Ylijäämämaiden Sijoitusalueet Ja Alueiden Jälkikäyttö Uuden Oulun Alueella SISÄLLYSLUETTELO

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Ylijäämämaiden sijoitusalueet ja alueiden jälkikäyttö uuden Oulun alueella SISÄLLYSLUETTELO

YHTEENVETO 5 ESIPUHE 7 SANASTO JA LYHENTEET 8 1. JOHDANTO 10 1.1. Hankkeen lähtökohdat ja taustaa 10 1.2. Hankkeesta vastaava 11 2. HANKKEEN KUVAUS 12 2.1 Hankkeen yleiskuvaus 12 2.2 Hankkeen tavoitteet ja perustelut 12 2.3 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin 12 2.4 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 13 3. NYKYISET SIJOITUSALUEET 14 4. TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 16 4.1 Vaihtoehtojen luominen 16 4.2 Vaihtoehdot 16 4.3 Muut tutkitut vaihtoehdot 19 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN 21 5.1 Arviointimenettelyn osapuolet 21 5.2 Arviointimenettelyn jatkuminen ja aikataulu 21 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 23 6. SIJOITUSALUEIDEN NYKYTILA 24 6.1 Runteli 24 6.2 Taatanperä 28 6.3 Vasikkasuo 30 6.4 Pyyryväissuo 32 6.5 Välimaa 34 6.6 Ellinmaa 36 6.7 Kaakkuri 39 6.8 Kalikkakangas 43 6.9 Oritkari 45 6.10 Pateniemi 48 6.11 Riita-aho 51 6.12 Väliräme 53 6.13 Letto 58 6.14 Palokangas 60 6.15 Korkiamaa 62 6.16 Leuvantie 64 7.ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 66 7.1 Arvioitavat vaikutukset 66 7.2 Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta 66 7.3 Arvioinnin toteutus ja käytettävä aineisto 71 7.4 Vaikutukset luonnonympäristöön 71 7.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan 73 7.6 Vaikutukset ihmisiin 74 7.7 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa 75 7.8 Vaikutusten ajoittuminen 75 7.9 Vaihtoehtojen vertailuperiaatteet 75 8. EPÄVARMUUSTEKIJÄT, HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN RAJOITTAMINEN JA SEURANTA 76 8.1 Epävarmuustekijät 76 8.2 Haitallisten vaikutusten rajoittamiskeinot 76 8.3 Vaikutusten seuranta 76 9. JATKOSUUNNITTELU, LUVAT JA PÄÄTÖKSET 77 9.1 Jatkosuunnittelun aikataulu 77 9.2 Tarvittavat luvat ja päätökset 77 LÄHTEET 79 LIITTEET 82 LIITE 1 82 LIITE 2 83 Päivämäärä: 29.01.2013 Laatijat: Johanna Korkiakoski, Jaana Hakola, Ramboll Finland Oy Taitto: Päivi Meripaasi, Ramboll Finland Oy

4 5 YHTEENVETO

Johdanto ja hankkeen kuvaus tarpeeksi suuri, jotta sijoitusalueiden luku-määrä säilyy kohtuullisena, ja Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat yhdistyvät 1.1.2013 uudeksi Ou- • ylijäämämaiden sijoitusalueiden tulisi ensisijaisesti si- luksi. Kasvavan kaupungin rakentamisessa syntyy jaita kunnan omistamilla kiin-teistöillä. väistämättä ylijäämämaita, jotka täytyy sijoittaa Ympäristövaikutukset arvioidaan jokaisen 16 vaih- joko hyötykäyttö- tai loppusijoituskohteisiin. Uuden toehdon kohdalla ja sijoitusalueiden määrää tul- Oulun alueella syntyy vuosittain arviolta noin laan karsimaan tämän ympäristövaikutusten ar- 300 000–500 000 m³ ylijäämämaita joko kunnan viointiprosessin myötä. Mukana olevien kohteiden omien tai yksityisten rakennushankkeiden myötä. yhteenlaskettu kokonaiskapasiteetti ylittää syn- Nykyisiä, toiminnassa olevia ylijäämämaiden si- tyvien ylijäämämaiden määrän, eikä kaikkia sijoitusalueita on toiminnassa vielä useita, mutta su- joitusalueita ole tarvetta ottaa käyttöön. urin osa alueista on täyttymässä lähivuosina. 0-vaihtoehtona voidaan pitää suunnittelema- Käynnistyvän ympäristövaikutusten arviointime- tonta menettelyä: ylijäämämaiden sijoittamista nettelyn tavoitteena on löytää uuden Oulun al- ei suunnitella kokonaisvaltaisesti saatikka pitkällä ueelta uusia ylijäämämaiden sijoitusalueita, jotka tähtäimellä, jolloin ylijäämämaiden sijoittamista ei olisivat kooltaan tarpeeksi suuria ja sijaitsisivat eri voida ottaa huomioon maankäytönsuunnittelussa. puolilla uutta Oulua. Kuntien yhdistymisen myötä Ylijäämämaat sijoitetaan hankekohtaisesti on tekeillä uuden Oulun yleiskaava ja uudet yli- Ympäristövaikutusten arviointi jäämämaiden sijoitusalueet on tarkoitus sisällyttää vuoteen 2030 tähtäävään yleiskaavaan. Hankkeeseen sovelletaan lakia ympäristövaiku- tusten arviointimenettelystä (YVA-laki 468/1994). Ylijäämämaiden sijoitusalueet YVA-asetuksen (713/2006) 6 §:n hankeluettelon mukaan ympäristövaikutusten arviointia koskevan Uuden Oulun alueella on nykyisiä ylijäämämaiden lain piiriin kuuluu jätehuolto ja tarkemmin ottaen sijoitusalueita kaiken kaikkiaan 17, joista 12 on muut jätteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu edelleen käytössä ja 5 on täyttynyt. Eniten läji- vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. tyskapasiteettia on jäljellä Oulussa, kun muiden Uuden Oulun puhtaiden ylijäämämaiden läji- kuntien sijoitusalueet ovat täyttymässä tai jo täyt- tysmäärät tulevat ylittämään 50 000 tonnia vuo- tyneet. Nykyisten sijoitusalueiden toiminta jatkuu dessa (= noin 30 000 m³). nykyisellään, kunnes niiden luvan mukaiset vas- Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on ed- taanottomäärät on täytetty. istää hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia Alun perin ylijäämämaiden sijoitusalue-ehdotuksia keräämällä tietoa sekä ottamalla huomioon vaiku- oli 44, joista ympäristövaikutusten arvioinnissa on tukset eri osa-alueisiin, kuten luonnonympäristöön, mukana 16 sijoitusaluetta: yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan sekä ih- • Haukipudas: Runteli, Taatanperä, Vasikkasuo misten elinoloihin ja viihtyvyyteen. YVA-menettelyn tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedon- • Kiiminki: Pyyryväissuo, Välimaa saantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen • Oulu: Ellinmaa, Kaakkuri, Kalikkakangas, Oritkari, Pate- suunnitteluvaiheessa. YVA-menettelyn avulla tuo- niemi, Riita-aho, Väliräme tetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksentekoa ja lupaprosesseja varten, eikä YVA-menettelyn tuo- • Oulunsalo: Letto, Palokangas toksena syntyvä arviointiselostus ole täten lupa- • Yli-Ii: Korkiamaa, Leuvantie hakemus.

Ylijäämämaiden sijoitusalueet on valittu seuraavin Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely perustein: käynnistyy, kun Oulun kaupunki jättää YVA-ohjelman Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja • sijoitusalueiden tulisi sijaita eri puolilla uutta Oulua ympäristökeskukselle (ELY-keskukselle). YVA- hyvien kuljetusyhteyksien varrella, ohjelma kuulutetaan ja asetetaan nähtäville alku- • sijoitusalueiden tulisi sijaita korkeintaan noin 10 kilo- vuodesta 2013. YVA-selostuksen laatiminen aloite- metrin etäisyydellä ylijäämämaiden syn-tyalueesta, taan heti ohjelman valmistuttua ja sen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2013, kunhan arviointeja var- • sijoitusalueiden vastaanottokapasiteetin tulisi olla

5 ten tehdyt maastotyöt valmistuvat. YVA-menettel- dyntämään olemassa oleviin selvityksiin ja suun- yn arvioidaan päättyvän alkuvuodesta 2014. nitelmiin kerättyä tietoa suunnitelluista ylijäämä- maiden sijoitusalueista ja niiden ympäristöstä YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisöti- sekä hankkeen teknisestä toteuttamisesta ja to- laisuutta: ensimmäinen ohjelmavaiheen kuulu- teuttamisen vaikutuksista. Ympäristövaikutusten tuksen aikana helmi-maaliskuussa 2013 ja toinen arviointimenettelyn aikana tehdään täydentäviä selostusvaiheen kuulutuksen aikana arviolta joulu- tutkimuksia ja selvityksiä puuttuvien tai muuten ar- kuussa 2013. vioinnin kannalta olennaisten tietojen keräämisek- Ympäristövaikutusten arviointiohjelman on laa- si. tinut Ramboll Finland Oy hankevastaavan, Oulun Ympäristövaikutusten arvioinnissa tullaan kuvaa- kaupungin toimeksiannosta. Yhteysviranomaisena maan hankkeen aiheuttamat vaikutukset ylijäämä- hankkeessa toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, maiden sijoitusalueiden ja niiden lähiympäristöjen jonka tehtäviin kuuluvat YVA-ohjelman ja -selos- nykytilassa sekä sijoitusalueiden läheisyydessä tuksen nähtäville panot, kuuluttamiset, lausunto- harjoitettavaan toimintaan. jen ja mielipiteiden kokoaminen sekä kokoavien lausuntojen antaminen.

Arviointimenetelmät Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn avulla yritetään vähentää hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. Tämän YVA-menettelyn aikana on tarkoitus arvioida ylijäämämaiden sijoittamisesta sekä alueiden jälkikäytöstä aiheutuvat ympäristövaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edel- lyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Ylijäämämaiden sijoittamisen ja alueiden jälkikäytön keskeisimmät ympäristövaikutukset liittyvät ennen kaikkea

• maankäytön muutoksiin,

• ylijäämämaiden kuljettamisen aiheuttamaan liikenteeseen,

• läjittämisestä aiheutuvaan meluun ja pölyyn

• maisemamuutoksiin ja

• alueen jälkikäytöstä aiheutuviin muutoksiin alueen virkistyskäytössä.

Hankkeen laajempi tarkastelualue kattaa koko uuden Oulun alueen. Ympäristövaikutusten osalta jokaisella ylijäämämaiden sijoitusalueella on kuitenkin oma tarkastelualue, jonka laajuus riippuu tarkasteltavista ympäristövaikutuksista. Välit- tömien ympäristövaikutusten tarkastelualue kattaa ylijäämämaiden sijoitusalueet sekä niiden lähi- ympäristön 0,5 kilometrin säteellä, kun taas välil- listen ympäristövaikutusten tarkastelualue kattaa laajemman alueen, osittain koko uuden Oulun a- lueen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tullaan hyö-

6 7 ESIPUHE

Ylijäämämaiden sijoitusalueet ja alueiden jälki- YVA-ohjelman on laatinut Ramboll Finland Oy käytön ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan eli Oulun kaupungin toimek- suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten arvi- siannosta. Ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet oinnista. YVA-ohjelmassa käydään läpi hankkeen ryhmäpäällikkö, DI Jaana Hakola ja ympäristö- toteuttamisvaihtoehdot sekä miten hankkeen suunnittelija, FM Johanna Korkiakoski. ympäristövaikutukset tullaan arvioimaan.

YHTEYSTIEDOT

Hankkeesta vastaava: Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Solistinkatu 2 (PL 32) 90140 Oulu (90015 Oulun kaupunki) [email protected]

YVA-konsultti: Ramboll Finland Oy Kiviharjuntie 11 90220 Oulu [email protected]

Yhteysviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Veteraanikatu 1 (PL 86) 90130 Oulu (90101 Oulu) [email protected] [email protected]

Yhteyshenkilöt: Tapio Siikaluoma Oulun kaupunki puh. 044 703 2114 Jaana Hakola Ramboll Finland Oy puh. 050 375 8482

Kartat ja ilmakuvat © Maanmittauslaitos 2012 http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501

7 SANASTO JA LYHENTEET

Termi Selitys

BAT Paras käyttökelpoinen tekniikka (Best Available Technology)

BEP Ympäristön kannalta paras käytäntö (Best Environmental Practice)

Ekosysteemi Eliöyhteisö ja sen välitön fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen ympäristö

FINIBA Suomen tärkeät lintualueet (Finnish Important Bird Areas)

Glasiaalinen Jäätikön synnyttämä

Glasifluviaalinen Jäätikön sulamisvesien synnyttämä

IBA (Suomen kansainvälisesti) tärkeät lintualueet (Important Bird Areas)

IUCN-uhanalaisuusluokitus Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokitus, jossa kaikki lajit on sijoitettu johonkin seuraavista luokista: Arvioimatta jätetyt (NE, Not Eva- luated), Puutteellisesti tunnetut (DD, Data Deficient), Hävinneet (RE, Regionally Extinct), Luonnosta hävinneet (EW, Extict in the Wild), Äärimmäisen uhanalaiset (CR, Critically Endangered), Erittäin uhanalaiset (EN, Endangered), Vaarantuneet (VU, Vulnerable), Silmälläpidettävät (NT, Near Threatened), Elinvoimaiset (LC, Le- ast Concearn) Jälkihoito Soranottoalueiden ja kalliolouhosten ottamistoiminnan aikana tai sen loputtua teh- täviä toimenpiteitä, joilla vähennetään ottotoiminnan haitallisia vaikutuksia. Jälkikäyttö Ottamisalueen (tai läjitysalueen) maankäyttömuoto ottamisen päätyttyä

Louhe Louhe on kalliosta yleensä räjäyttämällä irrotettu kiviaines. Louheen kappalekoko on yleensä alle puoli metriä. Moreeni Mannerjäätikön irrottamasta ja kuljettamasta kiviaineksesta syntyy sekalajitteinen maalaji, joka voi sisältää raekokoja savesta lohkareisiin. Natura 2000 -verkosto Euroopan unionin tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden vähenemi- nen ja luonnonsuojelun kannalta Natura-verkosto on yksi tärkeimmistä keinoista. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinym- päristöjä. pH Vetyionikonsentraatio ilmaisee aineen happamuuden tai emäksisyyden.

Pohjavesi Pohjavesi on maan pinnan alla olevaa vapaata vettä, joka täyttää yhtenäisesti maaperän huokostilan ja kallioperän halkeamat ja joka liikkuu painovoiman vaikutuksesta. Pohjavesialue Alue, joka on määritelty hydrogeologisin perustein ja josta on todennäköisesti saa- tavissa vedenhankintaan käyttökelpoista pohjavettä. Pohjavesialueluokka Pohjavesialueet on luokiteltu kolmeen luokkaan käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella: I = vedenhankintaa varten tärkeä, II = vedenhankintaan soveltuva ja III = muu pohjavesialue. SCI Yhteisön tärkeänä pitämä alue (Sites of Community Importance), jonka taustalla on Euroopan unionin luontodirektiivi. SPA Erityissuojelualue (Special Protection Area), jonka taustalla on Euroopan unionin lintudirektiivi. Suojakerros Ylimmän pohjavesipinnan yläpuolelle jätetty pohjavettä suojaava maakerros

8 9 Suotautuminen Veden virtaus huokoisessa maaperässä

SVA Sosiaalisten vaikutusten arviointi

Taustakuormitus Alueen luontainen kuormitus, johon ihmisen toiminta ei ole vaikuttanut.

Valuma-alue Alue, jolta joki tai puro saa kaiken sateen kautta tulevan vetensä. Rajoittuu ve- denjakajaan. Valunta Se sadannan osa, joka valuu kohti uomaa maan pinnalla tai sisällä. Myös prosessi, jossa sadevesi päätyy uomaan. Ylijäämämaat Erilaiset infra- tai muussa rakentamisessa muodostuneet ja nykyisin useimmiten käytöstä poistetut ja läjitetyt massat, kuten savet, siltit, humus- ja turvemaat, hieno hiekka, moreeni ja ylijäämäkiviainekset YVA Ympäristövaikutusten arviointi

Lyhenne - Yksikkö Lyhenne – Yksikkö m – metri µg – mikrogramma km – kilometri mg – milligramma m² – neliömetri g – gramma ha – hehtaari kg – kilogramma km² – neliökilometri t – tonni m³ – kuutiometri Mt – miljoona tonnia Mm³ – miljoona kuutiometriä a – vuosi m³/a – kuutiometriä vuodessa d - päivä mmpy – metriä meren pinnan yläpuolella dB (A) – desibeli, äänenvoimakkuuden mittayksikkö

9 1. JOHDANTO 1.1. Hankkeen lähtökohdat ja taustaa

Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli- suunnitelma ja YVA-selostus (Suunnittelukeskus Iin kunnat yhdistyvät 1.1.2013 muodostaen uuden Oy 2002, hyväksytty Oulun kaupungin teknisessä Oulun (Kuva 1). Uusi Oulu on kasvava kaupunki, lautakunnassa 25.3.2003). Kuntien yhdistymisen jossa rakennetaan paljon ja jossa maaperä ei vält- ja uuden Oulun yleiskaavan laatimisen vuoksi yli- tämättä ole aina rakentamiselle parasta mahdollis- jäämämaiden sijoitusalueet ja alueiden jälkikäyttö ta. Tämä luo tarpeen ylijäämämaiden sijoitusalu- tullaan suunnittelemaan uudelleen uuden Oulun eille eri puolille uutta Oulua yhdyskuntarakenteen yleiskaavan kattamalla alueella vuoteen 2030 asti. muuttumisen ja kehittymisen mahdollistamiseksi.

Kuva 1. Uuden Oulun yleiskaavan kattama alue: Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii

Uuden Oulun alueella syntyy arviolta keskimää- Ympäristövaikutusten arvioinnissa on mukana 16 rin 300 000–500 000 m³ ylijäämämaita vuosittain kohdetta ympäri uuden Oulun aluetta. Ylijäämämai- kunnan omien tai yksityisten rakennushankkeiden den sijoitusalueiden suunnittelussa on tavoitteena myötä. Nykyiset ylijäämämaiden sijoitusalueet huomioida maankäytön muutokset, eli uudistuvan ovat täyttymässä lähes kaikkien kuntien alueilla ja kunnan nykyiset sekä tulevat rakentamisen paino- täyttyvien alueiden tilalle tarvitaan uusia sijoitus- pisteet. alueita hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Arvioinnissa mukana olevat sijoitusalueet: Ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä yhtä • Haukipudas: Runteli, Taatanperä, Vasikkasuo aikaa uuden Oulun yleiskaavan 2030 laatimisen kanssa ja arvioinnin tuloksia tullaan käyttämään • Kiiminki: Pyyryväissuo, Välimaa hyväksi yleiskaavaa laadittaessa. • Oulu: Ellinmaa, Kaakkuri, Kalikkakangas, Oritkari, Vuonna 2002 on valmistunut ylijäämämaamas- Pateniemi, Riita-aho, Väliräme sojen sijoittamisen ja alueiden jälkikäytön yleis- • Oulunsalo: Letto, Palokangas

10 11 • Yli-Ii: Korkiamaa, Leuvantie • Haukipudas: ympäristötarkastaja Jussi Muilu

Hankkeeseen sovelletaan lakia ympäristövaiku- • Kiiminki: palvelujohtaja ja yhdyskuntainsinööri Mikko tusten arviointimenettelystä (YVA-laki 468/1994). Ukkola YVA-asetuksen (713/2006) 6 §:n hankeluettelon • Oulu: vs. kaupungininsinööri Tapio Siikaluoma, suun- mukaan ympäristövaikutusten arviointia koskevan nitteluhortonomi Päivi Latvalehto ja yllä-pitovalvoja Mika lain piiriin kuuluu jätehuolto ja tarkemmin ottaen Jutila muut jätteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vä- hintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Uu- • Oulunsalo: yhdyskuntatekniikan insinööri Tapio Onka- den Oulun puhtaiden ylijäämämaiden läjitysmäärät mo, tiemestari Jouni Leskinen tulevat ylittämään 50 000 tonnia vuodessa (noin • Yli-Ii: rakennustarkastaja Eero Ylitalo 30 000 m³). Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on edistää hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia keräämällä tietoa sekä ottamalla huomioon vaikutukset eri osa-alueisiin, kuten luonnonympä- ristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. YVA- menettelyn tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluvaiheessa. YVA-menettelyn avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksente- koa ja lupaprosesseja varten, eikä YVA-menettelyn tuotoksena syntyvä arviointiselostus ole täten lu- pahakemus. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman on teh- nyt Ramboll Finland Oy hankevastaavan, Oulun kaupungin toimeksiannosta. Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), jonka tehtäviin kuuluvat YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtäville panot, kuuluttamiset, lausuntojen ja mielipiteiden kokoaminen sekä kokoavien lausuntojen antaminen.

1.2. Hankkeesta vastaava

Hankkeesta vastaavana toimii Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut (ks. Oulun kaupunki 2012c), joka vastaa hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli- Iin kunnat ovat sopineet kuntajaon muuttamisesta 28.6.2010 ja kyseiset kunnat lakkaavat 31.12.2012. Kunnat yhdistetään perustamalla 1.1.2013 uusi kunta, jonka nimeksi tulee Oulu. Ympäristövaiku- tusten arviointimenettely kattaa koko uuden Oulun viiden kunnan muodostaman alueen. Hankkeen YVA-menettelyssä ovat olleet mukana eri kuntien edustajat:

11 2. HANKKEEN KUVAUS 2.1 Hankkeen yleiskuvaus

Uuden Oulun alueella syntyy asuin- ja infrarak- tavoitteena on löytää uuden Oulun alueelta uusia entamisen seurauksena puhtaita ylijäämämaita, ylijäämämaiden sijoitusalueita, jotka olisivat kool- joita ei voida sijoittaa niiden syntypaikalle. Tällöin taan tarpeeksi suuria ja sijaitsisivat eri puolilla uut- ylijäämämaat sijoitetaan muualle ja ensisijaisena ta Oulua, yleiskaavan kattamalla alueella. Lisäksi tavoitteena on ohjata ylijäämämaat hyötykäyttöön. ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoit- Mikäli hyötykäyttökohdetta ei löydy, loppusijoite- teena on selvittää ylijäämämaiden sijoittamisen taan ylijäämämaat niille varatuille sijoitusalueille. vaikutukset sijoitusalueilla ja niiden ympäristössä. Uuden Oulun alueella on tällä hetkellä useita toiminnassa olevia puhtaiden ylijäämämaiden sijoitusa- 2.3 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin, lueita. Osa nykyisistä sijoitusalueista täyttyy hyvin suunnitelmiin ja ohjelmiin nopeasti ja osan on arvioitu riittävän vielä noin 10 vuodeksi. Nykyisten, täyttyvien sijoitusalueiden ti- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet lalle tarvitaan uusia alueita eri puolille uutta Oulua. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL Ylijäämämaat ovat asuin- tai infrarakentamisen 132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelua. myötä muodostuvia puhtaita maamassoja, joita kan- Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. aut- nattaa hyödyntää muussa rakentamisessa mahdol- taa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain lisimman paljon. Ylijäämämaat koostuvat pääosin sekä alueiden käytön suunnittelun tavoitteet, joista routivista tai heikosti kantavista materiaaleista, kuten tärkeimpiä ovat hyvä elinympäristö ja kestävä ke- savi, siltti, hieno hiekka ja moreeni, sekä orgaanisista hitys. (Ympäristöministeriö 2012b) tai orgaanispitoisista materiaaleista, kuten humus- ja turvemaat. Ylijäämämaiden sijoitusalueet on tarkoitus huomioida uuden Oulun yleiskaavan laatimisessa.

Valtakunnallinen jätesuunnitelma 2.2 Hankkeen tavoitteet ja perustelut Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa käydään läpi keinoja, joilla edistetään luonnonvarojen jär- Uuden Oulun eli Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, kevää käyttöä, kehitetään jätehuoltoa sekä ehkäis- Oulunsalon ja Yli-Iin yhteenlaskettu pinta-ala on tään jätteistä aiheutuvia vaaroja sekä ympäristö- ja 3 029 km² ja asukasluku noin 189 000 (Oulun terveyshaittoja. Jätehuoltosuunnitelmassa ehdote- kaupunki 2012b). Väestöennusteen mukaan uu- taan mm. luonnonsoran ja kalliomurskeen korvaa- den Oulun väkiluku tulee olemaan vuonna 2020 yli mista kaivannaistuotannon jätteillä sekä teollisuu- 200 000 (Oulun kaupunki 2011). Kasvavan kau- den sivutuotteiden ja muiden ylijäämämateriaalien pungin asuin- tai infrarakentamisessa syntyy väis- käsittelyä uusiomateriaaliksi, ettei materiaalia tar- tämättä ylijäämämaita, jotka täytyy sijoittaa joko vitsisi sijoittaa kaatopaikalle. (Ympäristöministeriö hyötykäyttö- tai loppusijoituskohteisiin. 2008) Syntyvien ylijäämämaiden määrät vaihtelevat vuo- Ylijäämämaille ei ole erikseen asetettu tavoitteita sittain riippuen vuosittaisen rakentamisen määräs- valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa, mutta uu- tä. Uuden Oulun alueella syntyy arviolta vuodes- siokäytön lisäämistä korostetaan kaikilla tasolla. sa noin 300 000–500 000 m³ ylijäämämaita joko Hankkeen yhteydessä käsiteltävät ylijäämämaat kunnan omien tai yksityisten rakennushankkeiden pyritään ensisijaisesti ohjaamaan hyötykäyttöön, myötä. Arviot vuosittain syntyvistä ylijäämämaista kuten alueiden maisemointiin, liikuntamaiden ra- jakautuvat eri kuntien kesken seuraavasti: Hauki- kentamiseen tai vanhojen kaatopaikkojen peittä- pudas noin 40 000 m³, Kiiminki 15 000–20 000 m³, miseen. Oulu 200 000–400 000 m³, Oulunsalo noin 35 000 m³ ja Yli-Ii 5 000–10 000 m³. Natura 2000 ja suojeluohjelma-alueet Natura 2000 -verkosto on yksi tärkeimmistä Euroo- Uuden Oulun perustamisen myötä on tekeillä uuden pan unionin keinoista pyrkiä säilyttämään luonnon Oulun yleiskaava 2030 ja ylijäämämaiden sijoitus- monimuotoisuus alueellaan. Verkoston on tarkoi- alueet on tarkoitus sisällyttää yleiskaavaan. Käyn- tus turvata luontodirektiivissä määriteltyjen luon- nistyvän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn

12 13 totyyppien ja lajien elinympäristöjä (SCI-alueet). Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon sekä Lisäksi verkostoon kuuluu lintudirektiivin mukaisia Yli-Iin alueella. Selvitykseen koottiin kaiken kaik- alueita (SPA-alueet). (Ympäristöministeriö 2012a) kiaan 44 hankkeeseen osallistuvien kuntien edustajien sekä yleiskaavoittajien tekemiä ehdotuk- Natura 2000 -alueiden lisäksi on olemassa kan- sia sijoitusalueiksi. Näistä ehdotuksista karsittiin sallisia suojeluohjelma-alueita, jotka kylläkin si- ympäristövaikutusten arviointimenettelyä varten sältyvät usein Natura 2000 -verkostoon. Kansal- lopulliset 16 ylijäämämaiden sijoitusaluetta. lisiin suojeluohjelmiin kuuluvat kansallispuisto- ja luonnonpuisto-ohjelma, soiden, rantojen, vanhojen Ympäristövaikutusten arviointimenettely on käyn- metsien, lehtojen ja lintuvesien suojeluohjelmat. nistynyt syksyllä 2012 ja se on tarkoitus saattaa (Hämeen ELY 2011) päätökseen alkuvuodesta 2014. YVA-selostuksesta saadun ELY-keskuksen lausunnon jälkeen toimin- Suunnitellut ylijäämämaiden sijoitusalueet eivät nalle voidaan hakea tarvittavia kohdekohtaisia lu- sijoitu Natura- tai suojeluohjelma-alueille. Lähim- pia. mät suojelualueet on kuvattu hankkeen nykytilan yhteydessä. Vaikutukset suojelualueisiin tullaan ottamaan huomioon ympäristövaikutusten arviointia tehtäessä.

Pohjavesialueet Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa mukaan kolmeen luokkaan: luokka I) Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, luokka II) Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue ja luokka III) Muu pohjavesialue. Vuo- den 2005 tietojen mukana Pohjois-Pohjanmaalla on yhteensä 423 pohjavesialuetta, joista I luokan pohjavesialueita on 210. Pohjois-Pohjanmaalla yhdyskuntien vedenhankinta perustuu, Oulun kaupunkia lukuun ottamatta, kokonaan pohjaveden käyttöön. (Pohjois-Pohjanmaan ELY 2010) Suunnitelluista sijoitusalueista Runtelin kohde sijoittuu II luokan pohjavesialueelle ja Palokankaan kohde vastaavasti I luokan pohjavesialueen rajalle. Pohjavesialueiden sijainnit on kuvattu hankkeen nykytilan yhteydessä ja vaikutukset pohjavesiin tullaan ottamaan huomioon ympäristövaikutusten arviointia tehtäessä.

Muut hankkeet Hanke liittyy uuden Oulun maankäytön suunnitteluun ja aluerakentamiseen, mutta ei varsinaisesti yksittäisiin hankkeisiin.

2.4 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu

Hanke on käynnistynyt keväällä 2012, jolloin on pidetty ensimmäiset suunnittelupalaverit. Hank- keen alussa käytiin läpi ylijäämämaiden sijoittamisen nykytilanne ja tarve, jonka jälkeen tehtiin alustava selvitys vaihtoehtoisista sijoitusalueista

13 3. NYKYISET SIJOITUSALUEET

Uuden Oulun alueella on ylijäämämaiden sijoitus- käytössä olevalle sijoitusalueelle voi läjittää vielä alueita kaiken kaikkiaan 17, joista 12 on edelleen 2 540 000 m³. Nykyisten ylijäämämaiden sijoitus- käytössä ja 5 on täyttynyt. Haukiputaan, Kiimin- alueiden toiminta jatkuu nykyisellään, kunnes nii- gin ja Oulunsalon käytössä olevat ylijäämämaiden den luvan mukaiset vastaanottomäärät on täytetty. sijoitusalueet ovat täyttymässä seuraavan vuoden Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on lueteltu aikana ja Yli-Iissä ei ole tällä hetkellä ollenkaan nykyiset sijoitusalueet ja samat alueet on esitetty kunnan ylläpitämää aluetta. Selvästi eniten läji- kartalla (Kuva 2). tyskapasiteettia on jäljellä Oulussa, sillä kuudelle

Taulukko 1. Nykyisten sijoitusalueiden kokonais ja käytettävissä oleva kapasiteetti kesällä 2012.

Alue Kokonais-kapasiteetti Täyttötilanne 2012 Jäljellä olevaa Lupa (m³) (m³) tilaa (m³) Haukipudas 1. Taatanperä 30 000 15 000 15 000 2013 2. Rytisuo 50 000 30 000 10 000 2013 Yhteensä 80 000 45 000 25 000 Kiiminki 3. Koiteli 150 000 150 000 0 2012 4. Koiteli II 20 000 20 000 0 2013 5. Hakomäki 18 000 15 000 3 000 2013 6. Myllykorpi 2 000 0 2 000 2015 Yhteensä 190 000 185 000 5 000 Oulu 7. Kalikkakangas 600 000 150 000 450 000 2016 8. Lopakkasuo 600 000 550 000 50 000 toistaiseksi 9. Aalikkokangas 1 270 000 0 1 270 000 2021 10. Ellinmaa 300 000 300 000 0 päättynyt 11. Kaakkurin kaatopaikka ja 2 300 000 1 600 000 700 000 2016/2013 liikuntamaa 12. Heikkilänkangas 135 000 75 000 60 000 2016 13. Riita-aho (Ylikiiminki) 31 000 21 000 10 000 2013 Yhteensä 5 236 000 2 696 000 2 540 000 Oulunsalo 14. Niemenranta 87 000 82 500 4 500 2015 15. Letto 37 000 21 400 15 300 2014 Yhteensä 124 000 103 900 19 800 Yli-Ii 16. Vatukkakoskenkadun liikun- ei tiedossa ei tiedossa 0 ei lupaa tamaa 17. Korkiamaan kaatopaikka ei tiedossa ei tiedossa 0 ei lupaa Yhteensä ei tiedossa ei tiedossa 0 Kaikki yhteensä 2 589 800

14 15 Kuva 2. Nykyisten ylijäämämaiden sijoitusalueiden sijainnit sekä Natura 2000-, luonnonsuojelu- ja pohjavesialueet (Suojelu- ja pohjavesialueet © Hertta 2012).

15 4. TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 4.1 Vaihtoehtojen luominen

Alun perin ylijäämämaiden sijoitusalue-ehdotuksia kasteltavat 16 ylijäämämaiden sijoitusaluetta, oli 44, joista yhdessä eri kuntien edustajien kanssa alustava arvio sijoitusalueiden pinta-aloista sekä rajattiin ympäristövaikutusten arvioinnissa esitet- lyhyt kuvaus nykyisestä maankäytöstä. Vastaavat tävät vaihtoehdot. Tarkastelussa olleista vaihtoeh- alueet on esitetty myös kartalla (Kuva 3). doista valittiin 16 sijoitusaluetta seuraavin perus- Sijoitusalueiden tarkkaa sijaintia tai pinta-alaa ei tein: voida vielä esittää, sillä ne tarkentuvat vasta yleis- • sijoitusalueiden tulisi sijaita eri puolilla uutta Oulua suunnitteluvaiheessa. Tällä hetkellä kohteet on ra- hyvien kuljetusyhteyksien varrella, jattu siten, että on pyritty määrittelemään alue, mihin ylijäämämaita tullaan sijoittamaan. Apuna • sijoitusalueiden tulisi sijaita korkeintaan noin 10 ki- rajauksessa on käytetty mm. kiinteistörajoja, jotta lometrin etäisyydellä ylijäämämaiden syntyalueesta, sijoitusalue on voitu kohdistaa kunnan omistamil- • sijoitusalueiden vastaanottokapasiteetin tulisi olla le kiinteistöille, sekä aikaisemmin tehtyjä sijoitus- tarpeeksi suuri, jotta sijoitusalueiden lukumäärä säi- alueisiin liittyviä suunnitelmia. lyy kohtuullisena, ja 0-vaihtoehtona voidaan pitää suunnittelema- • ylijäämämaiden sijoitusalueiden tulisi ensisijaisesti tonta menettelyä: ylijäämämaiden sijoittamista sijaita kunnan omistamilla kiinteistöillä. ei suunnitella kokonaisvaltaisesti saatikka pitkällä tähtäimellä, jolloin ylijäämämaiden sijoittamista ei Ympäristövaikutukset arvioidaan jokaisen 16 vaih- voida ottaa huomioon maankäytönsuunnittelussa. toehdon kohdalla ja sijoitusalueiden määrää tullaan 0-vaihtoehdossa ylijäämämaille ei ole ennalta mää- karsimaan tämän ympäristövaikutusten arvioin- rättyjä sijoitusalueita, vaan sijoittamismahdollisuu- tiprosessin myötä. Mukana olevien kohteiden yh- det selvitetään jokaisen hankkeen yhteydessä erik- teenlaskettu kokonaiskapasiteetti ylittää syntyvien seen alueen rakentamisen käynnistyessä. Mikäli ylijäämämaiden määrän, eikä kaikkia sijoitusaluei- sijoitettavien maiden vuotuinen enimmäismäärä ta ole tarvetta ottaa käyttöön. jää alle 50 000 t (noin 30 000 m³), voidaan läjit- Osa vaihtoehtoisista sijoitusalueista on olemassa täminen suorittaa ympäristö- tai maisematyölupa- olevia ylijäämämaiden sijoitusalueita, joita ehdote- menettelyn kautta. taan laajennettavaksi. Mukana on myös hyötykäyt- tökohteita, joihin kuuluvat mm. vanhojen maa- ainesten ottoalueiden täyttäminen ja maisemointi. Loput kohteista ovat pääosin uusia kohteita, joiden lähiympäristössä tosin saattaa olla vastaavaa toimintaa, kuten aikaisempi ylijäämämaiden sijoitusalue tai kaatopaikka. Ylijäämämaita sijoitetaan myös maarakenteisiin vilkkaiden teiden ja asutuksen väliin. Meluval- leihin voidaan sijoittaa usein merkittäviä määriä sekalaisia maa-aineksia, jotka eivät kelpaa muuhun rakentamiseen. Meluvalleihin sijoitettavat yli- jäämämaat syntyvät usein lähellä sijoituspaikkaa, jolloin kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Tässä ympä- ristövaikutusten arvioinnissa ei ole otettu huomioon meluvalleihin sijoitettavia maita, vaan valleihin sijoitettavat massat on vähennetty kokonaiskerty- mästä arvioitaessa syntyviä ylijäämämaita.

4.2 Vaihtoehdot

Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) esitellään ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tar-

16 17 Taulukko 2. Ympäristövaikutusten arvioinnista mukana olevat sijoitusaluevaihtoehdot.

Sijoitusalue Pinta-ala (ha) Lyhyesti maankäytöstä Haukipudas 1. Runteli 6,9 Vanha maa-aineksen ottoalue 2. Taatanperä 13,1 Vanha kaatopaikka 3. Vasikkasuo 158,2 Maa- ja kalliokiviaineksen ottoalue Kiiminki 4. Pyyryväissuo 43,3 Kiimingin yrityspuisto, suoalue, turvetuotantohanke 5. Välimaa 13,0 Kaatopaikan ympäristö, vanha ampumaradaksi raivattu alue Oulu 6. Ellinmaa 21,4 Entinen ylijäämämaiden sijoitusalue, nykyinen kuntorata 7. Kaakkuri 115,1 Nykyinen ylijäämämaiden sijoitusalue, liikuntamaahanke 8. Kalikkakangas 6,5 Nykyinen ylijäämämaiden sijoitusalue, metsäalue 9. Oritkari 17,1 Ranta- ja vesialue 10. Pateniemi 21,5 Vanha saha-alue 11. Riita-aho 9,5 Nykyinen ylijäämämaiden sijoitusalue, suoalue 12. Väliräme 38,8 Metsäalue Oulunsalo 13. Letto 8,1 Metsä- ja peltoalue 14. Palokangas 22,2 Metsäalue Yli-Ii 15. Korkiamaa 3,4 Vanha maa-aineksen ottoalue 16. Leuvantie 8,0 Suo- ja metsäalue

17 Kuva 3. Ympäristövaikutusten arvioinnissa mukana olevat ylijäämämaiden sijoitusalueet sekä Natura 2000-, luonnonsuojelu- ja pohjavesialueet (Suojelu- ja pohjavesialueet © Hertta 2012).

18 19 4.3 Muut tutkitut vaihtoehdot

Alustavassa selvityksessä ylijäämämaiden sijoitus- koettiin ongelmallisiksi. alue-ehdotuksia oli 44, joista karsittiin pois yli puo- Seuraavassa taulukossa (Taulukko 3) on esitetty let. Osa kohteista todettiin tarkemman tarkastelun yhteenveto alustavassa selvityksessä mukana ol- myötä läjittämiseen soveltumattomiksi, ja osa koh- leista kohteista perusteluineen, miksi alue koettiin teista jätettiin pois ympäristövaikutusten arvioin- soveltumattomaksi ottaa mukaan tähän YVA- nista, sillä ne olivat mukana muissa maankäytön menettelyyn. suunnitelmissa tai niiden maanomistusolosuhteet

Taulukko 3. Kohteet, jotka rajattiin tarkastelun ulkopuolelle, ja perustelut, miksi alueita ei otettu mukaan tähän YVA-menettelyyn.

Kohde Perustelut Haukipudas 1. Murtoperänkangas Murtoperänkankaan alueen maankäyttöä ei ole tarkemmin suunniteltu, eivätkä alueen kaavoitukselliset ratkaisut ole vielä selvillä. Lisäksi alue sijaitsee III luokan pohjavesialueella. 2. Takkurannanlahti Takkurannanlahden kohde on pieni, keskellä asutusta ja lisäksi yksityises- sä omistuksessa. 3. Torpanmäki Torpanmäki on kuntakeskuksessa sijaitseva, virkistyskäytössä oleva, vanha ylijäämämaiden sijoitusalue. Alue on kaavan mukaisessa käytössä ja Torpanmäkeä voi täten laajentaa muilla keinoin. Kiiminki 4. Haipuskyläntien maa-ainek- Haipuskyläntien varren vanha maa-aineksen ottoalue on yksityisessä sen ottoalue omistuksessa. Kohde jätettiin muiden vastaavien kohteiden tapaan tarkastelun ulkopuolelle, sillä vanhojen, yksityisessä omistuksessa olevien ottoalueiden jälkihoito ja maisemointi voidaan toteuttaa muulloin ja muilla keinoin. 5. Hakomäki–Honkimaa Hakomäen ja Honkimaan asuinalueille suunnitellut sijoitusalueet sijaitsevat liikenteellisesti huonolla paikalla ja lisäksi alueet ovat yksityisessä omistuksessa. 6. Hieta-aho Hieta-ahon alueen suunnittelu on käynnissä, minkä puitteissa ylijäämä- maiden sijoittaminen tullaan ottamaan huomioon. Hieta-ahon suunniteltu sijoitusalue tulee todennäköisesti täyttymään Hieta-ahon asuinalueen rakentamisessa syntyvistä ylijäämämaista. 7. Isokangas Jäälinjärven sekä Ouluntien pohjoispuolella hautausmaan vieressä on alue, johon on sijoitettu pieniä määriä ylijäämämaita. Alueen todettiin olevan pieni ja täten se voidaan toteuttaa muilla keinoin. 8. Isokankaantien maa-ainek- Isokankaantien varrella sijaitsee useita vanhoja maa-aineksen ottoaluei- sen ottoalueet ta, joista osa on jo virkistyskäytössä. Alueet ovat suurimmaksi osaksi yk- sityisessä omistuksessa. 9. Koitelintien maa-aineksen Koitelintien varrella sijaitsee useita vanhoja maa-aineksen ottoalueita. ottoalueet Alueet ovat pieniä ja lisäksi yksityisessä omistuksessa. 10. Laivakankaan liikuntamaa Asuinalueelle on suunniteltu liikuntamaata, joka toteutetaan ennemmin muilla keinoin osana alueen maankäytön suunnittelua. Lisäksi Laivakan- kaan liikuntamaa sijaitsee I luokan pohjavesialueella. 11. Laurinautiontien maa- Laurinautiontien varren maa-aineksen ottoalue on edelleen käytössä ja aineksen ottoalue alue on yksityisessä omistuksessa.

19 12. Vaartinkankaan maa- Vaartinkankaalla sijaitseva vanha maa-aineksen ottoalue on erittäin pieni aineksen ottoalue ja yksityisessä omistuksessa oleva alue. Oulu 13. Heinäpään liikuntamaa Heinäpään liikuntamaa on vasta maisemoitu, joten aluetta ei kannata läh- teä korottamaan tai laajentamaan tässä vaiheessa. Alueen kehittäminen voi tulevaisuudessa olla mahdollista. 14. Kuusamontien varsi Kuusamontien rakennushankkeessa saatiin alueen melusuojaukset valmiiksi. Suunnitelmissa oli tien jatkaminen kaksikaistaisena Uuden Ylikii- mingintien liittymään asti, mutta melusuojauksiin tarvittavat maat saadaan ko. hankkeesta. 15. Mertasaari Valkiaisjärven pohjoispuolella Mertasaaren alueella sijaitsee Mertalampi, jonka luontoarvojen vuoksi ylijäämämaiden sijoittaminen alueelle ei ole mahdollista. Lisäksi läheisyydessä sijaitsee loma-asutusta. 16. OuluZonen moottoriurhei- Kohde sijaitsee liian kaukana rakentamisen painopisteistä, eikä alueelle lukeskus voida ottaa vastaan muualta tuotuja ylijäämämaita. 17. Ruskonselkä Ruskonselän alue on suurimmaksi osaksi työpaikka- sekä teollisuus- ja varastoaluetta, jonka maankäyttö voi tulla muuttumaan, minkä vuoksi sijoitusalueen rajaaminen on hyvin hankalaa. 18. Toppila Ranta-Toppilan alueella on käynnissä asemakaavan sekä asemakaavan muutoksen laadinta. Alueen suunnittelu on käynnissä ja sijoitusalueen rajaaminen täten hankalaa. 19. Ylikiimingintien varsi Uuden Ylikiimingintien varsi on Oulun yleiskaavassa maa- ja metsätalous- valtaista aluetta, jonka tuleva maankäyttö on vielä avoinna. 20. Ylikiiminki, Juminkangas Juminkangas sijaitsee II luokan pohjavesialueella ja alue sijaitsee kaukana rakentamisen painopisteistä. Alue on lisäksi yksityisessä omistuksessa. 21. Ylikiiminki, selkiytysallas Oulun Veden omistuksessa olevan selkiytysaltaan tulevasta tarpeesta ei ole varmuutta. Lisäksi alue on ylijäämämaiden sijoituskohteeksi liian pieni. Oulunsalo 22. Karhuoja Karhuojan alue on yksityisessä omistuksessa ja alueen tuleva maankäyttö on vielä ratkaisematta. 23. Niemenranta Niemenrannan asuinaluetta rakennetaan parhaillaan, eikä alueella loppu- jen lopuksi todettu olevan sopivaa, isompaa aluetta, mihin ylijäämämaita olisi voitu nykyisen alueen lisäksi läjittää. 24. Pitkäkangas Pitkäkankaan asuinalueella on yleiskaava olemassa ja rakentaminen vielä kesken. Alueelta ei voitu osoittaa yleiskaavan mukaista sijoitusaluetta. Yli-Ii 25. Kiimingin–Iintien risteys Alueella on tiettävästi luontoarvoja, jotka tulisi säilyttää, ja lisäksi ylijää- mämaiden sijoittaminen alueelle muodostaisi maisemahaitan. 26. Kierikki Kierikin kohde on kooltaan pieni ja sijaitsee runsaasti muinaismuistoja sisältävällä alueelle. 27. Tannilan maa-aineksen Tannilan maa-aineksen ottoalue sijaitsee I luokan pohjavesialueella ja li- ottoalue säksi alue on yksityisessä omistuksessa. 28. Tannilan liikuntamaa Tannilan liikuntamaa on pieni kohde ja kaukana rakentamisen painopis- teistä.

20 21 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIO- INTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN

YVA-menettelyn tavoitteena on edistää hankkeiden tuksen kuulemistilaisuudet. ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon otta- YVA-menettelyn eri osapuolet sekä yhteyshenkilöt mista päätöksenteossa. Samalla on tarkoitus lisätä on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 4). kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. Taulukko 4. Hankkeessa mukana olevien osapuolten yhteystiedot. YVA-menettelyssä ei vielä tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan sen avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksentekoa ja lupaprosessia Hankkeesta vastaava varten. Hanketta koskevat päätökset tehdään YVA- Oulun kaupunki menettelyn jälkeen lupamenettelyn yhteydessä. Tapio Siikaluoma YVA-selostus sekä siitä annetut lausunnot liitetään puh. 044 703 2114 myöhemmin hankkeelle laadittaviin lupahakemuk- [email protected] siin. YVA-konsultti Lakia (YVA-laki 468/1994) ympäristövaikutusten Ramboll Finland Oy arvioinnista ja sen muutosta (258/2006) sovelletaan hankkeissa, joista voi aiheutua merkittäviä Jaana Hakola haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeet, joihin puh. 050 375 8482 sovelletaan aina ympäristövaikutusten arviointime- [email protected] nettelyä, määritellään YVA-asetuksen (713/2006) Yhteysviranomainen hankeluettelossa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat –vastuualue Hankkeeseen sovelletaan YVA-asetuksen 6 §:n hankeluettelon kohtaa: puh. 0295 038 000 [email protected] 11 d) muut jätteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle.

Suunnitellun hankkeen puhtaiden ylijäämä- 5.2 Arviointimenettelyn jatkuminen ja aikataulu maiden läjitysmäärät tulevat ylittämään YVA- asetuksessa mainitun 50 000 tonnia vuodessa. YVA-menettelyssä on kaksi vaihetta, joista ensim- mäisessä laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), jonka jälkeen laaditaan 5.1 Arviointimenettelyn osapuolet ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus). Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä sekä YVA-menettely alkaa, kun hankkeesta vastaa- hankkeen toteuttamisesta vastaa Oulun kaupungin va toimittaa YVA-ohjelman yhteysviranomaiselle. yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. YVA-ohjelma on suunnitelma siitä, miten ja millä laajuudella ympäristövaikutuksia arvioidaan. Lisäk- Hankkeesta vastaavan toimeksiannosta YVA-kon- si ohjelmassa kuvataan mm. hankkeen tarkoitus ja sulttina toimii Ramboll Finland Oy, jonka eri alojen suunnittelutilanne, ympäristön nykytila sekä hank- asiantuntijat arvioivat hankkeen ympäristövaiku- keen edellyttämät luvat ja päätökset. tukset. YVA-ohjelman valmistumisen jälkeen yhteysviran- Hankkeen yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Poh- omainen asettaa ohjelman virallisesti nähtäville ja janmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää eri tahoilta lausunnot ja mielipiteet. Yhteys- (ELY-keskus), joka vastaa hankkeen YVA-menette- viranomainen kokoaa saadut lausunnot ja mielipi- lyn järjestämisestä YVA-lain ja -asetuksen mukai- teet, joiden perusteella se myös antaa oman lau- sesti. Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiohjel- suntonsa YVA-ohjelmasta. man ja -selostuksen sekä tiedottaa vireilläolosta, pyytää ja kokoaa niistä annetut lausunnot sekä YVA-selostus laaditaan YVA-ohjelman sekä siitä antaa oman lausuntonsa. Yhteysviranomaisen teh- saatujen lausuntojen perusteella. YVA-selostukses- täviin kuuluu järjestää arviointiohjelman ja -selos- sa kuvataan ympäristön nykytilan ja ohjelmassa

21 Kuvassa 4 on esitetty YVA-menettelyn eri vaiheet desta 2013. YVA-selostuksen laatiminen aloitetaan arviointiohjelman laadinnasta YVA-menettelyn heti ohjelman valmistuttua ja sen arvioidaan val- päättymiseen. mistuvan syksyllä 2013, kunhan arviointeja varten tehdyt maastotyöt valmistuvat. YVA-menettelyn Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely arvioidaan päättyvän alkuvuodesta 2014. käynnistyy, kun Oulun kaupunki jättää YVA-ohjelman Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. YVA-oh- YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisö- jelma kuulutetaan ja asetetaan nähtäville alkuvuo- tilaisuutta: ensimmäinen ohjelmavaiheen kuulutuksen aikana helmi-maaliskuussa 2013 ja toinen selostusvaiheen kuulutuksen aikana arviolta jou- lukuussa 2013. Yleisötilaisuuksien lisäksi pidetään kaksi ohjausryhmän kokousta hyvissä ajoin ennen YVA-ohjelman ja -selostuksen valmistumista. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn alustava aikataulu on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 5) ja liitteenä (Liite 1) on tarkempi versio aikataulus- ta.

Kuva 4. YVA-menettelyn eteneminen.

Kuva 5. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn alustava aikataulu.

22 23 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat Yleisötilaisuuksien lisäksi hankkeen YVA-menet- osallistua kaikki, joiden oloihin ja etuihin, kuten telyn aikana järjestetään kaksi ohjausryhmän ko- asumiseen, työntekoon, liikkumiseen ja vapaa- kousta. Ohjausryhmän tarkoituksena on ohjata ajan viettoon tai muihin elinoloihin, hanke saattaa arviointiprosessia, tuoda esiin näkökulmia eri si- vaikuttaa. Vaikutusten kohteena voivat olla yksityi- dosryhmiltä sekä kommentoida laadittavien selvi- set ihmiset tai yhteisöt. (Suomen ympäristökeskus tysten ja arvioinnin riittävyyttä ja asianmukaisuut- 2012) ta. Hankkeen ohjausryhmän henkilöt ja tahot on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5). Yleisötilaisuuksissa ihmisillä on mahdollisuus saa- da lisää tietoa hankkeesta, esittää mielipiteitään ja keskustella hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista. Ihmisten mielipiteet ovat arviointimenettelyn kannalta tärkeitä ja ne pyritään ottamaan huomioon arviointiprosessin aikana tai muussa päätöksen teossa YVA-menettelyn jälkeen.

Taulukko 5. Ohjausryhmän jäsenet.

Taho Edustaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Juhani Kaakinen Oulun kaupunki, katu- ja viherpalvelut Tapio Siikaluoma Oulun kaupunki, katu- ja viherpalvelut Päivi Latvalehto Oulun kaupunki, katu- ja viherpalvelut Mika Jutila Oulun kaupunki, maa ja mittaus Juha Peuraniemi Oulun kaupunki, yleiskaavoitus ei nimetty Oulun kaupunki, asemakaavoitus ei nimetty Oulun seudun ympäristövirasto Maarit Kaakinen Luonnonsuojeluliitto, Pohjois-Pohjanmaan piiri Merja Ylönen Ramboll Finland Oy Jaana Hakola Ramboll Finland Oy Johanna Korkiakoski

23 6. SIJOITUSALUEIDEN NYKYTILA

Seuraavaksi käydään läpi suunniteltujen ylijäämä- alueen käyttöä pitkällä tähtäimellä. Käyttösuun- maiden sijoitusalueiden (= vaihtoehtojen) nyky- nitelman tavoitteena on mm. turvata alueen seu- tilaa niin luonnonympäristön kuin maankäytön ja dullinen virkistyskäyttö Virpiniemi mukaan lukien, maisemankin näkökulmasta. Nykytilan kuvauksen virkistyskäytön kehittäminen sekä reitti- ja liiken- yhteydessä käydään tiivistetysti läpi olemassa ole- neyhteystarpeiden kehittäminen että eri intressi- va tieto, jota tullaan tarkentamaan ympäristövaiku- ryhmien näkökulmien yhteensovittaminen (Airix tusten arviointiselostuksessa. Ympäristö 2010). Suunniteltu ylijäämämaiden sijoitusalue sijaitsee 6.1 Runteli kunnan omistamalla alueella Runtelin alueen län- siosassa (Kuva 6). Pinta-alaltaan noin 6,9 ha alue on osittain vanhaa maa-ainesten ottoaluetta ja län- Sijainti ja maankäyttö siosa on metsien peittämää. Itäosissa kasvillisuus Runteli sijaitsee Haukiputaalla, kunnan länsiosissa on niukempaa. Myös maankäyttöä ja maanpeitettä Virpiniemen pohjoispuolella (ks. Kuva 3). Lännessä kuvaavan Corine Land Cover 2006 -aineiston mu- sekä etelässä Runteli rajautuu loma-asutusalueisiin kaan Runtelin sijoitusalueen länsiosat ovat havu- sekä Virpiniemen liikunta- ja virkistysalueeseen. metsää ja itäosat maa-ainesten ottoaluetta (Hertta Runteli sekä Isonniemenkangas muodostavat laa- 2012). jan, asumattoman alueen, jonka maankäyttöä leimaa voimakkaasti maa-ainesten ottotoiminta. Maa- ja kallioperä Alueella harjoitetaan myös tavanomaista metsäta- Suunniteltu ylijäämämaiden sijoitusalue sijaitsee loutta. Runtelinharjun alueella. Kokonaisuudessaan Run- Koska Runteli sijaitsee lähellä Haukiputaan kirkon- telin alue muodostuu laajasta moreenipeitteises- kylää sekä muita laajenevia asutusalueita ja on tä glasifluviaalimuodostumasta, jonka päällä on potentiaalinen kehityskohde etenkin virkistys- ja ranta- ja tuulikerrostumia. Vaihtelevan paksuisen ulkoilutoiminnan näkökulmasta, on Annanmäki- (0,5–12 m) sekä epäyhtenäisen moreenikerroksen Isoniemenkankaan alueelle tehty käyttösuunnitel- alla on hiekkaa jopa useiden kymmenien metrien ma (Airix Ympäristö 2010) ja sitä ennen hanke- paksuudelta. (Povet 2012) Kallioperältään alue on suunnitelma (Haukiputaan kunta 2008) ohjaamaan savikiveä ja kuuluu Muhoksen muodostumaan (Ke-

Kuva 6. Runtelin alue sekä sen länsireunalla sijaitseva suunniteltu ylijäämäalueiden sijoitusalue (punainen rajaus).

24 25 sola 1985, Korsman ym. 1997). kun taas pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 14,26 km². Pohjaveden pinta on syvällä, varsin- Runtelinharju on yksi Oulun seudun kookkaimmista kin alueen länsiosissa. Arvio alueella muodostuvan harjuista. Hiekkaharju oli alkuperäisessä koossaan pohjaveden määrästä on 7 000 m³/d ja alueen tila Perämeren korkein harju, mutta laaja-alaisen maa- on määritelty hyväksi. Kellonkankaan pohjavesi- ainesten oton myötä Runtelinharju on osittain tu- alueelle ei ole tehty suojelusuunnitelmaa. (Povet houtunut. Annanmäki–Isoniemenkankaan hanke- 2012) suunnitelman (Haukiputaan kunta 2008) mukaan alueella oli vuonna 2007 voimassa olevia maa-ai- Pintavedet neksen ottolupia 36 kpl, joiden kokonaisottomää- Runteli kuuluu muiden suunnittelualueiden ta- rä oli 6 milj. m³, ja vuoden ottomäärä vastaavasti paan Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueeseen (4). noin 330 000 m³. Alue kuuluu Perämeren rannikkoalueeseen (84) ja Pohjavedet tarkemmin ottaen Välialueeseen (84V115), joka kattaa Virpiniemen ja Isoniemen ranta-alueet. Ve- Runtelin alueella sijaitsee Kellonkankaan pohjave- sistöalueet on esitetty kartalla liitteessä (Liite 2). sialue (11084004), jonka länsireunaan suunnitte- Välialueen ja koko Perämeren rannikkoalueen jär- lualue sijoittuu (Kuva 7). Kellonkankaan pohjave- visyysprosentti on nolla. Suunnittelualueen lähei- sialue on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi syydessä ei ole muita vesialueita kuin meri, jonka pohjavesialueeksi (luokka II). Alueella ei ole pohja- rantaan on matkaa noin 500 m. Alueelle satavasta vedenottamoita. (Povet 2012) vedestä, suurin osa imeytyy maaperään ja suotau- Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 18,47 km², tuu pohjavedeksi. Loput vedestä haihtuu ilmaan tai

Kuva 7. Kellonkankaan II luokan pohjavesialue. Sisempi rajaus osoittaa pohjaveden muodostumisalueen.

25 virtaa pintavaluntana mereen. joka on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätalou- den harjoittamiseen (MT). Ranta-alue on osayleis- Luonto kaavaan merkitty loma-asuntojen alueeksi (RA-2). Suomi sijoittuu boreaaliselle havumetsävyöhyk- Haukiputaan rantayleiskaava ei yllä suunnittelualu- keelle ja kaikki suunnittelualueet, Runteli mukaan eelle (Ympäristötaito Oy 1997). Alueella ei ole voi- lukien kuuluvat tarkemmin ottaen keskiboreaali- massa olevaa asemakaavaa. seen Pohjanmaan kasvimaantieteelliseen alueeseen. (Hertta 2012) Maisema ja kulttuuriympäristö Hiekkaharjun alueella kasvillisuus on kuivan kan- Runteli kuuluu muiden suunnittelualueiden tapaan kaan mäntyvaltaista kangasmetsää, jonka ikä Pohjanmaan maisemamaakuntaan ja tarkemmin vaihtelee alueittain. Harjun rinteillä vallitseva met- ottaen Pohjois-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannik- sätyyppi on variksenmarja–puolukkatyypin mänty- koon. Pohjanmaata luonnehtivat suuret joet, sel- kangas (Merilä & Vainio 1990). Suunnittelualueella värajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asu- kasvillisuus vaihtelee kasvittomista alueista kan- mattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen gasmetsiin, sillä länsiosien rinteet ovat täysikas- maasto, jonka korkeusvaihtelut ovat yleensä vä- vuisen mäntymetsän peitossa, kun taas itäosan häiset. Tyypillisiä ovat myös laajat suoalueet sekä maa-ainesten ottoalueet ovat osittain edelleen il- nopea maankohoaminen, joka muovaa rannikon man kasvipeitettä. Ottoalueiden jälkihoidosta ei ole luontoa jatkuvasti. (Ympäristöministeriö 1992a, huolehdittu, joten alueelle ei ole päässyt muodos- 1992b) tumaan kasvillisuutta. Laaja maa-ainesten otto on Alue ei ole Pohjanmaalle tyypillisesti tasaista, sillä väistämättä vaikuttanut alueen kasvillisuuteen ja Runtelinharju tuo vaihtelua alueen pinnanmuotoi- myös eläimistöön. hin. Suunnittelukeskuksen (1985) tekemässä Vir- Alueen eläimistön oletetaan olevan normaalia kan- piniemen–Isoniemen maisemaselvityksessä alueen gasmetsän eläimistöä. Alueen linnusto muuttuu, arvokkaimmiksi elementeiksi, on nimetty rannikon kasvillisuuden ohella, rannikon vaikutuksesta län- suuntaiset reunamuodostumat ja dyynialuekoko- teen mentäessä. Rannikon eläimistöä ja luontoa on naisuudet. Virpiniemessä onkin valtakunnallisesti selvitetty Haukiputaan rannikon ja saarten luon- arvokas tuuli- ja rantakerrostuma, joka on tärkeä non perusselvityksen yhteydessä (Merilä & Vainio luonnon- ja maisemansuojelun kannalta (Hertta 1990), mutta suunnittelualue ei sisälly tutkittuun 2012, Suomen Ympäristökeskus & Ympäristöminis- alueeseen. Suunnittelualueella mahdollisesti esiin- teriö 2010). tyvistä uhanalaisista lajeista ei ole tietoa. Alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maise- Suunnittelualueella ei sijaitse suojelu- tai suoje- ma-alueita (Hertta 2012), mutta sen sijaan Runte- luohjelma-alueita. Lähin suojelualue on Hietaperän lin harjumaisema on alueellisesti tärkeä erityisesti suojelualue alle kilometrin etäisyydellä. Lähimmät virkistys- ja vapaa-ajan toiminnan kannalta (Airix Natura-alueet sijaitsevat noin 10 km päässä ete- Ympäristö 2007). lässä Kraasselissa, lännessä merellä ja koillisessa Yleensä harjumaisemaa leimaa vaihtelevuus har- Kiiminkijoen suistossa. janteiden ja syvien painanteiden vuorotellessa Kaavoitus alueella, mutta intensiivinen maa-ainesten otto on paikoin tuhonnut Runtelin harjumaiseman. Tämän Oulun seudun yleiskaavassa (Oulun kaupunki 2007) lisäksi maisemaa halkovat lukuisat tiet, ulkoilu- ja Runtelin alue on merkitty lähes kokonaan virkistys- latureitit sekä muut polut ja urat, joista monet kul- alueeksi (V) sekä maa-ainesten ottoalueeksi (EO). kevat itä-länsisuunnassa. Virpiniemen ja Isoniemen rannat on merkitty loma- ja matkailualueeksi (R). Suunnittelualueen itäreuna on entistä maa-ainesten ottoaluetta. Maa-ainesten ottoalueiden reunat Runteli sijaitsee Virpiniemen–Isoniemen osayleis- ovat paikoin jyrkät ja kasvittomat (Kuva 8), sillä kaavassa (Suunnittelukeskus Oy 1984) maa- ja aluetta ei ole maisemoitu. Vastaavasti suunnitte- metsätalousvaltaisella alueella, jolla on ulkoilun lualueen länsireuna on metsän peitossa ja osittain ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Alueen länsi- myös hyvin jyrkkärinteinen. Harjun laella on ki- puolella on tieliikenteen alue (LM) ja muualla ym- vikkoa (Kuva 8). Suunnittelualueen ympäristössä päristössä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta,

26 27 Kuva 8. Runtelinharjun vanhan maa-aineisten ottoalue (vasemmalla) ja säilynyt harjan laki (oikealla). risteilee paljon polkuja sekä itä- ja pohjoispuolella toiminnassa olevista maa-ainesten ottoalueista si- myös hiekkateitä. jaitsee Isonniementien varrella, jota pitkin kuljetaan myös suunnittelualueelle. Maa-ainesten oton Valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuu- ja raskaan liikenteen ilmaan nostama pöly voi het- riympäristön kohteita ei sijaitse Runtelin alueella kellisesti vaikuttaa alueen ilmanlaatuun. vaan lähimmät kohteet ovat noin 5 km päässä sijaitsevat Martinniemen sahan alue sekä Haukipu- Asuminen ja virkistys taan kirkko ympäristöineen. (Museovirasto 2009) Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat meren ran- Runtelinharjun alueella sijaitsee yksi muinaismuis- nalla noin 400 m etäisyydellä suunnittelualueesta. tokohde ja toinen kohde noin 700 m päässä Isonie- Ranta-alue on kaavoitettu loma- ja matkailualu- messä. Isoniemessä sijaitsee kultti- ja tarinapaikka eeksi, joten alueella sijaitsee paljon vapaa-ajan Jatulintarha, kun taas Runtelissa sijaitsevan Stru- asuntoja. Lähin vapaa-ajan rakennus sijaitsee noin ven ketjun pisteen (taide, muistomerkki), joka on 200 m etäisyydellä, kun taas suurin osa sijaitsee ollut merkintänä kivessä, on todettu tuhoutuneen. 400 m etäisyydellä tai kauempana. (Museovirasto 2012). Runtelin aluetta halkovat erilaiset ulkoilu- ja virkis- Liikenne, ilmanlaatu ja melu tysreitit, jotka johtavat mm. Virpiniemeen, mihin monipuolinen ulkoilu- ja virkistystoiminta on kes- Runteliin voi kulkea useampaa kautta, mutta suo- kittynyt. Suunnitellulla ylijäämämaiden sijoitusalu- rin tie Kellon suunnalta Haukiputaantieltä (seututie eella sijaitsee Haukiputaan Ladun ylläpitämä laavu. 847) suunnittelualueelle kulkee reittiä Kellontie–To- pinperäntie–Isonniementie–Hietaperäntie–Runte- Oulun seudun 10 kunnan alueelle on tehty virkis- lintie. Isonniementie kulkee maa-ainesten ottoalu- tys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelma VIVA 2007 eiden läpi. Haukiputaan keskustasta tie Runteliin (Airix Ympäristö 2007), jonka tarkoituksena oli sel- kulkee reittiä Haukiputaantie–Länsikehä–Kone- vittää, mitkä alueet ovat tärkeitä virkistys- ja va- tie–Kellonlahdentie–Isonniementie–Hietaperäntie– paa-ajantoiminnan sekä matkailun kannalta. VIVA Runtelintie. Matkaa kertyy sekä Haukiputaan kes- 2007 -suunnitelmassa Virpiniemi–Runteli–Isoniemi kustasta että Kellosta noin 7 km. alue on luokiteltu merkittävyysluokkaan 1 ollen yleisesti tunnettu ja laaja kokonaisuus sisältäen Melua syntyy maa-ainesten otosta sekä siihen liit- monenlaisia arvoja. tyvästä maa-ainesten kuljetuksesta. Suurin osa

27 6.2 Taatanperä Vuokra-alueella kompostoidaan jätevesilietettä eri seosaineiden kanssa mullaksi viherrakentamisen tarpeisiin sekä haketetaan rakennusten purkutöi- Sijainti ja maankäyttö den yhteydessä syntyvää puuainesta. Lisäksi toi- Taatanperän vanha kaatopaikka sijaitsee Haukipu- mintaan on liittynyt alueen tiepohjien kunnosta- taalla, noin 4 km kunnan keskustasta koilliseen, minen purkubetonin ja -asfaltin murskeella sekä Sammakkosuon pohjoispuolella (ks. Kuva 3). Kaa- vuokra-alueen täyttäminen puhtailla maa-aineksil- topaikan itäpuolitse kulkee Ukkolantie ja noin 400 la (ks. Haukiputaan kunta 2011). m etäisyydellä, kaatopaikan pohjoispuolitse kulkee Alivareputaantie. Muutoin kaatopaikan ympäristö Maa- ja kallioperä on metsätalousmaata. Corine 2006 -aineiston mu- Taatanperän sijoitusalue on maaperältään moree- kaan alue on sekametsää ja harvapuustoista aluet- nia ja alueen pohjois- ja itäpuolella kulkee matala ta (Hertta 2012). moreeniharjanne. Moreenin päällä on turvekerros, jonka paksuus vaihtelee 0,5–2,0 m. Alueelle on Kaatopaikka on lopettanut toimintansa vuonna lisäksi tuotu täyttömaita. Eteläosan maaperä on 1993, jonka jälkeen kaatopaikan viereen on läjitet- turvetta ja liejua. (GTK 2012, Haukiputaan kunta ty Martinniemen sahan pilaantuneita maa-aineksia. 2003) Kallioperältään alue sijoittuu Pohjois-Pohjan- Kaatopaikkaa ei ole sulkemisen jälkeen maisemoi- maan liuskealueelle, joka ulottuu Oulujoen suuntai- tu. Alue toimii edelleen puhtaiden ylijäämämaiden sena vyöhykkeenä Vaalasta Haukiputaalle (Kesola sijoitusalueena, mutta nykyinen, ympäristöluvan 1985, Korsman ym. 1997). mukainen ylijäämämaiden sijoitusalue on kuitenkin täyttymässä. Pohjavedet Suunniteltu ylijäämämaiden sijoitusalue on noin Taatanperä ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät 13 ha ja kattaa kaatopaikan sekä kaatopaikan ete- pohjavesialueet ovat Kellonkankaan (II luokka) ja läpuolelle sijoittuvan alueen, jotka ovat kunnan Murtoperän (III luokka) pohjavesialueet noin 6 km omistuksessa (Kuva 9). Kaatopaikan etelänpuolelta päässä Kiiminkijoen eteläpuolella. (Hertta 2012) yksityinen toimija on vuokrannut noin 2 ha alueen. Vedenpinta on suunnittelualueella noin +15,5 m

Kuva 9. Taatanperän vanha kaatopaikka Haukiputaalla, mihin ylijäämämaiden sijoittamista on suunniteltu (punainen rajaus).

28 29 tasossa eli lähellä maanpintaa (Haukiputaan kunta tu Kiiminkijoen vesistö, joka on myös Natura 2000 2003). -kohde. Kaatopaikasta koilliseen Halosenlahden rannalla on yksityinen suojelualue, Upin merenran- Pintavedet taniitty noin 3 km päässä. (Hertta 2012) Taatanperä kuuluu Perämeren rannikkoalueeseen Kaavoitus (84) ja tarkemmin ottaen Välialueelle (84V116) (ks. Liite 2), jonka järvisyysprosentti on nolla. Oulun seudun yleiskaavassa (Oulun kaupunki Alueen ympäristössä on jonkin verran metsäojia, 2007) Taatanperän kaatopaikka sijaitsee maa- ja mutta varsinaisia vesistöjä on kohtalaisen vähän. metsätalousvaltaisella alueella (M). Taatanperän Luoteessa noin 700 m päässä sijaitsee Umpilam- kaatopaikan alueella ei ole voimassa olevaa yleis- pi, jonka luota saa alkunsa Mietunoja. Suuremmis- kaavaa. Haukiputaan Kirkonkylän osayleiskaava yl- ta vesistöistä lähimmät ovat luoteessa noin 3 km tää suunnittelualueen eteläpuolelle, mutta ei kata päässä meri ja etelässä noin 2 km päässä Kiimin- Sammakkosuon aluetta. Alueella ei ole voimassa kijoki. olevaa asemakaavaa.

Alueella on suoritettu metsäojituksia 1990-luvul- Maisema ja kulttuuriympäristö la, jolloin parannettiin myös kaatopaikan alueen Taatanperän alueella ei sijaitse valtakunnallisesti ojitusta. Kaatopaikan suoto- ja kuivautusvedet arvokkaita maisema-alueita (Hertta 2012). Alue on ohjataan kaatopaikan ympärillä olevaan ojaan, luonnonmaisemaltaan hyvin tasaista ja maisemaa laskeutusaltaiden sekä pintavalutuskentän kautta hallitsevat metsät ja suot. Haukiputaalla asutus on metsäojaverkostoon ja edelleen lännessä virtaa- keskittynyt teiden varsille sekä Kiiminkijoen ran- vaan Mietunojaan. (Haukiputaan kunta 2003) Mie- nalle, mistä on matkaa Sammakkosuolle noin kilo- tunoja laskee muutaman kilometrin jälkeen Halo- metri. Pohjoiseen mentäessä asutus harvenee. senlahteen Perämereen. Taatanperän alueella ei sijaitse valtakunnallisesti Luonto merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön koh- Taatanperän suunniteltu sijoitusalue kattaa vanhan teita vaan lähimmät kohteet ovat noin 4 km päässä kaatopaikan sekä kaatopaikan eteläpuolisen alu- sijaitsevat Martinniemen sahan alue sekä Haukipu- een. Luonnontilaisia alueita on korkeintaan suuntaan kirkko ympäristöineen (Museovirasto 2009). nittelualueen lounaiskulmassa, mihin toiminta ei Suunnittelualueella eikä sen lähiympäristössä si- yllä. Vanhaa kaatopaikkaa ei ole maisemoitu, vaan jaitse muinaismuistoja (Museovirasto 2012). alue on pääosin avointa ja ilman kasvipeitettä. Kaa- Liikenne, ilmanlaatu ja melu topaikalla on lisäksi käytössä oleva ylijäämämaiden sijoitusalue ja kaatopaikan eteläpuolella lietteen Taatanperän vanhalle kaatopaikalle voi kulkea kah- kompostointitoimintaa, minkä seurauksena alue ei ta eri reittiä. Haukiputaan keskustasta alueelle on ole kasvittunut. noin 5–6 km. Reittivaihtoehtoja ovat etelästä Hau- kiputaantie–Kiimingintie–Ukkolantie tai pohjoises- Suunnittelualueen ympäristö on pääosin talous- ta Haukiputaantie–Alivareputaantie–Ukkolantie. metsää ja eteläpuolella sijaitsee harvapuustoisem- Kaatopaikalle vievät tiet ovat kelirikkoteitä, jotka pi Sammakkosuo. Suunnittelualueen ympäristössä pitäisi kunnostaa. esiintyy tavanomaisia metsälajeja, mutta varsinai- sen suunnittelualueen eläimistön oletetaan olevan Vanha kaatopaikka ei ole enää toiminnassa, mutta hyvin vähäistä. Suunnittelualueen eteläosissa mah- koska alueella on muuta läjitys- ja kompostointi- dollisesti esiintyvistä uhanalaisista lajeista ei ole toimintaa, kuljetaan alueelle raskailla ajoneuvoilla, tietoa. jotka aiheuttavat melua. Alueella tehtävät maanrakennus- ja läjitystyöt nostavat ilmaan pölyä, mikä Taatanperän kaatopaikan välittömässä läheisyy- voi vaikuttaa alueen ilmanlaatuun. dessä ei sijaitse suojelualueita. Natura- ja luon- nonsuojeluohjelma-alueista lähimpänä sijaitsee Asuminen ja virkistys Joutsensuon soidensuojelualue 1,5 km päässä koil- Lähin asuinrakennus sijaitsee lounaassa noin 1 km lisessa ja suon eteläpuolella lehtojensuojelualue etäisyydellä suunnitellusta ylijäämämaiden sijoi- Vareputaanojan lehto. Noin 2 km päässä kaatopai- tusalueesta. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Uk- kan eteläpuolella virtaa koskiensuojelulailla suojel- kolanperän asuinalue noin 2 km päässä ja etelä-

29 lounaispuolella Kuivalanperä ja Asemakylä noin 1,5 sen jälkeen toiminta on selvästi laajentunut. Vuo- km päässä. tuinen kalliokiviaineksen hyödyntämismäärä on noin 4–4,5 milj.kiinto-m³ ja maa-ainesten otto- Alueella ei ole erityistä virkistyskäyttöarvoa. Lähi- määrä vastaavasti noin 100 000 kiinto-m³. Alueelta ympäristön metsissä ei ole virkistys- tai ulkoilureit- saatavia aineksia hyödynnetään etupäässä Oulun tejä, mutta jokamiehenoikeuksia hyödyntäen alu- kaupungin alueella tapahtuvassa rakentamisessa. eella voi mm. ulkoilla, marjastaa, sienestää. Vasikkasuon maa- ja kallioainesvarat on suuret ja ne riittävät nykyisellä käytöllä ainakin 10 vuodeksi 6.3 Vasikkasuo eteenpäin.

Maa- ja kallioperä Sijainti ja maankäyttö Vasikkasuon suunnittelualue sijoittuu nykyisen lou- Vasikkasuo sijaitsee Haukiputaan ja Kiimingin kun- hoksen alueelle. Alueen maaperä on moreenia ja tien alueella noin 15 km Oulun kaupungin keskus- lisäksi alueella on hiekka- ja sorakerrostumia (PSV tasta koilliseen (ks. Kuva 3). Vasikkasuon alue on – Maa ja Vesi Oy 2003). Kallioperältään alue sijoit- käytössä oleva maa- ja kalliokiviaineksen ottoalue, tuu Pohjois-Pohjanmaan liuskealueelle, joka ulot- johon sisältyy useita louhoksia. Alue on yksityises- tuu Oulujoen suuntaisena vyöhykkeenä Vaalasta sä omistuksessa. Alueella on useita eri toimijoita Haukiputaalle (Kesola 1985, Korsman ym. 1997). ja maa- ja kallioaineksen oton lisäksi alueella on Pohjavedet myös muuta toimintaa. Corine 2006 -aineiston mukaan alue on maa-ainesten ottoaluetta ja ympä- Vasikkasuon suunnittelualue ei sijaitse pohjavesi- ristöstään sekametsää. Alueen itäpuolella on laaja alueella. Lähin pohjavesialue, Laivakangas (I luok- suoalue. (Hertta 2012). ka), sijaitsee Kiimingin Jäälijärven eteläpuolella noin 2 km päässä. (Hertta 2012) Vasikkasuon yleissuunnitelman (PSV – Maa ja Vesi Oy 2003) mukaan koko Vasikkasuon alueen Suunnittelualueen pohjaveden pintaa tarkkaillaan kokonaispinta-ala on 12,8 km², joten myös suun- ja on havaittu, että kalliolouhosten kuivana pito nittelualueen pinta-ala muodostuu suureksi (158,2 on vaikuttanut louhosten lähiympäristössä selvästi ha). Aktiivisen hyödyntämisen kohteena olevan alueen luontaisiin pohjaveden virtaussuuntiin (PSV alueen pinta-ala oli 0,4 km² vuonna 2003, mutta – Maa ja Vesi Oy 2003).

Kuva 10. Vasikkasuon maa- ja kalliokiviaineksen ottoalue sekä suunnittelualue (punainen rajaus).

30 31 Pintavedet kyläntien länsipuolella sijaitsee Kummunlammit– Uikulanjärven Natura 2000 -alue, joka koostuu Vasikkasuo sijaitsee Kalimenojan (84.114) ja Kii- kolmesta erillisestä lähes luonnontilaisesta suoalu- minkijoen vesistöjen vedenjakaja-alueella suun- eesta. Alue sisältyy myös valtakunnalliseen soiden- nittelualueen sijoittuessa kuitenkin Kalimenojan suojeluohjelmaan. (Hertta 2012) Suunnittelualu- valuma-alueelle (ks. Liite 2) (Hertta 2012). Ka- een eteläpuolella on metsälakikohde (PSV – Maa ja limenoja on osa Perämeren rannikkoaluetta (84). Vesi Oy 2003). Kalimenojan valuma-alueen pinta-ala on 224,02 km² ja järvisyys 1,95 %. Joen kokonaispituus on Kaavoitus 34 km ja keskivirtaama 2,0 m³/s. (Ekholm 1993) Vasikkasuo sijoittuu Oulun seudun yleiskaavassa Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä sijait- (Oulun kaupunki 2007) maa- ja metsätalousalu- see runsaasti pieniä pohjavesilampia, jotka ovat eelle (M), joka on tarkoitettu pääasiassa maa- ja syntyneet maa-ainesten oton seurauksena. Lähim- metsätalouskäyttöön. mät suuret järvet ovat Nurmijärvi pohjoisessa, Jää- Haukiputaan kunnan yleiskaavat eivät yllä kun- linjärvi kaakossa sekä Hämeenjärvi luoteessa. nan kaakkoisrajalle Vasikkasuolle, eikä alue kuulu Vasikkasuon louhosalueelta vesiä johdetaan pois myöskään asemakaava-alueeseen. useita eri reittejä, kuten ojastoa pitkin etelään Vits- Maisema ja kulttuuriympäristö asuolle ja Vitsaojaa myöten edelleen Kalimenojaan, Joutsenlampeen veden suotautuessa maaperään, Ihmistoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus Va- ojastoa pitkin Pyyryväissuon ja Pyyryväisojan kaut- sikkasuon maisemaan. Aluetta ovat muokanneet ta Kalimenojaan sekä metsäojia myöten Nurmijär- tiestö sekä metsätaloudelliset toimenpiteet, mut- veen ja edelleen Nurmiojan kautta Kiiminkijokeen. ta erityisesti maa- ja kalliokiviaineksen otto (Kuva (PSV – Maa ja Vesi Oy 2003) 11), jonka seurauksena on syntynyt Suomen suurin louhos. Louhokselle avautuu iso kanjonimainen Luonto näkymä, joka poikkeaa selvästi alueen muista ot- Suunnittelualue koostuu lähinnä yksinomaan maa- toalueista, kuten Isokankaantien varren järvimai- sekä kalliokiviaineksen ottoalueista sekä alueella semaa muistuttavasta näkymästä. (PSV – Maa ja toimivien yritysten muista toiminta-alueista, minkä Vesi Oy 2003) vuoksi suunnittelualueella ei juuri ole kasvillisuut- Alueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittä- ta. Kasvillisuutta on ainoastaan alueen reunaosissa viä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita, eikä sekä otto- ja läjitysalueiden väliin jäävillä alueilla. muinaismuistoja (Museovirasto 2009, 2012). Alue Suunnittelualueen ympäristö on pääosin ojitettuja ei myöskään sisälly valtakunnallisesti arvokkaisiin metsä- ja suoalueita. Suunnittelualueen koillispuo- maisema-alueisiin (Hertta 2012). lella on vielä jäljellä laajempi ojittamaton aapasuo- Liikenne, ilmanlaatu ja melu alue. Alueen metsät ovat tyypillisesti kuivahkoja ja kuivia kankaita, jotka ovat metsätalouskäytössä. Vasikkasuon maa- ja kalliokiviaineksen ottoalueelle Alueella ei esiinny uhanalaisia kasvilajeja. (PSV – kuljetaan Alakyläntietä pitkin ja liikenne suuntau- Maa ja Vesi Oy 2003) tuu pääsääntöisesti etelään eli Oulun suunnalle. Vasikkasuon alueen kaakkoispuolella kulkee Kuu- Suunnittelualueen eläimistö ja linnusto on vähäistä samontie, jonka yhdistää Alakyläntiehen suunnit- ja alueen ympäristön lajisto on varsin tavanomais- telualueen läpi kulkevat rasitetiet, joista osa liittyy ta metsä- ja suolajistoa. Suunnittelualueen poh- pelkästään maa- ja kalliokiviaineksen ottotoimin- joispuolen suon luoteispäädyn avoimet rimpi- ja taan. mätäspintaiset osat ovat linnustolliset arvokkainta aluetta ja alueella tavataan mm. kurkia ja liroja Suunnittelualue sijaitsee etäällä kaupungin muis- (lintudirektiivin liitteen 1 lajeja). Pohjoiset alueet ta toiminnoista, joten alueella melua aiheuttavat toimivat pesimäalueen lisäksi myös lintujen muu- ja ilmanlaatua heikentävät tekijät sijoittuvat Va- tonaikaisena levähdysalueena. (PSV – Maa ja Vesi sikkasuolle. Vasikkasuon alueella suoritetaan pö- Oy 2003) lytarkkailua ja pölyhaittaa on havaittu kuljetuksiin liittyen Alakyläntien varressa. (PSV – Maa ja Vesi Suunnittelualueella ei sijaitse suojelu-, suojeluoh- Oy 2003). jelma- tai Natura 2000 -alueita. Sen sijaan Ala-

31 Kuva 11. Vasikkasuon pohjoisreunan louhos.

Asuminen ja virkistys ja. Vasikkasuolta Kiimingin puolelle johtaa Isokan- Lähimmät asuinalueet sijaitsevat pohjoisessa Ala- kaantie, jonka varren vanhat maa-ainesten otto- kyläntien varrella noin 2 km päässä sekä noin 2,5 alueet toimivat virkistyskäyttökohteina, erityisesti km päässä kaakossa Jäälinjärven eteläpuolella uimapaikkoina. Jäälissä. Lähimmät asuinrakennukset sen sijaan sijaitsevat Jäälin suunnalla Kuusamontien pohjois- 6.4 Pyyryväissuo puolella Isokankaan vanhojen maa-ainesten ottoalueiden lähellä. Sen sijaan lähin loma-asutusalue Sijainti ja maankäyttö sijaitsee pohjoisessa Nurmijärven rannalla noin 1,5 Pyyryväissuo sijaitsee Kiimingin kunnan alueella km päässä. Välikylän yrityspuiston perällä (ks. Kuva 3). Ou- Vasikkasuon maankäyttö painottuu täysin maa- ja lun keskustastaan nähden suunnittelualue sijaitsee kalliokiviaineksen ottoon, eikä louhosalueelle ole noin 10 km päässä koillisessa. Suunniteltu ylijää- asiattomilla kulkijoilla asiaa. Suunnittelualueen mämaiden sijoitusalue on noin 43 ha ja sijoittuu ympäristön virkistyskäyttö keskittyy luonnontuot- Kiimingin kunnan omistamille kiinteistöille. teiden hyödyntämiseen eli retkeilyn lisäksi marjas- Pyyryväissuo on suoaluetta, jonka itäreuna on oji- tukseen, sienestykseen sekä metsästykseen, sillä tettua ja länsipuoli ojittamatonta. Suoalue on pää- Vasikkasuota ympäröi laajat metsä- ja suoalueet. osin puustoista avosuon sijoittuessa ajoharjoitte- Alueella ei ole merkittyjä virkistysreittejä tai polku- luradan päähän. Corine 2006 -aineiston mukaan

32 33 Kuva 12. Kiimingin yrityspuiston viereen on suunniteltu ylijäämämaiden aluetta (punainen rajaus). alue on harvapuustoista aluetta lännessä ja idässä Kalimenojan valuma-alueella (84.114) (ks. Liite 2). sekametsää. Moreeniharjanteilla metsä on havu- Kalimenojan valuma-alueen pinta-ala on 224,02 metsää. Alueen kaakkoispuolella on lisäksi väljästi km², järvisyys 1,95 %, joen kokonaispituus 34 km rakennettuja asuinalueita. (Hertta 2012). ja keskivirtaama 2,0 m³/s (Ekholm 1993). Turveruukki suunnittelee turvetuotantoa Pyyry- Suunnittelualueen lähiympäristössä ei sijaitse ve- väissuon itä- ja pohjoisosiin. Turvetuotantosuolla sistöjä. Pyyryväissuon pohjoisosa on ojitettu ja yksi on tarkoitus tutkia ja kehittää uutta vesiensuojelu- metsäoja halkoo koko suon laskien luoteeseen Pyy- menetelmää ja mittausteknologiaa ja samalla suon ryväisojaan ja edelleen Kalimenojaan. on tarkoitus toimia turvetuotantotoiminnan esitte- Luonto lyalueena (Turveruukki Oy 2013). Pyyryväissuo on osittain ojitettu suo Kiimingin, Maa- ja kallioperä Oulun ja Haukiputaan rajalla. Suon pohjoisosa on Suunnittelualue sijoittuu Välikylän yrityspuiston vanhan ojituksen kuivattamaa, pääasiassa koivua perälle Pyyryväissuolle, jonka eteläpuolella ajohar- kasvavaa varputurvekangasta ja eteläosa lähes yk- joitteluradan alueella maaperä on silttistä hiekkaa sinomaan rimpinevamuuttumaa. Tehtyjen ojitusten ja (silttistä) hiekkamoreenia. Pyyryväissuon turve- iästä riippuen puustoisuus vaihtelee avosuosta ti- kerrosten alla on hiekkaa. (GTK 2012, Häikiö 1979) heään koivupensaikkoon. (Häikiö 1979) Pyyryväis- Kallioperältään alue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan suon avosuo ja suon kostein kohta sijaitsee ajohar- liuskealueelle (Korsman ym. 1997). joitteluradan pohjois-koillispuolella.

Pohjavedet Alueen eläimistön oletetaan olevan tavanomaista metsien ja soiden lajistoa, eikä alueella mahdolli- Pyyryväissuo ei sijaitse pohjavesialueella, vaan lä- sesti esiintyvistä uhanalaisista lajeista ole tietoa. hin luokiteltu pohjavesialue, Laivakangas (I luok- Alueella ei esiinny luonnonsuojelu-, suojeluohjel- ka), sijaitsee 1,5 km päässä koillisessa (Hertta ma- tai Natura 2000 -alueita (Hertta 2012). 2012). Kaavoitus Pintavedet Suunnittelualue sijaitsee Oulun seudun yleiskaa- Vasikkasuon tapaan Pyyryväissuon suunnittelualue vassa (Oulun kaupunki 2007) maa- ja metsätalo- sijaitsee Perämeren rannikkoalueella (84) ja siellä usvaltaisella alueella (M). Alueen eteläpuolella on

33 teollisuus- ja varastoalue (T) sekä työpaikka- sekä ajoharjoittelurata. Mikäli Pyyryväissuo otetaan tur- palvelujen ja hallinnon alue (TP/P). Alue sijoittuu vetuotantokäyttöön, vaikuttaa turvetuotantosuo Kiimingin keskeisten taajama-alueitten osayleis- alueen ilmanlaatuun sekä melutasoihin. kaava-alueeseen maa- ja metsätalousvaltaiselle Asuminen ja virkistys alueelle (M). Pyyryväissuolle on lisäksi merkitty turvetuotantoon soveltuva alue (tu). (Oulun Ympä- Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ristökehitys Oy 1992) sijaitse asutusta. Lähin asutus sijaitsee etelässä Vesalanmäen asuinalueella sekä Yrityspuistontien Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. alkupäässä noin 1,5 km päässä. Yrityspuistossa ei Maisema ja kulttuuriympäristö ole asutusta, vaan rakennukset ovat teollisuus- tai liiketiloja. Lähialueella ei myöskään sijaitse loma- Alueen maisema on pohjoisessa luonnonmaise- asutusta. maa, jonka muodostaa avosuo sekä sitä ympäröi- vät metsäiset alueet. Luonnonmaisemaa ovat muo- Pyyryväissuon virkistyskäyttö keskittyy luonnon- kanneet lukuisat ojitukset. Eteläpuolella maiseman tuotteiden hyödyntämiseen eli retkeilyn lisäksi muodostaa palvelualue rakennuksineen, sillä Kii- marjastukseen, sienestykseen sekä metsästyk- mingin Yrityspuiston laitimmaiset tontit sijaitsevat seen. Alueella ei ole merkittyjä virkistysreittejä tai Pyyryväissuon laidalla. polkuja. Pyyryväissuolla ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (Hertta 2012). Alueella ei 6.5 Välimaa myöskään sijaitse muinaismuistoja tai valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön Sijainti ja maankäyttö kohteita (Museovirasto 2009, 2012). Välimaan kaatopaikka sijaitsee Kiimingintien var- Liikenne, ilmanlaatu ja melu rella Kiimingin keskustasta noin 6 km pohjoiseen (ks. Kuva 3). Kaatopaikalle johtavan tien varressa Suunnittelualueelle kuljetaan reittiä Kuusamontien– on ampumaradaksi raivattu maa-alue, jota ei ole Yrityspuistontie–Pyyryväistie ja Pyyryväissuo sijait- koskaan otettu käyttöön, ja jolle ylijäämämaiden see Pyyryväistien päässä. Kiimingin Yrityspuistossa sijoittamista suunnitellaan noin 13 ha laajuisena on monenlaista yritystoimintaa, mutta eniten suon (Kuva 13). Suunnittelualue sijaitsee kaatopaikalle ilmanlaatuun ja meluun vaikuttaa alueella sijaitseva vievän tien pohjoispuolella ja kattaa ampumarata-

Kuva 13. Välimaan kaatopaikan viereen suunniteltu ylijäämämaiden sijoitusalue (punainen rajaus).

34 35 alueen lisäksi osan alueen itäpuolen metsätalous- sista huolimatta suunnittelualueen pohjoispuolella maista. Suunnittelualueen ympäristö koostuu kaa- on myös laajahko ojittamaton Sivusuon alue. Suon topaikasta, metsätalousmaasta sekä pohjoisessa keskiosa on lähes luonnontilainen, mutta reuna- sijaitsevasta Sivusuosta. Corine 2006 -aineiston alueet on ojitettu. mukaan suunnittelualue on harvapuustoista aluet- Välimaan pilaantuneiden maiden käsittelykeskuk- ta, pohjoisessa suota, etelässä havumetsää ja län- sen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä nessä sekametsää (Hertta 2012). kaatopaikan ympäristössä ei havaittu luonnonsuo- Maa- ja kallioperä jelulain, metsälain tai vesilain mukaisia arvokkaita tai suojeltavia luontotyyppejä tai lajistoa (Suomen Välimaan alueella eteläosissa maaperä on moree- IP-Tekniikka Oy 2005). nia ja pohjoisosissa alue rajoittuu Sivusuohon (GTK 2012). Kallioperältään alue sijoittuu Pohjois-Poh- Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyy- janmaan liuskealueelle (Korsman ym. 1997). dessä ei sijaitse luonnonsuojelu-, suojeluohjelma- tai Natura 2000 -alueita (Hertta 2012). Sen sijaan Pohjavedet suunnittelualue sijaitsee Kiiminkijokeen laskevan Välimaan suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla Jolosjoen valuma-alueella. Kiiminkijoki kuuluu Na- pohjavesialueella, vaan lähin pohjavesialue on 4 tura 2000 -verkostoon. km päässä kaakossa sijaitseva Jolosharju (I luokka) Kaavoitus (Hertta 2012). Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat noin kilometrin päässä koillisessa Tervajärven Suunnittelualue sijaitsee Oulun seudun yleiskaa- eteläpuolella (Suomen IP-Tekniikka Oy 2005). vassa (Oulun kaupunki 2007) maa- ja metsätalo- usvaltaisella alueella (M). Välimaan kaatopaikka, Alueen maaperän tiiviydestä johtuen pohjaveden suunnittelualueen itäpuolella on merkitty kaavas- muodostuminen ja virtaus on suhteellisen vähäis- sa erityisalueeksi (E), joka on tarkoitettu seutua tä. Pohjavesi sijaitsee lähellä pintaa, noin 0,2–0,6 palvelevaa yhdyskuntateknistä tai energiahuoltoa m syvyydellä maanpinnasta. Maanpintaa viettää varten. Alueen pohjoispuolelle on merkitty viheryh- kaakkoon ja myös pohjaveden pinnan taso laskee teystarve. Reitin ja taukopaikkojen sijainti sekä maanpinnan mukaisesti. (Suomen IP-Tekniikka Oy niiden tarvitseman alueen laajuus ratkeaa yksityis- 2005) kohtaisessa suunnittelussa. Pintavedet Välimaan suunnittelualueelle ei yllä Kiimingin yleis- Välimaa kuuluu Kiiminkijoen valuma-alueeseen eikä asemakaavat. (60) ja tarkemmin ottaen Jolosjoen valuma-aluee- Maisema ja kulttuuriympäristö seen (60.013) (ks. Liite 2). Jolosjoen valuma-alueen pinta-ala on noin 179 km² ja järvisyys 2,74 %. Alueen maisemassa ei ole selvästi erottuvia har- (Ekholm 1993) juja tai mäkiä, vaan maasto on tasaista ja met- sä- ja suoalueiden vaihdellessa. Alueen maisema Suunnittelualueen lähiympäristössä ei sijaitse ve- on luonnonmaisemaa, jota voimakkaat hakkuut ja sistöjä. Ainoastaan pohjoispuolella sijaitsevalla Si- ojitukset ovat muuttaneet alueella sijaitsevan kaa- vusuolla voi tulva-aikaan olla avovesipintoja. Aluet- topaikan lisäksi. Kaatopaikka kohoaa noin 12 m Si- ta ympäröivät metsäojat, joiden vedet virtaavat vusuon pintaa korkeammalle ja kaatopaikan laelta moneen eri suuntaan. Suunnittelualuetta ympä- avautuu näkymä kauas, mutta itse kaatopaikka jää röivistä ojista vedet virtaavat Sivusuota kohden ja alueen tiheän puuston taakse piiloon lähialueelta kaatopaikan pohjoispuolelta valtaojaa pitkin kaak- tarkasteltuna. koon Pieni-Sivujärven ja Iso Ahvenlammen kautta Jolosjokeen ja edelleen Kiiminkijokeen. Vastaavasti Suunnittelualueella eikä sen läheisyydessä sijait- ampumaradan länsipuolelta vedet virtaavat pohjoi- se valtakunnallisesti arvokkaita maisemakoko- seen. (Suomen IP-Tekniikka Oy 2005) naisuuksia (Hertta 2012). Alueella ei myöskään esiinny muinaismuistoja tai valtakunnallisesti mer- Luonto kittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita Alueen luontoa hallitsevat laajat suo- ja metsäalu- (Museovirasto 2009, 2012). eet. Suurin osa alueen metsistä on ojitettuja ta- lousmetsiä, joiden valtapuuna on mänty. Ojituk-

35 Liikenne, ilmanlaatu ja melu 6.6 Ellinmaa Välimaan kaatopaikalle ja täten myös suunnittelu- Sijainti ja maankäyttö alueelle kuljetaan Kiimingintietä (seututie 849) pitkin. Kiimingintieltä käännytään yksityistielle, joka Ellinmaan liikuntamaa sijaitsee Hiirosen kaupun- johtaa kaatopaikalle asti. ginosassa Kainuuntien varrella (ks. Kuva 3). Alue on entinen Oulun kaupungin kiinteistöllä sijaitse- Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole ilman- va ylijäämämaiden sijoitusalue (Kuva 14), joka on laatuun vaikuttavia tekijöitä. Kaatopaikka muo- maisemoitu. Alueelle on rakennettu Ellinmaan kun- dostaa kaatopaikkakaasujen päästölähteen, mutta torata, joka on osa Iinatin alueen ulkoilureitistöä. hajuhaittaa kaatopaikan ei pitäisi enää muodostaa. Suunnittelualue on rajattu Oulun kaupungin kiin- Koska kaatopaikan toiminta on lakkautettu, ei siitä teistölle ja alue on noin 21 ha. aiheudu enää melua. Lähialueella ei ole seututien lisäksi muita merkittäviä melun lähteitä. Alue sijoittuu Hiirosen ja Knuutilankankaan asuinalueiden väliin. Ellinmaan liikuntamaa sijaitsee Asuminen ja virkistys Oulun kaupungin omistamilla kiinteistöillä, mutta Lähimmät asuinalueet sijaitsevat etelässä noin 3 koska alueen ympäristön kiinteistöistä osa on yk- km päässä Jolosjoen varrella sekä pohjoisessa Ko- sityisessä omistuksessa, on alueen lounais- ja län- tajärvellä. Pohjoisessa noin 2 km päässä sijaitsee sipuoli säilynyt rakentamattomana. Ellinmaata ym- loma-asutusta Tervajärven sekä Kotajärven etelä- päröivät metsät. Corine 2006 -aineiston mukaan puolella. suunnittelualue on pääosin harvapuustoista aluetta, jota reunustaa eteläpuolella sekametsä (Hertta Suunnittelualueella ei ole erityisiä virkistyskäyttö- 2012). arvoja, kun ampumarataakaan ei ole rakennettu. Suunnittelualueen lähiympäristöön kohdistuu ta- Maa- ja kallioperä vanomaisia virkistyskäyttöpaineita mm. marjas- Ellinmaan suunnittelualue on lähes kokonaan van- tuksen, sienestyksen ja metsästyksen muodossa. haa täyttöaluetta, jonka alla maaperä on moreenia ja hiekkaa. Lounaissivu rajautuu silttialueeseen. (GTK 2012) Kallioperältään alue kuuluu myöhäis- orogeenisten graniittien alueelle (Korsman ym. 1997).

Kuva 14. Ellinmaan suunnittelualue (punainen rajaus) ja Ellinmaan nykyinen kuntorata.

36 37 Pohjavedet pareikkoa (Kuva 15) ja vain paikoitellen alueella kasvaa nuoria koivuja, mäntyjä ja kuusia. Läjitys- Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin aluetta ympäröi kuitenkin kuusta kasvava tuore pohjavesialue on etelässä noin 8 km päässä sijait- kangasmetsä sekä osittain myös mäntyä kasvava seva Kempeleenharju (I luokka). kuivahko kangasmetsä, kun taas vanhan ylijää- Pintavedet mämaiden sijoitusalueen puusto on huomattavasti nuorempaa. Kainuuntien varressa kasvaa koivua, Ellinmaa kuuluu Merikosken valuma-alueeseen joka peittää näkyvyyden tieltä kuntoradalle. Kau- (59.111), joka on osa Oulujoen vesistöaluetta punginojan rannat ovat peltoaukeaa suunnitte- (59) (ks. Liite 2). Merikosken valuma-alueen järvi- lualueen kohdalla. Selvitysalueella ei ole tavattu syysprosentti on 0,68. Ellinmaan läheisyydessä ei uhanalaisten tai huomioitavien kasvilajien esiinty- kuitenkaan sijaitse järviä, vaan ainut vesistö lähellä miä. (Pöyry Environment Oy 2008) suunnittelualuetta on Kaupunginoja, joka kiertää Ellinmaan etelä-länsipuolelta virraten pohjoiseen Hiirosen alueen linnusto on varsin monipuolista päin. Ellinmaan koillispuolella 2 km päässä virtaa koostuen pääasiassa avomaiden ja rakennetun- Oulujoki. maan lajeista. Lajistoon kuuluu myös sekametsien yleislajeja, lehtimetsien lajeja sekä vanhoille met- Luonto sille tyypillisiä lajeja. Alueella tavataan myös pe- Hiirosen ulkoilualue on suurelta osin havumetsien tolintuja. Hiirosen alueella tavataan jonkin verran peitossa. Suunnittelualue on pääosin avointa kum-

Kuva 15. Ellinmaan avonaisessa maastossa risteilee kuntoradat.

37 mm. Eu:n lintudirektiivin liitteen I lajeja (pyy ja toalueita (P, A). Oulun yleiskaavassa (Oulun kau- palokärki), Suomen kansainvälisiä erityisvastuula- punki 2004) alue on myös varattu yleiseen virkis- jeja (EVA) (leppälintu, rantasipi) sekä kansallisessa tys- ja ulkoilukäyttöön (V, virkistysalue) (Kuva 16). uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi tai silmäl- Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. läpidettäväksi luokiteltuja lajeja (varpunen VU, kivitasku NT, pensastasku NT, nokkavarpunen NT). Maisema ja kulttuuriympäristö Näiden lajien esiintymisestä suunnittelualueella ei Ellinmaan suunnittelualue on metsäistä luonnon- ole tarkempaa tietoa. (Pöyry Environment Oy 2008) maisemaa. Koska Ellinmaan alueelle on sijoitettu Suunnittelualueen eläimistö on todennäköisesti ylijäämämaita aikaisemminkin, on alueella jonkin tavanomaista metsän eläimistöä joskin asutuksen verran korkeusvaihteluita. Ellinmaata halkovat läheisyyden vuoksi kulttuurivaikutteista. Alueen kuntoradan polut, jotka muodostavat myös pidem- lajistoon kuuluu mm. metsäjänis, rusakko, orava, män reitin alueen ympärille. Suunnittelualueen län- kärppä ja lumikko. Hiirosen alueella tavataan myös sipuolella virtaa Kaupunginoja, mutta alueen puus- hirvien jälkiä säännöllisesti (Pöyry Environment Oy to peittää näkymän ojalle. 2008). Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti ar- Suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelu-, vokkaita maisema-alueita, vaan lähin alue, Oulu- suojeluohjelma- tai Natura 2000 -alueita (Hertta joen laakso, sijaitsee 8 km päässä (Hertta 2012). 2012). Alueella ei esiinny metsä- tai vesilain nojalla Alueella ei myöskään ole valtakunnallisesti mer- suojeltavia luontotyyppejä tai kohteita (Pöyry Envi- kittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai mui- ronment Oy 2008). naismuistoja (Museovirasto 2009, 2012).

Kaavoitus Liikenne, ilmanlaatu ja melu Oulun seudun yleiskaavassa (Oulun kaupunki Alueelle pääsee sekä etelästä että pohjoisesta Kai- 2007) Ellinmaan alue on varattu virkistyskäyttöön nuuntietä (valtatie 22) pitkin. Alue sijaitsee tien (V) ja alueen on todettu olevan tärkeä osa seudun vieressä. virkistys- ja vapaa-ajan alueverkostossa. Ympärillä Ellinmaan vieressä kulkee valtatie, jonka runsas on sekä palvelujen ja hallinnon alueita sekä asun-

Kuva 16. Ote Oulun yleiskaavasta 2020 (Oulun kaupunki 2004) Ellinmaalta.

38 39 liikenne aiheuttaa melua, joka leviää kuntoradalle 6.7 Kaakkuri asti. Alueen liikenne voi vaikuttaa ajoittain myös suunnittelualueen ilmanlaatuun. Sijainti ja maankäyttö Asuminen ja virkistys Kaakkurin suunnittelualue sijaitsee Iinatin kaupun- Ellinmaa sijaitsee Hiirosen ja Knuutilankankaan ginosassa noin 7,5 km Oulun keskustasta kaak- asuinalueiden välissä. Lähimmät asuinrakennukset koon (ks. Kuva 3). Suunnittelualue (Kuva 17) kat- sijaitsevat kuitenkin noin 300 m etäisyydellä Kai- taa Kaakkurin vanhan kaatopaikan alueen sekä sen nuuntien toisella puolella suunnittelualueen koillis- välittömässä läheisyydessä sijaitsevat moottoriur- puolella. Lännessä lähin asutus on Hiirosessa noin heilualueet. Alueet ovat Oulun kaupungin omistuk- 700 m etäisyydellä, kun taas etelässä lähimpään sessa. asutukseen on yli 2 km. Suunnittelualue sijoittuu Kaakkurin ja Metsokan- Ellinmaan alue on ahkerassa liikunta- ja virkis- kaan asutuskeskusten itäpuolelle Iinatista etelään. tyskäytössä. Iinatin reitin 8,8 km mittainen va- Aluetta ympäröi joka suunnalta metsät, joiden laistu kuntorata toimii talvet hiihto- ja kesällä takana sijaitsevat asuntoalueet. Corine 2006 -ai- lenkkeilyreittinä. Reiteillä voi myös pyöräillä. El- neiston mukaan alue on urheilu- ja vapaa-ajan toi- linmaan täyttöalueella on maastopyöräilyrata minta-aluetta ja reunaosiltaan sekametsää (Hertta ja talvisin mäenlaskupaikka. Suunnittelualueen 2012). lounaispuolella on suosittu koiraharrastajien ko- Kaakkurin nykyiset täyttömäet sijoittuvat vanhan koontumisalue ja suunnittelualueellakin liikkuu koi- kaatopaikan päälle. Täyttömäkien itäpuolella si- ranulkoiluttajia. Ellinmaan läheisyydessä sijaitsee jaitsevat speedway- ja motocrossrata, jotka ovat myös frisbeegolfrata ja nurmikentillä pelataan länsireunaltaan vanhan kaatopaikan päällä, sekä monenlaisia pallopelejä. Hiirosen eteläosien niiden eteläpuolella asfaltoitu kartingrata. Kaato- metsissä liikkuu myös marjastajia ja sienestäjiä. paikkaa on muotoiltu ja tullaan vielä muotoilemaan (Pöyry Environment Oy 2008) alueelle tuotavilla ylijäämämailla, jonka jälkeen- päälle rakennetaan pintakerrokset. Kaatopaikka kunnostetaan vaiheittain moottoriurheilutoiminto- jen siirtyessä pois alueelta. (Pohjois-Pohjanmaan

Kuva 17. Kaakkurin vanhan kaatopaikan vieressä toimii toistaiseksi Iinatin moottoriurheilukeskus. Kuvaan on rajattu (punainen rajaus) Kaakkurin liikuntamaan hankealue.

39 ympäristökeskus 2001) kenttää ja täyttöaluetta. Kenttien väliin jäävät alueet ja pientareet ovat kasvittuneet. Suunnittelualu- Nykyisen moottoriurheilutoiminnan on tarkoitus een pohjois- ja koillisosissa sekä itä- ja eteläosis- siirtyä Kiiminkiin rakennettavaan Ouluzonen moni- sa on kuivahkoa ja kuivaa kangasta sekä tuoretta toimikeskukseen, jonne on tarkoitus keskittää Ou- kangasta, joiden lisäksi suunnittelualueen laita- lun alueen moottoriurheilu- ja mahdollisesti myös milla esiintyy jonkin verran ojitettuja muuttuneita ampumaurheilu- ja harrasteilmailutoiminta (Oulu- suoalueita. Idässä ja etelässä on tehty hakkuita ja zone 2012). Vanhan kaatopaikan sekä moottoriur- alueella on taimikkoja. Idässä ja etelässä on van- heiluradan paikalle on tarkoitus rakentaa Kaakkurin hoja, käytöstä poistuneita peltoalueita, jotka ovat liikuntamaa (Kuva 20). alkaneet pusikoitua. (Arkkitehtiasema Oy 1999) Maa- ja kallioperä Alueen kasvillisuus koostuu tavanomaisista met- Maaperä on Kaakkurin alueella pääosin moreenia, sien ja kulttuurivaikutteisten alueiden lajeista. jonka päällä saattaa paikoin olla ohut turvekerros Puusto on pääosin mäntyä, mutta myös kuusta ja (GTK 2012). Alueella tehdyissä tutkimuksissa on koivua esiintyy. Moottoriurheilukeskuksen alueel- todettu, että jätetäytön alapuolella on yhtenäinen la puustona on lähinnä hieskoivua, kiiltolehtipajua savisilttikerros ja moottoriradan alueella ohuen sekä harmaaleppää pusikkoina alueen ympärillä. hiekkakerroksen alla savi- tai silttikerros, jonka Kentän kasvillisuudessa vallitsevat monet heinät, alla on moreenia. (Pohjois-Pohjanmaan ympäris- ruohoista on runsaasti mm. puna- ja valkoapilaa tökeskus 2001) Kaakkurin vanhan kaatopaikan ja sekä hiirenvirnaa ja niittynätkelmää. Alueen poh- liikuntamaan alueella on lisäksi muualta tuotuja jois-osassa on tavattu vuonna 1999 tehdyn selvi- maita, sillä alue toimii ylijäämämaiden sijoitusalu- tyksen yhteydessä leskenlehti. Muutoin alueelta ei eena. Kaakkurin kallioperä on myöhäisorogeenista löydetty uhanalaisia kasveja. (Arkkitehtiasema Oy graniittia (Korsman ym. 1997). 1999)

Pohjavedet Kaakkurin liikuntamaan alueella tehdyn luontoselvityksen (Arkkitehtiasema Oy 1999) aikaan moot- Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lä- toriurheiluradan alueella havaittiin mm. pikkutylli, himmät pohjavesialueet sijaitsevat etelän–idän töyhtöhyyppä, valko-, punajalka- (NT) sekä metsä- suunnalla 5 km päässä: Kempeleenharju (I luokka) viklo, kiuru, kivitasku (VU) ja maakasassa pesiviä ja Hangaskangas (I luokka) (Hertta 2012). törmäpääskyjä (VU). Peltojen laidoilla ja pusikoitu- Pintavedet neilla alueilla, joita suunnittelualueellakin sijaitsee, havaittiin mm. pensastaskuja. Kaakkuri sijoittuu Perämeren rannikkoalueella (84) Vääräojan valuma-alueelle (84.108) (ks. Liite 2). Alue on suurimmaksi osaksi vapaa-ajan toimintojen Alueen koillispuolelta noin 2 km päässä virtaa Ou- käytössä ja koska alueen on aktiivista moottoriur- lujoki, joka on lähistön ainut suurempi vesistö. heilutoimintaa, on alueen eläimistö kulttuurivaikut- Suunnittelualueen koillispuolella virtaa Vasikkaoja teista ja kohtalaisen vähäistä. Suunnittelualueen ja kauempana Juurusoja, jotka molemmat laskevat laitamilla metsien ja peltoaukeiden eläimistöön Ellinmaan ohitse virtaavaan Kaupunginojaan. kuuluvat oravat, jänikset ja ketut. Ojien tuntumassa esiintyy sammakoita sekä matelijoista sisiliskoja Entisen kaatopaikka-alueen pintavedet purkau- ja kyykäärmeitä kangasmaalla ja käyttämättömillä tuvat koillisessa Vasikkaojaan ja edelleen Kau- pelloilla. (Arkkitehtiasema Oy 1999) punginojaan. Matkaa kaatopaikalta ojastoa pitkin Kaupunginojaan kertyy noin 1 km. Kaatopaikalta Suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelu-, purkautuu vesiä myös lounaaseen Virtaojaan, joka suojeluohjelma- tai Natura 2000 -alueita (Hertta laskee Vääräojaan valtatien 4 länsipuolella. Väärä- 2012). Alueella ei esiinny metsä- tai vesilain nojalla oja laskee Kempeleenlahteen. suojeltavia luontotyyppejä tai kohteita (Arkkitehti- asema Oy 1999). Luonto Suunnittelualueen luonnonympäristö on ihmisen Kaavoitus muuttamaa ja luonnontilaiset alueet ovat vähissä. Kaakkurin suunnittelualue sijoittuu Oulun seudun Suurin osa suunnittelualueesta on Iinatin mootto- yleiskaavassa (Oulun kaupunki 2007) virkistys- riurheiluradan aluetta, joka on pääosin kasvitonta alueelle (V), jota ympäröi idänsuunnalla maa- ja

40 41 Kuva 18. Ote Oulun yleiskaavasta 2020 (Oulun kaupunki 2004) Kaakkurista. metsätalousvaltainen alue (M) ja lännensuunnalla jonka toisella puolella alkavat asuntoalueet (AP). asuntoalueet (AP). Pohjoispuolella on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja idässä maa- ja metsätalousvaltaista Vastaavasti Oulun yleiskaavassa (Oulun kaupunki aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta 2004) suunnittelualue sijoittuu urheilu- ja virkistys- (MU). palveluille varatulle alueelle (VU). Alueen ympärillä lännessä ja etelässä on virkistysaluevyöhyke (V), Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Kuva 19. Näkymä Iinatin moottoriurheiluradalle nykyisen ylijäämämaista tehdyn mäen päältä.

41 Kuva 20. Kaakkurin liikuntamaan suunnitelma vuodelta 2001 (Oulun kaupunki 2001)

Maisema ja kulttuuriympäristö läpuolella Vasikkaniityllä mäntyvaltaisen moreeniharjanteen laella (Museovirasto 2012). Suunnittelualueen maisema on tällä hetkellä hyvin paljas ja karu, sillä alueen rakentaminen on kes- Liikenne, ilmanlaatu ja melu ken, eikä moottoriurheilurata nosta alueen mai- Suunnittelualueelle voi kulkea joko Oulujoen tai semallista arvoa (Kuva 19). Alueen nykyiset yli- Pohjantien (E75) suunnalta. Oulujoelta suunnitte- jäämämaiden sijoitusalueet kohoavat korkealle ja lualueelle vie Iinatintie, jonka varrella vanha kaa- erottuvat maisemasta. Mäet kohoavat noin 40 m topaikka on sijainnut. Pohjoisen suunnalta reitti merenpinnan yläpuolelle, joten niiden päältä avau- kulkee Oulunlahdentietä (815) ja Pirttilammentietä tuu näkymä kauas. Valmistuttuaan alueiden on tar- pitkin. koitus jäädä lähelle luonnontilaista horisonttiviivaa kaukomaisemassa ja alueille istutettavan puuston Alueelle sijoitetaan jo nykyisin ylijäämämaita, jo- ja pensaiden kasvettua mäet sulautuvat luonnon- ten alueelle kulkee ajoittain runsaasti raskasta lii- maisemaan. Liikuntamaan ympäristö on etelän ja kennettä. Raskasliikenne ja maanrakennustoiminta kaakon suunnalla kumpuilevaa havupuuvaltaista aiheuttavat alueella melua ja tärinää, ja ilmanlaa- metsämaisemaa. tuun voi vaikuttaa ylijäämämaiden kuljetuksesta ja läjittämisestä ilmaan leviävä pöly. Alueen mootto- Kaakkurissa ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä riurheilutoiminta vaikuttaa alueen melutasoihin ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä (Museovirasto ilmanlaatuun, niin kauan kuin radat ovat käytössä. 2009), eikä valtakunnallisesti arvokkaita maisema- alueita (Hertta 2012). Lähin muinaismuistokohde Asuminen ja virkistys (Vasikkaniitty SW) sijaitsee suunnittelualueen ete- Kaakkurin suunnittelualueen länsipuolella ovat Me-

42 43 telinkankaan ja Metsokankaan asuinalueet. Lähim- ylijäämämaiden sijoitusaluetta, kuten myös suun- mät asuinrakennukset sijaitsevat lounaassa 300 m, niteltua laajennusta (Kuva 21). Suunnittelualueen lännessä 500 m ja luoteessa 400 m etäisyydellä. ympäristö on nykyistä sijoitusaluetta lukuun ot- Idässä lähimmät rakennukset ovat yksittäisiä ra- tamatta metsätalousmaata, joka Corine 2006 -ai- kennuksia noin 500 m päässä. Alueella ei ole loma- neiston mukaan koostuu havu-, seka- ja lehtimet- asutusta. sistä (Hertta 2012). Suunnittelualue sijoittuu Oulun kaupungin omistamille kiinteistöille. Alueen tämän hetkinen virkistyskäyttötoiminta keskittyy moottoriurheiluun. Alueella ei toistaiseksi Kalikkakankaalle johtaa päällystämätön tie, jonka vielä ole kunto- ja latureittejä, vaan lähimmät reitit päässä on portti kiinni silloin, kun alue on suljettu, sijaitsevat lähimpien asuntoalueiden yhteydessä. eikä ylijäämämaita oteta vastaan. Kalikkakankaan Suunnittelualueen ympäristön metsissä voi kuiten- alkuperäinen lupa kattoi noin 300 000 m³ sijoitta- kin ulkoilla ja liikkua vapaasti. misen ja samalle määrällä ollaan hakemassa muu- toslupaa, jolloin Kalikkakankaan kapasiteetti olisi Kaakkurin liikuntamaan maankäyttöä on suunni- kaiken kaikkiaan 600 000 m³. Laajentuminen ta- teltu 2000-luvun alussa, jolloin alueelle on suunni- pahtuu länteen ja etelään. teltu erilaisia latu- ja kuntopolkuja, laskettelumäki, ratsutalleja maneeseineen ja koirapuistoa. Suunni- Maa- ja kallioperä telma sisältää edelleen kartingradan. (Oulun kau- Suunniteltu ylijäämämaiden sijoitusalue rajoittuu punki 2001) lännessä nykyiseen sijoitusalueeseen. Sen ete- läosassa maaperä on kivistä ja tiivistä moreenia. 6.8 Kalikkakangas Pohjoisosassa alue on ojitettua suota ja maaperä on löyhää silttiä ja hiekkaa, joiden seassa esiintyy Sijainti ja maankäyttö mahdollisesti savea. (GTK 2012) Kallioperältään alue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan liuskevyöhykkee- Kalikkakangas sijaitsee noin 7 km Oulun keskustas- seen (Korsman ym. 1997). ta koilliseen lähellä Haukiputaan ja Oulun kuntien rajaa (ks. Kuva 3). Suunnittelualueen pohjoispuo- Pohjavedet lella sijaitsee Auranmajan hiihtokeskus, jonka ym- Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin päristössä risteilee latuverkosto sivuten nykyistä pohjavesialue on idässä noin 4 km päässä Jäälinjär-

Kuva 21. Kalikkakankaalla sijaitsee Oulun kaupungin nykyinen ylijäämämaiden sijoitusalue, jonka itäpuolelle on suunniteltu laajennusta (punainen rajaus).

43 Kuva 22. Ote Oulun kaupungin yleiskaavasta 2020 (Oulun kaupunki 2004) Kalikkakankaalta. ven eteläpuolella sijaitseva Laivakankaan pohjave- suunnittelualueen eteläpuolella (Kuva 22). sialue (I luokka) (Hertta 2012). Kaavoitus Pintavedet Oulun seudun yleiskaavassa (Oulun kaupunki Kalikkakangas kuuluu Perämeren rannikkoalueella 2007) Kalikkakangas on merkitty maa- ja metsä- (84) Kuivasojan valuma-alueeseen (84.112) (ks. talousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun Liite 2). Läjitysalueen eteläpuolella noin kilometrin ohjaamistarvetta (MU). päässä sijaitsee lähin vesistö eli Kalikkalampi. Ka- Oulun kaupungin yleiskaavassa (Oulun kaupunki likkalammesta lähtevä oja virtaa länteen ja laskee 2004) Kalikkakankaan suunnittelualue ympäris- lopulta Ahvenojaan. Suunnittelualueen ympäristö töineen on myös merkitty maa- ja metsätalous- on metsäojitettu. valtaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun oh- Luonto jaamistarvetta (MU) (Kuva 22). Kaavamääräyksen mukaan alue on osa seudun virkistys- ja vapaa- Kalikkakankaan suunnittelualue on nykyistä sijoi- ajan verkostoa, jonka johdosta metsää on käsi- tusaluetta lukuun ottamatta metsä- ja suoaluei- teltävä sen erityisluonteen edellyttämällä tavalla ta. Nykyisen alueen pohjoispuolella on vettynyttä, (Metsälaki 6 §). Kalikkakankaan suunnittelualueen koivikkoista ja pajukkoista vanhaa peltoaluetta. länsipuolella on noin 500 m päässä pientaloalueva- Muutoin suunnittelualue on pääosin ojitettua seka- raus (AP). metsää, jossa kasvaa kuusta ja joitakin lehtipui- ta. Kalikkakankaan eläimistö on todennäköisesti Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. tavanomaista metsän eläimistöä. Uhanalaisista la- Maisema ja kulttuuriympäristö jeista tiedetään jurokuoriaisen (NT) esiintymä lä- histöllä Haukiputaan puolella (Tynjälä 2012). Kalikkakankaan maisema on kumpuilevaa havumetsien peittämää moreenimaastoa. Osa alueen Alueella ei sijaitse luonnonsuojelu-, suojeluohjel- soista on ojitettua, mutta lähiympäristöstä löytyy ma- tai Natura 2000 -alueita (Hertta 2012). Ka- myös harvapuustoisempia alueita. Lähiympäris- likkalammen suojelualue (S-1), jolla on todettu tössä on myös talousmetsiä, joten pohjoisempana olevan erityisiä luontoarvoja, sijaitsee noin 500 m

44 45 Kalikkakankaan maisemaa rikkovat myös hakkuu- eella ei sijaitse loma-asutusta. aukiot ja taimikot. Kalikkakangas on osa Auran majan virkistysaluet- Suunnittelualue ei ole osa valtakunnallisesti arvo- ta ja alueella risteilee tiheä latuverkosto. Valaistut kasta maisema-aluetta (Hertta 2012), eikä alueel- ladut kiertävät nykyisen sijoitusalueen itäpuolelta la sijaitse myöskään valtakunnallisesti merkittäviä ja suunnitelmissa on rakentaa latu mäen päälle, rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai muinaismuis- kunhan alue saadaan valmiiksi. Auran majan toi- toja (Museovirasto 2009, 2012). Alueen kaakkois- minnan lisäksi alueen metsissä voi mm. retkeillä, puolella muutaman sadan metrin päässä sijaitsee marjastaa ja sienestää. tervahauta.

Liikenne, ilmanlaatu ja melu 6.9 Oritkari

Alue sijaitsee Alakyläntien itäpuolella vajaan kilometrin päässä. Alakyläntieltä suunnittelualueelle Sijainti ja maankäyttö sekä nykyiselle sijoitusalueelle johtaa yksityinen Oritkari sijaitsee Oulun kaupungin keskustan ete- tie. Kalikkakankaan ylijäämämaiden sijoittamisen läpuolella (ks. Kuva 3). Suunnittelualue sijaitsee myötä yksityistie on kunnostettu ja levennetty Oritkarin satamaan johtavan tien varrella vesialu- (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2007). eella (Kuva 23). Oulun satama on yhdessä Oulun kaupungin teknisen keskuksen kanssa laatinut Alueen nykyisen ylijäämämaiden sijoitusalueen toi- yleissuunnitelman Poikkimaantien linjausmuutok- minta raskaan liikenteen sekä maanrakennuksen sesta Terminaalitien ja Oritkarin sataman välisellä myötä voi aiheuttaa alueella melua sekä nostaa osuudella (Oulun satama & Oulun kaupunki 2012). ilmaan pölyä vaikuttaen ajoittain alueen ilmanlaa- Tie tullaan siirtämään rantaan päin ja ranta-aluetta tuun. laajennetaan merelle, mihin ylijäämämaiden sijoit- Asuminen ja virkistys tamista on suunniteltu noin 17 ha alueelle.

Lähin asuinalue on Jylkynkangas, joka sijaitsee Alue on lähes kokonaan rakennettua ympäristöä. Alakyläntien toisella puolella noin kilometrin pääs- Corine 2006 -aineiston mukaan (Hertta 2012) alu- sä. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijaitse- een maankäyttö koostuu pääasiassa satama-alu- vat Kalikkalammen länsipuolella vajaan kilometrin eesta sekä teollisuuden ja palveluiden alueesta. päässä suunnittelualueesta lounaaseen. Lähialu- Äimärautiolla on lisäksi urheilu- ja vapaa-ajan

Kuva 23. Poikkimaantien rakentamisen yhteydessä täytettävä suunnittelualue (punainen rajaus).

45 toiminnanalueita. Vapaa-ajan toiminnan käytössä Luonto ovat osittain myös rannan harvapuustoiset al- Suunnittelualueen itäpuolella on tehty luontosel- ueet, jotka ulottuvat suunnittelualueen itäreu- vitys (Ylitulkkila 2001) Oritkarin maankäytön ja naan asti. Lähin asutus sijaitsee Nuottasaaressa ja liikenteen yleissuunnitelmaan liittyen ja suunnit- Heinäpäässä. telualueella Oritkarin asemakaavoituksen luonto- Maa- ja kallioperä ja maisemaselvitys (Pöyry Environment Oy ym. 2007). Rannikon maaperä on karkeaa hietaa tai hiekkaa (GTK 2012). Sataman alue on vanhojen tutkimus- Alue sijaitsee kaupunkialueella ja on kauttaaltaan ten perusteella löyhää hiekkaa ja silttiä ja osin kulttuurivaikutteista, joten suunnittelualueen lä- vanhaa täyttöaluetta. Varsinainen, suunniteltu yli- heisyydessä ei sijaitse luonnontilaista ympäristöä. jäämämaiden sijoitusalue on merellä ja karttatar- Alueen viheralueet ovat puistoalueita ja nurmi- tai kastelun perusteella alueen vesisyvyys on alle 2 niittyalueita eri kiinteistöjen välillä. Poikkimaantien metriä. Alue kuuluu Muhoksen muodostumaan ja ja Jääsalontien risteyksen tuntumassa on laajoja kallioperä on savikiveä (Kesola 1985, Korsman ym. järviruo’on hallitsemia luhtaisia alueita. Suunnit- 1997). telualueella on myös jonkin verran lehtipuustoa, rantaviivaa reunustaa paikoin harmaaleppä-hies- Pohjavedet koivuvyö. Rannat on pengerretty kivillä, joten luon- Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin nontilaista rantaviivaa ei esiinny. (Pöyry Environ- pohjavesialue, Kempeleenharju (I luokka), sijaitsee ment Oy ym. 2007, Ylitulkkila 2001) Kempeleenlahden toiselle puolella noin 4 km pääs- Oritkarissa esiintyy jonkin verran uhanalaisia kas- sä (Hertta 2012). veja. Suunnittelualueen itä- ja kaakkoispuolelta, on Pintavedet löydetty luonnontilaisen kaltaiselta ranta-alueelta 7 valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista kas- Alue sijaitsee Perämeren rannalla (Perämeren ran- via ja vastaavasti suunnittelualueen pohjoispuolel- nikkoalue 84) Välialueella (84V109) Kempeleen- ta on löydetty uhanalaisen sammakonleinikin esiin- lahden rannalla (ks. Liite 2). Poikkimaantien uuden tymä (Pöyry Environment Oy ym. 2007, Ylitulkkila linjauksen myötä ranta-aluetta tullaan laajenta- 2001). maan veteen, mihin ylijäämämaita on suunniteltu sijoitettavan. Ranta-alueella pieni vesialue, josta Alueen eläimistö on ainakin osittain kulttuurivai- on enää kapea yhteys mereen. kutteista kaupungin läheisyyden takia. Oritkarissa tehdyn luontoselvityksen aikana alueella havaittiin jänis ja orava sekä hirven jälkiä (Ylitulkkila 2001).

Kuva 24. Kyltein merkitty uhanalaisten lintujen pesimäalue.

46 47 Kuva 25. Ote Oulun kaupungin yleiskaavasta 2020 (Oulun kaupunki 2004) Oritkarista.

Linnuston suhteen avoimista rikkaruohokentistä, Kaavoitus täytemaista ja ruovikoista koostuva Oritkari on Oritkari sekä Poikkimaantien ranta-alue on merkit- yllättävän monipuolinen alue ja suosittu lintutark- ty satama-alueeksi (LS) sekä tavaraliikenteen ter- kailukohde. Alueen vaihteleva kasvillisuus tarjoaa minaalialueeksi (LTA) Oulun seudun yleiskaavassa linnuille monenlaisia elinympäristöjä ja alueella (Oulun kaupunki 2007). Suunnittelualue sijoittuu pesiikin useita kahlaajia sekä varpuslintuja. Orit- pääosin satama-alueeksi merkitylle alueelle ja vain karin alueella pesivistä lajeista merkittävimpiä ovat pieni osa on tavaraliikenteen terminaalialueella. tylli (NT), ruskosuohaukka (LC) ja lapinsirri (VU). Poikkimaantien meren puoleisilla kentillä levähtää Suunnittelualueen länsireunalla sijaitsee satama- toukokuun lopulla suosirrejä, jänkäsirriäisiä (LC), alue, joka on merkitty myös Oulun kaupungin punakuireja (LC) sekä runsaasti liroja ja musta- yleiskaavaan (Oulun kaupunki 2004) satamatoi- vikloja. Lisäksi suunnittelualueen kaakkoispuolella mintojen alueeksi (LS) (Kuva 25). Yleiskaavassa sijaitsevalla Kempeleenlahdella on merkittäviä lin- satama-alueeksi on merkitty koko ranta suunnitte- nustoarvoja. (Ylitulkkila 2001) Poikkimaantien vä- lualueen itäreunaan asti, jonka länsipuoleinen ran- littömässä läheisyydessä, mm. suunnittelualueen ta on merkitty virkistysalueeksi (V). Satama-alueen itäpäässä sijaitsee uhanalaisten lintujen pesimä- pohjoispuolella on teollisuus- ja varastoalue, jolla alueita (Kuva 24). on merkittäviä, vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos (T/kem), teollisuusalue, jolla Oritkarin alueella ei esiinny luonnonsuojelu-, suoje- ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaa- luohjelma- tai Natura 2000 -alueita (Hertta 2012). timuksia (TY), sekä tavaraliikenteen terminaalialue Alueella ei esiinny metsä- tai vesilain nojalla suojel- (LTA). tavia luontotyyppejä tai kohteita (Ylitulkkila 2001). Sen sijaan suunnittelualue sijaitsee Suomen kan- Oritkarin ranta on osittain voimassa olevan asema- sainvälisesti sekä kansallisesti tärkeällä lintualu- kaavan alueella. eella, Oulun seudun kerääntymisalueella (IBA/FI- Maisema ja kulttuuriympäristö NIBA). Oritkarin satama-alueen nuori maisema on syntynyt suureksi osaksi ihmisen toiminnan seurauk-

47 sena. Oritkarin maiseman muodostavat suljetut alue, jotka aiheuttavat tieliikenteen lisäksi melua nuoret lehtipuualueet sekä avoimet ja puoliavoimet alueella. piha-alueet, katu- ja viheralueet sekä alueen mai- Asuminen ja virkistys semakuvaa hallitseva satama-alue, jonka lisäksi suunnittelualueen luoteispuolella kohoaa horison- Lähin asuntoalue on Heinäpään asuntoalue, joka tista voimalaitosrakennuksia. (Pöyry Environment sijaitsee noin 1,5 km suunnittelualueesta pohjoi- Oy ym. 2007) Koska suunnittelualue sijaitsee me- seen. Suunnittelualueelta vie tie suoraan Heinä- ren rannalla, avautuu itään merimaisema ja etelään päähän Limingantullin palvelualueen sekä Nuotta- maisema Kempeleenlahdelle ja sekä vastarannalle saaren teollisuusalueen välistä. Oulunsaloon. Suunnittelualueen pohjoispuolella Virkistystoiminta keskittyy hevosurheiluun kohoaa Stora Enso Oyj Oulun tehtaan täyttömäki Äimäraution ympäristössä. Rannalla, kohtalaisen peittäen tehdasalueen taakseen. lähellä suunnittelualuetta, on hevosreittejä sekä Oritkari ei ole osa valtakunnallisesti arvokasta mai- hevosten kahluupaikka. Kesäisin Poikkimaantien sema-aluetta (Hertta 2012), eikä alueella sijaitse laidan parkkipaikat ovat suosittuja levähdysalueita valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kult- ja pyörätiet ovat kesäisin ahkerassa käytössä. Tal- tuuriympäristöjä (Museovirasto 2009). Alueella ei visin Oritkarista lähtee aurattu matkaluistelurata, myöskään sijaitse muinaismuistoja, vaan lähimmät joka vie Oulunsalon Varjakkaan, jonka lisäksi jäällä löytyvät yli 3 km päästä Oulujoen suistoalueelta hiihdetään ja pilkitään. (Museovirasto 2012).

Liikenne, ilmanlaatu ja melu 6.10 Pateniemi Oritkarin satamaan johtaa Poikkimaantie (yhdystie 8155), joka kulkee tällä hetkellä noin 200 m etäi- Sijainti ja maankäyttö syydellä rannasta. Suunnittelualueelle pääsee Poik- kimaantietä pitkin ja uuden tielinjauksen myötä tie Pateniemen saha-alue sijaitsee Oulun kaupungin kulkee tulevaisuudessa lähempänä rantaa. pohjoisosassa 9,5 km päässä kaupungin keskustasta. Suunnittelualue kattaa saha-alueen pohjois- Suunnittelualueen ilmanlaatuun vaikuttavat Poikki- osan ja on noin 21,5 ha (Kuva 26). Alue on Co- maantien liikenne ja erityisesti raskasliikenne sekä rine 2006 -aineistossa teollisuuden ja palveluiden vieressä sijaitseva Oritkarin satama ja teollisuus- aluetta ympärillään väljästi rakennetut asuinalueet

Kuva 26. Patenimen suunnittelualue (punainen rajaus) Stora Enson saha-alueella.

48 49 (Hertta 2012). laantuneisuustutkimusten yhteydessä selvitetty kloorifenolien, arseenin, kromin ja kuparin pitoi- Pateniemen saha on aloittanut toimintansa 1800-lu- suuksista. Mitatut pitoisuudet alittivat pääasiassa vulla ja saha toimi vuoteen 1990 asti. Suurin osa talousvesinormin (10 µg/l). (PSV – Maa ja Vesi Oy sahan rakenteista on purettu ja jäljellä olevat ra- 2005) kenteet, kuten laituri, ovat huonossa kunnossa. Alueella on jonkin verran betoni- ja asfalttipääl- Pintavedet lysteisiä alueita ja alueen pohjoisosassa on sahan Pateniemen entinen saha-alue sijaitsee Pateniemen vanha kaatopaikka. Kaatopaikan länsipuolella si- kaupunginosassa Perämeren rannalla Perämeren jaitsee puolestaan vanha parkin läjitysalue. (PSV rannikkoalueen (84) Välialueella (84V113) (ks. Lii- – Maa ja vesi Oy 2005) te 2). Saha-alueen läpi mereen laskee Leppioja. Sahalla on sen toiminta-aikana käytetty erilaisia Luonto aineita sahatavaran sinistymisen estoon sekä pai- nekyllästämiseen, joiden seurauksena saha-alueen Saha-alue on voimakkaan ihmistoiminnan muok- maaperän on pilaantunut. Saha-alueen nykyinen kaama, eikä alueella juurikaan esiinny luonnon- omistaja on Stora Enso Oyj, joka on käynnistänyt kasvillisuutta. Alueella esiintyy laajoja, kuivia kent- alueen kunnostuksen ja jonka tavoitteena on kun- tiä, joilla puusto on lehtipuuvaltaista muodostuen nostaa alue asuin- ja virkistyskäyttöön. Alueella on hieskoivusta ja harmaalepästä. Kenttäkerroksessa toteutettu pilaantuneiden alueiden kunnostuksia kasvaa jonkin verran vaatimattomia ruohokasve- vuosina 1996–2001 ja vuonna 2005 on valmistu- ja. Alueella on tehty havaintoja uhanalaisista put- nut Pateniemen saha-alueen kunnostuksen YVA- kilokasveista. Merenranta-alue on suurelta osin selostus. (PSV – Maa ja Vesi Oy 2005) pengerretty ja jäljellä olevat luonnontilaisemmat ranta-alueet ovat kivikkoisia ja karuja. Aikaisempi- Maa- ja kallioperä en tietojen perusteella suunnittelualueella esiintyy ”Alueen pohjamaa on Oulun rannikkoalueelle tyy- kolme uhanalaista kasvilajia: Vesihilpi (NT), sam- pillistä lajittunutta moreenia, jonka syvänteisiin on makonleinikki (NT) sekä sammakonleinikin ja sen kerrostunut savea, silttiä ja hiekkaa. Koko ranta- lähisukulaisen konnanleinikin risteymää. Samma- aluetta on laajennettu ja korotettu ruoppausmas- konleinikki kuuluu myös Suomen erityisvastuula- soilla ja täytöillä, joihin on sekoittunut sahaus- jeihin (EVA). (PSV – Maa ja Vesi Oy 2005) toiminnan jätettä. Paksuja täyttöjä on alueen Pateniemen eläimistö on suhteellisen vähäistä ja pohjoisosassa tukkialtaan kohdalla ja kaatopaikan kulttuurivaikutteista lajistoa, kuten jäniksiä ja pik- lähistöllä, paikoitellen merenrannalla ja sahan koh- kunisäkkäitä, erityisesti myyriä, hiiriä ja päästäisiä. dalla. Sahan itäosassa on maan pinnassa 0,2–0,4 Sahan alueella esiintyy kulttuurivaikutteista puo- m paksuudelta tuhkaa ja hiiltä. Puujätteensekais- li- ja pensaikkoisen sekä avoimen alueen linnus- ten täyttöjen päällä on paikoitellen mineraalimaa- toa sekä rantalintuja. Alueen linnusto on köyhtynyt ta.” (PSV – Maa ja Vesi Oy 2005) Kallioperältään sahan lakkauttamisen jälkeen ja etenkin tiirojen alue kuuluu myöhäisorogeenisten graniittien alu- ja kahlaajien määrät ovat pienentyneet. Nykyään eelle (Korsman ym. 1997). ranta-alueen linnuista näkyvimpiä ovat lokit ja tii- Pohjavedet rat sekä sukeltaja- ja puolisukeltajasorsat. Muita Pateniemen alueella esiintyviä lintuja ovat puna- Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin jalkaviklo (NT), valkoviklo, lehtokerttu, käenpiika luokiteltu pohjavesialue on pohjoisessa noin 3 km (NT), keltasirkku, kottarainen ja kivitasku (VU). päässä sijaitseva Saviaronkangas (I luokka) (Hert- (PSV – Maa ja Vesi Oy 2005) ta 2012). Suunnittelualueella ei sijaitse suojeluohjelma- tai Saha-alueen ja saha-alueen kaatopaikan pohjave- Natura 2000 -alueita (Hertta 2012). Sen sijaan den pintoja on mitattu useaan otteeseen alueella Pateniemen edustalla sijaitseva Kraaselin saari lä- tehtävien tutkimusten yhteydessä. Saha-alueella hialueineen kuuluu Perämeren saarten Natura-alu- pohjavesi on noin 1,0–2,0 m syvyydellä, kun taas eeseen ja on noin 1 km etäisyydellä suunnittelualu- kaatopaikan alueella pohjavesipinta on muuta eesta. Lisäksi Pateniemen edustan, Oulun seudun aluetta korkeammalla (tasolla -0,2…+0,8). Saha- kerääntymisalue, on luokiteltu Suomen tärkeisiin alueen ja kaatopaikan pohjavedestä on alueen pi- lintualueisiin (FINIBA) sekä kansainvälisesti tärkei-

49 Kuva 27. Ote Oulun kaupungin yleiskaavasta 2020 (Oulun kaupunki 2004) Pateniemestä.

Kuva 28. Pateniemen sahan edustan proomu ja aallonmurtaja. siin linnustoalueisiin (IBA). teniemi on varattu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP-t) lisämerkinnällä, joka huomauttaa ter- Kaavoitus veyshaitan poistamistarpeesta (Kuva 27). Alueen Oulun seudun yleiskaavassa (Oulun kaupunki 2007) maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asema- Pateniemen sahan eteläosa on osoitettu uudeksi kaavoitukseen ryhdyttäessä ja alue on tarvittaessa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) ja merenran- kunnostettava ennen rakentamisen aloittamista. ta sekä sahan pohjoisosa virkistysalueeksi (V). Pateniemen pohjoisosa on merkitty virkistysalueeksi (V). Oulun yleiskaavassa (Oulun kaupunki 2004) Pa-

50 51 Saha-alue on merkitty asemakaavaan teollisuusra- sijaitsevat noin 200 m päässä suunnittelualueesta. kennusten korttelialueeksi (TT). Lähimmät asuntoalueet ovat Pateniemen Länsi-Pa- tela suunnittelualueen itä- ja kaakkoispuolella sekä Maisema ja kulttuuriympäristö Herukan Ojakylä alueen itäpuolella ja Taskisenperä Suunnittelualue sijaitsee Perämeren matalalla koillispuolella. maankohoamisrannikolla, jolle ovat tyypillisiä ma- Pateniemen kunnostaminen on kesken ja saha-alue talat, moreenipeitteiset metsäiset saaret, laakeat on aidattu. Aidasta huolimatta lähialueen asukkaat niitty-, kivikko- ja hiekkarannat. Pateniemen saha- käyttävät aluetta mm. ulkoiluun ja kalastukseen, alue on, toiminnan loputtua ja alueen kunnosta- vaikka liikkuminen alueella on kielletty. Suunnitte- misen myötä, käyttämätöntä joutomaata. Kaikki lualueen ympäristössä on laajoja virkistyskäyttöön sahaustoimintaan liittyvät rakenteet on purettu, kaavoitettuja puistoalueita. ainoastaan rannan rakenteet ovat jäljellä, mutta ne ovat lahonneet ja pääosin kunnostuskelvottomia. Saha-alueen pohjoispuolella on vierasvenesatama Saha-alue rajoittuu lännessä mereen. Sahan ranta- sekä uimaranta ja eteläpuolella pienvenesatama ja aluetta hallitsee kaksi pistolaituria, joiden lisäksi myös uimaranta. Saha-alueen ulkopuolella pääpor- Kiusalanniemen edustalle on upotettu proomu ja tilla on Pateniemen historiaa esittelevä sahamuseo, rakennettu aallonmurtaja (Kuva 28). Kauemmaksi jonka läheisyydessä on 4H-yhdistyksen toimintaa. on upotettu kolme muuta proomua. (PSV – Maa ja (PSV – Maa ja Vesi Oy 2005) Vesi Oy 2005) Pateniemessä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita 6.11 Riita-aho maisema-alueita vaan Oulujoen laakso on lähin maisema-alue (Hertta 2012). Pateniemen saha- Sijainti ja maankäyttö alueen kaakkoispuolella suunnittelualueen välit- Riita-ahon suunnittelualue sijaitsee Ylikiimingissä tömässä läheisyydessä sijaitsee valtakunnallisesti noin 1,5 km Ylikiimingin keskustasta pohjoiseen merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde, (ks. Kuva 3). Ylikiiminki sijaitsee noin 30 km Oulun Pateniemen sahayhdyskunta. Pateniemen entisen keskustasta itään. Suunnittelualue kattaa noin 9,5 höyrysahan yhdyskunta muodostuu eri-ikäisistä ha kokoisen alueen yksityisellä kiinteistöllä (Kuva konttori-, kokoontumis- ja asuinrakennuksista ol- 29), jonka koilliskulmassa sijaitsee jo olemassa len maamme vanhimpia ja merkittävimpiä sahayh- oleva ylijäämämaiden sijoitusalue. Suunnittelualue dyskuntia. (Museovirasto 2009) Suunnittelualueen on Corine 2006 -aineiston mukaan suota ja alueen eteläpuolella uimarannan lähellä sijaitsee irtolöytö, ympäristö soiden lisäksi pääasiassa sekametsää tai Pateniemen kaaripuu, joka on alueen ainut mui- harvapuustoista aluetta (Hertta 2012). naismuisto (Museovirasto 2012). Maa- ja kallioperä Liikenne, ilmanlaatu ja melu Kirkkosaaren alueella maaperä koostuu moreenis- Pateniemen saha-alueelle johtaa ainoastaan yksi ta sekä paksuista turvekerroksista (GTK 2012). tie. Alueelle on suora yhteys itä-länsisuunnassa Suunnitellun ylijäämämaiden sijoitusalueen ja kulkevaa Sahantietä pitkin mm. Haukiputaantieltä Riita-ahontien pohjoispuolella sijaitsee Saaren- (seututie 847) ja Pohjantieltä (E75). maanräme ja länsipuolella Saarensuo. Myös alueen Alue ei sijaitse suurten teiden läheisyydessä, mutta eteläpuolella on suoalue. Alueen kallioperä on osa alueen kunnostustoimenpiteet, maanrakennus tai Pohjois-Pohjanmaan liuskevyöhykettä (Korsman muu rakennustoiminta voivat aiheuttaa ajoittain ym. 1997). melua tai pölyä. Pohjavedet Asuminen ja virkistys Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Ete- Osa Pateniemestä on vanhaa asuinaluetta, joka län–idänsuunnalla sijaitsee Juminkankaan pohja- on muodostunut alueelle sahan toiminnan myö- vesialue (I luokka) noin 5 km päässä. (Hertta 2012) tä. Saha-alueen lähiympäristössä on viheralueita, Pintavedet mutta myös asuinkäytössä olevia alueita omakoti- talo- ja rivitaloalueita. Lähimmät asuinrakennukset Suunnittelualue sijaitsee Kiiminkijoen vesistöalu

51 Kuva 29. Riita-ahontien varressa sijaitsee suunniteltu sijoitusalue (punainen rajaus). eella (60) ja Rekikylän–Kirkkosaaren valuma-alu- hemmin Mustapudas, joka yhtyy Kääriänpudakseen eella (60.022) (ks. Liite 2). Alueen itä–eteläpuolella suunnittelualueen luoteispuolella. Noin kilometrin virtaa Kiiminkijoki noin kilometrin etäisyydellä. Alu- päässä suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee een pohjoispuolitse virtaa kaksiosainen Kiiminkijo- pieni Tölpänlampi, jonka kokoisia pieniä lampia ja en sivu-uoma, joka laskee pääuomaan suunnitte- järviä sijaitsee kauempana enemmänkin. lualueen lounaispuolella. Kiiminkijoesta erkanee Kääriänperän jälkeen ensin Kääriänpudas ja myö-

Kuva 30. Riita-ahon suunniteltu sijoitusalue nykyisen alueen eteläpuolelle.

52 53 Luonto on lukittu puomi estämässä ylimääräisen kulkemi- sen. Suunnittelualue sijaitsee Riita-ahontien alku- Riita-ahontie halkoo Kirkkosaaren suo- ja metsäalu- päässä. eita. Suunnittelualue on lähes kokonaan puutonta suota (Kuva 30), joka levittäytyy myös suunnitte- Alueella ei ole nykyistä, vähäistä läjitystoimintaa lualueen pohjois-, itä ja eteläpuolelle. Länsipuoli on lukuun ottamatta muita melua aiheuttavaa tai il- metsäojitettua suota, jonka puusto on paremmin manlaatua heikentävää toimintaa. kasvanutta, etenkin ojien läheisyydessä, metsä- Asuminen ja virkistys ojitusten seurauksena. Suunnittelualue on säilynyt lähes luonnontilaisena, minkä vuoksi alueen kas- Lähimmät asuinalueet ovat joen toisella puolella villisuus koostuu todennäköisesti tavanomaisesta sijaitsevat Ylikiimingin kirkonkylä 1,5 km suunnit- suokasvillisuudesta. Alueen metsät ovat pääosin telualueesta etelään sekä idässä noin 3 km päässä havumetsää ja myös eläimistön oletetaan olevan sijaitseva Hiltukylä. Asuinalueiden ja kylien lisäksi metsien ja soiden lajistoa. Suunnittelualueella asutusta on Kiiminkijoen varrella, mutta muutoin mahdollisesti esiintyvistä uhanalaisista lajeista ei alue on kohtalaisen harvaan asuttua. ole tietoa. Suunnittelualueella ei ole erityisiä virkistyskäyt- Kaavoitus töarvoja, mutta koska suunnittelualue ympäris- töineen on ainakin osittain luonnontilaista suo- ja Suunnittelualue ei sisälly Oulun seudun (Oulun kau- metsäaluetta, harjoitetaan siellä varmasti marjas- punki 2007) eikä Oulun kaupungin (2004) yleiskaa- tusta, sienestystä sekä metsästystä. vojen kattamille alueille, sillä mainitut yleiskaavat eivät yllä Ylikiimingin kirkonkylälle, jonka pohjoispuolella suunnittelualue sijaitsee. Alueen eteläpuo- 6.12 Väliräme lella on voimassa Kiiminkijokivarren osayleiskaava, jossa suunnittelualueen eteläpuoleinen metsäoji- Sijainti ja maankäyttö tettu alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltai- seksi alueeksi (M), mutta osayleiskaava ei koske Hiukkavaara sijaitsee Oulujoen pohjoispuolel- suunnittelualuetta. la noin 6 km Oulun keskustasta itään (ks. Kuva 3). Välirämeen suunnittelualue (38 ha) sijaitsee Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Hiukkavaaran pohjoisosissa noin kilometrin pääs- Maisema ja kulttuuriympäristö sä Valkiaisjärven pohjoispuolella Oulun kaupungin omistamalla kiinteistöllä (Kuva 31). Hiukkavaara Alueen maisema on metsäistä ja soista luonnon- on laaja alue, joten suunnittelualueelta etäisyys maisemaa. Suunnittelualue sijaitsee avonaisella, keskustaan on noin 10 km. puuttomalla suoalueella, jota reunustavat metsät. Suoalueet vuorottelevat muusta maastosta hieman Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevien Val- korkeammalle kohoavien metsäsaarekkeiden kans- kiaisjärven ja Niilesjärven rannoilla on loma-asu- sa. tusalueita. Muutoin järvien pohjoispuoli on rakentamatonta metsätalousmaata. Alueen metsät ovat Alueella ei esiinny valtakunnallisesti arvokkaita Corine 2006 -aineiston mukaan havu- tai sekamet- maisema-alueita (Hertta 2012), eikä valtakunnal- siä (Hertta 2006). Suunnittelualueen lounaispuolel- lisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäris- la suuri osa Hiukkavaarasta on edelleen puolustus- töjä, vaan lähin kohde on Ylikiimingin kirkko kir- voimien omistuksessa, minkä vuoksi Hiukkavaara konkylällä 1,5 km päässä (Museovirasto 2009). on suurelta osin rakentamatonta. Lähimmät muinaismuistot sijaitsevat Kirkonkylällä (Lukkari) sekä Kirkonkylän ja Kiiminkijoen pohjois- Hiukkavaaran ampumarata on perustettu 1928, ja puolella (Autiolehto) (Museovirasto 2012). se sijaitsi lähes nykyisen ampumaradan paikalla. Varuskunnan rakentaminen Hiukkavaaraan alkoi Liikenne, ilmanlaatu ja melu 1955 ja jatkui vuoteen 1963 asti, jolloin Pohjan Oulusta Ylikiiminkiin johtaa Ouluntie (833). Ylikii- Prikaati oli siirtynyt alueelle kokonaisuudessaan. mingin kirkonkylältä pohjoiseen kääntyy Joloksen- Hiukkavaarassa järjestettiin varusmieskoulutusta tie (8341) ja Joloksentieltä 1,5 km päässä kääntyy vuoteen 1998 asti, sillä alue oli riittävä majoittu- länteen Riita-ahontie (metsäautotie), jonka päässä miseen, harjoituksiin sekä ammuntoihin. Puolus-

53 Kuva 31. Hiukkavaaran Valkiaisjärven pohjoispuolella sijaitseva Välirämeen suunnittelualue. tusvoimilla oli kaiken kaikkiaan hallussaan noin 2 Maa- ja kallioperä 200 ha maata ja lisäksi Hiukkavaaran itäpuolella Hiukkavaaran alueen maaperä on suurelta osin käyttöoikeus noin 1 000 ha alueelle. (Oulun kau- hienoa hiekkaa tai keskihiekkaa. Hiekkakerroksen punki 2003) paksuus vaihtelee ollen paikoin jopa useita metre- Varusmieskoulutuksen loputtua puolustusvoimien jä. Alueen eteläreunalla sekä korkeimpien harjan- toiminta alueella on vähentynyt ja maat ovat siir- teiden kohdalla pohjamaa on moreenia. (Arkkiteh- tyneet mm. Oulun kaupungin ja Metsähallituksen tiasema Oy 2001) Väliräme sijaitsee Haapaselän ja hallintaan. Vuonna 2003 Hiukkavaarassa oli vielä Kalimenvaaran moreeniharjanteiden välissä. Suun- esikuntatoimintaa, reserviläisten koulutukseen ja nittelualueen maaperä on turvetta ja (silttistä) vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyviä maas- hiekkaa (GTK 2012). Kallioperältään alue kuuluu toharjoituksia, majoittumista ja ampumatoimintaa. myöhäisorogeenisten graniittien alueelle (Korsman (Oulun kaupunki 2003) ym. 1997). Tällä hetkellä käytössä on ampumarata, jota käyt- Hiukkavaaran maanpinnan korkeus vaihtelee tää puolustusvoimien lisäksi ampumaurheiluseurat, +20…+40 mmpy. Alue on suhteellisen tasaista ja joka rajoittaa asuntorakentamista sekä alueen viettäen lounaaseen Oulujokea kohti. Muutamat virkistyskäyttöä. Puolustusvoimien omistuksessa moreeniharjanteet erottuvat ympäröivää maastoa oleva alue on noin 700 ha (Kuva 32). Hiukkavaaran korkeampina ja Hiukkavaaran keskiosissa hiekkai- asutus tulee laajentumaan lähitulevaisuudessa niin silla alueilla esiintyy rantavalleja. (Arkkitehtiasema paljon, että ampumarata tullaan siirtämään muu- Oy 2001) alle. Pohjavedet Hiukkavaaran kaupunginosan rakentaminen on Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin käynnissä ja alue tulee olemaan lähitulevaisuuden pohjavesialue, Laivakangas (I luokka), sijaitsee aikana uuden Oulun suurin rakentuva kaupungin- pohjoisessa noin 5 km päässä. (Hertta 2012) osa. Aalikkokankaan nykyinen ylijäämämaiden sijoitusalue palvelee Hiukkavaaran keskuksen ja Pintavedet Kivikkokankaan kaavoitetun alueen rakentamista, Hiukkavaaran alue kuuluu Perämeren vesistöalu- mutta uusi sijoitusalue tulisi palvelemaan Hiukka- eeseen (84), ja tarkemmin ottaen Kalimenojan vaaran muiden osien rakentamista (Kuva 32). valuma-alueeseen (84.114) (ks. Liite 2). Kalime-

54 55 Kuva 32. Hiukkavaaran alueen maanomistus ja käyttörajoitukset (vasen) (Oulun kaupunki 2003) sekä Hiukka- vaaran kaavarungon seitsemän osa-aluetta (oikea) (Oulun kaupunki 2008). nojan valuma-alueen pinta-ala on 224,02 km² ja Luonto järvisyys 1,95 %. Joen kokonaispituus on 34 km ja Hiukkavaaran luonnonympäristöä on tutkittu mm. keskivirtaama 2,0 m³/s. (Ekholm 1993) vuosina 2001 (Arkkitehtiasema Oy 2001) ja 2002 Suunnittelualueen pohjoispuolitse luoteeseen vir- (Oulun kaupunki 2003) yleiskaavaan sekä tavoi- taa Kalimenoja tehden mutkan suunnittelualueen tesuunnitelmaan liittyen, mutta Väliräme rajautuu länsipuolella, jolloin suunnittelualue rajautuu Ka- näiden selvitysten ulkopuolelle. Hiukkavaaraan liit- limenojaan. Kalimenoja on lähes luonnontilainen tyen on tehty (Holopainen & Moilanen 2001) met- pieni joki, joka saa alkunsa Ylikiimingistä Takasuon sien virkistyskäytön kehittämissuunnitelma, joka ja Hautasuon turvetuotantoalueilta. Fysikaalis- kattaa suunnittelualueen. kemiallisen luokituksen mukaan vesistö on vält- Suurin osa Hiukkavaaraa on käytössä olevaa met- tävässä tilassa korkeasta fosforipitoisuudesta ja sätalousmaata, jonka metsät ovat karuja, nuoreh- ajoittaisesta happamuudesta johtuen (Vola 2011). koja, soisia ja mäntyvaltaisia. Alueella on myös Joen ekologinen tila on luokiteltu myös välttäväksi jonkin verran luonnontilaisina säilyneitä kosteik- (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun koja, jotka ovat lähinnä karuja nevoja ja rämeitä. ympäristökeskus 2009). Hiukkavaaran kulutuskestävyydeltään heikot alu- Suunnittelualueen eteläpuolella kilometrin pääs- eet on merkitty seuraavaan karttaan (Kuva 33). sä sijaitsee Valkiaisjärvi, joka on kirkasvetinen ja (Arkkitehtiasema Oy 2001) karu järvi. Järvi saa vetensä purkautuvasta poh- Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevat Kalime- javedestä sekä hiekkaisten kankaiden läpi suotau- nojan varren lehdot tai lehtomaiset metsät (Ark- tuvasta sadevedestä. Valkiaisjärven vedenlaatu on kitehtiasema Oy 2001), mutta suunnittelualue sen erinomainen, eikä järvellä ole havaittu levähaittoja, sijaan on pääosin metsäojitettua kuivahkoa kan- vaikka järvi on laskuojaton. Valkiaisjärven pohjois- gasta, jonka lisäksi esiintyy tuoretta ja kuivaa kan- puolella sijaitsee Mertalammen pieni, rimpipintai- gasta (Holopainen & Moilanen 2001). nen umpeenkasvava lampare. (Arkkitehtiasema Oy 2001) Hiukkavaaran alueella esiintyy 13 uhanalaista kasvilajia ja sientä, joista suurin osa esiintyy kostei-

55 koilla ja etenkin Harakkasuon–Harakkalammen (Arkkitehtiasema Oy 2001) yhteydessä alueella ha- alueella (Arkkitehtiasema Oy 2001). Mertalammel- vaittiin ainakin hirvi, orava, jänis, kyykäärme sekä la ja sen ympäristössä on havaittu pikkumataraa, Mustalammen ympärillä ja Harakkasuolla sisilisko- joka on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi ja. (Oulun kaupunki 2003). Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelu-, Lintujen osalta Hiukkavaarassa esiintyy pääasiassa suojeluohjelma- tai Natura 2000 -alueita (Hertta havu- ja sekametsien yleislajeja. Vähemmän tava- 2012). Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijait- taan soilla esiintyviä lintuja, vesilintuja tai petolin- see Harakkalammen luonnonsuojelualue. Hiukka- tuja. Vuonna 2006 tehdyn Hiukkavaaran luonto- ja vaaran alueella esiintyy metsälain mukaisia mo- maisemaselvityksen tarkennuksen yhteydessä alu- nimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä een lintutiedot tarkistettiin Oulun seudun ympä- eli metsälakikohteita (Arkkitehtiasema Oy 2001). ristöviraston Atlas-tietokannasta, jonka mukaan Lisäksi alueella sijaitseva Joutsenlampi on vesilain Hiukkavaaran alueella on tavattu 49 lajia, joista 40 mukainen vesiluonnon suojelutyyppi. (Pöyry Envi- pesii alueella. Pesivistä lajeista EU:n lintudirektiivin ronment Oy ym. 2007) lajeja ovat joutsen, pyy, teeri sekä metso. Suomen Kaavoitus kansainvälisiä erityisvastuulajeja (EVA) alueella pesii 8. Alueella ei tiettävästi pesi uhanalaisia laje- Oulun seudun yleiskaavassa (Oulun kaupunki ja. (Plaana Oy 2007) 2007) Valkiaisjärven pohjoispuoli on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU), jolla on Alueen eläimistöä ei ole tarkemmin tutkittu, mut- erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Valkiaisjärven ta se on todennäköisesti tavanomaista metsälajis- ympäristö on virkistyskäyttöön (V) varattua aluet- toa. Hiukkavaaran luonto- ja maisemaselvityksen ta. Puolustusvoimien omistuksessa oleva alue on

Kuva 33. Hiukkavaaran kasvillisuuden erityisalueet (Arkkitehtiasema Oy 2001).

56 57 Kuva 34. Ote Oulun yleiskaavasta 2020 (Oulun kaupunki 2004) Valkiaisjärven pohjoispuolelta. merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M-2), joka kuvaa. (Arkkitehtiasema Oy 2001) Hiukkavaaran on tarkoitettu puolustusvoimien käyttöön. maisemassa on harjanteita sekä painanteita. Vä- liräme sijaitsee kahden moreeniharjanteen välissä. Oulun yleiskaavassa (Oulun kaupunki 2004) mer- kinnät ovat vastaavat kuin Oulun seudun yleiskaa- Välirämeen suunnittelualue on asumatonta ja mai- vassa. Valkiaisjärven pohjoispuoli sijoittuu maa- ja semaa luonnehtii luonnonympäristö. Puolustus- metsätalousvaltaiselle alueelle (MU). Järven muu voimien toiminta on keskittynyt kauemmas, joten ympäristö on merkitty virkistysalueeksi (V) ja Val- toiminta ei ole juurikaan vaikuttanut suunnittelu- kiaisjärven pohjoisranta loma-asuntoalueeksi (RA). alueen maisemaan. Puolustusvoimien alue on merkitty maa- ja met- Hiukkavaaran lähiympäristössä ei sijaitse valta- sätalousvaltaiseksi alueeksi, joka varataan puolus- kunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (Hertta tusvoimien käyttöön (M-ep) (Kuva 34). 2012), eikä valtakunnallisesti merkittäviä raken- Hiukkavaarassa on käynnissä tällä hetkellä Hiukka- nettuja kulttuuriympäristöjä. Lähin kulttuurikohde vaaran kaavarungon sekä liikenteen, katujen, ym- on Oulujoen kirkko noin 5 km suunnittelualueesta päristön, vesi- ja energiahuollon yleissuunnittelu. lounaaseen. (Museovirasto 2009) Suunnittelualu- Kaavarungon alustava suunnittelualuerajaus ei yllä eella ei sijaitse muinaismuistoja. Lähimmät mui- Valkiaisjärvelle asti. (Oulun kaupunki 2006, 2008) naismuistot sijaitsevat Valkiaisjärven länsirannalla Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. (Valkiaisjärvi W, kiinteä muinaisjäännös) ja järven luoteispuolella Valkiaisjärventien varrella (Valkiais- Maisema ja kulttuuriympäristö kangas W, irtolöytö). (Museovirasto 2012) Hiukkavaaran luonnonmaisemaa luonnehtivat jää- Liikenne, ilmanlaatu ja melu tikön aiheuttama kerrostumiskorkokuva (moreeni- peitteet) sekä rantavoimien aiheuttama korkokuva Hiukkavaara sijaitsee Vaalantien (8300) pohjois- (rantavallialueet), joiden lisäksi alueella on elope- puolella. Valkiaisjärvelle johtaa Valkiaisjärventie, räistä korkokuvaa eli soita. Luonnonmaisema on josta haarautuu metsäautotie pohjoiseen. Tie kul- suurimmaksi osaksi rantavoimien aiheuttamaa ja kee suunnittelualueen itäpuolitse ja sitä pitkin pää- ainoastaan itäosiltaan jäätikön aiheuttamaa korko- see Kalimenvaarantielle ja edelleen Ylikiimingintiel-

57 le (833). Kuva 3). Leton aikaisempi sijoitusalue sijaitsee Le- tontien länsipuolella Oulunsalon kunnan omistamil- Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole suuria tei- la kiinteistöillä ja vastaavasti uusi sijoitusalue (noin tä, joista aiheutuisi melua tai tärinää. Sen sijaan 8 ha) Letontien itäpuolella yksityisten mailla (Kuva puolustusvoimien ampumarata sijaitsee alle 3 km 35). päässä suunnittelualueesta, mikä voi olla mahdol- linen melun lähde alueella. Vuonna 2007 on tehty Leton suunnittelualue on pääosin maa- ja metsä- Hiukkavaaran ampumaradan meluselvitys, jossa talousaluetta. Suunnittelualue lähiympäristöineen selvitettiin ampumaradalta leviävää ampumame- on Corine 2006 -aineiston mukaan maankäyttö- lua. Mittaustulosten keskiarvot alittivat tuolloin val- muodoiltaan harvapuustoista aluetta, kun taas ete- tioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset oh- lämpänä alkaa pienipiirteinen maatalousmosaiikki jearvot kaavarungon alueella. Myös Valkiaisjärven (Hertta 2012). Pohjoisempana on peltoalueita sekä rannalla sijaitsi yksi mittauspiste, jossa ei kuiten- eteläisimmät Oulunsalon asuinalueet. kaan ylitetty loma-asumiseen käytettävien aluei- Maa- ja kallioperä den ohjearvoa. (Oulun kaupunki 2008) Leton alueen maaperä on eteläosiltaan hiesua ja Asuminen ja virkistys pohjoisosiltaan hienoa hietaa (GTK 2012). Alueen Suunniteltu ylijäämämaiden sijoitusalue Valki- kallioperä on savikiveä kuuluen Muhoksen muodos- aisjärven pohjoispuolella sijaitsee Hiukkavaaran tumaan (Kesola 1985, Korsman ym. 1997). pohjoisosassa. Lähimmät rakennukset sijaitsevat Pohjavedet Valkiaisjärven pohjoisrannalla loma-asutukseen varatulla alueella noin kilometrin päässä. Suurin Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin osa Hiukkavaaraa on toistaiseksi rakentamatonta pohjavesialue on Salonselän pohjavesialue (I luok- aluetta ja nykyinen asutus keskittyy Hiukkavaaran ka), joka sijaitsee suunnittelualueen luoteispuolella vanhalle kasarmialueelle, jonka rakennuskanta on alle kilometrin päässä (Hertta 2012). peräisin 50–60-luvuilta. Käynnissä olevan Hiukka- Pintavedet vaaran kaavoitusprosessin myötä alueelle tullaan rakentamaan Hiukkavaaran uusi asutusaluekoko- Letto sijaitsee Perämeren rannikkoalueen (84) Vä- naisuus, joka sijoittuu Vaalantien varteen, noin 3 lialueella (84V107) (ks. Liite 2). Suunnittelualueen km päähän suunnittelualueesta. läpi virtaa Salmioja, joka laskee Kempeleenlahteen.

Valkiais- ja Niilesjärven rannoilla on vanhaa loma- Luonto asutusta, joka on syntynyt pääosin 60-luvun lopul- Alueen luonnonympäristö on tasaista, harvapuus- la. Suunnittelualueen eteläpuoliset alueet kuuluvat toista maankohoamisrannikkoa. Muutoin maata- osana Valkiaisjärven ympäristön virkistys- ja ulkoi- lousvaltaisella alueella Salmiojan ympäristö on lualueeseen. Hiukkavaara onkin suosittua ulkoilu- lehtipuuvaltaista metsäaluetta. Alueen eläimis- aluetta, jossa on paljon myös rakennettuja reittejä, tön voidaan olettaa olevan tavanomaista metsien kuten valaistuja latu- ja kuntoratoja sekä mootto- ja peltojen lajistoa. Linnuston suhteen Multasuon rikelkkareitti. (Oulun kaupunki 2003) Suunnittelu- alue, jolle suunnittelualue sijoittuu, on hyvä ja ar- alueen etelä- ja itäpuolella on hiihtolatuja, etelä- vokas lintualue laajana ruovikkoisena kosteikkona. puolitse kulkee maastoon merkitty virkistysreitti Alueella on tehty havaintoja mm. kaulushaikarasta ja suunnittelualuetta voidaan puolestaan käyttää (LC), santakanoista, ruskosuohaukasta (LC), sirk- mm. retkeilyyn, marjastukseen ja sienestykseen. kalinnuista sekä sitruunavästäräkistä (VU) (Tynjälä Lisäksi Kalimeenojalla harjoitetaan pienimuotoista 2012). virkistyskalastusta. (Vola 2011) Liminganlahdella on Liminganlahden suojelualue, 6.13 Letto joka on myös osa Natura 2000 -verkostoa. Sama suojelualue kuuluu myös Liminganlahden lintuve- siensuojeluohjelmaan. Kempeleenlahden suojelu- Sijainti ja maankäyttö alueen kanssa Liminganlahti kuuluu lisäksi Suo- Leton suunnittelualue sijaitsee Letontien varres- men kansainvälisesti sekä kansallisesti tärkeään sa noin 5 km Oulunsalon keskustasta etelään (ks. lintualueeseen, Oulun seudun kerääntymisalueeseen (IBA/FINIBA). (Hertta 2012)

58 59 Kuva 35. Oulunsalon Leton suunnittelualue (punainen rajaus) sijaitsee vanhan alueen itäpuolella.

Kaavoitus Letontien liikenne on merkittävin melun lähde alueella. Nykyiselle läjitysalueelle kulkee jonkin verran Oulun seudun yleiskaavassa (Oulun kaupunki raskasta liikennettä ja lisäksi alueella on toiminnas- 2007) suunnittelualue sijoittuu osittain maa- ja sa ainakin ajoittain maanrakennuskoneita, jotka metsätalousvaltaiselle alueelle (M) sekä osittain, nostavat alueen melutasoja. Nykyinen läjitystoi- nimenomaan ojan rantojen osalta, maa- ja metsä- minta liikenteen lisäksi vaikuttaa myös alueen il- talousvaltaiselle alueelle, jolla on erityistä ulkoilun manlaatuun. ohjaamistarvetta (MU). Asuminen ja virkistys Oulunsalon yleiskaavat eivät yllä Leton suunnittelualueelle. Alueella ei ole myöskään voimassa olevaa Leton suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee asemakaavaa. Kylänpuolen ja Myllymetsän asuinalueet noin kilometrin päässä. Lähimmät asuinrakennukset sijait- Maisema ja kulttuuriympäristö sevat kuitenkin noin 500 m etäisyydellä sekä suun- Maisema on pääosin ihmisen muokkaamaa maata- nittelualueen etelä- että pohjoispuolella. Alueen lousmaisemaa ja lisäksi rantamaisemaan vaikuttaa asutus on keskittynyt pääsääntöisesti Letontien maankohoaminen, jonka johdosta alue on tasaista, varteen. eikä siitä erotu ympäristöä korkeammalle nousevia Varsinaisella suunnittelualueella ei ole merkittä- harjanteita. vää virkistyskäyttöarvoa, sillä molemmin puolin Suunnittelualue ei sisälly valtakunnallisesti arvok- suunniteltua ylijäämämaiden sijoitusaluetta on lä- kaisiin maisema-alueisiin (Hertta 2012) tai valta- jitystoimintaa. Sen sijaan nykyisen sijoitusalueen kunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuu- länsipuolen ranta-alueella ja Liminganlahdella on riympäristöihin (Museovirasto 2009). Alueella ei virkistyskäyttöarvoa. Leton läheisellä ranta-alueel- myöskään sijaitse muinaismuistoja (Museovirasto la on lintutorni ja lisäksi Liminganlahti on merkittä- 2012). vä lintuvesi, joka tarjoaa luontokeskuksineen monipuolisia palveluita luontomatkailuun liittyen. Liikenne, ilmanlaatu ja melu

Nykyisen ja suunnitellun ylijäämämaiden sijoitusalueen välistä kulkee Letontie, josta on liittymä nykyiselle sijoitusalueelle.

59 6.14 Palokangas Pohjavedet Suunnittelualue sijaitsee Salonselän pohjavesialu- Sijainti ja maankäyttö een (1156701) pohjoisreunalla (Kuva 37). Salon- selän pohjavesialue on luokiteltu vedenhankintaa Palokankaan suunnittelualue sijaitsee Peherruksen varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (luokka I). (Po- asuinalueen eteläpuolelle Oulunsalon kunnan taa- vet 2012) jamasta noin 3 km luoteeseen (ks. Kuva 3). Suun- nittelualue sijoittuu yksityisen metsäautotien pää- Alueella on ilmoitettu olevan kolme vedenottamoa. hän Papinjärven luoteispuolelle Oulunsalon kunnan Pohjaveden heikko laatu ja maa-aineksen hieno- omistamille kiinteistöille muodostaen noin 22 ha rakeisuus vaikeuttavat muodostuvien pohjavesien suuruisen alueen (Kuva 36). tehokasta hyväksikäyttöä. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 29,57 km², kun taas pohjaveden Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueen rajalla muodostumisalueen pinta-alaksi on arvioitu 19,19 metsätalousvaltaisella alueella. Alueen maankäyt- km². Alueella muodostuvan pohjaveden määräksi tö koostuu Corine 2006 -aineiston mukaan pää- on arvioitu 12 000 m³/d ja alueen tila on määritel- osin havumetsistä sekä harvapuustoisista alueista. ty hyväksi. Salonselkä on määritelty riskikohteeksi Alueen pohjoispuolella on seka- ja lehtimetsää. ja suojelusuunnitelma on valmistunut 20.11.2002. Suunnittelualueen itäpuolella esiintyy myös jonkin (Povet 2012) verran pienipiirteistä maatalousmosaiikkia (Hertta 2012). Pintavedet

Maa- ja kallioperä Palokankaan alue sijaitsee Perämeren rannikkoalueen (84) Välialueella (84V107) (ks. Liite 2). Alue Suunnittelualueen maaperä on hiekkaa, kuten suu- on tiheästi metsäojitettua, mutta alueella ei virtaa ressa osassa Oulunsaloa ja pinnassa voi esiintyä muita, suurempia ojia. Lähin vesistö on kaakossa, jonkin verran turvetta (GTK 2012). Alueen kalliope- noin kilometrin päässä sijaitseva Papinjärvi. Papin- rä on osa Muhoksen savikivimuodostumaa (Kesola järvi on pohjavesialueella sijaitseva järvi, jolla ei 1985, Korsman ym. 1997). Alueella esiintyy suu- ole merkittäviä tulo- tai lasku-uomia. Järven vesi ri harjujakso, johon Salonselän pohjavesialuekin on todennäköisesti peräisin lähteestä sekä rantojen kuuluu (Povet 2012). suotautuvasta sadevedestä.

Kuva 36. Palokankaan suunnittelualue (punainen rajaus).

60 61 Kuva 37. Salonselän I luokan pohjavesialue. Sisempi rajaus osoittaa pohjaveden muodostumisalueen.

Luonto hirvi, jonka kesälaitumia on tiettävästi Palokankaan alueella. (Ympäristöinstituutti 1990) Suunnittelualue on tasaista, ojitettua talousmetsä- aluetta. Alueella on kuivaa ja kuivahkoa kangasta Palokankaan alueella ei esiinny luonnonsuojelu-, valtapuunaan mänty sekä osittain myös soistuvaa suojeluohjelma- tai Natura 2000 -alueita (Hertta kangasta tai kangasrämettä, jonka valtapuuna on 2012). myös mänty. Lehtipuuta, ainakin koivua, esiintyy Kaavoitus jonkin verran sekapuuna, erityisesti metsäteiden varsilla. Suunnittelualueella ei tiettävästi esiinny Suunnittelualue sisältyy Oulun seudun yleiskaa- uhanalaisia lajeja, ainoastaan alueen eteläpuolel- vassa (Oulun kaupunki 2007) maa- ja metsätalo- ta on tiedossa lettokilpisammalen (LC) esiintymä usvaltaiselle alueelle (M). Eteläpuolella on maa- ja (Tynjälä 2012). metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Pohjavesialueelle on Palokankaan eläimistön voidaan olettaa olevan merkitty maa-ainesten ottoalueita (EO) sekä eri- tyypillistä kangasmetsän lajistoa. Suunnittelualu- tyisalueita (E), jotka on tarkoitettu seutua palvele- een metsät eivät ole kovin monipuolisia, mikä vai- vaa yhdyskuntateknistä tai energiahuoltoa varten. kuttaa etenkin linnuston monipuolisuuteen. Sen Papinjärven ympäristö on merkitty suojelualueeksi sijaan suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan (S-1). Papinjärven linnusto on poikkeuksellisen edusta- va. Papinjärven pohjoispuolella on myös merkittä- Alueella ei ole voimassa olevaa Oulunsalon yleis- vä teerien soidinalue. Nisäkkäistä alueella voidaan kaavaa tai asemakaavaa. olettaa esiintyvän mm. jänis, rusakko, kettu sekä

61 Maisema ja kulttuuriympäristö etäisyydellä ja toinen noin 1,5 km etäisyydellä koillisessa. Alue on luonnonmaisemaltaan kohtalaisen tasaista havupuuvaltaista metsämaisemaa. Maa- ja kallioperä

Alue ei ole osa valtakunnallisesti arvokasta maise- Yli-Iissä Iijoen sekä sivujokien jokivarsien maaperä ma-aluetta, vaan lähin alue, Limingan lakeus si- on pääosin karkeaa hietaa tai hiekkaa. Soranotto- jaitsee noin 3 km päässä etelässä (Hertta 2012). alueen sekä Korkiamaan kaatopaikan ympäristössä Oulunsalon ainut valtakunnallisesti merkittävä ra- maaperä on moreenia, jonka lisäksi alueella esiin- kennettu kulttuuriympäristön kohde sijaitsee noin tyy paksuja turvekerroksia. Korkiamaan vanhalla 5 km Palokankaan suunnittelualueesta pohjoiseen. maa-ainesten ottoalueella maaperä on hiekkaa ja Kyseessä on Varjakan sahayhdyskunta Perämeren moreenia. (GTK 2012) rannalla. (Museovirasto 2009) Suunnittelualueella Kallioperältään Yli-Ii sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan ei sijaitse muinaismuistoja (Museovirasto 2012). liuskealueen sekä Pudasjärven arkeeisenalueen Liikenne, ilmanlaatu ja melu rajalle. Pudasjärven arkeeisella alueella esiintyy gneissejä ja migmatiitteja. Lisäksi Yli-Iissä esiintyy Palokankaan suunnitellulle ylijäämämaiden sijoi- vihreäkiveä, jonka alueelle Korkiamaan suunnitte- tusalueelle johtaa ainoastaan yksityinen metsäau- lualue sijoittuu. (Korsman ym. 1997, Luukkonen & totie. Suunnittelualueen sijainnin vuoksi alueella ei Sorjonen-Ward 1998) ole melua aiheuttavia tekijöitä, lentokenttää lukuun ottamatta, tai ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä. Pohjavedet

Asuminen ja virkistys Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Huhkajakangas (II luokka), sijaitsee Lähin asuinalue, Peherrus, sijaitsee noin kilomet- pohjoisessa noin 8 km päässä. (Hertta 2012) rin päässä. Asuinalue sijoittuu Hailuodontien (816) varteen, jonka varrella sijaitsee myös Niemenran- Pintavedet nan rakentuva asuinalue. Suunnittelualueen lou- Korkiamaa sijaitsee Iijoen vesistöalueella (61) naispuolella sijaitsevat lähimmät lomarakennukset ja tarkemmin ottaen Kierikin valuma-alueella Papinjärven rannalla noin kilometrin päässä. (61.122) (ks. Liite 2). Iijoki virtaa länteen suun- Suunnittelualueen kaakkoispuolelle sijaitsee Pa- nittelualueen eteläpuolella noin kilometrin etäisyy- pinjärvi, jonka ympäristössä on jonkin verran vir- dellä. Suunnittelualueen itäpuolella virtaa Pirttioja kistys- ja vapaa-ajan toimintaa. Papinjärvellä on ja laskee Iijokeen. Pirttiojaa pitkin johdetaan to- suosittu uimaranta, jonka läheisyydessä sijaitsee dennäköisesti itäpuolella sijaitsevien turvetuotan- myös loma-asutusta. Lähellä järveä sijaitsee myös toalueiden kuivatusvedet Iijokeen. Suunnittelualue hiihtourheilukeskus Kisakangas. sijaitsee vanhalla soranottoalueella ja soranoton jälkeen alueelle jääneet montut ovat täyttyneet ve- 6.15 Korkiamaa dellä. Luonto

Sijainti ja maankäyttö Alueen luonto on ihmistoiminnan muokkaamaa, sil- Korkiamaan suunnittelualue sijaitsee noin 6 km Yli- lä alueella sijaitsee vanha maa-aineksen ottoalue Iin kunnan keskustasta itään (ks. Kuva 3). Yli-Iin ja lähiympäristössä kaatopaikka sekä turvetuotan- kunnan omistamalla kiinteistöllä on vanha maa- toalueita. Vanha maa-ainesten ottoalue kattaa suu- ainesten ottoalue, joka ei ole enää käytössä, ja rimman osan suunnittelualueesta. Alueen reunoilla jota suunnitellaan ylijäämämaiden sijoitusalueeksi kasvaa mäntymetsää. Suunnittelualueen ympäris- (noin 3 ha) (Kuva 38). Suunnittelualueen lounais- tö etelä- sekä länsipuolella on sen sijaan suo- ja puolella sijaitsee Korkiamaan vanha kaatopaikka, metsäalueita, jotka ovat pääosin ojittamattomia, jonne ylijäämämaita on aikaisemmin sijoitettu. luonnontilaisia alueita. Alueella liikkuvan eläimistön oletetaan olevan tavanomaista metsä- ja suolajis- Alue on pääosin havumetsä- ja suoalueita (Corine toa. Alueella mahdollisesti esiintyvistä uhanalai- 2006 -aineisto) (Hertta 2012). Itäpuolella sijaitsee sista lajeista ei ole tarkempaa tietoa. Korkiamaan kaksi turvetuotantoaluetta, toinen alle 500 metrin alueella ei esiinny luonnonsuojelu-, suojeluohjel-

62 63 Kuva 38. Korkiamaan vanha maa-aineksen ottoalue eli suunnittelualue (punainen rajaus) ja kaatopaikka) ma- tai Natura 2000 -alueita (Hertta 2012). kaan yllä Korkiamaalle asti. Alueella ei ole myös- kään voimassa olevaa asemakaavaa. Kaavoitus Maisema ja kulttuuriympäristö Oulun seudun yleiskaava ei yllä Yli-Iin alueelle. Yli- Iissä Korkiamaan suunnittelualueen eteläpuolella Alueen maisema on pääosin soista ja metsistä on laadittu Kierikin osayleiskaava, joka ei kuiten- koostuvaa luonnonmaisemaa, joka vaihtelee puus-

Kuva 39. Talvinen maisema maa-ainesten ottoalueelta kaakkoon kuvattuna.

63 toisesta alueesta avonaisempaan. Maa-ainesten ot- varsinaisia asuinalueita, vaan asutus on lähinnä toalueen lähiympäristössä maisemaan vaikuttavat haja-asutusta. Myös lähimmät lomarakennukset si- vanha kaatopaikka, joka saattaa kuitenkin jäädä jaitsevat jokivarressa. soranottoaluetta ympäröivän puuston taakse, eikä Suunnittelualueen ympäristössä ei ole erityisiä vir- täten näy suunnittelualueelle. Alueelle on muodos- kistyskäyttöarvoja. Alueen metsissä ja soilla voi tunut lampia soranottotoiminnan päätyttyä. harjoittaa marjastusta, sienestystä ja metsästystä. Alue ei ole osa valtakunnallisesti arvokasta maise- Sen sijaan noin 1 km päässä sijaitsee Yli-Iin Kie- ma-aluetta (Hertta 2012), eikä suunnittelualueella rikkikeskus ja Kivikauden kylä, jotka sijaitsevat sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun keskellä laajaa kivikautista asuinaluetta Iijoen ran- kulttuuriympäristön kohteita (Museovirasto 2009). nalla. Keskuksessa järjestetään tutkimustoimintaa, Sen sijaan suunnittelualueen kaakkoispuolelta on mutta alue toimii myös kotimaan matkailukohtee- löydetty kivikautinen asuinpaikka (Korkiamaa), na. Iijoki sinällään on myös virkistys- ja vapaa-ajan joka sijaitsee noin 300 m etäisyydellä suunnittelu- kohde. alueesta (Museovirasto 2012).

Liikenne, ilmanlaatu ja melu 6.16 Leuvantie Alueelle kuljetaan Pahkalantietä (8540) pitkin, josta kääntyy koilliseen Korkiamaantie. Korkiamaantie Sijainti ja maankäyttö johtaa suunnittelualueelle asti. Iso Leuansuo sijaitsee Yli-Iin kirkonkylän pohjois- Suunnittelualueen ilmanlaatuun ja melutasoon vai- puolella (ks. Kuva 3). Noin 8 ha kokoinen suun- kuttaa mahdollisesti alle 500 m etäisyydellä sijait- nittelualue sijaitsee Isolla Leuansuolla Leuvantien seva turvetuotantoalue. Vanhalla kaatopaikalla on varressa tien länsipuolella (Kuva 40) ja Leuvantien tuskin vaikutusta ilmanlaatuun, eikä alueella ole itäpuolella virtaa puolestaan Siuruanjoki. Suunnit- enää raskasta liikennettäkään kaatopaikan sulke- telualue on ojitettu ja sen eteläpuolitse kulkee met- misen jälkeen. säautotie. Asuminen ja virkistys Ison Leuansuon alue on pääosin yksityisessä Lähin asutus sijaitsee Iijoen varrella reilun kilomet- omistuksessa olevaa suo- ja metsäaluetta, kuten rin päässä suunnittelualueesta. Alueella ei sijaitse suunnittelualue. Alueen maankäyttöä luonnehtivat

Kuva 40. Leuvantien suunnittelualue (punainen rajaus) Leuvantien varressa.

64 65 Corine 2006 -aineiston mukaan sekametsät ja har- mutta alueen runsas puusto estää näkymän joelle. vapuustoiset alueet (Hertta 2012). Alue ei ole osa valtakunnallisesti arvokasta maise- Maa- ja kallioperä ma-aluetta (Hertta 2012), eikä suunnittelualueella sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun Noin 500 m päässä Leuvantien suunnitellusta yli- kulttuuriympäristön kohteita tai muinaismuistoja jäämämaiden sijoitusalueesta sijaitsee Siuruanjoki (Museovirasto 2009, 2012). hiekkaisine rantoineen, mutta suunnittelualueen maaperä koostuu kuitenkin moreenista sekä pak- Liikenne, ilmanlaatu ja melu susta turvekerroksesta (GTK 2012). Hankealueen itäpuolella kulkee Leuvantie, josta Leuvantien suunnittelualueen kallioperä sijoittuu suunnittelualueen kohdalla erkanee metsäautotie. Pudasjärven arkeeiselle alueelle gneissien ja mig- Alueen ilmanlaatuun ja melutasoihin vaikuttaa kor- matiittien vyöhykkeelle vihreäkivialueen rajalle keintaan Leuvantien liikenne. (Korsman ym. 1997, Luukkonen & Sorjonen-Ward 1998). Asuminen ja virkistys

Pohjavedet Suunnittelualueelta on Yli-Iin kirkonkylälle noin 2 km matkaa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin Siuruanjoen itäpuolella alle kilometrin päässä. Alue pohjavesialue, Huhkajakangas (II luokka), sijaitsee on kirkonkylän pohjoispuolella haja-asutusaluetta. pohjoisessa noin 8 km päässä. (Hertta 2012) Alueen virkistyskäyttöarvot keskittyvät alueen tar- Pintavedet joamiin marjastus-, sienestys- ja metsästysmah- Leuvantien suunniteltu ylijäämämaiden sijoitusalue dollisuuksiin. kuuluu Iijoen vesistöalueeseen (61) ja tarkemmin ottaen Halaojan valuma-alueeseen (61.125) (ks. Liite 2). Alueen itäpuolitse virtaa Iijoen sivuhaara Siuruanjoki, joka yhtyy Iijokeen noin 3 km suunnittelualueesta etelä-kaakkoon. Ison Leuansuon länsipuolitse virtaa Halaoja ja laskee Yli-Iin kirkon- kylän kohdalla Iijokeen.

Luonto

Alueen luonto on suo- ja metsävaltaista aluetta, joka on metsätalouskäytössä. Alueen eläimistön oletetaan olevan tavanomaista metsien ja soiden lajistoa. Alueella mahdollisesti esiintyvistä uhanalaisista lajeista ei ole tietoa, eikä alueella esiinny luonnonsuojelu-, suojeluohjelma- tai Natura 2000 -alueita (Hertta 2012).

Kaavoitus

Oulun seudun yleiskaava ei yllä Yli-Iihin asti. Suun- nittelualue ei myöskään kuulu mihinkään Yli-Iin yleiskaava-alueeseen, sillä lähin, Siuruanjoen osayleiskaava, päättyy Leuvantiehen, eikä täten kata Leuvantien suunnittelualuetta. Alueella ei ole myöskään voimassa olevaa asemakaavaa.

Maisema ja kulttuuriympäristö Alueen maisemaa hallitsevat laajat metsä- ja suoalueet, joten pääosaa näyttelee luonnonmaisema. Siuruanjoki virtaa muutaman sadan metrin päässä,

65 7.ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn avulla tusalueen laajuus uudelleen. Varsinainen vaikutus- yritetään vähentää hankkeen haitallisia ympäris- alueiden määrittely tehdään ympäristövaikutusten tövaikutuksia. Tämän YVA-menettelyn aikana on arviointiselostuksen yhteydessä arviointityön sekä tarkoitus arvioida ylijäämämaiden sijoittamisesta tehtyjen selvitysten perusteella. sekä alueiden jälkikäytöstä aiheutuvat ympäristö- Hankkeen laajempi tarkastelualue kattaa koko uu- vaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä den Oulun alueen. Ympäristövaikutusten osalta tavalla ja tarkkuudella. jokaisella ylijäämämaiden sijoitusalueella on kuitenkin oma tarkastelualue, jonka laajuus riippuu 7.1 Arvioitavat vaikutukset tarkasteltavista ympäristövaikutuksista. Välittömi- en ympäristövaikutusten tarkastelualue kattaa yli- jäämämaiden sijoitusalueet sekä niiden lähiympä- Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koske- ristön 0,5 kilometrin säteellä (Kuva 41–Kuva 48), vassa laissa (YVA-laki 468/1994) ympäristövai- kun taas välillisten ympäristövaikutusten tarkaste- kutuksella tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan lualue kattaa laajemman alueen, osittain koko uu- aiheuttamia välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jot- den Oulun alueen. ka voivat kohdistua Osa suunnittelualueista kattaa laajemman alueen • ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; kuin ylijäämämaiden sijoitusalue tulee todellisuu- • maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuudessa kattamaan siitä syystä, että tässä vaiheessa teen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; ei vielä voida rajata aluetta tarkemmin. Kyseisille alueille on kuitenkin samaan tapaan rajattu välit- • yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, tömien ympäristövaikutusten tarkastelualue, koska kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; lopullinen sijoitusalueen sijainti voi olla suunnitte- • luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä lualueen reunalla.

• edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovai- kutussuhteisiin.

Ylijäämämaiden sijoittamisen ja alueiden jälkikäy- tön keskeisimmät ympäristövaikutukset liittyvät ennen kaikkea

• maankäytön muutoksiin,

• ylijäämämaiden kuljettamisen aiheuttamaan liikenteeseen,

• läjittämisestä aiheutuvaan meluun ja pölyyn

• maisemamuutoksiin ja

• alueen jälkikäytöstä aiheutuviin muutoksiin alueen virkistyskäytössä.

7.2 Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta

Ympäristövaikutusten tarkastelualue on pyritty määrittelemään niin suureksi, ettei merkittäviä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän raja- uksen ulkopuolella. Jos arviointityön aikana kuitenkin käy ilmi, että jollakin ympäristövaikutuksella on ennalta arvioitua laajempi vaikutusalue, määritel- lään kyseisen ympäristövaikutuksen osalta vaiku-

66 67 Kuva 41. Ehdotus Haukiputaan Runtelin ja Taatanperän suunnittelualueiden vaikutusalueiden rajauksiksi.

Kuva 42. Ehdotus Oulun Patenimen, Kalikkakankaan sekä Haukiputaan Vasikkasuon ja Kiimingin Pyyryväissuon kohteiden vaikutusalueiden rajauksiksi.

67 Kuva 43. Ehdotus Oulun Hiukkavaarassa sijaitsevan Välirämeen kohteen vaikutusalueen rajaukseksi.

Kuva 44. Ehdotus Oulun Oritkarin, Ellinmaan ja Kaakkurin kohteiden vaikutusalueiden rajauksiksi.

68 69 Kuva 45. Ehdotus Kiimingin Välimaan kohteen vaikutusalueen rajaukseksi.

Kuva 46. Ehdotus Oulun Ylikiimingissä sijaitsevan Riita-ahontien kohteen vaikutusalueen rajaukseksi.

69 Kuva 47. Ehdotus Oulunsalon Palokankaan ja Leton kohteiden vaikutusalueiden rajauksiksi.

Kuva 48. Ehdotus Yli-Iin kohteiden vaikutusalueiden rajauksiksi.

70 71 7.3 Arvioinnin toteutus ja käytettävä aineisto Hankkeen yleissuunnittelua tarkennetaan ym- päristövaikutusten arviointimenettelyn aikana ja hankkeen suunnittelussa syntyvä uusi tieto tai materiaali tullaan ottamaan huomioon arvioinnis- Ympäristövaikutusten arvioinnissa tullaan hyödyn- sa. Vastaavasti arviointiprosessin aikana voi herätä tämään olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitel- myös uusia selvitettäviä kysymyksiä esimerkiksi miin kerättyä tietoa suunnitelluista ylijäämämaiden haitallisten vaikutusten vähentämiseen liittyen. sijoitusalueista ja niiden ympäristöstä sekä hankkeen teknisestä toteuttamisesta ja toteuttamisen Arviointiselostuksessa vaikutuksia tullaan kuvaa- vaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointime- maan ja vertailemaan tekstein, kartoin, grafiikoin, nettelyn aikana tehdään täydentäviä tutkimuksia ja valokuvin, havainnekuvin sekä laskelmin. selvityksiä puuttuvien tai muuten arvioinnin kannalta olennaisten tietojen keräämiseksi. 7.4 Vaikutukset luonnonympäristöön Olemassa olevat selvitykset, joita tullaan käyttä- mään, ovat mm. Maa- ja kallioperä • ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötietokannasta Arviointiselostuksessa tarkennetaan alueiden maa- saatavat tiedot Natura 2000- sekä muista suojelu- perätietoja, joita tullaan käyttämään hyväksi suun- alueista, pohjavesistä, arvokkaista maisema-alueis- nittelualueiden yleissuunnittelussa. Vaikutukset ta, kulttuuriympäristöistä ja muinaismuistoista; maaperään tulevat kohdistumaan suunnittelualu- • olemassa olevien ylijäämämaiden sijoitusalueiden eelle, jonne on tarkoitus sijoittaa muualta tuotu- ympäristöluvat ja seurantatiedot; ja, rakentamiseen kelpaamattomia ylijäämämaita. Yleissuunnitelmavaiheessa tarkastellaan kohde- • olemassa olevat ympäristö- ja muut selvitykset; kohtaisesti maa-alueen maalajit ja arvioidaan nii- • alueiden maankäyttösuunnitelmat sekä asema-, den kantokyky suunnittelun pohjaksi. yleis- sekä seutu- ja maakuntakaavat ja kaavan Ylijäämämaiden sijoittamiseen liittyvä toiminta laatimisen yhteydessä tehdyt selvitykset kohdistuu korkeintaan maaperään, joten hankkeel- • Oulun kaupungin maanomistustiedot ja muut kartta- la ei tule olemaan vaikutuksia kallioperään. aineistot Pohjavedet Aineiston hankinnan ja menetelmien osalta ympä- Pohjavesialueella sijaitsee ainoastaan Runtelin ristövaikutusten arviointi tulee perustumaan suunnittelualue ja Palokankaan suunnittelualue si- • arvioinnin aikana tarkennettaviin suunnitelmiin jaitsee pohjavesialueen välittömässä läheisyydes- hankkeesta ja sen toteutuksesta, sä. Muut kohteet eivät alustavan arvion mukaan sijaitse pohjavesialueella tai niiden läheisyydessä. • olemassa oleviin ympäristön nykytilan selvityksiin, Runteli sijaitsee Kellonkankaan II luokan pohja- • tehtäviin lisäselvityksiin, joita tullaan tekemään ar- vesialueella. Runtelin suunnittelualueesta tullaan viointimenettelyn aikana, tekemään erillinen suunnitelma ylijäämämaiden • vaikutusarvioihin, sijoittamisesta pohjavesialueelle. Selostuksessa esitetään tarkemmat tiedot ympäristön maaperäs- • kirjallisuuteen, tä, pohjaveden muodostumisesta, -korkeudesta, • tiedotus-, yleisö- ja ohjausryhmän tilaisuuksissa -laadusta sekä virtausolosuhteista. Saatujen tieto- esille tuleviin asioihin sekä jen perusteella arvioidaan, mitkä ovat vaikutukset pohjaveteen ja millaisella alueella vaikutukset il- • lausunnoissa ja mielipiteissä esitettäviin seikkoihin. menevät. Kellonkankaan pohjavesialueella ei sijait- Ympäristövaikutusten arvioinnissa tullaan kuvaa- se vedenottamoa… maan hankkeen aiheuttamat vaikutukset ylijäämä- Muiden kohteiden osalta arvioidaan olemassa ole- maiden sijoitusalueiden ja niiden lähiympäristöjen van tiedon perusteella mahdollisen pohjaveden nykytilassa sekä sijoitusalueiden läheisyydessä pinnan tasoa. harjoitettavaan toimintaan.

71 Pintavedet Luonnonsuojelu Pintavesiin kohdistuvaa kuormitusta tullaan arvi- Suunnitellut ylijäämämaiden sijoitusalueet eivät oimaan sadanta- ja valuntatietojen sekä alueiden alustavien tarkastelujen perusteella sijoitu suo- pinta-ala- että sijoitettavien ylijäämämaiden omi- jelualueille. Tietoja lähimmistä suojelualueista, naisuustietojen perusteella. Syntyvän kuormituk- suojeluohjelma- sekä Natura 2000 -verkostoon sen sekä vastaanottavien vesien laadun perusteella kuuluvista kohteista tarkennetaan ja ne esitetään voidaan arvioida vaikutukset alueen pintavesien selostuksessa. Lisäksi saatuja tietoja tarkennetaan tilaan. tarvittaessa maastokäyntien yhteydessä.

Ylijäämämaiden sijoittamisen vaikutuksia arvioita- Luonnonvarojen hyödyntäminen essa huomioidaan purkuvesien ominaisuudet, ku- Maa-ainesten kierrättämisellä ja uusiokäyttämisel- ten luonnontilaisuus, humuspitoisuus, ravinnetaso, lä voidaan korvata uusien maa-ainesten käyttämi- hydrologia, eliöyhteisöt sekä vesistön käyttötarkoi- nen rakentamisessa. Sijoitusalueille tuodaan vain tus. rakentamiseen kelpaamattomia maa-aineksia. Kasvillisuus ja eläimet Suurin osa mukana olevista kohteista sijaitsee 7.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maise- ihmisen muuttamassa ympäristössä, eikä luon- maan nontilaisia alueita juuri ole. Arviointiselostuksessa tarkennetaan tietoja suunnittelualueiden luonnon- Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ympäristön nykytilasta. Olemassa olevat, suunnit- Uusi Oulu on kasvava kaupunki, jossa rakennetaan telualueita koskevat selvitykset on listattu seuraa- paljon ja jossa maaperä ei välttämättä ole aina vaan taulukkoon (Taulukko 6). rakentamiselle parasta mahdollista. Tämän vuok- Kasvillisuuden osalta selvitetään tiedot uhanalais- si ylijäämämaiden sijoitusalueita tarvitaan ja niitä ten lajien esiintymisestä suunnittelualueilla Suomen tarvitaan nimenomaan eri puolilla uutta Oulua yh- ympäristökeskuksen rekisteristä. Maastokäynneillä dyskuntarakenteen muuttumisen ja kehittymisen tullaan selvittämään vallitsevat kasvillisuustyypit, mahdollistamiseksi. arvokkaat kasvillisuus- ja luontokohteet, joista Selostuksessa tullaan käymään läpi suunnittelualu- selvitetään tarkemmin puuston laji- ja ikärakenne eiden soveltuminen olemassa olevaan yhdyskun- sekä vallitsevat lajit pensas- ja aluskasvillisuudes- tarakenteeseen ja maankäyttöön sekä tärkeisiin sa. Muiden uhanalaisten lajien sekä luontotyyppien toimintoihin ja verkostoihin, kuten liikenneyhtey- osalta tietolähteinä käytetään aikaisemmin tehtyjä det, sähkö-, vesi- ja viemäriverkostot. Hankkeen selvityksiä sekä kirjallisuutta. Uhanalaistietoja tul- vaikutuksia tullaan arvioimaan kohteiden nykyisiin laan tarkentamaan maastokäyntien yhteydessä. maankäyttömuotoihin, huomioiden alueille suun- Lintujen osalta tarkistetaan olemassa olevat tiedot nitteilla olevat uudet rakentamisalueet ja -kohteet. Oulun kaupungin lintuatlaksesta sekä suurten pe- Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään lähialueen tolintujen esiintyminen alueella tarkistetaan Met- helposti häiriintyviin kohteisiin, kuten asutukseen sähallitukset rekisteristä. Lintujen osalta tietoja ja suojelualueisiin, ja toisaalta ylijäämämaiden si- tarkennetaan maastokäynneillä. Muu eläimistö ku- joitusalueen valmistuttua alueen jälkikäyttömuo- vaillaan yleispiirteisesti. toon. Joidenkin suunnittelualueiden luonnonympäristöstä Hyötykäyttöön tuleville alueille laaditaan erikseen ei ole kattavia tietoja, joten alustavasti suunnitel- käyttösuunnitelmat. lut linnusto-, kasvillisuus- ja vesistöselvitykset on Kaavoitustilanne merkitty edellä olevaan taulukkoon (Taulukko 7). Ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä yhtä Nykytilatietojen perusteella arvioidaan, minkä ver- aikaa uuden Oulun yleiskaavan 2030 laatimisen ran alueen luonnonympäristö tulee muuttumaan kanssa. Arvioinnin tuloksia tullaan käyttämään hy- ylijäämämaiden sijoittamisen myötä. Vaikutuk- väksi yleiskaavaa laadittaessa. sia kasvillisuuteen ja eläimistöön arvioidaan mm. päästö-, vaikutus- ja riskiarvioiden perusteella.

72 73 Taulukko 6. Suunnittelualueita tai niiden lähiympäristöä koskevat aiemmin tehdyt suunnitelmat.

Selvityksen nimi Vuosi Tekijä Mai- Luon- Maa- Lin- Eläi- Kas- Vesi sema to perä nusto met vit

Runteli

Annanmäki–Isoniemenkangas käyttö- 2010 Airix x x suunnitelma

Virpiniemi–Isoniemi maisemaselvitys 1985 Suunnittelukeskus Oy x

Vasikkasuo

Kummunlammit–Uikulanjärvi Natura- 2010 Luonto-osuuskunta Aapa x x alueen kasvillisuuden seurantatutkimus 2004–2010

Vasikkasuon maa- ja kalliokiviainesten 2003 Pohjois-Pohjanmaan liitto x x x x x x ottamisen yleissuunnitelma

Välimaa

Välimaan pilaantuneiden maiden käsit- 2005 Suomen IP-Tekniikka Oy x x x x x x x telykeskus, YVA-selostus

Ellinmaa

Hiirosen ulkoilualueen yleissuunnitelma, 2008 Pöyry Environment Oy x x (x) x luonto- ja maisemaselvitys

Kaakkuri

Kaakkuri–Metsokangas alueen luonto- 1999 Arkkitehtiasema Oy (x) x (x) x x selvitys

Oritkari

Oritkarin maankäytön ja liikenteen yleis- 2001 Arkkitehtiasema Oy x x x suunnitelma, luontoselvitys

Oritkarin asemakaavoituksen luonto- ja 2007 Pöyry Environment Oy, x x x maisemaselvitys Plaana Oy, Näkymä Oy

Pateniemi

Pateniemen saha-alueen kunnostus, 2004 PSV – Maa ja Vesi x x x x x x x YVA-selostus

Pateniemen saha-alueen rantojen kun- 2002 Jaakko Pöyry Infra x

nostus ja kaupunkikuvallinen tarkastelu

Väliräme

Hiukkavaaran metsäinventoinnin tu- 2000 Oulun kaupunki x x lokset, hoito- ja käyttösuunnitelma

2001–2010

Hiukkavaaran metsien virkistyskäytön 2001 OAMK x

kehittämissuunnitelma

Letto

Oulunsalon Salonselän pohjavesialueen 2002 Oulunsalon kunta, P-P x x x suojelusuunnitelma Ympäristökeskus

Letto, Palokangas

Oulunsalon maisemasuunnitelma 1990 Maisema- ja ympäristö- x x x x suunnittelu A. Ruohonen

73 Taulukko 7. Ylijäämämaiden sijoitusalueilla on suunniteltu tehtäväksi seuraavat selvitykset. 1) Suunnitellaan erikseen omana kokonaisuutena. 2) Tehdyt selvitykset eivät kata suunnittelualuetta.

Kohde Muuttolinnusto Pesimä- Luonto ja Muuttolinnusto Vesi Alueen luonnontila Aikaisempia (kevät) linnusto kasvillisuus (syksy) selvityksiä 1. Runteli - - x - x 1) osin vanhaa ottoaluetta kyllä 2) 2. Taatanperä - - - - - vanha kaatopaikka ei 3. Vasikkasuo - - - - - nykyinen ottoalue kyllä 4. Pyyryväissuo - x x - - ojitettu metsäalue ei 5. Välimaa - - x - - palvelualue, suo YVA 6. Ellinmaa - - - - - ulkoilualue kyllä 7. Kaakkuri - - - - - läjitys-, moottoriurheilualue kyllä 8. Kalikkakangas - - - - - läjitys-, metsäalue ei 9. Oritkari x x - x - tien viereinen ranta-alue kyllä 10. Pateniemi - - - - - entinen saha-alue YVA 11. Riita-aho - x x - - ojittamaton suo ei 12. Väliräme - - x - - ojitettu suo- ja metsäalue kyllä 2) 13. Letto x x x x x lehtimetsäalue ei 14. Palokangas - - x - x ojitettu metsäalue ei 15. Leuvantie - x x - - ojitettu suo- ja metsäalue ei 16. Korkiamaa - - - - - vanha ottoalue ei

Maisema ja kulttuuriympäristö Liikenne Suunnitellut ylijäämämaiden sijoitusalueet ei- Selostukseen kootaan tietoja sijoitusalueiden vai- vät alustavan tarkastelun perusteella sijoitu val- kutusalueiden teiden liikennemääristä. Arvioinnin takunnallisesti arvokkaille maisema-alueille, eikä pohjana tullaan esittämään arviot ylijäämämaiden kohteiden välittömässä läheisyydessä sijaitse val- kuljettamisesta aiheutuvista liikennemääristä, lii- takunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriym- kenteen rakenteesta sekä niiden kohdistumisesta päristön kohteita. Alustavan tarkastelun perusteella eri tieosuuksille. Ylijäämämaiden kuljettamisen ai- joidenkin suunnittelualueiden läheisyyteen tai yhte- heuttamaa liikennettä verrataan suhteessa teiden yteen sijoittuu muinaismuistokohteita. nykyisiin liikennemääriin. Arviointi tehdään niiden teiden ja tieosuuksien kohdalla, joilla hankkeen Maisemaan ja kulttuuriympäristöön liittyvää ny- aiheuttaman liikenteen lisäyksen aiheuttama vai- kytilatietoa tullaan tarkentamaan selostukseen. kutus on havaittava. Arvioinnin yhteydessä tullaan Maiseman nykyinen luonne tullaan selvittämään käymään läpi myös teiden ja liittymien rakentamis- maastokäynneillä ilmakuvia ja karttoja hyödyntä- ja parantamistarvetta. en. Suunnitelluista ylijäämämaiden sijoitusalueista tehdään yleissuunnitelmat, lukuun ottamatta Run- Ajoneuvoliikenteen lisäksi tarkastellaan vaikutuksia telia, sillä sen suunnittelu tullaan tekemään erilli- kevyeen liikenteeseen, sen liikenneturvallisuuteen senä kohteen erityisluonteen vuoksi. Nykytilatie- sekä virkistysreitteihin. tojen sekä tehtyjen yleissuunnitelmien perusteella Melu ja tärinä tullaan arvioimaan vaikutuksia suunnittelualueiden maisemaan sekä kulttuuriympäristöön ja samalla Lisääntyvän liikenteen myötä merkittäviin ympä- arvioidaan alue, jonne muutokset tulevat näky- ristövaikutuksiin kuuluvat melupäästöt. Ylijäämä- mään. Tarvittaessa tullaan tekemään havainneku- maiden kuljettamisen sekä maanrakennuksen ai- vat havainnollistamaan muutosta maisemassa. heuttama lisäys suunnittelualueiden lähiympäristön melutasoihin arvioidaan kokemuspohjaisesti.

74 75 Ilmanlaatu • YVA-ohjelmasta jätetyt mielipiteet ja lausunnot,

Oulun kaupunki mittaa ilmanlaatua yhteistyössä • arvioinnin aikana saatu palaute (yleisötilaisuudet, ilmaa kuormittavien laitosten kanssa. Ilmanlaatua kirjeet, sähköpostit, puhelut) ja mitataan kolmella eri mittausasemalla, keskus- • hankkeeseen liittyvää lehtikirjoittelu. tassa, Nokelassa sekä Pyykösjärvellä. Mitattavia määreitä ovat hengitettävät hiukkaset (PM10) sekä Osana arviointia tarkastellaan vaikutuksia alueen pienhiukkaset (PM2,5), typenoksidi, otsoni, haise- virkistyskäyttöön sekä reitteihin, mihin varsinkin vat rikkiyhdisteet ja rikkidioksidi. (Oulun kaupunki suunnittelualueiden jälkikäytöllä on merkitystä. 2012a) Terveys Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttaviin tekijöihin, Oulussa ovat autoliikenne, teollisuuden hajupäästöt kuten ilmanlaatuun ja meluun, liittyy ohjearvoja, sekä energiantuotanto. Autoliikenteen aiheuttamat joiden ylittyminen määritellään terveyshaitaksi. päästöt ovat kääntyneet laskuun moottoritekniikan Terveysvaikutuksien osalta verrataan hankkeen ai- kehityksen myötä, mutta positiivista kehitystä hi- heuttamia vaikutuksia suunnittelualueiden nykyti- dastavat lisääntyvät liikennemäärät. (Oulun kau- lanteeseen. punki 2012a) Hankkeen merkittävimpiin ympäristövaikutuksiin 7.7 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa kuuluvat liikenteen sekä maa-ainesten käsittelyn aiheuttama pölyäminen. Arvioitaessa vaikutuksia Hanke ei varsinaisesti liity mihinkään yksittäisiin ilmanlaatuun hyödynnetään olemassa olevaa il- hankkeisiin, vaan sen voi kokonaisuudessaan liittää manlaatuaineistoa, kohteiden yleissuunnitelmia ja uuden Oulun maankäytön suunnitteluun ja raken- tietoja alueiden rakentamisesta sekä kokemuksia tamiseen ja sitä kautta kohdistaa tiettyihin hank- muiden vastaavien hankkeiden toteuttamisesta. keisiin, kuten Hiukkavaaran alueen rakentamiseen. Pölyämisen lisäksi liikenne aiheuttaa päästöjä ilmaan, jotka voidaan määrittää aiheutuvien liiken- 7.8 Vaikutusten ajoittuminen nemäärien ja VTT:n antamien liikenteen yksikkö- päästöjen avulla. Hankkeen vaikutukset ajoittuvat pääasiassa ylijää- Ylijäämämaiden sijoittamisesta suunnitelluille alu- mämaiden sijoitusalueiden rakentamisvaiheeseen. eille ei aiheuta hajuhaittoja. Alueen jälkikäytön vaikutuksia mm. maisemaan ja alueen virkistyskäyttöön tarkastellaan erikseen. Elinolot ja viihtyvyys

Varsinaiset ihmiseen kohdistuvat vaikutukset jae- 7.9 Vaihtoehtojen vertailuperiaatteet taan terveysvaikutuksiin sekä elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuviin vaikutuksiin eli sosiaalisiin vaikutuksiin. Sosiaalisten vaikutusten tunnistami- Ympäristövaikutusten arviointiprosessin tarkoituk- sessa ja arvioinnissa selvitetään ne väestöryhmät sena on vertailla, millaiset ovat sijoitusalueiden tai alueet, joihin vaikutukset erityisesti kohdistu- ja niiden toteuttamatta jättämisen aiheuttamat vat. Samalla arvioidaan vaikutusten merkittävyyttä ympäristövaikutukset sijoitusalueilla ja niiden lä- ja mahdollisuuksia lievittää ja ehkäistä haittavai- hiympäristössä sekä yleensäkin uuden Oulun alu- kutuksia. eella. Ylijäämämaiden sijoitusalueita tullaan vertailemaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn Sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan asiantuntija-ar- aikana kerätyn ja muodostetun tiedon perusteella. vioina seuraavien aineistojen pohjalta:

• hankkeen muiden vaikutusten arviointien tulokset,

• kartta- ja tilastoaineistot,

• alueella aiemmin mm. maankäytön yhteydessä tehdyt selvitykset,

• sosiaali- ja terveysministeriön oppaat ja ohjeet,

75 8. EPÄVARMUUSTEKIJÄT, HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN RAJOITTAMINEN JA SEU- RANTA 8.1 Epävarmuustekijät

Käytettyyn tietoon ja menetelmiin liittyy aina epä- varmuus, joka vaikuttaa edelleen hankkeen suunnitteluun ja arviointiin. Arvioinnin yhteydessä käy- dään läpi mahdolliset epävarmuustekijät ja kuinka ne voivat vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen tai arviointiin.

8.2 Haitallisten vaikutusten rajoittamiskeinot

Hankkeen ympäristövaikutuksia arvioitaessa et- sitään ja käydään läpi mahdollisuuksia vähentää toiminnasta syntyviä merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Esille tulleet haitallisten vaikutusten torjun- ta- tai lieventämiskeinot tullaan esittelemään arviointiselostuksessa.

8.3 Vaikutusten seuranta

Toiminnan aikainen tarkkailu ja syntyvien vaikutusten seuranta voidaan jakaa käyttötarkkailuun, päästötarkkailuun ja vaikutusten tarkkailuun. Suunnittelualueiden välillä on kohdekohtaisia ero- ja, sillä osa alueista on vanhoja kaatopaikkoja. Se- lostusvaiheessa voidaan todeta, mitkä kohteet vaa- tivat tarkkailua, ja mitä tarkkaillaan.

76 77 9. JATKOSUUNNITTELU, LUVAT JA PÄÄTÖKSET 9.1 Jatkosuunnittelun aikataulu

Yleissuunnittelu- ja ympäristövaikutusten selostus- tialue) tai vaiheessa tehdään tarkemmat suunnitelmat kunkin • rakennettuun ympäristöön liittyvän erottavan kiin- sijoitusalueen osalta. teän aidan tai kadun reunusmuurin rakentamisesta (aitaaminen).

9.2 Tarvittavat luvat ja päätökset Toimenpidelupaa ei tarvitse hakea tämän hankkeen puitteissa. Ympäristölupa Maisematyölupa Ympäristönsuojelulaki on ympäristön pilaantumi- sen torjuntaa koskeva yleislaki, jota sovelletaan Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999, 18 kaikkiin päästöjä aiheuttaviin toimintoihin, joista luku 128 §) edellyttää maisematyölupaa maisemaa aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantu- muuttavalle maanrakennustyölle, puiden kaatami- mista. selle tai muulle näihin verrattavalle toimenpiteelle. Hankkeeseen liittyen voidaan tulla tekemään edellä Hanke edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuoje- mainittuja töitä ylijäämämaiden läjitysaluetta val- lulain (YSL 86/2000) 4. luvun 28 §:n kohdan 4 pe- misteltaessa. Maisematyölupa tullaan hakemaan rusteella, minkä mukaan jätteen laitos- ja ammat- kunnan rakennusviranomaiselta. timaiseen hyödyntämiseen on oltava lupa. Myös luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaiku- Kaavan mukainen rakentaminen ei tarvitse mai- tuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan semointilupaa, sillä rakennettavien asuinalueiden muuttamiseen on oltava lupa. lähellä ylijäämämaita sijoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella luvalla. Mikäli alueelle tuo- Hankkeen toteutuessa hankkeesta vastaava hakee daan maita muualta, tarvitaan ylijäämämaiden si- ympäristölupaa kaikille toteutuville ylijäämämaiden joittamiseen ympäristölupa. läjityspaikoille. Mikäli läjitysalue on jo olemassa ja sitä ollaan tämän hankkeen puitteissa laajentamas- Kaavoitus sa, haetaan ympäristöluvan muutosta. Olemassa Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) ta- olevia ympäristöluvallisia nykyisiä sijoitusalueita, voitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakenta- joita pyritään laajentamaan, ovat Taatanperä, El- minen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle linmaa, Kaakkuri, Kalikkakangas ja Riita-aho. elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, talo- Ympäristölupaa varten tehdään erillinen hakemus, udellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää joka toimitetaan Pohjois-Suomen aluehallintoviras- kehitystä. tolle. Lupahakemukseen liitetään yhteysviranomai- Alueiden käytön järjestämiseksi ohjaamiseksi laa- sen antama lausunto ympäristövaikutusten arvi- ditaan eritasoisia kaavoja, joita ovat maakuntakaa- ointiselostuksesta. va, yleiskaava ja asemakaava (Kuva 49). Maankäyttö- ja rakennuslain alaiset luvat Maakuntakaavoitus Rakennuslupa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on koko maa- Hankkeeseen liittyen ei tulla rakentamaan uudisra- kunnan ja kaikki maankäyttökysymykset käsittävä kennuksia, joten maankäyttö- ja rakennuslain (MRL ns. kokonaismaakuntakaava, joka tuo maakunnan 132/1999) mukaista rakennuslupaa ei tarvita. tasolle valtioneuvoston hyväksymät valtakunnal- Toimenpidelupa Toimenpidelupa tulee hakea sellaisen rakennelman pystyttämiseen, jota ei pidetä rakennuksena (MRL 132/1999, 18 luku 126 §). Maankäyttö- ja raken- nusasetuksen (MRA 895/1999) 62 §: mukaan toimenpidelupa tarvitaan, jos on kyse:

• muusta alueesta erotetun suurehkon varastointi- tai pysäköintialueen taikka tällaiseen alueeseen verrat- tavan alueen järjestämisestä (säilytys- tai varastoin- Kuva 49. Maankäytön suunnittelu.

77 liset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaavassa Maankäyttöoikeudet on osoitettu Pohjois-Pohjanmaan alueidenkäytön Ylijäämämaiden sijoitusalueet sijoittuvat pääosin ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä sellai- kuntien omistamille kiinteistöille, mutta mukana on set aluevaraukset, jotka ovat tarpeen maakunnan viisi kohdetta, jotka sijoittuvat yksityisten kiinteis- kehittämisen kannalta. (Pohjois-Pohjanmaan liitto töille. Ympäristövaikutusten arvioinnin avulla on 2012) tarkoitus selvittää, mitkä kohteet ovat toteuttamis- Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2003, kelpoisia, ja ympäristövaikutusten arviointiselos- Ympäristöministeriö vahvisti sen 17.2.2005 ja kaa- tuksen myötä selviää, mistä kohteista uusi Oulu voi va on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto- mahdollisesti olla kiinnostunut. oikeuden 25.8.2006 tekemällä päätöksellä. (Poh- Suurin osa kohteista sijaitsee valmiiksi käytössä jois-Pohjanmaan liitto 2012) olevilla alueilla, joille on olemassa valmis tieyhteys Yleiskaava ja liittymä. Osalle kohteista joutuu, mikäli alueet otetaan käyttöön, rakentamaan liittymän alueelle Yleiskaava ohjaa yleispiirteisesti kaupungin tai sen pääsemiseksi. osan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Uuden Oulun alueelle ollaan laatimassa uutta yleiskaavaa, jonka on tarkoitus kattaa koko uuden Ou- lun alue ja ulottua vuoteen 2030 asti. Uuden Ou- lun yleiskaava on tullut vireille alkuvuodesta 2011, jolloin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä. Tällä hetkellä meneillään on kaavan toinen vaihe, jolloin määritellään yleiskaavan tavoitteet ja tarkastellaan eri vaihtoehtoja. Kaava- luonnoksen on tarkoitus valmistua vuonna 2013 ja kaavaehdotuksen vuonna 2014. (Oulun kaupunki 2011) Uuden Oulun kaikkien kuntien yleiskaavat on laadittu jo vuoden 2012 alusta Oulun kaupungissa. Toistaiseksi, ennen uuden Oulun yleiskaavan valmistumista/vahvistamista, hankealueella ovat voimassa Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin yleiskaavat. (Oulun kaupunki 2012d) Ylijäämämaiden sijoitusalueiden sekä alueille vievi- en liikenneyhteyksien tulee olla yleiskaavan mukaisia, eivätkä sijoitusalueet saa myöskään vaikeuttaa alueen yleiskaavan toteutumista. Asemakaava Asemakaava on yleiskaavaan pohjautuva yksityis- kohtainen alueidenkäytön suunnitelma, jossa osoi- tetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten sekä ohjataan rakentamista ja muuta maankäyt- töä. Yleiskaavojen tapaan asemakaavat laatii ja hy- väksyy kunta. Ylijäämämaiden sijoitusalueet eivät saa olla asemakaavan vastaisia, mikäli alueella on voimassa oleva asemakaava. Suurimmalla osasta alueista ei ole voimassa olevaa asemaakaavaa.

78 79 LÄHTEET

Airix Ympäristö (2010). Annanmäki–Isoniemenkan- keeinen kallioperä – ikkuna 3 miljardin vuoden taakse. gas käyttösuunitelma 30.6.2010. Sinisiä ajatuksia ja Luku 4. Teoksessa: Lehtinen M., P. Nurmi & T. Rämö vihreää energiaa. Haukiputaan kunta ja Haukiputaan (toim.) (1998). Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa. Kehitys Oy. Helsinki, Suomen Geologinen Seura ry., 375 s

Airix Ympäristö (2007). Oulun seutu, virkistys- ja Merilä, E. & M. Vainio (1990). Haukiputaan rannikon vapaa-ajan alueiden suunnitelma VIVA 2007. Selostus. ja saarten luonnon perusselvitys. Kasvillisuus ja eläimis- tö, aluekuvaukset. Ympäristöinstituutti, Mare Botnicum Arkkitehtiasema Oy (2001). Hiukkavaaran luonto- ja Ay. maisemaselvitys. Oulun kaupunki, keskusvirasto, suunnittelupalvelut. Museovirasto (2012). Muinaisjäännösrekisteri. . Viitattu 17.10.2012. -alueen luontoselvitys. Museovirasto (2009). Valtakunnallisesti merkittävät Ekholm, M. (1993). Suomen vesistöalueet. Vesi- ja rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. . Viitattu 23.10.2012. natuskeskus, Helsinki. Oulun kaupunki (2012a). Ilmanlaadun seuranta. GTK (2012). Geologisia karttoja ja aineistoja, Maaperä- Viitattu 26.10.2012. html>. Viitattu 15.10.2012. Oulun kaupunki (2012b). Tietoa uudesta Oulusta. Haukiputaan kunta (2011). Jätevesilietteen kompos- . Viitattu 1.10.2012. Haukipudas. Oulun kaupunki (2012c). Yhdyskunta- ja ympäristö- Haukiputaan kunta (2008). Annanmäki–Isoniemen- palvelut. . Viitattu mishankkeeksi Pohjois-Suomen toimenpideohjelmaan 4.10.2012. 2007–2013. Maankäyttötoimi. Oulun kaupunki (2012d). Yleiskaavoitus. . suon ja Kaatolan kiinteistöille. Ympäristölupa. Ympäristö- Viitattu 24.9.2012. palvelut, rakennustoimi. Oulun kaupunki (2011). Uuden Oulun yleiskaa- Hertta (2012). Ympäristöhallinnon tietokanta. va – Pohjoisen kestävä kaupunki. Osallistumis- ja Holopainen, R. & J. Moilanen (2001). Hiukkavaaran arviointisuunnitelma. . Viitattu 24.9.2012. vara-ala. Oulun kaupunki (2008). Hiukkavaaran kaavarunko Häikiö, J. (1979). Tutkimus Kiimingin soista ja turveva- sekä liikenteen, katujen, ympäristön, vesi- ja energia- roista. Geologinen tutkimuskeskus, Espoo. huollon yleissuunnittelu. Kaavarunkoraportti 24.1.2008. Tekninen keskus. Hämeen ELY (2011). Suojeluohjelmat ja -alueet. . Viitattu 5.10.2012. 2020. Kaavakartta 1.

Kesola, R. (1985). Oulujoen kartta-alueen kallioperä. Oulun kaupunki (2006). Osallistumis- ja arviointi- Lehti 3422. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. suunnitelma 28.4.2006. Hiukkavaaran kaavarunko sekä liikenteen, katujen, ympäristön, vesi- ja energiahuollon Korsman, T., T. Koistinen, J. Kohonen, M. Wen- yleissuunnittelu. Hiukkavaaran, Niileksen, Sanginsuun, nerström, E. Ekdahl, M. Honkamo, H. Idman & Y. Kynsilehdon, Haapalehdon ja Korvensuoran kaupungin- Pekkala (1997). Suomen kallioperäkartta 1:1 000 000. osien asuntoalueita koskeva kaavarunko, KR1950. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Oulun kaupunki (2004). Oulun yleiskaava 2020. Kes- Luukkonen, E. J. & P. Sorjonen-Ward (1998). Ar- kusvirasto, Suunnittelupalvelut, Yleiskaavoitus.

79 Oulun kaupunki (2003). Hiukkavaaran tavoitesuunni- lioainesten ottamisen yleissuunnitelma, lyhennelmä. telma. Keskusvirasto, suunnittelupalvelut. Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Haukiputaan kunta.

Oulun kaupunki (2001). Kaakkuri liikuntamaa, maan- Pöyry Environment Oy (2008). Hiirosen ulkoilualueen käytön suunnittelu. . Viitattu Pöyry Environment Oy, Näkymä Oy, Plaana Oy 24.10.2012. (2007). Oritkarin asemakaavoituksen luonto- ja maise- Oulun satama & Oulun kaupunki (2012). Poikki- maselvitys. Oulun satama. maantien yleissuunnitelma 2012 välillä Terminaalitie– Rassi, P., E. Hyvärinen, A. Juslén & I. Mannerkos- Oritkarin satama. ki (toim.) (2010). Suomen lajien uhanalaisuus 2010 Oulun Ympäristökehitys Oy (1992). Kiiminki, kes- – Punainen kirja. The 2010 Red List of Finnish Species. keisten taajama-alueitten osa-yleiskaava välillä Jääli–Vä- 685 s. Ympäristöministeriö, Suomen Ympäristökeskus. likylä. Edita Prima Oy, Helsinki.

Ouluzone (2012). Ouluzonen monitoimikeskus. Suomen IP-Tekniikka Oy (2005). Välimaan pilaantu- . Viitattu neiden maiden käsittelykeskus. Ympäristövaikutusten ar- 23.10.2012. viointiselostus. Niska & Nyyssönen Oy, Oulun Jätehuolto.

Plaana Oy (2007). Hiukkavaaran kaavarunko. Lisäalu- Suomen ympäristökeskus (2012). YVA-lain- eiden luonto- ja maisemaselvitys. Pöyry Environment säädäntö, esittely.ppt. YVA – Ympäristövaikutus- Oy, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, Oulun ten arviointi. . Viitattu 14.9.2012.

Pohjois-Pohjanmaan ELY (2010). Poh- Suomen ympäristökeskus & Ympäristöministeriö javedet. . Viitattu 15.11.2012. ymparisto.fi/default.asp?node=9356&lan=fi>. Viitattu 12.10.2012. Pohjois-Pohjanmaan liitto (2012). Pohjois-Poh- janmaan voimassa oleva maakuntakaava. . Viitattu sijoittamisen ja alueiden jälkikäytön yleissuunnitelma ja 16.11.2012. YVA-menettely Oulun kaupungin alueella. Oulun kaupunki. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (2007). Ylijäämämaiden läjitysalueen perustaminen Kalikkakan- Suunnittelukeskus Oy (1985). Virpiniemi–Isoniemi kaan alueelle Oulun kaupungissa. Ympäristölupa. Dnro maisemaselvitys. PPO-2007-Y-288-111. Suunnittelukeskus Oy (1984). Virpiniemi – Isoniemi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (2001). osayleiskaava, Haukipudas. Haukiputaan kunta. Kaakkurin pilaantuneen maa-alueen kunnostaminen Turveruukki Oy (2013). Ympäristöprojektit 2011- ja jätteiden hyödyntäminen. Ympäristölupa. Dnro 2012. . Vii- 1101Y0320-121. tattu 11.1.2013. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun Tynjälä, M. (2012). Ylijäämämaiden YVA, tietoja suun- ympäristökeskus (2009). Oulujoen - Iijoen vesien- nittelualueiden lajistosta. Sähköposti 8.11.2012. hoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Yh- teistyöllä parempaan vesienhoitoon. 216 s. Vammalan Vola, K. (2011). Kalimenjoen ympäristön ja vedenseu- kirjapaino. rannan kehittäminen. Opinnäytetyö. 59 s. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinojen koulutusoh- Povet (2012). Pohjavesialueen tiedot. Ympäristöhallin- jelma. non tietojärjestelmä. Ylitulkkila, S. (2001). Luontoselvitys. Oritkarin maan- PSV – Maa ja Vesi (2005). Pateniemen saha-alueen käytön ja liikenteen yleissuunnitelma. Arkkitehtiasema kunnostus, YVA-selostus. Stora Enso Oyj. Oy. PSV – Maa ja Vesi (2003). Vasikkasuon maa- ja kal- Ympäristöinstituutti (1990). Oulunsalon Salonselän

80 81 moninaiskäyttösuunnitelma.

Ympäristöministeriö (2012a). Natura 2000 -verkosto. . Viitattu 5.10.2012.

Ympäristöministeriö (2012b). Valtakunnalliset alu- eidenkäyttötavoitteet. . Viitattu 5.10.2012.

Ympäristöministeriö (2008). Kohti kierrätysyhteis- kuntaa. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016. Suomen ympäristö 32. 54 s. Edita Prima, Helsinki.

Ympäristöministeriö (1992a). Arvokkaat maisema- alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. 207 s. Luonnonsuojeluosasto.

Ympäristöministeriö (1992b). Maisemanhoito, Mai- sema-aluetyöryhmän mietintö I. 203 s. Luonnonsuojelu- osasto.

Ympäristötaito Oy (1997). Haukiputaan rantayleiskaa- van selostus (Osa I). Haukiputaan kunta. . Vii- tattu 12.10.2012.

81 LIITTEET LIITE 1 Ylijäämämaiden YVA-menettelyn aikataulu

82 83 LIITE 2 Ylijäämämaiden sijoitusaluevaihtoehdot

83 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Käyntiosoite: Kiviharjuntie 11 Käyntiosoite: Solistinkatu 2 Postiosoite: 90220 Oulu Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun kaupunki Puhelin: (020) 755 7070 Puhelin: (08) 558 410 [email protected] [email protected] www.ramboll.fi www.ouka.fi