TeksTi Jouni Flinkkilä kuvaT Hannu lindroos YHÄ LIEKEISSÄ Rautalankamusiikki kukoisti Suomessa vain hetken. Aktiivien joukko pitää sitä hengissä. ◼◼Rautalankafane- ja Silja Europalla maaliskuussa. ilja Europa maaliskuisella me- väläinen ja Kari Mensonen, joka on soit- rellä. tanut vain suutaan. Tukka takana, viimeinen väri Miehet istuivat 1991 Vuokatin Katinkul- päässä, nitropurkki monen tas- lan lähes tyhjässä talossa ja miettivät, mitä kussa, mies edellä, vaimo muu- ihmettä sinne voisi keksiä, jotta saataisiin taman askeleen perässä. vilinää ja vilskettä. Parituhatta 1960-luvun mu- Katinkullassa ravintoloitsijana toiminut siikin ystävää on kokoontunut Kari kertoo, että Ande tuntui tuntevan kaik- vuosittaiselle pyhiinvaellusmatkalleen. ki muusikot. Kari kysyi, että koska nämä SLuvassa on taitavia muusikoita, muistoja starat ovat olleet yhtä aikaa samoissa kek- herättäviä kappaleita, sodanjälkeisten suur- kereissä? ten ikäluokkien hillittyä juhlimista. Tapahtuma päätettiin toteuttaa ”luppoai- Back to the sixties -tapahtumia on järjes- kaan” eli syksyllä seuraavana vuonna 1992. tetty syksystä 1992 lähtien. Alunperin paik- Se oli heti valtava menestys. kana oli Vuokatin Katinkulta, mutta nykyi- Muuallakin alkoi tapahtua. Vuonna 2000 sin päätapahtuma järjestetään risteilyllä. Tampereella perustettiin Rautalankamu- Tämä joukko pitää itseään etuoikeutet- siikin ystävät -yhdistys, joka julkaisee nel- tuna, koska se voi vielä eläkeläisinä elää jä kertaa vuodessa ilmestyvää Rautsikka- nuoruuttaan uudelleen yhdessä oman lehteä. ikäpolvensa kanssa. Heidän mielestään Porvooseen perustettiin 2005 yhdistys ni- 1960-luvun melodinen aarreaitta ei penko- meltä 60’s Forever, jolla on viitisensataa jä- malla tyhjene. Kaikki sen jälkeen tehty on sentä. Rautalankatapahtumia järjestetään vain pla giointia. jatkuvasti ympäri maata. yt 70 vuoden ikää lähestyvät miehet a, cee, dee puolisävelaskeleen veny- aloittivat soittamisen 15–16-vuotiaina tyksellä, aa, cee, aa, gee ja ee... Kak- Nmurrosikäisinä poikina omatekoisilla A si kertaa. kitaroilla, vahvistimilla ja rummuilla. Tästä se lähti, vuonna 1960 julkaistu, Välissä saattoi kulua arkileivän hankin- kaikkien sähkökitaramuusikin diggareiden nassa kymmeniä vuosia, mutta he soitta- tajuntaan iskostunut The Shadows -yhty- vat yhdessä taas, koska se on ennen kaik- een rullaava Apache. kea hauskaa, kaveruutta parhaimmillaan. Brittiläisen The Shadowsin monipuoli- Oltuaan 46 vuotta hiljaa The Sounds -yh- nen, moderni tyyli uudenlaisine sävellyk- tyeen pojat nousivat lavalle Nastolan Rau- sineen ja harmonioineen oli sykähdyttävä. talankafestareilla vuonna 2011. Fiestanpunaiset Fender Stratocaster The Sounds on nyt ensi kertaa Back to -kitarat, soolokitaristi Hank B. Marvinin the Sixties -tapahtumassa. Pojat ovat häm- mentyneitä. ”Tämä on meille kova juttu” yhtyeen ba- sisti Peter Ekman kertoo. ”Jengi pysäytte- lee, ravistaa kättä ja haluaa nimikirjoituk- sia. Tietenkin se lämmittää sydäntä.” Back to the Sixties -tapahtuman tarkoi- tuksena on edistää ja vaalia 1960-luvun mu- siikkia ja sen esittämistä. Nostalgiatapahtuman suosio on synnyt- tänyt rautalangalle myös oman yhdistyk- sähköisen heleä ja ylväs soundi oli kaik kien sen, jossa on mukana kymmenkunta yh- soolokitaristien tavoittee. tyettä: The Strangers, The Scaffolds, The Myös Ruotsissa oli hyviä rautalankabän- Esquires, First, Topmost, Ernos, The Roos- dejä, muun muassa avaruusasuissa soitta- ters, Oldies, Diamonds ja Express. nut The Spotnicks, The Violents ja The Ad- ”Tuskin osasimme odottaa, että vuonna venturers. Erityisen taitavaksi muistetaan 2013 Back to the Sixties elää ja voi parem- tanskalainen The Cliffters. Vaikutteita saa- min kuin koskaan”, kuvailee yhdistyksen tiin myös valtameren takaa The Ventures hallituksen puheenjohtaja, Ernos -yhtyeen -yhtyeeltä. rumpali Timo Penttilä. ◼◼The Sounds 1963: Bobi Söderholm, Hen- Rahattomat nuoret kuolasivat musiikki- Back to the Sixties -yhdistyksen isät ovat rik Granö, Johnny Liebkind ja Peter Ekman kaupan ikkunan takana. The Strangers -yhtyeen rumpali Ande Päi- (ylinnä). Kitaroita tehtiin itse koulujen veistotun- 44 suomen kuvalehTi | 18/2013 neilla ja kotioloissa. Nuorten käsissä kuu- ◼◼The Soundsin Henrik Granö ja Fender silankku työstyi kitaran rungoksi ja kupa- Stratocaster. rilanka upposi hikkoripuiseen otekaulaan. Putkiradio sai toimia vahvistimena ja vane- Kitaroita tehtiin den soittotaidon: kukaan ei ollut niin hy- rilaatikko rumpuna. vä, että olisi kärsinyt muiden osaamatto- Harjoituspaikkoja olivat olohuoneet, au- itse koulun muudesta. totallit, venevajat ja pannuhuoneet. Huhtikuussa vuonna 1963 The Soundsin Kitaramusiikki oli riittävän yksinkertais- veistotunneilla. soittama Emma nousi Suomen ykköshitiksi. ta, mutta silti haastavaa ja kiehtovaa mu- Se kansallisti rautalangan omaperäisek- siikkia. Uusi tyyli antoi nuorille miehille si tyyliksi. Sitä kuvailtiin Stratocasteriksi mahdollisuuden soittaa bändissä. koivumaisemassa. Pepe Willberg on tiivistänyt alkuvaihei- The Sounds -yhtyeen komppikitaristin suomen kuvalehTi | 18/2013 45 ◼◼The Strangersin Ande Päiväläinen ja rummut. Bobi Söderblomin mukaan rautalangassa pitää olla tunnetta: ”Rautalangan soundi koostuu jämäk- kyydestä ja kauniista äänenkäsittelystä. Samalla siihen liittyy myös suomalaisen a- molli -mielialan ruokkiminen oikeilla ainek- silla. Ellei rautalangassa ole kaihoa ja soiton hallintaa, ilmoille tulee vaan sähkökitaraää- niä, ei muuta.” obi ja monet muut rautalankaveteraa- nit kertovat tunteistaan tammikuussa B julkaistussa filosofian tohtoriArto Vil- kon kirjassa Emmaa etsimässä. Suomalaisen rautalangan lyhyt historia. Arto Vilkko on muusikko ja musiikkitoi- mittaja, joka väitteli 2010 tohtoriksi aiheena Soittolistojen symbolinen valta ja vallankäy- tön mekanismit. Arto työskenteli aikoinaan Ylellä ja opis- keli työn ohessa musiikkitieteen laitoksel- la. Hän teki 1970 -luvulla gradunsa silloisen esimiehensä Pekka Gronowin yllyttämänä. Aihe oli sähkökitaramusiikin omaksuminen Suomessa. Työ oli yksi ensimmäisistä po- pulaarimusiikin yliopistollisista opinnäyt- teistä. ”Sen tekeminen oli minulle haasteellinen projekti ja siitä jäi jonkinlainen trauma. Me- ni 20 vuotta, etten voinut edes koskea koko opukseen.” ”Kun sain viiden vuoden väännön jälkeen väitöskirjani valmiiksi, työn ohjaaja dosent- ti Erkki Pekkilä kannusti minua tekemään Emma-kirjan. Tajusin, että minun pitää pal- kita itseäni tekemällä jotain suoraviivaista ja viimeistellä vanha graduni kuntoon.” Arto oli enemmän laulaja kuin soittaja, eikä hän 1960-luvulla osannut antaa rauta- lankamusiikille erityistä arvoa. ”Kirjaa tehdessäni kuitenkin vähitel- len ymmärsin, että silloin tapahtui paljon enemmän kuin yleensä on myönnetty tai sanottu julkisesti.” symboliikkaa, joka on ihmisille edelleen Pääkaupunkiseutu oli edelläkävijä. ”Populaarimusiikista on meillä puhuttu tärkeää. Muual lekin syntyi yhtyeitä, mutta ne jäi- turhan pinnallisesti. Vaikka se onkin haus- ”Suomalainen rautalankatyyli kertoo vät muutaman kuukauden takamatkalle, kanpitoa, olen oppinut näkemään siinä suu- meistä suomalaisista jotakin oleellista, eivätkä päässeet levyttämään. rempia merkityksiä.” jonka ilmaiseminen olisi muuten vaikeaa.” Emma oli suuri hitti, sitä myytiin yli Rautalanka- ja populaarimusiikissa Ar- 20 000 kappaletta. toa kiinnostaa erityisesti symbolinen valta. he Strangers ja The Scaffolds ovat to- Levy-yhtiöt eivät olleet kovin kiinnostu- Ihmiset ilmaisevat tunteitaan vertausku- distetusti Suomen ensimmäisiä laval- neita kitarabändeistä, koska niillä ei ollut vien kautta. Näiden symbolien luomiseen T le nousseita sähkökitarabändejä, mutta omia biisejä, eivätkä ne osanneet oikein tarvitaan taiteilijoita ja luovia ihmisiä. The Sounds ja Emma olivat rautalankale- soittaakaan, mutta Emman suosio avasi Arton mukaan rautalankabändit loivat vytysten veturit. muille ovet studioon. 46 suomen kuvalehTi | 18/2013 Kitarabändit olivat jo muualla maailmas- ja pidettyä musiikkia, mutta kitarabändit sa menossa pois muodista. Suomessa twist- tarttuivat kappaleisiin omintakeisella ta- kompilla ryyditetty Emma polkaisi puolen valla. vuoden buumin. Emmaa seurasi 20 singleä ”Eivät rautalankabändit soittaneet pel- kahdeksan bändin levytyksinä. kästään jotakin uutta ja erilaista, vaan ne Levyn menestys syntyi oikeastaan va- loivat uuden suomalaisen äänimaiseman”, hingossa. Vilkko analysoi. ”Se oli management by accidentia par- Varsinainen Bändit esiintyivät ensin kouluhipoissa. haimmillaan”, Peter Ekman kertoo. Samanaikaisesti alkoi myös tangohuuma, Juuri Peter oli ratkaiseva Emman löytä- villitys kesti joka oli rautalankaa vieläkin valtaisampi ja misessä. Tuottaja Osmo Ruuskanen esit- kesti viisi kuusi vuotta. Rautalanka oli vä- teli bändille nipun nuotteja, joista oli tar- vain vuoden hemmistön musiikkia. koitus valita levytyskappaleet. Tanssilavoilla rautalankabändit pääsivät Kulkurin valssi, Mantsurian kummut, Troi- 1963 soittamaan varsinaisen tango-orkesterin ka, Muurari ja Ruhtinaan viulu eivät Sound- tauoilla, mutta sitten keikkoja löytyi erityi- sille tässä vaiheessa kelvanneet, jolloin Pe- helmikuusta sesti nuoriso- ja maamiesseurojen taloilta. ter turhautuneena tokaisi: ”Soitetaan sitten The Sounds teki rautalankamusiikin lä- vaikka Emma.” marraskuuhun. hetystyötä Suomen Silkkikutomon nailon- Levyn b-puoli, Mandschurian Beat eli sukkia mainostaneella Amar-kiertueella, Mantsurian kummut, nousi Japanissa hitiksi jossa bändi kiersi kuudessa viikossa kaik- ja sitä myytiin siellä yli 200 000 kappaletta. ki Suomen kaupungit. Hankoa lukuunot- Alkukauden kaikki kappaleet olivat yh- tamatta,