, yliopistonlehtori Jyrki Knuutila, Helsingin yliopisto, käytännöllisen teologian laitos Tutkija Ilkka Välimäki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

juhlavuoden hankkeet järjestetään ja rahoitetaan pää- asiassa eri toimijoiden omin varoin. Juhlavuoden valtuuskunnan ja työryhmän tehtävänä oli myös tiedottaa juhlavuodesta ja tehdä tunnetuksi Agricolan elämän- työtä ja vaikutusta Suomessa. Valtuuskunnan tehtävänä oli asettamispäätöksen mukaisesti asettaa tarkemmat tavoitteet juhlavuoden vietolle sekä valvoa juhlavuoden valmistelua ja toteuttamista. Työryhmän tehtävänä oli toteuttaa valtuuskunnan asettamat tavoitteet, koordinoida tapahtumia, ylläpitää juhlakalenteria sekä vastata juhlavuoden tiedotuksesta yhdessä eri tapahtumista vastaavien järjestäjien kanssa.

10 Työryhmä ja valtuuskunta asettivat toimikuntia ja vastasi Turun yliopisto, jonka hallintojohtaja Kari kutsuivat asiantuntijoita avustamaan niitä juhlavuoden Hyppönen toimi Agricola 2007 -projektin vastuul- ja sen hankkeiden valmistelussa ja toteuttamisessa. Val- lisena johtajana. tuuskunnan ja työryhmän jäsenet nimittivät itselleen Pääsihteerin lisäksi sihteeristössä työskentelivät myös varaedustajia. hankkeen kuluessa suunnittelija Anna Harmaa sekä työvoima- ja korkeakouluharjoittelijoina Elina Maines, Asiantuntijat Hannu Aaltonen, Marianne Mäkinen, Kaisa Penna- nen, Saara Salmi (Franzelius) sekä Anniina Lehtokari. Opetusministeriön nimeämien pysyvien asiantun- Maines, Aaltonen ja Lehtokari työskentelivät harjoit- tijoiden lisäksi valtuuskunta ja työryhmä kutsuivat telukautensa jälkeen projektisihteereinä. kokouksiinsa useita muita eri alojen asiantuntijoita, jotka antoivat merkittävän panoksensa juhlavuoden Toimintaohjeet valmistelutyöhön. Asettamiskirjeen mukaisesti opetusministeriö edel- Pääsihteeri ja sihteeristö lytti, että kukin osapuoli vastasi ohjelmiensa osioista ja niiden kustannuksista. Valtuuskunnan tehtävänä oli Juhlavuoden sihteeristö päätettiin sijoittaa Turun ohjata ja sovittaa yhteen vuoden ohjelma. yliopiston yhteyteen, ja hankkeen pääsihteeriksi ni- Valtuuskunnan ja työryhmän työ määriteltiin vir- mitettiin VTM Ossi Tuusvuori. Pääsihteerin ja hänen katyöksi. Sihteeristön matkakustannukset tuli maksaa alaisuudessaan toimineen juhlavuoden sihteeristön valtion matkustussäännön mukaisesti. Valtuuskunnan Juhlavuoden työryhmä kokouksessaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran auditoriossa marraskuussa tehtävänä oli valmistella ja esitellä asiat valtuuskunnalle ja työryhmän puheenjohtajien ja jäsenten matkakuluis- 2006. ja työryhmälle sekä valvoa asioiden toimeenpanoa ja ta vastasi heidän edustamansa taho, joskin matkakulut vastata tiedotuksesta. korvattiin pysyville asiantuntijoille sekä työryhmän Sihteeristö toimi Turun yliopiston rehtorinviraston puheenjohtajalle hänen jäätyään eläkkeelle Opetus- alaisena. Sen toimitilat sijaitsivat maaliskuusta joulu- hallituksesta vuoden 2006 alussa. Kokouspalkkioita kuuhun 2005 Turun yliopiston uuden yhteiskuntatie- ei maksettu. Palkkauksista ja palkkioista edellytettiin teellisen tiedekuntarakennuksen Publicumin tiloissa tehtäväksi erikseen asianmukaiset opetusministeriön Jean Monnet -keskuksessa sekä vuoden 2006 alusta päätökset. <<<< Emil Wikströmin Agricola-hahmo tervehtii alkaen Turun yliopiston vuokraamissa tiloissa Data- Suomen kansallispyhättöön tulijoita. Juhlavuonna Cityn toimistorakennuksessa, jossa se joutui muutta- vihittiin Agricolalle Turun tuomiokirkossa nimikko- kappeli. maan toisiin tiloihin maaliskuussa 2007. Sihteeristön toimitilojen ja kiinteiden toimistomenojen kuluista

11 JUHLAVUODEN ORGANISAATION seurakuntien sekä Wittenbergissä myös Luther-keskuk- TOIMINTA sen johdon kanssa liittyen juhlavuoden valmisteluihin sekä tutustuttiin historiallisiin, Agricolaan liittyviin kohteisiin. Juhlavuoden valtuuskunta ja työryhmä järjestivät Valtuuskunnan ja työryhmän kokoukset, avauskokouksensa tavoin 12. joulukuuta 2007 Lie- seminaarit ja muu toiminta Kulttuuriministeri Stefan don Vanhalinnassa päätösseminaarin, jossa arvioitiin Wallin vastaanotti helmikuus- juhlavuoden antia sekä hahmoteltiin sen perintöä. sa 2008 juhlavuoden mitalin Juhlavuoden valtuuskunta piti toimikautensa Vanhalinnan tapahtumien yhteydessä järjestettiin Turun yliopiston rehtorilta, aikana 9 kokousta, joista ensimmäinen järjestettiin myös juhlapäivällinen, johon osallistuivat Suomen Agricola 2007 -valtuuskunnan puheenjohtajalta Keijo Virta- yleisöluentotilaisuuksin Turun yliopistolla Agricolan kirkkokuntien johtajat sekä Viron pääministeri Andrus selta (vas.) ja pääsihteeri Ossi päivän aattona 8.4.2005 ja viimeinen Kansallisarkis- Ansip. Valtuuskunnan ja työryhmän viimeinen kokous Tuusvuorelta. tossa 25.2.2008. Nämä molemmat kokoukset pidettiin yhteisistuntona juhlavuoden työryhmän kanssa. Valtuuskunnan ja työryhmän kokouksia järjestettiin pääsääntöisesti Helsingissä ja Turussa. Kokousten isän- nöinnistä vastasivat vuorollaan juhlavuoden valtuuskunnan ja työryhmän jäsenten taustayhteisöt ja osin myös juhlavuoden sihteeristö. Juhlavuoden työryhmä toimi juhlavuosihankkeen käytännön ohjausryhmänä ja kokoontui virallisiin kokouksiin säännöllisesti ja osin myös yhteisistuntoihin valtuuskunnan kanssa. Työryhmä kokoontui kaiken kaikkiaan 25 kertaa. Yksi kokous pidettiin myös kent- täoloissa, kun työryhmä kokoontui elokuussa 2007 Turun yliopiston Saaristomeren tutkimusasemalla Seilin saaressa. Lisäksi työryhmä järjesti kaksi tutus- tumismatkaa ”Agricolan jalanjäljissä”, toisen toukokuussa 2006 Pernajaan, Viipuriin ja Kuolemajärvelle sekä toisen kesäkuussa 2006 Wittenbergiin, Agricolan opiskelukaupunkiin. Kummankin matkan aikana järjestettiin tapaamisia paikkakuntien ja paikallisten

12 Muistomerkkitoimikunta

Juhlavuoden valtuuskunta asetti syksyllä 2006 työ- ryhmän esityksestä aluksi patsastoimikunnan nimellä toimineen asiantuntijoin täydennetyn toimikunnan, jonka tehtäväksi muodostui valmistella Viipuriin suunnitellun, alun perin 21.6.1900 Viipurin laulujuhlien yhteydessä vihityn ja sotien aikana tuhoutuneen Emil Wikströmin Mikael Agricola-muistomerkin uudelleen- pystytystä. Tähän liittyvä aloite oli tehty jo kesäkuussa 2000 Kyrönniemellä tapahtuneen Mikael Agricolalle omistetun, vuodelta 1900 peräisin olevan ja niin ikään sodassa kadonneen muistomerkin uudelleenvihki- misjuhlassa ministeri Jaakko Nummisen ja silloisen Viipurin kaupunginjohtajan ja nykyisen Viipurin piirijohtajan Georgi Porjadinin välisissä keskusteluissa. Lisäksi toimikunta sai yhdessä sihteeristön kanssa teh- täväkseen valmistella ja esitellä juhlavuoden virallisten taiteellisten hankkeiden, juhlavuoden mitalin, rahan ja postimerkin toteuttamiseen liittyvät kysymykset. Toimikunnan puheenjohtajaksi nimitettiin työryhmän jäsen, Turun taidemuseon amanuenssi Christian Hoﬀmann, ja sen sihteerinä toimi juhlavuo- Viipurissa 1908 vihitty Emil Wikströmin ennen niiden toimikauden päättymistä järjestettiin den pääsihteeri Ossi Tuusvuori. Jäseniksi kutsuttiin Agricola-muistomerkki, joka tuhoutui talviso- Kansallisarkistossa 25. helmikuuta 2008. valtuuskunnan pysyvät asiantuntijat, ministeri Jaakko dan viime vaiheissa, sekä hahmotelma uudeksi Kokouksien ohella valtuuskunnan ja erityisesti Numminen sekä varapuheenjohtaja Aleksandr Belov. muistomerkiksi. työryhmän jäsenet sekä asiantuntijat kävivät moni- Lisäksi valtuuskunnan kolmas pysyvä asiantuntija, TT, puolista ja säännöllistä yhteydenpitoa sekä keskenään asessori Ossi Haaramäki osallistui toimikunnan työhön että Agricolan juhlavuosihankkeen kannalta keskeisten aktiivisesti. Toimikunta kutsui asiantuntijoikseen taide- toimijoiden kanssa, mikä osoittautui toimivaksi ver- historioitsija Juha Ilvaksen, Wäinö Aaltosen museon kottumisen pohjaksi. amanuenssin Riitta Kormanon, arkkitehti Juha Lanki-

13 osoittautunut mahdolliseksi. Valtuuskunnan helmikuussa 2008 tekemän päätöksen mukaisesti muistomerkkitoimikunnan tehtäväksi jäi hankkeen loppuunsaattaminen mahdollisuuksien mukaan vuoden 2008 aikana. Toimikunta siirtyi Mikael Agricola -seuran alaisuuteen.

Juhlatoimikunta

Valtakunnallisten pääjuhlallisuuksien ja muiden valtakunnallisten juhlallisuuksien valmistelua varten työryhmä asetti toukokuussa 2006 juhlatoimikunnan. Toimikunnan puheenjohtajana toimi viran puolesta juhlavuoden pääsihteeri Ossi Tuusvuori ja sen Agricola 2007 -muistomerkkitoimikunnan kokous Kansallisarkistos- sihteerinä suunnittelija Anna Harmaa. Varapuheenjoh- sa helmikuussa 2008. tajana toimi Heikki Jääskeläinen. Sihteeristön korkea- kouluharjoittelijat olivat toimikunnan käytettävissä. Toimikunnan tehtävänä oli koordinoida valtakun- sen Visavuori-säätiön toiminnanjohtajan Juha Mylly- nallisten tai yhteistyössä muiden osapuolten kanssa län sekä toimitusjohtaja Raimo Kesosen. toteutettavien juhlatapahtumien valmistelua ja toteu- Muistomerkkitoimikunta kokoontui osin yhdessä tusta. Toimikunta kutsui asiantuntijoita ja teki esi- työryhmän kokousten kanssa Turussa, Helsingissä ja tyksiä ulkopuolisten palveluntuottajien palkkaamisen Visavuoressa Emil Wikströmin museossa, jossa ovat osalta työryhmälle, jolle se raportoi. näytteillä mm. Viipurin muistomerkin alkuperäiset Pernajan kunnan ja Pernajan Agricola-seuran edus- veistosluonnokset. Lisäksi toimikunta vieraili eri ko- tajina toimikunnan työhön osallistuivat kulttuurisih- koonpanoissa useampaan otteeseen Viipurissa ja Ky- teeri ja kirjastonhoitaja Jenny Olsson-Korsu sekä seu- rönniemellä. Näiden vierailujen aikana käsiteltiin myös ran edustajat Tuovi Putkonen ja Mia Aitokari. Pernajan muita juhlavuoden ja sen tapahtumien valmisteluihin kunta ja Agricola-seura kantoivat päävastuun Pernajas- liittyviä kysymyksiä. sa loppiaisena 6. tammikuuta pidetyn valtakunnallisen Muistomerkkitoimikunnan toimeksiantoa jatket- juhlavuoden avaustapahtuman järjestelyistä. tiin juhlavuoden valtuuskunnan toimikauden päätyt- Valtakunnallisen pääjuhlan tuotantotiimin vetäjäk- tyä, koska hankkeen toteuttaminen juhlavuonna ei si ja tuottajaksi nimitettiin Jaana Rantala (Turun kris-

14 Juhlatoimikunta

Heikki Jääskeläinen, arkkipiispan sihteeri, juhlavuoden Tapani Rantala, kappalainen, Turun ja Kaarinan seura- valtuuskunnan varajäsen ja työryhmän asiantuntija kuntayhtymä, Agricola 2007, Turun seudun paikal- Kai Vahtola, johtaja, Kirkkohallitus, juhlavuoden työ- listoimikunta, Kirkkopäivät 2007, koordinaattori ryhmän jäsen Keijo Perälä, Agricola 2007, Turun seudun paikallistoi- Tarja-Tuulikki Laaksonen, museolehtori, Turun maa- mikunnan pj. kuntamuseo, juhlavuoden työryhmän jäsen Ossi Tuusvuori, pääsihteeri, Agricola 2007, Turun yli- Eva-Liisa Makkonen, kaupunginsihteeri, Turun kau- opisto punki Anna Harmaa, suunnittelija, Agricola 2007, Turun yliopisto

Sanasista kaunein?

Sano se ääneen. Pyörittele kielelläsi, maistele ja makustele. Mikä on mielestäsi suomen kielen kaunein sana?

Viehättävimpien vaihtoehtojen kesken tillinen opisto). Hänen esityksestään juhlan ohjelman -juhlavuoden onnistuneiksi osoittautuneet teema ja arvotaan Agricola-tuotepalkintoja. tuotantoryhmään valittiin käsikirjoittajaksi Tytti Issa- ilme vakiinnuttivat asemansa ja tulivat käyttöön mitä Kaunein sana julkistetaan 5.12. maamme 90-vuotisjuhlien aattotunnelmissa. Voittaja myös netissä www.agricola2007.fi. kainen, ohjaajaksi Markku Arokanto, lavastajaksi Juha erilaisimmissa juhlavuoteen liittyvissä hankkeissa ja Lukala, puvustajaksi Pirkko Haapasaari, musiikkivas- tapahtumissa.

suunnittelema kilpailujuliste. äänestyksellä syksyn 2008 aikana. Rientola Oy:n Suomen kielen kauneinta sanaan etsittiin yleisö- taavaksi Uli Korhonen sekä tekniikasta, äänentoistosta ja valaistuksesta vastaavaksi Eastway Oy, jota edusti Viestintäasiantuntijoiden ryhmä. Juhlavuoden tuotantotiimissä Ari Sirkiä. viestintää ja markkinointia suunniteltiin vuoden 2006 aikana työryhmän asettaman viestintäasiantuntijoiden Viestintä ja markkinointi ryhmän ja sihteeristön toimesta yhteistyössä turkulai- sen viestintäalan yrityksen Rientolan kanssa. Neuvoa- Juhlavuoden ilme. Juhlavuoden ilmeen suunnit- antavaan viestintäasiantuntijaryhmään kuuluivat Tu- telu tapahtui vuonna 2005 pääsihteerin ja medianomi run yliopiston viestintäpäällikkö Maija Palonheimo Mari Meron (Turun yliopiston viestintä) toimesta. (pj.), opetusministeriön viestintäpäällikkö Marjo Juhlavuoden teemasta käytiin valtuuskunnan ja työ- Merivirta, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ryhmän piirissä vilkasta keskustelua, jonka tuloksena viestintäpäällikkö Osku Laukkanen, Yleisradion mark- teemaksi valittiin ”oma kieli, oma mieli” ”eget språk, kinointipäällikkö Marko Vainio, Opetushallituksen eget minne”. Juhlavuoden lähestyessä Agricola 2007 viestintäpäällikkö Hannu Yli-Lehto, Kirkkohallituksen

15 tiedottaja Katriina Harviainen sekä pääsihteeri Ossi Tuusvuori. Asiantuntijaryhmä kokoontui kolmesti vuoden 2006 aikana. Juhlavuoden viestinnän ja markkinoinnin osalta sovittiin yhteistyöstä Rientola Place Marketing Oy:n kanssa. Rientolan avustuksella ja sen hankkimien yh- teistyökumppanien myötävaikutuksella toteutettiin juhlavuoden ilmeen mukainen palkittu mediakampan- ja keväällä 2007 sekä juhlavuoden virallisena kilpailuna syksyllä tapahtunut suomen kielen kauneinta sanaa etsinyt ”Sanasista kaunein” -äänestys.

�� Verkkosivusto. Juhlavuoden virallinen verkkosivusto avattiin keväällä 2006 omalla osoitteellaan www. �� agricola2007.fi, joka oli näkyvästi esillä Turun yliopis- ��

ton (www.utu.fi) ja Turun kaupungin (www.turku.fi) �� verkkosivujen avaussivulla sekä verkkosivuhakemisto- jen kärkipäässä (mm. Googlessa heti toisena Agricola �� – Suomen historiaverkon jälkeen). Verkkosivusto �� saavutti suuren suosion ja sai pääsääntöisesti hyvinkin myönteistä palautetta. Suurimmat kävijämäärät juhla- �� vuoden aikana osuivat odotetusti huhtikuuhun 2007, mutta myös alkuvuosi ja syksy olivat verkkosivuston Agricola-seura jne. Lisäksi jo aiemmin olemassa olleet Juhlavuoden verkkosivusto osoitteessa sesonkiaikaa. Käytettävissä olevan Turun yliopiston toi- Agricolalle omistetut sivustot täydensivät juhlavuoden www.agricola2007.ﬁ oli suosittu. Huh- tikuussa 2007 kävijöitä oli yli 6000 mittaman tilastoaineiston mukaan helmikuusta 2007 antina syntynyttä verkkoviestinnän tarjontaa. Agri- (ks. kuvaaja). Sivusto sai paljon kiitosta tammikuuhun 2008 sivustolla vierailleita oli yhteensä cola 2007-sivustoille on pyritty linkittämään kaikki myös vieraskirjassa (ks. viereinen sivu). 34 356 kpl ja hakuja yli 180 000 kpl. keskeiset ja tiedossa olevat Agricola-aiheeseen liittyvät Juhlavuoden virallisen verkkosivuston ohella myös sivustot. monet muut juhlavuosihankkeessa aktiivisesti mukana Juhlavuoden verkkosivusto tallennetaan Kansallis- olleet toimijat perustivat omat Agricola 2007 -verkko- kirjaston toimesta, ja se tulee yhdessä muiden juhla- sivustonsa: Opetushallitus, Kirkkohallitus, Yleisradio, vuoden teemasivustojen kanssa muodostamaan rungon eräät hiippakunnat ja seurakuntayhtymät, Pernajan syksyllä 2008 avautuvaan Mikael Agricola -portaaliin.

16 • katri young kävi 9.4.2008 ja kirjoitti: Hyvaa Agricolan paivaa kaikille Suomeen !! • K-A kävi 16.1.2008 ja kirjoitti: Agricola on Suomen suurmiesten ylivoi- mainen ykkönen! • Ninni Henriksson kävi 24.12.2007 ja Portaalin toteuttamisesta vastaa Agricola – Suomen kirjoitti: historiaverkon toimitus (Turun yliopiston kulttuurihis- Mycket intressant att läsa om Agricola här. torian laitos), joka tulee myös ylläpitämään portaalia Trevligt att det fi nns så mycket fi nt här yhteistyössä Mikael Agricola -seuran kanssa. • Heimo kävi 14.12.2007 ja kirjoitti: Oli ihanat sivut. <3 Agricola on paras!! Blogi ja vieraskirja. Juhlavuoden virallisella • Miia kävi 5.11.2007 ja kirjoitti: Avasin keväällä Agricola-ketjun suomi24. verkkosivustolla piti maisteri Mikael eli Turun seudun keskustelupalstalle, ja siitä kehittyi antoisa Agricola 2007 -toimikunnan puheenjohtaja ja Turun keskustelu. Nyt kehittelen omien lastenlas- entinen kulttuuritoimenjohtaja Keijo Perälä omaa blo- teni kanssa nukketeatterinäytelmää, jossa giaan, jossa ilmestyi myös muiden kirjoituksia. Lisäksi on historiallinen osuus Agricolasta hänen verkkosivustolla oli oma yleisönosastonsa eli Vieras- kielellään. Verraton tämä sivusto, onnit- telut! kirja, joka osoittautui suosituksi etenkin nuorten ja Eläköön suomen kieli! koululaisten keskuudessa. Jonkinasteista sensuuria har- • Marjut kävi 10.10.2007 ja kirjoitti: joitettiin sihteeristön toimesta, mutta valtaosa vieraili- Onnistunut ja näkyvä Agricolan juhlavuosi! joista ylisti Agricolan merkitystä ja verkkosivustokin sai Kiitos ja kumarrus kirjakielen isälle hienos- paljon kehuja. Blogi ja vieraskirja jatkavat eloaan osana ta perinnöstä. Mikael Agricola -portaalia, jonne juhlavuoden laaja • Leifi kävi 8.10.2007 ja kirjoitti: Agricola on paras! olen leifi ! aineisto siirretään syksyllä 2008. • Tiina kävi 8.10.2007 ja kirjoitti: Hieno sivu!!! Ote blogista: Agricola mielikuvissamme. • Niina kävi 8.10.2007 ja kirjoitti: [11.4.2007 Keijo Perälä ] ”Yle Radio 1:ssä oli 2.4.2007 Heino Sivu !! <3<3<3 Agricola oli paras! puhelinkyselyohjelma Mikael Agricolasta. Asiantunti- • Pekka kävi 8.10.2007 ja kirjoitti: Minä tykään Agricolasta. joina olivat prof. Simo Heininen ja kielentutkija Riitta • hemuli kävi 8.10.2007 ja kirjoitti: Palkki Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Terve hyvä sivu! Alkukankeuden jälkeen soittoja tuli solkenaan. • NiP-su kävi 8.10.2007 ja kirjoitti: Monenlaista kyseltiin. Mieleeni jäi pari jotenkin kiin- Agricola on minun IDOLI ;) nostavaa seikkaa. • Toffl @n kävi 8.10.2007 ja kirjoitti: Soittajilla oli järjestään se käsitys, että Mikael oli Hienot sivut! • Salla kävi 8.10.2007 ja kirjoitti: suomenkielinen henkilö suomenkieliseltä kotiseudul- Hienot sivut! Verkkokauppa oli siisti:) ta. Kysymyksiä kohdistui siihen, minkälaista suomen • Johanna kävi 8.10.2007 ja kirjoitti: murretta hänen kotikylässään puhuttiin. Hänen kirja- Taidanpa tilata jotain tuosta verkkokaupas- kielensä ominaisuuksille haettiin selityksiä hänen syn- ta, teillä on aivan mahtavat sivut täällä. • muumi peikko kävi 8.10.2007 ja kirjoitti: 17 erittäin hyvät sivut:D nyinseutunsa murteesta. Vastaamassa ollut kielentuntija nemasta tarusta. Siinä ei ole mitään perää, mutta il- RAHOITUS myötäili tätä käsitystä ja luetteli Agricolan kirjakielen meisesti hypoteesin keksijän arvovalta pitää uskomusta JA piirteitä, jotka ovat kaakkoishämäläisiä. Ikään kuin Ag- elossa, paikallispatrioottisten ja aitosuomalaisten tar- TALOUS ricola olisi kotoisin hämäläiseltä murrealueelta. Todel- peiden lisäksi. Viljo Tarkiainen on v. 1958 julkaistussa lisuudessa hän oli kotoisin itäuusmaalaista ruotsia pu- kirjassa Mikael Agricola. Tutkielmia osoittanut Perniö- huneelta ja vieläkin puhuvalta alueelta. Simo Heininen tarun humpuukiksi. huomautti tästä, mutta se ei puheita muuttanut, vaikka Oli kiinnostavaa huomata Pernajan Agricola-juh- Palkkikin myönsi, että Heininen taitaa olla oikeassa. lassa 10.4., että usko Mikaelin suomenkielisyyteen Ohjelmassa jatkettiin sitä perinnettä, että Agricolan elää Pernajassakin, myös ruotsinkielisten keskuudessa! suomen murretaustoja haetaan Etelä-Hämeestä ja hä- Toki ilmiselvästi paikkakunnan suomenkielisten vai- nen varhaislapsuudestaan. Kuitenkin hän muutti pois kuttajahenkilöiden ansiosta. Olisi hauska tietää, miten ruotsinkieliseltä synnyinseudultaan noin kymmenvuo- Pernajan ruotsinkieliset asian oikein kokevat. Tilanteen tiaana, vietti sitten kahdeksan vuotta Viipurissa ja mel- kummallisuushan alkoi jo Topeliuksen kertomuksesta kein koko lopun elämänsä, yli 25 vuotta, Turussa. Hän Gossen från Pernå, jossa henkilöt keskustelevat kieli- siis asui pääosan elämäänsä suomenkielisen asutuksen asioista ruotsiksi, mutta ikään kuin puhuisivat oikeasti keskellä, mutta ei ensimmäistä vuosikymmentään. Ei suomea ja lukija lukisi kertomusta ruotsiksi käännet- ole vaikea kuvitella, missä hän suomen kielensä oppi, tynä. Topeliuksen kirjoituksissa on varmaan paljon eikä varsinkaan, missä hän suomen kieleen perehtyi. tällaista tapahtumien sijoittamista kuvitteellisiin, Ei hän Turun murretta ainakaan Pernajassa oppinut. yksinkertaistettuihin, epähistoriallisiin oloihin valis- Sitä hän kuitenkin enimmäkseen kirjoitti. Eikä hän tustarkoituksessa; ja kuten tässä tapauksessa, ilmeisesti varmaankaan kaikkea aivan yksin kääntänyt, joten ajatellen suomennosten lukijoita. yksittäisten murrepiirteiden etsijöiltä ei työsarka var- Historian henkilöt elävät jälkimaailman mielikuvi- maankaan lopu. na. Mitä vähemmän on varmaa tietoa, sitä enemmän Ihminen voi oppia kieliä vielä kymmenen vuotta on tilaa mielikuville, joiden todennäköisyys vaihtelee. täytettyäänkin. Agricolakin osasi ruotsin lisäksi suju- Joskus muodostunut käsitys elää sitkeästi, vaikka sen vasti latinaa (sen ajan englantia) ja suomea sekä ainakin todennäköisyys olisi nolla, mutta tarve uskoa on suuri. jonkin verran, ehkä hyvinkin, saksaa ja kreikkaa. Minusta Heinisen uuden Agricola-monografian vah- Kuriositeettina tuli esille soittaja Perniöstä. Ilmeni, vuus on siinä, että hän luo kohdehenkilöstä kuvan, että Perniössä elää yhä uskomus Agricolan perniöläi- joka on uskottava kaiken sen valossa, mitä hänen ajas- syydestä; nyt siinä muodossa, että hänen äitinsä oli taan tiedetään. Siinähän historiantutkimuksen vaikeus sieltä kotoisin. Kysehän on E. N. Setälän alkuun pa- juuri onkin. Pitää tietää kovin paljon ja laajalta alalta.”

18 RAHOITUS Juhlavuoden rahasto JA TALOUS Juhlavuoden asettamispäätöksen valmisteluvaihees- hoittanut muut laitehankinnat sekä toimintamenonsa, sa sovittiin Turun yliopiston, Turun Yliopistosäätiön ml. gsm-puhelimet ja niiden käyttökulut. sekä opetusministeriön kesken, että juhlavuosihankkeen rahoitus ohjataan Turun Yliopistosäätiöön perus- Juhlavuosihankkeen rahoitus ja rahoittajat. Mikael Agricolan juhlavuoden tettavan Mikael Agricolan juhlavuoden rahaston kaut- Juhlavuosihankkeen toiminnan rahoitus perustui ensi rahoitus ta. Säätiö vastasi rahaston hallinnoinnista, anoi ja otti sijassa opetusministeriön ja Kirkkohallituksen juhla- Vuosi 2005 vastaan avustuksia ja apurahoja, laskutti juhlavuoden vuoden rahaston anomuksien perusteella myöntämiin Kirkkohallitus 25 000 € mitalien myynnistä, suoritti maksatuksia juhlavuoden vuosittaisiin avustuksiin, joiden osalta noudatettiin Opetusministeriö 25 000 € valtuuskunnan ja työryhmän sekä sihteeristön esityk- tasavertaisuusperiaatetta. Lisäksi juhlavuoden toimin- Turun kaupunki 20 000 € Yhteensä 70 000 € sestä sekä huolehti menestyksellisesti myös rahaston tabudjetin sekä tapahtumien ja hankkeiden rahoituk- tuottavuudesta. seen saatiin juhlavuoden valtuuskunnan hakemuksiin Vuosi 2006 Juhlavuoden rahastoa perustettaessa sovittiin myös perustuvia avustuksia ja apurahoja. Merkittävimmät Suomen Kulttuurirahasto 100 000 € Kirkkohallitus 8 000 € siitä, että rahasto voisi jatkaa toimintaansa juhlavuoden institutionaaliset tukijat olivat Suomen Kulttuurirahas- Opetusministeriö 50 000 € valtuuskunnan toimikauden päättymisen jälkeen, mi- to (2006), Alfred Kordelinin säätiö (2007) sekä Turun Rahaston tuotto 5 935 € käli rahaston pääoma antaisi tälle edellytykset. kaupunki (2005–2007), joka rahoitti myös merkittä- Yhteensä 163 935 € vällä panoksella Turussa 9.4.2007 järjestettyjen valta- Vuosi 2007 Toimintatalous. Juhlavuosihankkeen talouden kunnallisten pääjuhlallisuuksien kuluja. Lisäksi Turun Opetusministeriö 75 000 € pääperiaate oli, että kaikki tulot (toiminta-avustukset kaupunki rahoitti omassa budjetissaan vuonna 2006 Kirkkohallitus 117 000 € ja apurahat) on siirretty Turun Yliopistosäätiölle Mi- asetetun Turun seudun Agricola 2007 -paikallistoimi- Werner Söderström Oy kirjallisuussää- tiö 5 000 € kael Agricolan juhlavuoden rahastoon, josta rahaa on kunnan toimintaa. Turku Energia 2 000 € siirretty menoja vastaava määrä Turun yliopistolle. Juhlavuosihankkeen keskeisten rahoittajien lisäksi Suomen Kirjasäätiö 5 000 € Yleiset toimintamenot maksettiin yliopiston tililtä ja juhlavuoden talouden kannalta merkittävänä tukijana Alfred Kordelinin säätiö 40 000 € Turun kaupunki 8 000 € erilliset hankeavustukset on maksettu pääsääntöisesti toimi TS-Yhtymä Oy, jonka kanssa sihteeristö sopi Rahaston tuotto 2 148 € Mikael Agricolan juhlavuoden rahastosta (mm. Suo- juhlavuoden virallisten painatusten toteutuksesta TS- Yhteensä 281 187 € men Kulttuurirahaston myöntämä avustus). Yhtymän painotaloissa pääosin kustannuksitta. Lisäksi Vuosi 2008 Juhlavuoden sihteeristö on toiminut Turun yliopis- juhlavuoden oheistuotteiden ja mitalien myyntitulot Opetusministeriö 15 000 € ton rehtorinviraston alaisena projektina ja yliopisto on muodostivat tärkeän osan hankkeen taloudellisesta Kirkkohallitus 15 000 € vastannut sen toimitiloista sekä kiinteiden atk-laittei- perustasta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä den ja telepalvelujen kustannuksista. Projekti on ra- 5 000 € Yhteensä 35 000 €

19 PERNAJAN AGRICOLA-SEURA RY, AGRICOLA-JUHLAVUOSI 2007 RY,AGRICOLA-JUHLAVUOSI AGRICOLA-SEURA PERNAJAN Hallitus Agricola-juhlaa vietettiin 10.4. 3. Mikael-dvd johdolla. Löydöksistä merkittävin Kirkossa esitettiin Mikael-kuvaelma, Mikael-dvd valmistui alkuvuodesta. lienee kivijalka, joka mahdollisesti on Yhdistyksen hallitus koostui seuraavis- musiikkia, puheita ja lisäksi Suomen Siitä otettiin 500 kappaleen painos. Agricolan kotitalosta. Pernajan kunta ta henkilöistä: kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) Dvd julkistettiin Agricola-juhlassa rahoitti kaivaukset. o Puheenjohtaja: Tuovi Putkonen jakoi kääntäjäpalkintonsa. Kirkon 10.4.2007. o Varapuheenjohtaja: Marjo Vuokko jälkeen juhla jatkui Höganåsin seurain- 6. Agricola-esite o Sihteeri ja rahastonhoitaja: Jenny talossa juhlaohjelmalla ja kahvituksella. 4. Agricola-näyttely Seura julkaisi pienimuotoisen Agri- Olsson-Korsu Vieraita oli lähes yhtä paljon kuin lop- Agricola-museoon suunniteltiin ja cola-esitteen suomeksi ja ruotsiksi o Muut jäsenet: Mia Aitokari, Anne piaisena. Päivän aikana Agricola-reitti toteutettiin arkeologiskulttuurihis- jaettavaksi turisteille. Esitteessä mm. Hovi ja -museo vihittiin käyttöön ja Mikael- toriallinen Agricola-näyttely, jossa kirkonkylän kartta, tietoa juhlavuoden o Varajäsenet: Gustaf Antell, Barbro dvd julkaistiin. tietoa Pernajan Agricola-kaivauksista hankkeesta sekä perustietoa Agrico- Gustafsson-Still, Anni Karlsson, Görel ja Agricolasta. Kevään, kesän ja syk- lasta. Selander 2. Agricola-reitti syn aikana näyttelyyn tutustui 1324 Pernajan Torsbyn kylässä mutkitteleva sisäänpääsymaksun maksanutta kävijää Rahoitus ja yhteistyö Toiminta Pernajan harmaakivikirkon, Agrico- ja lisäksi muutama sata kutsuvierasta, Seura sai hankkeen toteutukseen ra - Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi hie- lan synnyintilan ja Agricola-museon mm. Pernajan ala-asteiden oppilaat ja hoitusta Idässä Itää ry:ltä / Uuden- man vuonna 2007. Vuoden lopulla yhdistävä nk. Agricola-reitti vihittiin opettajat. maan TE-keskukselta, Pernajan kun - seuralla oli 37 jäsentä. Seura toteutti käyttöön 10.4.2007. Kevään ja kesän nalta, valtakunnalliselta Agricola- yhteistyössä Pernajan kunnan kanssa aikana sitä kiersivät lukuisat matkailijat 5. Arkeologiset ”Agricola-kaivaukset” juhlavuoden organisaatiolta, Svenska nk. Agricola-hankkeen, joka koostui ja koululaiset koulutettujen oppaiden Arkeologiset ”Agricola-kaivaukset” Kulturfondenilta, William Th urings kuudesta osaprojektista. johdolla. kaivettiin heinäkuussa Agricolan synnyintilalla Hanna-Maria Pellisen stiftelseltä sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä. Seura on tehnyt yhteistyötä Projektit olivat: myös mm. Pernajan seurakunnan, 1. Juhlavuoden valtakunnalliset juhlal- Valkon kansalaisopiston, Lovisa Med- lisuudet (6.1.2007 ja 10.4.2007) borgarinstitutet -kansalaisopiston ja Valtakunnallisen juhlavuoden avausta- Turun yliopiston sekä useiden muiden pahtuma, keskiaikainen Agricolan käsi- hankkeeseen osallistuneiden henkilöi- kirjoittama messu veti Pernajan kirkon den ja organisaatioiden kanssa. täyteen väkeä loppiaisena 6.1.2007. Messun jälkeen Höganåsin seurainta- lossa vietettiin keskiaikaista kyläjuhlaa, jossa tarjolla teeman mukaista ruokaa Juhlavuoden avaustapahtuman yhteydessä ja musiikkia, vieraita arviolta 250 loppiaisena pidettiin Agricolan synnyinpitäjän henkeä. Pernajan kirkossa Agricolan messu.

20 JUHLAVUOSIHANKKEIDEN TALOUDELLINEN TUKI VALTUUSKUNNALTA

Mikael Agricolan juhlavuosihanke käytti Suomen Kulttuurirahastolta vuonna 2006 saamastaan 100 000 euron avustuksestaan merkittävän osan eri toimijoiden hankkeiden tukemiseen.

Kirjastoautot Agricola-busseina

Ks. Agricola-busseista myös s. 105–107. Tausta. Mikael Agricolan juhlavuoden tapahtumia suunniteltaessa Agricola 2007 -organisaatiossa virisi idea Agricola-teemabussista, joka kiertäisi ympäri Suo- mea esitellen Mikael Agricolan elämäntyötä eri suku- polvia ja väestöryhmiä kiinnostavalla tavalla. Juhlavuoden työryhmän jäsen, opetusneuvos Annu Jylhä-Pyykönen Samanaikaisesti Turun kaupunginkirjastossa syntyi sekä pysyvä asiantuntija, ministeri Jaakko Numminen kokeilevat ajatus kirjastoautojen Agricola-teemavuodesta. Mu- juhlavuoden design-malliston suunnitelleen Mari Virtasen (taustalla) Agricolan myssyä. kaan hankkeeseen tulivat yhteistyökumppaneiksi Suo- men kirjastoseura ja Lukukeskus.

n helsin e ki g 7 a . d 3 . a 2 0 t

0 s

7 r

s s

i Agricola 2007 -työryhmän kokouksessa Turussa työnä. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat kaikki

n ä i s h l e 6.6.2006 nämä kaksi autohanketta päätettiin yhdistää. Suomen kirjastoautot ja Lukukeskus. n helsin e ki g 7 a . d 3 . a 2 0 t

0 s

7 r

n els s

n h in s

e k i p

g i o ä

7 f

a i

. v

3 ä d i s h l . e 2 Erillisen teemabussin todettiin olevan liian kallis ja Hankkeen pääasiallisesti rahoittamana ja Lukukes- a 0 t

0 s

7 r

s s

r i

n ä i s h l e suurisuuntainen hanke, ja Suomessahan on valmiina kuksen järjestämänä 25 kirjailijaa vieraili Agricola-bus-

First Day Cover laaja, toimiva kirjastoautoverkosto, jonka autot voitiin seissa toimineissa 40 kirjastoautossa. Muista tapahtu- valjastaa Agricola-juhlavuoden käyttöön. mista vastasivat muiden muassa suomen kielen profes- sorin Kaisa Häkkisen kouluttamat Agricola-teinit sekä Organisaatio ja rahoitus. Suomen kirjastoautot Marco Pinto marionettiteatteriesityksillään. Agricola-busseina 2007 -hanke toteutettiin Agricola Rahoituspuolella tärkein tukija oli Agricola 2007 2007 -organisaation ja Suomen kirjastoseuran yhteis- -organisaatio, jonka valtuuskunta myönsi hankkeelle

21 Agricola-bussihankkeen työryhmä

Päivi Almgren, Suomen kirjastoseura Keijo Perälä, Agricola 2007, Turun paikallistoimikunnan puheenjohtaja Ossi Tuusvuori, Agricola 2007 -juhlavuoden pääsih- teeri Kalle Varila, Suomen kirjastoseuran kirjastoautotyö- ryhmän puheenjohtaja Helena Virtanen, Agricola 2007 -työryhmä, Turun kaupunginkirjasto

rahoitusta Suomen Kulttuurirahaston myöntämästä Kirjastoautot varustettiin Mikael Agricolan juhla- avustuksesta. Agricola-bussihanke sai myös omaa avus- vuoteen ja Agricola-busseiksi monin eri tavoin. Kir- tusta seuraavilta säätiöiltä ja yhdistyksiltä: Finlands jastoautokunnille ja -autoille lähetettiin keväällä 2007 svenska författareförening, Suomen kirjailijaliitto, Suo- pelkistetty idealista siitä, miten he tämän lisäksi itse men kirjastosäätiö, Suomen kääntäjien ja tulkkien liit- voisivat tuoda esiin juhlavuotta ja Agricola-teemaa. to sekä Suomen nuorisokirjailijat. Lisäksi BTJ Finland Läpäisevänä ajatuksena niin kirjastoautojen varus- Oy kustansi autojen mainosteipit. tamisessa kuin autoissa vuoden aikana järjestetyissä Agricola-bussihanketta ideoitiin ja käynnistettiin tapahtumissakin oli Agricola-juhlavuoden teema Oma vuoden 2006 aikana. Jo valmisteluvaiheessa mukana kieli, oma mieli. olleista henkilöistä muodostettiin juhlavuoden ajaksi työryhmä. Käytännön vetovastuussa oli Turun kaupun- Sanojensa mittainen mies. Aboa Vetus & Ars ginkirjasto ja erityisesti sen autokirjaston johtaja Kalle Nova -museon Agricola-vuosi 2007 Tuula Kallioniemi vierailulla Tampereen kirjastoautossa. Varila oman työnsä ohessa. Hän toimi myös puheenjohtajana hankkeen kokouksissa. Aboa Vetus & Ars Nova (avattu yleisölle 1995) on Tammikuussa 2007 hankkeelle palkattiin osa-aikai- Turussa toimiva arkeologis-historiallinen ja nykytaiteen nen projektisihteeri, joka sai työtilat juhlavuoden sih- museo, jota ylläpitää Matti Koivurinnan säätiö rs. Mu- teeristöstä. Projektisihteerinä, samoin kuin kokousten seon tehtävänä on herättää ja tyydyttää kiinnostusta sihteerinä, toimi Elina Maines. Turun ja Suomen historiaan, arkeologiaan ja nyky-

22 taiteeseen. Museo ylläpitää alueellaan olevia kiinteitä  Oppineen miehen elämä 1500-luvun Suomes- muinaisjäännöksiä, museoon talletettuja esinelöytöjä sa. Minkälainen oli Agricolan arkipäivä? Mitä taitoja sekä Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelmaa. vaadittiin teinien opettajalta, Uuden testamentin kään- Aboa Vetus on Turun keskiajan tuntija, joka tekee täjältä tai piispalta? Kuinka kauan aikaa vei Uuden tutkimusta erityisesti arkeologian, Suomen historian ja testamentin kääntäminen suomeksi? museologian parissa. Museolla on säännöllistä ja laajaa  Agricola asui Tuomiokirkon kaakkoispuolella. historiaan ja taiteeseen keskittyvää näyttelytoimintaa. Turussa oli vain muutama asuinkortteli. Keitä Agricola Aboa Vetus on museon historiallinen osasto, jolla on saattoi tavata kaduilla kulkiessaan? Keitä asui naapu- perusnäyttely. Lisäksi vuosittain järjestetään kaksi vaih- rissa? tuvaa erikoisnäyttelyä.  Piispan virassa Agricola teki tarkastusmatkoja muualle Suomeen. Kuinka kauan kesti reissu Turusta Näyttely. Vuonna 2005 suunnitelmiin lisättiin Savoon? näyttely, joka kertoisi Mikael Agricolasta. Päätettiin  Mitä esineitä kuului kirkonmiehen arkitavaroihin suunnitella hanketta, joka voisi museonäyttelyn kei- 1500-luvulla? Agricola tarvitsi ainakin kirjoja, kirjoi- noin tuoda esiin tuoreita ja keskiaikaiseen Aboa Vetus tusvälineitä, kynttilöitä… Miten hän pukeutui? -museoon liittyviä teemoja turkulaisesta suurmiehestä.  Agricola oli kiinnostunut kansanuskosta ja -pe- Näyttelyn nimeksi annettiin Sanojensa mittainen mies rinteestä, jonka tuntemus oli eduksi kielenkehittäjälle. – näyttely Mikael Agricolasta. Vuoden 2006 aikana Hän on kirjoittanut mm. muinaisjumalista. Mitä ne näyttelyn sisältöä täsmennettiin mm. seuraaviin tee- olivat? moihin:  Minkälaista oli Turun murre 1500-luvulla?  Suomi Kustaa Vaasan aikana. Kirkon ja valtion (Näyttelyssä oli oma äänimaailma) Miten voimme yhteydet ja ristiriidat. hahmottaa maailmaa ennen kirjakielen kehittymistä?  Minkälainen oli Agricolan perhe ja suku ja koti?  Miten Agricolaa on eri aikoina käsitelty suurmie- henä? Miten kuva hänestä on syntynyt?

23 Äänimaailma. Sanojensa mittainen mies -näyt- Suurimpien miesten joukossa tely toteutettiin Aboa Vetuksen raunioiden lomaan, osittain fyysisesti perusnäyttelyn pariin. Museo tuotti Ote lehdistötiedotteesta 15.3.2007: näyttelyyn omat äänipisteet, joilla näyttelyn teemoja ”Kohtelemme Mikael Agricolaa kuin suurmiestä. Hän eli ajassaan myös arki- tehtiin moniulotteisemmiksi. Äänimaailman teemat sempaa turkulaismiehen elämää; söi, joi, opiskeli, työskenteli. Hänellä oli perhe olivat: latinan kielen opiskelu / lapsuus, kirjoitustyö / ja työtovereita. Aboa Vetuksen teemanäyttely Sanojensa mittainen mies kertoo kynän rahina, kalendarium/murre, sosiogrammin pu- Mikael Olavinpoika Agricolan elämästä. heääniä / keskustelua, luennointia latinaksi jne., ABC- Näyttelyn reitti etenee teemoittain keskellä Aboa Vetus -museon keskiaikais- kirja / Arvi Lind lukijana. ten rakennusten raunioita, niillä paikoilla, jotka olivat olemassa jo Agricolan kul- kiessa Turussa. Näyttelyn kuvitus on taiteilija Jaakko Karjulan luoma sarjakuva, Kuvitus ja työpajat. Näyttelyn kuvituksena joka kertoo oman tarinansa. Näyttelyä elävöittävät myös äänimaisemat, joiden olivat taiteilija Jaakko Karjulan suurikokoiset sarjaku- avulla Agricolan aika herää henkiin uudella tavalla. vat, jotka ripustettiin esille originaaleina liimattuina Sanojensa mittainen mies -näyttelyn johtavia teemoja ovat Agricolan ajan paneeleille. Lisäksi näyttelyä kuvitettiin esinekopioilla Turku ja sen arkipäivä sekä Agricolan eri elämänvaiheet Pernajan lapsuusajoista (esim. pikkupojan, rehtorin ja piispan päähineet ja Viipurin kouluun, opiskelemaan Saksan Wittenbergiin ja lopulta piispan virkaan lukupulpetti) ja 1500-luvusta kertovilla turkulaisilla Turkuun. Kerromme myös näkökulmista, joista jälkipolvet ovat häntä tarkas- esinelöydöillä. Näyttelyn siinä osiossa, jossa kerrotaan telleet.” Agricolan suurmieskuvastosta, oli myös kaksi työpajaa yleisölle; toisessa muovailtiin vahasta suurmiehiä tai -naisia ja toisessa kävijä sai kehitellä omia uudissano- jaan samalla, kun saattoi tutustua Agricolan luomiin sanoihin. Oma erityinen näyttelyalueensa oli sosiogrammiksi ristitty rakennelma. Siinä luotiin ajatusta Agricolan ai- kalaisista, niistä joita hän tunsi ja jotka olivat vaikutta- jia hänen elämässään. Piirroksia, ääntä ja tekstiä yhdis- tävä Agricolan sosiogrammi kutsui kävijän tutkimaan ja kääntelemään kuvitettuja ja tekstitettyjä luukkuja. Niiden avulla saattoi hahmottaa Agricolan sosiaalisen verkoston muodostumisen. Sosiogrammin kuvituksen teki Jaakko Karjula.

AboaVetus & ArsNova -museon juhlavuoden monimuotoinen näyttely Sanojensa mittainen mies keräsi maaliskuusta syyskuuhun yli 27 000 kävijää. Näyttely jatkoi kiertonäyttelynä eri puolilla Suomea. 24 Mikael Agricolan Ex Libris vuodelta 1539 (Kansalliskir- Näyttelyn sisällöstä vastasi kymmenen hengen jaston kokoelma). kirjoittajatyöryhmä ja sen ulkoasusta toinen hieman pienempi tiimi. Näyttelyn tekstit julkaistiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ne julkaistiin toimitettuina ja kuvitettuina näyttelyjulkaisussa, jonka painosmäärä oli 500. Yhteistyötä tehtiin Pernajan Agricola-seuran kanssa. Mikael Agricolan juhlavuoden valtuuskunta tuki näyttelyä 5 000 euron suuruisella avustuksella. Näyttely päättyi 16.9. ja lähti kiertoon. Se on ollut esillä myös Hiekan taidemuseossa Tampereella, Por- voon kirjastossa sekä Postimuseossa Helsingissä.

Exlibrisnäyttely Kenen kirja? Juhlavuoden viimeinen tapahtuma liittyen Agricola-teemavuoteen oli Sanojensa mittainen mies exlibris-näyttely ja exlibris-kurssi. Näyttelyssä oli mu- -näyttelyn tekijät kana Agricolan alkuperäinen suurexlibris, ja näyttely Suunnittelu ja toteutus: Aboa Vetus & Ars Nova oli avoinna 18.10.–25.11.2007. Sisältö: Maria Carpelan, Ulla Clerc, Linda Hannula, Minna Hautio, Tuula Kokkonen, Johanna Lehto-Vahtera, Mia Lempiäinen, Elina Maines, Hanna-Maria Kävijämäärät. Sanojensa mittainen mies -näytte- Pellinen, Teemu Tuovinen lyn näki kaikkiaan 27 080 maksanutta kävijää, ja sen Sarjakuvat ja piirrokset: Jaakko Karjula aikana tehtiin 320 opaskierrosta liittyen Agricola-tee- Graﬁ ikka: Jari Nieminen maan. Valokuvat: Ville Aakula, Tuula Kokkonen Tekniikka: Ulla Clerc, Antti Ikäläinen, Marko Keskisaari, Jari Soini, Martti Myyntituotteet. Näyttelyjulkaisun lisäksi tehtiin Wallasvaara/Äänimaa myyntituotteita. Minna Keitilän toteuttama Huopa- Lukijat: Sasu Ahonen, Olavi Hautio, Mikko Hovi, Johannes Koskenniemi, Mikael, näyttelyn tunnuskukkopostikortit, kartta Antti Lampinen, Arvi Lind, Essi Lähteenmäki, Sari Stenlund 1500-luvun Turusta (A3-kokoisena Jaakko Karjulan Esinekopiot: Mikko Moilanen, Minna Paavola, Markku Salonen piirroksen kopiona) ja kukkoaiheinen jääkaappimag- Työpajat: Linda Hannula, Minna Hautio neetti. Lisäksi museomyymälässä myytiin hyvällä me- Käännökset: Tim Glogan, Mats Malm nestyksellä Agricola-kirjallisuutta sekä Mari Virtasen Agricola-tuotteita.

25 AGRICOLA-JUHLAVUODEN tuotettiin Snellmanin 200-vuotisjuhlavuo- nen yhteistyö syntyi myös Simo Heinisen VALTAKUNNALLINEN JA tena 2006. Hanke lähti liikkeelle Berliinin Agricola-elämäkerran kustantajan Editan KANSAINVÄLINEN Suomen Saksan-instituutin aloitteesta. Kier- kanssa: puolin ja toisin voitiin hyödyntää KIERTONÄYTTELY tonäyttelystä tuotettiin jo alun alkaen kaksi kummankin osapuolen kuvia. Alun alkaen eri kieliversiota. ideana oli myös, että Simo Heinisen ja Agricola-kiertonäyttely lähti toisin kuin Anna Perälän uudet teokset kulkevat näyt- edelliset erillisenä näyttelysuunnitelma- telyn mukana katselukappaleina. Näyttelyn na, joka ei perustunut Kansalliskirjaston graaﬁ nen suunnittelija oli Marjaana Kin- Valtakunnallisen Agricola-juhlavuoden Gallerian näyttelyyn. Näyttelyn toteutta- nermä, ja tyylikäs layout sai paljon hyvää kiertonäyttelyn tarve tuli esiin jo varhain misen kannalta oli tärkeää saada näyttelyn palautetta. juhlavuoden työryhmässä. Hanke käynnis- suunnittelijaksi ja tekstien kirjoittajaksi Kansalliskirjasto toimi näyttelyn tuot- tyi työryhmän vieraillessa Wittenbergissä professori Simo Heininen – Agricola-huip- tajana, tiedottajana, tilausten ja kiertoai- Agricolan jalanjäljillä toukokuussa 2006. puasiantuntija. Professori Heinisellä on kataulujen järjestelijänä. Suunnittelu- ja Kävi ilmi, että Wittenbergin Raathaus oli myös kokemusta monista näyttelyistä, mm. toteutusvaihe on tehty virkatyönä kuten kiinnostunut saamaan näyttelyn Agricola- Saksaan tuotetusta Martin Lutherin 500- myös näyttelyn kiertoaikataulut ja kierrätys. juhlavuonna tiloihinsa. Työryhmä päätti, vuotisjuhlakiertonäyttelystä vuonna 1983. Käännöskulut, graaﬁ nen suunnittelu ja että kiertonäyttelystä toteutetaan kaksi eri Ajoitus Agricola-näyttelyn valmistu- kirjapainokulut saatiin valtakunnallisesta versiota: toinen suomen- ja ruotsinkielinen miselle oli hyvä, koska samanaikaisesti rahoituksesta. Kiertonäyttely valmistui kotimaan kiertoa varten ja toinen saksan- ja oli valmistumassa sekä Simo Heinisen maaliskuussa ja oli ensin esillä Helsingin suomenkielinen versio Saksaa kiertämään. Agricola-elämäkerta että tutkija, tohtori kaupungin pääkirjastossa, josta se lähti Tur- Agricola-kiertonäyttelyä ennen Kansal- Anna Perälän teos Mikael Agricolan teosten kuun, Tampereelle, Jyväskylään, Kuopioon, liskirjasto on tuottanut kaksi vastaavaa val- painoasu ja kuvitus. Anna Perälästä tuli Turun kirjamessuille, Helsingin kirjames- takunnallista juhlavuoden kiertonäyttelyä: kiertonäyttelyn toinen suunnittelija. Kierto- suille, Vaasaan, Ouluun, Saarenkylään, Ko- Runebergin 200-vuotisjuhlavuoden 2004 näyttelyn näkökulma oli Agricolan elämä ja lariin ja Pelloon. Vastaanotto on kaikkialla kiertonäyttely tehtiin yhteistyössä Svens- teokset monipuolisesti kuvitettuina. Koska ollut myönteinen. Saksa–suomi-versio oli ka Litteratursällskapetin kanssa. Näyttely itse originaalit teokset eivät voi matkata touko–heinäkuussa esillä Wittenbergin tuotettiin virkatyönä ja juoksevat tuotan- mukana, oli tärkeää, että esillä oli runsaasti Raathausissa ja sitten Gerassa St. Johannis- tokulut rahoitettiin valtakunnallisesta juh- kuvia teoksista. Kuvien kannalta oli onne- Kirchessä, Eutinin Kreishausissa – ja matka lavuoden yhteisrahastosta. Asiantuntijoina kasta, että samanaikaisesti oli valmistumassa jatkui keväällä 2008 mm. Sveitsiin. Myös ja kirjoittajina olivat samat henkilöt, jotka Kansalliskirjaston Agricola-teosten digitoin- kiertonäyttelyn matka kotimaassa jatkui suunnittelivat Kansalliskirjaston Gallerian tiprojekti, joten valmiiksi digitoituja kuvia keväällä 2008. ison näyttelyn. Seuraava kiertonäyttely saatiin kiertonäyttelyn käyttöön. Erinomai-

26 Käsikirjoittajat: Professori Simo Heininen ja tutkija Anna Perälä KANSALLISKIRJASTO Kääntäjät: Christoff er von Bonsdorff (ruotsi), Uta Lauren (saksa) NATIONALBIBLIOTEKET Layout: Marjaana Kinnermä Tuotanto: Kansalliskirjasto / tuottaja, koordinaattori: Inkeri Pitkä- ranta, Näyttelyn tiedotus, aikataulut, kiertojärjestelyt: Kansalliskirjasto / Sisko Vuorikari � Agricolan teosten kuvat, digitointi: Kansalliskirjasto Michael Agricola Torsbius Käsittää 16 digitaalisesti tuotettua planssia Lukiaille. Painotyöt: DMP-Digital Media Partners Oy Ellei Me Somalaiset szaa. Kustannukset Prentettu coco Biblia. Näyttelyplanssien tuotantokustannukset: 14 964,34, josta valta- Ette me olema Kieuhet sangen. kunnallisen rahoituksen osio yht. 14 728,93 ja Kansalliskirjas- en senuoxi Epeuskon langen. ton 235,41 Waan YTymen sijte ensin Imen. Virkatyö Kansalliskirjastossa: 15 000 euroa Pyhein Prophetain Weisuin Nimen. Kiertonäyttelyn sisältö Quin Kimalainen Yrtist hake. 1 Aloitusplanssi medhen ia hunaian, nin Tai 2 Agricolan elämänkulku / Simo Heininen planssit 2–9 teke. 3 Agricolan ajan Suomi Ioca Psaltarin cochta seura. 4 Pernaja ja Viipuri, tärkeät kaupungit Agricolan elämässä ninquin kiliuua Ialopeura. 5 Turku Ionga Ände Me nyt cwlekam. 6 Wittenberg Ia H E R R A auxemhwtakam. 7 Turun koulussa ja Tuomiokapitulissa 8 Turun piispa � 9 Viimeinen matka, matka Moskovaan 10 Teosten typografi a / Anna Perälä planssit 10–16 11 Teokset: Aapinen ja Rucouskirja 12 Uusi testamentti Mikael 13 Käsikirja 14 Messu ja Piina 15 Psalttari 16 Veisut ja ennustukset. Profeetat Agricola

27 � Kuolemajärvi-säätiön julkaisuhanke Agricolan ville viranomaisille luovutettiin kirjan 1. venäjänkieli- Kuolemajärveläisten Agricola-juhlavuoden juhlavuonna nen painos, 1000 kpl. Suomenkielistä painosta jaettiin tapahtumista ks. myös s. 97–104. Viipurin juhliin osallistujille, juhlavuoden toiminnassa Mikael Agricola kuoli Kuolemajärven Kyrön- mukana olleille sekä eräissä Mikael Agricolan juhlavuo- niemessä ollessaan palaamassa rauhanneuvottelusta den tilaisuuksissa. Venäjältä 9.4.1557. Koiviston Nuorisoseura pystytti Kirja sai Suomessa ja Venäjällä sekä viranomaisten paikalle v. 1900 muistopatsaan. Sotien aikana muisto- että yleisön taholta ja julkisuudessa hyvän vastaanoton merkki joutui kateisiin, mutta löytyi paikallisen asuk- (mm. Karjala-lehden pääkirjoitus 18.10.2007 ja Anne kaan havaintokyvyn ansiosta. Venäläisten entisöimä Kuorsalon mielipidekirjoitus 25.10.2007). Teoksen Heikki Väyrysen kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen tekemän patsaan pohjalta ”tuunaama” Mikael muistomerkki vihittiin 22.6.2000 uudelleen käyttöön. saaman hyvän vastaanoton ansiosta Kuolemajärvi- Agricolan hahmo esiintyi juhlavuoden hahmona Seuraavana vuonna vihittiin käyttöön muistokiven säätiö teetti siitä myyntiin otettavan 500 kirjan lisä- erilaisissa painotuotteissa. läheisyydessä pieni Agricolalle omistettu pirttimuseo, painoksen. Kirjaa myydään 5 euron hintaan. Mikael jossa on suomalaisten toimesta toteutettu Agricolasta Agricolan juhlavuoden valtuuskunnan Kuolemajärvi- kertova näyttely. säätiön anomuksesta myöntämä 5 000 euron julkaisu- Juhlavuoden ohjelmaa suunniteltaessa käytiin avustus käytettiin kirjahankkeen toteuttamiseen. neuvotteluja venäläisten viranomaisten kanssa mm. Viipurissa ja Koivistolla, jonka hallintoon entinen Naantalin seurakunnan näytelmä Kuolemajärven alue kuuluu. Keskusteluissa tuli esiin, ”Armonlaakson aarre” etteivät nykyisin alueella asuvat venäläiset tiedä paljoakaan ennen heidän tuloaan alueella vallinneista olo- Naantalin seurakunta halusi juhlistaa kirjakielem- suhteista ja siellä eläneistä suomalaisista. Juhlavuoden me isän ja uskonpuhdistajan Mikael Agricolan juhla- ohjelmaan hyväksyttiin hanke julkaista venäjänkielinen vuotta tuottamalla kotimaisen näytelmäkantaesityksen kuvateos, joka on tarkoitettu lähinnä kouluikäisten Naantalin kirkkoon. käyttöön. Kirjaa oli tarkoitus jakaa paitsi kouluihin Näytelmän syntysanat lausuivat Naantalin kirk- myös kirjastoille. koherra Jyrki Rautiainen sekä Agricola-juhlavuoden Kuolemajärvi-säätiö lupautui kokoamaan kirjan, pääsihteeri Ossi Tuusvuori. He kehittelivät ideaa naan- koska sen toimesta on v. 1957 julkaistu Kuolemajärven talilaisesta näkökulmasta Agricolaan. Pian kaksikko historia ja kirjan kuvituksena voitiin käyttää säätiön va- kirjailija Harri Raitis ja näyttelijä Juha-Pekka Mikkola lokuva-arkiston kuvia. Päävastuun teoksen tuottamises- alkoivat työstää tekstiä, ja keväällä 2007 Harri Raitis ta kantoi säätiön hallituksen jäsen Seppo Pirhonen. 56- sai valmiiksi käsikirjoituksen Mikael Agricolan vierai- sivuinen kirja Aika ennen meitä julkistettiin 9.6.2007 lusta Naantalin luostarissa. Viipurissa Mikael Agricola -juhlassa. Koivistoa edusta-

28 Näytelmää Armonlaakson aarre esitettiin Juha-Pekka Mikkolan ohjaama ja tuottama Ar- Keskeisissä rooleissa olivat Veli-Pekka Teponoja Naantalin luostarikirkossa. monlaakson aarre sai ensi-iltansa elokuisena iltana (Mikael Agricola), Heikki Kustila (Kustaa Vaasa), Ulla 22.8.2007. Kirkon tornista soitetun vesper-soiton Korpela (abbedissa) ja Jussi Helminen (kalastaja Mart- jälkeen yleisö siirtyi birgittalaisluostariksi muuttuneen ti). Musiikista vastasi kymmenhenkinen kuoro kapelli- kirkon hämärään, jossa Mikael Agricola ja luostarin mestarinaan Jouko Valkonen. abbedissa kävivät kiivasta keskustelua omaisuudesta, Hankkeen rahoitus perustui pääsylipputulojen sekä oikeudenmukaisuudesta, uskosta ja luopumisesta. seurakunnan oman panostuksen (työpanokset jne.) Keskustelun aiheet nousivat uskonpuhdistuksen tuo- lisäksi seuraaviin rahoittajiin: Mikael Agricolan juh- masta murroksesta, mikä oli myös syy Agricolan vierai- lavuoden valtuuskunta (5000 €), Fortum, Naantalin Juhlavuoden muista teatteriesityksistä ja tai- luun. Lopulta selviää, mikä on luostarin aarre. kaupunki, Turun Seudun Osuuspankki ja Turun Sa- teesta ks. myös s. 134–137. Varsinaisia esityksiä oli neljä ja lisäksi useita koulu- nomat. Näytelmän suojelijana toimi arkkipiispa Jukka laisnäytäntöjä. Katsojia oli yhteensä noin 1700. Paarma.

29 KILPAILU MIKAEL AGRICOLAN JUHLAVUODEN MITALIKSI Teksti: Christian Hoﬀ mann, palkintolautakunnan jäsen

Agricolan ja hänen elämäntyönsä esit- lista kuvastoa on olemassa koko joukko. maalaama fresko, joka esittää piispanviit- täminen kuvallisessa asussa mitalitaiteelle Varhaisimmat Suomen taiteessa esiintyvät taan ja mitraan pukeutunutta Agricolaa ominaisessa tiivistetyssä muodossa on haas- Agricola-tulkinnat ovat peräisin kansallisen luovuttamassa Uuden Testamentin suomen- teellinen tehtävä. Kyseessä on eräänlainen heräämisen ajoilta, 1800-luvulta, jolloin nosta kuningas Kustaa Vaasalle, ja Albert kaksinkertainen abstraktio: Tekijästä on kansallista ja kielellistä identiteettiään et- Edelfeltin alkuperäistyöhön (piirrokseen) säilynyt konkreettisina todisteina vain hä- sinyt pieni kansakunta kaipasi esikuvaksi perustuva puukaiverrus. Viimeksi mainittu nen työnsä kirjalliset tulokset eli kirkolliset sopivia suurmiehiä. Samalta ajalta ovat Agricola-kuvaus levisi laajalle Topeliuksen julkaisut ja maalliset dokumentit kuten peräisin myös ensimmäiset kansallisiksi Lukemisia lapsille -teoksen toisen osan kirjeet. Itse henkilö sen sijaan on hävinnyt: merkkimiehiksi korotettujen henkilöiden (1901) kuvituksena. Se esittää uskonpuh- hänestä ei ole säilynyt jälkipolville muoto- julkiset muistopatsaat. Tunnetuimmat Ag- distajaa käännöstyössä kirjoituspulpetin kuvaa eikä hänen hautansa tarkkaa sijaintia ricola-esitykset ovat seuraavat: Ruotsalais- ääressä. Sjöstrandin ja Edelfeltin tulkin- tunneta. Myös hänen elämäntyönsä liikkuu syntyisen Carl Eneas Sjöstrandin pienehkö toja hyödynnettiin myöhemmin Uuden varsin abstraktilla tasolla keskittyessään Sa- renessanssihenkinen kipsiluonnos muisto- testamentin 400-vuotisjuhlapostimerkkiä naan ja kieleen. patsaaksi (1877); Ville Vallgrenin niin ikään julkaistaessa (1948). Mitalitaiteessa Agricola Lähtökohdat Agricolan ja hänen elä- kipsinen, luonnollista kokoa suurempi veis- on esiintynyt aikaisemmin Viktor Malm- mäntyönsä kuvalliselle esittämiselle ovat tos Helsingin tuomiokirkossa (1887); Emil bergin (1930), Gerda Qvistin (1948, 1949) siten yhtäältä niukkuudessaan vaativat, Wikströmin 1908 Viipurin tuomiokirkon ja Oskari Jauhiaisen (1979) muotoilemissa toisaalta väljyydessään suotuisat. Ne tarjoa- eteen paljastetun, talvisodan loppuvaiheissa mitaleissa sekä uskonpuhdistuksen 400- vat taiteilijalle mahdollisuuden vapaisiin, hävinneen muistomerkin yläosan puolivar- vuotismuistojuhlan (Emil Wikström 1917) parhaassa tapauksessa uutta luoviin assosiaa- talokuva (repliikki Turun tuomiokirkossa), ja Uuden testamentin 400-vuotismuiston tioihin. Lopputulosta ei missään tapaukses- joka esittää Agricolaa saarnaamassa; Oskari (Sulho Sipilä) johdosta lyödyissä mitaleissa. sa ainakaan voisi parjata ”näköismitaliksi”! Jauhiaisen levollisen mietteliäs, ilmeisesti taiteilijan omia kasvonpiirteitä lainaava Mitalikilpailu Agricolan kuvaamisperinne muistopatsas Turun tuomiokirkon edustalla (1952). Kuvallisista esityksistä tunne- Mikael Agricolan juhlavuoden 2007 val- Mielikuvaamme Mikael Agricolasta tuimmat ovat Robert Wilhelm Ekmanin tuuskunta ja sen alaisena toimiva työryhmä muokannutta aikaisempaa taidehistorial- Turun tuomiokirkkoon 1850-luvun alussa päättivät korostaa merkkivuotta julistamalla

30 kaksi veistotaiteen kilpailua, joista ensim- ohjeistettu seuraavasti: ”Patsaan tuli ilmaista antoi tuomariston jäsenille aikaa tutustua mäinen koski juhlarahaa ja toinen mitalia. mietteliästä sisäisyyttä, nöyrää vaatimatto- ehdotuksiin, pohtia niitä ja avata niiden Juhlarahalautakunnan järjestämän kilpailun muutta, mutta samalla keskitettyä voimaa, merkityksiä kerros kerrokselta. Tämänkal- hopeiseksi juhlarahaksi voitti kuvanveistäjä jotka olivat Agricolalle kuvaavia”. Kaikki tainen tapa toimia on yhtäältä ylellisyyttä, Reijo Paavilainen 30.1. kokoontuneen pal- nämä määritelmät olivat varsin haasteellisia toisaalta välttämättömyys: vaikka päätös kintolautakunnan päätöksellä. hahmoteltaviksi kuvalliseen asuun! voittajasta heijastaakin aina omaa aikaansa, Suomen Mitalitaiteen Kilta ry:n ja Palkintolautakunnan jäseninä toimivat: sen arvostuksia ja painotuksia, loppu- Mikael Agricolan juhlavuoden 2007 val- taiteilija Mauno Honkanen Suomen Mitali- tuloksen on mielellään kannettava sekä tuuskunnan yhteistyössä yleisenä kilpailuna taiteen Killan nimeämänä (puheenjohtaja); taiteellisesti että sisällöllisesti ajassa vuosia järjestämä mitalikilpailu oli suunnattu suo- kuvataiteilijat Anna-Lea Kopperi ja Matti eteenpäin. malaisille ja Suomessa pysyvästi asuville ku- Peltokangas Suomen kuvanveistäjäliiton Yksi kilpailutöistä oli kooltaan sääntöjen vanveistäjille. Kilpailuaika alkoi lokakuussa nimeäminä; Helsingin yliopiston kirkkohis- vastainen, mutta se päätettiin kuitenkin 2006 ja umpeutui 2.2.2007. Kilpailussa torian professori Simo Heininen ja Turun ottaa huomioon kahden muun ehdotuksen jaettiin kolme rahapalkintoa: 5 000 € (I pal- taidemuseon kokoelmista vastaava ama- rinnakkaistyönä. Iskulause oli ilmoitettu kinto), 3 000 € (II palkinto) ja 2 000 € (III nuenssi Christian Hoﬀ mann. Kaksi viimek- kilpailuohjelmassa erheellisesti päinvastai- palkinto). Lisäksi palkintolautakunnalla oli si mainittua olivat Agricolan juhlavuoden sessa järjestyksessä (”Oma mieli, oma kie- valtuudet määritellä lunastettavaksi yksi tai työryhmän ja valtuuskunnan nimeämät li”), minkä vuoksi se esiintyi miltei kaikissa kaksi ehdotusta hintaan à 850 €. edustajat. Professori Heiniseltä ilmestyi hel- ehdotuksissa virheellisessä muodossa. A- ja Lyötynä toteutettavan mitalin etusivulla mikuun puolivälissä Mikael Agricola. Elämä B-sarjaan valikoitui kumpaankin kuusi tuli olla teksti ”Mikael Agricola”. Takasivu ja teokset -julkaisu, jossa kirjoittaja arvioi ehdotusta, C-sarjaan sijoittui kymmenen. puolestaan saattoi olla varustettuna legen- uudelleen merkkimiehemme elämäntyötä Mitalikilpailun tulokset julkistettiin Turun dalla tai olla ilman sitä. Mikäli legenda olisi mm. korostamalla hänen kielellistä moni- kaupungin kulttuurikeskuksessa Vanhan ehdotuksessa mukana, suositeltiin käytettä- lahjakkuuttaan. Raatihuoneen galleriassa 30.3. järjestetyssä väksi Mikael Agricolan juhlavuoden 2007 Määräaikaan mennessä oli jätetty yh- tiedotustilaisuudessa. Samana iltana siellä iskulausetta ”Oma kieli, oma mieli”. teensä 23 ehdotusta. Palkintolautakunta avautui 21.4. asti avoinna ollut näyttely, Mitalikilpailun saatteena oli professori kokoontui helmikuussa kaksi kertaa niitä jossa esiteltiin A- ja B-sarjan ehdotukset. Simo Heinisen laatima tiivistelmä Mikael arvioimaan. Läsnä olivat nimettyjen jä- Ne olivat esillä myös Tuomiokirkossa Turun Agricolan vaiheista ja elämäntyöstä. Se oli senten lisäksi Suomen Mitalitaiteen Killan valtakunnallisista kirkkopäivistä lähtien tarkoitettu apuneuvoksi, ei ohjenuoraksi puheenjohtaja Veikko Löyttyniemi ja yleis- aina alkusyksyyn saakka (25.5.–14.9.) ja kuten 60 vuotta aikaisemmin Mikael Agri- sihteeri Outi Järvinen, joka toimi palkin- myöhemmin vielä Turun Yliopistosäätiön colan muistomerkkiä Turkuun hankittaessa. tolautakunnan sihteerinä. Palkintolauta- omistamassa Liedon Vanhalinnassa (20.9. Tällöin oli työn suorittanutta taiteilijaa kunnan puheenjohtaja Mauno Honkanen alkaen). Tuomiokirkossa mitaliehdotukset

31 agri_SK_puolikas_conv 22.11.2007 14:26 Page 1

C M Y CM MY CY CMY K

Composite oli sijoitettu juhlavuoden kunniaksi Agrico- arkaainen ja samalla voimakkaan veistok- Kolmannen palkinnon sai ehdotus Per- lan kappeliksi nimettyyn tilaan. sellinen. Taiteilija on onnistunut kiteyttä- najan poika (Toivo Jaatinen). Voittaneen mään pieneen tilaan jyhkeää monumen- ehdotuksen tavoin sen etusivua hallitsee Palkitut ja lunastetut mitaliehdotukset taalisuutta: etusivun en face -kasvokuvan ilmeikäs kasvokuva. Agricolan kasvot on voimakkaasti ulkonevassa plastisuudessa muovailtu matalana reliefi nä herkkäpiirtei- Aikaisempien Agricola-tulkintojen on samaa intensiteettiä kuin Gutzon Borg- sesti ja uskottavan yksilöllisesti. Takasivulla voimallinen merkitys kuvallisena lähtökoh- lumin Mount Rushmoren kyljestä esiin esiintyy Abckirian nimiölehti taustanaan tana heijastui myös muutamista vuoden työntyvissä, maailmanlaajuisesti tunnetuis- Turun tuomiokirkon sisäkuva. Juuri mata- 2007 mitalikilpailun ehdotuksista. Niissä sa amerikkalaispresidenttien kasvokuvissa. lien reliefi ensä vuoksi taidokas ehdotus olisi hyödynnettiin Edelfeltin alkuperäistyön Agricolan historiallisesti tuntemattomat ehkä soveltunut paremmin toteutettavaksi mukaan tehdyn puukaiverruksen ja Jauhiai- kasvonpiirteet ovat luonteikkaan per- juhlarahana. sen muistopatsaan luomia kuvatyyppejä, soonalliset, mutta eivät kuitenkaan liian Herkkävireisellä ja oivaltavalla tavalla jos kohta nykyaikaisella tavalla. Ehdotukset yksilöidyt. Agricolan elämäntyö ja hänen jälkeen jät- eivät kuitenkaan valikoituneet A-sarjaan. Takasivulla on monitulkintainen ja oi- tämänsä perintö ilmenevät lunastetusta kil- Voittanut ehdotus MIKAEL@suomi.fi valtava, A-kirjaimen muotoon hahmoteltu pailuehdotuksesta Mikael on poiminut kir- (Pirkko Viitasalo) on luonteeltaan jylhän kirkon pääty. Sen rustiikki ja arkaainen jainpuutarhastaan kirjaimia muodostamaan olemus viittaa keskiaikaiseen kivikirkkoon. suomen kielen sanoja (Reijo Paavilainen). Sähköpostia ilmentävä @-merkki puoles- Sulkakynä ja sitä pitelevä käsi on ehdotuk- taan linkittää Agricolan perinnön konk- sen etusivulla muotoiltu voimakkaammin reettisesti nykyaikaan; samalla se symboloi ja plastisemmin kuin muu kuva-aihe. alkua (alpha) ja Agricolaa. Abckiriaan viittaavat kirjaimet on sijoitettu Toinen palkinto myönnettiin ehdotuk- lasimaalauksenomaisesti ikkunaan, josta selle Nimiton A (”Nimetön A”; Andrei Ba- lankeaa valoa oppineen lukukammioon. harev). Sen epäsovinnainen neljäkäs muoto Erityisen hieno oivallus on ollut hahmotella 1 2 toistaa mitalin etusivulle voimakkaan Agricolan henkilö ääriviivapiirustuksena, plastisesti sommiteltua, puiselle pöydälle mikä korostaa hänen historiallisesti tun- 3 4 laskettua kirjaa. Ehdotuksessa on hyödyn- tematonta ulkonäköään. Takasivun tiivis, netty keskiaikaista kuvastoa niin mitalin eriytymätön kirjainrykelmä puolestaan ker- 1 — II palkinto: Andrei Baharevin ”Nimiton A” etu- kuin takasivulla. Taiteilija oli lähettänyt too havainnollisesti Agricolan työrupeaman 2 — Lunastus: Reijo Paavilaisen ”Mikael on poiminut kirjainpuutarhastaan kirjaimia…” kilpailuun saman ehdotuksen myös pe- työläydestä. Takasivu on kuitenkin voimak- 3 — Lunastus: Matilda Alve ”M. Agricola” rinteiseen pyöreään muotoon sovitettuna. kaassa plastisuudessaan eriparinen suhteessa 4 — III palkinto Toivo Jaatinen ”Pernajan poika” Sekin valikoitui A-sarjaan. etusivuun.

33 34 Toisen lunastetun ehdotuksen M. Ag- pääsisäänkäynnin oviaukossa. Aihe voisi sivua rohkeasti hallitsevat kirkonportaat. ricola (Matilda Alve) etusivua hallitsevat viestittää, että kansankielisen kirkon ovi on Hienoja oivalluksia esiintyi myös B-sarjan epätavallisesti alhaalta käsin nähdyt monu- avoinna kaikille. Takasivulla on kuvattu- ehdotuksissa. Niistä mainittakoon ehdotus mentaaliset portaat, joiden yläpäässä näkyy na kaksi vierekkäin frontaalisesti seisovaa Sanojen takana, jonka takasivulla Agricolan kirkollinen henkilö Turun tuomiokirkon hahmoa (Kustaa Vaasa ja Mikael Agricola). kasvokuva nousee matalana relieﬁ nä esiin Niiden yhteys ei kuitenkaan välttämättä iskulauseen ”Oma kieli, oma mieli” takaa, avaudu katsojalle ilman taustatietoja. ja ehdotus Mielikuvia, jonka takasivulla käsi Mitalikilpailua valmistelleen Agrico- järjestelee osittain kenossa olevia kirjaimia lan juhlavuoden työryhmän kokouksissa oikeaan asentoon havainnollistaen sitä, peräänkuulutettiin perinteistä Agricola- miten kirjoitettu kieli hakee symbolisesti <<<< Turun piispa Kari Mäkinen luovutti Agricolan kuvastoa ja samalla mielikuvaa uudistavaa muotoaan. juhlavuoden mitalin paavi Benedictus VI:lle Vati- muotokieltä. Tämä ei kilpailuehdotusten Loppulausuntonaan palkintolautakunta kaanissa 19.1.2008. kohdalla kuitenkaan täysin toteutunut. totesi, että kilpailu oli tasoltaan hyvä. Eri- Mikael Agricolan juhlavuoden valtuuskunnan suoje- A- ja B-sarjaan valikoituneissa ehdotuksissa tyisesti A-luokan ehdotuksissa oli paljon lijana toiminut tasavallan presidentti Tarja Halonen toistuivat kuva-aiheina Agricolan henkilö- erilaisia ja ilmeeltään vaihtelevia ehdotuksia. vastaanotti 30.11.2007 juhlavuoden mitalin. Samalla hän sai myös teoksen Turun tuomiokirkon ja papiston hahmon lisäksi ensisijaisesti perinteiset Ulkonäöltään tuntemattomaksi tiedetyn tulot 1541–1542. Kuvassa kuvanveistäjä Pirkko Viita- kirja (kirjat), kirjaimet, sulkakynä ja käsi. Agricolan luonnehdinnassa oli niin ikään salo sekä Agricola 2007 -valtuuskunnan edustajat Keijo Totutusta poikkeavimpiin ratkaisuihin hyödynnetty erilaisia ilmaisutapoja ja mie- Virtanen, Aslak Lindström ja Ossi Tuusvuori. Kuva kuuluu Matilda Alven ehdotuksen etu- likuvia. Tasavallan presidentin kanslia.

35 PAIKALLISTOIMIKUNNAT JA ERI TOIMIJOIDEN SISÄISET AGRICOLA 2007 -TYÖRYHMÄT

Mikael Agricolan juhlavuoden valtuuskunta kan- ta, ja siinä olivat edustettuina Turku ja sen ympäristö- nusti eri toimijoita ja kansalaisryhmiä talkoohengessä kunnat sekä eri toimijaryhmät. Paikallistoimikunnan toteuttamaan juhlavuoden ohjelmaa kansallisella ja puheenjohtajana toimi Turun entinen kulttuuritoi- paikallisella tasolla sekä ulkomailla. Juhlavuoden pai- menjohtaja, FM Keijo Perälä. Paikallistoimikunta kallistoimikuntia toimi virallisesti Pernajassa ja Turus- vastasi Turun seudulla juhlavuoden tapahtumien jär- sa, jotka olivatkin keskeisessä asemassa valtakunnallis- jestämisestä yhteistyössä juhlavuoden valtakunnallisen ten päätapahtumien järjestelyissä. organisaation kanssa. Se pyrki myös kannustamaan Pernajan Agricola-seura toimii Agricolan synnyin- alueellisia toimijoita kuten kuntia, seurakuntia, kou- pitäjässä aktiivisesti ja oli kunnan ja seurakunnan kans- luja ja kirjastoja osallistumaan juhlavuoden viettoon sa yhdessä järjestämässä juhlavuoden tapahtumia sekä omin hankkein ja tapahtumin. toteutti Agricola-hankkeita. Seura jatkaa toimintaansa Lisäksi Turun yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa aktiivisesti. toimi erityiset Agricola 2007 -työryhmät, jotka toteut- Turussa perustettiin toukokuussa 2006 Mikael tivat yliopistojen sisällä sekä toimintapaikkakunnillaan Agricola -seura, jonka suunniteltiin ottavan aikanaan erilaisia hankkeita ja järjestivät tapahtumia. Jyväskylän vastaan juhlavuoden perinnön ja Agricolan perinnön yliopistossa järjestettiin luentosarja ja Turun yliopiston vaalimisen valtakunnallisella tasolla. Seura ja sen jäse- työryhmä toteutti monipuolisen ohjelman osin yhteis- nistö toimivat aktiivisesti juhlavuoden valmisteluissa työssä Turun seudun Agricola 2007 -paikallistoimikun- ja toteutuksessa monin eri tavoin. Mikael Agricolan nan kanssa. juhlavuoden valtuuskunta siirsi virallisesti juhlavuoden Kirkkohallitus, Opetushallitus ja Yleisradio aset- perinnön vaalimisen sekä eräitä siihen liittyviä tehtäviä tivat omat sisäiset Agricolan juhlavuoden valmistelua seuralle viimeisessä kokouksessaan helmikuussa 2008. ja toteutusta koordinoivat työryhmänsä, jotka olivat Seuran on tarkoitus toimia läheisessä yhteistyössä Per- läheisessä yhteistyössä juhlavuoden sihteeristön sekä najan Agricola-seuran sekä muiden toimijoiden kanssa työryhmän ja valtuuskunnan kanssa. Myös näiden työ- tulevina vuosina. ryhmien keskinäinen yhteistyö oli hedelmällistä. Kan- Turun seudun Agricola 2007 -paikallistoimikunta salliskirjasto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä asetettiin joulukuussa 2005 Turun kaupungin toimes- Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto panostivat merkit-

36 tävällä tavalla Agricolan juhlavuoteen, samoin lukuisat Suurin osa Turun kaupungin myöntämistä varoista eri hiippakunnat, seurakunnat, koulut ja kirjastot eri käytettiin pääjuhlan yhteydessä syntyneisiin kuluihin. puolilla Suomea ja myös ulkomailla. Niiden puitteissa Kaupunginkanslia, erityisesti kaupunginsihteeri Eva- toimikin siis lukuisia erilaisia valmistelutyöryhmiä, Lisa Makkonen, avusti muutenkin merkittävästi juhlan joiden työn tuloksista saivat nauttia kaikki suomalaiset. ja sen oheispalvelujen järjestelyissä. Turussa julkistettiin myös juhlamitalin suunnittelukilpailun tulokset. Turun seudun Agricola 2007 -paikallistoimikunta Kilpailuteokset olivat esillä ensin Kulttuurikeskuksessa, kesäkaudella Turun tuomiokirkon Agricola-kappelis- Toimikunnan toiminta painottui juhlavuotta edel- sa ja syyskaudella Turun Yliopistosäätiön hallinnassa täneeseen vuoteen 2006, jolloin levitettiin tietoa juh- olevassa Liedon Vanhalinnassa, jossa pidettiin myös lavuodesta maakuntaan. Asian tunnetuksi tekemiseksi päätösseminaari joulukuussa. järjestettiin vuoden 2006 Mikael Agricolan päivänä Turussa ja Varsinais-Suomessa järjestettiin juhla- FM Keijo Perälä toimi Turun seudun Agricola 2007 -paikallistoimikunnan puheenjohtajana. 9.4. juhla Turun Katedraalikoululla yhdessä koulun vuonna monia juhlia ja tapahtumia; esitettiin mm. uu- kanssa. Vuoden 2006 Turun joulumarkkinoiden oh- sia Agricola-aiheisia näytelmiä. Erityisen merkittävänä jelmaan sisältyi Agricola-aiheinen näytelmä, jonka val- on pidettävä koulutoimen aktiivisuutta, jota Opetus- mistamista toimikunta avusti apurahalla. Toimikunnan hallitus tuki ohjeilla ja materiaaleilla. Sanomalehtien piirissä syntyneestä aloitteesta perustettiin kesäkuussa liitto järjesti koululaisille Agricolan aviisi -kilpailun, 2006 valtakunnallinen Mikael Agricola -seura, joka johon myös Varsinais-Suomesta osallistuttiin aktiivises- juhlavuonna järjesti yhden luentotilaisuuden, mutta ti, vaikka voittoja ei saatukaan. Juhlavuoden maakun- ei muuten varsinaisesti osallistunut vielä juhlavuoden nallisesta näkyvyydestä tiedotusvälineissä vastasi kiitet- ohjelmaan. tävästi Turun Sanomat, valtakunnallisesti Yleisradio. Juhlavuoden ohjelma painottui Turkuun, jossa juh- Vuoden tietopuolisessa ohjelmistossa oli keskei- lavuoden valtakunnallisen organisaation toimistokin nen rooli myös paikallisesti Turun yliopistolla, johon sijaitsi. Valtakunnalliset pääjuhlallisuudet tapahtuivat Agricolan kielen tutkimus professori Kaisa Häkkisen Turun tuomiokirkossa ja konserttitalossa Agricolan johdolla on keskittynyt. Yliopisto järjesti yhteistyössä päivänä 9.4.2007. Muutamat toimikunnan jäsenet eräiden kaupungin laitosten kanssa studia generalia osallistuivat pääjuhlan järjestelytoimikuntaan. Myös -luentosarjan. Oman luentosarjan järjesti lisäksi Maa- valtakunnalliset Kirkkopäivät järjestettiin Turussa tou- kuntamuseo. Näyttelyitä järjestivät yliopiston lisäksi kokuussa 2007, ja niiden yhtenä teemana oli Turun Aboa Vetus ja kaupunginkirjasto. Useat toimikunnan piispa Mikael Agricola. Turun juhlallisuuksiin osallistui jäsenet ovat käyneet puhumassa Mikael Agricolasta myös ulkomaisia vieraita Wittenbergistä, Tallinnasta, juhlavuoden tilaisuuksissa. Viipurista, Pietarista ja Moskovasta.

37 Turun kaupungin myöntämiä varoja käytettiin aktiivisesti yhteistyössä juhlavuoden valtakunnallisen seuraavien ohjelmatilaisuuksien rahoitukseen: organisaation kanssa. Juhlavuosihankkeen asettamat vaatimukset johtivat lopulta Pernajassa vuonna 2006 Agricolan päivän juhla 9.4.2006 Åbo Katedralsko- kunnan oman pojan, Agricolan nimikkoseuran, Per- lanissa najan Agricola-seuran perustamiseen. Seuran halli- Agricola-näytelmä Turun joulumarkkinoilla 2006 tukseen kuuluivat vuonna 2007 puheenjohtaja Tuovi Agricola-ohjelmaa kulttuuriviikonloppuna Manil- Putkonen, varapuheenjohtaja Marjo Vuokko, sihteeri lantehtaalla 31.3.2007 ja rahastonhoitaja Jenny Olsson-Korsu, Mia Aitokari Agricola-ohjelmaa koko perheen Musapiknik- ja Anne Hovi sekä varajäsenet Gustaf Antell, Barbro tapahtumassa Kupittaan puistossa 12.8.2007 Gustafsson-Still, Anni Karlsson ja Görel Selander. Nukketeatteri Mundon esityksiä mm. kouluissa, Vuonna 2006 perustetun yhdistyksen jäsenmäärä kas- kirjastoissa, Agricola-busseissa voi hieman edellisvuodesta ollen vuoden 2007 lopulla Mikkelin päivän esitelmätilaisuus 29.9.2007, FT 37 jäsentä. Kari Tarkiainen ”Christian Agricola” Seura toteutti juhlavuonna yhteistyössä Pernajan Lastenjuhla Turun kaupunginkirjastossa 29.11.2007 kunnan kanssa nk. Agricola-hankkeen, joka koostui Päätösseminaari Liedon Vanhalinnassa 12.12.2007 kuudesta osaprojektista (ks. s. 20).

Kirkkohallituksen Agricola-työryhmä Tietoa tapahtumien kokonaismäärästä ei kyetty keräämään, mutta ohjelmaa ja toimintaa oli Turun seu- Kirkkohallituksen Jumalanpalveluselämä ja musiik- dulla runsaasti. Yleisesti ottaen juhlavuotta on pidetty kitoiminta -yksikön toimikunta asetti 24.5.2005 Agri- valtakunnallisesti suorastaan poikkeuksellisen onnistu- cola-työryhmän: kirkkoherra Juhani Holma (Tornion neena. Samaa voidaan sanoa paikallisesti ja maakun- seurakunta), dosentti Jyrki Knuutila (Helsingin yli- nallisesti. Koska valtakunnalliset päätapahtumat olivat opisto) ja nuorisotyönohjaaja Satu Rämä (Savon linna- Turussa, juhlavuosi näkyi siellä enemmän kuin millään Säämingin seurakunta). Työryhmän sihteerinä toimi muulla paikkakunnalla, ehkä Pernajaa, Agricolan syn- johtaja Kai Vahtola (Juma lanpalveluselämä ja musiik- tymäpitäjää, lukuun ottamatta. kitoiminta KJM). Koulutus ja nuorisotyö -yksikkö nimitti työryhmään aikuiskasvatuksen työalasihteerin Pernajan Agricola-seura Sinikka Metsätähden. >>>> Agricolan päivän valtakunnallinen juhla- Työryhmässä toimivat myös kouluasioiden työ- jumalanpalvelus televisioitiin suorana lähetyksenä Turun tuomiokirkosta 9.4.2007, Liturgina toimi Mikael Agricolan synnyinpitäjässä Pernajassa osal- alasihteeri Markku Holma (Koulutus ja nuorisotyö) Kai Vahtola. listuttiin juhlavuoden valmisteluihin sekä toteutukseen ja tiedottaja Katriina Harviainen (Kirkon tiedotus-

38 39 Turun yliopiston sisäisen juhlavuoden keskus). Projekti sihteerinä seitsemän kuukauden ajan toimikunnan kokoonpano toimi neljä päivää viikossa Helena Rummukai nen (Ju- malanpalveluselämä ja musiikkitoiminta). Professori Kaisa Häkkinen, suomen kieli, pj. Viestintäpäällikkö Maija Palonheimo, varapuheenjoh- Turun yliopiston sisäinen juhlavuoden taja, viestintä toimikunta Professori Veikko Anttonen, uskontotiede Dosentti Markus Hiekkanen, arkeologia Mikael Agricolan juhlavuoden 2007 valtakunnal- Kirjastonhoitaja Liisa Hilander, yliopiston pääkirjasto lisen valtuuskunnan puheenjohtaja, Turun yliopiston FL Anu Lahtinen, Suomen historia, Suomen kes- rehtori Keijo Virtanen määräsi marraskuussa 2005 kiajantutkimuksen seuran puheenjohtaja professori Kaisa Häkkisen kutsumaan kokoon juhla- Professori Päivi Lappalainen, kotimainen kirjallisuus vuoden valmistelusta Turun yliopiston osalta vastaavan Dosentti Terttu Lempiäinen, kasvimuseo toimikunnan ja toimimaan tämän toimikunnan pu- Professori Riitta Pyykkö, venäjän kieli ja kirjallisuus heenjohtajana. Alayhdistysvastaava Aapo Rantanen, Turun yliopiston Juhlavuoden valtuuskunnan jäsen, apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala ja valtuuskunnan Toimikunta kokoontui marraskuusta 2005 marras- ylioppilaskunta puheenjohtaja, rehtori Keijo Virtanen. Taustalla kuuhun 2006 yhteensä viisi kertaa. Juhlavuonna 2007 Pääsihteeri Ossi Tuusvuori, juhlavuoden pääsihteeri venäläistaiteilija Aleksei Gladkovin maalaus kokouksia ei tarvinnut enää järjestää, koska kaikkien Jatko-opiskelija, suomen kieli, Heidi Merimaa, 1. sih- Agricola ja hänen aikalaisiaan (2006). hankkeiden suunnittelu ja toteutusvastuiden määrittely teeri Agricolan kielen tutkija, professori Kaisa Häkki- saatiin hoidetuksi jo ennen varsinaisen juhlavuoden Jatko-opiskelija, suomen kieli, Tanja Vaittinen, 2. sih- nen toimi Turun yliopiston Agricola 2007 -työ- alkua. teeri. ryhmän puheenjohtajana. (TS/Jonny Holmen.) Turun yliopiston sisäiselle Agricola-toimikunnalle Toimikunnan työstä vetäytymään joutuneen Markus ei osoitettu määrärahoja tehtävänsä toteuttamiseen. Hiekkasen tilalle kutsuttiin keväällä 2006 jäseneksi Kaikki toimikunnan toteuttamat hankkeet tehtiin arkeologi, FM Hanna-Maria Pellinen. TYY nimesi virka- tai vapaaehtoistyönä. vuoden 2006 alusta Aapo Rantasen tilalle edusta- jakseen ﬁ l. yo. Mira Ojalehdon.

40 SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN ASETTAMA AGRICOLA-TYÖRYHMÄ

Huhtikuussa 2001 Suomalaisen Kirjallisuuden Kuolemajärven Kyrönniemelle vuonna 2001. Työryh- Seuran (SKS) toimesta asetettiin Agricola-työryhmä, mä oli myös mukana Viipurin linnan museoon suun- jossa olivat edustettuina SKS (Jussi Nuorteva / Tuomas nitellun Agricola-perinnehuoneen valmistelua koske- Lehtonen), Suomen evankelis-luterilainen kirkko (Ossi neissa keskusteluissa sekä Viipurissa sijainneen Emil Haaramäki), Arkistolaitos (Kari Tarkiainen / Jussi Wikströmin veistämän ja vuonna 1908 vihityn sekä Nuorteva), Suomen Kirkkohistoriallinen Seura (Han- myöhemmin sodassa tuhoutuneen Mikael Agricolan nu Mustakallio), Kuolemajärvi-säätiö ja Turun yliopis- muistomerkin uudelleen pystytyshankkeessa. Lisäksi to (Ossi Tuusvuori), Venäjä–Suomi-seura (Aleksandr työryhmä käynnisti keskustelun ja teki aloitteen vuon- Belov), Helsingin yliopiston Renvall-instituutti (Timo na 2007 vietettävien Agricolan kuoleman 450-vuotis- Vihavainen) sekä opetusministeriön entinen kanslia- juhlallisuuksien valmistelujen käynnistämisestä. päällikkö, ministeri Jaakko Numminen. SKS:n entisen Agricola-työryhmän piirissä katsottiin, että edessä pääsihteerin Jussi Nuortevan siirryttyä Arkistolaitoksen olevaa Mikael Agricolan kuoleman 450-vuotismuisto- johtoon vuoden 2004 alussa toimi Jaakko Numminen vuotta tulisi viettää kansallisena merkkivuotena eräiden työryhmän puheenjohtajana. Työryhmä kutsui kesä- muiden juhlavuosien tapaan ja että tämän tulisi tapah- kuussa 2004 jäsenikseen Museoviraston pääjohtajan tua julkisen vallan toimesta. Toimikunta päätti tehdä Paula Purhosen sekä hänen edeltäjänsä Carl-Johan tästä aloitteen. Toimikunnan puolesta puheenjohtaja, Gardbergin. ministeri Jaakko Numminen ja jäsen, asessori, teolo- Työryhmän asettamisen taustalla oli vuoden 2000 gian tohtori Ossi Haaramäki laativat asiasta kirjeen juhannuksen aikoihin Kuolemajärven Kyrönniemellä kansliapäällikkö Markku Linnalle (opetusministeriö) ja järjestetty Agricolan muistokiven uudelleenvihkimis- arkkipiispa Jukka Paarmalle (Suomen evankelis-luteri- juhla, johon osallistui arvovaltainen joukko suomalai- lainen kirkko). sia ja venäläisiä vieraita. Työryhmä osallistui Venäjän Työryhmä oli mukana järjestämässä järjestyksessään ja Viipurin alueen viranomaisten kanssa akateemikko toista Agricola-asiantuntijasymposiumia, joka pidettiin Vladimir Smirnovin aloitteesta ja tuella toteutuneeseen Moskovassa Vanhojen Aktien Arkistossa helmikuussa Agricolalle omistetun pienoismuseon perustamiseen 2003. Symposiumiin osallistui suomalaisia ja venäläisiä

41 alan asiantuntijoita. Tilaisuudessa käsiteltiin lähinnä rauhanvaltuuskunnan matkaa kuvanneen ruotsalaisen vuonna 2002 Vanhojen Aktien Arkistosta löytyneen, diplomaattiraportin suomenkielinen käännös. Kirja Kustaa Vaasan vuonna 1557 Venäjälle lähettämän Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvottelut 1557 – Mikael rauhanneuvotteluvaltuuskunnan matkaa selostaneen Agricola Ruotsin lähetystön jäsenenä ilmestyi Agricolan asiakirjan (fondi 96) sisältöä ja merkitystä. Sympo- juhlavuoden alussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran siumia selostava Hannu Mustakallion artikkeli ilmestyi kustantamana. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran vuosikirjassa 92 Työryhmä ei jatkanut toimintaansa aktiivisesti juh- Turussa syyskuussa 2004 pidetyn Agricola-sympo- (2002). Venäjän ulkoasiainviraston vanhassa muistiossa lavuoden virallisten valmistelujen käynnistyttyä. siumin osanottajia Agricolan patsaalla. kerrotaan mm. Agricolan roolista sekä kuvataan Iivana Julman aikaisen Venäjän diplomatiaa. Turun yliopistossa pidettiin 20.–21.9.2004 jär- jestyksessään 3. Agricola-symposium, johon osallistui suomalaisia ja venäläisiä asiantuntijoita. Symposiu- missa käsiteltiin asiakirjaa, siitä tehtyjä käännöksiä ja syksyllä 2004 Tukholmasta Kari Tarkiaisen löytämää ruotsalaista rauhanvaltuuskunnan matkasta kertovaa diplomaattiraporttia sekä muita Agricolaan ja hänen muistonsa vaalimiseen liittyviä hankkeita ja juhlavuoden valmistelua. Symposium oli Turun 775-juhlavuoden oheistapahtuma, ja se sai ansaittua huomiota lehdistössä ja TV:ssä. Asiakirjaa ja rauhanvaltuuskunnan matkaa esitellyt Kari Tarkiaisen artikkeli ilmestyi Kanava-lehden 70- vuotisjuhlanumerossa 1/2003. Muinaisvenäjänkielisen asiakirjan kopio luovutettiin Kansallisarkistolle ja Agricola-työryhmän toimeksiannosta sen käänsivät nykyvenäjäksi ja suomeksi Novgorodin yliopiston professori Gennadi Kovalenko ja hänen vaimonsa, lehtori Nina Kovalenka. Käännöshanketta tuki Alfred Kordelinin säätiö. Työryhmän pyynnöstä FT Kari Tarkiainen sai tehtäväkseen toimittaa käännöksistä kommentoidun edition, jossa oli myös vuoden 1557

42 MITEN AGRICOLAA ON AIEMMIN JUHLITTU, TUTKITTU JA MUISTETTU?

Mikael Agricolan juhlavuosien vietto 1957 vietettiin huomattavia Agricola-juhlallisuuksia; kokonainen viikko huhtikuussa oli nimetty Agricolan Agricolan kansallista juhlintaa on selvittänyt mi- juhlaviikoksi. Juhlallisuudet huipentuivat huhtikuun nisteri Jaakko Numminen, jonka esittämiin tietoihin yhdeksäntenä kello 12 Turun tuomiokirkon äärellä vie- seuraava historiallinen katsaus perustuu. tettyyn suurjuhlaan. Oskari Jauhiaisen muovaileman Agricolan päivää, huhtikuun yhdeksättä, ryhdyt- pronssihahmon ympärille olivat kokoontuneet tasaval- tiin virallisesti viettämään varsin myöhään. Agricola lan presidentti ja valtiovallan, kirkon ja kulttuurielä- Seura esitti päivän ottamista suomalaiseen kalenteriin män edustajat. Purevan kylmästä ilmasta ja ankarasta vuonna 1959. Jo seuraavana vuonna päivä merkittiin tuulesta huolimatta Brahen puistikon reunamille oli almanakkaan. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin saapunut myös runsas yleisöjoukko. vuonna 1980 päivämaininnan viereen sisällytettiin Paikalle saapui Turun eri ylioppilaskuntien kulkue, Suomen lipun kuva, jolloin päivä oli ilmoitettu myös varuskuntasoittokunta soitti Taneli Kuusiston ”Suoma- liputuspäiväksi. Toiselta nimeltään päivä on suomen laisen rukouksen” ja arkkipiispa Ilmari Salomies puhui. kielen päivä. Onhan huhtikuun yhdeksäs myös Elias ”Jumala synnyinmaata siunatkoon”, sanoi arkkipiispa Lönnrotin syntymäpäivä. Summittaisten arvioiden puheensa päätteeksi. Turun opettajakorkeakoulun kuo- mukaan lipunnostaminen salkoon Agricolan päivänä ro lauloi Piae Cantiones -kokoelmasta Heikki Kleme- on yleistynyt vuosi vuodelta. Agricolan vuosisatais- tin sovituksen ”Angelus emititus”. Tasavallan presiden- juhlia vietettiin käytettävissä olevien tietojen mukaan tin ja Suomen kirkon seppelien jälkeen patsaan äärelle ensimmäisen kerran jossain muodossa kaiketi vuonna astui laaja kulttuurielämän lähetystö, jonka puolesta 1857, koska seuraavana vuonna Agricolasta ilmestyi puhui Helsingin yliopiston kansleri P. J. Myrberg. Tä- kirjallisuutta. män jälkeen laskettiin vielä Pernajan kunnan ja Turun Vuonna 1907 Agricolaa muistettiin monin tavoin. kaupungin seppeleet. Uuden Suomen sanomalehti- Kirkkohistorian professori Jaakko Gummerus kirjoitti selostuksen mukaan ”lopuksi tuotiin vielä patsaalle hänestä artikkelin Valvojaan, ja myös toisessa johta- Turussa parhaillaan vierailevan Leningradin kaupungin vassa aikakauskirjassa Ajassa oli artikkeli. Kirjoittelu valtuuskunnan kukkakimppu”. Patsaalta siirryttiin Agricolasta jatkui seuraavana vuonna 1908. Vuonna Hamburger Börsiin, jonka juhlasali oli koristettu laa-

43 kerein ja ruusu-, lilja- ja neilikka-asetelmin. Paikalla oli etusijalle on noussut hänen työnsä Suomen kirjakielen muun muassa presidentti Urho Kekkonen adjutanttei- luojana. neen sekä opetusministeri Johannes Virolainen. Helsingissä Mikael Agricolan juhlaviikon päätös- Agricolan elämäntyön sekä henkilöhistorian tilaisuudeksi muodostui yliopiston juhlasalissa huhti- tutkimus ja muistomerkkigalleria kuun yhdentenätoista vietetty iltajuhla, jonka olivat järjestäneet Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Tosiasia on, että emme tiedä mitään Mikael Agri- Perustuu Jaakko Nummisen esityk- Kirkkohistoriallinen Seura ja Luther-Agricola-seura. colan ulkomuodosta. Siitä huolimatta hänestä on tehty seen Agricola-symposiumissa Turus- Akateemisen neljänneksen kuluttua saapui juhlaan useita veistoksia. Tämä tarjoaa mielenkiintoisen kuva- sa syyskuussa 2004. tasavallan presidentti Urho Kekkonen, ja Ylioppilas- taiteellisen ja kulttuurihistoriallisen tutkimuskohteen, kunnan Soittajat esittivät Sibeliuksen Festivon. Piispa jossa sekä eri aikojen käsitykset Mikael Agricolasta että E. G. Gulin esitti tervehdyssanoiksi ”Ylistyspuheen kunkin ajankohdan kuvataiteen omat katsomukset Agricolalle”. Tämän jälkeen Paavalinkirkon kuoro lau- tulevat hyvin esiin. Onneksi sitä vastoin tiedämme loi sarjan Heikki Klemetin sovittamia Piae Cantiones verraten paljon noiden veistosten synnystä. Agricolasta -lauluja. Professori Martti Rapola piti juhlaesitelmän ovat muovailleet patsaita useat Suomen kuvanveistotai- ”Agricolan merkitys kirjasuomen kehitykselle”. teen etevimmät edustajat. Tuolloin muun muassa Helsingin Sanomat julkaisi Vuonna 1858 julkaisi hämeenlinnalainen lehtori esitelmän kokonaisuudessaan. Sanomalehtiselostuk- G. E. Eurén omalla kustannuksellaan ensimmäisen sen mukaan ”miellyttävänä yllätyksenä saapui sitten suomenkielisen pienoiselämäkerran Mikael Agrico- korokkeelle teatterikoulun komeaääninen oppilas Esa lasta otsakkeella ”Mikael Agrikola, Suomen pispa” ja Saario 1500-luvun ylioppilaan mustaan kauhtanaan ja alaotsakkeella ”Uskonopin oikasia Suomessa. Suomen korvalapuilla varustettuun päähineeseen sonnustautu- kielen ensimäinen harjoittaja kirjoissa”. neena” ja luki Mikael Agricolan Psalttarin esipuheen ja Teoksensa hän päätti kehotukseen: ”Pystytä, Suo- jakson ”Kiittäkäät Herraa”, minkä jälkeen – edelleen men kansa, kiitollisessa sydämmessäs muistopatsas Ag- sanomalehtiselostuksen mukaan – ”mahtavan loppu- rikolalle, joka sinua rakasti sydämestä niin kuin moni nousun näin saanut ylistystunnelma huipentui kuoron muu, ja sinulle lahjoitti uskon ja toivon hedelmiä tukemana yhteisesti lauletussa kristikunnan alkuajoilta enemmän kuin kukaan muu!” Eurén toivoi muistopat- periytyvässä virressä 113 ’Ajalla autuaalla me sinua, sasta sydämiin. Konkreettisemmalle tasolle siirtyi Kuo- Kristus kiitämme’.” Mielenkiintoista on huomata, mitä pion hiippakunnan papiston synodaalikokous vuonna puolta Agricolan elämäntyöstä on eri vaiheissa koros- 1864 esittäessään muistopatsaan pystyttämistä Mikael tettu. Näyttää siltä, että varhemmin oli esillä hänen Agricolalle. Ilmeisesti siihen innoitti Turussa samana työnsä Suomen uskonpuhdistajana, mutta vähitellen

44 vuonna paljastettu Carl Eneas Sjöstrandin muovailema Viipurin kävijät muistavat patsaan hyvin. Patsas sijaitsi Henrik Gabriel Porthanin patsas. Linnankadun varrella vastapäätä uutta Tuomiokirkkoa Turun arkkihiippakunta yhtyi hankkeeseen vuonna Viklundin talon ja Maaherrantalon välillä. Monet 1865, kenraalikuvernööri Rokassovskilta hankittiin ke- vieläkin elävät viipurilaiset kulkivat kouluun patsaan räyslupa ja rahaa ryhdyttiin keräämään erityiseen ”Ag- ohitse. ricola-kassaan”. Muun muassa vaasalainen lehtori L. L. Wikströmin veistos oli puolivartalokuva puhuvassa Laurén julkaisi vuonna 1877 pienen kirjasen ”Kalas- asennossa olevasta Agricolasta. Mieltyneenä allegorisiin tajan poika Suomen ijäti muistettava hyväntekiä”, jota sommitelmiin Wikström on sijoittanut puolivartalo- myytiin kassan hyväksi. Carl Eneas Sjöstrand sai vuon- kuvan alla olevan saarnatuolia muistuttavan jalustan na 1877 valmiiksi arkkipiispa Bergenheimin tilauksesta eteen vanhus–lapsi-ryhmän. Sen oli määrä symboloida Mikael Agricolaa esittävän statyetin eli pienoispystyku- elämän kiertokulkua ja lukutaidon merkitystä. Sama van, joka sijoitettiin Turun tuomiokirkkoon. teema muutoin toistuu Wikströmin Topelius-patsaassa Vuonna 1883 tehtiin aikaisemmasta hankkeesta Vaasan Kirkkopuistikolla. Siinä vanha Topelius kertoo erillinen aloite Agricolan, Lutherin ja Melanchthonin satuja lapsille. Viipurin Mikael Agricolan patsas katosi kuvien hankkimiseksi Helsingin Nikolainkirkkoon talvisodan päätösvaiheessa vuonna 1940. Toisten tieto- eli nykyiseen Tuomiokirkkoon. Lutherin ja Melanch- jen mukaan se on nähty viimeksi suomalaisen kuorma- thonin kuviksi tilattiin kopiot Wormsissa olevasta auton lavalla Viipurista jonkin matkaa Lappeenrannan Rietschlin monumentista. Sen sijaan Mikael Agricolas- suuntaan, toisten tietojen mukaan taas sitä kuljetettiin ta tehtävästä veistoksesta järjestettiin kilpailu vuosina länttä kohti hevosella. 1885–1886. Myös C. E. Sjöstrand otti osaa kilpai- Kun epäiltiin, että patsas oli evakuointivaiheessa Luther-talon seinässä oleva laatta kertoo luun. Aikaisemmista ehdotuksista poiketen hän teki suistunut ojaan tai että se oli tarkoituksellisesti upo- Agricolan opiskelleen Wittenbergissä vuosi- nyt paljaspäisen ja pitkäkaapuisen Agricola-ﬁguurin. tettu, kerättiin asiasta viipurilaisaktivistien Kauko Saa- na 1536–1539. Sjöstrand sai kuitenkin työstään vain lisäpalkinnon. rentauksen, Reino Arimon ja Juha Lankisen aloitteesta Agricolan synnyinkodin raunioilla Pernajan Kilpailun voitti nuorempi kuvanveistäjä Ville Vallgren. ja Suomen Kuvalehden toimesta vuosina 1987–1988 Torsbyn kylässä on aikanaan toimineen Patsas myös tilattiin Vallgrenilta ja valettiin kipsiin. yleisövihjeitä. Niitä saatiin peräti kolmisenkymmentä. Agricola-seuran toimesta kiinnitetty laatta. Kolme patsasta sijoitettiin kirkon ristikeskustan koris- Viipurin kaupunkikuvan ansioituneen tallentajan Juha tekomeroihin. Lankisen johdolla alueella suoritettiin vuosina 1989 Kansallisesti huomattavammaksi Agricola-muis- ja 1990 etsintöjä kahden metallinpaljastimen avulla. tomerkiksi kohosi kuitenkin Viipuriin runsaat kaksi Kesällä 1989 pengottiin Tienhaaran alue perin pohjin vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1908 pystytetty ja kesällä 1990 edettiin Kivisalmen sillalta Tienhaaraan Emil Wikströmin veistämä Mikael Agricolan patsas. asti, varsin pitkälle Suomen nykyistä rajaa kohti. Mi- Kaikki viipurilaiset ja karjalaiset ja monet muutkin tään ei kuitenkaan löytynyt. Näistä etsinnöistä myös

45 TV 1 teki 20 minuutin pituisen ﬁlmin. Viipurissa lun muistomerkkiä pitäjän kuululle pojalle. Jo vuonna olleen Agricolan patsaan kohtalo on siis toistaiseksi 1887 Folkvännen-lehdessä toivottiin Agricolalle muis- jäänyt arvoitukseksi. tomerkkiä hänen synnyinseudulleen Pernajaan. Sittem- Emil Wikströmin Agricola-patsaasta tehtiin kui- min edettiin niin pitkälle, että Pernajan kirkon lähelle tenkin toinenkin valu, joka sijoitettiin Turun tuomio- pystytettiin vuonna 1914 obeliskimainen noin kahden kirkkoon, missä se on edelleen. Kun patsas Viipurissa metrin korkuinen muistokivi, jossa oli teksti ”Till min- oli vuonna 1908 paljastettu, tilasi turkulaispatriootti, ne af Mikael Agricola född i Thorsby †9.4.1557 och arkkitehti Alex Nystöm seurakunnan varoilla siitä begrafven i Wiborg Reste Pernå sockenbor denna ste- jäljennöksen Turkuun. Vuosikausia patsas oli Tuo- nen år 1914”. Vuonna 1959 tämä harmaakivi siirret- miokirkon saarnastuolin takaisessa Gezelius-piispan tiin Pernajan kirkolta pohjoisemmaksi Sigfridsin talon kuorisyvennyksessä, kunnes se sijoitettiin kirkon etei- pihaan Thorsbyn kylässä, missä Agricolan katsottiin seen. Kolmas valu Wikströmin Agricola-patsaasta tuli syntyneen. Kiven taustaksi muurattiin luonnonkivistä Lahteen. Tämän synnystä kerrotaan, että Lahden kau- yhdeksän metrin pituinen muuri, johon kiinnitettiin pungin edustajat olivat käyneet 1940- ja 1950-luvun vielä laatta ”Michael Agricola Torsbius. Synnyinsijaa vaihteessa Sääksmäen Visavuoressa tutustumassa Emil kunnioittaen Agricola-seura”. Muistokivi siirrettiin, Wikströmin veistoksiin ja nähneet siellä Oskari Jauhi- koska jo vuonna 1952 Pernajan kirkkovaltuusto oli aisen parhaillaan viimeistelemässä Agricola-patsastaan, ryhtynyt toimiin kokonaisen muistopatsaan pystyttä- josta myöhemmin tulee puhe. Nähdessään kipsimallin miseksi kuntaan Mikael Agricolalle. Pernajalaiset oli- Wikströmin vanhasta Agricolan rintakuvasta he olisivat halunneet patsaan valettavaksi Oskari Jauhiaisen vat päättäneet, että patsas oli saatava myös Lahteen. Agricolan pohjalta, mutta Jauhiainen ei halunnut antaa Lahtelaiset ajattelivat, että patsas olisi huomionosoitus työstään toisintoa, koska hän katsoi Pernajan olevan Pernajan Agricola-muistomerkki sijaitsee viipurilaisille, joita oli sodan jälkeen paljon asettunut liian lähellä Turkua. Sen sijaan hän olisi suostunut lähellä Agricolan kastekirkkona toiminutta Pernajan kirkkoa Kuninkaantien toisella Lahteen, mutta kunnianosoitus myös Agricolan äidille, tekemään saarnaavassa asennossa olevan Agricolan. puolella. Vuonna 2007 vihittiin käyttöön sillä Agricolan katsottiin olevan hämäläisen äidin poi- Näin ei kuitenkaan tapahtunut, ja lopulta Pernajaan muistomerkiltä lähtevä Agricola-polku. ka. Lahden kaupunginhallitus osti vuonna 1950 Emil pystytettiin vuonna 1959 toisinto Emil Wikströmin >>>> Emil Wikströmin mahtipontinen Wikströmin perikunnalta oikeuden valaa patsas, joka Viipurin patsaasta. Agricola-muistomerkki paljastettiin Vii- Lahdessa sijoitettiin Erkon puistoon Vuorikadun ja Patsas paljastettiin kesäkuussa 1959 jalustalle van- purin tuomiokirkon edustalla kesäkuussa Aleksanterinkadun välille Vuorikadun koulun alapuo- han muistokiven paikalle kirkon viereen. Jalustaan tuli 1908. lelle vuonna 1953. piispan nimikirjoituksen jäljennös ja teksti ”Suomen Neljäs valu patsaasta on Mikael Agricolan synnyin- uskonpuhdistaja, tämän seudun poika Patsas pystytetty kunnassa Pernajassa lähellä Pernajan kirkkoa ja hau- v. 1959.” Operaation tukena oli uskonpuhdistuksen tausmaata. Pernajaan tiedetään jo aikaisemmin haaveil- muistoa vaaliva Agricola-seura Uriel Kailon johdolla.

46 Pernajan seurakunta oli hankkinut patsasjäljennöksen sessa nuoruudentyössä ”Graniittipojassa” Ateneumissa. jo vuonna 1954. Bergh yltyy sanomaan, että mies ja nainen ovat kuin Mikael Agricolan patsaat eivät kuitenkaan rajoittu- kaksi sitkeää suomalaisesta maaperästä kasvanutta neet C. E. Sjöstrandin, Ville Vallgrenin ja Emil Wik- honkaa. Edelleen ryhmä on hänen mielestään sukua strömin luomiin kuviin. Sotien jälkeen vuonna 1952 muinaisegyptiläiselle veistotaiteelle. – Patsas olisi pitä- pystytettiin Turun tuomiokirkon puistoon kuvanveis- nyt tehtämän punaisesta Hangon graniitista. Aaltonen täjä Oskari Jauhiaisen muovailema Mikael Agricolan ajatteli patsaan sijoitettavaksi Turun tuomiokirkon patsas, johon edellä on jo pariinkin otteeseen viitattu. sisälle. Tällä Turun patsashankkeella voi katsoa olevan erityi- Palkintolautakunta, jossa istui muiden ohella Emil sen pitkät juuret. Niiden voi katsoa menevän jo alussa Wikström, ehdotti Wäinö Aaltosen mallia toteutet- mainittuun Kuopion hiippakunnan papiston synodaa- tavaksi, mutta muistomerkkivaltuuskunta ei tähän likokoukseen vuonna 1864. lähtenyt. Bergh arvelee, että Wäinö Aaltosen ehdotusta Uskonpuhdistuksen 400-vuotisjuhlan lähestyessä pidettiin aivan liian ”modernina”. Toisen palkinnon Turun tuomiokapituli teki vuonna 1917 ”kansallispää- voittanut Arttu Halosen ehdotus tahtoi esittää tunte- töksen” muistomerkin pystyttämiseksi Mikael Agrico- matonta miestä Agricolan takana. Se liittyi Sjöstrandin lalle. Työhön kutsuttiin osallistumaan myös Suoma- luomaan traditionaaliseen Agricola-kuvaan. Refor- laisen Kirjallisuuden Seuran edustaja. Piispainkokous maattori on siinä paljaspäisenä väljässä kaavussa. Oikea asetti valtuuskunnan, joka julisti kilpailun patsasluon- käsi nojaa kirjaan, joka tukeutuu jalkaan. Kompositio noksen aikaansaamiseksi. Kilpailuun jätettiin 12, tois- on rauhallinen ja korostaa sitä kypsyyttä (myndighet), ten tietojen mukaan 15 luonnosta, joista ensimmäisen joka mielellään liitetään Agricolan henkilöön, mutta palkinnon sai nuori kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, luonteeltaan ehdotusta voi pitää myös liian yleisenä. toisen Arttu Halonen ja kolmannen yhdessä Elias Ilkka Kolmannen palkinnon saanut Elias Ilkan ja Erik ja Erik Bryggman. Bryggmanin ehdotus oli myös luonteeltaan symboli- Turun taidemuseon johtaja Erik Bergh kuvasi nen, mutta sen lähtökohta oli aivan toinen kuin Wäinö kolme vuosikymmentä kilpailun jälkeen vuonna 1948 Aaltosen. Ehdotus oli variaatio Hyvän Paimenen tee- Hufvudstadsbladetissa kilpailun töitä. Hän ylistää masta. Siinä alaston nuorukainen katsoo vasemmassa Wäinö Aaltosen ehdotusta. Ehdotuksessa on kolme kädessään olevaa ristiä. Miehen oikealle kyljelle on hi- seisovaa hahmoa, mies ja nainen kädet ristittyinä ru- vuttautunut karitsa. Wäinö Aaltosen massiiviseen kan- koukseen ja pieni lapsi heidän välissään. Bergh ylistää salliseen paatokseen verrattuna ehdotus on kevyempää ehdotuksen komposition suunnittelua ja samalla sen kansainvälistä mallia. Ehdotusta on oikeastaan pidetty yksinkertaisuutta. Patsaan lapsen toisen inkarnaation luonteeltaan muinaiskristillisenä, kenties sellaisena so- Bergh katsoo olevan Wäinö Aaltosen monumentaali- veliaana symbolisoimaan juuri reformaation miestä.

47 Ilmeisesti kilpailun tulos ei kuitenkaan tyydyttänyt strömin patsaiden kaksoiskappaleet kyllä ehdittäisiin järjestäjiä, sillä yhdenkään kuvanveistäjän kanssa ei tehdä. Arkkipiispa Aleksi Lehtonen kutsui vanhan pat- tehty sopimusta patsaan valmistamiseksi. Taloudelliset sastoimikunnan koolle marraskuun alussa 1947. Siinä mahdollisuudet olisivat kyllä olleet olemassa. Asian- päätettiin heti ryhtyä toimenpiteisiin ja asetettiin työ- tuntijoiden laskelmien mukaan patsas olisi näet vuon- valiokunta. Aluksi ei suunniteltu uutta rintakuvaa tai na 1917 pystynyt nousemaan 60 000 silloisella mar- pystykuvaa, sillä ajateltiin, että tällainen olisi entisen kalla ja kassassa oli 85 000 markkaa. Patsashankkeesta taiteilijan luoman patsaan toisinto tai sitten uusi mie- luopumiseen tai paremminkin sen lykkääntymiseen likuvituksen luoma Agricola-tyyppi. Ensin ajateltiin vaikutti tässä vaiheessa todennäköisesti myös se, että toteuttaa C. E. Sjöstrandin jo vuonna 1877 luoma kip- Viipuriin oli jo saatu vuonna 1908 edellä kuvattu Emil simalli. Seuraavaksi pohdittiin Emil Wikströmin pat- Wikströmin patsas. Piispainkokous hyväksyi toimikun- saan valun siirtämistä Tuomiokirkosta ulos puistoon. nan näkökohdat. Tuomiokapitulit asettivat komitean, Asiasta syntyi laaja lehdistöpolemiikki, jossa käytettiin jolle jäi täydellä päätösvallalla rahaston johto ja päättä- kiivaitakin puheenvuoroja. Esimerkiksi turkulainen minen tulevasta muistomerkistä. Patsaan pystyttämisen lehtori Julius Finnberg oli voimakkaasti Wikströmin sijaan patsasvaltuuskunta myönsi nyt Mikael Agricolan patsaan siirron kannalla. Uudessa Aurassa hän kirjoitti, muiston kunnioittamiseksi 30 000 markkaa hänen että Sjöstrandin Agricola ei korosta erityisesti mitään koottujen teostensa julkaisemiseksi. Ajatus toteutui Agricolalle ominaista piirrettä. ”Onhan vain kuin vuonna 1931, jolloin Werner Söderström Osakeyhtiö mikä Turun 1500-luvun koulumestari, joka väljässä julkaisi Agricolan kootut teokset monumentaalisena sunnuntaikauhtanassaan on Turun katuja kävellessään kolmiosaisena laitoksena. Tarkoitus oli kyllä kulttuu- pysähtynyt ehkä tuomiokirkkoaan katselemaan.” Sei- ripoliittisesti hyvä; teossarjasta muodostui tutkijoille sovassa asennossa olevaa patsasta Finnberg ei uutterasta korvaamaton lähde. työn ja toimen miehestä toivonut, vaan katsoi, että sitä Agricolan patsastoimikunnasta ei sittemmin kuul- vastoin Emil Wikströmin Mikael Agricola oli ”toimiva, tu kolmeenkymmeneen vuoteen mitään, ennen kuin opettava, saarnaava… jonka vasken huulilla me miltei asiaan palattiin toisen maailmansodan jälkeen, kun kuulemme mieltä kohentavan vakuutuksen: ’Kyllä se Viipurin patsas oli menetetty. Kun Uuden testamentin kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaiken mie- suomeksi ilmestymisen 400-vuotisjuhlallisuuksiin val- len’.” Wikströmin Agricolassa oli Finnbergin mielestä mistauduttiin 1947, kirjoitti toimikunnan sihteeri pas- ”oikea juureva, kansan syvistä riveistä lähtenyt tosi tori Toivo Winter asiasta Uuteen Auraan ja toivoi, että suomalainen, varma, vakaumuksensa tulkitseva rakas Mikael Agricolan patsas voitaisiin paljastaa kirjan juh- uskonpuhdistajamme”. Finnberg katsoi, että Tuomio- lavuonna 1948. Winter tosin arveli, että uutta patsasta kirkossa saarnatuolin takaisessa Gezelius-piispan kuo- ei saataisi vuodessa aikaan, mutta Sjöstrandin tai Wik- risyvennyksessä patsas oli mahdoton ja Tuomiokirkon

48 kokonaisvaikutusta suuresti häiritsevä. Siksi ”Agricolan yksimielisesti kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen patsas- pronssihahmon on astuttava Tuomiokirkon ovensuusta luonnoksen valantaa varten. Sodanjälkeinen metalli- ulos Suomen valkenevaan kesään vapaan taivaan alle pula kyllä vaikeutti hanketta. Kansanhuoltoministeriö riemuvuottaan vastaanottamaan”. Turun taidemuseon myönsi lopulta ostoluvan tuhannen kilon kuparierän johtaja Erik Bergh ei antanut näin korkeaa arvolausetta hankkimiseen. Sittemmin Outokumpu Oy lahjoitti Wikströmin patsaasta, mutta oli hänkin sen siirron koko kuparierän. kannalla. Oskari Jauhiaisen omasta mielestä Agricolan pat- Sen sijaan ryhdyttiin suunnittelemaan julkiselle saan tekeminen olisi kyllä kuulunut turkulaiselle Wäi- paikalle asetettavaa taideteosta, joka esittäisi vertaus- nö Aaltoselle. Jauhiaisen muistelun mukaan kuvanveis- kuvallisesti uskonpuhdistusta ja Agricolan elämäntyötä täjien keskustellessa asiasta Helsingin taiteilijakahvilas- ja olisi varustettu sopivalla Agricolalle omistetulla sa Brondalla Aaltonen kuitenkin ilmoitti: ”Ei, tee sinä muistokirjoituksella. Muistomerkin luonnolliseksi pai- se vain. Minulle riittävät Aleksis Kivestä harmaat hiuk- kaksi nähtiin Turku, jossa Suomen uskonpuhdistaja oli set. En halua toista semmoista, josta ei ole autenttista työnsä suorittanut. Muistomerkki suunniteltiin sijoi- kuvaa. Jos presidentti on niin hullu, että nimittää mi- tettavaksi Tuomiokirkon eteläpuolelle puistikon laitaan nut akateemikoksi, minä annan kaikki tilaukset teille vastapäätä Akatemiataloa, missä Agricola asui ja missä nuoremmille ja keskityn omiin töihini.” Vuonna 1948 hän suurimman osan kirjailijatoiminnastaan suoritti. yleisöllä oli jo mahdollisuus nähdä Jauhiaisen tekemä Päätettiin antaa joillekin taiteilijoille tehtäväksi pienoismalli Uuden testamentin 400-vuotisjuhlien yh- valmistaa luonnos monumentaaliﬁguuriksi Sjöstrandin teydessä. Uuden Suomen kirjoittaja vertaili keskenään Agricolan pohjalta. Toukokuussa 1948 Mikael Agrico- vanhaa Sjöstrandin patsasta ja Jauhiaisen pienoismallia. lan muistopatsasvaltuuskunta kokoontui Säätytalossa Hänen silmäänsä miellytti Jauhiaisen luonnoksen mo- Helsingissä. Puheenjohtajan arkkipiispa Lehtosen numentaalisuus. ”Sjöstrandin vertauskuvallisuuden ja lisäksi paikalla olivat piispat Malmivaara, Salomies ja rikkauden sijaan kuvanveistäjä Jauhiainen on muovan- Sormunen, tohtorit Apajalahti ja Schalin, professorit nut saveen Agricolan kuvan, johon … yksinkertaisuus Jäntti, Maliniemi ja Tarkiainen sekä sihteerinä pastori lyövät syvän leimansa.” Katsottiin, että Jauhiainen oli Winter. luonut realistisen henkilöhahmon, jonka esikuvana Syksyllä 1950 toivottiin, että ”mikään toisarvoi- voitiin pitää renessanssiajan kuvanveistoa Donatellosta nen seikka, kuten varojen puuttuminen” ei viivyttäisi lähtien. hanketta. Keräystä jatkettiin. Kokonainen kirkko- Mielenkiintoista on, että Oskari Jauhiainen saattoi kolehti kautta maan kerättiin patsashankkeen hyväksi. viimeistellä patsaansa Sääksmäen Visavuoressa, missä Suurimman yksittäisen lahjoituksen 10 000 markkaa Emil Wikströmkin oli aikoinaan Agricola-veistoksensa teki liikemies Peura Iisvedeltä. Valtuuskunta hyväksyi tehnyt. Jauhiaisella oli samaan aikaan tekeillä Agrico-

49 la-patsaan ohella suurikokoinen Oulun sankaripatsas. Uuden Suomen taidearvostelija E. J. Vehmas kirjoitti, Kun hän Ateneumissa päivitteli ison työhuoneen puu- että ilman Jauhiaisen Agricolaa näyttely tuskin pysyisi tetta, kertoi silloinen Ateneumin kuopus Kari Suoma- pystyssäkään. Hän myös huomautti siitä, että suuria lainen, että hänen isoisänsä Emil Wikströmin ateljeessa monumentteja syntyy harvoin ja että niiden saaminen Visavuoressa kyllä riittäisi korkeus ja että Visavuori näyttelyyn on usein mahdotonta. olisi ainakin kesäaikana oivallinen työpaikka. Jauhiai- Jauhiaisen patsaan valmistumista seurattiin tar- nen lähtikin oitis Sääksmäelle. Hän ei saanut työtä vie- koin Turun lehdistössä. Uuden Auran edustaja vieraili lä kesän aikaan valmiiksi, vaan joutui työskentelemään taidevalaja Halosen ateljeessa pienessä Sirpalesaaressa talvellakin peräti 42 asteen pakkasessa. Apuna hänellä Helsingin edustalla. Hän selosti laajasti, miten aikaa oli nuori kuvanveistäjä Toivo Jaatinen, joka oli juuri vievää ja vaikeata työtä valaminen oli. Erityisen vai- päättänyt taideopintonsa Suomen Taideakatemian keuden muodosti se, että saarella ei ollut vesijohtoa, koulussa. eikä merivesi suolaisuutensa vuoksi soveltunut työssä Oskari Jauhiaisen muovailema patsas oli kipsiva- käytettäväksi. Niinpä vettä oli sulatettava lumesta ja loksena nähtävissä Suomen Kuvanveistäjäliiton 40- kerättävä sadevesi talteen, jotta makeata vettä saatiin vuotisnäyttelyssä Helsingin Taidehallissa syksyllä 1950.

50 tarpeeksi. Patsaan kuljettamiseksi mantereelle oli odo- tettava avovettä. Professori Erik Bryggman – vanha patsaskilpailija vuodelta 1917 – pyysi ja sai Jauhiaiselta luvan suunnitella Agricola-patsaan jalustan ja sijainnin. Patsaan sijainti Turun tuomiokirkon edustalla olikin vaativa tehtävä. Lopputulosta, patsaan sijoitusta kirkon ete- läsivulle, on yleensä pidetty onnistuneena kirkon ja patsaan synteesinä. Jauhiainen itse näki patsaan sijoi- tuspaikan asettavan ”aivan hirvittävät vaatimukset. Muistan monta kertaa heränneeni yöllä tuskan hikeen miettiessäni, olenko täysipäinenkään, kun olen läh- tenyt yrittämään veistosta tämmöiseen ankaraan ym- päristöön, vanhan arkkitehtuurin yhteyteen … Koko ajan ajattelin Turun tuomiokirkon arkkitehtuuria vähintään yhtä paljon kuin tätä 1500-luvun oppinutta … Pukuasiatkin olivat ongelmallisia tietenkin, mutta vaikeinta olivat tyyli ja henki niin, etteivät ne riitelisi arkkitehtuurin kanssa.” Agricola-patsas valmistui ke- väällä 1952. Se valettiin pronssiin Eljas Halosen taide- valimossa. Lähes kolme metriä korkea pronssipatsas, kokonaispainoltaan 700 kiloa, jouduttiin valamaan kolmessa osassa. <<<< Agricolan patsas Turun tuomio- Kun Agricolan ulkonäköä ei tunneta, eikä siitä oi- kirkon vieressä paljastettiin toukokuun keastaan ole minkäänlaista tietoa, oli Agricola luotava 22. päivänä 1952. Vasemmalla kut- suvierasjoukkoa ja arkkipiispa Ilmari häntä esittäviin kuviin. Sjöstrandin kuvaama Agricola Salomies päättämässä juhlapuhettaan. vuodelta 1877 oli hiljaisen syventynyt, vaatimatto- man, jopa sulkeutuneen oloinen oppinut. Häneen >>>> Turun kaupungin tervehdykset verrattuna Jauhiaisen Agricola on voimahahmo, ei vain Agricolan patsaalle tuovat Arvo Toivo- henkisessä vaan myös fyysisessä mielessä. Sjöstrandin nen ja Kalervo Pellinen. Kuvat Turun Sanomien arkisto. pienoisveistosta on pidetty hengeltään keskiaikaisen puuveistoksen kaltaisena, joskin siinä on nähty myös

51 renessanssimaisia piirteitä. Onni Okkosen mukaan jopa Donatello olisi antanut tunnustuksensa ﬁguurin viitan poimuille. Sjöstrand oli tutustunut renessanssi- taiteeseen Roomassa. Hänen toinen Agricola-veistoksensa ei ollut yhtä herkkä kuin ensimmäinen, vaan massiivisempi ja monumentaalisempi. Sjöstrandin Agricola-kuvaukset olivat luoneet perustan sille, millaiseksi hahmoksi Agricola Suomessa käsitettiin. On katsottu, että Wikströmin patsas tai Sipilän mitaliproﬁilikuva eivät tuoneet uutta käsityk- seen Agricolan ulkonäöstä. Sjöstrandin veistos oli lähtökohtana silloinkin, kun Turkuun ryhdyttiin sodanjälkeisinä vuosina uudestaan hankkimaan Agricolan patsasta. Mutta Oskari Jauhiai- nen teki uudenlaisen Agricolan. Hän on itse vuonna 1983 kertonut elävästi ponnisteluistaan Agricolan ulkonäön suhteen. Oli jopa sellaisiakin käsityksiä, että patsas olisi pitänyt tehdä kasvot peitettyinä, kun kuvaa tai tietoa niistä ei ollut. Jauhiainen keskusteli asiasta Viljo Tarkiaisen kanssa, jolla parhaillaan oli valmisteilla elämäkerta Agricolasta. Tarkiaisen mielestä patsaassa piti näkyä ”ensipolven oppinut, jossa olisi vielä talon- poikainen pohja ja uutisraivaajan tuntu”. Tällainen ensipolven oppinut, savolaisesta maalaispirtistä lähte- nyt ja nopeasti eurooppalaiseen sivistykseen kohonnut oli muutoin Tarkiainen itsekin. Ja samaa lajia oli Jau- hiainenkin. Jauhiainen itse ajatteli, että toisaalta mies oli ”Wittenbergin maisteri ja lisäksi varmaan myös diplomaatti”. Pekka Rönkkö huomauttaa Jauhiaisen elämäkerras- sa, että monet ovat nähneet yhtäläisyyksiä Jauhiaisen itsensä ja Jauhiaisen luoman Agricolan kasvonpiirtei-

52 den välillä. Jauhiainen näyttää lainanneen omat piir- siitä merkillisestä tapahtumasarjasta, jossa muistokivi teensä Agricolalle: suussa, leuassa ja poskipäissä on pal- Mikael Agricolan kuolinpaikalle Kuolemajärvelle Suo- jon samaa, molemmilla on voimakas joskin tyypiltään menlahden rantaan pystytettiin kahdesti sadan vuoden erilainen nenä. Samanlaisia voimakaspiirteisiä vankkoja väliajoin. Viereisen pitäjän Koiviston nuorisoseura pys- ihmistyyppejä Jauhiaisella on myös niissä sankaripat- tytti kesällä vuonna 1900 Kuolemajärvelle Agricolan saissa, joita hän tuohon aikaan teki. kuolinpaikalle patsaan, graniittisen kiven, johon oli Jauhiaisen Agricola-patsasta pidettiin hyvänä. Se kirjoitettu teksti ”Tässä paikassa kuoli Mikael Agricola, nosti hänet Suomen kuvanveistotaiteen kärkinimiin; Suomalaisen Kirjallisuuden isä 9 p. huhtikuuta 1557. se oli hänen läpimurtoteoksensa. Erik Kruskopf kir- Koiviston nuorisoseuran toimesta v. 1900.” joittaa Suomen taide -teoksessa, että Jauhiaisen työlle Tuo kivi hävisi sodan melskeissä, mutta löytyi ih- ”on tunnusomaista rauhallinen nousu ja ryhdikkyys”. meellisellä tavalla, nostettiin paikalleen ja ympäristö Turun patsashanke näin oli onnistunut, niin kaukana kunnostettiin venäläisen akateemikko V. Smirnovin historiassa kuin sen juuret olivatkin. toimesta. Häntä avusti tehtävässä Venäjä–Suomi-seu- Kruskopf on artikkelissaan sitä mieltä, että Jauhiai- ran varapuheenjohtaja Aleksandr Belov. Muistokivi sen muistomerkkiä on Suomessa alettu pitää Agricolan paljastettiin uudelleen kesällä vuonna 2000 yhdessä, ja vakiintuneena muotokuvana, koska tämän ulkonäöstä sen vihkivät arvovaltaisen kutsuvierasjoukon länsäolles- ei ole autenttista tietoa. Tästä väitteestä en kuitenkaan sa Viipurin silloinen kaupunginjohtaja K. A. Porjadin ole aivan varma, sillä olihan Wikströmin Agricola sei- sekä ministeri Jaakko Numminen. sonut runsaat kolme vuosikymmentä Viipurissa eräällä Kaikessa yksinkertaisuudessaan Kyrönniemen kaupungin parhaimmista paikoista, ja onhan se nyt muistokivi tunnelmallisessa maisemassa on kaunis ollut jo puolen vuosisadan ajan Lahdessa ja Pernajassa kunnianosoitus Mikael Agricolalle. Sittemmin elo- sekä jälleen vuosikymmenen Aallon kirjastossa Viipu- kuussa 2001 paikalle on pystytetty myös pieni mu- rissakin. Ja ovathan Ville Vallgrenin luomaa lempeää seotupa, jossa kerrotaan Agricolan vaiheista. Se on jo hahmoa tasavallan paraatipaikalla vastapäätä Helsingin ehtinyt muodostua vierailupaikaksi niin suomalaisille tuomiokirkon saarnastuolia katselleet ensin parikym- kuin venäläisillekin ryhmille. Jaakko Numminen lausui mentä vuotta säätyvaltiopäivien edusmiehet ja jo yli puheessaan patsaan paljastuksen yhteydessä toivomuk- sata vuotta yksikamarisen eduskunnan kansanedustajat sen, että Emil Wikströmin Agricola-patsas Viipurissa ja muu kansa heidän mukanaan. pystytettäisiin uudelleen. Vastauspuheessaan kaupun- Toisentyyppistä Agricolan muistopatsasta edustaa ginjohtaja Porjadin yksiselitteisesti ilmoitti, että näin Oskari Jauhiaisen Agricola on seurannut turkulais- se muistokivi, joka seisoo Kuolemajärven pitäjässä Kar- tullaan tekemään. Muistorikkaan patsaan uudelleen ten elämää Tuomiokirkon eteläseinustalla olympia- jalan kannaksella Suomenlahden rannalla. Olen muu- pystyttäminen asetettiin Agricolan juhlavuoden kansal- vuodesta 1952 lähtien. tamia vuosia sitten kertonut aikakauslehti Kanavassa liseksi tavoitteeksi.

53 k�siohjelma_p��juhla_edit 3.4.2007 16:14 Page 2

C M Y CM MY CY CMY K k�siohjelma_p��juhla_edit 3.4.2007 16:14 Page 4

k�siohjelma_p��juhla_edit 3.4.2007 16:14 Page 6 C M Y CM MY CY CMY K C M Y CM MY CY CMY K

K II KANSAINVÄLISYYS JA CMY CY MY CM OIKEUS OMAAN KIELEEN Y M OHJELMA C Mikael Agricola Wittenbergissä Taustamusiikkina Martti Lutherin (1483-1546) virsi

k�siohjelma_p��juhla_edit 3.4.2007 16:14 Page 5 Meidhän linnam on Jumal taevast Olet maammeAlkufanfaari armahin Suomenmaa, Agricola ja kansainvälisyys suomalainensuomal kansansävelmä, sov. Johanna Laakso ainen Professori Simo Heininen Anna Bernardkans anja sävelOtto Korhonen, trumpetti mä, sov Suomalainen koulu nyt . Johann Agricolan paikkakunnat Lapset ottavat vastaan juhlavuoden suojelijan,a Laakso Opetusministeriön tervehdys, Taustamusiikkina motetti Prenés i garde S’on me ylijohtaja Riitta Kaivosoja regarde/ Pidä silmällä katsooko kukaan minua, Tasavallan presidentin Opetushallituksen tervehdys, pääjohtaja Kirsi Lindroos Montpellier Codex 1300-luvulta Tervetulosanat Turun kaupungin tervehdys, Mikael Agricola -juhlavuoden palkinnonjako valtuuskunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston Suomen ja Viron suomen kielen olympialaisten puheenjohtaja Jukka Mikkola rehtori Keijo Virtanen Pääjohtaja Kirsi Lindroos Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin Turun kristillisen opiston maahanmuuttajaopiskelijat I KIELI JA OPPIMINEN Yhteislaulu: Tuulet leudot tuoksuaa

Keskiaikainen tanssi: Tempus adest floridum2.ja 3.kokoelmasta säkeistöt Piae Cantiones, Kielen nykyiset haasteet Farandole – Piiritanssi – Farandole suom. V. Vesala 1. säkeistö ja Samppa P. Asunta Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tervehdys, Polorum Regina/ Taivaan Kuningatar, johtaja Pirkko Nuolijärvi LLibre Vermelle de Montserrat 1300-luvulta ja Tuulet leudot tuoksuaa, OMA KIELI, OMA MIELI sinilaineet läikkyy; leivot laulaa riemujaan, Yhteislaulu: Leivo Piiritanssi, säv. tuntematon säv. Erkki Melartin (1875-1937), san. A. Rahkonen Mikael Olavinpojan ja Martti Teitin koulutie alkaa seesnä taivas väikkyy. Kukat, jotka syksy kaas, Opettaja Markus Aro ja viittomakielentulkin Keskiaikainen leikki, syntynyt ruton myötä uusin umpuin aukee, koulutusohjelman opiskelijat, Diak ja yleisö A  talven taistot unhottuu, kaikki kahleet raukee. Miks leivo lennät Suomehen Eväitä opintielle Valtioneuvos Riitta Uosukainen niin varhain kevähällä, et viihdy, lintu riemuinen, Mikael Agricola ja Martti Teitti Viipurissa Kaikesta, mi kaunista sä maalla lämpimällä?  ompi maailmassa Angelus emittitur/ Enkeli nyt taivaastaan, Miks äänes soreasti soi latinankielisestä teinilaulukokoelmasta Piae Cantiones, kiittäkäämme riemulla vain Suomen taivahan alla?   toim. Theodoricus Petri Ruuthan ja Jaakko Finno Luojaa taivahassa. Ja vaikka puut ne vihannoi, 1582, sov. Jean Sibelius, suom. Samppa P. Asunta Keväänkin Hän lahjoittaa sä lennät korkealla. meille iloksemme, kaiken eloon herättää, Sen tähden Suomeen kiiruhdan Agricolan kieli ja suomen kielen kehitys siksi riemuitsemme. ..   k�siohjelma_p��juhla_edit 3.4.2007 16:14 Page 7 ja lennän korkealla, Professori Kaisa Häkkinen kun tahdon nähdä kauneimman

C mä rannan taivaan alla. M Y CM MY CY CMY KMaata niityt vihannat, kukat kaunistaapi. Ja senpä vuoksi laulan ma, Hengen lahjat suuremmat kun kannel täällä soipi; ihminen nyt saapi: ei missään voi niin riemuita saamme.le kuin Suomessa vain voipi. Rakkauden me totisen, erral III RAUHA hyyden siis H pyhyydenpy en me saamme. K it CY CMY kaamme. CM MY RiemuitenRiemu sat siis Herralle M Y i vei C Agricola rauhanneuvottelijana kaikkikaikk veisatkaamme. k�siohjelma_p��juhla_edit 3.4.2007 16:14 Page 8 Sodan ja rauhan tanssi: Les Bouffons Sävellys sekä tanssiaskeleiden kirjoittaminen: Thoinot Arbeau (1519-1595) joka korsikin kannetaan. Suomalaiset rauhantekijöinä Kuka kurja hylkien silmäilee YK:n hyväntahdonlähettiläs, suuriarvoinen alempaan? muusikko Mikko Kuustonen, Saman arvon, kunnian ansaitsee, Taivas varjele, säv. ja san. Mikko Kuustonen, joka mies on paikallaan. keskiaikainen versio Oliphant-yhtye, sov. Leif Karlson Kaikki, kaikk' ylös yhtenä miehenä nyt Suomen onnea valvomaan! Rauhanturvaajat korpraali Inkeri Kangas ja Hetken työ tuhatvuosihin vaikuttaa kersantti Janne Saloranta isänmaahan ja maailmaan.

Mikael Agricolan ristit Arkkipiispa Jukka Paarma Uskon, kielen, kansainvälisyyden ja rauhan mies Agricolan perintö elää Pernajan tervehdys, oopperalaulaja Marko Putkonen Mikael Olavinpoika Agricola syntyi Pernajan pitäjän Nyt soikoon taivas kiitostaan: Virsi 420, Mikael Torsbyn kylässä itäisellä Uudellamaalla. Hänen syn- Agricolan käsikirjoitus 1556 keskiaikaisen hymnin tymänsä sijoittuu vuosiin 1507-1510, tarkkaa syn- pohjalta, suom. Anna-Maija Raittila ja tymävuotta ei tunneta. Mikael Olavinpoika oli ison talon poika. Hän omaksui opiskeluaikanaan sukuni- Taisto Nieminen 1984 men Agricola, joka merkitsee maanviljelijää ja joka viitannee isän ammattiin. Agricolan äidistä ei tiedetä Yhteislaulu: Kansalaislaulu edes nimeä. Sisaria Agricolalla oli kolme. Heidän avio- suomalainen kansansävelmä, san. J.H. Erkko miehensä hoitivat maatilaa isä Olavin kuoltua 1540- luvun alussa. Äiti kuoli noin vuonna 1551. Olet maamme armahin Suomenmaa, Agricolan äidinkielestä tiedetään vain, että hän kir- ihanuuksien ihmemaa. jakieltä laatiessaan hallitsi suomen kielen erinomai- Joka niemeen, notkohon, saarelmaan sesti. Pernajan kirkkoherra Bertil on todennäköisesti kodin tahtoisin nostattaa. opettanut lahjakkaaksi huomaamansa pojan lukemaan ja kirjoittamaan sekä taivuttanut vanhemmat lähet- Kodin ympäri viljavat vainiot tämään pojan kouluun. Mikaelin opiskelukumppaniksi kalarantoja kaunistais, lähti Pernajasta Martti Teitti eli Martinus Teit. Opin- jalon kansan kuntoa laulelmat käynti oli harvojen etuoikeus. yli aaltojen kuljettais. Teini Mikael Olavinpoika opiskeli Viipurin latinakou- lussa 1510-luvun loppupuolelta vuoteen 1528. Koulun Työhön, työhön yhtenä kansana siis, rehtorina toimi Johannes Erasmuksenpoika. Viipuri rehellisehen, arvoisaan! oli vilkas tuhannen viidensadan asukkaan kauppakau- Saman maan, saman kansan onnelle punki, jonne kauppiaiden ja merenkulkijoiden kautta saapuivat nopeasti niin läntiset kuin itäisetkin vaikut- teet. Agricola tutustui jo kouluaikanaan Euroopassa 54 vaikuttaneeseen humanismiin sekä Martti Lutherin uskonpuhdistusaatteisiin. Vuonna 1528 piispa Martti Skytte kutsui kansle- rikseen Johannes Erasmuksenpojan Viipurista. Tämä otti kirjurikseen Mikael Agricolan. Kun Johannes kuoli 1529, Agricolasta tuli piispan kansleri. Skytte vihki VALTAKUNNALLISET JUHLALLISUUDET JA PÄÄTAPAHTUMAT

Juhlavuoden esittely 4.1.2007 Suomi90Finland- avaustapahtuman yhteydessä Finlandia-talossa

Agricolan monologi avasi juhlavuoden Finlandia- talossa, jossa Jani-Pekka Nikulainen esitti Tytti Issa- kaisen kirjoittaman monologin. Monologia esitettiin juhlavuoden kuluessa monissa eri tilaisuuksissa niin Janin kuin muidenkin Agricolaa esittäneiden ”maisteri-Mikaelin” reinkarnaatioiden toimesta. Agricolana esiintyivät Turun konserttitalossa pidetyssä pääjuhlassa Janin ohella Kari Hiltunen (Turun Kaupunginteatte- ri), Niilo Rantala, Markku Tulenkivi, mutta vuoden mittaan monet muutkin näyttelijät, koululaiset ja kirkonmiehet pukivat ylleen Agricolan kaavun. Tytti Issakainen, joka käsikirjoitti myös valtakunnallisen pääjuhlan ohjelman, palkittiin kirkon kulttuuripalkin- nolla joulukuussa 2007. Pernajassa loppiaisena pidetyn colan suomenkielinen messu Agricolan kastekirkossa, juhlavuoden avaustapahtuman Juhlavuoden avaustapahtuma Pernajassa 6.1.2007 Pyhän Mikaelin kirkossa. juliste. Messussa toimi liturgina pastori, teol.tri. Esko >>>> Mikael Agricola (Jani Niku- Mikaelin synnyinpitäjä Pernaja sai kunnian isän- M. Laine, joka myös johdatti seurakunnan messuun lainen) esitti monologinsa Fin- nöidä juhlavuoden virallista valtakunnallista avausta. kertomalla Agricolan ajan käytännöistä. Puistolan landia-talon yleisölle 4.1. pidetyn Suomi90Finland-avausjuhlan Talvesta ei ollut tietoa vielä loppiaisena, kun keski- kirkkokuoro Helsingistä auttoi seurakuntaa veisuussa, yhteydessä. aikaista kyläjuhlaa vietettiin Mikaelin kotikonnuilla. ja paikallisista ammattilaulajista koostuva oktetti toimi Juhlallisuudet aloitettiin pitämällä autenttinen Agri- liturgisina esilaulajina. Messuun kehotettiin naisia

55 AGRICOLAN MONOLOGI

”Näkemiin, äiti! Näkemiin!” Minä istuin Kun kävin Pernajan kirkossa, opin no- Sellaista kieltä minä halusin kirjoittaa. Sel- rattailla nauriskuorman päällä ja vilkutin. Vil- peasti ulkoa latinankieliset liturgiat. Teitin laista kieltä minä halusin lukea. Sellaista kieltä, kutin, kunnes tie pujahti metsään ja äiti katosi Martin kanssa toistelimme niitä niin hyvin, joka syvensi ymmärrystä ja joka toi ihmiset näkyvistä. Kurkkua kuristi… Mutta mieli ki- että kirkkoherra Pärttyli käski lähettää noin lähelle toisiaan. Sellaista kieltä, jonka Jumala hisi intoa. Olin matkalla kouluun! Isä hoputti hyväpäiset pojat koulun. Se oli iso uhraus kuuli. Äidinkieltä. hevosta. Edessä oli pitkä taival Viipuriin. Olin vanhemmille. Äitikö minut sai rakastamaan kieltä? Ehkä silloin täyttänyt kymmenen vuotta. Latinaa me saimme sitten puhua kah- se oli äiti. Rattailla vieressä istui naapurin Martti, deksan vuotta aamusta iltaan. En silloin Viipuri lähestyi. Rattaat keikkuivat kuop- Martti Teitti. Meitä oli onneksi kaksi poikaa voinut tietää, että eräänä päivänä puhui- paisella tiellä. Piimä loiskahteli leilissä. Äiti oli menossa Pernajasta suureen vieraaseen kau- simme sillä kielellä myös Martti Lutherin, täyttänyt leilin evääksi. Pellavaliinaan hän oli punkiin. Viipurissa oli kauppiaita ja meri- Filip Melanchthonin ja muiden Euroopan käärinyt ruisleipiä. Nakersimme niitä matkalla. miehiä ja siellä kuuli kaikkia kieliä: venäjää, oppineiden kanssa. Viipurissa istuimme sananmukaisesti saksaa, ruotsia, suomea, monia outoja kieliä. Rattaiden pyörät kolisivat. Koti oli jo koulun rehtorin, Johannes Erasmuksenpojan, Koulussa opiskeltiin latinaksi. kaukana. Kainalossa puristin vaatesäkkiä. jalkojen juuressa. Vuosia myöhemmin toimin Latinaa minä olin kuullut ennenkin, kun Vaatteet tuoksuivat äidin pesemiltä. Pimei- itse Turun koulun rehtorina ja ajattelin usein kävin isän ja äidin kanssa Pernajan kirkossa. nä talvi-iltoina Viipurissa nuuhkin niitä ja Johanneksen opetustapaa. Muistin Johanneksen Aluksi ihmettelin papin puhetta ja laulua, yritin tavoittaa äidin tuoksun. Silloin tuntui kärsivällisyyttä, kun itse yritin ohjata teinejä, josta en saanut mitään selvää. Isä selitti, että se kuin äiti olisi ollut siinä lähellä hyräilemässä noita kesyttömiä eläimiä, oppimaan jotakin oli latinaa, pappien kieltä. ”Puhuuko Jumala tuttuja lauluja ja riimittelemässä omiansa. hyvää ja pysyvää. vain latinaa?” minä kysyin. ”Kyllä se kuulee Tuntui kuin olisin ollut kotona niitten Johannes se otti minut mukaansa, kun hän suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mie- kanssa, jotka tunsivat minut. siirtyi Turkuun piispan kansleriksi. Olin silloin len”, sanoi äiti siihen. Pienenä kun olin kipeä tai kun sattui 18-vuotias. Mutta seuraavana vuonna Johannes Äiti ei osannut latinaa eikä hän osannut tai kun itketti, äiti antoi surulle sanat. Se kuoli, ja minut nimitettiin kansleriksi. lukea eikä kirjoittaa. Mutta rukoilla hän helpotti oloa. Kun nauratti ja oli hauskaa, Kului kuusi vuotta ja taas Teitin Martti osasi. Omalla kielellään. Äiti muistutti aina: äiti löysi sanat ilollekin. Ilo kasvoi vielä ja minut varustettiin matkaan. Opiskelimme ”Rukoilkoon siis joka henki, / isäntä, emäntä, suuremmaksi, kun joku osasi kertoa, miltä kolme vuotta Saksassa Wittenbergin yliopis- piika ja trenki.” Hän opetti minulle tärkeim- tuntui. Äidin kanssa aprikoin ja ihmettelin tossa maistereiksi. Ahmin teologiaa ja antiikin män rukouksen, tiedättehän, tämän: ”Isä kaikkea, mitä maailmassa oli. Iltaisin hän kirjailijoita, luin kreikkaa ja hepreaa. Suomen- meidän joka olet taivaassa. Pyhitetty olkoon rakensi sanoilla sellaisia maailmoita, jotka sin ahkerasti Raamattua. Vertailin saksan-, sinun nimes. Lähestulkoon sinun valdakun- olisivat voineet olla olemassa, vaikkei niitä ruotsin- ja latinankielisiä raamatunkäännöksiä nas. Olkoon sinun tahtos niin maassa kuin ollutkaan. alkukieliin. Sain eväitä Martti Lutherilta. Ainoa taivaassa…” joka ei tukea antanut, oli kuningas Kustaa Vaa-

56 sa, vaikka Luther lähetti puolestani suosituskirjeen- kin. Kuningas se vei myöhemmin minulta parhaat oppilaat Turun koulusta. Hän se takavarikoi kirkon omaisuuden. Hän se jäädytti Suomelta piispuuden vuosiksi. Minut vihittiin piispaksi vasta, kun kuningas tarvitsi arvovaltaisia rauhanneuvottelijoita Iivana Julman eteen. Paluumatkalla minä kuolin. Vielä kerran kuljin hevosen vetämänä Viipuriin. Siellä on minun hautani. Mutta minä ehdin tehdä aapisen. Minä käänsin Uuden Testamentin. Ja paljon muuta. Minä raken- sin kieltä, jolla te nyt puhutte. Sillä kielellä te saatte yhteyden toisiinne, ajattelette ja tunnette, väittelette ja vitsailette, kiitätte ja kapinoitte ja puhutte Juma- lalle. – Puhutteko te Jumalalle? Minun äitini puhui. Ja opetti minutkin puhu- maan Jumalalle. Siksi en pelännyt. En kauhistunut edes kuolemaa. Vielä ennen kuolemaansa äiti ehti nähdä Uuden Testamentin, joka oli kirjoitettu sillä kielellä, jota Jumalakin kuulee. Kirjoittanut: Tytti Issakainen Teksti on ﬁ ktio, eräs tulkinta. Agricolan äidistä ei tiedetä edes nimeä.

Mikael Agricola (Kari Hiltunen) oli mukana seuraamassa Kyrönniemen muistojuhlaa 9.6.2007.

57 Pernajan Agricola-juhla

sekä Mikael Agricola ja J. A. Hollon

palkintojen jakotilaisuus

Ennen ohjelman alkua vihitään käyttöön Agricola-polku kirkon vieressä Juhlakutsu Agricolan kielellä Agricola-patsaan luona klo 16.30.tiistaina 10.4.2007 kello 17

Ensin ovat pappi ja kansa kokoontullut Pyhän Mi- Tilaisuus alkaa Pernajan kirkossa kello 17.

kaelin kirkosa, kussa Kristusen ehtoolinen pidetän. Sitte � Tervehdykset Ohjelma Pernajan seurakunnan edustaja sijaitsevan sijrryme juhlahan. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton puheenjohtaja Telle kuulla sömen pite ingfääriä, pippuroita, kali- � Mikael Agricola ja J. A. Hollon palkintojen luovuttaminen � Musiikkia – got ja nelike. (Ninquin Agricola sano) Trio Akkrikola Kaijamari Sivill � Meiden pite sijs sömen Höganåsin talosa lemmin Juhlapuhe – pääsihteeri � Mikael-kuvaelma, käsikirj. Ossi Tuusvuori roca noculaisilla sekoijtettu ja nautiman Caliaa tai lehd- Putkonen-Örn ja Marko PutkonenKai Nieminen, he vette. Kirkosta siirrytään seuraintalo ohj. (kesto n. 30Tuovi min.) Putkonen � Tervehdykset Cantabella meile soijtta ﬁ deli ja muut soijtin. Pernajan kunnanjohtaja , päärooleissa Höganåsiin � Krista Narri on meiden inhimisten iloxi esille. Juhlamaljat Ralf Sjödahl kävellen (n. 300 metriä) � Iloijtkan sijs. Kahvia ja musiikkia – Trio Akkrikola sekä duo : Ojansuu (laulu) � Mikael Agricola -palkinnon 50-vuotisjuhlakirjan julkistaminen Elina Mieskolainen � Dvd Mikaelin julkistaminen (viulu) ja Järj. Pernajan Agricola-seura ry, Pernajan kunta, Suomen kääntäjien Eija

peittämään hiuksensa. Mielenkiintoinen yksityiskohta Messun jälkeen kokoonnuttiin Höganåsin nuoriso- Agricolan messu käynnisti juhlavuo- ja tulkkien liitto messun kulussa oli kaksi ruotsinkielistä virttä, joita seurantalolle viettämään keskiaikaista kyläjuhlaa. Juh- den Pernajan kirkossa loppiaisena. Kirkkokansan joukossa olivat muun 1 Agricola suositteli laulettavaksi ehtoollisen aikana; lassa oli tarjolla keskiaikaista ruokaa, lanttupataa, jossa muassa kunnanjohtaja Ralf Sjödahl ”Sakramenttii jagettaisa mahtaa veisata ruotsin eli on mm. spelttiä ja nokkosta eli ”nokulaista”. Juomana sekä Pernajan Agricola-seuran pu- latinan kielen ’Jesus Christus är vår helsa’ tai ’Gudh oli kaljaa ja jälkiruoaksi tarjoiltiin paksuja piparkak- heenjohtaja Tuovi Putkonen (eturi- wari loff uat’.” Elävä kaksikielisyys Pernajan pitäjässä kuja yrttihunajateen kanssa. Cantabella-yhtye esiintyi vissä keskellä). tuli messussa julki historiallisesta näkökulmasta. Mes- keskiaikaisin soittimin, joista mainittakoon skalmeija, sussa nähtiin paljon 1500-luvun asuihin pukeutuneita fi del eli fi ideli, luuttu ja nokkahuilu. Narri hauskuutti >>>> Agricolan juhlavuoden pos- kyläläisiä ja vierailijoita. Valkon kansalaisopisto oli juhlijoita ja järjesti yllätyksiä. Juhla oli ”rahwaan juhla” timerkki julkistettiin Helsingin pääpostissa 17.3. Paikalla oli myös järjestänyt yhdessä Pernajan Agricola-seuran ja Lovisa eli kaikki saivat osallistua maksutta. Juhlapaikalla oli Mikael Agricola (Jani Nikulainen), ja Svenska Medborgarinstitutenin kanssa erilaisia kurs- myynnissä juhlavuoden teematuotteita, kuten Agrico- postimerkin suunnitellut Timo Berry seja Agricolan juhlavuoteen liittyen, mm. 1500-luvun la-karamelleja ja Agricolan kalendariumia. Messun ja signeerasi ensipäivän kuoria. pukuompelukurssin ja opaskurssin ”Agricolan jalanjäl- juhlan järjestäjinä toimivat Pernajan kunta, Pernajan jillä” elävöitetystä opastuksesta seuran puheenjohtajan seurakunta ja Pernajan Agricola-seura ry. Tuovi Putkosen johdolla.

58 Pernajan Agricola-juhla

sekä Mikael Agricola ja J. A. Hollon

palkintojen jakotilaisuus Juhlavuoden postimerkin julkistaminen 7.3.2007 arkissa ovat kuvattuina Agricolan allekirjoitus hänen Ennen ohjelman alkua vihitään käyttöön Agricola-polku kirkon vieressä Helsingin pääpostissa Agricola-patsaan luona klo 16.30.tiistaina 10.4.2007 kello 17 kirjeestään Ruotsin kuninkaalle sekä Agricolan juhlavuoden tunnuksen kiehkura. Tilaisuus alkaa Pernajan kirkossa kello 17. Juhlavuoden valtuuskunnan esityksestä Postimerk- Pienoisarkille valmistetussa ensipäiväkuoressa on � Tervehdykset Ohjelma Pernajan seurakunnan edustaja sijaitsevan Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton puheenjohtaja kitoimikunta toteutti Mikael Agricolan juhlavuoden puupiirros Wittenbergistä Agricolan aikoihin. Agricola � Mikael Agricola ja J. A. Hollon palkintojen luovuttaminen kunniaksi pienoisarkin, jonka suunnitteli helsinkiläi- opiskeli Wittenbergissä teologiaa ja vanhoja kieliä � Musiikkia – Trio Akkrikola Kaijamari Sivill nen postimerkkitaiteilijana ansioitunut Timo Berry. Martti Lutherin ja Philipp Melanchthonin oppilaana � Juhlapuhe – pääsihteeri Berryn äidin juuret löytyvät Agricolan kuolinpitäjältä vuosina 1536–39. Ensipäiväleiman aiheena on Agri- � Mikael-kuvaelma, käsikirj. Ossi Tuusvuori Putkonen-Örn Kuolemajärveltä, mikä ehkä innoitti taiteilijaa työs- colan Wittenbergissä itselleen teettämä maanviljelijä- ja Marko PutkonenKai Nieminen, Kirkosta siirrytään seuraintalo ohj. (kesto n. 30Tuovi min.) Putkonen sään. aiheinen (agricola [lat.], maanviljelijä) sinetti. � Tervehdykset Pernajan kunnanjohtaja , päärooleissa Höganåsiin Postimerkin ilmestymispäivänä 7.3. Helsingin � Krista Juhlamaljat Ralf Sjödahl kävellen (n. 300 metriä) pääpostin aulassa esiteltiin juhlavuotta sihteeristön ja Mikael Agricolan juhlavuoden valtakunnalliset � Kahvia ja musiikkia – Trio Akkrikola sekä duo : Ojansuu (laulu) itsensä Agricolan (Jani Nikulainen) voimin. Yleisölle pääjuhlallisuudet Turussa 9.4. � Mikael Agricola -palkinnon 50-vuotisjuhlakirjan julkistaminen Elina Mieskolainen jaettiin mm. Agricolan juhlavuoden kortteja ja juhla- � Dvd Mikaelin julkistaminen (viulu) ja Järj.Jä Pernajan Agricola-seura ry, Pernajan kunta, Suomen kääntäjien vuoden esitteitä. Kortteihin ja ensipäivän kuoriin jo- Juhlallisuudet alkoivat Mikael Agricolan messulla rj. Pe Eija rnaja n Ag ricol a-seu notettiin taiteilijan nimikirjoitusta sekä ensipäivän Turun tuomiokirkossa. Se perustui vuodelta 1549 ra ry , Per najan kunt a, Su leimoja. peräisin oleviin Agricolan ohjeisiin, jotka hän oli omen kään täjien jaja ttulkkienu liitto lkkien Toisessa Mikael Agricola -pienoisarkin posti- painanut kahteen kirjaansa, Rukouskirjaan (1544) ja liitto merkeistä kuvataan suomalaisen kirjallisuuden Messu eli Herran ehtoollinen -kirjaan (1549). Kirkko 1 esikoista, Agricolan Abckiriaa (todennäk. oli ääriään myöten täynnä kutsuvieraita ja muuta 1543). Kirja oli sekä aapinen että katekis- yleisöä, jotka olivat tulleet seuraamaan vanhan ajan UUDETPääpostin MERKIT myymälässä 7.3. mus: siinä olivat kirjaimet ja lukusanat ja suomella toimitettua jumalanpalvelusta. Rovasti Kai

Pääsiäisiloa Ensipäivän- leimaus siinä annettiin ohjeita lukemiseen, minkä Vahtola toimi liturgina ja arkkipiispa Jukka Paarma klo 9–18 lisäksi siihen sisältyivät mm. kymmenen saarnasi nykysuomeksi. Messun jälkeen laskettiin sep- käskyä, apostolinen uskontunnustus ja pele kirkon etelärinteellä olevalle Agricolan patsaalle ja ja jalil asar TarhasarjaliljaTarh Isä meidän -rukous. Kirjan ensipainok- istutettiin saarni sen viereen. Kirkkokahvit oli katettu

Mikael Agricola -juhlavuosi sesta ei ole säilynyt yhtään kokonaista Akatemian talon edustalle. SAK 100v. versiota. Konserttitalossa pidetyn pääjuhlan tavoitteena oli Pienoisarkin toisen merkin aiheena olla kotoinen kansanjuhla, joka herättelee tunteita ja - Postimerkkitaiteilijat signeeraavat klo 12–14 . to 100v on saarnamiehen kuva Agricolan tarjoaa tiedollisia elämyksiä. Juhlan rakenne oli jaettu o-liit Susanna Rumpu, Ari Lakaniemi, Heikki Nuutinen, Timo Pall men

Berry, Heljä Liukko-Sundström ja Leena Airikkala. SuomenSuo Pallo-liitto 100v. Suomen Posti Oyj pidättää oikeuden muutoksiin. oikeuden pidättää Oyj Posti Suomen Myymälässä myös - kääntämästä Rucouskiria Bibliasta kolmeen osioon: Kieli ja oppiminen; Kansainvälisyys Agricola juhlavuoden sihteeristö esittelemässä juhla vuotta ja jakamassa juhlavuoden aineistoa klo 10–16. vuodelta 1544. Lisäksi pienois- ja oikeus omaan kieleen sekä Rauha. Lavalla oli koko Maisteri Mikael lausuu monologeja yleisölle klo 11.00,A, Helsinki. Avoinna ma–pe 8–19, la 13.30 ja 14.30. aan, Kirjasto 10:een, Posti Helsinki 10: Postimerkkien- ja korttien lisäksi myynnissä on postitta miseen soveltuvia lahja- ja keräilytuotteita.

Helsingin Pääposti, Pääpostin myymälä, Mannerheiminaukio 1 10–17, su 12–17. Tervetuloa myös Postimuseoon, Kirjekahvil een ja Wayne’s Coffeehen. Postimuseoon vapaa pääsy 7.3. 59 ajan päähenkilö Mikael Agricola, jonka elämää seu- sanojensa mukaan Suomen eurooppalaisimmasta kau- rattiin alkaen lapsuudesta Pernajassa aina kuolemaan pungista, eli Turusta. asti. Ajat opiskelukaupunki Wittenbergissä ja piispana Turussa olivat luonnollisesti huomioituina. Agricolan Mikael Agricolaa juhlittiin aurinkoisessa elämäntyön monipuolisuus ja merkitys nykypäivänä Viipurissa – Viipurin suomalais-venäläinen tulivat hyvin esille. Markku Arokannon ohjaamassa Mikael Agricolan muistojuhla oli yksi kuvaelmassa juhlapuheet oli hienosti ujutettu osaksi juhlavuoden päätapahtumista draamallista juonta, ja myös lauluja tanssiesitykset oli sovitettu keskiaikaiseen tyyliin. Juhlan yhteydessä Sää suosi Mikael Agricolan muistojuhlaan kokoon- jaettiin nuorille maahanmuuttajille tarkoitetun suo- tunutta yleisöä lauantaina 9.6. sekä Kuolemajärven Ky- men kielen kirjoituskilpailun palkinnot suomalaisille ja rönniemellä että Viipurin teatteriaukiolla järjestetyissä virolaisille lukiolaisille. tilaisuuksissa. Mikael Agricolan juhlavuoden suojelija, Tasavallan Aurinkoiselle Kyrönniemelle Agricolan muistomer- presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi kin ja pirttimuseon luo kerääntyi 9.6. aamulla paljon osallistuivat kaikkiin Agricolan päivän tilaisuuksiin juhlaväkeä: kutsuvieraita, entisiä kuolemajärveläisiä ja Turussa. Pääjuhlan tervetulosanat lausui juhlavuoden venäläisiä vieraita. Agricolan muistojuhla aloitettiin valtuuskunnan puheenjohtaja, rehtori Keijo Virtanen, laskemalla seppeleet ja kukkalaitteet vuonna 2000 uu- ja juhlapuhujina kuultiin muun muassa valtioneuvos delleen pystytetylle Agricolan muistomerkille. Mikael Riitta Uosukaista, professori Kaisa Häkkistä ja pro- Agricolan juhlavuoden valtuuskunnan puolesta seppe- fessori Simo Heinistä. Turun kaupunginvaltuuston leen laski arkkipiispa Jukka Paarma. Myös Primoskin puheenjohtaja Jukka Mikkola toi tervehdyksen omien

Agricola-menukilpailu Turussa 24.3.2007

2006 8.5. YLE Radio 1: Arjen Agricola | 1.11. Studia Generalia 2007. Agricolan juhlavuoden luentosarja Helsingin yliopistolla, Helsinki | 2.12. Herrain leipä eli kuka söi Agricolan jouluherkun -näytelmä Turussa, Turku | 3.12. Herrain leipä eli kuka söi Agricolan jouluherkun -näytelmä Turussa, Turku | 9.12. Herrain leipä eli kuka söi Agricolan jouluherkun -näytelmä Turussa, Turku | 10.12. Herrain leipä eli kuka söi Agricolan jouluherkun -näytelmä Turussa, Turku | 16.12. Herrain leipä eli kuka söi Agricolan jouluherkun -näytelmä Turussa, Turku | 17.12. Herrain leipä eli kuka söi Agricolan jouluherkun -näytelmä Turussa, Turku 2007 | 1.1. Paperiteatterinäytelmä Agricola | 4.1. YLE Radio Suomi: Agricola-asiantuntijoiden haastatte- lu | 6.1. Agricolan messu Pernajan kirkossa, Pernaja | 6.1. Keskiaikaiset pidot Pernajan Högnåsissa, Pernaja | 8.1. YLE: Sanakirja | 17.1. Agricola-luentosarja Satakunnan museossa | 19.1. Agricolan perintö suomalaiselle kulttuurille -seminaari, Helsinki | 22.1. YLE Radio Peili: Maisteri Mikael | 24.1. Studia generalia -luentosarja, Turun tuomiokirkko. Agricolan elämä sekä ajan kirkollinen ja maallinen valta, Turku | 26.1. ”Mustaa valkoisella. Suomalaisia suosikkikirjoja Raamatusta Remekseen” | 31.1. Agricola-luentosarja Satakunnan museossa | 5.2. Agricola ja se uusi -näytelmä Juhana Herttuan lukiossa, Turku | 6.2. Agricola ja se uusi -näytelmä Juhana Herttuan lukiossa, Turku | 7.2. SENIORIklubi – Suomi 90 seniorisilmin, Turku | 7.2. Agricola-luentosarja Satakunnan museossa | 7.2. Studia generalia -luentosarja Turussa: Agricolan yrtit ja ajan lääketiede, Turku | 7.2. Katedraali soi! Laulu-Miehet Turun tuomiokirkossa, Turku | 9.2. Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvottelut 1557. Mikael Agricola Ruotsin lähetystön jäsenenä. Toimittanut Kari Tarkiainen (SKS 2007) | 9.2. Agricolasta Pisaan – Suomalaisten historiapäivien seminaari Lahdessa | 14.2. Agricola-luentosarja Satakunnan museossa | 15.2. Mikael Agricola. Elämä ja teokset -elämäkerran julkistaminen, Helsinki | 21.2. Kansainvälinen äidinkielen päivä | 28.2. Quin Carhu Sikiöns noleskele. Nins täte lue ia harjottele -yleisöluento | 28.2. Agricola-ilta Uudessakaupungissa | 1.3. Mikael Agricola – suuri suomalainen 60 kaupungin, Kuolemajärvi-säätiön, Pietarin pääkonsu- Agricolan juhlavuoden valtuuskunta, Pietarin pääkon- laatin, Inkerin kirkon ja akateemikko Smirnovin sep- sulaatti sekä Pernajan ja Koiviston kunnat. peleet laskettiin muistomerkille. Juhlassa kuultiin useita vaikuttavia musiikkiesi- Lyhyen juhlahetken Kyrönniemellä avasi Primors- tyksiä. Sibelius-Akatemian vanhan musiikin jousiduo kin kaupunginjohtaja toivottaen vieraat tervetulleeksi. Omnibus esitti keskiaikaista musiikkia. Viipurilainen Arkkipiispa Paarma kertasi puheenvuorossaan Agrico- yhtye Kantika-Galjarda ja tamperelainen Eternitas- lan elämäntyötä. Ministeri Jaakko Numminen kertoi kuoro valloittivat yleisön lauluesityksillään. muistomerkin historiasta. Juhlapuhujana muistojuhlassa oli filosofian tohtori Kari Tarkiainen, joka keskittyi puheessaan Agricolaan Teatteriaukion muistojuhla rauhantekijänä. Hän toi esiin uusia mielenkiintoisia yksityiskohtia Agricolan viimeiseksi jääneestä matkasta Kyrönniemeltä juhlaväki siirtyi varsinaista muis- Moskovaan ja Novgorodiin. tojuhlatapahtumaa varten Viipurin teatteriaukiolle. Juhlassa julkistettiin Kuolemajärvi-säätiön toimitta- Juhlan avasi arkkipiispa Jukka Paarma puheellaan, jossa ma kirja Kuolemajärven historiasta sekä suomeksi että hän korosti oman kielen merkitystä niin sivistyksen venäjäksi. Kirjan toimittaja Seppo Pirhonen luovutti <<<< Viipurin muistojuhlassa 9.6. istuttiin hel- kuin hengellisen elämän kannalta. Suomen valtiovallan kirjan ensimmäiset kappaleet Koiviston edustajille. teiselle teatteriaukiolle pystytetyn komean esiin- tymislavan edustalla. Eturivissä istuu juhlapuheen tervehdyksen juhlaan toi ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kirja Vremena do nas kertoo Kuolemajärven vaiheista pitänyt FT Kari Tarkiainen. ja Venäjän tervehdyksen esitti Viipurin piirin johtaja eri aikoina vuoteen 1944. Kirja on tarkoitettu paikal- Georgi Porjadin. Terveisensä juhlaan toivat Mikael listen koulujen, kirjastojen ja asukkaiden käyttöön. Viipurin juhlan juontajina toimivat Pietarin teat- teriakatemian suomalainen opiskelija Sofia Molin sekä pietarilainen teatteri- ja lauluopiskelija Kirill Nikolajev.

Juhlavuoden mitalikilpailun tulosten julkistaminen ja Mikael Agricolan päivän ennakkolehdistötilaisuus 30.3.2007

2006 8.5. YLE Radio 1: Arjen Agricola | 1.11. Studia Generalia 2007. Agricolan juhlavuoden luentosarja Helsingin yliopistolla, Helsinki | 2.12. Herrain leipä eli kuka söi Agricolan jouluherkun -näytelmä Turussa, Turku | 3.12. Herrain leipä eli kuka söi Agricolan jouluherkun -näytelmä Turussa, Turku | 9.12. Herrain leipä eli kuka söi Agricolan jouluherkun -näytelmä Turussa, Turku | 10.12. Herrain leipä eli kuka söi Agricolan jouluherkun -näytelmä Turussa, Turku | 16.12. Herrain leipä eli kuka söi Agricolan jouluherkun -näytelmä Turussa, Turku | 17.12. Herrain leipä eli kuka söi Agricolan jouluherkun -näytelmä Turussa, Turku 2007 | 1.1. Paperiteatterinäytelmä Agricola | 4.1. YLE Radio Suomi: Agricola-asiantuntijoiden haastatte- lu | 6.1. Agricolan messu Pernajan kirkossa, Pernaja | 6.1. Keskiaikaiset pidot Pernajan Högnåsissa, Pernaja | 8.1. YLE: Sanakirja | 17.1. Agricola-luentosarja Satakunnan museossa | 19.1. Agricolan perintö suomalaiselle kulttuurille -seminaari, Helsinki | 22.1. YLE Radio Peili: Maisteri Mikael | 24.1. Studia generalia -luentosarja, Turun tuomiokirkko. Agricolan elämä sekä ajan kirkollinen ja maallinen valta, Turku | 26.1. ”Mustaa valkoisella. Suomalaisia suosikkikirjoja Raamatusta Remekseen” | 31.1. Agricola-luentosarja Satakunnan museossa | 5.2. Agricola ja se uusi -näytelmä Juhana Herttuan lukiossa, Turku | 6.2. Agricola ja se uusi -näytelmä Juhana Herttuan lukiossa, Turku | 7.2. SENIORIklubi – Suomi 90 seniorisilmin, Turku | 7.2. Agricola-luentosarja Satakunnan museossa | 7.2. Studia generalia -luentosarja Turussa: Agricolan yrtit ja ajan lääketiede, Turku | 7.2. Katedraali soi! Laulu-Miehet Turun tuomiokirkossa, Turku | 9.2. Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvottelut 1557. Mikael Agricola Ruotsin lähetystön jäsenenä. Toimittanut Kari Tarkiainen (SKS 2007) | 9.2. Agricolasta Pisaan – Suomalaisten historiapäivien seminaari Lahdessa | 14.2. Agricola-luentosarja Satakunnan museossa | 15.2. Mikael Agricola. Elämä ja teokset -elämäkerran julkistaminen, Helsinki | 21.2. Kansainvälinen äidinkielen päivä | 28.2. Quin Carhu Sikiöns noleskele. Nins täte lue ia harjottele -yleisöluento | 28.2. Agricola-ilta Uudessakaupungissa | 1.3. Mikael Agricola – suuri suomalainen 61 Agricola esiintyi muistojuhlassaan SuomiAreenalla puhuttiin kielestä – Agricola >>>> Porin SuomiAreenan Agricola-lavaohjelman 2007 kiinnosti porilaisia ja jazzvieraita yhteydessä Eetunaukiolla esiintyivät myös Porin vuonna 1558 perustanut Juhana-herttua ja Katari- Itse Mikael Agricola oli läsnä omassa muistojuh- na Jagellonica. lassaan sekä Kyrönniemellä että Viipurissa. Näyttelijä Perjantain 20.7. sateinen sää muutti SuomiAreenan Porin kaupunginkirjastossa SuomiAreenan yhtey- Kari Hiltunen vaelsi juhlaväen keskuudessa koko Ky- järjestelyjä juhlavuoden osalta. Lavaesiintymiset siirtyi- dessä pidetty Kielen päällä -keskustelu houkutteli rönniemen tilaisuuden ajan. Viipurissa Agricola esitti vät sisätiloihin, joissa kiinnostunutta yleisöä keräytyi paikalle satapäisen yleisöjoukon. yleisölle vaikuttavan monologinsa. kuuntelemaan maisteri Mikaelin monologia ja pääsih- Muistojuhlan puheissa tuli ilmi, että Agricola teeri Ossi Tuusvuoren juhlavuoden esittelyä. on yhä 450 vuoden jälkeen ajankohtainen henkilö Porissa esiteltiin myös ensimmäisen kerran Lingsof- Viipurissa. Viipuri oli Agricolan elämässä merkittävä tin kehittelemä One hour words -sarjaan kuuluva kaupunki känteentekevinä aikoina. Mikael Agricola ABCkiria, joka esittelee Agricolaa ja Agricolaan liitty- kävi koulua Viipurissa vuosina 1520–1528. Vuoden- viä sanoja a:sta ö:hön. Ari Nyfors nousi SuomiAreenan vaihteessa 1556–1557 hän viipyi Viipurissa kuukauden lavalle kertomaan painettuna ja sähköisenä kirjasena päivät matkallaan Moskovaan rauhanneuvotteluihin. sekä puhelimeen ladattavana mobiiliversiona ilmesty- Paluumatkallaan 9.4.1557 Agricola kuoli Kyrönnie- neen sanakirjan tilaamisesta ja toiminnasta. Sanaston mellä tai Seivästöllä. Haudan paikkaa ei tiedetä var- mainion tekstin on kirjoittanut toimittaja Roope masti. Oletettavasti hänet haudattiin Viipurin tuomio- Lipasti. kirkkoon 12.4.1557. Viipurin Agricola-juhlallisuuksista uutisoivat myös Keskustelijat pääsivät kielen päälle. Sateesta Kuolemajärvisäätiö, Sana ja Kotimaa-lehti. huolimatta perjantain Kielen päällä -keskustelutilai-

Agricola-kappeli vihitään Turun tuomiokirkossa 8.4.2007

-seminaari Joensuussa | 5.3. Studia Agricolaënsia: Agricolan perilliset. Agricolan ajan kielioloista ja kasvatusajattelusta | 7.3. Juhlavuoden postimerkkiarkki julkaistaan | 7.3. SENIORIklubi – Agricolan vuosisata. Jotain uutta, jotain vanhaa, Turku | 7.3. Studia generalia -luentosarja Turussa: Agricolan kieli. Agricolan teokset tietoverkossa | 9.3. Valoa kohti! Mikael Agricola 2007 Ylläksellä, Laulu-Miesten Hiivari-kvartetti | 12.3. Studia Agricolaënsia: Agricolan perilliset. Agricola ja virsi | 15.3. Mikael Agricola – Sanojensa mittainen mies -näyttely Aboa Vetus & Ars Novassa, Turku | 19.3. Valtakunnallinen sanakilpailu lapsille ja nuorille | 19.3. Valtakunnallinen Lukuviikko 19.3.–25.3.2007 | 19.3. Studia Agricolaënsia: Agricolan perilliset. Kivi, Agricola ja äidinkieli | 21.3. YLE Radio 1: Tiedekahvilassa keskustellaan Mikael Agricolasta | 21.3. Studia generalia -luentosarja Turussa: Agricola kaunokirjallisuudessa. Agricolan psalttarin pakanalliset jumalat, Turku | 24.3. Ruotsin kansallisten vähemmistökielten päivä Haaparannassa | 24.3. Helsingin Kuolemajärvi-kerhon Agricola-juhla | 25.3. Mikael Agricola. 450-vuotisjuhlavuoden valtakunnallinen ja kansainvälinen kiertonäyttely | 26.3. YLE Teema ja YLE TV1: Agricolan kaavussa | 26.3. Studia Agricolaënsia: Agricolan perilliset. Agricolan tekstit ja niiden kielellinen perintö | 26.3. YLE Radio 1: Lukupiiri | 30.3. Agricola ja kettu -lukunäytelmä Turun Kaupunginteatterissa, Turku | 30.3. Agricola 2007 -mitalikilpailuun osallistuneiden töiden näyttely, Turku | 30.3. X lukiolaisten suomen kielen kilpailu Agricola Tartossa | 30.3. Prof. Kaisa Häkkisen Granö-luento ”Mikael Agricola, suomen kirjakielen isä” Tartossa | 31.3. Agricola ja kettu -lukunäytelmä Turun Kaupunginteatterissa, Turku | 31.3. Kulttuuritapahtuma Manillan tehtaalla, Turku | 1.4. Esineteatteriesitys Agricola-juhlavuoden kunniaksi, Helsinki | 2.4. YLE Teema ja YLE TV1: Agricolan kaavussa 2/3 | 2.4. Studia Agricolaënsia: Agricola ja kettu | 2.4. YLE Radio 1: Kysykää Mikael Agricolasta! | 3.4. YLE Radio 1: Arjen Agricola | 4.4. Paperiteatterinäytelmä Agricola, Parainen | 4.4. Paperiteatterinäytelmä Agricola, Parainen | 4.4. Mikael Agricola kirjakielemme isä -luentosarja, Helsinki | 62 suus Porin kaupunginkirjastossa onnistui erinomaises- Turkulaiset viihtyivät aurinkoisella ti. Tilaisuutta varten varatut 100 tuolia eivät riittäneet Musapiknikillä yleisölle, vaan keskustelua seurattiin jopa yläparvella. Yleisö esitti mielenkiintoisia kysymyksiä keskusteli- Sunnuntai-iltapäiväänsä Turun Kupittaan puistossa joille, ja eri alojen asiantuntijat aina professori Kaisa viettänyt Musapiknik-väki sai huokaista helpotukses- Häkkisestä kansanedustaja ja runoilija Tommy Taber- ta, kun säätiedotuksen lupaamat sadekuurot kiersivät manniin toivat oman erityisosaamisalueensa mukaan tapahtuma-alueen, ja aurinko lämmitti nurmikenttää. pohdintaan. Porin murrepiirin vetäjä Ulla Leino piristi Aurinkoinen oli myös tunnelma ja lavaesiintymiset. keskustelua Porin murteellaan. Musiikkivetonauloja olivat Jippu ja viimeisenä esiin- Lauantaina aurinkoinen Eetunaukio houkutte- tynyt Juha Tapio. Jani Nikulaisen esittämä maisteri li paljon väkeä paikalle. Monen mukaan tarttuivat Agricolan monologi ja Linnateatterin Agricola-sketsi Kielipoliisi-paita tai Kielipää-lippis. Agricola-bussissa Mieletön Turun historia -näytelmästä saivat lämpimän päivysti Agricola-teini, ja maisteri Mikael vaelsi yleisön vastaanoton. seassa. Kaunis sää mahdollisti esiintymiset ulkolavalla. Agricola 2007 -pisteellä oli koko päivän mahdolli- SuomiAreenan Agricola 2007 -postin erikoislei- suus osallistua jääkaappiaforismikilpailuun. Liitutau- maus oli jälleen suosittu. Agricola 2007 -pisteen vieres- lun magneettisanat houkuttelivat monet runoilemaan. sä sijainneesta Suomalaisesta Kirjakaupasta loppuivat Agricolan juhlavuosi oli ilmeisesti mielessä, kun tunte- Mikael Agricola -postimerkit kesken jo perjantaina. maton runoilija kirjoitti taululle: ”Missä piispa, siellä Mikael.” Sanojen joukossa oli monia Agricolan itsensä kek- simiä sanoja kuten esimerkki, esikuva, hallitus ja luoja.

Valtakunnalliset pääjuhlallisuudet Turussa 9.4.2007

-seminaari Joensuussa | 5.3. Studia Agricolaënsia: Agricolan perilliset. Agricolan ajan kielioloista ja kasvatusajattelusta | 7.3. Juhlavuoden postimerkkiarkki julkaistaan | 7.3. SENIORIklubi – Agricolan vuosisata. Jotain uutta, jotain vanhaa, Turku | 7.3. Studia generalia -luentosarja Turussa: Agricolan kieli. Agricolan teokset tietoverkossa | 9.3. Valoa kohti! Mikael Agricola 2007 Ylläksellä, Laulu-Miesten Hiivari-kvartetti | 12.3. Studia Agricolaënsia: Agricolan perilliset. Agricola ja virsi | 15.3. Mikael Agricola – Sanojensa mittainen mies -näyttely Aboa Vetus & Ars Novassa, Turku | 19.3. Valtakunnallinen sanakilpailu lapsille ja nuorille | 19.3. Valtakunnallinen Lukuviikko 19.3.–25.3.2007 | 19.3. Studia Agricolaënsia: Agricolan perilliset. Kivi, Agricola ja äidinkieli | 21.3. YLE Radio 1: Tiedekahvilassa keskustellaan Mikael Agricolasta | 21.3. Studia generalia -luentosarja Turussa: Agricola kaunokirjallisuudessa. Agricolan psalttarin pakanalliset jumalat, Turku | 24.3. Ruotsin kansallisten vähemmistökielten päivä Haaparannassa | 24.3. Helsingin Kuolemajärvi-kerhon Agricola-juhla | 25.3. Mikael Agricola. 450-vuotisjuhlavuoden valtakunnallinen ja kansainvälinen kiertonäyttely | 26.3. YLE Teema ja YLE TV1: Agricolan kaavussa | 26.3. Studia Agricolaënsia: Agricolan perilliset. Agricolan tekstit ja niiden kielellinen perintö | 26.3. YLE Radio 1: Lukupiiri | 30.3. Agricola ja kettu -lukunäytelmä Turun Kaupunginteatterissa, Turku | 30.3. Agricola 2007 -mitalikilpailuun osallistuneiden töiden näyttely, Turku | 30.3. X lukiolaisten suomen kielen kilpailu Agricola Tartossa | 30.3. Prof. Kaisa Häkkisen Granö-luento ”Mikael Agricola, suomen kirjakielen isä” Tartossa | 31.3. Agricola ja kettu -lukunäytelmä Turun Kaupunginteatterissa, Turku | 31.3. Kulttuuritapahtuma Manillan tehtaalla, Turku | 1.4. Esineteatteriesitys Agricola-juhlavuoden kunniaksi, Helsinki | 2.4. YLE Teema ja YLE TV1: Agricolan kaavussa 2/3 | 2.4. Studia Agricolaënsia: Agricola ja kettu | 2.4. YLE Radio 1: Kysykää Mikael Agricolasta! | 3.4. YLE Radio 1: Arjen Agricola | 4.4. Paperiteatterinäytelmä Agricola, Parainen | 4.4. Paperiteatterinäytelmä Agricola, Parainen | 4.4. Mikael Agricola kirjakielemme isä -luentosarja, Helsinki | 63 ’Ruohonpäristäjä’, Agricolan ehdotus pelikaaniksi oli josta sai lainata urheiluvälineitä ja ilmoittautua jättifu- runoilijoiden suosikki. Musapiknikin lopuksi valittiin tikseen. kilpailun voittajaksi Vilma Saionkari, joka sai palkin- Agricolan kieli oli myös esillä Musapiknikillä. Agri- noksi Agricola 2007 -paidan. colan Teini, suomen kielen opiskelija Sasu Ahonen luki Vilman voittoruno oli: lavalla Agricolan kirjoittamaa suomea. Musapiknikin järjestivät Turun kaupungin Nuori- ystävä pidä mainio piknik soasiainkeskus, Liikuntapalvelukeskus ja Agricola 2007 aina musa 80 -valtuuskunta. syksy kun näyttää seikkailun Agricolan juhlavuosi Turun kansainvälisillä kirjamessuilla ja Ruokamessuilla 5.–7.10. sekä Runoja sai kuulla myös Agricola 2007 -pisteen Helsingin kirjamessuilla 25.–28.10.2007 kupeessa olevassa runomuotokuvapisteessä. Kirjoittaja- ryhmä Tapiirin Salla Pakkala ja Terhi Hannula kirjoit- Mikael Agricolan juhlavuosi 2007 esittäytyi mo- tivat piknikkansasta kuvaavia runoja, jotka jokainen lemmilla messuilla monipuolisesti. Turussa oli tarjolla malli sai mukaansa. Jono muotokuvarunoon kasvoi messuvieraille ohjelmaa Agricola-lavalla heti perjantaina ajoittain pitkäksi, kun sana hienoista runoista levisi. 5.10. Ohjelma alkoi Agricola-aiheisten kirjauutuuksien Tapiirilaisten runosuoni ei kuitenkaan tyrehtynyt. Agricolan aika (BTJ Finland Oy) ja Agricola tunnissa Agricola-bussina toiminut kirjastoauto oli lasten (Lingsoft) esittelyllä. Suomen kielen kaunein sana -kil- suosikkipaikka, sillä jaossa oli vihreitä juhlavuoden pailu julistettiin alkaneeksi. Agricolasta ja kielestä kes- ilmapalloja. Agricola-bussin vieressä oli Sportti-Paavo, kustelivat professori Kaisa Häkkinen, TT Jyrki Knuu-

Pernajan Agricola- Juhlaseminaari juhla 10.4.2007 Kansallisarkistossa 13.4.2007

6.4. YLE Radio 1: Aristoteleen kantapää | 6.4. YLE TV1: Suomalainen nimistö 1/2 | 6.4. YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 1/3 | 7.4. YLE Radio 1: Aristoteleen kantapää | 9.4. Agricolan yrttikirja | 9.4. Juhlalounas Turun kaupungintalossa, Turku | 9.4. Agricola-museo – juhlavuoden näyttely, Pernaja | 9.4. Agricola-polku, Pernaja | 9.4. YLE TV1 ja Radio 1: Juhla- jumalanpalveluksen televisiointi ja radiointi | 9.4. Juhlajumalanpalvelus Turun tuomiokirkossa, Turku | 9.4. YLE TV1: Agricolan kaavussa 3/3 | 9.4. Agricola 2007 -pääjuhla Turun konserttitalossa, Turku | 9.4. Agricolan ajan musiikkia | 9.4. Mikael Agricolan kuolinmessu Kuopion tuomiokirkossa | 9.4. YLE Radio 1: Kertokaa sanoista | 9.4. YLE Radio 1: Kalenda- rium, 12 opetusrunoa Agricolan Rucouskiriasta, Laulu-Miehet | 10.4. Mikael Agricolan Abckiria. Kriittinen editio. Toimittanut Kaisa Häkkinen (SKS 2007) | 10.4. Agricolan juhlavuoden kirjanäyttely yliopiston pääkirjastossa, Turku | 10.4. Mikael Agricola -näyttely | 10.4. YLE Kulmilla Agricolan hengessä, Turku | 10.4. YLE Radio 1: Arjen Agricola | 10.4. Agricolan päivän juhlallisuudet Pernajassa | 10.4. Agricola och bibelöversättning -luento Åbo Akademissa | 11.4. Paperiteatterinäytelmä Argicola, Taivassalo | 11.4. SENIORIklubi – Mikael Agricolan kirjallinen elämäntyö ja sen merkitys, Turku | 12.4. Agricola-aiheinen seminaari Valkeakoski-opistolla | 12.4. Agricola-luento Maariassa | 13.4. Agricola ja hänen aikansa, Jyväskylä | 13.4. Agricola 2007 -juhlaseminaari, Helsinki | 13.4. YLE TV1: Suomalainen nimistö 2/2 | 13.4. YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 2/3 | 14.4. Iloidze Suomen maa tähdhen laupjan lahjan – Agricolan juhlavuoden konsertti Kansallismuseossa, Helsinki | 16.4. YLE Teema ja YLE TV1: Agricola ja kieli 1/2 | 16.4. YLE Radio 1: Agricolan rukouskirjan rukouksia iltahartaudessa | 17.4. Mikael Agricola -nukketeatteriesitys, Turku | 17.4. YLE Radio 1: Arjen Agricola | 17.4. Det ﬁ nska skriftspråkets fader -luento Åbo Akademissa, Turku | 18.4. Agricola SKS:n kirjatalossa, Helsinki | 18.4. Studia generalia -luentosarja, Turun linna. Arkeologit Agricolan jalanjäljillä. Elämä 1500-luvun Turussa, Viipurissa ja Pernajassa, Turku | 19.4. Agrico- 64 <<<< Turun Kirkkopäivillä toukokuun lopulla tila, Kati Niemi EU-komission Suomen edustustosta ja pääosaston pääjohtaja Karl-Johan Lönnroth, joka yleisö seurasi tapahtumia tuomiokirkon aukiolla. Myös Agricola esiintyi lavalla. toimittaja Roope Lipasti. Myös nuori Mikael Agricola esitti tervehdyksensä ja korosti puheessaan äidinkielen (Niilo Rantala) vieraili lavalla. Juontajana toimi pää- merkitystä. Mikael Agricolan juhlavuoden merkeissä <<<< Jani Nikulainen esitti Musapiknikissä sihteeri Ossi Tuusvuori. Agricola-teema korostui myös kerrattiin Suomen kirjakielen ja kirjallisuuden isän Mikael Agricolaa ja lausui Tytti Issakaisen kir- avajaistilaisuudessa, jolloin Turun arkkihiippakunnan sekä kirkon uudistajan elämänvaiheita. Keskustelussa joittaman monologin pariin otteeseen. piispa Kari Mäkinen piti avajaispuheensa. Agricolan olivat pääjohtaja Lönnrothin ohella mukana jo Turun yrtit -kirjaa esiteltiin myös molemmilla messuilla. kirjamessuilta tutut asiantuntijat, professorit Simo Myös Helsingin kirjamessuilla Agricola-aiheen Heininen ja Kaisa Häkkinen, FT Kari Tarkiainen sekä omaksi estradiksi muodostuneella Katri Vala -lavalla arkeologi Hanna-Maria Pellinen. Paneelikeskustelussa kuuntelijat saattoivat perehtyä monipuolisesti Mikael todettiin, että juhlavuosi on yhdistänyt asiantuntijoita Agricolaan. Näkökulmia Mikael Agricolaan -ohjel- eri aloilta ja yhteistyö on ollut hedelmällistä. massa VTM Anna Perälä kertoi Agricolan teosten ul- Turun Ruokamessuilla ja Helsingin Viini, ruoka koasusta, TT Jyrki Knuutila Agricolan pitäjäluettelon & hyvä elämä -tapahtumassa Agricolan yrtit valtasivat historiasta ja FT Kari Tarkiainen Ruotsin ja Venäjän lavan useampana päivänä. Professori Kaisa Häkkinen, rauhanneuvotteluista, joista palatessaan Agricola me- dosentti Terttu Lempiäinen sekä ylipuutarhuri Arno nehtyi. Valtioneuvos Riitta Uosukainen puolestaan Kasvi olivat Turussa haastateltavina ja kommentoivat haastatteli professori Simo Heinistä Mikael Agricola yrttipohjaisten ruokien valmistusta. Suomen Keittiö- – elämä ja teokset -kirjasta. mestarien tuore puheenjohtaja Kai Järnström valmisti Pääsihteeri Ossi Tuusvuoren juontama Agricolaa herkullisia yrttipohjaisia ruokia ja baarimestari Riku populaaristi -lavashow käynnistyi perjantaina 26.10., Hailio juhlavuoden drinkkejä. Myös Helsingin Viini, ja ohjelman avasi Euroopan komission käännöstoimen ruoka & hyvä elämä -tapahtuman lavaohjelma sujui

Juhlavuoden kiertonäyttelyn Agricola 2007 Kirkkopäivillä avajaiset Kansalliskirjastossa Turussa 24.–27.5.2007

6.4. YLE Radio 1: Aristoteleen kantapää | 6.4. YLE TV1: Suomalainen nimistö 1/2 | 6.4. YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 1/3 | 7.4. YLE Radio 1: Aristoteleen kantapää | 9.4. Agricolan yrttikirja | 9.4. Juhlalounas Turun kaupungintalossa, Turku | 9.4. Agricola-museo – juhlavuoden näyttely, Pernaja | 9.4. Agricola-polku, Pernaja | 9.4. YLE TV1 ja Radio 1: Juhla- jumalanpalveluksen televisiointi ja radiointi | 9.4. Juhlajumalanpalvelus Turun tuomiokirkossa, Turku | 9.4. YLE TV1: Agricolan kaavussa 3/3 | 9.4. Agricola 2007 -pääjuhla Turun konserttitalossa, Turku | 9.4. Agricolan ajan musiikkia | 9.4. Mikael Agricolan kuolinmessu Kuopion tuomiokirkossa | 9.4. YLE Radio 1: Kertokaa sanoista | 9.4. YLE Radio 1: Kalenda- rium, 12 opetusrunoa Agricolan Rucouskiriasta, Laulu-Miehet | 10.4. Mikael Agricolan Abckiria. Kriittinen editio. Toimittanut Kaisa Häkkinen (SKS 2007) | 10.4. Agricolan juhlavuoden kirjanäyttely yliopiston pääkirjastossa, Turku | 10.4. Mikael Agricola -näyttely | 10.4. YLE Kulmilla Agricolan hengessä, Turku | 10.4. YLE Radio 1: Arjen Agricola | 10.4. Agricolan päivän juhlallisuudet Pernajassa | 10.4. Agricola och bibelöversättning -luento Åbo Akademissa | 11.4. Paperiteatterinäytelmä Argicola, Taivassalo | 11.4. SENIORIklubi – Mikael Agricolan kirjallinen elämäntyö ja sen merkitys, Turku | 12.4. Agricola-aiheinen seminaari Valkeakoski-opistolla | 12.4. Agricola-luento Maariassa | 13.4. Agricola ja hänen aikansa, Jyväskylä | 13.4. Agricola 2007 -juhlaseminaari, Helsinki | 13.4. YLE TV1: Suomalainen nimistö 2/2 | 13.4. YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 2/3 | 14.4. Iloidze Suomen maa tähdhen laupjan lahjan – Agricolan juhlavuoden konsertti Kansallismuseossa, Helsinki | 16.4. YLE Teema ja YLE TV1: Agricola ja kieli 1/2 | 16.4. YLE Radio 1: Agricolan rukouskirjan rukouksia iltahartaudessa | 17.4. Mikael Agricola -nukketeatteriesitys, Turku | 17.4. YLE Radio 1: Arjen Agricola | 17.4. Det ﬁnska skriftspråkets fader -luento Åbo Akademissa, Turku | 18.4. Agricola SKS:n kirjatalossa, Helsinki | 18.4. Studia generalia -luentosarja, Turun linna. Arkeologit Agricolan jalanjäljillä. Elämä 1500-luvun Turussa, Viipurissa ja Pernajassa, Turku | 19.4. Agrico- 65 leppoisissa ja samoissa merkeissä vaikkakin asiantunti- Agricola 2007 -osasto sai Helsingissä kunnian olla >>>> Turun kirjamessujen Agricola-lavalla seurasi Mikael (Niilo Rantala) tapahtumia; lavalla joista haastateltavana oli vain Terttu Lempiäinen. Tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailun koh- seurana Mitalitaiteen Killan edustaja Mauno Juhlavuoden ilme sai messuilla runsaasti kehuja. teena messujen avajaistunnelmissa 25.10. Presidentti Honkanen ja juontajana toiminut pääsihteeri Kirjamessujen osastoilla yleisöllä oli mahdollista tavata viipyi osastolla pidemmän aikaa tutustuen Suomen Ossi Tuusvuori. Kuvat 2–3: Helsingin kirjames- muun muassa lavaohjelmista tuttuja Agricola-asian- Kirjainstituutin ja Kansalliskirjaston näyttelyihin sekä sujen Agricola 2007 -osastolla oli mahdollisuus tutustua juhlavuoden monipuoliseen satoon. tuntijoita. Osastoilta löytyi Kansalliskirjaston Agricola keskustellen paikallaolijoiden kanssa. Presidentti toimi Osastolla vieraili myös Tasavallan presidentti 2007 -juhlavuoden valtakunnallinen kiertonäyttely juhlavuoden suojelijana. Tarja Halonen. Juhlavuoden sihteeristöä Mikael Agricola sekä Suomen Kirjainstituutin Kirja Sekä Turun että Helsingin messuilla messujen avustivat osastolla mm. Mari Virtanen (kuva 4) ja Terttu Lempiäinen. kotona ja kylillä -kiertonäyttely. Osastolla saattoi tör- tuloaulaan oli järjestetty postin Agricola-aiheinen mätä myös Mikael Agricolaan, joka lauloi ja kertoi erikoisleimaus ja osastolla myytiin juhlavuoden posti- elämästään kuulijoille. Esillä olivat muun muas sa merkkejä. juhlavuoden raha, kuvanveistäjä Pirkko Viitasalon Agricola-bussina toimiva Turun kirjastoauto hu- suunnittelema juhlavuoden mitali, Hermann’s Oy:n rautti Turun messuille viikonlopuksi ja bussissa esitet- suunnittelema lasinen Agricola 2007 -viiri ja juhlavuo- tiin useampana näytöksenä Marionettiteatteri Mundon den runsas kirjallinen tuotanto. näytelmä Oma mieli, oma kieli. Agricola-ilmapalloja Turun ruokamessuosastolla Terttu Lempiäinen, jaettiin bussin läheisyydestä ja etenkin Mundon näy- Kaisa Häkkinen ja Arno Kasvi päivystivät ja esittelivät töksien jälkeen saattoi seurata iloisten ilmapallojen ja oikeita yrttejä kiinnostuneille. Iso joukko kokkihat- lasten vanaa aina muihin messuhalleihin asti. Ilmapal- tuisia Turun Keittiömestareita valmisti yrttipohjaisia lojen jakelusta huolehtivat Klassikon koulun reippaat salaatteja sekä Agricola-salaatinkastiketta. LounaFood yhdeksäsluokkalaiset. kertoi myös toiminnastaan. Helsingissä Terttu Lem- piäinen kertoi yrteistä kirjamessuosaston yhteydessä.

Kyrönniemen ja Viipurin Agricola-muistojuhla 9.6.2007

lasta Aku Ankkaan, Helsinki | 20.4. YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 3/3 | 21.4. Suomennoskirjallisuuden historia (SKS) julkistetaan Jyväskylän kirjamessuilla | 22.4. Aikamme agricolat – Raamattusunnuntai | 23.4. YLE Teema ja YLE TV1: Agricola ja kieli 2/2 | 24.4. YLE Radio 1: Arjen Agricola | 24.4. Biskopen som drog till Moskva – Mikael Agricola som Gustav Vasas fredsapostel -luento Åbo Akademissa, Turku | 27.4. Mikael Agricola – kuvasta sanaksi, sanasta kuvaksi-teemanäyttely, Turku | 1.5. YLE Radio 1: Arjen Agricola | 2.5. SENIORIklubi – Agricola ja kirkon uudistus, Turku | 10.5. Oppe nyt wanha ia noori – Agricola-juhlavuoden matinea | 11.5. ”Pitkä keskiaika” – Mikael Agricolan aika -seminaari, Helsinki | 15.5. YLE Radio 1: Arjen Agricola | 22.5. YLE Radio 1: Arjen Agricola | 24.5. Turun ﬁlharmoninen orkesteri esittää, Turku | 25.5. Kirkkopäivät, Turku | 25.5. Agricola-näyttely, Turku | 25.5. Sanojen mittainen mies – Agricola-näyttely, Turku | 25.5. Mikael Agricola – kuvasta sanaksi, sanasta kuvaksi, Turku | 25.5. Kylvön juhla, Turku | 26.5. Kirkkopäiväseminaari Mi- kael Agricola – yksinkertaisen uskon opettaja, Turku | 26.5. Agricola-näyttely, Turku | 26.5. Sanojen mittainen mies – Agricola-näyttely, Turku | 26.5. Mikael Agricola – kuvasta sanaksi, sanasta kuvaksi, Turku | 26.5. Agricola-rata, Turku | 26.5. Mikael Agricola ja hänen seuraajansa, Turku | 26.5. Agricola-rata, Turku | 27.5. Agricola-juhlamessu, Turku | 27.5. Sano- jen mittainen mies – Agricola-näyttely, Turku | 27.5. Mikael Agricola – kuvasta sanaksi, sanasta kuvaksi, Turku | 29.5. YLE Radio 1: Arjen Agricola | 5.6. YLE Radio 1: Arjen Agricola | 8.6. Agricola-seminaari Viipurissa | 9.6. Suomalais-venäläinen Agricolan muistojuhla Viipurissa | 12.6. Naantalin Musiikkijuhlat: Agricola-teemakonsertti | 26.6. Paraisten Urkupäivil- lä Agricolan aikaista musiikkia | 28.6. Agricola kävi meillä -juhlaseminaari Savonlinnassa | 1.7. Agricola Askalassa | 6.7. Kirjallisuuden juhla | 6.7. Runoja ja muuta sanaa murteilla – sekä säveliä Agricolan juhlavuonna | 20.7. Mikael Agricola -näyttely Porissa | 20.7. Kielen päällä – keskustelu kielestä Porissa SuomiAreenalla | 1.8. YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 1/3 67 Oheistuotteita myynnissä. Oheistuotteita myy- Suomen kielen kaunein sana -kilpailuun osal- tiin messuilla runsaasti. Esimerkiksi suurta suosiota listuttiin ahkerasti. Ajoittain osastolla vallitsi harras saavuttanut Kielipoliisi-paita löysi tiensä monen kie- äänestystunnelma: keskittynyttä pohdintaa sekä salais- lenharrastajan joulupukinkonttiin. Myös juhlavuoden ten äänestyslipukkeiden nopeita tiputuksia uurnaan. virallisen oheistuotteiden suunnittelijan, Vitidesignin Mielenkiintoisia keskusteluja heräsi kilpailuun osallis- Mari Virtasen tuotteet vetosivat kielestä, historiasta tumisen tiimoilta muun muassa oikeakielisyydestä sekä ja Agricolasta kiinnostuneisiin kävijöihin. Hauskoja siitä, mikä lopulta tekee sanasta kauniin. mustia, keskiajasta vaikutteita saaneita samettihattuja Inspiraatiota sanan valitsemiseen saattoi etsiä saattoikin nähdä useiden messuvieraiden asusteina. Lingsoftin Agricola tunnissa -mobiilisanakirjoista, joita jaettiin messuilla. Agricolan sanat ilahduttivat lukijoita Sanasista kaunein yllätyksellisyydellään. Suosikkisanoja tuntuivat olevan muun muassa paratiisia tarkoittava ’lustitarha’ sekä Suomen kielen kaunein sana -kilpailu polkaistiin pelikaanin varhainen edeltäjä ’ruohonpäristäjä’. käyntiin Turun kirjamessujen avajaistunnelmissa. Kau- neinta sanaa saattoi ehdottaa molemmilla messuilla Juhlavuosi huipentui Liedon Vanhalinnassa kaikilla Agricola-juhlavuoden osastoilla sekä juhla- 12.12.2007 pidettyyn päätösseminaariin ja vuoden verkkosivuilla. Klassikon koulun oppilaat sekä juhlaan Turun Riennon koripalloilijatytöt jakelivat Turussa kilpailukuponkeja ja kannustivat messukävijöitä osal- Mikael Agricolan juhlavuoden päätösseminaari listumaan kilpailuun. ”Agricolan juhlavuoden anti ja perintö” pidettiin Lie- don Vanhalinnassa 12.12.2007. Päivä huipentui Eku-

Agricola 2007 Porin Agricola 2007 Musapiknikissä Kupittaan SuomiAreenassa 20.–21.7.2007 puistossa 12.8.2007

Suuren suosion saavuttanut Suomen kielen asiantuntija Kaisa Häkkinen, runoi- sanamuunnoksen jalopeurukaisen, joka kielen kaunein sana -kilpailu päättyi 25.11. lija Heli Laaksonen sekä kulttuuri- ja ur- tarkoittaa leijonanpentua. Heli Laaksosta Kilpailussa annettiin yhteensä 3 837 ääntä heiluministeri Stefan Wallin. Kilpailun tuo- puolestaan miellyttivät muun muassa peh- ja ehdotettiin 1 418 eri sanaa Suomen maristo kokoontui Helsingissä Eduskunta- meän pyöreä mummu ja murresana munt. kielen kauneimmaksi sanaksi. Äänestäjät talolla maanantaina 3.12.2007 julistamaan Ehdotettujen sanojen määrää pidettiin olivat eri puolilta Suomea. Eniten ääniä sai voittajasanan, kertomaan omat suosikkinsa ilahduttavana. kuten aiemmissakin vastaavissa Suomessa sekä pohtimaan kilpailun antia. Taustaltaan Suomen kielen kaunein sana -kilpailun ja muualla Euroopassa toteutetuissa ää- monipuolinen tuomaristo edusti niin mur- tavoitteena oli juhlavuoden huipennuksen nestyksissä sana ’äiti’. Suosituimmat kym- resanoja, kaksikielisyyttä kuin kielentutki- ohella muistuttaa suomen kielen merki- menen sanaa ovat järjestyksessä äiti (367), mustakin. Myös tuomareiden syntymäpai- tyksestä ja saada äänestäjät miettimään sen rakkaus (271), rakas (152), kiitos (75), kat kattoivat koko Suomen. sanojen sisältöä ja kauneutta. Vilkkaan lumi (55), kaunis (39), kulta (38), usva Tuomarit pohdiskelivat muun muassa kilpailuun osallistumisen perusteella voi- (32), aamu (29) ja koti (27). sitä, mikä tekee sanasta kauniin. Tärkeim- daankin todeta kielen olevan suomalaisille Mikael Agricolan juhlavuoden ”Sana- miksi syiksi kilpailun pohjalta mainittiin edelleen tärkeä asia ja identiteetin perusta. sista kaunein” -kilpailu käynnistyi Turun sanan merkitys, henkilökohtainen suhde Kilpailun tulosten julkistamisella itsenäi- kansainvälisillä kirjamessuilla 5.10.2007. sanaan sekä sanan sointuvuus ja pehmeys. syyspäivän aattona haluttiin myös onnitella Äänestää saattoi niin kupongilla, tekstivies- Äiti-sanassa korostuu sen merkitys, jota 90-vuotiasta Suomea. tillä kuin juhlavuoden verkkosivuillakin. pidettiinkin äänestyksen tärkeimpänä kri- Kilpailun tulokset julkistettiin viralli- Äänestyspisteitä oli syksyn kuluessa Turun teerinä. Suosikkivokaaliksi paljastui u- ja sesti Yleisradion aamutelevision lähetykses- kirjamessuilla, Helsingin kirjamessuilla, -konsonantiksi l-kirjain. Kulttuuriministeri sä itsenäisyyspäivän aattona 5.12. Sanakir- Turun yliopistolla, Turun kaupungin pää- Stefan Wallin nimesi suosikkisanoikseen ja-ohjelman jälkeen klo 7.48. Lähetyksessä kirjastossa sekä erinäisissä tapahtumissa. hauskan suppilovahveron sekä sympaatti- esiintyivät juhlavuoden pääsihteeri Ossi Kilpailuraatiin kuuluivat Turun yliopis- sen siilin, professori Häkkinen menevän Tuusvuori ja toimittaja Umayya Abu- ton suomen kielen professori ja Agricolan kuulalaakerin sekä itse Mikael Agricolan Hannah. Agricola 2007 Helsingin kirjamessuilla ja Juhlavuoden mitalin 1. kappale luovutetaan Ruoka&Viini&Hyvä Olo -messuilla 25.-28.10.2007 tasavallan presidentti Tarja Haloselle 30.11.2007

| 4.8. Lohtajan XXIX Kirkkomusiikkijuhlat: Agricola-juhlaseminaari ja alkuperäismessu | 5.8. Agricola-päivä Heurekassa Vantaalla | 7.8. YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 1/3 | 8.8. YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 2/3 | 12.8. Musapiknik ja Agricola, Turku | 12.8. Agricola-näytelmä ”Mikael Agricola ja Ruskon väki” | 14.8. YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 2/3 | 15.8. YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 3/3 | 21.8. YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 3/3 | 22.8. Armon laakson aarre – näytelmä Mikael Agricolasta ja Naantalin luostarista, Turku | 25.8. Armon laakson aarre – näytelmä Mikael Agricolasta ja Naantalin luostarista, Turku | 4.9. Radio YleX: Paraskin puhuja | 5.9. Agricola juhlavuoden luento Porissa | 6.9. Vanhan kirjakielen päivät -seminaari, Helsinki | 9.9. Simo Heininen puhuu Kuolemajärvi-juhlassa Turussa | 10.9. Mikael Agricola – sanojensa mittainen mies -näyttelyn viimeinen viikko, Turku | 11.9. Radio YleX: Paraskin puhuja | 18.9. Radio YleX: Paraskin puhuja | 19.9. Agricola juhlavuoden luento Porissa | 22.9. Mikael-näytelmä | 25.9. Radio YleX: Paraskin puhuja | 25.9. Tallinnan piispa Christian Agricola -esitelmä Tallinnan tuomiokirkossa | 26.9. Kieli-iloittelua kirjastossa, Turku | 26.9. Euroopan kielten päivän teemaseminaari, Turku | 29.9. Mikael Agricolan poika -esitelmätilaisuus, Turku | 30.9. Agricola juhlamessu Keski-Porin kirkossa | 1.10. Kansainvälinen kääntäjienpäivä, Helsinki | 2.10. Radio YleX: Paraskin puhuja | 3.10. Agricola juhlavuoden luento Porissa | 4.10. Anna Perälä: Mikael Agricolan teosten painoasu ja kuvitus (SKS 2007) | 4.10. Studia Generalia 2007. Agricolan juhlavuoden luentosarja Helsingin yliopistolla, Helsinki | 5.10. Agricola 2007 Turun kirja- ja ruokamessuilla 5.–7.10., Turku | 6.10. Armon laakson aarre – näytelmä Mikael Agricolasta ja Naantalin luostarista, Turku | 10.10. Agricolan pojat ja tyttäret – hiirimäisiä kirjakohtauksia Lallista Laaksoseen | 11.10. Studia Generalia 2007. Agricolan juhlavuoden luentosarja Helsingin yliopistolla, Helsinki | 12.10. Vokaaliyhtye Incanton Agricolan juhlavuoden konsertti Vantaan Pyhän Laurin kirkossa | 13.10. Valtakunnalliset opaskoulutuspäivät Turussa | 14.10. Hyväntekeväisyyskon- 69 meeninen joulu Suomen Turussa -tilaisuuteen Turun pohdittiin nyt ja tulevaisuudessa ja kuultiin Euroopan tuomiokirkossa sekä juhlapäivälliseen Liedon Vanha- unionin mukanaan tuomista haasteista. Kielen vuosi- linnassa. Juhlavuoden kunniavieraana päivällisillä oli kymmen -hanke tulee jatkamaan juhlavuoden viitoit- perinteisen rauhanviestin tuojanakin toiminut Viron tamalla polulla. Myös Mikael Agricola -seuran roolin pääministeri Andrus Ansip. toivottiin vahvistuvan ja pitävän juhlavuoden perintöä yllä. Juhlavuodesta on myös suunnitteilla kokoava Agricolan juhlavuoden anti ja perintö julkaisu. -seminaarissa runsaasti puhujia Pääministeri Ansip illallisen kunniavieras Juhlavuoden päätösseminaarin yleisö sai nauttia monipuolisista esityksistä jopa 22 puhujan verran. Kai- Ekumeeninen joulu Suomen Turussa -tilaisuu- ken kaikkiaan juhlavuoden todettiin onnistuneen hy- den jälkeen juhlavuoden valtuuskunta tarjosi Liedon vin ja tavoittaneen kansan. Etenkin kouluissa ja seura- Vanhalinnassa yhdessä Turun yliopiston sekä Turun kunnissa vuosi näkyi kiitettävästi. Museoiden ja näyt- Yliopistosäätiön kanssa lämminhenkisen juhlaillallisen. telyiden avulla saavutettiin kansainvälistä huomiota. Paikalla Turun yliopiston rehtorin Keijo Virtasen isän- Agricola-aiheinen tutkimus laajentui vuoden aikana yli nöimässä kutsuvierastilaisuudessa olivat muun muassa laitosrajojen, ja tuloksena oli runsaasti monitieteellisiä juhlavuoden valtuuskunnan sekä työryhmän jäsenet, tutkimuksia sekä julkaisuja Agricolan ajasta. Laajem- asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita sekä Turun mat kansanrivit juhlavuosi tavoitti etenkin Yleisradion kaupungin ja kirkkokuntien johtoa. antaman näkyvyyden kautta. Pääministeri Andrus Ansip muistutti tervehdyspu- Seminaarin iltapäivän osiossa keskityttiin juhlavuo- heessaan Suomen ja Viron yhteisestä historiasta; Mi- den perinnön turvaamiseen. Suomen kielen asemaa

Sanasista kaunein -kilpailun tulokset julkistetaan 5.12.2007

sertti | 14.10. Raamattu – maailman luetuin kirja -näyttelyn hyväksi, Turku | 15.10. Agricolan juhlavuoden seminaari Riiassa | 16.10. Jumalanpalveluselämän neuvottelupäivät Oulussa | 17.10. Agricola juhlavuoden luento Porissa | 18.10. Studia Generalia 2007. Agricolan juhlavuoden luentosarja Helsingin yliopistolla, Helsinki | 18.10. Kenen kirja? Exlibristaidetta! Aboa Vetus & Ars Nova -museossa, Turku | 19.10. Kirkollinen jatkuvuus Mikael Agricolan elämäntyössä, Turku | 19.10. Ekumenia, Agricola ja kuvataiteet, Turku | 21.10. Vokaaliyhtye Incanton Agricolan juhlavuoden konsertti Kymin kirkossa Kotkassa | 23.10. Raamattu – maailman luetuin kirja -näyttely 23.–26.10.2007, Turku | 25.10. Agricola 2007 Helsingin kirjamessuilla 25.–28.10.2007, Helsinki | 25.10. Studia Generalia 2007. Agricolan juhlavuoden luentosarja Helsingin yliopistolla, Helsinki | 26.10. Mika- el-näytelmä | 28.10. Uskonpuhdistuksen muistopäivä | 28.10. Joka-aikainen messu ja kinkerit, Helsinki | 28.10. Tv-jumalanpalvelus Kurikasta | 28.10. Pimiän aian Pirot Teu- valla | 1.11. Kirja, kirkko ja kulttuuri -luentosarja Jyväskylässä | 1.11. Studia Generalia 2007. Agricolan juhlavuoden luentosarja Helsingin yliopistossa, Helsinki | 12.11. Pohjois- 70 Åbo Akademissa järjestettiin Agricolan juhlavuoden som hade producerats i början av kunniaksi ruotsinkielinen studia generalia -luentosarja, jossa 1500-talets humanism. esiteltiin Agricolaa Raamatun kääntäjänä, suomen kirjakielen * Professor Antti Laato, Åbo isänä sekä rauhanneuvottelijana. Agricola loi suomen kirjakie- Akademi Biskopen som drog till Moskva len perustan, mutta alun perin Pernajan pojan oma äidinkieli – Mikael Agricola som Gustav lienee ollut ruotsi. Det finska skriftspråkets fader Vasas fredsapostel

AGRICOLA – 450 ÅR Mikael Agricolas skriftliga pro- Rysslands gamla strävan att nå dåligt känd är fredsförhandlarens duktion omfattar nio finskspråkiga Östersjön utvecklar sig i mitten av Mikael Agricola – en storman i och diplomatens. Det arbete som böcker, bland vilka Nya testamentet 1550-talet till öppen konflikt med Finlands historia Agricola på sin tid utförde påverkar var viktigast. Nästan allt vad han Sverige. I försök att få till stånd ännu såväl det finska språket, den publicerade var direkta översättnin- en fred beger sig en delegation till Det är 450 år sedan Mikael finska litteraturen, det kyrkliga livet gar av religiös litteratur. Han hade Moskva vintern 1556/57. Några Agricola dog (9.4.1557) och med som samhället. flera källtexter på olika språk till av rikets yppersta män deltar, dä- anledning av detta jubileumsår sitt förfogande, och eftersom över- ribland Åbobiskopen Mikael Agri- arrangerar Öppna universitetet vid Agricola som bibelöversättare sättandet gick till mycket troget ord cola. Gruppen når sitt syfte, men Åbo Akademi ett Akademicafé som för ord, så kom det finska skriftsprå- Agricola får aldrig njuta frukterna behandlar hans liv och gärning. Mikael Agricola översatte hela ket att skilja sig betydligt från det av sitt arbete. I anförandet av FM Mikael Agricola var en mångsidig Nya Testamentet (1548) men också dåtida finska talspråket. Det finns Rolf Enander belyses Agricolas humanist, lärd teolog och begåvad en hel del av gammaltestamentliga gott om ord och konstruktioner i fredssträvanden i sitt historiska sam- språkmänniska. Han har haft stor texter som användes i liturgin och Agricolas verk som är helt främman- manhang. betydelse för bildningen och sam- i kyrkans böneliv. Agricola blev de för den genuina finskan. * FM Rolf Enander, doktorand hället i Finland. Till en början fäste påverkad av Luthers reformation. Mikael Agricola föddes i Pernå, vid Åbo Akademi man i synnerhet uppmärksamhet Han studerade i Wittenberg 1536– som var och är en svenskspråkig ort. på hans arbete som reformator och 1539 och träffade där både Luther Hur är det möjligt att Agricola ändå Arrangörer: Öppna universitetet förnyare av det finska kyrkolivet. och Melanchthon. I sina översätt- kunde översätta texter till finska? vid Åbo Akademi i samarbete med Senare började man också visa ningar av bibliska texter använde Vilket var hans modersmål, svenska Teologiska fakulteten uppskattning för hans enastående han Vulgata (den latinska översätt- eller finska? Och hur har svenskan arbete som skapare av det finska ningen av kyrkofadern Hierony- påverkat hans översättningar? skriftspråket och den finskspråkiga mus) men också nya textutgåvor till * Professor Kaisa Häkkinen, litteraturen. En tredje roll som Ag- det grekiska Nya Testamentet och Åbo universitet ricola innehade och som ännu är det hebreiska Gamla Testamentet

71 kael Agricolan poika Kristian nimitettiin vuonna 1583 Tallinnan ja Haapsalun piispaksi. Asema pienenä maa- na, jolla on ”pieni” kieli on myös molemmille maille Ansipin mukaan tuttu. Ansipille ojennettiin päivällisen yhteydessä lasinen Agricola 2007 -viiri sekä Agricolan juhlavuoden mitali kunniakirjoineen. Mitalin ja kunniakirjan saivat sa- massa tilaisuudessa myös Turun ja Suomen arkkipiispa Jukka Paarma, Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo sekä Helsingin Saalemseurakunnan johtaja ja Suo- men Helluntaikirkon hallituksen puheenjohtaja Klaus Korhonen. Juhlapäivällisten ruokalista oli laadittu maaliskuussa Agricola-teeman pohjalta järjestetyn Turku-menu- reseptikilpailun tuloksia mukaellen. Alkajaisiksi oli tarjolla hehkuvan punainen tervetuliaisdrinkki, joka sekin oli muunnos kilpailuvoittajasta. Nimen juomalle on antanut Agricolan synnyinkylä Torsby Pernajan pitäjästä.

Helsingin yliopiston juhlavuoden studia generalia -luentosarjasta vastasi Harri Westermarck. Tilaisuudet keräsivät Porthanian suuren luento- salin täyteen.

mainen kirjastoviikko 2007 | 13.11. Agricolan pojat ja tyttäret – hiirimäisiä kirjakohtauksia Lallista Laaksoseen | 13.11. Reformaatio. Agricolan juhlavuoden teologinen symposium 13.–14.11.2007, Helsinki | 14.11. Turun tuomiokirkon ja papiston tulot 1541–1542 – Åbo domkyrkas och prästerskaps inkomster 1541–1542. Toimitus Jyrki Knuutila ja Anneli Mäkelä-Alitalo (SKS 2007) | 18.11. Mikael-näytelmä | 19.11. Mikael Agricolan ja Aleksis Kiven teosten kriittiset editiot -seminaari, Turku | 20.11. Suomi ja Viro monikielisessä Euroopassa: haasteita ja mahdollisuuksia -seminaari, Turku | 20.11. Agricolan perilliset yhdenvertaisessa EU-Suomessa. Seminaari kielestä ja kirjallisuudesta, Helsinki | 20.11. Hämäläisjuhla | 25.11. Mikael- näytelmä | 26.11. YLE Teema: Agricolan kaavussa | 5.12. YLE TV1: Suuret suomalaiset – Mikael Agricola | 5.12. YLE TV1: Sanakirja. Nyt 2008 | 2.1.08 YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 1/3 | 3.1.08 YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 2/3 | 4.1.08 YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 3/3 | 6.1.08 Noo-näytelmä Mikael, Helsinki

72 Juhlavuoden päätösseminaarin yhteydessä 12. joulukuuta järjestetylle päivälliselle Liedon Vanhalinnassa osallistui myös Viron pääministeri Andrus Ansip. Kuva 1: Liedon Vanhalinnaa esitellään pääministeri Anspin seurueelle. Kuva 2: Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen (vas.), pääministeri Andrus Ansip, Turun Yliopistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki ja akateemikko Olavi Granö. Kuva 3: Arkkipiispa Paarma vastaanotti hänelle luovutetun Mihail Gorjunovin taulun Agricola ja Luther Wittenbergissä. Kuvassa vas. juhlavuoden valtuuskunnan pysyvä asiantuntija Aleksandr Belov, He- faistos-taideyhdystyksen puheenjohtaja Natalia Sofranova sekä taulua kannattelemassa arkkipiispa Jukka Paarma ja nuorta Mikaelia esittänyt Niilo Rantala.

Juhlavuoden päätöstapahtuma Liedon Vanhalinnassa 12.12.2007 mainen kirjastoviikko 2007 | 13.11. Agricolan pojat ja tyttäret – hiirimäisiä kirjakohtauksia Lallista Laaksoseen | 13.11. Reformaatio. Agricolan juhlavuoden teologinen symposium 13.–14.11.2007, Helsinki | 14.11. Turun tuomiokirkon ja papiston tulot 1541–1542 – Åbo domkyrkas och prästerskaps inkomster 1541–1542. Toimitus Jyrki Knuutila ja Anneli Mäkelä-Alitalo (SKS 2007) | 18.11. Mikael-näytelmä | 19.11. Mikael Agricolan ja Aleksis Kiven teosten kriittiset editiot -seminaari, Turku | 20.11. Suomi ja Viro monikielisessä Euroopassa: haasteita ja mahdollisuuksia -seminaari, Turku | 20.11. Agricolan perilliset yhdenvertaisessa EU-Suomessa. Seminaari kielestä ja kirjallisuudesta, Helsinki | 20.11. Hämäläisjuhla | 25.11. Mikael- näytelmä | 26.11. YLE Teema: Agricolan kaavussa | 5.12. YLE TV1: Suuret suomalaiset – Mikael Agricola | 5.12. YLE TV1: Sanakirja. Nyt 2008 | 2.1.08 YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 1/3 | 3.1.08 YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 2/3 | 4.1.08 YLE Teema: Agricolan jalanjäljillä 3/3 | 6.1.08 Noo-näytelmä Mikael, Helsinki

73 JUHLAVUODEN VIETTO SUOMEN EVANKELIS- LUTERILAISESSA KIRKOSSA

Kirkon jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta Jumalan Kirkon Agricola-työryhmä ja projektisihteeri aijnoan toimivat Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta olcohon kijtos

-yksikössä. Rukouksia Agricolan Rukouskirjasta

Agricolan Rukouskirja 1 Kirkon tiedotuskeskus Kirkon tiedotuskeskus toimi yhteistyössä YLE:n kanssa ja valmisti koulutelevisio-ohjelman ja radion iltahartauksia. Toisena pääsiäispäivänä televisioitiin Kirkon sairaalasielunhoito Agricolan messu Turusta. Agricola näkyi myös KT:n Sairaalasielunhoito-yksikkö lähetti ryhmäkirjeensä uusissa Pysäkki-hartauksissa. KT osallistui kirkon Agri- mukana Rukouksia sairaan puolesta -rukouskortin run- cola-sivujen tuottamiseen. saalle 300 sairaalapapille. Rukouskortteja jaettiin sosiaa- li- ja terveysalan ammattilaisten TERVE-SOS-messuil- Kirkon kasvatus ja nuorisotyö la Oulussa ja Mielenterveysmessuilla Helsingissä. Kasvatus ja nuorisotyö -yksikkö toimi yhteistyössä Opetushallituksen, Luokanopettajaliiton, Historian Kirkon ruotsinkielisen työn keskus ja yhteiskuntaopin opettajien liiton sekä Suomen Kirkon ruotsinkielisen työn keskus valmisteli verk- uskonnonopettajien liiton kanssa ja tuotti kouluille kosivut, rukouskortin ja koulujen aamuhartauksia. päivänavauksia. Ruotsinkielisestä Agricola-työstä vastasivat työalasih- teerit Maria Sten ja Helena Sandberg. Kirkon ulkosuomalaistyö Kirkon ulkosuomalaistyön yksikkö lähetti noin Arkkipiispan kanslia 150 henkilölle tietoja juhlavuodesta, rukouskirjan ja Arkkipiispan kansliassa valmisteltiin mm. arkkipiis- rukouskortit. pan lukuisia esiintymisiä ja matkoja, studia generalia -luentosarjaa ja mitaliasioita.

74 MIKAEL AGRICOLAN PITÄJÄT

Agricola 2007 -juhlavuoden yhteydessä herätettiin kysymys ”Mikael Agricolan pitäjistä”. Niillä ymmärrettiin sellaisia nykyisiä paikkakun- tia, jotka liittyivät suoranaisesti hänen elämäänsä ja toimintaansa. Mitkä nykyiset paikkakunnat ovat olleet ”Agricolan pitäjiä”? Kysymykseen on vaikea vastata, koska vain pieni osa hänen seurakun- taluettelossaan mainituista pitäjästä voidaan todistettavasti liittää hänen elämänvaiheisiinsa ja piispantarkastustoimintaansa. Mikael Agricolan syntymäpitäjä Pernaja, koulukaupunki Viipuri, jatko-opiskelu- ja työ- elämäkaupunki Turku sekä kuolinpaikka Ky- rönniemen kylässä Uudenkirkon (VL) pitäjässä ovat hänen elämänhistoriaansa kuuluvia paik- kakuntia. Agricolan tiedetään piispanapulaisena tehneen 1549 piispantarkastusmatkan Savoon. Siellä hän on ollut ainakin Säämingissä, josta hän lähetti Olavinlinnan (Savonlinna) päällikölle kirjeen. Siinä hän mainitsi Juvan ja erityisesti sen Kuopionniemen (Kuopio). Piispaksi nimityksenä jälkeen Agricola teki 1554 piispantarkastusmat- kat Paraisiin, Nauvoon, Korppooseen, Rymät- tylään, Taivassaloon, Vehmaalle, Lokalahdelle, Lemuun ja Naantaliin. Kesällä 1555 hän tarkasti

Paulus (Paavali) Juustenin antaman tiedon mu- SallaKarttapiirros: Jokela kaan Pohjanmaan seurakuntia, varmasti ainakin Närpiön ja Pöytyän (Varsinais-Suomessa, Agrico- lan aikana Satakunnassa) seurakunnat. Hän vihki Närpiössä myös sen kirkon. Lisäksi Agricolan on

75 otaksuttu käyneen tällä piispantarkastusmatkalla Kooten voi siis todeta, että seuraavat paikka- – Virolahti – Säkkijärvi (Viipurin kappelikunta) Pedersöressä (Pietarsaari perustettiin sen alueelle kunnat ovat todistettavasti liittyneet Agricolan – Viipuri. Tätä tietä hän kulki ainakin rauhan- 1652) ja Kalajoella. elämään, toimintaan ja myös elantoon: Akaa, neuvotteluvaltuuskunnan itinerariumin (mat- ”Mikael Agricolan pitäjiin” voidaan katsoa Eurajoki, Finström, Hammarland, Helsingin kaetappien kuvaus) mukaan 23.11.–10.12.1556. kuuluvan myös ne paikkakunnat, joilta on to- pitäjä (Vantaa), Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaa- Agricola on voinut kulkea Itä-Suomeen distettavasti kerätty verotuloja hänen palkakseen linen, Juva, Kaarina, Kalajoki, Kangasala, Korp- suuntautuneella piispantarkastusmatkallaan koulumestarina, tuomiokapitulin jäsenenä ja poo, Kuopionniemi eli Kuopio, Lappi, Lemland, Sääminkiin joko eteläistä reittiä Viipurin kautta piispana. Verosaatavia on kerätty palkkatulo- eli Lempäälä, Lemu, Lieto, Lohja, Lokalahti, Maa- tai pohjoisempaa reittiä Järvi-Suomen kautta. prebendapitäjistä, joita ovat olleet Laurentiuksen ria, Masku, Messukylä, Mynämäki, Naantali, Mikäli hän käyttänyt jälkimmäistä reittiä, hänen ja Bartholomeuksen prebendat muodostaneet Nauvo, Nousiainen, Olavinlinna eli Savonlinna, on täytynyt kulkea kahta tietä pitkin, nimittäin Kaarina, Lieto, Maaria, Paimio, Parainen, Piik- Orivesi, Paimio, Parainen, Pedersöre, Pernaja, Hämeen Härkätietä Turusta Hämeenlinnaan ja kiö, Rusko, Taivassalo ja Vehmaa. Agricola sai Piikkiö, Pirkkala, Pälkäne, Pöytyä, Raisio, Rau- sieltä edelleen Suurta Savontietä Olavinlinnaan myös kanunginkymmenyksiä Helsingin pitäjästä ma, Rusko, Rymättylä, Saltvik, Sastamala, Sund, (Savonlinna). Agricolan matka lienee tällöin (Vantaa), koulumestarin viljasaatavia Lohjalta ja Sääksmäki, Sääminki, Taivassalo, Turku, Tyrvää, kulkenut Jaakko Teitin 1500-luvun puolivälis- Vihdistä, piispankymmenysosuuksia Finströmistä, Urjala, Uusikirkko (VL), Vehmaa, Vesilahti, sä muistiinmerkitsemää reittiä: Turku – Lieto Hammarlandista, Huittisista, Lemlandista, Rau- Vihti, Viipuri ja Yläne. Tällaisten paikkakun- – Marttila – Somero – Renko – Vanaja (Hä- malta, Saltvikista, Sundista, sekä Ylä-Satakun- tien lukumäärä on 57. Se on 47,5 % Agricolan meenlinna) – Hattula. Sieltä hän lienee jatkanut nasta (Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, 1541–1542 laatimassa seurakuntaluettelossa Hauhon, Padasjoen, Sysmän, Mikkelin ja Juvan Lempäälä, Messukylä, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, ilmoitetuista Suomen seura- ja anneksikunnista, kautta Sääminkiin sekä sieltä edelleen Juvalle ja Sastamala, Sääksmäki, Tyrvää, Urjala ja Vesi- joiden lukumäärä oli yhteensä 120. Kuopionniemelle. lahti). Hänelle kerättiin lisäksi henkilökohtaisia Mainittujen ”Agricolan pitäjien” joukkoon Otaksumaa puoltaa kaksi seikkaa. Ensiksi, kymmenysläänityksiä Halikosta, Kaarinasta, voidaan vielä lisätä sellaiset paikkakunnat, joi- Agricola lahjoitti Padasjoen kirkolle 1548 pai- Paraisilta, Paimiosta, Piikkiöstä ja Sauvosta sekä den alueella Agricolan voi otaksua liikkuneen nattamansa Uuden testamentin suomennoksen Maskun kihlakunnasta (Korppoo, Lemu, Masku, elämänsä aikana ja erityisesti piispantarkastuksia 1549. Toiseksi, matkan varrella Hirvensalmella Maaria, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Raisio pitäessään. Hänen voi olettaa käyttäneen Suurta on ollut piispa Maunu Tavastin perustama ja Rymättylä) ja Ylä-Satakunnasta. Agricola sai Rantatietä (Kuninkaantie) matkustaessaan Turus- 1442 perustama Vahvajärven eli Juuritaipaleen lisäksi nokkaverovoin kotipitäjästään Pernajasta. ta Viipuriin ja takaisin. 1500-luvulla parannettu piispanmajatalo. Paluumatka Säämingistä olisi Agricolan työtehtäviin kuului 1552 edelleen keskiaikainen, Kustaa Vaasankin käyttämä tie voinut tapahtua Jääsken, Lappeen ja Muolaan Ala-Satakunnan ja Vehmaan kihlakuntien välisen kulki seuraavien kirkkopitäjien kautta: Turku kautta Viipuriin sekä sieltä edelleen Suurta rajan tarkistus ja rajariitojen selvitys. Tämän ra- – Kaarina – Piikkiö – Paimio – Halikko – Perniö Rantatietä pitkin takaisin Turkuun. Perusteluna jankäynnin yhteydessä hän on oleskellut Euran, – Tenhola – Pohja – Karjaa – joko Siuntio (vaih- otaksumalle reitistä Säämingistä Viipuriin voi Lapin, Pöytän ja Yläneen alueilla, jotka kuuluvat toehtoinen reitti I) tai Inkoo (vaihtoehtoinen esittää, että Agricolan täytyi piispanapulaisena siis tästä näkökulmasta ”Agricolan pitäjien” reitti II) – Kirkkonummi – Espoo – Vantaa – Si- tutustua itärajaan. Tässä yhteydessä hän olisi joukkoon. poo – Porvoo – Pernaja – Pyhtää – Vehkalahti vielä voinut käydä samasta syystä Karjalankan-

76 naksella Kaukjärvellä, Kivennavalla, Käkisalmella jatkui Uudenkirkon pitäjään, jossa Agricola siis Knuutila, Jyrki: Selvitys Turun tuomiokirkon ja ja Uudellakirkolla (VL). kuoli 9.4.1557 Kyrönniemen kylässä. sen papiston tuloista 1541–1542. Åbo domkyrkans Pöytyälle ja Pohjanmaalle suuntautuneel- Edellä mainittujen historiallisesti todistet- och dess prästerskaps inkomster 1541–1542. – Mikael la piispantarkastusmatkallaan Agricola lienee tavien ”Agricola pitäjien” lisäksi on siis vielä 44 Agricola: Jttm J Tesse Her eﬀtrskrefne Register. Turun tuomiokirkon ja papiston tulot 1541–1542. Åbo kulkenut ensin Turusta Pöytyälle ja sieltä edel- (36,6 % kaikista Agricolan seurakuntaluettelossa domkyrkas och prästerskaps inkomster 1541–1542. leen Sant Henrikin tietä seuraten reittiä: Yläne mainituista 120 seura- ja anneksikunnasta) Jyrki Knuutila ja Anneli Mäkelä-Alitalo. SKST 1129. – Säkylä – Köyliö – Kokemäki. Sieltä hän on paikkakuntaa, joissa Agricola on saattanut lii- Helsinki 2007. S. 12–73; Seurakunnat Suomessa Ag- saattanut jatkaa Ulvilan kautta Pohjanmaalle. kenneyhteyksien tai muiden syiden takia käydä ricolan seurakuntaluettelon 1542 mukaan, Agricolan Tällöin hän lienee käyttänyt rannikkoa pitkin tai oleskella. Nämä paikkakunnat ovat Espoo, elämään, toimintaan ja elantoon liittyneet pitäjät. kulkevia tieuria kulkien kirkolta kirkolle. Ag- Halikko, Hattula, Hauho, Hirvensalmi, Ii, – Suomen historian kartasto. Jyväskylä 2007. S. 136. ricola olisi tällöin aloittanut Lapväärtistä sekä Inkoo, Jääski, Kaarlela, Karjaa, Kaukjärvi, Ke- Pirinen, Kauko: Turun tuomiokapituli keskiajan jatkanut sieltä Närpiön, Korsnäsin, Mustasaaren, minmaa, Kirkkonummi, Kivennapa, Kokemäki, lopulla. Diss. SKHST 58. Forssa 1956; Turun tuomio- Vöyrin, Pedersören, Kaarlelan ja Lohtajan kautta Korsnäs, Käkisalmi, Köyliö, Lappee, Lapväärtti, kapituli uskonpuhdistuksen murroksessa. SKHST 62. Kalajoelle. Koska Kemin(maan) kirkko valmistui Liminka, Lohtaja, Marttila, Mikkeli, Muolaa, Helsinki 1962. 1551–1553, Agricola olisi vuoden 1555 piispan- Mustasaari, Närpiö, Padasjoki, Pohja, Porvoo, Tarkiainen, Kari & Tarkiainen, Viljo: Mikael Agri- cola. Suomen uskonpuhdistaja. Keuruu 1985. tarkastusmatkallaan saattanut jatkaa matkaansa Pyhtää, Renko, Salo(inen), Sipoo, Siuntio, So- Tarkiainen, Kari: Ruotsin ja Venäjän rauhanneu- Kalajoelta Salo(ise)n (Raahe), Limingan ja Iin mero, Sysmä, Säkylä, Tenhola, Ulvila, Vanaja vottelut 1557. Mikael Agricola Ruotsin lähetystön kautta Keminmaalle vihkimään sen kirkon. (Hämeenlinna), Vehkalahti, Virolahti ja Vöyri. jäsenenä. SKST 1104. Helsinki 2007. Kemi saattoi olla myös tuottoisena lohijokena Yhteen laskien ”Agricolan pitäjien” määrä vaivanarvoinen matkakohde taloudellisesti tiuk- on siis 101, joka on 84,1 % kaikista 1540-luvun — Jyrki Knuutila kana aikana. alussa olemassa olleista seura- ja anneksikunnista Ruotsin lähetystön itinerarium kertoo, että Agricolan seurakuntaluettelon mukaan. Agricola matkusti muun rauhanneuvotteluvaltuuskunnan mukana 16.–17.1.1557 Viipurista Kirjallisuutta Muolaan ja sieltä Käkisalmen Sakkolan kautta Kivennavan Metsäkylään. Valtuuskunta ylitti Mikael Agricola: Jttm J Tesse Her eﬀtrskrefne Regis- ter. Turun tuomiokirkon ja papiston tulot 1541–1542. rajan 18.1.1557, jonka jälkeen se siirtyi Revon- Åbo domkyrkas och prästerskaps inkomster 1541–1542. niemen ja Hepojärven kautta Pähkinälinnaan ja Jyrki Knuutila ja Anneli Mäkelä-Alitalo. SKST 1129. sieltä edelleen Novgorodia kohti. Matka sinne Helsinki 2007. kesti rajalta kahdeksan päivää. Kun Agricola Heininen, Simo: Mikael Agricola. Elämä ja teokset. palasi muun rauhanneuvotteluvaltuuskunnan Helsinki 2007. mukana Venäjältä, hän ylitti rajan 8.4.1557 Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot. Kivennavan seurakunnan alueella. Sieltä matka SKST 1117. Helsinki 2007.

77 Valmisteltu aineisto kristityn kilvoitukseen. Rukoukset nostavat esiin rik- Kirkon Agricola-työryhmä tuotti tai tilasi seura- kaan ja syvällisen rukousperinteen lähes viidensadan kuntien ja koulujen käyttöön aineistoja juhlavuoden vuoden takaa. viettämistä varten. Kirjasta lähetettiin näytekappaleet kotimaisiin ja ulkosuomalaisiin seurakuntiin sekä hiippakuntiin. Messu Kirjan edullinen hinta (3,20 €) edesauttoi kysyntää, Seurakuntien käyttöön tuotettiin Agricolan Messu joten sitä painettiin yhteensä 27 500 kappaletta. Ul- eli Herran echtolinen vuodelta 1549. Agricolan juma- kosuomalaisiin seurakuntiin rukouskirjoja ja -kortteja lanpalvelusjärjestyksen kielen muokkasi nykyluettavaan tilattiin Kanadasta Thaimaahan asti, eniten Ruotsiin ja asuun professori Kaisa Häkkinen. Professori Erkki Saksaan. Tuppurainen toimitti gregoriaanisen sävelmistön jo- Kirkkohallitus lahjoitti noin 700 rukouskirjaa kaiselle kaavalle ja pääsiäisajan kaavalle. Aineisto oli Jumalan aijnoan olcohon kijtos kirjastojen kokoelmiin. seurakuntien vapaasti käytettävissä niiden suunnitel- Kirjaa ei myyty kirjakaupoissa. Juhlavuoden lopussa lessa ja toteuttaessa Agricolan messun mukaisia juma- lanpalveluksia. Messu julkaistiin pdf- ja doc-versioina juhlavuoden sivuilla.

Rukouskirja Jumalan aijnoan olcohon kijtos Kirkollisen juhlavuoden pääteos Jumalan aijnoan olcohon kijtos – Rukouksia Agricolan Rukouskirjasta sisältää 43 rukousta. Pastori Juhani Holma valitsi rukoukset vuonna 1544 ilmestyneestä Rucouskiriasta ja toimitti ne nykysuomeksi. Rukoukset ovat kirjassa rin- nakkain vanhalla kielellä ja nykysuomeksi. Kovakan- tisen kirjan kuvitus on luterilaisuuden hovitaiteilijan Lucas Cranachin käsialaa, ja se on peräisin WSOY:n julkaisemasta näköispainoksesta Mikael Agricolan teokset 1–4. Rukouskirja tutustuttaa Agricolan ajan puhuttele- viin rukousteksteihin ja antaa sanoja tämänkin päivän rukoilijalle. Kirja sisältää aamu-, ruoka- ja iltarukouk- sia, rukouksia eri elämäntilanteisiin sekä rukouksia

78 kirjaa oli jäljellä Kirkkohallituksen julkaisumyynnissä tään Agricolan rukouskirjan syvällisiin rukouksiin. Nii- vajaat 2 000 kappaletta. den avulla tuodaan esille rukouksen eri ulottuvuudet ja Rukouskirja julkaistiin syksyllä juhlavuoden verk- etsitään keinoja rukouselämän virkistämiseen. kosivuilla, ja se jää pysyvästi evl.fi-sivuston Kappelin Koulutuspäällikkö Marjaana Kanerva ja työalasih- kirjastoon. teeri Sinikka Metsätähti kirjoittivat virikevihkon. Ag- ricolan virsien esittely oli professori Erkki Tuppuraisen Rukouskortit käsialaa. Agricolan Rucouskirian lähes 700 rukouksesta Aineistossa esitellyt rukoukset ja opetukset ovat pastori Juhani Holma poimi ja toimitti nykysuomeksi ajattomia, joten niiden käyttö ei rajoitu kinkereihin neljä erilaista kokonaisuutta: Rukous on uskon äidin- eikä juhlavuoteen. Virikevihkoja painettiin 1 500 kap- kieltä (peruskortti), Kodin rukouksia, Rukouksia sai- paletta, seurakuntiin lähetettiin näytekappale, ja painos raan puolesta sekä Työn ja kutsumuksen rukouksia. myytiin vuoden kuluessa loppuun (hinta 7 €). Aineisto Kolmiosaisten rukouskorttien ulkoasun loi graafik- julkaistiin juhlavuoden verkkosivuilla. ko Minttu Mäntymaa, joka taittoi myös rukouskirjan ja virikevihon. Kortit kuvitettiin Agricolan aikaisen Koulut Isonkyrön vanhan kirkon seinämaalauksilla. Vuosisa- Juhlavuoden yhteistyö toteutui hyvin koulujen ma- toja vanhat rukoukset puhuttelevat tänäänkin kaikkia, teriaalituotannossa. Kirkkohallitus, Opetushallitus ja jotka etsivät sanoja rukoukselleen. Suosituimmaksi pedagogiset järjestöt (Luokanopettajaliitto, Historian osoittautui kortti Rukous on uskon äidinkieltä. Kirk- ja yhteiskuntaopin liitto sekä Suomen uskonnonopet- kopalvelut tilasi sitä 90 000 kappaletta tiekirkoissa tajien liitto) tuottivat yhteisvoimin Opetushallituksen jaettavaksi. verkkosivuille päivänavauksia, näytelmätekstejä sekä Kotimaiset ja ulkosuomalaiset seurakunnat, seura- Agricolaa räpäten ja funkaten. Työalasihteeri Mark- Kuva 1: Ehtoollisen valmistelua, keskellä Turun piispa Kari Mäkinen. kuntayhtymät, hiippakunnat ja koulut tilasivat yhteen- ku Holma (Kasvatus ja nuorisotyö) edusti Kirkko- sä 212 700 rukouskorttia. Kirkon ruotsinkielisen työn hallitusta. Kuva 2: Agricolan päivän messussa esiintyi kuvassa keskus teki kortin Bönen är trons modersmål, jota pai- Opetushallitus lähetti kaikkiin kouluihin näytteeksi oleva Chorus Cathedralis Iuniorum sekä Turun tuo- nettiin 1 600 kappaletta. Kortit myytiin 50 kappaleen rukouskortin Rukous on uskon äidinkieltä. Korttitilauk- miokirkon kuoro Nova. nipuissa, jotka maksoivat 20 euroa. sia tuli kolmisenkymmentä, enimmäkseen pienistä kouluista. Virikevihko Agricola ja rukous Mikael Agricolan laajan rukouskirjan innoittamana Verkkosivut koottiin 54-sivuinen virikevihko Agricola ja rukous kin- Juhlavuoden verkkosivut ovat osoitteessa evl.fi/ kereitä ja seurakuntailtoja varten. Vihkosessa perehdy- kkh/agricola. Juhlavuoden aikana sivuille pääsi banne-

79 rin kautta evl.ﬁ -sivuilta ja valtakunnallisilta Agricola- Juhlavuoden vietto seurakunnissa sivuilta (www.agricola2007.fi). Verkkosivujen ilmeen loi Kirkon tiedotuskeskuksen Yleiskirjeessä esitettyyn tiedusteluun Agricola-vuoden vietosta vastasi 60 seura kuntaa. siviilipalvelumies Viktor Djupsjö backa. Suomen-, sak- Vastauksien enemmistö tuli pienistä maalaisseurakunnista. san- ja englanninkielisen sisällön suunnitteli ja päivitti Agricolan messu vietettiin lukuisissa seurakunnissa, useimmiten Agricolan muisto- projektisihteeri. Ruotsinkielisten verkkosivujen sisältö päivänä 9.4.2007 tai uskonpuhdistuksen muistopäivänä 28.10.2007. Lisäksi monilla suunniteltiin ja ylläpidettiin kirkon ruotsinkielisen paikka kunnilla järjestettiin Agricola-aiheinen teemajumalanpalvelus, jossa esim. laulettiin työn keskuksessa. Kuvia saatiin mm. Turun ja Kaari- Agricolan virsiä. nan seurakuntayhtymältä ja Heikki Jääskeläiseltä. Hamina-Vehkalahden seurakunnassa valtaosa seurakuntalaisista oli pukeutunut messua Suomenkielisillä verkkosivuilla esiteltiin juhlavuo- varten vanhaan malliin, ja kirkossa istuttiin miesten ja naisten puolilla. den vieton tarkoitus ja tapahtumia, useita artikkeleita Agricola oli aiheena usein kinkereillä, joita järjestettiin kouluissa ja kylissä, siis useita Mikael Agricolan työstä ja elämästä sekä Kirkkohalli- kinkereitä yhden seurakunnan alueella. Agricola oli kinkereiden aiheena vielä keväällä tuksen tuottama aineisto ja tiedotteet. Sivujen kautta 2008. oli mahdollista tilata tuotettua aineistoa eli rukouskir- Agricolan tiimoilta järjestettiin teemailtoja ja luentosarjoja, yhteistyökumppaneina oli joja, rukouskortteja ja virikevihkoa. mm. yliopisto ja kristillinen opisto. Mikael Agricolan työ ja elämä, katekismus, lukutaito, Ruotsinkielisillä verkkosivuilla esiteltiin Mikael kirjallisuus ja kuvataide innoittivat järjestämään näyttelyitä. Agricolan työtä ja elämää, rukouksia ja koulujen aamu- Agricolasta kirjoitettiin näytelmiä tai näytelmäteksti poimittiin Opetushallituksen hartauksia. Englanninkielisillä sivuilla esiteltiin Mikael sivuilta. Näytelmiä esitettiin kouluissa, yhteisvastuukerääjien kutsuillassa ja seura kunnan Agricola ja juhlavuosi lyhyesti. Saksankieliset sivut teh- juhlissa. tiin laajemmiksi, koska haluttiin, että esim. wittenber- Agricola-aiheinen jumalanpalvelus pidettiin Ruskon kirkossa, sen jälkeen Rusko-seuran giläiset voivat lukea suomalaisesta reformaattorista. kesäjuhlassa vuorossa olivat Agricola-näytelmä ja syömingit pappilan pihassa. Kerrottiin Juhlavuoden laaja verkottuminen näkyi kirkon Agricolan vaiheista Ruskolla, jossa hän omisti kaksi tilaa. verkkosivujen laajassa linkki listassa. Esim. Opetushal- Rukouskortteja jaettiin rippikouluissa, kinkereissä, jumalanpalveluksissa ja terveyskes- lituksen, YLE:n, Mikkelin hiippakunnan, Kuopion kuksissa. Rukouskirjoja jaettiin työntekijöille, luottamushenkilöille, vapaaehtoisille, kaste- seurakuntien ja Pipliaseuran sivuilla oli kiinnostavaa koteihin, pienryhmäläisille, syntymäpäivälahjana, joululahjana jouluyöstä loppiaiseen tai materiaalia. jopa jokaiseen kotiin. Lisäksi Mikael Agricola ja hänen elämäntyönsä oli esillä ”muissa sopivissa tilanteissa”. Tapahtumat Erillistilaisuuksia ei välttämättä järjestetty. Piispanapulainen Mikael Agricola vieraili Kuopiossa piispantarkastusmatkalla, mikä Juhlavuoden avaus. Mikael Agricolan juhlavuosi innoitti Kuopion seurakunnat järjestämään Agricola-messun, luentoja ja koulujen teema- avattiin loppiaisena 6.1.2007 hänen syntymäpaikka- päiviä sekä valmistamaan Agricola-verkkosivut. kunnallaan Pernajassa. Pernajan kirkossa toteutettiin

80 juhlavuoden ensimmäinen Agricolan messu, jossa Jumalanpalveluselämän neuvottelupäivät. keskiaikaista virsilaulua veisasi Puistolan seurakunnan Ouluun 16.–18.10.2007 kokoontuneet jumalanpal- kuoro. Messun jälkeen kokoonnuttiin syömään ja juh- veluselämän neuvottelupäivät olivat kokonaiskirkolli- limaan Agricolan hengessä. sesti merkittävä Agricola-aiheinen tapahtuma. Päivien teemana oli rukous, jota tarkasteltiin luennoilla ja Uskonpuhdistuksen muistopäivä 28.10.2007 Mikael Agricolan päivä. Turussa vietettiin toise- kanavatyöskentelyssä neljästä näkökulmasta: Rukous ja klo 10.00, Tuomiokirkko na pääsiäispäivänä 9.4.2007 valtakunnallista pääjuh- Raamattu, Rukous ja virsi, Rukous ja jumalanpalvelus laa. Tuomiokirkossa vietettiin Agricolan messu, joka sekä Rukous ja elämä. Agricolan rukouskirjan rukouk-

SaarnaaAgricolan tuomiorovasti Matti Järveläinen, messu liturgina rovasti televisioitiin. Arkkipiispa Jukka Paarman saarnasi ja set olivat esillä. Päiville osallistui runsaasti pappeja Oiva Voutilainen, lauluryhmä Sibelius-Akatemian Kuopion johtaja Kai Vahtola oli liturgi. Ohjelmalehtisen välissä ja kanttoreita. Järjestäjät: Kirkkohallitus / Kirkon osastosta professori Jorma Hannikaisen johdolla oli tavallista pienempi rukouskortti, jonka rukoukset jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta, Kirkon klo 12.00, Keskusseurakuntatalo oli valittu juuri pääjuhlan messua ajatellen. Messun koulutuskeskus, Oulun hiippakunnan tuomiokapituli Yleisöluento jälkeen laskettiin seppele kirkon vieressä olevalle Mi- ja Oulun seurakuntayhtymä. Professori Simo Heininen kael Agricolan patsaalle. Koko kirkkokansa kutsuttiin Mikael Agricola uskonpuhdistajana. Kuinka luterilainen oli Mikael Agricola? kirkkokahveille, joissa Tuomiokirkon torilla oli tarjolla Uskonpuhdistuksen muistopäivä. Uskonpuh- keskiaikaisia Hildegard Bingeniläisen hermopipareita. distuksen muistopäivän jumalanpalveluksissa muistet- Päivän suunnittelusta ja ohjelmasisällöstä vastasi tiin 28.10.2007 erityisesti reformaattoriamme Mikael työryhmä, jossa oli vahva edustus Turun ja Kaarinan Agricolaa ja hänen elämäntyötään. Piispat osallistuivat seurakuntayhtymästä, Turun tuomiokirkkoseurakun- jumalanpalveluksen toimittamiseen tuomiokirkoissaan. nasta ja Kirkkohallituksesta. Useissa tuomiokirkoissa ja seurakunnissa vietettiin kokonainen Agricola-messu tai messua sovellettiin ti- Kirkkopäivät Turussa. Turun Kirkkopäivien lanteeseen sopivasti. teema oli 25.–27.5.2007 Pyhä yksinkertaisuus. Suomen reformaattorin juhlavuosi näkyi Kirkkopäivillä muun Studia generalia. Yleisölle avoin kuusiosainen muassa vietetyssä messussa ja näyttelyinä. Seminaarin studia generalia -luentosarja käsitteli Helsingin yli- teemat olivat Mitä Agricola oppi Wittenbergissä, Yksin- opistossa loka–marraskuussa 2007 aihepiiriä Sanan kertainen usko Agricolan kirjoissa ja Agricolan eväät mahti – Mikael Agricola 450 vuotta. Luennot julkais- kansansivistykselle. tiin Vapaan sivistystyön toimikunnan julkaisusarjassa.

Oskari Jauhiainen: Mikael Agricola -patsas, 1950. Kuva: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Kaarinan ja Turun Kuva: 1950. -patsas, Agricola Mikael Jauhiainen: Oskari Luentosarjan ideoinnissa ja toteutuksessa oli vahvasti mukana arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen. Kuopion tuomiokirkossa juhlittiin uskonpuhdistuksen muistopäivää Agricolan messulla. Yleisöluennolla kuultiin Agricolan elämäkerran kirjoittajaa, professori Simo Heinistä.

81 Kansainväliset yhteydet Valtuuskunnan ja työryhmän jäseniä teki 22.– 24.5.2007 tutustumis- ja neuvottelumatkan Wittenber- giin. Matkan aikana tutustuttiin mm. Berliinin Suo- mi-instituuttiin, Wittenbergin Luther-keskukseen ja Wittenbergin kaupungin edustajiin. Matkan suunnittelusta ja koordinoinnista vastasi arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen. Saksan kirkkopäivillä 6.–10.6.2007 Kölnissä oli jaossa 1000 korttia Rukous on uskon äidinkieltä. Kort- tien välissä jaettiin saksankieliset käännökset neljästä rukouksesta. Rukoukset ovat siis peräisin saksalaisista teksteistä 1500-luvulta, jolloin Mikael Agricola käänsi ne suomeksi. Vuonna 2007 Juhani Holma käänsi Ag- ricolan tekstit nykysuomeksi, josta Miika ja Stefanie Rosenthal käänsivät rukoukset saksaksi. Mikael Agricola esittäytyi Viipurissa humanistina, rauhanneuvottelijana ja kirkollisena uudistajana 8.– 9.6.2007 suomalais-venäläisessä seminaarissa ja ulkoil- Viestintä majuhlassa. Agricolan kuolinpaikalla Kuolemajärven Kirkkohallituksen sisäinen tiedotus. Yleinen Kyrönniemessä vietettiin muistohetki. Päiviä järjestivät Agricola-info järjestettiin 30.5.2007 yhteiskahvilla. työryhmän ja Kirkkohallituksen lisäksi Inkerin kirkko Rukouskirja ja rukouskortti Rukous on uskon äidin- sekä Pietarin-Laatokan hiippakunta. kieltä lahjoitettiin kaikille työntekijöille hengellisen Virossa muistettiin Agricolaa, kun Tallinnan tuo- elämän tueksi. Niitä voi myös ostaa omaan käyttöön. miokirkossa vietettiin 25.9.2007 tilaisuus, jossa FT Kaikkiin neuvotteluhuoneisiin jaettiin rukouskortti Kari Tarkiainen piti esityksen Mikael Agricolan pojas- Työn ja kutsumuksen rukouksia. ta, Tallinnan piispa Kristian Agricolasta. Tilaisuudessa olivat läsnä arkkipiispat Andres Põder ja Jukka Paarma. Tiedotus seurakunnille. Seurakunnille lähetet- Tukholman suomalaisessa seurakunnassa vietettiin tiin kolme yleiskirjettä ja neljä muuta kirjettä juhla- Agricola-messu 21.10.2007. vuoden tiimoilta.

82 Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteet. Kirkon tiedotuskeskus valmisteli viestintävälineille 11 tiedotet- ta Agricola-juhlavuoden teemoista.

Radion iltahartaudet. YLE Radio 1:n iltahar- Juhlavuoden perintö tauksissa maanantaisin 23.4.–18.6.2007 Miikka Maunula luki Agricolan Rukouskirjan rukouksia. Kirkon elämän ja toiminnan kannalta Mikael Kymmenosaisen sarjan avaushartauden piti 16.4.2007 Agricolaa ja hänen elämäntyötään tulisi muistaa rukoukset nykysuomeksi toimittanut pastori Juhani vastedes seuraavissa yhteyksissä: Holma. Hartaus ohjelmat tuotti KT:n radiotoimittaja  Oman kansallisen kulttuuri-identiteetin Liisa Enckell. näkeminen ja painottaminen. <<<< Turun kirkkopäivien päälavalla nuori Mikael  Kirkollisen kulttuuriperinnön vaaliminen ja (Niilo Rantala). Juontajana toimi Markku Heikkilä, Koulutelevisio. Kirkon tiedotuskeskuksen AV- kehittäminen. joka on kunnostautunut Turun murteen käyttäjänä. toimitus tuotti YLE:lle kolmiosaisen koulutelevisio-  Agricolan viesti ja panos: kirkon ja kult- ohjelman Agricolan kaavussa. Maalis–huhtikuussa tuurin vuorovaikutus; henkilö kohtaisen uskon Arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen ja Tuo- 2007 televisiossa esitetty ajaton sarja on jatkossakin näkeminen osana ihmisten elämää. miokirkon pitkäaikainen ylivahtimestari Teuvo saatavissa DVD-tallenteena Kirkon tiedotuskeskuk-  Kirkollisen julistuksen ja opetuksen mer- Rantala seuraavat tyytyväisinä kirkkopäivien vilsket- tä Tuomiokirkon portailla. sesta. Ohjelman vastaava tuottaja oli Juha Rajamäki kitys, esim. jumalanpalveluksen saarnan kehittä- ja tuottaja Lasse Kastarinen. minen.  Kristillisen uskon ilmentymisen, opetuksen Pysäkki. Kirkon tiedotuskeskus teki verkkoon nel- ja kasvatuksen kanava: rippikoulun aseman ja jä parin, kolmen minuutin mittaista jaksoa Mikael Ag- merkityksen turvaaminen. ricolan tiimoilta. Viikoittainen Pysäkki, QuickTime-  Agricola oli rukouksen mies: Rukouksen ja elokuvasarja, on arjen kiireisiin sopiva hengähdystau- säännöllisten rukoushetkien merkitys ja anti kir- ko, jonka voi ladata kuunneltavaksi myös mp3-muo- kon spiritualiteetissa. dossa. Pysäkit toimitti radiotoimittaja Ilkka Koski. Kirkon ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa Agricolan perintö kutsuu entistä kiinteäm pään Talous vuoropuheluun ja yhteistyöhön ihmisten henki- Kirkon keskusrahaston varoista tuettiin valtakun- sen hyvinvoinnin turvaamiseksi. nallista juhlavuosiorganisaatiota 165 000 eurolla eli Opetushallituksen kanssa saman verran. Suomalaisen Kirjalli suuden Seuralle myönnettiin taloudellista tukea

83 lähdekriittisen näköispainoksen julkaisemiseen Ag- na oli tukea koulujen uskonnonopetuksen periaatteita ricolan kokoamasta teoksesta Turun tuomiokirkon ja sekä lisätä varhaisnuorten Raamatun ja kulttuurin papiston tulot 1541–1542. Samoin tuettiin Simo Hei- tuntemusta. Raamattuvisan järjestäjiä olivat Kirkkopal- nisen kirjoittamaa ja Editan julkaisemaa teosta Mikael velut, Opetushallitus, Kirkkohallitus, Luokanopettaja- Agricola. liitto, Suomen Raamattuopisto ja Suomen Evankelis- Kirkkohallituksen koordinoiman juhlavuositoi- luterilainen Opiskelija- ja koululaislähetys. minnan kulut katettiin erillismäärärahalla. Varsinaisen toiminnan kokonaiskuluiksi muodostui 37 000 €. Mikkelin hiippakunta. Mikkelin hiippakunnan Suurimmat kuluerät olivat painatus (65 000 €) sekä Agricola-työryhmä valmisti laajan virikepaketin, joka palkat ja palkkiot (45 000 €). Tuottoja saatiin paino- oli kaikkien halukkaiden käytettävissä verkossa. Aineis- tuotteiden myynnistä (115 000 €). toon kuului näytelmäteksti, Agricolan virsisovituksia, uusi Agricola-laulu, Agricola rauhantekijänä, kirjailija- Muuta na ja kirkonmiehenä. Raamattuvisa. Raamattuvisa 2007–2008 oli valtakunnallinen Raamattu-aiheinen tietokilpailu pe- Turun tuomiokirkon Agricola-kappeli. Turun ruskoulun 5.–6.-luokkalaisille. Juhlavuoden tiimoilta tuomiokirkkoon nimettiin Mikael Agricolan kappeli. visailtiin Agricolan hengessä. Raamattuvisan tavoittee- Kappeli vihittiin käyttöön ensimmäisenä pääsiäispäivä- nä 8.4.2007.

Suomen ekumeeninen neuvosto. Kirkollinen jatkuvuus Mikael Agricolan elämäntyössä oli Suomen ekumeenisen neuvoston syyspäivien seminaariaiheena 18.–19.10.2007 Turussa. – Suomen ekumeenisen neuvoston kasvatusasiain jaosto järjesti 19.–20.10.2007 Turussa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa seminaarin Ekumenia, Agricola ja kuvataiteet.

Mikael Agricolan risti. Agricola-mitali. Valtakunnallinen työryhmä tilasi Suomen Mitalitaiteen Killalta Agricola-mitalin, <<<< Kirjailija Anna-Maija Raittila (kuvassa) ja minis- jota tarjottiin valtuuskunnassa edustettuina oleville teri Jaakko Numminen vastaanottivat evankelis-luterilaisen kirkon jakaman Mikael Agricolan ristin arkki- yhteisöille. Seurakunnat tilasivat runsaat kaksisataa ja piispan virka-asunnossa pidetyssä tilaisuudessa 9.4.

84 Linköpingin kaupunginkirjaston tutkimusosaston johtaja Mathias von Wachenfeldt luovutti Agricolan aikanaan omistaman Lutherin postillan lainaksi Turun tuomiokirkon museoon 9.4.2008. Turun piispan kansleri Mikael Agricola osti kirjan 1531 kuudella ja puolella markalla ja merkitsi tapansa mukaan sekä ni- mensä että hinnan nimiölehdelle latinaksi: Michaelis Olaui Agricolae liber Sesqui- sex marcis Emptus Anno 1531. Tämä omistajanmerkintä on varhaisin tunnettu Agricolan kynänjälki. Agricola myi kirjan kesällä 1539 Turun tuomiokirkkopapis- toon kuuluvalle Arvidus Nicolaille. Sen jälkeen se on useiden eri omistajien kautta päätynyt Linköpingin kirjastoon. Foliokokoinen teos on Lutherin latinankielinen kokovuoden postilla, painettu Strassburgissa elokuussa 1530. Kyseessä on laajin siihen mennessä ilmestynyt Lutherin teos, sivuja on 932. Se sisältää 133 saarnaa kirkkovuoden mukaisessa järjestyksessä. Ne on julkaistu suomeksi 1940-luvulla ilmestyneessä kolmiosaisessa yli 2000-sivuisessa Lutherin kirkkopostillassa.

Kirkkohallitus 90 mikael@suomi.ﬁ -mitalia. Mitaleiden risti ministeri Jaakko Nummiselle ja kirjailija Anna- jakaminen ei ole sidottu juhlavuoteen 2007. Maija Raittilalle. Mikael Agricolan risti voidaan myön- Seurakuntien käyttöön tehtiin kunniakirja suo- tää kotimaisena huomionosoituksena merkittävästä meksi ja ruotsiksi. Kirkkohallituksen käyttöön valmis- kirkon tarkoitus periä edistävästä toiminnasta. tettiin myös englannin-, saksan- ja venäjänkielinen kunniakirja. Kirkon kulttuuripalkinto. Luterilaisen kirkon Mitali on luovutettu mm. paavi Benedictus kulttuuripalkinto jaettiin 10.12.2007 professori Simo XVI:lle, Pietarin ja Laatokan metropoliitta Vladimirille Heiniselle ja kirjailija Tytti Issakaiselle. Professori ja Viron piispa Andres Põderille. Simo Heininen sai mitalin Mikael Agricola -tutkijana tekemästään työstä ja Tytti Issakainen monipuolisesta Mikael Agricolan risti. Mikael Agricolan päivänä kirkon historian tapahtumia kuvaavasta tuotannostaan, 9.4.2007 jaettiin ensimmäistä kertaa Mikael Agricolan esim. juhlavuoden pääjuhlan käsikirjoituk sessa.

85 TYÖNÄKYNÄ ELÄMÄ ren joukon sanoja ja hahmottamaan kirjoi- Jo nuorena miehenä, ollessaan Turun tusasun ennestään vain puhutuille sanoille. piispan kanslerina, hän alkoi toteuttaa tätä Luuk. 24:13–35 Runsaat pari vuotta sitten järjestetyssä luterilaisen uskonpuhdistuksen visiota. Raa- Mikael Agricolan kuolemasta on juuri Suurin suomalainen -äänestyksessä Agricola mattu suomeksi, Jumalan sana kaikille ym- tänään tullut päivälleen 450 vuotta. Oikeas- oli muuten ainoa kärkijoukossa, joka ei kuu- märrettäväksi. Lisäoppia hän kävi hakemassa taan on merkillistä, että Agricolan päivää vie- lunut lähihistoriaamme. Muut kymmenen opiskelumatkallaan uskonpuhdistuksen isiltä tetään vuosittain hänen kuolemansa päivänä. ensimmäistä olivat kaikki ajallisesti lähellä, Lutherilta ja muilta ja sai pitkän työskentelyn Miehen, jonka koko elämäntyö keskittyi toi- noin miesmuistin päässä äänestäjistä. jälkeen Uuden testamentin valmiiksi vuonna miin elämän puolesta. Hän kirjoitti Uuden Mikä sitten teki Agricolasta suurmiehen? 1548. Oheistuotteina oli syntynyt pienempiä testamentin käännöksessään nämä Jeesuksen Mikä sai hänet ryhtymään suururakkaan, kirjoja aapisesta eli Abckiriasta alkaen. Maa- sanat: ”Mine tulin senpäle, ette heile pite Ele- työlääseen kielen kehittämiseen ja kirjojen laus Agricolasta luovuttamassa Uutta testa- me oleman, ja yldekylle oleman.” Nykykielen julkaisemiseen? Vastaus löytyy helposti hänen menttia Ruotsin kuninkaalle Kustaa Vaasalle mukaisena raamatunkäännöksenä se kuuluu: elämänvaiheistaan. Hänellä oli visio, näky. koristaa tämän Tuomiokirkon kuorin seinää. ”Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkyl- Ja sen vision nimi oli Elämä. Elämä suoma- Halu, näky, visio saada Raamatun sana läisen elämän”. (Joh. 10:10) laiselle kansalle, se elämä, josta pääsiäisen suomalaisille heidän omalla kielellään synnyt- Syy siihen, että Agricolan päivää vietetään sanoma kuoleman voittamisesta kertoo. Se ti kirjakielen, ja se pani alulle suomenkielisen kuolinpäivänä on tietenkin se, että emme hyvä elämä, josta Jeesus Kristus antoi sekä kirjallisuuden kehityksen. Agricola oli kir- tunne syntymäpäivää, emme tarkasti edes opetuksen että hyvän esimerkin. Hyvä elämä konmies, hänellä oli kirkon usko. Hän suo- syntymävuotta. Kuolemasta on sen sijaan täällä ja ikuinen elämä. Tai niin kuin Agricola ritti sen tehtävää. Siitä seurasi, että hänestä tarkka tieto. Paluumatkalla rauhanneuvot- Uuteen testamenttiinsa kirjoitti: ”Heile pite tuli myös suomalainen suurmies. teluista Moskovasta Agricola sairastui ja Eleme oleman, ja yldekylle oleman.” ”Jeesus Elämä oli Agricolan työnäky, se oli us- kuoli reessä 9.4.1557. Se tapahtui Karjalan tuli antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.” konpuhdistuksen ja koko kristinuskon sano- kannaksella silloisessa Uudenkirkon pitäjän Elämän eväät löytyvät Jumalan sanasta. man ydintä. Miten saada hyvä elämä, miele- Kyrönniemen kylässä. Se oli saatava kaikkien ulottuville. Kansan oli käs, turvallinen, jota kuoleman valtakaan ei Pernajasta syntyisin olevasta Mikael Ola- itse päästävä kuulemaan sanaa, ei latinankie- nujertaisi? Tämähän taitaa olla ihmisten suuri vinpojasta tuli Agricola, suomalainen suur- lellä vaan omalla äidinkielellään. Kansaa oli kysymys kaikkialla ja kaikkina aikoina. Sitä mies, suomen kirjakielen ja suomalaisen kir- opetettava lukemaan, jotta se voisi itse tarttua varten on syntynyt monia uskontoja. Ihmiset jallisuuden isä. Kirjoittaessaan, julkaistessaan sanaan, lukea ja ymmärtää ja arvioida. Kaikil- ovat tahtoneet löytää vastauksia elämän kysy- ja kustantaessaan ensimmäiset suomenkieliset la oli oikeus. Siinä iskettiin lujasti paikalleen myksiin, ovat kurkottaneet tuonpuoleiseen ja kirjat, yhdeksän kappaletta, hän joutui ei yksi suomalaisen demokratian kulmakivistä, luoneet omat uskontonsa ja omat jumalansa- ainoastaan etsimään vieraiden kielten sanoille samalla kansanopetuksen periaatteelliset läh- kin, joihin tarpeen tullessa turvautua. suomalaisia vastineita vaan luomaan itse suu- tökohdat.

86 Kristillisen uskon lähtökohta on toi- Tästä oli erinomainen esimerkki tämän Uskonpuhdistajat ilmaisivat eri raama- nen. Se ei ole lähtenyt ihmisen luomasta päivän evankeliumissa. Siinähän kaksi ope- tunkohtien merkityksen mittapuun sillä, jumalakuvasta tai hänen kehittämästään us- tuslasta kulki Emmaus-nimiseen kylään miten ne ”ajavat Kristusta”. Tämä ilmaisu konnosta. Päinvastoin, Jumala on puhunut murheissansa Jeesuksen kuolemasta. He eivät voidaan ymmärtää niin, että se, mikä johtaa ihmisille. Se on tapahtunut ihmisten koke- ymmärtäneet sen merkitystä, puhumattakaan lukijaa ja kuulijaa lähestymään ja ymmärtä- musten ja ihmisten kielen välityksellä. Siitä ylösnousemuksesta. Raamatun kirjoitukset mään Kristusta, mikä vetää häntä Jumalan ovat syntyneet pyhät kirjoitukset, Raamattu. olivat heille kyllä tuttuja. Niiden merkitys yhteyteen, se nimenomaan on Jumalan sanaa, Niissä meille välitetty uskon tie elämään aukeni kuitenkin vasta, kun Kristus itse selitti se on tärkeintä. Siksi Agricolakin kirjoitti on jotain toista kuin inhimillinen uskonto. heille. ”He sanoivat toisilleen: ’Eikö sydämem- Jeesuksen sanat: ”Mine tulin senpäle, ette heile Se jopa loukkaa järjellistä ihmisajattelua, me hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme pite Eleme oleman, ja yldekylle oleman. – Minä on sen vastainen, kun se puhuu Jumalan puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen pojan kärsimyksestä, kuolemasta ja ylös- kirjoitukset?’” elämän.” nousemuksesta. Jumalan sana ei ole ihmisen Meille on kirkossa aina opetettu että Raa- Pääsiäisen sanoman ymmärtäminen ja uskonnollisen kaipuun tuote vaan meille mattua on luettava ja selitettävä hengellisesti. sen kohtaaminen syntyy siis Jumalan sanasta. annettu Jumalan rakkauden osoitus meidän Sitä ei tule lukea kuin laki- tai reseptikirjaa, Mutta huomasitteko evankeliumin kerto- elämämme puolesta. vaan niin kuin rakkauskirjettä. Siinä on sa- muksesta, että oli toinenkin asia, joka avasi Raamattu ymmärretään kuitenkin hel- noma, elämän sanoma meille. Kun sanoma opetuslasten ymmärryksen ja sytytti innon. posti väärin, jos se käsitetään kirjaksi, joka kohtaa ihmisen, silloin voi ”sydän hehkua Kun ylösnoussut ”otti leivän, kiitti Jumalaa, sinänsä on pyhä ja läpikotaisin jumalallinen, innosta”, kuten kerran Emmauksen tiellä. mursi leivän ja antoi heille. Silloin heidän ja unohdetaan, että se on syntynyt ihmisten Mikä sitten on oikea selitys- ja tulkinta- silmänsä aukenivat ja he tunsivat hänet.” Yh- välityksellä erilaissa ihmisten historian ti- tapa monien erilaisten raamatuntulkintojen teinen ateria, ehtoollisen vietto, Ylösnousseen lanteissa. Silloin Raamatusta tulee lakikirja, joukossa, onko oikeaa? Agricolalta ja hänen kohtaaminen, kuuluvat yhteen. eikä Elämän kirja. Raamatun inhimillisyys perinnöstään kannattaa etsiä vastaus. Hän oli Uskonpuhdistajan perintö kutsuu meidät on aiheuttanut sen, että historian aikana sitä oppinut ja itse noudatti luterilaisen uskon- Raamatun ja Jumalan sanan äärelle uudestaan on tulkittu ja luettu niin monin tavoin, on puhdistuksen omaksumaa raamattukäsitystä ja uudestaan. Ja se kutsuu ehtoolliselle, koh- syntynyt erilaisia kirkkokuntia vaikka kuinka ja selitystapaa. Luther oli opettanut että eri taamaan Hänet, joka antaa elämän, yltäkyl- paljon, ja samassakin kirkossa ymmärretään raamatunkohdat ovat tärkeydeltään erilaisia. läisen elämän. sen yksityiskohdat eri tavoin. Olennaista on nähdä koko Raamatun tarkoi- Jukka Paarma On löydettävä ja ymmärrettävä Raama- tus ja keskus. Se on Kristus ja ilmoitus siitä, Saarna 2. pääsiäispäivänä tussa oleva Jumalan sana. Pelkkä kirjain ei miten ihminen tulee vanhurskaaksi, eli miten Mikael Agricolan juhlan messussa riitä. Kirjain kuolettaa, henki tekee eläväksi, hän löytää Jumalan ja miten hän löytää sen Turun tuomiokirkossa 9.4.2007 sanoi jo apostoli Paavali. elämän isolla E:llä.

87 88 AGRICOLAN JUHLAVUOSI KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA

Opetushallitus ja työryhmät colan elämäntyön esiin nostamiselle ja sen liittämiselle nykyaikaan. Opetushallitus osallistui monella tavalla Agricola Kouluja innostettiin seuraamaan Opetushallituksen 2007 -juhlavuoden valmistelemiseen ja toteuttamiseen. omien suomen- ja ruotsinkielisten www.edu.fi-verkko- Opetusministeriö kutsui Opetushallituksen pääjohtaja sivujen Agricola-virikemateriaaleja, linkkejä sekä tietoja Kirsi Lindroosin Agricola 2007 -juhlavuoden val- erilaisista juhlavuoteen liittyvistä tapahtumista. Sivus- tuuskunnan jäseneksi ja nimitti ylitarkastaja Kristina tot tarjosivat kouluille monipuolista materiaalia juhla- Kaihari-Salmisen valtuuskunnan alaisen työryhmän vuoden aktiviteettien järjestämiseen: näytelmätekstejä jäseneksi. Opetushallitukseen asetettiin syksyllä 2005 eri-ikäisille, päivänavauksia vuoden varrelle, kilpailuja Agricola-työryhmä valmistelemaan juhlavuoden viettoa sekä tietoainesta oppituntien ja oppilastöiden pohjaksi. kouluissa ja Opetushallituksessa. Sen puheenjohtaja- Agricola 2007 -juhlavuosi oli näyttävästi esillä na toimi opetusneuvos Pirjo Sinko. Työryhmä toimi Opetushallituksen Spektri-lehdessä, joka julkaisi Ope- tiiviissä yhteistyössä Kirkkohallituksen, pedagogisten tushallituksen tiedotteiden lisäksi jutut Agricola-juhla- järjestöjen, Sanomalehtien liiton ja YLEn kanssa. vuoden pääjuhlasta, maahanmuuttajien Agricola-kir- joituskilpailusta sekä Agricola-vuoden nuoret kääntäjät Viestintä ja virikemateriaali -kilpailusta.

Opetushallitus informoi kaikkia Suomen perus- Suomen Tammi -lehden Agricola-teemajulkaisu kouluja ja lukioita Agricola-juhlavuodesta elokuussa 2006 ja tammikuussa 2007 lähetetyillä suomen- ja Agricola oli pääteemana tammikuussa 2007 ilmes- ruotsinkielisillä tiedotteillaan, joissa korostettiin juh- tyneessä Suomen Tammen kulttuuriperintöopetuksen <<<< Agricolan päivän juhlamessun upeat lavuoden merkitystä ja kannustettiin kouluja Agricola lehdessä. Sen sisältö koostui asiantuntija-artikkeleista, puitteet näkyivät myös suorassa televisio- 2007 -juhlavuoden viettoon. Tiedotteissa painotettiin, jotka monipuolisesti valottivat sekä Agricolan ajan lähetyksessä. Alttarilla arkkipiispa Jukka Paarma, joka myös saarnasi Agricolan ai- että Agricolan elämäntyötä kunnioitetaan koko vuoden elämää ja yhteiskunnan muutosta että sivistyksen jat- kaan sovitetussa messussa. ajan, joten suomalaisen kulttuurin päivä ja 90-vuotis- kumoita näihin päiviin saakka. Lehden julkistamistilai- itsenäisyyspäivä tarjoavat myös hyvän tilaisuuden Agri- suus järjestettiin Opetushallituksessa. Suomen Tammi

89 AGRICOLA-JUHLAVUODEN KILPAILUT KOULUISSA kielen laitos ja Tampereen yliopis- juhlavuoden nuorille kääntäjille ton kieli- ja käännöstieteiden lai- kääntäjän ensiaskeleista. tos. Kilpailu toteutettiin kouluissa äidinkielen ja vieraiden kielten Agricolan aviisi Maahanmuuttajanuorten lehdessä. Raadin puheenjohtajana opettajien yhteistyönä. Kilpailu -lehdentekokilpailu Agricola-kirjoituskilpailu toimi asiantuntijayksikön pääl- järjestettiin myös ruotsinkielisenä. likkö, ylitarkastaja Leena Nissilä Kilpailun tavoitteena oli tehdä Sanomalehtien Liitto ja sen Agricola-juhlavuoteen liittyvän Opetushallituksesta. Palkinnot koululaisille tunnetuksi kääntämi- jäsenlehdet järjestivät yhteistyössä maahanmuuttajanuorten Suomi jaettiin Agricola-juhlavuoden pää- sen merkitys. Kilpailussa korostet- Opetushallituksen ja pedagogisten toisena kielenä -kirjoituskilpailu juhlassa Turussa 9.4.2007. tiin niin hyvän äidinkielen taidon järjestöjen kanssa Agricola-juhla- järjestettiin lukion toisen vuoden kuin vieraiden kielten merkitystä vuoteen liittyvän Agricolan aviisi suomi toisena kielenä -opiskeli- Agricola-vuoden nuoret nyky-yhteiskunnassa. Kilpailun -kilpailun, jossa koulut, luokat tai joille. kääntäjät -kilpailu avulla myös nostettiin esiin Mikael pienryhmät tekivät Agricolan ajan Kaksivaiheisen kilpailun Agricolan lahjakkuus ja merkittävä uutisista tämän päivän sanomaleh- ensimmäinen vaihe toteutettiin Opetushallitus järjesti kään- työ kääntäjänä. den oloisen lehden. Pohjana olivat omissa lukioissa ja valtakunnal- nöskilpailun nuorille Agricolan Kilpailuun tuli kaikkiaan 83 sanomalehtien tuottamat blanco- linen loppukilpailu 9.3.2007 juhlavuoden tapahtumana. Koska käännöstyötä, 57 peruskoulusar- lehdet eli tyhjät sanomalehden Tikkurilan lukiossa. Loppukilpai- kieli ja kulttuuri oli yksi Suomen jaan ja 26 lukiosarjaan. Perus- sivut. Kilpailussa oli kaksi sarjaa: lussa tehtävänä oli kirjoittaa essee itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuo- koulusarjassa käännettiin eniten perusopetuksen luokat 3–6 ja 7–9. Agricolaan liittyvästä aihepiiristä den pääteemoista, juhlavuoden englannin kielestä. Lukion lähtö- Maakuntalehdet palkitsivat oman sekä muuntaa vanha mainosteksti toimikunta oli ottanut kilpailun tekstivalinnat jakautuivat melko alueensa parhaat keväällä ja lähetti- nykysuomelle. keskeiseksi koululaisaktiviteetik- tasaisesti eri kielten välillä. Osallis- vät ne valtakunnalliseen kilpailuun. Agricola-kirjoituskilpailun seen. Kilpailun suunnitteluun ja tujissa tytöt olivat poikia ahkeram- Näistä yli 30 lehdestä raati valitsi järjesti Opetushallitus yhteistyössä toteuttamiseen osallistuivat lisäksi pia kääntäjiä. Arvosteluraadin pu- kummassakin sarjassa voittajan. Mikael Agricolan juhlavuoden toi- Suomen kieltenopettajien liitto heenjohtajana toimi opetusneuvos Sanomalehtien Liitto antoi voit- mikunnan, suomi toisena kielenä SUKOL, Äidinkielen opettajain Pirjo Sinko Opetushallituksesta. tajakouluille 3000 euroa koulun -opettajien yhdistys ry:n, Helsingin liitto ÄOL, Suomen ruotsinkie- Alkukarsinnan tekivät Kotimais- retkikassaan 8.9.2007 pidetyssä yliopiston ja Helsingin Sanomien listen äidinkielen opettajien liitto ten kielten tutkimuskeskuksen palkitsemistilaisuudessa. Kilpailun kanssa. Kilpailun pääpalkintona SMLF ja Suomen kääntäjien ja asiantuntijat. Palkinnot ja kunnia- voittajatyöt ovat nähtävissä Sano- oli viikon harjoittelu Helsingin tulkkien liitto SKTL, Kotimaisten kirjat jaettiin opetusministeriössä malehtien Liiton verkkosivuilla. Sanomien kaupunkitoimituksessa kielten tutkimuskeskus Kotus sekä 14.12.2007. Suomentaja Jaana sekä kilpailutekstin julkaiseminen Helsingin yliopiston englannin Kapari-Jatta puhui tilaisuudessa

90 on Museoviraston, Opetushallituksen ja ympäristömi- nisteriön yhteinen kulttuuriperintöopetuksen verkosto. Lehti tuki kulttuuriperintöopetuksen ja Agricola 2007 -juhlavuoden toteuttamista kouluissa ja oppilaitoksissa. Sen kautta innostettiin opettajia kehittämään sisältöjä mahdollisimman moniin oppiaineisiin ja eri- laisiin tapahtumiin. Lehti tarjosi Agricola-tietoutta eri tieteenaloilta opettajien työn tueksi. Artikkelit sopivat myös lukio-opiskelijoiden tietoaineistoiksi. Lehdessä käsiteltäviä aihepiirejä olivat mm. Avauk- sia Agricolan kieleen, Kansankielen käyttö osana reformaation tavoitteita, Agricolan ja papiston vaikutus opetukseen ja suomalaisen identiteetin muotou- tumiseen, Reformaation tuomat muutokset kirkon toimintatapoihin, Kirkkorakennusten kehittyminen, Eläminen Pernajassa arkeologin silmin, Kalenterin avulla sivistäminen, Ihminen muutoksen keskellä. Agricola-teemalehti lähetettiin kaikkiin Suomen perus- kouluihin ja lukioihin ja se on myös Opetushallituksen verkkosivuilla pdf-muodossa.

Juhlavuoden vietto kouluissa ja oppilaitoksissa

Päivänavausten lisäksi Mikael Agricolan elämän- työhön ja sen merkitykseen perehdyttiin kouluissa tavallista syvällisemmin erityisesti historian, äidinkielen, uskonnon ja kuvaamataidon oppiaineissa. Monissa kouluissa järjestettiin koulun yhteisiä Agricola-teema- päiviä, teemaviikkoja tai Agricolan elämäntyö oli vuoden pääteemana. Oppilaiden tekemien esitelmien, ryhmätöiden, seinätaulujen ja niistä koottujen näyt- telyiden kautta syvennettiin Agricola-tietoutta ja

91 paneuduttiin keskiajan elämään Suomessa. Koulujen Agricola-juhlien yhteydessä esitettiin teeman liittyviä näytelmiä. Agricola-paikkakunnilla, kuten Turussa ja Pernajassa, museot, seurakunnat, kirjastot, historian polut sekä erilaiset tapahtumat ja asiantuntijaesitelmät tarjosivat lisävirikkeitä ja elämyksiä oppilaille. Koulu- TV:n ja Opettaja-TV:n Agricola-ohjelmia seurattiin kouluissa tiiviisti.

Agricola-teema opettajien koulutustilaisuuksissa

Opetushallituksen ja äidinkielen opettajien yhteisesti järjestämässä Äidinkielen foorumissa Agricola oli esillä sekä vuoden 2006 että 2007 tapahtumissa. Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivien teemana elokuussa 2007 oli Agricolan elämäntyö ja Suomen itsenäisyyden juhlavuosi. Päivät huipentuivat Agricola- henkiseen juhlaillalliseen, jossa professori Simo Heini- nen esitelmöi Agricolan elämäntyöstä. Paikalla oli 70 opettajaa eri maissa toimivista Suomi-kouluista.

Talous

Opetusministeriö osoitti Opetushallitukselle 15 000 euron erillismäärärahan Agricola-juhlavuoden valmisteluun. Opetushallitus suuntasi tähän tarkoitukseen toimintamäärärahaa 7 000 euroa ja verkkomate- riaalin tuottamiseen budjetoituja rahoja juhlavuoden sivujen verkkosivujen valmistamiseen. Suomen itsenäi- syyden juhlavuoden toimikunta myönsi Opetushalli- tuksen Agricola-hankkeeseen 10 000 euroa.

92 Muista myös Simo Heininen Mikael Agricola ja Erasmus Rotterdamilainen 2006 18,– Simo Heininen Mikael Agricola raamatunsuomentajana 1999 28,– Marja Itkonen-Kaila Mikael Agricolan Uusi testamentti SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA ja sen erikieliset Simo Heininen lähtötekstit Mikael Agricolan 1997 Psalttarin 17,– reunahuomautukset 1994 Simo Heininen SKS:n 17,– Esko Koivusalo Mikael Agricolan Mikael Agricolan kieli Simo Heininen psalmisummaario Agricolan 1988 Mikael Agricolan 1992 14,– Vanhan 17,– juhlavuoden testamentin t summaario Matti K. Suojanen Tilaukset myös verkkokirjakaupast1993 Tilaan seuraavat kirjat: Mikael Agricolan teosten julkaisut 14,– t indefi niittipronominit: ___ kpl ______totalitiiv ___ kpl ______1977 it 13,– ___ kpl ______amme Suomennoskirjallisuuden ___ kpl ______www.fi nlit.fi /kirjat historia 1–2 ___ kpl ______Päätoimittaja H. K. Riikonen Nimi...... Toimituskunta Urpo Kovala – Osoite Pekka Kujamäki – Outi Paloposki ...... Suomennoskirjallisuuden historia 1–2 Päiväys SKS kokonaisesitys suomennoskirjallisu Allekirjoitus...... maksaa Agricolasta nykypäivään. posti- ...... maksun Teos selvittää, ketkä kirjallisuutta Postikulut peritään. periaatteita kääntämisessä on n Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjatalo, Mariankatu 3, 00170 Helsinki käännöksillä on ollut suomen kir on ensimmäinen Kirjamyymälä puh. 0201 131 222 suomalaiselle kirjallisuudelle ja kulttuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura osallistui juh- Tilaukset: kirjamyynti@fi nlit.fi , puh. 0201 131 216 utemme vaiheista Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tarkastellaan myös Suomen kääntäm Vastauslähetystunnus 5005074 kustannuspoliittisia ratkaisuja. Muk ovat kääntäneet, millaisia lajikohtaisialajiko katsauksia suomennoksii oudatettu ja mikä merkitys 00003 VASTAUSLÄHETYS artikkeleitahtais kääntämisen erityiskysymy jakielen kehitykselle sekä ia ka kääntäjäprofi ileja. tsa lavuoden toimintaan monin tavoin: työskentelemällä uks rille. Teoksessa Teos soveltuu kaikille suomenia s kiel kirjallisuudesta ja laajemmistau vero isinstituutiota ja men ana on sekä kieli- että Kirjalla on käyttöä niin kirjallisuuden hno ksi historiasta ja käännösperiaatteist in.n. KirjaK sisältää myös lyhyempiä irja käyttökelpoisena käsikirjana sekä kään ksistä sekä sis kolme sarjaa ält kuin yliopistoissakin. ää juhlavuoden organisaatiossa, julkaisemalla kirjoja sekä my en kehityksestä, suomalaisestaö tailevista näkökulmista kiinnostuneille.s lyh yem Sid., yhteensä n. 1300 s. pi ä Teoksen (osat 1 ja 2) ISBN 978-951-746a kiinnostuneille,istoriasta kuin ja se kääntämisen toimii Hinta 86,– järjestämällä ja tukemalla erilaisia seminaareja ja tilai- Suomalai-Suomalai- Ilmestyy huhtikuussa. täjille että opettajille niin kouluissa suuksia. sen Kirjallisuuden -889-3 Seuraa edustivat Agricola 2007 -juhlavuoden SeuraSeura oli mukana järjestä- organisaatiossa pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen mässä ja rahoittamassa mm. juhla- (valtuuskunta) ja tutkija Ilkka Välimäki (työryhmä, vuoden seminaarejaseminaareja ja tilaisuuksia: varajäsen valtuuskunnassa). Juhlavuonna työryhmän ja  Juhlavuoden avausseminaari ”Agricolan valtuuskunnan työskentelyyn osallistuttiin kymmenes- perintö suomalaiselle kulttuurille” houkutteli SKS:n sä kokouksessa. juhlasalin täyteen 19.1.2007. SKS oli juhlavuoden merkittävin Agricola-kirjojen  Agricola 2007 -juhlaseminaari Kansallisarkistossa kustantaja. Seura julkaisi neljä uutta Agricolaa kos- 13.4.2007 klo 13.00-18.00. kevaa kirjaa: Kari Tarkiaisen toimittaman Ruotsin ja  Mikael Agricolan ja Aleksis Kiven teosten kriitti- Venäjän rauhanneuvottelut 1557. Mikael Agricola Ruot- set editiot. Seminaari 19.11.2007 Turun yliopistossa. sin lähetystön jäsenenä, Kaisa Häkkisen toimittaman SKS järjesti tilaisuuden yhdessä Turun yliopiston Mikael Agricola Abckiria. Kriittinen editio, Anna Pe- suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen, Helsingin rälän Mikael Agricolan teosten painoasu ja kuvitus sekä yliopiston kirkkohistorian laitoksen ja Kotimaisten Mikael Agricolan, Jyrki Knuutilan, Anneli Mäkelä-Ali- kielten tutkimuskeskuksen Agricola-projektin kanssa. talon Turun tuomiokirkon ja papiston tulot 1541–1542. Lisäksi seuran edustajat ovat pitäneet aiheeseen Mittava Suomennoskirjallisuuden historia (Toimittaneet liittyviä esitelmiä eri yhteyksissä: mm. pääsihteeri H. K. Riikonen, Urpo Kovala, Pekka Kujamäki ja Outi Lehtonen ”Agricolasta Pisaan” Suomalaisten historia- Paloposki) lähtee liikkeelle Agricolasta. Edellisten li- päivien seminaarissa Lahdessa 9.2.2007 sekä Glossa säksi myös seuran aiemmin julkaisemat Agricola-kirjat – keskiajantutkimuksen seura ry:n järjestämässä ”Pitkä olivat näyttävästi esillä SKS:n verkkosivulla, kirjakau- keskiaika? Mikael Agricolan aika” -seminaarissa Helsin- passa ja kirjamessuilla ja muissa tilaisuuksissa. gin Tieteiden talolla 11.–12.5.2007.

93 MIKAEL AGRICOLA Sadat kirjat aukee uudet Turun piispan postin myötä Joku sanoo porukasta: lukumiehen tuttavuudet. seuraa taistelua, työtä. ”Sepä reissu oli vasta. Tietoa niin monenlaista Kustaa Vaasalle ei riitä Mielessä jo kävi mulla osa siitä vajavaista. muu kuin kaikki, kiitä, kiitä. täältä takaisin ei tulla.”

Tuhatviisisataluku Löytää Aristoteleenkin Turhaako on tämä taisto Suomenlahti, huhtikuuta, nousee Agricolan suku. joka voittaa perkeleenkin sanoo humanistin vaisto. Kyrönniemi, kuolon luuta Poika syntyy Pernajassa sanoo uskonpuhdistaja Myötäellen pidän pääni pyyhkii Agricolan täältä enteet kielen taitajassa. Martti Luther, opettaja. huomauttaa järjen ääni. paras otettiinko päältä.

Nuorukaisen koulutiellä Melanchthon tuo humanisti Vanhan Testamentin kimppuun Nuori mies ja energinen monenlaista täytyy niellä. opetti: et ketään listi. hyökkää hän kuin köyhä limppuun. miksi päättyi eläminen. Viipurissa iltapuhteet Luther vihan suuntas naisiin Upeaa on tulos työnsä Syynä taudinkohtausko kova kuri, Herran nuhteet. sekä tietty juutalaisiin. vaikka Vaasa pilaa yönsä. ehkä, mutten siihen usko.

Oppiaines poikaan tarttuu Kolme vuotta opintoja Rasittavat rajasodat Miehen työ on vaarallista siellä viisastuu ja varttuu. maisteri ja etunoja. palaa talot sekä kodat. järjestetään matka sista Opinnäytteet papin, siksi Rehtoriksi kouluun Turun Niille tultava on loppu Novgorodiin, piispa mukaan pääsee piispan sihteeriksi. Vaasat tuottaa monen surun. sanoo kuningas, on hoppu. hovissa ei sure kukaan.

Mistä taidot suomen kielen Vaikk´on viety kirkon rahat Iivanan tuo hirmuvalta Epäselvä kuolemansa saa, ei tiedä, mutta mielen ratkoo pappi solmut pahat. kerää sadot kaikkialta. silti selvä sanomansa: osuvimmat sanat täyttää Käännöstyöhön mieli halaa Rauhanvaltuuskunnan pulmat Kansa tarvitsee jo kielen taitaen hän niitä käyttää. kammiossaan lamppu palaa. kommervenkit kierot julmat. sille annan koko mielen.

Pappi, sihteeri ja suomi Neljäs vuosikymmen näyttää Nälkää sekä vankeutta Vaikka kuoli liian varhain usein väsyy silmäluomi. Mikael odotukset täyttää. ”venäläistä oikeutta” Agricola vilja parhain Aavista ei kollegansa Olosuhteet vaikka kurjat kohtaa piispa muiden lailla Paljon ehti, siitä kiitän että kielen näin saa kansa. tulokset on vallan hurjat. miehet armoa on vailla. yhteen sanoja kun liitän.

Uupumatta Mikael raataa ABC ja rukoukset Jonkinlaiseen sopimukseen esteet kaikki tieltään kaataa. monet muutkin opetukset. päästään lopulta ja ukseen — Pekka Suvitie Wittenbergiin Saksan maalle Kohta Uusi Testamentti tarttuu valtuuskunnan heput haaste ylioppilaalle. valmiina kuin lopputentti. suunta kotiin, selkään reput. 94 TURUN YLIOPISTON SISÄINEN TOIMIKUNTA

johdolla. Kirja ilmestyi Agricolan päiväksi 9.4.2007, ja Tieteellinen kirjanäyttely pääkirjastossa sen julkistamistilaisuus järjestettiin Turun konserttita- Turun yliopiston kirjastossa olevat Agricolan lossa valtakunnallisen pääjuhlan yhteydessä. Yrttejä ja teokset sekä valikoima Agricolaan liittyvää muuta kir- yrttikirjaa esiteltiin myös Turun Radion toimittamassa jallisuutta asetettiin näytteille pääkirjastoon Agricola- ohjelmasarjassa, jossa haastateltavina olivat Terttu juhlaviikoksi 15/2007. Näyttelyn suunnittelemisesta ja Lempiäinen ja Kaisa Häkkinen. Sarjaa esitettiin myös rakentamisesta vastasi kirjastonhoitaja Liisa Hilander, Suomen muissa alueellisissa radio-ohjelmissa. joka myös esitteli näyttelyä kävijöille tarpeen mukaan. Agricola-kalenteri 2007 Agricolan yrttitarha Idean Agricolan omaan kalenteriin perustuvasta Valikoima Agricolan teoksissa mainittuja yrttejä juhlavuoden seinäkalenterista esitti toimikunnan asetettiin näytteille Turun yliopiston pääkirjastoon kokouksessa Liisa Hilander. Juhlavuodeksi valmiste- kirjanäyttelyn ajaksi. Näyttelyn suunnittelusta, ra- tun Agricolan yrttikalenterin 2007 sisällön tuottivat kentamisesta, ylläpidosta ja esittelystä vastasi dosentti yhteistyössä Kaisa Häkkinen ja Terttu Lempiäinen. Terttu Lempiäinen. Yrtit kasvatettiin Turun yliopiston Taiteellisesta suunnittelusta, teknisestä toteutuksesta ja kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa. Yrttejä oli painatuksesta huolehti Turun yliopiston viestintä, siellä näytteillä myös Turun ja Helsingin kirjamessuilla 2007 erityisesti Maija Palonheimo ja Mari Mero. Kalenterin sekä Turussa Taiteiden yön tapahtumassa Turun Kan- markkinoinnista ja jakelusta vastasi viestintä. sallisessa Kirjakaupassa. Turun yliopiston sisäinen Agricola-toimikunta kir- ”Agricolan yrtit” -kirja jamessuilla 2006 ja 2007 Agricolan rukouskirjan yrttejä ja niiden käyttöä Agricolan yrttikalenteri valmistui hyvissä ajoin esittelevän teoksen laativat yhteistyössä Kaisa Häkki- vuoden 2006 puolella, joten se saatiin myyntiin jo nen ja Terttu Lempiäinen. Taiteellisesta toteutuksesta Turun kirjamessuille 2006. Kalenteria esittelivät ja vastasi Turun yliopiston viestintä ja siellä erityisesti myivät suomen kielen oppiaineen Agricola-hankkeen Mari Mero, teknisestä toteutuksesta, kirjan painatuk- tutkijat Heidi Merimaa, Kirsi-Maria Nummila ja Tanja sesta ja jakelusta vastasi Kirja-Aurora Timo Niitemaan Vaittinen.

95 Helsingin ja Turun kirjamessuilla 2007 olivat BTJ Finland Oy. Kirjan toimittivat Kaisa Häkkinen myynnissä Agricolan yrtit -teos sekä toimikunnan ja Tanja Vaittinen kesän 2007 aikana. Luentosarjasta järjestämään yleisöluentosarjaan (ks. jäljempää) pe- peruuntuneen Markus Hiekkasen esityksen asemesta rustunut Agricolan aika -teos. Teoksia esiteltiin useissa kirjaan pyydettiin Viipuria käsittelevä artikkeli Jussi- yhteyksissä, Turussa myös Ruokamessuilla järjestetyissä Pekka Taavitsaiselta ja Turkua käsittelevä artikkeli Kari tilaisuuksissa, joihin Turun yliopiston puolesta osal- Uotilalta. Kirja saatiin myyntiin Turun kirjamessuille listuivat Terttu Lempiäinen, Kaisa Häkkinen ja Aarno lokakuun alussa. Kasvi. Agricolan teinit Arkeologiset kaivaukset Suomen kielen oppiaineen kaksi opiskelijaa, Essi Turun yliopiston arkeologian oppiaineen järjestä- Lähteenmäki ja Sasu Ahonen, toimivat tilauksesta mät kaivaukset jatkuivat juhlavuonna Mikael Agrico- Agricolan teineinä ja kävivät esittelemässä Agricolan lan kotitilalla Pernajassa Hanna-Maria Pellisen johdol- teoksia ja elämäntyötä kouluissa, kirjastoissa ja erilai- la. Kaivauksia ja niiden tuloksia esiteltiin yleisölle sekä sissa tapahtumissa (à 100 tuntia). Teinien yhteystiedot paikan päällä että juhlavuoden eri tapahtumissa. Ylei- olivat valtakunnallisessa juhlakalenterissa. Teinien val- sölle tarjottiin tilaisuus myös osallistua itse kaivauksiin. mennuksesta ja ohjauksesta vastasi Kaisa Häkkinen.

Studia generalia -luentosarja Agricola-luentopassi Turun yliopiston sisäinen Agricola-toimikunta Toimikunnan opiskelijajäsenten ehdotuksesta ideoi viisiosaisen Agricolaa käsittelevän luentosarjan, laadittiin humanistisen tiedekunnan kansliassa ennen jonka käytännön toteutus päätettiin hoitaa yhteistyössä juhlavuoden alkua Agricola-luentopassi. Opiskeli- Turun seudun Agricola 2007 -paikallistoimikunnan joille tarjottiin mahdollisuus osallistua juhlavuoden kanssa. Luentosarja järjestettiin keväällä 2007, ja tilaisuuksiin, kerätä passiin osallistumismerkintöjä yleisömenestys oli erinomainen. Eräistä tilaisuuksista tiedekunnan yleisten suoritusperiaatteiden mukaisesti jouduttiin yleisöä jopa käännyttämään pois. Luennoit- ja saada määrämittainen suoritus hyväksytyksi FM- sijoina toimivat korvauksetta yliopiston omaan hen- tutkinnon vapaisiin opintoihin. kilökuntaan kuuluvat tai muuten yliopiston Agricola- hankkeisiin osallistuneet tutkijat.

”Agricolan aika” -kirja Studia generalia -luentosarjan pohjalta koottiin uutta ja ajankohtaista Agricola-tutkimusta yleista- juisesti esittelevä teos Agricolan aika, jonka kustansi

96 KUOLEMAJÄRVI-SÄÄTIÖN TOIMINTA JUHLAVUODEN AIKANA

Miksi Mikael Agricolan muistoa vaalitaan töön. 9.6.2007 oli muistomerkillä juhlatapahtuma, Kuolemajärvellä? jossa puhui mm. arkkipiispa Jukka Paarma. Itsenäistyneen Suomen rakentaessa puolustusjärjes- Karjalan kannas oli vuosisatoja Ruotsin ja Novgo- telmiään sijoitettiin pääpuolustuslinja – Mannerheim- rodin – myöhemmin Venäjän – jatkuvien kiistojen ja linja – kulkemaan halki Kuolemajärven. Eräät talviso- sotien näyttämönä. Molemmat pyrkivät sekä taloudel- dan ratkaisutaistelut käytiin Kuolemajärven Summan lisen vallan kasvattamiseen että kristinuskon levittämi- kylässä, jossa puolustus murtui. Jatkosodan aikana ei seen ja poliittisen vaikutusvallan laajentamiseen. Edes linjaa varustettu uudelleen, mutta samoilla seuduilla v. 1323 solmittu Pähkinäsaaren rauha ei aluetta täysin käytiin kesäkuussa 1944 rajuja taisteluja. Lopputulos rauhoittanut, vaan aseelliset yhteenotot ja siviiliväestön on, että Kuolemajärven rakennuskanta tuhoutui totaa- ahdistelu jatkuivat; Viipurin pamaus on kaikille tuttu lisesti ja kyläaukeita rumentavat suuret pommikuopat jo kouluajoilta. ja umpeen kasvavat juoksuhaudat. Näissä olosuhteissa Näinä levottomina aikoina tapahtui rauhanneu- on luonnollista, että pitäjästä löytyneet harvat yhdis- vottelumatka Venäjälle, joka Mikael Agricolan osalta tävät muistot nousevat tunnetasolla tärkeään asemaan. päättyi kohtalokkaasti. Hän kuoli 9.4.1557 Kuolema- Yksi tällainen on tuhottu hautausmaa ja kirkko, josta järven Kyrönniemessä – vain 50 kilometriä Viipurista on jäljellä vain peruskivet. Kuolemajärvi-säätiö on Kuolemajärven Kyrönniemellä sijaitseva Ag- – ollessaan palaamassa Venäjältä. hankkinut kirkon alttarin paikalle muistopaaden ja tu- ricola-muistokivi vihittiin uudelleen käyttöön Koiviston Nuorisoseura pystytti paikalle v. 1900 hotulle sankarivainajien yhteishaudalle muistomerkin. vuonna 2000. Muistokiven pystytti alun perin vuonna 1900 Koiviston nuorisoseura. muistopatsaan, jonka näyttävyyttä parannettiin 1930- Kuolemajärveläisten toinen yhteinen kotiseutumatko- luvulla ympäröimällä merkki koristeellisella takorauta- jen kohde on Mikael Agricolan muistopaasi, joka on aidalla. Pitäjäläiset muistavat, että merkillä järjestettiin Muurilan kylän Kyrönniemellä muistuttamassa rau- ohjelmallisia juhlia. Sotien aikana aita tuhoutui ja hantekijän ankarasta kohtalosta. muistomerkki joutui kateisiin, mutta löytyi paikallisen Kuolemajärveläinen-lehdessä on seurattu jatkuvasti asukkaan havaintokyvyn ansiosta. Venäläisten entisöi- Kyrönniemen muistomerkin ja pirttimuseon saamaa mä muistomerkki vihittiin 22.6.2000 uudelleen käyt- suosiota. Säätiön toimesta pirttiin on toimitettu kart-

97 ta, viiri ja historiakirja. Samalla kun säätiön edustajat Arkkipiispa Jukka Paarman puhe Kuolemajärven Kyrönniemessä 9.6.2007 ovat käyneet uusimassa kukkaistutukset Kirkkoniemen muistomerkeillä, on käyty Kyrönniemessä istuttamassa Hyvät kuulijat! muistomerkille uudet kukat. Kuolemajärvi-säätiön tar- Silloin kun me kokoonnumme vanhempiemme tai isovanhempiemme haudalle, me koituksena on jatkossakin pitää huolta muistomerkistä muistamme ja muistelemme, mitä hyvää me olemme heiltä saaneet ja oppineet. Tänään ja olla linkkinä paikalliseen väestöön. seisomme Mikael Agricolan muistokiven äärellä. Emme kuitenkaan ole haudan äärellä. Hänen hautansa on Viipurissa, vaikka emme tiedä tarkalleen missä siellä. Täällä, tällä seu- Kuolemajärveläisten juhlavuosi dulla, päättyi Mikael Agricolan mainen matka. Tämä muistokivi kertoo hänen elämäntyös- tään ja sen merkityksestä meille. Juhlavuoden valtuuskunnan pääsihteerinä toimi Ensimmäisenä ajattelemme tietysti sitä pitkää ja vaivalloista rauhanneuvottelumatkaa, Ossi Tuusvuori, jonka sukujuuret ovat Kuolemajärvel- jolta hän oli palaamassa. Hän oli rauhantekijä ja siinä työssä kulutti voimansa niin, että lä, ja jäsenenä Kuolemajärvi-säätiön hallituksen pu- elämä päättyi inhimillisesti katsoen liian varhain alle viidenkymmenen vuoden iässä. heenjohtaja Kalevi Kettinen. Ossi Tuusvuori oli Turun Sitä ennen hän oli ehtinyt tehdä mittavan ja merkittävän elämäntyönsä. Suomen kir- Kuolemajärvikerholla 28.1.2007 esittelemässä juhla- jakielen ja kirjallisuuden isänä me häntä tänä juhlavuonna erityisesti muistamme. Tällä vuoden ohjelman ja Kalevi Kettinen elämäntyöllään hän rakensi pohjaa suomalaisen sivistyksen ja suomalaisen kertoi Viipurissa ja Kyrönniemellä identiteetin hyväksi. 9.6.2007 pidettävistä juhlallisuuk- Hänen elämäntyönsä ja merkityksensä ei ollut tärkeä vain suomalaisista. sille. Myös muitten kansojen, naapurikansojen ja, kuten erityisesti täällä, Säätiö teki halukkaille mahdol- näissä juhlissa ajattelemme, venäläisten ja suomalaisten yhteiselle histo- liseksi osallistua juhlaan järjestä- rialle ja identiteetille on Agricolan elämäntyöllä merkitystä. mällä tilausmatkan, joka osoittautui Agricolan suuri näky hänen elämässään oli näky siitä, että Jumalan erittäin suosituksi. Kyrönniemelle sana oli saatettava kaikille ihmisille heidän omalla kielellään. Se, mitä kokoontui juhla-aamuna kolme bus- Kyrilios ja Metodius tekivät aikanaan slaavilaisen kansanosan hyväksi, sitä sillista kuolemajärveläisiä. Kesäisessä Agricola teki suomalaisten ja suomensukuisten kansojen hyväksi. Jumalan luonnossa vietetyssä juhlassa puhui- sana oli saatettava kaikille ihmisille ymmärrettäväksi ja läheiseksi. vat mm. arkkipiispa Jukka Paarma ja Sitä varten Agricolan päätyö oli Raamatun kääntäminen suomen kie- ministeri Jaakko Numminen. Myös lelle. Siinä yhteydessä hän joutui luomaan pohjan suomalaiselle kirjalli- Kuolemajärvi-säätiön edustajat laski- suudelle ja luomaan Suomen kirjakielen perusteet. Aivan samoin kuin me vat muistomerkille kukkalaitteen. isiemme ja äitiemme, isoäitiemme haudoilla muistamme, mitä olemme

Arkkipiispa Jukka Paarma Viipurin Agricola- muistojuhlassa 9.6.2007.

98 Juhlavuoden ohjelmaa suunniteltaessa käytiin neu- heiltä saaneet, niin me saamme tänään muistaa Agricolan muistokiven äärellä, mitä olem- votteluja venäläisten viranomaisten kanssa mm. Viipu- me saaneet häneltä. rissa ja Koivistolla, jonka hallintoon entinen Kuolema- Kuinka monelle ihmiselle, kuinka monelle meistä, onkaan tärkeimpiä esivanhemmilta järven alue nykyisin kuuluu. ja vanhemmilta saatuja perintöjä isän tai äidin tai isoäidin opettama rukous? Sellainen on Keskusteluissa tuli esiin, etteivät nykyisin alueella opetettu monessa suomalaisessa kodissa, ja ne muistot niistä opetuksista jäävät sydämeen asuvat venäläiset tiedä paljoakaan ennen heidän tu- koko elämän ajaksi. Ja kuinka moni venäläinen muistaa sitä opetusta, jonka babuska on loaan alueella vallinneista olosuhteista ja siellä eläneistä antanut opettamalla rukoilemaan ja tuntemaan Jumalan. suomalaisista. Juhlavuoden ohjelmaan hyväksyttiin Mikael Agricola opetti meidät rukoilemaan omalla kielellämme. Hän opetti meitä hanke julkaista venäjänkielinen kuvateos, joka on puhuttelemaan Jumalaa, Taivallista Isää omilla sanoillamme. Hän antoi meille sanat vir- tarkoitettu lähinnä kouluikäisten käyttöön. Kirjaa on siin, joilla me Jumalaa kiitämme. Siksi me saamme Agricolan muistokiven äärellä muistaa tarkoitus jakaa paitsi kouluihin myös kirjastoille. hänen elämäntyötään kiitollisina siitä, mitä hän on meille antanut. Kiitos Jumalalle Mikael Kuolemajärvi-säätiö lupautui kokoamaan kirjan, Agricolasta ja hänen työstään! koska sen toimesta on jo v. 1957 julkaistu Kuolemajär- ven historia. Uuden kirjan kuvituksena voitiin käyttää Ministeri Jaakko Numminen Kyrönniemessä 9.6.2007 säätiön valokuva-arkiston kuvia. Kirjasta tuli 56-sivuinen. Päävastuun teoksen tuottamisesta kantoi säätiön Arvoisat Koiviston alueen hallinnon edustajat! hallituksen jäsen Seppo Pirhonen, joka myös esitteli Kunnioitettava juhlayleisö! kirjan Viipurin juhlassa lauantaina 9.6.2007. Hän Kannaksen kansan keskuudessa, erityisesti tämän alueen väestön keskuudessa, eli vuo- luovutti Koivistoa edustaville viranomaisille kirjan 1. sisatoja tieto siitä, että Mikael Agricola oli kuollut tällä paikalla. Nuorisoseurat edustivat venäjänkielisen painoksen, 1000 kpl (ks. Kuolemajär- täällä Kannaksella ja Etelä-Karjalassa ylipäätään alueen koko väestöä. Kansalaiset puo- veläinen-lehti 2007, sivu 14). Suomenkielistä laitosta lueisiin katsomatta kuuluivat niihin. Koiviston pitäjään oli perustettu nuorisoseura 1892. jaettiin Viipurin juhliin osallistujille, juhlavuoden toi- Kuolemajärvellä ei silloin seuraa vielä ollut. minnassa mukana olleille sekä eräissä Mikael Agricolan Koiviston nuorisoseura teki aloitteen muistokiven pystyttämisestä Mikael Agricolan juhlavuoden tilaisuuksissa. kuolinpaikalle. Aloite tehtiin vuonna 1899. Kerättiin rahaa ympäristön väeltä. Seuran Kirja sai julkisuudessa ja sekä Suomessa että Venä- puheenjohtajana oli kansakoulunopettaja K. K. Talvinen. Hän varmuuden vuoksi kääntyi jällä viranomaisten ja yleisön taholta hyvän vastaan- Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puoleen Helsingissä ja kysyi, että pitääkö paikkansa, oton (ks. Karjala-lehden pääkirjoitus 18.10.2007 ja että Agricola kuoli täällä. Seura vastasi myöntävästi ja niin nuorisoseura jatkoi toimia. Anne Kuorsalon mielipidekirjoitus 25.10.2007). Onpa Heinäkuussa vuonna 1900 pystytettiin tämä kivi, joka on sama kivi tässä edelleen. jopa muita perinnejärjestöjä kehotettu seuraamaan Silloin aluksi tähän laitettiin puinen aita ympärille. 1930-luvulla taottiin metalliaita, Kuolemajärven esimerkkiä. Teoksen saaman hyvän vastaanoton ansiosta Kuolemajärvi-säätiö teetti siitä myyntiin tulevan 500 kirjan suomenkielisen lisäpai-

99 noksen. Kirjaa myydään 5 euron hintaan. Venäjänkie- lisen kirjan oheistuotteena Kuolemajärven kotisivuilla joka oli juuri tällainen kuin tämä. Sodan melskeissä ja sodan aikana muistokivi ja aita (www.kuolemajarvi.fi) on nyt myös venäjänkielistä katosivat. aineistoa. Lisäksi on perustettu Agricola-sivusto. Lopulta huomattiin, että muistokivi oli joutunut jonkin kuolemajärveläisen talon por- Helsingin Kuolemajärvikerho järjesti 24.3.2007 raskiveksi, mutta talon venäläinen isäntä rupesi ihmettelemään, mitä ihmeen kirjoitusta Albergan kartanossa ohjelmallisen Agricola-juhlan, siinä kivessä oikein on. Silloin huomattiin, mikä kivi on, ja se sijoitettiin Viipurin linnan jossa kuultiin Marjatta Lohikosken ja Liisa Vihkon takahuoneeseen. mielenkiintoiset esitelmät Mikael Agricolasta. Juhlan 1990-luvulla näille seuduille oli asettunut kesäasukkaaksi moskovalainen akateemikko ruokalista oli laadittu keskiajan hengessä. Vladimir Smirnov. Hän kiinnostui suomen kielestä ja siinä yhteydessä myöskin Mikael Kuolemajärvijuhlassa 9.9.2007 juhlapuhujana oli Agricolasta suomen kirjakielen perustajana. Hän teki aloitteen muistomerkin uudelleen professori Simo Heininen, joka valotti Mikael Agrico- pystyttämisestä ja häntä auttoi Venäjä–Suomi-seuran puheenjohtaja Aleksandr Belov. Mi- laa juuri ilmestyneen kirjansa Mikael Agricola – elämä nun neuvostani nämä herrat ottivat yhteyden Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan Helsin- ja teokset pohjalta. Juhlassa muistettiin myös pääsihtee- kiin, uudelleen sadan vuoden kuluttua, saivat tarpeelliset tiedot ja niin Smirnovin aktiivi- ri Ossi Tuusvuorta ja Kuolemajärven nykyistä kunnan- suuden mutta myöskin Viipurin kaupungin silloisen kaupunginjohtajan Georgi Porjadinin lääkäriä ja Agricolan pirttimuseon hoitajaa, tohtori Juri tuella kivi nousi nopeasti uudelleen tälle paikalle. Ogloblinia. Tämä muistomerkki saatettiin paljastaa tasan sata vuotta ensimmäisen paljastuksen Säätiön edustajat osallistuivat Mikael Agricolan jälkeen juhannusviikolla vuonna 2000. Smirnov antoi takoa entisen mallin mukaan kau- pääjuhlaan Turussa 9.4.2007. Kuolemajärveläiset ko- niin rauta-aidan Eremitaasin takomossa Pietarissa. Mielestäni muistomerkki on nyt todella koontuivat Kyrönniemessä ja Viipurissa Agricola-juh- kaunis. laan. Kolme linja-autollista kuolemajärveläisiä ja lisäksi Täällä vieraili paljon suomalaisia jo 1920- ja 1930-luvuilla. Nyt paikka on tullut jälleen bussilasti kutsuvieraita ja väkeä Tampereelta osallistui suomalaisten, mutta ymmärtääkseni myös venäläisten huomion kohteeksi. Tekee mieli lau- lauantaina kesäkuun yhdeksäntenä suomalais-venä- sua kiitos Kuolemajärven nykyisille asukkaille, jotka pitävät huolta tästä muistomerkistä. läiseen päätapahtumaan Venäjän puolella. Koiviston (Primorskin) kaupunginjohtajan Aleksei Mikael Agricolan Skorodumovin tervehdys Kyrönniemessä 9.6.2007 kuolinpaikalla olevalle muistopatsaalle laskettiin Primorskin hallinto, alue ja tämän kunnan neuvosto ovat iloisia juhlavuoden valtuus- saadessaan tervehtiä täällä olevia suomalaisia ystäviä tänä kauniina au- kunnan, Primorskin rinkoisena päivänä Mikael Agricolan muistomerkin edessä.

Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Viipurin Agricola-muistojuhlassa 9.6.2007.

100 kaupungin, Kuolemajärvi-säätiön, Inkerin kirkon ja Venäjän kansalla on kaksi venäjän kielen perustajaa Kyrilios ja Metodios. Suomen akateemikko Vladimir Smirnovin kukkalaitteet. kansalla on kirjakielen perustaja Mikael Agricola. Suuresti kunnioitamme Agricolan muis- Lyhyen juhlahetken avasi Primorskin kaupungin- toa. Kun muistomerkki on meidän maallamme, kunnioitamme ja yritämme pitää hyvässä johtaja toivottaen vieraat tervetulleeksi. Arkipiispa kunnossa tämän alueen. Ei yksin tämän muistomerkin vaan myös monien muiden tämän Jukka Paarma kertasi puheenvuorossaan Agricolan alueen muistomerkkien kohdalla jatkamme yhteistyötä ja voimistamme meidän hyviä suh- elämäntyötä. Ministeri Jaakko Numminen kertoi teita, naapurimaiden suhteita. muistomerkin ensimmäisestä ja toisesta pystytyksestä, Olemme iloisia tervehtiessämme teitä täällä. Kiitos, että tulitte! jotka tapahtuivat sadan vuoden välein vuosina 1900 ja 2000. Tilaisuudessa laulettiin Agricolan virsi 420. Ark- Kyrönniemen Agricola-pirttimuseon hoitaja, Kuolemajärven kunnanlääkäri Juri kipiispa Jukka Paarma ojensi muistomerkkiä ja pirtti- Ogloblin Kyrönniemessä 9.6.2007 museota hoitaneelle Juri Ogloblinille Simo Heinisen kirjoittaman Agricolan elämäkerran. Rakkaat suomalaiset ystävät ja Kuolemajärven asukkaat! Kiitän teitä, että arvostatte työtäni. Haluaisin kiittää kaikkia niitä, jotka ovat tehneet Pääjuhla Viipurissa työtä tämän muistomerkin ja pirttimuseon hyväksi. Minä myötäelän suomalaisten kanssa ja kunnioitan ja ihailen suomalaisia. Viipurin teatteriaukiolla pidettiin Agricolan elämä ja työ ei kuulu vain suomalaisille. Hänen elämänsä on suomalais-venäläinen pääjuhla. Juhlan erittäin hyvä esimerkki siitä, miten palvella omaa kansaa ja kristillistä palvelua avasi arkkipiispa Jukka Paarma ko- kansalle. Se on suuri anti koko maailman kulttuurille. rostaen oman kielen merkitystä niin Olen hyvin iloinen siitä, että sekä suomalaiset että venäläiset kävijät lukevat sivistyksen kuin hengellisen elämän suurella mielenkiinnolla nämä materiaalit, jotka ovat museossa esillä. Seitsemän kannalta. vuotta olen työskennellyt tämän aiheen parissa, ja olen erittäin vakuuttunut, Venäjän valtiovallan tervehdyksen kun huomasin, miten määrätietoinen oli Mikael Agricola. esitti Viipurin piirin johtaja Georgi A Nuoresta iästä alkaen, kun hän otti itselleen nimen Agricola, hänen päämää- Porjadin. Hän kertoi viipurilaisten ar- räkseen tuli työskentely Suomen kansan eteen. Tulin siihen lopputulokseen, että vostavan Agricolan elämäntyötä. Hän hänen elämänsä tarkoituksen, jonka voimme hyvin määritellä satojen vuosien muistutti sitä, että Agricola valitsi itsel- kuluttua, voidaan löytää yhdessä ainoassa sanassa. Se sana on Mikael Agricolan leen nimen Viipurissa, sai koulutusta kirjeessä, joka on lähetetty kuningas Kustaa Vaasalle. Se sana on Suomi. kaupungissa, kuoli lähellä Koivistoa ja sai hautapaikan Viipurista.

Viipurin piirin johtaja Georgi A Porjadin Viipu- rin Agricola-muistojuhlassa 9.6.2007.

101 AGRICOLA – RAUHANTEKIJÄ terrorismi. Onko tämä oikein? jalan kannaksella oli tuon sodan Mitä oikein tiedämme Moskovassa aikana tapahtunut, sillä Ruotsin ja Novgorodissa vuonna 1557 sol- lähetystön maaliskuun 10. päivä- mitusta rauhasta? nä 1557 kirjoittamaan kirjeeseen Luulen, että yksi syy Agricolan sisältyy kokonainen luettelo noista käsittämiseen rauhan mieheksi kauheuksista. Kirjelmä tulkittiin Ii- oli hänen ammattinsa, papin ja vana Julmalle venäjäksi maaliskuun piispan tehtävä. Oppinutta Raa- 13. päivänä pidetyllä audienssilla, matunkääntäjää on vaikea kuvitella aivan sanasta sanaan tarkasti, eikä Vietämme tänä vuonna mittakaavassa, joka oli Suomessa sodanlietsojaksi. Mutta maailma kukaan esittänyt mitään vastalau- Suomessa Mikael Agricolan mahdollinen. Mutta hän oli myös tuntee myös sotaisia pappeja, seita luultavasti Agricolan tietoihin 450-vuotisjuhlaa. Hänhän kuoli jotakin sellaista, minkä vaikutus ja uskonnot ovat välillä käyneet perustuvan kuvauksen johdosta, Kyrönniemessä, huhtikuun 9. päi- jatkuu Suomessa vielä tänäänkin. kiivaitakin sotia toisiaan vastaan. vaikka se oli Venäjälle raskauttava. vänä vuonna 1557 paluumatkalla Hän loi teoksissaan suomen kir- Agricola ei ollut rauhantekijä vain Kaikki ymmärsivät, että rauha oli rauhanneuvotteluista Moskovassa jakielen. Ilman Agricolaa suomen hengellisen asemansa vuoksi. Hän todella saatava aikaan. ja Novgorodissa. On siksi luonnol- kieli ei olisi sellainen ilmeikäs kult- oli rauhan mies siksi, että hän Mutta rauhan teon edellytyk- lista kysyä, mikä Agricolan osuus tuurikieli kuin se tänään on, vaan todella tiesi, miten hirvittävä on- senä ei vuonna 1557 suinkaan rauhan solmimisessa Ruotsin ja ehkä joissain syrjäkylissä puhuttu nettomuus sota on ennen kaikkea ollut pelkkä rauhanhalu sinänsä Venäjän välillä oikein oli. kansankieli, sellainen kuin esimer- siviiliväestölle. Hän oli aikaisem- molempien osapuolien taholla. Simo Heininen käyttää uu- kiksi iirin kieli on Irlannissa. minkin ottanut vahvasti kantaa Rauhan syynä oli sodankäynnin dessa, hienossa elämäkerrassaan Mutta voidaanko Agricolan an- kansan kärsimysten lievittämiseksi, ajautuminen umpikujaan, sillä Mikael Agricolasta sanoja ”suun- sioihin lisätä myös rauhan solmi- esimerkiksi kuvatessaan Suomessa kumpikaan puoli ei ollut saanut nattoman oppinut mies”. Hän minen, oliko hän todella rauhante- vuonna 1551 vallinnutta nälänhä- toisesta yliotetta. Rajaa ei voitu vertaa Agricolaa Erasmus Rotter- kijä? Tätä uutta piirrettä Agricola- tää. Sotaa vastaan hän otti vieläkin siirtää mihinkään suuntaan. Tässä damilaiseen, Euroopan renessanssi- kuvassa on juuri tänä juhlavuonna jyrkemmän kannan. tilanteessa rauhan teko oli melko ajan loistavimpaan humanistiin, ja korostettu. Siinä kuvaelmassa, joka Mikael Agricola oli Turun luonnollinen asia. Kiista siirret- myös Martti Lutheriin, voimakkaa- esitettiin Turun konserttitalossa piispan ominaisuudessa, ollessaan tiin neuvotteluissa sodankäynnin seen reformaattoriin, joka järisytti Agricolan päivänä eli huhtikuun tarkastusmatkalla Pohjanmaan tasolta diplomaattisen väittelyn kirkon perustaa vaatimalla Jumalan 9. päivänä, rauhantekemisen linja seurakunnissa, nähnyt omin silmin tasolle, ja kumpikin osapuoli halusi sanan esittämistä kansalle puhdis- oli vedetty Agricolasta nykypäivän syksyllä 1556 käynnissä olleen osoittaa neuvottelupöydän ääressä tetussa muodossa. Tällainen mies rauhanturvaajiin niillä maailman sodan hävityksiä. Hän oli myös olevansa toista terävämpi. Monet Agricola todella oli, tosin siinä eri kolkilla, joilla riehuu sota ja perehtynyt siihen, mitä täällä Kar- sodathan on todella voitettu enem-

102 Vaikka maa sai rauhan, oli neu- maalle oli saavuttu, oli kuin kohta- vottelumatka Mikael Agricolalle lon käsky tai Jumalan tahto. Hän itselleen kohtalokas. Piispa oli läh- oli todellakin tehnyt tehtävänsä tenyt vaikealle matkalleen, vaikka kaikissa suhteissa, enemmänkin hänen terveytensä oli ollut huono. kuin voi vaatia. Hän oli suomen- Hän kuoli istuessaan reessä, joka tanut pyhät kirjat, taitavammin ja oli juuri liukunut rajan yli Suomen huolellisemmin kuin kukaan muu, puolelle, joko täällä Kyrönniemellä luonut kirjoitetun kielen, toteutta- tai sitten hiukan etelämpänä tällä nut uskonpuhdistuksen, hallinnut män rauhanneuvotteluissa kuin samalla rannikolla Seivästöllä, ku- hiippakuntaansa ja lopulta saanut taistelukentillä. Suuressa väittelyssä ten lähetystön sihteerin tekemä ra- rauhankin aikaan kahden sotaisan Venäjän edustajat korostivat, ar- portti väittää. Kyrönniemi on kyllä monarkin välille. Hänellä ei enää vatenkin Iivana Julman käskystä, luultavampi kuolinpaikka, koska ollut paljonkaan tehtävää, joka oli- tsaarinsa korkeaa syntyperää. Hän tämän paikannimen mainitsee kaksi voinut olla noiden aikaisempien oli Rooman keisareiden jälkeläinen si varhaista lähdettä, arkkipiispan tekojen veroista. Muut saattoivat ja syntynyt valtaistuimelleen, pal- kappalaisen pitämä itinerarium ja jatkaa pitkin niitä latuja, jotka hän jon ylhäisempi kuin Ruotsin ku- Paavali Juustenin kronikka. Kuole- oli avannut. Muistoruno jatkaa, ningas, joka oli alhaista syntyperää man syy oli varmasti ylirasitus. Lä- että Agricola kuoli niin äkillisesti, ja tehtäväänsä kansan valitsema. hetystö oli kulkenut – viedäkseen ettei hän ehtinyt edes laatia mitään Silloin Ruotsin edustaja – joko rauhansanoman kotiin niin nopeas- jälkisäädöstä. Hänen testament- arkkipiispa Laurentius Petri tai ti kuin mahdollista – kahdeksan- tinaan olivat siksi ne kirjat, jotka sitten Agricola – veti esiin Raama- toista päivän matkan Moskovan ja hän oli kirjoittanut Suomen kan- tun ja osoitti sen avulla, että kaikki Novgorodin välillä kuudessa vuo- salle. Kauniimmin voi asian tuskin Israelin kuninkaat olivat olleet juu- rokaudessa, yöpymättä kertaakaan ilmaista. ri kansan valitsemia. Tämä taitava lämpimän katon alla. vastaveto johti siihen, ettei Ruotsin Agricolasta kirjoitettu latinan- — Kari Tarkiaisen kuningasta Kustaa Vaasaa moitittu kielinen muistoruno sanoo huma- juhlapuhe Viipurin alhaissyntyiseksi tai pelkäksi vaali- nismin kukkaiskielellä, että Koh- Agricola-juhlassa kuninkaaksi itse rauhansopimuk- talottaret katkaisivat uskonpuh- 9.6.2007 sessa. Kustaa Vaasakin saattoi siis distajamme elämän langat. Hänen olla tyytyväinen neuvottelijoihinsa kuolemansa kylmänä kevättalven ja vahvistaa ristinsuutelulla rauhan. päivänä reessään heti, kun koti-

103 Tilaisuudessa esitti Suomen valtiovallan tervehdyksen ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Hän kertoi juhlavuoden tavoitteista ja saavutetuista tuloksista sekä kotimaassa että ulkomailla. Tervehdyksen esittivät myös juhlavuoden pääsih- teeri Ossi Tuusvuori, Pietarin pääkonsulaatin edustaja Leena Liski, Pernajan kunta ja seurakunta sekä Koivis- ton kaupunki ja Inkerin kirkko. Korkeatasoisesta musiikkiohjelmasta vastasivat Si- belius-Akatemian Duo Omnibus (Vappu Helasvuo ja Antto Vanhala), viipurilainen yhtye Katinka-Gajarda sekä tamperelainen Eremitas-kuoro. Näyttelijä Kari Hiltunen esitti Tytti Issakaisen kirjoittaman Agricolan monologin.

Aika ennen meitä -kirja paikallisille asukkaille

Kirjan Vremena do nas luovutti Kuolemajärvi-säätiön puolesta Seppo Pirhonen Koiviston kaupungin edustajille, vasemmalla tohtori Juri Kuolemajärvi-säätiön vuoden suurhanke, pitäjän Ogloblin, joka on Kyrönniemen pirttimuseon hoitaja. vaiheista paikallisille nykyasukkaille kertovan kirjan toteutus huipentui Viipurin juhlassa, jossa kirjan kirjoittaja Seppo Pirhonen luovutti ensimmäiset kappaleet FT Kari Tarkiainen keskittyi juhlapuheessaan Koiviston, venäläisittäin Primorskin, edustajille. Agricolaan rauhantekijänä. Hän toi esiin uusia mielen- Kirja Vremena do nas kertoo Kuolemajärven vai- kiintoisia yksityiskohtia Agricolan viimeiseksi jääneestä heista eri aikoina vuoteen 1944. Kirjasta on paikallisia matkasta Moskovaan ja Novgorodiin. Puhe on koko- kouluja, kirjastoja ja asukkaita varten venäjänkielinen naisuudessaan edellisellä aukeamalla. painos, ja siitä on myös suomenkielinen versio.

104 AGRICOLAN JUHLAVUOSI KIRJASTOISSA

Suomen kirjastoautot Agricola-busseina Kirjailijavierailuiden käytännön järjestelyt hoiti Agricola-kirjastobussit osallistui- Lukukeskus, keväällä kulttuurisihteeri Karri Korpelai- vat mm. seuraaviin valtakunnallisiin Mikael Agricolan juhlavuotta vietettiin Suomen nen ja syksyllä kulttuurisihteeri Laura Ruohisto. Lu- tai paikallisiin tapahtumiin: kirjastoissa monipuolisesti. Lukukeskuksen järjestämä kukeskus hoiti yhteydenpidon kirjailijoihin ja huolehti Agricola 2007 -kulttuuritapah- perinteinen Lukuviikko maaliskuussa painottui Agri- kirjailijoiden palkkioiden maksusta sekä matka- ja ma- tuma Manillantehtaalla Turussa colan elämään ja elämäntyöhön sekä suomen kieleen. joitusjärjestelyistä ja -kuluista. Vierailun organisoinnis- 31.3.2007 Kirjastoissa järjestettiin eri ikäryhmille suunnattuja ta kunnissa huolehti kuntien kirjastoautohenkilökunta, Valtakunnallinen pääjuhla Turus- tapahtumia koko vuoden ajan, mutta etenkin keväällä. joka myös piti yhteyttä kouluihin, joihin vieraat olivat sa 9.4.2007 Suomen kirjastoseuran ja sen kirjastoautotyöryhmän auton mukana menossa. Jyväskylän kirjamessut 24.4.2007 mukanaolo mahdollisti Agricola-bussihankkeen toteut- Vaikka kirjailijavierailut järjestettiinkin leikkimieli- Kirjastoautojen kyläpäivä tamisen (ks. myös s. 21–22). seen kilpailuun osallistuneiden kesken eli niihin kirjas- 29.5.2007 (eurooppalainen naapuri- toautoihin, jotka vierailua hakivat, kattoivat vierailut päivä, European Neighbours’ Day) Kirjailijavierailut maantieteellisesti varsin tasaisesti koko maan, aivan SuomiAreena Porissa 21.7.2007 pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Yhteensä vierai- Musapiknik Kupittaan puistossa Suomen kirjastoautot Agricola-busseina 2007 luilla oli arviolta 7 000 – 8 000 kuulijaa. Turussa 12.8.2007 -hankkeen tärkein toimintamuoto olivat kirjailijavie- Rytärsky-päivä Vihdissä (Vihdin railut. Yhteensä 40 paikkakunnalla kiersi kirjastoauton Lukuviikko 500-vuotisjuhlat) 25.8.2007 mukana yhden työpäivän ajan kirjailija, joka tapasi Kirjastot.ﬁ -sivulla julistettiin tammikuussa 2007 Turun kansainväliset kirja- ja kouluilla nuoria lukijoitaan ja kertoi heille omasta kaikille Suomen kirjastoautokunnille avoin hakukil- ruokamessut 5.–7.10.2007 työstään ja kirjoistaan. Kirjailijavierailujen järjestämi- pailu koskien kirjailijavierailuja. Kilpailun voittona oli Valtakunnalliset kirjastopäivät nen autoissa elävöitti ja teki tutuksi Agricolan ja hänen kirjailijavieras kirjastoauton matkaan yhdeksi päiväksi Kuopiossa 6.–8.6.2007 seuraajiensa elämäntyötä. Kirjailijat valitsivat esityk- 100 euron omavastuulla. Kaikki muut vierailusta ai- Kirjastoautopäivät Kuusamossa sensä aiheet Oma kieli, oma mieli- ja Agricola-teemaa heutuvat kulut maksoi Suomen kirjastoautot Agricola- 10.–12.8.2007 tukevasti. busseina 2007 -hanke.

105 Osallistuminen tapahtumiin ja tapahtumia Forssan kaupunginkirjastossa juhlittiin Agricolan juhla- busseissa vuotta vain syksyn 2007 aikana, koska keväällä kirjastotaloa remontoitiin. Kirjaston perinteisen tapahtumaviikonlopun, Kirjastoautot osallistuivat vuoden aikana myös eri- Kehräämön Ehtoo ja Forssa-päivä, yhteydessä elo–syyskuun laisiin tapahtumiin, kukin auto omien resurssiensa ja vaihteessa päästiin vihdoin juhlavuoden viettoon uusitussa mahdollisuuksiensa mukaan. Osa tapahtumista oli pai- kirjastotalossa. Tapahtumaa varten forssalainen kulttuurihis- kallisia, mutta valtakunnallinen Kyläpäivä toukokuussa torioitsija Merja Isotalo kokosi näyttelyn ”Agricolan yrtit”. oli sellainen tapahtuma, johon kehotettiin jokaista Ag- Näyttely oli kirjastossa esillä elokuussa. Isotalo kertoi näyt- ricola-bussia osallistumaan. Kirjastoautoja innostettiin telyyn liittyen Agricolan Rucouskiriassa esiintyvistä terveyttä myös luomaan omia tapahtumiaan Agricolan ja Oma tuovista kasveista ja niiden käytöstä 1500-luvulla neljässä kieli, oma mieli -teeman ympärille. yleisötilaisuudessa, joissakin kussakin oli 10–20 kuulijaa. Agricola-busseissa kävi kirjailijoiden lisäksi mui- Pohjoismaisen kirjastoviikon teemana vuonna 2007 takin vieraita. Monella paikkakunnalla saatiin nauttia oli ”Nainen Pohjolassa”. Forssassa em. viikon avajaistilai- suus liittyi Agricolaan. Kaupunginkirjastossa maanantaina esimerkiksi ”Mikael Agricolan” käynnistä kirjastoau- 12.11.2007 klo 19.00 alkaneen tilaisuuden aluksi Merja tossa. Itse Agricolan lisäksi busseissa nähtiin myös Agri- Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja Isotalo luki yhteispohjoismaiseen tapaan otteen Sigrid (2006–2007), kirjailija Harri Raitis ja mur- Undsetin teoksesta Kristiina Lauritsantytär. Tämän jälkeen cola-teinejä. Turun yliopiston suomen kielen professo- rekirjailija-runoilija Heli Laaksonen Turun tilaisuus jatkui professori, FT Kaisa Häkkisen luennolla rin Kaisa Häkkisen kouluttamat Agricola-teinit (Essi kirja messuilla lokakuussa. aiheesta ”Mikael Agricola ja naiset”. Häkkisen luento loi Lähteenmäki ja Sasu Ahonen) kertoivat eri tilaisuuk- aluksi lyhyen katsauksen keskiaikaiseen naiskuvaan. Sitten >>>> Turun kaupunginkirjaston kirjasto auto sissa Mikael Agricolasta ja lukivat hänen tekstejään oli tuotu sisälle Turun messukeskuk seen luennossa seurasi yhteenveto Agricolan elämänvaiheista sekä Agricola-bussissa kävijöille. kirjamessuille. Turun Klassikon kou lu- selvitys Agricolan teoksissaan käyttämistä naista kuvaavista Hanke myös tilasi turkulaiselta Marionettiteatteri laiset jakoivat Agricola 2007 -ilmapalloja. sanoista ja niiden merkityksestä asiayhteyksissään. Tilaisuus Mundolta kirjastoautoihin sopivan Agricola-aiheisen päättyi Härkätien Teatterin 1500-luvun tapaan rakennetun >>>> Brasiliasta kotoisin oleva Marco Pinto näytelmän. Mundon perustaja ja vetäjä Marco Pinto puhvetin antimia nauttien. Marraskuinen Mikaelin eväs kiersi ahkerasti eri puolilla Suomea Agrico- loi kirjastoja Agricola-teeman ympärille näytelmän la-busseissa ja kouluissa Agricola-aiheisen sisälsi ruisleipää, palvilihaa ja sinappia, kynsilaukkaa, sipulia marionettiesityksensä kanssa. sekä kylmää kaljaa ja kuumaa hunajajuomaa. Tilaisuudessa Oma mieli, oma kieli, jonka kesto oli 16 minuuttia. oli läsnä 35 henkilöä. Näytelmä sai suuren suosion ja sitä esitettiin osin Tapahtumien yhteydessä oli kirjastossa esillä Agricolan bussihankkeen taloudellisen tuen turvin näkyvästi eri Yhteenveto hankkeesta: teosten uusia painoksia sekä Agricolaa käsittelevää kirjalli- puolilla Suomea. Suomen kirjastoautot: 172 suutta. kirjastoautoa, 14 093 pysäkkiä, noin 350 000 pääasiassa koulu- ikäistä lasta asiakkaana

106 Toimet | Yhtenäinen teema Suomen kirjastoautoille | Kirjailija- ja kääntäjävierailut | Kirjastoautojen kyläpäivä Tapahtumat | Mainostarrat Agricola 2007 (BTJ), julisteet, esitteet, kirjanmerkit, tarrat | Jokaisessa kirjastoautossa pieni, vaihtuva ”Oma kieli, oma mieli” -näyttely | Agricola-vieraat: kirjailija- ja kääntäjävieraita koulukierroksilla 39 paikkakunnalla, 8 000 kuulijaa | Lukukeskus | Marco Pinto: Ma- rionettiteatteri Mundon näytelmä ”Oma mieli, oma kieli” (kuvassa oikealla) Tapahtumat | Naapuripäivä 29.5.2007 (Espoo, Hartola, Helsinki, Joensuu, Jämsä, Kemijärvi, Kokkola, Nummela, Rovaniemi, Tampere, Turku, Uusikaupunki, Vantaa, Ylöjärvi) | Jämsän kyläpäivä | Kirjamessut Jyväskylässä ja Turussa | Musapiknik Kupittaalla 12.8.2007 | Agricola-teinit: juhlavuoden valtuuskunnan jäsenen, Turun yliopiston suomen kielen professori Kaisa Häkkisen suojatit olivat mukana monissa tapahtumissa Turun seudulla ja muuallakin Suomessa, mm. Porin SuomiAreenassa. Kokemukset | Agricola 2007 toi iloa ja riemua Suomen lapsille! Kirjastoauton myötä oman kielen ja mielen hallinta säilyy Suomen sivukylilläkin

107 108 AGRICOLAN JUHLAVUOSI MEDIASSA

Agricolan teemavuosi Yleisradion ohjelmistossa ja palveluissa

Ylen Agricola 2007, www.yle.ﬁ/agricola Tammikuussa avautuneella Ylen Agricola-sivustolla esiteltiin Ylen Agricola-tarjonta. Sivuilla oli myös erilaisia kieleen ja Agricolaan liittyviä pelejä. Sivuille Pääsihteeri Ossi Tuusvuori sai osallistua Agricolan piispanvihkimi- kertyi vuoden 2007 aikana Sanakirja-ohjelmasarjan seen. Roolisuoritusta varten häntä puetaan piispan asuun Yleisradion päivittäisistä sanoista video- ja audiosanakirja. tv-sarjan Agricolan jalanjäljillä kuvauksissa Turun tuomiokirkossa – ohjelmassa esiintyivät lopulta vain pääsihteerin käsi ja jalat. Päivän sanat on voinut katsella ja kuunnella myös mobiililaitteella osoitteessa wap.yle.ﬁ/agricola. tiarkistossa. Toim. Anna Tulusto ja Anu Heik- YLE TV kinen, tuottajat JP Pulkkinen ja Atro Lahtela. Tuotanto YLE Kulttuuri. Sanakirja 300 x 2’ + 40 x 10’ / YLE TV1 alk. 8.1. Sana päivässä koko vuoden ajan. Ohjelmassa ma–pe klo 7.45 Aamu-tv:ssä, sunnuntaisin klo sanankäytön ammattilaiset paljastavat lempisa- 9.40 viikon sanat koosteena (myös YLE Radio nansa ja kertovat mitä kaikkea yksittäinen sana 1:ssä, webissä ja mobiilissa). heille tarkoittaa. Sanan äärellä on kirjailijoita, Agricolan kaavussa kääntäjiä, tutkijoita, lauluntekijöitä, näytteli- Koululaiset tekevät elokuvaa Agricolasta. Myy- jöitä ja muita kielestä huumaantuneita – Kirsi tit muuttuvat ja Suomen uskonpuhdistajasta Yleisradion Suuret suomalaiset Kunnaksesta Jörn Donneriin, Isä Mitrosta löytyy yllättäviä piirteitä niin opettajille kuin -äänestyksessä vuonna 2005 selviytyi Hannu Nurmioon, Hannu Mäkelästä Kyllikki oppilaillekin. 1: Pelloilta piispantaloon, 2: Mikael Agricola 7. sijalle. Agricolaa vanhana esitti Hannu Kivioja (Kuva: Villaan ja Leif Segerstamista Maija Vilkkumaa- Eurooppalaista jyrinää, 3: Huipulla tuulee. Helena Inkeri, Yle). han. Kaikki menneet sanat ovat katseltavissa Tuotanto: Kirkon Tiedotuskeskus/AV-toimitus, ja kuunneltavissa YLEn Agricola-sivuston net- YLE Koulu-tv.

109 3 x 15’ / YLE Teema ja YLE TV 1 alk. 26.3. YLE TV1 9.4. Agricolan päivänä, pääsiäis- maanantaisin klo 12.30 (uusinta ke klo 10.15), maanantaina klo 10.00. YLE Teema maanantaina 26.11. alkaen klo Agricola ja kieli 12.00 (kaikki kolme osaa). Ohjelmasarja perusopetuksen 9. luokille ja lu- Suomalainen nimistö kioon tutustuttaa katsojan Agricolan elämään, Risupäästä Rissaseen, Hiidenvedestä Pyhäjär- ennen kaikkea hänen kirjoittamiinsa teksteihin veen. Suomalaisten paikkojen ja sukujen nimet ja kieleen sekä innostaa miettimään suhdetta ovat sekä käytännön apuvälineitä että identitee- omaan kieleen. Toim. Kirsi Mattila, tuotanto tin lähteitä. Toim. Sirkku Vepsäläinen, tuotanto YLE Koulu-tv. Ylen Avoin Yliopisto. 2 x 15’ / YLE Teema ja YLE TV 1 alk. 16.4. 2 x 30’ / YLE TV1 alk. 6.4. pe klo 17.05 maanantaisin klo 12.30 (uusinta ke klo 10.15). (uusinta su klo 12.05); alk. 9.12. su klo 12.30 Suuret suomalaiset: Mikael Agricola (uusinta ma klo 22.30), YLE Teema alk. 25.4. Kirjailija Pirkko Saisio kertoo, miksi hänen torstaisin klo 19.30 (uusinta ma klo 16.30); mielestään piispa Mikael Agricola on kautta alk. 18.12. ke klo 18.30 (uusinta ti klo 18.30). aikojen suurin suomalainen, ja vie katsojat Agricolan jalanjäljillä aikamatkalle 1500-luvun Ruotsi-Suomeen, Osittain dramatisoitu historiadokumentti pal- jossa nuori Mikael matkaa Pernajan kotitalosta jolti tuntemattoman suurmiehemme Agricolan Viipuriin, Wittenbergiin ja lopulta mahtiase- elämästä ja urasta valottaa Agricolan uran eri maan Turun piispaksi. Ohjaus Erkko Lyytinen, ulottuvuuksia ja vie Agricolan jalanjäljille Vii- tuotanto Tarinatalo Oy. purista Wittenbergiin ja Tukholmasta Turkuun. YLE TV1 keskiviikkona 5.12. klo 19.00– 1. Kirkon uudistaja, 2. Kielenkääntäjä, 3. Dip- 19.30. lomaatti. Ohj. Erkko Lyytinen, tuotanto YLE Sanakirja. Nyt Oppiminen ja Tiede. TV1:n Sanakirja-vuoden huipentaa Sanakirja. 3 x 30’ / YLE Teema alk. 6.4. perjantaisin Nyt -ohjelma. Siinä keskustellaan kielestä ja klo 19.00 (uusinta la klo 19.30), YLE Teema haetaan sanaa tai ilmaisua ilmiöille, joilla ei alk. 1.8. keskiviikkoisin klo 18.30 (uusinta ti Kuva 1: Kirjailija Pirkko Saisio puolusti suosikkiaan Agricolaa klo 17.30). Suuret suomalaiset -ohjelmasarjassa. (Seppo Sarkkinen / Yle). Agricolan juhlavuoden juhlajumalanpalvelus Kuva 2: Nuori Mikael (Valtteri Simonen) Erkko Lyytisen ohjaamassa Juhlajumalanpalveluksessa Turun tuomiokir- ohjelmasarjassa Agricolan jalanjäljillä. (Anna-Maija Jokela / Yle). Kuva 3: Kirjailija Hannu Mäkelä esitti sanat sade, kaiho ja kuulas kossa saarnaa arkkipiispa Jukka Paarma. Tuo- omina ehdotuksinaan päivän sanaksi Sanakirja-ohjelmassa (Atro tanto: YLE Asiaohjelmat. Lahtela / Yle).

110 sitä suomen kielessä vielä ole. Ohjelma etenee Teeman ohjelmakirjasto pe 11.5. klo 13–16 Agricolan hengessä tavoitteenaan löytää sanoja, (osat 1–6) ja pe 18.5. klo 13–16 (osat 7–12). joilla olisi mahdollisuus jäädä elämään. Sanoja Kolme kaveria ja ilmaisuja ovat etsimässä tutkija, käsikirjoit- Iloinen suomen kielen sarja ala-asteikäisille taja Kaarina Hazard, lauluntekijä, muusikko suomenruotsalaisille ja ulkomaalaisille lapsil- Heikki Salo, kulttuurimaantieteen professori le, kohderyhmänä aloittelijat ja pari vuotta Pauliina Raento ja rockmuusikko Toni Wir- suomen kielen parissa pakertaneet. Toim. tanen, tuomareina ovat professori Ulla-Maija Ann-Catrin Rosenberg, tuotanto YLE Vardags- Kulonen ja tutkija Janne Saarikivi. Tuotanto: fakta/Veta. YLE Kulttuuri. 3 x 30’ (6 x 15’) / YLE Teema ja YLE TV1 YLE TV1 keskiviikkona 5.12. klo 19.30– alk. 17.4. ti klo 12.30, uusinta pe klo 12.30. 20.25. Suomen kieltä maahanmuuttajille YLE Radio Supisuomea Agricolan juhlavuoden kunniaksi uusitaan Sanakirja monimediainen suomen kielen ja kulttuurin Sanankäytön ammattilaiset kertovat itselleen peruskurssi ulkomaalaisille ja maahanmuuttajil- tärkeästä sanasta. Sana päivässä koko vuoden le. Se tarjoaa peruseväät Suomessa ja suomeksi ajan. Tuottaja JP Pulkkinen, toimittajat Anna selviytymiseen, kielen ja kulttuurin ymmär- Tulusto ja Anu Heikkinen, Tuotanto YLE Kult- tämiseen. Ohjelmia on mahdollisuus katsoa tuuri. englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, 300 x 2’ / YLE Radio 1 alk. 8.1. ma–la klo espanjaksi, venäjäksi, viroksi tai suomeksi teks- 11.55 (myös TV1:ssä, webissä ja mobiilissa). titettynä. Toim. Sini Sovijärvi, tuotanto YLE Maisteri Mikael Oppiminen ja Tiede. Professori Simo Heinisen esitelmäsarja Mikael 12 x 30’ / YLE Teema ja YLE TV1 alk. Agricolan elämästä. Tuott. Maija Typpi, YLE 16.1. ti klo 12.30, uusinta pe klo 12.30, YLE Oppiminen ja Tiede. 12 x 15’ / YLE Radio Peili alk. 22.1. ma klo 12.45 (viim. osa Agricolan päivänä 9.4.07). Tiedekahvila Kuva 1: Lauluntekijä Maija Vilkkumaan kolme ehdotusta Sanakir- Tiedekahvila-ohjelmassa keskustellaan Mikael ja-ohjelmassa olivat tassu, asemesta ja lämpimämpi. (Atro Lahtela / Yle). Kuvat 2–3: Ylen Agricolan kaavussa ohjelmasarjassa koululaiset Agricolan elämästä. Toimittaja Jorma Kallen- tekivät elokuvaa Agricolasta.

111 aution vieraana on professori Simo Heininen. suomi – tai helsinkiläisten? Toim. Liisa Vihma- Tuotanto: YLE Oppiminen ja tiede. nen, YLE Kulttuuri. Yle Radio 1 keskiviikkona 21.3. klo 13.00– 10 x 15’ / YLE Radio 1 alk. 3.4. ti klo 13.45. 13.45, uusintana ke klo 18.00. Lukupiiri Aristoteleen kantapää Lukupiirissä keskustellaan Agricolan juhlavuo- Pasi Heikuran isännöimä Aristoteleen kantapää den innoittamana Raamatusta. Studiossa ovat on hiuksiahalkova pilkun viilaus- ja höyläys- Tarleena Sammalkorpi ja Juha Hurme. Radio- ohjelma sitaattien, lentävien lauseiden, sanon- lähetyksen päätyttyä jatketaan kuuntelijoiden tojen ja sananparsien maailmasta. Agricolan soittojen nauhoittamista aina klo 19:ään päivän kunniaksi ohjelmassa käsitellään Mikael saakka. Puheluista koostetaan myöhemmin Agricolan luomia uudissanoja. Pasi Heikuran tiivistelmä. Tuotanto: YLE Kulttuuri. vieraana on suomen kielen professori Pirkko YLE Radio 1 maanantaina 26.3. klo 17.30– Muikku-Werner. Tuotanto: YLE Kulttuuri. 18.30. YLE Radio 1 perjantaina 6.4. klo 11.25 Kysykää Mikael Agricolasta! (uusinta la 7.4. klo 17.15). Suora puhelinkontaktilähetys. Mikael Agrico- Kertokaa sanoista laa koskeviin kysymyksiin vastaavat professori Mikael Agricolan päivän teemalähetys. Kuulijat Simo Heininen ja erikoistutkija Riitta Palkki. voivat soittaa ja kertoa suomen kielen sanoista, Toimittajana Jorma Kallenautio. Tuotanto: YLE jotka ihastuttavat tai raivostuttavat, jotka tuovat Oppiminen ja tiede. mieleen muistoja, joiden toivoisivat säilyvän YLE Radio 1 maanantaina 2.4. klo 17.30– tai yleistyvän. Studiossa puheluita vastaanotta- 18.30. vat suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Janne Arjen Agricola Saarikivi ja toimittaja Anna Tulusto. Tuotanto: Ohjelmasarjassa pohditaan, mitä on suomalai- YLE Kulttuuri. nen puhetaito ja tutustutaan suomalaisten kie- YLE Radio 1 maanantaina 9.4.2007 klo lenkäyttötapoihin työssä ja arjessa. Olemmeko 20.00–21.55. kankeita ja lyhytsanaisia vai lupsakoita laver- Kalendarium, 12 opetusrunoa Mikael Agricolan telijoita? Kun kieli muuttuu, kestääkö korva? Rucouskiriasta Millaista on hyvä teatteripuhe? Mihin kaikkeen Taneli Kuusiston Kalendarium, 12 opetusru- kieli ei taivu? Miksi virastoissa viljellään kan- noa Mikael Agricolan Rucouskiriasta kuullaan keaa kieltä? Millaista on maahanmuuttajien Kuorotuokiossa. Kuorona Laulu-Miehet, jota

112 Agricolan jalanjäljillä -ohjelmaa johtaa Matti Hyökki. Tuotanto: YLE kuvattiin mm. Turussa, Pernajassa, Kulttuuri / Musiikkiohjelmat. Wittenbergissä ja Viipurissa sekä Kyrönniemellä. Pääosaa esitti Valtteri YLE Radio 1 keskiviikkona Simonen. (Pentti Tillder / Yle). 11.4.2007 klo 21.30–21.55. Agricolan rukouskirja Iltahartaudessa Agricolan rukouskirjan rukouksia nykykielelle muokattuna, lukijana Miikka Maunula. Toimituspääll. Anneli Vartiainen, Kirkon tiedotuskeskus. YLE Radio 1, 16.4.–18.6. maanantaisin klo 18.50. Paraskin puhuja YleX nostaa hattua kielemme keksijälle Paras- kin puhuja -sarjassa, jossa haastetaan tunnetut Lehdistö sanankäyttäjät pitämään puheita. Kahdeksan hyvää puhujaa liikuttaa ja naurattaa puheillaan. Lehdistössä Mikael Agricolan juhlavuosi tuli esille Puheenpitäjät ovat Anni Sinnemäki, Samuli monipuolisesti etenkin maakunnallisissa ja paikallis- Putro, Katja Ståhl, Paleface, Juha Itkonen, Ma- lehdissä, mutta myös valtakunnallisesti. Juhlavuoden riska, Terhi Kokkonen ja Heta Kuchka. Toimit- sihteeristölle toimitetussa aineistossa on lehtiartikkelei- taja Anna Tulusto, tuotanto YLE Kulttuuri. ta yli 60 lehdestä, joista osassa kirjoittelu on ollut jopa Radio YleX, 14.8.–2.10. tiistaisin klo erittäin vilkasta. TS-Yhtymä toimi juhlavuosihankkeen 12.10. virallisena yhteistyökumppanina ja merkittävänä tukijana, mikä näkyi myös Turun Sanomien kirjoittelussa ja Turku TV:n ohjelmistossa. Toinen juhlavuosihankkeen virallinen yhteistyökumppani Suomen Kuvalehti osallistui myös näyttävästi Agricola-aiheiseen kirjoitte- luun sekä mainontaan. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäsenlehti Kääntäjä muodostui juhlavuoden viralliseksi äänenkannattajaksi säännöllisellä uutisoin- nillaan tapahtumista.

113 OMAN AIKAMME AGRICOLAT Pääsiäisestä alkaen Radio Deissä kuultiin Suo- men Pipliaseuran kustantama ohjelmasarja, jonka teemana olivat Oman aikamme agricolat. Ohjelmasarjan alkajaisiksi kuultiin Yhtyneiden Raamattuseurojen käännöskonsultti Seppo Sipilää. ”Tärkein ominaisuus, jota kääntäjältä vaaditaan, on se, että hän puhuu hyvin kieltä, jolle Raamattua kulloinkin käännetään”, kertoi Seppo Sipilä. Myöhemmin kuultiin ajankohtaisia terveisiä mm. Raamattu Suomen Suvulle -hankkeesta vep- säläiseltä Nina Zaicevalta sekä eteläamerikkalaisilta raamatunkääntäjiltä. Sarja jatkui 10 viikon ajan maanantaista perjantaihin klo 17.15. Yhden ohjelman kesto oli noin viisi minuuttia. Mikael Agricolan juhlavuonna Pipliaseura Ulkoasiainministeriön Eurooppa- tiedotuksen syksyllä opettajille eri järjestämä seminaarisarja painottui Agricolan juhlavuoden kunniaksi k piti esillä oman aikamme agricolien työtä. Nämä 2007 tuli kuluneeksi 50 vuotta Euroopan talousyhteisön perustamisa sopimuksen allekirjoituksesta. puolilla Suomea ihmiset ponnistelevat sen eteen, että heidän oma ieleen. Vuonna siakirjan eli Rooman Turun Radion ohjelmatarjonta Agricolan juhla- kansansa saisi lukea ja kuulla Raamatun sanomaa vuonna ja jo sen valmisteluvaiheessa oli monipuoli- äidinkielellään. nen. Juhlavuoden tapahtumia seurattiin eri puolilla Pipliaseuran oma Agricola-sivusto on osoittees- EUROOPAN UNIONINQUO AJANKOHTAISET VADIS EU? HAASTEET

maakuntaa paikan päällä, ja studiossa haastateltiin sa www.mikaelagricola.ﬁ /mikaelagricola/ Seminaari yhteiskuntaopin ja kielten opettajille Ohjelma tiistaina 18.9.2007 Merikasarmin Engel-salissa Agricolan asiantuntijoita ja juhlavuoden tapahtumien klo 9:15 Yhdessä vuodesta 1957 - miltä tulevaisuus näyttää? päällikkö Pekka Nurminen, Euroopan parlamentin Suomen järjestäjiä. Agricolan rucouskirian aineistoon pohjau- tiedotustoimisto klo 10:00 Kielet ja kääntäminen EU:ssa tuen yrttikalenterin ja -kirjan kirjoittaneet professori kääntäjä Kati Niemi, käännöstoimen pääosasto, Euroopan komi Suomen edustusto klo 10:40 Kaisa Häkkinen ja dosentti Terttu Lempiäinen esit- Eduskunnan uusi sivusto opetuksen apuna johtava tietoasiantuntija Kristiina Hakala, eduskunnan kirjasto ssion klo 12:15 telivät Agricolan suomalaisille antamia elämänohjeita EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteet lähetystöneuvos Markku Lampinen, ulkoasiainministeriö klo 13:15 ja hänen laajaa yrttitietouttaan. Turun Radio järjesti Aku Ankkakin sai EU:n sopimusuudistus EU-asioiden alivaltiosihteeri Helena Tuuri, valtioneuvoston kanslia esiintyä Agricolana klo 14:45 myös yrttiruokareseptien kilpailun sekä paneutui yrt- EU ja suomen kieli juhlavuoden teema- professori Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tien käyttöön ruuanlaitossa alan ammattilaisten avulla. klo 16:00 numerossa. Seminaari päättyy Turun Radiolla oli myös oma Agricola-aiheinen verkkosivusto.

114 AGRICOLAN JUHLAVUOSI OLI SUOMEN KIELEN JUHLAVUOSI

Agricolan juhlavuosi oli myös suomen kielen juh- neisiin teemapäiviin. Ulkoasiainministeriö järjesti ensi lavuosi, joten kieleen liittyvät hankkeet ja julkaisut kertaa vuonna 2007 kansainvälisen äidinkielen päivän sekä tapahtumat olivat keskeisesti esillä. Juhlavuoden yhteydessä pyöreän pöydän keskustelun, joka sai jatkoa valtuuskunnan aloitteellisuus kansallisen ja eurooppa- myös vuonna 2008. Eurooppalaisten kielten päivää laisen kieliohjelman aikaansaamiseksi tulee kantamaan toivottavasti vietetään tulevaisuudessa aktiivisesti myös hedelmää tulevaisuudessa. Ehdotus oman kielen vuosi- Suomessa. kymmenestä oli tarkoitettu käynnistämään monimuo- Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johdolla Ulkoasiainministeriön Eurooppa- tiedotuksen syksyllä opettajille eri p järjestämä seminaarisarja painottui Agricolan juhlavuoden 2007 tuli kuluneeksi 50 vuotta Euroopan talousyhteisön perustami toinen kieleen liittyvä prosessi paitsi Suomessa myös käynnistyi vuoden 2008 alussa Agricolan juhlavuoden sopimuksen allekirjoituksesta. kunniaksi kieleen.uolilla Suomea Vuonna Euroopan unionissa ja kansainvälisesti. ”oman kielen vuosikymmen” -aloitteen innoittamana sasiakirjan eli Rooman Kaikilla tulisi olla oikeus käyttää ja tulla ymmär- ”suomen kielen toimintaohjelman” laatiminen. Sen retyksi omalla kielellään sekä saada omalla kielellään pohjalla toivottavasti käynnistyy monipuolisen kan- selkeäkielistä ja avoimen demokratian turvaavaa sallisen kielipoliittisen ohjelman toteuttaminen. Tämä EUROOPAN UNIONINQUO AJANKOHTAISET VADIS EU? HAASTEET

Seminaari yhteiskuntaopin ja kielten opettajille asiakirja-aineistoa sekä tietoa esimerkiksi unionin tukee myös Suomen kansallista valmistautumista Ohjelma tiistaina 18.9.2007 Merikasarmin Engel-salissa klo 9:15 säädöksistä. Vaikka Suomessa kielipolitiikka ja kieliin EU:n komission syyskuussa 2008 julkistettavan mo- Yhdessä vuodesta 1957 - miltä tulevaisuus näyttää? päällikkö Pekka Nurminen, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto liittyvä ”oikeusturva” onkin kansainvälisessä vertailussa nikielisyystiedonannon käsittelyyn ja eurooppalaisen klo 10:00 Kielet ja kääntäminen EU:ssa kääntäjä Kati Niemi, käännöstoimen pääosasto, Euroopan komission parhaimmasta päästä, on nopeasti monikielistyvä ja kielipolitiikan kehittämiseen. Myös pieniä kielialueita Suomen edustusto klo 10:40 Eduskunnan uusi sivusto opetuksen apuna monikulttuuristuva Suomi myös haasteiden edessä. edustavien EU:n jäsenmaiden tulisi pyrkiä tehosta- johtava tietoasiantuntija Kristiina Hakala, eduskunnan kirjasto klo 12:15 EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteet Vuosittain syyskuun lopulla vietettävä eurooppa- maan yhteistyötään omien kielellisten etujensa turvaa- lähetystöneuvos Markku Lampinen, ulkoasiainministeriö klo 13:15 EU:n sopimusuudistus laisten kielten päivä (EU) sekä helmikuussa vietettävä miseksi. EU-asioiden alivaltiosihteeri Helena Tuuri, valtioneuvoston kanslia klo 14:45 EU ja suomen kieli kansainvälinen äidinkielen päivä (UNESCO) tarjoavat professori Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus klo 16:00 Seminaari päättyy mahdollisuuden nostaa esille kieleen liittyviä kysy- myksiä. Agricolan juhlavuonna pyrittiin kiinnittämään huomiota näihin Suomessa vähäiselle huomiolle jää-

115 MIKAEL AGRICOLAN TEOSTEN TIETEELLINEN EDITIO JA MORFOSYNTAKTINEN TIETOKANTA

Hankkeen tavoitteena oli muokata Mikael Agrico- lan (n. 1510–1557) kirjallinen tuotanto sellaiseen di- gitaaliseen muotoon, että sen pohjalta on mahdollista tuottaa sekä normaali, kommentein ja selityksin varustettu tieteellinen editio paperille painetussa muodossa että erityisesti tutkijoille tarkoitettuja, monitieteistä Agricola-tutkimusta palvelevia erikoiseditioita, osa- tietokantoja ja hakuja sähköisessä muodossa. Lisäksi hanke tuotti erillistutkimuksia Agricolan kielestä sekä Agricolan kielen sanakirjan. Tekstien muotoja lauseopilliset ominaisuudet analysoitiin varta vasten räätälöidyllä morfosyntakti- Heininen (Helsingin yliopisto) ja erikoistutkija Riitta sella koodausjärjestelmällä noudattaen soveltuvin osin Palkki (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus). Aktiivi- Turun yliopiston suomen kielen oppiaineessa aiemmin sen tutkimusryhmän Turun yliopistossa muodostivat Osmo Ikolan aloitteesta laaditun suomen murteiden erikoistutkija FM Nobufumi Inaba, assistentti FM atk-muotoisen Lauseopin arkiston koodaussysteemiä. Heidi Merimaa, tutkijakoulutettava FM Kirsi-Maria Tämä mahdollisti sekä erilaiset morfosyntaktiset haut Nummila sekä assistentti FM Tanja Vaittinen. Kiinteän että suoran vertailun nykysuomen muotoja lausera- ryhmän lisäksi hankkeessa oli lyhytaikaisempia työnte- kenteen vastaaviin kohtiin. kijöitä, mm. VTM Anna Perälä, joka laatii tutkimuk- Perusaineistona käytettiin Kotimaisten kielten sen Agricolan typograﬁ asta, sekä dosentti Reijo Pitkä- tutkimuskeskuksessa aiemmin laadittua Agricola- ranta, joka on klassisten kielten erikoistuntija. Lisäksi tekstikorpusta, joka tarkistettiin laadintavaiheessa eri hankkeeseen kiinnitettiin tarpeen ja mahdollisuuksien alkuperäiskappaleita vertailemalla. Kukin Agricolan mukaan tutkimusharjoittelijoita. yhdeksästä teoksesta toimitettiin erikseen. Hankkeen taustatukena toimi Wanhan suomen Hankkeen johtoryhmän muodostivat professori seminaari, oppiaineen yhteydessä säännöllisesti ko- Kaisa Häkkinen (Turun yliopisto), professori Simo koontunut asiantuntija- ja tutkimusseminaari.

116 AGRICOLA TUNNISSA

A gricolaa a :sta ö:hön Juhlavuonna ilmestyi myös uusi Agricolan ABCki- Op i Agricola tunnissa ria eli kielialan monitoimiyrityksen Lingsoftin yhdessä Lata a Agricol soitt a-sanasto juhlavuoden valtuuskunnan kanssa toteuttama Agricola amalla nu meroon tunnissa -sanakirja. Heinäkuussa Porin SuomiAreenalla 0200-6 julkistetun Lingsoftin ”One Hour Words” -konseptin Puhe 8 lun hinta 2 0,95€ / pilottiversiona ilmestyneen ilmaisjakelun kohderyh- San mi 5 asto-ohje n + mpm. 5 lma uudem toimii lä pien puh hes kaikki elinmallie en n kanssa. - mäksi suunniteltiin erityisesti koululaiset ja Agricolan Tukholmalainen kirjanpainaja, joka painoi - Amund Lauritsanpoika Agricolankin kirjoja. Koska ne olivat suomek - si, kukaan ei käsittänyt niistä hölkäsen pöläys elämää ja elämäntyötä ehkä hieman vähemmän tunte- - - tä ja oikolukijan täytyi tulla Suomesta saakka. - Suomen ensimmäinen aapinen. Siinä on lue - Tästä huolimatta niihin jäi paljon painovir Abckiria vat. Sen tavoitteena oli antaa kokonaiskuva Agricolasta teltu mm. aakkoset sekä lukusanoja. Kirja il - heitä. Tältäkin osin ne siis muistuttavat ny mestyi 1543 ja painettiin luultavasti Tukhol kykirjoja. - massa. Ennen kaikkea se toimi kuitenkin ka - ja hänen vaikutuksestaan sekä suomen kielen ja kult- tekismuksena ja oli kirjoitettu pappeja varten, - Henkilö, joka auttaa toista henkilöä. Esimer jotka Agricolan mielestä kovin usein olivat apulainen kiksi Agricolalla oli apulaisia Raamatun kään tuurin arvostuksen nostaminen. laiskoja ja tomppeleita, eivätkä viitsineet opis nöstyössä, vaikka hän ilmeisesti suurimman kella saati opettaa kyllin ahkerasti. osan työstä tekikin itse. - Sanakirja perustui toimittaja Roope Lipastin Yleensä taiteellista tai tieteellistä työskentelyä Neljä kirjainta jotka suomalaisen autoilijan on hyvä muistaa: ABC- apuraha varten myönnetty rahallinen avustus. Agrico asemat ja S-etukortti. (www.abcasemat.fi) - la pyysi sellaista Kustaa Vaasalta kahteenkin laatimaan tekstiin, jonka johtavat Agricola-asiantun- Muinainen suomalainen vedenhaltija, jonka otteeseen keskimääräisellä apurahanhakijan Ahti Agricola mainitsee Daavidin Psalttari -teok menestyksellä eli ei saanut taaleriakaan. tijat Kaisa Häkkinen ja Simo Heininen tarkistivat. sensa esipuheessa. Nykyään Ahti tunnetaan - eritoten sillinä. - Jäikö apuraha (taas) saamatta. Ei hätää, Sammosta saat reilun Sanakirjan tyyli ja brandi perustui Lingsoftin One Latinaa ja tarkoittaa maanviljelijää. Agricola koron lainaa ensihätään. Pantiksi kelpaa keskeneräinenkin käsi - Agricola otti nimen aloittaessaan koulunkäynnin Vii kirjoitus. (www.sampo.fi) - Hour Words -tyyliin ja brandiin. Teksti oli kirjoitettu purissa – hänen isänsä oli maanviljelijä. Alun - Arkeologia tutkii menneisyyttä mm. maas - perin Agricolan nimi oli Mikael Olavinpoika, arkeologia sa säilyneiden esineiden ja rakennusten jään mistä vikkelä-älyinen voi päätellä hänen isän nösten avulla. Turun Tuomiokirkon ympäril siis kevyellä otteella, mutta kuitenkin niin, että asia sä nimen. Nimi Agricola oli aikanaan varsin lä on viime vuosina tehty paljon arkeologisia suosittu Saksan humanistipiireissä. kaivauksia, mikä on tarkentanut kuvaa myös - tulee selväksi (ja asiantuntemus). Hankkeen rahoitti - Agricolan ajan Turusta. Kesien 2005-2006 Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry jakaa kaivauksissa löydettiin mm. kivitalon jääntei Agricola-palkinto vuosittain Mikael Agricola -palkinnon erin tä sekä vanha Kirkkokatu, joka on kulkenut Lingsoft. omaisesta kaunokirjallisesta suomennoksesta. kirkolta nykyiselle Suurtorille. Palkinto on 5050 euroa sekä bonuksena Ben - Renvallin pienoispatsas ”Talonpoika”. Hieman Oppi, jonka mukaan tähtien asento vaikuttaa Agricola tunnissa julkaistiin painettuna 10 000 kap- - astrologia epäloogisesti parhaasta tietokirjasuomennok - ihmisten elämään. Agricolan Rukouskirjassa - sesta liitto jakaa vuosittain J.A. Hollon pal luetellaan monia asioita, joita tulee tai ei tule paleen versiona, jota jaettiin ilmaiseksi eri tapahtumien kinnon; epäloogisesti, koska Agricola kuiten - tehdä tähtien asennosta riippuen. Ohjeet yl kin käänsi ”tietokirjoja”, kun Hollon alaa taas tävät mm. siihen, milloin on otollinen hetki yhteydessä ja myös syksyn kirjamessuilla. Tavoitteeksi oli ensisijaisesti kaunokirjallisuuden kääntä leikata kynsiä. - minen. - - Etelä-Amerikan alkuperäiskansa, jonka kult asetettua valtakunnallisesti kattavaa ilmaisjakelua ei Suomen kirjakielen isän kunniaksi nimet atsteekit tuuri oli erittäin kehittynyttä. Atsteekkien val Agricolankatu ty katu. Sellainen löytyy Turusta, Helsingistä, takunta kukistui Hernán Cortésin johtamien kyetty toteuttamaan vielä juhlavuonna, mutta toivotta- Pernajasta ja Lohjalta. Turussa, jossa Agricola - espanjalaisten konkistadorien hyökkäykseen pitkään vaikutti, katu on varsin vaatimaton ja vuonna 1521. Agricola oli silloin noin 11- ruohottunut Piispankadun sivukatu, joka sen vuotias. vasti jo lähitulevaisuudessa sanakirja on jaossa kaikissa tään päättyy arkkipiispan talolle. Mikael Agricolan vaimo. Menivät naimisiin Birgitta Olavintytär joskus 1540–1550-lukujen taitteessa. Suomen kouluissa ja kirjastoissa. Lisäksi Agricola tunnissa on julkaistu mobiiliversiona ja sähköisenä kirjana, 7 joka löytyy osoitteesta www.ellibs.ﬁ .

117 Mis on hästi? • On sõltumatu riik, põhiseadus, keeleseadus ja teised keelesidusad õigusaktid. • On arenenud ja arendatud keel. • On lai keeletemaatikaga tegelevate asutuste ja institutsioonide võrk, mis uurib, korraldab, õpetab, valvab (Haridus- ja Teadusministeerium, Eesti Keele Instituut, Tartu Ülikool, Tallinna Ülikool, Riiklik Eksami- ja Kvalifikatsioonikeskus, Riiklik Keeleinspektsioon jne). HTMi juures töötab Eesti keelenõukogu. • On olemas eesti keele alase tegevuse üldine kava, „Eesti keele arendamise strateegia (2004-2010)”, ja palju valdkondlikke kavasid, k.a riiklikud programmid.

Mis võiks olla paremini? • Keelekasutaja võiks olla eesti keele suhtes sõbralikum. • Riik võiks eesti keele kasutajat rohkem harida ja toetada. • Keelesidus õigusruum, k.a võimalus avalikku keelekasutust mõjutada võiks olla arenenum. • Eesti keele õpetamine eesti õppekeelega koolis võiks olla keelekesksem. • Keeleline lõimumine võiks olla kiirem.

Millele me loodame? • Haridus- ning keelekorraldussüsteemi arengule. • Väärtusarendustegevuse tulemustele, eelkõige noorte keeleteadlikkuse kasvule. • Majandusarengule. • Rahvusvahelisele koostööle.

SUNRISE-HANKE

Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuk- sen hanke SUNRISE – Small Language Zones in Tomorrow’s Europe syntyi Agricola 2007 - juhlavuoden innoittamana ja se toteutettiin ajalla 1.7.2007– 30.6.2008. Hankkeen tarkoituksena oli edistää Euroo- pan unionin monikielisyyttä ja selkeää kielenkäyttöä virallisissa teksteissä. EU:n laajeneminen ja sitä myötä virallisten kielien määrän kasvaminen ei saa vaarantaa

kansalaisten oikeutta oman kielen käyttöön. Moni- Kuva: Ossi Tuusvuori kielisyys on tärkeä osa identiteettiä ja siksi on olen- Tartossa toukokuussa 2008 pidetyn Sunrise-seminaarin avajaisiin osallistuivat mm. kuvassa eturivissä (oikealta) olevat Turun yliopiston kansleri Eero Vuorio, Viron opetusministeri Tonis naista turvata EU:n monikielisyys tulevaisuudessakin. Lukas, Tarton yliopiston rehtori Alar Karis ja Tartu Rahva Ülikooli johtaja Maire Breede. Hankeen ohjausryhmään kuuluivat Heimo Välimäki (Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus), Pekka Kanervisto (Turun Yliopistosäätiö), Ossi Tuusvuori (Agricola 2007) sekä Anna Hirsikoski, joka oli myös SUNRISE-hanke perustui kahden pienen kieli- projektisihteeri. Hanke sai rahoitusta Kansalaisten Eu- alueen yhteisille ongelmille, joihin parhaat mahdolliset rooppa -ohjelmalta (Citizens’ Europe). ratkaisut on löydettävissä yhteistyössä. Suomi ja Viro Kielen rooli demokratiassa ja sen kehityksessä voi kahtena pienenä EU:n rajalla sijaitsevana kielialueena olla merkittävä, jos virallisissa yhteyksissä käytetty voivat monikulttuurisen dialogin kautta ja kokemuksia kieli on selkeää ja ymmärrettävää. Kielestä muodostuu vaihtamalla löytää yhteisiä ratkaisuja monikielisyyden kuitenkin demokratian este, mikäli kansalaiset eivät ja kielen selkeyden ongelmiin. ymmärrä kieltä, jolla heitä hallinnoidaan. EU:ssa on Hanke lähestyi ongelmakenttää kokoamalla asian- nähtävissä selkeää tarvetta edistää selvää kielenkäyttöä, tuntijat ja ammattilaiset kahteen monikielisyyden ja sillä EU-vastaisuuden ja vieraantumisen aikakaudella pienten kielialueiden ongelmia käsittelevään seminaa- kielen selkeydellä voidaan tukea kansalaisten osallistu- riin: ensimmäinen Turussa 20.11.2007 ja toinen Tar- mista ja sitä kautta demokratiaa. tossa 13.–14.5.2008.

118 MIKAEL AGRICOLAN SANAKIRJA

Mikael Agricolan teokset ovat suomen kirjakielen taktinen tietokanta. Koko Agricolan sana-aineisto on perusta, mutta Agricolan teoksissa esiintyvästä sanas- käyty läpi ja koodattu tietokantaan vuonna 2004 käyn- tosta ei toistaiseksi ole laadittu kattavaa sanakirjaa, nistetyn ja vuoden 2007 lopussa päättyneen hankkeen ainoastaan sanaston joitakin osia käsitteleviä erillistut- yhteydessä. Aineistoa koodattaessa valtaosa sanoista kimuksia. Agricolan teoksissa on tekstisanoja (= sana- on ongelmitta voitu kuvata ja sijoittaa tietyn hakusa- esiintymiä) yli 420 000, mutta sanakirjayksiköiden nan yhteyteen, mutta esiin on noussut jonkin verran määrä on vain runsaat 8 000. Näiden joukossa on ongelmatapauksia, joiden ratkaiseminen vaatii erillistä hyvin yleisiä sanoja (esimerkiksi ja, myös), mutta myös perustutkimusta, esimerkiksi sanojen johtosuhteiden ja ainutkertaisia lekseemejä, näistä jotkut jopa sellaisia, etymologisen tausta selvittämistä. joita kukaan muu ei ole käyttänyt kirjakielessä Agri- Sanakirjan toimituksen muodostavat professori colan jälkeen (kuten huikuri ’kevytmielinen ihminen; Kaisa Häkkinen, assistentti Tanja Vaittinen ja tutki- sämpylä’, hervohtua ’nääntyä’, förbannattu ’kirottu’). musavustaja Kaisa Lehtosalo. Mikael Agricolan sanakirjan hakusanoiksi tulevat Sanakirjatyön taustaryhmänä toimii Turun yliopis- kaikki Agricolan teosten suomenkielisissä teksteissä ton suomen kielen oppiaineen piirissä kokoontuva esiintyvät lekseemit. Hakusanoista ilmoitetaan sana- Wanhan suomen seminaari, johon kuuluvat lähes kaik- luokka ja tietoja kirjoitusasun mahdollisesta vaihte- ki Suomen vanhan kirjakielen tutkijat sekä yliopistoista lusta. Sanoista esitetään frekvenssitiedot ja jokaisesta että Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vanhan sanasta annetaan merkityksen selitys, jota havainnol- kirjasuomen sanakirjan toimituksesta. listetaan lause-esimerkein. Mahdollisuuksien mukaan kaikista hakusanoista ilmoitetaan etymologia. Sana- artikkelien perään tulee luettelo keskeisistä lähteistä. Sanakirjatyölle tarjoaa pohjan Suomen Akatemian ja Kordelinin säätiön rahoittama tutkimushanke Mi- kael Agricolan teosten tieteellinen editio ja morfosyn-

119 120 AGRICOLAN JUHLAVUOSI TUTKIMUKSESSA JA KIRJALLISUUDESSA

Mikael Agricola 2007 -juhlavuoden kirjallista Seuraavassa esitellään lyhyesti ainoastaan Agricola satoa 2007 -juhlavuoden aikana julkaistut tieteelliset mono- graﬁat (ryhmä I) sekä kokoomateokset ja niihin rinnas- Mikael Agricola ja hänen elämäntyönsä oli monel- tettavat tieteelliset aikakausjulkaisut (ryhmä II). la eri tavalla esillä Tasavallan presidentin suojeleman Agricola 2007 -juhlavuoden aikana. Sen valmistelua ja I Agricolaa ja hänen elämäntyötään käsittelevät toteutusta koordinoi opetusministeriön vuonna 2005 tieteelliset monografiat asettama valtuuskunta ja sen alainen työryhmä. Juh- lavuoden saama valtiollinen status ilmentää sitä, että Simo Heininen, ”Mikael Agricola. Elämä ja teok- suomalainen ja suomenkielinen kulttuuri on elinvoi- set”. Edita. Helsinki 2007, 399 s. mainen huolimatta maapalloistumisen aiheuttamasta Mikael Agricolaa vuosi- universaalisesta kulttuurista. kymmenten ajan tutkineen Agricola 2007 -juhlavuosi koettiin yleisesti erittäin Simo Heinisen asiantuntemus onnistuneeksi. Tätä ilmentää myös sen aikana tapah- ilmenee kiistattomasti tässä tunut tuloksellinen Agricolaan liittynyt tieteellinen tutkimuksessa, jonka upea tutkimus. Juhlavuoden aikana julkaistiin ainakin 14 painoasu ja kuvitus ovat monograﬁaa ja kokoomateosta (neljä niistä oli SKS:n Agricola-juhlavuoden arvon kustantamia) sekä useita kymmeniä artikkeleita tieteel- mukaisia. Heininen tuo esille lisissä aikakausikirjoissa ja -lehdissä, populaareissa aika- Agricolan elämänvaiheet sekä kausi- ja sanomalehdissä sekä internetissä. Julkaisuihin esittelee hänen kirjallisen <<<< Turun yliopisto julkaisi Agri- voidaan lukea mukaan myös Agricolaa tieteelliseltä tuotantonsa ja kirjastonsa. colan juhlavuoden kalenterin, joka kannalta käsitellyt sähköinen viestintä, jota välitettiin Heininen asettaa tutkimuskohteensa myös historial- perustui Agricolan Rucouskiriaan. Siinä esiteltiin Agricolan mainitse- runsaasti sekä YLE:n että muiden valtakunnallisten, lisiin yhteyksiinsä Erasmuksen ja Lutherin oppilaana. mia yrttejä. puolivaltakunnallisten ja paikallisten mediayhtiöitten Heininen korjaa aikaisempia käsityksiä Agricolasta sekä televisio- ja radiokanavilla. esittää uusimpaan tutkimukseen perustuvan kokonaiskuvan hänestä. Uusista tutkimustuloksista voi tässä

121 yhteydessä nostaa esille ainoastaan yhden eli Viipurin meneviä Agricolan kielen rakenteellisia ja sanastollisia linnansaarnaajan Johannes Blockin vaikutuksen siihen, ominaisuuksia. että Agricola omaksui luterilaisuuden vaikutteita jo kouluaikoinaan Viipurissa. Kaisa Häkkinen (toim.), ”Mikael Agricolan Aapis- kirja”. Kirjapaja. Helsinki 2007, 90 s. Kaisa Häkkinen (toim.), ”Mikael Agricola. Abc- Tämä julkaisu eroaa edellisestä tutkimuksesta si- kiria. Kriittinen editio”. Mikael Agricolan teosten ten, että Abckirian näköispainoksen rinnalla on ”Näin tieteelliset editiot 1. SKST luetaan” -versio. Sillä tarkoitetaan Abckirian tekstiä 1121. Helsinki 2007, 126 s. siinä muodossa, jollaisena se on todennäköisesti luet- Agricolan kielen kiistaton tu ääneen Agricolan aikana. ”Näin luetaan” -versio asiantuntija Kaisa Häkkinen on vertailun ja lukemisen helpottamiseksi pyritty on toimittanut kriittisen edi- taittamaan ja sijoittamaan yksityiskohtaisesti alkupe- tion Mikael Agricolan Abcki- räistekstin mukaisesti. Julkaisuun sisältyy myös Simo riasta (1543, 1551, 1559). Heinisen ytimekäs selvitys Agricolan aapisen synnystä, Kyseessä on niin kutsuttu lähteistä ja sisällöstä. Kaisa Häkkisen laatima lukuopas lingvistiversio, jossa alkupe- auttaa nykylukijaa vaikeiden sanojen ymmärtämisessä. räisteoksen näköispainoksen Häkkinen selostaa myös lukuversion laatimisperusteet rinnalla on sama teksti kirja ääntämisohjeet. joitettuna nykykirjaimin. Viimeksi mainittu on pyritty taittamaan ja sijoittamaan yksityiskohtaisesti alkupe- Anna Perälä, ”Mikael Agricolan teosten painoasu ja räistekstin mukaisesti, jotta molempia tekstejä pystyisi kuvitus”. SKHST 1123. Helsinki 2007, 267 s. lukemaan ja vertaamaan helposti sivuittain. Kumpikin Kirjahistorian asiantuntija teksti on lisäksi varustettu alaviittein, joissa niitä se- Anna Perälän tutkimus käsit- litetään ja kommentoidaan sekä tuodaan esille asiaan telee Agricolan kirjallista tuo- liittyvää kirjallisuutta. Lisäksi nooteissa on viittaukset tantoa uudesta näkökulmasta. Agricolan käyttämiin Raamatun sitaatteihin. Teos sisäl- Perälä tuo esille Agricolan tää myös kolme artikkelia, joista ensimmäisessä Anna teosten julkaisuja painohisto- Perälä selvittää Agricolan teosten painoasua, kuvitusta rian sekä osoittaa tämän olleen ja Abckirian eri painoksia. Simo Heininen selostaa raamatunkuvitusperinteen puolestaan Abckirian syntyhistoriaa, esikuvia ja merki- uranuurtaja. Perälä on havain- tystä. Kaisa Häkkisen artikkeli valottaa Abckiriasta il- nut Agricolan itse valinneen kuvat sekä havainnollistamaan

122 että tulkitsemaan tekstiyhteyttä. Agricola on näin ym- II Agricolaan ja hänen elämäntyöhönsä liittyvät märtänyt tekstiasun, uskonnollisen sanoman ja kuvan kokoomateokset ja niihin rinnastettavat keskinäisen yhteyden. Perälä julkaisee myös kaikki artikkelikokoelmat Agricolan teoksissa painetut kuvat sekä esittää lähteet niille. Kaisa Häkkinen ja Tanja Vaittinen (toim.), ”Agrico- lan aika”. BTJ Finland Oy. Helsinki 2007, 266 s. Kari Tarkiainen (toim.), ”Ruotsin ja Venäjän rau- Turussa järjestettiin keväällä 2007 studia generalia hanneuvottelut 1557. Mikael Agricola Ruotsin lähe- -luentosarja, jossa Turun yliopiston tutkijat käsittelivät tystön jäsenenä”. SKST 1104. Helsinki 2007, 190 s. Mikael Agricolaa, hänen aikaansa, vaikutustaan sekä Kari Tarkiainen, joka Agricola-tutkimusta. Esitelmät on julkaisu kokooma- julkaisi 1985 isoisänsä teoksessa, jossa on 14 artikkelia. Ne on laadittu eri Viljo Tarkiaisen keskenjää- tieteellisin menetelmin poikkitieteellisesti. Historian, neen Agricola-tutkimuksen lääketieteen historian, sukupiirien vaikutushistorian, täydennyksillä, on toimit- kielihistorian ja -tieteen, arkeologian, uskontotieteen, tanut julkaisun Ruotsin paleoetnobotaniikan ja arkeologisen kasvitieteen sekä ja Venäjän sodan (1554– kaunokirjallisuuden tutkimusmenetelmin laaditut artik- 1557) rauhanneuvotte- kelit avaavat uusia näkökulmia sekä historialliseen Agri- luasiakirjoista. Ne ovat colaan että hänen vaikutukseensa jälkipolvien elämään. säilyneet sekä Venäjällä että Ruotsissa alkuperäisten Kaisa Häkkinen ja Terttu Lempiäinen, ”Agricolan kopioina. Ruotsalaiseen yrtit. Mikael Agricolan /Rukouskirian/ terveyttä aineistoon sisältyy myös Ruotsin valtuuskunnan iti- tuovat asiat, niiden esiintyminen ja käyttö 1500- nerarium eli matkakuvaus, jossa on esitetty Mikael luvulla”. Kirja-Aurora. Turku 2007, 117 s. Agricolan kuolema 9.4.1557 Uudenkirkon pitäjän Agricolan Rukouskirian (1544) alussa on laaja, Kyrönniemen kylässä. Tarkiainen taustoittaa lyhyesti aikansa tieteellistä maailmankatsomusta edustanut ja ytimekkäästi Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvottelut. kalenteriosasto, joka sisältää myös almanakan tapaisen Hän antaa kokonaiskuvan 1500-luvun alun Venäjästä kalenterin kuukausirunoineen ja niihin kuuluvine ja Ruotsista, kertoo sodan syyt ja sotatapahtumat sekä terveydenhoito-ohjeineen. Nämä runot on julkaistu esittelee Ruotsin lähetyskunnan vaiheet. Esitys päättyy esiteltävässä teoksessa sekä näköispainoksena että ny- Mikael Agricolan viimeisten vaiheiden kuvaamiseen. kykirjaimin ladottuna laitoksena vaikeiden sanojen tai ilmauksien selityksineen. Viimeksi mainittu on Kaisa Häkkisen laatima. Hän on myös kirjoittanut

123 AGRICOLA-TUTKIMUKSEN TULEVAISUUS

Omat tuntemukseni juhlavuoteen ovat erittäin positiiviset. Olen iloinnut juhlavuoden monipuolisuudesta ja siitä innovatiivisuudesta, jolla sitä on valmisteltu ja toteutettu. Juhlavuosi on ollut kansan juhla, mutta se on ollut myös tieteen juhla kirkollisen juhlan ohella. ”Tieteen juhlassa” minua on erityisesti ilahduttanut Agricola-tutkimuksen uusi nousu. Agricolaa on tutkittu poikkitieteellisesti uusin menetelmin. Eri tieteenalojen edustajat ovat löytäneet toisensa Agricolan hengessä (vrt. Agricolan Ru- kouskirjan alkuosa, joka on aikansa näke- mys ”poikkitieteellisestä tutkimuksesta”). Tämän havainnon esillä pitäminen on saanut hyvin vastakaikua eri yhteyksissä, kun olen ollut esitelmöimässä kirkollisissa Mainitsen esimerkkeinä Kokoomuksen malaisen yhteiskunnan ja suomalaisten tilaisuuksissa, suurelle yleisölle tarkoite- kulttuuriliiton ja Paasikivi-seuran Itä-Uu- ihmisten tulkkina”. tuissa kokouksissa ja tieteellisissä sympo- denmaan jaoston järjestämät tilaisuudet. Professori Kaisa Häkkisen ja hänen siumeissa. projektinsa työn tuloksena syntyy koko- Juhlavuoteen liittyvä iloinen ha- Uusi tutkimushanke naisesitys Agricolan kielestä ja sen sanas- vainto on myös, että Agricola käsitetään tosta. Sen perusteella voisi ryhtyä pohti- edelleen olennaiseksi osaksi suomalaista Juhlavuoden tieteellinen (poikkitie- maan mainittuun aihealueeseen liittyviä kulttuuria. Tämä on näkynyt erityisen teellinen) perintö eläisi hyvin poikkitie- eri kysymyksiä. Niistä voi mainita tässä selvästi joissakin niissä tilaisuuksissa, teellisessä tutkimushankkeessa ”Agricola esimerkkeinä kaksi. Mitä Agricolan käyt- joihin minut on kutsuttu esitelmöimään. 1400-luvun ja 1500-luvun alun suo- tämät sanat heijastavat häntä edeltäneen

124 Esimerkiksi Agricolan kieltä voi verrata 1530–1540-lukujen suomenkielisiin runsaaseen ruotsinkieliseen kirkko- ja liturgisiin dokumentteihin (huom. ei lakikielen aineistoon 1300–1400-luvuilta. Agricolan laatimia) liittyvät monet kysy- Tämän vertailun tuloksia voi sitten ana- mykset. Näitä dokumentteja on käsitelty lysoida ja todentaa esimerkiksi historian, aiemmin 1900-luvulla eri tieteenalojen kirkko- ja taidehistorian sekä arkeologian (suomen kieli, kirkkohistoria) tutkimuk- menetelmin. Apuna tähän työskentelyyn sissa. Niiden tulokset olisi kuitenkin syytä on erilainen analoginen tutkimusaineisto päivittää vastaamaan 2000-luvun alun Itämeren kulttuurialueelta ja muualtakin tieteellisiä (esim. kieli- ja musiikkitiede, Euroopasta. Esimerkkinä voi mainita, että liturgianhistoria) näkemyksiä ja niiden Tallinnan Linna-arkiiv’in kokoelmissa pohjana olevia uusia lähdelöytöjä ja olisi runsaasti erilaista vertailumateriaalia -tulkintoja. tällaiseen tarkasteluun. Hanke voitaisiin käynnistää silloin, ajan tieteellisestä ajattelusta, käsityksistä, Tutkimushankkeeseen voisi osallistua kun professori Häkkisen työryhmän näkemyksistä, tuntemuksista ja usko- professoreita, varttuneita tutkijoita, post- kaikki tulokset ovat julkistetut. Hanketta muksista? Mitä Agricolan kieli kertoo doc-tutkijoita ja tohtoriopiskelijoita useis- täytyisi sitä ennen suunnitella kunnolla tuolloisesta yhteiskunnasta, siinä olleista ta suomalaisista yliopistoista ja niiden eri usean eri tieteenalan asiantuntijan voi- erilaisista yhteisöistä ja siinä eläneistä tiedekunnista ja laitoksista (esim. Helsin- min. Tässä yhteydessä esimerkiksi Turun yksilöistä? ki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu). Se yliopiston Yliopistosäätiön apu olisi tar- Tällaisten kysymysten selvittäminen olisi poikkitieteellinen ja kansainvälinen. peen, vaikka varsinainen rahoitus hank- vaatii poikkitieteellisen tutkimuksen, Siten sille luulisi saatavan rahoitusta sekä keelle tai hankkeille saataisiinkin muualta jossa kehitetään uudenlaisia tutkimusme- Suomesta että ulkomailta. Tätä varten (esim. Suomen Akatemia, EU-rahoitus). netelmiä. Niitä tarvitaan, kun yritetään olisi syytä hakea yhteistyökumppaneita kriittisesti tarkastella ja yhdistää kieli- myös ulkomaisista yliopistoista. — Jyrki Knuutila, tieteen, historian, kirkko- ja taidehisto- Koska hanke on kattava ja suuri, se Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja (2008–) rian, arkeologian sekä muiden tieteiden voitaisiin myös pilkkoa pienempiin osa- menetelmin saatuja tutkimustuloksia. kokonaisuuksiin. Sellaisista voi mainita

125 johdannon Agricolan kalenteriosastoon, jossa Häkki- merkkeinä voi mainita artikkelit Agricolan opiskelusta nen selostaa sen sisältöä sekä kieltä ja painoasua. Baleo- Wittenbergissä ja hänen suhteestaan piispanvirkaan. botaniikan asiantuntija Terttu Lempiäinen puolestaan Aikakauskirjassa on myös tekstinäyte saksaksi Agrico- tarkastelee terveydenhoito-ohjeissa mainittuja kasveja lan Uudesta testamentista (1548) sekä otteita häneen sekä niiden kulttuurihistoriaa. liittyvästä kaunokirjallisuudesta.

Viia Hatara, Harri Westermarck (toim.), ”Studia Teologinen Aikakauskirja 6/2007, 112. vsk. Helsin- Generalia. Sanan mahti. Mikael Agricola 450 vuot- ki 2007, 96 s. ta”. Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimi- Suomen kirkkohistoriallinen seura järjesti Agricola kunta. Helsinki 2008, 173 s. 2007 -juhlavuoden alkajaisiksi 19.1.2007 sympo- Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimi- siumin. Siinä pidetyt esitelmät on julkaistu Teologises- kunta järjesti studia generalia -esitelmäsarjan syksyllä sa Aikakauskirjassa. Esitelmät käsittelivät Agricola-tut- 2007. Tämän monipuolisen luentosarjan luennoitsijat kimuksen näköaloja, uskonnollisen peruskirjallisuuden olivat alansa huippuasiantuntijoita Helsingin yliopis- muotoa ja merkitystä, Agricolan käyttämää sanastoa, tosta, Sibelius-Akatemiasta sekä Euroopan komission Agricolan käyttämien sanojen käsitehistoriallista mer- käännöstoimesta. Heidän esitelmänsä on painettu kitystä, Agricolan Rukouskirjaa, hänen jumalanpalve- tähän artikkelijulkaisuun. Siinä käsitellään musiikkia ja luselämänsä perintöä ja Agricolaa esittelevää taidetta laulua osana kulttuuria, suomen kielen asemaa Euroo- 1800–1900-luvuilla. Niiden lisäksi pidettiin esitelmä pan unionissa, suomen kieltä vallankäytön välineenä, myös Agricolan piispuudesta ja maallisesta esivallasta. Agricolaa henkilönä ja tämän kirjallisen tuotannon Se on painettu Suomen kirkkohistoriallisen seuran kuvitusta sekä suomalaisen koulujärjestelmän ja kan- vuosikirjassa (SKHSV) 97 (Helsinki 2007, s. 33–43). sainvälistymisen haasteita. Teoksessa on myös kuvaliite Agricolan juhlavuodesta 2007. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran vuosikirja 2007 Hans Fromm, Maria-Liisa Nevala und Ingrid Schell- Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran ja Suomen bach-Kopra (hrsg.), ”Jahrbuch für ﬁnnisch-deutsche kirkkohistoriallisen seuran yhteisesti järjestämä sympo- Literaturbeziehungen Nr. 39/2007”. Mitteilungen sium päätti Agricola 2007 -juhlavuoden. Sen esitelmät aus der Deutschen Bibliothek. Helsinki 2007, 286 s. painetaan Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran Aikakauskirja on laadittu saksankielistä yleisöä vuosikirjassa 2007, joka ei ole vielä ilmestynyt tätä varten. Se sisältää useiden eri alojen asiantuntijoiden kirjoitettaessa helmikuussa 2008. Esitelmät käsittelivät Agricolaa käsitteleviä artikkeleita, jotka on laadittu reformaatiota Euroopassa, Ruotsissa ja Suomessa, luteri- saksalaisia lukijoita kiinnostavista näkökulmista. Esi- laista teologiaa ja Ruotsin ja Suomen reformaattoreita.

126 �� Esiteltyjen julkaisujen lisäksi Agricola 2007 -juh- �� lavuonna ilmestyi vielä kolme teosta: Simo Heininen, �� Tapani Harviainen ja Aarre Huhtala, ”Oma kieli. Mi- �� kael Agricolan tekstejä nykysuomeksi.” Edita, Helsinki �� 2007, 216 s. (tekstijulkaisu); Juhani Holma (toim.), � � �� ”Jumalan aijnoan olcohon kijtos. Rukouksia Agricolan �� Rukouskirjasta.” Kirkkohallitus, Helsinki 2007, 56 s. �� (tekstijulkaisu) ja ”Mikael Agricola Jttm J Tesse Her

� �� eﬀtrskrefne Register. Turun tuomiokirkon ja papiston �� tulot 1541–1542. Åbo domkyrkas och prästerskaps �� inkomster 1541–1542.” Toimitus ja kommentaarit Jyrki Knuutila, litterointi ja suomennos Anneli Mä- kelä-Alitalo, ulkoasu Timo Jaakola. SKST 1129, Hel- sinki 2007, 417 s. (ks. Anneli Mäkelä-Alitalon esittely Hiidenkiven numerossa 1/2008, 38–39). Lisäksi on vielä syytä mainita Kari Tarkiaisen tutkielma ”Chris- � tian Agricola ja Ruotsin kirkkopolitiikka Vironmaalla �� 1583–1586.” SKHSV 97. Helsinki 2007, 44–72. �� Siinä käsitellään Mikael Agricolan poikaa Christian Agricolaa, jolle isä omisti Abckiriansa toisen painoksen sanoilla ”Mikael Agricola Christiano Salutem”. Edellä esitetyistä julkaisuista voi yhteenvetona

�� todeta, että Agricola 2007 -juhlavuosi saattoi uudella, �� aikaisemmin ennen kokemattomalla tavalla yhteen eri

� tieteenalojen edustajat. Tämä avasi kokonaan uusia �� näkökulmia Agricola-tutkimukseen. Niiden jatko- �� kehittely on tulevan tutkimuksen tehtävä. Siksi juhla- �� vuosi jättää myös velvoittavan perinnön. ��

— Jyrki Knuutila Käytännöllisen teologian dosentti, Helsingin yliopisto

127 Agricolan juhlavuoden 2007 asiantuntijoiden julkaisut

Juhlavuoden asiantuntijat tuottivat runsaasti tie- teellisiä ja muita julkaisuja, kirjoittivat artikkeleita, tekivät haastatteluja, esiintyivät lukuisissa tilaisuuksissa sekä osallistuivat yleiseen keskusteluun juhlavuoden tiimoilta. Ohessa esimerkkejä eräiden keskeisten Agri- cola-asiantuntijoidemme kirjallisista tuotoksista vuoden aikana.

Simo Heininen, Professori Mikael Agricola -palkinto 50 vuotta. II Artikkelit ulkomaisissa tieteellisissä sekä esitelmä: Förändring och kontin- Kirkkohistoria, Helsingin yliopisto Helsinki 2007, 14–17. julkaisuissa uitet i gudstjänstrummet i Finland åren I Julkaisut Agricolan aapinen. – Kaisa Häkki- The Long Reformation: From 1420–1720. Ett försök till att skissera en Mikael Agricola. Elämä ja teokset. 2. nen (toim.) Mikael Agricolan Aapiskirja. Catholic to Lutheran Altar Monuments utveckling av helheten). p. Helsinki 2007. 399 s. Helsinki 2007, 11–15. in Finland 1520–1880. Archäologie der (& Tapani Harviainen & Aarre Mikael Agricola, piispa kuninkaan Reformation. Studien zu den Auswirkun- Kaisa Häkkinen, professori Huhtala) Oma kieli. Mikael Agricolan armosta. – Historia 3, 38–41. gen des Konfessionswechsels auf die Suomen kieli, Turun yliopisto tekstejä nykysuomeksi. Helsinki 2007. Suomen kirkko ja suomen kieli. materielle Kultur. Hrsg. von Carola Jäggi I Julkaisut 216 s. – Teologia.fi 2. 4. 2007. und Jörn Staecker. Arbeiten zu Kirchen- Muut erillisteokset, monografiat: Agricola-tutkimuksen näköaloja. (& Anna Perälä & Marjaana Kin- geschichte Band 104. Walter de Gruyter. Häkkinen, K. – Lempiäinen, T. – Teologinen aikakauskirja, 483–487. nermä) Mikael Agricola. Kiertonäyttely. Berlin, New York 2007, s. 98–116, 1 2007: Agricolan yrtit. Mikael Agricolan Michael Agricola an der Universität kartta, 1 taulukko, 7 valokuvaa. Rucouskirian terveyttä tuovat kasvit, nii- Wittenberg. – Jahrbuch für finnisch- Markus Hiekkanen, FT, dosentti, IV Kolumnit den esiintyminen ja käyttö 1500-luvulla. deutsche Literaturbeziehungen 39, lehtori Mikael Agricola suurmiehenä. His- Turku: Kirja-Aurora. 117 s. 21–40. Taidehistoria, Helsingin yliopisto toria 3/2007, s. 19. Artikkelit tieteellisissä aikakausleh- Aapisen tausta ja lähteet. – Kaisa Arkeologia, Turun yliopisto V Muut dissa, joissa referee-käytäntö Häkkinen (toim.) Mikael Agricola. I Monografiat Pitkä keskiaika, Mikael Agricolan Häkkinen, K. 2007: Agricolan eläin- Abckiria. Kriittinen editio. SKST 1121. Suomen keskiajan kivikirkot. Suo- aika, Keskiajantutkimuksen seura Glos- tarha. Sananjalka 49, s. 7–21. Helsinki 2007, 42*–61*. malaisen Kirjallisuuden Seuran Toimi- san seminaari, Tieteiden talo, Helsinki, Mursun ja norsun jäljillä. Virittäjä Mikael Agricola suomentajana. tuksia 1117. Helsinki 2007, 650 s., 365 11.–13.5. (Sessiopuheenjohtajuus, eks- 2007: 482–500. – Meri Kapari (toim.) Sama suomeksi. valokuvaa, 113 karttaa ja pohjakaavaa. kursion kohde-esittely Pernajan kirkosta

128 Mikael Agricolan sanasto kielentut- Agricolan teosten ”Näin luetaan” ”Niin kasvaa ruist, ohras, kaura, Mikael Agricolan kirjallinen tuotanto kijan silmin. Teologinen Aikakauskirja -version laatimisperiaatteita ja ääntä- nisut / pavut, herneet ja muut jyväin hänen virkakäsityksensä valossa. – Perusta 6/2007: 498–506 misohjeita. Teoksessa: Mikael Agricolan sisut”. Tiede 2007/5: 15. 2/2007. S. 80–85. Tieteelliset artikkelit kokooma- aapiskirja. Toim. Kaisa Häkkinen. Hel- Avauksia Agricolan kieleen. Suo- Levittikö Mikael Agricola Raamattuja teoksissa: sinki: Kirjapaja. S. 79–90. men Tammi. Julkaisija Museovirasto & joka kotiin? Raamattu – papiston käyt- Häkkinen, K. 2007: Suomalainen II Muut tieteelliset julkaisut Opetushallitus & ympäristöministeriö. tökirjasta koko kansan Pyhäksi Kirjaksi. kirjallisuus Ruotsin vallan aikana. Teok- Häkkinen, K. 2007: Taudit ja tau- S. 32–34. – Teologia.fi. www.teologia.fi. sessa: Suomennoskirjallisuuden historia tien nimet Mikael Agricolan teoksissa. Agricolaa Coca Cola -sukupolvelle. Mikael Agricola oli monilahjakkuus 1. Toimittaneet H. K. Riikonen, Urpo Kielikello 4, 22–24. Mikaelin matkassa. Mikkelin hiippakun- ja kirkon mies. – Suomen evankelis-lute- Kovala, Pekka Kujamäki ja Outi Palopos- Mikael Agricola suomalaisen kasvi- ta. S. 21. rilaisen kirkon Internet-sivut / Uutiset. ki. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden tieteen tienraivaajana. Elonkehä 11/2007, Agricolasta Ahtisaareen. Mikael Ag- http://evl.fi/EVLUutiset.nsf. Seura. S. 24–33. 1, 4–5 ja 12/2007, 5. ricola rauhantekijänä. Mikaelin matkassa. ”Mikael Agricolan pitäjät”. – Agrico- Michael Agricola als Bahnbrecher Katsaukset Mikkelin hiippakunta. S. 22–23. la 2007. Oma mieli, oma kieli -Internet- der finnischen Botanik Jahrbuch für Häkkinen, K. 2007: Itzepe teco ”Älä polje kirjaa kuin sika, vaikka sivut. http://evl.fi/agricola2007.nsf. finnisch-deutsche Literaturbeziehungen mestarins ylistepi. Sananjalka 49, hänes on vähä vikaa”. – Virke 1/2007, [Messujärjestys, toimitettu yhdessä Nr. 39/2007. Mitteilungen aus der 182–184. 26–27. Kai Vahtolan kanssa]; Mikael Agricolan Deutschen Bibliothek, herausgegeben Mitä kirjakieli merkitsee kansalle. messu. – Mikael Agricolan Messu (1549). von Hans Fromm, Maria-Liisa Nevala Vuosikokousesitelmä M. A. Castrenin Jyrki Knuutila, TT, lehtori Turun tuomiokirkko 9. 4. 2007 klo 10. und Ingrid Schellbach-Kopra. Helsinki. seurassa 12.4.2007. M. A. Castrenin seura Kirkkohistoria, Helsingin yliopisto [Käsiohjelma, Turku 2007, 1–12]. S. 44–59. 2/2007, 2–5. I Kirja Selvitys Turun tuomiokirkon ja sen Mikael Agricolan elämä ja elämän- Toimitetut julkaisut ja teokset Mikael Agricola: Jttm J Tesse Her papiston tuloista 1541–1542. Åbo dom- työ. Teoksessa: Agricolan aika. Toim. Häkkinen, K. (toim.) 2007: Mikael efftrskrefne Register. Turun tuomiokir- kyrkans och dess prästerskaps inkomster Häkkinen, Kaisa ja Vaittinen, Tanja. Agricola. Abckiria. Kriittinen editio. kon ja papiston tulot 1541–1542. Åbo 1541–1542. – Mikael Agricola: Jttm J Helsinki: BTJ Finland Oy. S. 13–23. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden domkyrkas och prästerskaps inkomster Tesse Her efftrskrefne Register. Turun Mikael Agricolan teokset ja kieli. Seura. 126 s. 1541–1542. Jyrki Knuutila ja Anneli tuomiokirkon ja papiston tulot 1541– Teoksessa: Agricolan aika. Toim. Häkki- Mikael Agricolan aapiskirja. Helsin- Mäkelä-Alitalo. SKST 1129. Helsinki 1542. Åbo domkyrkas och prästerskaps nen, Kaisa ja Vaittinen, Tanja. Helsinki: ki: Kirjapaja. 90 s. 2007. 417 s. inkomster 1541–1542. Jyrki Knuutila BTJ Finland Oy. S. 84–102. Häkkinen, K. ja Vaittinen, T. II Artikkelit ja Anneli Mäkelä-Alitalo. SKST 1129. Suomen kieli Mikael Agricolan (toim.) 2007: Agricolan aika. Helsinki: Mikael Agricolan elämä ja merkitys. Helsinki 2007. S. 12–73. Abckiriassa. Teoksessa: Mikael Agrico- BTJ Finland Oy. 266 s. – Agricola 2007. Oma mieli, oma kieli Mikael Agricolan jumalanpalveluselä- la. Abc-kiria. Kriittinen editio. Toim. Artikkelit yleistajuisissa julkaisuissa -Internet sivut. http://evl.fi/agricola2007. män perintö. – TA 112 (6/2007). Helsin- Häkkinen, Kaisa. Helsinki: Suomalaisen Häkkinen, K. 2007: ”Mitä tämä nsf/. ki 2007. S. 537–550. Kirjallisuuden Seura. S. 62–92. lipilaari tahtoopi sanoa?” Tiede 2007/3: Mikael Agricolan jumalanpalvelus- Seurakunnat Suomessa Agricolan seu- Abckirian lukuopas sivu sivulta. 15. elämä. – Kirkon kalenteri 2007. Helsinki rakuntaluettelon 1542 mukaan, Agricolan Teoksessa: Mikael Agricolan aapiskirja. Miltä Agricola näytti. Tiede 2007/3, 2007. S. 51–60. elämään, toimintaan ja elantoon liittyneet Toim. Kaisa Häkkinen. Helsinki: Kirja- 63. Mikael Agricolan jumalanpalveluselä- pitäjät. – Suomen historian kartasto. paja. S. 41–77. mä. – Suomen Tammi 2007. S. 47–50 . Jyväskylä 2007. S. 136.

129 Mikael Agricolan vaikutus uskonnol- Lempiäinen, T., Agricolan yrtit. Kirja- III Arvostelu liseen elämään Suomessa. – Reformaatio. Aurora, s. 55–117. Uusi elämäkerta Mikael Agricolasta. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseu- Lempiäinen, T., 2007: Agricolan yr- Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran ran symposiumissa marraskuussa 2007 tit – vanhin suomenkielinen dokumentti vuosikirja 2007. Arvionti Simo Heinisen pidetyt esitelmät. Vuosikirja 2007. mauste- ja lääkekasveista. – Teoksessa: biograﬁasta. STKS 2XX. Helsinki 2008. S. Ei vielä Häkkinen, K., Vaittinen, T. (toim.): Ag- IV Kirjoitelmia julkaistu) ricolan aika, BTJ Finland – Gummerus Ein Reformator als Diplomat. Kirkollinen jatkuvuus Mikael Ag- – Helsinki, s. 48–83. Michael Agricola als Gesandter Schwe- ricolan elämäntyössä. Esitelmä Suomen dens in Russland 1557. Jahrbuch für Ekumeenisen Neuvoston syyskokouk- Heidi Merimaa, Tutkija ﬁnnisch-deutsche Literaturbeziehungen sessa Turussa 19.10.2007. – Reseptio. Suomen kieli, Turun yliopisto 2007. S. 116–128. Helsinki 2007. I Artikkelit Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvotte- III Kirja-arviot Mikael Agricolan teosten päin-par- lut 1557 – Mikael Agricolan viimeinen Ensimmäinen tunnettu suomen- tikkeli. Virittäjä 111, s. 501–522. tehtävä. Bibliophilos 2/2007 s. 2–7. kielinen kirja. Mikael Agricola Abckiria. Mikael Agricolan kielen muotoja Mikael Agricola hallintomiehenä ja Kriittinen editio. Toimittanut Kaisa lauserakenteen erikoispiirteitä. – Kaisa diplomaattina. Tammi 2007. (Opetus- Häkkinen. Mikael Agricolan teosten Häkkinen ja Tanja Vaittinen (toim.), hallituksen julkaisu). tieteelliset editiot 1. Suomalaisen Kirjal- Agricolan aika, s. 103–117. BTJ Finland Mikael Agricola – yleisnero joka loi lisuuden Seuran Toimituksia 1121. Hel- Oy, Helsinki. suomen kirjakielen. Elävät kivet 2007. sinki 2007. 126 s. – SKHSV 97 (2007). (Tukholman suomalaisen seurakunnan Jyväskylä 2007. S. 265–266. Kari Tarkiainen, TT, ent. valtionarkis- julkaisu). Agricolan 2007 juhlavuonna ilmes- ton hoitaja tyneiden tutkimusten esittely. – Hiiden- I Kirja Tanja Vaittinen, FM, assistentti kivi 1/2008. Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvot- Suomen kieli, Turun yliopisto telut 1557. Mikael Agricola Ruotsin I Artikkelit Terttu Lempiäinen, Dosentti lähetystön jäsenenä. Toimittanut ja ruot- Tanja Vaittinen 2007a: Mikael Kasvimuseo, Turun yliopisto sinkieliset asiakirjat suomentanut Kari Agricolan sananmuodostus. – Agricolan I Kirjat Tarkiainen. Venäläiset asiakirjat suomen- aika, s. 118–133. Toim. Kaisa Häkkinen Häkkinen, K., Lempiäinen, T., 2007 taneet ja kommentoineet Gennadi Ko- ja Tanja Vaittinen. BTJ Finland Oy, (Toimittajat): Agricolan yrtit. Mikael valenko ja Nina Kovalenka. Suomalaisen Helsinki. Agricolan Rucouscirian terveyttä tuovat Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1104. Tanja Vaittinen 2007b: Mikael Agri- kasvit, niiden esiintyminen ja käyttö Helsinki 2007. 190 sivua. colan teosten yhdysadjektiivit. – Virittäjä 1500-luvulla. Kirja-Aurora, 117 s. 111, s. 523–542. II Artikkelit II Tutkielma II Toimitettu teos Lempiäinen, T., 2007: Mikael Christian Agricola ja Ruotsin kirk- Kaisa Häkkinen – Tanja Vaittinen Agricolan rukouskirjan terveyttä tuovat kopolitiikka Viromaalla 1583–1586. (toim.): Agricolan aika. BTJ Finland Oy, kasvit, niiden esiintyminen ja käyttö Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Helsinki 2007. 1500-luvulla. – Teoksessa: Häkkinen, K., vuosikirja 2007.

130 KIRJALLISUUS- Kaksi aforismikilpailua Paimiossa Lisäksi kunniamaininnalla palkittiin runoraadissa oli neljä jäsentä. Mini Runo- KILPAILUJA Asko Ahonen ja Olavi Ilén. Kaarinassa liikuttiin Mikael Agricolan Agricolan juhlavuoteen liittyen järjes- Aforismin suomennoskilpailu juhlavuoden kunniaksi Agricolan jalan- tettiin vuosina 2007–2008 kaksi aforis- 1. palkinto (1000 euroa): Kari Kle- jäljissä. Runojen pääaihe oli siis Agricola mikilpailua: aforismikäsikirjoituskilpailu melä ja runoihin annetut apusanat olivat: ja aforismin suomennoskilpailu. Kilpai- 2. palkinto (500 euroa): Turun yli- aapinen, aakkoset, hyvä mieli, koulu ja lujen tarkoituksena oli tuoda esille aforis- opiston espanjan kielen aineopintojen aapiskukko. Apusanoja ei välttämättä mia kirjallisuudenlajina sekä löytää uusia käännöskurssin opiskelijat (Annatuulia edellytetty käytettävän runoissa. Kilpailu- aforismeja ja aforistikkoja. Molemmat Aho, Kalle Astala, Heini Ekman, Janina sarjoina olivat 5-vuotiaat ja esikoululaiset kilpailut olivat kaikille avoimia. Määrä- Hamberg, Katri Hanski, Sanna Huhtala, sekä 1.–3.-luokkalaiset. Kilpailurunoja aika kilpailutöiden palauttamiselle päättyi Taina Ikola, Sanna Isomäki, Riitta-Liisa osallistui 289 kappaletta. 29.2.2008. Kilpailutöitä palautettiin Lajunen, Henna Linna, Laura Malkki, Koska runoja tuli tällä kerralla todella käsikirjoituskilpailuun 120, mikä on yli Marja Miettunen, Katja Pirnes, Tiina runsaasti ja apusanoja oli käytetty todella neljänneksen enemmän kuin vastaavaan Pursiainen, Laura Raumanen ja Johanna vaihtelevasti, päätyi raati runojen valinta- kilpailuun kolme vuotta sitten. Suomen- Silvennoinen) tilanteessa säilyttämään ensimmäisen ryh- noskilpailuun osallistuttiin 34 työllä. män ennallaan mutta hajottamaan toisen Kilpailut järjesti Paimion valtakunnal- Mini Runo-Kaarinan suosio kasvoi kilpailuryhmän luokka-asteisiin. Tällä liset aforismipäivät yhteistyössä Suomen tavalla saatiin kisaan jaettua kutakuinkin aforismiyhdistyksen, kirjallisuuslehti Lasten runokilpailu Mini Runo-Kaa- tasaveroiset kilpailuryhmät. Runojen Parnasson ja Yleisradion kanssa. Aforis- rina oli saanut vuosina 2005 ja 2006 ihas- määrät ryhmiin jakautuivat seuraavasti: mipäiviä järjestävät Varsinais-Suomen tuneen vastaanoton. Kilpailun tuloksina 5 vuotta täyttävät ja esikoululaiset 41 kansanopisto ja Paimion kaupunki/ kult- ovat ilmestyneet runokirjat Käsi kädessä runoa, 1.-luokkalaiset 94 runoa, 2.-luok- tuuripalvelut. Aforismipäiviä on Paimios- iloa päin (2005) ja Kesä maistuu mansi- kalaiset 58 runoa ja 3.-luokkalaiset 95 sa järjestetty vuosittain vuodesta 2004. kalta (2006). Agricolan juhlavuonna il- runoa. Raati valitsi näistä ryhmistä aina Valtakunnallisten aforismikilpailujen mestynyt julkaisu Kun voisi aakkoslinnoja kolme parasta runoa. Valintatilanteessa ei voittajat olivat. rakentaa (2007) täydentää ja jatkaa tätä nähty, kenen kirjoittajan tai mistä koulus- Aforismikäsikirjoitusten kilpailu runokirjojen sarjaa. ta, päiväkodista tai hoitoryhmästä runot 1. palkinto (1000 euroa): Kari Hon- Vuoden 2007 kilpailu sai erityisen olivat. Siten päätökset tehtiin täysin puo- gisto innostuneen vastaanoton. Kilpailurunoja lueettomasti. 2. palkinto (500 euroa): Hannu Hir- saatiin peräti 288 kappaletta, ja ne kaikki vonen ovat koottuina julkaisuun. Juhlavuonna

131 AGRICOLAN JUHLAVUOSI ULKOMAILLA

Suomen itsenäisyyden ja Agricolan juhlavuotta Viipurissa ja Kyrönniemellä 8.–9. kesäkuuta Agricola- >>>> Professori Simo Heininen tutkii tou- vietettiin myös ulkomailla monella eri tavoin. Ulko- seminaarin sekä muistojuhlan. Ekumeenisessa Agrico- kokuussa 2006 Berliinin Suomi-instituutin varastossa Helsingin yliopiston kirjaston maisissa edustustoissa ja Suomi-instituuteissa, Suomi- la-seminaarissa 8. kesäkuuta esiintyivät mm. Agricolan Luther-näyttelyn planssia. kouluissa ja suomalaisissa seurakunnissa Agricolan juhlavuoden kirjailijoina kunnostautuneet professori elämäntyötä ja merkitystä suomalaisen kansallisen Simo Heininen ja FT Kari Tarkiainen. Viipurin piirin identiteetin luojana tuotiin esille mm. koulujen oppi- johtaja Georgi Porjadin isännöi juhlapäivällistä, jossa tunneilla ja juhlissa, erilaisissa esitelmätilaisuuksissa ja sovittiin jälleen kerran talvisodassa tuhoutuneen Emil seminaareissa, näytelmin ja kuvaelmin. Wikströmin Agricola-muistomerkin uudelleenpystyt- Esimerkkeinä ulkomaanedustustojen tilaisuuksista tämisestä Viipuriin. Muistojuhlallisuudet 9. kesäkuuta voidaan mainita vaikkapa Riikan suurlähetystön järjes- käynnistyivät Agricolan kuolinpaikalla Kuolemajärven tämä Agricola-seminaari sekä Pietarin pääkonsulaatin Kyrönniemellä ja jatkuivat Viipurin helteiselle teatte- Agricola-juhla. Tallinnassa muisteltiin myös Mikaelin riaukiolle pystytetyllä Agricolan juhlavuoden ilmeellä poikaa, Tallinnan piispana toiminutta Kristian Agri- somistellulla lavalla. colaa, jonka vaiheita selvitti Tallinnan tuomiokirkossa Ennen kesäkuun juhlia Agricolaa huomioitiin pidetyssä tilaisuudessa FT Kari Tarkiainen. Viipurissa myös oma-aloitteisesti: Alvar Aallon suun- Lisäksi Agricolan opiskelukaupungissa Wittenber- nittelemassa kaupunginkirjastossa avattiin varsinaisena gissä järjestetyn juhlavuoden kiertonäyttelyn avajaisten juhlapäivänä 9.4 paikallisten kotiseutututkijoiden yhteydessä Agricolan elämä ja teokset -kirjan kirjoit- toimesta ja pääkonsulaatin pienellä tuella Mikael Agri- taja professori Simo Heininen esitelmöi Lutherin ja colan elämäntyöstä kertova näyttely, joka esitteli mm. Melanchthonin oppilaan elämästä ja elämäntyöstä. Agricolan roolia kansan sivistäjänä sekä neuvottelijana Saksankielinen versio Kansalliskirjaston kiertonäytte- Venäjän ja Ruotsin välisissä rauhanneuvotteluissa. lystä oli esillä juhlavuoden aikana myös Berliinin Suo- Näyttelyssä oli lisäksi mahdollisuus tutustua Agricolan mi-instituutissa ja muualla saksankielisellä alueella. ajan Viipuriin, joka oli aikansa vilkas ja kansainvälinen Juhlavuoden valtuuskunta järjesti yhdessä Viipurin kauppapaikka. Esillä on arkeologian tohtori Aleksandr piirin ja kaupungin sekä Suomen evankelis-luteri- Saksan piirroksia ja valokuvia kaupungin arkeologisista laisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa kaivauksista.

132 ISKALLT I ÅBO I APRIL 1551

Jubileumsaktuelle Mikael Agricola lämnar ett intressant bidrag till våra dagars klimatdebatt i ett brev daterat den 1.4.1551 i Åbo och riktat till hans gode vän boktryckaren Amund Laurentsson i Stockholm. Mikael Olofsson Agricola vädjar bl.a. om hjälp för att lindra den svåra hungers- nöden i Finland. ”Her ligger Jszen oc Sniön än nu idagh så starck oc fast, såsom om midwinters tijd: Och platt intit Booskaps ff oodher fi nnes för handenne, huarken hoss enom eller androm. Ffordom war Finland, wist ett Fijntland, Men hereptir rådhe gud, huad her aff bliff uer”. Agricola understryker att ”hungren är huarsz mandz gest hoss Bön- derna, oc iemuel presterskapit”, och hoppas att ”thet iemmerliga armodh” kunde lindras genom att ”Ridderskapit, Borgare oc andra gudz wenner, giorde hitt met första opna watnit io noghen wndsetning met Spann- måål”. Agricola rapporterar också att han ”transfererat på Finskå – Davidz Psaltara” och vädjar om stöd när det gäller tryckningsarbetet, ”såsom gudz äro thet kräff uer, oc thenna arma, groff ua Finscha Almogans kennedom, tuchtan oc läran eskiar”. Mikaels brev ledde mycket snabbt till resultat Näyttelyn avulla Suomen Pietarin pääkonsulaatti när det gäller Psaltaren. Mäster Amund utverkade både tillstånd och ja Viipurin kirjasto halusivat tehdä kaupunkilaisille pengar av Gustav Vasa, och ”Dauidin Psaltari” utkom av trycket redan tutuksi myös Viipurissa koulua käynyttä sivistäjää ja den 28.8.1551, med det svenska riksvapnet ståtande på titelbladet. Om samalla kantaa kortensa kekoon kaupungissa käytävään man beaktar den tidens postgång och det mödosamma och tidskrävande keskusteluun Agricolan muistomerkin pystyttämisestä tryckarbetet, så gick det verkligen raskt undan. Sedan dröjde det ända till uudelleen. Avajaiset keräsivät kirjastoon runsaasti asias- 1642 innan hela Bibeln trycktes på fi nska. Redaktionskommittén leddes ta kiinnostunutta väkeä. då av värmlänningen Eskil Petraeus, Åbo Akademis första rektor, i Åbo Toukokuussa Pietarin valtionyliopiston suomen ihågkommen med namnen Eskilsgatan och Eskils parkeringshus. kielen opiskelijat vierailivat Viipurin Herzenin yliopiston fi liaalissa ja esittivät suomeksi Marja-Riitta Christer Hummelstedt Perttulan Agricola-näytelmän suomen kielen opettaja- koulutettaville.

133 Hefaistos-taideyhdistyksen Agricolan juhlavuoden näyttely

Moskovalainen kuurojen Hefaistos-taideyhdistys toteutti vuoden 2006 alussa Agri- cola-aiheisen kuvataidenäyttelyn, joka oli esillä maaliskuussa 2006 Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa Helsingissä, Agricolan päivän aikaan Turussa Åbo Katedralsko- lanissa, kevään ja kesän 2007 Pernajassa sekä syksyn ajan Turun tuomiokirkon Agri- cola-kappelissa. Natalia Sofranovan johtaman taideyhdistyksen 5 taiteilijaa toteuttivat 13 Agricola-aiheista taulua: Aleksei Gladkov • Mikael Agricola ja hänen aikalaisiaan Lunastettu: Mikael Agricolan juhlavuoden rahasto (Turun Yliopistosäätiö) • Luther ja Agricola Wittenbergissä Lahjoitettu arkkipiispa Jukka Paarmalle Juri Tchernuha • Mikael Agricolan muotokuva, 3 versiota (ylempi kuva) Lahjoitettu Turun yliopistolle ja tasavallan presidentti Tarja Haloselle sekä lunastettu yksityiskokoelmaan • Mikaelin kaste Lahjoitettu Pernajan Agricola-seuralle • Agricola kävelyllä Moskovassa, yksityiskokoelma • Agricolan viimeinen yö Jelena Guseva • Pernajan kirkko, jossa kastettiin Agricola, yksityiskokoelma • Kotimaahan ei palannut… Mihail Gorjunov • Venäläiset suurlähettiläät kutsuvat Agricolan (alempi kuva) Lunastettu: Mikael Agricolan juhlavuoden rahasto (Turun Yliopistosäätiö) • Ristin suuteleminen Novgorodissa, yksityiskokoelma • Mikael Agricola Iivana Julman kirjastossa, yksityiskokoelma • Agricola Turun tuomiokirkossa. Rukous, yksityiskokoelma Irina Vitoshinskaja • Viipurin linna, 1500-luku • Mikael Agricola ja kuningas Kustaa Vaasa

134 AGRICOLAN JUHLAVUOSI TAITEESSA

Juhlavuoden valtuuskunnan toimeksiannosta toteutettiin juhlavuoden mitali, juhlaraha sekä juhlavuoden postimerkki. Juhlavuoden mitali toteutettiin Suomen Mitalitaiteen Killan kanssa järjestetyn ja tai- Teatteri teilija Pirkko Viitasalon voittaman kilpailun tuloksena. Juhlaraha toteutettiin juhlarahatoimikunnan järjestä- Teatterin keinoin Agricolan juhlavuoteen paneu- män ja kuvanveistäjä Reijo Paavilaisen voittaman kil- duttiin ehkä monipuolisimmin kouluissa, joissa esitet- pailun tuloksena. Postimerkkikeskus tilasi juhlavuoden tiin etenkin kevätkaudella Opetushallituksen tilaamiin postimerkin taiteilija Timo Berryltä, joka esitteli luon- ja sen Agricola 2007 -verkkosivuilla vapaasti käytössä noksensa juhlavuoden valtuuskunnalle. Näiden juhla- olleisiin käsikirjoituksiin tai koulujen omiin käsikirjoi- vuosiin perinteisesti kuuluvien kuvataidetta edustavien tuksiin pohjautuvia näytelmiä. Myös monilla paikka- hankkeiden lisäksi innosti Agricola myös monia muita kunnilla järjestettiin juhlavuositapahtumia, joiden oh- taiteen eri alueilla. jelmistoon kuului myös useimmiten harrastelijavoimin Turussa toukokuun lopulla vietettyjen Kirkkopäivi- toteutettu Agricola-aiheinen näytelmä. en yhteydessä esiteltiin Kirkon taidekeskuksen Agrico- >>>> Agricolan juhlavuoden pos- lan juhlavuoden kuvataidekilpailussa menestyneet työt Esimerkkejä juhlavuoden teatteriannista: Tu- timerkin suunnittelija Timo Berry Turun Vanhan Raatihuoneen galleriassa järjestetyssä run perinteisillä joulumarkkinoilla 2006 otettiin varas- signeerasi ensipäivän leimalla varustettuja merkkejä ja kuoria näyttelyssä. Lasten ja nuorten Agricolan juhlavuoteen lähtö juhlavuoteen Agricolan aikaa kuvaavalla Turun Helsingin pääpostissa 7.3.2007. liittyvää taidetta esiteltiin mm. koulujen omissa taide- taideakatemian toteuttamalla näytelmällä Herrain leipä näyttelyissä. eli kuka söi Agricolan jouluherkun, jonka oli käsikir-

135 joittanut ja ohjannut Jaakko Kuusi. Eri puolilla mark- kina-aluetta lyhyinä näytöksinä esitettyä näytelmää tuki Turun seudun Agricola 2007 -paikallistoimikunta. Turkulainen Linnateatteri esitti juhlavuoden tapahtumien yhteydessä yleisömenestykseksi muodostuneeseen Turun lyhyt historia -näytelmään perustuvaa Agricola- aiheista sketsiä. Turun Kaupunginteatterissa esitettiin harvinaisena lukunäytelmäversiona Paavo Haavikon Agricola ja kettu. Kokemus osoitti tämäntyyppisen esityksen soveltu- van hyvin nykyajan teatteriin. Sama näytelmä sai modernin draaman keinoin toteutetun esityksen Ylioppilasteatterin kesänäytelmänä Helsingin Mustikkamaalla. Nykyään harvoin esitetyn kirjailijan Paavo Haavikon näytelmä Agricola ja kettu on poliittinen allegoria. Näytelmän esitys Ylioppi- lasteatterin kesänäyttämöllä Mustikkamaalla koostui kolmesta historiallisesta aikatasosta: Agricolan aika 1500-luvulla yhdistyy nykyaikaan ja nuorten yliop- pilasteatterilaisten sukupolveen vuonna 2007. Lisäksi Agricolan piispantarkastusmatkasta Naantalin birgitta- Nukketeatteri Piironginlaatikon Agrico- mukana seuraa näytelmän kirjoitusajankohta 1970- laisluostariin. la-näytelmän esitys Turun tuomiokirkon Agricola-kappelissa. luku, Kekkonen ja suurten ikäluokkien suomettunut Ruskon kirkonkylällä esitettiin elokuussa pidetyn Suomi. Nyt on aika tarkastella, mitä vaikeneva Suomi Agricola-aiheisen sunnuntain yhteydessä näytelmä Mi- on kautta aikain tehnyt lapsilleen. Nykyinen nuorten kael Agricola ja Ruskon väki. aikuisten sukupolvi on ensimmäinen, joka on köyhem- Nukketeatteri Piironginlaatikon paperiteatteri- pi edeltäjäänsä. Esityksen ohjasivat Susanna Kuparinen näytelmä Agricola kertoi Suomen uskonpuhdistajan, ja Jukka Viikilä. kirjakielen isän ja rauhanneuvottelijan värikkäästä Naantalin seurakunta toteutti osin juhlavuoden elämästä. Viipurin keskiaikaisen torin markkinaväen ja valtuuskunnan taloudellisella tuella näytelmän Armon- leikkivien lasten joukosta pikku-Agricola komennetaan laakson aarre. Elokuussa ensi-iltansa saanut näytelmä, kirjojen ääreen. Viipurin koulusta Mikaelin matka käy jonka oli käsikirjoittanut kirjailija Harri Raitis sekä Turkuun papiksi ja piispan kirjuriksi. Suomen kieli tuottanut ja ohjannut Juha-Pekka Mikkola, kertoi ja ABC-kiria syntyvät. Piironginlaatikko teki eläväksi

136 uskonpuhdistuksen aikaa piispoineen ja kuninkaineen. lun sävellys- ja sanoituskilpailu Vaskivuoren musiikki- Myös Venäjän tsaari piipahtaa näytelmässä. Esityk- painotteisessa lukiossa. sen jälkeen oli mahdollisuus löytöretkeillä Agricolan Agricolan ajan musiikkia kuultiin myös Olli Viher- maailmassa paperiteatterityöpajassa. Historiallisen pellon konserttikiertueella Berliinissä, Wittenbergissä näytelmän kantaesitys oli Turun tuomiokirkon lasten ja Kölnin kirkkopäivillä. Nuori taiteilija esitti keskiai- kuorissa (nykyisin Agricola-kappeli) kesäkuussa 2006, kaisilla instrumenteilla säveltämäänsä musiikkia. jonka jälkeen Marja-Liisa Lintusen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä oli kiertueella Turun suomenkielisis- Ruokakulttuuri sä seurakunnissa. Agricolan ajan ruokakulttuuria esiteltiin ja mais- Musiikki teltiin juhlavuonna monella tavalla. Juhlatapahtumissa tarjoiltiin useimmiten Agricolan ajan henkeen val- Agricolan juhlavuoden musiikillinen anti oli mo- mistettua ja tarjoiltua keskiaikaista ruokaa. Pernajassa nipuolinen. Se innosti vanhan musiikin esityksiin eri loppiaisena pidetyssä juhlavuoden avaustapahtumassa tapahtumien yhteydessä sekä lauluja sävellyskilpailui- syötiin naurispataa yrttimausteisen teen kera. Turussa hin. Agricolan vuodelta 1549 peräisin olevan juma- Agricolan päivän juhlalounaalla tarjoiltiin Turun kau- lanpalvelusjärjestyksen pohjalta muokatussa mes- pungin edustustilojen keittiömestari Sami Mäkisen sussa kuultiin monissa Suomen kirkoissa professori loihtima Agricolan henkinen buﬀet. Erkki Tuppuraisen toimittamaa gregoriaanisen Juhlavuoden valtuuskunta toteutti yhteistyössä Tu- sävelmistön mukaista musiikkia, joka oli sävellet- run Keittiömestarien yhdistyksen ja Turun Ammatti- ty jokaiselle messukaavalle. instituutin kanssa Agricola-teeman varaan rakentuneen Esimerkkejä juhlavuoden musiikillisesta Turku-menukilpailun. Sen voitti kisaan osallistuneiden annista: Turun seudun ravintoloita ja alan oppilaitoksia edus- Lohtajan kirkkomusiikkijuhlilla heinä- taneiden kahden hengen joukkueiden nenän edestä kuussa oli juhlavuoden teema esillä moni- nuori Turun Ammatti-instituutin joukkue, jossa kilpai- puolisesti, ja Naantalin musiikkijuhlien livat Juha Isosomppi ja Juho Saralehto. Kisassa jaetulle teemakonsertissa kesäkuussa koettiin toiselle sijalle tulivat Naantalin Kylpylän ja Panimo- ainutlaatuinen musiikillinen draamaesitys ravintola Hermanin joukkue muiden joukkueiden Kuolemajärvi- ja Oliphant-yhtyeiden sijoittuessa kolmannelle tilalle. Turku-menukilpailu loihtimana luostarikirkon kaarien alla. järjestettäneen seuraavan kerran vuonna 2010, joten Agricolan juhlavuoden merkeissä Agricola-henkistä Turku-menua kannattaa kysellä Tur- järjestettiin Aapisaiheisen lastenlau- ku-menua tarjoilevista ravintoloista.

137 138 AGRICOLAN JUHLAVUODEN YRTTITÄYTTEISET JAUHELIHAKÄÄRÖT DRINKIT Piritta Tossavainen Mika Hailio Turun Radion yrttireseptikilpailun voittaja

Torsby-aperitiivi: Ainekset: 400 g jauhelihaa 1 cl Carillo 1½ dl vettä 2 cl Chymos Polar 1 dl korppujauhoja 4 cl Elysee Dry 1 pieni sipuli Kuusenkerkkää 1 tl suolaa �� Dash Marli -mustaherukkamehua jauhelihamaustetta

�� Ainekset, kaikki paitsi kuohuviini, paprikajauhetta �� ravistetaan, siivilöidään cocktaillasiin valkopippuria

�� ja drinkki topataan kuohuviinillä. �� Täyte: �� Koristeluun käytetään kuusen oksaa ja �� herukoita. Koskenlaskija-sulatejuustoa

�� pieni sipuli tai purjoa �� vuohenputkia �� Birgitta-jälkiruokadrinkin resepti: �� 2 cl Lapponia Mustikka Ohjeet: 2 cl Lapponia Lakka Sekoita korppujauhot veteen ja anna turvota 5–10 4 cl Modo mansikkapuree min. Kuori sipuli ja hienonna se. Sekoita jauheliha, Mustikoita korppujauhot, hienonnettu sipuli, muna ja mausteet Tuoretta basilikaa tasaiseksi taikinaksi. Levitä se vedellä kostutetulle Ainesosat sekoitetaan blenderissä työlaudalle 1 cm paksuiseksi levyksi (30 x 30 cm) ja jäämurskalla ja kaadetaan cocktail- leikkaa levy ruuduiksi (10 x 10 cm). Hienonna sipuli lasiin. Drinkki koristellaan mustik- ja hyvin huuhdotut vuohenputken lehdet täytettä var- ka-lakka-vartaalla, jossa on basilikan ten. Aseta vihannessilppu ja pala sulatejuustoa ruudun lehteä. keskelle ja rullaa kääryleet kiinni. Aseta uunipellille Agricolan teemalla toteutetun Turku-menukilpailun tuomaristo työssään 24.3.2007 Turun Ammat- leivinpaperin päälle ja kypsennä uunissa 200 asteessa ti-instituutissa. Kuvassa vasemmalta Turkka Oiva (Chaîne des Rôtisseurs -vouti), keittiömestarit n. 20 min. Flavio Giacoletto, Kai Järnström ja Marko Rauhala sekä Agricola 2007 pääsihteeri Ossi Tuusvuori. 139 Agricolan juhlavuoden drinkkikilpailu ratkesi toukokuun lopulla Oulussa, kun Mika Hailion drinkkieh- dotukset valittiin Agricolan juhlavuoden aperitiiviksi ja jälkiruokadrinkiksi. Drinkkikilpailun järjesti Suomen baarimestarien kerho FBSK yhdessä Mikael Agricolan juhlavuoden valtuuskunnan kanssa. Drinkkien toivottiin sopivan yhteen Agricola-menukilpailun voittajamenun kanssa. Sekä menu- että drinkkikilpailussa tuli Agricolan Rucouskirian ja nykyajan ruokatrendien henkeen käyttää yrttejä. Turkulaistaustainen, mutta Helsingissä Hotelli Tornin American Barissa työskentelevä Mika Hailio voitti kilpailun. Toiseksi tuli Jani-Pekka Hiltunen ja kolmanneksi Juha Yli-Rahnasto. Hailion drinkit saivat parhaat pisteet sekä aperitiivista että jälkiruokadrinkistä. Aperitiivin nimi Torsby viittasi Agricolan synnyinpitäjään ja jälkiruoka- drinkki sai nimekseen Birgitta Mikaelin vaimon mukaan. Turun Radion Agricolan juhlavuoden monipuoliseen ohjelmistoon kuului myös Agricolan Rucouskirian hen- gessä yrttien ja ammattilaisten ja kuuntelijoiden yrttipohjaisten reseptien esittelyä sekä reseptikilpailu, jonka voitti Piritta Tossavainen yrttitäytteisillä jauhelihakääröillään. Juhlavuoden oheistuotteina oli saatavilla pernajalaisen Wildemansin tilan Agricola-karamellit, Amkan markkinoima ja Alkossa myynnissä olleet juhlavuoden viralliset viinit sekä valtakunnallisen Hyvä konditoria -ketjun markkinoima Agricolan leivos sekä taivassalolaisten Pirjo ja Reima Salosen vuoden 2007 useilla silakkamarkkinoilla palkitut Agricolan yrttisilakat. Agricolan karamellit, Agri- colan leivos ja yrttisilakat jäävät suomalaisten ruokapöy- tään myös tuleviksi vuosiksi.

140 141 k�siohjelma 29.3.2007 16:20 Page 2

C M Y CM MY CY CMY K

k�siohjelma 29.3.2007 16:20 Page 3 k�siohjelma 29.3.2007 16:20 Page 5

C M Y CM MY CY CMY K C M Y CM MY CY K CMY CMY K CY MY CM Y M C 7. Graduale (Päivän virsi) Kulkue Gradualena luettiin tai laulettiin kymmenen käskyä (deka- Seurakunta seisoo kulkueen aikana.k�siohjelma 29.3.2007 16:20 Page 4 logi) ja jokin psalmi. Lisäksi oli mahdollista laulaa (avustavat papit tai teinit) jokin kiitosvirsi, jollaisia oli painettu Ru- 1. Rippi kouskirjaan (1544) ja Uuteen testamenttiin (1548). (Yhteinen rippi) Messun gradualena on Siionin virsien lisävihkon virsi 262. Messu alkaa alttarin ulkopuolelta lausutulla yhteisellä ripillä, 3. Kyrie ja Gloria maior jonka jälkeen pappi pitää rippipuheen ehtoolliselle aikoville. Pappi siirtyy alttarille, jossa hän lausuu alttariin päin kään- (Herra armahda, Kunnia ja kiitosvirsi) tyneenä latinankielisen synnintunnustuksen ja saa siihen synninpäästön messussa avustavilta papeilta. Pappi puetaan messukasukkaan merkiksi siitä, että hän Seurakunta seisoo 4.Kunnian Salutaatio ja kiitosvirren aikana. ryhtyy johtamaan messua. (Vuorotervehdys)

2. Introitus Pappi: Herra olkoon teidän kanssan. (Johdanto) Agricolan messun ohjeen mukaan introituksena voi olla jokin psalmi, kiitosvirsi tai kirkkoisien laatima rukous. Seurakunta: Agricolan julkaisemiin suomenkielisiin Katekismukseen (1543–1544), Rukouskirjaan (1544) ja Uuteen testamenttiin (1548) sisältyi näitä psalmeja, kiitosvirsiä ja rukouksia. Tässä messussa introituksena on Michael Bartholdi Gun- naeruksen introituskokoelmaan Officia Missae (1605) kuu- 5. Kollehtarukous h- luva 2. pääsiäispäivän introitus ”Herra ompi alasastunnut” (Päivän rukous) kolle äivän k- (muokkaus Jorma Hannikainen) iäisp ukou pääs aan r oisen staav 4). T en va 2. Siis käskyt tarkoin tallenna ja tutki aina niitä! Vain (154 oens Herra ompi alasastunnut . ansa le Ab minä olen Jumala, minua kuule, kiitä ja torju toiset Agricola sijoittikirja kirkkovuodenissa pyhäpäivien kollehtarukouk- johdattamaan meitä yhjään hyvään ja avaraan maahan, kous tuu M et Ru hjau jumalat: ne pettävät, ne kaatuvat. Vain yksi pysyy, ioka votava on rieskast ja hoonast, halelujah, sets Rukouskirjaansaus po (1544). Toisen pääsiäispäivän kolleh- ruko kestää. sillä hän on nähnyt hänen kansans tuskan. tarukousta pohjautuu Missale Aboensen vastaavaan rukouk- Halelujah, halelujah. seen. 6. Epistola (Lukukappale) 3. Nimeni pidä pyhänä! Tuo toinen käsky täytä, niin een ettet pyhää nimeä turhuuteen koskaan käytä. Myös Kiittäkäät Herraa, sillä hän on armahtaja, iaatt n per o- ja hänen laupeutensa pysyypi iankaikkisesta. mise kirkk lepopäivä pyhitä, suo ruumiin, sielun levätä ja kiitä Seurakunta seisoo. luke a tai ). Kunnia olkoon Isäl´ ja Pojal´ ja Pyhäl´ Hengel´, uvan atust 1548 kaiken Luojaa. jatk aam ista ( - niin kuin ollut on alusta ja nyt ja aina joko ta R ment ukai i olla ) koh testa en m k�siohjelma 29.3.2007 16:20 Page 6 aatto inua esta oens jaja iankaikkisestaian iankaikkisuuteen. Aamen. ana s cont Uud le Ab 4. Vanhempiasi arvosta ja pidä kunniassa ja vihatta kaikki istol ctio jakso issa sesta i EpistolanaEp n saattoi(le ollaek sjokoti jatkuvan on M lukemisen periaatteen ankai C M Y CM ine n t la ja valheitta vaella maailmassa. Lähimmäisesi puolison, kki MY CY CMY kK a ne isto suut mukainenmu u(lectiokai continua)n ep kohta Raamatusta tai kirkko- een. A en m päivä muun, mikä toisen omaa on myös käskyilläni suojaan. amen. vuodenvuod mukainensiäis tekstijakso Uudesta testamentista (1548). n pää ToisenToise pääsiäispäivän epistola on Missale Aboensen mukai- pt. 10: 34–43. nennen Apt.A 10: 34–43. K CMY MY CY Y CM 5. Näin Jumalamme käskyillään tahtonsa näyttää meil- C M le, vaan kuinka saa hän kääntymään jalkamme niiden teille? Lain kaiken kurjaa rikkojaa hän Kristuksessa k�siohjelma 29.3.2007 16:20 Page 7 armahtaa, luo meihin uuden mielen.

6. Kun, Herra, Henkesi vain on oppaana elämäni, niin armo ansaitsematon liikuttaa sydäntäni, ja käskyistäsi den Jumalan päälle, / Isän kaikkivalti- kiittäen lähimmäistäni palvelen.Vie meidät viimein Minä uskon yh riemuun! aan, taivaan ja maan ja kaikkein nähtäväin ja nä- Olavus Petri, suomennoksen uudistanut Pekka Kivekäs. kymättömäin tekijän

ja yhden Herran päälle, Jeesusen Kristusen,desta, Jumalan / totisen 8. Evankeliumi den valkeu dyn, ainokaisen / ja ennen kaikkee aikaa isästä syntynyen. / Jumalan Jumalasta, / valkeu Seurakunta seisoo. dän Jumalan totisesta Jumalasta, / syntynyenden ja ja mei ei teh Evankeliumina saattoi olla joko jatkuvan lukemisen peri- / isänsä samaolemisesta,dän inhimisten / jonka kauttatäh kaikki ovat aatteen mukainen (lectio continua) kohta Raamatusta tai yt, joka mei tehd en alasastui taivahast / ja lihaksi tehtiin kirkkovuoden mukainen tekstijakso Uudesta testamentista den tähd tervey dän edestäm, Pontius (1548). Pyhästä Hengestä ja neitsöstä Mariasta / inhimiseksi Toisen pääsiäispäivän evankeliumi on Missale Aboensen dattiin / ja ylesnousee kuo- tuli, / ristiinnaulittiin myös mei den jälkeen / mukaan Lk. 24: 13–35. Pilatusen alla / kuoli ja hau Ilmoitus evankeliumin lukemisesta lemasta kolmantena päivänä raamatui Seurakunta: Kunnia olkoon sinulle Herra Jumala. ja ylesastui taivaaseen, / istuupi Isändä loppuu oikealla oleman. ja jäl- lenstuleva on kunniasa duomitsemaan elävitä ja kuol- lehita, / jonka valtakunnasa ei pi 9. Saarna Pappi pitää ennen saarnaa ja sen jälkeen rukouksen. Ennen Ja minä uskon Pyhän Hengen päälle, / Herran ja vir- saarnaa pidettävä rukous ja kehotus on painettu Agricolan gottajan, joka Isästä ja Pojasta uloskäypi, / jota myös messuun. Sille on myös vaihtoehtoja Rukouskirjassa (1544). Isän ja Pojan kanssa ynnäkumarttahan ja ynnäkunni- Rukous saarnan jälkeen on painettu Rukouskirjaan (1544). oitetahan, / joka profeettain kautta on puhunut, / ja yhden pyhän yhteitsenden ja kasteen apostolisen ja syntein seurakunnan, anteeksi- 10. Credo / minä tunnustandotan yh kuollutten ylesnousemista / ja (Uskontunnustus) saamisen / ja o tulevaisen mailman elämät. Seurakunta seisoo. 11. Prefaatio-rukous ja asetussanat Credona oli tavallisina pyhinä Apostolinen uskontunnustus ja juhlapyhinä Nikean uskontunnustus. Saarnaajan johdolla seurakunta lukee Nikean uskontun- Asetussanojen yhteydessä on elevaatio eli ehtoollisaineiden nustuksen. kohottaminen. Erkki Tuppurainen on nuotintanut prefaation ja asetussanat. 12. Sanctus (Pyhä) 142 Seurakunta seisoo. k�siohjelma 29.3.2007 16:20 Page 3 k�siohjelma 29.3.2007 16:20 Page 5

C M Y CM MY CY CMY K C M Y CM MY CY K CMY CMY K CY MY CM Y M C 7. Graduale (Päivän virsi) Kulkue Gradualena luettiin tai laulettiin kymmenen käskyä (deka- Seurakunta seisoo kulkueen aikana.k�siohjelma 29.3.2007 16:20 Page 4 logi) ja jokin psalmi. Lisäksi oli mahdollista laulaa (avustavat MITEN JUHLAVUOSI TOTEUTUI papit tai teinit) jokin kiitosvirsi, jollaisia oli painettu Ru- 1. Rippi kouskirjaan (1544) ja Uuteen testamenttiin (1548). (Yhteinen rippi) Messun gradualena on Siionin virsien lisävihkon virsi 262. Messu alkaa alttarin ulkopuolelta lausutulla yhteisellä ripillä, JA VASTASI SILLE ASETETTUIHIN 3. Kyrie ja Gloria maior jonka jälkeen pappi pitää rippipuheen ehtoolliselle aikoville. Pappi siirtyy alttarille, jossa hän lausuu alttariin päin kään- (Herra armahda, Kunnia ja kiitosvirsi) tyneenä latinankielisen synnintunnustuksen ja saa siihen ODOTUKSIIN? synninpäästön messussa avustavilta papeilta. Pappi puetaan messukasukkaan merkiksi siitä, että hän Seurakunta seisoo 4.Kunnian Salutaatio ja kiitosvirren aikana. ryhtyy johtamaan messua. (Vuorotervehdys)

2. Introitus Pappi: Herra olkoon teidän kanssan. (Johdanto) Agricolan messun ohjeen mukaan introituksena voi olla jokin psalmi, kiitosvirsi tai kirkkoisien laatima rukous. Seurakunta: Agricolan julkaisemiin suomenkielisiin Katekismukseen (1543–1544), Rukouskirjaan (1544) ja Uuteen testamenttiin (1548) sisältyi näitä psalmeja, kiitosvirsiä ja rukouksia. Tässä messussa introituksena on Michael Bartholdi Gun- Agricolan juhlavuoden valmistelua ja toteutumista Juhlavuoden oma verkkosivusto sekä eri toimi- naeruksen introituskokoelmaan Officia Missae (1605) kuu- 5. Kollehtarukous luva 2. pääsiäispäivän introitus ”Herra ompi alasastunnut” (Päivän rukous) (muokkaus Jorma Hannikainen) arvioitaessa on korostettu eri toimijoiden verkottumi- joiden juhlavuoteen liittyvät teemasivustot tarjosivat 2. Siis käskyt tarkoin tallenna ja tutki aina niitä! Vain Herra ompi alasastunnut . minä olen Jumala, minua kuule, kiitä ja torju toiset Agricola sijoitti kirkkovuoden pyhäpäivien kollehtarukouk- sen tärkeyttä. Tämä toteutui sekä juhlavuoden viralli- esteettömän pääsyn tiedon äärelle. Agricola 2007 johdattamaan meitä yhjään hyvään ja avaraan maahan, jumalat: ne pettävät, ne kaatuvat. Vain yksi pysyy, set Rukouskirjaansa (1544). Toisen pääsiäispäivän kolleh- ioka votava on rieskast ja hoonast, halelujah, kestää. sillä hän on nähnyt hänen kansans tuskan. tarukous pohjautuu Missale Aboensen vastaavaan rukouk- sessa organisaatiossa mukana olleiden viranomaistaho- -verkkosivusto pyrittiin luomaan käyttäjäystävälliseksi Halelujah, halelujah. seen. 6. Epistola (Lukukappale) 3. Nimeni pidä pyhänä! Tuo toinen käsky täytä, niin Kiittäkäät Herraa, sillä hän on armahtaja, ettet pyhää nimeä turhuuteen koskaan käytä. Myös jen ja muiden toimijoiden kesken yli puolitoista vuotta välttäen esimerkiksi ongelmia mahdollisesti aiheutta- lepopäivä pyhitä, suo ruumiin, sielun levätä ja kiitä ja hänen laupeutensa pysyypi iankaikkisesta. Seurakunta seisoo. Kunnia olkoon Isäl´ ja Pojal´ ja Pyhäl´ Hengel´, kaiken Luojaa. niin kuin ollut on alusta ja nyt ja aina kestäneen valmisteluvaiheen ja varsinaisen juhlavuoden vien ohjelmistosovellutusten käyttöä. Saatu palaute on k�siohjelma 29.3.2007 16:20 Page 6 ja iankaikkisesta iankaikkisuuteen. Aamen. 4. Vanhempiasi arvosta ja pidä kunniassa ja vihatta Epistolana saattoi olla joko jatkuvan lukemisen periaatteen C M ja valheitta vaella maailmassa. Lähimmäisesi puolison, aikana että virallisen organisaation, eri asiantuntija- ollut pääsääntöisesti kiittävää ja kävijämäärät korkeat. Y CM MY CY CMY mukainenK (lectio continua) kohta Raamatusta tai kirkko- muun, mikä toisen omaa on myös käskyilläni suojaan. vuoden mukainen tekstijakso Uudesta testamentista (1548). Toisen pääsiäispäivän epistola on Missale Aboensen mukai- organisaatioiden ja muiden toimijaryhmien kesken. Agricolaan on voinut myös tutustua mobiiliversiona nen Apt. 10: 34–43. K CMY MY CY 5. Näin Jumalamme käskyillään tahtonsa näyttää meil- Y CM C M Esimerkkinä voidaan mainita Opetushallituksen ja sekä sähköisenä kirjana kiitos Agricola tunnissa le, vaan kuinka saa hän kääntymään jalkamme niiden teille? Lain kaiken kurjaa rikkojaa hän Kristuksessa k�siohjelma 29.3.2007 16:20 Page 7 armahtaa, luo meihin uuden mielen. Kirkkohallituksen välinen yhteistyö tai jo perinteises- -sanakirjan.

6. Kun, Herra, Henkesi vain on oppaana elämäni, niin tikin toimineet hyvät yhteistyösuhteet näiden ja Yleis- Juhlavuosi ja sen valmisteluvaihe nostivat Agrico- armo ansaitsematon liikuttaa sydäntäni, ja käskyistäsi den Jumalan päälle, / Isän kaikkivalti- kiittäen lähimmäistäni palvelen.Vie meidät viimein Minä uskon yh riemuun! aan, taivaan ja maan ja kaikkein nähtäväin ja nä- radion kesken. Agricolan asialle omistautuivat ja sen laan liittyvän tieteellisen tutkimuksen kukoistuskau- Olavus Petri, suomennoksen uudistanut Pekka Kivekäs. kymättömäin tekijän tarjoamaa välinearvoa hyödynsivät myös monet muut teen, joka osoitti myös tarpeen aiempaa suunnitelmal- ja yhden Herran päälle, Jeesusen Kristusen,desta, Jumalan / totisen 8. Evankeliumi den valkeu dyn, ainokaisen / ja ennen kaikkee aikaa isästä syntynyen. / Jumalan Jumalasta, / valkeu tahot, kuten tässä raportissa on esitetty. lisempaan poikkitieteelliseen tutkimukseen. Tutki- Seurakunta seisoo. dän Jumalan totisesta Jumalasta, / syntynyenden ja ja mei ei teh Evankeliumina saattoi olla joko jatkuvan lukemisen peri- / isänsä samaolemisesta,dän inhimisten / jonka kauttatäh kaikki ovat Agricolan juhlavuoden kolme kovaa K:ta olivat mustyön tulosten julkaisemiselle ja popularisoimiselle aatteen mukainen (lectio continua) kohta Raamatusta tai yt, joka mei tehd en alasastui taivahast / ja lihaksi tehtiin kirkkovuoden mukainen tekstijakso Uudesta testamentista den tähd tervey dän edestäm, Pontius (1548). Pyhästä Hengestä ja neitsöstä Mariasta / inhimiseksi kirkko, koulu ja kirjasto, joita Yleisradion ja lehdistön loi edellytykset suomalaisten – ja myös ulkomaisten Toisen pääsiäispäivän evankeliumi on Missale Aboensen dattiin / ja ylesnousee kuo- tuli, / ristiinnaulittiin myös mei den jälkeen / mukaan Lk. 24: 13–35. Pilatusen alla / kuoli ja hau panostus tuki erinomaisesti. Paikallisella tasolla toteu- – kustantajien mittava panostus Agricola-aiheisen kir- Ilmoitus evankeliumin lukemisesta lemasta kolmantena päivänä raamatui Seurakunta: Kunnia olkoon sinulle Herra Jumala. ja ylesastui taivaaseen, / istuupi Isändä loppuu oikealla oleman. ja jäl- lenstuleva on kunniasa duomitsemaan elävitä ja kuol- tettiin Agricolan messun ja koulujen Agricola-juhlien jallisuuden julkaisemiseen. lehita, / jonka valtakunnasa ei pi 9. Saarna rinnalla mitä moninaisimpia hankkeita. Suomen Vastaavasti laajalle yleisölle suunnatut luentosarjat Pappi pitää ennen saarnaa ja sen jälkeen rukouksen. Ennen Ja minä uskon Pyhän Hengen päälle, / Herran ja vir- saarnaa pidettävä rukous ja kehotus on painettu Agricolan gottajan, joka Isästä ja Pojasta uloskäypi, / jota myös kirjastoautoverkosto valjastettiin Agricola-busseiksi, ja esitelmätilaisuudet sekä aiheen käsittely monimuo- messuun. Sille on myös vaihtoehtoja Rukouskirjassa (1544). Isän ja Pojan kanssa ynnäkumarttahan ja ynnäkunni- Rukous saarnan jälkeen on painettu Rukouskirjaan (1544). oitetahan, / joka profeettain kautta on puhunut, / ja yhden pyhän yhteitsenden ja kasteen apostolisen ja syntein seurakunnan, anteeksi- joissa nykykirjailijoiden esitykset täydensivät Agricola- toisesti koululaitoksessa ja mediassa toi Agricolan ja 10. Credo / minä tunnustandotan yh kuollutten ylesnousemista / ja (Uskontunnustus) saamisen / ja o aiheista tarjontaa. Kaikille kiinnostuneille juhlavuoden hänen elämäntyönsä tutuksi eri sukupolville. Se, että tulevaisen mailman elämät. Seurakunta seisoo. 11. Prefaatio-rukous ja asetussanat saavutettavuus oli hyvä ja myös tarjonnan käyttöaste Mikael Agricola oli menestynyt parhaiten Suomen var- Credona oli tavallisina pyhinä Apostolinen uskontunnustus ja juhlapyhinä Nikean uskontunnustus. Saarnaajan johdolla seurakunta lukee Nikean uskontun- Asetussanojen yhteydessä on elevaatio eli ehtoollisaineiden ilmeisen hyvä. haisemman historian merkkihenkilöistä ja sijoittunut nustuksen. kohottaminen. Erkki Tuppurainen on nuotintanut prefaation ja asetussanat. 12. Sanctus (Pyhä) 143 Seurakunta seisoo. 7. tilalle vuonna 2004 Yleisradion Suuret suomalaiset juhlavuoden aikana aktiivista, kun taas valtuuskunnan -äänestyksessä, osoitti maaperän olevan hyvä juhlavuo- kokouksissa osallistumisaste jäi alemmaksi. Valtuus- den tavoitteiden toteutumiselle. kunnan pysyvät asiantuntijat ja työryhmän kutsumat Juhlavuoden toimintaorganisaation asetti opetus- asiantuntijat osallistuivat aktiivisesti kokouksiin ja ministeriö ja sen sihteeristö sijoitettiin Turkuun, jossa myös muuhun toimintaan. Kokouksien ohella organi- se toimi Turun yliopiston yhteydessä. Agricolan Turku- saatiossa mukana olevien kanssa käytiin aktiivista yh- kytkennän huomioiden tämä oli perusteltua, mutta teydenpitoa ja näkemystenvaihtoa, mikä osoitti 2000- valtakunnallisen näkyvyyden kannalta on Helsinki-kes- luvun alusta alkaen kehittyneen Agricola-verkoston keisyys myös juhlavuosihankkeiden toteutuksessa epäi- toimineen ja myös kehittyneen juhlavuosihankkeen lemättä suuri etu. Vaikka Turun keskeinen asema juuri myötä. Agricolan juhlavuoden tapahtumissa oli perusteltua, Juhlavuoden organisaation jäsenten valinnassa olisi vaikeutti se esimerkiksi sihteeristön toimintaedellytyk- ehkä voitu pyrkiä valtakunnallisesti parempaan edus- siä pääkaupunkialueella. Yhteydenpito ja verkottumi- tavuuteen: nyt pääosa valtuuskunnan ja työryhmän nen siellä jäivät yrityksistä huolimatta tasolle, josta olisi jäsenistä tuli joko Helsingistä tai Turusta – unohta- ollut parannettavaa. Myös sihteeristön rekrytoinnissa matta tietenkään Pernajaa. Toisaalta maantieteellinen olisi ollut etua saada käyttöön aiempaa työkokemusta kattavuus ei välittämättä olisi tuonut lisäpanostusta suurista kulttuuri- tai juhlavuosihankkeista sekä niiden toimintaan. Valtakunnallinen – ja jopa ulkomainen taloushallinnosta. Korkeakouluharjoittelijoiden työpa- – kattavuus saavutettiin juhlavuosihankkeessa kiinteäs- nos muodostui merkittäväksi ja heidän panoksensa oli ti mukana olleiden toimijoiden myötävaikutuksella: ratkaiseva etenkin verkkosivuston ylläpitoon liittyvissä Opetushallituksen toimesta kouluissa, Kirkkohalli- tehtävissä. tuksen avulla seurakunnissa, Suomen kirjastoseuran Valtaosa kokouksista järjestettiin pääkaupunki- ja Agricola-kirjastobussihankkeen avulla kirjastoissa, seudulla, jossa isännöinnistä vastasivat valtuuskunnan Yleisradion ja sen alueradioiden avulla sähköisessä me- ja työryhmän jäsenten taustaorganisaatiot, kun taas diassa. Etenkin koululaitoksen ja kirkon myötä myös Turun seudulla isännöivät juhlavuoden sihteeristö, paikallinen toiminta käynnistyi eri puolilla Suomea ja Turun yliopisto ja Turun kaupunki. Osallistuminen myös ulkosuomalaisten piirissä mm. Suomi-kouluissa työryhmän kokouksiin oli valmisteluvaiheessa ja myös sekä suomalaisseurakunnissa.

144 MITEN JUHLAVUODEN ANTI VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ?

Agricola-ilmiö ja sen välinearvo ajan suomalaisiin verrattuna poikkeuksellisen laajasti myös ulkomaille. Nykyisenä internetin ja sähköisen Mikael Agricolan juhlavuonna kunnioitettiin suo- tiedonvälityksen aikakautena tietoa on tarjolla jopa malaisen suurmiehen muistoa ja elämäntyötä, jonka niin paljon, että olennaisen erottaminen muodostuu perustalle rakentui suomen kirjakieli, suomenkielinen ongelmaksi, ja joskus tietoa ja verkottumista voidaan kirjallisuus, suomalainen kansankirkko ja suomalainen myös väärinkäyttää. kulttuuri. Agricola on sananmukaisesti nostettu jo Juhlavuoden valmisteluissa peräänkuulutettiin aiemmin kansakunnan kaapin päälle, vaikkei hänen Agricola-ilmiön syntyä ja kannustettiin suomalaisia henkilöstään, saati aikalaiskuvastaan tai edes hautapai- Agricola-talkoisiin: se myös tuotti tulosta. On kui- kastaan, ole kovinkaan tarkkoja tietoja. Tämän vuoksi tenkin oletettavaa, että Agricolan elämäntyön esille- oli Agricolan juhlavuotena, vastoin eräiden muiden tuominen myös nuorille ikäryhmille mm. opetuksen ja suomalaisten merkkihenkilöiden juhlavuosia, tarkoi- kirkon piirissä oli tavallaan helpompaa kuin aiempina tuksenmukaista korostaa hänen elämäntyönsä ja perin- vuosina juhlittujen toisten suomalaisen kansallisen tönsä tuomista nykyaikaan. identiteetin rakentajien J. L. Runebergin (2004) ja Agricolan aikalaisina vaikuttivat monien historiasta J. V. Snellmanin (2006). Suomen itsenäisyyden 90- tuttujen valtionpäämiesten sekä Lutherin ja muiden vuotisjuhlavuoden vietto samaan aikaan Agricolan uskonpuhdistuksen ajan ja Agricolan opettajinakin juhlavuoden kanssa oli omiaan korostamaan suoma- toimineiden vaikuttajien ohella myös mm. Leonardo laiskansallisen identiteetin perusteiden merkitystä. da Vinci ja Galileo Galilei. Agricola hyödynsi viisaana Yhteistyö Suomi90Finland-juhlavuosihankkeen kanssa ja kieliä hyvin hallitsevana humanistina oman aikansa toimi hyvin, ja Agricola 2007 saikin aitiopaikan esit- ”tietoyhteiskunnan” tarjoamin mahdollisuuksin ja täytyä itsenäisyyden juhlavuoden avaustapahtumassa keinoin kaiken mahdollisen ja saatavilla olevan tiedon Finlandia-talossa 4. tammikuuta 2007. ja edeltävien sukupolvien perinnön. Hän oli aikansa Agricolan ja hänen elämäntyönsä toivottiin tarjoa- suuri eurooppalainen ja maltillinen kirkon uudistaja van välineen, jota eri toimijat saattoivat hyödyntää eri sekä monipuolinen kansansivistäjä, joka verkottui sen tavoin omien hankkeidensa ja tapahtumiensa suunnit-

145 telussa ja valmistelussa. Juhlavuoden yhteydessä alkunsa ja juuremme – tutuksi nyky-yhteiskunnassa, jossa saaneet kieleen ja poikkitieteelliseen Agricola-tutki- kiihtyvällä tahdilla etenevä maapalloistuminen ja Eu- mukseen liittyvät hankkeet ja eri toimijoiden välisen roopan yhdentyminen saattavat vieraannuttaa varsin- yhteistyön käynnistyminen ovat tästä esimerkkinä. kin nuoren sukupolven. Agricolan juhlavuonna onnis- Juhlavuoden valtuuskunnan aloitteesta Kotimaisten tuttiin yleisen arvion mukaan hyvin tuomaan eläväksi kielten tutkimuskeskuksen johdolla ja mm. Euroopan Mikael Agricola ja hänen perintönsä nykyajalle. komission käännöstoimen pääosaston ja suomen kielen Kansallisten juhlavuosien vieton perinteisten muo- tulkkauksen osaston myötävaikutuksella valmisteltiin tojen uudistuminen ja uudistaminen onkin se haaste, oman kielen vuosikymmenen ohjelmaa. Se kytkeytyi johon 2000-luvun juhlavuosihankkeissa on vastattava. läheisesti monikielisen ja -kulttuurisen Euroopan unio- Kansalliset juhlavuodet ovat nykyisin entistä kiinteäm- nin ja Suomen tulevaisuuden kielipoliittisiin haasteisiin. min osa eurooppalaista yhteistä kulttuuriperintöäm- Juhlavuoden teemaksi valittiin tietoisesti ”oma me, mikä tarjoaa usein mahdollisuuksia nostaa esille kieli, oma mieli” pyrkien näin välttämään suomen kie- merkkihenkilöidemme elämäntyön tai historiallisten len korostamista. Kansalaisten oikeus käyttää ja tulla merkkivuosiemme heijastaneen aikansa historiallista ymmärretyksi omalla kielellään ja äidinkielen aseman viitekehystä. turvaaminen ovat edelleenkin monien kansojen tavoit- Agricolan juhlavuosi osoitti kiinnostuksen histo- teita, joiden saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys. Ne riaan ja uskonpuhdistuksen ajan kirkolliseen uudistuk- korostuvat myös vuoden 2008 aikana Euroopan unio- seen Suomessa olevan monipuolista. Agricolan luoman nin monikielisyysstrategiassa. suomen kirjakielen tuominen ymmärrettäväksi nykyis- Agricolaan liittyneen monipuolisen tieteellisen tä suomea taitaville oli juhlavuoden ehkä merkittävin tutkimuksen ja sen tulosten esilletuominen monin eri anti ja onnistumisen edellytys. Toisaalta Agricolan pa- tavoin on perintö, jonka varaan on hyvä rakentaa pit- remmin tunnetun kirkollisen ja kielellisen elämänteh- käjänteistä poikkitieteellistä tutkimusta. Yhtenä uutena tävän rinnalle nostettu rauhanmiehen ja diplomaatin tutkimuslinjana on jo tuotu esille Agricolaa edeltäneen rooli loi hänelle uudenlaisen proﬁilin, joka kiinnosti ajan tutkimus. meitä suomalaisia ja erityisesti venäläisiä. Agricola oli suomalainen aikansa Ahtisaari. Agricolan juhlavuoden kokemuksien On myös tärkeää istuttaa juhlittavan merkkihenki- hyödyntäminen muissa juhlavuosihankkeissa lön elämäntyö omaan aikaamme tavalla, joka puhut- telee nykyajan ihmistä. Esimerkiksi Agricolan Rucous- Juhlavuosina on mm. merkkihenkilöiden välityk- kirian kalenteriosan tarjoamat elämänohjeet ja yrttien sellä mahdollisuus tuoda Suomen historia, suomalai- esittely sopivat hyvin aikamme ihmisten hyvinvointia nen kulttuuri ja tiede – oma kansallinen perintömme ja jaksamista korostavaan henkeen. Ruokakulttuurissa

146 suosittu keskiajan trendi yhdistettynä suosittuun meille vieraidenkin yrttien käyttöön kiinnosti niin ammatti- laisia kuin kotikokkeja ja puutarhureita. Julkisen vallan toimijoiden ja viranomaistahojen vetovastuulla vedettävissä juhlavuosihankkeissa tulee alusta alkaen luoda toimiva kumppanuus ja verkottuminen kansalaisyhteiskunnan – myös yksityisen sek- torin toimijoiden – ja paikallisten toimijoiden kanssa. Ylhäältä keskitetysti johdettu ei välttämättä johda nykyisin edellytettävään läpinäkyvyyteen ja juhlavuosihankkeen sisäistämiseen tavalla, joka turvaa sen onnistumisen ja kansakunnan mahdollisimman laajan mu- kanaolon. Agricolan juhlavuoden valtuuskunta julisti Agricola-talkoot ja kutsui mukaan kaikki suomalaiset tekemään yhdessä juhlavuodesta haluamansa kaltaisen. Monet tahot kokivat toimivansa Agricolan jalan- Viipurin luterilaisen kirkon eli Pietari-Paavalin kirkon edustalle jäljillä ja jopa perillisinä: kääntäjät, suomen kielen tut- suunnitellun Agricola-muistomerkin havainnekuva. kijat, kirjailijat, kirkonmiehet arkkipiispasta ja hänen olemaan merkittävä suomalais-venäläinen kulttuuri- sihteeristään aina hiippakunnan kansliapäälliköihin, hanke. Nämä kaikki jäävät pysyvästi täydentämään rehtorit ja opettajat, jopa kasvitieteilijät. Tämänsuun- Agricolan muistoa kunnioittavien kohteiden galleriaa, tainen samaistuminen juhlavuoden kohteeseen ei ehkä jonka merkitys tulee säilymään hänen perintöään ja olisikaan Suomessa muussa tapauksessa mahdollista. elämäntyötään muulla tavoin hyödyntävien ja kun- Usein merkkihenkilöihin liittyvät paikalliset intres- nioittavien ”tuotteiden” rinnalla. sit saavat vahvan jalansijan juhlavuosien ohjelmistossa: Toisinaan liiallinen paikalliskeskeisyys voi myös näin myös Agricolan juhlavuonna, jolloin Pernajan ja leimata hankkeen tavalla, joka haittaa sen kansallista Turun seudun rooli korostui. Myös Viipurin seudulla hyväksyttävyyttä tai tunnettavuutta. Juhlavuoden val- muistettiin ja juhlittiin Agricolaa monin eri tavoin. takunnallisten organisaatioiden tulisikin löytää avoin Pernajassa vihittiin juhlavuonna Agricolalle omistettu ja demokraattinen toimintamalli, jossa pystytään ka- historia- ja luontopolku ja Agricola-perinnemuseo, navoimaan juhlavuoden kohteeseen liittyvät intressit kun taas Turun tuomiokirkossa vihittiin käyttöön Agri- yhteisesti määriteltyjen juhlavuositavoitteiden saavutta- cola-kappeli. Emil Wikströmin Agricola-muistomerkin miseksi. Agricolan juhlavuoden valmisteluissa ja toteu- uudelleen pystyttäminen Viipuriin tulee toteutuessaan tuksessa tämä onnistui verraten hyvin.

147 148 MITEN AGRICOLAA JA HÄNEN ELÄMÄNTYÖTÄÄN TULISI MUISTAA JA JUHLISTAA TULEVAISUUDESSA?

Agricolan juhlinta tulee juhlavuoden jälkeen jatku- lisperintöömme liittyvien tapahtumien juhlinnan sykli maan perinteiseen tapaan vuosittain 9.4. eli Agricolan kuitenkin liian pitkä? Tuskin kovinkaan moni Agrico- ja suomen kielen päivänä. Mikael Agricola -seura on lan juhlintaan 2007 osallistuneista muistaa tai oli edes ottanut ohjelmaansa tapahtumien järjestämisen myös todistamassa vuoden 1957 juhlallisuuksia, joita minis- syyskuussa Mikaelin päivän yhteydessä. Juhlavuoden teri Jaakko Numminen on kuvannut elävästi ja joita on jälkeen saatetaan potea jonkinlaista Agricola-krapulaa, selostettu myös tässä raportissa. joten seuraavan juhlavuoden ajankohdastakaan kes- Tähän liittyen on paikallaan kysyä, onko merkki- kustelu lienee ennenaikaista. Uskonpuhdistuksen 500- ja juhlavuosien vietolla nykyisellään saatikka tulevina vuotisjuhliin 2017 valmistautuminen on käynnistynyt vuosikymmeninä samanlaista kysyntää ja vetovoimaa, luterilaisen kirkon piirissä, ja Agricolan juhlavuosi kuin kansallisen itsenäisyytemme ensimmäisen vuosi- tarjosi alkusysäyksen valmistelutyölle, kuten juhlavuo- sadan aikana; sitähän juhlitaan vuonna 2017. Tällöin den työryhmä kevään 2006 Wittenbergin matkallaan voidaan nostaa itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlinnan sai kuulla. Agricolan merkitys Suomen kirkon suvait- keskelle – ja miksei myös paremmin tunnetuiksi sevaisena uudistajana on syytä nostaa esille eri tavoin eurooppalaisille naapureillemme – koko kansallinen merkkivuoteen valmistauduttaessa. Suomen kirkolla merkkihenkilöidemme kaaderi Agricolasta alkaen. on annettavaa ja Agricolan elämäntyön perinnöstä am- Siinä on varmasti eräs kantava teema vuoden 2017 mennettavaa. valmisteluihin. Merkkihenkilöidemme elämäntyö ja Seuraava virallinen juhlavuosi on luonnostaan perintö tulisi nostaa pysyvästi elämään keskelle arkipäi-

<<<< Agricolan juhlavuoden val- 2057, jolloin tulee kuluneeksi 500 vuotta Agricolan vää ”ajan hengessä” ja hyödyntäen tietoyhteiskunnan takunnallisessa pääjuhlassa Turun kuolemasta – ja ehkä samalla 550 vuotta hänen syn- tarjoamia välineitä ja keinoja, jotka kiinnostavat myös konserttisalissa Diakonia-ammat- tymästään, kuten Simo Heininen perustellusti esittää nuoria. tikorkeakoulun viittomakielen- juhlavuonna ilmestyneessä ansiokkaassa Agricolan Agricolan juhlavuoden tuloksena on tarjolla runsas tulkin opiskelijoiden kuoro esitti viittomakielisesti yhteislauluna elämäkertateoksessa. Onko kahden sukupolven yli aineisto, jonka varaan voidaan tulevina vuosina raken- esitetyn Erkki Melartinin Leivon. ulottuva kansallisten merkkihenkilöidemme ja kansal- taa ”ajan henkeen” sovellettu ja tuotteistettu Agricola-

149 tarjonta, niin reaalisesti kuin virtuaalisestikin. Tässä opetuksessa, kirkon piirissä, mediassa) tarjoaa mielen- yhteydessä on paikallaan mainita ainakin seuraava kiintoisia tutkimuksen kohteita. juhlavuoden perintö:  Opetukseen on tarjolla laadukas opetusmate-  Merkittävä Agricola-tutkimuksen renessanssi, riaali, jota kouluissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin joka tulee jatkumaan vielä juhlavuoden jälkeen uudel- (Suomi-koulut, ulkomaanlehtorit) voidaan hyödyntää. la, poikkitieteellisellä panostuksella.  Seurakunnissa voidaan tarjota elämyksellisyyttä  Laaja ja ajan tasalla oleva kirjallisuus sähköisine Agricolan ajan messujen muodossa tai kinkeriperin- kirjaversioineen tai mobiili- ja puheportaalisovellutuk- nettä elvyttämällä. Kirkon uudistamistyölle Agricolan sineen. perinnön hyödyntäminen ja uskonpuhdistuksen juhla-  Mikael Agricola -portaalin alle perustettava juhlavuoteen valmistautuminen tuovat sisällöllistä haastetta. vuoden kattava ja täydentyvä verkkosivustoaineisto.  Kirjastoissa Agricolan perintö elää vahvana myös  Ylen elävässä arkistossa säilyvä tv- ja radio-ohjel- tietoyhteiskunnan tarjoamia uusia välineitä hyödyntä- misto. mällä.  Kouluille tarkoitettu laaja opetusmateriaali näy-  Monikielisen ja monikulttuurisen Suomen ja telmäkäsikirjoituksineen. Euroopan käyttöön juhlavuoden antina liikkeelle  Kirkoille tarkoitettu monipuolinen Agricolan lähteneet kielialoitteet (oman kielen vuosikymmen ja ajan messua ja kinkeriperinnettä koskeva aineisto. suomen kielen toimintaohjelma) tuovat oman tärkeän  Juhlavuoden kiertonäyttely ja muut Agricolaan lisänsä. liittyvät näyttelyt, joista osa on myös verkkoversioina Kielen käyttäjien ja kehittäjien vastuullisuus tulisi luettavissa. näkyä niin viranomaisten kuin kieliteknologiaa ke- Onkin tärkeää, että juhlavuoden perintönä tämä hittävien ja hyödyntävien yritystenkin toiminnassa. korkeatasoinen ja nykyaikaan sovitettu aineisto tulee Agricolan perillisinä toimivat kielen kääntäjät ja tul- pysyvään hyötykäyttöön ja sen pohjalla myös jatketaan kit kantavat osaltaan huolta elävästä kieliperinnöstä. Agricolan aikakauden ja hänen elämäänsä ja elämän- Toisaalta maailmassa on edelleen paljon kielialueita, työhönsä sekä perintöön liittyvää tutkimusta ja tuot- joiden oman äidinkielen asema ei ole turvattu. Oikeus teistamista. käyttää ja tulla ymmärretyksi omalla kielellä on haaste Juhlavuonna syntyneen Agricola-ilmiön varaan on yhdentyvässä ja laajentuvassa Euroopan unionissa ja helppo jatkaa juhlavuoden perinnön vaalimista: globalisoituvassa maailmassa. Suomen kielipoliittinen  Eri alojen tutkijat löysivät toisensa ja suunnit- malli ja kehittyvä toimintaympäristö tarjoaa hyvän televat jo uutta poikkitieteellistä tutkimusta ja myös vertailukohdan ja esimerkin. Suomalainen kielitekno- juhlavuoden vietto eri näkökohdista (esim. juhlavuosi logiaosaaminen on jo nykyisin maailman huippuluok-

150 kaa, mutta sen tukeminen ja kehittäminen olisi otetta- 1954 alkaen tervehtinyt kulkijoita Emil Wikströmin va osaksi kielisektorin kehittämisohjelmaa. puolivartalopatsaan uusvalos. Agricolan kuoleman Juhlavuoden sato on korjattavissa tulevina vuosina, 450-vuotisjuhlinnan kunniaksi avattiin 10. huhtikuuta ja sen pohjalla voidaan viljellä myös tuleville sukupol- Agricola-polku sekä vanhan pappilan yhteydessä 9. ville vahva Agricolan ja hänen elämäntyönsä perintöä huhtikuuta Agricola-museo. Agricola-polku on Per- hyödyntävä elävä perintö. najan keskiaikaisen kirkon ja Agricolan synnyinkodin yhdistävä parin kilometrin pituinen reitti, jonka var- Agricolan muiston maamerkit rella on opastauluja (suomi, ruotsi, englanti). Elämyk- sellinen opastus tarjoaa matkailijoille mahdollisuuden Agricolalle omistettuja uusia vierailukohteita on tutustua Agricolaan sekä lisätä esim. koululaisten varhaisemman muistomerkkigallerian lisäksi juhlavuo- Agricola-tietämystä ja Agricolan näkyvyyttä synnyin- den ja sen valmistelujen tuloksena ainakin Turussa ja kunnassaan. Pernajassa, ehkä myös Viipurissa. Pernajan Agricola-museossa on Agricolasta kertova Turun tuomiokirkossa on Agricola ollut esillä nä- näyttely, jossa esitellään myös Pernajan kaivauksissa kyvästi jo ennen juhlavuottakin: kirkon eteisessä tulijaa löytynyttä aineistoa sekä keskiaikaisesta Pernajasta ker- tervehtii Emil Wikströmin saarnaavaa Agricolaa esittä- tovaa materiaalia. Pernajassa vuonna 1996 käynnisty- västä – ja Viipurissa vuonna 1908 paljastetusta – puo- neitä Agricola-kaivauksia jatkettiin juhlavuonna, jonka livartalopatsaasta vuonna 1910 tehty uusvalos. Kirkon kunniaksi saatettiin vihdoin löytää Agricolan synnyin- eteläseinustalta on turkulaisia tarkkaillut jo olympia- kotiin kuulunut kivijalka. Arkeologinen hanke on Per- vuoden 1952 helatorstaina paljastettu ja uljaasti seisova najan kunnan ja Turun yliopiston välinen arkeologinen Oskari Jauhiaisen veistämä ja ehkä myös tekijänsä yhteistyöprojekti, jota on tarkoitus jatkaa. Tämän ja näköinen Mikael Agricolan kokovartalohahmoa ku- muiden Pernajan Agricola-hankkeiden ja niiden taus- vaava muistomerkki. Juhlavuonna vihittiin Agricolan talla vaikuttavan Pernajan Agricola-seuran tukeminen päivän aattona 8. huhtikuuta kansallispyhätössämme on tärkeää myös tulevina vuosina. Agricolalle omistettu kappeli (aiemmin Pyhän ristin Agricolan kuolinpaikalla Kuolemajärven Kyrönnie- kappeli), joka tulee jäämään pysyväksi muistoksi juhla- mellä paljastettiin kesäkuussa 2000 uudelleen aikanaan vuodesta. Kappelissa pidettiin kesäkaudella Agricolan vuonna 1900 Koiviston nuorisoseuran toimesta pys- juhlavuoden mitalikilpailutöiden näyttely sekä syksyllä tytetty Agricola-muistokivi, joka oli kadonnut sotien venäläisen Hefaistos-taideyhdistyksen Agricolan juhla- yhteydessä mutta onnekkaasti löytynyt Kuolemajärvel- vuodeksi valmistunut näyttely. tä 1990-luvun puolivälissä. Kauniilla takorauta-aidalla Agricolan synnyinpitäjässä Pernajassa on kirkon ympäröidyn muistokiven viereen nousi jo seuraavaksi vierellä Kuninkaantien toisella puolella jo vuodesta vuodeksi Agricolan muistolle omistettu pirttimuseo,

151 joka vihittiin elokuussa 2001. Museo on avoinna lä- hinnä kesäkaudella, ja sen näyttelyesineistö talvehtii Viipurin linnan suojissa. Kyrönniemen alueen suoje- leminen kulttuurihistoriallisena kohteena ja museon toiminnan tukeminen ovat tärkeä osa juhlavuoden perintöä, josta suomalaisten ja venäläisten tulee yh- dessä huolehtia. Kuolemajärvi-säätiö on huolehtinut osaltaan muistokiven alueen kevätsiivouksesta ennen kesäkauden alueelle suuntautuvia kotiseutumatkoja ja turistikautta. Agricolan koulukaupungissa – ja myös hänen hautansa todennäköisessä sijaintikaupungissa – Viipurissa oli monien vuosien viivytyksen jälkeen paljastettu 21.6.1908 Agricolan syntymän 400-vuotisjuhlan kunniaksi Emil Wikströmin tekemä monumentaalinen muistomerkki. Yläosan rintakuvaa täydensi graniittisen jalustan etuosassa oleva Uutta testamenttia kädessään pitävää vanhaa miestä ja aapiskirjaa lukevaa nuorta tyttöä kuvaava ﬁguuri. Talvisodan pommituksissa tuhoutuneen ja osin myös sodan jalkoihin kadonneen patsaan uudelleen paljastaminen nousi esille jo vuonna 2000 Kyrön- niemen muistokiven paljastusjuhlassa. Agricolan juhlavuoden valtuuskunnan asettama muistomerkkitoimikunta on yhdessä Viipurin piirin ja kaupungin viranomaisten kanssa valmistellut muistomerkin uu- delleenpaljastamista, joka on suunniteltu tapahtuvaksi syksyllä 2008. Vuonna 2008 tulee kuluneeksi 100 vuotta alkuperäisen muistomerkin paljastamisesta. Muistomerkin yläosaan tullaan sijoittamaan vuo- <<<< Valtakunnallisessa pääjuhlassa esiintyi neljä desta 1993 Viipurin kaupunginkirjaston eteisessä ollut Agricolaa, joista kuvassa nuori Mikael (Niilo Rantala) sekä patsas-Agricola (Markku Tulenkari). toisinto Turun tuomiokirkossa sijaitsevasta uusvalok-

152 sesta. Muistomerkkitoimikunta jatkaa juhlavuoden Lähinnä kaatopaikkana olevien Viipurin vanhan valtuuskunnan toimikauden päätyttyä hankkeen tuomiokirkon (kaupunkikirkko) keskiaikaisten rau- toteuttamista suomalaisosapuolena toimien Mikael nioiden suojelutyön merkitys on myös siinä, että se Agricola -seuran alaisuudessa. Muistomerkin suunni- saattaa olla Mikael Agricolan viimeinen lepopaikka. teltu paljastusjuhla syksyllä 2008 tarjoaa juhlavuoden Kirkon raunioista ja sen ympäristöstä tulisi tehdä laaja, jo päätyttyä tilaisuuden jälleen kerran kunnioittaa rau- monipuolinen ja kansainvälinen tutkimus-, restau- hanmiehenäkin kunnostautunutta Turun piispaa. Suo- rointi- ja konservointihanke. Alueella olisi myös hyvä malaisen historiallisen merkkihenkilön muistomerkin suorittaa kartograﬁsta tutkimusta. Hanke voisi jatkua paljastaminen Viipurissa on myös osoitus yhteisestä vuosikymmeniä ja se voitaisiin tehdä Mikael Agricolan historiallisesta perinnöstämme nykyviipurilaisten kans- nimissä, ”hänen suojeluksessaan”. Näin muodostuu sa. Hankkeen loppuunsaattaminen ja sen taloudellinen myös luonteva yhteys raunioiden vieressä sijaitsevan turvaaminen sekä paljastusjuhlan valmistelut edellyt- kenttähautausmaan muistomerkin kanssa. tävät juhlavuoden valmistelujen yhteydessä syntyneen Koko raunioaluetta voisikin hahmottaa erään- Agricola-toimijoiden verkoston yhteisponnistusta. laisena valtavana Mikael Agricola -muistomerkkinä. Viipurin vanhan tuomiokirkon, kaupunkikirkkona Tällöin ei olisi kysymys ainoastaan niistä kiinteistä tunnetun Agricolan oletetun hautapaikan ja hautaus- muistomerkin osista, jotka kertovat jälkimaailmalle kirkon kaatopaikkana toimivien raunioiden arkeolo- paitsi Agricolan ajasta sekä sitä edeltäneestä keskiajasta ginen tutkimus, suojelu ja kunnostaminen kulttuuri- ja tulevaisuudesta nykypäivään asti traagisine historian historiallisena kohteena on tuotu viime vuosina esille vaiheineen, vaan myös toiminnasta muistomerkin luo- useaan otteeseen Viipurin viranomaisten kanssa. Olisi- na säännöllisine seremonioineen ja tutkimuksineen. kin toivottavaa, että juhlavuonna Viipurissa herännyt Mikäli jo vuosina 1993–1994 tehty aloite val- Agricola-innostus sekä tuleva muistomerkin paljasta- tiosopimuksesta siviilihautausmaiden suojelemiseksi minen herättäisivät myös viipurilaiset kunnioittamaan Venäjällä saadaan aikaiseksi, sillä tulee olemaan suuri Agricolan perintöä. Suomen ja Venäjän viranomaiset merkitys myös Viipurin kirkon restauroinnin ja tutki- yhteistyössä tutkijoiden sekä asiasta kiinnostuneiden muksen kannalta. tahojen (mm. Suomen evankelis-luterilainen kirkko, opetusministeriö, viipurilaisperäiset seurat ja rahastot, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys, Mikael Ag- ricola -seura) muodostavat toimivan verkoston, jolle hankkeen toteutus luonnostaan kuuluisi. Tämä jatkaisi ja laajentaisi Agricolan muiston vaalimiseen liittyviä Viipurin muistomerkkihankkeita.

153 KIRJASTOAUTOJEN MERKITYS JA TOIMINTAEDELLYTYSTEN SÄILYTTÄMINEN – AGRICOLA-BUSSIHANKKEEN SUOSITUKSET JA EHDOTUKSET

katsoa olevan suomalaisen tasa-arvon ja merkittävällä tavalla ja samalla kirjastoau- demokratian ensimmäisiä airuita. Suo- tot saavat uusia yleisöjä. men kirjastoautot Agricola-busseina 2007 Agricola-bussihankkeen logon kuva- -hankkeessa luotiin kestävä linkki kirjas- aiheena oli Suomen ensimmäinen kirjastoautojen ja Agricolan välille: oman kie- toauto, Vanha Ykkönen. Se kierteli Turun len merkityksen ja voiman säilyttäminen turuilla ja toreilla vuosina 1961–1975. maamme joka kolkassa kaiken kansan Eläkkeelle siirryttyään kalamajanakin pal- keskuudessa. Agricola toi kirjallisuuden vellut Vanha Ykkönen on tarkoitus entis- Suomeen ja kirjastoautot välittävät sen tää museoajoneuvoksi. Tulevina vuosina ympäri maan. Agricolan juhlavuoden se toimii suomalaisen kirjastoautotoimin- tunnuslause Oma kieli, oma mieli toimii nan johtotähtenä ja kuljettaa mukanaan Kirjastoauto tuo nykyäänkin palvelut hyvin myös kirjastoautotoiminnan perus- Mikael Agricolan elämäntyön muistoa. lähelle, mikä on tärkeää etenkin lapsille, pilarina. Auton hyllyille voidaan sijoittaa Agricola- vanhuksille, pienten lasten vanhemmille Kirjastoautot ovat osoittautuneet oi- aineistoja ja sen medioiden avulla kertoa ja autottomille – kaikille heille, joiden ei vaksi tavaksi viedä juhlavuoden sanomaa hänen elämäntyöstään. Suomen kirjasto- ole helppo lähteä matkojen päähän kirjas- kansan pariin. Kirjastoautolla on helppo autot Agricola-busseina 2007 -hankkeelle toon. Tämä onkin kirjastoautotoiminnan osallistua mitä erilaisimpiin tapahtumiin osoitetusta määrärahasta jäi käyttämättä vuosikymmenten läpi kestänyt valtti: ja sen kokoelma ja media on helppo noin tuhat euroa. Se päätettiin lahjoittaa palveluverkko on joustava, muutokset muokata kulloisenkin teeman mukaiseksi. Suomen kirjastomuseoyhdistykselle, joka aikatauluihin ja reitteihin on helppo Toukokuun viimeisenä tiistaipäivänä vie- kerää varoja Vanhan Ykkösen kunnostus- tehdä, kokoelma ”elää” käyttäjien tarpei- tettävän Eurooppalaisen naapuruuspäivän työn tekemiseen. Kirjastoautot ja Vanha den mukaisesti. Kirjastoautotoiminta on (European Neighbours’ Day) viettoa Ykkönen jatkavat tulevina vuosina Agri- tehokkaasti poistanut alueellista eriarvoi- kirjastoautojen yhteisenä kyläpäivänä colan ja hänen elämäntyönsä perinnön suutta ja lisännyt yhteisöllisyyttä. voitaisiin ehkä kehittää eteenpäin. Jos vaalimista ja tiedon levittämistä. Kirjasto- Mikael Agricola halusi suomalaisten naapuruuspäivä saa jalansijaa Suomen eri autopalvelujen jatkuvuuden turvaaminen voivan lukea maan ja taivaan asioista paikkakunnilla, kirjastoautojen mukana on yksi Suomen yleisen kirjastolaitoksen omalla äidinkielellään. Hänen voidaan olo lisää tapahtumien yhteisöllistä henkeä painopistealueista.

154 AGRICOLAN JA HÄNEN ELÄMÄNTYÖNSÄ PERINNÖN VAALIMINEN JA TULEVAT JUHLAVUODET, AGRICOLAN JUHLAVUODEN PERINNÖN VAALIMINEN

Agricolan ja hänen elämäntyönsä perinnön vaalimisen tulisi olla osa arkipäivän elämäämme ja esimerkiksi kouluissa osa opetusohjelmaa. Agricolan päivän vietto vuosittain 9. huhtikuuta tulisi jatkua juhlavuoden tarjoamien kokemusten pohjalta uudistuen ja eri muodoissa kouluissa (Agricola-juhlat, Agricola-aiheen opetus, Sanomalehti kouluissa, ”Agricolan aviisi”), kirkoissa (Agricolan messu), kirjastoissa (lukuviikko, Agricolan päivä, muut tapahtumat), näyttelyissä, luennoin ja myös Yleisradion ohjelmistotarjonnassa. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton vuosittain Agricolan päivänä jakama Agricola-palkinto kirjallisuuden kääntäjälle on vuosittainen Agricolaan liittyvä tapahtuma, joka tulisi hyödyntää aiempaa paremmin myös julkisuudessa. Agricolan juhlavuotta tulisi viettää hänen kuolemansa 500-vuotisjuhlinnan merkeissä vuonna 2057, mutta Agricolan esille tuominen olisi muistettava myös osana uskonpuhdistuksen 500- vuotisjuhlallisuuksia ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaa vuonna 2017. Agricolan ja hänen elämäntyönsä perinnön elävänä säilyttäminen rakentuu juhlavuoden monipuolisen perinnön ja sen aikana saatujen kokemusten varaan. Juhlavuoden perinnön keskeisinä vaalijoina toimivat juhlavuosihankkeessa mukana olleiden toimijoiden ja etenkin kirkon, kouluja kirjastolaitoksen ja tutkijoiden rinnalla Mikael Agricola -seura, Pernajan Agricola-seura, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto.

155 AGRICOLAN JA HÄNEN ELÄMÄNTYÖNSÄ PERINNÖN VAALIMINEN JA TULEVAT JUHLAVUODET, AGRICOLAN JUHLAVUODEN PERINNÖN VAALIMINEN

Agricolaan liittyvän monipuolisen ja myös poikkitieteellisen tutkimuksen, sen tulosten monimuotoisen esilletuomisen sekä popularisoimisen edellytykset on turvattava. Agricolan synnyinpitäjän Pernajan Agricola-hankkeiden ja Pernajan Agricola-seuran tukeminen on osa elävää kansanperintömme vaalimista. Myös Mikael Agricolan juhlavuoden rahastosta tulisi tukea Pernajan hankkeita mahdollisuuksien mukaan. Suomalaisosapuolen tulisi tukea Agricolan kuolinpaikan Kuolemajärven Kyrönniemen alueen kohteiden eli Agricola-muistokiven ja Agricolalle omistetun pirttimuseon alueen ylläpitoa ja kehittämistä sekä tukea hankkeita, jotka tähtäävät Kyrönniemen alueen kehittämistä kulttuuri- suojelualueeksi. Mikael Agricolan juhlavuoden rahastosta tulisi suunnata tähän tarkoitukseen myönnettävä vuosittainen toiminta-avustus, joka tullaan jakamaan Mikael Agricola -seuran toimesta. Agricola-teeman esilletuominen on tarkoituksenmukaista myös erilaisissa suomalaisissa ja eurooppalaisissa kulttuurihankkeissa, kuten Turun ja Tallinnan Euroopan kulttuuripääkaupunki- vuoden yhteydessä vuonna 2011. Mikael Agricola -seuran toivotaan vievän asiaa eteenpäin.

>>>> Turussa Manillantehtaassa maaliskuussa järjestetyssä monikulttuurisessa Agricola 2007 -tapahtumassa esiintyi turkulainen Aino-kuoro. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin Agricola- henkinen Aurajoki-kulttuurikävely.

156 157 Juhlavuoden arkisto myös tulevaisuudessa voi olla yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettävä monipuolinen kieli. Oikeus omaan Juhlavuoden virallinen arkisto tallennetaan Kan- kieleen koskee kaikkia ihmisiä, ei vain niitä, joiden sallisarkistoon, ja arkiston kaksoiskappale sekä laajem- kieli on yhteiskunnan valtakieli. Siten yhteiskunnan pi aineistomateriaali lahjoitetaan Mikael Agricola tulee rakentaa toimintansa niin, että jokaisella yksilöllä -seuralle, joka vastaa sen säilyttämisestä ja luovutta- on mahdollisuus pitää yllä kieltään ja kulttuuriaan äi- misesta tutkimuskäyttöön. dinkielestä riippumatta. Luonnollisena jatkeena Agricolan ja samalla myös Agricolaan liittyvä tutkimus ja kulttuurihankkeet suomen kielen juhlavuonna juhlavuoden valtuuskunnan toimesta esitetylle ajatukselle oman kielen Juhlavuoden valtuuskunta suosittelee opetusmi- vuosikymmenestä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus nisteriön ja muiden rahoittajien turvaavan riittävät ja Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen resurssit Agricolaan ja hänen elämäntyöhönsä liittyville kirjallisuuden laitos ovat käynnistäneet suomen kielen tutkimushankkeille: toimintaohjelman laatimisen. Ohjelma valmistuu vuo-  Poikkitieteellinen tutkimus liittyen Agricolan den 2008 aikana. aikaa edeltäneeseen ajanjaksoon: kielitiede, uskontotie- Kyseessä on kielipoliittinen ohjelma, jossa otetaan de, arkeologia kasvitiede, jne. kantaa suomen kielen käyttöalaan ja englannin kielen  Agricolan tekstien tarkempi kielitieteellinen tut- asemaan nyky-Suomessa, kartoitetaan muun muassa kimus. viranomaisten, EU-organisaatioiden, yritysten ja aka-  Agricolan synnyinkodin ja hautapaikan selvit- teemisen maailman suomen kielen käyttöä ja esitetään tämiseen liittyvät arkeologiset tutkimukset Pernajassa ehdotuksia suomen kielen monipuoliseksi ylläpitämi- ja Viipurissa sekä Turun tuomiokirkon seudun seksi myös tulevaisuudessa. Ohjelmaa valmisteltaessa arkeologiset kaivaukset. kuullaan kielen ja kielenkäytön asiantuntijoita ja eri kielenkäyttäjäryhmiä. Tavoitteena on samalla koota Agricola-vuoden perintö: oman kielen tietoa ja näkemyksiä myös mahdollista myöhempää ja vahvistaminen laajempaa kielipoliittista työtä varten. Suomen tehtävänä on edistää monikielisyyden Mikael Agricolan juhlavuoden kantavana ajatuk- toteutumista myös Euroopan unionin toiminnassa. sena on ollut oman kielen ja kulttuurin aseman ja Avoimuus ja demokratia toteutuvat paremmin, kun merkityksen korostaminen monikielisessä Euroopassa. asiakirjat ovat saatavissa unionin kaikilla kielillä Agricolan perintö velvoittaa nykysuomalaista yhteisöä ja niiden käännökset ovat selkeitä. Hyvä käännös pitämään huolta suomen kielen asemasta niin, että se edellyttää, että jo alkuteksti olisi mahdollisimman

158 ymmärrettävää kieltä. Selkeiden ja ymmärrettävien kulttuurihistorian laitoksen ylläpitämä Agricola – Suo- hallintotekstien perusteella kaikkien jäsenmaiden ja men historiaverkko agricola.utu.fi. unionin hallintoelinten on mahdollista toimia te- hokkaammin. Kieli voi olla demokratian este, mutta Viipurin Agricola-muistomerkkihanke demokratiaa voidaan myös edistää ymmärrettävän viestinnän avulla. Emil Wikströmin tekemän Mikael Agricolan muis- Mikael Agricolan juhlavuoden valtuuskunta toivoo, tomerkin uudelleen pystyttämisestä vastaa suomalaise- että na osapuolena juhlavuoden muistomerkkitoimikunta,  suomen kielen toimintaohjelma leviää mahdolli- joka jatkaa 1.3.2008 alkaen toimintaansa Mikael Ag- simman laajalle ja että sen pohjalta tehdään ratkaisuja ricola -seuran alaisuudessa. Muistomerkkitoimikunta kaikkialla siellä, missä kielivalintoja tehdään: valtion ja ohjaa ja valvoo muistomerkkihankkeeseen liittyvän kuntien hallinnossa, akateemisessa maailmassa, yrityk- rahoituksen käyttöä Turun Yliopistosäätiön alaisen sissä ja poliittisissa elimissä, juhlavuoden rahaston puitteissa. Muistomerkkitoimi-  kouluviranomaiset kiinnittävät laajemmin huo- kunta pitää yhteyttä Viipurin viranomaisiin ja osallis- miota äidinkielten asemaan ja edistävät lasten moni- tuu yhdessä muiden toimijoiden kanssa vihkimisjuhlan puolisen kielitaidon hankkimista niin, että kielitaidon valmisteluihin ja toteutukseen. Tavoitteena on muisto- yksipuolistumisen uhka hälvenee, merkin paljastaminen syksyllä 2008.  Euroopan unionin elimissä kansalliskielten asema säilyy vakaana ja suomalaiset virkamiehet ja parla- Mikael Agricola -seura mentin jäsenet edistävät kaikin tavoin kansalliskielten näkyvyyttä Euroopassa, Juhlavuoden valtuuskunta vahvisti päätöskokouk-  valtioneuvosto ryhtyy toimiin Suomen kansallis- sessaan 25.2.2008 Mikael Agricola -seuran aseman kieliä ja muita kieliä koskevan kielipoliittisen ohjelman juhlavuoden ja Agricolan perinnön virallisena vaali- laatimiseksi. jana, jonka tulee yhdessä muiden toimijoiden sekä Pernajan Agricola-seuran kanssa pyrkiä vastaamaan Mikael Agricola -verkkoportaali juhlavuoden virallisen perinnön ja vireille saatettujen hankkeiden valvonnasta ja tarkoituksenmukaisilta osin Juhlavuoden virallinen verkkosivusto (www. myös toteutuksesta. agricola2007.fi) ja muiden toimijoiden juhlavuodeksi Valtuuskunta teki tätä varten rahoitusvarauksen toteuttamat Agricola-sivustot tullaan säilyttämään juhlavuoden rahastosta koskien Mikael Agricola osana juhlavuoden perintöä luotavaa Mikael Agricola -seuran toiminnan tukemista vuoden ajan. Seuralla -portaalia, jonka ylläpidosta vastaa Turun yliopiston tulee olla kiinteä yhteys Turun yliopistoon ja myös

159 Mikael Agricolan juhlavuoden rahastoa hallinnoivalla kimushankkeisiin sekä ohjata seuran oikeaan asemaan Turun Yliopistosäätiöllä on oikeus nimetä edustajansa niiden joukossa, hoitaa seuran rahaliikennettä, mark- seuran hallitukseen. kinointia ja viestintää, verkkosivuston ylläpitoa sekä Mikael Agricola -seuran ja sen hallituksen sekä toi- verkkokauppatoimintaa, vastata seuran osallistumisesta minnanjohtajan tulisi jatkaa siitä, mihin juhlavuoden mm. kirjamessuille ja muihin tapahtumiin, pitää yh- organisaatio ja sihteeristö lopettaa toimintansa: pitää teyttä Opetushallitukseen ja Kirkkohallitukseen, tarjo- yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Agricolaa, ta Mikael Agricolan juhlavuoden muistomerkkitoimi- hänen perintöään sekä juhlavuoden perintöä esillä kunnalle toimintaedellytykset seuran alaisuudessa sekä julkisuudessa eri tavoin. Seuran hallituksen ja sen toimia neuvonantajana koskien Turun Yliopistosäätiön toiminnanjohtajan/sihteerin tehtävänä on laatia seu- Mikael Agricolan juhlavuoden rahaston käyttöä. ralle realistinen toimintasuunnitelma ja toteuttaa sitä, Mikael Agricola -seuran käyttöön varataan toimis- käynnistää jäsenhankinta ja organisoida jäsenistöstä tohuone Turun Yliopistosäätiön toimitilojen yhtey- toimintaryhmiä toteuttamaan tulevia hankkeita, luoda destä. Toimistotiloihin sijoitetaan mm. juhlavuoden yhteydet Agricolan ja hänen elämäntyönsä tutkimuk- arkisto sekä aineistomateriaalia. Juhlavuoden valtuus- sen kannalta keskeisiin, mm. kielen ja historian alan kunnan päätöksen mukaisesti seuran toimintaa tuetaan tieteellisiin seuroihin ja muihin toimijoihin sekä tut- juhlavuoden rahastosta.

160