DOCSLIB.ORG

TAMPEREEN YLIOPISTO Mikko Manka NÄSIJÄRVEN MATKUSTAJALAIVALIIKENTEEN KEHITYS JA LAIVAYHTIÖIDEN TOIMINTA KANSALLISEN LIIKENNEJ

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
TAMPEREEN YLIOPISTO Mikko Manka NÄSIJÄRVEN MATKUSTAJALAIVALIIKENTEEN KEHITYS JA LAIVAYHTIÖIDEN TOIMINTA KANSALLISEN LIIKENNEJ TAMPEREEN YLIOPISTO Mikko Manka NÄSIJÄRVEN MATKUSTAJALAIVALIIKENTEEN KEHITYS JA LAIVAYHTIÖIDEN TOIMINTA KANSALLISEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN MURROKSESSA VUOSINA 1918–1939 _______________________________ Suomen historian pro gradu -tutkielma Tampere 2008 Tampereen yliopisto Historiatieteen ja filosofian laitos MANKA MIKKO: Näsijärven matkustajalaivaliikenteen kehitys ja laivayhtiöiden toiminta kansalli- sen liikennejärjestelmän murroksessa vuosina 1918–1939 Pro gradu -tutkielma, 194 sivua, 18 liitesivua. Suomen historia Maaliskuu 2008 ________________________________________________________________________________ Tutkielmassa tarkastellaan Näsijärven matkustajalaivaliikenteen muutosta maailmansotien välisenä aikana. Tällöin koko suomalainen liikennejärjestelmä oli murroksessa, kun maantieliikenteen nopea kasvu rikkoi sisävesien laivaliikenteen ja rautateiden välisen työnjaon. Näsijärven matkustajalaiva- liikenteen tutkiminen saa relevanssinsa tästä suuresta muutoksesta, kun kansallista kehitystä tarkas- tellaan paikallisella, Näsijärven tasolla. Tarkastelun perusteella vastataan seuraaviin tutkimuskysy- myksiin: Miten Näsijärven matkustajalaivaliikenne kehittyi maailmansotien välisellä aikakaudella, ja millaisia eroja kehityksessä oli järven eri osien ja toimijoiden välillä? Miten matkustajalaivayhti- öt pyrkivät säilyttämään oman kannattavuutensa ja vakavaraisuutensa liikennemuotojen välisessä kilpailussa? Tutkimuksen näkökulma on sekä liikenne- että taloushistoriallinen. Tutkimuskysymyksiin vastataan tarkastelemalla sekä laivaliikenteen vuoromäärien kehitystä että matkustajalaivojen kuljettamia rah- timääriä. Lisäksi Näsijärven ympäristön saavutettavuutta vertaillaan laiva- ja linja-autoliikenteen kesken. Näsijärven ympäristö on jaettu kolmeen eri liikennevyöhykkeeseen, mikä toimii tutkimuk- sellisena viitekehyksenä. Laivayhtiöiden taloustilannetta arvioidaan eri muuttujien avulla, ja yhtiöi- den keinoja kannattavuutensa ylläpitämiseksi tarkastellaan analysoimalla toteutunutta toimintaa ja yhtiöiden suunnitelmia. Määrällisten aineistojen avulla luotua kuvaa selitetään, täydennetään ja to- dennetaan kuvaavalla aineistolla ja tutkimuskirjallisuudella. Tutkielma jakautuu selkeästi kahteen eri osaan: Ensimmäisessä osassa käsitellään kronologisesti Näsijärven laivaliikenteen kehitystä suh- teessa paikalliseen ja maanlaajuiseen liikenteelliseen murrokseen. Toisessa osassa laivaliikennettä lähestytään temaattisesti tarkastelemalla laivayhtiöiden toimia kannattavuutensa ja kilpailukykynsä säilyttämiseksi. Aineistona tutkimuksessa on käytetty laivayhtiöiden toiminnasta säilynyttä arkistoainesta, lähdejul- kaisuja, kuten Tampereen kaupungin satamakonttorin vuosikertomuksia, sekä etenkin sanomalehtiä. Sanomalehdistä tutkimukselle tärkeimpiä ovat Aamulehti ja Näsijärven alueen paikallislehdet. Käy- tetyistä lähdemateriaaleista on koottu kolme erillistä aineistoa, joiden avulla on rekonstruoitu esi- merkiksi laivaliikenteen aikatauluja, laivayhtiöiden taloustilannetta ja johtokuntien koostumuksia. Laivaliikenne oli 1910–20 -lukujen taitteessa johtava joukkoliikennemuoto Näsijärven alueella. Lii- kenne oli suunniteltu palvelemaan erityisesti maaseudun väestön tarpeita, mutta myös Tampere hyötyi liikenteestä. Maaseudun maanviljelijöille ja kauppiaille laivat tarjosivat mahdollisuuden tuot- teiden kuljetuksiin, sillä matkustajalaivoilla kuljetettiin matkustajien lisäksi merkittäviä määriä rah- tia. Laivoilla esimerkiksi hoidettiin osa Tampereen elintarvikehuollosta, ja varakkaille kaupunkilai- sille laivat tarjosivat liikenneyhteyden huviloille, jotka sijaitsivat Näsijärven eteläpäässä. 1920- luvun loppupuolelle asti laivaliikenne oli lähes kaikilta osin hyvin kannattavaa. Linja-autoliikenteen alku ja kasvu etenkin 1920-luvun puolivälistä lähtien alkoi syödä laivayhtiöi- den tulosta, ensin lyhyenmatkan liikennevyöhykkeellä, etenkin järven länsipuolella. Autojen suurin etu oli vuorotiheyden ohella niiden nopeus. Linja-autoliikenne oli jo alkaessaan lähes poikkeuksetta laivoja nopeampi ja tavarankuljetuksissa myös helpompi, koska ylimääräisiltä lastauksilta vältyttiin. Laivaliikenteen ongelmat pahenivat laman ja Kuru-laivan vuoden 1929 onnettomuuden myötä. Nä- sijärvelle siirrettiin uusia laivoja Pyhäjärveltä, ja näin laivaliikenteen tarjonta ja keskinäinen kilpailu kasvoivat samalla, kun kysyntä pieneni laman ja autoliikenteen kasvun takia. Heti laman jälkeen linja-autoliikenteen reittiverkko levisi kattamaan koko Näsijärven ympäristön. Kokonaisuudessaan lama-aika muodosti taitekohdan, jonka jälkeen laivaliikenteen kannattavuus joko romahti tai aina- kin laski huomattavasti, vaikka yksittäisillä yhtiöillä tulos oli muutamana vuonna voitollinen. 1930-luvun lopulla laivaliikenne keskittyi entistä enemmän viikonloppuihin, huvila- ja matkailulii- kenteeseen. Samalla laivaliikenteen rooli muuttui maalaisten palvelijasta kaupunkilaisten rengiksi, ja liikenteen peruskulkusuunta vaihtui aiempaan nähden päinvastaiseksi, keskuksesta maaseudulle. Linja-autoliikenteen kehitys vei paikallisen hyötyliikenteen laivoilta lähes kokonaan, ja laivaliiken- teen sisäinen kilpailu pahensi tilannetta entisestään. Laivojen asemaa huononsi myös yhteiskunnan rakenteellinen muutos: esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien paraneminen vähensi kauppiaiden kulje- tustarvetta, ja näin laivaliikenteen kysyntää. Ilman toisen maailmansodan syttymisen aiheuttamia poikkeusoloja laivaliikenne olisi todennäköisesti loppunut lähes kaikilta reiteiltä jo tällöin. Kannattavuuttaan laivayhtiöt pyrkivät parantamaan monin eri keinoin. Kulurakennetta tarkkailtiin jatkuvasti. Yhtiöiden suurimmat kuluerät olivat palkat, polttoaineet sekä laivojen kunnossapito- ja korjaustoiminta. Näihin kaikkiin kulueriin suoraan puuttumalla yhtiöt yrittivät pitää toiminnan kan- nattavana. Keinot vaihtelivat laivayhtiöiden keskinäisistä neuvotteluista aina yksittäisten miesten palkkojen säätelyyn. Ongelmia kulurakenteeseen aiheuttivat esimerkiksi laivaliikenteen kausiluonne ja laivojen höyrykoneiden huono hyötysuhde. Kustannussäästöjä haettiin yksittäisten kuluerien lisäksi kaikista kuluista esimerkiksi reittejä ja vuo- romääriä supistamalla ja ajokautta lyhentämällä. Ajokauden lyhentäminen heikensi laivaliikenteen kiinnostavuutta omistajien ja sijoittajien silmissä, kun tulosta pystyi tekemään vain lyhyen ajan vuo- desta. Tämä johti 1930-luvulla laivojen myyntiin ja pois vuokraamiseen. Laivakaupat toivat uusia yrittäjiä tiukasti kilpailluille kuljetusmarkkinoille. Laivayhtiöt kohensivat kannattavuuttaan myös uusia tulovirtoja etsimällä ja vanhoja kasvattamalla. Apuna tässä oli esimerkiksi laivaliikenteen näkyvyyden lisääminen lehdistössä. Perinteisten aika- tauluilmoitusten lisäksi yhtiöt pyrkivät pääsemään lehtien uutispalstoille. Liikevaihdon kasvattami- seksi yhtiöt sääntelivät laivalippujen ja rahtien hintoja, ennen kuin autoliikenteen yleistyminen mur- si sääntelymahdollisuudet. Asiakkaita sitoutettiin laivoille alennuksilla. Lisäksi etenkin 1930- luvulla pyrittiin parantamaan laivamatkustamisen viihtyvyyttä, ja samalla asiakaspalveluun kiinni- tettiin huomiota. Asiakkaita palvellakseen laivayhtiöt ajoivat reittiliikenteen ohella tilausliikennettä. Uusilla, innovatiivisilla toimilla laivayhtiöt pyrkivät paikkaamaan menetettyjä liikennetuloja. Auto- liikenteen harjoittaminen nähtiin ensin mahdollisuutena laivaliikenteen täydentämiseen, ja myö- hemmin jopa korvaamiseen. Autoilla laivoille harjoitettu syöttöliikenne jäi Näsijärvellä pääasiassa yksityisten autoliikennöitsijöiden harteille. Laivayhtiöiden osaksi tuli yhteistyö näiden linja- autoliikennöitsijöiden kanssa. Yhteistyö oli tärkeää, koska syöttöliikenne muutti osaltaan liikenne- virtoja, ja näin myös laivojen keskinäistä kilpailuasetelmaa. Tärkein uusi, matkustajamäärän lisäämiseksi kehitetty keino oli matkailuliikenteen aloittaminen. Se kuitenkin keskittyi pitkänmatkan liikennevyöhykkeelle, joten koko laivaliikenteen pelastajaksi siitä ei ollut. Matkailuliikenteen myötä Tampere–Virrat -reitti muodostui vähitellen koko Näsijärven lai- valiikenteen synonyymiksi. Matkailuliikenteen aloittaminen kytki Näsijärven matkustajalaivaliiken- teen yhteiskunnan modernisoitumisprosessiin: laivat olivat liian hitaita modernille yhteiskunnalle, joten niille tuli keksiä uusi funktio. Uusi funktio liittyi ihmisten lisääntyneeseen vapaa-aikaan. 1. JOHDANTO.....................................................................................................................1 1.1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen rakenne.............................................................................................................1 1.2. Lähteet ja tutkimuskirjallisuus ................................................................................................................................5 1.3. Tutkimuksen relevanssi.............................................................................................................................................8 2. NÄSIJÄRVEN LAIVALIIKENTEEN KEHITYS ..............................................................10 2.1. Laivaliikenne Näsijärven ympäristön johtavana joukkoliikennemuotona – vuodet 1918–1923 ...................... 10 2.1.1. Liikennevyöhykkeet ja liikenteen toimijat......................................................................................................... 10 2.1.2. Kulkijat ja kuljetettavat sekä laivayhtiöiden omistajat....................................................................................... 13 2.1.3. Näsijärven ympäristön saavutettavuus..............................................................................................................
Load more

Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Vuodet Miniminäyttee N
    LIITE1 miniminäyttee perus/toimin Vesistö- notto/vuodess Vesimuodostuma tyyppi Nimi nallinen Kunta alue Laatutekijä Näytteenotto- vuodet a Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-1-1, Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa 2010 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-3, Pohjaeläimistön koostumus, runsaussuhteet ja monimuotoisuus 2010 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012 2 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012 4 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012 3 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-3-2, Pohjaeläimet, syvänne 2009, 2012 1 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-1-1, Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa 2009, 2012 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-4, Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne 2010 1 Iso-Roine Vh Iso-Roine syvänne 101 P Hämeenlinna 35.773 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 3 Iso-Roine Vh Iso-Roine syvänne 101 P Hämeenlinna 35.773 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 1 Iso-Roine
    [Show full text]
  • Vesien Tila Hyväksi Yhdessä Pirkanmaan Vesienhoidon Toimenpideohjelma Vuosille 2016 - 2021
    V RAPORTTEJA 29 | 2016 Vesien tila hyväksi yhdessä Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 - 2021 MERJA ANTIKAINEN, MARIKA ARRAJOKI-ALANEN, ÄMER BILALETDIN, TOM FRISK, HEIDI HEINO, DIAR ISID, KAIJA JOENSUU, JUKKA LAHTI, EMMI LEHKONEN, ANTERO LUONSI, SAMI MOILANEN, ANU PELTONEN, HANNU SALO, ANNELI VAINONEN Vesien tila hyväksi yhdessä Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016– 2021 MERJA ANTIKAINEN MARIKA ARRAJOKI-ALANEN ÄMER BILALETDIN TOM FRISK HEIDI HEINO DIAR ISID KAIJA JOENSUU JUKKA LAHTI EMMI LEHKONEN ANTERO LUONSI SAMI MOILANEN ANU PELTONEN HANNU SALO ANNELI VAINONEN RAPORTTEJA 29 | 2016 VESIEN TILA HYVÄKSI YHDESSÄ PIRKANMAAN VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2016 - 2021 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Anu Peltonen Kansikuva: Johanna Lantto Kartat: Pirkanmaan ELY-keskus ISBN 978-952-314-428-6 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-428-6 www.doria.fi/ely-keskus Sisältö OSA 1. YLEISTÄ 1. JOHDANTO .................................................................................................................................................. 7 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen .................................................................................... 7 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus ......................................................................................... 8 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat ........................................................ 9 1.3.1
    [Show full text]
  • Travelling in the Heart of Land
    Travelling in the Heart of land • JUUPAJOKI • JÄMSÄ • KEURUU • MÄNTTÄ-VILPPULA • ORIVESI • RUOVESI • VIRRAT Travelling in the Heart of Finland www.visitheartfinland.fi Travelling in the Heart of Finland 1 We listened The best about Finland to visitors – this is what – its Heart! they have liked! ART AND CULTURE In the Heart of Finland, where southern, western and central Finland meet, Even with an extensive offering, you can experience everything that made Lonely Planet to choose Finland there are always favourites. Here as one of the TOP 3 travel destinations in the whole world. According to are some of our destinations the world-renowned travel guide, here you can enjoy magnificent outdoor that frequently emerge in lists concerts and delicious foods, and after a high-class exhibition you bumped of favourites. They include a into, your day might be culminated in a sauna visit, for example. number of nature experiences, local events and diverse cultur- After reading our brochure, you will notice that all that and a lot else al activities. Use these as tips is awaiting you on your trip to the Heart of Finland. For example, for preparing your own holiday the Serlachius museum Gösta that Lonely Planet ranks as the 2nd best programme! You will find more tourist attraction in Finland! EVENTS options on the pages of this Our cosy cities and villages as well as the nature that will activate brochure. all your senses are the infallible foundation of your holiday. It will be easy to build a programme to your liking on top of it with our tips.
    [Show full text]
  • Vene Vie –Esiselvityksen Kokonaisuuteen Kuuluvat Erillisinä Julkaistut Vene Vie -Raportit
    Vene vie –esiselvityksen kokonaisuuteen kuuluvat erillisinä julkaistut Vene vie -raportit: 1. Kyselytutkimus – Sähköisen kyselytutkimuksen yhteenveto 2. Kirjallisuuskatsaus – Katsaus muihin vesistömatkailun tutkimuksiin ja - raportteihin 3. Satamaraportti - Yhteenveto vierassatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista 4. Loppuraportti - Vene vie –esiselvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä Vene vie - loppuraportti Esiselvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä Lammintaus Arto Tampereen satamatoimisto, 16.11.2015 SISÄLLYS Vene Vie –esiselvityshankkeesta ............................................................................................................................................. 3 Matkailun toimintaympäristö ................................................................................................................................................... 5 Pirkanmaalaiset matkailuyritykset .................................................................................................................................... 5 Risteilytoiminta ..................................................................................................................................................................... 6 Melonta ..................................................................................................................................................................................... 8 Kalustovuokraus ..................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Tulvariskien Alustava Arviointi Kokemäenjoen Vesistöalueella, Harjajuova-Pinkjärven Valuma-Alueella Sekä Niiden Edustan Rannikkoalueella
    Tulvariskien alustava arviointi Kokemäenjoen vesistöalueella, Harjajuova-Pinkjärven valuma-alueella sekä niiden edustan rannikkoalueella Aihe: Tulvariskien alustava arviointi Vesistö: Kokemäenjoki, Harjajuova-Pinkjärvi sekä niiden edustan rannikkoalueet Organisaatiot: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Hämeen ELY-keskus, Keski-Suomen ELY-keskus ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pvm: 1.4.2011 Diaarinro: VARELY/54/07.02/2011 2 Sisällysluettelo Taustaa ................................................................................................................................................ 4 KOKEMÄENJOKI ............................................................................................................................ 6 1. Vesistöalueen kuvaus ................................................................................................................. 6 1.1. Hydrologia ........................................................................................................................... 6 1.2. Maankäyttö........................................................................................................................... 9 1.3. Vedenhankinta ................................................................................................................... 11 1.4. Suojelualueet ...................................................................................................................... 11 1.5. Kulttuuriperintökohteet .....................................................................................................
    [Show full text]
  • Verkosto Näsijärven Ympäri
    VERKOSTO NÄSIJÄRVEN YMPÄRI Uuden matkailureitin sekä matkailu- ja virkistyspalveluiden tarvekartoitus Essi Pahkuri Opinnäytetyö Kesäkuu 2009 Matkailun koulutusohjelma Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Matkailun koulutusohjelma PAHKURI, ESSI: Verkosto Näsijärven ympäri. Uuden matkailureitin sekä matkailu- ja virkistyspalvelujen tarvekartoitus Opinnäytetyö 61 s., liitteet 3 s. Kesäkuu 2009 _______________________________________________________________ Opinnäytetyö kuvailee ja kartoittaa tarvetta Näsijärven alueen uudelle matkailureitille sekä alueen matkailu- ja virkistyspalvelujen nykytilaa. Työ on saatu toimeksiantona Hiking Hit Travel Ky:ltä. Tutkimusongelmat ovat; onko kiinnostusta uudelle reitille Näsijärven ympäri ja miten Näsijärven alueen matkailu- ja virkistyspalveluita voidaan kehittää. Tarkentavat tutkimuskysymykset ovat; miten Näsijärvi vaikuttaa Tampereen alueeseen matkailun vetovoimatekijänä, mitä tutkittavien mukaan heidän asiakkaansa haluavat tehdä alueella, ovatko asiakkaiden tarpeet muuttuneet ja ollaanko nykyään kiinnostuneita lähimatkailusta ja ns. hitaasta matkailusta. Työn teoreettisena viitekehyksenä on Kai-Veikko Vuoriston teoria attraktioista. Teoriaosuudessa selostetaan Näsijärven alueen historiasta ja määritellään työhön liittyviä käsitteitä. Tutkimusosuutta varten tein teemahaastatteluja alueen matkailuun työnsä kautta liittyville henkilöille. Tutkimuksen tulokset analysoitiin teemoittelun avulla ja tulokset esitettiin kirjallisessa muodossa. Tuloksien avulla on tehty
    [Show full text]
  • Vesienhoidon Toimenpideohjelma 2022-2027
    V Vesienhoidon toimenpideohjelma 2022 - 2027 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueen toimialue vesien Vesienhoidon toimenpideohjelma 2022-2027 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueen toimialue ÄMER BILALETDIN SATU HONKANEN DIAR ISID VALERIA KERKKÄ PEPE LINDQVIST HANNE LIUKKONEN ANNE MÄKYNEN MIRA NIEMELÄ NINA NENONEN PAULIINA PELKONEN ANU PELTONEN SALLA TASKINEN ANNELI VAINONEN Vesienhoidon toimenpideohjelma 2022-2027 3 1 Johdanto 7 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen 7 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus 9 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat 10 1.3.1 Vesienhoitoa koskeva lainsäädäntö ja sen keskeiset muutokset 10 1.3.2 Vesienhoidon toteuttamiseksi laaditut uudet strategiat ja ohjelmat 12 1.3.3 Alueelliset ohjelmat 14 1.4 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen 16 1.5 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen 16 1.6 Toimenpideohjelman paikkatietoaineisto 17 2 Ilmastonmuutos ja muut toimintaympäristön muutokset 18 2.1 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus 18 2.2 Maatalouden muutos 20 2.3 Metsätalouden ja turvetuotannon muutos 21 2.4 Asutuksen muutos 24 3 Erityiset alueet 24 3.1 Vedenhankinta 26 3.1.1 Vedenhankintakäytössä olevat pintavedet 26 3.1.2 Vedenhankintakäytössä olevat pohjavesialueet 26 3.2 Suojelualueet 26 3.3 Uimarannat 28 4 KESKEISET KYSYMYKSET 30 5 TARKASTELTAVAT PINTAVEDET 31 5.1 Valuma-alueiden yleiskuvaus 31 5.1.1 Näsijärven alue ja Tarjanne 31 5.1.2 Iso-Längelmävesi
    [Show full text]
  • VAPO OY Läntisen Suomen Turvetuotannon Vesistötarkkailu Vuonna 2016 Keski-Suomen ELY-Keskuksen Alueella
    VESISTÖTARKKAILU 2016 101003630-002 17.10.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2016 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy, Keski-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto 2016 Sisältö 1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 5 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA .................................... 5 2.1 Veden laatuun liittyviä muuttujia ..................................................................................... 5 2.2 Turvetuotannon käsitteitä ................................................................................................. 7 3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA......................................................................... 10 3.1 Lämpötila ......................................................................................................................... 10 3.2 Sadanta ............................................................................................................................. 11 3.3 Lumitilanne ...................................................................................................................... 12 4 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUJEN TOTEUTUS .. 13 4.1 Yleistä ............................................................................................................................... 13 4.2 Vesistötarkkailun näytteenotto ......................................................................................
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Pintavesien Toimenpideohjelma Vuoteen 2015
    Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 8/2010 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 Ämer Bilaletdin, Tom Frisk, Jouko Havu, Heidi Heino, Kaija Joensuu, Heikki Kaipainen, Jukka Lahti, Antero Luonsi, Tapio Meisalmi, Sami Moilanen, Hanna Nieminen, Arto Paananen, Risto Palomäki, Anu Peltonen, Anneli Vainonen 8/2010 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja ISSN-L 1798-7970 ISSN 1798-8861 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-257-149-6 (verkkojulkaisu) Taitto Anu Peltonen Tampere 2010 K U V A I L U L E H T I Julkaisusarjan nimi ja numero Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2010 Vastuualue Ympäristö ja luonnonvarat Tekijät Julkaisuaika Ämer Bilaletdin, Tom Frisk, Jouko Havu, Heidi Hei- Lokakuu 2010 no, Kaija Joensuu, Heikki Kaipainen, Jukka Lahti, Julkaisija Antero Luonsi, Tapio Meisalmi, Sami Moilanen, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hanna Nieminen, Arto Paananen, Risto Palomäki, Anu Peltonen, Anneli Vainonen Julkaisun nimi Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 Tiivistelmä Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan turvaaminen. Vesienhoito on koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedi- rektiiviin pohjautuvaa työtä. Vesipolitiikan puitedirektiivi on Suomessa pantu toimeen lailla vesienhoidon järjestämisestä (2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla vesienhoitoalueista (2004), vesienhoidon järjestämisestä (2006) ja ympäristölle vaarallisista ja haitallisista
    [Show full text]
  • Vesihuollon Tulvariskit Pirkanmaalla
    RAPORTTEJA 107 | 2014 Vesihuollon tulvariskit Pirkanmaalla JOHANNA RINNE Vesihuollon tulvariskit Pirkanmaalla JOHANNA RINNE RAPORTTEJA 107 | 2014 VESIHUOLLON TULVARISKIT PRKANMAALLA Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Anu Peltonen Kansikuva: Johanna Rinne Muut Kuvat: Diar Isid, Jutta Kuure ja Johanna Rinne Kartat: Diar Isid ja Johanna Rinne ISBN 978-952-314-170-4 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-170-4 www.doria.fi/ely-keskus Sisältö Johdanto ........................................................................................................................ 3 Sanasto .......................................................................................................................... 4 1 Tarkasteluperiaatteet ................................................................................................. 5 2 Vesihuollon tulvariskien tarkastelu ......................................................................... 9 2.1 Yhteenveto vesihuollon tulvariskeistä ........................................................... 9 2.2 Iso-Längelmävesi: Koljonselkä, Längelmävesi, Mallasvesi, Pälkänevesi, Roine ............................................................................................... 10 2.3 Iso-Tarjannevesi: Vaskivesi–Visuvesi, Ruovesi–Tarjanne ja Palovesi–Jäminginselkä ...................................................................................... 14 2.4 Keurusselkä ...................................................................................................
    [Show full text]