DOCSLIB.ORG

15 Pohjois-Pohjanmaa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
15 Pohjois-Pohjanmaa Kulttuuria kartalla Taulukko 15.1. 15 Pohjois-Pohjanmaa POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl 15.1 Kuntatyypit ja Maaseutumaiset: 19 kpl kulttuuripalvelujen sijainti Yhteensä: 34 kpl Pohjois-Pohjanmaa on väkiluvultaan maan neljän- Väkiluku 395 922 neksi suurin ja kokonaispinta-alaltaan maan toiseksi suurin maakunta. Maakunta koostuu 34 kunnasta, Väestötiheys 11,2 as./km² joista kaupunkeja on 11. Pohjois-Pohjanmaan maa- Kokonaispinta-ala 44 088,4 km² kuntakeskus on Oulu. Valtionosuuslaitokset Valtionosuusmuseot: 4 kpl Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsee kolme (98 980,5 as./museo) kuntaa joissa ei ole tarjolla kartassa 15.1 tarkasteltavia Valtionosuusteatterit: 2 kpl kulttuuripalveluja. Pyhäntä, Siikajoki ja Utajärvi ovat (197 961 as./teatteri) kaikki tyypiltään maaseutumaisia kuntia. Valtionosuusorkesterit: 1 kpl Pohjois-Pohjanmaan valtionosuuslaitokset ovat kes- (395 922 as./orkesteri) kittyneet maakunnan kaupunkimaisista kunnista Ou- Valtionavustusta 13 kpl (30 455,5 as./ luun, jossa toimivat kaksi valtionosuusmuseota sekä saavat valtakunnalliset tapahtuma) maakunnan molemmat valtionosuusteatterit ja ainoa kulttuuritapahtumat valtionosuusorkesteri (Kartta 15.1). Valtionosuusmu- Taiteen perusopetuksen 22 kpl (17 996,5 as./ seoita toimii Oulun lisäksi kaupunkimaisessa Raahes- päätoimipisteet päätoimipiste) sa ja maaseutumaisessa Yli-Iissä. Valtionavustusta saavia kulttuuritapahtumia järjes- tetään niin kaupunkimaisissa (Oulu, Raahe, Oulun- Taiteen aluekeskukset 4 kpl salo), taajaan asutuissa (Haapavesi, Kuusamo) kuin maaseutumaisissa (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Taivalkoski) Alueellinen Oulun läänin taidetoimikunta kunnissa. Tarkasteltavia kulttuuritapahtumia järjeste- taidetoimikunta (toimialue: Pohjois- tään melko kattavasti ympäri maakuntaa. Pohjanmaa, Kainuu) Taiteen perusopetuksen oppilaitosten päätoimipis- teitä sijaitsee kaiken tyyppisissä kunnissa. Kaupunki- Kulttuuritoimialan 2,38% maisissa Oulussa ja Raahessa perusopetuksen päätoi- työllisten osuus alueen mipisteitä on kummassakin saman verran kuin taajaan kaikista työllisistä (%) asutussa Ylivieskassa ja maaseutumaisessa Limingassa. Eniten taiteen perusopetuksen päätoimipisteitä toimii kaupunkimaisten kuntien sijaan taajaan asutussa Kuu- samossa (kolme päätoimipistettä). 145 Kartta 15.1. Kulttuuripalvelujen sijainti kuntatyypeittäin Pohjois-Pohjanmaalla. 15.2 Yleisen kulttuuritoimen Näistä kunnista yleisen kulttuuritoimen nettokustan- nettokustannukset ja nukset olivat maakunnan kaikkiin kuntiin verraten kulttuuripalvelujen sijainti melko alhaiset Pyhännän kunnassa (6 €/asukas) ja Siikajoen kunnassa (4 €/asukas) Sen sijaan asukaskoh- Yleisen kulttuuritoimen asukaskohtaiset nettokustan- taiset yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset Uta- nukset (Kartta 15.2) olivat vuonna 2009 maakunnan järvellä (13 €/asukas) olivat maakunnan keskitasoa. kunnista korkeimmat Oulunsalossa (45 €/asukas) ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien yleisen kulttuuritoi- Taivalkoskella (43 €/asukas). Oulunsalo on maakun- men asukaskohtaiset nettokustannukset olivat kaik- takeskus Oulun naapurikunta, jossa toimivat tarkas- kiaan hieman keskimääräistä korkeammat: maakun- teltavista kulttuuripalveluista valtionavustusta saava nan kuntien nettokustannusten keskiarvo oli 13,4 €/ kulttuuritapahtuma sekä taiteen perusopetuksen pää- asukas, kun taas kaikkien maan kuntien keskiarvo oli toimipiste. Vastaavat kulttuuripalvelut ovat tarjolla 11,6 €/asukas. Taivalkoskella. Maakunnassa sijaitsee kolme kuntaa, joissa ole tar- jolla kartassa 15.2 tarkasteltavia kulttuuripalveluja. 146 Kartta 15.2. Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset ja kulttuuripalvelujen sijainti. 15.3 Valtionosuuslaitosten (museot, Pohjois-Pohjanmaan lähikunnissa ei toimi valtion- teatterit ja orkesterit) sijainti osuuslaitoksia joiden palvelut olisivat maakunnasta käsin saavutettavissa tarkasteluetäisyydellä. Valtaosa Pohjois-Pohjanmaan valtionosuuslaitok- sista toimii asukasluvultaan maakunnan suurim- 15.4 Valtionavustusta massa kunnassa Oulussa (Kartta 15.3). Oulun li- saavien valtakunnallisten säksi valtionosuusmuseoita sijaitsee asukasluvultaan kulttuuritapahtumien sijainti maakunnan toiseksi suurimmassa Raahessa sekä asukasluvultaan viidenneksi pienimmässä Yli-Iissä. Valtaosa Pohjois-Pohjanmaan valtionavustusta saavis- Valtionosuusteattereita ja -orkestereita toimii maa- ta kulttuuritapahtumista järjestetään maakuntakeskus kunnan kunnista vain Oulussa. Oulussa (Kartta 15.7). Valtionavustusta saavia kult- Valtionosuusmuseoiden palvelut ovat valtion- tuuritapahtumia järjestetään kuitenkin myös useissa osuuslaitoksista kattavimmin maakunnan asukkaiden asukasluvultaan pienemmissä kunnissa: Haapavedel- alueellisesti saavutettavissa (Kartta 15.4). Suurin osa lä, Kuusamossa, Kärsämäellä, Oulunsalossa, Pyhäjär- maakunnan kunnista jää kuitenkin valtionosuuslaitos- vellä, Raahessa ja Taivalkoskella. Kunnista pienin on ten alueellista saavutettavuutta 30 kilometrin säteellä Kärsämäki, jossa asukkaita oli maakunnan kunnista kuvaavien kehien ulkopuolelle. seitsemänneksi vähiten. 147 Kartat 15.3–15.6. Asukkaat sekä valtionosuuslaitokset Pohjois-Pohjanmaalla (lähikunnissa ei valtionosuuslaitoksia): 15.3) kaikki valtionosuuslaitokset, 15.4) valtionosuusmuseot 30 kilometrin säteellä, 15.5) valtionosuusteatterit 30 kilometrin säteellä sekä 15.6) valtionosuusorkesterit 30 kilometrin säteellä 148 Saavutettavuutta 30 kilometrin säteellä kuvaavat asukas), Kuusamossa (32 €/asukas), Limingassa (24 kehät kattavat useita maakunnan kuntia (Kartta €/asukas) ja Oulussa (17 €/asukas). Taiteen perus- 15.8). Kuitenkin esimerkiksi maakunnan pohjois- opetuksen asukaskohtaiset nettokustannukset olivat osan (Pudasjärvi, Yli-Ii, Utajärvi) ja eteläosan (Kala- Kempeleen kuntaa lukuun ottamatta matalimmat joki, Sievi, Reisjärvi) kuntia jää kokonaan tai osittain asukasluvultaan pienemmissä kunnissa, joissa asuu kehien ulkopuolelle. maakunnan kunnista vähiten 7–15-vuotiaita. Kempe- le (nettokustannukset 3 €/asukas) on asukasluvultaan 15.5 Taiteen perusopetuksen maakunnan kunnista viidenneksi suurin. toimipisteiden sijainti 15.6 Kulttuuriala Useita taiteen perusopetuksen päätoimipisteitä toimii kansalaisopistoissa Pohjois-Pohjanmaalla asukasluvultaan maakunnan suurimmissa kunnissa (Kartta 15.9). Eniten päätoi- Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön asukaskohtai- mipisteitä sijaitsee maakuntakeskus Oulun sijaan asu- set nettokustannukset (Kartta 15.11) olivat vuonna kasluvultaan maakunnan neljänneksi suurimmassa 2009 maakunnan korkeimmat Haapavedellä (138 €/ kunnassa Kuusamossa, jossa asuu maakunnan kunnis- asukas), joka on kuuden kunnan alueella toimivan Jo- ta kuudenneksi eniten 7–15-vuotiaita (Kartta 15.10). kihelmen opiston ylläpitäjäkunta. Matalimmat kan- Pohjois-Pohjanmaan kunnissa tarjotaan tiedossa ole- salaisopistojen vapaan sivistystyön nettokustannukset vista taiteenaloista eniten musiikin perusopetusta. olivat Tyrnävällä (5 €/asukas) sekä Nivalan, Utajär- Tieto taiteen perusopetuksen asukaskohtaisista net- ven, Pyhäjoen ja Alavieskan kunnissa (6 €/asukas). tokustannuksista puuttuu 15:stä maakunnan kunnas- Nivalassa ja Tyrnävällä myös yleisen kulttuuritoimen, ta. Tiedossa olevat kustannukset olivat maakunnan museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä kirjas- korkeimpia kunnissa, joissa toimii useampia taiteen ton nettokustannukset (Kartta 15.17) kuuluivat maa- perusopetuksen päätoimipisteitä: Raahessa (40 €/ kunnan matalimpiin. Kartat 15.7–15.8. Valtionavustusta saavat kulttuuritapahtumat Pohjois-Pohjanmaalla ja lähikunnissa 30 kilometrin säteellä. 149 Kartat 15.9–15.10. Taiteen perusopetus Pohjois-Pohjanmaalla: 15.9) taiteen perusopetuksen pää- ja sivutoimipisteet sekä taiteen perusopetuksen nettokustannukset, 15.10) taiteen perusopetuksen päätoimipisteiden taiteenalat ja 7–15-vuotiaat kunnassa Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön asukaskoh- nan korkeimpiin. Yleisen kulttuuritoimen nettokus- taiset nettokustannukset olivat Pohjois-Pohjanmaan tannukset olivat maakunnan korkeimmat Oulunsa- kunnissa hieman keskimääräistä matalammat: maa- lossa (45 €/asukas), jossa yleiseen kulttuuritoimeen kunnan kuntien keskiarvo vuonna 2009 oli 28,2 €/ kohdistui 0,6 henkilötyövuotta. Toiseksi korkeimmat asukas ja koko maan kuntien keskiarvo 29,2 €/asukas. yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset olivat Tai- Maakuntakeskus Oulussa toimii kaksi kansalais- valkoskella (43 €/asukas), jossa toimi kaksi päätoimista opistoa, joista Oulu-opisto toimii Oulun alueella ja yleisen kulttuuritoimen työntekijää. Asukasluvultaan Oulun kansalaisopisto Oulun sekä Hailuodon alueel- Taivalkoski kuuluu maakunnan pienimpiin kuntiin. la. Kulttuurialan opetustuntien osuudet kaikista ope- Pohjois-Pohjanmaalla yleiseen kulttuuritoimeen tustunneista olivat molemmissa opistoissa maakunnan kohdistui pääsääntöisesti vähiten henkilötyövuosia matalimpia. Oulu-opistossa kulttuurialan opetustun- asukasluvultaan maakunnan pienimmissä kunnissa. tien osuus oli 60,3 % ja Oulun kansalaisopistossa Kuitenkin myös asukasluvultaan viidenneksi suurim- 42,9 %. Suurimmassa osassa maakunnassa toimivista massa Kempeleessä yleiseen kulttuuritoimeen kohdis- kansalaisopistoista yli puolet kaikista opetustunneista tui 0,1 henkilötyövuotta. annettiin kulttuurialalla. 15.8 Kulttuurin nettokustannukset 15.7 Yleisen kulttuuritoimen työntekijät Yleisen kulttuuritoimen asukaskohtaiset nettokustan- nukset (Kartta 15.14) olivat vuonna 2009 maakun- Pohjois-Pohjanmaalla useimpia yleisen kulttuuritoi- nan korkeimmat Oulunsalon (45 €/asukas) ja Taival- men päätoimisia työntekijöitä toimi maakuntakeskus
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Choose Your Style! in COOPERATION
    Choose your style! IN COOPERATION City of Oulu Kempele Municipality Muhos Municipality Ii Municipality Tyrnävä Municipality Liminka Municipality Lumijoki Municipality North Ostrobothnia ELY Centre Photography Valtteri Kantanen WE WANT TO MAKE CYCLING MORE VISIBLE! The main cycling routes in the Oulu region are made visible and distinct from regular cycleways. The main routes are waymarked and numbered, and signs with maps and distances between destinations are mounted along the routes. The slogan for cycling in the Oulu region is: Choose your style! This brochure gives information about the main cycling routes and the diversity of cycling in Oulu: it does not matter whether you sport a cruiser, mountain bike or a pink Jopo. You do not need special gear to cycle. Instead, you can cycle barefoot or with your boots on and with or without a helmet. The most important thing is that you cycle. New signs will be mounted along the main routes in 2019! Try the new routes and visit the sights nearby. Harri Vaarala Traffic engineer City of Oulu Cycling improves your physical condition and is an eco-friendly mode of transportation… But in the Oulu region cycling is something much more. In Oulu, all styles of cycling are allowed. You can exercise or you can cycle just for fun – there is no need to stress about proper gear or fancy bike models! Cycling is a natural part of the all-year- round lives of Oulu citizens. Choose your style and stay safe! MAIN CYCLING ROUTES People in the Oulu region cycle more than anywhere in Finland MAIN ROUTE 1 1 Oulu-Haukipudas 21 km The route starts at the Market Square and passes over the Tervaporvari bridges in the Oulujoki river delta.
    [Show full text]
  • FINGRID O YJ Annual Report 2011
    FINGRID OYJ Annual Report 2011 Fingrid. Powering Finland. FINGRID OYJ, Arkadiankatu 23 B, P.O. Box 530, FI-00101 Helsinki, Finland Tel. +358 30 395 5000, fax +358 30 395 5196, www.fingrid.fi I41200550_Fingrid_Kannet_EN.indd 1 13.3.2012 17.34 Contents of annual report and reporting principles Fingrid draws up the consolidated financial statements and interim reports in accordance with the IFRS reporting standards accepted by the European Union and in accordance with the Finnish Se- curities Market Act. The annual review and the financial statements of the parent company of the Group are prepared in accordance with the Finnish Accounting Act as well as the guidelines and statements of the Finnish Accounting Standards Board. The information on personnel is based on the calculation systems used by human resource management, and the calculation of the rel- evant information is in compliance with the general guidelines of the Finnish Accounting Stand- ards Board concerning the preparation annual reviews. The environmental data is collected from the information reported to the authorities and from the company’s own data compilation systems. An external emissions trading verifier has verified our carbon dioxide emission report. In other re- spects, the corporate responsibility information has not been verified. Sustainability reporting covers the economic, social and environmental impacts of Fingrid Group’s own operations in 2011. We apply the international GRI G3.0 (Global Reporting Initiative) report- ing guidelines for the first time to our sustainability reporting. Moreover, we report selected indi- Graphic design and layout: cators stated in GRI’s Electric Utility Sector Supplement.
    [Show full text]
  • Lähtö N:O Emit Sarja Nimi Koulu Lähtöaika 35 107 3 Lk Pojat Pari RR
    Lähtö n:o Emit Sarja Nimi Koulu Lähtöaika 35 107 3 lk pojat pari RR Hannula Eeli ja Tyni Jouko Oulu/Kiiminkijoki 10:34:00 20 106 3 lk pojat pari RR Pietola Ville ja Kumpula Luukas Oulu/Kiiminkijoki 10:19:00 16 54 3 lk pojat pari RR Salmi Matti ja Tuusa Jaakko Muhos 10:15:00 17 81 3 lk pojat RR Aikioniemi Jaakko Kempele/Ylikylä 10:16:00 19 40474 3 lk pojat RR Jokinen Tuomas Oulu/Niemenranta 10:18:00 8 109 3 lk pojat RR Junnonaho Miikkael Oulu/Kiiminkijoki 10:07:00 26 138 3 lk pojat RR Kuukasjärvi Justus Oulunsalo/Kirkonkylä 10:25:00 31 190424 3 lk pojat RR Kuusikko Miska Raahe 10:30:00 15 166842 3 lk pojat RR Lohela Joona Oulu/Haukipudas 10:14:00 24 190997 3 lk pojat RR Marjala Verneri Oulu/Ritaharju 10:23:00 36 179832 3 lk pojat RR Miettunen Antti Ii/Olhava 10:35:00 38 159430 3 lk pojat RR Ronkainen Jami Oulu/Tervaväylä 10:37:00 last 3 108 3 lk pojat RR Sarkkinen Jasper Oulu/Kiiminkijoki 10:02:00 34 35 4 lk pojat pari RR Aalto Kalle ja Lehtomäki Markus Oulu/Kaukovainio 10:33:00 9 33 4 lk pojat pari RR Ahonen Eero ja Kenttälä Topias Oulu/Kaukovainio 10:08:00 6 34 4 lk pojat pari RR Bisi Saku ja Pyykkö Ville Oulu/Kaukovainio 10:05:00 12 36 4 lk pojat pari RR Hiltunen Leo ja Termonen Tomi Oulu/Kaukovainio 10:11:00 5 155 4 lk pojat pari RR Holappa Simo ja Saarela Lauri Lumijoki 10:04:00 4 124 4 lk pojat pari RR Kari Jere ja Laurila Mika Siikajoki 10:03:00 32 37 4 lk pojat pari RR Niemelä Juho ja Suorsa Jori Oulu/Kaukovainio 10:31:00 22 116 4 lk pojat pari RR Pitkänen Jaakko ja Laitinen Eetu Oulu/Kiiminkijoki 10:21:00 29 57 4 lk pojat pari
    [Show full text]
  • Seismic Soundings at the Muhos Formation
    SEISMIC SOUNDINGS AT THE MUHOS FORMATION H. KORHONEN and M. T. PORKKA KORHONEN H. and PORKKA M. T. 1975: Seismic soundings at the Muhos formation. Bull. Geol. Soc. Finland 47, 19—24. The Muhos formation near the city of Oulu in Finland consists of sedimentary rocks lying on the Precambrian bedrock. The thickness of this Jotnian forma- tion varies from a few tenth of meters to one kilometer. The formation is covered by Quaternary deposits. Seismic refraction surveys made at selected sites on the formation show velocities from 300 to 1 900 m/s for Quaternary deposits and from 4 700 to 5 800 m/s for the basement. In Jotnian sedimentary rocks the velocities vary from 2 000 to 4 100 m/s generally increasing with depth. At site Tupos, in the middle of the formation the refraction profiling, however, did not yield results from depths greater than 200—300 m. This is in disagreement with the well-velocity survey, which indicated higher velocities at greater depths. The contradiction might be explained by a low velocity layer situated near the top of the formation. The density determina- tions support this interpretation. H. Korhonen and M. T. Porkka, Department of Geophysics, University of Oulu, S F-90100 Oulu 10, Finland. Introduction silt, whose thickness is from a few meters up to 100 meters. Therefore its boundaries are not very After discovering the Muhos sediment forma- well known. More detailed studies, just in tion in 1938 (Brenner 1941) in the association of progress, will bring some changes to the map. site investigations for water power station Pyhä- The thickness of the Jotnian sedimentary rocks koski at Oulujoki river in Northern Finland, seems to vary considerably.
    [Show full text]
  • Pohjois-Pohjanmaan Palvelu- Kohteiden Maakunnallinen Opastussuunnitelma
    Kuusamo Ii Taivalkoski Yli-Ii Pudasjärvi Haukipudas Kiiminki Hailuoto Ylikiiminki OulunsaloOulu Kempele Lumijoki Utajärvi Liminka Muhos Tyrnävä Raahe Siikajoki Rantsila Pyhäjoki Vihanti Pohjois-Pohjanmaan palvelu- Merijärvi Kestilä Oulainen Pulkkila KalajokiAlavieska Haapavesi Piippola kohteiden maakunnallinen Ylivieska Pyhäntä Nivala Kärsämäki opastussuunnitelma Sievi Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaan palvelu- kohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma Tiehallinto Helsinki 2008 Pohjakartat: © Genimap Oy, Lupa L4356 ISBN 978-952-221-012-8 TIEH 1000172-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-013-5 TIEH 1000172-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Oulun tiepiiri Telefaksi 0204 22 6884 TIEHALLINTO Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 PL 261 90101 Oulu Puhelinvaihde 0204 22 11 Pohjois-Pohjanmaan palvelukohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma. Helsinki 2008. Oulun tiepiiri, 37 s. + liitteet 2 s. Asiasanat: viitoitus, aluesuunnittelu, liikenteen ohjaus, matkailukohteet Aiheluokka: 22 TIIVISTELMÄ Pohjois-Pohjanmaan palvelukohteiden maakunnallisessa opastussuunnitel- massa on kartoitettu nykyiset tärkeimmät tienkäyttäjien palvelukohteet. Ne on kerätty eri lausunnonantajilta saadun palautteen ja ohjausryhmätyösken- telyn kautta. Lausunnonantajia ovat olleet Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskus, Metsähallitus, Oulun läänin taidetoimikunta, Museovirasto, Suomen leirintäalueyhdistys ja Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys – SUOMA ry. Lisäksi kommentteja on pyydetty SF-Caravan
    [Show full text]
  • Management of the Environmental Impact of Shooting Ranges
    THE FINNISH ENVIRONMENT 4 | 2014 ENVIRONMEN- Best Available Techniques (BAT) ENVIRONMENTAL TAL PROTEC- PROTECTION Management of TION the Environmental Impact of Shooting Ranges Sara Kajander and Asko Parri (ed.) MINISTRY OF THE ENVIRONMENT THE FINNISH ENVIRONMENT 4 | 2014 Best Available Techniques (BAT) Management of the Environmental Impact of Shooting Ranges Sara Kajander and Asko Parri (ed.) Helsinki 2014 MINISTRY OF THE ENVIRONMENT THE FINNISH ENVIRONMENT 4 | 2014 Ministry of the Environment Layout: DTPage Oy Cover photos: Wide shot of a shooting range, Parolannummi shooting range: Janne Sikiö Shotgun shooter: Ari Niippa / Vastavalo.fi Construction of asphalt liner, Parolannummi shooting range: Ismo Salmela Frame of a firing line enclosure, Hoikankangas shooting range: Teemu Hourula The publication is also available on the Internet at: www.ym.fi/julkaisut Juvenes Print, 2014 ISBN 978-952-11-4351-9 (bound) ISBN 978-952-11-4352-6 (PDF) ISSN 1238-7312 (printed) 441 729 ISSN 1796-1637 (net) Painotuote FOREWORD The concept of Best Available Techniques (BAT) plays a very important role in the assessment of the requirement level of environmental protection during permit proceedings in accordance with the Environmental Protection Act. Shooting ranges are not covered by the scope of the Industrial Emissions Directive, so there is no joint European steering for the Best Available Techniques. Over the last years, a high-level national environmental protection guideline has been pre- pared by the so-called AMPY project involving, for example, the environmental administration. Regardless of this, both the shooting range operators and the representatives of the public ad- ministration saw fit to collect the technical and procedural solutions of environmental protection at shooting ranges and assess them in more detail.
    [Show full text]
  • Liite 1 – Sivu 1
    POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Liite 1 – Sivu 1 LIITE 1 POHJOIS-POHJANMAAN KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii 10. Miettunen, Pohjoisranta (vrk 26) 1. Iin Hamina (vrk 9) 11. Kakko, Pohjoisranta (vrk 26) 2. Iin kirkko ja kotiseutumuseo, Hamina (vrk 9) 12. Suukosken mylly, Pohjoisranta (vrk 26) 3. Ellala, Hamina (vrk 9) 13. Yli-Kauppi ja Ala-Kauppi, Pohjoisranta (vrk 26) 4. Kirkkosaari (vrk 9) 14. Rajala (Kehus), Pohjoisranta (vrk 26) 5. Kruununsaari, entinen Satamasaari (vrk 9) 15. Entinen rautatieasema, Kuivaniemen Asemakylä 6. Illinsaari 16. Myllykankaan seisakkeen rakennukset (rakennukset siirretty) 7. Karhunsaari (vrk 9) 17. Vakkuri, Asemakylä 8. Veijola, Karhunsaari (vrk 9) 18. Mattila, Asemakylä 9. Entinen Kuokkalan pappila, Alaranta (vrk 9) 19. Patosaaren saha ja mylly, Kuivaniemen Asemakylä 10. Kestilän saha, Alaranta (Kestilän höyrysahan savupiippu, vrk, Museo- 20. Kattilankosken tervahaudat ja Korkiakangas viraston rakennushistorian julkaisu 18,1996) 21. Haltun kesänavetta ja aitta, Jokikylä 11. Pappila, Ii kk (vrk 9) 22. Koivuniemen asuinrakennukset, Koivuniemi 12. Iin työväentalo, Ii kk 23. Veskan asuinrakennus, Veska 13. Kauppilanmäen kansakoulu, Kauppila (yksi rakennuksista palanut) 24. Ahmonen 14. Pahkala (Kauppila), Kauppila 25. Oijärven säännöstelykanava, Krupula 15. Entinen suojeluskunnan talo, Kauppila 26. Seppälän tervahaudan pohja, Särkijärvi 16. Asemankylä (vrk 10) 27. Särkiahon navetta, Särkijärvi 17. Rautatieasema, Asemankylä (vrk 10) 28. Oijärven rantojen viljelysmaisema, Lalli 18. Yliranta (vrk 12) 29. Soivuoren mylly, Jokela, Oijärvi 19. Laurila, Yliranta 30. Honkakoski, Kivijoki 20. Pernu ja Käyrä, Pohjois-Ii 31. Harju, Leväjärvi, Oijärvi 21. Akolan kartano, Pohjois-Ii 22. Virkkula, Pohjois-Ii Valtakunnalliset kohteet (suluissa vrk-kohteen tunnusnumero): 23. Päkkilänkangas (vrk 11) Kirkonkylä (25) 24. Kuninkaan petäjä, Kuninkaanniemi Pohjoisrannan kylä (26) 25.
    [Show full text]
  • Oulun Seudun Ilmastostrategia
    OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä 2 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä Hyväksytty Oulun kaupunginhallituksessa 19.5.2009 § 271 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 3 Toimitus: Marketta Karhu Sivujen taitto ja paino: Oulun Konttori, Painatuskeskus, Soili Aalto-Hirvelä Kuvat: Kansikuva Matti Tynjälä, sivu 24 Maija Jokiharju, muut Markku Karhu 4 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................................................... 6 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................................. 9 2 KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA PAIKALLISET SITOUMUKSET JA SOPIMUKSET ........................ 11 Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset ja sopimukset ................................................................................ 12 Paikalliset sitoumukset ja sopimukset ................................................................................................................ 14 3 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA ....................................... 17 Ilmastostrategian tarkastelualue ..........................................................................................................................
    [Show full text]
  • Ylijäämämaiden Sijoitusalueet Ja Alueiden Jälkikäyttö Uuden Oulun Alueella SISÄLLYSLUETTELO
    Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Ylijäämämaiden sijoitusalueet ja alueiden jälkikäyttö uuden Oulun alueella SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 5 ESIPUHE 7 SANASTO JA LYHENTEET 8 1. JOHDANTO 10 1.1. Hankkeen lähtökohdat ja taustaa 10 1.2. Hankkeesta vastaava 11 2. HANKKEEN KUVAUS 12 2.1 Hankkeen yleiskuvaus 12 2.2 Hankkeen tavoitteet ja perustelut 12 2.3 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin 12 2.4 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 13 3. NYKYISET SIJOITUSALUEET 14 4. TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 16 4.1 Vaihtoehtojen luominen 16 4.2 Vaihtoehdot 16 4.3 Muut tutkitut vaihtoehdot 19 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN 21 5.1 Arviointimenettelyn osapuolet 21 5.2 Arviointimenettelyn jatkuminen ja aikataulu 21 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 23 6. SIJOITUSALUEIDEN NYKYTILA 24 6.1 Runteli 24 6.2 Taatanperä 28 6.3 Vasikkasuo 30 6.4 Pyyryväissuo 32 6.5 Välimaa 34 6.6 Ellinmaa 36 6.7 Kaakkuri 39 6.8 Kalikkakangas 43 6.9 Oritkari 45 6.10 Pateniemi 48 6.11 Riita-aho 51 6.12 Väliräme 53 6.13 Letto 58 6.14 Palokangas 60 6.15 Korkiamaa 62 6.16 Leuvantie 64 7.ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 66 7.1 Arvioitavat vaikutukset 66 7.2 Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta 66 7.3 Arvioinnin toteutus ja käytettävä aineisto 71 7.4 Vaikutukset luonnonympäristöön 71 7.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan 73 7.6 Vaikutukset ihmisiin 74 7.7 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa 75 7.8 Vaikutusten ajoittuminen 75 7.9 Vaihtoehtojen vertailuperiaatteet 75 8. EPÄVARMUUSTEKIJÄT, HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN RAJOITTAMINEN JA SEURANTA 76 8.1 Epävarmuustekijät 76 8.2 Haitallisten vaikutusten rajoittamiskeinot 76 8.3 Vaikutusten seuranta 76 9.
    [Show full text]
  • Hanhikivi Guide Information on the Operational Environment of the Nuclear Power Plant Project Hanhikivi
    Hanhikivi Guide Information on the operational environment of the nuclear power plant project HANHIKIVI Arctic Circle Hanhikivi 1 nuclear power plant Oulu Kokkola FINLAND Helsinki Saint Petersburg Nizhny Novgorod Oslo Stockholm Tallinn Moscow Riga Vilnius Minsk m ie n Copenhagen a v o R E8 Ii London Berlin Warsaw 4 o am us Ku E75 Bothnian Bay Hailuoto Oulu Kempele Lumijoki Paris Raahe Liminka Muhos Tyrnävä Hanhikivi Siikajoki Ka jaa ni Pyhäjoki Vihanti 88 E75 8 Kalajoki Merijärvi 86 Pulkkila Alavieska Oulainen E8 4 Kajaani Ylivieska Kokkola 27 Kannus 28 28 Luoto Sievi Toholam pi Kruunupyy 27 Pietarsaari Kaustinen Iisalmi Uusikaarlepyy Pedersöre Lestijärvi Halsua Veteli sa a a V Perho 0 25 50 75 km Pohjakartta 1:1 milj. ©i MML 2013 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 2013 k o j ä n i e J S y vä sk 2 The aim of this publication is to provide Fennovoima, the Rosatom Group, their subcontractors, and other operators with the local information they need as they are preparing to operate in the Pyhäjoki Municipality and the surrounding Bothnian Bay coast area from Kokkola to Oulu. Hanhikivi Guide The publication is based on Sponsors Town of Ylivieska, Town of Oulainen, Layout Information on the information as of December Raahe District Development Centre Petteri Löppönen, Auno Aunola, Advertising Agency Siberia operational environment 2013. We take no responsibility Pyhäjoki Municipality Johannes Sarpola, of the nuclear for any errors or changes to the City of Oulu, BusinessOulu Pyhäjokiseutu/Heli Nurkkala, Printing press power plant project information provided. The Association of the Ylivieska Subregion YTEKOy/Erkki Lämsä, Joutsen Media Painotalo Ltd We advise you to check on the KOSEK, Kokkolanseudun Kehitys Ltd Oulu Airport/Teemu Publisher availability of services.
    [Show full text]
  • Redistributive Regionalism Narratives on Regionalisation in the Nordic Periphery
    Redistributive regionalism Narratives on regionalisation in the Nordic periphery Lisa Hörnström Department of Political Science SE-901 87 Umeå, Sweden Umeå 2010 Copyright©Lisa Hörnström ISBN: 978-91-7459-001-2 ISSN: 0349-0831. Research Report 2010:2 Cover: Micaela Adolfsson Printed by: Print & Media, Umeå University, 2007900 Umeå, Sweden 2010 To my grand-father Table of Contents Table of Contents................................................................................................i Abstract............................................................................................................... v Preface............................................................................................................... vii 1. Setting the scene ..............................................................................................................1 1.1 THE NORDIC PERIPHERY..................................................................................... 3 1.2 OUTLINE OF THE STUDY...................................................................................... 6 1.3 DISPOSITION OF THE THESIS............................................................................. 7 2. From centralist redistributive policy to new regionalism ...........................9 2.1 KEY CONCEPTS ....................................................................................................... 10 What is a region?........................................................................................................... 10 Regionalism
    [Show full text]