Teksti Jouni Flinkkilä Kuvat Hannu Lindroos YHÄ LIEKEISSÄ Rautalankamusiikki kukoisti Suomessa vain hetken. Aktiivien joukko pitää sitä hengissä. ◼◼Rautalankafane- ja Silja Europalla maaliskuussa. ilja Europa maaliskuisella me- väläinen ja Kari Mensonen, joka on soit- rellä. tanut vain suutaan. Tukka takana, viimeinen väri Miehet istuivat 1991 Vuokatin Katinkul- päässä, nitropurkki monen tas- lan lähes tyhjässä talossa ja miettivät, mitä kussa, mies edellä, vaimo muu- ihmettä sinne voisi keksiä, jotta saataisiin taman askeleen perässä. vilinää ja vilskettä. Parituhatta 1960-luvun mu- Katinkullassa ravintoloitsijana toiminut siikin ystävää on kokoontunut Kari kertoo, että Ande tuntui tuntevan kaik- vuosittaiselle pyhiinvaellusmatkalleen. ki muusikot. Kari kysyi, että koska nämä SLuvassa on taitavia muusikoita, muistoja starat ovat olleet yhtä aikaa samoissa kek- herättäviä kappaleita, sodanjälkeisten suur- kereissä? ten ikäluokkien hillittyä juhlimista. Tapahtuma päätettiin toteuttaa ”luppoai- Back to the sixties -tapahtumia on järjes- kaan” eli syksyllä seuraavana vuonna 1992. tetty syksystä 1992 lähtien. Alunperin paik- Se oli heti valtava menestys. kana oli Vuokatin Katinkulta, mutta nykyi- Muuallakin alkoi tapahtua. Vuonna 2000 sin päätapahtuma järjestetään risteilyllä. Tampereella perustettiin Rautalankamu- Tämä joukko pitää itseään etuoikeutet- siikin ystävät -yhdistys, joka julkaisee nel- tuna, koska se voi vielä eläkeläisinä elää jä kertaa vuodessa ilmestyvää Rautsikka- nuoruuttaan uudelleen yhdessä oman lehteä. ikäpolvensa kanssa. Heidän mielestään Porvooseen perustettiin 2005 yhdistys ni- 1960-luvun melodinen aarreaitta ei penko- meltä 60’s Forever, jolla on viitisensataa jä- malla tyhjene. Kaikki sen jälkeen tehty on sentä. Rautalankatapahtumia järjestetään vain plagiointia.­ jatkuvasti ympäri maata.

yt 70 vuoden ikää lähestyvät miehet a, cee, dee puolisävelaskeleen veny- aloittivat soittamisen 15–16-vuotiaina tyksellä, aa, cee, aa, gee ja ee... Kak- Nmurrosikäisinä poikina omatekoisilla A si kertaa. kitaroilla, vahvistimilla ja rummuilla. Tästä se lähti, vuonna 1960 julkaistu, Välissä saattoi kulua arkileivän hankin- kaikkien sähkökitaramuusikin diggareiden nassa kymmeniä vuosia, mutta he soitta- tajuntaan iskostunut The Shadows -yhty- vat yhdessä taas, koska se on ennen kaik- een rullaava Apache. kea hauskaa, kaveruutta parhaimmillaan. Brittiläisen The Shadowsin monipuoli- Oltuaan 46 vuotta hiljaa The Sounds -yh- nen, moderni tyyli uudenlaisine sävellyk- tyeen pojat nousivat lavalle Nastolan Rau- sineen ja harmonioineen oli sykähdyttävä. talankafestareilla vuonna 2011. Fiestanpunaiset Fender Stratocaster The Sounds on nyt ensi kertaa Back to -kitarat, soolokitaristi Hank B. Marvinin the Sixties -tapahtumassa. Pojat ovat häm- mentyneitä. ”Tämä on meille kova juttu” yhtyeen ba- sisti Peter Ekman kertoo. ”Jengi pysäytte- lee, ravistaa kättä ja haluaa nimikirjoituk- sia. Tietenkin se lämmittää sydäntä.” Back to the Sixties -tapahtuman tarkoi- tuksena on edistää ja vaalia 1960-luvun mu- siikkia ja sen esittämistä. Nostalgiatapahtuman suosio on synnyt- tänyt rautalangalle myös oman yhdistyk- sähköisen heleä ja ylväs soundi oli kaik­kien sen, jossa on mukana kymmenkunta yh- soolokitaristien tavoittee. tyettä: The Strangers, The Scaffolds, The Myös Ruotsissa oli hyviä rautalankabän- Esquires, First, Topmost, Ernos, The Roos- dejä, muun muassa avaruusasuissa soitta- ters, Oldies, Diamonds ja Express. nut The Spotnicks, The Violents ja The Ad- ”Tuskin osasimme odottaa, että vuonna venturers. Erityisen taitavaksi muistetaan 2013 Back to the Sixties elää ja voi parem- tanskalainen The Cliffters. Vaikutteita saa- min kuin koskaan”, kuvailee yhdistyksen tiin myös valtameren takaa The Ventures hallituksen puheenjohtaja, Ernos -yhtyeen -yhtyeeltä. rumpali Timo Penttilä. ◼◼The Sounds 1963: Bobi Söderholm, Hen- Rahattomat nuoret kuolasivat musiikki- Back to the Sixties -yhdistyksen isät ovat rik Granö, Johnny Liebkind ja Peter Ekman kaupan ikkunan takana. The Strangers -yhtyeen rumpali Ande Päi- (ylinnä). Kitaroita tehtiin itse koulujen veistotun-

44 Suomen Kuvalehti | 18/2013 neilla ja kotioloissa. Nuorten käsissä kuu- ◼◼The Soundsin Henrik Granö ja Fender silankku työstyi kitaran rungoksi ja kupa- Stratocaster. rilanka upposi hikkoripuiseen otekaulaan. Putkiradio sai toimia vahvistimena ja vane- Kitaroita tehtiin den soittotaidon: kukaan ei ollut niin hy- rilaatikko rumpuna. vä, että olisi kärsinyt muiden osaamatto- Harjoituspaikkoja olivat olohuoneet, au- itse koulun muudesta. totallit, venevajat ja pannuhuoneet. Huhtikuussa vuonna 1963 The Soundsin Kitaramusiikki oli riittävän yksinkertais- veistotunneilla. soittama Emma nousi Suomen ykköshitiksi. ta, mutta silti haastavaa ja kiehtovaa mu- Se kansallisti rautalangan omaperäisek- siikkia. Uusi tyyli antoi nuorille miehille si tyyliksi. Sitä kuvailtiin Stratocasteriksi mahdollisuuden soittaa bändissä. koivumaisemassa. Pepe Willberg on tiivistänyt alkuvaihei- The Sounds -yhtyeen komppikitaristin

Suomen Kuvalehti | 18/2013 45 ◼◼The Strangersin Ande Päiväläinen ja rummut.

Bobi Söderblomin mukaan rautalangassa pitää olla tunnetta: ”Rautalangan soundi koostuu jämäk- kyydestä ja kauniista äänenkäsittelystä. Samalla siihen liittyy myös suomalaisen a- molli -mielialan ruokkiminen oikeilla ainek- silla. Ellei rautalangassa ole kaihoa ja soiton hallintaa, ilmoille tulee vaan sähkökitaraää- niä, ei muuta.”

obi ja monet muut rautalankaveteraa- nit kertovat tunteistaan tammikuussa B julkaistussa filosofian tohtoriArto Vil- kon kirjassa Emmaa etsimässä. Suomalaisen rautalangan lyhyt historia. Arto Vilkko on muusikko ja musiikkitoi- mittaja, joka väitteli 2010 tohtoriksi aiheena Soittolistojen symbolinen valta ja vallankäy- tön mekanismit. Arto työskenteli aikoinaan Ylellä ja opis- keli työn ohessa musiikkitieteen laitoksel- la. Hän teki 1970 -luvulla gradunsa silloisen esimiehensä Pekka Gronowin yllyttämänä. Aihe oli sähkökitaramusiikin omaksuminen Suomessa. Työ oli yksi ensimmäisistä po- pulaarimusiikin yliopistollisista opinnäyt- teistä. ”Sen tekeminen oli minulle haasteellinen projekti ja siitä jäi jonkinlainen trauma. Me- ni 20 vuotta, etten voinut edes koskea koko opukseen.” ”Kun sain viiden vuoden väännön jälkeen väitöskirjani valmiiksi, työn ohjaaja dosent- ti Erkki Pekkilä kannusti minua tekemään Emma-kirjan. Tajusin, että minun pitää pal- kita itseäni tekemällä jotain suoraviivaista ja viimeistellä vanha graduni kuntoon.” Arto oli enemmän laulaja kuin soittaja, eikä hän 1960-luvulla osannut antaa rauta- lankamusiikille erityistä arvoa. ”Kirjaa tehdessäni kuitenkin vähitel- len ymmärsin, että silloin tapahtui paljon enemmän kuin yleensä on myönnetty tai sanottu julkisesti.” symboliikkaa, joka on ihmisille edelleen Pääkaupunkiseutu oli edelläkävijä. ”Populaarimusiikista on meillä puhuttu tärkeää. Muual­lekin syntyi yhtyeitä, mutta ne jäi- turhan pinnallisesti. Vaikka se onkin haus- ”Suomalainen rautalankatyyli kertoo vät muutaman kuukauden takamatkalle, kanpitoa, olen oppinut näkemään siinä suu- meistä suomalaisista jotakin oleellista, eivätkä päässeet levyttämään. rempia merkityksiä.” jonka ilmaiseminen olisi muuten vaikeaa.” Emma oli suuri hitti, sitä myytiin yli Rautalanka- ja populaarimusiikissa Ar- 20 000 kappaletta. toa kiinnostaa erityisesti symbolinen valta. he Strangers ja The Scaffolds ovat to- Levy-yhtiöt eivät olleet kovin kiinnostu- Ihmiset ilmaisevat tunteitaan vertausku­ distetusti Suomen ensimmäisiä laval- neita kitarabändeistä, koska niillä ei ollut vien kautta. Näiden symbolien luomiseen T le nousseita sähkökitarabändejä, mutta omia biisejä, eivätkä ne osanneet oikein tarvitaan taiteilijoita ja luovia ihmisiä. The Sounds ja Emma olivat rautalankale- soittaakaan, mutta Emman suosio avasi Arton mukaan rautalankabändit loivat vytysten veturit. muille ovet studioon.

46 Suomen Kuvalehti | 18/2013 Kitarabändit olivat jo muualla maailmas- ja pidettyä musiikkia, mutta kitarabändit sa menossa pois muodista. Suomessa twist- tarttuivat kappaleisiin omintakeisella ta- kompilla ryyditetty Emma polkaisi puolen valla. vuoden buumin. Emmaa seurasi 20 singleä ”Eivät rautalankabändit soittaneet pel- kahdeksan bändin levytyksinä. kästään jotakin uutta ja erilaista, vaan ne Levyn menestys syntyi oikeastaan va- loivat uuden suomalaisen äänimaiseman”, hingossa. Vilkko analysoi. ”Se oli management by accidentia par- Varsinainen Bändit esiintyivät ensin kouluhipoissa. haimmillaan”, Peter Ekman kertoo. Samanaikaisesti alkoi myös tangohuuma, Juuri Peter oli ratkaiseva Emman löytä- villitys kesti joka oli rautalankaa vieläkin valtaisampi ja misessä. Tuottaja Osmo Ruuskanen esit- kesti viisi kuusi vuotta. Rautalanka oli vä- teli bändille nipun nuotteja, joista oli tar- vain vuoden hemmistön musiikkia. koitus valita levytyskappaleet. Tanssilavoilla rautalankabändit pääsivät Kulkurin valssi, Mantsurian kummut, Troi- 1963 soittamaan varsinaisen tango-orkesterin ka, Muurari ja Ruhtinaan viulu eivät Sound- tauoilla, mutta sitten keikkoja löytyi erityi- sille tässä vaiheessa kelvanneet, jolloin Pe- helmikuusta sesti nuoriso- ja maamiesseurojen taloilta. ter turhautuneena tokaisi: ”Soitetaan sitten The Sounds teki rautalankamusiikin lä- vaikka Emma.” marraskuuhun. hetystyötä Suomen Silkkikutomon nailon- Levyn b-puoli, Mandschurian Beat eli sukkia mainostaneella Amar-kiertueella, Mantsurian kummut, nousi Japanissa hitiksi jossa bändi kiersi kuudessa viikossa kaik- ja sitä myytiin siellä yli 200 000 kappaletta. ki Suomen kaupungit. Hankoa lukuunot- Alkukauden kaikki kappaleet olivat yh- tamatta, koska siellä oli liian pieni tans- tyeen rumpalin, Johnny Liebkindin so- silava. vittamia. ”Soitimme kuutena päivänä viikossa, vain maanantait olivat vapaita”, Bobi Sö- autalanka on ollut nuorten miesten derblom kertoo. ”Keikka-autona oli Volks- musiikkia. Pojat ovat saaneet ilmaista wagen Kleinbus ja usein nukuttiin ahtaasti R it­seään. Nuoret muusikot alkoivat en- nöstelyn aikaa. Etuoikeutettuja olivat pojat, lattialla. Se oli tosi rankkaa.” simmäistä kertaa tehdä itse musiikkia toi- joiden vanhemmilla oli varakkuutta ja kan- Suomen rautalankamusiikkivillitys kesti sille nuorille. sainvälisiä yhteyksiä. hämmästyttävän vähän aikaa: vuoden 1963 ”Naiset eivät vieläkään diggaa samal- Mutta on harrastajissa poikkeuksiakin, helmikuusta marraskuuhun. la tavalla rautalankaa kuin miehet”, Arto kuten Rautalankamusiikin ystävät ry:n Tulivat The Beatles ja Twist and Shout. Vilkko väittää. ”Naiset haluavat kuunnel- puheenjohtaja Arja ”Ani” Lintusalo, jo- Syntyi beatlemania. la solisteja.” ka kertoo rakastaneensa aina 1960-luvun Laulusolistit ilmestyivätkin vähitellen ”Rautalangan harrastaminen oli myös musiikkia. bändeihin vuoden loppupuolella, jolloin jonkinlaista insinöörihommaa. Kundit ra- Mikä rautalangassa viehättää? ”En tiedä, Suomessa esiintyi kuutisenkymmentä säh- kensivat erilaisia laitteita ja joutuivat siksi melodisuus ja tietty yksinkertaisuus. Myös kökitarakokoonpanoa. opiskelemaan sähkötekniikkaa ja puutöi- totta kai slaavilainen kaiho. Ja rytmi ja tem- Myös The Sounds muutti suuntaansa. den perusteita.” po, ne ovat biiseissä kohdallaan.” Mukaan tulivat Eero ja Jussi Raittinen. Arto korostaa vanhempien tukea, sillä ”Muistan, että jo lapsena virittelin van- Yhtyeen joulukuussa 1963 taltioitu sing- 1960-luvun alussa elettiin vielä tuontisään- haan putkiradioon systeemejä, jotta saa- le Hei tytöt ja b-puolen Kaipaan sua oli en- toin kuunnella Kvällstoppen- ja Tio i Topp simmäinen suomalaisen rautalankayhtyeen -ohjelmia. Asuin aika lähellä Ruotsin rajaa laulua sisältänyt levy. Alkuvaiheissa myös Pohjois-Suomessa.” Johnny Liebkind esiintyi yhtyeen lauluso- Rautalanka oli valtaosin oppikoulunuo- listina. rison musiikkia. Suuret ikäluokat hakivat Viimeisen niitin löi kesällä 1964 Rolling omaa ääntään. Kai siinä oli hiukan kapinaa- Stones It’s All Over Now -hitillään. Rauta- kin vanhempia sukupolvia kohtaan. langan kannalta lause oli kirjaimellisesti Rautalanka toi Suomen sodanjälkeiseen totta. harmauteen iloa ja uskoa tulevaisuuteen. Oli pakko sopeutua tai lopettaa. Uusi teknologia, näyttävät kitarat ja tyy- Vähitellen rautalankamusiikki jäi iskel- likkäät puvut olivat uutta ja vangitsevaa. mälaulajien ja sitten 1970-luvun progres- siivisempien ja rokkaavampien bändien uokse sinä humma, Kolme kitaraa, Dark jalkoihin. Viime vuosikymmenten aikana Eyes Beat (Mustat silmät), Katariinan ka- perinnettä on elvyttänyt Agents. Muun mu- ◼◼The Strangers 1963: Vasemmalta Jussi J marissa, Metsäkukkia... assa Rauli Badding Somerjoki, Topi Sor- Ikonen, Jorma ”Yki” Tuominen, Ande Päivä- Slaavilainen, suomalaiskansallinen ja sakoski ja Jorma Kääriäinen ovat esiinty- läinen ja Kari Bergström. mollivoittoisuus olivat Suomessa tuttua neet bändin laulusolisteina.SK

Suomen Kuvalehti | 18/2013 47