Valtatie 6 Kouvola - Imatra Yhteysvälin Kehittämisselvitys

Kaakkois-Suomen tiepiiri VALTATIE 6 KOUVOLA - IMATRA YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISSELVITYS

Kouvola 2002 Pohjakartat: © Genimap Oy

TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelinvaihde 0204 22 153 VALTATIE 6 KOUVOLA – IMATRA YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISSELVITYS

TIEHALLINTO Sito-konsultit Oy Kaakkois-Suomen tiepiiri

Kouvola 2002 ALKUSANAT

Tiehallinnossa on käynnissä pääteiden kehittämisen toimintalinjoja laativa Selvitys tehtiin Kaakkois-Suomen tiepiirille, jossa työn tekemistä valvoi in- projekti, joka on jatkoa PTS-työlle (Tienpidon linjaukset 2015) ja joka val- sinööri Juha Laamanen. Työtä ohjasi hankeryhmä, jossa käsiteltiin valta- mistuttuaan toimii keskeisenä lähtökohtana toimenpiteiden ohjelmoinnille tien 6 yhteysvälejä: Koskenkylä - Kouvola, Kouvola - Imatra ja Imatra - Jo- Tiehallinnon TTS:ssa ja edelleen liikenne- ja viestintäministeriön investoin- ensuu. Hankeryhmään kuuluivat tiohjelmissa (Infraohjelma). Selvitystyön tavoitteena on muodostaa yhtenäi- nen käsitys pääteiden yhteysvälien kehittämisen periaatteista ja tavoitelta- Ins. Juha Laamanen, puh.joht. Kaakkois-Suomen tiepiiri vasta laatutasosta sekä määrittää yhteysvälien kehittämistarpeet yleispiir- Dipl.ins. Kari Halme Kaakkois-Suomen tiepiiri teisesti pitkällä aikavälillä. Kehittämisselvityksillä on kolme erityistä suun- Ins. Martti Piironen Savo-Karjalan tiepiiri nitteluprosessiin liittyvää haastetta: Ins. AMK Sami Mankonen Uudenmaan tiepiiri Timo Huhtinen (siht.) SITO-Konsultit Oy 1. Yhteysvälejä tarkastellaan tiepiirirajoista riippumattomina kokonaisuuk- Rauno Tuominen SITO-Konsultit Oy sina ja yhteysvälin toimenpiteitä osana pääteiden kehittämisen toimintalinjoja. Hankeryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet myös insinööri (AMK) Pekka Ovaska ja diplomi-insinööri Päivi Pesu Tiehallinnon keskushallinnosta. 2. Jo olemassa olevien suunnitelmien sisältöä arvioidaan ja toimenpiteitä priorisoidaan uudelleen suhteessa pääteiden kehittämisen toimintalin- Selvitys on tehty Sito-yhtiöissä, jossa työstä on vastannut ins. Rauno Tuo- joihin. Uusia pääteiden parantamisratkaisuja (S12-projektin suosituk- minen. Lisäksi työhön osallistuivat dipl.ins Tapio Puurunen, dipl.ins. Timo sia) otetaan mukaan suunnitteluun. Huhtinen, ins. Pekka Karhapää, mais.arkkit. Taina Tuominen, rkm. Sirpa Palo, dipl.ins Pekka Mantere ja tekn.yo. Juho Siipo. 3. Vaikutusten tarkastelu ja arviointi on kiinteä osa suunnitteluprosessia alusta asti ja ohjaa mm. toimenpiteiden valintaa. Kouvolassa kesäkuussa 2002

Tämä valtatien 6 kehittämisselvitys välillä Kouvola – Imatra liittyy em. toi- Tiehallinto mintalinjatyöhön. Samanaikaisesti tämän kehittämisselvityksen kanssa laa- Kaakkois-Suomen tiepiiri dittiin kehittämisselvityksiä myös muille runkoverkon yhteyksille, joita on yhteensä 40. Kehittämisselvitystöitä käsiteltiin työn aikana kolmessa valtakunnallisessa seminaarissa, joissa myös ohjattiin työn sisältöä. Selvitys- alue sijoittuu Kaakkois-Suomen tiepiiriin alueelle. Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 5 SISÄLTÖ

SISÄLTÖ

ALKUSANAT 4 4 VAIKUTUSTARKASTELUT 28 4.1. Turvallisuus 28 SISÄLTÖ 5 4.2. Liikenteen palvelutaso 28 4.3. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen29 1 NYKYTILANNE JA ONGELMAT 6 4.4. Vaikutukset maaperään, kasvillisuuteen ja eliöihin, vesiin 1.1. Selvitysalue ja nykyinen tie 6 sekä luonnon monimuotoisuuteen 30 1.2. Liikenteellinen merkitys 7 4.5. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja alueidenkäyttöön, 1.3. Suhde maankäyttöön 8 maisemaan, kaupunkikuvaan sekä kulttuuriperintöön. 30 1.4. Turvallisuus 9 1.5. Ajoneuvoliikenteen palvelutaso 11 5 YHTEENVETO, JATKOTOIMENPITEET 32 1.6. Kevyt liikenne 11 1.7. Joukkoliikenne 11 LIITTEET 1.8. Tien kunto 12 LIITE 1. Taulukko nykytilasta 1.9. Liikenteen hallinta 12 LIITE 2. Vaikutusten analyysi 1.10. Ympäristö 12 LIITE 3. Valtatie 6 välillä Lappeenranta-Imatra, hankekuvaus LIITE 4. Toimenpidekartat 2 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030 16 2.1. Yleiset pääteiden kehittämistavoitteet 16 2.2. Yhteysvälin kehittämisen tavoitteet 16 2.3. Yhteysvälin tavoitetila vuonna 2030 18

3 KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU 20 3.1. Kehittämistoimenpiteet 20 3.2. Kustannukset ja kehittämispolku 22 3.3. Toimenpiteiden vaikutukset suhteessa tavoitteisiin 26 6 Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys NYKYTILANNE JA ONGELMAT

1 NYKYTILANNE JA ONGELMAT

1.1 Selvitysalue ja nykyinen tie

Kehittämisselvitys koskee Helsingin ja Kajaanin välistä valtatietä 6 Kouvolan ja Imatran välillä. Yhteysvälin pituus on 127,2 kilometriä. Osuus rajautuu Kouvolassa valtatiehen 15 Tykkimäen eritasoliittymään (tieosa 6/202/0) ja Imatralla kantatiehen 62 (tieosa 6/312/0). Selvitysalue sijoittuu Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakun- nallisten liittojen alueille.

Valtatie 6 on pääosin kaksikaistainen päätie, jolla on myös kaksiajorataisia osuuksia. Poikkileik- kaus vaihtelee seuraavasti: • Moottoritie 2x11,75/7,5 (ajoradan leveys/ajo- kaistojen leveys metreinä) Imatralla Mansik- kalan eritasoliittymästä kantatien 62 liitty- mään. • Kaksiajoratainen/nelikaistainen valtatie lyhy- ellä matkalla (2 km) Lappeenrannassa Mat- tilan ja Viipurintien eritasoliittymien välillä. • Tykkimäki – Kouvolan itäinen sisääntulotie, Taavetti – Haimila, Selkäharju – Saimaan- kanava ja Vesivalo – Mansikkala 12,5/7,5 • Hammassyrjänmäki – Kaipiainen 13/7,5. • Kaipiainen – Taavetti 12,5/10,5 leveäkaista- tie. • Utissa ja sen itäpuolella sekä Haimila – Sel- käharju välillä tien poikkileikkaus vaihtelee 9,0 – 9,5/7. • Saimaan kanavan ja Vesivalon välillä poikkileikkaus vaihtelee 9 – 10/7. Kuva 1 Suunnittelualue osana valtatietä 6 ja Suomen päätieverkkoa. Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 7 NYKYTILANNE JA ONGELMAT

Valtatie on moottoriliikennetie lyhyellä matkaa 1.2 Liikenteellinen merkitys merkittävyys on suuri. Tie toimii myös itäisen Tykkimäestä itään (1,5 km) ja moottoritie Imat- Suomen yhteytenä Kotkan ja Haminan satamiin. ran kohdalla(12 km). Tiellä on eritasoliittymiä Yhteysväli on osa Helsingin ja Kajaanin välistä Taavetissa sekä Lappeenrannan, Joutsenon ja valtatietä 6. Tie on merkittävä pääkaupunkiseu- Kouvolan ja Imatran välillä on suora rautatieyh- Imatran kohdilla. Useista eritasoliittymistä puut- dun ja itäisen Suomen välinen pääväylä ja yksi teys. Lappeenrannassa on kotimaan reittiliiken- tuvat kiihdytyskaistat. Muualla tien liittymät ovat Suomen vetovoimaisimmista matkailuteistä. teen lentoasema. Kouvolassa ja Lappeenran- tasoliittymiä, joista vilkkaimmat on kanavoitu. EU:n liikennepolitiikassa tie on todettu strategi- nassa on merkittävät rautatie- ja linja-autoliiken- sesti merkittäväksi ja siksi se on osa yleiseu- teen solmukohdat sekä valtakunnallisesti mer- Tien nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h, mut- rooppalaista TEN-teiden verkkoa Kouvolasta kittävät tavaraterminaalit. Valtatie 6 kuuluu suurta tiellä on myös pitkähköjä 80 km/h nopeusra- Lappeenrantaan. Kansainvälistä merkitystä li- ten erikoiskuljetusten reittiin. joitusjaksoja. Niitä on Tykkimäen ja Utin välillä, säävät itärajan läheisyys sekä yhteydet Nuija- Luumäen Jurvalassa, Lappeenrannan alueella maan, Imatran ja Vaalimaan raja-asemille. Lap- Yhteysvälin merkittävimmät työssäkäyntialueet Selkäharjussa ja välillä Mälkiä – Muukko, Jout- peenrannan ja Imatran seudulla itäliikenteen ovat Kouvolan ja Lappeenrannan alueet (maa- senon kohdalla sekä koko Joutseno – Imatra vä- kunnallisia keskuksia) sekä Imatra. Lappeenran- lillä. Tämän lisäksi yksittäisissä liittymissä on pis- ta, Joutseno ja Imatra muodostavat yhdessä tekohtaisia 60 km/h (Imatran länsipuolella) tai 80 Etelä-Karjalan ydinalueen, joka toimii nauhakau- km/h nopeusrajoituksia. punkina. Seudut erottuvat valtakunnallisessa elinkeinorakenteessa vahvoina metsäteollisuu- Tien linjaus on pääosin hyvä. Joissakin yksittäi- den alueina, mikä näkyy suurina raskaan liiken- sissä kohteissa on pienehköjä puutteita tien pys- teen kuljetusten määrinä. Matkailuelinkeino on tygeometriassa. Liikennemääriin suhteutettuna leimallista Lappeenrannan ja Imatran seuduilla tie on kapea Utin länsi- ja itäpuolella sekä mel- ja koko tieosuus toimii merkittävänä matkailulii- kein koko osuudella Haimilasta Imatralle. kenteen yhteytenä. Lappeenranta on suurehko, kasvava kaupunkiseutu. Kouvola on keskisuuri Yhteysvälillä on tiheästi yksityistieliittymiä So- väestöltään hieman vähenevä kaupunkiseutu ja merharjulla Taavetin länsipuolella, sekä Jurva- Imatra on väestöltään vähenevä kaupunkiseu- lan ja Selkäharjun välillä. Tien nykytilan kuvaus tu. Lappeenranta on yliopistokaupunki. on esitetty kuvassa 8 ja tarkennettu nykytila-analyysi liitteessä 1. Kuva 2 Valtatiellä 6 on paljon raskasta liiken- nettä, mikä aiheuttaa ohittamistarvetta. 8 Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys NYKYTILANNE JA ONGELMAT

Liikennemäärät ja liikenne-ennuste 1.3 Suhde maankäyttöön Etelä-Karjalassa on voimassa 1997 hyväksytty ja ympäristöministeriön vuonna 2001 vahvista- Yhteysväli on runkoverkon vilkkaimpia. Liiken- Tiejakso sijoittuu Kymenlaakson ja Etelä-Karja- ma seutukaava 4. Kaipiaisten ja Selkäharjun nemäärä on nykyisin 5800 – 13 000 autoa vuo- lan liittojen alueelle. Kymenlaaksossa on voi- välillä on seutukaavassa esitetty valtatielle 6 rokaudessa. Vilkkaimmat osuudet ovat Kouvo- massa 1999 hyväksytty ja ympäristöministeriön ohjeellinen moottoritie/moottoriliikennetie-vara- lan ja Utin sekä Selkäharjun ja Imatran väleillä, vuonna 2001 vahvistama kokonaisseutukaava. us, joka noudattelee nykyistä tielinjaa muualla joissa liikennemäärä on 9200 – 13 000 autoa Seutukaavassa valtatie 6 on esitetty ohjeellise- paitsi Jurvalassa. Jurvalassa on esitetty taaja- vuorokaudessa. Pienimmillään liikennemäärä on na moottoritie/moottoriliikennetie-varauksena, man kierto sen eteläpuolitse. Nykyinen valtatie Kaipiaisten ja Taavetin välillä. Raskasta liiken- joka kiertää Utin taajaman eteläpuolelta. Muu- on osoitettu Kaipiaisten ja Lappeenrannan välil- nettä on noin 800 – 1500 autoa vuorokaudessa alla varaus on nykyisen tien kohdalla. Merkittä- lä moottoritievarauksen rinnakkaistieksi. Taave- ja sen osuus arkiliikenteestä on noin 14,5 – 16,5 vimmät laajenemisalueet ovat Kouvolan itäpuo- tin länsipuolella on esitetty valtatielle 6 uusi liit- %. lella (teollisuutta) ja Kaipiaisissa (teollisuutta). tymä, joka yhdistää Hamina – Taavetti valtatien 26 uudessa maastokäytävässä valtatiehen 6. Liikennemäärän ennustetaan olevan 7000 – 17 000 Selkäharjun ja Imatran välillä valtatie 6 on esi- autoa vuorokaudessa vuonna 2020. tetty moottoritienä nykyisen tien kohdalla. Jout- senon itäpuolelle on esitetty ohjellisena varauksena uusi yhteys valtatieltä 6 etelään. Merkittä- vimmät maankäytön laajenemisalueet ovat teol- lisuusalueita ja niitä on erityisesti Lappeenran- Kouvola - Imatra, KVL 2001 nan ja Joutsenon seuduilla.

14000 Kouvola Lappeenranta Imatra 13000 Maakuntakaavan laadinta ei ole vireillä kumman- 12000 kaan liiton alueella. 11000 10000 9000 Kuntien maankäytön suunnittelussa on varau- 8000 7000 duttu tien parantamiseen pääosin nykyisellä pai- 6000 kallaan. Ainakin Jurvalassa on Luumäen kunta

KVL (ajon./vrk) KVL 5000 4000 varautunut kaavoituksessaan ohikulkutiehen. 3000 2000 1000 Valtatien 6 taajamajaksot sijoittuvat Uttiin, Kai- 0 piaisiin, Taavettiin, Jurvalaan, Lappeenrantaan, 202 202 203 203 204 205 206 207 208 208 209 210 211 212 213 214 215 216 301 302 303 304 305 305 306 307 307 308 308 310 311 Joutsenoon ja Imatralle. Utissa ja etenkin Jur- Tieosat valassa tie kulkee taajamarakenteen läpi. Jur- valassa tien kummallekin puolelle on levinnyt Kuva 3 Yhteysvälin nykyiset liikennemäärät (KVL 2001). Kokonaisuutena yhteysväli on runkoverkon asutusta, palveluja ja teollisuutta. Utissa tien lä- vilkkaimpia. heisyydessä on pääosin palvelutoimintoja. Kai- Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 9 NYKYTILANNE JA ONGELMAT piaisten ja Taavetin taajamat jäävät tien etelä- Yhteysväli kuuluu huonoimpaan kuolemantihe- Taulukko 1 Vuosina 1996 – 2000 tapahtuneet on- puolelle. Tien varressa on palvelutoimintoja ja ysluokkaan 5 ja -riskiluokkaan 5. Kuolemantihe- nettomuudet ja niiden jakautuminen. tienvarsiasutusta. Lappeenrannassa, Jout- ys on 4,7 joka on runkoverkon yhteysväleistä Kouvola - Imatra Muut henkilövahinkoon Kuolemaan johtaneet senossa ja Imatralla valtatie kulkee kaupunkira- suurin (vaihtelee linkeittäin 2,6 – 9,6). Myös kuo- johtaneet onnettomuudet onnettomuudet kenteen sisällä ja on luonteeltaan ohikulku/läpi- lemanriski on runkoverkon korkein (riskiluku 1,7). Kohtaamisonnettomuus 31 17 48 Yksittäisonnettomuus 19 2 21 kulkutie, joka palvelee myös seutujen sisäise- Pahimmat ongelmat ovat Lappeenrannan länsi- Risteämisonnettomuus 16 3 19 nä yhteytenä. Tien varressa on pääosin teolli- oisien (Kärjenkylän) ja Mansikkalan välillä (3,6 Hirvionnettomuus 13 2 15 Peräänajo-onnettomuus 12 0 12 suutta ja palveluita, mutta myös jonkin verran liikennekuolemaa vuosittain). Myös Utin ja Kai- Kääntymisonnettomuus 10 0 10 Ohitusonnettomuus 426 asutusta. piaisten sekä Taavetin ja Kärjen välillä liikenne- Kevyen liikenteen onnettomuus 639 kuolemien määrä on suuri. Muu onnettomuus 303 Mopedionnettomuus 303 1.4 Turvallisuus 146 Kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksis- Onnettomuudet onnettomuusluokittain vuosina 1996 - 2000 välillä Kouvola - Imatra Yhteysvälin liikenneturvallisuus on erityisen huo- ta on kohtaamisonnettomuuksia 60 %. Liiken- 60 Kuolemaan johtaneet no. Yhteydellä on tapahtunut vuosien 1996 – nekuolemista 30 % tapahtuu tilastollisissa taa- onnettomuudet 50 Muut henkilövahinkoon 2000 aikana 6,0 liikennekuolemaa ja 28 henki- jamissa. Niissä liittymäonnettomuuksissa ja ke- johtaneet onnettomuudet lövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuosittain. vyen liikenteen onnettomuuksissa kuolleita on 40 42 % sekä kohtaamisonnettomuuksissa kuolleita 30 45 %. Haja-asutusalueella 68 % on kohtaamisonnettomuuksissa kuolleita ja 16 % liittymä 20

tai kevyen liikenteen onnettomuuksissa kuollei- 10 ta. 0 Peräänajo- Selkäharjun ja Lappeenrannan läntisen sisään- onnettomuus onnettomuus Hirvionnettomuus Kevyen liikenteen Kevyen Muu onnettomuus Ohitusonnettomuus Mopedionnettomuus Yksittäisonnettomuus

tulotien (Helsingintie) liittymissä on tapahtunut Risteämisonnettomuus Kohtaamisonnettomuus Kääntymisonnettomuus vähintään yksi henkilövahinkoon johtanut onnettomuus vuosittain.

Vuonna 2030 yhteysvälillä arvioidaan tapahtu- van vuosittain 8,2 liikennekuolemaa ja 38,2 hen- kilövahinkoon johtavaa onnettomuutta, jos tietä ei paranneta.

Onnettomuudet on käsitelty yksityiskohtaisem- Kuva 4 Lappeenranta on yhteysvälin merkittä- min taulukossa 1, kuvassa 5 ja liitteessä 1. Kuo- vin kaupunkiseutu. Siellä teollisuus ja kaupalliset palvelut ovat levittäytyneet lemaan johtaneiden onnettomuuksien paikat on tien läheisyyteen. esitetty kuvassa 8. 10 Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys NYKYTILANNE JA ONGELMAT

Kouvola - Imatra, Kuolemantieheys Kouvola - Imatra, Henkilövahinko-onnettomuustiheys (kuolleet vuodessa 100 tiekilometria kohti) (henkilövahinkoja vuodessa 100 tiekilometria kohti) 11 40 26,6 12,0 10 Kouvola Taavetti 98,0 Lappeenranta Imatra Kouvola Taavetti Lappeenranta Imatra 35 9 8 30

yhteysvälin 00km 7 25 keskiarvo 6 4,7 kuollutta/100km 20 5 runkoverkon 4 runkoverkon 15

Kuolleet 100km / keskimääräinen 3 keskimääräinen 10 hevatieheys

kuolemantieheys 1 / Henkilövahingot 2 14,8 loukkantunutta/100km 5 1 1,8 kuollutta/100km 0 0 202 20 3 204 205 206 207 2 08 209 210 211 21 2 2 13 21 4 215 21 6 301 30 2 303 304 305 306 30 7 308 310 3 11 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 301 302 303 304 305 306 307 308 310 311

Tieosat Tieosat

Kouvola - Imatra, Kuolemanriski Kouvola - Imatra, henkilövahinko-onnettomuuden riski (liikennekuolemia 100miljoonaa ajoneuvokilometria kohti) (henkilövahinko-onnettomuuksia 100miljoonaa ajoneuvokilometria kohti) 4 15 Kouvola Taavetti 6,59 Lappeenranta Imatra 14 Kouvola Taavetti 24,3 Lappeenranta Imatra 13 koko yhteysvälin 12 3 keskiarvo 11 10 1,7 kuollutta runkoverkon 9 /100milj.ajon.km keskimääräinen 8 2 kuolemanriski 7 runkoverkon 0,94 kuollutta 6 5 keskimääräinen

/100milj.ajon.km Kuolleet / 100km 1 4 hvjo-riski 3

Kuolleet 100milj. / ajon.km 7,7 hvjo/100milj.ajon.km 2 1 0 0 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 301 302 303 304 305 306 307 308 310 311 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 301 302 303 304 305 306 307 308 310 311

Tieosat Tieosat

Kuva 5 Yhteysvälin liikenneturvallisuus on runkoverkon heikoimpia. Kuolemantiheys ja kuolemanriski on runkoverkon suurin. Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 11 NYKYTILANNE JA ONGELMAT

1.5 Ajoneuvoliikenteen palvelutaso 1.6 Kevyt liikenne varustelutaso on puutteellinen. Myös muiden pysäkkien laatutasossa on parantamistarvetta. Yhteysvälin liikenne ruuhkautuu kaksikaistaisil- Kevyen liikenteen väyliä on nykyisin taajamakoh- la osuuksilla nykyisin erityisesti Lappeenrannan teissa jonkin verran. Pidempiä yhteyksiä on Kou- Tien ruuhkautuminen hidastaa joukkoliikennet- kohdalla sekä Joutsenon ja Imatran välillä. Myös volan ja Utin välillä, Taavetin itäpuolella, Selkä- tä ja siten myös aikataulujen pitävyyttä. Jurvalan taajamajaksolla on ongelmia. Lappeen- harjussa sekä Imatralla. Taajamakohteissa ke- rannan kohdalla erityisiä ongelmia on myös Sel- vyt liikenne käyttää osittain katuverkkoa. Puut- käharjun (vt13) ja Helsingintien (Lappeenrannan teita esiintyy valtatien 6 suuntaisissa yhteyksis- läntinen sisääntulo) tasoliittymissä. Selkäharjun sä lähellä taajamia ja niiden välillä. Tärkeimmät ja Mattilan välillä sekä Saimaan kanavan koh- yhteyspuutteet ovat Taavetti – Jurvala sekä Lap- dalla nykyisestä liikenteestä ruuhkautuu (palve- peenranta – Joutseno väleillä. Liikenteen lisään- lutasot E ja F) yli 10 %. tyessä tien varrelle tarvitaan jo piakkoin erillinen kevyen liikenteen reitti koko välille Taavetista Liikenteen kasvaessa ruuhkautuminen lisääntyy. Imatralle. Toistuvaa ruuhkautumista esiintyy Kouvolasta Utin itäpuolelle sekä koko jaksolla Taavetista Liikennemäärien lisääntyessä kevyen liikenteen Imatralle. Ennustetilanteessa yli 11 % liikentees- olosuhteet heikkenevät taajamien läheisyydes- tä ajaa palvelutasoluokissa E ja F. sä. Myös tien ylitysmahdollisuudet huonontuvat entisestään. Tien kapeus ja huonot näkemäolot heikentävät ohitusmahdollisuuksia Taavetin ja Kärjen kylän 1.7 Joukkoliikenne välillä. Tälle osuudelle sijoittuu Jurvalan taajama, jossa on myös paljon yksityistieliittymiä. Jur- Kouvolan ja Lappeenrannan välillä joukkoliiken- valan kohdalla tie läpäisee taajaman ja liikenteen määrä on jonkin verran runkoverkon keski- teessä sekoittuu pitkämatkainen, sekä paikalli- tasoa suurempi. Kouvolan ja Luumäen välillä nen liikenne. Tämä aiheuttaa ongelmia mm. liit- kulkee arkivuorokautena 12 – 20 maakuntakes- tymien toimivuudessa ja tien ylittämisessä. Tie kusten välistä pikavuoroa. Luumäen ja Lappeen- on liikennemääriin suhteutettuna kapea Kouvo- rannan välillä määrä on 22 – 40. Lappeenran- lan ja Utin välillä, Utin itäpuolella, sekä lähes nan ja Imatran välillä määrä on vähäisempi. koko osuudella Taavetista Imatralle. Paikallista liikennettä on eniten väleillä Kouvola Tievalaistus puuttuu monesta vilkkaasta pääliit- – Utti, sekä Taavetti – Lappeenranta. Lappeen- tymästä ja taajamakohteesta. Keskeisimmät rannan ja Imatran välillä linja-autot kulkevat pää- Kuva 6 Jurvalassa tie läpäisee taajaman, joka kohteet ovat liittymien lisäksi Utin itäpuolella, osin maankäytön sisällä. Yhteysvälillä on kolme aiheuttaa ajoittaista ruuhkautumista jo Taavetti – Jurvala sekä Kärki – Imatra väleillä. kärkipysäkkiä Utti, Luumäki ja Joutseno, joiden nykyisinkin. Tulevaisuudessa ongelmat lisääntyvät. 12 Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys NYKYTILANNE JA ONGELMAT

1.8 Tien kunto Toteuttamisen painopiste on vuoteen 2010 asti Välillä Kouvola - Imatra ovat seuraavat liiken- peruspalveluiden ja niiden vaatiman ajantasai- teen hallintaan liittyvät järjestelmät: Koko tarkastelualueella tien kantavuuteen liitty- sen seurannan toteuttamisessa. Turvallisuuden vät puutteet on määritetty Tiehallinnon KURRE- kannalta keskeisiä toimintoja tiedotuksen ja häi- • Valtateiden 6 ja 13 liittymä Selkäharjussa, järjestelmästä. Aineistossa ei ole vuoden 2002 riön hallinnan ohella ovat nopeuksien säätely ajantasaiseen liikennetietoon perustuvat au- kuluessa tehtyjä mittauksia eikä niistä seuraa- muuttuvien nopeusrajoitusten ja mahdollisten tomaattisesti ohjattavat muuttuvat nopeus- via kantavuusasteen muutoksia. Heikon kanta- ajoneuvojärjestelmien avulla sekä nopeusrajoi- rajoitukset. vuuden kriteerinä eri tieosuuksilla on pidetty alle tusten, liikennevalojen ja kaistankäyttörajoitus- • LAM -pisteet Utissa, Taavetissa, Selkähar- 100 % kantavuusastetta, jossa tulee suoraan ten noudattamisen valvonta. Kullekin toiminnol- jussa (2 kpl), Saimaan kanavan itäpuolella huomioitua eri tieluokkien kantavuusvaatimus- le on asetettu omat eri toimintaympäristöjä kos- ja Imatralla. erot. Tien rakenteessa on kantavuuspuutteita kevat laatuvaatimukset. (Liikenteen hallinnan • Tiesääasemat Utissa, Taavetissa, Saimaan lyhyellä matkaa Utin itäpuolella, Selkäharjulla, toimintalinjat, Tiehallinto 2000). kanavan itäpuolella ja Imatralla. Lappeenrannan kohdalla, sekä useammissa • Kelikamerat Utissa, Taavetissa ja Selkähar- kohdissa Joutsenon ja Imatran väleillä. Valtatie 6 välillä Kouvola – Imatra kuuluu pää- jussa. osin toimintaympäristöön 2 (pääteiden runko- 1.9 Liikenteen hallinta verkko), missä sujuvuusongelmia esiintyy lähin- 1.10 Ympäristö nä kesäviikonloppujen ja juhlapyhien liikentees- Tiehallinto keskittyy liikenteen hallinnassa ydin- sä sekä odottamattomien häiriötilanteiden vuok- Meluntorjunta toimintoihin eli turvallisuuden, sujuvuuden ja lii- si. Imatran kohta kuuluu toimintaympäristöön 1, kenteen kysynnän tehokkaan hoitamisen parhai- moottoriväylät ja väli Luumäki – Imatra kuuluu Tien varrella on nykyisin meluntorjuntaa Taave- ten varmistaviin toimintoihin. Liikenteen hallin- toimintaympäristöön 3 (päätieverkon ongelma- tissa, useissa kohteissa Lappeenrannan kohdal- nan peruspalveluita ovat joukkotiedotus liiken- kohteet ja -osuudet). Runkoverkolla liikenteen la sekä joissakin kohteissa Imatralla. Yli 65 dB:n teen sujuvuudesta ja häiriöistä, tietöistä, säästä hallinta on ajantasaista ja vaatii ajantasaista lii- alueella on runsaimmin asutusta Jurvalan ja ja kelistä. (Liikenteen hallinnan toimintalinjat, kenteen ja kelin seurantaa. Tavoitteena on, että Lappeenrannan alueilla. Myös muillakin taaja- Tiehallinto 2000). pääteiden runkoverkko varustetaan liikenteen ma- ja tienvarsiasutusjaksoilla jää asutusta yli hallinnan peruspalveluilla. 55 dB:n alueelle. Muista alueista merkittävim- Liikenteen hallinnan toimintalinjoissa Suomen mät ovat Utti, Jouseno sekä Imatra. Virkistys- yleinen tieverkko on luokiteltu kuuteen liikenteen alueita jää melualueelle Kouvolan itäosissa. hallinnan toimintaympäristöön, joissa eri toiminnot vaihtelevat tieyhteyden ja käyttäjien tarpei- Pohjavedet den mukaan. Liikenteen hallinta painottuu pää- teiden ongelmakohteisiin, suurten kaupunkiseu- Pohjaveteen kohdistuvien riskien ja suojaustar- tujen sisääntulo- ja kehätielle sekä moottoriväylil- peen määrittely on tehty I luokan pohjavesialu- le. Näissä toimintaympäristöissä liikenteen hal- eille, jotka ovat pohjaveden hankinnan kannalta linnalla on tehokkain vaikuttavuus. etusijalla. Ympäristön ja vedenhankinnan kan- Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 13 NYKYTILANNE JA ONGELMAT nalta kaikki tieosuudet, jotka sijoittuvat tärkeille Luumäellä valtatie sijoittuu I-luokan pohjavesi- on I-luokan pohjavesialueita noin 25 km osuus. I-luokan pohjavesialueille, tulisi priorisoida kii- alueelle yli 5 kilometrin osuudella. Tien välittö- Alueella sijaitsee myös useita riskitoimintoja reellisesti suojattaviksi. Työn yhteydessä ei ole mässä läheisyydessä sijaitsee Jurvalan vedenot- pohjavedenhankinnan kannalta. Tällaisia toimin- selvitetty tien läheisyyteen sijoittuneita muita tamo. Pohjaveden virtaussuunta on tieltä ve- toja ovat esimerkiksi lentokenttä, rautatie, polt- pohjavedenlaatua mahdollisesti uhkaavia toimin- denottamolle päin ja pohjaveden kloridipitoisuu- toaineen jakelu-asemat, ampumaradat, hauta- toja, jotka omalta osaltaan saattavat merkittä- det ovat olleet korkeita. Alue on osittain suojattu usmaat, kaatopaikat sekä puutavaran käsittely- västi lisätä pilaantumisriskiä. 1999 ja kloridipitoisuudet ovat olleet vuonna ja kyllästysalueet. 2000 laskussa. Taavetin vedenottamo sijaitsee Kouvola – Imatra välillä tie sijoittuu Salpaus- valtateiden 6 ja 26 tuntumassa. Alueelle on ra- Tärkeitä pohjavedenottoalueita tien läheisyydes- selän harjualueille lähes koko matkallaan. Ky- kennettu pohjaveden suojaus 1994, mutta suo- sä ovat mm. Huhtiniemen pohjavesialue, jolla seessä on yksi maamme pisimmistä pohja- jauksen on todettu vuotavan. Suojauksen korja- sijaitsee kaksi vedenottamoa, Huhtiniemi ja Kou- veden suojausta vaativista tiejaksoista. ustoimista tältä alueelta ei ole tietoja. Luumäen rula. Kourulan vedenottamo ei ole käytössä. lähistöllä sijaitsevat myös Luumäen meijerin ja Kouvola – Lappeenranta välillä tie sijoittuu lä- Lomakylän vedenottamot. Joutsenonkankaan pohjavesi-alueella sijaitsee hes koko matkallaan I-, II-, ja III-luokan pohjave- neljä pohjavedenottamoa: Muukko, Puslamäki I sialueille. I-luokan alueita on yhteensä noin 30 Lappeenrannan – Imatran välillä tie sijaitsee suu- ja II, Peräsuonniitty, sekä Ahvenlampi. Ukonhau- kilometrin tieosuudella. relta osin Salpausselän pohjaveden muodostu- dan pohjavesialueella on Finnish Chemicalsin misalueella tai pohjavedenoton lähi- tai kauko- vedenottamo. Kouvolassa Tykkimäen eritasoliittymän itäpuo- suojavyöhykkeillä. Tällä välillä koko tiepituudesta lella on Valio Oy:n vedenottamo. Alueelle on tehty suojaustarveselvitys ja se kuuluu tiepiirin suojausohjelmaan.

Kouvolan itäpuolella valtatie 6 sijoittuu Utin poh- javesialueelle yli 10 kilometrin osuudella. Tällä alueella sijaitsevat Haukkajärven, Kuivalan ja Utin varuskunnan vedenottamot. Osalle tiestä on rakennettu pohjavedensuojaukset 1995 – 1996 ja alue kuuluu tiepiirin suojausohjelmaan.

Kaipiaisten taajaman kohdalla sijaitsee Kaipiai- sen vedenottamo. Pohjaveden virtaussuunta on tieltä pohjavedenottamon suuntaan. Tieosuus on tällä pohjavesialueella suojaamaton, mutta myös tämä alue kuuluu tiepiirin suojausohjelmaan. Kuva 7 Tie sijaitsee suurimmaksi osaksi Salpausselällä ja siten myös tärkeillä pohjavesialueilla. 14 Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys NYKYTILANNE JA ONGELMAT

Tiuruniemen pohjavesialueella on kolme pohja- Maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö kokonaisuuksiin. Sen pohjoisreuna ulottuu aivan vedenottamoa: Korvenkylä, Tiurun sairaala ja valtatien 6 tuntumaan. Rauhan sairaala. Tiuruniemen pohjavesialueen Valtatie sijaitsee suureksi osaksi ensimmäisellä ongelmana on runsas soranotto. Salpausselällä. Maisema on luoteesta kaakkoon Suurimmat tiejakson asutuskeskittymät ovat suuntautunut, metsät ovat havupuuvaltaisia ja Lappeenranta, Joutseno ja Imatra, joiden halki Viheralueet, virkistysalueet ja –reitit siirtolohkareita esiintyy runsaasti. Aivan valtatien valtatie 6 kulkee. Lisäksi Utti, Kaipiainen ja Taa- 6 tuntumaan ulottuvista vesistöistä mainittakoon vetti hieman pienempinä taajamina sijoittuvat Tien vaikutuspiirissä on joitakin virkistysalueita suuret järvet: Saimaa ja Kivijärvi, sekä Imma- aivan valtatien tuntumaan. Tie läpäisee Jurva- ja yhteyksiä, jotka on esitetty seutu-/maakunta- lanjärvi. Vaikka ne sijoittuvat aivan valtatien lä- lan taajaman, jossa on asustusta aivan valta- kaavoissa. Valtatie 6 leikkaa Kouvolan itäpuo- heisyyteen, niiden olemassa oloa ei tiemaise- tien tuntumassa. Muualla on yksittäisiä taloja lella tärkeää virkistysyhteyttä. Taavetin ja Lap- massa juuri pysty havaitsemaan. Muita tärkeitä valtatien varrella. Kaupunkialueilla tien läheisyy- peenrannan välillä, sekä Lappeenrannan itäpuo- vesistöjä ovat Saimaan kanava ja Vuoksi, joi- teen on rakennettu pääasiassa teollisuutta. lella virkistysreitti kulkee valtatien 6 suuntaises- den yli valtatie kulkee. Sekä Saimaan kanavan ti. Selkäharjussa, Lappeenrannan kohdalla, pohjoisosa että Imatrankoski ovat valtakunnalli- Tiemaisema on pääasiassa sulkeutunut metsä- Joutsenossa ja Imatralla virkistyreitit risteävät sesti merkittäviä maisemakokonaisuuksia. Mai- maisema, joten avoimeen maisemaan avautu- valtatietä 6. semamaakuntajaossa tarkasteltava jakso kuu- vien näkymien merkitys korostuu. Merkittävim- luu Eteläisen rantamaan, Kaakkoisen viljelyseu- mät tienäkymät avautuvat heti Imatran eteläpuo- Luonnon monimuotoisuus dun ja Itäisen Järvi-Suomen Suur-Saimaan seu- lella sekä Lappeenrannan eteläpuolella ennen dun rajamaastoon. Luumäkeä. Lisäksi Imatralla Vuoksen ylitys ja Utin itäpuolella harjujen ja maiseman suojelua- Saimaan kanavan kohta Lappeenrannassa ovat lue rajautuu valtatiehen 6. Luumäellä tien lähei- Valtatien välittömään läheisyyteen jää joitakin maisemassa merkittäviä, maamerkin omaisia syydessä on yksittäinen luonnonsuojelualue. valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema- paikkoja. Vilkkaita hirvien esiintymisalueita on Utissa, alueita. Ne ovat pääasiassa rakennuksia ja pie- Kaipiaisten ja Luumäen välillä, Jurvalan itäpuo- niä rakennettuja kokonaisuuksia, ei niinkään laa- lella, Selkäharjussa sekä Lappeenrannan ja joja maisema-alueita. Kulttuurihistoriallisesti ar- Imatran välillä. vokkaita kohteita ovat Utin linnoitus sekä Sal- palinja Jurvalan itäpuolella.

Tiejakson viljelyalueet ovat laajoja ja melko rik- konaisia. Ne sijoittuvat kuitenkin pääasiallisesti valtatien eteläpuolelle, eivätkä juuri näy tiemai- semassa. Laajin yhtenäinen viljelyalue on Jout- senon eteläpuolella sijaitseva Konnunsuon-Jout- senon kirkonkylän maisemakokonaisuus, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin maisema- Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 15 NYKYTILANNE JA ONGELMAT

Kuva 8 Nykytila-analyysi. 16 Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030

2 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030 2.2 Yhteysvälin kehittämisen tavoitteet Koko tiejakson Kouvola – Imatra kehittämistä oh- 2.1 Yleiset pääteiden kehittämistavoit- lä alueilla. Joukko- ja kevyen liikenteen pal- jaa em. pääteiden kehittämisen tavoitteet. Nii- teet velutaso paranee selvästi. den lisäksi ja osaksi niitä tarkentaen yhteysvä- 4. Taloudellisuus: Tienpidon toimet kohdenne- lillä korostuvat tekijät, jotka on esitetty taulukos- Pääteiden kehittämisen yleisenä päämääränä on taan ja mitoitetaan tehokkaiksi ja taloudelli- sa 2. Tieyhteys on eritäin tärkeä elinkeinoelä- mahdollisimman turvallinen pääteiden verkko, siksi. män kuljetuksille sekä alueen kuntien välisille joka samalla mahdollistaa sujuvan autoliiken- työ- ja asiointimatkoille (pendelöinti) Kouvolan teen, tasaiset ja ennakoitavissa olevat nopeus- sekä Lappeenrannan ja Imatran seuduilla. Tä- tasot, minimoi liikenteen ja tienpidon haitat ym- män lisäksi on syytä korostaa tien huomattavaa päristöön ja parantaa joukko- ja kevyen liiken- roolia kansainvälisen liikenteen ja matkailuliikenteen palvelutasoa. Kehittämisratkaisut sopeute- teen yhteytenä. taan tienvarren maankäyttöön sekä paikallisiin ja seudullisiin erityispiirteisiin. Pääteiden kehittämistä ohjaavat seuraavat tavoitteet: 1. Turvallisuus: Pääteillä kuolleiden määrä vähenee selvästi. Kaikkia kehittämistoimen- piteitä ohjaa tavoite tieliikenteen turvallisuuden ja liikennejärjestelmän inhimillisen virheen sietokyvyn jatkuvasta parantamisesta. 2. Ympäristö: Pääteiden tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesien pilaantumisen riski ja meluhaitat vähenevät selvästi. Ympäris- töön kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon kaikessa pääteiden kehittämisen suunnittelussa. Tekniset ratkaisut suunnitellaan sellaisiksi, että ympäristöön kohdistuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. 3. Toimivuus: Pääteiden liikenteellinen toimivuus pysyy seuraavan 30 vuoden ajan vä- hintään nykyisellä tasolla. Kehittämisen suunnittelussa otetaan huomioon väestön ja Kuva 9 Tavoitetilanteessa Utin ja Kouvolan sekä Taavetin ja Imatran välillä on kaksiajoratainen elinkeinoelämän tarpeet eri tavoin kehittyvil- valtatie. Kuva nykyiseltä moottoritieltä Imatralla Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 17 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030

Taulukko 2 Yhteysvälin tavoitteet eri liikenneympäristöissä.

Tiejakso: Kouvola – Imatra (127,7 km) Aihealue Tavoitteet eri liikenneympäristöissä Haja-asutus Tienvarsiasutus (tilastollinen taajama) Utti, Kaipiainen Taajama (keskustan läpikulku/keskustan ohikulku/sisääntulo): Taavetti, Jurvala, Lappeenranta, Joutseno ja Imatra Liikennekuolemat Liikennekuolemien riski pienenee. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenevät noin 45 %. Vuonna 2030 osuudella tapahtuu alle 3,3 kuolemaan johtavaa onnettomuutta vuodessa. Heva- Onnettomuuksien esiintymistodennäköisyyden Onnettomuuksien esiintymistodennäköisyyden selvä pienentäminen, erityisesti myös kevyen liikenteen osalta. onnettomuudet selvä pienentäminen Kevyt liikenne Kevyelle liikenteelle riittävät kulkumahdollisuudet Kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen. Omat väy- Kevyen liikenteen yhteyksien selkeä parantaminen. Omat tien suunnassa ja poikki joko pientareella tai omal- lät/rinnakkaistiet keskeisten kohtien välillä. Risteämiset väylät tai yhteydet rinnakkaistie/katuverkon kautta. Risteämi- la väylällä/rinnakkaistiellä tienvarsiasutusten välillä eritasossa. set eritasossa. tai niiden läheisyydessä. Risteämiset tärkeimmis- sä kohdissa eritasossa. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen sujuvuuden parantaminen. Py- Joukkoliikenteen sujuvuuden parantaminen. Pysäkkika- Joukkoliikenteen sujuvuuden parantaminen. Pysäkkikatokset säkkikatokset. tokset ja turvalliset yhteydet pysäkeille. Varautuminen ja turvalliset yhteydet pysäkeille. Kyläterminaalit Jurvalassa, saattoliikenteen tarpeisiin. Kyläterminaali Utissa. Korvenkylässä (Joutsenossa). Varautuminen saattoliikenteen tarpeisiin. Nopeusrajoitus 100 km/h. 100 km/h, Utissa voi olla 80 km/h. 100 km/h, koska kaikki taajamakohteet ovat luonteeltaan ohitus/läpikulkuteitä. Välivaiheessa voidaan käyttää pistekohtai- sia 60 - 80 km/h osuuksia esim. vilkkaimmissa liittymissä. Poikkileikkaus Kouvola-Utti ja Taavetti-Imatra väleillä kapea nelikaistainen/kaksiajoratainen tie. Utti-Taavetti välillä varaudu- Kapea nelikaistainen/kaksiajoratainen tie. taan ajosuuntien rakenteelliseen erottamiseen (esim. keskikaiteellinen ohituskaistatie), jos leveäkaistatien liikenneturvallisuus ei osoittaudu riittävän hyväksi. Liikenteen suju- Liikenteen palvelutaso ei heikkene nykytilanteesta. Ei ruuhkautuvia kohteita. Liittymien toimivuus turvataan Liikenteen palvelutaso paranee nykytilanteesta. Ei arkiliiken- vuus/liittymien toi- sekä pää- että sivusuunnilta. teessä ruuhkautuvia kohteita. Liittymien toimivuus turvataan mivuus Tasainen matkanopeus ja hyvä matka-aikojen ennustettavuus. sekä pää- että sivusuunnilta. Tasainen matkanopeus ja hyvä matka-aikojen ennustettavuus. Liittymät Kouvola-Utti sekä Taavetti-Imatra väleillä eri- Eritasoliittymät lukuun ottamatta Utin kohtaa, jossa voi olla myös täyskanavoituja T-liittymiä. Yksityistieliittymät poistetaan tasoliittymät. Utin ja Taavetin välillä hiljaisemmat verkollisilla järjestelyillä. liittymät voivat olla täyskanavoituja T-liittymiä. Yksityistieliittymät minimiin. Pohjavesi I-luokan pohjavesialueet suojataan. Melu Kehittämishankkeiden yhteydessä suojataan mer- Yli 65 dB:n kohteet suojataan. Kehittämishankkeiden Kiireellisimpinä suojataan yli 65 dB:n kohteet, muuten suoja- kittävimmät yli 55 dB:n kohteet. yhteydessä suojataan merkittävimmät yli 55 dB:n kohteet. taan yli 60 dB:n kohteet. Kehittämishankkeiden yhteydessä suojataan yli 55 dB:n kohteet.

18 Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030

2.3 Yhteysvälin tavoitetila vuonna 2030 Yhteysvälin tavoitetila määriteltiin nykytilan sekä yleisten ja hankekohtaisten tavoitteiden perusteella. Osuus jakautuu kahteen osittain erityyp- piseen jaksoon • Kouvola – Kärjen kylä, jonka kummassakin päässä on vahvat kaupunkiseudut, jotka ulot- tuvat lännessä Uttiin ja idässä Taavettiin. Utin ja Taavetin välillä tien varressa on vähän asutusta ja tie toimii pääosin valtakunnalli- sena yhteytenä. • Kärjen kylä – Imatra joka on samalla Lap- peenranta – Joutseno – Imatra-seudun eli Etelä-Karjalan ydinalueen sisäinen yhteys valtatieroolin lisäksi.

Vuoden 2030 tilanteessa Kouvola – Utti sekä Taavetti – Lappeenranta – Imatra väleillä tavoitteena on nelikaistainen eritasoliittymien varus- tettu valtatie, jonka nopeusrajoitus on 100 km/ h. Jurvalassa tie ohittaa nykyisen taajaman ete- läpuolitse. Utissa on vaihtoehtona tien parantaminen nykyisellä paikallaan tai taajaman ohitus eteläpuolitse. Utin ja Taavetin välillä tavoitteena on tie, jossa ajosuunnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti. Tien nopeusrajoitus on 100 km/ h ja liittymät ovat pääosin kanavoituja T-liittymiä. Tavoitetila on esitetty kuvassa 11. Kuva 10 Tavoitetilanteessa vuonna 2030 ei esiinny ruuhkautumista kuten nykyisin Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 19 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030

parantaminen nykyisellä kaksiajoratainen tie paikalla (ve1) ajosuuntien erottaminen toisistaan rakenteellisesti kaksiratainen päätie eritasoliittymä Utin ohitus (ve2)

Tykkimäki - Kärjen kylä Kärjen kylä - Imatra ! Ajosuuntien erottaminen toisistaan rakenteellisesti koko välillä ! Kapea nelikaistainen tie / kaksiajoratainen tie , vain ! Kaksiajoratainen/nelikaistainen tie (Tykkimäki-Utti, Luumäki-Kärjen eritasoliittymiä, mitoitusnopeus 100 km/h kylä ! 19 eritasoliittymää, joista 14 nykyisillä paikoillaan säilyviä. ! Sekaliikennetie, mitoitusnopeus 100 km/h, Utin kohdalla nykyisen Nykyisistä eritasoliittymistä parannetaan Mattilan, Viipurintien, tien käytävä (80 km/h) tai ohitus ja Jurvalan kohdalla ohitus Mälkiän, Ahvenlammen, Joutsenon, Saimaantien ja Vesivalon ! Nelikaistaisilla osuuksilla Kouvola-Utti ja Taavetti-Kärki vain liittymiä. Uusia eritasoliittymiä ovat Selkäharjun, Lavolan, Muukon, eritasoliittymiä: Häkämäki, Utti (ve1), Luumäki L ja I, Haimila, Jänhiälän ja Korvenkankaan eritasoliittymät Jurvala L ja I. Utti-Taavetti välillä Kaipiaisten etl ja muut liittymät ! Kevyt liikenne omilla väylillä ja risteämiset eritasossa maalaten kanavoituja (T-liittymät), laajat yksityistiejärjestelyt. ! Tärkeät pohjavesialueet suojataan, melulle altistuvat asuinalueet ! Kevyen liikenteen väylät taajamien kohdalla sekä taajamien suojataan ja hirvionnettomuuksien kannalta ongelmalliset jaksot lähiympäristössä, taajamien kohdan risteämiset eritasossa aidataan (3 eläinalikulkua). ! Tärkeät pohjavesialueet suojataan, melulle altistuvat asuinalueet suojataan ja hirvionnettomuuksien kannalta ongelmalliset jaksot aidataan (hirvien risteämiset järjestetään telematiikan tai eritasojen avulla).

Kuva 11 Kouvola - Imatra yhteysvälin tavoitetila 20 Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU

3 KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU

3.1 Kehittämistoimenpiteet Utin ja Taavetin välillä keskeisiä toimenpiteitä I luokka ovat pääliittymien kanavoinnit ja porrastamiset, Akuuteimmat toimenpiteet, ensisijaisesti: Yhteysvälin ongelma-analyysin ja tavoitteiden Kaipiaisten ja Taavetin eritasoliittymät, rinnak- 1. kuolemaan johtavien onnettomuuksien perusteella määriteltiin valtatien kehittämistoi- kaistiejärjestelyt risteyssiltoineen, riista-aidat ja vähentämiseksi, 2. riskialttiimpien pohjavesialueiden menpiteet, jotka paloiteltiin pieniin kokonaisuuk- pohjavesisuojaukset, sekä ajosuuntien erottami- suojaamiseksi sekä siin. Kehittämistoimenpiteet luokiteltiin kuvassa nen toisistaan rakenteellisesti, esimerkiksi muut- 3. merkittävimpien yli 65 dBA:n 12 esitetyn kaavion mukaisesti. Toimenpiteet ja tamalla tie keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. melutasosta aiheutuvien häiriöiden poistamiseksi. niiden luokittelu vaikutusten suhteen on esitetty taulukossa 3. Taulukossa on esitetty myös arvio Pääliittymät on varauduttu valaisemaan koko II luokka toimenpiteiden seuraavasta suunnitteluvaihees- osuudella toimenpiteiden yhteydessä. Sellaiset toimenpiteet, jotka: ta. Jatkosuunnittelutarve on kiireisin 1-kiirelli- 1. vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksia, syysluokkaan (1.koriin) kuuluvissa hankkeissa. 2. parantavat kevyen ja joukkoliikenteen palvelutasoa, Valtatie 6 säilyy pääosin nykyisellä paikallaan. 3. säilyttävät autoliikenteen palvelutason nykyisellä Jurvalassa ehdotetaan tehtäväksi taajaman ete- tasolla liikenteen kasvusta huolimatta. läpuolelle ohitustie (noin 10 km). Utissa vaihto- ehtoisina ratkaisuina on tien parantaminen ny- III luokka kyisellä paikallaan (ve1) tai taajaman eteläpuo- Muut toimenpiteet, jotka vaaditaan yhteysvälin saamiseen lelle linjattu ohikulkutie (ve2, noin 15 km). kokonaisuudessaan toimintalinjojen mukaiseen kuntoon.

Keskeisinä toimenpiteinä ovat Kouvolan ja Utin Kuva 12 Kehittämistoimenpiteiden luokittelun sekä Taavetin ja Imatran väleillä tien muuttami- perusteet taulukossa 3. nen kaksiajorataiseksi valtatieksi. Osuuksien toimenpiteisiin sisältyy toisen ajoradan rakentaminen, uusien eritasoliittymien rakentaminen tai nykyisten parantaminen, laajat tie- ja kevyen liikenteen järjestelyt risteyssiltoineen, tievalaistusta, pohjavesisuojaukset ja meluntorjuntaa sekä riista-aidat ja hirvien alikulut. Osuuksille ehdotetaan tehtäväksi ennen tien kaksiajorataistamis- ta mm. liittymien kanavointeja, kevyen liikenteen väyliä, tievalaistusta, pohjavesisuojauksia sekä meluntorjuntaa. Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 21 KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU

Taulukko 3 Toimenpiteet, niiden luokittelu ja jatkosuunnitteluvaihe.

Kustan- Toimenpiteen luokittelu Seuraava Kustan- Toimenpiteen luokittel u Seuraava Toimenpide nusarvio I lk II lk III lk + lk suunnittelu- Toimenpide nusarvio I lk II lk III lk + lk suunnitteul - (M€) vaihe (M€) vaihe Utti – Taavetti automaattinen nopeusvalvonta 0,3 X X Kaipiainen – Taavetti Kouvola – Utti (tienvarsiasutus) Kaipiainen–Taavetti riista-aidat 1,6 X X TPS Viilansuon pohjavesialueen suojaus 0,4 X TPS Saaramaan paikallistien liittymän parantaminen 1,7 X X Valmis Maantien 373 liittymän (Kouvolan itäinen 0,2 X X TS (tasoristeyksen poisto) sisääntulo) kanavointi korotetulla saarekkeella sekä Liittymien kanavoinnit 6 kpl ja valaistus, 2,1 X TPS kiihdytyskaista yksityistiejärjestelyt sekä 8 alikulkua Häkämäen liittymän porrastus ja kanavointi 0,4 X X TPS Valtatien 6 muuttaminen keskikaiteelliseksi 8,3 X X X TPS korotettuna ohituskaistatieksi Utin kohta Taavetin taajama (Haimilaan saak a) Valaistuksen täydentäminen Utin itäpuolelta pt 0,1 X X TS Taavetin läntinen eritasoliittymä 2,2 X YS 14646 liittymään) Taavetin kohdan meluntorjunta 0,2 X YS Utin pysäkkien tason nostaminen 0,04 X TPS Kevyen liikenteen väylä Kivimäki–Haimila ja 0,5 X TPS Tykkimäki – Kaipiainen parantaminen nykyisellä 17,6 alikulkukäytävä Kivimäkeen paikallaan (ve1) Taavetti – Jurvala Tykkimäki – maantie 373 kevyen liikenteen väylä 0,2 X TPS Haimila–Jurvala valaistus 0,2 X X TS valtatien 6 pohjoispuolelle Liittymien parantamiset 0,4 X X TS Meluntorjunta Utin kohdalla 0,4 X X TPS - Lomakylän liittymän kanavointi sekä oikealle Tykkimäki – Utti kaksiajoratainen / nelikaistainen tie 7,5 X X TPS kääntymiskaista Haimilassa (vrt Utin kohta) - Hautausmaan liittymän kanavointi / - Häkämäen eritasoliittymä alikulkusilta ja liittymän poistaminen Parantaminen nykyisellä paikalla 2,4 X X TPS Kevyen liikenteen väylä Haimila–Jurvala 0,7 X X YS - Utin eritasoliittymä /2-kaistainen kiertoliittymä Haimilan eritasoliittymä 2,7 X X TPS - Liittymien karsiminen ja tiejärjestelyt Valtatien 6 kaksiajorataistaminen 1) 6,5 X X X TPS Utti–Kaipiainen riista-aidat 0,8 X X TPS - 2+2-kaistaa Utti–Kaipiainen leveäkaistatie liittymä- ja 2,0 X X Valmis/ - meluntorjunta pysäkkijärjestelyineen, Utti IV pohjavesialueen TPS - pohjavesisuojaukset suojaus - tiejärjestelyt Liittymien karsiminen ja yksityistiejärjestelyt sekä 0,7 X TPS - kevyen liikenteen väylät ja ali/ylikulut risteyssillat - riista-aidat ja hirvialikulut Valtatien 6 muuttaminen keskikaiteelliseksi 3,6 X X X TPS Jurvalan taajamajaks o ohituskaistatieksi Luumäen motellin Jurvalan liittymien parantaminen 0,06 X X RS Utin ohitus, Tykkimäki – Kaipiainen (ve2) 25,4 1. vaihe Tykkimäki–Häkämäki 5,0 X X TPS - yksityistieliittymän siirto sekä väistötila kaksiajoratainen/nelikaistainen tie Jurvalan liittymien kanavointi (3 kpl) reunakivellisillä 0,6 X X TS - Häkämäen eritasoliittymä saarekkeilla Utin ohitus (keskikaiteellinen ohituskaistatie) 18,6 X X X TPS Jurvalan taajaman meluntorjunta 0,8 X TS Ohituksen loppu–Kaipiainen (keskikaiteellinen 1,8 X X X TPS Jurvalan taajaman ohikulkutie 21,2 X X X X TPS ohituskaistatie) - 2+2-kaistaa sekä Jurvalan läntinen ja itäinen Kapiainen (tienvarsiasutus) eritasoliittymä Pohjavesisuojaus Kaipiaisissa 1,2 X TPS - meluntorjunta Kevyen liikenteen alikulkukäytävä 0,2 X YS - pohjavesisuojaukset

22 Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU

Kustan- Toimenpiteen luokittelu Seuraava 3.2 Kustannukset ja kehittämispolku Toimenpide nusarvio I lk II lk III lk + lk suunnittelu- (M€) vaihe - tiejärjestelyt Kustannusennusteet on arvioitu toimenpiteittäin. - kevyen liikenteen väylät ja ali/ylikulut Kustannuksien arvioinnissa on käytetty hyväksi - riista-aidat ja hirvialikulut Jurvalan kärkipysäkin olosuhteiden parantaminen 0,03 X TPS aiemmin laadittuja suunnitelmia ja selvityksiä. Jurvala–Kärki Kustannuksiin sisältyy merkittäviä epävarmuus- Riista-aidat Jurvalan itäpuolella 0,3 X X TPS tekijöitä, jotka täytyy ottaa huomioon hankkei- Valtatien 6 kaksiajorataistaminen 9,3 X X X TPS den mahdollisessa ohjelmoinnissa. Kustannuk- - 2+2-kaistaa eritasoliittymät - meluntorjunta set on arvioitu tammikuun 2002 hintatasossa - pohjavesisuojaukset (maku.ind. 118,2; 1995=100). - tiejärjestelyt - kevyen liikenteen väylät ja ali/ylikulut - riista-aidat ja hirvialikulut Kehittämispolku on muodostettu nykytila-analyy- Kärki–Imatra (sisältää Lappeenrannan, sin ja tavoitteiden perusteella. Toimenpiteitä on Joutsenon ja Imatran taajamat) yhdistetty kokonaisuuksiksi, jotka voidaan toteut- Lappeenranta–Imatra, 1.vaihe Kärki–Joutseno 76,8 X X X - 2+2-kaistaa eritasoliittymät taa esitettyä pienemmissä osissa, jos se on ra- - meluntorjunta hoituksen ja ohjelmoinnin kannalta tarpeen. - pohjavesisuojaukset - tiejärjestelyt - kevyen liikenteen väylät ja ali/ylikulut Kehittämispolun periaate on Kouvola - Jurvala - riista-aidat ja hirvialikulut välillä seuraava: Lappeenranta–Imatra, 2.vaihe Joutseno–Imatra 37,0 X X X - 2+2-kaistaa eritasoliittymät - meluntorjunta 1. Parannetaan liikenneturvallisuuden kan- - pohjavesisuojaukset nalta ongelmallisimpia kohteita lähinnä - tiejärjestelyt - kevyen liikenteen väylät ja ali/ylikulut taajama ja tienvarsiasutusjaksoilla sekä teh- - riista-aidat ja hirvialikulut dään meluntorjuntaa ja pohjavesisuojauk- Riista-aidat Joutseno–Imatra (liittyy myös em. 2- 0,3 X sia. Toimenpiteisiin sisältyy kevyen liikenteen vaiheeseen) Kevyen liikenteen väylä ja alikulku sekä X väyliä, yksityistiejärjestelyjä, valaistusta sekä yksityistiejärjestelyt Korvenkylässä (liittyy myös em. 0,8 riista-aitoja. Tämän lisäksi tehdään auto- 2-vaiheeseen) maattinen nopeusvalvonta Kouvola – Taa- Imatran taajamaalue Kunnossa vetti välille ja muutetaan osuus Utti – Kaipi- Yhteensä 197,0 – ainen leveäkaistatieksi, jotta koko tieosuu- 204,0 desta muodostuu yhtenäinen. + lk = toimenpide nostaa tiejakson osin paremmalle kuin vision mukaiselle tasolle, TPS = toimenpideselvitys, 2. Rakennetaan toinen ajorata Kouvola – Utti YS = yleissuunnitelma, TS = tiesuunnitelma, TST = tiesuunnitelman tarkistus, Valmis = on suunnitelmien osalta valmis toteutettavaksi sekä Taavetti – Jurvalan länsipuoli väleil- 1) Kuuluu myös Jurvalan taajamaosuuteen le tie-, liittymä- ja kevyen liikenteenjärjeste- lyineen, pohjavesisuojauksineen ja riista-ai- Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 23 KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU

Utti-Kaipiainen leveäkaistatie liitymäjärjeste- Kapea nelikaistainen/kaksiajoratainentie, eritasoliittymät, tie- ja kevyen liikenteen lyineen ja automaattinen nopeusvalvonta. järjestelyitä, tievalaistus, meluntorjuntaa, pohjavesisuojausta, riista-aitoja. 153,3- Ongelmallisimpien kohteiden parantaminen 156,1 M€ lähinnä taajama ja tienvarsiasutusjaksoilla: Jurvalassa ennen nelikaistaisen tien rakentamista valaistusta, kevyen liikenteen järjestelyjä, liittymien

-2010 kevyenliikenteen väyliä, liittymien parantamista sekä meluntorjuntaa. I-VAIHE parantamista, yksityistiejärjestelyjä ja tärkeimpien pohjavesialueiden suojausta, riista-aitoja sekä valaistusta.

Kapean nelikaistaisen tien osuuksien 28,2- rakentamista, Utin kohdan parantaminen 42,4 M€

-2020 paikallaan tai ohitustien rakentaminen, tie- ja

II-VAIHE liittymä- sekä kevyen liikenteen järjestelyjä.

Ajosuuntien erottaminen 8,3 M€ toisistaan rakenteellisesti esim. muuttamalla leveäkaistatie -2030

III-VAIHE keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi.

Kuva 13 Kehittämispolun periaatteet ja toimenpidekorien kustannukset. 24 Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU

toineen. Utissa tietä parannetaan nykyisel- Jurvalan taajaman meluntorjuntaa ja nykyisten Suositeltava kehittämispolku on esitetty taulu- lä paikalla tai tehdään taajaman ohitus. liittymien parantamista koskevissa toimenpiteis- kossa 5 ja kehittämispolun periaatteet kuvassa Toimenpiteisiin sisältyy vaihtoehdosta riippu- sä täytyy ottaa huomioon rakennettava ohitus- 13. koko yhteysvälin kehittämisen rakennuskus- en tie-, liittymä- ja kevyen liikenteen järjeste- tie. Toimenpiteet on syytä mitoittaa siten, että tannukset on arvioitu 197 - 204 miljoonaksi eu- lyjä, pohjavesisuojauksia, meluntorjuntaa ja ne palvelevat taajamaa myös ohikulkutien raken- roksi riippuen Utin kohdan ratkaisusta. riista-aitoja. Utin ja Taavetin välillä nykyis- tamisen jälkeen. On syytä pohtia, voidaanko me- tä tietä parannetaan uusilla eritasoliitty- luongelmia lieventää esimerkiksi hiljaisella pääl- Taulukko 4 Yhteysvälin toteuttamisvaiheiden millä, liittymien parantamisella sekä yksi- lysteellä tai alentamalla väliaikaisesti nopeusra- kustannukset eri vaihtoehdoissa. tyistiejärjestelyillä. joitusta. Nopeusrajoituksen laskeminen paran- 3. Ajosuunnat erotetaan toisistaan raken- taa myös toimivuusongelmia ja liikenneturvalli- Kustannukset M€ teellisesti esimerkiksi muuttamalla tie Utin/ suutta. Jurvala – Imatra väliä voidaan toteuttaa Utissa tie nykyi- Utissa sellä paikallaan ohikulkutie Kaipiaisten ja Taavetin välillä keskikaiteelli- 3 - 4 hankkeena. I-vaihe 156,1 153,3 seksi ohituskaistatieksi. vuodet 2002 – 2010 II-vaihe 28,2 42,4 Kaikki pääliittymät on varauduttu valaisemaan vuodet 2010 – 2020 tien parantamisen yhteydessä. Utissa on tehtä- III-vaihe 11,9 8,3 vä hankesuunnitelma tien parantamisvaihtoeh- Vuodet 2020 – 2030 dosta ennen kuin voidaan päättää tien kehittä- Yhteensä 197,0 204,0 mistavasta. Kehittämispolun periaate on Jurvala - Imatra välillä seuraava: • Ensimmäisessä vaiheessa väli parannetaan kapeaksi nelikaistaiseksi/kaksiajorataiseksi valtatieksi, jolla on eritasoliitty- mät. Toimenpiteisiin sisältyy tie-, liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä, valaistusta, pohjavesisuojauksia, meluntorjuntaa ja riista-aitoja sekä hirvien alikulkuja. • Ennen ohikulkutien rakentamista, Jurvalas- sa tehdään liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, kuten valaistusta, kevyen liikenteen väyliä, liittymien parantamisia sekä melun torjuntaa Kuva 14 Kouvolan ja Utin välille ehdotetaan rakennettavaksi kapea nelikaistainen tie, jossa tasoliittymät on korvattu eritasoliittymillä, kuva Häkämäen liittymästä Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 25 KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU

Taulukko 5. Yhteysvälin toteuttamisvaiheiden kustannukset eri vaihtoehdoissa (numero viittaa liitteen 4 karttoihin).

Toimenpide Toimenpiteet (M €) Toimenpide Toimenpiteet (M€) -2010 2010- 2020- -2010 2010- 2020- 2020 2030 2020 2030 Utti – Taavetti automaattinen nopeusvalvon ta 0,3 Jurvalan taajamajakso Kouvola (Tykkimäki) –Kaipiainen 22. Luumäen motellin liittymien parantaminen väistötilalla ja 0,06 1. Viilansuon pohjavesialueen suojaus 0,4 yksityistiejärjestelyillä 2. Maantien 373 liittymän (Kouvolan itäinen sisääntulo) kanavointi korotetulla 0,6 23. Jurvalan liittymien kanavoinnit (sisältää motellin liittymien 2.vaiheen) 0,6 saarekkeella sekä kiihdytyskaista, Häkämäen liittymän porrastus ja 24. Jurvalan taajaman meluntorjunta 0,8 kanavointi korotettuna sekä yksityistiejärjestelyt 25. Jurvalan kärkipysäkin olosuhteiden parantaminen 0,03 3. Utin pysäkkien tason nostaminen 0,04 26. Jurvalan taajaman ohikulkutie, kapea nelikaistainen tie, Jurvalan läntinen 21,21) 4. Valaistuksen täydentäminen Utin itäpuolelta pt 14646 liittymään 0,1 ja itäinen eritasoliittymä, tie- ja kevyen liikenteen järjestelyt, risteys- Parantaminen nykyisellä paikallaan (ve1) siltoineen, pohjavesisuojaukset, riista-aidat ja hirvialikulut 5. Tykkimäki-Utti kapea nelikaistainen tie, Häkämäen ja Utin eritasoliittymät 10,5 Jurvala-Kärki rinnakkaistiet ja kevyen liikenteen väylät, pohjavesisuojaukset ja 27. Riista-aidat Jurvalan itäpuolella 0,3 meluntorjunta 28. Kapea nelikaistainen tie, tie- ja kevyen liikenteen järjestelyt risteys- 9,31)2) 6. Utti – Kaipiainen leveäkaistatie liittymä ja pysäkkijärjestelyineen, 2,8 siltoineen, meluntorjunta, pohjavesisuojaukset, riista-aidat ja hirvialikulut pohjavesisuojaukset ja riista-aidat Kärki-Imatra (sisältää Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran taajamat) 7. Utti-Kaipiainen liittymien karsiminen ja tiejärjestelyt alikulkusiltoineen 0,7 29. Lappeenranta-Imatra, 1.vaihe Kärki-Joutseno 76,83) 8. Valtatien 6 muuttaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi 3,6 - kapea nelikaistainen tie, eritasoliittymät Parantaminen nykyisellä paikallaan yhteensä 17,6 M€ - tie- ja kevyen liikenteen järjestelyt risteyssiltoineen Utin ohikulkutie (ve2) - meluntorjunta 9. Tykkimäki-Häkämäki kapea nelikaistainen tie, Häkämäen eritasoliittymä, 5,0 - pohjavesisuojaukset rinnakkaistiet ja kevyen liikenteen väylät ja pohjavesisuojaukset - kevyen liikenteen väylät ja ali/ylikulut 10. Utin ohikulkutie keskikaiteellisena ohituskaistatienä tiejärjestelyineen ja 18,6 - riista-aidat ja hirvialikulut pohjavesisuojauksineen 30. Lappeenranta-Imatra, 2.vaihe Joutseno-Imatra 37,03) 11. Ohitus – Kaipiainen keskikaiteellisena ohituskaistatienä tiejärjestelyineen 1,8 - kapea nelikaistainen tie, eritasoliittymät ja riista-aitoineen - meluntorjunta Ohikulkutie yhteensä 25,4 M€ - pohjavesisuojaukset Kaipiainen– Taavett i - tiejärjestelyt 12. Pohjavesisuojaus Kaipiaisissa 1,2 - kevyen liikenteen väylät ja ali/ylikulut 13. Kevyen liikenteen alikulkukäytävä 0,2 - riista-aidat ja hirvialikulut 14. Kaipiaisten eritasoliittymä 2,5 31. Riista-aidat Joutseno-Imatra (liittyy myös em. 2-vaiheeseen) 0,3 4) 15. Saaramaan paikallistien liittymän parantaminen (tasoristeyksen poisto) 1,7 32. Kevyen liikenteen väylä ja alikulku sekä yksityistiejärjestelyt Korvenkylässä 0,8 4) 16. Kaipiainen – Taavetti riista-aidat 1,6 (liittyy myös em. 2-vaiheeseen) 17. Liittymien kanavoinnit, yksityistiejärjestelyt risteyssiltoineen 2,1 YHTEENSÄ Tie Utissa nykyisessä käytävässä (197,0 M€) 156,1 28,2 11,9 18. Valtatien 6 muuttaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi (vt 26:lle asti) 8,3 YHTEENSÄ Utissa ohikulkutie (204,0 M€) 153,3 42,4 8,3 Taavetti– Jurvalan länsipuo li Kustannus M€/km (kaikki toimenpidekorit yhteensä 1,5 – 1,6 M€/km) 1,2 0,2- n. 0,1 19. Taavetin läntinen eritasoliittymä ja meluntorjunta 2,4 0,3 20. Haimila-Jurvala, valaistus, kevyen liikenteen väylä sekä Lomakylän ja 1,3 1) 3) Voidaan yhdistää yhdeksi hankkeeksi. hautausmaan liittymien kanavoinnit 2) Voidaan toteuttaa myös osina, jolloin ensimmäisessä vaiheessa tehdään ohituskaistana toimiva osuus. 21. Kapea nelikaistainen tie vt26 – Haimilankangas, Haimilan eritasoliittymä, 9,7 3) Ei sisällä Joutsenonkankaan kohdan 2+2-kaistaista ohituskaistaosuutta, jonka kustannukset ovat 5 M€. tie- ja kevyen liikenteen järjestelyt risteyssiltoineen, pohjavesisuojaukset 4) Ei mukana kokonaiskustannuksissa. meluntorjunta ja riista-aidat risteysjärjestelyineen 26 Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU

3.3 Toimenpiteiden vaikutukset suhteessa tavoitteisiin

Taulukossa 6 on kuvattu, miten toimenpide-eh- dotus vastaa pääteiden kehittämiselle asetettui- hin tavoitteisiin. Utin kohdan kehittämisvaihtoeh- dot eivät poikkea oleellisesti toisistaan tavoitteiden toteutumisen osalta.

Pääteiden kehittämiselle asetetut tavoitteet täyt- tyvät tavoitetilanteessa pääosin. Turvallisuusta- voite täyttyy jo ensimmäisessä vaiheessa. Ajo- suuntien erottamisella (keskikaide) on merkittä- vä asema turvallisuustavoitteen saavuttamises- sa. Kouvolan ja Kaipiaisten välille sekä Taave- tin alueelle jää osuuksia, jossa kuolemantiheys on edelleen suuri. Tavoitetilanteessa vuonna 2030 saavutetaan erittäin hyvät turvallisuusvai- Kuva 15 Jurvalassa nykyinen tie jää palvele- Kuva 16 Utissa tietä voidaan parantaa nykyises- kutukset myös Utin ja Taavetin välillä. maan maankäytön yhteytenä, kunohi- sä käytävässä tai tehdä ohikulkutie. Jos kulkutie rakennetaan. Tämä poistaa tietä parannetaan nykyisellä paikallaan Ympäristön ja liikenteen toimivuuden osalta ase- nykyiset liikenteelliset ongelmatja taa- se on tehtävä taajaman ehdoilla. tetut tavoitteet saavutetaan. Toimenpiteet paran- jaman asuinmukavuus paranee. tavat jo ensivaiheessa huomattavasti alueen teollisuuden kuljetusten taloudellisuutta ja täs- mällisyyttä sekä palvelevat kansainvälisen liikenteen tarpeita. Toimenpiteillä parannetaan joukko- ja kevyen liikenteen palvelutasoa, joka lisää liikennemuotojen tasa-arvoisuutta. Toimenpiteet ovat taloudellisia.

Myös yhteysvälille asetetut omat tavoitteet täyt- tyvät kaikilta osiltaan. Yhteysvälistä muodostuu tasalaatuinen runkoverkon osa, joka välittää liikenteen sujuvasti, turvallisesti ja taloudellisesti eikä aiheuta merkittäviä ympäristöllisiä ongelmia. Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 27 KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU

Taulukko 6 Toimenpide-ehdotuksen suhde tavoitteisiin.

TAVOITE YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISEN VAIKUTUKSET Turvallisuus: I vaihe: Laskennallinen tavoite toteutuu. Tilanne paranee huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna etenkin välillä Jurvala-Imatra. Kouvolan ja Taavetin välille jää ongelmallisia osuuksia, joilla vakavia onnettomuuksia pyritään ehkäisemään automaattisella Pääteillä kuolleiden määrä vähenee selvästi. nopeusvalvonnalla, liittymien parantamisella ja riista-aidoilla. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet 48 % (2,9 kpl/vuosi) Kaikkia kehittämistoimenpiteitä ohjaa tavoite ja henkilövahinkoon johtavat 35 % (9,7/vuosi) nykytilanteeseen verrattuna. Kevyen liikenteen turvallisuus paranee huomattavasti. tieliikenteen turvallisuuden ja liikennejärjestelmän inhimillisen virheen II vaihe: Toimenpiteet parantavat tilannetta etenkin Kouvolan ja Utin/Kaipiaisten välillä sekä Taavetissa. Kuolemaan johtaneet sietokyvyn jatkuvasta parantamisesta. onnettomuudet ovat vähentyneet 53 % (3,2 kpl/vuosi) ja henkilövahinkoon johtaneet 35 % (9,9/vuosi) nykytilanteeseen verrattuna. Kevyen liikenteen turvallisuus paranee oleellisesti. Utin/Kaipiaisten välille jää ongelmakohteita, joiden turvallisuutta on pyritty parantamaan liittymä- ja yksityistiejärjestelyillä. III vaihe: Tavoite toteutuu koko osuudella, kun Utti/Kaipiainen-Taavetti välillä ajosuunnat erotetaan toisistaan kaiteella. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet noin 60 % (3,6/vuosi) ja henkilövahinkoon johtavat onnettomuudet yli 40 % (11,4/vuosi) nykytilanteeseen verrattuna huolimatta liikennemäärien kasvusta. Ympäristö: I vaihe: Keskeisimmät meluntorjuntakohteet Jurvalassa sekä Lappeenrannan ja Imatran välillä on suojattu. Tärkeimmät pohjavesialueet on suojattu. Tien parantaminen säästää ympäristöä, koska toimenpiteet ovat pääosin nykyisen tien käytävässä. Jurvalassa tie sijoittuu Pääteiden tienpidon ja liikenteen aiheuttamat uuteen maastokäytävään ja sen alle jää uutta maa-alaa. Ympäristövaikutukset ovat vähäiset. pohjavesien pilaantumisen riski ja meluhaitat vähenevät selvästi. Ympäristöön kohdistuvat II vaihe: Kaikki tärkeät pohjavesialueet on suojattu. Meluntorjuntaa tehdään Utin ja Taavetin kohdille. Kaikki keskeiset kohteet suojattu. vaikutukset otetaan huomioon kaikessa Toimenpiteet on suunniteltava ympäristöä säästäväksi ja ne tukeutuvat pääosin nykyisen tien parantamiseen. Utissa on vaihtoehtoina tien pääteiden kehittämisen suunnittelussa. parantaminen nykyisellä paikallaan tai taajaman ohitus. Ohikulkutie kulkee uudessa maastokäytävässä ja sen alle jää maa-alaa. Tekniset ratkaisut suunnitellaan sellaisiksi, että Ohikulkutie on pohjavesien suojelun kannalta nykyisen tien vaihtoehtoa parempi, koska se kiertää tärkeimmät pohjavesialueet. ympäristöön kohdistuvat haitat ovat Ympäristövaikutukset ovat vähäiset ja suojelualueet kierretään. mahdollisimman vähäiset. III vaihe: Kuten II-vaihe. Toimivuus: I vaihe: Taavetin ja Imatran väliltä ruuhkat poistuvat. Matka-aikojen ennustettavuus on pääosin hyvä, joka palvelee elinkeinotoimintaa ja joukkoliikennettä. Liikenteen ruuhkautumista esiintyy Kouvolan ja Utin välillä. Kevyen liikenteen käyttömahdollisuudet paranevat uusien Pääteiden liikenteellinen toimivuus pysyy väylien myötä Taavetin ja Imatran välillä. Jurvalan ohitus sekä muut järjestelyt tukevat tavoitteellista maankäytön kehittymistä. seuraavan 30 vuoden ajan vähintään nykyisellä tasolla. Kehittämisen suunnittelussa II vaihe: Ruuhkat poistuneet koko väliltä. Toimivuus on parempi kuin nykytilanteessa liikenteen kasvusta huolimatta. Matka-aikojen otetaan huomioon väestön ja elinkeinoelämän ennustettavuus on hyvä, joka palvelee elinkeinotoimintaa ja joukkoliikennettä. Pysäkkiolosuhteita parannetaan. Kevyen liikenteen tarpeet eri tavoin kehittyvillä alueilla. Joukko- ja käyttömahdollisuudet paranevat uusien väylien myötä etenkin osuuden länsiosissa. kevyen liikenteen palvelutaso paranee selvästi. III vaihe: Kuten II-vaihe, mutta Utti-Taavetti välillä liikenteen sujuvuus heikkenee hieman liikenteen kasvaessa. Taloudellisuus: I vaihe: Liikenteen sujuvuuden parantaminen vähentää ajoneuvo- ja aikakustannuksia etenkin Jurvalan ja Imatran välillä sekä parantaa teollisuuden kuljetusten varmuutta. Lappeenrannan seudun uudet sisääntulojärjestelyt parantavat alueen tie- ja katuverkon toimivuutta, Tienpidon toimet kohdennetaan ja mitoitetaan joka lisää liikenteen taloudellisuutta huomattavasti. Toimenpiteet tukeutuvat pääosin nykyisen tiestön parantamiseen. tehokkaiksi ja taloudellisiksi. II vaihe: Liikenteen sujuvuus paranee etenkin Kouvolan ja Utin/Kaipiaisten välillä sekä Taavetissa, mikä vähentää ajoneuvo- ja aikakustannuksia suhteessa liikennemäärien kasvuun. Toimenpiteet tukeutuvat pääosin nykyisen tiestön parantamiseen. III vaihe: Liikenteen sujuvuus heikkenee hieman Utti/Kapiainen-Taavetti välillä II-vaiheeseen verrattuna, joka lisää hieman ajoneuvo- ja aikakustannuksia suhteessa liikennemäärien kasvuun. 28 Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys VAIKUTUSTARKASTELUT

4 VAIKUTUSTARKASTELUT niiden ajoitus pitää liikenteen sujuvana liikenteen kasvusta huolimatta. Tiellä on riittävät ohitus- Vaikutustarkastelut on esitetty liitteessä 2 ole- mahdollisuudet ja ruuhkautumista ei esiinny. vassa taulukossa ja tähän lukuun on kerätty kes- Tämä takaa myös elinkeinoelämän ja joukkolii- keiset kokonaisvaikutukset. Taulukossa esitetyt kenteen kuljetusten varmuuden ja pysymisen lukuarvot on laskettu Utin ohikulkutievaihtoeh- aikataulussa. Joukkoliikenteen pysäkkejä ja yh- dolle, mutta arvot eivät poikkea huomattavasti teyksiä niille parannetaan useissa paikoissa. nykyisen tien parantamisvaihtoehdosta. Liikenteen laskennalliset palvelutasot toimenpidekorien toteuttamisen jälkeen on esitetty ku- 4.1 Turvallisuus vassa 19. Kevyen liikenteen yhteydet paranevat, joka lisää Yhteysvälin liikenneturvallisuus paranee huoli- Kuva 18 Tien parantamisessa turvataan elinkei- matta liikennemäärien kasvusta. Laskennallises- pyöräilyn ja jalankulun houkuttelevuutta alueel- noelämän kuljetusten taloudellisuus ja ti kuolemaan johtavat onnettomuudet vähene- la. Verkoista muodostuu taajamia yhdistäviä reit- täsmällisyys vät vuoteen 2010 mennessä lähes 50 % ja ta- tejä ja alikuluilla vähennetään kevyen liikenteen voitetilanteeseen mennessä 60 % verrattuna ny- estevaikutusta. kytilanteeseen. Liikenneturvallisuus paranee eniten nykyisillä ongelmallisilla osuuksilla Kouvo- lan ja Kaipiaisten sekä Taavetin ja Imatran vä- leillä. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähenee yli 40 % nykytilanteeseen verrattuna. Myös kevyen liikenteen turvallisuus paranee oleellisesti. Alustavien tarkastelujen mukaan Utin kohdalla nykyisen tien parantaminen on hieman parempi liikenneturvallisuuden kannalta kuin ohi- kulkutievaihtoehto.

4.2 Liikenteen palvelutaso

Liikenteen ajokustannukset pienenevät liikenteen sujuvoituessa etenkin Kouvolan ja Utin sekä Taavetin ja Imatran väleillä. Utin kohdalla ajoneuvo- ja aikakustannukset ovat hieman pie- nemmät nykyisen tien parantamisvaihtoehdos- sa kuin ohitusvaihtoehdossa. Toimenpiteet ja Kuva 17 Tien parantamisessa pyritään ottamaan huomioon yhteydet nykyisille liikenteen palvelu- alueille Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 29 VAIKUTUSTARKASTELUT

Kouvola-Imatra, Nykytilan pa lve lutaso 2002 (300. huipputunti) A 4.3 Vaikutukset ihmisten terveyteen, Kouvola Lappeenranta Ima tra B elinoloihin ja viihtyvyyteen

C D Melulle alttiit asuinalueet ja tärkeimmät virkis- E tysalueet suojataan tien parannushankkeiden F yhteydessä. Jurvalassa asutus jää sivuun ties- 2 2 4 8 2 6 2 3 8 1 04 08 14 16 04 7 08 202 20 20 203 203 20 2 205 207 20 2 209 210 21 2 215 216 21 2 301 30 30 3 305 306 30 307 307 30 3 310 310 31 tä, kun rakennetaan ohikulkutie. Utissa vaiku- Kouvola-Imatra, Tavoiteverkon palvelutaso 2010 (300. huipputunti) Ko uvol a Lappeenranta Imatra A tukset asutukseen ovat riippuvaisia vaihtoehdos-

B ta. Jos rakennetaan ohikulkutie uusia alueita C tulee tien vaikutuspiiriin ja parannettaessa tietä D nykyisellä paikallaan nykyinen asutus on tien E vaikutusalueella. Kummassakin vaihtoehdossa F vaikutuksia lievennetään meluntorjunnalla. Me- 2 2 3 4 5 8 9 1 2 4 5 6 1 3 4 5 6 7 8 0 0 1 0 0 1 1 0 0 1 1 20 202 20 203 2 204 2 20 206 20 208 20 210 2 21 2 21 216 21 216 30 302 3 30 3 30 307 30 307 30 308 3 31 3 Kouvola-Ima tra, Tavoiteverkon palvelutaso 2020 (300. huipputunti) lualueella asuvien ihmisten määrä vähenee eni- A Kouvola Lappeenranta Ima tra ten Lappeenranta-Imatra välillä sekä Jurvalas- B sa. Myös muissa tienvarsiasutuskohteissa teh- C dään yksittäistä meluntorjuntaa. D

F Kevyen liikenteen väylät ja meluntorjunta paran-

2 2 2 3 3 4 4 5 6 8 8 9 0 1 2 4 6 6 6 1 2 3 4 5 7 7 7 8 8 0 0 1 0 1 0 1 tavat asuinympäristön laatua useissa kohdissa. 20 20 20 20 20 20 20 2 20 20 20 20 21 21 2 21 215 21 21 21 30 30 30 3 30 306 30 30 30 30 30 31 3 31 Kouvola-Imatra, Tavoiteverkon palvelutaso 2030 (300. huipputunti) Jurvalassa nykyisen taajaman asuinmukavuus A Kouvola Lappeenranta Imatra paranee, kun liikenne siirtyy ohikulkutielle ja taa- B jamaa kehitetään maankäytön ehdoilla. Myös C Utissa asuinmukavuus paranee, jos tehdään D

E ohikulkutie. Joissakin yksittäisissä kohdissa lä-

F hinnä Kouvolan ja Utin sekä Taavetin ja Lap-

2 4 4 6 7 9 0 6 1 7 8 0 1 0 03 03 03 0 0 05 06 0 0 08 08 0 1 14 15 16 1 0 04 05 06 0 08 08 0 1 1 2 202 202 2 2 2 2 2 204 205 2 2 2 2 208 208 2 2 2 2 212 213 2 2 2 2 3 302 302 3 3 3 3 307 307 3 3 3 3 3 peenrannan välillä tien estevaikutus lisääntyy, Kouvola-Imatra, Nykytilaise n verkon pa lvelutaso 2030 (300. huipputunti) Kouvola Lappeenranta Imatra kun liittymiä vähennetään ja nykyiset kulkuyhte- A ydet muuttuvat. Haittaa pienennetään risteyssil- B

C loilla. Uudet tiejärjestelyt muuttavat tien lähei-

D syydessä asuvien ihmisten visuaalista ympäris-

E töä joissakin yksittäisissä kohdissa. Haittojen F minimointi tehdään jatkosuunnittelun yhteydes- 2 3 4 7 0 2 6 3 4 7 7 0 0 02 03 0 0 05 0 09 1 1 15 16 1 01 02 0 0 06 0 0 08 08 1 11 2 202 2 2 2 2 204 2 2 208 208 2 2 2 214 2 2 2 216 3 3 3 3 305 3 3 3 307 3 3 3 310 3 sä. Kuva 19 Yhteysvälin liikenteellinen palvelutaso nykyisin ja ennustetilanteessa sekä eri vaiheiden toteuttamisen jälkeen. 30 Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys VAIKUTUSTARKASTELUT

Nykyiset virkistysyhteydet säilyvät ja ne paran- kin verran pirstoutumista, mutta sielläkään vai- sekä Imatralla ja Kaipiaisissa. Kaikissa kohteis- tuvat koko osuudella Taavetista Imatralle, kun kutus ei ole merkittävä. sa vaikutukset jäävät kuitenkin melko vähäisik- tehdään rinnakkaisteitä, kevyen liikenteen väy- si ja niitä voidaan lieventää tarkemmassa suun- liä sekä alikulkuja. 4.5 Vaikutukset yhdyskuntarakentee- nittelussa. Utin ohikulkutiellä on myös Uttia eris- seen ja alueiden käyttöön, maise- tävä vaikutus, koska se erottaa taajaman lähi- 4.4 Vaikutukset maaperään, kasvillisuu- maan, kaupunkikuvaan sekä kult- ympäristöstään nykyistä enemmän. Taajamien ohitukset luovat mahdollisuuden parantaa taa- teen ja eliöihin, vesiin sekä luonnon tuuriperintöön. monimuotoisuuteen. jamakuvaa Jurvalassa ja mahdollisesti Utissa. Toimenpiteet eivät vaikuta merkittävästi arvok- Tien parantaminen on maakuntakaavojen mu- kaisiin kulttuuriympäristöihin eikä maisemako- Tiejärjestelyjen alle jää uutta maa-alaa ja tiera- kaista, joten se tukee tavoitteellista maankäyt- konaisuuksiin. Tien leventämisessä täytyy Utis- kenteisiin tarvitaan materiaalia tiealueen ulko- töä. Tien parantaminen tukee Etelä-Karjalan sa ottaa huomioon Utin linnoituksen läheisyys. puolelta. Riista-aidat rajoittavat suurten eläinten ydinalueen kehittämistä, kun Lappeenrannan, kulkumahdollisuuksia lähes koko jaksolla. Vai- Salpalinjan läheisyys on otettava huomioon Jur- Joutsenon ja Imatran keskinäiset yhteydet pa- valan itäpuolella ja Lappeenranta – Imatra hank- kutuksia vähennetään useilla hirvisilloilla sekä ranevat. aukoilla hirviaidoissa. Aukkojen kohdalle asen- keeseen liittyvällä valtatien 13 siirrolla Selkähar- julla. netaan hirvivaroitusjärjestelmät. Toisaalta aidat Muita vaikutuksia tulee Jurvalan- ja mahdollises- vähentävät eläinten liikennekuolemia. ta Utin ohikulkutiestä. Taajamien nykyiset liiken- teeseen perustuvat palvelut menettävät asiak- Tien parantaminen vähentää huomattavasti poh- kaita ja toiminnot saattavat siirtyä taajamien lä- javesien likaantumis- ja suolaantumisriskiä. Tie heisyyteen tulevien eritasoliittymien tuntumaan. sijoittuu pitkillä osuuksilla pohjavedenhankinnan Pahimmassa tapauksessa taajamien palveluta- kannalta tärkeille pohjavesialueille ja kaikki tär- so laskee huomattavasti, jos nykyiset palvelut keät pohjavesialueet suojataan. Utin ohitus on siirtyvät taajamista kokonaan pois. Toisaalta pohjavesien kannalta huomattavasti parempi Jurvalaa ja Uttia voidaan kehittää viihtyisänä kuin parantaminen nykyisellä paikalla, koska asuinympäristönä. ohitus sijoittuu keskeisimmän pohjavesialueen ulkopuolelle. Jurvalan ohitus siirtää myös liiken- Vaikutukset maisemaan ovat merkittävimpiä taa- nettä pois tärkeiltä pohjavesialueilta. Vaikutuk- jamien asutuskeskittymien kohdalla sekä avoi- set pintavesiin ovat vähäisiä, koska tiet säilyvät messa viljelymaisemassa. Asutuskeskittymissä pääosin nykyisillä paikoillaan. vaikutukset aiheutuvat tien leventämisestä ja mahdollisesta meluntorjunnasta, joka muuttaa Uusi tielinjaus pirstoo hieman uusia alueita Jur- visuaalisia yhteyksiä ja lisää tien erottavaa vai- valassa, mutta vaikutus ei ole merkittävä ja tie kutusta. Asutuskeskittymiä on Utissa, Lappeen- sijoittuu pitkällä matkalla radan kanssa samaan rannassa, Joutsenossa ja Imatralla. Avoimia vil- käytävään. Myös Utin ohikulkutie aiheuttaa jon jelymaisemia on Utin ja Jurvalan ohituksissa, Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 31 VAIKUTUSTARKASTELUT

Kuva 20 Valtatie 6 Joutsenon kohdalta Lappeenrannan suuntaan nykytilanteessa (yläkuva) ja ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen (alakuva). 32 Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEENVETO, JATKOTOIMENPITEET

5 YHTEENVETO, JATKOTOIMENPITEET Imatran kohdilla. Pohjavesisuojauksessa on merkittäviä puutteita lähes koko osuudella. Nykytila ja ongelmat joka palvelee myös seutujen sisäisenä yhteyte- nä. Tavoitetila Valtatie 6 on Kouvolan ja Imatran välillä pääosin kaksikaistainen päätie. Lappeenrannassa on ly- Yhteysvälin merkittävimpänä ongelmana on eri- Vuoden 2030 tilanteessa Kouvola – Utti sekä hyt kaksiajoratainen osuus ja Imatralla on moot- tyisen huono liikenneturvallisuus. Yhteydellä ta- Taavetti – Lappeenranta – Imatra väleillä tavoit- toritie. Kaksikaistaisten osuuksien poikkileikka- pahtuu nykyisin 6,0 liikennekuolemaa ja 28 hen- teena on nelikaistainen eritasoliittymien varus- us vaihtelee 9/7 – 13/7,5m. Kapeimmat osuu- kilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuosit- tettu valtatie, jonka nopeusrajoitus on 100 km/ det sijoittuvat Utin seudulle, Jurvalan ja Lappeen- tain. Kuolemantiheysluokka on 5 ja -riskiluokka h. Jurvalassa on ohitustie. Utissa on vaihtoeh- rannan sekä Joutsenon ja Imatran väleille. Taa- 5. Kuolemantiheys on 4,7 ja kuolemanriski on tona tien parantaminen nykyisellä paikallaan tai vetissa, Lappeenrannassa,Joutsenossa ja Imat- 1,7, jotka ovat runkoverkon suurimpia. Pahim- ohikulkutie. Utin ja Taavetin välillä ajosuunnat ralla on eritasoliittymiä. Tien nopeusrajoitus on mat ongelmat ovat Lappeenrannan länsiosien on erotettu toisistaan rakenteellisesti. Tien no- pääosin 100 km/h. Tykkimäen ja Utin välillä, ja Mansikkalan välillä (3,6 liikennekuolemaa peusrajoitus on 100 km/h ja liittymät ovat pää- Jurvalan, Lappeenrannan ja Joutsenon alueilla vuosittain). Myös Utin ja Kaipiaisten sekä Taa- osin kanavoituja T-liittymiä. sekä koko Joutseno – Imatra välillä on pitkäh- vetin ja Lappeenrannan välillä liikennekuolemi- köjä 80 km/h nopeusrajoitusjaksoja. en määrä on suuri. Kehittämispolku

Yhteysväli on runkoverkon vilkkaimpia. Liiken- Yhteysvälin liikenne ruuhkautuu nykyisin erityi- 1. 2002 - 2010 Jurvala – Imatra väli paranne- nemäärä on nykyisin 5800 – 13 000 autoa vuo- sesti Lappeenrannan kohdalla sekä Joutsenon taan kapeaksi nelikaistaiseksi/kaksiajora- rokaudessa. Vilkkaimmat osuudet ovat Kouvo- ja Imatran välillä. Myös Jurvalan taajamajaksol- taiseksi valtatieksi, jolla on eritasoliittymät. lan ja Utin sekä Selkäharjun ja Imatran väleillä. la on ongelmia. Liikenteen kasvaessa toistuvaa Kouvola – Jurvala välillä parannetaan lii- Liikennemäärän ennustetaan kasvavan vuoteen ruuhkautumista esiintyy Kouvolasta Utin itäpuo- kenneturvallisuuden kannalta ongelmal- 2020 mennessä 7000 – 17 000 autoon vuoro- lelle sekä koko jaksolla Taavetista Imatralle. Ta- lisimpia kohteita taajama ja tienvarsiasutus- kaudessa. Tiellä on merkittävä rooli teollisuuden soliittymien välityskyvyssä on jo nykyisin ongel- jaksoilla, sekä tehdään meluntorjuntaa ja kuljetusten ja itäliikenteen yhteytenä. mia. Ruuhkautuminen vaikeuttaa myös joukko- pohjavesisuojauksia. Tämän lisäksi teh- liikenteen ja elinkeinoelämän kuljetuksia. dään automaattinen nopeusvalvonta Kou- Valtatien 6 taajamajaksot sijoittuvat Uttiin, Kai- vola – Taavetti välille ja muutetaan osuus Utti piaisiin, Taavettiin, Jurvalaan, Lappeenrantaan, Kevyen liikenteen olosuhteissa ja yhteyksissä on – Kaipiainen leveäkaistatieksi, jotta koko tie- Joutsenoon ja Imatralle. Utissa ja etenkin Jur- puutteita Taavetti – Jurvala sekä Lappeenranta osuudesta muodostuu yhtenäinen. valassa tie kulkee taajamarakenteen läpi. Kai- – Joutseno väleillä. Pidemmällä aikavälillä tar- 2. 2010 - 2020 Rakennetaan toinen ajorata piaisten ja Taavetin taajamat jäävät tien etelä- vitaan valtatien 6 suuntainen reitti Taavetista Kouvola – Utti sekä Taavetti – Jurvalan puolelle. Lappeenrannassa, Joutsenossa ja Imatralle. Melualueella asuu eniten ihmisiä Jur- länsipuoli väleille. Utissa tietä parannetaan Imatralla valtatie kulkee kaupunkirakenteen si- valassa sekä Lappeenrannan, Joutsenon ja nykyisellä paikalla tai tehdään taajaman ohi- sällä ja on luonteeltaan ohikulku/läpikulkutie, tus. Utin ja Taavetin välillä tielle tehdään Valtatie 6 Kouvola – Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys 33 YHTEENVETO, JATKOTOIMENPITEET

eritasoliittymiä, liittymien parantamia, • Liikenneruuhkat poistuvat koko väliltä. Tämä kiireisimpinä kohteina ovat Jurvalan ohitus sekä sekä yksityistiejärjestelyjä. takaa myös elinkeinoelämän ja joukkoliiken- taajamatoimenpiteet ja pohjavesisuojaukset Kou- 3. 2020 - 2030 Ajosuunnat erotetaan toisis- teen kuljetusten sujuvuuden. vola – Jurvala välillä. I-korin toteuttaminen vaatii taan rakenteellisesti Utin/Kapiaisten ja • Kevyen liikenteen yhteydet paranevat mer- melko suurta vuosittaista rahoitusta ja pääosa Taavetin välillä, esimerkiksi muuttamalla tie kittävästi ja liikenteen estevaikutus vähenee. siitä on tarpeen saada kehittämishankkeiden keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. • Tärkeät pohjavesialueet suojataan ja pilaan- kautta. tumisriski vähenee huomattavasti. Kaikkiin hankkeisiin sisältyy tie-, liittymä- ja ke- • Liikennemelulle alttiit asuinalueet suojataan, Jatkotoimenpiteet ja -suunnittelu vyen liikenteen järjestelyjä, valaistusta, pohja- joka parantaa asuinmukavuutta tien läheisyy- vesisuojauksia, meluntorjuntaa ja riista-aitoja, dessä. Kaakkois-Suomen tiepiiri pyytää tästä selvityk- sekä hirvien alikulkuja. • Tien parantaminen tukee tavoitteellista alue- sen luonnoksesta lausunnot Kymenlaakson ja ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Jurva- Etelä-Karjalan liitoilta sekä Kaakkois-Suomen Koko yhteysvälin kehittämisen rakennuskustan- laa voidaan kehittää maankäytön ehdoilla. ympäristökeskukselta. Lausuntojen jälkeen sel- nukset on arvioitu 197 - 204 miljoonaksi euroksi Jurvalassa ja Utissa palvelut saattavat vä- vitys viimeistellään ja se lähetetään alueen kun- riippuen Utin kohdan ratkaisusta ja ne jakautu- hentyä taajamissa. tiin tiedoksi. vat koreittain seuraavasti: • Ympäristö- ja maisemavaikutukset ovat vä- häisiä. Selvitys toimii tavoitteellisena lähtökohtana ja Kustannukset M€ apuna Tiehallinnon runkoverkon kehittämispe- Utissa tie Utissa nykyisellä ohikulkutie Toimenpiteet täyttävät yhteysvälin kehittämisel- riaatteiden ja ohjelmien valmistelussa. paikallaan le asetetut tavoitteet kaikilta osiltaan. I-vaihe 156,1 153,3 Luvun 3 taulukossa on esitetty arvio hankkei- vuodet 2002 – 2010 Arvio toteuttamiskelpoisuudesta den seuraavasta suunnitteluvaiheesta. Keskei- II-vaihe 28,2 42,4 siä jatkosuunnittelukohteita ovat I-koriin kuulu- vuodet 2010 – 2020 Tehtyjen arvioiden mukaan toimenpiteet ovat vat Lappeenranta – Imatra (yleissuunnitelma), III-vaihe 11,9 8,3 teknisesti ja ympäristön kannalta toteuttamiskel- Jurvalan ohitus sekä liittymien parantamis- ja Vuodet 2020 – 2030 poisia. Hankaluuksia saattaa aiheutua yksityis- pohjavesisuojaushankkeet. Yhteensä 197,0 204,0 tiejärjestelyjen tai ohikulkuteiden hyväksyttävyy- Vaikutukset destä asukkaiden keskuudessa lähinnä Taavet- Utin kohdalla olisi tehtävä selvitys, jossa tarkasti – Selkäharju välillä sekä Utin ohituksessa. teltaisiin nykyisen tien parantamista ja ohikulku- • Yhteysvälin liikenneturvallisuus paranee huo- tievaihtoehtoja, jotta voitaisiin päättää kehittä- mattavasti. Kuolemaan johtavat onnettomuu- Toteuttamisohjelma vaatii I-korissa 19,4 M•, II- misperiaatteista ja määritellä aluevaraus kaavoi- det vähenevät noin 60 % ja henkilövahinkoon korissa 2,8 – 4,2 M• ja III-korissa 0,8 – 1,2 M• tusta varten. Sama koskee myös Jurvalan ohi- johtavat noin 40 % nykyhetkeen verrattuna. vuotuisen rahoituksen. Lappeenranta – Imatra- kulkutietä. Toimenpiteiden jälkeen tapahtuu vuosittain hanke on Tiehallinnon esittämänä mahdollisena 2,4 liikennekuolemaa ja 16,6 henkilövahin- kehittämisinvestointina Infra-2010-ohjelmassa, ko-onnettomuutta. joten sen toteuttaminen on edistymässä.Muina VAIKUTUSTARKASTELUN YHTEENVETOTAULUKKO (1/2) LIITE1

Yhteysväli: Kouvola – Imatra (127,7 km)

Aihealue Nykytilanne ja ongelmat eri liikenneympäristöissä

Haja-asutus Tienvarsiasutus (tilastollinen Taajama (keskustan läpikulku/keskustan ohikulku/sisääntulo): Taavetti, Jurvala, taajama) Utti, Kaipiainen Lappeenranta, Joutseno ja Imatra

Liikenteellinen Liikennemäärä nykyisin 5800 – 11000 autoa/vrk. Vilkkaimmat osuudet Liikennemäärä nykyisin noin 7000 Liikennemäärä nykyisin Lappeenrannan seudulla 12 000 – 13 000 autoa/vrk ja merkitys ovat Lappeenrannan ja Imatran välillä. Vuodelle 2020 on ennustettu 7000 autoa/vrk. Vuodelle 2020 on muualla 7300 – 11 000 autoa/vrk. Vuodelle 2020 on ennustettu Lappeenrannan – 13 200 autoa/vrk. Raskasta liikennettä nykyisin 800 – 1300 autoa/vrk. ennustettu noin 8200 autoa/vrk. kohdalle 15 700 – 16 900 autoa/vrk ja muualle 8800 – 13 200 autoa/vrk. Raskasta Osuus arkiliikenteestä noin 16,5 %. Raskasta liikennettä nykyisin 1100 liikennettä nykyisin 1100 - 1900 autoa/vrk. Osuus arkiliikenteestä 14,5 %. Vuoden korkein liikenne kesälomakaudella viikoilla 25 – 33. Suurimmat autoa/vrk. Osuus arkiliikenteestä noin Vuoden korkein liikenne kesälomakaudella viikoilla 28 - 33. Suurimmat liikennemäärät on perjantaina. 16 %. liikennemäärät perjantaina. Suurten erikoiskuljetusten reitti. Vuoden korkein liikenne Suurten erikoiskuljetusten reitti. kesälomakaudella viikoilla 25 – 33. Venäjän liikenteen osuus noin 10 %. Suurimmat liikennemäärät on Venäjän liikenteen osuus noin 3 – 7 %. perjantaina. Pendelöintiä erityisesti Lappeenranta-Joutseno alueella. Suurten erikoiskuljetusten reitti. Venäjän liikenteen osuus noin 5 – 10 %. Pendelöintiä Kouvola-Utti välillä.

Maankäyttö Jurvalan ja Lappeenrannan välillä tie on kaavoissa osoitettu ohjeellisena Utissa on kaavoissa esitetty Jurvalassa kaavoissa on esitetty ohjeellinen moottoritie/moottoriliikennetievaraus moottoriväylävarauksena ja nykyinen tie toimisi rinnakkaistienä. Muualla ohjeellinen moottoritievaraus taajaman eteläpuolitse. Muualla tie on osoitettu säilyväksi nykyisellä paikallaan. varaus on nykyisen tien paikalla. taajaman eteläpuolelta. Kaipiaisissa Taavetin taajama jää pääosin valtatien eteläpuolelle. Tien varressa on runsaasti Valtatie ja maankäyttö eivät nykytilanteessa aiheuta toisilleen erityisiä on osoitettu teollisuuden liikenteen palveluita sekä jonkin verran teollisuutta. Jurvalassa tie läpäisee taajaman ongelmia. Kouvolan itäpuolella on esitetty maankäytön laajenemisalueita. laajenemisalueita. ja valtatien kummallekin puolelle on levinnyt asutusta, palveluita ja teollisuutta. Tie läpäisee Utin taajaman. Utin Valtatien 6 liikenne häiritsee taajaman sisäisiä yhteyksiä. palvelut ovat pääosin valtatien 6 Lappeenrannassa, Joutsenossa ja Imatralla valtatie kulkee taajamarakenteen sisällä varressa. Asutusta on kummallakin ja on luonteeltaan läpikulku/ohikulutie, joka palvelee myös seutujen sisäisenä puolella tietä. yhteytenä. Tien varressa on pääosin teollisuutta ja palveluita, mutta myös jonkin Kaipiaisten taajama jää tien verran asutusta. eteläpuolelle ja tien varressa on Lappeenrannan ja Joutsenon seuduilla on esitetty teollisuuden laajenemisalueita tien pääosin nauha-asutusta. läheisyyteen. Urheilukenttä jää valtatien pohjoispuolelle.

Turvallisuus Kuoleman tiheyden perusteella yhteysväli on runkoverkon vaarallisin. Kuoleman tiheyden perusteella yhteysväli on runkoverkon vaarallisin. Myös heva-tiheys on huomattavasti keskitasoa Myös heva-tiheys on huomattavasti keskitasoa heikompi. Kuolemantiheys heikompi. Kuolemantiheys on 4,4. Onnettomuusluokista yleisimmät ovat kohtaamisonnettomuudet, joita on 45 % sekä on 4,8 ja kuoleman riski 1,7. Onnettomuusluokista yleisin on liittymä- ja kevyen liikenteen onnettomuudet, joita on 42 % kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Tilastollisissa kohtaamisonnettomuudet, joita on 68 % kuolemaan johtaneista taajamissa on tapahtunut 1,8 kuolemaa ja 11,3 hevaa vuosittain. onnettomuuksista. Seuraavaksi yleisin on liittymisonnettomuudet, joita on Pahimmat ongelmat ovat Lappeenrannan ja Imatran välillä. Myös Jurvalassa ja Utissa on ongelmia. 16 %. Haja-asutusjaksoilla on tapahtunut 4,2 kuolemaa ja 16,9 hevaa vuosittain. Pahimmat ongelmat ovat Utti-Kaipiainen sekä Jurvala-Imatra väleillä.

Ajoneuvoliikenteen Liikenne ruuhkautuu nykyisin Lappeenrannan kohdalla sekä Joutsenon ja Liikenne ruuhkautuu nykyisin erityisesti Lappeenrannan kohdalla. Palvelutasoilla E ja F ajaa yli 10 % liikenteestä. Myös palvelutaso Imatran välillä. Liikenteen kasvaessa ruuhkautumista esiintyy Kouvolasta Jurvalassa on ajoittaisia ongelmia. Liikenteen kasvaessa ruuhkia esiintyy kaikissa kohteissa. Utin itäpuolelle sekä koko jaksolla Taavetista Imatralle. Lappeenrannan läntiset liittymät ruuhkautuvat merkittävästi jo tällä hetkellä. Myös muiden tasoliittymien välityskyky heikkenee Tasoliittymien välityskyky heikkenee oleellisesti edellä mainituilla liikennemäärien lisääntyessä. osuuksilla liikenteen kasvaessa. Etenkin sivusuunnilta on vaikea päästä päätielle tai sen yli. LIITE 1 VAIKUTUSTARKASTELUN YHTEENVETOTAULUKKO (2/2)

Yhteysväli: Kouvola – Imatra (127,7 km)

Aihealue Nykytilanne ja ongelmat eri liikenneympäristöissä Haja-asutus Tienvarsiasutus (tilastollinen Taajama (keskustan läpikulku/keskustan ohikulku/sisääntulo): Taavetti, Jurvala, taajama) Utti, Kaipiainen Lappeenranta, Joutseno ja Imatra Ajoneuvoliikenteen Liikenne ruuhkautuu nykyisin Lappeenrannan kohdalla sekä Jout- Liikenne ruuhkautuu nykyisin erityisesti Lappeenrannan kohdalla. Palvelutasoilla E ja F ajaa yli 10 % liikenteestä. palvelutaso senon ja Imatran välillä. Liikenteen kasvaessa ruuhkautumista Myös Jurvalassa on ajoittaisia ongelmia. Liikenteen kasvaessa ruuhkia esiintyy kaikissa kohteissa. esiintyy Kouvolasta Utin itäpuolelle sekä koko jaksolla Taavetista Lappeenrannan läntiset liittymät ruuhkautuvat merkittävästi jo tällä hetkellä. Myös muiden tasoliittymien välityskyky Imatralle. heikkenee liikennemäärien lisääntyessä. Tasoliittymien välityskyky heikkenee oleellisesti edellä mainituilla osuuksilla liikenteen kasvaessa. Etenkin sivusuunnilta on vaikea päästä päätielle tai sen yli. Kevyt liikenne Yhteysväliltä puuttuu valtatien 6 suuntainen yhtenäinen kevyen Kaipiaisten kohdalta puutuu kevy- Jurvalassa tien ylittäminen on hankalaa suurten liikennemäärien vuoksi. Lap- liikenteen väylä. Keskeisimmät puutteet ovat Taavetti-Jurvala sekä en liikenteen alikulku, jonka tarvet- peenrannan ja Imatran väleillä on joitakin kohteita, joissa kevyen liikenteen Lappeenranta-Joutseno väleillä. Pidemmällä aikavälillä myös ta lisää valtatien pohjoispuolella verkkoa olisi täydennettävä risteämisillä tai valtatien 6 suuntaisilla yhteyksillä. Joutseno-Imatra välille tarvitaan jatkuva kevyen liikenteen reitti. oleva urheilukenttä. Liikenteen lisääntyessä liikkuminen valtatiellä on vaarallista ja epämiellyttävää. Joukkoliikenne Tien ruuhkautuminen hidastaa joukkoliikennettä erityisesti Lappeenrannan länsipuolella. Tulevaisuudessa myös muilla osuuksilla ruuhkautuminen hidastaa joukkoliikennettä ja siten myös aikataulujen pitävyyttä. Pysäkkien laatutasossa parantamisen varaa. Keskeisimmät pikavuoropysäkit ovat Utissa, Jurvalassa sekä Korvenkylässä Joutsenossa. Tien- ja siltojen kunto Rakenteessa on kantavuuspuutteita lyhyellä matkalla Utin itäpuolella, Selkäharjulla, Lappeenrannan kohdalla sekä useammissa kohdissa Joutsenon ja Imatran väleillä. Terveys, elinolot ja Yksittäisiä taloja melualueella. Virkistysalueita jää melualueelle Utissa asutusta valtatien 6 lähistöl- Asutusta runsaimmin yli 65 dB:n alueella Jurvalassa ja Lappeenrannan alueella. viihtyvyys Kouvolan itäosissa. lä. Kaipiaisissa on harvaa tienvar- Myös muilla alueilla jää asutusta yli 55 dB:n liikennemelualueelle. siasutusta melualueella. Jurvalassa asutusta on runsaasti hyvin lähellä tietä, jolloin liikenne vaikuttaa voimakkaasti lähiympäristön laatuun. Tie aiheuttaa jonkin verran estevaikutusta. Pohja- ja pintavedet Tie kulkee tärkeiden pohjavesialueiden läpi koko osuudella. Pohjavesialueilla on useita vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavedenottamoita. Nykyisin suojauksia on Utissa, Taavetis- sa, Jurvalassa ja Imatralla. Keskeisimmät suojattavat alueet sijoittuvat Kouvolan ja Kaipiaisten, Taavetin ja Jurvalan sekä Lappeenrannan ja Imatran väleillä. Tie ylittää Vuoksen ja Sai- maan kanavan. Tie ylittää tämän lisäksi joitakin pieniä puroja/jokia. Maaperä, kasvillisuus Tie kulkee pääosin Salpausselällä, jolloin maaperä on useissa paikoissa harjuainesta. Utin itäpuolella harjujen ja maiseman suojelualue. Luumäellä tien läheisyydessä on yksittäinen ja eliöt, luonnon mo- luonnonsuojelualue. Vilkkaita hirvien esiintymisalueita on Utissa, Kaipiaisten ja Luumäen välillä, Jurvalan itäpuolella, Selkäharjussa sekä Lappeenrannan ja Imatran välillä. nimuotoisuus

Yhdyskuntarakenne Utin ja Kouvolan välillä on lievää painetta haja-asutusluonteisen Utin palvelut ovat keskittyneet Jurvalassa tie kulkee taajaman läpi ja selkeä osa taajamakuvaa. Lappeenran- ja alueidenkäyttö, omakotiasutuksen muodostumiseen. valtatien 6 tuntumaan. Utissa on nassa, Joutsenossa ja Imatralla tie kulkee kaupunkirakenteen sisällä ohikulku- maisema ja kaupun- Kouvolan ja Luumäen välillä kulttuurimaisema on tärkeä osa tie- lievää painetta omakotiasutukselle, tien tavoin. Lappeenrannassa ja Imatralla on kauppakeskittymiä tien läheisyy- kikuva, kulttuuriperin- maisemaa ja haja-asutusta on paikoin aivan valtatein tuntumassa. joka tukeutuu Kouvolan seudun dessä. tö Lappeenrannan ja Imatran välillä tieympäristö on metsäinen ja työpaikka-alueeseen. Lappeenrannan ja Imatran välillä tieympäristö on metsäinen eikä kaupunkien ja maisema varsin yksitoikkoinen. Kaipiaisten kohdalla varsinaista kuntakeskusten välitön läheisyys ei juuri välity tiellä liikkujalle. Tien erottava Tie kulkee Salpalinjan linnoituslaitteiden poikki Jurvalassa. tienvarsiasutusta on varsin vähän. vaikutus on paikoin suuri. Utissa tien läheisyyteen jää kult- Saimaan kanavan kulttuuriympäristö sekä Vuoksen kulttuurimaisema sijoittuvat tuurihistoriallisesti arvokas Utin kaupunkialueelle ja ja valtatie 6 ylittää ne sillalla. linnoitus.

LIITE 1 VAIKUTUSTARKASTELUN YHTEENVETOTAULUKKO (2/2)

Yhteysväli: Kouvola – Imatra (127,7 km)

VAIKUTUSTEN ANALYYSI YHTEYSVÄLILLÄ IMATRA - JOENSUU (188,9 KM) (1/4) LIITE 2

Vaikutuk- Toi- Tilanteen kuvaus Toimenpiteiden vaikutukset Perustelu, lähde sen koh- menpi- Tilanne ilman toimenpiteitä I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet täydentävät tiedot de teet to- Syy, jos vaikutuk- teute- Nykytila Tilanne 2030, jos kehittämis- Tilanne toimenpiteiden jälkeen Tilanne toimenpiteiden jälkeen Tilanne toimenpiteiden jälkeen sia ei ole pystytty taan toimenpiteitä ei tehdä (Ve 0) (noin 2010) (noin 2020) (noin 2030) kuvaamaan Turvalli- Yhteysvälillä tapahtuu vuodessa Yhteysvälillä tapahtuu vuo- Yhteysvälillä tapahtuu vuodes- Yhteysvälillä tapahtuu vuodes- Yhteysvälillä tapahtuu vuodes- Nykytilan kuvaus suus 6,0 kuolemaa ja 28 henkilövahin- dessa 8,2 kuolemaa ja 38,2 sa 3,1 kuolemaa (vähenemä 48 sa 2,8 kuolemaa (vähenemä 53 sa 2,4 kuolemaa (vähenemä perustuu tapahtu- ko-onnettomuutta. Kuolemista 30 henkilövahinko-onnetto- %) ja 18,3 henkilövahinko- %)ja 18,1 henkilövahinko- (60 %) ja 16,6 henkilövahinko- neiden onnetto- % tapahtuu tilastollisissa taajamis- muutta. onnettomuutta (vähenemä 35 onnettomuutta (vähenemä 35 onnettomuutta vähenemä (41 muuksien analyy- sa, joissa liittymäonnettomuuksis- %). %). %). siin. Kehittymisar- sa ja kevyen liikenteen onnetto- viot perustuvat muuksissa kuolleita on 42 % sekä TARVA-laskelmiin kohtaamisonnettomuuksissa kuol- ja yhteysvälin lii- leita 45 %. Haja-asutusalueella 68 kenne-ennustee- % on kohtaamisonnettomuuksissa seen. kuolleita ja 16 % liittymisonnetto- muuksissa ja kevyen liikenteen onnettomuuksissa kuolleita. Yhteysvälillä on 2 liittymää, joissa tapahtuu yksi tai enemmän heva- onnettomuutta vuodessa. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010 – 2020: + Vaikutus 2020 – 2030: + Ajokus- - Aikakustannukset 71 M€/v Aikakustannukset 97 M€/v Aikakustannukset 67 M€/v Aikakustannukset 73 M€/v Aikakustannukset 77 M€/v IVAR-tarkastelut ja tannukset yhteysvälin liiken- Ajoneuvokustannukset 89 M€/v Ajoneuvokust. 124 M€/v Ajoneuvokust. 101 M€/v Ajoneuvokust. 112 M€/v Ajoneuvokust. 124 M€/v ne-ennuste.

Päästökustannukset 13 M€/v Päästökustannukset 8 M€/v Päästökustannukset 11 M€/v Päästökustannukset 8 M€/v Päästökustannukset 8 M€/v

Vaikutus 2030 mennessä: - Vaikutus 2010 mennessä: - Vaikutus 2010 – 2020: - Vaikutus 2020 – 2030: -

Muut ajo- + Liikenteen ruuhkautumista esiintyy Liikenteen sujuvuus heikke- Kapean nelikaistaisen tien ra- Päätien ja sivusuuntien lii- Liikenteen sujuvuus heikkenee IVAR-tarkastelut, neuvolii- erityisesti Lappeenrannan ja Jout- nee huomattavasti Taavetti, kentaminen parantaa palveluta- kenteen palvelutaso, tasai-set hieman liikenteen kasvaessa ja asiantuntija-arvio kenteen senon kohdalla. Jurvalan taajama- Lappeenranta, Imatra välillä soa, ohitusmahdollisuuksia ja ohitusmahdollisuudet ja hyvä ohituskaistatien rakentamisen jakso on myös ruuhkautumisen sekä Kouvolan itäpuolella. matka-aikojen ennustettavuutta matka-aikojen ennus-tettavuus seurauksena osuudella Utti - palvelu- kannalta ongelmallinen. Matka-aikojen ennustetta- välillä Jurvala - Imatra. turvataan eri-tasoliittymillä ja Taavetti. Muilla osuuksilla lii- tasoteki- vuus heikkenee ja matkano- tiejärjestelyillä sekä Kouvola- kenteen sujuvuus hyvä. jät peuden tasaisuus laskee Utti-välin kaksiajorataistamisel- em. osuuksilla ja kohdissa, la. joissa tiheästi tasoliittymiä.

Palvelutaso 300.huipputuntina Palvelutaso 300.huipputun- Palvelutaso 300.huipputuntina Palvelutaso 300.huipputuntina Palvelutaso 300.huipputuntina Kouvolan ja Utin sekä Jurvalan ja tina Kouvola-Utti,Jurvala- Kouvolan ja Utin sekä Taavetin Kouvolan ja Utin välillä C. Yksit- Utin ja Taavetin välillä D. Muu- Lappeenrannan sekä Lappeenran- Lappeenranta sekä Lappeen- kohdalla D. Muualla C tai pa- täisissä kohteissa Utin ja Taa- alla C tai parempi. ta Joutseno väleillä D. Jurvalassa, ranta-Imatra väleillä E. rempi vetin välillä D. Muualla C tai pa- Lappeenrannassa sekä Joutsenon Joutsenossa ja muualla rempi. ja Imatran välillä esiintyy E:tä. muualla pääosin D. Muualla C tai parempi. LIITE 2 VAIKUTUSTEN ANALYYSI (2/4)

jät Vaikutus 2030 mennessä: - Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010 – 2020: + Vaikutus 2020 – 2030: - Joukko- + Joukkoliikenne kärsii ruuhkautu- Ruuhkautumisen lisäänty- Liikennöitävyys hyvä, mutta Liikennöitävyys säilyy hyvänä Ohitusmahdollisuudet ja siten Asiantuntija-arvio liikenteen misesta etenkin Lappeenrannas- minen heikentää entisestään Kouvola-Utti välillä alkaa esiin- liikenteen kasvusta huolimatta. myös liikennöitävyys paranee. palvelu- sa. Pysäkkien olosuhteissa paran- joukkoliikenteen sujuvuutta tyä ruuhkautumista. Jurvala- Utin ja Jurvalan pysäkkien ta- tamistarvetta. lähes koko osuudella. Imatra välin pysäkkejä paranne- soa nostetaan ja myös muita taso taan. keskeisiä pysäkkejä parannetaan. Vaikutus 2030 mennessä: - Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010 – 2020: + Vaikutus 2020 – 2030: + Kevyen + Kevyen liikenteen yhteyspuutteita Kevyen liikenteen olosuhteet Kevyen liikenteen palvelutaso Kevyen liikenteen väylät, rin- Ei muutosta vuoden 2020 tilan- Asiantuntija-arvio liikenteen Tykkimäessä, Kaipiaisissa, Taa- heikkenevät koko jaksolla paranee huomattavasti Haimi- nakkaistiet ja eritasoristeämiset teeseen. palvelu- vetti-Selkäharju sekä Lappeenran- liikennemäärien lisääntyes- lan ja Imatran välillä, kun teh- parantavat palvelutasoa huo- ta-Imatra väleillä. Myös poikittai- sä. Tien ylitysmahdollisuu- dään uusia kevyen liikenteen mattavasti, Tykkimäessä ja Kai- taso sissa yhteyksissä parantamistar- det heikkenevät entisestään. väyliä sekä risteyssiltoja. piaisissa sekä Taavetin ja Hai- vetta. milan välillä. Kevyen liikenteen verkko tavoitteiden mukainen. Vaikutus 2030 mennessä: - Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010 – 2020: + Vaikutus 2020 – 2030: 0 Vaikutuk- + Ajokustannukset korkeat etenkin Ruuhkautuvat kohteet lisää- Ajokustannukset laskevat nyky- Ajokustannukset ja matka- Ei oleellista muutosta. Asiantuntija-arvio set elin- Lappeenranta-Imatra välillä. vät ajokustannuksia ja hei- tilanteeseen verrattuna ja mat- aikojen ennustettavuus paranee sekä toimivuustar- keinotoi- Ruuhkautuminen heikentää mat- kentävät matka-aikojen en- ka-aikojen ennustettavuus hy- Tykkimäki-Utti välillä ja muualla kastelut. ka-aikojen ennustettavuutta. nustettavuutta. vä. säilyy ennallaan liikenteen kas- mintaan vusta huolimatta.

Vaikutus 2030 mennessä: -. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010 – 2020: + Vaikutus 2020 – 2030: 0 Tienpidon Yhteysvälin kunnossapitokustan- Ei muutosta. Kunnossapitokustannukset Kunnossapitokustannukset Kunnossapitokustannukset IVAR-tarkastelut, kustannukset ovat keskimäärin 2,65 M€/v nousevat Jurvala - Imatra välillä nousevat Kouvola - Jurvala vä- nousevat Utti – Taavetti välillä asiantuntija-arvio nukset eritasoliittymien, tiejärjestelyi- lillä tiejärjestelyiden ja tien le- keskikaiteellisen ohituskaista- den ja kapean nelikaistaisen tie ventämisen myötä. Kustannuk- tien myötä. Kustannukset noin rakentamisen myötä. Kp - set noin 3,5 M€/v 3,6 M€/v kustannukset noin 3,3 M€/v.

Vaikutus 2030 mennessä: 0 Vaikutus 2010 mennessä: - Vaikutus 2010 – 2020: - Vaikutus 2020 – 2030: - Melu + Asukkaita yli 65 dB:n alueella Jur- Liikenteen lisääntyessä me- Jurvalan sekä Lappeenranta- Meluntorjunta paranee Utissa. Ei muutosta. Lappeenrata-Imatra valassa, Lappeenrannassa ja lualueet laajenevat. Imatra –välin kohteet suojattu. –välin YVAn melu- Joutsenossa muutama yksittäinen selvitykset. Muilta rakennus yli 65 dB:n melualueella. osin asiantija-arvio Näissä kohteissa ja muissa taaja- ilman melulasken- missa on asukkaita myös yli 55 toja. dB:n alueella. Vaikutus 2030 mennessä: - Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010 - 2020: + Vaikutus 2020 - 2030: 0 HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO (3/4) LIITE 2

Vaikutuk- Toi- Tilanteen kuvaus Toimenpiteiden vaikutukset Perustelu, lähde sen koh- menpi- Tilanne ilman toimenpiteitä I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet täydentävät tiedot de teet to- Syy, jos vaikutuk- teute- Nykytila Tilanne 2030, jos kehittämis- Tilanne toimenpiteiden jälkeen Tilanne toimenpiteiden jälkeen Tilanne toimenpiteiden jälkeen sia ei ole pystytty taan toimenpiteitä ei tehdä (Ve 0) (noin 2010) (noin 2020) (noin 2030) kuvaamaan Lähiym- + Melu- ja kevyen liikenteen yhtey- Liikenteen kasvu lisää me- Nykyiset kulkuyhteydet parane- Meluntorjunta parantaa lähiym- Ei oleellista muutosta vuoden Asiantuntija-arvio. päristön det kuvattu omissa kohdissa. Tie luongelmia ja lisää tien es- vat Jurvalan ja Imatran välillä. päristöä Utissa ja Taavetissa. 2020 tilanteeseen. laatu aiheuttaa jonkin verran estevaiku- tevaikutusta, jotka heikentä- Meluntorjunta parantaa lähiym- Muilla osuuksilla melualueet tusta taajamakohdilla etenkin Jur- vät lähiympäristön laatua. päristöä Lappeenrannan ja laajenevat liikennemäärien valassa. Meluesteet katkaisevat Imatran välillä. Jurvalan asuin- lisääntyessä. Utin vaikutukset visuaalisia yhteyksiä mukavuus paranee huomatta- riippuvat vaihtoehdosta. Ohitus- vasti, kun ohitus rakennetaan. tie parantaa Utin asuinmuka- Tien aiheuttama estevaikutus vuutta ja parantaminen nykyi- lisääntyy paikoitellen tiejärjeste- sellä paikalla lisää estevaiku- lyjen seurauksena. tusta. Tien aiheuttama estevaikutus lisääntyy paikoitellen tie- järjestelyjen seurauksena. Ke- vyen liikenteen kulkuyhteydet . paranevat.

Vaikutus 2030 mennessä: - Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010 – 2020: 0 (+/-) Vaikutus 2020 – 2030: 0 Viheralu- + Tien ylittäviä virkistysyhteyksiä Ei muutosta. Uusia ali- tai ylikulkuja sekä ke- Ei oleellista muutosta. Ei oleellista muutosta. Seutukaavat ja eet: vir- seutu-/maakuntakaavoissa Kouvo- vyen liikenteen reittejä Jurvalan Lappeenrata-Imatra kistysalu- lan ja Valkealan rajalla sekä Lap- ja Imatran välillä. –välin YVAn peenrannan ja Imatran välillä. Vir- selvitykset. eet ja rei- kistysreitti kulkee valtatien varrella tit Taavetin ja Lappeenrannan välillä. Vaikutus 2030 mennessä: 0 Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010 – 2020: 0 Vaikutus 2020 – 2030: 0 Maaperä, 0 Vilkkaita hirvien esiintymisalueita Ei muutosta Riista-aidat rajoittavat suure- Riista-aidat rajoittavat suureläin- Ei oleellista muutosta. Asiantuntija-arvio. kasvilli- on Utissa, Kaipiaisten ja Luumäen läinten kulkumahdollisuuksia. ten kulkumahdollisuuksia Kou- suus, eli- välillä, Jurvalan itäpuolella, Selkä- Tärkeimmissä kohdissa aukot volan ja Utin välillä. Tärkeim- harjussa sekä Lappeenrannan ja aidassa tai alikulkusilta missä kohdissa aukot aidassa. öt Imatran välillä. Vaikutus 2030 mennessä: 0 Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010 - 2020: 0 Vaikutus 2020 - 2030: 0 Pohja- ja + Tien kulkee usealla pohjavesialu- Liikenteen kasvu lisää poh- Alueen tärkeimmät pohjavesi- Alueen kaikki tärkeät pohja- Ei muutosta. Asiantuntija-arvio. pintave- eella, joissa ei ole suojausta. Tien javesien pilaantumisriskiä ja alueet Kouvolassa, Utissa, Kai- vesialueet suojattu. Pintavesien osalta det läheisyydessä lukuisia pohjavesi- nostaa kloridipitoisuutta. piaisissa sekä Lappeenrannan ei ole tehty arvioita. alueita. Nykyisiä alueita suojattu ja Imatran välillä suojattu. Jur- Utissa, Taavetissa, Jurvalassa ja valassa tie siirtyy pois tärkeiltä Imatralla. alueilta.

Vaikutus 2030 mennessä: - Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010 – 2020: + Vaikutus 2020 – 2030: 0 Luonnon 0 Utin itäpuolella harjujen ja maise- Ei muutosta Ohikulkutie Jurvalassa siirtää Mahdollinen ohikulkutie Utissa Ei muutosta. Seutukaavat ja monimuo- man suojelualue. Luumäellä tien tien kulkemaan samaan maas- siirtää tien kulkemaan samaan SYKEn numeeriset toisuus läheisyydessä on yksittäinen luon- tokäytävään radan kanssa. Ei maastokäytävään radan kans- luontoteemat. Asi- nonsuojelualue. merkittävää uutta pirstoutumis- sa. Ei merkittävää uutta pirstou- antuntija-arvio. haittaa tumishaittaa.

Vaikutus 2030 mennessä: 0 Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010 –2020: 0 Vaikutus 2020 – 2030: 0 LIITE 2 HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO (4/4)

Vaikutus 2030 mennessä: 0 Vaikutus 2010 mennessä: - Vaikutus 2010 – 2020: -/0 Vaikutus 2020 – 2030: 0 Maisema, - Tielinja kulkee Jurvalan, Lappeen- Ei muutosta. Vaikutukset ovat merkittävim- Kouvolan ja Kaipiaisen välillä Utin ja Taavetin välille esitetty Asiantuntija-arvio. kaupun- rannan, Joutsenon ja Imatran läpi piä asutuskeskittymien kohdalla etelästä Utin kiertävä vaihtoeh- keskikaide voimistaa tien aihe- kikuva, sekä sivuaa Uttia ja Kaipiaista. sekä avoimessa viljelymaise- to eristää Utin lähiympäristöi- uttamaa estevaikutusta ja on Maisema jaksolla on pääasiassa massa. Lappeenrannan, Jout- neen irralliseksi saarekkeeksi. ilmeeltään ankea. taajama- metsäinen paitsi Jurvalassa, jossa senon ja Imatran kohdalla toi- Nykyisen tien parantaminen ei kuva tie on olennainen osa taajamaa. menpiteet lisäävät tien aiheut- muuta oleellisesti maisemaa tamaa erottavaa vaikutusta muualla kuin Utin eritasoliitty- asutuskeskittymien sisällä. män kohdalla sekä Kaipiaisis- Avoimessa maisemassa tien sa. Vaikutuksia ei voida tarkasti leventäminen lisää sen aiheut- määritellä ennen ratkaisujen tamaa estevaikutusta, jota me- suunnittelua. luesteiden rakentaminen voimistaa.

Vaikutus 2030 mennessä: 0 Vaikutus 2010 mennessä: - Vaikutus 2010 –2020: - Vaikutus 2020 - 2030: - Kulttuuri- 0 Tie sivuaa joitakin suhteellisen Toimenpiteiden vaikutukset Toimenpiteiden vaikutukset jää- Toimenpiteiden vaikutukset Asiantuntija-arvio. perintö pienialaisia valtakunnallisesti mer- jäävät vähäisiksi. Vaikutusalu- vät vähäisiksi. jäävät vähäisiksi. kittäviä kulttuuriympäristöjä ja ylit- eelle sijoittuvat arvokohteet yli- tää Saimaan kanavan maisema- tetään sillalla, kuten tähänkin kokonaisuuden sekä Vuoksen kult- saakka. tuurimaisema-alueen. Vaikutus 2030 mennessä: 0 Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010 – 2020: 0 Vaikutus 2020 – 2030: 0 Valtatie 6 välillä Lappeenranta - Imatra 1 / 2

Kaakkois-Suomen tiepiiri HANKEKUVAUS 23.5.2002

HANKE Hanke sisältää seuraavat toimenpiteet: • Tietyyppi 2+2 kaistaa taajamien kohdalla kapea keskikaista ja muualla pelkkä kaide. • Sekaliikennetie, 100 km/h. • Kaikki liittymät eritasoliittymiksi (14, joista on jo 9) • Laajat katu- ja yksityistiejärjestelyt. • Jatkuva kevyen liikenteen yhteys koko suunnitte- lualueella. • Joukkoliikenteen tarpeisiin 12 pysäkkiparia ja niille kevyen liikenteen yhteydet.

• Riista-aidat Selkäharjun alueelle sekä väleille VALTATIE 6VÄLILLÄLAPPEENRANTA -IMATRA, HANKEKUVAUS (1/2)LIITE3 Muukko – Joutseno ja Joutseno – Korvenkangas. • Meluntorjunta tiiviillä asuinalueilla ja tärkeimmillä virkistysalueilla. • Pohjaveden suojaukset ensimmäisen luokan pohjavesialueilla Lappeenrannassa, Joutsenossa ja Imatralla. • Suurten erikoiskuljetusten ja liikenteen seurannan NYKYTILA JA ONGELMAT vaatimat järjestelyt. • Lappeenranta – Imatra –alueella on maan YVA ja alustava YS ovat valmistumassa. Yleis- merkittävin puuteollisuuskeskittymä. Valtatie 6 suunnitelma aloitetaan syksyllä 2002. Kärki – Jout- toimii alueen kuljetustarpeiden välittäjänä sekä seno väli muodostaa hankkeen ensimmäisen osan kaupunkiseutujen välisten työ- ja asiointivirto- ja se sisältyy Tiehallinnon TTS:n 2003-2006 en- jen väylänä. simmäiseen hankekoriin. Muukko – Ahvenlampi • Valtatie 6 on osa valtakunnallista runkoverk- välin toteutus alkaa v. 2002. koa ja yksi Suomen vetovoimaisimmista mat- kailureiteistä. Lisäksi tien merkitys HANKKEEN VAIKUTUKSET itäliikenteen kansainvälisenä yhteytenä on + Liikenteen ja joukkoliikenteen palvelutaso kasvamassa. paranee merkittävästi. • Lappeenranta, Joutseno ja Imatra muodostavat + Elinkeinoelämän toimintaedellytykset sekä yhdessä Etelä-Karjalan ydinalueen, jossa asuu työ-, asiointi-, tavara- ja matkailuliikenteen 70 % maakunnan väestöstä. Vireillä on myös olosuhteet paranevat. hanke kuntien yhdistämisestä. + Liikenne sijoittuu toiminnallisesti oikeille väy- • Tiejakson kuolemantiheys ja -riski ovat hyvin lille niin, että alueen katuverkon kuormitus korkeat (kolminkertainen verrattuna vilkkaiden vähenee. pääteiden keskiarvoon). Vuosina 1996-2000 tie- + Valtatien, katuverkon ja liittymien liikenne- jaksolla tapahtui 20 kuolemaan johtanutta onnet- turvallisuus paranee. Erityisesti vakavien ja tomuutta, joissa kuoli 22 henkilöä. kuolemaan johtavien onnettomuuksien riski • Tie on vilkasliikenteinen KVL 10000 - 13 000 vähenee. Ennustetilanteessa vt 6:lla välty- ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on noin tään vuosittain noin 8 hevalta (vähenemä 13,5 %. Ennusteen mukaan liikenteen arvioi- noin 40%) ja 2 kuolemalta. daan kasvavan 30-45 % v. 2030 mennessä. + Pohjavesien likaantumisriski pienenee merkit- • tävästi ja melualueilla (yli 55 dB) asuvien ih- Liikenne ruuhkautuu erityisesti Lappeenrannas- misten määrä vähenee noin 350 ihmisellä. sa valtatien 13 liittymässä Selkäharjussa ja - Tie muuttaa Saimaan kanavan kohdalla kult- osuudella Mattilasta Muukkoon, joissa ruuhkalii- tuuriympäristöä ja sijoittuu Salpalinjan tuki- kenteen osuus on nykyisin jo yli 10 %. kohdan päälle. • Tie sijaitsee suurelta osin vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla. Pohjavesisuoja- Hankkeen kustannusarvio on 118,8 M€ (MAKU

uksia ei ole ja meluntorjunta on puutteellinen. 1995 = 100 ; 118,2) ja H/K-suhde on 1,5. En- simmäisen vaiheen kustannusarvio on 76,8 M€ ja H/K-suhde 1,9. Ilman pohjavesisuojausten kustannuksia H/K-suhteet ovat 1,7 ja 2,1.

Lisätietoja: Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri / Pekka Hämäläinen Puhelin 0204 22 6527 LIITE 3VALTATIE 6VÄLILLÄLAPPEENRANTA -IMATRA, HANKEKUVAUS (2/2)

HANKEKORTTI: Valtatie 6 välillä Lappeenranta - Imatra 2 / 2 Karttaliite 23.5.2002

Kuva Nykyiset liikennemäärät sekä liikenne-ennuste nyky- (yllä) ja tavoitetieverkolla (alla)

Kuva Tavoiteverkko

Lisätietoja: Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri / Pekka Hämäläinen Puhelin 0204 22 6527 TOIMENPIDEKARTAT (1/5) LIITE 4

6 11 12 7 6 16 17 6 T T Utissa vaihtoehtoina nykyisen tien R R R R R T T T T T T T T R R R T T R R R R R R R R R K R R P K P K parantaminen (ve1) tai ohikulkutie (ve2) T T T ] K T T T T T T T T T K T R T T 18 7 13 15 2 4 8 14 1 2 5 P K T T T T P K T T T T T T T [ T T T T T T T T T T T T T T T T T T 9 3 10 Utti-Taavetti automaattinen nopeusvalvonta

Toimenpiteet: Utti-Taavetti välin automaattinen nopeusvalvonta. Viilansuon (1) ja Kaipiaisten (12) pohjavesialueiden 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 m suojaus. Maantien 373 ja Häkämäen liittymien parantaminen sekä tiejärjestelyt (2). Valaistuksen täydentäminen Utin itäpuolella (4). Utti-Kaipiainen leveäkaistatie liittymä- ja pysäkkijärjestelyineen, Kevyen liikenteen väylän pohjavesisuojaukset ja riista-aidat (6, parantaminen nykyisellä paikalla). Saaramaan liittymän Poistettavat/ parantaminen (15). Riista-aidat Kaipiainen-Taavetti (16). rakentaminen/parantaminen jäävät Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus paranee. Tärkeät pohjavesialueet suojataan. Kevyen liikenteen alikulun/ylikulun r akentaminen Liikenneturvallisuudessa edelleen parantamistarvetta.

rg Tien parantaminen paikallaan I VAIHE (-2010) Ongelmat: Yhteensä Utissa nykyisellä paikallaan (ve1): 8,7 M€. Utissa ohitus (ve2): 5,9 M€ (summat sisältävät Kustannukset: koko välin Utti-Taavetti automaattisen nopeusvalvonnan). M Mo-tien/Mol-tien rakentaminen Uusi linjaus* Toimenpiteet: Utissa nykyisessä tiekäytävässä: (ve1) Tykkimäki-Utti kapea nelikaistainen tie, Häkämäen ja Utin Uusi silta/sillan uusiminen/sillan parantaminen eritasoliittymät, tie- ja kevyen liikenteen järjestelyt, pohjavesisuojaukset ja Meluntorjunta (5). Utti- Kaipiainen tiejärjestelyt siltoineen (7) Ohituskaistan rakentaminen Utissa ohitus (ve2): Tykkimäki-Häkämäki kapea nelikaistainen tie, Häkämäen eritasoliittymä, tie- ja T Toisen ajoradan rakentaminen kevyen liikenteen järjestelyt sekä pohjavesisuojaukset (9). Utin ohitus (10) ja ohitus-Kaipiainen (11) E Ajosuuntien erottaminen rakenteellisesti keskikai-teellisena ohituskaistatienä, tiejärjestelyt, pohjavesisuojaukset, meluntorjunta ja riista-aidat. Yhteiset: Utin pikavuoropysäkkien parantaminen (3). Kaipiaisten eritasoliittymä (14) ja alikulkukäytävä Liittymäjärjestely, (13). P=porrastus, K=kanavointi, V=väistötila Poistettavat/ Liikenneturvallisuus ja kevyen liikenteen olosuhteet paranevat. Liikenneturvallisuusongelmat poistuvat ETL:n rakentaminen/parantaminen (-2020) II VAIHE Kouvola-Utti/Kapiainen väliltä vaihtoehdosta riippuen. Liikenteen sujuvuus paranee oleellisesti koko jäävät Uusi tievalaistus/tievalaistuksen saneeraus ongelmat: osuudella. Nykyisen tien vaihtoehdossa liikenneturvallisuudessa edelleen parantamistarvetta Utti- Kaipiainen välillä. Ohitusvaihtoehdossa yhteysväli tavoitteiden mukaisessa kunnossa. Pohjavesisuojaukset* Kustannukset: Yhteensä Utissa nykyisellä paikallaan(ve1): 13,9 M€. Utissa ohitus (ve2): 25,4 M€ Meluntorjunta* R Riista-aita Toimenpiteet: Utissa nykyisessä tiekäytävässä: (ve1) Utti-Kaipiainen välillä tien muuttaminen keskikaiteelliseksi Liikenneympäristön pehmentäminen ohituskaistatieksi (8). Poistettavat/ TT Rinnakkais-/yksityistiejärjestelyt jäävät Utti-Kaipiainen välillä vakavat onnettomuudet vähenevät huomattavasti. Nykyisen tien vaihtoehdossa 100 80 Nopeustason muutos ongelmat: yhteysväli tavoitteiden mukaisessa kunnossa. [ ] Vaatii tarkempaa suunnittelua (-2030)

III VAIHE Kustannukset: Utissa nykyisellä paikallaan(ve1): 3,6 M€. Utissa ohitus: - * kaavamerkinnöissä esiintyvä LIITE 4 R

III VAIHE II VAIHE I VAIHE 18 (-2030) (-2020) (-2010) R Kustannukset: Kustannukset: Kustannukset:

R Toimenpiteet: Toimenpiteet: Toimenpiteet: Poistettavat/ Poistettavat/ Poistettavat/ Ongelmat: ongelmat: ongelmat: TOIMENPIDEKARTAT

R 17 T T T jäävät jäävät jäävät T K

Yhteensä 8,3M€ Kaipiainen-Taavetti tavoitteiden mukaisessakunnossa. Liikenneturvallisuus paranee etenkin vakavienonnettomuuksienosalta.Myöstieosuus Kaipiainen-Taavetti välillätien muuttaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi(18). Yhteensä 14,2M€ liikenneturvallisuudessa parantamistarvetta.Taavetin kohtatavoitteidenmukaisessakunnossa. Taavetin kohdalla liikenneturvallisuusongelmatpoistuvat.Kaipiainen-Taavetti välillä Liikenneturvallisuus jaliikenteensujuvuussekäkevyen olosuhteetparanevat. meluntorjunta jariista-aidat(21). Haimilan eritasoliittymä,tie-jakevyenliikenteenjärjestelyt siltoineen, pohjavesisuojaukset, läntinen eritasoliittymäjameluntorjunta(19).Kapeanelikaistainen tieTaavetti-Haimilankangas, Kaipiainen-Taavetti liittymien parantamiset,yksityistiejärjestelytristeyssiltoineen(17).Taavetin 1,3 M€ Liikenneturvallisuus, liikenteensujuvuusjakevyenyhteydetparanevat. väylä jaliittymienparantamiset(20). Utti-Taavetti välinautomaattinen nopeusvalvonta.Haimila-Jurvalavalaistus,kevyenliikenteen

T R 16

R K 17 K

T T

(2/5) T

T 17 T R

K T

17 T

T R K T

T T

T 18 R R 19 T

T T

T 1 R E T M 0 0 TT [ ]

0 0 0 0 0 m 5000 4000 3000 2 000 1000 0

T T 8 0

Vaatii tarkempaa suunnittelua

Nopeustason muutos Rinnakkais-/yksityistiejärjestelyt Liikenneympäristön pehmentäminen Riista-aita Meluntorjunta* Pohjavesisuojaukset* Uusi tievalaistus/tievalaistuksensaneeraus ETL:n rakentaminen/parantaminen P=porrastus, K=kanavointi,V=väistötila P=porrastus, K=kanavointi,V=väistötila Liittymäjärjestely, Ajosuuntien erottaminenrakenteellisesti Toisen ajoradanrakentaminen Ohituskaistan rakentaminen Uusi silta/sillanuusiminen/sillanparantaminen Uusi linjaus* Mo-tien/Mol-tien rakentaminen Tien parantaminenpaikallaan Kevyen liikenteenalikulun/ylikulunrakentaminen rakentaminen/parantaminen Kevyen liikenteenväylän

T T 21

T T * kaavamerkinnöissä esiintyvä

T T

T K T

K T 20 V

26 T

T TOIMENPIDEKARTAT (3/5) LIITE 5

29 23 20 T T T T T T T T T T T T T T 24 25 T T T T 22 28 T T T T T T T K K T T T T T T R R T T T R T T T T K T T T R R T 23 T T T T T T T T R 29 R R R VK R T VK R R T T R R R R R R 26 R R R R 27 29

Toimenpiteet: Luumäen motellin liittymien parantaminen väistötilalla ja yksityistiejärjestelyillä (22). Jurvalan 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 m liittymien kanavoinnit (23). Jurvalan meluntorjunta (24). Riista-aidat Jurvalan itäpuolelle (27). Kapea nelikaistainen tie, eritasoliittymät, tie- ja kevyen liikenteen järjestelyt siltoineen, Kevyen liikenteen väylän pohjavesisuojaukset, meluntorjunta ja riista-aidat seuraaviin kohteisiin; Jurvalan taajaman ohikulkutie (26), Jurvala-Kärki (28). rakentaminen/parantaminen Kevyen liikenteen alikulun/ylikulun rakentaminen Poistettavat/ Liikenteen turvallisuus ja sujuvuusongelmat poistuvat. Kuolemaan johtavat onnettomuudet Tien parantaminen paikallaan I VAIHE (-2010) jäävät vähenevät noin 60 % ja henkilövahinkoon johtavat onnettomuudet noin 40 %. Kevyen liikenteen I VAIHE (-2010) Ongelmat: olosuhteet paranevat. Kaikki tärkeät pohjavesialueet ja keskeiset asuinalueet on suojattu. Tie M Mo-tien/Mol-tien rakentaminen tavoitteiden mukaisessa kunnossa. Uusi linjaus* Kustannukset: Yhteensä 32,3 M€ Uusi silta/sillan uusiminen/sillan parantaminen Ohituskaistan rakentaminen Toimenpiteet: Jurvalan kärkipysäkin olosuhteiden parantaminen (25). T Toisen ajoradan rakentaminen E Ajosuuntien erottaminen rakenteellisesti Poistettavat/ Pikavuoroliikenteen käyttömukavuus paranee. Liittymäjärjestely, jäävät P=porrastus, K=kanavointi, V=väistötila ongelmat: ETL:n rakentaminen/parantaminen (-2020)

II VAIHE Uusi tievalaistus/tievalaistuksen saneeraus Kustannukset: Yhteensä 0,03 M€ Pohjavesisuojaukset* Meluntorjunta* Toimenpiteet: R Riista-aita Liikenneympäristön pehmentäminen Poistettavat/ T T Rinnakkais-/yksityistiejärjestelyt jäävät 100 80 Nopeustason muutos ongelmat: [ ] Vaatii tarkempaa suunnittelua (-2030) III VAIHE Kustannukset: * kaavamerkinnöissä esiintyvä LIITE 5 TOIMENPIDEKARTAT (4/5)

29 30

T T T T T T T T T T 29 T T T T T T T T T T T T R T T T T R R R T T T R R R R T R R R T T T R R R T T T T R R

Toimenpiteet: Kapea nelikaistainen/kaksiajoratainen tie, eritasoliittymät, tie- ja kevyen liikenteen järjestelyt 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 m siltoineen, pohjavesisuojaukset, meluntorjunta, tievalaistus ja riista-aidat välille Kärki-Joutseno (29). Kevyen liikenteen väylän

Poistettavat/ Liikenteen turvallisuus ja sujuvuusongelmat poistuvat. Kuolemaan johtavat onnettomuudet rakentaminen/parantaminen jäävät vähenevät noin 60 % ja henkilövahinkoon johtavat onnettomuudet noin 40 %. Kevyen liikenteen Kevyen liikenteen alikulun/ylikulun rakentaminen olosuhteet paranevat. Kaikki tärkeät pohjavesialueet ja keskeiset asuinalueet on suojattu. Tie Tien parantaminen paikallaan I VAIHE (-2010) Ongelmat: tavoitteiden mukaisessa kunnossa. M Mo-tien/Mol-tien rakentaminen Kustannukset: Yhteensä 76,8 M€ Uusi linjaus* Uusi silta/sillan uusiminen/sillan parantaminen Toimenpiteet: Ohituskaistan rakentaminen T Toisen ajoradan rakentaminen Poistettavat/ E Ajosuuntien erottaminen rakenteellisesti jäävät Liittymäjärjestely, P=porrastus, K=kanavointi, V=väistötila

(-2020) ongelmat: II VAIHE ETL:n rakentaminen/parantaminen Kustannukset: Uusi tievalaistus/tievalaistuksen saneeraus Pohjavesisuojaukset* Toimenpiteet: Meluntorjunta* R Riista-aita Poistettavat/ Liikenneympäristön pehmentäminen jäävät TT Rinnakkais-/yksityistiejärjestelyt ongelmat: 100 80 Nopeustason muutos (-2030)

III VAIHE [ ] Vaatii tarkempaa suunnittelua Kustannukset: * kaavamerkinnöissä esiintyvä TOIMENPIDEKARTAT (5/5) LIITE 5

32 30 R R R R T T R R R T T T R R R T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T 31

Toimenpiteet: Riista-aidat Joutseno-Imatra (31). Kevyen liikenteen väylä, alikulkukäytävä ja 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 m yksityistiejärjestelyt Korvenkylässä (32). Hankkeet 31 ja 32 ovat osa hanketta 30 ja ne voidaan toteuttaa ennen tien parantamista. Kapea nelikaistainen/kaksiajoratainen tie, eritasoliittymät Kevyen liikenteen väylän ,tievalaistus, tie- ja kevyen liikenteen järjestelyt siltoineen, pohjavesisuojaukset, meluntorjunta ja rakentaminen/parantaminen riista-aidat välille Joutseno-Imatra (30). Kevyen liikenteen alikulun/ylikulun rakentaminen Liikenteen turvallisuus ja sujuvuusongelmat poistuvat. Kuolemaan johtavat onnettomuudet Tien parantaminen paikallaan I VAIHE Poistettavat/ (-2010) jäävät vähenevät noin 60 % ja henkilövahinkoon johtavat onnettomuudet noin 40 %. Kevyen liikenteen M Mo-tien/Mol-tien rakentaminen I VAIHE (-2010) olosuhteet paranevat. Kaikki tärkeät pohjavesialueet ja keskeiset asuinalueet on suojattu. Tie Ongelmat: Uusi linjaus* tavoitteiden mukaisessa kunnossa. Uusi silta/sillan uusiminen/sillan parantaminen Kustannukset: Yhteensä 37,0 M€ Ohituskaistan rakentaminen T Toisen ajoradan rakentaminen Toimenpiteet: E Ajosuuntien erottaminen rakenteellisesti Liittymäjärjestely, Poistettavat/ P=porrastus, K=kanavointi, V=väistötila jäävät ETL:n rakentaminen/parantaminen ongelmat: Uusi tievalaistus/tievalaistuksen saneeraus (-2020) II VAIHE Kustannukset: Pohjavesisuojaukset* Meluntorjunta* R Riista-aita Toimenpiteet: Liikenneympäristön pehmentäminen Poistettavat/ TT Rinnakkais-/yksityistiejärjestelyt jäävät 100 80 Nopeustason muutos ongelmat: [ ] Vaatii tarkempaa suunnittelua (-2030) III VAIHE Kustannukset: * kaavamerkinnöissä esiintyvä