Soittolistan Symbolinen Valta Ja Vallankäytön Mekanismit Tutkimus Viiden Radioaseman Formaatista Ja Musiikkitarjonnasta
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Arto Vilkko Soittolistan symbolinen valta ja vallankäytön mekanismit Tutkimus viiden radioaseman formaatista ja musiikkitarjonnasta AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere 11. päivänä joulukuuta 2010 klo 12. Tampereen yliopisto Tampere 2010 Soittolistan symbolinen valta ja vallankäytön mekanismit Arto Vilkko Soittolistan symbolinen valta ja vallankäytön mekanismit Tutkimus viiden radioaseman formaatista ja musiikkitarjonnasta Media Studies AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen yliopisto Tiedotusopin laitos Media Studies -sarjassa julkaistaan kirjoja, joiden aihepiirit liittyvät mediavälit- teiseen viestintään. Näkökulmat voivat vaihdella laajasti mediakulttuurista po- liittiseen julkisuuteen, joukkoviestinnän organisaatiosta reseptioon, historiasta uusmediaan ja talou desta tulkintaan. Copyright © 2010 Arto Vilkko Myynti Tiedekirjakauppa TAJU Puh. +358 40 190 9800 PL 617 Fax +358 3 3551 7685 33014 Tampereen yliopisto [email protected] www. uta.fi/taju http://granum.uta.fi Kansi Tapsa Rantanen/Private Eye Takakannen valokuva Arja Miiros Taitto Sirpa Randell Painettu väitöskirja ISBN 978-951-44-8294-6 (nid.) Sähköinen väitöskirja Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1023 ISBN 978-951-44-8295-3 (pdf) ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2010 Tiivistelmä Tutkimus kuvaa ja analysoi radion muutosta perinteisestä tiedonvälit- täjästä nykyaikaiseksi formaattiradioksi, jonka pääsisältö on musiik- kia. Kvantitatiivisena fokuksena on viiden (YleX, NRJ, Nova, KissFM, YleQ) radioaseman soittolistojen sisällönanalyysi ja vertailu yhden viikon ajalta syksyllä 2004. Kvantitatiivisen analyysin jälkeen tarkas- tellaan sitten kvalitatiivisessa osassa, mitä tarkoitusta varten soittolis- tat ovat olemassa, miten ne toimivat ja keiden etuja ne palvelevat. Ra- dion vallankäyttö ja radion mediavallan tarkastelu on rajattu viidelle kentälle – toimilupapolitiikan vaikutukseen, formaattiradion oman toimintalogiikan vaatimuksiin, ääniteteollisuuden ja radion symbi- oosiin, kuuntelijoiden vaikutusvaltaan sekä itse musiikkiin kätkeyty- vään symboliseen valtaan. Suosittujen radioasemien musiikkitarjonta rajoittuu parinsadan musiikkikappaleen runsaaseen toistoon. Käytännössä 30 soitetuinta teosta täyttävät jopa puolet aseman musiikkisisällöstä, mutta asemat soittavat paljolti eri kappaleita eli olivat keskenään erilaisia. Tutkit- tujen kanavien kotimaisuusaste on parhaimmillaan yli 30 prosenttia. Tämä kolmannes toteutuu parinkymmenen teoksen tehosoiton kaut- ta. Suosituimpien hittiuutuuksien lisäksi on muiden uutuuslevyjen esillepääsy käytännössä hyvin rajallista. Yleisradion soittolista-ajat- telu poikkeaa kaupallisesta mallista uutuusmusiikin esittelyn osalta selvästi, sillä YleXn soittolista oli laajempi ja nopeammin uudistuva kuin kaupallisten kilpailijoiden. YleQ sai vielä laatia ohjelmistonsa kokonaan vapaana soittolistan kahleista, mutta sen tarjonta painottui silti viime vuosituhannella julkaistuun musiikkiin. Alan sääntely painottuu radiolupien myöntämiseen, eikä soitto- listan musiikkivalintoja erikseen säännellä. Käytännössä toimintaa ohjaa formaattiajattelu, joka kaventaa musiikkipäällikön professiota olennaisella tavalla. Radion varovainen toimintastrategia on muutta- nut ääniteteollisuuden ja radion perinteistä symbioosia. Uutuusmu- siikin vähäinen esittely ja soittolistan hidas vaihtuvuus eivät kaikilta osin vastaa ääniteteollisuuden intressejä. Yleisön enemmistön käyttä- mä valta kanavoidaan menestykseksi musiikkia testaamalla ja yleisön tunnetarpeet huomioimalla. Musiikin symbolinen valta mahdollistaa soittolistaradion menestymisen. Tutkimus on hyödyllinen populaa- rimusiikin ja radion jatkotutkimukselle erityisesti uuden metodolo- giansa ansiosta. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat populaarimusiikki, formaat- ti, soittolista, teknologian siirto, musiikkipäällikön professio, sääntely, julkinen palvelu, mediavalta ja symbolinen valta. Alkusanat Radion musiikkitarjonta, soittolista, perustuu äänitetuottajien julkai- semaan mate riaa liin. Äänilevy-yhtiöt ovat aina hakeneet artisteja ja musiikkia, jotka puhuttelevat oman aikakautensa yleisöä. Näin näh- tynä kaikki menestyneet artistit ovat palkkansa ansainneet. He ovat puhutelleet riittävän monia ihmisiä. Tamla Motownin legendaarisessa studiossa tehtiin 1960-luvulla hittejä kuin autoja liukuhihnalla. Tuol- loin single ja hampurilainen maksoivat yhden dollarin. Yhtiön johta- ja Berry Gordy kysyi usein session päättyessä soittajien mielipidettä tuotteen laadusta: ”Luuletteko, että nuoret ostavat hampurilaisen vai tämän tekeleen sillä ainoalla dollarillaan?” Usein sessiot käynnistyi- vät uudelleen, soittajat halusivat antaa ostajalle enemmän vastinetta rahalleen. Tässä tarinassa on muutama keskeinen viesti. Ensinnäkin Tamla Motown onnistui tekemään paljon myyntitilastohittejä kaik- kialla läntisessä maailmassa. Soulmusiikki oli sielukasta, koska sen tekemiseen suhtauduttiin vakavasti, tunteella. Tämän seurauksena syntyi myös radiohittejä, jotka ovat vuosikausia soineet eri radio- asemilla edustamassa ”kultaista 60-lukua”. Oleellista tässä tarinassa ei ole liiketoiminta vaan se, että Berry Gordy ymmärsi, kuinka mu- siikki ja hampurilaiset kilpailevat samoista rahoista. Ne molemmat ovat nuorisolle tärkeitä. Leipää ja sirkushuveja! Musiikki on tärkeää, ihminen tarvitsee ja käyttää musiikkia samalla tavalla kuin ruokaa. Ihmisellä on jano ja nälkä, tarve syödä ja juoda, mutta myös tarve ilmaista tunteitaan. Populaarimusiikista joutuu maksamaan, sen kuluttaminen on lii- ketoimintaa. Mutta myös ruoka maksaa, se on keskeinen liiketoimin- nan kohde kaikkialla maailmassa. Hampurilainen on pikaruokaa, sen terveellisyydestä voi kinastella. Pelkät hampurilaiset ruokavaliona on huono ratkaisu, mutta muutama hampurilainen silloin tällöin ei voi olla vahingollista. Ruokateollisuus tuottaa markkinoille elintar- vikkeita, joilla on kysyntää. Samalla tavalla toimivat ääniteteollisuus ja sen julkaisupolitiikasta riippuvainen radioala. Itse olen sitä mieltä, että ne nuoret, jotka ostivat välipalan sijasta Motownsoulia, tekivät paremman kaupan. Hampurilaisen vaikutus kestää noin tunnin, hyvä musiikkiesitys saattaa pysyä mielen matkassa koko loppuelämän. Toi- saalta, jos hampurilaiset syrjäyttävät kaiken muun ruokateollisuu- den, on niiden valta kohtuuton. Hampurilaisketjut voisivat teoriassa tuhota kaiken muun ruokakulttuurin, mutta näinhän ei ole käynyt. Hampurilaiset ovat keskeinen amerikkalaisuuden symboli, niillä on globaalit markkinat, mutta maailmassa on paljon muitakin elin- tarvikkeita. Hampurilaisketjulla on valtaa, niin kauan kuin ihmiset syövät hampurilaisia. Sama koskee suosituinta populaarimusiikkia, formaattiradion soittolistahittejä. Niiden valta on olemassa vain siinä määrin kuin musiikkia kulutetaan, radiota kuunnellaan. Hampuri- laisten terveysvaikutuksista on puhuttu pitkään, joka kylään ulottuva hampurilaisketju symboloi kaupallisuutta ja ruokakulttuurin rappio- ta. Sama mielikuva syntyy kaikkein kaupallisimmasta populaarimu- siikista, joka täyttää formaattiradion soittolistan. Kiinnostukseni musiikkiin on alun perin rajautunut siihen mu- siikkiin, jota kuulin lapsena ja nuorena Yleisradiosta tai kaverini le- vysoittimesta. Sain ensimmäisen levysoittimeni joululahjaksi vasta jouluna 1964. Valitettavasti joulupukki ei huomannut antaa minulle lahjaksi myös ajankohtaista uutuuslevyä Beatles For Sale, joten kävin sen itse ostamassa joululoman jälkeen tammikuussa. Olin aloittanut kitaransoiton vuonna 1961, kun Shadowsin The apache herätti mie- lenkiintoni sähkökitaraa kohtaan. Opettelin ahkerasti ja varmuuden vuoksi myös monimutkaisia sointuotteita sekä kuuntelin sen, mitä Yleisradio nuorisolle suvaitsi tarjota. Se ei ollut paljon. Muistan vielä- kin, kuinka yleensä aloitin Lauantain toivottujen kuuntelun reippaasti jo klo 17, vaikka tiesin, että vasta lopussa, ehkä viimeisenä esityksenä, saattoi kuulla jotain, mikä oli itselleni tärkeää. Ainakin Miliza Kor- juksen esittämä Warum sekä tunnetuimmat osat Edvard Griegin Peer Gyntistä tulivat minulle tätä kautta tutuiksi. Joskus lähetyksen viimei- nen kappale palkitsi innokkaan odottajan toivotulla tavalla, toisinaan sitten taas ei. Joka tapauksessa omakotitonttimme perällä sijaitsevaan saunaan menin lauantaisin aikaisintaan vasta klo 18, radion iltakello- jen julistaessa pyhän alkaneeksi. Vähien radioelämysten lisäksi luin ja odotin äärimmäisen in- nostuneena Iskelmä-lehteä, joka kerran kuussa antoi mahdollisuu- den nähdä, mitä populaarimusiikin kentällä Suomessa ja maailmalla kuulemma tapahtuu. Elämä pellonlaidalla Mellunkylässä, Helsingin itäreunalla, oli 1960-luvun alussa varmaan hyvin samanlaista kuin elämä maaseudulla muutenkin tuohon aikaan. Keskustaan oli 15 ki- lometrin matka. Bussikyyti pitkin hiekkatietä nykyisen Itäväylän pai- kalla kulkevan Porvoontien asfaltille ja siitä Kulosaaren ja Sörnäisten läpi Rautatientorille oli pitkä. Kaupungin houkutukset ja haasteet oli- vat kaukana. Olin Beatlesin lumoissa alkanut tilata New Musical Expressiä ke- sällä 1965, minkä lisäksi yritin kuunnella, mitä Radio Luxemburg tar- josi. Jos sääolosuhteet olivat hyvät, saattoi signaali etenkin keskiyön jälkeen olla kohtuullinen. Joskus kokonaisia lauluja saattoi kuunnella häiriöttömästi alusta loppuun, ilman kohinaa. Radio oli kuitenkin tarpeellinen apuväline silloin, kun halusin kokeilla kömpelön orkes- terikitaran ja Ideal-mikrofonin