KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Viestinnän koulutusohjelma
Onni Kauppinen
PODCASTIEN ANSAINTAMALLIT SUOMENKIELISESSÄ MEDIAYMPÄRISTÖSSÄ
Opinnäytetyö Helmikuu 2019 OPINNÄYTETYÖ Helmikuu 2019 Viestinnän koulutusohjelma
Tikkarinne 9 80200 JOENSUU +358 13 260 600 (vaihde)
Tekijä(t) Onni Kauppinen
Nimeke Podcastien ansaintamallit suomenkielisessä mediaympäristössä
Tiivistelmä
Podcastit ovat kasvattaneet suosiota sekä kansainvälisesti että Suomessa. Suomessa podcasteja kuuntelee kuukausittain jo yli miljoona kuluttajaa. Kansainvälisesti kuuntelijamäärät voivat olla jopa kymmenkertaisia. Podcasteista onkin muodostunut kansainvälisesti kiinnostava ansaintakanava. Tämä opinnäytetyö perehtyy podcastien ansaintamalleihin ja siihen, kuinka kansainvälisesti käytettyjä malleja on mahdollista soveltaa suomenkielisessä mediaympäristössä. Työssä selvitetään, onko suomenkielisellä podcast-sisällöllä mahdollista luoda positiivisia kassavirtoja. Opinnäytetyössä perehdytään podcasteihin ilmiönä, niiden historiaan, ansaintamalleihin sekä niiden sovelluksiin. Työssä selvitetään, millaisella sisällöllä ansaitseminen on mahdollista ja minkälaiset asiat voivat vaikuttaa ansainnan määrään. Työn tuloksista selviää, että suomenkielisessä mediaympäristössä ansaitseminen on mahdollista vain kaikkein suosituimmilla ohjelmilla. Kansainväliset ansaintamallit ovat sidottuja kuuntelumääriin sekä sivustojen klikkauksiin, mikä tekee etenkin marginaaliaiheiden parissa toimivien podcastien ansainnasta vaikeaa.
Kieli Sivuja 35 Liitteet suomi Liitesivumäärä Asiasanat Podcast, ansaintamalli, verkkoviestintä THESIS February 2019 Degree Programme in Communication
Tikkarinne 9 80200 JOENSUU FINLAND + 358 13 260 600 (switchboard)
Author (s) Onni Kauppinen
Title Podcast Revenue Streams In Finnish Speaking Regions
Abstract
Podcasts are becoming more popular. Finland has over a million monthly podcast listeners, and internationally podcasts can receive millions of downloads per episode. Increasing popularity has made podcasts a viable choice to create revenue in the field of digital content.
This thesis is about podcast revenue streams and their applications. The thesis explains what podcasts are, what revenue streams are used internationally and how producers can apply them into Finnish speaking regions. The goal of the thesis is to examine the possibilities of creating positive cash flow with Finnish podcast content.
The research shows that creating positive cash flow with Finnish content is possible, but it is only possible with the most popular podcasts. Internationally used revenue streams are tied to popularity and the number of clicks the content receives. This can create difficulties for producers with niche content.
Language Pages 35 Appendices Finnish Pages of Appendices Keywords thesis, thesis process, written report, ethical questions in thesis Sisältö
1 Johdanto...... 5 2 Podcastit...... 6 3 Podcastien historia...... 7 4 Kuuntelutavat...... 9 5 Podcastien suosio...... 10 6 Podcastit ja ansainta...... 12 7 Yleisimmät ansaintamallit...... 13 7.1 Mainonta ja Sponsorointi...... 13 7.2 Joukkorahoitus...... 15 7.3 Premium- ja freemium-palvelut...... 19 7.4 YouTube...... 21 7.5 Live-esiintymiset...... 23 7.6 Tuotemyynti...... 25 8 Ansaintamallien soveltaminen suomenkieliseen mediaympäristöön...... 26 8.1 Joukkorahoituksen haasteet...... 26 8.2 Mainonnan haasteet...... 27 9 Pohdinta...... 28 Lähdeluettelo...... 31 5
1 Johdanto
Podcastit ovat kasvattaneet tasaisesti suosiotaan niin ulkomailla kuin Suomesa. RadioMedian tutkimuksen (2018, 4) käy ilmi, että yli 90 % alle 30-vuotiaista suomalaisista tietää, mitä podcastit ovat. Tähän median muotoon sisältyy kuitenkin paljon mahdollisuuksia, joiden tutkiminen on vielä maassamme vähäistä. Esittelen opinnäytetyössäni podcastien suosituimpia ansaintamalleja, ja kuinka voimme soveltaa niitä suomenkielisessä mediaympäristössä. Tavoitteenani on selvittää pystyykö suomenkielisellä podcast-sisällöllä luomaan positiivisia kassavirtoja.
Aihe on henkilökohtaisella tasolla erittäin tärkeä. Olen toiminut podcastien aktiivisena kuluttajana jo vuosikymmenen, ja koen syvää rakkautta tähän median muotoon. Olen itse myös tuottanut podcastia, ja olisin toimintaa aloittaessa kaivannut aihetta käsittelevää tutkimusta tai ohjenuoraa. Uskon, että opinnäytetyöstäni tulee olemaan hyötyä tulevaisuudessa kun podcastit sementoivat paikkansa koko kansan audioviihteenä.
Käsittelen ansaintaa podcasttuottajien näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että en käsittele podcasteja osana suurempaa tuotteiden kokonaisuutta. Työni on tarkoitettu ihmisille, joiden ansainta tapahtuu päätoimisesti podcastin, tai sen sisällön kautta. Tämän vuoksi olen työstäni jättänyt pois mm. tilauspodcastit sekä sosiaalisen median vaikuttajamarkkinoinnin.
Ansainnan lisäksi esittelen työssäni myös podcastien historiaa, kulutusta sekä kansainvälistä suosiota. Uskon, että aiheen monimuotoisuuden ymmärtämiseksi meidän on ymmärrettävä ilmiötä kokonaisuutena. Lähteinä käytän podcasteja, opinnäytetöitä, artikkeleita sekä kansainvälisiä tutkimuksia. Aihetta käsittelevät artikkelit olivat usein lähes identisiä pienten yksityiskohtien, kuten mainospaikkojen hinnoittelun, vaihdellessa merkittävästi. 6
2 Podcastit
Podcastit ovat internetin välityksellä jaettavia ohjelmia. Kyseiset ohjelmat ovat usein jaksoihin jaettuja alkuperäisiä ääni- tai videotallenteita. (Apple 2018). Terminä ”podcast” on yhdistelmä sanoista ”pod” sekä ”broadcast”. Pod viittaa Applen valmistamaan iPod mp3-soittimeen, ja sen tuomaan mahdollisuuteen kuunnella äänisisältöjä missä ja milloin käyttäjä itse haluaa. Sana broadcast viittaa radioon, koska podcasteja usein kulutetaan, radion tavoin, kuuntelemalla. (Mindvalley 2017.) Vaikka podcastit ovatkin nimensä puolesta sidottu vahvasti Applen tuotteeseen, voi kuluttaja kuunnella niitä käyttäen melkein mitä tahansa kannettavaa mediasoitinta, puhelinta tai tietokonetta (Watson 2018).
Podcastit tarjoavat jaksonsa usein samassa ääni- tai videotiedostomuodossa, jotta kuluttajat pystyvät nauttimaan jaksoista samalla tavalla jokaisella kerralla. Podcastien tuottajat pystyvät kuitenkin tarjoamaan jaksojaan myös useammassa kuin yhdessä tiedostomuodossa. (Apple 2018.) Esimerkiksi Joe Rogan Experience, Joe Roganin isännöimä keskusteluohjelma, tarjoaa jaksoistaan ääni- sekä videoversiot eri julkaisualustoilla. Ääniversiot kuluttaja pystyy latamaan suosituimmista podcastpalveluista. Videoversiot ovat julkaistu YouTube- sekä Vimeo-videosivustoille. (JRE Podcast 2018.)
Podcastit ovat hyvin vapaa median muoto. Virallisia ”sääntöjä” ohjelmien sisällölle tai tekniselle laadulle ei ole määritelty. Tämä tarkoittaa, että jokaisella internetyhteyden omaavalla henkilöllä tai yrityksellä on hypoteettinen mahdollisuus julkaista omia podcastohjelmia internetissä. Monet podcastit ovatkin tuotettu amatöörien toimesta erilaisista kotistudioista. Viime vuosina myös suuret mediayhtiöt ovat liittyneet podcasteja tuottavien tahojen joukkoon. (Watson 2018.) Applen iTunesin kuunnelluimpien podcastien listalta löytyy mm. tieteelle, musiikille, politiikalle ja komiikalle vihkiytyneitä ohjelmia (Podway.fm 2018). Nämä sisältävät usein monologeja ja kahden tai useamman ihmisen välisiä keskusteluja tietyn aiheen ympärillä (Mindvalley 2017).
Vaikka podcasteissa vallitsee hypoteettinen sisällön vapaus, voivat podcastpalveluidentarjoajat asettaa rajoituksia heidän kautta jaettaville 7 ohjelmille. Hyvä esimerkki tästä on Apple. Apple on asettanut iTunesiin rajoituksia, jotka mahdollistavat esimerkiksi tekijänoikeuksia rikkovien podcastien poistamisen palvelustaan. (Apple 2019.) Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi podcastia, joka käyttää musiikkia ilman tekijöiden lupaa. Mikäli Suomessa toimivat tuottajat haluavat käyttää sisällössään musiikkia, on heidän haettava musiikinkäyttölupa Teostolta (Teosto 2019). Tuottajien on mahdollista hyödyntää tekijänoikeuksien alaisten sisältöjen lisäksi creative commons -lisensseillä merkattuja sisältöjä. Creative commons -linsenseillä merkattujen sisältöjen tekijät antavat kolmansille osapuolille mahdollisuuden käyttää sisältöjä esimerkiksi ei-kaupalliseen käyttöön. (Creative Commons 2019.)
3 Podcastien historia
Vuoden 2003 syksynä ohjelmistokehittäjä David Winer loi kollegalleen, Christopher Lydonille RSS-syötteen, johon oli mahdollista liittää mediatiedostoja. Lydon käytti tätä uutta mahdollisuutta liittämällä kokonaisia haastattelua MP3-äänimuodossa hänen blogiinsa, joka käsitteli vuoden 2004 Yhdysvaltojen presidentinvaaleja. (Locke 2017.)
RSS-syöteellä, eli real simple syndication, tarkoitetaan tapaa jakaa sisältöjä internetissä. RSS-syötteen avulla kuluttaja pystyy saamaan haluamansa sisällön itselleen ilman, että hänen täytyy vierailla kyseisen sisällöntuottajan sivuilla. Ennen Lydonille luotua RSS-syötettä, teknologiaa hyödynsivät lähinnä tekstipohjaiset blogit sekä uutissivustot. (Spreaker 2017.)
David Winerin tavoitteena oli päivittää blogossfääri. Kyseiseen aikaan blogit keskittyivät tekniikkaan ja Piilaaksoon. Winerin ideana oli luoda bloggaajille mahdollisuus blogata käyttämällä omaa ääntään. Asian mahdollistamiseksi hän tarvitsi mp3-tiedostojen virran, jotta ihmiset pitäisivät konseptia mielenkiintoisena. (Locke 2017.)
Lydonin blogin äänitiedostot auttoivat Adam Currya luomaan iPodder- ohjelmiston vuonna 2004 (Watson 2018). Ohjelma mahdollisti RSS-liitteiden lataamisen Applen iTunesiin ja synkronoinnin iPod-soittimeen. iPodderin jälkeen 8 useat eri tahot alkoivat kehittää vastaavia ohjelmistoja sekä palveluita vieden Curryn ideaa yhä pidemmälle (Watson 2018). Eräs merkittävin niistä on vuonna 2004 perustettu podcastpalvelujentarjoaja Libsyn. Palvelu on edelleen toiminnassa ja toimii kotina yli 35 000 podcastille. (Libsyn 2018). Vuosi 2004 oli myös vuosi jolloin termiä ”Podcast” käytettiin ensimmäisen kerran helmikuussa Guardianin artikkelissa Ben Hammersleyn toimesta. Artikkeli käsitteli internetradion nousukautta, ja miksi tätä ilmiötä pitäisi kutsua. (Hammersley 2004.)
Apple liittyi ilmiöön mukaan vuonna 2005 aloittamalla podcastien jakamisen suoraan iTunesista versiossa 4.9. Nyt kuuntelijat pystyivät lataamaan Podcastinsa suoraan iTunesista tietokoneilleen sekä iPodeilleen ilman välikäsiä. (Apple 2005.) Podcastien lataamisesta ja jakamisesta oli tehty nyt helppoa. Apple jatkoi tekniikan hyödyntämistä vuonna 2007 luomalla iTunes U -palvelun. Palvelun kautta kuluttajilla oli mahdollisuus ladata yhdysvaltalaisten korkeakoulujen luomia sisältöjä ilmaiseksi. Kuluttajat pystyivät lataamaan ja kuuntelemaan esimerkiksi Stanfordin yliopiston luentoja iPodin avulla. (Apple 2007.) Palvelu muistutti tapaa, jolla podcasteja kulutetaan 2010 -luvulla. Tämä on osayy miksi iTunes U liitettiin osaksi Applen omaa podcast-palvelua vuonna 2017. (Voorhees 2017.)
Soundcloud teki podcastien jakamisesta entistä helpompaa vuonna 2008. Ilmainen ja helppokäyttöinen soitin mahdollisti ensimmäisenä äänitiedostojen upottamisen verkkosivuille. (Caplan 2018.) Nyt kuluttajien oli mahdollista jakaa äänitiedostot blogeissaan ja nettisivuillaan Soundcloudin soittimen avulla ilman, että lukijoiden ja yleisön tarvitsee ladata tiedostoa omalle laitteelleen. Nämä tarjosivat vahvan pohjan podcasteille kasvaa. Lopullisen räjähdyksen tarjosi älypuhelimien yleistyminen 2010-luvun taitteessa. Ennen älypuhelimien yleistymistä podcastien kuuntelu iPodien avulla oli suosittua, mutta konsepti podcastien kuuntelusta otti vasta ensimmäisiä askeliaan. Osasyyllinen tähän oli, että usein podcastien saaminen iPodille tai mp3-soittimeen oli monen työvaiheen takana. Ensin piti ladata jaksot tietokoneelle ja sen jälkeen siirtää usb-kaapelilla soittimeen ennen kuuntelua. Tämä piti toistaa jokaisen uuden jakson kohdalla viikosta ja kuukaudesta toiseen. (Stulberg 2015.) 9
Apu löytyi älypuhelimien määrän kasvusta ja uusien älypuhelinsovellusten, kuten Stitcherin ja Apple Podcastin tulemisesta markkinoille. Nyt podcastien hallinnoinnista, latauksesta ja suoratoistosta tuli helpompaa kuin koskaan. (Stulberg 2015.) Kaikki, aina tuottamisesta ja äänittämisestä lähtien pystytään nyt toteuttamaan yhdeltä laitteelta.
4 Kuuntelutavat
Kuluttajilla on mahdollisuus valita itselleen sopivin tapa kuunnella podcasteja. Tarvitaan vain internetyhteys ja laite, jolla podcastien kuuntelu onnistuu. (Slaney 2018.) Suurta osaa podcasteista kuunnellaan älypuhelimella sekä tietokoneilla. Älypuhelimien avulla kuuntelu on etenkin alle 30-vuotiaiden kuluttajien suosiossa. Vanhemmat kuuntelijat suosivat kuuntelussa tabletteja. (RadioMedia 2018, 12.)
Helpoin mutta ehdottomasti työläin tapa on etsiä kuunneltavan ohjelman kotisivut. Sivuilta on usein mahdollista kuunnella jaksot suoraan hyödyntäen sivuston käyttämää mediasoitinta. Usein sivustot tarjoavat myös mahdollisuuden ladata jaksot haluamalleen laitteelle myöhempää kuuntelua varten. (Slaney 2018.) Syy miksi tämä ehdottomasti työläin tapa, on se, että kuuntelijan on itse pysyttävä tietoisena uusien jaksojen ilmestymisestä ja lataamisesta.
Yleisin ja kuluttajaystävällisin tapa nauttia podcasteista on käyttää podcastsovelluksia. Nämä sovellukset keräävät useat eri podcastit yhteen paikkaan hyödyntäen RSS-syötteitä. Podcastien tuottajat lataavat ohjelmansa usein vain yhteen palveluun, kuten Soundcloudiin. Palveluista ohjelmat jaetaan kolmansien osapuolen sovelluksiin, podcatchereihin, aikaisemmin mainittua RSS-syötettä pitkin. (Spreaker 2017; Jansen 2018.) Kuluttaja pystyy podcatcherin avulla suorittamaan podcastien hallinnoinnin sekä kuuntelun yhdessä sovelluksessa. Hallinnointi onnistuu ”tilaamalla” ohjelmia. Tämä tarkoittaa, että sovellus ilmoittaa aina tilatun ohjelman uusista jaksoista. Mahdollista on myös, että sovellus lataa uudet jaksot automaattisesti laitteelle. 10
Sovellus usein listaa tilatut ohjelmat yhteen paikkaan, jolloin käyttäjä pysyy tietoisena tilaamistaan ohjelmista. Itse kuuntelu onnistuu sovelluksen omalla soittimella. Jaksot voi kuunnella internetyhteyttä käyttämällä, joten kuunneltavia jaksoja ei ole aina pakko ladata laitteelle. (Jansen 2018.)
Podcastsovellukset helpottavat uusien ohjelmien löytämistä. Sovelluksen etusivulla usein esitellään muiden käyttäjien kuuntelemia ohjelmia sekä kuluttajan kuuntelutottumuksiin perustuvia suosituksia. Käyttäjät pystyvät löytämään uusia ohjelmia sekä jaksoja käyttämällä sovellusten hakutoimintoa. Näitä ominaisuuksia hyödyntämällä on mahdollista löytää uusia ohjelmia, joita ei muuten osaisi etsiä. (Jansen 2018.)
Suurin osa markkinoilla olevista podcathereistä on maksuttomia. Apple sekä Google tarjoavat omiin mobiililaitteisiinsa ilmaisen podcast-sovelluksen, joista Apple Podcast tulee valmiiksi asennettuna. Näistä kahdesta Apple Podcast on henkilökohtaisen kokemuksen myötä ehdottomasti Google Podcastia helppokäyttöisempi. Tämä on kuitenkin mielipidekysymys. Huomioitavaa kuitenkin on, että Apple kontrolloi 55 % podcastsovellusten markkinoista vuonna 2017. (Porter 2018.) Kuluttajilla on kuitenkin mahdollisuus valita myös kolmansien osapuolien kehittämiä sovelluksia. Henkilökohtainen suosikkini on Castbox, jota käytän päivittäin. Castboxin käyttö on kuitenkin rajoitettu vain mobiililaitteisiin. Mikäli käyttäjä haluaa saumattoman kuuntelun vaihtaessaan mobiililaitteelta tietokoneelle kesken kuuntelun, kannattaa podcastsovellukseksi valita esimerkiksi Spotify. Viimeisen kolmen vuoden ajan Spotifyn kautta pystyi kuuntelemaan vain heidän podcast-toimintassa valittuja ohjelmia. Lokakuussa 2018 Spotify ilmoitti avaavansa podcastpalvelunsa kaikille. Tämä antaa Spotifylle mahdollisuuden dominoida podcastmarkkinoita android- käyttöjärjestelmien puolella tulevina vuosina. (Porter 2018.) Uskon tämän tapahtuvan. Mahdollisuus vaihtaa alustoja kesken kuuntelun on ominaisuus, jota itse olen kaivannut jo useamman vuoden.
5 Podcastien suosio 11
Suomessa podcastit ovat kasvattaneet tasaisesti suosiotaan, vaikka maailman kuuntelijamääriin onkin vielä matkaa. Yhdysvalloissa suosituimmat podcastit pystyvät keräämään miljoonia kuuntelijoita yksittäisillä jaksoilla. Joe Rogan Experience, joka on yksi maailman suosituimmista podcasteista, voi suosituimmilla jaksoillaan kerätä jopa kymmeniä miljoonia katselukertoja ainoastaan YouTubessa (Podway FM 2018; Rogan, J 2018). Luvuissa ei ole huomioitu RSS-syötteen avulla jaettuja podcastin ääniversioita, joten todellisuudessa luvut saattavat olla paljon suurempia. Ruotsissakin viikoittain podcasteja kuuntelee jo yli puolitoista miljoonaa kuluttajaa. (Sorjonen 2018.) Tilastoja tutkiessa on kuitenkin huomioitava, että Englantia puhutaan maailmanlaajuisesti enemmän kuin Ruotsia. Yhdysvaltalaisia podcastien lukuja pystyvät paisuttamaan maailmanlaajuisesti kaikki englantia puhuvat ihmiset.
RadioMedian tekemästä tutkimuksesta selviää, että syksyllä 2018 podcasteja kuunteli kuukausittain jo yli miljoona suomalaista. Viimeisen 12 kuukauden aikana podcasteja oli kuunnellu 29 % kyselyyn vastanneista (RadioMedia 2018, 5). Asian vahvistaa myös Nelonen Median omistama suomalainen podcastyhteisö Supla, joka kertoo sivuillaan käyttäjien ”starttaavan” sisältöjä miljoonia kertoja kuukaudessa (Supla 2019b). Supla ei valitettavasti tarjoa konkreettisia tilastoja asian vahvistamiseksi, joten tietoa ei voida pitää kovin luotettavana. Radiomedian mukaan kuitenkin lähes 90 % alle 30-vuotiaista tietää mistä podcasteissa on kyse (RadioMedia 2018, 4). Saman tutkimuksen mukaan noin 70 % vastanneista aikoo joko jatkaa podcastien kuuntelutahtiaan samanlaisena tai lisätä määriä (RadioMedia 2018, 9). Väkilukuun suhteutettuna nämä tilastot luovat pohjaa positiiviselle kasvulle. Voimme siis olettaa suomalaisten podcastkulutuksen jatkavan kasvuaan vielä tulevaisuudessakin.
Tällä hetkellä iTunes toimii Applen mukaan kotina yli 525 000 aktiiviselle ohjelmalle sekä 18,5 miljoonalle jaksolle, joissa käytetään yli 100 eri kieltä. Vaikka podcastien suosion kasvu onkin ollut tasaista viimeisen 15 vuotta, kuvastaa viimeisen kahden vuoden kehitys kuinka massiivisista harppauksista tällä hetkellä puhumme. Vuonna 2017 Applen iTunesin sekä Apple Podcastin kautta oli tehty 13,5 miljardia latausta koko palveluiden olemassaolon ajan. Seuraavana vuonna kokonaislataukset kasvoivat melkein nelinkertaisesti 12 ylittäessään 50 miljardin latauksen rajan. (Locker 2018.) Tätä kasvua voidaan pitää merkkinä, että podcastit ovat viimeistään parin viime vuoden aikana löytäneet tiensä osaksi valtavirtaa.
6 Podcastit ja ansainta
Ansainnan näkökulmasta podcastien konseptia voidaan pitää erittäin hämmentävänä: Kuluttajille jaetaan tuotetta ilmaiseksi ilman tietoa mahdollisista tuloista (Mindvalley 2017). Tämä malli on jo vuosia ollut sidottuna tiukaksi osaksi podcastkulttuuria jo sen syntyajoista lähtien (Locke 2017). Podcastien muuttuessa entistä kaupallisemmaksi, erilaiset joukkorahoitus- sekä freemium- palvelut, kuten Patreon, ovat aloittaneet haastamaan podcast- kulutustottumuksia 2010-luvulla. (Dey 2018; Garman 2018). Mikäli podcastien levitysmallit pysyvät tulevaisuudessa samanlaisina, tulee ilmaisuus olemaan vielä pitkään osana podcastien identiteettiä.
Apple on yksi merkittävimpiä podcasteja levittäviä tahoja. Yritys kontroilloi huomattavaa podcastsovellusten markkinaosuutta vuonna 2017 (Porter 2018). Yritys ei myöskään salli podcastien suoraa myyntiä kuluttajille Apple Podcastin kautta (Apple 2019). Tuottajilla on mahdollisuus luoda täysin riippumaton ja maksullinen levitysalusta ohjelmilleen ilman Applen kaltaisten palveluiden ehtoja, mutta silloin he menettäisivät suuren osan potentiaalisista kuluttajista. Applen ylläpitämän mallin kanssa työskentelevät tuottajat ovat näin pakotettuja mukautumaan tähän ympäristöön ja luomaan vaihtoehtoisia ansaintakeinoja ohjelmilleen.
Podcastien ansainta on usein sidottuna ohjelmien suosioon, ja ansaintamallien menestys on usein sivutuote itse podcastin menestyksestä (Editor 2016). On huomioitava, että podcasteilla ansaitsemiseen ei ole yhtä varmaa tapaa. Tapa, joka toimii toisella tuottajalla ei välttämättä ole kaikkein vakain tapa toiselle (Moore, Moore 2017). Useimmat tuottajat käyttävät ansaintansa rakentamiseen kuutta yleisintä mallia. 13
7 Yleisimmät ansaintamallit
7.1 Mainonta ja Sponsorointi
Podcastmainonta on tällä hetkellä yksi mainosalaa puhuttelevista trendeistä Yhdysvalloissa (Dey 2018). Mainoksiin käytettävän rahan määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana. Vuonna 2017 Yhdysvalloissa podcast- mainontaan käytettiin 314 miljoonaa dollaria, joka oli 86 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattaessa. Interactive Advertising Bureaun tutkimuksesta käy ilmi, että vastaavanlainen kasvu tulee jatkumaan vielä tulevaisuudessa. Mainonnan uskotaan rikkovan 659 miljoonan dollarin rajapyykin vuonna 2020. (Interactive Advertising Bureau 2018, 9). Kasvun syy voi olla ihmisten välinpitämättömyys bannerimainontaa kohtaan, joten mainostajat ovat kääntyneet podcastien pariin niiden henkilökohtaisuuden vuoksi (Dey 2018). Podcasteilla on kuitenkin vielä matkaa esimerkiksi televisiossa tapahtuvaan mainontaa, jonka ympärillä pyörii kymmeniä miljardeja dollareita (Moore, Moore 2017).
Podcastmainokset, kuten radiomainokset, ovat nauhoitettuja äänitiedostoja, jotka sijoitetaan ohjelmissa ennalta määrätyille paikoille. Mainokset markkinoivat usein jotain tiettyä tuotetta tai palvelua ohjelman kuuntelijoille. Ohjelman juontaja voi tarjota myös erillistä alennuskoodia juuri tämän podcastin kuuntelijoille. (The Weekly Planet 2018.) Mainokset pysyvät tietyssä jaksoissa usein muuttumattomina, koska tuottajat sijoittavat mainokset osaksi kuluttajan laitteelle ladattavaa äänitiedostoa. Näin mainoksia ei voida poistaa tai muuttaa enää jälkikäteen. (Moore, Moore 2017.)
Viime vuosina mainosten sijoittamiseen on käytetty myös nk. ”dynaamisen sijoittamisen” mallia, jossa mainokset sijoitetaan paikalleen käyttäen kolmansien osapuolien luomia palveluja, kuten Podbeania (Podbean 2019). Tämä tapa antaa tuottajille muun muassa mahdollisuuden sijoittaa mainokset haluamalleen paikalle sekä vaihtaa haluamiaan mainoksia myös ohjelmien julkaisun jälkeen (Moore, Moore 2017). Dynaamisella sijoittamisella asetetut mainokset kattoivat 14 vuonna 2017 41,7 % kaikista podcastmainoksista. Suosio oli laskenut vuodesta 2016 noin 15 %. (Interactive Advertising Bureau 2018, 14.) Syynä tähän voi olla niin sanottujen ”sisäänleivottujen” mainosten helppous. Tuottajien ei tarvitse sitoutua erilliseen palveluun sijoittaakseen mainoksia osaksi ohjelmiaan. Mikäli tuottaja hallinoi yhtäaikaisesti useampaa podcastia, voi dynaaminen sijoittaminen kuitenkin osoittautua hyödylliseksi tavaksi hallinnoida kaikkien ohjelmien mainoskampanjoita.
Podcastin sisällä olevista mainospaikoista käytetään termiä ”roll”. Sanaan lisätään etuliite kuvaamaan mainoksen sijaintia ohjelmassa. Pre-roll tarkoittaa mainosta, joka sijoittuu ennen varsinaista ohjelmasisältöä, mid-roll on ohjelman keskelle sijoitettava mainostauko ja post-roll on ohjelman päättävä mainos. (Backtracks 2019; 2019b; 2019c.)
Mainosten hinta on usein riippuvainen podcastin suosiosta (Moore, Moore 2017). Hinnat esitellään tiettynä summana tuhatta kuuntelua kohden. Tästä mallista käytetään termiä cost per mile eli CPM. (Dey 2018). Hinta voi vaihdella Yhdysvalloissa 15 ja 30 dollarin välillä per tuhat kuuntelua. Suosituimmat podcastit pystyvät veloittamaan myös edellä mainitusta korkeampia hintoja, mutta hinnat ovat silloin tapauskohtaisia. (Moore, Moore 2017.) Hinnat voivat vaihdella myös mainoksen sijainnin mukaan. Tuottajat pystyvät määrittämään esimerkiksi pre-roll mainokselle sekä post-roll mainokselle erilaisen hinnan. (Dumas 2018.) Syynä hinnoittelulle voi olla, että tuottajat ovat huomanneet kuluttajien lopettavan kuuntelun varsinaisen ohjelmasisällön loputtua mutta ennen post-roll mainosta. Matalammalla hinnalla mainospaikasta tehdään houkuttelevampi. Porrastettu hinnoittelu voi myös houkutella paremmin yrityksiä, jotka vasta aloittavat podcasteissa mainostamista ja haluavat kokeilla sen mahdollisuuksia. CPM onkin tilastojen valossa ehdottomasti suosituin tapa myydä mainostilaa podcasteihin. Noin 85 % podcats-mainoksista käytti mainoksissaan kyseistä hinnoittelua vuonna 2017. (Interactive Advertising Bureau 2018, 13.)
Juontajat näyttelevät suurta roolia mainoksien saamisessa kuuntelijoiden korviin. Vuonna 2017 juontajien lukemat mainokset kattoivat yli 60 % kaikista podcastmainoksista (Interactive Advertising Bureau 2018, 11.) Tämä auttaa tuottajia sekä juontajia rakentamaan sisältöään mainosten ympärille luoden 15 pehmeitä siirtymiä sisällön ja mainosten välille. Juontajat usein lukevat mainoksen niin, että he saavat mainostettavan tuotteen tai mainostekstin yhdistettyä sisältöönsä luoden kuulijoille mieleenpainuvia tuotesuosituksia (Moore, Moore 2017).
Yksi mainonnan suurimpia ongelmia on, että sijoittelusta ja sisältöön integroimisesta huolimatta kuuntelijat pystyvät kelaamaan mainosten yli. Tästä syystä monet brändit ovat aloittaneet sponsoroimaan kokonaisia jaksoja sekä sarjoja. (Moore, Moore 2017.) Esimerkiksi australialainen The Weekly Planet käyttää kokonaisten jaksojen sponsorointia (The Weekly Planet 2018). Tällä tavalla sponsori saa parhaimman näkyvyyden ohjelmassa. The Weekly Planetin ohjelma sisältää koko jakson sponsoroinnista huolimatta pre-roll-, mid-roll- sekä post-roll-mainospaikat. Nämä paikat käytetään sponsorin määrittämälle mainossisällölle, joka noudattaa samoja lainalaisuuksia kuin muu podcastmainonta (The Weekly Planet 2018). Mainonta ja sponsorointi tarkoittavatkin podcastien kontekstissa usein samaa asiaa.
Mainonnan helpottamiseksi tuottajilla on mahdollisuus liittyä podcast- yhteisöihin. Podcast-yhteisöt ovat yrityksiä, joiden avulla podcasteja tuotetaan, levitetään ja tarjotaan potentiaalisille mainostajille (Podcastone 2019a). Tuottajat pystyvät podcast-yhteisön avulla ulkoistamaan mainosten myynnin sekä sijoittelun, mikä antaa heille mahdollisuuden keskittyä vain ohjelmien sisältöön.
7.2 Joukkorahoitus
Internetissä viimeisen vuosikymmenen aikana yleistyneet joukkorahoituspalvelut ovat erittäin varteenotettava vaihtoehto podcast- tuottajille rahoittaa toimintaansa. Joukkorahoituspalveluilla tarkoitetaan sivustoja, jotka mahdollistavat rahankerääjien sekä potentiaalisten lahjoittajien välisen kanssakäymisen. Tämä kanssakäyminen voi tarkoittaa mm. lahjoittajan rahallista sitoutumista rahankerääjän palveluun tai tuotteeseen. Raha ei tällaisessa tapauksessa siirry suoraan lahjoittajalta kerääjälle. Lahjoittajat 16 siirtävät tapauskohtaisesti määritellyn summan joukkorahoitusta tarjoavaan palveluun, joka siirtää sen eteenpäin rahankerääjälle. Palvelu toimii välikätenä, joka mahdollistaa turvallisen ja sulavan vuorovaikutuksen osapuolien välillä. (European Comission 2019.)
Rahankerääjien käytössä on useita eri tapoja toteuttaa joukkorahoitusta, jotka eroavat toisistaan mm. lahjoittajien saamien vastikkeiden osalta (European Comission 2019). Podcastien kohdalla yleisimmät tavat ovat usein lahjoitus- ja palkkiopohjainen tapa kerätä rahaa (European Comission 2019; Moore, Moore 2017). Lahjoituspohjaisessa rahankeräyksessä lahjoittajat antavat tapauskohtaisen summan rahankerääjälle ilman rahallista tai materiallista hyötyä. Palkkiopohjaisessa rahankeräyksessä rahankerääjät tarjoavat lahjoittajille erilaisia palveluita sekä tuotteita lahjoitettuja summia vastaan. (European Comission 2019.)
Joukkorahoituspalvelun valinnassa kannattaa huomioida oman podcastin tarpeet. Palveluja on useita erilaisia, joten tuottajien on hyvä miettiä ennakkoon minkalaisia ominaisuuksia he tarvitsevat joukkorahoituspalvelultaan. Eräs tärkeimpiä asioita valita on tapa jolla tuottajat haluavat joukkorahoitukampanjan toteuttaa.
Mikäli kyseessä on suurempi yksittäinen projekti, on tuottajien viisasta valita joukkorahoituspalvelu, jolla on mahdollista rahoittaa koko työ. Kicktarter tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden luoda tiettyä summaa, nk. ”maalia” tavoittelevan rahoituskampanjan (Smith 2019). Rahoituskampanjan perustaja asettaa projektilleen minimisumman, jolla projekti pystytään toteuttamaan. Tämän lisäksi on asetettavat aika, jossa kyseinen summa on saavutettava. Mikäli kampanja ei saavuta asetettua minimisummaa tavoiteajassa, rahat palautuvat lahjoittajille. (Kickstarter 2019b.) Kickstarter ei ole ainoa palvelu, joka hyödyntää vastaavaa tapaa. Esimerkiksi Gofundmen toimii Kickstarterin tavoin, mutta palvelu ei aseta aikarajoituksia tai minimisummia projektin toteutukselle (Gofundme 2019).
Mesenaatti on suomalainen vastine Kickstarterille. Mesenaatissa, kuten Kickstarterissa, rahoitusta haetaan yksittäisille projekteille. Mesenaatti on kuitenkin paljon tarkempi rahoituskampanjoiden yksityiskohdista. Esimerkiksi 17
Mesenaatin kautta tapahtuvassa joukkorahoituksessa kampanjan minimitavoite on aina vähintään tuhat euroa. Mikäli minimitavoite ei toteudu, palautuu kerätty summa takaisin lahjoittajille. Myös tarjottavien vastikkeiden kriteerit ovat tarkemmat. Mesenaatin kautta jaettavien vastikkeiden on oltava arvoltaan vähintään kymmenen euroa. Tämä voi tarkoittaa osuutta hankkeen tuotosta, rahoitettavan tuotteen ensipainosta tai esimerkiksi podcastien tapauksessa pääsylippua ohjelman live-esiintymiseen. Poikkeuksia kuitenkin on. Mikäli rahoitusta keräävä taho on saanut poliisihallitukselta rahankeräysluvan, heillä on oikeus kerätä rahaa myös ilman vastikkeita. (Mesenaatti 2019.)
Mikäli tuottajat haluavat kerätä rahaa työskentelyyn, on Patreon varteenotettava valinta. Patreonin avulla podcast-tuottajat antavat kuuntelijoilleen ja faneilleen mahdollisuuden tehdä kuukausittaisia lahjoituksia podcasttoiminnan ylläpitämiseksi. Patreon ei aseta rahankeräykselle aikarajoituksia tai rahoituksen toteutumista määrittäviä minimisummia. Rahankerääjät itse määrittävät minimilahjoitusten määrät, kerättävän kohteen sekä keräyksen keston. (Blake 2019.) Patreonin tapauksessa rahankeräys kohdistuu usein tiettyjen projektien sijasta niiden tekijöihin (Garman 2018). Ihmiset tukevat palvelun kautta itse sisällön lisäksi myös sisällöntuottajia.
Kickstarter sekä Patreon antavat rahankerääjille mahdollisuuden luoda useita eri maksuluokkia, jotka eroavat toisistaan niistä saatavien vastikkeiden osalta. Mitä enemmän lahjoittaja antaa rahaa projektille tai sisällöntuottajalle, sitä enemmän vastikkeita hän usein saa. Nämä vastikkeet ovat lisäsisältöjä tai oheistuotteita, jotka ”parantavat” lahjoittajan kokemusta. Lisäsisällöt voivat esimerkiksi olla rajoittamaton pääsy podcastin jaksoihin ilman mainoksia tai kuukausittainen videokeskustelu tekijöiden kanssa. (Garman 2018; Smith 2019.) Lisäsisällöt usein tuovat lahjoittajat lähemmäs tekijöitä. Näin lahjoittajalle tulee henkilökohtaisempi suhde tuotteeseen. Parhaimmillaan tämä luo pitkäikäisiä asiakassuhteita kuluttajien ja tuottajien välille. Tuottajien onkin hyvä suunnitella rahoituskampanjoihinsa useita erilaisia, houkuttelevia vastikkeita, jotka kannustavat mahdollisia lahjoittajia sitoutumaan rahallisesti.
Joukkorahoitukseen liittyy paljon riskejä, ja ne eivät ole automaattinen tie rikastumiseen. Kickstarterin kaltaisissa palveluissa on riski, että projekti ei tule toteutumaan saavuttamattoman minimisumman takia. Mesenaatin tapauksessa 18 tämä on entistäkin suurempi riski kiinteän minimisumman vuoksi, joka voi karsia osan pienempää rahoitusta kaipaavista projekteista. Kickstarter teetti vuonna 2015 tutkimuksen, joka tutki palvelun kautta rahoitettujen projektien epäonnistumisprosentteja. Kickstarterin mukaan itsenäiseen tutkimukseen käytettiin dataa 500 tuhannelta palvelun kautta rahaa lahjoittaneelta yksilöltä. Tutkimus keskittyi projektien toteutumiseen sekä lahjoittajien ajatuksiin. Tutkimuksesta käy ilmi, että Kickstarterin palvelun kautta rahoitetuissa projekteissa koolla on merkitystä. Mitä pienemmästä projektista oli kyse, sitä suurempi epäonnistumisen mahdollisuus projektilla oli. Suurin epäonnistumisprosentti oli projekteilla, jotka onnistuivat keräämään alle tuhannen dollarin suuruisen summan. Mikäli projekti kasvoi rahoituksen puolesta massiiviseksi, oli epäonnistumisen mahdollisuus myös suuri. Yli 500 000 dollaria keränneet projektit epäonnistuivat melkein yhtä usein kuin alle 10 000 dollaria keränneet projektit. Tilastollisesti paras onnistumismahdollisuus oli projekteilla, jotka osuivat näiden ääripäiden väliin. Pienin epäonnistumisen prosentti saavutettiin projekteilla, joiden toteutuminen tapahtui 10 000 ja 50 000 dollarin välissä. (Kickstarter 2019a.)
Patreonin kohdalla rahoituksen toteutumiseen liittyvät riskit ovat pienet, ja palvelu onkin osoittautunut viimeisten vuosien aikana erittäin tuottoisaksi tavaksi kerätä rahaa podcast-toimintaan. Kaikki sisällöntuottajat eivät kuitenkaan julkaise rahankeräykseen liittyviä tilastoja, mutta useiden tuottajien kohdalla Graphtreon tarjoaa parhaimman statistiikan Patreonin kautta kulkevasta rahaliikenteestä. Vuoden 2019 alussa yksi tuottaisimpia ohjelmia oli yhdysvaltalainen Last Podcast On The Left. Sitä tukee Patreonissa lähes kymmenen tuhatta lahjoittajaa, joiden yhteislahjoitusten määrä tuo tuottajille yli 50 tuhannen dollarin tulot kuukausittain. (Graphtreon 2018a; Moore, Moore 2017.)
Massiivisiin ansioihin joukkorahoituksella ei päästä yhdessä yössä. Hyödyllistä on, että rahankerääjällä on muodostunut vahva yhteisö taustallaan ennen rahankeräyksen aloittamista. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Ralph Garman toimi noin kahdenkymmenen vuoden ajan juontajana KROQ-radiokanavalla ennen Patreoniin siirtymistä (Nordyke 2018). Tällä hetkellä Garmanin podcast, The Ralph Report, on yksi rahoitetuimmista podcasteista palvelussa (Graphtreon 19
2019b). Kantava teema onnistuneissa rahoituksissa onkin yhteisöllisyys, ja kuinka tuottajat ovat itse aktiivisesti kontaktissa rahoittajien yhteisöön niin markkinoinnin kuin vastikkeiden puolesta. (Westerlund 2015, 29-30.) Podcasttuottajien kannattaakin sijoittaa aikaansa sekä voimavaroja yhteisön luomiseen, mikäli he haluavat luoda onnistuneita joukkorahoituskampanjoita.
7.3 Premium- ja freemium-palvelut
Vaikka podcastien jakelu tapahtuu pääsääntöisesti ilmaisten kanavien kautta, on tuottajilla mahdollisuus luoda erilaisia premium-palveluita tarjoamaan lisäarvoa kuluttajille rahaa vastaan. (Mindvalley 2017; Porch 2018.) Tämä voi tarkoittaa mahdollisuutta kuunnella ohjelmia ilman mainoksia tai mahdollisuutta kuunnella ilmaisilta käyttäjiltä evättyjä jaksoja. Esimerkiksi Podcastone sekä Stitcher tarjoavat kuluttajilleen maksullista versiota palvelustaan ilmaisen kuuntelun rinnalle. (Podcastone 2019b) (Stitcher 2019.) Malli muistuttaa mobiilipelien maailmasta tuttua ”freemium” -käsitettä. Freemiun tarkoittaa, että tuotteen perusverio tarjotaan kuluttajalle ilmaiseksi. Tämän jälkeen kuluttaja voi ostaa lisäominaisuuksia, jotka tuovat lisäarvoa tuotteelle sekä kokemukselle. (Kumar 2014.) Kuluttaja pystyy esimerkiksi sitoutumaan rahallisesti kaikkiin palvelun tarjoamiin podcasteihin tai yksittäiseen ohjelmaan maksamalla kiinteän kuukausimaksun (Podcastone 2019b).
Stitcher tarjoaa palvelussaa kolmea eri maksuluokkaa. Ilmaisen palvelun lisäksi Stitcher tarjoaa kuukausiveloituksella sekä vuosiveloituksella toimivat palvelut. Nämä maksulliset palvelut tarjoavat kuluttajalle mm. pääsyn sisältöihin ilman mainoksia sekä ohjelmien jaksoja, jotka eivät ole kuunneltavissa ilmaisen palvelun käyttäjille. (Stitcher 2019.)
Joukkorahoituspalvelu Patreonia voidaan pitää eräänlaisena premium- palveluna. Palvelussa sisällöntuottajat luovat maksumuureja, joiden taakse piilotetaan uusia sisältöä lisääviä ominaisuuksia. (Blake 2019.) Esimerkiksi Ralph Garman tarjoaa ilmaisille käyttäjille yhden jakson viikossa RSS-syötteen kautta, mutta Patreonin kautta rahallisesti tukeville käyttäjille hän tarjoaa viisi jaksoa viikossa (Garman 2019; Garman 2018.) Podcasttuottajat pystyvät 20 jakamaan maksulliset podcastit esimerkiksi yksityisen RSS-syötteellä, jonka kuluttaja liittää manuaalisesti osaksi haluamaansa podcatcheria (Castbox.FM 2018).
Premium-palvelut ovat usein tarjolla vain tiettyjen palvelujen käyttäjille, jotka sitovat kuuntelemaan vain palvelun kautta jaettavia podcasteja. Esimerkiksi Stitcher Premiumia käyttävät kuluttajat pääsevät nauttimaan vain palvelun kautta jaettavia podcasteja sekä niiden premium-ominaisuuksia. (Stitcher 2019.) Mediassa onkin spekuloitu, että podcastien premium-palvelut tulevat tulevaisuudessa muistuttamaan ominaisuuksiensa puolesta nykyisiä videosuoratoistopalveluja, kuten Viaplayta ja Netflixiä (Porch 2018). Muutosta kyseiseen suuntaan on jo havaittavissa. Mikäli kuluttaja haluaa kuunnella esimerkiksi Marc Maronin podcastin jaksoja ohjelman synnystä lähtien, on hänen sitouduttava rahallisesti Stitcherin kuukausimaksulliseen palveluun. (Stitcher 2018.)
Castbox pyrkii muuttamaan tapaa, jolla podcastien maksullisia lisäominaisuuksia jaetaan kuluttajille. Yritys julkisti kesällä 2018 natiivin maksumuurin, joka lisätään heidän ilmaiseksi jaettavaan podcatheriin. Muutoksen tavoitteena on helppottaa ilmaisten ja maksullisten sisältöjen jakamista. Kuluttajat pystyvät nyt yhdessä sovelluksessa kuuntelemaan ilmaisia sisältöä, ostamaan sekä kuuntelemaan maksettuja sisältöjä saumattomasti ilman risteilyä useiden eri palveluiden välillä. Uudistuksen myötä Castbox on julkaissut vain yhden kumppanuuden podcasttuottaja Wonderin kanssa, jonka Wonder+-palvelu tarjoaa lisäominaisuuksia ohjelmiinsa sovelluksen sisäisiä ostoja hyödyntämällä. (Castbox.FM 2018.)
Maksullisten lisäominaisuuksien kenttä perustuu tällä hetkellä vahvasti muurien rakentamiseen. Erilaiset lisäpalveluiden tuottajat pyrkivät sitomaan kuluttajan heidän palveluunsa ja sen kautta jaettaviin ohjelmiin. Kuluttaja pyritään vieraannuttamaan muista palveluista tarjoamalla sisältöjä, jotka ovat löydettävissä vain heidän palvelun kautta (Stitcher 2019). Podcasttuottajien on premium-palveluja suunnitellessa mietittävä minkälainset lisäsisällöt ja jakelukanavat palvelevat parhaiten heidän tarpeitaan. Pahimmassa tapauksessa huonot ratkaisut voivat jättää potentiaaliset kuluttajat muurien väärälle puolelle. 21
7.4 YouTube
YouTube on Googlen omistama videopalvelu, joka yhdistelee suoratoistopalvelun sekä sosiaalisen median ominaisuuksia. Käyttäjät pystyvät sivustolla katselemaan videosisältöjä sekä lataamaan omia sisältöjä muiden katsottavaksi. Tämän lisäksi käyttäjillä on mahdollisuus tykätä, jakaa sekä kommentoida videoita, joka tekee palvelun käyttämisestä sosiaalisen kokemuksen. Videoiden sisällölle tai lataajille ei ole erikseen määritelty suuria rajoituksia. Kuka tahansa voi lisätä palveluun sisältöä, kunhan se ei riko lakeja tai YouTuben luomia käyttöehtoja. (Niskanen 2017, 15-16.)
Monet podcastien tuottajat jakavat ohjelmiaan RSS-syötteen ohella myös YouTubessa. Käyttäjien määrissä puolesta YouTube on Googlen suosituin palvelu, jolla on kirjautuneita käyttäjiä melkein kaksi miljardia. (Gilbert 2018.) Suosio näkyy myös audiosisältöjen kulutuksessa. YouTuben kautta kuunneltiin vuonna 2018 melkein 50 % kaikesta suoratoistetusta musiikista (International Federation of the Phonographic Industry 2018, 7). Tuottajien kannattaakin pitää YouTubea varteenotettavana ansaintakanavana.
YouTube tarjoaa tuottajille mahdollisuuden ansaita sisällöillään palvelun partneriohjelman kautta. Partneriohjelmassa tuottajien videosisältö avataan mainostajille. Tuottajalla on oikeus määrittää minkälaista mainossisältöä hänen videot tulevat sisältämään sekä mainonnalle avattavien videoiden määrän. (YouTube Creators 2019.) Tämän jälkeen YouTube sijoittaa mainossisällöt joko osaksi videota tai sivustolle sijoitettavina bannerimainoksia (Niskanen 2017, 17- 20). YouTube ei rajaa itse sisällössä tapahtuvaa mainontaa. Podcast-tuottajilla on mahdollisuus pitää ohjelmien ”sisäänleivottut” mainokset osana myös Youtubessa tapahtuvaa julkaisua. (YouTube Creators 2019.)
YouTube on asettanut kriteerejä, joiden perusteella sisällöntuottajat hyväksytään osaksi partneriohjelmaa. Sisällöntuottajan sisällöllä täytyy olla vähintään tuhat tilaajaa palvelussa sekä neljä tuhatta katselutuntia viimeisen 12 kuukauden aikana. Kriteerien täytyttyä YouTube ottaa sisällöntuottajan 22 arviointiin, jonka jälkeen tämä joko hyväksytään partneriohjelmaan tai hylätään. (Youtube Creators 2019.)
Partneriohjelman kautta tulevan ansainnan määrä syntyy mainossisältöjen katselukerroista sekä niiden klikkauksista. Kiinteää summaa tuhatta katselua kohden, kuten podcastmainosten kohdalla, on vaikea määrittää. Ansainnan määrä vaihtelee sisällöntuottajakohtaisesti 0,5-10 dollarin välillä per tuhat katselua. Kaikki katselut eivät kuitenkaan tuo rahaa tuottajien taskuun. Mikäli katsojat ohittavat mainokset tai käyttävät selaimessaan mainosten esto- ohjelmia, ei videoiden katselukerroista kerry tuloja. (Baker 2019.)
YouTube pidättää oikeuden perua videon ansainnan mikäli sen sisältö rikkoo mainontaystävällisen sisällön ohjeita. Jos video sisältää esimerkiksi kiistanalaisia aiheita, on YouTubella mahdollisuus evätä videon monetisaatio. YouTube suositteleekin ennen partneriohjelmaan liittymistä kasvattamaan yleisöä, joka osallistuu aktiivisesti mainostajaystävälliseen sisältöön. (YouTube Creators 2019.)
Yleisöllä on vastavuoroisesti mahdollisuus tukea heidän suosimia sisällöntuottajia lahjoituksilla. Mikäli sisällöntuottaja järjestää suoran lähetyksen Youtuben kautta, muut käyttäjät pystyvät lahjoittamaan rahaa lähetyksen keskustelualueen super chat -ominaisuudella. Tämä tarkoittaa, että yleisön jäsen lahjoittaa rahaa saadakseen korostetun paikan lähetyksen keskustelualueella. (YouTube Creators 2019.) Mikäli podcast-tuottajat lähettävät ohjelmansa suorana lähetyksenä Youtuben kautta, on ominaisuus erittäin hyödyllinen. Lahjoitukset, ja niihin nopea reagoiminen voi parhaimmillaan syventää suhdetta yleisöön sekä sisällön suosiota.
Sisällön suosion kasvaessa YouTube avaa tuottajille mahdollisuuden luoda kanavilleen jäsenmaksuja. Palvelu jäljittelee Patreonia ja muita premium- palveluja. Kuluttaja maksaa sisällöntuottajalle kiinteän kuukausimaksun, joka avaa hänelle pääsyn jäsenille tarkoitettuihin lisäsisältöihin. Nämä lisäsisällöt voivat olla esimerkiksi jäsenille tarkoitettuja viestejä sekä keskusteluja. Sisällöntuottajan täytyy täyttää YouTuben asettamat kriteerit hyödyntääkseen ominaisuutta. (YouTube Help 2019.) 23
Podcastien tuottajien on keskityttävä yleisön ja suosion kasvattamiseen, mikäli he haluavat onnistua ansaitsemaan YouTubessa. Mainostajaystävällisen sisällön ohjeiden noudattaminen voi sulkea monet tuottajat ja ohjelmat ansainnan ulkopuolelle. Parhaimmassa tapauksessa YouTube voi kuitenkin muotoutua suosionsa takia erittäin hyödylliseksi julkaisu- ja ansaintalustaksi.
7.5 Live-esiintymiset
Podcastien nauttiminen on usein henkilökohtainen, ja yksityinen tilanne. Ihminen kuuntelee ohjelmaa yksin esimerkiksi kuulokkeiden välityksellä älypuhelimestaan (RadioMedia 2018). Ohjelmien nauhoitustilanteen ei kuitenkaan tarvitse olla tällainen. Useat podcastit hyödyntävät tänä päivänä live- esiintymistä podcastien nauhoitustilanteina. Yhdysvaltalainen Kevin Smith on erikoistunut live-podcasteihin. Ohjelmat hyödyntävät usein myös yleisöä ohjelman sisällön rakentamiseksi. Smith juontaa Ralph Garmanin kanssa populaarikulttuuriin erikoistunutta Hollywood Babble-on -podcastia, jonka äänitykset tapahtuvat yksinomaan elävän yleisön edessä. Ohjelma koostuu erilaisia osioista, joiden avulla yleisöllä on mahdollisuus muovata ohjelman kulkua mm. sähköpostilla lähetettyjen imitaatiotoivomusten kautta. Smith ja Garman keskustelevat myös yleisön jäsenten kanssa ohjelman äänityksen aikana, joka auttaa heitä luomaa yhteisöllisen tunnelman äänityspaikalle. (Smith, Garman 2019.)
Live-esiintymisten järjestämiseen liittyy usein paljon liikkuvia osia, joista järjestäjien on oltava tietoisia. Onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että järjestävän tahon puolesta on vähintään yksi vastuuhenkilö joka tietää kaikki yksityiskohdat tulevasta esiintymisestä. Ongelmatilanteen sattuessa tämä henkilö tietää mitä tehdä, koska hänellä on vankka kokonaiskuva esiintymisen tarpeista. (Haapasalo 2014, 20-22.)
Suunnitteluvaiheessa on hyvä kiinnittää huomiota esiintymispaikkaan. Kokonaiskuvan kannalta on erittäin tärkeää valita esiintymispaikka, joka sopii podcastin sisältöön sekä tunnelmaan. Esimerkiksi riehakkaan podcastin live- esiintymistä ei kannata järjestää hiljaisen kirjaston lukusaliin. Tärkeää on myös 24 huomioida esiintymispaikan sijainti. Mitä keskeisemmällä paikalla esiintyminen tapahtuu, sitä suuremmalla todennäköisyydellä yleisö löytää tiensä paikalle. (Haapasalo 2014, 23-24.)
Live-esiintymisistä kertyvät lipputulot ovat erittäin varteenotettava tapa ansaita rahaa podcasteilla. Esiintymisten budjettia laatiessa on kuitenkin otettava huomioon, että tulot pysyvät suurempina kuin menot. Rahallisesti onnistunut live-esiintyminen mahdollistaa aina seuraavien esiintymisen toteuttamisen. Esiintymisistä saatavia tuloja ei tarvitse rakentaa vain lipputulojen ympärille. Tuottajilla on mahdollisuus ansaita mm. oheistuoteiden myynnillä. Tuottajien on myös mahdollista hankkia live-esiintymisille sponsoreita, jotka osallistuvat kulujen kattamiseen esimerkiksi mainostilaa vastaan. (Haapasalo 2014, 24-25).
Live-esiintymisiä voi hyödyntää myös osana joukkorahoituskampanjaa. Patreonin maksumuurien taakse on mahdollista piilottaa esimerkiksi lippujen ennakkomyyntikoodeja sekä videoita, jotka tarjoavat lahjoittajille pääsyn kulissien taakse. (Blake 2019; Moore, Moore 2017.) Tuottajien on myös mahdollista rahoittaa kokonaisia kiertueita esimerkiksi Kickstarterin kautta (Kickstarter 2019).
Ennen kuin tuottajat suunnittelevat live-esiintymisiä ja pitkiä kiertueita, on heidän arvioitava podcastinsa soveltuvuutta kyseiseen formaattiin. Kaikki podcastit eivät sisältönsä puolesta sovellu yleisön edessä esitettäviksi. Esimerkiksi monta tuntia kestävä opetusohjelma Kiinan historiasta ei välttämättä toimi live-esityksenä. Tuottajien on myös huomioitava ohjelmansa suosio kyseisellä hetkellä. Esiintymisen onnistumiseksi on oltava tietoinen yleisön halusta sijoittaa rahaa podcastin live-kokemukseen.
Podcastien ei tarvitse pyöriä live-esiintymisten ympärillä. Esiintyminen voi toimia erikoistilaisuutena, joka tapahtuu esimerkiksi vain kerran kahdessa vuodessa. Nämä tilaisuudet voivat toimia tuottajien kiitoksena lojaaleille kuuntelijoille, jotka ovat tukenee ohjelmaa. Live-esiintymisestä muodostuu tällaisessa tilanteessa tapa syventää suhdetta kuulijoihin. Harvinaisessa live-esiintymisessä tuottajat voivat myös poiketa ohjelman sisällöstä luodakseen jotain unohtumatonta läsnäolijoille. 25
7.6 Tuotemyynti
Hello From The Magic Tavern on yhdysvaltalainen podcast, jossa Arnie Niekamp on pudonnut ulottovuuksienvälisen portaalin läpi fantasiamaailmaan. Nyt Niekamp juontaa omaa podcastia fantasiamaailmassa, jossa hän haastattelee sen asukkaita kahden ystävänsä, velhon sekä muotoaan muuttavan mäyrän kanssa. Ohjelma on kerännyt suuren suosion viimeisen kolmen vuoden aikana. (Liptak 2018.) Podcastin kuuntelijoilla on mahdollisuus tukea podcastia ostamalla fanituotteita niille omistetusta verkkokaupasta. Nämä fanituotteet sisältävät usein ohjelmasta tuttujen hahmojen kuvia, logoja sekä tunnuslausahduksia. Hello From The Magic Tavern on vain yksi monista fanituotteita tarjoavista podcasteista. Hello From the Magic Tavern tarjoaa verkkokaupassaan mm. t-paitoja, pinssejä sekä kynttilöitä, joista kaikki sisältävät viittauksia ohjelman sisältöön. (Hello From The Magic Tavern 2019.)
Fanituotteita ostavat kuluttajat ostavat tuotteita osoittaakseen tukensa fanituksen kohteelle. Ostopäätökseen vaikuttaa usein tuotteessa näkyvä logo sekä tuotteen käytettävyys arkielämässä. Suurin osa fanituotteita kuluttavista ihmisistä ostaakin tuotteet päivittäiseen käyttöön. (Bragge 2012, 34-35; Marja- aho 2013, 60-62.) Fanituotteet toimivat eräänlaisena yhteisöllisyyden merkkinä, joka kertoo kuluttajan mieltymyksistä sekä sitoutumisesta tietyn asian kannattajaksi. Tämän vuoksi tuotteiden laadulla on myös merkitystä. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän tuotteista, jotka on valmistettu laadukkaista materiaaleista. (Bragge 2012, 35.)
Podcastien tuottajien on tärkeä miettiä, minkälaisia tuotteita heidän yleisönsä haluaa, ennen kuin he lanseeraavat oheistuotteet markkinoille. Kuluttajat suosivat vaatteita fanituotteina, joista suurin osa olisi valmis ostamaan esimerkiksi t-paidan tukeakseen sen taustalla olevia tuottajia (Marja-aho 2013, 56-60). Sosiaalisessa mediassa on mahdollista suorittaa kyselyitä, joissa kuulijat saavat mahdollisuudet ilmaista toivomuksiaan kyseisten tuotteiden sisällöstä sekä laadusta. Näin tuottajat voivat tuoda myyntiin tuotteita, joita kuluttajat haluavat varmasti ostaa. 26
Suurin osa fanituotteiden ostoista tapahtuu joko verkkokaupassa tai live- esiintymisten yhteydessä (Bragge 2012, 32; Marja-aho 2013, 55). Etenkin Hello From The Magic Tavernin tapauksessa verkkokauppa on live-esiintymisiä lukuunottamatta ainut paikka ostaa fanituotteita (Hello From The Magic Tavern 2019). Live-esiintymisten yhteydessä tapahtuvat tuoteostot ovat usein hyvin vahvasti sidottuja tunteeseen. Tällaisissa tapauksissa kuluttajat välittävät vähemmän tuotteiden hinta-laatusuhteesta ja ovat valmiita maksamaan kalliimman hinnan kuin esimerkiksi verkkokaupassa (Bragge 2012, 34).
Tuotteiden rajallinen määrä voi vaikuttaa myös niiden suosioon sekä menekkiin. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan tuotteesta suuremman summan, mikäli kyseessä on rajoitettu painos (Bragge 2012, 35). Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi t-paitoja, jotka on mahdollista ostaa vain tietystä live-esiintymisestä. Rajoitettua painosta voi käyttää hyödyksi myös joukkorahoituspalveluissa. Tuottajat voivat varata rajoitetun määrän tietyllä painatuksella varustettuja paitoja ainoastaan tietyn summan lahjoittaneille henkilöille.
8 Ansaintamallien soveltaminen suomenkieliseen mediaympäristöön.
8.1 Joukkorahoituksen haasteet
Suomalaiset podcastien tuottajat pystyvät hyödyntämään kansainvälisesti käytettyjä ansaintamalleja ilman suurempia ongelmia. Haasteita kuitenkin löytyy. Kaikkia ansaintamalleja ei voida niiden nykyisessä muodossa soveltaa suomenkielisessä mediaympäristössä. Syynä tähän voi olla esimerkiksi lainsäädännön vaatimat muutokset toimintatapoihin.
Suomessa vastikkeeton rahankeräys on luvanvaraista toimintaa. Lupa voidaan myöntää Poliisihallituksen sekä alueellisten poliisilaitosten toimesta yhteisöille sekä säätiöille. Yhteisöjen ja säätiöiden on keräyksen jälkeen käytettävä saadut varat rahankeräysluvassa mainittuun kohteeseen. Rahankeräyslupaa ei tarvitse 27 anoa mikäli rahankeräyksen suorittaa esimerkiksi koululuokka, jonka rahankeräykseen liittyviä asioita hoitaa oikeustoimikelpoinen henkilö. (Sisäministeriö 2019.)
Podcastien konstekstissa Suomen rahankeräyslaki pakottaa tuottajat tarjoamaan vastikkeita osana joukkorahoituskampajoitaan. Laki ei suoraan kommentoi kansainvälisten joukkorahoituspalveluiden laillisuutta, joten vastuu toiminnasta on aina palvelun käyttäjällä. Huomioitava on, että esimerkiksi Kickstarter tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden lahjoittaa rahaa projekteille vastikkeettomasti, vaikka projektin perustaja tarjoaisi niitä. Tämä asettaa palvelun käytön ristiriitaan rahankeräyslain kanssa. (Smith 2019) (Sisäministeriö 2019.) Kickstarter ei tästä syystä mainitse Suomea palvelua käyttävien maiden listalla (Kickstarter 2019c). Suomalainen Mesenaatti on tällaisessa tapauksessa varteenotettava vaihtoehto, koska palvelun käyttöehdot ovat suunniteltu Suomen lakien puitteisiin (Mesenaatti 2019). Joukkorahoituksen kanssa esiintyvät lainsäädännölliset ongelmat eivät koske suomenkielisiä tuottajia, joiden toiminta tapahtuu palvelujen käytön sallivassa maassa (Kickstarter 2019c).
8.2 Mainonnan haasteet
Podcast-mainosten myynti on sidottu vahvasti niiden suosioon. Mitä suosituimpi podcast on, sitä enemmän tuottajat pystyvät veloittamaan ohjelmaan sijoitettavista mainoksista. Hinnoittelussa käytetty yksikkö CPM, eli cost per mile, voi osoittautua haasteelliseksi tavaksi luoda ansaintaa suomenkielisellä sisällöllä. (Dey 2018.)
Vuonna 2018 podcasteja kuunteli jo yli miljoona suomalaista (RadioMedia 2018, 5). Tutkimusta suomalaisten podcastien kuuntelijoiden keskiarvoista on kuitenkin todella vähän. Suomalainen podcastyhteisö Jakso.fi selvitti Suomen parasta podcastia äänestyksellä, joka keräsi yli 11 000 ääntä. Äänestyksessä kolmen parhaan joukkoon sijoittuneet Pakkotoisto-podcast sekä Nonsense by Alexa & Linda saivat molemmat yli tuhat ääntä. (Sulopuisto 2019b.) Heidän 28
Soundcloud-tilin kuuntelijatilastot antavat kuvaa minkälaisista kuuntelijamääristä puhutaan suomen parhaimpien podcastien keskuudessa. Pakkotoisto-podcast on viimeisen viiden jakson aikana kerännyt keskimäärin 761 kuuntelua jaksoa kohden (Siren 2019). Nonsense by Alexa & Linda:n kuuntelut viiden uusimman jakson kohdalla ovat tähtitieteelliset verrattuna Pakkotoistoon. Ohjelma keräsi keskimäärin 20 tuhatta kuuntelua jaksoa kohden, joka on noin 26 kertaa enemmän kuin Pakkotoistolla. (Nonsense Casting 2019.)
Kuuntelijatilastoja sekä cost per milea hyödyntämällä on helppo laskea kuinka paljon Pakkotoisto ja Nonsense by Alexa & Linda pystyvät ansaitsemaan mainoksillaan. Nonsense by Alexa & Linda julkaisee jaksoja kerran viikossa (Nonsense Castin 2019). Tämä tarkoittaa 80 tuhatta kuuntelua kuukaudessa. Hinta tuhatta kuuntelua kohden vaihtelee podcast-kohtaisesti, mutta keskiarvo mainoksille on 22,5 dollaria (Moore, Moore 2017). CPM-keskiarvoa käyttämällä Nonsense by Alexa & Lindalla olisi mahdollisuus ansaita 1800 dollaria kuukaudessa per mainos. Vastaavaa julkaisutahtia sekä CPM-keskiarvoa käyttämällä Pakkotoisto-podcastilla olisi mahdollista ansaita 67,5 dollaria kuukaudessa.
Suomenkielisten podcastien tuottajien on pohdittava, kuinka he pystyvät lisäämään kuuntelijamääräänsä, jotta mainoksilla ansaitseminen olisi kannattavaa. Nykyisellä mallilla mainoksista saatavat tulot tulevat pysymään vain suosituimpien podcastien etuoikeutena. CPM-malli on havaittu kansainvälisesti toimivaksi, mutta on mietittävä onko kyseinen malli järkevä Suomen mittakaavassa. Olisiko suomalaisille mainoksille kehitettävä oma hinnoittelutapa, joka onnistuisi houkuttelemaan mainostajia paremmin, vai kannattaa tuottajien odottaa podcastien lopullista räjähdystä myös Suomen valtavirtaan. RadioMedian tutkimuksesta käy ilmi, että vasta 29 % suomalaisista on kuunnellut podcasteja. Onkin mahdollista, että Yhdysvalloissa valloillaan oleva podcast-mainostamisen trendi rantautuu Suomeen vasta muutaman vuoden päästä (Dey 2018). 29
9 Pohdinta
Kaikkia podcastien maailmassa käytettyjä ansaintamalleja yhdistää niiden suhde suosioon. Ohjelmilla on suurempi mahdollisuus ansaita tuloja, mitä suositummat heidän sisältönsä ja sen ympärillä toimivat ihmiset ovat. Suositulla ohjelmalla on paremmat mahdollisuudet ansaita enemmän mainostuloja, kerätä enemmän lahjoituksia joukkorahoituskampanjassa, ansaita enemmän lipputuloja live-esiintymisestä, saada enemmän klikkauksia Youtubessa ja myydä enemmän oheistuotteita. Tuottajien on keskityttävä luomaan kuluttajia kiinnostavia sisältöjä, jotka vangitsevat kuuntelijan ja saavat heidät palaamaan sisällön pariin kerta toisensa jälkeen.
Internetissä vallitsee tällä hetkellä sisällön kakofonia sekä runsaudenpula, joka ulottuu myös podcasteihin. Ainoastaan iTuneissa on yli 500 tuhatta aktiivista podcastia kilpailemassa kuluttajan huomiosta (Locker 2018). Menestyäkseen ohjelman on oltava kirkas valonpilkahdus satojen ja tuhansien kilpailijoiden keskuudessa: ” – the goal is to make customers long for something they didn’t even know they wanted.” (Escobedo 2017.)
Luodakseen mielenkiintoisia sisältöjä, tuottajien on ymmärrettävä yleisöään sekä omaa ohjelmaansa. Ennen varsinaisen ohjelman toteuttamista on hyvä pohtia, millaiselle kohderyhmälle ohjelma on tarkoitettu. Potentiaalisen yleisön ja heidän mieltymystensä kartoittaminen auttaa tuottajia luomaan sisältöjä, joita yleisö haluaa kuluttaa. Tämän lisäksi on hyvä pohtia mikä erottaa kyseisen ohjelman kaikista muista tarjolla olevista podcasteista. Mitkä ovat ohjelman vahvuudet, ja kuinka niitä on mahdollista korostaa. Tarjolla olevien podcastien määrän vuoksi tuottajilla on suuri riski kadota harmaan massan sekaan. Tunnistettava persoonallisuus voi auttaa ohjelmaa kellumaan sisältöjen meressä. Persoonallisuutta voi rakentaa esimerkiksi juontajien ympärille, jotka tarjoavat tunnistettavan äänen osaksi ohjelman identiteettiä. (Escobedo 2017.) Esimerkiksi kahden juontajan keskinäinen vitsinheitto ja dynamiikka voi muodostua asiaksi, joka tekee satunnaisesta kuuntelijasta lojaalin fanin. Kun tuottajilla on vahva ymmärrys itsestään sekä yleisöstään, on heille pedattu 30 vahva pohja kasvattaa suosiota, ja muuttaa ohjelmansa taloudellisesti kannattavaksi.
Ansaintamallien määrästä sekä niiden toimintatapojen erilaisuuden takia podcasteille ei ole vain yhtä reittiä, jota hyödyntämällä ohjelmasta tulee taloudellisesti kannattavaa. Podcastit ovat ansainnan puolesta hyvin yksilöllisiä, vaikka erilaisia kaavoja on viimeisten vuosien aikana syntynyt. Tuottajien on itse löydettävä ansaintamallien joukosta itselleen toimivimmat ratkaisut ja painotettava toimintaansa niiden ympärille. Esimerkiksi Ralph Garmanin The Ralph Report rahoittaa toimintaansa pääosin Patreonin kautta (Garman 2018). Hän ei käytä ansainnassaan live-esiintymisiä tai Youtuben parteriohjelmaa. Garman on onnistunut rakentamaan ympärilleen luotettavan yleisön, joka ylläpitää podcastia joukkorahoituksen avulla.
Suomenkokoisessa maassa kuuntelijamääriin sidotut ansaintamallit voivat osoittua vaikeaksi. Esimerkiksi Youtuben klikkauksiin perustuva ansainta sekä mainosten hinnoittelu tuhatta kuuntelua kohden voivat rajata ansainnan vain kaikkein suosituimpien podcastien ympärille. Tämä tekee etenkin marginaalisia aiheita käsittelevien podcastien ansainnasta vaikeaa, koska suomenkielistä yleisöä on huomattavasti vähemmän kuin kansainvälistä.
Potentiaalisten kuuntelijoiden vähyys suhteessa kansainvälisiin korvapareihin pitäisi toimia motivaationa luomaan Suomeen yhtenäistä podcast-yhteisöä. Tällä hetkellä suomalaisten podcastien kenttä on kuitenkin pirstaloitunut. Sanoma Group, Yleisradio sekä Jakso.fi koostavat suomalaisia podcasteja omiin palveluihinsa. Näistä Yleisradion Areena sekä Sanoma Groupin Supla ovat suljettuja yhteisöjä, jotka kilpailevat keskenään kuuntelijoiden klikkauksista.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, onko suomenkielisellä sisällöllä mahdolista luoda positiivia kassavirtoja. Vastaus on kyllä sekä ei. Positiivisten kassavirtojen luominen on mahdollista, mutta päätoimisena tulonlähteenä podcastit toimivat vain kaikkein suosituimmilla tuottajilla. Mikäli podcastien suosio kasvaa entisestään tulevien vuosien aikana, on mahdollista, että podcastien väliset erot ansainnassa tulevat tasoittumaan. 31
Tämän opinnäytetyön kirjoitushetkellä Sanoma Group pyrkii aggressiivisesti monopolisoimaan suomalaista viihdeteollisuutta, joka näkyy myös Suplan halussa seuloa parhaimmat tuottajat omaan talliinsa. (Hätinen 2019; Supla 2019b.) Mikäli Supla saa kaikkein suosituimmat podcastit oman konsernin alle, tulee sen ulkopuolelle jääville tuottajille erittäin vaikeat ajat.
Lähdeluettelo
Apple. 2005. Apple Takes Podcasting Mainstream. https://www.apple.com/newsroom/2005/06/28Apple-Takes- Podcasting- Mainstream/. 1.11.2018. Apple. 2007. Apple Announces iTunes U on the iTunes Store. https://www.apple.com/newsroom/2007/05/30Apple-Announces- iTunes-U-on-the-iTunes-Store/. 18.2.2019. Apple. 2018. For Podcast Fans: Frequently Asked Questions. https://www.apple.com/itunes/podcasts/fanfaq.html. 1.11.2018. Apple. 2019. FAQ For Podcast Makers. https://itunespartner.apple.com/en/podcasts/faq. 8.1.2019. Backtracks. 2019a. Mid-roll Ad Definition – What is a Mid-roll Ad? https://backtracks.fm/resources/podcast-dictionary/mid-roll+ad. 15.1.2019. Backtracks. 2019b. Post-roll Ad Definition – What is a Pos-roll Ad? https://backtracks.fm/resources/podcast-dictionary/post-roll+ad. 15.1.2019. Backtracks. 2019c. Pre-roll Ad Definition – What is a Pre-roll Ad? https://backtracks.fm/resources/podcast-dictionary/pre-roll+ad. 15.1.2019. Baker, A. 2019. How To Make Money On YouTube. Content Career. http://contentcareer.com/blog/how-to-make-money-on-youtube/. 8.2.2019. Blake. 2019. What is Patreon? https://support.patreon.com/hc/en-us/articles/204606315-What-is- Patreon-. 28.1.2019. Bragge, J. 2012. Hyvän fanituotteen jäljillä: Case Backstage Rock Shop Oy http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097188. 11.2.2019. Caplan, J. 2018. 7 Innovations in Audio Storytelling. Medium. https://medium.com/journalism-innovation/7-innovations-in-audio- storytelling-45f44a06a475. 7.11.2018. Castbox.FM. 2018. Castbox Launches Native Paywall Solution For Podcast Publishers And Signs Wondery As First Partner. https://blog.castbox.fm/castbox-launches-native-paywall-solution- for- podcast-publishers-and-signs-wondery-as-first-partner-71b2f3eb0273. 8.2.2019. Creative Commons. 2019. Tietoa linsensseistä. https://creativecommons.fi/lisenssit/. 18.2.2019. Dey, A. 2018. Podcasting Advertising CPR Rates 2018. Blogknife. 32
https://blognife.com/2018/06/16/podcast-advertising-cpm-rates- 2018/. 11.1.2019. Dumas, J. 2018. Podcast Sponsorships: The Ultimate Guide. Entrepreneurs on Fire. https://www.eofire.com/podcast-sponsorships/. 15.1.2019. Edison Research. 2018. The Podcast Consumer 2018. https://www.edisonresearch.com/podcast-consumer-2018/. 17.1.2019 Editor. 2016. How To Monetize Your Podcast. Voices. https://www.voices.com/blog/how-monetize-podcast/. 14.1.2019. Escobedo, J. 2017. How To Create Valuable Content With A Strong Voice: Tips From Shopify, BuzzSumo & TWG Tea. Forbes. https://www.forbes.com/sites/joeescobedo/2017/07/17/how-to- create-valuable-content-with-a-strong-voice-tips-from-shopify- buzzsumo-twg-tea/#59d8bd0d4483. 12.2.2019. European Comission. 2019. Crowdfunding Explained. https://ec.europa.eu/growth/tools-databases/crowdfunding- guide/what- is/explained_en. 24.1.2019. Fedewa, J. 2018. 10 Best Podcasts Apps For Android In 2018. Phandroid. https://phandroid.com/best-podcast-apps-android/ Garman, R. 2018. Ralph Garman is Creating a Daily Audio Show. https://www.patreon.com/theralphreport. 11.1.2019 Garman, R. 2019. The Ralph Report. https://soundcloud.com/theralphreport. 8.2.2019. Gilber, B. 2018. Youtube now has over 1.8 billion users every month, within spitting distance from Facebook’s 2 billion. Business Insider. https://www.businessinsider.com/youtube-user-statistics-2018-5? r=US&IR=T&IR=T. 8.2.2019. Gofundme. 2019. About Us. https://www.gofundme.com/about-us. 28.1.2019. Graphtreon. 2019a. Last Podcast On The Left. https://graphtreon.com/creator/lastpodcastontheleft. 28.1.2019. Graphtreon. 2019b. Patreon Podcasts. https://graphtreon.com/patreon-creators/podcasts. 7.2.2019. Haapasalo, P. 2014. Tapahtuman järjestäminen: Hollywood Glamour VIP. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011136. 11.2.2019. Hammersley, B. 2004. Audible Revolution. The Guardian. https://www.theguardian.com/media/2004/feb/12/broadcasting.digita lmedia. 10.11.2018. Hello From The Magic Tavern. 2019. Merch. https://hellofromthemagictavern.com/merch/. 11.2.2019. Hätinen, J. 2019. Kommentti: Valta keskittyy Suomen musiikkikentällä – ja se on mahdollisesti ongelmallista. Rumba. https://www.rumba.fi/uutiset/kommentti-valta-keskittyy-suomen- musiikkikentalla-ja-se-on-mahdollisesti-ongelmallista/. 13.2.2019. International Federation of the Phonographic Industry. 2018. Music Consumer Report. https://www.ifpi.org/downloads/Music-Consumer-Insight-Report- 2018.pdf. 8.2.2019 Interactive Advertising Bureau. 2018. The Second Annual Podcast Revenue Study by IAB and PwC: An Analysis of the Largest Players in the Podcasting Industry. https://www.iab.com/insights/the-second-annual-podcast-revenue- study- by-iab-and-pwc-an-analysis-of-the-largest-players-in-the-podcasting- industry/. 3.1.2019. Jansen, M. 2018. Here’s how to download podcasts and listen to them on Android or iOS. Digital Trends. 33
https://www.digitaltrends.com/mobile/how-to-download-podcasts/. 30.11.2018. JRE PODCAST. 2018. JRE Podcasts. http://podcasts.joerogan.net/. 7.11.2018. Kickstarter. 2019a. The Kickstarter Fullfillment Report. https://www.kickstarter.com/fulfillment. 7.2.2019. Kickstarter. 2019b. What are the basics? https://help.kickstarter.com/hc/en-us/articles/115005028514-What- are- the-basics-. 28.1.2019. Kickstarter. 2019c. Who Can Use Kickstarter? https://help.kickstarter.com/hc/en-us/articles/115005128594-Who-can- use-Kickstarter-. 12.2.2019. Kumar, V. 2014. Making ”Freemium” Work. Harvard Business Review. https://hbr.org/2014/05/making-freemium-work. 18.2.2019. Libsyn. 2018. About. https://www.libsyn.com/about/. 10.11.2018. Locke, C. 2017. The First Podcast: An Oral History. Wired. https://www.wired.com/story/oral-history-first-podcast/. 1.11.2018. Locker, M. 2018. Apple’s podcasts just topped 50 billion all-time downloads and streams. Fast Company. https://www.fastcompany.com/40563318/apples-podcasts-just-topped- 50-billion-all-time-downloads-and-streams. 17.11.2018. Liptak, A. 2018. Hello From The Magic Tavern is a hilarious improvised fantasy epic in podcast form. The Verge. https://www.theverge.com/2018/4/1/17180926/hello-from-the-magic- tavern-fantasy-improv-comedy-podcast. 11.2.2019. Marja-aho, S. 2013. TÄLLAISIA FANITUOTTEITA MINÄKIN OSTAISIN! : Kysely fanituotteista Redraman faneille. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613296. 11.2.2019. Mesenaatti. 2019. Ohjeet. https://mesenaatti.me/info/ohjeet2/. 7.2.2019. Mindvalley. 2017. The Podcasts Beginners Guide: What Is A Podcast, How To Listen & Why It Enhances Your Personal Growth. Mindvalley. https://blog.mindvalley.com/podcasts-beginners-guide/? utm_source=google_blog#1. 1.11.2018. Moore, J. & Moore, O. 2017. The Future Of Podcasting: How Do Podcasts Make Money. Medium. https://medium.com/@justinemoore_85088/the-future-of- podcasting- how-do-podcasts-make-money-d5f529433f83. 9.1.2019. Niskanen, M. 2017. Harrastuksesta ammatiksi – tubettajien ansaintamenetelmät. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317906. 8.2.2019. Nonsense Casting. 2019. Nonsense by Alexa & Linda. Soundcloud. https://soundcloud.com/nonsense-casting. 12.2.2019. Nordyke, K. 2018. Ralph Garman on His New Daily Podcast, Leaving ’Kevin and Bean’ And Terrestial Radio’s Future. Hollywood Reporter. https://www.hollywoodreporter.com/news/ralph-garman-his-new- daily- podcast-leaving-kevin-bean-terrestrial-radios-future-1077576. 7.2.2019. Podbean. 2018. Podbean Dynamic Podcast Ad Insertion. https://sponsorship.podbean.com/dynamic-podcast-ad-insertion. 15.1.2019. Podcastone. 2019a. Podcast Network. http://www.podcastone.com/podcast-network. 13.2.2019. Podcastone. 2019b. Premium Membership FAQ. 34
https://www.podcastone.com/premiumfaqs. 8.2.3019. Podway FM. 2018. Top Podcasts. http://podbay.fm/browse/top. 7.11.2018. Porch, S. 2018. Is the ”Netflix of Podcasts” Moment Finally Here? The Fast Company. Fast Company. https://www.fastcompany.com/40589660/these-companies-are- trying- to-build-the-netflix-of-podcasts. 8.2.2019. Porter, J. 2018. Spotify opens podcasting section up to everyone. The Verge. https://www.theverge.com/2018/10/5/17940578/spotify-podcasting-user- submissions-2018. 27.11.2018. Quirk, V. 2016. Guide to Podcasting. https://towcenter.gitbooks.io/guide-to-podcasting/content/. 9.1.2019. Radiomedia. 2018. Podcast, Podcast – Tutkimus podcastien kuuntelusta. https://www.radiomedia.fi/sites/default/files/attachments/podcast- tutkimus-radiomedia_1.pdf. 15.11.2018. Rogan, J. 2018. Joe Rogan Experience #1169 – Elon Musk. https://www.youtube.com/watch?v=ycPr5-27vSI. 17.1.2019. Siren, M. 2019. Pakkotoisto.com. Soundcloud. https://soundcloud.com/user-122853354.12.2.2019. Sisäministeriö. 2019. Rahankeräys on luvanvaraista toimintaa. https://intermin.fi/poliisiasiat/rahankerays. 12.2.2019. Slaney, R. 2018. How to listen to podcasts: everything you need to know. The Guardian. https://www.theguardian.com/media/2017/oct/07/how-to-listen-to- podcasts-everything-you-need-to-know. 20.11.2018. Smith, K. & Garman, R. 2019. Hollywood Babble-On 344: February 8, 2019. https://soundcloud.com/hollywoodbabbleon/344-february-8-2019. 11.2.2019. Smith, M. 2019. When in Rome podcast series 4. https://www.kickstarter.com/projects/1704191499/when-in-rome- podcast-series-4?ref=nav_search&result=project&term=podcast. 28.1.2019. Sorjonen, O. 2018. Jo miljoona kuuntelijaa. Karjalainen. 9.10.2018. Spreaker. 2017. What it is RSS and How does an RSS Feed Work with Podcasting. Spreaker. https://help.spreaker.com/kb/rss-feed/what-it-is-rss-and-how-does- an- rss-feed-work-with-podcasting. 30.11.2018. Stitcher. 2018. WTF with Marc Maron. http://www.stitcherpremium.com/wtf. 28.12.2018. Stitcher. 2019. Treat Your Ears. Go Premiun. https://www.stitcher.com/premium. 8.2.2019. Stulberg, A. 2015. Podcasting is Getting Huge. Here’s Why. Vox. https://www.vox.com/business-and-finance/2015/12/15/10126144/serial- podcast-huge-hit. 10.11.2018. Sulopuisto, O. 2019a. Mikä on Jakso? http://jakso.fi/selitys. 19.2.2019. Sulopuisto, O. 2019b. Suomen Paras Podcast 2018: Urheilucast. http://jakso.fi/yleinen/suomen-paras-podcast-2018-urheilucast. 12.2.2019. Supla. 2019a. Etusivu. https://www.supla.fi/. 13.2.2019. Supla. 2019b. Oma podcast suplaan? http://kampanjat.nelonenmedia.fi/oma-podcast-suplaan. 17.1.2019. 35
Teosto. 2019. Online. https://www.teosto.fi/kayttajat/tarvitsenko-luvan/online. 18.2.2019. The Weekly Planet. 2018. 266: Aquaman & Bumblebee. https://www.planetbroadcasting.com/our-shows/the-weekly- planet/episodes/266-aquaman-bumblebee/. 15.1.2019. Voorhees, J. 2017. iTunes U Collections Are Moving To Apple Podcasts. MacStories. https://www.macstories.net/news/itunes-u-collections-are-moving- to- apple-podcasts/. 18.2.2019. Watson, S. 2018. How Podcasting Works. How Stuff Works. https://computer.howstuffworks.com/internet/basics/podcasting1.htm. 1.11.2018. Westerlund, Iris. 2015. Ilmiönä joukkorahoitus – mitä se on ja kuinka se toimii. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052911225. 7.2.2019. Yle Areena. 2019. Podcastit. https://areena.yle.fi/radio/ohjelmat/30-279. 13.2.2019. YouTube Creators. 2019. Lesson: Make Money on YouTube. https://creatoracademy.youtube.com/page/lesson/revenue- basics#strategies-zippy-link-2. 8.2.2019. YouTube Help. 2019a. Advertiser-friendly content guidelines. https://support.google.com/youtube/answer/6162278. 8.2.2019. YouTube Help. 2019b. Channel memberships eligibility, policies & guidelines. https://support.google.com/youtube/answer/7636690#availability. 8.2.2019.