Voima Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton & Julkaisu • 5/2017

Voima Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton & julkaisu • 5/2017

Unohtumaton matkustajalaivahanke 1973–1977 Gts Finnjet – legenda, myötä- ja vastoinkäymiset s. 22–25 Oförglömligt skeppsbygge 1973–1977 Gts Finnjet – legend, i med- och motvind • Sisällys •

Voima Käyttö Kraft Drift

Suomen Konepäällystöliiton & ammatti- ja tiedotuslehti 111. vuosikerta

Pääkirjoitus ...... 3 STTK: ”Työaikalakiesitys epätasapainoinen, Mikonkatu 8 nollasopimusesitys riittämätön”...... 4 00100 Helsinki Sähkön hankinta ja kulutus kesäkuu 2017...... 5 puh. (09) 5860 4815 Sähkönjakelun luotettavuus edellisvuoden tasolla...... 6 Päätoimittaja Sähköntuotanto maakunnittain vuonna 2016...... 6 Robert Nyman Raisio-konsernin tehdasalue Raisiossa muuttuu hiilineutraaliksi...... 7 puh. (09) 5860 4813 Liikenneviraston liikenteenohjaustoiminnot yhtiöitetään / gsm 050 454 2767 Trafikverkets trafikledningsfunktioner bolagiseras...... 8 [email protected] Suomen merimieskirkon toimintaa ulkomailla vuonna 2017...... 8 Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Merenkulun vuosi on sujunut turvallisesti Suomen aluevesillä...... 10 Gunne Andersson Merionnettomuudet Q2 2017 ...... 11 puh. (09) 5860 4815 [email protected] Ett säkert år inom sjöfarten på Finlands territorialvatten...... 12 Finland har ett gott rykte i hamnstatskontrollerna...... 12 Ilmoitusmarkkinointi IMO-päätös: Painolastivesien käsittelylaitteiston asennukselle OS-Media Oy kahden vuoden lisäaika ...... 14 puh. (09) 8701 968 gsm 040 7364 670 ...... 14 email [email protected] Varustamo: Huolehdi nämä asiat kuntoon ennen painolastivesiyleissopimuksen voimaantuloa 8.9.2017...... 15 Taitto / suunnittelu STTK: Työnantajien halukkuus edistää Taija Näsi yhteistoimintaa työpaikoilla vähentynyt...... 16 Maailman suurin kokonaan sähkökäyttöinen alus aloittaa Painopaikka liikennöinnin / Världens största helt eldrivna fartyg i trafik...... 17 Hämeen Kirjapaino Oy Svenskt och finskt samarbete kring storskalig batteriproduktion...... 17 Työttömien työnhakijoiden määrä väheni kesäkuussa / Antalet arbetslösa arbetssökande minskade i juni...... 18 Ilmestymis- ja aineistopäivät 2017 Oikeustapauksia / Rättsfall...... 20 Nro Teemat Aineiston Ilmestyy Suomi toisena 40 maan cleantech-vertailussa...... 20 varaus Satamien konttipunnitukset ovat lisänneet turvallisuutta aluksilla... 21 1 Energia ja kunnossapito 13.01.17 07.02.17 Unohtumaton matkustajalaivahanke 1973–1977 2 Laivatekniikka 24.02.17 21.03.17 Gts Finnjet – legenda, myötä- ja vastoinkäymiset...... 22 3 Turbiini ja kattilalaitos 03.04.16 02.05.17 Oförglömligt skeppsbygge 1973–1977 Gts Finnjet – legend, i med- och motvind...... 24 4 Sähkö ja automaatio 19.05.17 13.06.17 Vuosi alkanut vauhdikkaasti merellä / 5 Laiva-automaatio 18.08.17 12.09.17 En fartfylld början på året till sjöss...... 26 6 Energian tuotanto 15.09.17 10.10.17 ”Jaakonmeri” on testimeri...... 28 7 Opiskelutoiminta 20.10.17 14.11.17 Ammattihakemisto ...... 32 8 Vesi- ja ympäristötekniikka 21.11.17 19.12.17 Kolumni ...... 35 Jäsenpalsta ...... 36 Jäsenyhdistykset ...... 40 • Etukannen kuva: Matthew Henry • • Takakannen kuva: Robert Nyman•

2 • Voima & Käyttö • 5/2017 • Pääkirjoitus • Ledare •

• Päätoimittaja/Chefredaktör Robert Nyman •

Sadonkorjuun aika

yksy on jälleen täällä ja oma vuoden suosikkikuukauteni elo- jotka julkaistaan elokuun lopussa. Lisäksi epävarmuutta aiheut- kuu. Mieli ja keho on levännyt lomien jälkeen ja meillä on tavat tulossa olevat työaika- ja vuosilomalakimuutokset sekä en- jälleen energiavarastot täyteen ladattuna koko pimeän vuosi vuoden talousennusteet. denajan varalle. Pellot, puutarhat ja metsät ovat täynnä viljaa, Liikenteen turvallisuusviraston tuoreen selvityksen mukaan Svihanneksia, hedelmiä, marjoja ja sieniä. Työmarkkinapuolella merenkulun turvallisuuden tila Suomen aluevesillä ja suomalai- maan parantunut taloustilanne on toistaiseksi tuottanut elon- silla aluksilla on viime vuosina ollut hyvä. Merenkulussa työ- korjuuna lisää työpaikkoja. Työttömiä oli Tilastokeskuksen työ- kyvyttömyysriski on kuitenkin suuri. Vaikuttavalla työterve- voimatutkimuksen mukaan vuoden 2017 kesäkuussa 250 000 yshuollolla on tärkeä rooli työkyvyttömyysriskin ja työkyvyn mikä oli 14 000 vähemmän kun vuotta aiemmin. Avoimia työ- heikentymisen ehkäisemisessä. Merenkulun toimijoiden mie- paikkoja oli myös 6 000 enemmän tämän vuoden toisella neljän- lestä alan erityispiirteet tuntevalle työterveyshuollolle on suu- neksellä, kun vuotta aiemmin. Eri liittojen odotukset ovat myös ri tarve ja tämän takia Suomen Konepäällystöliitto oli mukana suuret, kun valmistelut tehdään kohti syksyn ja talven työeh- 29.6.2017 perustamassa uutta työterveyshuoltoyhtiötä Maresan tosopimusneuvotteluja. Juuri nyt sekä Suomen Konepäällystö- Oy:tä, joka erikoistuu palvelemaan merenkulkijoita ja varusta- liitossa, että monissa muissa ammattiliitossa mietitään niitä ta- moita. n voitteita ja keinoja joilla työehtoja ja työntekijöiden ostovoimaa voidaan parantaa tuleville vuosille. Epävarmuustekijänä toimii Oikein hyvää alkanutta syksyä! vielä toistaiseksi hallituksen ensi vuotta koskevat veropäätökset,

Skördetider

östen är här igen och därmed även min egen favoritmå- för de kommande förhandlingarna. Övriga faktorer som skapar nad augusti. Kropp och själ har fått vila under semestern osäkerhet inför kollektivavtalsförhandlingarna är de kommande och vi har igen energiförråden på topp inför hela den arbetstids- och semesterlagsändringarna samt prognoserna som kommande mörka årstiden. Åkrarna, trädgårdarna och skogar- gäller nästa års ekonomiska tillväxt. Hna är fulla med säd, grönsaker, bär, frukt och svamp. Landets Enligt Trafis färska rapport har säkerheten inom sjöfarten på förbättrade ekonomiska situation har tillsvidare burit frukt på Finlands territorialvatten och bland finländska fartyg varit god arbetsmarknadsområdet genom att det uppkommit flera arbets- under de senaste åren. Inom sjöfarten är dock risken för arbets- platser. Enligt Statistikcentralens uppgifter fanns det 250 000 ar- oförmåga hög. En verksam hälsovård har en viktig roll för att fö- betslösa i juni i år vilket var 14 000 färre än i fjol. Även mängden rebygga risken för arbetsoförmåga och inleda preventiva åtgärder lediga jobb ökade. Under andra kvartalet 2017 fanns det 36 800 för att motverka nedsatt arbetsförmåga. Sjöfartens aktörer anser lediga jobb medan antalet året innan var 30 600. Förväntning- att det finns ett stort behov för företagshälsovård med kännedom arna är givetvis även stora inom alla de fackförbund som för- om branschens särdrag och därför har Finlands Maskinbefälsför- bereder sig inför höstens och vinterns avtalsförhandlingar. För bund varit med och grunda ett nytt företagshälsovårds- tillfället börjar man både inom Finlands Maskinbefälsförbund bolag, Maresan Oy den 29.6.2017 som specialiserar och många övriga fackförbund och slå fast målsättningarna för sig på att betjäna fartygsbesättningen och rederier. n hur avtalstexterna och arbetstagarnas köpkraft ska förbättras för de kommande åren. Vår regerings beslut om nästa års beskatt- En rikigt skön början på hösten! ning som görs i slutet av denna månad har en väsentlig betydelse

Voima & Käyttö • 5/2017 • 3 STTK: ”Työaikalakiesitys epätasapainoinen, nollasopimusesitys riittämätön”

yöaikalain uudistus tarvitaan, jot- – Lisätyösuostumuksen poistaminen dolliseen työn vastaanottamiseen. Työn- ta se vastaisi muuttuvan työelä- työsopimuksesta ulotettaisiin vain vaih- antaja on käytännössä voinut tiputtaa män tarpeisiin. Joustoja tarvitaan televaa työaikaa tekeviin, ei kaikkiin tunnit alaspäin jopa nollaan yllättäen ja työntekijöiden ja työnantajien näkökul- osa-aikaisiin. Tämä asettaisi osa-aikaiset ilman perusteita, Murto toteaa. Tmasta. STTK suhtautuukin myönteises- keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, Esityksen mukainen käytön rajoitus ja ti työaikalakiesityksen useisiin molempia Murto toteaa. työnantajalle asetettu velvoite arvioida osapuolia hyödyttäviin lisäjoustoihin. STTK:n tavoitteena on ollut työhön tulevaa työn määrää eivät riittävästi suo- – Esitys ei kuitenkaan ole tasapainoi- käytetyn matka-ajan sääntelyn selkiyttä- jaa työntekijää nollasopimusten epäkoh- nen vaan voisi monilta osin epäselvänä minen ja parantaminen. Esitys ei tue tätä dilta. ja tulkinnanvaraisena johtaa työnteki- tavoitetta. – Pelkästään työnantajan arvio tulevan jän työaikasuojelun heikentymiseen sekä – Työaikalain uudistukselta on lupa työn määrästä ei takaa työntekijälle tiet- ongelmiin ja epäselvyyksiin työpaikoilla, odottaa tasapainoista ratkaisua, jossa sekä tyä työtuntimäärää. johtaja Katarina Murto tiivistää järjestön työntekijät että työnantajat voivat saada STTK edellyttääkin, että laissa sääde- eriävän mielipiteen. tarvittaessa lisäjoustoja. Työntekijöiden tään työajan vakiintumisesta. Silloin tie- Lain alkuperäinen tarkoitus on työ- työaikasuojelu on kuitenkin turvattava tyn tarkastelujakson jälkeen työaika va- aikasuojelu. Se on ollut STTK:lle keskei- riittävällä tasolla ja esityksen on oltava kiintuisi toteutuneen työajan mukaiselle nen lähtökohta myös lain uudistamisessa. selkeä, mitä se ei nyt ole. tasolle. Työelämän muutokset eivät poista suoje- – Tämä voidaan toteuttaa monin ta- lun tarvetta. Laissa säädettävä työajan voin erilaisia työaikajärjestelmiä käyt- – Lain soveltamisalan on oltava laa- vakiintumisesta täen siten, että tarpeelliset joustot ovat ja ja selkeä. Esityksessä kuitenkin so- Myös esitys vaihtelevan työajan sopimuk- mahdollisia käytettäessä esimerkiksi kes- veltamisalan poikkeussäännöstä ollaan siin liittyvien epäkohtien ratkaisemisek- kimääräistä työaikaa tai työajan tasoittu- muuttamassa, mikä voi tarkoittaa nykyis- si (ns. nollasopimukset) on lähtenyt lau- mista. Vakiintumisen osalta olisi mahdol- tä useamman työntekijän jäämistä työ- sunnolle. Siinä ehdotetaan vaihtelevasta lista säätää poikkeuksista, jolloin työaika aikalain soveltamisen ulkopuolelle. Tätä työajasta uutta säännöstä, joka sisältäisi ei vakiintuisi. Kyse voisi olla esimerkiksi STTK ei hyväksy. käytön rajoitukset ja väärinkäytön seu- sijaisuudesta tai siitä, että työtä ei ole tar- Soveltamisala on osin päällekkäinen raamukset. Käytön rajoittaminen on pe- jolla tulevaisuudessa toteutuneen mukai- ja tulkinnanvarainen esityksessä olevan rusteltua ja hyvä silloin, kun työntekijä ei sesti. joustotyön suhteen. ole itse halukas työskentelemään nollaso- STTK toivoo, että kumpikaan esitys ei – Soveltamisalapoikkeuksen laajasta pimuksella. annetussa muodossa etene. tulkinnasta voi seurata, että joustotyön STTK pitää kuitenkin esitystä riittä- – Jos niin kävisi, ne vaikuttaisivat ja käyttöala jää hyvin kapeaksi. Tarkoituk- mättömänä, eikä kannata sitä. Nollaso- vaikeuttaisivat huomattavasti syksyllä senmukaista olisi säätää soveltamisala laa- pimukset aiheuttavat työntekijöille useita alkavia sopimusneuvotteluja, Katarina jaksi, jolloin joustotyötä voitaisiin hyö- ongelmia ja pahin epäkohta on epävar- Murto ennustaa. n dyntää enemmän. muus tulevan työn määrästä ja tulotasos- Myöskään jaksotyön laajentaminen ei ta. – Työnantajalla ei ole velvollisuutta Lisätietoja: ole tarpeen, sillä siitä voi jo nyt sopia työ- tarjota nollasopimuksen perusteella tun- STTK, Katarina Murto, puh. 050 568 9188. ja virkaehtosopimuksilla. tiakaan, mutta työntekijä on sidottu mah-

Energia-alan osaamistarpeet tulevaisuudessa

Opetushallitus ennakoi energia-alan osaamistarpeita. Tekijä: Jukka Vepsäläinen Jukka Vepsäläinen Osaamisen ennakointifoorumia edeltäneiden koulu- ENERGIA-ALAN OSAAMISTARPEET tustoimikuntien jäsenistä ja muista alan asiantuntijois- Vuosi: 2017 TULEVAISUUDESSA ta koottu ennakointiryhmä arvioi alan tulevaisuuden muutoksia, tuotti alaa koskevia vaihtoehtoisia skenaa- ISBN: 978-952-13-6380-1 (pdf) rioita ja johti niistä tulevaisuuden osaamistarpeita. En- nakoinnissa hyödynnettiin niin sanottua VOSE-enna- Sarja: Raportit ja selvitykset 2017:6

kointimallia. Tässä osaamistarveraportissa on kuvattu Raportit ja selvitykset 2017:6 hankkeen tulokset. ISSN: 1798-8926 (pdf) Julkaisu saatavana seuraavilla kielillä: suomi

4 • Voima & Käyttö • 5/2017 Kuukausitilasto 19.7.2017

Sähkön hankinta ja kulutus kesäkuu 2017

Kukutus ja sen muutokset edelliseen vuoteen verrattuna: GWh % kesäkuu 5 840 1,4 vuoden alusta 43 572 -0,2 viimeiset 12 kk 84 985 1,3

Voima & Käyttö • 5/2017 • 5 Sähkönjakelun luotettavuus edellisvuoden tasolla

nergiateollisuus ry:n keskeytystilastosta selviää, että säh- toimitusvarmuusvaatimukset ja nyky-yhteiskunnan riippuvuus könjakelu oli vuonna 2016 keskeytyneenä noin kaksi tun- sähköstä. Urakan on määrä olla valmis vuoden 2028 loppuun tia sähkönkäyttäjää kohden. Taso on suunnilleen sama mennessä. Silloin asiakkaan kokema sähkökatko ei saa kestää kuin vuonna 2015. Sähkönjakelun luotettavuuden parantami- asemakaava-alueella yli kuutta tuntia ja asemakaava-alueen ul- Eseen tähtäävät investoinnit ovat parhaillaan käynnissä ja verk- kopuolella yli 36 tuntia. kojen on määrä olla kunnossa vuoden 2028 loppuun mennessä. Kaapelityömaat tulevat olemaan tuttu näky lähivuosina. Yhteis- Sähkö- ja televerkkoja rakennetaan yhdessä työtä sähkö- ja teleyhtiöiden kesken lisätään. Samaan aikaan kun sähköverkkoja saneerataan, teleoperaattorit Asemakaava-alueella sähkönkäyttäjän kokema keskimääräi- rakentavat uusia laajakaistaverkkoja sadoilla miljoonilla euroil- nen keskeytysaika oli viime vuoden aikana alle tunti. Asema- la. Sähkö- ja teleyhtiöt pyrkivätkin rakentamaan verkkoja en- kaava-alueiden ulkopuolella sähkötön aika oli vajaa 8 tuntia. tistä enemmän yhteistyössä, jotta säästetään asennuskustannuk- Keskimääräisesti sähköasiakas koki viime vuonna kaksi sähkö- sissa ja haitta maanomistajille olisi mahdollisimman vähäinen. katkoa. Energiateollisuus ja FiCom julkaisivat kesäkuussa yhteisrakenta- Suurin osa sähkökatkoista johtui myrskyjen sekä lumen ja misen kustannuksenjakoa koskevan suosituksen, jonka tarkoitus jääkuorman aiheuttamista vioista. Kaikista keskeytyksistä noin on edistää yhteistyötä sähkö- ja teleyhtiöiden kesken. 8 % oli ns. suunniteltuja työkeskeytyksiä. Näiden taustalla ovat Vuoden 2016 keskeytystilasto perustuu 56 jakeluverkonhal- sähköverkon laajat uudistustyöt. Valtaosa katkoista hoidettiin tijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 98,3 % Suomen jakelu- verkostoautomaation avulla, jolloin asiakkaan kokema keskey- verkkojen johtopituudesta. n tys jäi sekuntitasolle. Sähköverkkoja uusitaan parhaillaan noin 800 miljoonalla eu- Lisätietoja: rolla vuodessa. Taustalla on sähkömarkkinalaissa asetetut sähkön ET: Asiantuntija Esa Niemelä, puh. 050 569 6922 SÄHKÖTUOTANTO MAAKUNNITTAIN VUONNA 2016

VUOSI - Year 2016 Vesi- Tuuli- Ydin- Yht.tuot./ Yht.tuot./ Erillinen Yhteensä MAAKUNTA voima voima voima teollisuus kaukolämpö lämpövoima Region Hydro Wind Nuclear CHP/ CHP / district Separate Total GWh power power power industry heating Thermal power

Uusimaa 33 8 7932 700 5669 120 14463 Varsinais-Suomi 9 44 0 31 895 277 1256 Satakunta 543 300 14348 795 312 1012 17311 Kanta-Häme 2 21 0 42 218 10 293 Pirkanmaa 497 0 0 227 666 1 1392 Päijät-Häme 1 0 0 108 585 60 755 Kymenlaakso 1381 72 0 1405 243 10 3111 Etelä-Karjala 1630 34 0 1753 227 149 3793 Etelä-Savo 51 0 0 26 260 18 355 Pohjois-Savo 108 0 0 405 438 67 1019 Pohjois-Karjala 755 0 0 335 86 335 1512 Keski-Suomi 170 52 0 623 599 70 1515 Etelä-Pohjanmaa 98 198 0 0 280 211 787 Pohjanmaa 838 199 0 733 499 1309 3577 Keski-Pohjanmaa 13 12 0 122 37 1 185 Pohjois-Pohjanmaa 2727 1447 0 1115 616 105 6010 Kainuu 586 10 0 7 76 21 700 Lappi 6186 614 0 1030 280 28 8138 Ahvenanmaa 4 56 0 0 1 0 61

YHTEENSÄ - Total 15634 3068 22280 9458 11989 3805 66234

6 • Voima & Käyttö • 5/2017 Raisio-konsernin tehdasalue Raisiossa muuttuu hiilineutraaliksi

noin 50 gigawattituntia ja se riittää Raisio-konsernin lisäksi myös muille tehdasalueen yrityksille. Vuorokaudessa uusi laitos käyttää kahdesta kolmeen rek- ka-autollista puuhaketta, joka hankitaan noin sadan kilomet- rin säteeltä Raisiosta. Puuhakkeen kuljetuksen ja raaka-aineen keruun työllistävä vaikutus hankintaketjun alkupäässä on huomattavasti suurempi kuin itse bioenergialaitoksen, sillä sen auto- maatiotaso on erittäin korkea.

Hiilijalanjälki pienenee merkittävästi Investoinnin myötä Raision tehdasalueella tuotettavalla läm- pöenergialla valmistettavien tuotteiden hiilijalanjälki pienenee merkittävästi. Raisio valmistaa Raision tehdasalueella elintar- vikkeita ja niiden ainesosia sekä kalanrehuja. Uuden bioenergialaitoksen myötä Benecol-tuotteiden ainesosan, kasvistano- liesterin, Sunnuntai-jauhojen, Torino-pastojen ja Baltic Blend aisio-konsernin tehdasalueelleen Raisioon rakentama bio- -kalanrehujen valmistuksessa käytettävä lämpöenergia on tuo- energialaitos vihittiin käyttöön keskiviikkona 21.6.2017. tettu kestävästi puuhakkeesta. Uuden laitoksen myötä tehdasalueella käytettävä teolli- –Vastuullisesti tuotetut tuotteet kiinnostavat kuluttajia ja suushöyry ja kaukolämpö tuotetaan puuhakkeella. Investoinnin asiakkaitamme yhä enemmän. Edistämme kestävää ruokaketjua Rarvo on noin 8,5 miljoonaa euroa. Bioenergialaitoksen ansiosta muun muassa tekemällä vastuullisia valintoja raaka-ainehankin- Raision tehdasalue muuttuu hiilineutraaliksi. noissa sekä parantamalla energia- ja materiaalitehokkuuttamme. Fossiilisten polttoaineiden aika Raision tehdasalueella on ohi Oma bioenergialaitos pienentää Raisiossa valmistettujen tuot- uuden bioenergialaitoksen käyttöönoton myötä. Raision tehda- teidemme hiilijalanjälkeä, Puputti kertoo. n salueella siirrytään käyttämään uusiutuvalla energialla tuotettua höyryä. Uusi laitos tuottaa kaiken Raision tehdasalueella tarvittavan teollisuushöyryn ja kaukolämmön paikallisilta toimijoilta hankitusta puuhakkeesta. – Raision tavoite on korvata fossiiliset polttoaineet uusiutuvalla energialla aina, kun se on ekologisesti ja taloudellisesti kannattavaa. Oma bioenergialaitos on Raisiolle tärkeä ja hieno kehitysaskel kohti kestävämpää ruuantuotantoa. Uuden laitoksen myötä Raision tehdasalue on hiilineutraali, iloitsee Raision väliaikainen toimitusjohtaja Jarmo Puputti. Bioenergialaitos oli Raisiolle mittava, noin 8,5 miljoonan eu- Ålands Sjösäkerhetscentrum erbjuder säkerhets- och brand- ron investointi. Investoinnin toteutus eteni suunnitelmien mu- bekämningskurser för sjöpersonal i ett av världens mest kaisesti niin kustannusten kuin aikataulunkin osalta. Rakennus- heltäckande övningsanläggningar. työt aloitettiin keväällä 2016. Uuden laitoksen vuosituotanto Kursutbud: Livbåtsman refresher STCW A-VI/2-1 Basic Training refresher STCW A-VI/1-1, 1-2, 1-3, 1-4 Advanced Fire Fighting refresher STCW A-VI/3 Basic Fire Fighting refresher STCW A-VI/1-2 Fast Rescue Boat refresher STCW A-VI/2-2

För fler kurser eller för mera information om våra kurser titta på vår hemsida www.maritimesafety.ax eller kontakta oss på telefonnummer +358 (0)18 24 100, e-mail: [email protected].

Maritime Safety Center tarjoaa merenkulkijoille monipuolisia meriturvallisuus- sekä palontorjuntakursseja kokonaisvaltai- sessa kurssikeskuksessamme. Tarjoamme myös suomenkielisiä kursseja. Ole rohkeasti yhteydessä meihin niin kerromme miten voitte hyötyä keskuksestamme sekä kurssitarjonnastamme.

Voima & Käyttö • 5/2017 • 7 Liikenneviraston liikenteenohjaustoiminnot yhtiöitetään

iikennevirastossa nykyisin hoidetta- taa liikennealan sääntelyä. Pyrkimyksenä Liikenteenohjaustoimintojen yhtiöit- vat tie-, meri- ja rautatieliikenteen on myös edesauttaa liikenteeseen liitty- tämisen jatkotyössä määritellään perus- liikenteenohjaustoiminnot yhtiöi- vän tiedon hyödyntämistä uusien digitaa- tuslain 124 §:n mukaiset merkittävää jul- tetään valtion osakeyhtiöksi 1.1.2019 al- listen palveluiden kehitystyön tukena. kisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät, Lkaen. Hallituksen talouspoliittinen mi- Yhtiöittämisellä parannetaan myös toi- joita voi perustuslain mukaan hoitaa vain nisterivaliokunta päätti 13. kesäkuuta minnan taloudellista tehokkuutta ja kan- viranomainen. Liikenneviraston liikenteenohjaustoi- nattavuutta sekä lisätään toiminnan ja Uusi liikenteenohjausyhtiö ja nykyi- mintojen yhtiöittämisestä. Valtion ko- hinnoittelun läpinäkyvyyttä. set valtion liikenteenohjausyhtiöt Air konaan omistaman erityistehtäväyhtiön Operatiivinen liikenteenohjaustoi- Navigation Services Finland Oy ja Fin- omistajaohjaus tulee liikenne- ja viestin- minta jatkuu yhtiöittämisen yhteydessä rail Oy muodostavat vuoden 2019 alus- täministeriön vastuulle. keskeytyksettä ja siten, että toiminnan sa konsernin, jossa tytäryhtiöt vastaavat Jatkossa Liikennevirasto ostaa liiken- laatu, luotettavuus ja turvallisuus var- liikennemuotokohtaisesti liikenteenoh- teenohjauspalvelut perustettavalta liiken- mistetaan muutoksessa ja sen jälkeen. jauspalveluista. Yhtiöiden yhteiset palve- teenohjausyhtiöltä. Samalla selkiytetään Tavoitteena on, etteivät viranomaisten lut järjestetään keskitetysti konsernitasol- Liikenneviraston ja rautateiden liiken- käyttämien liikenteenohjauspalveluiden la. n teenohjauksesta jo nykyään vastaavan kustannukset yhtiöittämisen seurauksena Finrail Oy:n väliset suhteet. nouse. Lisätietoja: Liikenteenohjaustoimintojen yhti- Liikenneviraston yhtiöitettävässä lii- Ylijohtaja Juhapekka Ristola, öittämisellä valmistaudutaan liikenteen kenteenohjaustoiminnossa 31.12.2018 puh. 0400 788 530 digitalisaation, palveluistumisen, auto- työskentelevä henkilöstö siirtyy tehtä- maation sekä tiedon merkityksen lisään- viensä mukana perustettavan yhtiön pal- tymisen tuomiin muutoksiin. Samalla velukseen 1.1.2019 alkaen työsopimus- luodaan edellytykset asiakaslähtöisyyden suhteeseen liikkeenluovutuksen ehdoin. parantamiselle. Siirtyvän henkilöstön määräksi arvioi- Tavoitteena on selkeyttää toimintaan daan valmistelutyön tässä vaiheessa noin liittyviä viranomaistehtäviä ja sujuvoit- 150-180 henkilöä.

• Teksti: ylikonemestari, kouluttaja Jukka Kauppinen, AEL • Suomen merimieskirkon toimintaa ulkomailla vuonna 2017

uomen merimieskirkolla on kiinteää ja jatkuvaa toimintaa Kuvassa pastori Marjaana Härkönen ja ylikonemestari Hampurissa, Rotterdamissa, Brysselissä ja Lontoossa. Antwer- Jukka Kauppinen Lontoon merimieskirkossa. penissa, Luxembourgissa, Lyypekissä ja Ateenassa järjestetään tarvittaessa liikkuvaa toimintaa. S Merimieskirkon suosituin kerho on Pallero-kerho lapsille Lontoon merimieskirkko on toimiva vanhempineen. Joulumyyjäisissä on 5 päivän aikana 15 000 kä- ja erittäin suosittu vijää, joissa suurin osa on Englannissa asuvia suomalaisia. Meri- Lontoon merimieskirkko on valmistunut vuonna 1958. Suoma- mieskirkolla on Iso-Britannian paras sauna, joka on erittäin suo- lainen arkkitehti Cyril Sjöström Mardall on suunnitellut selke- sittu. än, valoisan ja hyvin toimivan kokonaisuuden. Rakennus on Lontoon merimieskirkko on oiva majoituspaikka tekniikan osalta peruskorjattu vuonna 2006. Merimieskirkolle voidaan normaalisti majoittaa 25 henkilö ker-

8 • Voima & Käyttö • 5/2017 Trafikverkets trafikledningsfunktioner bolagiseras

e trafikledningsfunktioner som gäl- hetsuppgifter som hänför sig till verksam- kattar man att cirka 150–180 anställda ler väg-, sjö- och järnvägstrafiken heten och att se till att regleringen inom kommer att överföras till det nya bolaget. och som för närvarande sköts vid trafik och transport blir smidigare. Avsik- I den fortsatta beredningen av bola- Trafikverket ombildas till ett statligt ak- ten är också att främja utnyttjandet av giseringen av trafikledningsfunktionerna Dtiebolag som inleder sin verksamhet den transportdata som stöd vid utvecklingen kommer man att definiera vilka uppgif- 1 januari 2019. Regeringens finanspoli- av nya digitala tjänster. Bolagiseringen ter som i enlighet med 124 § i grundlagen tiska ministerutskott beslutade vid sitt bidrar även till ökad ekonomisk effektivi- innebär betydande utövning av offentlig möte den 13 juni att trafikledningsfunk- tet och lönsamhet samt till större öppen- makt och som enligt grundlagen endast tionerna vid Trafikverket ska bolagiseras. het i verksamheten och prissättningen. kan anförtros en myndighet. Ägarstyrningen av det helt statsägda spe- I samband med bolagiseringen fort- Det nya trafikledningsbolaget och de cialuppgiftsbolaget hör till kommunika- sätter den operativa trafikledningsverk- nuvarande statliga trafikledningsbolagen tionsministeriets ansvarsområde. samheten utan avbrott och så att verk- Air Navigation Services Finland Oy och I fortsättningen kommer Trafikverket samheten är garanterad med avseende på Finrail Oy bildar från och med ingången att upphandla trafikledningstjänster av kvalitet, tillförlitlighet och säkerhet såväl av 2019 en koncern där dotterbolagen det bolag som ska bildas. Samtidigt tyd- under övergångsperioden som efter den. svarar för trafikledningstjänsterna enligt liggörs relationen mellan Trafikverket och Målet är att kostnaderna för de trafikled- respektive transportslag. Bolagens gemen- Finrail Oy, alltså det bolag som redan nu ningstjänster som myndigheterna använ- samma tjänster centraliseras på koncern- svarar för trafikledningen på järnvägarna. der inte ska stiga till följd av bolagiserin- nivå. n Bolagiseringen av trafikledningsfunk- gen. tionerna är ett svar på de ändringar som De anställda som den 31 december Ytterligare information: digitaliseringen, tjänstefieringen, automa- 2018 arbetar med de av Trafikverkets tra- Juhapekka Ristola, överdirektör, tiseringen och den ökade betydelsen av fikledningsfunktioner som bolagiseras tfn 0400 788 530 information innebär. På detta sätt skapas övergår den 1 januari 2019 i arbetsavtals- också förutsättningar för en ökad kundo- förhållande hos det nya bolag som bildas rientering. på de villkor som gäller överlåtelse av rö- Syftet är att konkretisera de myndig- relse. I detta skede av beredningen upps-

rallaan, tarvittaessa enemmänkin. Vuosittain on keskimäärin asiaa, joita ei tavalliseen hotelliin majoittuessaan kuulisi. Paras- 3 000 yöpymistä. Yksi yö kuuden hengen huoneessa maksaa tällä ta Lontoon merimieskirkossa on mielestäni se, että televisiota ei hetkellä 29 puntaa per yöpyjä. avata kuin pyydettäessä. Kukaan ei pyytänyt avaamaan televisi- Lontoon merimieskirkolta on 400 metriä matkaa Tha- ota viikon aikana, jonka merimieskirkolla majoituin. Tunne oli mes-joen rantaan. Entiset satama- ja telakka-alueet on muutet- kuin luostarissa, missä ei edes ole televisiota. Ajatteluun vapau- tu asuinalueisiksi. Asunnot ovat kalliita, ja paikalliset pyrkivät tui hyvää aikaa. Pystyin keskittymään ja miettimään, mitä hyvää monipuoliseen asujarakenteeseen. Yhteisöllisyys on asukkaille voin toisten ihmisten hyväksi tehdä. Elämä on kuin peili: Sitä tärkeää, elämäntapa vaikutti kylämäiseltä. Kahdensadan metrin saa mitä antaa. kauppamatkalla kuuli puhetta seitsemällä kielellä. AEL kouluttaa ylikonemestareita, Merimieskirkko palvelee siellä, alikonemestareita ja koneenhoitajia missä sitä tarvitaan • Alikonemestarin ja koneenhoitajan koulutus alkaa Varkau- Merimiehiä kirkolla tapaa harvoin, sillä satamat ovat kaukana ja dessa 10.10.2017 ja Helsingissä 14.11.2017 laivat lyhyen aikaa satamassa. Merimieskirkko vie aina pyydet- • Höyry- ja lauhdejärjestelmien häiriötilanteet -kurssi järjeste- täessä palvelunsa laivalle. tään Bremenissä, Saksassa 29.–30.11.2017 Merimieskirkon tärkein tehtävä tänä päivänä on toimia • Ylikonemestarin koulutus alkaa tammikuussa 2018 paikkana, jossa Iso-Britanniassa asuvat suomalaiset voivat kes- • Voimalaitosten vesienkäsittely -kurssi pidetään Helsingissä kustella, kun he ovat kohdanneet vastoinkäymisiä, esimerkiksi 8.–9.2.2018 avioeron, läheisen kuoleman tai työttömyyden. Jo pelkkä tieto • Teollisuuden poltinjärjestelmät – huolto ja kunnossapito, pe- merimieskirkosta, paikasta jossa voi keskustella, auttaa monia. rusteet pidetään Helsingissä 13.2.2017 Itse keskusteluja ei tarvitse aina edes käydä. • Höyryturbiinikoulutus järjestetään Helsingissä 6.–7.3.2018 n

Aikaa keskustella, ajatella ja rauhoittua Lisätietoja koulutuksista Merimieskirkolla majoittuvan on helppo saada keskusteluyhteys ylikonemestari Jukka Kauppinen, toisiin siellä majoittuviin. Kirkolla kuuli monta mielenkiintoista puh. 044 722 4751, [email protected]

Voima & Käyttö • 5/2017 • 9 Merenkulun vuosi on sujunut turvallisesti Suomen aluevesillä

erenkulun turvallisuuden tila säksi lukuun sisältyy ulkomaalaisille ta- tehtiin satamavaltiotarkastuksien Parii- Suomen aluevesillä ja suomalai- pahtuneet onnettomuudet Suomen alue- sin yhteistyöpöytäkirjan Paris MoU:n jä- silla aluksilla on viime vuosina vesillä. senvaltioissa 136 satamavaltiotarkastusta ollut hyvä ja vakaa. Vakavia merionnet- Onnettomuuksia suomalaisille aluksil- (104 alukselle). Näissä satamavaltiotar- Mtomuuksia ei vuoden 2017 ensimmäisen le ulkomailla tapahtui Trafiin tulleen tie- kastuksissa pysäytettiin neljä suomalaista puolen vuoden aikana sattunut. don mukaan vain kaksi kappaletta. Edel- alusta. Suomi kuuluu Paris MoU:n valkoi- Vuoden 2017 ensimmäisen puolen lisen viiden vuoden vaihteluväli on ollut sella listalla lippuvaltioiden välisessä ver- vuoden aikana Trafin tietoon tuli 18 Suo- 1–5 onnettomuutta. tailussa sijalle 18 (2016). men vesialueilla tapahtunutta onnetto- Satamavaltiotarkastus eli Port State muutta, joista kymmenen on sattunut Suomella on hyvä maine Control muodostaa kansainvälisen val- suomalaisille aluksille. Vastaavana aikana satamavaltiotarkastuksissa vontajärjestelmän, jonka piirissä ovat sa- viime vuonna sattui 11 onnettomuutta, Tämän vuoden aikana tammi–kesäkuussa tamavaltioiden satamissa tai ankkuripai- joista 8 suomalaisaluksille. suomalaisia aluksia ei pysäytetty satama- koilla käyvät ulkomaalaiset alukset. n – Kokonaisuutena suomalaisen meren- valtiotarkastuksissa. Suomalaisiin aluk- kulun turvallisuuden tilaa voidaan pitää siin on kohdistunut tarkastuksia suhteessa Lisätietoja: vakaana ja hyvänä, toteaa merenkulku- saman verran kuin edellisinä vuosina. Ul- merenkulkujohtaja Tuomas Routa, johtaja Tuomas Routa. komaisia aluksia on suomalaisissa satamis- puh. 029 5346 456, [email protected] Trafi on vastaanottanut tammi–kesä- sa tarkastettu 129 vuoden 2017 kesäkuun kuun aikana yhteensä 20 merionnetto- loppuun mennessä. Myöskään ulkomaisia muusilmoitusta. Lukuun sisältyy suomai- aluksia ei pysäytetty kesäkuun loppuun sille aluksille tapahtuneet onnettomuudet mennessä. Suomen aluevesillä sekä ulkomailla. Li- Vuonna 2016 suomalaisiin aluksiin

10 • Voima & Käyttö • 5/2017 Merionnettomuudet Q2 2017

erenkulun turvallisuuden tila Suomen aluevesillä ja muudet ovat olleet vakavuudeltaan lieviä eikä ihmishenkiä tai suomalaisilla aluksilla on viime vuosina ollut hyvä ja loukkaantumisia ole tapahtunut onnettomuuksien seurauksena. vakaa. Vakavia merionnettomuuksia ei vuoden 2017 Kokonaisuutena suomalaisen merenkulun turvallisuuden tilaa ensimmäisen puolen vuoden aikana sattunut. voidaan pitää vakaana ja hyvänä. MTämän vuoden aikana suomalaisia aluksia ei ole pysäytetty Vuoden 2017 ensimmäisen puolen vuoden aikana Trafin tie- satamavaltiotarkastuksissa. Suomalaisiin aluksiin on kohdistu- toon tuli 18 Suomen vesialueilla tapahtunutta onnettomuutta. nut tarkastuksia suhteessa saman verran kuin edellisinä vuosi- Vastaavana aikana viime vuonna sattui 11 onnettomuutta. Suo- na. Suomi kuuluu Paris MoU:n virallisella listalla parhaiden eli malaisille aluksille tapahtuneita näistä oli 10 (2016 tammi-kesä- valkoisten lippuvaltioiden joukkoon. Sijoituksemme on eri lip- kuu 8 onnettomuutta). Satamakäyntien tai suomalaisten alusten puvaltioiden välisessä vertailussa vuonna 2016; 18. Sijoitus on määrät ovat hiukan nousseet tarkastelujaksolla. heikentynyt muutaman sijan viime vuodesta. Onnettomuuksia suomalaisille aluksille ulkomailla tapahtui Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on vastaanottanut tam- Trafiin tulleen tiedon mukaan vain 2 kappaletta. Edellisen vii- mi-kesäkuun aikana 20 merionnettomuusilmoitusta. Lukuun si- den vuoden vaihteluväli on ollut 1–5 onnettomuutta. sältyy suomaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet Suomen Noin kymmenen vuoden aikasarjalla tarkasteluna Suomen aluevesillä sekä ulkomailla. Lisäksi lukuun sisältyy ulkomaalai- aluevesillä tapahtuu vuosittain noin 27–41 onnettomuutta. sille tapahtuneet onnettomuudet Suomen aluevesillä. Edellisen Vuosittainen vaihtelu merionnettomuuksien määrissä on ollut viiden vuoden aikana merionnettomuuksien määrä tammi-kesä- voimakastakin, mutta lukumäärä ei yksistään kerro turvallisuu- kuussa ovat vaihdelleet 13–24 välillä. Tähän mennessä onnetto- den tilan kehityksestä, koska vaihtelu on satunnaista. n

Voima & Käyttö • 5/2017 • 11 Ett säkert år inom sjöfarten på Finlands territorialvatten

äkerheten inom sjöfarten på Finlands kor, av vilka åtta gällde finländska fartyg. torialvatten är inberäknade. territorialvatten och bland finländska – I sin helhet kan säkerheten inom den Enligt de uppgifter som Trafi har fått fartyg har varit god och stabil under finska sjöfarten betraktas som stabil och har det endast skett två olyckor som gäl- de senaste åren. Inga allvarliga sjöolyc- god, konstaterar sjöfartsdirektör Tuomas lt finländska fartyg utomlands. Variation- Skor har inträffat under det första halvåret Routa. sbredden under de senaste fem åren har 2017. Under januari–juni har Trafi tagit emot varit 1–5 olyckor. Under det första halvåret 2017 fick sammanlagt 20 anmälningar om sjöolyc- Hittills har olyckorna varit lindriga Trafi kännedom om 18 olyckor som int- kor. Dessa omfattar olyckor som drabbat och inte krävt människoliv eller skador räffat på Finlands vattenområden. Tio av finländska fartyg på Finlands territorial- till följd av olyckorna. Under de fem fö- dessa har drabbat finländska fartyg. Under vatten och utomlands. Även olyckor som regående åren har antalet sjöolyckor i ja- motsvarande tid i fjol inträffade 11 olyc- drabbat utländska fartyg på Finlands terri- nuari–juni varierat mellan 13 och 24. n Finland har ett gott rykte i hamnstatskontrollerna

nder januari–juni i år stoppades inga finländska fartyg i tyg i länder som är part i samförståndsavtalet om hamnstats- hamnstatskontroller. Proportionellt har ett lika stort an- kontroll Paris MoU (på 104 fartyg). I dessa hamnstatskontrol- tal finländska fartyg granskats som under tidigare år. ler stoppades fyra finländska fartyg. Finland är på 18:e plats i en Före utgången av juni 2017 granskades 129 utländska fartyg jämförelse mellan flaggstater på Paris MoU:s vita lista (2016). Ui finländska hamnar. Under perioden fram till utgången av juni Hamnstatskontroll eller Port State Control utgör ett inter- har utländska fartyg inte heller stoppats. nationellt övervakningssystem som berör utländska fartyg som År 2016 utfördes 136 hamnstatskontroller på finländska far- angör en hamn eller ankarplats i hamnstaterna. n

ENERGIATIETOA ENGLANNIKSI 2017

Tilastokeskus on julkaissut uuden taskukokoisen kirjan “ FOLLOW US Energy in Finland – Pocketbook 2017. – NEWS NOTIFICATIONS, SOCIAL MEDIA ” Tiivis tietopaketti sisältää energia-alan keskeisimpiä ti- lastotietoja taulukoina ja graafisina kuvioina.

STATISTICS FINLAND − Produces statistics on a variety of areas in society − Promotes the use of statistical data Energy in Finland -julkaisu sisältää− Supports tietoja decision-making muun based muas on facts - − Creates preconditions for research sa energian kokonaiskulutuksesta, uusiutuvista ener- GUIDANCE AND INFORMATION SERVICE gialähteistä, sähköstä, lämmityksestä,+358 29 551 teollisuudesta,2220 [email protected] energiatuotteiden tuonnista ja viennistäwww.stat.fi sekä ilma- päästöistä. Mukana on myös kansainvälistä vertailutie- toa.

Communication and Information Services Julkaisu ilmestyy ainoastaan englanninkielisenä.Statistics Finland tel. +358 29 551 2220 ISSN 2242−9085 (pdf) www.stat.fi ISBN 978−952−244−552−0 (pdf) ENERGY IN FINLAND Energy in Finland – Pocketbook 2017, Tilastokeskus.ISSN 1457−049 (print) Publication orders: ISBN 978−952−244−551−3 (print) 2016 Hinta 5 euroa. Julkaisu on tilattavissaEdita Publishing Oy Edita PublishingProduct number 3055 (print) tel. +358 20 450 05 Oy:n asiakaspalvelusta 020 450www.editapublishing.fi 05 tai Editan verkkokir- 9 789522 jakaupasta. 445513 energy_in_finland_2016.indd 1

Julkaisu löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta myös

pdf-versiona. 21.6.2016 13:01:57

12 • Voima & Käyttö • 5/2017 Sinä ja autosi olette arvokkaita

Uuden liikennevakuutuksen maksimibonus on nyt Turvasta saat suorastaan ylellisen Liittokaskon laaja kattavan Liittokaskon ja uuden liikennevakuutuksen, sijaisautoetu 80 % sillä jokainen kuski ansaitsee takaa käyttöösi vara-auton reilua turvaa. jopa tunnissa, kun oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun kesken matkan tai simahtaa teknisen vian takia.

Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu reiluihin vakuutuksiimme osoitteessa turva.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Voima & Käyttö • 5/2017 • 13

210x297_Voima_ja_Kaytto_Nro5_LivaLiittokasko_ilmoitus_Turva_12092017.indd 1 8/14/2017 3:03:10 PM IMO-PÄÄTÖS: Painolastivesien käsittelylaitteiston asennukselle kahden vuoden lisäaika

lusten painolastivesien mukana kul- Syyskuussa voimaan tuleva kansain- IMOssa nyt päätetyn aikataulun pe- keutuvien haitallisten vieraslajien välinen painolastivesiyleissopimus edel- rusteella aluksiin, joilla IOPP-todistuksen leviämisen estämiseksi annettu kan- lyttää kansainvälisen liikenteen aluksilta uusintakatsastus on 8.9.2017–8.9.2019, sainvälinen painolastivesiyleissopimus tu- painolastiveden käsittelyä. Heti voimaan- pitää asentaa käsittelylaitteisto viimeis- Alee voimaan 8.9.2017. Heinäkuun alussa tulon jälkeen yleissopimus edellyttää aluk- tään ennen kuin alukselle suoritetaan 2017 Kansainvälisessä merenkulkujärjes- silta painolastiveden vaihtoa. Itämerellä toinen IOPP-uusintakatsastus yleisso- tössä (IMO) hyväksyttiin päivitetty aika- painolastiveden vaihdon edellytykset ei- pimuksen voimaantulon jälkeen. Lisä- taulu painolastivesikäsittelylaitteistojen vät täyty ja mitään erityistoimenpiteitä ajan saamiseksi edellytetään lisäksi, että asennukselle (B-3 sääntö). Osalle aluksis- ei tarvitse tehdä vesien käsittelemiseksi alukselle ei ole suoritettu IOPP-uusinta- ta tuli painolastivesien käsittelylaitteiston ennen aluskohtaista käsittelylaitteiston katsastusta 8.9.2014–8.9.2017. Muihin asentamiseen kahden vuoden lisäaika. asennusta. aluksiin pitää asentaa käsittelylaitteisto

50-V JUHLAKOKOUS

Keväällä 1967 valmistuneet KOTEKOM K-160 Konemestari- luokan oppilaat viettivät 50-v juhlakokousta Lahdessa m/s Ilo- nalla.

Alh.vas: Pekka Friberg, Keijo Tikka, Martti Liimatai- nen, Kalevi Piensoho, Ahti Hoikkala Takarivissä vas. Tapani Purola, Pekka Nygren, Jouko Ruusunen, Oiva Sundberg, Seppo Suurhaasko, Juha Orttenvuori, Risto Parviainen Poissa: Tapani Jalkanen, Seppo Karhu, Tapani Oksa- nen

14 • Voima & Käyttö • 5/2017 viimeistään ennen kuin alukselle suorite- väksymän painolastivesisuunnitelman. 2. Aluksen painolastivesisuunnitelma on taan ensimmäinen IOPP-uusintakatsastus Trafi soveltaa painolastivesisuunni¬tel- lähetetty hyväksyttäväksi ja aluksel- yleissopimuksen voimaantulon jälkeen. man hyväksymisessä ja painolastivesito- la on tästä todistuksena hallinnon tai Päätöksen seurauksena asennukset tule- distuskirjan myöntämisessä IMOn oh- luokituslaitoksen myöntämä lausunto. vat jakautumaan tasaisesti vuosille 2022– jetta BWM.2/Circ.40. Ohjeen mukaan 3. Suunnitelman hyväksymiseen on yleis- 2024. alukselle voidaan myöntää katsastuksen sopimuksen voimaantulon jälkeen ai- perusteella painolastivesitodistuskirja kaa kolme kuukautta. n Aluksille joustoa myös vaikka aluksella ei olisi hyväksyttyä pai- painolastivesisuunnitelman nolastivesisuunnitelmaa. Edellytykset to- Lisätietoja: hyväksyntään distuskirjan myöntämiselle tässä tapauk- erityisasiantuntija Ville-Veikko Intovuori, ville- Painolastivesiyleissopimuksen voimaan- sessa ovat seuraavat: veikko.intovuori (at) trafi.fi tulo edellyttää kansainvälisen liikenteen 1. Aluksen todistuskirjan voimassaolo on alukselta Trafin tai luokituslaitoksen hy- merkitty alkavaksi 8.9.2017.

VARUSTAMO: Huolehdi nämä asiat kuntoon ennen painolastivesiyleissopimuksen voimaantuloa 8.9.2017

lusten painolastivesien ja sedimenttien valvontaa ja kä- merellä. Painolastivesi pitää vaihtaa silloin, kun etäisyys lä- sittelyä koskeva yleissopimus tulee kansainvälisesti voi- himmästä maasta on vähintään 50 merimailia ja veden syvyys maan 8.9.2017. Sopimuksen tarkoituksena on ehkäistä vähintään 200 metriä. haitallisten vieraslajien leviäminen alusten painolastiveden Itämerellä painolastiveden vaihto ei ole käytännössä mah- Avälityksellä. dollista. Itämeren valtiot ovatkin Itämeren merellisen ympä- Painolastivesiyleissopimus kieltää kansainvälisen liiken- ristön suojelukomissiossa (HELCOM) päättäneet, että Itä- teen aluksilta käsittelemättömän painolastiveden ja sedimen- meren suojelemiseksi alueella ei vaihdeta painolastivettä. tin purkamisen mereen. Kansainvälisessä liikenteessä oleval- Samoin Itämeren maat ovat HELCOMissa tehneet tulkinnan, le alukselle on asennettava painolastivesien käsittelylaitteisto että mitään erityistoimenpiteitä ei tarvitse tehdä vesien käsit- painolastivesiyleissopimuksen voimaantulon jälkeiseen en- telemiseksi ennen käsittelylaitteiston asennusta. Tämä tulkin- simmäiseen IOPP-todistuksen uusintaan mennessä. ta on vahvistettu myös Kansainvälisessä merenkulkujärjestös- sä IMOssa. n Painolastivesiyleissopimuksen tullessa voimaan ensi syyskuussa pitää aluksilla Lähde:Trafi kuitenkin olla seuraavat asiat valmiina: 1. Painolastivesisuunnitelma, joka pitää olla joko luokituslaitoksen tai Trafin hyväksymä. 2. Painolastivesipäiväkirja, joka on yleissopimuksen malli- pohjan mukainen. 3. Katsastuksen perusteella myönnettävä painolastivesitodistuskirja (vain yli 400 bruttovetoisuuden aluksilla, jotka kuuluvat yleissopimuksen soveltamisalaan).

Muista myös painolastiveden vaihtokielto Itämerellä Yleissopimuksen voimaantulon jälkeen, ennen käsittelylait- teiston asennusta, pitää aluksen vaihtaa painolastivesi avo-

Voima & Käyttö • 5/2017 • 15 STTK: Työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa työpaikoilla vähentynyt

uutteet tiedonsaannissa ja heikot vai- ideat syntyvät ja kehittäminen tapahtuu lä on yhteinen päämäärä saada työpaik- kutusmahdollisuudet vaivaavat yhä vain avoimessa ja luottamuksellisessa il- ka menestymään ja tuottavuus kasvuun. edelleen työpaikoilla, käy ilmi STT- mapiirissä henkilöstön osaamista hyödyn- Tämä tarkoittaa muun muassa parempaa K:n henkilöstön edustajille tekemästä tämällä, toteaa Murto. tiedonsaantia, henkilöstön osallistamista Pkyselystä. Työelämä on suurten muutos- sekä työhyvinvoinnin ja jatkuvan amma- ten keskellä työn sisältöjen, työtapojen ja Henkilöstön edustajien asemaa tillisen osaamisen kehittämistä. osaamistarpeiden muuttuessa. Kyselyn tu- on vahvistettava Yhteistoimintalainsäädännön uudista- loksista on kuitenkin nähtävissä, että työ- Vaikka panostus paikalliseen sopimiseen minen on välttämätöntä, jotta työpaikko- elämän muutosten edellyttämää kehittä- on kasvanut, niin henkilöstön edustajien jen tuottavuus saadaan vahvempaan kas- mistä ei tehdä työpaikoilla yhdessä. todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat vuun. Hallituksella on oivallinen paikka − Työpaikoilla on uudistumishaluk- heikentyneet. Lisäksi neuvotteleminen käynnistää valmistelu budjettiriihessä ja kuutta ja valmiutta, mutta tuottavuuden vie yhä enemmän henkilöstön edustajien osoittaa, että sillä on aito tahto ja tarve kasvua ei tavoitella yhdessä ja yhteinen aikaa. Henkilöstön edustajien aseman työelämän kehittämiseen ja tuottavuus- päämääräkin unohtuu. Henkilöstön osaa- vahvistaminen on yksi STTK:n hallituk- kasvuun. mista ja näkemyksiä ei oteta huomioon sen linjaamista yhteisistä tavoitteista tu- STTK:n Henkilöstön edustaja -baro- päätösten valmistelussa ja työpaikan ke- levalle sopimuskierrokselle. metri julkaistiin nyt viidennen kerran. hittämisessä edelleenkään riittävästi, to- − Henkilöstön pitäminen tietoisena Kahden vuoden välein tehtävään kyse- teaa STTK:n johtaja Katarina Murto. työpaikan taloudellisesta tai toiminnal- lyyn vastasi 1534 STTK:laista luottamus- STTK on tuonut voimakkaasti esille lisesta tilanteesta on heikentynyt ja nyt miestä ja työsuojeluvaltuutettua. Vas- tarpeen edistää johtamista, työhyvinvoin- saatu tulos oli alhaisin vuoden 2009 jäl- taajista puolet työskentelee yksityisellä tia ja osaamista työpaikoilla. Työhyvin- keen. Tiedon panttaus ei lisää luottamus- sektorilla ja puolet julkisella sektorilla se- voinnin ja työn sujuvuuden edistäminen ta eikä työntekijöiden motivaatiota tai si- kä yleishyödyllisissä yhteisöissä. Vastaaji- ovat kuitenkin kyselyn tulosten mukaan toutumista työpaikkaan. Se ei myöskään en työpaikoista 58 % on alle 250 hengen vuosien varrella pysyneet ennallaan. tue paikallisen sopimisen edistämistä mil- työpaikkoja. n Palkkausjärjestelmien kehittämisessäkin lään tavoin. Henkilöstön edustajien ase- on menty reilusti alaspäin. maa, erityisesti tiedonsaantia, ajankäyttöä Lisätietoja: − Henkilöstön edustajien mukaan ja koulutusta on vahvistettava, jotta heil- Katarina Murto, johtaja, STTK, työnantajien kiinnostus laadukkaaseen lä on riittävät mahdollisuudet toimia työ- puh. 050 568 9188 yhteistoimintaan on selvästi vähenty- paikoilla, vaatii Murto. Erkki Auvinen, työympäristöasiantuntija, STTK, nyt. Työyhteisöjen kehittämiseen yhdes- STTK on esittänyt yhteistoimintalain- puh. 040 545 0631 sä ei Suomessa panosteta niin paljon kuin säädännön kokonaisuudistusta, jossa sää- muuttuvassa työelämässä ja yhä lisäänty- detään riittävät oikeudet ja velvollisuudet vässä globaalissa kilpailussa pitäisi. Uudet sille, että työnantajalla ja henkilöstöl-

Boken IAKTTAGET FRÅN BYSSAN Finns nu till salu!

Inhandla ditt exemplar i närmaste bokhandel eller direkt av författaren [email protected]

16 • Voima & Käyttö • 5/2017 Maailman suurin Svenskt och finskt samarbete kokonaan kring storskalig batteriproduktion sähkökäyttöinen yckeln till ett koldioxidneutralt samhälle är elektrifiering och la- alus aloittaa gring av förnybar energi, menar Northvolt, som just nu går vidare med åtta svenska samt två finska kommuner/ kommunsamarbeten liikennöinnin för att hitta den optimala platsen för storskalig batteriproduktion. NÅtta svenska kommuner: Göteborg, Gävle, Luleå, Malmö, Marie- stad-Skövde, Norrköping, Skellefteå och Västerås, är med i samtalen kring var fabriken ska byggas. Även Kotka-Hamina och Vasa i Finland är med i beslutet. H Ferries varustamon vuonna 1991 ra- – Vi står inför en unik möjlighet att bygga upp en ny industri som bidrar kennettu alus Tycho Brahe aloittaa elo- till att påskynda omställningen till ett fossilfritt samhälle, som samtidigt bi- kuun lopussa liikennöinnin kokonaan drar till att skapa utveckling, tillväxt och tusentals nya jobb. Vi har pratat sähkön voimalla. Alus hoitaa matkustaja- ja med ett fyrtiotal kommuner och går nu in i djupare samtal med åtta svens- Hautolauttaliikennettä Ruotsin Helsingborgin ja ka och två finska kommuner. Det är en process med högt tempo, vilket är Tanskan Helsingörin välillä. Laivaan mahtuu helt nödvändigt för att vi ska kunna inta en ledande roll på den europeiska yhteensä noin 1 100 kpl matkustajia ja 238 ajo- marknaden, säger Peter Carlsson, vd för Northvolt. neuvoa. ja laivaan Aluksen dieselmoottori toimii Projektet präglas av exceptionellt höga fysiska krav enligt Northvolt jatkossa vain vararatkaisuna. ABB toimesta on samt krav på logistiska förutsättningar som närhet till hamn, tågförbindel- suunniteltu ja toimitettu aluksen sähköjärjestel- ser och internationell flygplats. n mä ja sen liitäntä maaverkkoon. EU:n innovaa- tiovaroilla projektia on tuettu 12 miljoonalla eu- Källa: Energinyheter.se rolla. n

Arctialla on ilo kutsua kaikki Arctiasta ja sen edeltäjä organisaatioista eläköityneet, maa tai merihenkilöstössä palvelleet yhteiseen Niin murtuivat jäät -tapahtumaan 9.11.2017 klo 12–17 Wanha Satama, A-sali, Pikku Satamakatu 3–5, Helsinki

Ohjelmassa jäänmurron historiaa, nykypäivää ja ajatuksia (Bild: HH Ferries) tulevasta sekä tilaisuus tavata entisiä työkavereita. Aloitamme lounaalla klo 12. Päiväkahvien päätteeksi lähdemme katsomaan, miltä Arctian jäänmurtajilla näyttää tänään. Kaikkia osoitetietoja ei ole enää saatavillamme, joten Världens största toivomme, että välität kutsun eteenpäin niille, joiden tiedät jäänmurtajilla palvelleen. helt eldrivna Ilmoittauduthan ystävällisesti 26.10. mennessä: [email protected] Pyydämme, että mainitset nimesi, aluksen/alukset, joilla olet fartyg i trafik palvellut sekä mahdolliset ruokarajoitteet. Lämpimästi tervetuloa! Tero Vauraste id slutet på denna månad kommer HH Toimitusjohtaja Arctia Oy Ferries år 1991 byggda fartyg Tycho Bra- he att vara helt eldriven och blir därmed världens största helt eldrivna fartyg. Fartyg är i Vtrafik mellan Helsingborg och Helsingör. Diesel- motorn som blir kvar på båten kommer normalt att endast fungera som en reservlösning. Farty- gets eldriftssystem och anslutningen till land- ström har levererats av ABB. Projektet har bl.a. finansierats med över 12 miljoner euro via inno- vationsmedel från EU. n

Voima & Käyttö • 5/2017 • 17

22 MS // 3 • 2017 Työttömien työnhakijoiden määrä väheni kesäkuussa

Työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat vähentyneet. Ennakkoilmoitusten mukaan on mahdollista, että 1 200 henkilöä lomautetaan lähitulevaisuudessa, mikä on 700 vähemmän kuin vuosi sitten. Tulevien lomautusten määrä laski toukokuusta kesäkuuhun myös 700:lla. Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli kesäkuun lopussa 108 300 henkilöä, mikä on 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työ- voimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.

Tilastokeskus: Työttömyysaste 8,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli ke- säkuussa 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysas- Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa yhteensä te oli 72,5 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi 320 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 46 000 vähemmän kuin kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Työvoimatutkimuksen mu- vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi kaan työttömiä oli 250 000, mikä oli 14 000 vähemmän kuin edellisestä kuusta 28 600:lla. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkein- vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,9 prosenttia eli 0,5 prosent- oministeriön Työllisyyskatsauksesta. tiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 105 900, mikä on 21 000 Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä keskeiset erot työnhakijoita oli 113 600 eli 14 600 vähemmän kuin edellisenä Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitysti- vuonna samaan aikaan. lastoon ja tulevien lomautusten erillisseurantaan, sekä Tilasto- Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 8 400 vä- keskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston hemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa eli yhteensä 45 800. lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokes- Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työt- kuksen työvoimatutkimus on otostutkimus. tömyyttä tammi-kesäkuussa keskimäärin 63,1 prosenttia, mikä TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoimin- nassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilasto- Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin kesä- keskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on kuun aikana 44 100 eli 4 900 enemmän kuin edellisen vuoden tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltä- kesäkuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli kesäkuussa avoinna vien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 85 000 työpaikkaa, mikä on 10 000 enemmän kuin vuosi sitten. 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokes- Koko maassa oli lomautettuna kesäkuun lopussa 21 300 hen- kuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. n kilöä, mikä on 9 700 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 12 600 Lisätiedot: henkilöä, mikä on 8 000 vähemmän kuin edellisen vuoden ke- neuvotteleva virkamies Petri Syvänen, TEM, puh. 029 504 8050 säkuussa.

• Teksti: Päivi Saarinen •

KONEPÄÄLLYSTÖLIITON PERUSKURSSI TAMPEREELLA

Suomen Konepäällystöliitto jär- Kuvassa oleva Fortum Naantalin uusi luottamusmies Tero jesti uutuuskurssina luottamus- Rantanen (36 v.) on aloittanut varsinaisen luottamusmies- miesten peruskurssin Tampereel- tehtävänsä vasta huhtikuun alusta, joten kurssi tuli sopivasti la 27.–28.4.2017. luottamusmiesuran alkuun. Tero ehti toimia hetken varaluot- Kurssi oli suosittu ja sille osal- tamusmiehenä ennen siirtymistä varsinaiseksi luottamusmie- listui 27 luottamusmiestä, joista heksi. viisi oli uusia luottamusmiehiä.

18 • Voima & Käyttö • 5/2017 Antalet arbetslösa arbetssökande minskade i juni

från arbetsgivare har minskat. Utifrån förhandsmeddelandena är det möjligt att 1 200 personer kommer att permitteras inom den närmaste framtiden, vilket är 700 färre än för ett år sedan. An- talet kommande permitteringar minskade också med 700 från maj till juni. I slutet av juni deltog 108 300 personer i service som räknas in i aktiveringsgraden, vilket är 400 fler än ett år tidigare. Sådan service är till exempel lönesubvention, arbetskraftsutbildning, arbetsprövning och frivilliga studier.

Statistikcentralen: Arbetslöshetsgraden 8,9 procent Enligt Statistikcentralens arbetskraftsundersökning fanns det i Vid arbets- och näringsbyråerna fanns det i slutet av juni sam- juni 15 000 flera sysselsatta än ett år tidigare. Sysselsättningsgra- manlagt 320 100 arbetslösa arbetssökande. Det är 46 000 färre den var 72,5 procent, dvs. 0,5 procentenheter högre än i juni i än ett år tidigare. Från föregående månad ökade antalet arbets- fjol. Enligt arbetskraftsundersökningen uppgick antalet arbetslö- lösa arbetssökande med 28 600. Uppgifterna framgår av arbets- sa till 250 000, vilket är 14 000 färre än för ett år sedan. Arbets- och näringsministeriets sysselsättningsöversikt. löshetsgraden var 8,9 procent, dvs. 0,5 procentenheter lägre än Antalet långtidsarbetslösa, dvs. personer som varit arbetslösa ett år tidigare. arbetssökande utan avbrott i minst ett år, uppgick till 105 900, vilket är 21 000 färre än ett år tidigare. Antalet arbetslösa arbets- Centrala skillnader sökande som fyllt 50 år uppgick till 113 600, dvs. 14 600 färre än mellan arbetsförmedlings-statistiken och vid samma tidpunkt i fjol. arbetskraftsundersökningen Antalet unga arbetslösa arbetssökande som var under 25 år Uppgifterna baserar sig på arbets- och näringsministeriets arbets- uppgick till 8 400 färre än i juni i fjol, dvs. sammanlagt 45 800. förmedlingsstatistik och separata uppföljning av kommande per- I januari–juni avslutades i genomsnitt 63,1 procent av arbetslös- mitteringar samt Statistikcentralens arbetskraftsundersökning. hetsperioderna för unga personer innan arbetslösheten varat i Källan för arbets- och näringsministeriets arbetsförmedlingssta- tre månader, vilket är 2,6 procentenheter mer än ett år tidigare. tistik är arbets- och näringsbyråernas kundregister, medan Sta- tistikcentralens arbetskraftsundersökning är en urvalsundersök- Antalet nya lediga jobb ökade ning. Till arbets- och näringsbyråerna anmäldes under juni månad I arbets- och näringsministeriets arbetsförmedlingsstatistik är 44 100 nya lediga jobb, dvs. 4 900 fler än i juni i fjol. Allt som definitionen på arbetslöshet att personen inte har något anställ- allt fanns det i juni 85 000 lediga jobb vid arbets- och näringsby- ningsförhållande och inte är sysselsatt i företagsverksamhet. I ar- råerna, vilket är 10 000 fler än för ett år sedan. betsförmedlingsstatistiken räknas dessutom de heltidspermitte- I slutet av juni fanns det i hela landet 21 300 permitterade, rade in i de arbetslösa, men de heltidsstuderande räknas inte in. vilket är 9 700 färre än vid motsvarande tidpunkt i fjol. Antalet I Statistikcentralens arbetskraftsundersökning är definitionen av permitterade på heltid var sammanlagt 12 600, vilket är 8 000 arbetslöshet striktare: det förutsätts att arbetslösa aktivt sökt ar- färre än i juni i fjol. bete under de föregående 4 veckorna och är beredda att ta emot Antalet förhandsmeddelanden om kommande permitteringar arbete under de följande 2 veckorna. Statistikcentralens interna- tionellt sett jämförbara arbetskraftsundersökning producerar de officiella arbetslöshetssiffrorna.

Ytterligare upplysningar: Tero on aloittanut työt Fortumilla konsultative tjänstemannen Petri Syvänen, ANM, tfn 029 504 8050 vuonna 2013. Terolle luottamusmiestehtävät ovat vielä ns. ”hyppy tunte- mattomaan” ja uusi asia joka vaatii asioiden opettelua. Teron mielestä peruskurssista on ollut hyötyä asiallisesti ja hänen mielestään on ollut hyvin tärkeää tutustua kollegoihin ja ver- kostoitua. Tällöin voi tarvittaessa olla yhteydessä kollegoihin ja kysellä neuvoja ja käytäntöjä muualta. n

Voima & Käyttö • 5/2017 • 19 OIKEUSTAPAUKSIA • RÄTTSFALL

KKO:2017:55 HD:2017:55 Työsopimus Diarinumero S2015/615 Arbetsavtal Diarienr: S2015/615 Määräaikainen työsopimus Arbetsavtal för viss tid Työn tarjoamis- ja Antopäivä 11.8.2017 Skyldighet att erbjuda arbete och Givet: 11.8.2017 koulutusvelvollisuus ordna utbildning

H oli työskennellyt 3.3.2003–31.12.2011 kuntayhtymän pal- H hade oavbrutet under tiden 3.3.2003–31.12.2011 arbetat som veluksessa yhtäjaksoisesti 16 määräaikaisessa työsuhteessa sosi- socialarbetare anställd hos en samkommun i 16 anställningsför- aalityöntekijänä. Hänellä ei ollut sosiaalihuollon ammatillisen hållanden för viss tid. H hade inte behörighet för uppgiften en- henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain mukaista kel- ligt lagen om behörighetsvillkor för yrkesutbildad personal inom poisuutta tehtävään. Kuntayhtymällä katsottiin olleen lailliset socialvården. Samkommunen ansågs ha haft lagliga skäl för att perusteet solmia työsopimuksia H:n kanssa toistuvasti määräai- ingå arbetsavtalen med H upprepade gånger för viss tid. kaisina. Av de skäl som framgår av domen ansåg Högsta domstolen att Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla kat- samkommunen hade försummat sin skyldighet i fallet att erbju- sottiin, että kuntayhtymä oli laiminlyönyt työn tarjoamis- ja da arbete och utbildning. Eftersom samkommunen hade avslutat koulutusvelvollisuutensa asiassa. Kun se oli päättänyt työsopi- arbetsavtalet i strid med de grunder som föreskrivs i arbetsavtals- muksen työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti, se lagen, förpliktades den att betala ersättning till H för ogrundad velvoitettiin maksamaan H:lle korvausta työsopimuksen perus- uppsägning av arbetsavtalet. n teettomasta päättämisestä. n

HD:2017:37 KKO:2017:37 Arbetsavtal Diarienr: S2015/262 Työsopimus Diarinumero S2015/262 Arbetsavtal för viss tid Givet 8.6.2017 Määräaikainen työsopimus Behov av permanent arbetskraft Antopäivä 8.6.2017 Pysyvä työvoiman tarve X Ab och A hade ingått ett ramavtal med överenskommelse om X Oy ja A olivat tehneet puitesopimuksen, jossa oli sovittu tar- villkoren i arbetsavtal för arbetstagare som kallades till arbete vittaessa työhön kutsuttavan työntekijän työsopimusten ehdois- efter behov. Därefter hade A arbetat i bolaget i olika långa peri- ta. Tämän jälkeen A oli työskennellyt yhtiössä eri pituisia ajan- oder under ett och ett halvt års tid. jaksoja puolentoista vuoden aikana. Av de skäl som framgår av domen ansåg Högsta domstolen Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla kat- att ramavtalet inte var ett avtal om ett arbetsförhållande som sottiin, että puitesopimus ei ollut sopimus toistaiseksi voimassa gäller tills vidare och att X Ab hade haft i arbetsavtalslagen av- olevasta työsuhteesta ja että X Oy:llä oli ollut työsopimuslais- sedd grundad anledning att ingå arbetsavtalen med A för viss sa tarkoitetut perustellut syyt solmia työsopimuksia A:n kanssa tid och att bolagets behov av arbetskraft inte skulle anses vara määräaikaisina eikä sen työvoiman tarvetta ollut pidettävä py- permanent. n syvänä. n Suomi toisena 40 maan cleantech-vertailussa uomi sijoittui kakkoseksi cleantech-alan kasvuyritysten in- novatiivisuutta mittaavassa selvityksessä. Kärkeen kiilasi Tanska, kolmannen sijan vei Ruotsi. Pohjoismaat veivät kärkisijat WWF:n ja Gleantech Grou- Spin selvityksessä, jossa kartoitettiin cleantech-alan yritysten mahdollisuuksia 40 maassa. Suomi sijoittui toiseksi myös vuonna 2014 tehdyssä vastaavassa kartoituksessa. Tänä vuonna Global Cleantech Innovation Index -sel- vityksessä painotettiin erityisesti energiatehokkuutta ja lii- kennesektoria. Sen lisäksi pisteitä sai esimerkiksi uusiutuvan energian mahdollisuuksista sekä yritysten verkostoitumis- ja rahoitusmahdollisuuksista. Suomen menestystä selittävät etenkin kyky synnyttää var- § haisen vaiheen innovaatioita, suuri patenttien määrä sekä pääomasijoitusten turvaaminen uusien liiketoimintojen tuek- si. Tämän lisäksi Suomessa on runsaasti uusiutuvan energian

20 • Voima & Käyttö • 5/2017 Satamien konttipunnitukset ovat lisänneet turvallisuutta aluksilla

rafi on tehnyt tutkimuksen viime Alusturvallisuus parani, Konkreettisia kesänä voimaan tulleen konttipun- kuten myös konttien kehitysehdotuksia punnitusten nitusmääräyksen vaikutuksista kul- käsittelyn turvallisuus nopeuttamisesta ohjeistuksen jetusketjuissa. Konttien punnituksesta on Tutkimuksessa löydetyistä hyödyistä mer- kehittämiseen Tvoitu osoittaa olevan merkittäviä hyötyjä kittävin oli alusturvallisuuden parane- Kyselytutkimuksessa tuotiin esille konk- mm. alusturvallisuudelle. Haittapuolena minen. Muita hyötyjä olivat konttien reettisia kehitys- ja parannusehdotuksia. esiin nousi kustannusten kasvu. käsittelyn turvallisuuden paraneminen Tällaisia olivat mm. satamassa tehtävien Konttipunnitusten vaikuttavuustutki- satamissa ja maakuljetuksissa, alusten las- punnitusten nopeuttaminen ja closing-ai- muksen tarkoituksena oli arvioida, miten tauksen parempi tehokkuus ja hyötysuh- kojen lyhentäminen, konttien taarapai- 1. heinäkuuta 2016 voimaantulleen kont- de, lastaussuunnittelun helpottuminen ja nojen korjaaminen, toleranssien mah- tipunnituksia koskevan SOLAS VGM tehokkuuden paraneminen muualla kul- dollistaminen ja yksiselitteinen ohjeistus -määräyksen soveltaminen on onnistunut jetusketjussa. sekä tehokkaammat valvontatoimet ja ja minkälaisia vaikutuksia määräyksellä – Tutkimuksessa löydetyt hyödyt näyt- selkeät sanktiot. on ollut koko kuljetusketjussa. täisivät olevan pysyviä ja pitkällä tähtäi- – Olemme tyytyväisiä, että tutkimuk- Määräyksen antamisen taustalla oli- mellä näistä tulee olemaan hyötyä koko sessa nousi esiin näin runsaasti kehitys- vat lukuisat onnettomuudet, jotka joh- kuljetusketjulle, toteaa Lappalainen. ehdotuksia. Näiden toteuttamisessa olen- tuivat siitä, että virheellisten tietojen naista on hyvä yhteistyö kuljetusketjun takia yli- tai alipainoisia kontteja oli las- Kustannukset ja kuljetusten toimijoiden ja viranomaisten kesken, sa- tattu aluksiin. Määräyksen avulla pyri- viivästykset mietityttävät noo Lappalainen. tään varmistamaan, että aluksen lastauk- Haittapuolena tutkimuksessa nostettiin Konttipunnitusten SOLAS-määräyk- sen suunnittelussa käytetään todellisia esiin se, että määräyksen toimeenpano sen vaikuttavuustutkimuksen tuloksista massatietoja ja tätä kautta pyritään en- aiheutti investointeja mm. punnituska- järjestettiin 19.5.2017 seminaari, jonka naltaehkäisemään mahdollisista yli- tai lustoon, tietojärjestelmiin ja tietoliiken- aineisto julkaistaan Trafin nettisivuilla. n alipainoisista konteista aiheutuvia onnet- teeseen. Lisäksi kustannuksia on tullut tomuuksia ja vahinkoja. VGM-punnitusten palvelumaksuista sekä Lisätietoja: – Määräys näyttää toimineen toivotul- lisääntyneestä työn määrästä. Määräyk- erityisasiantuntija Jouni Lappalainen, p. la tavalla eikä satamissa ole nähty ennak- sen vuoksi useille vastaajista on sattunut 029 534 5297, [email protected], koon pelättyä konttikaaosta. Sen sijaan myös viivästyksiä konttien kuljetuksissa Twitterissä konttien kuljetukset näyttävät sujuneen ja konttien kuljetus on ruuhkautunut jo- vähintäänkin kohtuullisesti, sanoo erityi- ko satamassa tai tehtaalla konttien lähtö- sasiantuntija Jouni Lappalainen Trafista. paikassa. Viivästyksiä olivat aiheuttaneet myös tiedonkulun ongelmat.

Suomi toisena 40 maan cleantech-vertailussa työpaikkoja. Suomen kanssa samantyyppisiä maita näiltä osin uusiutuvan energian investointien ankkuroimista Suomeen, ovat Israel ja Kanada. WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo. Suomen heikkouksia puolestaan ovat kyvyttömyys vetää Ilmastonmuutoksen vastaisen työn määrä on kasvanut huo- puoleensa uusiutuvan energian investointeja. Tällä saralla Suo- mattavasti siitä, kun selvitys julkaistiin ensimmäistä kertaa mi sijoittuu kauas kärkisijoista, ja sitä huonommin pärjäsivät vuonna 2012. Kaupungit, yritykset, valtiot ja sijoittajat ovat ainoastaan Venäjä, Kreikka ja Indonesia. Suomen kyky kaupal- sittemmin lähteneet laajamittaisesti mukaan ilmastotalkoisiin. listaa ja viedä innovaatioita ulkomaille ovat verrattain heikolla – Jotta ilmastonmuutos voidaan pysäyttää tieteen vaatimal- tolalla. la nopeudella, tarvitsemme start-up-yhteisöjen keksintöjen rä- Kaikesta huolimatta Suomen erinomainen sijoitus yhdessä jähdysmäisen kasvupyrähdyksen. Aikaa ei ole paljon, sillä koko muiden Pohjoismaiden kanssa antaa aihetta optimismiin. energiajärjestelmän tulisi olla fossiiliton vuosisadan keskivai- – Pohjoismailla on edellytykset muodostua innovaatioiden heilla. Tämä on normaali uudistumisnopeus huomioiden käy- Piilaaksoksi, jossa uudet teknologiat syntyvät, kehittyvät ja läh- tännössä jo huomenna, huomauttaa WWF Suomen ilmasto- tevät maailmalle. Kannustamme päättäjiä poistamaan viimei- asiantuntija Kaarina Kolle. n setkin pullonkaulat, joilla upeat suomalaiset cleantech-ratkai- sut saataisiin sekä kotimaiseen että kansainväliseen käyttöön. Lisätietoja: Tämän lisäksi politiikan pitää tukea paremmin ulkomaisten pääsihteeri Liisa Rohweder, puh. 040 840 7461, [email protected]

Voima & Käyttö • 5/2017 • 21 Finnjet-valssi: Linjakas Finnjet, lennokas Finnjet! Kulku on nopeaa, meno koukeroton – Linjakas Finnjet, lennokas Finnjet! Hohtavan hopeaa vanavaahtosi on! (Sävellys ja sanat Kari Tuomisaari, laulettiin myös saksalaisin sanoin)

• Teksti: Bengt Karlsson •

Unohtumaton matkustajalaivahanke 1973–1977 Gts Finnjet – legenda, myötä- ja vastoinkäymiset

atkustaja- autolautta Finnjet ra- myös, että kyllä se sittenkin taitaa olla &Whitney, USA). Käyttökokemustahan kennettiin Wärtsilän Helsingin Finnlinesin laivoista legendaarisin, vaik- itsellämme ei voinut olla, asiat tuli opit- Mtelakalla Enso-Gutzeit Oy:n ti- ka viimeiset vuodet seilasikin Silja Li- tua kantapään kautta. Konemiehistön laamana vuodesta 1973 ja Finnlines-va- ne-väreissä(1987–2006). merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä Fin- rustamon käyttöön; sen kastetilaisuus ja Konepäällikkö Haapasen Finnjet. njetin kaltaisen aluksen kuljettaminen toimitus tapahtui 28.4.1977. Neitsytmat- ”Veikko Haapaselle syyskuu vuonna 1975 vaatii pätevän ja hyvän miehistön”. kansa se teki 13. toukokuuta 1977 suun- on yksi elämän merkkikuukausista; tuol- ”Iso-Masa” Saarikankaan Finn- nitellulle reitilleen, pääkaupungistamme loin suunnittelujohtaja DI Olavi Pyykkö- jet. Finnlinesin piirissä selvitettiin uutta Saksan Travemündeen. Finnjet oli maail- nen kutsui hänet Finnlinesin konttoriin matkustajalaivaa Saksan reitille ja Fin- massa ensimmäinen matkustajalaiva jossa Korkeavuorenkadulla, löi kasan mappeja njet-projekti sai alkunsa 1960–1970 lu- moottoreina kaasuturbiinit, niitä oli ai- pöytään ja tokaisi että alahan lukea, sil- vun taitteessa. Näin vuorineuvos Martin kaisemmin asennettu vain muutamiin so- lä pian vastaat Itämeren ensimmäisestä Saarikangas joka silloin toimi telakal- ta-aluksiin Amerikassa. kaasuturbiinikäyttöisen matkustajalaivan la suunnittelu- ja koeajopäällikkönä on Muistellaan nyt tämän ainutlaatuisen koneesta” (sitaatti Finjet Magazine 1997). muistellut ainutlaatuista laivahanketta: kaasuturbiinialuksen vaiheita suunnitte- Haapanen jatkoi kuitenkin vielä tovin ms – Tutkimme ainakin 30 erilaista kone- luprojektista Itämerenkulkijaksi. Toteam- Finn-Amerilla ennenkuin lopullisesti siir- vaihtoehtoa, mutta lopulta kaasuturbiinit me myös että siitäkin on jo 10 vuotta, tyi telakalle vaativiin valvontatehtäviin: osoittautuivat kaikkein edullisimmiksi, kun tämä ”meidän” Finnjetimme ja sil- Hänestä tuli Finnjetin ensimmäinen ko- keveimmiksi ja vähiten tilaa vieviksi rat- loin Kingdom-nimisenä – suuntasi viimei- nepäällikkö. Hän muistelee samaisessa kaisuksi alukselle, jonka oli määrä yltää selle matkalleen romutusrannalle Intiaan. PR-julkaisussa, 20 vuotta Finnjetillä ol- 30 solmun nopeuksiin. Mutta gts Finnjet ei hevin unohdu: Muis- tuaan, että kaasuturbiinit olivat lopulli- – Vastaava dieselvaihtoehto olisi vaa- tot, kansalliset ylpeydentunteet ja ne me- sesti vieneet hänet mukanaan. tinut paljon suuremman laivan, josta oli- rimatkat. ”En voi enää muuta ajatellakaan, sil- si pitänyt tehdä 20 metriä pidempi. Si- – Finnlines juhli 15.toukokuuta Hel- lä mäntämoottorit eivät näiden vuosien tä paitsi dieselin olisi pitänyt kehittää singissä ms Finnmaidilla 70-vuotista arvo- jälkeen jaksa kiinnostaa. Ensimmäisen 90 000 hevosvoimaa, kun kaasuturbiinit kasta varustamo- toimintaansa. Juhlatilai- vuoden aikana apunamme oli kaksi ta- selvisivät 20 000 hevosvoimaa pienem- suudessa muisteltiin Finnjettiä toteamalla kuumestaria turbiinin valmistajalta (Pratt mällä teholla. Sellainen laiva olisi ollut n.

22 • Voima & Käyttö • 5/2017 Veikko Haapanen oli Finnjetin Mainontaa vuosilta 1975 ja 1976. ensimmäinen konepäällikkö.

FAKTA Finnjetin loppu

• Kesäkuussa 2006 alus siirtyi New Orleansista Bahamalle myytäväksi. • 2007 alus myytiin SeaContainers Shipin (mm. Silja Line) kokurssipe- sältä amerikkalaisyhtiölle. Suomessa suunnitelma aluksen muuttamisesta hotellilaivaksi Turkuun epäonnistui. • Tammikuussa 2008 Finnjet kastettiin Da Vinciksi ja siirrettiin Italiaan. • Toukokuussa 2008 se myytiin jälleen ja sai nimen Kingdom ennen matkaa Intiaan. • Keväällä pysähdyksissä Saudi-Arabian edustalla. Syksyllä romutusrannikolla Intiassa.

20 % kalliimpi. Perinteiseltä laivalta kes- Pratt&Whitneyn Boeingin Jumbojetis- Energiakriisi kuitenkin paheni ja koi- ti neljä vuorokautta ajaa Helsingistä Tra- tä tutut jetit olivat ainoa Finnjetille laa- tuikin Finnjetin kohtaloksi! Finnjethän vemündeen ja takaisin. Tarkoituksena oli tuunkäyvä vaihtoehto. tilattiin ennen syksyn energiakriisiä 1973; kuitenkin nyt rakentaa laiva joka taittaisi Kun kaukana Suomessa oli rakennet- kun se sitten tuli liikenteeseen polttoöl- matkan alle vuorokaudessa ja jonka kään- tu maailman suurin ja nopein matkusta- jyn hinta oli moninkertaistunut. Täydel- töaika olisi vain 2 tuntia. Näin edestakai- ja-autolautta gts Finnjet, se ei ainoastaan lä teholla ajaessaan kaasuturbiinit kulut- nen matka voitaisiin tehdä kahdessa vuo- herättänyt kansallista ylpeyttä vaan he- tivat polttoöljyn erikoisseosta 300 litraa rokaudessa; keskinopeudella 29,7 solmua. rätti myös kansainvälisen mediakentän, minuutissa. Varustamossa ei iloittu ja Martin Saarikangas toteaa Navigator-leh- esimerkiksi suuri sanomalehti The Times Enso-Gutzeitin tileissä näkyi miinusta. dessä nro1/17 myös, että koeajolla Finnjet omisti 28. huhtikuuta aiheelle peräti kol- Oli toimittava nopeasti, ja tammikuussa kulki 31,17 solmun nopeudella. me sivua. No riittihän aiheesta raportoi- 1981 Finnjet siirtyi sitten Hietalahden te- Polttoainetalous oli alusta alkaen pe- tavaa: – 213 metriä pitkä, 1 686 matkus- lakalle jossa turbiinien rinnalle asennet- ruskysymys, ”Pitää muistaa että öljyn tajaa ja ennenkaikkea 30 solmua, vähän tiin 15 500 hv:n dieselsähköiset pääko- barrelihinta oli koko sodan jälkeisen ylikin! Samana huhtikuun aamuna Uu- neet ja päädyttiin 18 solmun nopeuteen ajan ollut puoli dollaria. Herkkyysana- den Suomen lukijoille tipahti postiluu- tulevina talviaikoina. Polttoainemenot lyysissä laskin eri hintavaihtoehtoja sen kusta peräti 40-sivuinen Finnjet-extra. saatiinkin pienennettyä. Finnjet myy- mukaan, että öljy kallistuisi 10-, 20- tai Ilta-Sanomat oli ristinyt Finnjetin ”Suo- tiin kuitenkin Effoalle (FÅA/SHO, Hki) 30-kertaisesti, siis jopa 30 dollariin tyn- men Concordeksi” ja lisäsi että sopiihan ja laiva siirtyi Silja Linen käyttöön kesä- nyriltä. Markkinoilla oli pientä värinää sitä toki lentokoneeseen verrata olivathan kuussa 1986. Kuitenkin upean Finnjetin vuoden 1973 lopussa. Kaikki osapuolet kaasuturbiinimoottorit peräisin DC-8:n taru alkoi olla lopussa: Ei se Siljallekaan pitivät tällaista kehitystä epätodennäköi- suihkukoneesta. – Länsi-Saksassa Finnjet mikään rahasampo ollut, ja huhtikuussa senä. Ensimmäinen öljykriisi kuitenkin vasta katseita keräsikin. Travemündessä 2004 se kiinnittyi viimeisen kerran Ka- tuli ja lopulta kävikin niin, että Finnje- ensimmäisen koematkan aikana satamas- tajanokan laituriin , olihan se sinnitellyt tin luovutuksen aikoina 1977 raakaöljy sa vastassa olleet 5 000 katsojaa innostui- Helsinki–Travemünde-reitillään vielä ko- maksoi 18 dollaria tynnyriltä”. Saarikan- vat niin että antoivat laivalle lempini- ko 1990-luvun. Virolainen Tallink Group gas lisää, että joka tapauksessa Finnjetin men: Itämeren Porsche. osti Silja Linen kesällä 2006. Finnjet ei si- tilaussopimus allekirjoitettiin Wärtsilän – Meille suomalasille Finnjet tarjosi sältynyt kauppaan. n ja Enso-Gutzeitin välillä kolmen vuoden palveluineen upean merimatkan, nopean suunnittelutyön jälkeen 5.12.1973; myös meritien Eurooppaan – sillan länteen!

Voima & Käyttö • 5/2017 • 23 Passenger RoRo Cargo Ferry

• Text: Bengt Karlsson •

Oförglömligt skeppsbygge 1973–1977 Gts Finnjet – legend, i med- och motvind

assagerar-bilfärjan Finnjet byggdes mest legendariska trots att hon de sista karen (Pratt&Withney,USA) med oss. på Wärtsilä Sandvikens skeppsvarv åren på Östersjön seglade i Silja Lines-fär- Själv kunde vi ju inte ha någon efaren- Pi Helsingfors, beställd av Enso-Gut- ger (1987–2006). het av turbinhanteringen, nu gällde det zeit Oy/Ab 1973 för att sättas i trafik för Maskinchef Haapanens Finnjet. ”För att lyssna och lära sig. Våra maskinisters Finnlines-rederiet. Dopceremonin och le- Veikko Haapanen har september-mån- betydelse måste absolut understrykas; att veransen applåderades 28.4.1977. Jung- aden 1975 blivit oförglömlig. Då ringdes föra ett fartyg som Finnjet krävde en kom- fruresan på den planerade rutten, från han upp av DI Olavi Pyykkönen och blev petent och bra maskinbesättning”. huvudstaden till Travemünde i Tyskland ombedd att komma till Finnlines-konto- ”Iso-Masa” Saarikangas Finnjet. I gjorde hon den 23 maj samma år. Ett helt ret på Högbergsgatan; väl där tog Pyyk- kretsen kring Finnlines klargjordes för- fantastiskt fartyg hade nu sett dagens ljus. könen fram en mängd mappar och til�- utsättningarna för Tyskland-trafiken och Så skimrande var aldrig havet och Finnjet lade fryntligt att nu är det dags att börja Finnjet-projektet påbörjades strax före var det första passagerarfartyget i världen läsa, för snart har du ansvaret för Öster- 1970. Såhär har bergsrådet Martin Saari- med gasturbinmaskineri, sådana motorer sjöns första gasturbindrivna passagerarfar- kangas, som då var Wärtsilä H:forsvarvets hade tidigare endast installerats i några tygets maskineri” (citat Finnjet Magazine planerings- och provturschef, ihågkommit amerikanska krigsfartyg. 1997). Haapanen fortsatte ännu en tid detta unika fartygsbygge: – ”Vi undersök- Ödesmättad blev ”vår” Finnjet dock på ms Finn-Amer förrän han stationerade te åtminstone trettio olika motorval, men redan för 10 år sedan då hon som ”King- sig på skeppsvarvet för de krävande över- slutligen visade det sig att gasturbin-al- dom” satte sin sista kursdragning mot vakningsuppgifterna: Han blev gts Finn- ternativet var det förmånligaste, vägde skrotningsstranden i Indien. Gts Finn- jets första maskinchef. Veikko Haapanen minst och tog minsta möjliga utrymme jet glömmer man inte i första taget: ”The ihågkommer i samma publikation efter 20 då målsättningen var att fartyget skulle flying Finn”! Finnlines kunde i våras fira år på Finnjet att gasturbinerna slutgiltigt nå en hastighet av 30 knop. Dieselmoto- 70 år av värdefull rederiverksamhet. Vid tagit honom helt. rer hade krävt ett betydligt större fartyg jubileumsfesten i Hfors, ombord på ms – ”Jag kan inte ens tänka annat än och då blivit 20 m längre. Dessutom hade Finnmaid 15 maj fastslogs vid många gla- gasturbiner, kolvmotorer intresserar mig dieslarna haft att alstra 90 000 hästkrafter, da bord att av de många Finnlines-farty- inte efter alla dessa år. Under det första när gasturbinerna klarade det med 20 000 gen är det väl ändå så, att Finnjet är den året var två garantimästare från tillver- hkr mindre effekt. Ett sådant fartyg hade

24 • Voima & Käyttö • 5/2017 Gts Finlines för Finnlines-rederiet 1977_1985.

FAKTA Finnjet

• 2006 Juni fr. New Orleans till Bahama för försäljning. • 2007 fr. Seacontainer Ltds (Silja) konkursbo till bolag i USA. I Finland planer på inköp till hotell i Åbo. • 2008. Jan. såld till Italien döps till Da Vincy. • Säljs och döps till Kingdom för resa till Indien. • Under våren förankrad vid Saudi-Arabiens kust. • På hösten till skrotnings- strand i Indien.

dessutom blivit 20 % dyrare. De tidigare När man ”långt borta” i Finland ha- höstens energikris 1973 och när hon kom passagerarfartygen på Tyskland-traden be- de byggt världens största och snabbaste i trafik hade oljepriset mångdubblats. Med hövde 4 dygn Hfors–Travemünde t/r. Nu bil-passagerarfärja gts Finnjet, väckte hon fullt pådrag förbrukade gasturbinmaskine- var det meningen att bygga en passage- inte enbart nationell stolthet utan min- riet brännolja i specialblandning 300 liter rar-bilfärja som klarade resan på 2 dygn sann även den internationella mediavärl- i minuten. På rederikontoret gladdes man och med en vändningstid på 2 timmar. den. Exempelvis stora The Times gav den inte och Enso-Gutzeits redovisning visade Medelhastigheten då 29,5 knop. Martin 28 april läsarna hela 3 sidor om vidundret alarmerande minustecken. Den uppkom- Saarikangas tillägger i tidskriften Naviga- till havs. Det fanns ju mycket att rappor- na situationen måste absolut åtgärdas och tor nr. 1/17 också, att Finnjet på provturer tera: – 213 meter lång, 1 686 passagerare i januari 1981 styrde Finnjet till Sandvi- gjorde 31,17 knop. och framförallt 30 knop, ja till och med kens skeppsdocka och erhöll där, i samför- Bränsle-ekonomin var en grundläggan- lite mera! Samma april-morgon fick Uusi stånd med gasturbinerna, ett diesel-elek- de fråga från första början: ”Kom ihåg att Suomis läsare genom postluckan en Finn- triskt huvudmaskineri på 15 500 hkr. Nu oljans barrelpris alla år efter kriget hål- jet-bilaga på hela fyrtio sidor. Ilta-Sano- skulle hon hålla 18 knop vintertid, och lit sig vid en halv dollar. I mina sensibi- mat hade döpt henne till “Finlands Con- visst minskade bränsleförbrukningen. litetsanalyser räknade jag med priser som corde” och tillade att jämförelsen var god Finnjet såldes därefter till Effoa(FÅA) var 10-, 20-, eller 30-gånger högra, t.o.m. då gasturbinerna var från DC-8 jetflyg- och trafiken hanterades av Silja Line från ett pris på 30 dollar/tunna. På marknaden plan. Tyskarnas intresse inte att förglöm- juni 1986. Men Finnjets stora saga var all: fanns en viss oro i slutet av 1973. Samtli- ma: Under Finnjets första provtur till Tra- För inte blev hon en vinstmaskin för Sil- ga parter ansåg dock en dylik utveckling vemünde mottogs hon i hamnen av 5 000 ja heller och i april 2004 förtöjdes hon osannolik. Den första oljekrisen inträffa- begeistrade nyfikna, där erhöll hon snabbt för sista gången vid Skatuddens kajplats de dock, och när sedan Finnjet leverera- smeknamnet ”Östersjöns Porsche”. För i Helsingfors. Plikttroget hade Finnjet än- des 1977 kostade råoljan 18 dollar/tun- oss finländare hade nu en snabb sjöväg till då slitit hela 1990-talet på sin rutt till Tra- na”. Martin Saarikangas tillägger att trots Europa öppnats – en bro västerut! vemünde. Sommaren 2006 köpte estniska detta faktum undertecknades gts-fartygs- I energikrisens kölvatten följde det Tallink Group hela Silja Lines verksam- bygget mellan Wärtsilä och Enso-Gutzeit oundvikliga, som skulle bli Finnjets öde het. Finnjet ingick inte i affären.n efter 3 års planering, den 5.12.1973. och slut. Finnjet hade ju beställts före

Voima & Käyttö • 5/2017 • 25 VUOSI ALKANUT VAUHDIKKAASTI MERELLÄ: Tavarankuljetukset jatkavat kasvuaan ja Viroon suuntasi ensimmäistä kertaa enemmän matkustajia kuin Ruotsiin

lkomaan meriliikenteen vienti- ja Kauttakulkuliikenne Suomen satamien jaliikenteessä, joka kasvoi 4,2 prosenttia. tuontikuljetukset kasvoivat tam- kautta kasvoi 22,5 prosenttia eli 843 000 Matkustajien kokonaismäärä ulkomaan mi-kesäkuussa edellisen vuoden tonnia vuoteen 2016 verrattuna. Kautta- meriliikenteessä oli 8,65 miljoonaa. vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös kulkuliikenne lisääntyi erityisesti Kokko- Viron osuus ulkomaan meriliikenteen Umatkustajaliikenteen määrät lisääntyivät. lan satamassa, jossa rautapelletin transito- matkustajien kokonaismäärästä oli 48,1 Kasvua oli erityisesti Viron matkustajalii- vienti kasvoi peräti 641 000 tonnia. prosenttia ja Ruotsin osuus 46,1 prosent- kenteen määrässä, joka ohitti nyt ensim- Kaikkiaan ulkomailta Suomen sata- tia. Viroon suuntautuva matkustajaliiken- mäistä kertaa Ruotsiin suuntautuvan mat- miin saapuneita aluksia oli kesäkuun lop- ne on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien kustajaliikenteen määrän. puun mennessä 15 103 kappaletta. Alus- ja nyt ensimmäistä kertaa vuodesta 1980 Ulkomaan meriliikenteen vientikulje- ten määrä kasvoi 2,6 prosenttia viime alkaneen tilastointihistorian aikana mat- tukset kasvoivat 5,5 prosenttia ja tuonnis- vuoteen verrattuna. kustajaliikennettä on enemmän Viroon sa oli kasvua 3,1 prosenttia vuoteen 2016 kuin Ruotsiin. n verrattuna. Viennin kasvu johtui sahata- Viro ohitti Ruotsin varan, lannoitteiden, malmin ja rikastei- matkustajamäärissä merellä Lisätietoa den kuljetusten lisääntymisestä. Tuonnin Ulkomaan meriliikenteen matkustaja- Liikennevirasto, Vesa Lasaroff, 3,1 prosentin kasvu johtui lisääntyneistä määrät kasvoivat 2,2 prosenttia vuoden puh. 029 534 3946 raakaöljyn, raakamineraalien ja kappale- 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattu- tavaran kuljetuksista. na. Kasvua oli erityisesti Viron matkusta-

EN FARTFYLLD BÖRJAN PÅ ÅRET TILL SJÖSS: Godstransporterna fortsätter öka och för första gången reste fler passagerare till Estland än till Sverige

utrikes sjöfart fortsatte ökningen av ex- Transittrafiken via finska hamnar öka- gerartrafiken till Estland, 4,2 procent. Det port- och importtransporterna under ja- de med 22,5 procent, dvs. 843 000 ton totala antalet passagerare inom utrikes nuari-juni jämfört med motsvarande tids- jämfört med 2016. Inom transittrafiken sjöfart uppgick till 8,65 miljoner. period året innan. Ökningen gällde också fick Karleby hamn ett särskilt uppsving, Inom utrikes sjöfart var Estlands an- passagerartrafiken.I Särskilt mycket ökade då transitexporten av järnmalmpellets del av det totala antalet passagerare 48,1 passagerartrafiken till Estland. För första ökade med hela 641 000 ton. procent och Sveriges andel 46,1 procent. gången reste ett större antal passagerare Antalet anlöp till finska hamnar från Passagerartrafiken till Estland har ökat till Estland än till Sverige. utlandet uppgick totalt till 15 103 fram ända sen 1990-talet och volymen var nu Exporttransporterna inom utrikes sjö- till slutet av juni. Fartygens antal ökade för första gången större än passagerartra- fart ökade med 5,5 procent och import- med 2,6 procent jämfört med året innan. fiken till Sverige, enligt statistiken som transporterna med 3,1 procent jämfört förts sedan 1980. n med 2016. Ökningen inom exporten be- För första gången reste fler rodde på att transporterna av sågvirke, passagerare sjövägen till Ytterligare information gödsel, malmer och anrikad malm ökade. Estland än till Sverige Trafikverket, Vesa Lasaroff, tfn. 029 534 3946 Importens ökning på 3,1 procent berodde I utrikes sjöfart ökade antalet passagerare på att transporterna av råolja, obearbeta- med 2,2 procent jämfört med motsvarande mineraler och styckegods ökade. de tidsperiod 2016. Särskilt ökade passa-

26 • Voima & Käyttö • 5/2017

Kutsu

9.6.2017

Alueelliset työeläkekoulut 2017

Työeläkekoulujen teemoina ovat työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja eläke- uudistuksen keskeiset asiat. Vastaamme mm. kysymyksiin:

 Miten Suomen työeläkejärjestelmästä päätetään ja mihin periaatteisiin se perustuu?  Mikä on ajankohtaista eläkealalla juuri nyt?  Mitä uutta eläkeuudistus toi tullessaan?  Mikä on osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) ja mitä osa-aikaeläkkeelle tapahtui?  Mikä on työuraeläke, millä perusteilla sille pääsee ja kenelle se on tarkoitettu?  Mitä uutta eläkeuudistus tuo julkiselle sektorille?  Muuttuiko julkisen sektorin eläkeiät ja eläkkeiden karttumat?

Työeläkevakuuttajat Tela, SAK, Akava ja STTK järjestävät yhteistyössä kahdeksan työelä- kekoulua syys-lokakuussa 2017. Kiertue alkaa Turusta 6.9.2017 ja päättyy Rovaniemelle 25.10.2017.

Työeläkekoulut ovat tarkoitettu palkansaajajärjestöjen luottamushenkilöille, liittojen toimihenkilöille ja hallinnon jäsenille, aktiiveille sekä jäsenille.

Työeläkekoulut ovat osallistujille maksuttomia.

Tervetuloa!

Työeläkevakuuttajat Tela

SAK, Akava ja STTK

Keva

Eläketurvakeskus

Voima & Käyttö • 5/2017 • 27

”Jaakonmeri” on testimeri

DIMECC ja One Sea avaavat maailman ensimmäisen kaikille avoimen testialueen: Itseohjautuvien laivojen kokeilu täyteen vauhtiin

uomen länsirannikolle avattavalla testialueella voi vastaisuu- dessa testata itseohjautuvaa meriliikennettä, aluksia ja tekno- logioita. Testialuetta hallinnoi ja valvoo DIMECC Oy, joka johtaa huippuyritysten kansainvälistä One Sea -ekosysteemiä. SLuvan kokeiluun on myöntänyt Länsi-Suomen ELY-keskus. Maailman ensimmäinen kaikille avoin testialue on ristitty Jaa- Rolls-Roycen kuva tulevaisuuden itseohjautuvasta lai- vasta. Rolls-Royce on yksi DIMECC Oy:n johtaman One konmereksi yllättäen edesmenneen tohtori Jaakko Talvitien Sea -ekosysteemin perustajajäsenistä. työn kunniaksi. Yritykset, tutkimuslaitokset ja muut tahot, jotka haluavat tehdä Jaakonmerellä testejä, voivat ottaa DIMECC Oy:hyn yh- virtuaalisen ja muunnellun todellisuuden (VR ja AR) palveluja. teyttä One Sea -verkkosivuston kautta. DIMECC käy jo keskusteluja ensimmäisistä testeistä, joista – One Sea on malliesimerkki edistyksellisestä yritysten ja tullaan ilmoittamaan tuonnempana. Testien odotetaan käynnis- julkisen sektorin yhteistyöstä. Huippuyritysten ja tutkijoiden tyvän keväällä 2018, mutta tarvittaessa testaaminen on mahdol- ekosysteemi luo globaaleja läpimurtoinnovaatioita. Juuri tätä lista jo syksyllä. EU-komissio on suositellut niin Suomelle kuin koko Euroopal- Suomen hallitus on vahvasti sitoutunut digitaaliseen tulevai- lekin: Yritysvetoista, mahdollisimman avointa innovaatioeko- suuteen, mikä heijastuu päätöksessä testialueen perustamisesta. systeemiä, joka luo Suomelle innovaatioiden lisäksi uutta kan- Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner totesi myöhemmin sainvälistä vetovoimaa, investointeja ja niiden mukana kasvua One Sea -nimen saanutta hanketta perustettaessa seuraavaa: ja työpaikkoja. Jaakonmeri luo Suomeen hyvinvointia, kiittää ”Digitalisaation edistäminen sekä automaation ja tiedon laaja hyö- DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala. dyntäminen ovat hallituksen kärkihankkeiden ajureita. Merenkulussa DIMECC pyytää halukkailta testaajilta tarvittavat tiedot ja näiden avulla voidaan merkittävästi parantaa turvallisuutta, vähen- auttaa mm. dokumentaation suunnittelussa. Kun luvat ja sopi- tää päästöjä ja parantaa tuottavuutta. Suomella on erityisiä vahvuuk- mukset ovat kunnossa, testit voivat alkaa. Yksittäiset testit voi- sia ja etuja ryhtyä meriliikenteen ja siihen liittyvän meriteollisuuden vat kestää yhdestä maksimissaan kuuteen viikkoon. automaation ja tiedon edelläkävijämaaksi”. (Ks. lehdistötiedote ht- – Kuka tahansa, vaikka startup tai jopa yksittäinen ihminen tps://www.lvm.fi/-/suomi-edellakavijaksi-merisektorin-automaa- voi asiallisella hakemuksella päästä testaamaan ideansa tai tek- tiokokeiluissa) nologiansa toimivuutta. Kaikille avoin testialue on ainutlaatui- Hallitus on investoinut älyväyliin ja lähin sijaitsee testialueen nen koko maailmassa ja kertoo, että One Sea ja DIMECC ovat tuntumassa, väylällä Raumalle. Lukuisat hallituksen alaiset vi- avoimen innovoinnin ytimessä. Ihmiset pääsevät mukaan, aivan rastot ja ministeriöt ovat tukeneet One Sea -projektia eri tavoin, kuten EU-komissio on esittänyt. Perinteinen Public Private Par- mm. Trafi, Liikenne- ja viestintäministeriö, Metsähallitus sekä tnership PPP-malli saa mukaan neljännen P:n eli People, ihmi- TEKES. set. Tämä suomalaisen teollisuuden ideoima P4.0-malli on tule- Laajamittainen testaaminen on edellytys turvalliselle ja on- vaisuutta, toteaa Kulmala. nistuneelle itseohjautuvalle liikenteelle. Testaus on siis tärkeä Jaakonmeren testialue sijaitsee Suomen länsirannikolla Eura- askel One Sea -projektin tiekartalla. Testialueen avaaminen kai- joen kunnan edustalla. Alueen koordinaatit ovat: kille meriliikenteen toimijoille nopeuttaa itseohjautuvan liiken- • NW 61 20.75 N 20 55.15 E teen syntymistä globaalisti ja mahdollistaa sen valtavan talou- • NE 61 19.60 N 21 14.70 E dellisen potentiaalin todentamisen. • SE 61 15.65 N 21 12.67 E Vuonna 2016 perustettu One Sea -ekosysteemi edustaa poik- • SW 61 16.85 N 20 54.55 E keuksellisen edistynyttä yhteistyötä, jossa toimialojensa glo- – Jaakonmeri on pisimmillään lähes 18 kilometriä pohjoiseen baalit johtajat edistävät yhteistä tavoitettaan itseohjautuvas- ja leveydeltään runsaat seitsemän kilometriä. Olemme halun- ta meriliikenteestä. Perustajakumppanit ovat ABB, Cargotec neet kunnioittaa edesmennyttä tohtori Jaakko Talvitietä tämän (MacGregor ja Kalmar), Ericsson, Meyer Turku, Rolls-Royce, merkittävän tutkimusalueen nimessä, ilman Jaakkoa emme olisi Tieto sekä Wärtsilä. Meriteollisuus Ry on tukenut työtä ja TE- tässä tärkeässä työssä näin edenneet, kertoo DIMECCin ekosys- KES on investoinut ekosysteemiin. One Sea yhteistyötä johtaa teemijohtaja Päivi Haikkola DIMECCin arvostetun työnteki- DIMECC. n jän panoksesta. Jaakonmeri on avointa merialuetta ja tarjoaa mahdollisuudet Lisätiedot: testaukseen myös talvella jääolosuhteissa. DIMECC tarjoaa tes- Harri Kulmala, toimitusjohtaja, DIMECC Oy, tialueelle erinomaiset yhteydet datankulkua ja keräystä varten puh. 040 840 6380, [email protected] yhteistyökumppaniensa kanssa. Yhteyspalveluja tullaan kehit- Päivi Haikkola, ekosysteemijohtaja, DIMECC Oy, tämään jatkuvasti ja tulevaisuudessa on tarkoitus tarjota myös puh. 040 503 8085, [email protected]

28 • Voima & Käyttö • 5/2017 Messukeskus Helsinki 10.–12.10.2017 17 AUTOMAATIO • ELKOM • HYDRAULIIKKA & PNEUMATIIKKA MECATEC • LEVYTYÖ • ROBOSTEAM • KUNNOSSAPITO • LOGY iSCM

MITÄ UUDET TEKNOLOGIAT MAHDOLLISTAVAT SINULLE?

Näetkö Verkostoidu, teollisen internetin, Uudet samanaikaiset päivitä tietosi ja ohjelmistojen ja ison datan tapahtumat: tutustu alan uusiin arvon – myös tuotteis- kansainvälinen innovaatioihin! tuksessa ja ostamisen Robosteam Helsinki ja prosesseissa? Kunnossapito-messut

Rekisteröidy Huippuohjelmaa tapahtumaan kävijäksi joka päivä! netissä. Aiheina mm. Avoinna: • Alustatalous • Kyber- ti 10.10 klo 9–17 turvallisuuus • Teollinen internet ke 11.10. klo 9–19 • Energiasektorin muutokset to 12.10 klo 9–16 • Kaupan tulevaisuus • Robotiikka

Varaa osastosi nyt!

Ota yhteyttä: Jarno Nieminen, 040 456 6505 [email protected]

Koko ohjelman ja näytteilleasettajat –sovellus löydät netistä.

Voima & Käyttö • 5/2017 • 29 #teknologia17 teknologia17.fi 1 (1)

TIEDOTE 1.8.2017

Aboa Maren räätälöityjen jäänavigointikurssien myötä Maersk Line täyttää polaarikoodin edellyttämät kansipäällystön koulutusvaatimukset Kapteeneita ja kansipäällystöä Maersk Linelta osallistuu Aboa Maren jäänavigointia käsittelevään koulutussarjaan kesän ja syksyn aikana. Koulutus täyttää arktista merenkulkua koskevan polaarikoodin mukaiset turvallisuus- ja ympäristövaatimukset. Koulutus on räätälöity Maersk Linen koulutustarpeiden mukaan ja koulutuksessa on otettu huomioon Maersk Linen uushankintojen, Baltic Feeder -alusten, operointi. Alukset on määrä toimittaa Maersk Linelle myöhemmin tänä vuonna.

Maersk Linen päällystö saa koulutusta polaarikoodin mukaisista määräyksistä, sekä tarvittavan osaamisen käsitellä uushankinta-aluksia vaihtelevissa jää- ja talviolosuhteissa. Ensimmäinen koulutusjakso Maersk Linen päällystölle pidettiin heinäkuussa ja seuraavat jaksot järjestetään loppuvuodesta 2017.

Päällystöä koskevat koulutusvaatimukset astuvat voimaan 1.7.2018

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polaarikoodi (Polar Code, International Code for Ships Operating in Polar Waters) astui voimaan 1.1.2017. Polaarikoodi on kaikkia maita sitova normi, jolla pohjoisilla arktisilla alueilla ja Etelämannerta ympäröivillä alueilla purjehtiville lasti- ja matkustaja-aluksille säädetään muita alueita tiukempia turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä (imo.org). Näillä alueilla liikkuvien alustenpäällystön STCW:n mukaiset pätevyys- ja koulutusvaatimukset astuvat voimaan 1.7.2018, riippuen toiminta-alueen jääolosuhteista.

Simulaattorit mahdollistavat harjoittelun eri jääolosuhteissa

Harjoittelu toteutetaan Aboa Maren optimaalisessa koulutusympäristössä. Simulaattoreilla kurssiosallistujat pääsevät harjoittelemaan todenmukaisia tilanteita eri jääolosuhteissa. Aboa Maren simulaattoriympäristöä kehitetään jatkuvasti ja monesti koulutukset räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan, kuten myös näiden Maersk Linen koulutusten kanssa on tehty.

Aboa Mare on järjestänyt jäänavigointikoulutusta jo yli kymmenen vuoden ajan ja pystyy tätä nykyä tarjoamaan erittäin laajoja koulutuspaketteja. Polaarikoodin mukaista koulutusta tarvitaan sekä pohjoisilla että eteläisillä polaarialueilla. Aboa Maren Polar Code -kurssista on kaksi eri tasoa, Basic Level ja Advanced Level -tasot. Tason valinta riippuu sen alueen jääolosuhteista, jolla koulutettava operoi. Asiakkaan tarpeiden mukaan Aboa Marella on myös valmiudet järjestää aluksen käsittelykoulutusta jääolosuhteissa, jäänhallintakoulutusta tai räätälöityä jääharjoittelua Itämeren alueella tai muilla subarktisilla alueilla.

Lisätietoja antaa: Lehtori Ahti Hyppönen, Aboa Mare, puh. +358 44 762 3415, [email protected] tai Markkinointivastaava Leif-Christian Östergård, puh. +358 44 762 3422 [email protected]

Aboa Mare tarjoaa merenkulkualan tutkinto- ja jatkokoulutusta. Merenkulun koulutuskeskus on toiminut Turussa vuodesta 1813. Aboa Maressa on mahdollista suorittaa ammatillinen merenkulkualan perustutkinto Axxellissa, tutkintonimikkeellä Vahtiperämies tai Vahtikonemestari, tai ammattikorkeakoulututkinto Noviassa, tutkintonimikkeellä Merikapteeni tai Merenkulkualan insinööri. Syksystä 2017 alkaen tarjoamme myös merenkulun ylempää AMK koulutusta, tutkintonimikkeellä Master’s degree programme in Maritime Management. Lisäksi Aboa Mare järjestää jatkokoulutuskursseja sekä ammattimerenkulkijoille että huviveneilijöille. Aboa Mare tarjoaa merenkulun turvallisuuden ja ympäristön kannalta kestävää merenkulun koulutusta, joka täyttää kansainvälisen STCW-sopimuksen vaatimukset merenkulkualan koulutukselle, sertifioinnille ja vahdinpidolle. Aboa Maren simulaattorikokonaisuuteen kuuluu 10 simulaattorikomentosiltaa, yksi konehuonesimulaattori, yksi VTS-simulaattori, yksi Navis DP -simulaattori ja yksi radiosimulaattoriyksikkö. Simulaattoreilla toteutetaan koulutuksen lisäksi erilaisia merenkulkualan tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja. www.aboamare.fi

ABOA MARE, Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku www.novia.fi www.axxell.fi

30 • Voima & Käyttö • 5/2017 1 (1)

PRESSMEDDELANDE 1.8.2017

Maersk Line uppfyller polarkodens utbildningskrav för däcksbefäl genom Aboa Mares skräddarsydda isnavigeringskurser

Kaptener och däcksbefäl från Maersk Line går isnavigeringskurser vid Aboa Mare under sommaren och hösten. Kurserna uppfyller polarkodens krav om säkerhet och miljöskydd för last- och passagerarfartyg som seglar i polarområden. Utbildningen är skräddarsydd enligt Maersk Line:s krav. I utbildningen har man även tagit i beaktande Baltic Feeder–fartygen som levereras till Maersk Line senare i år.

Maersk Line:s befäl blir utbildade i polarkodens bestämmelser, samt får den kompetens som behövs för att hantera de nya fartygen i växlande is- och vinterförhållanden. Första delen av utbildningen för Maersk Line:s befäl hölls i juli och de följande delarna hålls i slutet av 2017.

Utbildningskraven för befäl träder i kraft 1.7.2018

Internationella sjöfartsorganisationens IMO:s polarkod (Polar Code, International Code for Ships Operating in Polar Waters) trädde i kraft 1.1.2017. Polarkoden är en norm som är bindande för alla länder och föreskriver att striktare bestämmelser om säkerhet och miljöskydd ska tillämpas på last- och passagerarfartyg som seglar inom arktiska och antarktiska områden än på fartyg som seglar inom andra områden (imo.org). Kraven för besättningens behörighet och utbildning börjar gälla under STCW från och med 1.7.2018 och är beroende på isförhållandena i de områden som fartyget seglar.

Simulatorerna möjliggör övning i olika isförhållanden

Utbildningen förverkligas i Aboa Mare:s optimala utbildningsomgivning. Med hjälp av simulatorerna kan kursdeltagarna öva realistiska situationer i olika isförhållanden. Aboa Mares simulatoromgivning utvecklas kontinuerligt. Ofta skräddarsys kurserna enligt kundens behov, som i det här fallet med Maersk Line.

Aboa Mare har hållit isnavigeringskurser i över tio år och kan i dag erbjuda ett mycket brett utbildningssortiment. Utbildning som fyller polarkodens krav behövs både i nordliga och sydliga polarområden och kurserna ges på två olika nivåer, Basic Level och en Advanced Level, beroende på isförhållandena i området där den utbildade besättningen seglar. Enligt kundens behov har Aboa Mare också beredskap att hålla manövreringsutbildning av fartyg i isförhållanden, ishanteringssutbildning eller skräddarsydda isövningar i Östersjöområdet eller andra subarktiska områden.

Ytterligare information ges av: Lektor Ahti Hyppönen, Aboa Mare, tfn +358 44 762 3415 eller [email protected] eller Marknadsföringsansvarig Leif-Christian Östergård, tfn +358 44 762 3422 [email protected]

Aboa Mare erbjuder examensutbildning och fortbildningskurser inom sjöfartsbranschen. Sjöfartsskolan har funnits i Åbo sedan 1813. Vid Aboa Mare är det möjligt att gå sjöfartbranschens grundexamen vid Axxell med examen till vaktstyrmän och vaktmaskinmästare eller yrkeshögskoleutbildning vid Novia till sjökapten eller sjöingenjör. Från och med hösten 2017 erbjuder Aboa Mare även högre YH utbildning inom sjöfart, Master’s degree programme in Maritime Management. Dessutom erbjuder Aboa Mare fortbildningkurser för både yrkessjömän och fritidsbåtförare. Aboa Mare erbjuder säker och miljömässigt hållbar utbildning, som uppfyller de krav som ställs i den internationella konventionen för sjöfartsutbildning, certifiering och vakthållning, den s.k. STCW-konventionen. Aboa Mares simulatorhelhet omfattar sammanlagt 10 simulatorbryggor, en maskinrumssimulator, en VTS-simulator, en Navis DP-simulator och en radiosimulator. Simulatorerna används förutom i utbildningen också i olika forsknings- och utvecklingsprojekt inom sjöfartsbranschen. www.aboamare.fi

ABOA MARE, Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku www.novia.fi www.axxell.fi

Voima & Käyttö • 5/2017 • 31 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

Höyrynmyynti Varsinais-Suomen Höyrymyynti Oy ...... s. 32 Sähköasennukseet Laivasähkötyö Oy ...... s. 32 Koneet ja laitteet Alfa Laval ...... s. 31 Teollisuuspolttimet Suomen Teollisuuspoltin Oy ...... s. 30 Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh ...... s. 30 Tiivisteet Densiq ...... s32 Kunnossapitopalvelut Tiivistetekniikka ...... s. 32 Konemestaripalvelu Korhonen Oy ...... s. 31 Tarseal Oy ...... s. 31

Laivadieseleiden huolto ja korjaus Tulenkestäviä muurauksia Marine Diesel Finland Oy...... s. 32 Erikosmuuraus Oy ...... s. 31

Laivaelektroniikka ja huolto Voimalaitos- ja prosessipolttimet AT-Marine ...... s. 31 Oilon Energy Oy ...... s. 32

Laivakorjauksia Öljy- ja kaasupolttimia ABB ...... s. 32 Laivapoltin ...... s. 32 JAP-Metalli ...... s. 31 Laivakone ...... s. 32 Öljynpuhdistusratkaisut KiL-Yhtiöt Oy ...... s. 31 Laivatarvikkeita Tecmarin Ship Supply ...... s. 31

Lämpötekniset laitteet Viitos-metalli Oy ...... s. 30 Lämpö- ja painelaitteiden

Paineenalaiset tiivistykset valmistusta Heinolassa FSC-Service ...... s. 32 jo yli 20 vuoden kokemuksella.

Palovartiointia Alandia Easy Wash...... s. 31

Sukelluspalvelut Diving Group ...... s. 32 Rannikon Sukelluspalvelu Oy ...... s. 31 • Kaasu- tai öljykäyttöiset höyry- ja lämpökeskukset • Lauhdepumppuasemat • Venttiiliasemat maakaasulle, metanolille, vedylle tai öljylle • Pisaraerottimet, höyrytukit, lauhdeastiat, • Raskaan polttoöljyn pumppaus- ja esilämmitysasemat näytejäähdyttimet sekä näytteenottoasemat • Vesiturbiinilaitosten öljynjäähdytysjärjestelmät • Kaasu-, höyry- ja öljyputkistot • Kaukolämmön nestesuodattimet • Syöttövesi-, lauhde- ja ulospuhallussäiliöt Markkinoiden parhaat • Lämmönsiirtimet ja lämmönsiirtoasemat Lämpötekniikan edelläkävijä teollisuuspolttimet moneen käyttöön laajalla tehoalueella! Dirty job well done

W-sarja kestävät ja luotettavat öljy, kaasu ja yhdistelmäpolttimet, joissa palamisen hyötysuhde on aivan omaa luokkaansa. Tehoalue 0 k 11000 k.

WM-G10 WM-G20 WM-G30

UUTUUS! Wmono0 tehokas Puhdistamme poltin raskaan teollisuuden • Pilssit tarpeisiin tehoalueella • Konehuoneet 2000 k 1000 k. • Tuotanto- ja prosessilinjat WKmono80 • Säiliöiden sisä- ja ulkopuolet • Lämmönvaihtimet eishauptpolttimia edustaa Suomen eollisuuspoltin Ota yhteyttä: puh. 00 6 2 www.teollisuuspoltin.ﬁ

Pesupalvelu Hans Langh Oy Alaskartano, 21500 Piikkiö | Puh. (02) 477 9400 | www.langh.fi

32Voima • Voima & Käyttö & Käyttö • 5/2017 • 5/2017 • 32 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

Tulenkestävät muuraukset ja massaukset 30 Savupiippujen muuraus- ja korjaustyöt Korkeanpaikantyöt ERIKOISMUURAUS OY PL 117, 04301 TUUSULA Puh. +358 20 155 8250 faksi +358 20 155 8259 Lasse Niemelä, puh. 040 548 7328, 050 376 7407 [email protected]

Erikoismuuraus Oy_140x40.indd 1 27.2.2015 11.41

PUMPPUJEN TIIVISTEET Konemestaripalvelu Korhonen Oy Konekunnossapidon ammattilainen • suunnittelu • valvonta • varaosahallinta www.konemestaripalvelu.com 040 5833 090

MEKAANISET TIIVISTEET Sälinkääntie 12, 04600 Mäntsälä • Kaikkiin pumppuihin Rungon tarkastukset PUHELIN • Suoraan varastosta & puhdistukset +358 40 848 5610 Rungon & putkistojen KORJAUS JA HUOLTO ultraäänimittaukset • Kaikki tiivistemerkit Teollisuuslaitosten sukellustyöt [email protected] Rannikon Sukelluspalvelu Oy Tarseal Oy Coastal Diving Service Ltd www.tarseal.fi Pikku-Hietanen, Kotka puh. 02 430 4009 0400 751 399, 0400 803 926 [email protected] [email protected] www.sukelluspalvelu.fi

PALOVARTIOINTI – BRANDBEVAKNING • Laaja sammutuskalusto, asiantunteva henkilökunta, paloautot ja palopumput AT-Marine Oy • Omfattande brandutrustning, yrkeskunnig personal, brandbilar och brandpumpar Palveluksessa maalla ja PUHDISTUSTYÖT – RENGÖRINGSARBETEN merellä • Korkeapainepesut ja märkäimut. Teollisuus, laivat, säiliöt... Palosaneeraukset & JVT. Navigointi-, ja • Högtryckstvättning och våtsugning. Industri, merenkulkulaitteet fartyg, cisterner... Brandsaneringar och RVR. • LIETTEENKUIVAUS – SLAMTORKNING Kommunikointilaitteet • Lietteen linkousta koko Pohjoismaissa. • Slamcentrifugering i hela Norden. • Erikoiselektroniikkalaitteet puolustusvoimille • Säiliömittauslaitteet ja lastausvarret teollisuudelle

RESCUE TEAM FINLAND / EASY WASH Långkärrvägen 12, 65760 ISKMO 06 321 8200, päivystys/dejour: 0400 166 263 www.atmarine.fi www.easywash.fi [email protected]

navigatmarinepalveluksessanne.inddVoima 1& Käyttö • 5/2017 • 3321.8.2014,34 .4 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

VARSINAIS-SUOMEN ABB TurboahtimetTurboahtimet Laivadieseleiden huolto ja korjaus HÖYRYMYYNTI p. 010 22 26477 VARSINAIS-SUOMEN Myynti: Tel. 010 221 1 Täydelliset konehaalaukset [email protected] 010 222 6379 HÖYRYMYYNTI OY CAT Authorized Marine Dealer Huolto: Tel. 010 222 6477 ABB Oy, Turboahtimet KEMEL akselitiivisteet ja -laakerit [email protected] 20 00750 Helsinki Vaihteiden ja potkurilaitteiden työt VARSINAIS-SUOMEN ABB Oy, Koneiden linjaukset ja muovivalut ABBTurboahtimet Asiakaspalvelukeskus HÖYRYMYYNTI p.Lyhtytie 010 22 2021999 ISO 9001 -sertifioitu www.abb.fiPL 20 www.marinediesel.fi ABB00751 vaihde HELSINKI p. 010 22 11 Eteläkaari 10, 21420 Lieto Puh 020 711 8220

• koneiden ja moottoreiden huolto- ja asennustyöt • männän haalaukset Prosessia pysäyttämättä • putki- ja hitsaustyöt Paineenalaiset • pumppujen huollot FSC-tiivistykset 0207 631 570 Vuodesta 1977 0400-501 763 Varoventtilien säätö ja Faksi: 0207 631 571 käynninaikainen www.oilon.com Koestus DENSITEST-menetelmällä Uranuksenkuja 1 C, 01480 Vantaa Vuodesta 1985 e-mail: [email protected] Pl 31, 33901 TAMPERE www.laivakone.fi Puh. (03) 254 0750 www.fsc-service.fi [email protected] www.lst.fi • Sähkö- ja automaatiosuunnittelu • Laivasähköasennukset • Teollisuuden sähköasennukset • Sähkömoottoreiden myynti ja huolto Tarjantie 5, 01400 Vantaa • Konehuone- ja ulkokansivalaisimet Puh. 050 558 2100 • Kaapeliradat ja tarvikkeet [email protected] • Webshop www.laivapoltin.fi LAIVASÄHKÖTYÖ OY Rautatehtaankatu 22, 20200 Turku p. (02) 510 0300, f.02 5100 340

Tiivisteratkaisuja jo vuodesta 1918 Oma tuotanto mm. grafiittitiivisteet 24/7 päivystys EN1591-4 sertifioitu laippaliitoskoulutus Puh. 040 775 0562 [email protected] www.densiq.com

34 Voima • Voima & Käyttö & Käyttö • 5/2017 • 5/2017 • 34 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

• Kolumni •

Tasa-arvon asialla

ilastokeskus valistaa meitä taas tänä syksynä, kuten joka rakentaisi Suomeen kaikkialla toimivan analyyttisen vaativuu- vuosi on ollut tapana, että naisten euro on yhä vain hie- den arviointijärjestelmän, jonka perusteella oikeudenmukainen man yli kahdeksankymmentä senttiä. Sillä luodaan mie- palkka voitaisiin määrittää tasapuolisesti alasta ja työstä riippu- likuva, että palkkasyrjintä samasta tai samanarvoisesta työstä matta. Tästä tavoitteesta työryhmä joutui luopumaan. Se joutui Ton miesten ja naisten välillä lähes kahdenkymmenen prosentin toteamaan, että yleisen palkkatason määräävät markkinat, ei- luokkaa. Kuten tiedämme, naiset ovat Suomessa miehiä parem- vätkä ne välttämättä ole yhteydessä työn vaativuuden, sen mer- min koulutettuja ja epäilemättä tekevät keskimäärin vähintään kityksen, siitä saadun yleisen hyödyn tai tasa-arvon kanssa. yhtä vaativaa työtä kuin miehetkin. Sitä ilmeisesti emme tiedä, Ongelma ei suinkaan ole tekninen: toimialat ja työmarkkin- että yleinen palkkataso ei selity vain koulutuksen tai työn vaati- asektorit ylittäviä työn vaativuuden arviointijärjestelmiä voi- vuuden mukaan, eikä se markkinataloudessa koskaan tule selit- daan nykyisin helposti tehdä, jos vain yhteinen tahto siihen löy- tymäänkään. tyy. Yksinkertaisin tapa saavuttaa kaikkia aloja koskeva ”sama Tulopolitiikan kausina yrittivät palkansaajakeskusjärjestöt yli palkka yhtä vaativasta työstä” olisikin solmia yksi ainoa ja tasa- kaksikymmentä vuotta parantaa erilaisin nais- ja matalapalkka- puolinen palkkausjärjestelmä koko maahan. Se ulottuisi palkka- erin naisten suhteellista palkkatasoa miehiin verrattuna, mutta ja vaativuusnormiensa osalta samalla tavoin kaikkiin palkansaa- laihoin tuloksin. Palkkaerot miesten ja naisten välillä eivät tyy- jiin. Mukaan kuuluisivat myös sopimusten ulkopuolelle jääneet dyttävästi kaventuneet. Naisille suunnatut erät eivät silti olleet ja niin sanotut ylemmät toimihenkilöt. Mutta kuka sellaista tah- mitättömiä suhteessa yleiskorotuksiin. Päinvastoin, ne olivat too ja kuka siitä sopisi? Ajatus on käytännössä mahdoton. Samaa varsin kohtuullisia, kun ottaa huomioon korotusten vaatimat- palkkaa yhtä vaativasta työstä yli toimialojen ei markkinatalou- toman kokonaistason. Kaikki työmarkkinajärjestöt eivät tie- dessa mikään laki, määräys tai EU:n direktiivi edellytä. tenkään olleet yhtä innokkaasti tukemassa tasa-arvoeriä, mutta Julkisen sektorin, siis esimerkiksi kunta-alan, yleinen palk- harva kehtasi kovin julkeasti hyvää asiaa maineensa takia tyr- kataso kohentuu sillä tavoin, että asiasta tehdään joko selkeä mätäkään. Sen sijaan yksi puhui ”kaikista matalapalkkaisista”, poliittinen päätös tai siirrytään maksulliseen toimintaan. Poliit- toinen ”koulutettujen naisten jälkeenjääneisyydestä”, kolmas tinen päätös tarkoittaa useimmiten veronkorotuksia ja maksul- ”terveydenhuollosta” ja työnantajatahot ”markkinoiden vaiku- linen toiminta bisnestä. Kolmantena vaihtoehtona on rakenne, tuksesta ja yleisestä oikeudenmukaisuudesta”. jossa yhä pienemmällä henkilöstöllä tuotetaan yhä suurempi ta- Palkkasyrjintä on lainvastaista, jos siihen syyllistyy yksittäi- loudellinen hyöty. Tällaista eivät kaikki halua. Pikemmin monen työnantaja. Mutta sukupuolten väliset palkkaerot jollakin nissa keskusteluissa on tullut esiin kuntasektorin työvoiman li- alalla yleisesti – puhumattakaan alojen välillä – eivät sitä ole. säämispaine väestön vanhentuessa. Voidaan tietysti ajatella, että on moraalisesti väärin, jos pääoma- Viimeiset parikymmentä vuotta yritin ammatissa osaltani valtaisella teollisuusalalla palkkataso on korkeampi kuin vaikka- edistää naisten samapalkkaisuutta, enkä tätä pyrkimystä vähek- pa verovaroin toteutetussa kunnallisessa palvelussa. Mutta lai- sy vieläkään. Kuitenkin mieleeni on vähitellen tullut kyyninen tonta se ei ole. ajatus: naiset poistavat tämän ongelman parin sukupolven ku- Kun tulopoliittisten sopimusten sanotaan nyt tulleen tiensä luessa aivan itse. Miehiä paremmin koulutettuina he murtavat päähän ja paikallisten sopimusten valtaavan alaa, on keskuste- perinteiset ammattirakenteet vallaten ajan mittaan heille vielä lussa vallan unohdettu, että palkkasopimuksia tehtäessä tasa-ar- oudot, hyväpalkkaiset asiantuntija-ammatit. He ovat ennen pit- vosta vastaa täsmälleen se taho, joka sopimuksia tekee. Tulopo- kää enemmistönä juristien, lääkärien, pappien tai arkkitehtien liittisissa sopimuksissa tasa-arvoiseen palkkaukseen saattoivat ammateissa. vaikuttaa keskusjärjestöt. Liittokohtaisissa sopimuksissa pyrki- Lopulta miehet tienaavat selvästi naisia enemmän ehkä vain mys rajoittuu kyseisen alan omiin ratkaisuihin. Jos palkoista so- ammattijääkiekkoilijoina. Jokainen suomalainen NHL:n lempi- vitaan paikallisissa neuvotteluissa, tasa-arvoisesta palkkauksesta pelaajamme tienaa helposti vuodessa sen, minkä Suomen halli- huolehditaan – jos huolehditaan – ainoastaan saman työpaikan tuksen neljä tai viisi ministeriä yhteensä. Ja me jääkiekon ystävät sisällä. Ja vaikka jokaisessa yksittäisessä työpaikassa tasa-arvo tunnemme asiaa kohtaan suurta ymmärrystä, koska arvostamme palkkojen osalta olisikin lain ja direktiivien mukaan toteutunut, mustan kumipalan läiskimistä tolppien väliin huomattavasti se ei olisi välttämättä toteutunut omalla alalla, puhumattakaan enemmän kuin vaikkapa matalapalkkaisten tutkijoiden ponnis- yli toimialojen. teluja maapallon lämpenemisen ehkäisemiseksi. n Moni toivoi vielä 1990-luvulla, että työmarkkinakeskusjär- jestöjen asiantuntijoista ja työelämän arvostetuista tutkijoista Tapio Wallin koottu valtakunnallinen työnarviointityöryhmä (TASE) rat- Kirjoittaja on Jame ry:n puheenjohtaja kaisisi palkkausta koskevan tasa-arvo-ongelman työelämässä: se

Voima & Käyttö • 5/2017 • 35 HELSINGIN JULKISEN ALAN MERENKULKU KONEMESTARIYHDISTYKSEN JÄSENILLE ERIKOIS- JA ENERGIATEKNISET JAME ry:n syysretki 07.10.2017 Syyskokous HELSINGIN KAUPUNGIN TEATTERIIN Lauantaina 23.9.2017 klo 13.00 TKPY huoneisto, Suomen 100 v. juhlan suurmusikaali teatterikappale Puutarhakatu 7a A2, 21100 Turku MYRSKYLUODON MAIJA Hallitus klo 12.00 60 ensin maksanutta mahtuu mukaan, Kokouksessa keskustellaan Pardian ja Ammattiliitto Pro:n omavastuu on 40 € / hlö yhteistyösopimuksen vaikutuksesta jäsentemme edunvalvon- taan sekä yhdistyksen sääntöjen uusimistarpeesta. Maksu viimeistään 31.08.2017 NORDEA FI16 1014 3000 2114 47 tilille Tervetuloa. Jäsen /avecin nimi mainittava maksussa Hallitus Yhteyshenkilö [email protected] tai puh.050 3511 940 Teatterinäytös alkaa klo 19.00 ja ruokailu klo 15.45–18.00, IN MEMORIAM Ravintola Grillsson, Hämeentie 19, Helsinki Martti Kalevi Mälkiä

s. 23.1.1936 Viipurin mlk TAMPEREEN KONEMESTARIT k. 29.6.2017 Jyväskylä JA INSINÖÖRIT RY. Kutsu Yhdistyksemme täyttäessä 80 vuotta juhlistamme merkkivuotta jäsenille aveceineen tarjottavalla ENERGIA-ALAN NEUVOTTELUKUNTA KOKOONTUI juhlalounaalla LIITON TOIMISTOSSA 16.8.2017 lauantaina 28.10.2017 klo 14.00 alkaen Ravintola Masuunin Ruukki-kabinetissa. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista. Sitovat ilmoittautumiset 15.10.2017 mennessä: Pentti Aarnimetsälle puh. 040 758 9869 tai Eero Kilpiselle puh. 050 545 5765 Tervetuloa Johtokunta

SAVONLINNAN KESKISUOMEN KONEMESTAREIDEN KONEMESTARIYHDISTYS RY:N 70 VUOTIS JUHLA VIETETTY 12.8.2017 vaalikokous 3.11.2017 Upeassa säässä SS Suomi laiva kuljetti Keskisuomen Konemestareiden juhlavieraita pitkin Päijänteen kauniita maisemia. Erittäin ja K-100 REVYY mukavissa tunnelmissa vietettyyn juhlaan, osallistui lähes 50 henkilöä. Ravintola Paviljonki Luotsikabinetti. Kokous klo 16.00, ruokailu klo 17.00 ja revyy klo 19.00

Ohjelma ja ruokailu avecilta 51 euroa tilille: FI75 5651 1320 1901 34 Sitovat ilmoittautumiset 13.10. mennessä sihteerille: [email protected] tai puh. 0400 847 720. Tervetuloa Johtokunta

36 • Voima & Käyttö • 5/2017 ÖLJYTANKKERIN KONEMESTARI

Liiton varapuheenjohtaja Harri Piispa- Työnantajan tekemien selvitysten nen, joka keväällä täytti 50 vuotta, on perusteella henkilöstön tyytyväisyys on toiminut Mastera laivan konemestarina melko hyvällä tasolla. Työpaikan hait- vuodesta 2003 lähtien. tapuolena Harri tuo esille useat YT-neu- Harri, joka on Raisiosta kotoisin, on vottelut, jotka eteenkin luottamusmie- tullut alalle Turun Tekun kautta. Liiton helle ovat aina haastava paikka. Toinen jäseneksi Harri liittyi jo opiskeluaikana. kova haaste on varustamoiden lisäänty- Työkokemusta tuli alussa mm sähkömie- neet vaatimukset sekamiehitykseen ja henä kotimaisen konemiehistön työpaikkojen puolustaminen, niin että ansiokehitys Siljan risteilyaluksilla turvattaisiin. Pääluottamusmiehenä Harri on ollut ”Nesteen” aluksilla vuodesta 2005. Vuonna 2014 Nesteen keskeiset alukset myytiin ja hoitovarustamotoiminta ul- koistettiin OSM Ship Management Fin- land Oy:lle. OSM:ssä on tällä hetkellä töissä noin 40 kpl liiton jäseniä. Mastera alus on Japanissa Sumitomo Heavy Industries telakalla rakennettu 2000-luvun alussa. Mastera, joka pystyy toimimaan itsenäisesti ilman jäänmurta- ja-apua talvella, on vuodesta 2003 läh- Kilpilahden satama tien ollut mukana tuomassa merkittävän ay-toiminta. Öljytankkereiden kovat osan maamme raakaöljyn tarpeesta. turvallisuusvaatimukset edellyttävät, et- Suomen Konepäällystöliiton hal- tä miehistön terveys on hyvä ja kunto litukseen Harri tuli mukaan keväällä riittävällä tasolla. 2008 ja liiton varapuheenjohtajana hän Omassa työssään Harri viihtyy ja eri- on toiminut vuodesta 2016. tyisen hyvinä asioina hän näkee mm va- Harri on myös aktiivisesti mukana paus tehdä omaa työtehtävää ja aluksen Turun Konepäällystöyhdistyksen toi- hyvä vuorottelujärjestelmä (6 viikkoa minnassa ja edustaa liittoa myös Meri- töitä/6 viikkoa vapaata) sekä työpo- mieseläkekassan valtuustossa (vuodesta rukan hyvä henki. Merimatkat vievät 2009 lähtien) ja MEPA:n hallituksessa. usein Primoskista Porvooseen tai Naan- Harrin tärkeimpinä tukijoina on oma talin satamaan, myös mm Rotterdamiin, perhe, vaimo ja 19 sekä 14 lapset. Har- Uts-Luga ja muut Euroopaan satamat on rastuksiin kuuluu mökkeily, liikunta ja tullut tutuksi. Masteran valontanäytöt.

KESKISUOMEN KONEMESTAREIDEN 70 VUOTIS JUHLA VIETETTY 12.8.2017 Upeassa säässä SS Suomi laiva kuljetti Keskisuomen Konemestareiden juhlavieraita pitkin Päijänteen kauniita maisemia. Erittäin mukavissa tunnelmissa vietettyyn juhlaan, osallistui lähes 50 henkilöä.

Kuvassa vasemmalla Keljonlahden voimalai- toksen edustalla puheenjohtaja Pasi Peräsaari ja Jyväskylän Energia Oy:n tuotantojohtaja Teemu Rönkkä, jotka pitivät ti- laisuudessa juhlapuheet. (Kuvaaja Pertti Roti)

Kunniapuheenjohtaja Hannu Orslahti ja kunniajäsenet Raine Norrena sekä Tapio Roiha

Voima & Käyttö • 5/2017 • 37 • Teksti ja kuvat Jori Spännäri • THE TALL SHIP RACE 2017 KOTKASSA JA KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO MENOSSA MUKANA

The Tall Ships Race järjestettiin Kot- kassa 10.–16.7.2017 osaksi päällekkäin Kotkan meripäivien kanssa. Meripäivil- lä on kotkassa pitkät perinteet ja jo use- ana vuonna myös konepäällystöliitto on ollut mukana meripäivillä. Tänä vuonna olimme taas mukana toiminnassa ja oman makunsa tämänvuotiseen antoi TSR. Kyseinen viikko oli kotkalaisten suusta kuultuna kesän superviikko. Vii- kon aikana kotkassa vieraili 3 kappaletta suuria risteilijöitä jotka risteilyvieraiden Kuvassa osa Kotkan yhdistyksen hallituksesta sekä liiton toiminnanjoh- harmiksi kävivät juuri ennen ja jälkeen taja. varsinaisen The Tall Ship Racen. Tämä oli ensimmäinen kerta historiassa kun taas hiljaiseksi toisin kuin edeltäneen ovat tällä hetkellä ansaitusti viettämäs- suuria risteilijöitä rantautuu kotkaan, viikon aikana jolloin kansainvälistä me- sä eläkepäiviään mutta silti tarpeeksi in- toinen kerta kun TSR saapuu myös käy- noa ja meininkiä riitti kansainvälisistä nostuneita tulemaan vaihtamaan edes mään kotkassa ja 51 kerta kun kotkassa markkinoista aina alusten miehistöjen muutaman sanan henkilöstön kanssa ja juhlittiin meripäiviä. paraatiin unohtamatta muita vieraita ja muistuttamaan nuorempaa polvea siitä The Tall Ship Race suuntasi kotkas- ohjelmaa. että mihin pyritään. ta kohti Turkua jossa alukset olivat au- Paikalla esittelemässä liiton toimin- Konepäällystöliitto on jo useam- rajoen rannoilla yleisölle auki 20.–23.7. taa oli tänä vuonna liiton toiminnan- pana vuonna ollut museojäänmurtaja Kotkan ja Turun välinen etappi mentiin johtaja sekä kotkan yhdistyksen halli- Tarmolla esittelemässä liiton toimintaa niin sanottuna rauhallisena välinä joh- tuksen edustusta. Positiivisena asiana ulkopuolisille, tutustuttamassa henkilö- tuen satamien läheisyydestä. Itse kisan mainittakoon, että kaikilla kuudella jot- kuntaa liiton jo olemassa oleville jäse- race 2 purjehdittiin Turusta Klaipede- ka edustamassa olivat, niin on vielä vuo- nille ja kenties jopa auttamassa joitain daan 29.7.–1.8. ja race 3 purjehdittiin sikymmeniä työikää jäljellä. Tällaiset nuoria saamaan kipinän opiskelemaan Klaipedasta Szczeciniin 5.–8.8. Kotkasta pr-tilanteet saavat pikkuhiljaa muutet- perinteistä konemestarin ammattia. alusten poislähtöä eli purjeiden paraa- tua niin konepäällystöliiton kuin myös Tänä vuonna liitto oli varannut stän- tia oli seuraamassa rannoilta ja veneil- yhdistysten julkisuuskuvaa ja tätä kaut- dipäiväksi perjantain. Perjantai tuntui- lä tuhatpäinen yleisö kameroineen. To- ta uutta nuorta verta mukaan toimin- kin olevan varsinkin tarmolla yleisön sin purjeiden paraati oli ennemminkin taan. Tällaisena aikana tämä on erittäin suosiossa koska laakongilla oli kokoajan purjeeton paraati vallinneesta tuulesta tärkeä asia. Toisaalta ei pidä myöskään jonoa, aluksen suhteellisen pienestä vie- ja väylien ahtaudesta johtuen. Monen vanhempaa polvea unohtaa, heitä jot- raskapasiteetista johtuen. Vanhan aluk- paikkakuntalaisen suusta tulikin kom- ka ovat jäsenmaksunsa maksaneet ken- sen ahtaat kongit ja konehuone kun ei menttina että jäipä kaupunki kerralla ties jo usean vuosikymmenen ajan ja voi ottaa kerralla sisäänsä kuin noin 180 vierasta. Perjantain kävijämäärä tarmolla kohosi noin 5 600 henkilöön kun kokonaismäärä TSR:n aikana oli noin 11 300 kävijää. Tästä voidaan päätellä että ainakin tänä vuonna näkyvyys oli taattua! Liiton osuus toiminnassa on vaih- dellut vuosien aikana ja toimintaa ke- hitetty kokoajan tarpeen niin vaatiessa. Tänäkin vuonna tuli muutamia erittäin hyviä kehitysehdotuksia vastaan joita varmasti sorvataan seuraaville vuosille, kenties jo tulevalle. Kannattaa pitää sil- mät auki ja seurata tiedottamista lehdes- sä, nettisivuilla ja facebookissa.

Suurten laivojen poislähtöä oli seuraamassa veneissä ja rannoilla tuhatpäinen ihmisjoukko

38 • Voima & Käyttö • 5/2017 • Text och bild: Jorunn Lavonius • SJÖFARTENS DAG LOCKAR BRANSCHMÄNNISKOR FRÅN HELA VÄRLDEN Sjöfartens dag lockar årligen ett fem- hundratal besökare till Mariehamn. Evenemanget, som har anordnats varje år sedan 2002, växer för varje år i popularitet och på programmet hittar man föreläsare från hela Norden som talar om aktuella frågor inom sjöfartsbranschen. På plats givetvis även Finlands Maskin- befälsförbund. Årets upplaga av Sjöfartens dag, som gick av stapeln den första juni, behand- lade ämnen såsom digitaliserad sjöfart, säkerhet på sjön och framtidens sjö- fartspolitik. Bland föreläsarna hittades Ketil Aamnes från norska DNV-GL som berättade om hur effektiviserad an- vändning av data kan minska risken för olyckor på sjön. – Genom att i framtiden bättre ut- orsak till den låga arbetslöshetsgraden en rekryteringsmässa. Konceptet har nyttja befintlig data från censorer kan på Åland, säger han och visar statistik ständigt ökat i popularitet och därmed man i tid upptäcka när något inte funge- som styrker hans påstående; bland de också utvecklats. Idag är evenemanget i rar som det ska, berättar Aamnes. DNV- åländska privatföretag som sysselsätter närmast en branschdag dit folk från hela GL driver flera pilotprojekt i syfte att ut- flest anställda är flera inriktade på sjö- Norden men också utifrån hittar. veckla den digitaliserade sjöfarten, och fart, och övriga berörs på sätt eller annat – Den mest långväga besökaren vi på så sätt göra sjöfart både säkrare och av sjöfarten. Av statistiken framgår ock- haft kom ändå från Filippinerna, berät- billigare. så att 20 % av landskapets BNP utgörs tar Ålands sjöfarts ordförande Eva Mik- Under dagen på Alandica i Marie- av vattentransporter. kola-Karlström. hamn pratade också bland andra Mats Bakom Sjöfartens dag står föreningen Med över 70 utställare och 500 re- Perämaa från Ålands landskapsregering Ålands sjöfart r.f., som förutom att an- gistrerade besökare är det en viktig dag om sjöfartens betydelse för den åländska ordna det årliga evenemanget också dri- där branschmänniskor får mötas och där ekonomin. ver diverse rekryteringsprojekt. Och det viktiga sjöfartsrelaterade frågor såsom – Den aktiva sjöfarten tror jag är en var just så Sjöfartens dag startade – som sjöfartspolitik, innovationer och säker- het på sjön diskuteras. Evenemanget är idag ett samarbete mellan Ålands sjö- fart, åländska Alandiabolagen, Ålands landskapsregering och norska DNV- GL. Tack vare den breda samarbetsba- sen bjuds varje år gäster in från ett vitt spektrum från sjöfartsbranschen. Något genomgående tema är därför inte alltid helt lätt att hitta. – Självklart tittar vi varje år lite på vad som är aktuellt när vi planerar programmet, men olika samarbetspartners ger ändå ofta lite olika vinklingar. Hur framtiden för evenemanget ser ut är inte lätt att förutspå. – Det växer och utvecklas för varje år, säger Mikkola-Karlström med ett lite stressat leende innan hon får skynda iväg med diverse arrangörer och besöka- re som gärna vill rycka tag i henne under intervjun – det är mycket att stå i för att allt ska klaffa. På bilden Joachim Alatalo, Tomas Strömberg och Robert Nyman.

Voima & Käyttö • 5/2017 • 39 Nro 007 Kemin Konemestariyhdistys JÄSENYHDISTYKSET / (Perust. – Grund. 1941) • Puh.joht. Tapio Huuska Heikinkuja 10, 94100 Kemi MEDLEMSFÖRENINGAR puh. 050 598 9015 • Varapuh.joht. Kalle Kostamo SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON Perttusenkatu 25, 94600 Kemi puh. 040 4504 7199 • Siht. Timo Kesti JÄSENYHDISTYKSET / Seponkatu 30, 94830 Kemi FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS puh. 044 099 3900 • Rah.hoit. Marja-Leena Huuska MEDLEMSFÖRENINGAR Heikinkuja 10, 94100 Kemi puh. 041 507 8442 Föreningens lokal Ounasvaaragränden 1 C 50. Nro 001 Yhdistys kokoontuu erikseen ilmoitettuna Månadsmöten den första helgfria onsdagen i Etelä-Saimaan Konepäällystöyhdistys ajankohtana (Perus. – Grund. 1921) januari, mars, maj, september, november samt december kl. 18.00, styrelsemöte kl. 17.30. Juni, juli och augusti, inga möten Nro 008 • Puh.joht. Tapani Hirvonen Keski-Pohjanmaan Konemestariyhdistys – Iltaruskonkuja 5, 55120 Imatra puh. 040 540 1385 Nro 004 Mellersta Österbottens Helsingin Konemestariyhdistys Maskinmästareförening • Varapuh.joht. Sami Niemelä (Perus. – Grund. 1869) (Perust. – Grund. 1939) Ankkurikaari 21, 54915 Taipalsaari puh. 0400 664 760 • Puh.joht. Jari Luostarinen • Puh.joht. Lauri Mattila [email protected] Tyynelänkuja 5 E 65, 00780 Helsinki Kihutie 15, 68630 Pietarsaari puh. k. 050 310 3347 puh. k. 06 723 4538, t. 040 849 9750 • Siht. Pekka Sievänen [email protected] Kalervonkatu 53, 53100 Lappeenranta • Varapuh.joht./Rah.hoit. Teuvo Pietilä puh. 050 437 5649 • Varapuh.joht. Heikki Kohtala Runsanmäki 4, 68660 Pietarsaari [email protected] Pitkäjärvenranta 2 B, 02730 Espoo puh. t. 0204 169 284, 040 585 2284 puh. t. 041 513 7713 • Rah.hoit. Seppo Pääkkönen [email protected] • Siht. Esa Jylhä Sunisenkatu 6, as 23, 53810 Lappeenranta Kermatie 4, 67900 Kokkola puh. 0400 208 745 • Siht. Veijo Limatius puh. k. 040 556 1667, t. 040 779 8508 Ryytimaantie 8, 01630 Vantaa Kokoukset syys-toukokuun aikana, kuukauden puh. t. 040 334 5380 Nro 009 kolmantena arkikeskiviikkona klo 18.00 [email protected] Keski-Suomen Konemestariyhdistys Lappeenrannan Upseerikerho, Upreeritie 2, (Perust. – Grund. 1947) Lappeenranta • Rah.hoit. Raimo Harju Kirjokalliontie 15 A, 00430 Helsinki • Puh.joht. Pasi Peräsaari Nro 002 puh. 050 356 2716 Hiskinkuja 4, 41160 Tikkakoski Haminan Konemestariyhdistys [email protected] puh. 040 531 7574 (Perus. – Grund. 1947) Kokoukset pidetään syys-toukokuun välisenä • Varapuh.joht. Hannu Orslahti • Puh.joht. Juha Suomalainen aikana (vaalikokous joulukuussa ja vuosikokous Kuikantie 322, 41140 Kuikka Humaljoenkatu 14, 49400 Hamina maaliskuussa) kuukauden ensimmäisenä puh. 0400 540 493 puh. 040 171 9161 arkikeskiviikkona klo 19.00, osoitteessa [email protected] Tunturinkatu 5 A 3, 00100 Helsinki. Mikäli em. • Siht. Tapio Roiha ajankohta on pyhä- tai aattopäivä, pidetään kokous Satamakatu 21 A 18, 40100 Jyväskylä • Varapuh.joht. Niilo Siro seuraavan viikon keskiviikkona. Tervetuloa puh. 040 845 6791 Niinistöntie 16, 49660 Pyhältö puh. 040 502 8131 Nro 005 • Rah.hoit. Pekka Raatikainen Hämeenlinnan Konemestariyhdistys Sääksmäentie 10, 40520 Jyväskylä • Siht./rah.hoit. Juhani Jussilainen (Perust. – Grund. 1945) puh. 0400 861 208 Torpparinpolku 1, 49410 Poitsila puh. 040 554 5239 • Puh.joht. Markku Säynäjäkangas Kokoukset kuukauden toisena keskiviikkona Länsitie 25, 12240 Hikiä klo 19.00 Ravintola Sohvissa Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan kirjeitse puh. t. 0107 551 267, 050-400 5965 Nro 010 Nro 003 • Varapuh.joht. Jari Kuumola Kotkan Konepäällystöyhdistys Svenska Maskinbefälsföreningen i Hfors Perjalantie 6 A 22, 11120 Riihimäki (Perust. – Grund. 1923) (Perust. – Grund. 1909) puh. 046 921 4280 www.kotkaengineers.fi • Ordf./kassör Leif Wikström • Siht. Peter Berseneff Brovägen 2 bst. 1, 02480 Kyrkslätt Pohjantie 8, 12400 Tervakoski • Puh.joht. Antti Luostarinen tel. 045 212 1466 puh. 010 755 1124 Vipusenkatu 1, 48700 Kotka [email protected] puh. 050 355 2083 • Rah.hoit. Risto Mukkala [email protected] • Viceordf./sekr. Bo Wickholm Hämeenkatu 13 B 20, 05800 Hyvinkää Lisebergsvägen 33, 01180 Kalkstrand puh. 050 530 0418 • Siht./rah.hoit. Jouko Pettinen tel. 0400 670 745 Rotinpää 39, 48300 Kotka puh. 0400 432 824 [email protected]

40 • Voima & Käyttö • 5/2017 Kokoukset talvikuukausien ensimmäisenä Kuukausikokoukset tammi-toukokuun ja Nro 016 arkitorstaina klo 18.30 kokouspaikka syys-joulukuun ensimmäisenä arkistorstaina Pargas Maskinbefälsförening Ravintola Vausti klo 19.00 Hotelli Cumuluksessa. (Perust. – Grund. 1925) Sähköpostiosoitteiden loppuosa on Nro 011 *@lahdenkonemestariyhdistys.fi www.pargasmaskinbefal.fi Konemestarit ja Energiatekniset KME (Perust. – Grund. 1958) Nro 014 • Ordf. Tage Johansson Mikkelin Konepäällystöyhdistys Skogsuddevägen 8, 21600 Pargas www.kme.fi (Perust. – Grund. 1948) tel. hem 044 458 0425, 040 845 8042

• Puh.joht. Pertti Roti • Puh.joht. Seppo Piira • Viceordf./kassör Jan-Erik Söderholm puh. 09 617 3041 Suentassu 4, 50150 Mikkeli Skepparvägen 35, 21600 Pargas [email protected] puh. 044 735 3726, t. 015 195 3808 tel. 040 753 0554 [email protected] [email protected] • Varapuh.joht. Jarmo Lahdensivu puh. 045 125 4859 • Varapuh.joht. Osmo Blom • Sekr. Berndt Karlsson [email protected] Kölikaari 29 D 44, 50170 Mikkeli Grankullagatan 1 bst 7, 21600 Pargas puh. 040 564 4829 tel. 040 735 2182, 02 458 0017 • Siht. Jari Manninen [email protected] [email protected] • Siht. Tapio Haverinen Aurakatu 5 H 59, 50190 Mikkeli Nro 017 • Varasiht. Rami Vaheri puh. 044 735 3739 Porin Konemestariyhdistys [email protected] [email protected] (Perust. – Grund. 1894)

• Rah.hoit. Lasse Laaksonen (päivätyö) • Rah.hoit. Mika Manninen Puh.joht. Pasi Kaija puh. 040 739 3363 Mukulapolku 3, 50100 Mikkeli Setäläntie 16, 29200 Harjavalta [email protected] puh. 044 735 3898 puh. 0400 466 513 [email protected] [email protected] Yhdistyksen sähköpostiosoitteet ovat [email protected]. Yhdistyksen postiosoite Kuukausikokoukset tammi-, maalis-, touko-, • Varapuh.joht. Jorma Elo on Ristolantie 10 A, 00320 Helsinki. Yhdistyksen syys- ja marraskuussa kuukauden ensimmäisenä Kivenhakkaajankatu 33, 28130 Pori yleisistä kokouksista ilmoitetaan ensisijaisesti arkitiistaina klo 20.00 Ravintola Pruuvi, Mikkeli puh. 050 586 3528 Voima ja Käyttö -lehdessä ja www.kme.fi. Mutta ellei se jostain syystä ole mahdollista, kuukauden Nro 015 • Siht./Rah.hoit. Timo Kuosmanen ensimmäisen maanantain Helsingin Sanomissa. Oulun Konemestariyhdistys Aittaluodonkatu 4 E 43, 28100 Pori (Perust. – Grund. 1903) puh. 0400 439 995 Nro 012 [email protected] Kuopion Konepäällystöyhdistys • Puh.joht. Mikko Tuomikoski (Perus. – Grund. 1899) Vääräpäänkuja 29, 90480 Hailuoto • Laiva-asiamies Pertti Venttinen puh. 040 517 0817 Hiekkapellontie 18, 28610 Pori puh. 0400 556 345 www.kkpy.fi [email protected] [email protected] • Puh.joht. Kimmo Karjula • Varapuhjoht. Veikko Eerikkilä Kokoukset tammi-toukokuun ja syys-joulukuun Luvelahdentie 61, 71890 Hamula Nokikanantie 2 A, 90150 Oulu puh. 044 330 0241 aikana joka kuukauden toisena keskiviikkona klo 18.30 Porin Klubilla, Eteläranta 10. Vuosikokous • Varapuh.joht. Sami Koponen [email protected] huhtikuussa ja vaalikokous joulukuussa Luhtalahdentie 71, 71330 Räsälä puh. 040 709 7323 • Siht. Ari Heinonen Hekkalanlahdentie 24, 90820 Kello Nro 018 • Siht. Veijo Tolonen puh. 040 354 6047 Rauman Konepäällystöyhdistys Lehtoniementie 116 A 25, 70840 Kuopio [email protected] (Perust. – Grund. 1926) puh. 040 709 7336 • Rah.hoit. Kai Väisänen www.rkpy.fi • Rah. hoit. Merja Korhonen Villentie 5, 90850 Martinniemi Häntäahontie 33, 70800 Kuopio puh. 0500 184 220 • Puh.joht. Kari Sinikallas puh. 040 709 7198 [email protected] Kourulantie 541, 26560 Kollaa puh. 044 377 5031 Kuukausikokoukset talvikuukausina erikseen • Teollisuusjaoston yhdysmies [email protected] ilmoitettuna aikana Hannu Pesonen puh. 0400 372 882 • Varapuh.joht. Anitta Heikura [email protected] Mäkitie 6 A 2, 26840 Kortela Nro 013 puh. 044 455 8040 Lahden Konemestariyhdistys Kuukausikokoukset 2017 Oulu laivalla, [email protected] (Perust. – Grund. 1945) Pitkänmöljäntie 26, kello 18:00. Kokouspäivät: 9.1., 13.2., 10.4., 15.5., 11.9., 9.10. ja 11.12. Maaliskuun ja • Rah.hoit. Petteri Uutela www.lahdenkonemestariyhdistys.fi marraskuun sääntömääräisistä kokouksista erillinen Hakapolku 4, 27100 Eurajoki ilmoitus. puh. 050 517 2271 • Puh.joht. Lauri Honkola [email protected] Hepolantie 5, 5540 Villähde Raahen kerho puheenjohtaja@lahdenkone...* • Siht. Mervi Fagerström • Puh. joht. Hannu Pesonen Jepyrtie 17, 26200 Rauma • Varapuh.joht. Matti Kämi Toppilansaarentie 3 C 49, 90500 Oulu puh. 044 533 8371 Syrjätie 10, 15560 Nastola puh. 0400 372 882 mervi.fagerströ[email protected] [email protected] • Siht./rah.hoit. Juha Sinivaara Kuukausikokoukset pidetään talvikuukausina Viherlaaksontie 9, 15200 Lahti Kajaanin kerho erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Kokouksien puh. 050 554 1177 ajankohdat ilmoitetaan yhdistyksen kotisivuilla. sihteeri@lahdenkone...* • Puh.joht. Taisto Karvonen Koivikoskenkatu 17 A 8, 87100 Kajaani puh. 0400 278 695

Voima & Käyttö • 5/2017 • 41 Nro 019 Puutarhakatu 7 a as. 2, 20100 Turku. Helmikuun Vaasan kerho Savonlinnan Konemestariyhdistys kuukausikokous on yhdistyksen vuosikokous (Perust. – Grund. 1933) ja joulukuun kokous on vaalikokous. Ikäveljet • Puh.joht. Åke Norrgård kokoontuvat parittomien viikkojen tiistaina Eriksgränd 3, 646120 Övermark • Puh.joht. Esa Pekkinen (syys–toukokuussa) klo 11.00–12.30. Yhdistyksen puh. k. 06 225 3695 Vipusenkatu 5 B 20, 57200 Savonlinna sähköposti on [email protected] ja kotisivut www.tkpy.fi. Yhdistyksen tilinumero on Osuuspankki • Siht. Pertti Toropainen • Varapuh.joht. Juha Puurtinen FI75 5710 0420 3995 29 (vuokrat, lahjoitukset yms., Rinnetie 5, 69400 Vaasa Tottinkatu 2 B 16, 57130 Savonlinna ei osallistumismaksuja). puh. 06 325 9399 puh. 050 599 6541 Huvitoimikunnan tilinumero, johon maksetaan kaikki osallistumismaksut, on Osuuspankki Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan Voima ja • Siht./rah.hoit. Veijo Anttonen FI53 5710 0420 3995 37 Käyttö –lehdessä Kangasvuokontie 21 C 27, 57220 Savonlinna puh. 0400 847 720 Nro 022 Nro 024 Vaasan Konemestariyhdistys – Loviisan Voimalaitosmestarit Kokoukset pidetään erikseen ilmoitettavana Vasa Maskinmästareförening (Perust. – Grund. 1974) ajankohtana (Perust. – Grund. 1911) • Puh.joht. Pekka Vainio Nro 020 www.vaasankonemestarit.fi Pohjolantie 46, 04230 Kerava Tampereen Konemestarit ja Insinöörit puh. 040 483 8470 (Perust. – Grund. 1937) • Puh.joht./ordf. Timo Leppäkorpi puh. 050 530 3330 • Varapuh.joht. Timo Järvimäki • Puh.joht. Pentti Aarnimetsä Reitsaarentie 41, 48910 Kotka Tieteenkatu 6 A 74, 33720 Tampere • Varapuh.joht. Keijo Laitinen puh. 041 436 6017 puh. 040 758 9869 puh. 040 841 9156 [email protected] [email protected] • Siht./sekr. / rah.hoit./kassör • Siht. Markku Sopanen • Varapuh.joht. Martti Nupponen Veli-Pekka Uitto Kuovintie 2, 49220 Siltakylä Porrassalmenkuja 4 A 11, 33410 Tampere puh. 050 540 5431 puh. 05 220 1776 puh. 050 522 0730 • Laiva-asiamies Timo Leppäkorpi • Rah.hoit. Pekka Tahvanainen • Siht. Eero Kilpinen Runar Schildtintie 18, 07920 Loviisa Ahvenisjärventie 22 C 42 Yhdistys kokoontuu talvikuukausina puh. k. 019 509 035, t. 019 550 4112 33720 Tampere kuukausikokouksiin neljä (4) kertaa: -syyskuussa, puh. 050 545 5765 -joulukuussa, kuukausi/vaalikokous, -helmikuussa, Nro 025 [email protected] kuukausi/vuosikokous sekä toukokuussa, em. Ålands energi och sjöfartstekniska kokouskuukausien ensimmäisenä arkitorstaina, förening ÅESF • Rah.hoit. Joachim Alatalo ellei toisin ilmoiteta. Kokouspaikka: Hotelli Teklan (Perust. – Grund. 1942) puh. 050 345 1052 ravintola Brando, Palosaarentie 58, klo 18.00 www.maskinisterna.ax Kuukausikokoukset pidetään erikseen Föreningen har månadsmöten fyra (4) gånger under ilmoitettavana ajankohtana vinterhalvåret: -september, -december/valmäte, • Ordf. Hans Palin -februari/årsmöte, samt maj. Månadsmöten hålles Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn Nro 021 första helgfria torsdagen, om inte annan meddelas. tel. 040 723 7220 Turun Konepäällystöyhdistys Mötesplats Hotelli Tekla, restaurang Brando, [email protected] Brändövägen 58, kl. 18.00 (Perust. – Grund. 1874) • Viceordf. Ole Ginman www.tkpy.fi Nro 023 Musterivägen 2, 22410 Godby Julkisen alan merenkulku-, erikois- tel. 0500 566 503 • Puh.joht. Jukka Lehtinen ja energiatekniset JAME Somersojantie 13, 21220 Raisio (Perust. – Grund. 1950) • Sekr. Harry Holmström puh. 050 557 3238 Österbygge bst 1, 22730 Kökar [email protected] www.jame.fi tel. 040 725 0934

• Varapuh.joht. Harri Piispanen • Puh.joht. Tapio Wallin • Kassör Thomas Strömberg Kattarakatu 3, 21260 Raisio Uudenmaantie 22–24 as. 5, 04410 Järvenpää Segelmakargatan 11 A 11, 22100 Mariehamn puh. 050 445 9932 puh. 050 567 0191 tel. 018 15 572 [email protected] [email protected] Om ej Strömberg är anträffbar, kontakta Hans • Siht./jäsenkirjuri Heimo Kumlander • Varapuh.joht. Tommi Nilsson Palin. Månadsmöte den andra tisdagen i månaden Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku Suomenlinna C 52 A 1, 00190 Helsinki kl. 19.30 i Hotell Arkipelag. Inga möten juni, juli, puh. 040 593 4021 puh. 040 507 6454 augusti [email protected] • Siht. Pekka Savikko Nro 026 • Rah.hoit. Ismo Sahlberg Varkkavuorenkatu 19 B 46, 20320 Turku Kokkolanseudun konemestarit puh. 050 454 2437 puh. 040 533 3822 (Perust. – Grund. 1974) [email protected] • Rah.hoit. Hannele Haaranen • Puh.joht. Järvinen Tapio • Huoneistoasiat Rauno Palonen Kalliopohjantie 5 E 50, 04300 Tuusula Raksontie 18, 67700 Kokkola Varsojankatu 33, 20460 Turku puh. 0500 631 155 puh. 050 334 3810 [email protected] Turun kerho • Varapuh.joht. Kalliokoski Tomi • Huvitoimikunta Jarmo Mäkinen Kahvikuja 12, 67600 Kokkola Tikkumäenkuja 2 A 10, 20300 Turku • Puh.joht. Mauno Hasunen puh. 040-172 6003 puh. 050 512 3222 Siltavoudinkatu 1 as. 19, 21200 Raisio [email protected] puh. 050 511 0077 • Siht. Niemonen Veli Markusbackantie 303, 68410 Alaveteli Yhdistyksen kokoukset pidetään joka kuukauden puh. t. 864 8577 tai 050 386 2805 ensimmäisenä arkitorstaina (syys-toukokuu) klo 19.00 yhdistyksen huoneistossa

42 • Voima & Käyttö • 5/2017 SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO – • Rah.hoit. Similä Sami Vesakkotie 1, 67700 Kokkola FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND puh. 050 403 2400 Mikokatu 8 Nro 027 00100 Helsinki / Helsingfors Pohjois-Karjalan Konemestariyhdistys Fax 09 694 8798 (Perust. – Grund. 1987) www.konepaallystoliitto.fi • Puh.joht. Jukka Ahtonen Rauhankatu 37, 80100 Joensuu puh. 050 412 1050 Talous / ekonomi Asiamiehet – ombudsmän • Varapuh.joht. Pertti Tuhkanen Jäsenasiat / medlemsärenden Joachim Alatalo puh. 040 735 8286 Gunne Andersson 09 5860 4812, 050 345 1052 09 5860 4815 • Siht. Seppo Luostarinen Päivi Saarinen Pajatie 14, 80710 Lehmo 09 5860 4811, 040 525 7805 Toiminnanjohtaja / • Rah.hoit. Jorma Taivainen Opotantie 5, 80230 Joensuu verksamhetsledare Sami Uolamo puh. 0400 661 680 Robert Nyman opintovapaalla 09 5860 4813, 050 454 2767 Nro 029 Luotsikutterinkuljettajat – Lotskutterförarna (Perust. – Grund. 1989) [email protected] • Puh.joht./ordf. Kari Nyholm [email protected] Aleksis Kiven katu 33 A, 00520 Helsinki puh.050 464 8145 [email protected]

• Varapuh.joht./viceordf. Teemu Kouri Talomäenkatu 14, 20810 Turku puh. 044 569 0065

• Siht. Aki Tarkia JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA – JYTK puh. 050 347 1735 OFFENTLIGA- OCH PRIVATA SEKTORNS ARBETSLÖSHETSKASSA- JYTK • Rah.hoit. Ari Pöyhtäri Lassentie 7, 68100 Himanka Asemamiehenkatu 4 / Puh.palvelu / tel.service Stationskarlsgatan 4 020 690 069 00520 Helsinki / Helsingfors (arkisin / vardagar klo. 9.00–15.00)

Neuvonta / Info 020 690 871 [email protected]

Fax 020 789 3872 www.jytk.fi

TOIMISTO TIEDOTTAA / BYRÅN MEDDELAR

Merimiespalvelutoimisto: Sjömansservicebyrån: puh. 09 668 9000 tel. 09 668 9000

Merimieseläkekassa: Sjömanspensionskassan: puh. 010 633 990 tel. 010 633 990

Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A 00120 Helsinki 00120 Helsingfors

www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi

Kela FPA Merimiehen sosiaaliturva ja Infopaket om sjukförsäkring av sjömän sairausvakuutus www.kela.fi/web/sv/-/nytt-infopaket-om- www.kela.fi/merimiehet sjukforsakring-av-sjoman

Voima & Käyttö • 5/20171/2016 • 43