VAPO OY Läntisen Suomen Turvetuotannon Vesistötarkkailu Vuonna 2016 Keski-Suomen ELY-Keskuksen Alueella

VESISTÖTARKKAILU 2016

101003630-002 17.10.2017

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2016 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

1 Vapo Oy, Keski-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto 2016

Sisältö

1 JOHDANTO ...... 5

2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA ...... 5

2.1 Veden laatuun liittyviä muuttujia ...... 5 2.2 Turvetuotannon käsitteitä ...... 7

3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA...... 10

3.1 Lämpötila ...... 10 3.2 Sadanta ...... 11 3.3 Lumitilanne ...... 12

4 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUJEN TOTEUTUS .. 13

4.1 Yleistä ...... 13 4.2 Vesistötarkkailun näytteenotto ...... 13 4.3 Vesinäytteiden analysointi ...... 13

5 VAPO OY:N TURVETUOTANNON KUORMITUS VUONNA 2016 KESKI- SUOMESSA ...... 14

5.1 Yleistä ...... 14

6 VESISTÖTARKKAILUT VUONNA 2016 ...... 15

6.1 Yleistä ...... 15 6.2 Vapo Oy:n turvetuotannon vesistötarkkailu Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2016 ...... 16

7 KYMIJOEN VESISTÖALUE 14 ...... 16

7.1 Viitasaaren reitti ...... 21 7.1.1 Vehkaneva (Kinnula) ...... 21 7.1.2 Voimäensuo (Karstula) ...... 24 7.1.3 Veteläneva (Kivijärvi)...... 25 7.1.4 Isoneva (Kivijärvi) ...... 27 7.1.5 Heinäsuo, Ihkajansuo ja Kolkunsuo (Viitasaari) ...... 28 7.1.6 Pyytneva (Pihtipudas) ...... 30 7.1.7 Purontausneva (Pihtipudas) ...... 31 7.1.8 Kanasensuo (Pihtipudas) ...... 32 7.1.9 Talkkunasuo (Pihtipudas) ...... 35 7.2 Saarijärven reitti ...... 38 7.2.1 Suurensuonneva (Karstula) ...... 38 7.2.2 Hietamansuo (Äänekoski) ...... 39 7.2.3 Pirtti-Peurusuo (Multia) ...... 40 7.2.4 Mätässuo (Saarijärvi) ...... 43 7.2.5 Pajumäensuo-Rajasuo (Saarijärvi) ...... 45 7.2.6 Mahasuo (Saarijärvi) ...... 48 7.2.7 Ahvenlamminsuo, Raatteikonsuo, Saarekeneva (Saarijärvi) ...... 49 2 7.2.8 Peuralinnanneva (Kyyjärvi) ...... 52 7.2.9 Savonneva lohkot 1-4 (Kyyjärvi) ...... 54 7.2.10 Suoniemensuo ja Martinsuo (Karstula) ...... 55 7.2.11 Kaijansuo (Karstula/Soini) ...... 58 7.2.12 Savonneva (Karstula/Soini/Alajärvi) ...... 60 7.2.13 Puntarisuo, Konttisuo ja Juuvinsuo (Soini/Karstula) ...... 62 7.2.14 Heposuot (Karstula, Soini) ...... 64 7.2.15 Pirttiahonsuo (Karstula) ...... 65 7.2.16 Tynnörsuo (Karstula) ...... 66 7.2.17 Sammakkoneva (Karstula) ...... 67 7.2.18 Suljetunneva (Saarijärvi) ...... 69 7.3 Leppäveden-Kynsiveden alue ...... 72 7.3.1 Kivisensuo (Hankasalmi) ...... 72 7.3.2 Läyniönsuo (Hankasalmi) ...... 73 7.3.3 Tervasuo (Hankasalmi) ...... 76 7.4 Suur-Päijänteen alue ...... 77 7.4.1 Haapasuo (Joutsa) ...... 77 7.4.2 Kailasuo (Joutsa) ...... 78 7.4.3 Valkeissuo (Petäjävesi) ...... 80 7.5 Jämsän reitti ...... 81 7.5.1 Palosuo-Kurkisuo (Petäjävesi/Jyväskylä) ...... 81 7.5.2 Ukonmurronsuo (Keuruu/Petäjävesi) ...... 82 7.5.3 Umpilamminsuo (Petäjävesi) ...... 84 7.5.4 Lapsukansuo (Multia/Petäjävesi) ...... 87 7.5.5 Pohjansuo (Jämsä/Jämsänkoski) ...... 91 7.6 Sysmän reitti ...... 91 7.6.1 Höystösensuo (Joutsa) ...... 91 7.7 Mäntyharjun reitti ...... 93 7.7.1 Havusuo ja Pajusuo (Pihlassuo) (Joutsa) ...... 93 7.7.2 Mesiänsuo (Joutsa) ...... 96 7.7.3 Jokipolvensuo-Rääsysuo (Joutsa)...... 98 7.8 Rautalammen reitti...... 100 7.8.1 Vehkasuo (Viitasaari) ...... 100

8 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE 35 ...... 101

8.1 Keuruun reitti ...... 103 8.1.1 Permisuo (Keuruu/Vilppula) ...... 103 8.1.2 Hirvisuo (Multia) ...... 104 8.1.3 Lehtosuo (Keuruu) ...... 106 8.1.4 Heposuo (Keuruu/Multia) ...... 107 8.2 Pihlajaveden reitti...... 110 8.2.1 Riihi-Peuraneva (Ähtäri/Keuruu) ...... 110 8.2.2 Kalmuneva (Keuruu) ...... 112

9 YHTEENVETO ...... 115 3 Liitteet

Liite 1 Vapon Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun analyysitulokset vuonna 2016 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Liite 2 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat Vapo Oy:n tarkkailusuot vuonna 2016

Pöyry Finland Oy

Jorma Keränen (FM) Pia Jaakola (FM) tarkistanut

Yhteystiedot Paristotie 15 67900 Kokkola sähköposti: [email protected] puh. 010 33 28210 www.poyry.fi 4 5

1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillis- tarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laa- jaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen Vapon turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Lounais- Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Vuonna 2016 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n 23.12.2013 ELY- keskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille 2014–2018. Vapon Läntisen alueen turvetuotannon vuoden 2016 vesistötarkkailuraportit on jaoteltu siten, että tarkkailualueen ELY-keskukset saavat vain oman alueen turvetuotantoa koskevat raportit. Osa tuotantoalueista kuuluu kuitenkin useampaan kuin yhteen ELY- keskuksen alueeseen, ja niiltä osin tarkkailutulokset sisältyvät kaikkien asianomaisten ELY-keskuksien vesistöraportteihin. Vesistöraporttiin sisältyvä päästötarkkailuosio si- sältää koko Vapon Länsi-Suomen yksikön tuloksien koosteita, jotka ovat yhteiset kaikilla ELY-keskuksilla. Vuonna 2016 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella oli 62 tuotantoalueella 147 vesis- töhavaintopaikkaa. Vesistöhavaintopaikkojen vedenlaatua tarkastellaan vuoden 2016 ja mahdollisten aiempien vuosien analyysituloksien perusteella. Vesistötarkkailutuloksien ja turvetuotannon päästötarkkailutuloksien perusteella arvioidaan kuivatusvesien vesis- tövaikutuksia.

2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Turvetuotannon vesistövaikutusten selvittäminen muodostaa oman selkeän osakokonai- suuden vesistötutkimuksen laajassa kentässä. Turvetuotannolla on käytössään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja perustason laskeutusaltaista monimutkaisempiin kemiallisiin saostusjärjestelmiin. Turvetuotannon vesiensuojeluratkaisuiksi on pyritty löytämään yk- sinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä, jotka toimivat hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Turvetuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu varsin paljon. Aiheeseen tutus- tumisen voi aloittaa esimerkiksi muutamista kirjallisuusluetteloon kootuista perusteok- sista (Vasander 1998, Rinttilä ym. 1997, Niskanen 1998, Rinttilä ym. 1998, Savolainen ym. 1996, Leiviskä 1993). Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjestelmiin, käyttö- ja kuormitustarkkailuun jne. liittyy monia yleiskielelle vieraita termejä ja käsitteitä. Seuraavassa on lyhyesti esitelty lu- ettelona turvetuotantoon ja turvetuotannon vesistövaikutusten seuraamiseen liittyvää terminologiaa.

2.1 Veden laatuun liittyviä muuttujia a-klorofylli µg/l Vedessä olevan kasviplanktonin ja levien määrää kuvastaa a-klorofyllipitoisuus. Kes- kimääräistä pitoisuutta käytetään vesistön rehevyystason arviointiin. Yleisesti käytössä olevan Forsberg & Ryding (1980) luokittelun mukaan alle 3 µg/l pitoisuudet kuvaavat karua vesistöä, pitoisuudet 3–7 µg/l kuvaavat lievää rehevöitymistä, pitoisuudet 7–40 µg/l kuvaavat rehevöitymistä ja yli 40 µg/l pitoisuudet ylirehevyyttä. 6 Fosfori (kok-P) µg/l Kokonaisfosforilla tarkoitetaan veden sisältämän fosforin eri muotojen kokonaismäärää. Fosfori on typen ohella vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta merkittävä ravinne. Sisävesissä fosfori on yleensä minimiravinne, joten sillä on sisävesistöjen rehevöitymi- sen kannalta suurempi merkitys kuin typellä. Forsberg & Ryding (1980) luokittelun mukaan alle 15 µg/l pitoisuudet kuvaavat karua vesistöä, pitoisuudet 15–25 µg/l kuvaavat lievää rehevöitymistä, pitoisuudet 25–100 µg/l kuvaavat rehevöitymistä ja yli 100 µg/l pitoisuudet ylirehevyyttä.

Fosfaattifosfori (PO4-P) µg/l Fosfaattifosfori on kokonaisfosforin liuennut, epäorgaaninen osa, joka on jo sellaise- naan leville käyttökelpoisessa muodossa. Veden korkea fosfaattipitoisuus on edellytys runsaiden leväesiintymien syntymiseen. Vesistöjen korkeat fosfaattifosforipitoisuudet kuvastavat yleensä maa- ja metsätalouden lannoitevaikutuksia, sillä turvetuotantoalueilta fosfaattifosforia tulee yleensä hyvin vähän. Typpi (kok-N) µg/l Kokonaistypellä tarkoitetaan veden sisältämää typen kokonaismäärää. Typpi on fosforin ohella vesien rehevöitymisen kannalta tärkeä ravinne. Kokonaistypen pitoisuus on yh- teydessä vesistön rehevyystasoon ja Forsberg & Ryding (1980) luokittelun mukaan alle 400 µg/l pitoisuudet kuvaavat karua vesistöä, pitoisuudet 400–600 µg/l kuvaavat lievää rehevöitymistä, pitoisuudet 600–1500 µg/l kuvaavat rehevöitymistä ja yli 1500 µg/l pitoisuudet ylirehevyyttä.

Ammoniumtyppi (NH4-N) µg/l Ammonium on typen epäorgaaninen yhdiste. Vesistössä ammoniumtyppi hapettuu nit- raatiksi, ja samalla kuluu happea alentaen samalla veden pH-arvoa. Ammoniumtyppi on suoraan leville käyttökelpoisessa muodossa, ja siten pitoisuudet pienenevät levien run- sastuessa. Turvetuotannon kuivatusvedet sisältävät typpiyhdisteitä, ja usein ammonium- typen pitoisuuksien nousu kuvastaa nimenomaan turvetuotannon vaikutuksia. Myös jä- tevesissä ja karjanlannassa on runsaasti ammoniumtyppeä. Kiintoaine mg/l Kiintoaine on vedessä kulkeutuvaa hiukkasmaista kiinteää orgaanista tai epäorgaanista ainesta. Kiintoaine voi siten koostua mineraalimaa-aineksista (mm. sora, savi, hiekka) tai eloperäisistä aineksista, kuten levistä ja hajoavasta kasvillisuusaineksesta. Turve kuuluu hajoavaan kasvillisuusainekseen. Kiintoaineen kulkeutuminen jokivesissä on luonnollista kiertokulkua, jossa maaperän ainesta kulkeutuu jokiuoman kautta alapuolisiin vesistöihin (eroosio). Virtavesissä kiintoainepitoisuudet ovat jokieroosion vuoksi suuria (usein yli 10 mg/l). Sen sijaan järvissä kiintoainepitoisuudet ovat yleensä pieniä (alle 5 mg/l), sillä virtavesien tuoma kiinto- aines laskeutuu nopeasti järven pohjalle. Savimailla vesien kiintoainepitoisuudet ovat hyvin korkeita maaperästä liuenneesta savesta johtuen.

Kemiallinen hapenkulutus (CODMn) mg/l O2 Kemiallinen hapenkulutus kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanis- ten aineiden määrää eli vedessä olevaa eloperäistä ainetta, mm. humusta ja eloperäistä kiintoainetta. Usein korkeat CODMn-arvot kuvastavat valuma-alueen suoperäisyyttä, mutta myös jätevedet ja karjanlanta kohottavat vesien CODMn-arvoja. Suomessa on runsaasti soita, joten meillä vesien CODMn-arvot ovat korkeita, keskimäärin 15 mg/l. 7 Sähkönjohtokyky (mS/m) Sähkönjohtavuus ilmaisee veteen liuenneiden suolojen määrää. Sisävesialueilla sähkön- johtavuutta lisäävät orgaaniset ainekset. Usein sisävesien korkeat sähkönjohtokyvyn arvot liittyvät jätevesiin. Sameus (FTU/FNU) Sameudella tarkoitetaan veden läpinäkyvyyden heikkenemistä, mikä johtuu vedessä olevien partikkelien vaikutuksesta. Tällaisia partikkeleita ovat mm. kasvi- ja eläinplank- ton sekä erityisesti saviaines, joka voi aiheuttaa voimakkaan samennuksen. Rauta (Fe) µg/l Vesien rautapitoisuus on sähkönjohtokyvyn ja kemiallisen hapenkulutuksen tavoin ve- sistöalueelle tyypillinen ominaisuus. Sisävesissä rauta on yleensä humukseen sitoutuneena, ja siten suoperäisten vesien rautapitoisuus on usein korkea. Happamuus eli pH-arvo Happamuusaste eli pH kuvaa vedessä olevien vapaiden vetyionien määrää. Luonnonti- laisten pintavesien pH-arvo on yleensä lievästi hapan, pH 6–7. Kesäinen järvien voima- kas leväkukinta voi nostaa pintaveden pH-arvon selvästi yli pH 7:ään. Humusvedet ovat happamia, ja siten suoperäisillä valuma-alueilla pH-arvot ovat usein alle pH 6:n.

Happipitoisuus mg O2/l, % -kyll. Happi on tärkein veteen liuenneista kaasuista ja tärkeimpiä kaikista vesiympäristössä esiintyvistä aineista. Happi on osallisena monissa kemiallisissa ja biologisissa reaktiois- sa. Veden happipitoisuus ilmoitetaan milligrammoina happea litraa kohti tutkittavaa vet- tä (mg O2/l) sekä suhteellisena pitoisuutena, kyllästysprosentteina. Kyllästysprosentilla tarkoitetaan todettua hapen määrää prosentteina siitä määrästä, jonka vesi voisi enintään sisältää. Mitä lämpimämpää vesi on sitä vähemmän se voi sisältää happea. Rehevöity- misen seurauksena vesistöjen pohjalle kertyy enemmän kasvi- ja leväaineista, jotka ku- luttavat hajotessaan vesistön happivaroja, ja siten happivajeet yleistyvät lopputalvella. Kyllästysprosenttien mukaiset happitilanteet: yli 100 % ylikyllästystila, ilmentää rehe- vyyttä, 80–100 % hyvä, normaali vesialue, 60–80 % tyydyttävä, normaali vesialue, 40– 60 % välttävä, lievä happivaje, alle 40 % huono, kohtalainen/suuri happivaje. Väriluku mgPt/l Veden väri on monien tekijöiden yhteistulos. Pääasiallinen veden väriä säätelevä tekijä on humuspitoisuus, mutta myös rauta värjää vettä ruskeaksi. Suomessa humuksen antama ruskea väri on luonteenomainen piirre suurimmalle osalle vesistöistä. Vedet ovat kirkkaita, jos väriluku on alle 40 mgPt/l, ja ruskeita, jos väriluku on yli 100 mgPt/l.

2.2 Turvetuotannon käsitteitä Bruttokuormitus Suoalueelta tuleva kokonaiskuormitus, joka koostuu tuotannosta syntyneen kuormituksen sekä alueelta tulevan luonnonhuuhtouman yhteenlasketusta kokonaismäärästä. Ny- kyisin käytössä on termi bruttopäästö. Humus Humus muodostuu osittain tai kokonaan hajonneesta eläin- ja kasviaineksesta. Humus on väriltään ruskeaa tai mustaa. Humus antaa vesille niiden ruskean yleisilmeen. Humus toimii kasvien ravintona ja lisää osaltaan maaperän vedenpidätyskykyä sekä veden pus- kurikykyä happamuutta vastaan. Turvetuotannon päästötarkkailussa veden humuspitoi- 8 suutta seurataan epäsuorasti veden kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) ja veden väri- luvun avulla. CODMn -arvoa ja värilukua nostavat kuitenkin myös muut tekijät, eikä näillä menetelmillä voida erotella, missä määrin kyse on humuksesta. Jako-oja Oja, jonka kautta tuotantoalueelta tulevaa vettä ohjataan pintavalutuskentälle. Kasvillisuuskenttä Kasvillisuuden peittämä alue, jota käytetään turvetuotantoalueelta tulevien vesien puh- distusmenetelmänä. Kasvillisuuskentällä kasvaa ajoittain veden alle joutumisen hyvin sietävää kasvillisuutta. Kasvillisuus käyttää veden ravinteita kasvuunsa, lisäksi vesi puhdistuu mekaanisesti ja maaperän biologisten prosessien avulla. Kemikalointi Valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon. Keräilyoja Oja, joka kerää pintavalutuskentälle johdetut vedet ja johtaa ne alapuoliseen vesistöön. Kokoojaoja Oja, johon turvetuotantoalueen sarkaojat laskevat. Kosteikko Kosteikkoja käytetään turvetuotantoalueelta tulevien vesien puhdistusmenetelmänä. Kosteikko eroaa kasvillisuuskentästä siinä, että sillä on pysyvää avovesipintaa. Se on tehty patoamalla tai kaivamalla siten, että siinä on sekä syvän että matalan veden aluei- ta. Kosteikoista käytetään myös nimitystä kasvillisuusallas. Kuntoonpanovaihe Yleisilmaus ajanjaksolle, joka edeltää tuotannon aloittamista suolla. Vaiheen aikana tehdään mm. peruskuivatukset ja rakennetaan vesiensuojeluratkaisut. Vesiensuojelura- kenteet tehdään ensimmäisenä. Kuormitus (päästö) Kuormituksella eli päästöllä tarkoitetaan tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrää aikayksikössä. Yleisimmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (kg/päivä tai kg/vuosi). Laskeutusallas Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tulevassa vedessä oleva kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat altaan pohjalle hidastuneen virtauksen ja paino- voiman vaikutuksesta. Laskuoja Oja, jonka kautta suolta tulevat vedet ohjataan alapuoliseen vesistöön. Lohko Useista saroista muodostunut, yleensä luonnonesteiden tai tuotannollisten seikkojen ra- jaama tuotantoala. 9 Maaperäimeytys Puhdistusmenetelmä, jossa kuivatusvedet johdetaan metsämaalle, jolloin osa vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu taivaalle, osan käyttää kasvillisuus ja osa kulkeutuu pinta- valuntana ympäristöön. Mittapato Yleensä tuotantoalueen laskuojassa oleva patorakennelma, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää (esim. m3/päivä). Mittapadossa on tietyn kokoinen purkautumisaukko, johon voidaan kiinnittää rekisteröivä vedenpinnan korkeusmittari. Nettokuormitus Suoalueelta tuleva kuormitus, joka saadaan kun bruttokuormituksesta vähennetään luonnontilaiselta suolta tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma). Ilmoittaa turvetuotannon aikaansaaman lisäkuormituksen määrän. Nykyisin käytössä on termi nettopääs- tö. Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä tiet- tyä pinta-alayksikköä kohden. Yleisemmin seurataan fosforin ja typen sekä kiintoaineen kuormitusta (g/ha/päivä tai kg/km2/vuosi). Pintavalutus (kenttä) Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tuleva vesi valutetaan luonnontilaisen suoalueen (kenttä) yli ennen veden johtamista laskuojaan. Vesi virtaa turpeen pintaker- roksessa ja puhdistuu luonnontilaisille suoekosysteemeille ominaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Aina pintavalutuskenttää ei ole mahdollista perustaa luonnontilaiselle alueelle, jolloin joudutaan käyttämään ennestään ojitettua aluetta. Reunaoja (ympärysoja) Tuotantoalueen reunimmainen sarkaoja ja sarkojen päissä sarkaojat yhdistävä oja. Oja ympäröi tuotantoaluetta. Sarka Yleensä noin 20 metriä leveä molemmilta sivuilta sarkaojitettu tuotantoala suolla. Sarkaoja Sarkojen välinen oja, jolla alueen kuivatus hoidetaan. Sarkaojapidätin (virtaamansäätö) Sarkaojan lietesyvennyksen etupuolelle asennettava rimasäleikkö, joka tehostaa kiintoaineen pidättymistä sarkaojaan ja tasaa virtaamia. Valuma Virtaama pinta-alayksikköä kohden (litraa/sekunti neliökilometriltä l/s/km2) Valunta Se osa sadannasta, joka virtaa alapuolista vesistöä kohden maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (mm/vuosi tai mm/päivä). Virtaama Uoman poikkileikkauksen kautta kulkeva vesimäärä sekunnissa (l/s tai m3/s). 10 Ylivuotokenttä Tuotantoalueella oleva mielellään kasvittunut allasalue, jonne rankkasateiden tai tulvan aikana voidaan johtaa kuivatusvesiä kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostamiseksi. Ympäristölupa Turvetuotannolle vaaditaan pääsääntöisesti ympäristölupa, jos sen pinta-ala ylittää 10 ha. Luvasta päättää aluehallintoviraston (AVI) ympäristölupayksikkö. Lupaan liittyy yleensä erilaisia tarkkailuvelvoitteita. YVA YVA -prosessin aikana selvitetään toiminnan erilaisia ympäristövaikutuksia.

3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Keski-Suomen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavain- toasemista Jyväskylä ja Viitasaari sijaitsevat painopistealueella, joten turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2016 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen pitkänajan säätilastoja (avoin data).

3.1 Lämpötila Vuoden 2016 keskilämpötila (4,1 oC) oli Jyväskylässä 1,4 astetta vertailukauden 1981– 2010 keskilämpötilaa korkeampi. Viitasaarella keskilämpötila oli 4,3 oC, mikä oli 0,8 astetta vertailukauden keskilämpöä korkeampi. Tammikuu 2016 oli tavanomaista kylmempi, mutta kevät leudompi (kuvat 1–2). Alku- ja keskikesä 2016 oli lämpötiloil- taan tavanomaista tasoa kuten myös syksy. Joulukuu 2016 oli selvästi leudompi kuin vertailukaudella keskilämpötilat. Vuoden 2016 lämpimin kuukausi oli heinäkuu sekä Jyväskylässä että Viitasaarella. Vuonna 2016 terminen kasvukausi alkoi Keski-Suomessa 27.4. eli normaaliin aikaan. Terminen kasvukausi päättyi 1.10. eli tavanomaiseen aikaan (Ilmatieteen laitos 2016). Terminen kasvukausi alkaa, kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuo- lella. Terminen kasvukausi päättyy, kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5– 10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella.

Kuva 1. Kuukauden keskilämpötilan vaihtelu Jyväskylässä vuosina 2015–2016 ja vertailuajanjaksona vuosina 1981–2010. 11

Kuva 2. Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Viitasaarella vuosina 2015–2016 ja vertailuajanjaksona vuosina 1981–2010.

3.2 Sadanta Vuonna 2016 Jyväskylässä saatiin sateita 665 mm/a, mikä oli hieman enemmän kuin vertailujakson 1981–2010 keskiarvo (643 mm/a). Vuonna 2016 Viitasaarella satoi 613 mm/a eli saman verran kuin keskimäärin vertailukaudella. Vuoden 2016 sateisin kuukausi oli heinäkuu sekä Jyväskylässä että Viitasaarella (kuvat 3-4). Erityisen runsaasti vettä satoi heinäkuussa Viitasaarella sademäärän ollessa 157 mm. Maaliskuu oli vähäsateisin kuukausi sekä Jyväskylässä että Viitasaarella.

Kuva 3. Kuukauden keskisademäärän vaihtelu Jyväskylässä vuosina 2015–2016 ja vertailuajanjaksona vuosina 1981–2010. 12

Kuva 4. Kuukauden keskisademäärän vaihtelu Viitasaarella vuosina 2015–2016 ja vertailuajanjaksona vuosina 1981–2010.

3.3 Lumitilanne Keski-Suomessa lunta oli talvella 2015–2016 sekä Viitasaarella että Jyväskylässä vä- hemmän kuin vertailujaksolla 1981–2010 keskimäärin (kuva 5). Enimmillään lunta oli maaliskuun 15 päivä, jolloin lumen syvyys oli Jyväskylässä 31 cm ja Viitasaarella 39 cm. Terminen talvi alkoi Keski-Suomessa 12.12.2015, mikä on noin kuukauden vertailujakson keskiarvoa myöhemmin. Terminen talvi loppui 25.3.2016 eli hieman keskimääräistä aiemmin.

Kuva 5. Lumen syvyys Jyväskylässä ja Viitasaarella talvella 2015–2016 ja vertailuajanjaksona vuosina 1981–2010. 13 4 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUJEN TOTEUTUS

4.1 Yleistä Kaikilta tuotanto- ja kuntoonpanoalueilta on kerätty käyttötarkkailun puitteissa tietoja alueilla tehdyistä toimenpiteistä. Käyttötarkkailun on hoitanut turvetuottaja. Kuormitus- tarkkailu (päästötarkkailu) käsittää virtaaman mittauksen ja vesinäytteiden oton ja ana- lysoinnin valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti. Vesistötarkkailussa (vaikutustarkkailu) on seurattu turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksia alapuolisilla joki- ja järvihavaintopaikoilla. 1.11.2015–31.10.2016 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, ana- lysoinnin ja virtaamamittauksen osalta ovat hoitaneet Ahma Ympäristö Oy ja Kokemä- enjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.

4.2 Vesistötarkkailun näytteenotto Vuonna 2016 Vapo Oy:n Läntisen Suomen vesistötarkkailussa seurattiin 213 turvetuotantoalueen vaikutuspiirissä olleita vesialueita 435 havaintopaikalta. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta tarkkailussa oli mukana 62 eri tuotantoalueelta järvihavainto- pisteitä 59 kpl ja virtavesipisteitä 88 kpl (taulukko 1). Taulukko 1. Vesistötarkkailupisteiden lukumäärät eri ELY-keskusten alueilla vuonna 2016.

Vesistötarkkailupisteitä ELY-keskus Joet Järvet Yhteensä Häme 20 10 30 Keski-Suomi 88 59 147 Varsinais-Suomi 62 4 66 Etelä-Pohjanmaa 95 33 128 Pirkanmaa 42 22 64 Yhteensä 307 128 435 Vesistötarkkailunäytteitä otetaan järvihavaintopaikoilta kahdesti vuodessa ja virtaha- vaintopaikoilta kolmesti vuodessa. - Järvipistenäytteet otetaan helmikuun puolesta välistä huhtikuun puoleenväliin ja heinä-elokuussa. - Joki- ja puropistenäytteet otetaan maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, elokuussa ja syys-lokakuussa.

4.3 Vesinäytteiden analysointi Vesinäytteiden analysointi on tehty yleisten ja akkreditoitujen menetelmien mukaisesti. Järvipisteissä näytteenottosyvyydet määräytyvät vesistön kokonaissyvyyden mukaan. Vakiosyvyydet ovat 1 m pinnasta ja 1 m pohjasta. Mikäli kokonaissyvyys on suurempi tai yhtä suuri kuin 5 m, otetaan näyte myös vesipatsaan puolestavälistä tai syvyyden salliessa aina 5 m:n välein. Joki- ja puronäytteissä näyte otetaan pinnasta (0,1 m) tai kokonaissyvyyden salliessa 1 m:n syvyydeltä. 14 Joki- ja järvinäytteiden vedenlaadun analysointiparametrit:

Järvipisteet Jokipisteet lämpötila lämpötila näkösyvyys sähkönjohtavuus happi (pitoisuus, kyll- %) kiintoaine (vain 1 m SS; F3;GVS) sähkönjohtavuus sameus kiintoaine (vain 1 m, SS; F3;GVS) pH sameus väri

pH CODMn (kaikki syvyydet) väri Kokonaisfosfori

CODMn (kaikki syvyydet) Fosfaattifosfori suod. (vain 1 m, ajalla 1.6.–30.8.) Kokonaisfosfori Kokonaistyppi (kaikki syvyydet) Fosfaattifosfori suod. (vain 1 m, ajalla 1.6.- 30.8.) NO3/NO2-typpi (vain 1 m, ajalla 1.6.–30.8.)

Kokonaistyppi (kaikki syvyydet) NH4-typpi (vain 1 m, ajalla 1.6.–30.8.)

NO3/NO2-typpi (vain 1 m, ajalla 1.6.–30.8.) rauta

NH4-typpi (vain 1 m, ajalla 1.6.–30.8.) rauta klorofylli-a (0-2 m, ajalla 1.5.–31.10.)

5 VAPO OY:N TURVETUOTANNON KUORMITUS VUONNA 2016 KESKI- SUOMESSA

5.1 Yleistä Pysyvän tarkkailun päästöasemien keskimääräinen vuoden ominaiskuormitus on laskettu tarkkailuohjelman mukaisesti ympärivuotisen tarkkailun näytteenottokertojen välisten jaksojen summana. Laskentatapojen tarkempi kuvaus löytyy päästötarkkailuraportista (Pöyry Finland Oy 2017).

Kemiallista hapenkulutusta kuvaava CODMn otettiin mukaan kuormituslaskentaan vuonna 2011, jolloin sille laskettiin bruttokuormitukset. Vuodesta 2013 alkaen CODMn:n osalta on laskettu myös nettokuormitukset. Kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttui vuonna 2013, joten niiltä osin vuosien 2011–2012 ja 2013–2016 nettokuormituksissa on laskennallisia eroja.

5.2 Kuormitus Vapo Oy:n Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Keski-Suomen ELY- keskuksen alueelta vuoden 2016 lopulla 54 turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 3 166 ha. Levossa oli 1 038 ha ja valmistelussa 256 ha. Tuotan- nosta on poistunut 525 ha (taulukko 2). Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 54 tuotantoalueen kuormittavalta 4 985 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 129 425 kg, kokonaistyppi 35 007 kg, kokonaisfosfori 1 024 kg ja orgaanisen aineksen määrää epä- suo-rasti kuvaava kemiallinen hapenkulutus CODMn 880 190 kg O2. Suhteuttamalla kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (kuva 6). 15 Taulukko 2. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2011–2016.

Keski-Suomen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus nossa telussa kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn

Vuosi 2011 5 027 67 634 428 206 036 45 038 1 232 1 165 571 136 584 27 675 537

Vuosi 2012 4 532 408 554 497 249 861 54 928 1 672 1 516 508 172 482 35 143 894 163 541

Vuosi 2013 4 384 343 580 733 249 863 36 487 1 414 923 068 227 682 24 751 940 174 089

Vuosi 2014 3 850 207 370 565 128 034 29 755 887 760 154 107 768 19 955 496 137 301

Vuosi 2015 3 038 1 155 264 461 126 011 29 412 852 742 872 102 895 17 956 397 16 477

Vuosi 2016 3 162 1 038 256 525 129 425 35 007 1 024 880 190 104 239 22 476 564 108 577

* kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

Kuva 6. Keski-Suomen ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto- ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2011–2016.

6 VESISTÖTARKKAILUT VUONNA 2016

6.1 Yleistä Vuoden 2016 Läntisen Suomen vesistötarkkailuyhteenvedot on jaoteltu ELY- keskuksittain. Niiltä turvetuotantoalueilta, joiden alueet tai vesistöhavaintopaikat sijaitsevat useamman ELY-keskuksen alueella, sama tarkastelu on mukana kaikkien asian- osaisten ELY-keskusten yhteenvedoissa. Vesistötarkkailussa siirryttiin vuonna 2015 aiemmin käytetystä kalenterivuosijaksosta päästötarkkailussa käytettyyn tarkkailujaksotukseen, joka alkaa 1.11. ja päättyy 31.10. Vesistötarkkailuun jaksotuksen muutos ei suoranaisesti vaikuta, sillä vesistövesien näyt- teenottoa ei tehdä marras-joulukuussa. Samanlaisesta aikajaksotuksesta johtuen voidaan päästötarkkailutuloksia käyttää suoraan myös vesistöjen pitoisuusvaikutusarvioihin. Vesistötarkkailussa mukana olevia tuotantoalueita on tarkasteltu havaintopaikkojen vedenlaadun osalta ja esitetty veden laatutulokset taulukkomuodossa. Kuivatusvesien ve- sistövaikutuksia on arvioitu veden laadun lisäksi myös kuormitustarkkailutietojen perusteella. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksien perusteella on laadittu kuivatusvesi- 16 en aiheuttamat teoreettiset pitoisuuslisäystaulukot vesistö- ja valuma-alueittain kaikilta päästötarkkailussa vuonna 2016 mukana olleilta tuotantoalueilta. Pitoisuuslisäykset kul- lekin tuotantoalueelle ja valuma-alueelle on laskettu käyttäen vuoden 2016 tuotantoalueiden nettovesistökuormitustietoja ja vuoden 2016 keskivalumatietoja turvetuotantoalueen lähimmältä saman vesistöalueen virtaamahavaintopaikalta. Pitoisuuslisäyslaskelmat kattavat 1–3. jakovaiheen valuma-alueet, mutta pitoisuuslisäyslaskelmia on voitu tehdä myös suppeammalle valuma-alueelle, jos valuma-alueen pinta-ala on ollut tiedossa. Kuivatusvesien aiheuttamat pitoisuuslisäyslaskelmat ovat teoreettisia ja eivät ota huo- mioon vesistössä tapahtuvaa sedimentaatiota tai muita ympäristömuutoksia. Kaikkien tuotantoalueiden vesistötarkkailuhavaintopaikkojen vuoden 2016 analyysitulokset löytyvät liitteestä 1 ja tuotantoalueiden sijaintikartat ovat liitteessä 2.

6.2 Vapo Oy:n turvetuotannon vesistötarkkailu Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2016 Vesistötarkkailupisteiden vedenlaatua ja vesistövaikutuksia tarkastellaan turvetuotanto- alueittain kaikilla niillä soilla, joilla on tehty tarkkailuohjelman mukaista vesistötarkkai- lua vuonna 2016. Kaikki tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet eivät sijaitse Keski- Suomen ELY-keskuksen alueella, mutta ne ovat mukana tarkkailussa, koska vesistövai- kutuksia kohdistuu myös Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelle. Vuoden 2016 Vapon vesistötarkkailussa olivat mukana Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta seuraavat suot:

Suo Kunta Suo Kunta Suo Kunta Kivisensuo Hankasalmi Heposuo Keuruu Talkkunasuo Pihtipudas Läyniönsuo Hankasalmi Kalmuneva Keuruu Ahvenlamminsuo Saarijärvi Tervasuo Hankasalmi Lehtosuo Keuruu Mahasuo Saarijärvi Haapasuo Joutsa Permisuo Keuruu / Mänttä-Vilppula Pajumäensuo Saarijärvi Havusuo Joutsa Riihi-Peuraneva Keuruu/Virrat/Ähtäri Raatteikonsuo Saarijärvi Höystösensuo Joutsa Ukonmurronsuo Keuruu / Petäjävesi Rajasuo Saarijärvi Jokipolvensuo Joutsa Vehkaneva Kinnula Saarekeneva Saarijärvi Kailasuo Joutsa Isoneva Kivijärvi Mätässuo Saarijärvi Mesiänsuo Joutsa Veteläneva Kivijärvi Suljetunneva Saarijärvi Pihlassuo (sis. Pajusuon) Joutsa Voimäensuo Karstula Juuvinsuo Soini/Karstula Rääsysuo Joutsa Peuralinnanneva (Isoneva) Kyyjärvi Puntari-Konttisuo Soini Palosuo Jyväskylä Savonneva Kyyjärvi/Karstula/Alajärvi/Soini Heinäsuo Viitasaari Pohjansuo Jämsä Hirvisuo Multia Ihkajansuo Viitasaari Heposuot Karstula/Soini Pirtti-Peurusuo Multia Kolkunsuo Viitasaari Kaijansuo Karstula Lapsukansuo Multia Vehkasuo Viitasaari Martinsuo Karstula Kurkisuo Petäjävesi Hietamansuo Äänekoski Pirttiahonsuo Karstula Umpilamminsuo Petäjävesi Sammakkoneva Karstula Valkeissuo Petäjävesi Suoniemensuo 1 Karstula Kanasensuo Pihtipudas Suurensuonneva Karstula Purontausneva Pihtipudas Tynnörsuo Karstula Pyytneva Pihtipudas

7 KYMIJOEN VESISTÖALUE 14 Kymijoen vesistöalue on Suomen kolmanneksi suurin vesistöalue. Kymijoen vesistö- alueella (pinta-ala 37 159 km2, järvisyys 18,3 %) sijaitsee suuria reittivesistöjä ja järviä. Pohjoisessa se ulottuu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rajalle. Vesistön suurin järvi on Päijänne. Kymijoen vesistöalueen vedet laskevat Suomenlahteen Kotkan edustalla Ky- mijoen kautta. Vesistössä on tehty laajoja vesistöjärjestelyjä ja veden korkeuksia säädel- lään vesivoimaloilla ja padoilla useissa paikoissa. Peltojen osuus vesistöalueesta on noin 8 % ja turvetuotannon (9 400 ha) noin 0,2 %. Kymijoen vesistöalueella Päijänteen Kalkkisen keskivirtaama oli 252,3 m3/s 1.1.2015– 31.10.2016, kun pitkänajan 1995–2005 keskivirtaama on ollut 159 m3/s. Päijänteen säännöstelystä johtuen Kalkkisen virtaamissa on vain vähän vaihtelua (kuva 7). 17

Kuva 7. Kymijoen vesistöalueen Kalkkisen päiväkeskivirtaamat päiväkeskivirtaamat 1.11.2015– 31.10.2016 ja vastaavalla vertailujaksolla vuosina 1995–2005. Vuonna 2016 Kymijoen vesistöalueen Vapon turvetuotantoalueiden pinta-ala (tuotannossa, levossa ja valmistelussa) oli noin 4 350 ha eli noin 0,1 % Kymijoen vesistöalu- een pinta-alasta. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Kymijoen vesistöalueen Va- pon tuotantoalueista oli yhteensä noin 3 800 ha. Kymijoen vesistön Vapon turvetuotantoalueet ovat keskittyneet Saarijärven reitille (taulukot 3–4). 18 Taulukko 3. Kymijoen vesistöalueen Keski-Suomen ELY-keskuksen Vapon turvetuotantoalueet ja niiden tuotantoalat vuonna 2016 (osa 1\2).

Pinta-ala 2016, ha Vesistöalue Suo Kunta Tuotannossa Levossa Valmistelussa

14 Kymijoen vesistöalue 3003,1 1085,1 256,3 14.1 Kymijoen alue 43,2 0,0 0,0 14.14 Ruotsalaisen alue 43,2 0,0 0,0 14.142 Myllyojan va Laviassuo Heinola 43,2 0,0 0,0 14.2 Suur-Päijänteen alue 129,3 47,5 14.23 Ristiselän alue 129,3 14.236 Rutajoen va Kailasuo Joutsa 35,1 14.236 Rutajoen va Haapasuo Joutsa 94,2 14.28 Muuratjärven valuma-alue 47,5 14.286 Vesankajärven va Valkeissuo Petäjävesi 47,5 14.3 Leppäveden-Kynsiveden alue 149,2 0,4 14.37 Kuuhankaveden valuma-alue 136,3 0,4 14.376 Vanajajärven va Kivisensuo Hankasalmi 66,5 0,4 14.378 Iso-Virmaksen va Tervasuo Hankasalmi 25,8 14.379 Tervajoen va Tervasuo Hankasalmi 13,1 14.379 Tervajoen va Läyniönsuo Hankasalmi 30,9

14.38 Niemisjärven valuma-alue 12,9 14.382 Niemisjärven a Läyniönsuo Hankasalmi 12,9 14.4 Viitasaaren reitin valuma-alue 128,7 304,9 66,1 14.44 Kivijärven-Vuosjärven alue 77,1 26,8 14.445 Viivajoen va Veteläneva Kivijärvi 41,1 14.446 Viivajoen va Voimäensuo Kivijärvi 26,8 14.448 Leukunjoen va Isoneva Kivijärvi 36,0

14.45 Isojoen-Jääjoen valuma-alue 199,8 14.453 Matkusjoen a Vehkaneva Kinnula 199,8 14.47 Koliman valuma-alue 0,0 14.475 Kolkunjoen va Ihkajansuo Viitasaari 0,0 14.49 Saanijärven valuma-alue 128,7 28,0 39,3 14.492 Kortteisenkanavan a Purontausneva Pihtipudas 63,0 14.492 Kortteisenkanavan a Kanasensuo Pihtipudas 39,3 14.496 Peninginjoen va Pyytneva Pihtipudas 28,0 14.498 Liitonjoen va Talkkunasuo Pihtipudas 65,7 14.5 Jämsän reitin valuma-alue 401,2 36,0 21,3 14.52 Iso Rautaveden alue 81,0 14.523 Salosveden-pettämän a Pohjansuo Jämsä 46,7 14.527 Pirttijoen va Umpilamme ns uo Petäjävesi 34,3 14.54 Pengerjoen valuma-alue 320,2 36,0 21,3 14.543 Pengerjoen yläosan a Lapsukansuo Petäjävesi 54,1 34,1 14.544 Kuhanjoen va Ukonmurronsuo Petäjävesi 67,1 14.546 Rajajoen va Lapsukansuo Petäjävesi 30,7 14.549 Merovenjoen va Palosuo Petäjävesi 91,2 1,9 21,3 14.549 Merovenjoen va Kurkisuo Petäjävesi 77,1 19 Taulukko 4. Kymijoen vesistöalueen Keski-Suomen ELY-keskuksen Vapon turvetuotantoalueet ja niiden tuotantoalat vuonna 2016 (osa 2\2).

Pinta-ala 2016, ha Vesistöalue Suo Kunta Tuotannossa Levossa Valmistelussa

14.6 Saarijärven reitin valuma-alue 1622,6 686,8 168,9 14.61 Saarijärven alue 2,9 14.612 Kiimasjärven a Hietamansuo Äänekoski 2,9

14.62 Mahlunjärven alue 216,1 21,4 18,8 14.624 Kotajoen a Pajumäensuo Saarijärvi 103,2 14.625 Konttijoen va Pirtti-Peurusuo Multia 112,9 0,1 14.627 Humala la mmen va Suurensuonneva Karstula 21,3 4,2 14.628 Saukonpuron va Suurensuonneva Karstula 14,6

14.63 Pääjärven alue 105,5 36,2 14.632 Puukonjoen va Sammakkoneva Karstula 38,5 14.633 Päällinjärven va Tynnörsuo Karstula 67,0 14.633 Päällinjärven va Pirttiahonsuo Karstula 36,2

14.64 Kyyjärven valuma-alue 202,5 72,1 8,3 14.644 Ähtyrinpuron va Sammakkoneva Karstula 59,0 13,3 14.645 Nopolanjoen va Peuralinnanneva Kyyjärvi 143,5 14.645 Nopolanjoen va Savonneva LO1 Kyyjärvi 3,9 51,3 8,3

14.65 Lanneveden valuma-alue 21,8 14.651 Lanneveden a Hietamansuo Äänekoski 21,8 14.66 Karankajärven valuma-alue 234,6 123,4 91,3 14.662 Selänpäänjoen va Rajasuo Saarijärvi 49,4 14.662 Selänpäänjoen va Pajumäensuo Saarijärvi 13,3 14.662 Selänpäänjoen va Mahasuo Saarijärvi 27,7 14.663 Rautapuron va Mätässuo Saarijärvi 91,3 14.664 Vihanninjoen va Saarekeneva Saarijärvi 79,3 14.664 Vihanninjoen va Raatteikonsuo Saarijärvi 40,8 14.664 Vihanninjoen va Ahvenlamminsuo Saarijärvi 24,1 14.665 Luksanjoen va Suoniemensuo Karstula 38,1 14.665 Luksanjoen va Martinsuo Karstula 85,3

14.67 Vahankajoen valuma-alue 863,9 409,0 14.671 Vahankajoen a Suoniemensuo Karstula 21,7 14.673 Valkkunan va Kaijansuo Karstula 267,0 137,4 14.673 Valkkunan va Heposuot Soini 107,2 14.674 Mustapuron va Juuvinsuo Soini 68,0 14.674 Mustapuron va Puntari-Konttisuot Soini 89,4 14.674 Mustapuron va Savonneva LO3 Karstula 329,0 1,4 14.674 Mustapuron va Kaijansuo Karstula/Soini 51,3 14.674 Mustapuron va Koirasuo Kyyjärvi 199,9 0,6

14.68 Pyhäjärven valuma-alue 50,5 14.687 Iso-Suojärven va Suljetunneva Saarijärvi 50,5

14.7 Rautalammin reitin valuma-alue 48,0 8,8 14.73 Nilakan alue 48,0 8,8 14.731 Nilakan la Vehkasuo Viitasaari 48,0 8,8

14.8 Sysmän reitin valuma-alue 95,2 14.83 Rautaveden alue 39,1 14.838 Kostamonjoen va Haapasuo Joutsa 39,1 14.84 Ala-Suonteen alue 14.845 Vallasjoen va Höystösensuo Joutsa

14.9 Mäntyharjun reitin valuma-alue 385,7 0,7 14.95 Kälkäjoen valuma-alue 385,7 0,7 14.951 Kälkäjoen alaosan a Mesiänsuo Joutsa 53,2 14.953 Pajupuron va Pihlassuo (sis. Pajusuon) Joutsa 135,1 14.953 Pajupuron va Havusuo Joutsa 94,6 0,7 14.954 Mustajoen va Jokipolvensuo Joutsa 12,6 14.954 Mustajoen va Rääsysuo Joutsa 90,2 Vapon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien aiheuttamia teoreettisia pitoisuusvaikutuksia Kymijoen eri valuma-alueisiin vuodelle 2016 on arvioitu käyttäen Kymijoen vesis- tön eri osien keskivalumia ja valuma-alueiden pinta-aloja sekä niillä sijaitsevien turvetuotantoalueiden vuoden 2016 vesistökuormitustietoja. Vapon turvetuotannon nettovesistökuormitus Kymijoen vesistöalueella oli vuonna 2016 kiintoaineen osalta noin 106 t, typen osalta 21,9 t ja fosforin osalta 0,53 t. Näiden kuormitusten perusteella laskettu teoreettinen Vapon turvetuotannon kuivatusvesien aiheut- tama kiintoaineen lisäys oli Kymijoen vesistöalueella 0,01 mg/l, typen 2,0 µg/l ja fosforin 0,05 µg/l (taulukot 5–6). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttokuormitus oli Kymijoen vesistöalueella noin 840 t O2. Turvetuotantoalueelta tulevien 20 vesien aiheuttaman CODMn-arvon (brutto) lisäys Kymijoen vesistöalueella oli 0,08 mg/l O2. 1 ja 2. jakovaiheen valuma-aluekohtaiset turvetuotannon aiheuttamat vesistökuormitus- lisäykset olivat pieniä. Keskivirtaamatilanteessa kuivatusvesien suurimmat vesistö- kuormitusvaikutukset esiintyivät 2. jakovaiheen valuma-alueista Saarijärven reitillä (14.6), kiintoaine (netto) 0,04 mg/l, Kok-N 8,4 µg/l ja Kok-P 0,24 µg/l sekä kemiallinen hapenkulutus (brutto) 0,38 mg/l O2. Yksittäisistä tuotantoalueista suurimmat vesistövaikutukset vuoden 2016 keskivirtaamatilanteessa olivat kiintoaineen ja typen osalta Joutsan Pihlassuolla (sis. Pajusuon) kohdistuen Pajupuroon, kiintoainelisäys 2,1 mg/l ja Kok-N lisäys 118 µg/l. Suurin fosfori- lisäys (Kok.P 2,3 µg/l) ja kemiallisen hapenkulutuksen suurin bruttolisäys (4,4 mg/l O2) tuli Saarijärven Mätässuolta kohdistuen Rautapuroon. Taulukko 5. Vapon turvetuotannon kuivatusvesien teoreettiset pitoisuuslisäykset Kymijoen vesistössä Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2016 (osa 1/2).

Suo Kunta Brutto Pitoisuusvaikutus, netto Vesistöalue CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P mg O2/l mg/l µg/l µg/l 14 Kymijoen vesistöalue 0,08 0,01 2,0 0,05 14.1 Kymijoen alue 0,0004 0,0002 0,05 0,002 14.14 Ruotsalaisen alue 0,0005 0,0003 0,07 0,003 14.142 Myllyojan va Laviassuo Heinola 0,41 0,27 56,4 2,35 14.2 Suur-Päijänteen alue 0,003 0,001 0,12 0,001 14.23 Ristiselän alue 0,002 0,001 0,11 -0,0005 14.236 Rutajoen va Kailasuo Joutsa 0,09 0,02 3,6 0,01 14.236 Rutajoen va Haapasuo Joutsa 0,12 0,05 8,3 -0,06 14.28 Muuratjärven valuma-alue 0,11 0,00 2,8 0,10 14.286 Vesankajärven va Valkeissuo Petäjävesi 0,8 0,03 19,0 0,7 14.3 Leppäveden-Kynsiveden alue 0,008 0,0005 0,1 0,003 14.37 Kuuhankaveden valuma-alue 0,24 0,01 3,5 0,1 14.376 Vanajajärven va Kivisensuo Hankasalmi 1,4 0,06 19,4 0,2 14.378 Iso-Virmaksen va Tervasuo Hankasalmi 0,2 0,012 4,1 0,15 14.379 Tervajoen va Tervasuo Hankasalmi 0,2 0,013 4,5 0,16 14.379 Tervajoen va Läyniönsuo Hankasalmi 0,8 0,06 8,0 0,41

14.38 Niemisjärven valuma-alue 0,09 0,006 0,9 0,047 14.382 Niemisjärven a Läyniönsuo Hankasalmi 0,11 0,007 1,1 0,056

14.4 Viitasaaren reitin valuma-alue 0,0 0,01 1,2 0,03 14.44 Kivijärven-Vuosjärven alue 0,01 0,001 0,3 0,03 14.445 Viivajoen va Veteläneva Kivijärvi 0,07 0,003 2,3 0,33 14.446 Viivajoen va Voimäensuo Kivijärvi 0,02 0,0004 0,2 0,002 14.448 Leukunjoen va Isoneva Kivijärvi 0,08 0,02 2,3 0,07

14.45 Isojoen-Jääjoen valuma-alue 0,3 0,09 10,5 0,14 14.453 Matkusjoen a Vehkaneva Kinnula 0,5 0,14 16,9 0,2 14.47 Koliman valuma-alue 0,00 0,003 0,1 0,01 14.475 Kolkunjoen va Ihkajansuo Viitasaari 0,06 0,038 1,4 0,11 14.49 Saanijärven valuma-alue 0,20 0,030 6,4 0,16 14.492 Kortteisenkanavan a Purontausneva Pihtipudas 0,12 0,008 3,5 0,07 14.492 Kortteisenkanavan a Kanasensuo Pihtipudas 0,04 0,015 1,5 0,05 14.496 Peninginjoen va Pyytneva Pihtipudas 0,27 0,060 8,0 0,29 14.498 Liitonjoen va Talkkunasuo Pihtipudas 0,19 0,025 6,2 0,17 14.5 Jämsän reitin valuma-alue 0,16 0,006 3,5 0,13 14.52 Iso Rautaveden alue 0,04 0,002 1,0 0,03 14.523 Salosveden-pettämän a Pohjansuo Jämsä 0,04 0,002 1,0 0,03 14.527 Pirttijoen va Umpilammensuo Petäjävesi 0,20 0,012 3,3 0,10 14.54 Pengerjoen valuma-alue 0,4 0,02 10,0 0,4 14.543 Pengerjoen yläosan a Lapsukansuo Petäjävesi 0,6 0,03 12,2 0,6 14.544 Kuhanjoen va Ukonmurronsuo Petäjävesi 0,4 0,02 11,9 0,5 14.546 Rajajoen va Lapsukansuo Petäjävesi 0,9 0,03 11,5 0,9 14.549 Merovenjoen va Palosuo Petäjävesi 0,4 0,02 10,4 0,4 14.549 Merovenjoen va Kurkisuo Petäjävesi 0,7 0,01 15,3 0,3 21 Taulukko 6. Vapon turvetuotannon kuivatusvesien teoreettiset pitoisuuslisäykset Kymijoen vesistössä Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2016 (osa 2/2).

Suo Kunta Brutto Pitoisuusvaikutus, netto Vesistöalue CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P mg O2/l mg/l µg/l µg/l

14.6 Saarijärven reitin valuma-alue 0,38 0,04 8,4 0,24 14.61 Saarijärven alue 0,0004 0,00002 0,01 0,0002 14.612 Kiimasjärven a Hietamansuo Äänekoski 0,0004 0,00002 0,01 0,0002

14.62 Mahlunjärven alue 0,07 0,00 1,2 0,06 14.624 Kotajoen a Pajumäensuo Saarijärvi 0,22 0,02 4,4 0,15 14.625 Konttijoen va Pirtti-Peurusuo Mult ia 1,00 0,04 13,7 0,31 14.627 Humalalammen va Suurensuonneva Karst ula 0,80 0,21 21,5 0,80 14.628 Saukonpuron va Suurensuonneva Karst ula 0,28 0,005 3,1 1,18

14.63 Pääjärven alue 0,05 0,01 1,6 0,05 14.632 Puukonjoen va Sammakkoneva Karst ula 0,30 0,03 8,3 -0,02 14.633 Päällinjärven va Tynnörsuo Karst ula 0,18 0,02 6,1 0,26 14.633 Päällinjärven va Pirttiahonsuo Karst ula 0,15 0,02 4,0 0,11

14.64 Kyyjärven valuma-alue 0,2 0,02 4,8 0,32 14.644 Ähtyrinpuron va Sammakkoneva Karst ula 2,2 0,21 39,6 1,14 14.645 Nopolanjoen va Peuralinnanneva Kyyjärvi 0,2 0,02 5,7 0,05 14.645 Nopolanjoen va Savonneva LO1 Kyyjärvi 0,1 0,01 2,7 0,65

14.65 Lanneveden valuma-alue 0,02 0,001 0,7 0,01 14.651 Lanneveden a Hietamansuo Äänekoski 0,02 0,001 0,7 0,01 14.66 Karankajärven valuma-alue 0,53 0,04 12,4 0,27 14.662 Selänpäänjoen va Rajasuo Saarijärvi 0,14 0,02 2,8 0,14 14.662 Selänpäänjoen va Pajumäensuo Saarijärvi 0,04 0,002 0,9 0,02 14.662 Selänpäänjoen va Mahasuo Saarijärvi 0,15 0,01 4,8 0,05 14.663 Rautapuron va Mätässuo Saarijärvi 4,36 0,19 97,0 2,29 14.664 Vihanninjoen va Saarekeneva Saarijärvi 0,13 0,01 2,9 0,07 14.664 Vihanninjoen va Raatteikonsuo Saarijärvi 0,14 0,01 2,5 0,10 14.664 Vihanninjoen va Ahvenlamminsuo Saarijärvi 0,09 0,004 1,6 0,007 14.665 Luksanjoen va Suoniemensuo Karst ula 0,30 0,03 6,7 0,14 14.665 Luksanjoen va Martinsuo Karst ula 0,49 0,03 13,5 0,18

14.67 Vahankajoen valuma-alue 1,6 0,15 33,0 0,6 14.671 Vahankajoen a Suoniemensuo Karst ula 0,04 0,001 0,7 0,02 14.673 Valkkunan va Kaijansuo Karst ula 1,3 0,08 23,6 0,1849 14.673 Valkkunan va Heposuot Soini 0,3 0,03 5,0 0,22 14.674 Mustapuron va Juuvinsuo Soini 0,2 0,04 2,9 0,09 14.674 Mustapuron va Puntari-Konttisuot Soini 0,3 0,06 7,0 0,21 14.674 Mustapuron va Savonneva LO3 Karst ula 1,0 0,11 26,6 0,43 14.674 Mustapuron va Kaijansuo Karstula/Soini 0,1 0,01 2,8 0,03 14.674 Mustapuron va Koirasuo Kyyjärvi 0,5 0,04 10,4 0,15

14.68 Pyhäjärven valuma-alue 0,2 0,02 4,0 0,22 14.687 Iso-Suojärven va Suljetunneva Saarijärvi 1,0 0,09 20,9 1,12

14.7 Rautalammin reitin valuma-alue 0,003 0,001 0,2 0,003 14.73 Nilakan alue 0,01 0,002 0,4 0,007 14.731 Nilakan la Vehkasuo Viitasaari 0,01 0,002 0,4 0,007

14.8 Sysmän reitin valuma-alue 0,03 0,01 1,3 0,005 14.83 Rautaveden alue 0,02 0,003 1,0 -0,001 14.838 Kostamonjoen va Haapasuo Joutsa 0,4 0,06 20,3 -0,01 14.84 Ala-Suonteen alue 0,00 0,0006 0,2 0,009 14.845 Vallasjoen va Höystösensuo Joutsa 0,07 0,01 2,8 0,15

14.9 Mäntyharjun reitin valuma-alue 0,04 0,013 1,6 0,004 14.95 Kälkäjoen valuma-alue 1,03 0,37 45,2 0,12 14.951 Kälkäjoen alaosan a Mesiänsuo Joutsa 0,27 0,01 8,9 0,02 14.953 Pajupuron va Pihlassuo (sis. Pajusuon) Joutsa 1,32 2,11 117,9 -0,59 14.953 Pajupuron va Havusuo Joutsa 2,43 0,38 106,1 -0,26 14.954 Mustajoen va Jokipolvensuo Joutsa 0,10 0,01 2,3 -0,01 14.954 Mustajoen va Rääsysuo Joutsa 0,82 0,07 18,3 0,74

7.1 Viitasaaren reitti

7.1.1 Vehkaneva (Kinnula) Vehkanevalla on Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (päätös nro 43/10/4, dnro 4/04.08/2010, myönnetty 12.5.2010). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto- oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 24.11.2011 (nro 11/0342/1). Vehkaneva sijaitsee pääosin Kymijoen vesistöalueen Viitasaaren reitin Isojoen-Jääjoen- Matkusjoen valuma-alueella (14.453) ja pieneltä osin myös Ylä-Jäpän valuma-alueella (14.452). Vehkanevan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1981 ja tuotan- to vuonna 1986. Tuotantoa ei ollut alueella vuosina 1987–2005. Alueen uudelleen kun- 22 nostus aloitettiin vuonna 2003. Tuotanto aloitettiin uudelleen vuonna 2005 ja samalla tehtiin myös kunnostuksia. Vuonna 2016 Vehkanevalla ei ollut tuotantoa, levossa oli 199,8 ha. Vehkanevan kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti kahdella pintavalu- tuskentällä. Vehkanevan kuivatusvedet purkautuvat pintavalutuskentän 2 kautta kahta laskuojaa pitkin Palokinpurosta Matkusjokeen ja edelleen Ylä- ja Ala-Jäpän kautta Kivijärveen. Vehkanevan vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Palokinpurossa, Matkusjoessa Palokinpu- ron purkukohdan ylä- ja alapuolella sekä Ylä-Jäpässä. Matkusjoen yläpuoliseen havaintopaikkaan tulee hajakuormituksen lisäksi vesistökuormitusta yksityiseltä Petäikköne- van turvetuotantoalueelta. Palokkijärvestä ja Vehkanevalta tulevan Palokinpuron vedessä on ollut runsaasti ravinteita ja sen vesi on ollut hyvin sameaa. Korkeista rauta- ja humusainepitoisuuksista johtuen veden väri on ollut hyvin tummaa (taulukko 7). Matkusjoen vesi on ollut laadullisesti parempaa kuin Palokinpuron, sillä vedessä on ollut huomattavasti vähemmän ravinteita, rautaa ja humusaineita (taulukko 7). Palokinpu- ron kautta tulevat vedet heikensivät vuosina 1999–2015 Matkusjoen veden laatua, sillä ainepitoisuudet ovat korkeampia Matkusjoessa Palokinpuron alapuolisella havaintopaikalla (Matkusjoki ap) kuin sen yläpuolella (Matkusjoki yp). Havaintopaikat sijaitsevat välittömästi Palokinpuron yhtymäkohdan ylä- ja alapuolella, joten ainepitoisuuksien li- säys on ollut peräisin Palokinpuron vesistä. Vehkaneva on ollut levossa vuodesta 2015 alkaen ja Palokinpuron veden laatu on parantunut. Vuonna 2016 Palokinpuron vesillä ei ollut havaittavaa vaikutusta Matkusjoen veden laatuun. Vuonna 2016 Palokinpuron veden laatu oli vuosien 1999–2015 keskimääräistä tasoa parempaa, sillä ravinteita ja rautaa sekä kiintoainetta oli puron vedessä aiempaa vähem- män. Matkusjoen vedenlaatu oli myös vuonna 2016 aiempien vuosien keskimääräistä tasoa parempaa, sillä ravinteita, rautaa ja kiintoainetta oli aiempaa vähemmän. Palokin- puron veden ravinteisuus oli vuonna 2016 rehevien vesien tasoa, mutta Matkusjoen vain lievästi rehevää tasoa. Vehkanevalla toteutetaan ympärivuotista kuormitustarkkailua. Vuonna 2016 otettujen näytteiden (33 kpl) perusteella Vehkanevalta pintavalutuskentältä 1 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,9 mg/l, Kok.N 1422 µg/l, Kok.P 30 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 41 mg/l O2. Vastaavasti pintavalutuskentältä 2 lähtevän veden keskimääräinen laatu oli 33 näytteen perusteella; kiintoaine 15 mg/l, Kok.N 1461 µg/l, Kok.P 47 µg/l ja CODMn 42 mg/l O2. Vehkanevalta lähtevien vesien typpipitoisuudet olivat vuonna 2016 korkeampia kuin Palokinpurossa, joten kuivatusvedet lisäsivät puron typpipitoisuuksia. Fosforia oli kui- vatusvesissä lähes saman verran kuin Palokinpurossa, joten puron fosforipitoisuuksiin kuivatusvesillä oli myös vaikutusta. Kiintoainetta oli vuonna 2016 pintavalutuskentältä 2 lähtevissä vesissä runsaasti, joten ne lisäsivät Palokinpuron veden kiintoainepitoisuuksia. Palokinpuron valuma-alueen koko on ympäristölupahakemuksessa arvioitu olevan noin 14,3 km2. Vuoden 2016 Vehkanevan vesistökuormituksen ja keskivalunnan mukaan laskennalliset pitoisuusvaikutukset Palokinpuroon olivat selvät (kiintoaine 2,5 mg/l, fosfori 3,8 µg/l, typpi 297 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon brut- tolisäys oli 7,9 mg/l O2. Palokinpuron veden laatu huomioiden laskelmat ovat oikeaa suuruusluokkaa. 23 Taulukko 7. Palokinpuron ja Matkusjoen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Matkusjoki yp. 1999-2015 keskiarvo n = 45 6,1 3,4 207 2,8 2,3 633 17 16 29 6 2088 25 minimi 5,0 <1 120 1,1 1,7 461 <5 <5 16 <2 1050 13 maks imi 7,0 11,2 375 9,1 5,3 940 130 180 57 17 3660 46 12.5.2016 5,8 3,3 250 2,0 1,8 570 21 1750 25 22.8.2016 5,7 2,0 310 1,6 4,6 630 <5 7 19 <3 2270 30 26.9.2016 6,4 <2 190 2,5 2,1 470 24 1840 18 keskiarvo 2016 6,0 2,1 250 2,0 2,8 557 <5 7 21 <3 1953 24 Matkusjoki ap. 1999-2015 keskiarvo n = 45 6,1 4,2 216 3,6 2,4 684 41 26 30 6 2320 26 minimi 4,8 1,2 90 1,2 1,7 290 5 <5 16 <2 1210 15 maks imi 7,1 18,0 400 14,2 4,0 1150 120 260 71 17 4000 48 12.5.2016 5,8 2,7 188 2,0 1,8 580 21 1800 25 22.8.2016 5,7 <2 270 1,6 4,5 650 7 11 16 <3 2260 31 26.9.2016 6,4 <2 200 3,2 2,0 500 25 2000 19 keskiarvo 2016 6,0 1,6 219 2,3 2,8 577 7 11 21 <3 2020 25 Palokinpuro 1999-2015 keskiarvo n =45 6,1 10,3 365 16,5 3,9 1341 354 120 49 14 4852 43 minimi 4,9 3,2 200 2,3 2,3 840 100 <5 27 4 1700 26 maks imi 7,2 54,0 660 58,0 7,1 3000 800 890 140 31 12000 65 12.5.2016 5,6 3,3 375 3,3 2,5 960 30 2400 39 22.8.2016 5,6 4,5 550 2,4 4,5 1000 85 29 30 4 3950 47 26.9.2016 6,4 14,0 480 12,0 3,1 960 52 5940 38 keskiarvo 2016 5,9 7,3 468 5,9 3,4 973 85 29 37 4 4097 41 Matkusjoki laskee Ylä-Jäppä -järveen. Ylä- ja Ala-Jäppä ovat suurta yhtenäistä järvialu- etta (305 ha), jonka keskisyvyys on 3,4 m ja suurin syvyys 11,8 m. Ylä-Jäpän vesi on ollut hapanta ja ruskeaa. Pintaveden keskimääräiset ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet kuvaavat rehevyyttä (taulukko 8). Ylä-Jäppään laskevan Matkus- joen veden laatu oli vuonna 2016 aiempaa parempaa, mutta Ylä-Jäpän vedenlaatu oli lähes samaa tasoa kuin aiempinakin vuosina keskimäärin. Ylä-Jäpän vedessä oli vuonna 2016 kuitenkin hieman aiempaa vähemmän fosforia ja rautaa. Pintaveden happitilanne oli välttävä lopputalvella 2016 ja kesällä tyydyttävä. Alusveden happitilanne oli pohjan tuntumassa välttävä, sillä maaliskuussa kyllästysaste oli 41 % ja heinäkuussa 43 %. Kohtalaisesta alusveden happitilanteesta johtuen veden ravinne- ja rautapitoisuudet olivat vain hieman korkeampia pohjan tuntumassa kuin pinnassa. Taulukko 8. Ylä-Jäpän pintaveden keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Ylä-Jäppä (1 m) 1999-2015 keskiarvo n = 34 72 6,2 3,5 197 2,7 2,8 726 38 31 30 4 2091 17,0 24 minimi 56 5,4 <1 140 1,2 2,0 550 <5 <5 16 <2 1300 6,4 17 maks imi 92 7,1 7,5 250 5,3 3,7 1300 190 470 52 14 3000 33,6 32 8.3.2016 66 5,6 <2 250 1,4 5,1 690 17 1850 27 7.7.2016 72 6,0 2,0 200 2,5 3,3 790 40 44 30 4 1790 13,0 23 Vehkanevan kuivatusvesien vesistövaikutukset ovat olleet selviä Palokinpurossa, mutta Matkusjoen veden laatuun vaikutukset ovat olleet viime vuosina erittäin vähäisiä kuten myös Ylä-Jäppään. Vuoden 2016 Vehkanevan vesistökuormituksen ja keskivalunnan mukaan laskennalliset pitoisuusvaikutukset Ylä-Jäppään olivat vähäiset (kiintoaine 0,09 mg/l, fosfori 0,1 µg/l, typpi 10 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,3 mg/l O2. 24 7.1.2 Voimäensuo (Karstula) Voimäensuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 39/09/1, dnro ISY-2007-Y-233, myönnetty 4.6.2009). Luvasta valitettiin Vaasan hallin- to-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 23.6.2010 (nro 10/0352/3). Lainvoiman saaneesta luvasta valitettiin edelleen korkeimpaan hallin- to-oikeuteen, joka ratkaisi valituksen päätöksellään 25.6.2013 (nro 100/1/13). Voimäensuo on uusi tuotantoalue, jonka pintavalutuskentän valmistelu aloitettiin vuonna 2013. Pintavalutuskentän valmistelu aloitettiin uudelleen talvella 2016 ja se valmistui kesällä 2016. Vuonna 2016 valmistelussa oli 26,8 ha. Tuotantoalue sijaitsee Kivijärven-Vuosjärven valuma-alueen Viivajoen (14.445) osavaluma-alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojalla alapuoliseen ve- sistöön reitille: Metsäoja–Lahnajärvi–Lahnajoki–Ylä-Kastejärvi–Välijoki–Ala- Kastejärvi–Mustajoki–Ylä-Viivajärvi–Välijoki–Ala-Viivajärvi–Viivajoki–Kuivaselkä (Kivijärvi). Vesistötarkkailua on tehty ennakkoon vuodesta 2007 alkaen Saarilammesta ja vuodesta 2011 alkaen myös Lahnajärven kahdelta havaintopaikalta. Saarilampeen ei johdeta kuivatusvesiä, mutta Voimäensuon ojituksien on arvioitu voi- van vaikuttaa myös Saarilammen vesitalouteen. Saarilammella on myös paikallista vir- kistyskäyttöarvoa, mm. kesäasutusta ja uimaranta. Uimarantavedeksi Saarilammen vedenlaatu ei ole ollut erityisen hyvää, sillä vesi on hyvin tummaa, hapanta, ravinteikasta sekä CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 9). Levätuotanto on myös ollut hyvin runsasta, ja happi on talvisin vähissä jo pintavedessäkin. Saarilammen vesi oli vuonna 2016 laadullisesti yhtä heikkoa kuin aiemminkin. Erityisen runsaasti vedessä oli kesällä 2016 humusta, josta johtuen veden väri oli hyvin tummaa ja hapanta (pH 4,7). Lahnajärvi on suuri (noin 250 ha), mutta varsin matala, sillä suurin syvyys on vain noin 2 metriä. Lahnajärven vedenlaatu on ollut Saarilammen tapaan heikko veden ollessa vä- riltään hyvin tummaa, hapanta ja ravinteikasta sekä rautapitoista (taulukko 9). Kuiva- tusvedet johdetaan Kortelahteen, jonka vedenlaatu on ollut pääpiirteittäin samanlaista kuin syvännehavaintopaikalla. Kortelahden vedessä on hieman enemmän humusta, josta johtuen sen veden väri on tummempaa kuin syvännehavaintopaikalla. Syvännehavain- topaikalla oli maaliskuussa pohjan tuntumassa (6 m syvyydessä) suurta happivajetta (kyll.% 13), mutta kesällä happivaje oli lievää (kyll. % 62). Lahnajärven veden laatu oli kuntoonpanovuonna 2016 lähes samanlaista kuin ennakkotarkkailuvuosina, joten kuntoonpanon vaikutukset olivat vähäiset. Typpeä oli Kortelah- den pintavedessä 1400 µg/l heinäkuun alussa eli hieman enemmän kuin ennakkotarkkailuvuosina. Tähän on saattanut osaltaan vaikuttaa Voimäensuon kunnostus ja laskuojan valmistelu. Pintavalutuskenttä oli valmis jo vuonna 2013, mutta lupa-asian vuoksi työt keskeytettiin ja vuonna 2016 pintavalutuskenttää muotoiltiin uudelleen. Voimäensuolla toteutettiin kuntoonpanovaiheen kuormitustarkkailua 15.7 alkaen, jolloin pintavalutuskentälle aloitettiin kuivatusvesien pumppaus. Otettujen näytteiden (8 kpl) perusteella Voimäensuon pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräi- set pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,3 mg/l, Kok.N 1036 µg/l, Kok.P 26 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 66 mg/l O2. Vuoden 2016 Voimäensuon vesistökuormituksen ja keskivalunnan mukaan laskennalliset pitoisuusvaikutukset Lahnajärveen olivat vähäiset (kiintoaine 0,0009 mg/l, fosfori 0,005 µg/l, typpi 0,4 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon brutto- lisäys oli 0,05 mg/l O2. 25 Taulukko 9. Saarilammen ja Lahnajärven pintaveden vedenlaatu vuosina 2007–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luk u meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Saarilampi (1 m) 2007-2015 (ennakkotarkkailu) n = 16 44 5,9 2,4 341 3,2 4,8 1431 47 15 50 8 2672 28,3 45 minimi 1 5,0 <1 200 0,9 3,5 950 <5 <5 28 <2 1400 1,6 33 maks imi 70 6,5 9,2 625 7,5 6,1 2200 140 100 89 20 3900 116,2 68 kuntoonpanotarkkailu 2016 25.2.2016 40 5,7 <2 250 2,6 5,4 1600 52 1350 33 19.7.2016 36 4,7 2,5 520 1,1 3,7 1400 14 110 29 5 2030 4,3 82 Lahnajärvi, Kortelahti (1 m), ennakkotarkkailu 2011-2015 n =10 69 5,7 2,9 301 2,6 3,3 988 21 4 40 4 2082 19,9 41 minimi 51 4,5 <1 225 0,7 2,6 730 7 <5 28 <2 1100 2,1 29 maks imi 80 6,5 6,7 400 4,7 4,3 1300 42 11 51 12 3600 49,0 54 kuntoonpanotarkkailu 2016 21.3.2016 69 5,7 <2 380 1,8 3,7 1000 44 2260 45 6.7.2016 78 5,2 8,7 410 3,0 3,3 1400 9 33 41 6 2020 7,9 54 Lahnajärvi, syvänne (1 m), ennakkotarkkailu 2011-2015 n = 10 72 5,8 2,9 293 1,8 3,1 947 13 4 36 3 1783 25,5 36 minimi 56 5,1 <1 220 0,7 2,5 730 <5 <5 25 <2 1330 5,8 26 maks imi 85 6,6 6,5 380 3,0 4,0 1300 29 12 50 6 2600 63,5 45 kuntoonpanotarkkailu 2016 21.3.2016 66 5,3 <2 380 1,0 3,1 930 33 1850 39 6.7.2016 74 6,0 8,0 290 3,1 2,5 810 12 9 39 4 1450 12,0 32

7.1.3 Veteläneva (Kivijärvi) Vetelänevan turvetuotantoalue sijaitsee Kivijärven kunnan keskustasta noin 8 kilometriä lounaaseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 5.11.2009 Vetelänevan turvetuo- tantoalueelle ympäristöluvan (dnro ISY-2008-Y-180). Luvasta valitettiin Vaasan hallin- to-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 9.11.2010 (nro 10/0633/3). Vuonna 2016 Vetelänevan tuotantoalueella oli levossa 41,1 ha. Vetelänevan tuotantoala sijaitsee kokonaisuudessaan Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvalla Viitasaaren reitin Viivajoen valuma-alueella (14.445). Kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pinta- valutuskentällä. Vetelänevan kuivatusvedet purkautuvat laskuojan kautta reitille: Kuruinpuro– Poskutlampi–Poskutpuro–Ylä-Kastejärvi ja edelleen Välijoen, Välilammen ja Kortejoen kautta Ala-Kastejärveen, josta vedet virtaavat Mustajoen kautta reittiä Ylä-Viivajärvi– Välijoki–Ala-Viivajärvi–Viivajoki ja edelleen Kivijärveen. Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat Poskutlammessa, Ylä-Kastejärvessä ja Ala- Kastejärvessä. Vuonna 2009 otettiin ennakkotarkkailussa näytteitä myös Kuruinpurosta. Kuruinpuron vesi oli vuoden 2009 ennakkotarkkailun mukaan hapanta ja väriltään tummaa sekä runsasravinteista (taulukko 10). Myös veden rauta- ja humusainepitoisuudet olivat korkeita. Syyskuun 2009 Kuruinpuron veden väriluku (60 mg Pt/l eli vesi olisi lähes kirkasta) lienee laboratorion merkintävirhe, sillä oletettavasti vesi oli hyvin ruskeaa tuolloin, koska vedessä oli runsaasti vettä värjäävää rautaa ja humusta. Kuruinpuro laskee matalaan Poskutlampeen, jonka vesi oli v. 2008–2009 ennakkotarkkailussa samanlaista kuin Kuruinpuron eli hapanta ja väriltään tummaa sekä runsasta. Matalan lammen (noin 3 m syvä) happitilanne on ollut välttävä. Vuonna 2016 Poskut- lammen veden laatu oli samanlaista kuin ennakkotarkkailussa ja kuntoonpanovuosina. Poskutlammesta vedet laskevat Ylä-Kastejärveen, jonka vesi oli vuonna 2016 laadullisesti parempaa kuin Poskutlammen, sillä ravinteita ja rautaa oli huomattavasti vähem- män. Ala-Kastejärven veden laatu oli vuonna 2016 samanlaista kuin Ylä-Kastejärvessä 26 (taulukko 10). Kastejärvien levätuotanto oli kesällä 2016 runsasta kuvaten rehevyyttä. Matalien Kastejärvien happitilanteet olivat hyvät. Vetelänevalla toteutettiin vuonna 2016 kuormitustarkkailua. Vuonna 2016 otettujen näytteiden (25 kpl) perusteella Vetelänevan pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,5 mg/l, Kok.N 1185 µg/l, Kok.P 88 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 41 mg/l O2. Vetelänevalta vuonna 2016 lähtevän veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli korkea, mikä näkyi myös Poskutlammen veden fosforipitoisuuksissa. Poskutlammen ja -puron valuma-alueen koko on ympäristölupahakemuksessa arvioitu olevan noin 17 km2. Vetelänevan laskennalliset pitoisuusvaikutukset Poskutlampeen ja puroon olivat vuonna 2016 vähäiset kiintoaineelle (0,03 mg/l) ja kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäykselle (0,6 mg/l O2), mutta havaittavia fosforille (3,0 µg/l) ja typelle (21 µg/l). Vetelänevan laskennalliset pitoisuusvaikutukset Viivajokeen (valuma-alue 157,6 km2) olivat vuonna 2016 vähäiset (kiintoaine 0,003 mg/l, fosfori 0,33 µg/l, typpi 2,3 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,07 mg/l O2. Taulukko 10. Vetelänevan havaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 2009–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Kuruinpuro 2009 (ennakkotarkkailu) 11.5.2009 5,5 <1 230 3,2 2,7 1000 76 37 42 11 1400 35 17.9.2009 6,3 5,2 60 5,5 5,0 1100 9 <5 58 39 3400 46 31.10.2009 6,1 2,7 200 2,5 4,8 920 23 9 45 17 2000 31 keskiarvo 2009 6,0 4,0 163 3,7 4,2 1007 36 23 48 22 2267 37 Poskutlampi (1 m), 2008-2009 ennakkotarkkailu, v. 2013-2016 kuntoonpanotarkkailu 29.10.2008 64 5,5 2,0 280 1,8 3,2 950 62 1900 52 1.4.2009 54 6,3 3,0 250 6,0 5,0 1100 76 3300 32 2.9.2009 79 6,8 3,9 150 2,1 4,0 830 20 3 49 14 2000 28 17.6.2013 82 6,6 4,0 275 1,5 2,9 730 21 3 50 13 1300 15,2 32 2.9.2013 52 6,2 4,8 450 2,1 3,5 920 33 3 85 24 2300 12,4 46 5.2.2014 26 5,7 3,0 275 2,9 4,5 960 49 2400 35 2.9.2014 60 6,2 5,7 300 2,8 3,5 960 3 3 86 23 2000 15,0 44 11.2.2015 29 6,0 4,6 250 2,4 4,0 1400 51 2100 32 31.8.2015 50 6,3 1,0 440 2,9 3,6 890 72 14 110 18 3360 7,1 45 21.3.2016 57 6,2 <2 380 3,6 4,3 940 51 2440 35 19.7.2016 48 5,1 <2 430 1,2 3,0 1000 10 23 39 15 2320 3,5 54 keskiarvo 2013-2016 51 6,0 3,1 350 2,4 3,7 975 28 9 65 19 2278 10,6 40 Ylä-Kastejärvi (1 m), kuntoonpanovaiheen tarkkailu 13.6.2013 97 6,1 <1 400 2,0 2,5 750 24 <5 11 <2 1100 20,1 31 22.8.2013 81 6,5 3,0 225 1,6 2,7 700 18 <5 22 5 1500 12,6 27 5.2.2014 81 5,4 <1 260 1,4 3,3 930 25 1700 41 18.8.2014 78 6,5 3,4 225 3,0 3,2 740 <5 <5 29 3 1500 11,0 29 11.2.2015 78 5,7 <2 250 1,1 3,5 1000 28 1600 35 31.8.2015 87 6,3 <2 250 1,2 3,0 710 85 9 34 4 1550 16,0 29 21.3.2016 74 5,8 <2 380 1,7 3,4 930 34 1990 41 29.8.2016 81 6,2 4,5 300 2,4 2,7 960 16 11 35 <3 1770 13,0 34 keskiarvo 2013-2016 82 6,1 1,9 286 1,8 3,0 840 29 6 27 3 1589 14,5 33 Ala-Kastejärvi (1 m), kuntoonpanovaiheen tarkkailu 13.6.2013 95 6,0 <1 300 2,6 2,5 720 19 <5 39 3 1500 17,3 31 27.8.2013 83 6,3 <1 200 1,3 2,6 720 13 <5 25 5 1500 12,0 25 11.2.2014 78 5,5 1,2 275 1,5 3,3 930 5 1700 40 18.8.2014 82 6,6 3,3 250 3,5 3,1 780 <5 <5 37 3 2400 18,0 30 2.3.2015 76 6,0 <2 200 2,9 3,5 1500 28 1600 34 26.8.2015 79 6,3 <2 250 1,0 2,9 670 38 <5 29 <3 1450 7,1 32 21.3.2016 76 5,6 <2 380 1,3 3,3 990 32 1800 41 29.8.2016 81 6,1 2,0 290 2,3 2,6 750 7 <5 33 <3 1890 11,0 32 keskiarvo 2013-2016 81 6,0 1,3 268 2,1 3,0 883 16 <5 29 3 1730 13,1 33 27

7.1.4 Isoneva (Kivijärvi) Isonevalla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 65/05/1, dnro ISY-2004-Y-195, myönnetty 30.6.2005). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto- oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 11.12.2006 (nro 06/0317/2). Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka 3.7.2007 päätöksel- lään (dnro38/1/07) ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä ja lupa on päättynyt. Isone- van uusi ympäristölupahakemus on vireillä. Vapo on hakenut ympäristölupaa Isonevan 24,8 ha lisäalueelle, jolle Itä-Suomen aluehallintoviraston myönsi ympäristöluvan 5.1.2011 (päätös nro 2/2011/1, dnro 21/04.08/2010). Isoneva sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Viitasaaren reitin Kivijärven-Vuosjärven alueen Leukunjoen valuma-alueella (14.448). Leukunjoen valuma-alueen pinta-ala on 101,48 km2. Isonevan tuotantoalue lisäalueineen muodostaa noin 0,7 % Leukunjoen valuma-alueesta. Isonevan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto 1986. Vuonna 2016 Isonevalla ei ollut tuotantoa, vaan 36 ha alue oli levossa. Vesienkäsitte- lymenetelmänä on kosteikko. Isonevan kuivatusvedet purkautuvat laskuojia pitkin Kangaspuroon ja edelleen Iso Pirt- tijärveen, josta vedet kulkeutuvat Pirttijokea, Haarajokea ja Leukunjokea pitkin Kivi- järven Leukunlahteen. Iso Pirttijärvessä on sijainnut vesistöhavaintopaikka jo vuodesta 2004 lähtien ja vuodesta 2014 alkaen myös Leukunjoessa. Iso Pirttijärven vesi on ollut hapanta ja väriltään tummaa (taulukko 11). Ravinteita ve- dessä on ollut runsaasti kuvaten rehevyyttä. Myös veden rautapitoisuudet ovat olleet erittäin korkeita. Kemiallinen hapenkulutus (CODMn) on ollut suovesille tyypillisissä pitoisuuksissa. Matalan (alle 2 m) järven happitilanne on pysynyt talvisinkin tyydyttävä- nä. Turvetuotantoalueilta tulee usein huomattavaa typpikuormitusta, mutta Iso Pirttijär- ven typpipitoisuudet ovat alhaisia, joten sen perusteella kuivatusvesien vaikutukset ovat olleet vähäiset. Vuonna 2016 Iso Pirttijärven vedenlaatu oli pääpiirteittäin samanlaista kuin aiempina vuosina keskimäärin, joskin fosforipitoisuudet olivat aiempaa alhaisempia Leukunjoen vesi oli vuonna 2016 laadullisesti heikompaa kuin Iso Pirttijärvessä, sillä ravinteita ja rautaa joen vedessä oli enemmän. Erityisen runsaasti oli rautaa, mistä johtuen vesi oli väriltään hyvin tummaa (taulukko 11). Isonevalla toteutettiin vuonna 2016 kuormitustarkkailua. Vuonna 2016 otettujen näyt- teiden (7 kpl) mukaan kosteikolta lähtevien vesien keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 5,5 mg/l, Kok.N 1199 µg/l, Kok.P 36 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvo oli 30 mg/l O2. Vuoden 2016 Isonevan vesistökuormituksen ja alueen keskivalunnan mukaan laskennalliset pitoisuusvaikutukset Leukunjokeen olivat vähäiset (kiintoaine 0,02 mg/l, fosfori 0,07 µg/l, typpi 2 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisä- ys oli 0,08 mg/l O2. 28 Taulukko 11. Iso Pirttijärven havaintopaikan vedenlaatu vuosina 2004–2016 ja Leukunjoen vedenlaatu vuosina 2014-2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l PtFTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Iso Pirttijärvi (1 m) 2004-2015 n=11 keskiarvo 75 6,4 9,5 246 12,7 2,9 697 23 15 30 3 3668 5,4 23 min 50 5,8 1,6 150 3,6 2,4 520 7 <5 11 <2 2000 1,7 13 max 97 6,8 35,0 440 59,5 3,6 1100 86 40 70 6 5220 9,2 34 21.3.2016 81 6,3 4,0 310 3,6 6,2 600 18 2750 25 18.7.2016 52 5,2 5,5 410 2,9 2,1 820 16 22 21 <3 3710 3,7 40 Leukunjoki 26.5.2014 6,3 5,2 220 3,3 2,5 680 27 1700 28 6.8.2014 6,8 7,0 250 6,9 3,3 830 11 60 49 8 4700 20 9.9.2014 6,8 4,3 270 4,3 3,2 530 26 2300 20 keskiarvo 2014 6,6 5,5 247 4,8 3,0 680 11 60 34 8 2900 23 18.5.2015 5,5 4,8 250 1,8 2,0 500 25 1140 28 19.8.2015 6,3 6,0 250 2,4 2,4 610 8 <5 29 <3 3500 27 14.10.2015 6,5 3,2 250 2,1 3,5 510 26 1820 23 keskiarvo 2015 6,1 4,7 250 2,1 2,6 540 8 <5 27 <3 2153 26 18.5.2016 5,9 3,3 250 3,2 2,1 720 25 1740 32 2.8.2016 6,4 12,0 450 8,9 2,4 1200 110 46 38 9 5120 30 12.9.2016 6,3 5,0 310 5,1 2,3 680 34 3140 30 keskiarvo 2016 6,2 6,8 337 5,7 2,3 867 110 46 32 9 3333 31

7.1.5 Heinäsuo, Ihkajansuo ja Kolkunsuo (Viitasaari) Ihkajan- ja Kolkunsuon tuotantoalueet sijaitsevat Viitasaarella ja kuuluvat Kymijoen vesistöalueen Viitasaaren reitin Koliman-Kolkunjoen valuma-alueelle (14.475). Hei- näsuo sijaitsee Mustapuron valuma-alueelle (14.476). Heinäsuon kuntoonpano alkoi vuonna 1978 ja tuotanto vuonna 1981. Heinäsuon tuotan- to on päättynyt ja Heinäsuo siirtyi vuonna 2015 jälkikäyttövaiheeseen. Ihkajansuon kuntoonpano alkoi vuonna 1981 ja tuotanto vuonna 1986. Ihkajansuo siirtyi vuonna 2016 jälkikäyttövaiheeseen. Kolkunsuon kuntoonpano alkoi vuonna 1977 ja tuotanto vuonna 1983. Kolkunsuo siirtyi vuonna 2015 jälkikäyttöön. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä oli Heinä- ja Kolkunsuolla perustaso virtaaman- säädöllä. Ihkajansuolla kuivatusvesien käsittelymenetelmänä oli kasvillisuuskenttä. Heinäsuon kuivatusvedet laskivat Mustapuron kautta Kolimajärveen. Kolkun- ja Ihka- jansuon kuivatusvedet laskivat Kolkunjokeen ja siitä Kolimajärveen. Ihkajan- ja Kol- kunsuon tuotantoalueiden vesistöhavaintopaikat sijaitsevat Kolkunjoessa kuivatusvesien purkureitin yläpuolella ja alapuolella. Mustapurossa on havaintopaikka Heinäsuon kuivatusvesien purkureitillä. Näiden lisäksi Kolimajärvessä on kaksi yhteistä havaintopaikkaa. Kolkkujärvestä lähtevä vesi (Kolkku, luusua) on ollut suhteellisen vähäravinteista ja vä- riltään vaalean ruskeaa (taulukko 12). Ravinnetaso kuvaa lievää rehevöitymistä. Kol- kunjoen alaosalle tulee turvetuotannon kuivatusvesiä ja myös hajakuormitusta. Näistä yhteisvaikutuksista johtuen Kolkunjoen alaosalla veden laatu on ollut heikompaa kuin yläosalla. Kolkunjoen pitoisuudet ovat kasvaneet alajuoksulla vuosina 2004–2015 kes- kimäärin kokonaistypellä 110 µg/l, kokonaisfosforilla 4 µg/l ja humusaineilla 5 mg/l se- kä raudalla 530 µg/l. Vuonna 2016 Kolkunjoen vedet olivat laadullisesti vuosien 2004– 2015 keskimääräistä tasoa hieman parempaa, sillä ravinteita ja rautaa oli aiempaa vä- hemmän. Mustapuron vesi on ollut laadullisesti heikompaa kuin Kolkunjoen vesi, sillä sen tum- massa vedessä oli runsaasti ravinteita, rautaa ja humusaineita (taulukko 12). Heinäsuon 29 siirryttyä jälkikäyttöön Mustapuron vedessä on ollut vähemmän ravinteita ja rautaa kuin tuotantovuosina keskimäärin, mutta suuria veden laatumuutoksia ei ollut havaittavissa. Taulukko 12. Heinä-, Ihkajan- ja Kolkunsuon virtavesihavaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 2004– 2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- S a- S ähk ön- KOK- NH4- NO3 - KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Kolkku, luusua, yp. 2004-2015 n = 35 6,6 3,4 117 1,9 2,8 547 17 25 20 4 990 17 minimi 6,0 <1 70 0,9 2,4 440 <5 <5 9 <2 580 13 maks imi 7,1 26,0 250 4,1 3,3 870 72 120 32 13 1600 23 9.5.2016 6,2 3,3 188 1,3 2,3 570 19 910 19 30.8.2016 6,6 < 2 96 1,6 2,4 490 7 6 16 <3 970 13 3.10.2016 6,7 2,0 120 1,7 2,5 510 18 810 14 keskiarvo 2016 6,5 2,1 135 1,5 2,4 523 7 6 18 <3 897 15 Kolkunjoki ap. 2004-2015 n = 35 6,5 3,5 149 2,6 3,0 656 22 37 25 5 1553 22 minimi 5,3 <1 80 1,0 2,3 470 <5 <5 11 <2 740 14 maks imi 6,9 17,0 250 14 3,9 1200 84 170 57 11 2800 40 9.5.2016 6,2 4,7 167 1,7 2,3 630 23 1090 22 30.8.2016 6,5 2,0 190 2,0 2,4 510 <5 10 17 <3 1510 17 3.10.2016 6,7 4,0 200 4,4 2,8 630 28 1640 21 keskiarvo 2016 6,5 3,6 186 2,7 2,5 590 <5 10 23 <3 1413 20 Mustapuro ap. 2004-2015 n = 35 6,5 7,2 219 6,7 5,0 966 45 209 37 10 2741 29 minimi 5,5 <1 100 1,5 2,8 470 <5 36 6 <2 770 13 maks imi 7,2 34,8 400 29,4 8,2 1500 130 530 101 19 14000 49 9.5.2016 6,3 3,3 250 3,5 3,2 820 28 1820 29 30.8.2016 6,6 2,0 260 4,2 3,6 680 <5 81 21 <3 2620 30 3.10.2016 6,7 5,5 280 6,1 4,4 690 29 2270 30 keskiarvo 2016 6,6 3,6 263 4,6 3,7 730 <5 81 26 <3 2237 30 Vesistöhavaintopaikka Kolima 1 sijaitsee Kolkunjoen edustalla ja Kolima 4A Mustajo- en suualueen edustalla. Koliman vesi on ollut kirkasta ja suhteellisen vähäravinteista (taulukko 13). Koliman havaintopaikkojen vedenlaadussa ei ole ollut yleensä suuria eroja. Vuonna 2016 havaintopaikalla Kolima 1 oli selvästi nähtävissä Kolkunjoen kautta tulevien vesien vaikutus, sillä Kolima 1 ja Kolkunjoen ravinne- ja humuspitoisuudet olivat samaa tasoa. Helmikuussa 2016 Kolkunjoen kautta tuli kohtalaisen runsaasti rautaa Kolima 1:n pintaveteen. Kolkunjoen suualueesta kauempana sijaitsevaan Kolima 4 A-havaintopaikkaan eivät Kolkunjoen tai Mustapuron kautta tulevat vedet vaikuta. Ko- liman vesien happitilanne oli vuonna 2016 hyvä kaikissa vesikerroksissa. Turvetuotan- non kuormitusvaikutukset ovat olleet Koliman vedenlaadun perusteella erittäin vähäiset. Taulukko 13. Heinä-, Ihkajan- ja Kolkunsuon järvihavaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 2004–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Kolima 1 2004-2015 (1 m) n = 22 86 6,9 1,2 71 1,3 4,2 567 17 65 14 3 531 4,4 13 minimi 3 5,9 <1 20 0,1 3,0 381 <5 12 8 <2 160 0,8 8 maks imi 116 7,7 3,2 150 6,0 5,2 850 46 140 25 7 1500 8,1 24 29.2.2016 94 6,1 <2 167 1,9 2,9 610 22 1520 20 4.7.2016 90 7,1 6,7 71 1,6 3,9 550 15 100 14 <3 320 2,1 12 Kolima 4 A 2004-2015 (1 m) n = 22 92 7,0 1,0 60 0,8 4,3 557 20 57 12 2 370 4,7 12 minimi 79 6,6 <1 30 0,1 3,7 300 <5 10 7 <2 200 1,4 9 maks imi 121 7,3 2,6 100 2,2 4,9 1300 43 130 17 7 740 9,0 16 29.2.2016 97 6,5 2,0 83 1,0 3,9 580 14 620 14 4.7.2016 80 7,0 4,0 83 1,5 4,3 560 17 110 12 <3 340 3,1 12 30 7.1.6 Pyytneva (Pihtipudas) Pyytnevalla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 21/06/1, dnro ISY-2004-Y-264, myönnetty 8.2.2006). Tuotantoalue sijaitsee Pihtiputaalla ja kuuluu Kymijoen vesistöalueen Viitasaaren reitin Saanijärven Peninginjoen valuma-alueelle (14.496), jonka pinta-ala on 38,43 km2. Va- luma-alueesta Pyytnevan nykyinen tuotantopinta-ala on noin 2,4 %. Pyytnevan kuntoonpano alkoi vuonna 1977 ja tuotanto vuonna 1982. Vuonna 2015 Pyytnevalla ei ollut tuotantoa, levossa oli 28 ha. Vesiensuojelurakenteina ovat käytössä sarkaojien lietesyvennykset lietteenpidättimineen, laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Pyytnevalla ei olut tuotantoa myöskään vuonna 2016 ja tuotanto on päätetty lopettaa kokonaan. Pyytnevan kuivatusvedet laskevat laskuojana toimivan Pyytpuron kautta noin 700 met- riä Peninginjokeen, joka laskee noin kahden kilometrin päässä tuotantoalueesta Elämän- järven Muralanlahteen. Elämäjärvestä vedet laskevat reittiä: Kortteisen kanava- Saanijärvi-Saaninjoki-Kolima. Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat kuivatusvesien vaiku- tuspiirissä Peninginjoessa ja Elämänjärvessä.

Peninginjoen vesi on ollut ruskeaa ja ravinteikasta sekä CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 14). Humusainepitoisuuksista johtuen vesi on ollut hieman hapanta. Vuonna 2016 Peninginjoen vedessä oli hieman vähemmän ravinteita kuin vuosina 2004–2015 keskimäärin, mutta pääpiirteittäin vedenlaatu oli samanlaista kuin aiemminkin. Elämänjärven vesi on ollut tummaa, ravinteikasta ja rautapitoista. Kesäaikaiset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet korkeita ilmentäen järven rehevyyttä (taulukko 14). Elämänjärven veden laatu on ollut keskimäärin samanlaista kuin Peninginjoen vesi. Vuonna 2016 Elämänjärven pintavedessä oli aiempiin vuosiin nähden hieman enemmän fosforia, mutta muuten veden laatu oli pysynyt samanlaisena. Taulukko 14. Pyytnevan vesistöhavaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 2004–2016.

7.1.7 Purontausneva (Pihtipudas) Purontausnevalla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston 12.11.2008 myöntämä ympäris- tölupa (nro 149/08/1, dnro ISY-2007-Y-232). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto- oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 31.12.2009 (nro 09/0741/3). Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätöksellä 10.10.2010 (dnro 343/1/10 ja 363/1/10) valitukset hylättiin. Purontausneva kuuluu Kymijoen vesistöalueen Viitasaaren reitin Saanijärven Kortteisen kanavan valuma-alueelle (14.492). Purontausnevan kuntoonpanotyöt on aloitettu vuonna 2012, jotka jatkuivat vuonna 2013. Vuonna 2014 alue tuli tuotantoon. Vuonna 2016 tuotannossa oli 63 ha. Puron- tausnevan kuivatusvedet laskevat Tuohipuron kautta Kortteisen kanavaan ja edelleen Saanijärveen. Purontausnevan vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttä. Vesistöhavaintopaikoista Kortteinen 1 sijaitsee kuivatusvesien purkuojan yläpuolella ja Kortteinen 2 ja 3 purkuojan alapuolella. Alapuolisista havaintopaikoista Kortteinen 2 on alin ja Kortteinen 3 hieman siitä yläjuoksulle päin. Purontausnevan vesistötarkkailu aloitettiin Kortteinen 1 -tarkkailupisteellä syksyllä vuonna 2012. Näytepisteeltä on myös Keski-Suomen ELY-keskuksen aikaisempina vuosina ottamia vesistötuloksia.

Kortteisen kanavan vesi on ollut väriltään ruskeaa ja ravinteikasta sekä CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 15). Purontausnevan yläpuolisella tarkkailupisteellä (Kortteinen 1) vedenlaatu on ollut keskimäärin hieman parempaa kuin alempana Puron- tausnevan kuivatusvesien vaikutuspiirissä (Kortteinen 3), sillä siellä vedessä on ollut enemmän ravinteita ja rautaa. Vuonna 2016 havaintopaikalla Kortteinen 1 vedenlaatu oli tavanomaista parempaa, sillä vedessä oli aiempaa vähemmän ravinteita ja humusta. Purontausnevan kuivatusvesien vaikutuspiirissä (Kortteinen 3) vesi oli vuonna 2016 myös parempaa kuin aiemmin ja veden laatu oli lähes yhtä hyvää kuin Purontausnevan yläpuolisessa havaintopaikassa. Purontausnevan kuivatusvesien vaikutukset Kortteisen veden laatuun olivat vuonna 2016 hyvin vähäiset, sillä purkuojien alapuolisten havaintopaikkojen (Kortteinen 2 ja 3) vedenlaatu oli lähes samanlaista kuin purkuojan yläpuolella (Kortteinen 1). Saanijärven vesi on ollut laadullisesti samanlaista kuin siihen laskevan Kortteisen vesi, eli vesi on ollut väriltään tummaa, ravinteikasta ja rautapitoista. Kesäaikaiset a-klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet korkeita ilmentäen järven rehevyyttä (taulukko 15). Vuonna 2016 Saanijärven vesi oli laadullisesti tavanomaista tasoa. Happitilanne oli maaliskuussa 2016 heikko pintavedessä, mutta hyvä 2,5 m syvyydessä. Kesällä 2016 näyte oli otettu vain pintavedestä, jonka happitilanne oli hyvä. 32 Taulukko 15. Purontausnevan vesistöhavaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 2004–2016.

Havainto- Hapen pH Kii nto- Väri- S a- S ähk ön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Kortteinen 1 Purontausnevan yp. 1999-2015 n = 21 6,4 7,8 196 5,8 3,4 843 19 74 42 4 1353 24 minimi 5,6 2,5 120 1,8 2,7 640 <5 <5 23 <2 950 17 maks imi 6,6 29,0 500 19,0 4,5 1900 57 360 92 8 2400 53 10.5.2016 6,2 3,0 188 3,8 2,6 710 28 1210 24 30.8.2016 6,7 4,0 160 3,6 2,8 650 35 1470 18 3.10.2016 6,9 5,0 160 4,1 3,0 600 31 1290 18 keskiarvo 2016 6,6 4,0 169 3,8 2,8 653 31 1323 20 Kortteinen 3 Purontausnevan ap. 2004-2015 n = 35 6,6 7,1 175 7,1 3,8 952 43 122 47 7 1621 25 minimi 6,0 1,8 60 2,1 2,8 580 <5 <5 27 <2 1060 17 maks imi 7,1 24,0 300 25,0 6,3 2000 120 730 110 21 2400 38 10.5.2016 6,2 5,0 188 4,4 2,7 730 31 1260 24 30.8.2016 6,8 4,5 160 3,1 3,0 690 8 14 35 <3 1610 18 3.10.2016 7,0 2,5 180 4,3 3,5 640 36 1490 19 keskiarvo 2016 6,7 4,0 176 3,9 3,1 687 8 14 34 <3 1453 20 Kortteinen 2 Purontausnevan ap. 2004-2015 n = 35 6,5 8,1 174 7,4 4,0 957 41 131 50 9 1674 26 minimi 6,0 2,0 80 2,1 2,8 570 <5 <5 28 <2 1070 18 maks imi 6,9 24,0 250 23,0 8,6 2000 110 790 111 26 2500 39 10.5.2016 6,3 4,5 188 4,5 2,8 740 31 1300 25 30.8.2016 6,7 5,0 160 4,2 3,0 760 18 13 32 <3 1610 18 4.10.2016 6,9 3,0 180 4,1 3,6 670 36 1630 19 keskiarvo 2016 6,6 4,2 176 4,3 3,1 723 18 13 33 <3 1513 21 Saanijärvi (1 m) 2004-2015 Purontausnevan ap. n = 22 79 6,6 6,4 181 5,7 4,2 907 22 20 48 4 1507 19,9 26 minimi 60 6,0 <1 100 1,9 3,2 600 <5 <5 25 <2 240 3,1 19 maks imi 93 6,9 17,0 300 13,6 5,5 1400 69 190 120 8 2700 36,6 34 9.3.2016 32 6,2 <2 313 2,8 4,1 1100 39 1890 31 4.7.2016 84 6,8 11,0 180 5,8 3,2 730 7 6 36 6 1480 5,7 21 Purontausnevalla tehtiin ympärivuotista päästötarkkailua vuonna 2016. Pintavalutusken- tältä lähtevästä vedestä 26 otetun näytteen perusteella keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,7 mg/l, Kok.N 2 049 µg/l, Kok.P 54 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 62 mg/l O2. Vesi oli varsin hapanta, keskimää- räisen pH:n ollessa 5,4. Lähtevän veden ravinnepitoisuudet olivat korkeita, mutta Purontausnevan kuivatusvesien vaikutukset Kortteiseen olivat vuoden 2016 vesistökuormitusten ja keskivalunnan mukaan laskettuna vähäisiä. Suuresta valuma-alueesta (313 km2) johtuen kuivatusvesien laimentuminen oli tehokasta ja ainepitoisuuslisäykset alhaisia (kiintoainelisäys 0,008 mg/l, fosforilisäys 0,07 µg/l ja typpilisäys 3,5 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODM n-arvon bruttolisäys oli 0,12 mg/l O2. Purontausnevan osuus Saanijärven suuresta valuma-alueesta (412 km2) on niin vähäi- nen, ettei niiden kuivatusvesillä ole ollut havaittavaa vaikutusta Saanijärven vedenlaatuun.

7.1.8 Kanasensuo (Pihtipudas) Kanasensuolla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 23.9.2011 myöntämä ym- päristölupa (nro 112/2011/1, dnro LSSAVI/125/04.08/2010). Kanasensuo kuuluu Kymijoen vesistöalueen Viitasaaren reitin Saanijärven lähialueen valuma-alueelle (14.491). Kanasensuo on uusi turvetuotantoalue, jonka kuntoonpano- työt aloitettiin 10.4.2015 ja vuonna 2016 valmistelussa oli 39,3 ha. 33 Kanasensuon kuivatusvedet johdetaan laskuojalla alapuoliseen vesistöön reittiä Kylmä- puro-Kortteisen kanava-Saanijärvi. Kylmäpuro yhtyy Kortteisen kanavan luusuassa Saanijärven tuntumassa. Kuivatusvesien käsittely tapahtuu ympärivuotisesti pintavalu- tuskentällä. Kanasensuon vesistötarkkailun kaksi havaintopaikkaa sijaitsevat Kylmäpurossa kuivatusvesien vaikutuspiirissä. Kylmäpuro 1 sijaitsee aivan Kanasensuon tuntumassa ja Kylmäpuro 2 alajuoksulla lähellä Kortteisen kanavaa. Kylmäpurosta on otettu ennakkoon vesinäytteitä vuosina 2013–2014. Kylmäpuron vesi oli vuosien 2013–2014 ennakkotarkkailun näytteiden perusteella hieman hapanta, väril- tään tummanruskeaa ja CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 16). Myös ravinteita ja rautaa oli vedessä runsaasti. Vuonna 2015 Kanasensuolla siirryttiin kun- toonpanovaiheeseen, ja tuolloin Kylmäpuron veden laatu oli parempaa kuin ennakkotarkkailuvuosina, sillä ravinteita ja rautaa sekä humusta oli vedessä selvästi vähemmän molemmissa havaintopaikoissa (kuva 8, taulukko 16). Myös vuonna 2016 Kylmäpuron veden laatu oli ennakkotarkkailuvuosia parempaa ja fosforipitoisuudet olivat alentuneet edellisestä vuodesta. Vedessä oli erittäin runsaasti rautaa, mutta koska CODMn – arvot olivat suhteellisen alhaisia, niin rauta ei ollut turpeeseen ja siten humukseen liittyvää vaan ilmeisesti maaperästä lähtöisin. Veden laadun selvä parantuminen kuntoonpanovaiheessa ennakkotarkkailuun verrattuna johtunee siitä, että aiemmin pääosin ojitetun suoalueen vedet kulkeutuivat suoraan Kylmäpuroon, mutta kuntoonpanovaiheen jälkeen ne käsiteltiin pintavalutuksessa. Taulukko 16. Kylmäpuron havaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 2013–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Kylmäpuro 1, ylempi, ennakkotarkkailu 2013-2014 17.9.13' 6,8 13,0 450 52,0 9,6 1600 140 8400 39 26.5.2014 5,8 35,0 350 15,0 4,3 2300 200 6000 63 4.8.2014 6,9 16,0 600 47,0 8,1 2100 710 22 230 88 10000 52 8.9.2014 7,1 15,0 330 59,0 8,6 1900 190 9200 41 keskiarvo 2013-2014 6,7 19,8 433 43,3 7,7 1975 710 22 190 88 8400 49 Kylmäpuro 1, ylempi, kuntoonpanotarkkailu 2015-2016 5.5.2015 4,9 15,0 200 16,0 2,0 640 34 1800 32 11.8.2015 6,4 4,5 375 3,6 4,1 1100 11 110 34 14 2630 40 22.9.2015 6,7 18,0 250 5,0 5,8 1100 78 3190 35 keskiarvo 2015 6,0 12,5 275 8,2 4,0 947 11 110 49 14 2540 36 10.5.2016 6,4 2,0 250 5,5 4,2 1100 31 2060 33 30.8.2016 6,9 4,0 320 15,0 6,3 1000 150 32 28 <3 5100 27 4.10.2016 6,9 5,5 310 19,0 5,5 1100 36 5350 21 keskiarvo 2016 6,8 3,8 293 13,2 5,3 1067 150 32 32 <3 4170 27 Kylmäpuro 2, alempi, ennakkotarkkailu 2013-2014 17.9.2013 7,1 8,7 250 21,0 8,4 710 63 5400 18 27.5.2014 5,9 12,0 300 8,5 5,3 1900 66 2100 50 4.8.2014 7,2 18,0 520 31,0 7,2 1200 20 110 120 43 6200 31 8.9.2014 7,4 31,0 250 27,0 9,2 780 110 4800 20 keskiarvo 2013-2014 6,9 17,4 330 21,9 7,5 1148 20 110 90 43 4625 30 Kylmäpuro 2, alempi, kuntoonpanotarkkailu 2015-2016 5.5.2015 6,1 8,8 150 8,2 4,0 720 34 1180 29 11.8.2015 6,8 15,0 375 13,0 5,8 990 8 240 72 9 4700 38 22.9.2015 4,6 6,8 500 2,0 3,0 1200 74 970 41 keskiarvo 2015 5,8 10,2 342 7,7 4,3 970 8 240 60 9 2283 36 10.5.2016 6,4 16,0 250 13,0 4,5 1000 47 2410 30 30.8.2016 7,3 6,0 310 15,0 7,3 800 19 120 45 8 4930 22 4.10.2016 7,1 13,0 300 22,0 7,2 940 56 4290 19 keskiarvo 2016 6,9 11,7 287 16,7 6,3 913 19 120 49 8 3877 24 34

Kuva 8. Kylmäpuron havaintopaikkojen ravinnepitoisuudet ja CODMn -arvot vuosina 2013-2016. Kanasensuolla oli kunnonpanovaiheen päästötarkkailua vuonna 2016 ja 29 näytekerran keskimääräiset lähtevän veden pitoisuudet olivat: kiintoaine 7,6 mg/l, Kok.N 1246 µg/l, Kok.P 42 µg/l ja CODMn-arvo 27 mg/l O2. Kanasensuon kuivatusvedet olivat laadullisesti hieman heikompia kuin Kylmäpuron vesi. Kylmäpuron veden laadun perusteella puroon kohdistuu kuivatusvesien lisäksi maa- ja metsätalouden hajakuormitusta. 35 Kylmäpuron valuma-alueeksi on ympäristölupavaiheessa arvioitu noin 7 km2. Kanasen- suon kuivatusvesivaikutukset Kylmäpuroon olivat vuonna 2016 keskivalunnan mukaan laskettuna vähäiset (kiintoainelisäys 0,7 mg/l, fosforilisäys 2,2 µg/l ja typpilisäys 68 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 1,8 mg/l O2. Kortteisen kanavan suuresta valuma-alueesta (313 km2) johtuen kuivatusvesien laimentuminen oli tehokasta ja ainepitoisuuslisäykset erittäin vähäisiä .

7.1.9 Talkkunasuo (Pihtipudas) Talkkunasuolla on Itä-Suomen aluehallintoviraston 8.6.2010 myöntämä ympäristölupa (nro 52/10/1, Dnro ISAVI/16/04.08/2010). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto- oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 3.11.2011 (Nro 11/03051). Talkkunasuo kuuluu Kymijoen vesistöalueen Viitasaaren reitin Saanijärven Liitonjoen valuma-alueelle (14.498). Talkkunasuo on uusi turvetuotantoalue, jonka kuntoonpano- työt on aloitettu vuonna 2012. Vuonna 2014 alue tuli tuotantoon, ja vuonna 2016 tuotannossa oli 65,7 ha. Talkkunasuon kuivatusvedet johdetaan laskuojalla alapuoliseen vesistöön reittiä Korpi- mäenkuohu-Kuohunpuro-Liitonjärvi. Liitonjärvestä vedet laskevat edelleen Liitonjokea myöten Elämänjärveen ja Kortteisen kanavan kautta Saanijärveen. Kuivatusvesien kä- sittely tapahtuu pintavalutuskentällä. Talkkunansuon vesistötarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Kuohunpurossa ja Liitonjär- vessä. Liitonjärvestä on ympäristöhallinnon tarkkailutuloksia ennen Talkkunasuon kuntoonpanoa vuosilta 2000–2006. Kuohunpuron vesi oli vuosien 2012–2013 otettujen kuntoonpanovaiheen näytteiden perusteella hapanta, väriltään tummanruskeaa sekä CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 17). Myös ravinteita ja rautaa oli ve- dessä runsaasti. Vuonna 2014 Talkkunasuolla siirryttiin tuotantovaiheeseen, ja tuolloin Kuohunpuron veden laatu oli heikompaa kuin kuntoonpanovaiheessa, sillä ravinteita ja rautaa oli ve- dessä enemmän. Vuosina 2015 ja 2016 Kuohunpuron vesi oli huomattavasti parempilaatuista kuin vuonna 2014, sillä ravinne- ja rautapitoisuudet ovat alentuneet huomattavasti. Talkkunasuon kuntoonpanon ja tuotannon vesistövaikutuksia Kuohunpuroon on vaikea arvioida, sillä Kuohunpurosta ei ole ennakkotarkkailutuloksia. Kuohunpuron valuma- alueella on Talkkunasuon lisäksi runsaasti ojitettuja soita ja metsiä. Kuohunpuron kes- kivaiheella sijaitsee Korpimäenkuohun umpeenkasvanut järvi, joka toimii eräänlaisena ylimääräisenä kasvillisuusaltaana puhdistaen osaltaan Liitonjärveen kulkeutuvia vesiä.

Liitonjärven vesi on ollut ruskeaa ja väriluvun sekä CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 17). Vuosien 2000–2006 kesän keskimääräiset ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet kuvastavat rehevyyttä. Vuonna 2016 Liitonjärven vesi oli laadullisesti samanlaista kuin ennakkotarkkailuvuosina 2000–2006 keskimäärin, joten Talk- kunasuon kuivatusvesivaikutukset Liitonjärveen olivat vuonna 2016 vähäiset. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna Liitonjärven fosfori- ja typpipitoisuudet eivät ole kohonneet ja fosforipitoisuudet jopa hieman laskeneet (kuvat 9–10). Sen sijaan CODMn - arvoissa on lievä nouseva trendi (kuva 11). CODMn kostuu suoperäisillä alueilla suurelta osin humuksesta, joka tummentaa vettä, niin myös veden väri arvoissa oli selvä nou- susuuntaus etenkin kuntoonpanovaiheessa (kuva 12). 36 Taulukko 17. Talkkunasuon vesistöhavaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 2000–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Kuohunpuro 2012-2013, kuntoonpano keskiarvo n = 5 5,7 7,2 447 8,4 2,9 959 156 19 47 20 4093 43 minimi 4,4 <1 250 0,7 2,0 460 20 <5 13 3 910 28 maks imi 6,9 15,0 750 23,0 4,2 1600 290 54 120 35 8600 70 Kuohonpuro, tuotanto 2014-2016 ka 2014-2015 n = 6 5,6 6,3 445 8,1 2,9 960 162 36 54 19 4237 43 minimi 4,6 <2 250 0,7 2,0 460 33 18 15 3 910 28 maks imi 6,9 10,0 750 22,0 4,2 1600 290 54 120 35 8600 59 10.5.2016 5,4 <2 313 2,8 1,9 670 28 2250 33 30.8.2016 6,0 6,0 390 4,7 2,3 720 47 32 32 3 4110 35 3.10.2016 6,0 3,5 370 4,0 2,4 660 28 3030 35 keskiarvo 2016 5,8 3,5 358 3,8 2,2 683 47 32 29 3 3130 34 Liitonjärvi 1 m 2000 - 2006 ymp. keskuksen tuloksia keskiarvo n = 11 76 6,0 182 3,2 2,3 624 11 32 4 1627 15,5 25 minimi 51 5,4 80 1,1 1,8 400 <5 21 <2 580 8,9 17 maks imi 94 6,6 275 8,9 3,1 730 100 48 11 2400 34,0 34 Liitonjärvi 1 m 2012-2013 kuntoonpano 26.3.2012 58 5,7 240 1,8 2,7 620 36 100 27 11 2080 30 20.6.2012 86 5,4 180 4,8 2,7 630 2 2 32 1 1160 13,0 25 3.9.2012 80 5,8 7,8 275 2,8 2,2 710 40 < 5 36 3 2400 10,7 31 23.10.2012 87 5,7 250 3,4 2,1 700 2 10 36 4 1640 34 keskiarvo 2012 78 5,7 7,8 236 3,2 2,4 665 20 29 33 5 1820 11,9 30 3.9.2013 80 6,4 8,0 200 3,7 2,0 670 12 3 26 3 1600 13,1 21 Liitonjärvi, tuotanto 2014-2016 13.3.2014 52 5,6 <1 180 2,4 2,6 630 27 1900 27 9.7.2014 94 6,2 5,1 180 2,7 2,1 620 6 <5 30 <2 1100 12,0 27 10.2.2015 51 5,8 <2 250 2,0 2,8 400 24 1700 26 6.7.2015 92 6,0 9,2 200 4,8 1,8 560 <5 8 41 <3 1110 21,0 22 29.2.2016 72 5,3 3,2 250 1,7 2,6 710 28 2080 30 4.7.2016 87 6,2 16,0 180 6,5 1,8 730 <5 5 36 <3 1390 15,0 21 keskiarvo 75 5,9 5,8 207 3,4 2,3 608 <5 5 31 <3 1547 16,0 26

Kuva 9. Liitonjärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuus vuosina 2000-2016 (vv. 2000-2006 Keski-Suomen ympäristökeskuksen tuloksia). 37

Kuva 10. Liitonjärven pintaveden kokonaistyppipitoisuus vuosina 2000-2016 (vv. 2000-2006 Keski- Suomen ympäristökeskuksen tuloksia).

Kuva 11. Liitonjärven pintaveden CODMn-arvo vuosina 2000-2016 (vv. 2000-2006 Keski-Suomen ympäristökeskuksen tuloksia).

Kuva 12. Liitonjärven pintaveden väriluku vuosina 2000-2016 (vv. 2000-2006 Keski-Suomen ympäristökeskuksen tuloksia). 38 Talkkunasuolla oli päästötarkkailua vuonna 2016 ja 18 näytekerran keskimääräiset läh- tevän veden pitoisuudet olivat: kiintoaine 7,9 mg/l, Kok.N 1637 µg/l, Kok.P 52 µg/l ja CODMn-arvo 35 mg/l O2. Talkkunasuon kuivatusvesien vaikutus Liitonjokeen (valuma-alue 126,24 km2) oli vuoden 2016 vesistökuormitusten ja keskivalunnan mukaan laskettuna vähäinen (kiinto- ainelisäys 0,03 mg/l, fosforilisäys 0,17 µg/l ja typpilisäys 6,2 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,2 mg/l O2. Liitonjärven valuma-alueeksi on ympäristölupavaiheessa arvioitu 56 km2, joten Talk- kunasuon kuivatusvesivaikutukset Liitonjärveen olivat vuonna 2016 noin kaksinkertai- set Liitonjokeen verrattuna, mutta silti varsin vähäiset. Liitonjärven vedenlaatutulokset kuvaavat Talkkunasuon kuivatusvesivaikutusten olleen vähäisiä.

7.2 Saarijärven reitti

7.2.1 Suurensuonneva (Karstula) Suurensuonnevan turvetuotantoalue on kaksiosainen, joille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvat 19.3.2013 (Suurensuonneva I, päätös dnro LSSAVI/485/04.08/2010 ja Suurensuonneva II, päätös dnro LSSAVI/513/04.08/2010). Suurensuonneva on osittain vanhaa tuotantoaluetta, josta vuonna 2016 oli levossa 21,3 ha ja osittain uutta aluetta, josta valmistelussa 18,8 ha. Vesienkäsittelymenetelmänä on levossa ja valmistelussa olevilla alueilla ympäri vuoden käytössä olevat kasvillisuuskenttä ja pintavalutus. Suurensuonnevan levossa oleva tuotantoala ja valmistelussa olevasta alasta 4,2 ha sijaitsee Kymijoen vesistössä Saarijärven reitin Mahlunjärven Humalalammen valuma- alueella (14.627), jonka pinta-ala on 18,8 km2. Kuivatusvedet johdetaan Veteläpuroon, josta vedet kulkeutuvat Humalalampeen ja sieltä Humalapuroa pitkin Tuhmajoen kautta Kalmarinselälle. Valmistelussa oleva ala 14,6 ha sijaitsee Saukonpuron valuma-alueella (14.628) ja kuivatusvedet johdetaan reitille: Mustalampi-Latvapuro-Multapuro-Saukonpuro- Autionjoki-Kalmarinselän Pajulanlahti. Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat Humalalam- messa ja Latvapurossa. Yksityisen Kahasuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan myös Veteläpuron kautta Humalalampeen ja lammen vesistötarkkailua on tehty yhteistarkkailuna. Humalalammen pintavesi on ollut hieman hapanta, väriltään tummaa ja ravinteikasta (taulukko 18). Kokonaisravinnepitoisuudet ja a-klorofyllipitoisuudet kuvastavat lammen rehevyyttä. Vuonna 2016 Humalalammen pintavesi oli laadullisesti samanlaista kuin vuosina 2006–2015 keskimäärin. Humalalampi on syvä (max. 12 m), ja kun sen veden- vaihtuvuus on vähäinen, niin pohjanläheisten vesikerroksien happivaje on suuri joka vuosi, kuten myös vuonna 2016. Elokuussa 2016 alusvedestä oli happi loppunut kokonaan ja pohjasedimentistä oli liuennut veteen runsaasti ravinteita ja rautaa. Suurensuonnevan kuivatusvesien vaikutus Humalalampeen oli vuoden 2016 vesistö- kuormitusten ja keskivalunnan mukaan laskettuna vähäinen (kiintoainelisäys 0,2 mg/l, fosforilisäys 0,8 µg/l ja typpilisäys 21 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,8 mg/l O2. Suurensuonnevan kuivatusvesien vaikutukset Humalalammen vedenlaatuun ilmenee siten lievänä typpipitoisuuden kohoamisena. 39 Taulukko 18. Humalalammen pintaveden laatu vuosina 2006–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Humalalampi (1 m) 2006-2015 n=19 keskiarvo 79 6,6 2,5 183 2,6 4,2 894 43 19 42 7 1164 19,2 26 min 56 6,1 <1 150 0,7 3,4 650 13 <5 26 <2 560 2,1 8 max 104 7,1 6,3 225 4,3 5,6 1200 79 120 72 16 1800 45,1 33 24.2.2016 77 6,2 <2 190 1,5 3,7 940 45 1070 27 29.8.2016 78 6,5 4,5 230 3,6 3,4 810 47 12 57 4 1050 12,0 30 Latvapuron vesi on vuosien 2013–2016 näytteiden perusteella hieman hapanta, väriltään tummanruskeaa ja ravinteikasta (taulukko 19). Erityisen runsaasti vedessä on ollut fosforia. Suurensuonnevan kuivatusvesien vaikutus Saukonpuroon sen laskiessa Kalmarinselälle oli vuoden 2016 vesistökuormitusten ja keskivalunnan mukaan laskettuna vähäinen (kiintoainelisäys 0,01 mg/l, fosforilisäys 1,2 µg/l ja typpilisäys 3 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,3 mg/l O2. Saukonpuron valuma-alue on suuri (51,91 km2), joten Suurensuonnevan vesistövaikutukset Saukonpuron kautta Kalmarinselälle ovat erittäin vähäiset. Taulukko 19. Latvapuron vedenlaatu vuosina 2013–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Latvapuro, Suurensuonneva 2 ap. 19.9.2013 6,9 4,2 200 3,4 7,9 750 57 1700 21 8.5.2014 11,0 275 12,0 4,1 790 49 1800 38 12.8.2014 6,9 5,5 250 6,2 5,3 1000 31 15 77 19 2500 35 15.9.2014 6,9 3,6 240 4,1 6,0 960 61 2200 38 keskiarvo 6,9 6,1 241 6,4 5,8 875 31 15 61 19 2050 33 28.4.15 5,3 <2 250 2,1 2,5 770 35 1200 40 27.8.15 6,3 7,2 500 3,5 6,0 1100 32 90 87 9 3290 50 23.9.15 6,0 12,0 500 11,0 3,0 1400 73 2370 56 keskiarvo 6,1 8,4 373 5,8 4,3 1036 32 53 64 14 2228 45 11.5.16 5,9 4,0 375 2,8 3,3 870 43 1400 43 18.8.16 5,2 11,0 560 3,9 3,4 1400 39 23 38 15 2530 74 14.9.16 5,9 4,0 480 4,0 3,7 1100 66 2280 57 keskiarvo 5,8 6,9 447 4,1 3,7 1102 35 38 53 15 2109 55

7.2.2 Hietamansuo (Äänekoski) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan Hietamansuon turvetuotantoon 28.10.2014 (päätös nro 208/2014/1, dnro LSSAVI/489/04.08/2010). Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 15.6.2016 (16/0266/1, Dnro 01916/14/5115) päätös on vahvistettu. Vuonna 2016 Hietamansuolla oli levossa 24,7 ha. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat. Hietamansuo sijaitsee Saarijärven reitin Kiimasjärven alueella (14.612). Kuivatusvedet johdetaan ojien ja Lehmälampien kautta Lanneveteen ja myös Kiimasjärven alueelle. Kuivatusvesien purkureitit ovat: Lehmälammit-Kivipuro-Lannevesi ja myös Mustalam- pi-Mustapuro-Julmapuro-Lehtojoki-Kiimasjärvi. Lehmälampien vedenlaatua on tarkkailtu vuonna 2010 ja vuosina 2014–2016. Lehmä- lammit 2 -havaintopaikalla vedenlaatu on ollut laadullisesti kohtalaisen hyvää, sillä ra- 40 vinteita ja rautaa on ollut vähän (taulukko 20). Vuonna 2016 fosforia oli vedessä vähän sekä talvella että kesällä. Heinäkuussa lammen vedessä oli runsaasti humusta ja typpeä. Lampi on syvä (noin 8 m), ja pohjan tuntumassa happitilanne on ollut joka vuosi huono. Huhti- ja heinäkuussa 2016 vesi oli pohjan tuntumassa kokonaan hapetonta. Lehmälammista lähtevästä Kivipurosta otettiin vuonna 2016 kolme näytettä. Kivipuron vesi oli pääpiirteittäin samanlaista kuin Lehmälammin. Ravinteita oli jopa hieman vä- hemmän, mutta se voi johtua siitä, että näyteajankohdat eivät olleet samat. Taulukko 20. Lehmälammit 2 -havaintopaikan pintaveden laatu vuosina 2010 ja 2014-2016 sekä Kivipuron veden laatu 2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sameus Sähk. KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku johtavuus N N N P P fylli Mn % mg/l mgPt/l FNU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Lehmälammit 2 3.6.2010 6,0 1,2 640 18 19 540 27 17.8.2010 6,8 1,6 840 18 44 25 350 22 18.2.2014 57 6,0 0,5 110 0,9 3,3 510 11 370 16 2.9.2014 84 6,7 2,4 180 1,1 3,6 640 7 8 23 1 360 33,0 24 9.3.2015 51 6,2 1,0 100 0,6 3,8 740 11 430 17 6.7.2015 79 6,5 2,4 200 1,7 3,0 670 43 6 46 10 340 45,0 20 5.4.2016 55 5,9 1,0 188 1,0 3,1 780 16 500 20 20.7.2016 35 5,3 1,0 370 0,9 3,3 1200 170 130 18 2 870 9,2 50 keskiarvo 60 6,2 1,4 191 1,0 3,4 753 51 47 21 4 470 29,1 25 Kivipuro 11.5.2016 6,0 <2 250 1,1 3,0 640 17 370 23 30.8.2016 6,1 3,0 260 0,6 3,0 650 9 28 11 <3 600 30 12.9.2016 6,5 <2 190 0,7 3,0 510 12 450 25 keskiarvo 6,2 1,7 233 0,8 3,0 600 9 28 13 <3 473 26

7.2.3 Pirtti-Peurusuo (Multia) Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 28.2.2003 antamallaan päätöksellä (nro 11/03/1) myöntänyt ympäristöluvan 120 ha:n tuotantoalueelle. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyi 8.5.2012 aiemman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistushakemuksen (nro 59/2012/1). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 27.2.2013 (nro 13/0046/1). Pirtti-Peurusuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1976 ja tuotanto vuonna 1981. Vuonna 2016 Pirtti-Peurusuolla oli tuotannossa 112,9 ha ja levossa 0,1 ha. Kuivatusvesien käsittelymenetelminä ovat kaksi ympärivuotista pintavalutus- kenttää. Pirtti-Peurusuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Saarijärven reitin Konttijoen valuma- alueella (14.625). Pirtti-Peurusuon kuivatusvedet purkautuvat kahta eri reittiä. Las- kuojaa pitkin vedet purkautuvat Pirttijärveen ja edelleen Pirttipuron kautta Konttijokeen ja Mahlunjärveen. Toinen laskuojareitti kulkee Vattupuron kautta Koirajokeen ja edelleen Iso- ja Pikku-Mustan kautta Konttijokeen. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Pirttijärvi, jossa on sijainnut vesis- tötarkkailupiste vuodesta 1999 alkaen. Vuodesta 2013 alkaen on vesinäytteitä otettu myös Vattupurosta, Koirajoesta ja Pirttipurosta. Vattupuron vesi oli vuonna 2016 laadullisesti huomattavasti parempaa kuin edellisinä vuosina, sillä vedessä oli vähän ravinteita ja rautaa (taulukko 21). Myös humusta oli aiempaa vähemmän, mutta kuitenkin niin runsaasti että veden väri oli tummaa ja vesi hapanta. Kiintoainetta Vattupuron vedessä oli erittäin vähän, joten veden sameus oli vä- häistä. Vattupuro laskee Koirajokeen, jonka vesi oli vuonna 2016 laadullisesti hyvin 41 samanlaista kuin Vattupuron. Ravinteita Koirajoen vedessä oli hieman enemmän kuin Vattupurossa. Pirtti-Peurusuon pintavalutuskentältä 1 Vattupuron suuntaan lähtevän veden keskimää- räinen laatu oli vuonna 2016 otettujen 26 näytteiden perusteella seuraava: kiintoaine 2,4 mg/l, Kok.N 1 066 µg/l, Kok.P 38 µg/l ja CODMn-arvo 41 mg/l. Vuoden 2016 Pirtti-Peurusuon vesistökuormituksen ja keskivalunnan mukaan laskennalliset pitoisuusvaikutukset Konttijokeen (valuma-alue 71,14 km2) olivat vähäiset (kiintoainelisäys 0,04 mg/l, fosforilisäys 0,3 µg/l, typpilisäys 14 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 1,0 mg/l O2. Kuivatusvesissä oli vuonna 2016 enemmän ravinteita kuin Vattupurossa, mutta laimeneminen oli tehokasta, ja Vattupuron ravinnepitoisuudet olivat alhaisia. Taulukko 21. Vattupuron ja Koirajoen vedenlaatu vuosina 2013-2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Vattupuro 2013-2015 keskiarvo n=11 4,5 1,1 361 1,0 3,1 925 34 4 72 72 1492 57 min 4,1 <1 250 0,6 2,0 480 <5 <5 16 <3 420 31 max 5,0 3,1 500 2,2 4,7 1600 60 9 250 170 3100 87 25.5.2016 4,7 <2 310 0,6 2,3 590 23 820 40 30.8.2016 4,7 <2 360 0,8 2,4 630 <5 9 20 <3 1190 40 27.9.2016 5,1 <2 290 0,6 2,0 540 21 1040 32 keskiarvo 2016 4,8 <2 320 0,7 2,2 587 <5 9 21 <3 1017 37 Koirajoki 2013-2015 kes kiarvo n=9 5,0 1,6 240 1,1 1,9 560 49 3 34 910 33 min 4,6 1,9 500 1,3 2,9 990 14 3 65 32 1900 57 max 4,7 2,3 500 1,0 2,9 820 130 1700 56 25.5.2016 4,7 <2 375 0,7 2,2 630 25 1050 38 30.8.2016 4,8 <2 420 1,1 2,2 720 <5 6 28 <3 1600 42 27.9.2016 5,3 <2 300 0,8 2,6 530 26 1240 31 keskiarvo 2016 4,9 <2 365 0,9 2,3 627 <5 6 26 <3 1297 37 Pirttijärvi (12,5 ha) on pieni metsäjärvi, jonka keskisyvyys on 2,9 m ja suurin syvyys noin 7 metriä. Pirttijärvi on vuosien 1999–2015 keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella selvästi rehevä, ja vesi on ollut erittäin hapanta ja happivajeet tavallisia. Pirt- tijärven veden happamuus on ollut alimmillaan lähellä pH 4 ja keskimäärinkin vain pH 5:n tuntumassa. Pirttijärven rehevyydestä johtuen alusvedessä esiintyy happivajetta lä- hes aina, kuten myös vuonna 2016. Heinäkuussa 2016 happi oli lähes loppunut pohjan tuntumasta. Vuonna 2016 Pirttijärven vesi oli laadullisesti samaa tasoa kuin aiemmin, joskin fosforia oli aiempia vuosia vähemmän (taulukko 22). Heinäkuun 2016 levätuo- tanto oli Pirttijärvessä suhteellisen niukkaa, ilmeisesti fosforin vähyys yhdistettynä hap- pamaan veteen rajoittivat levien kasvua. Pirttijärvestä laskevan Pirttipuron vesi oli vuonna 2016 laadullisesti hieman parempaa kuin Pirttijärven vesi, sillä typpeä ja humusta oli vähemmän. Pirtti-Peurusuon pintavalutuskentältä 2 Pirttijärven suuntaan lähtevän veden keskimää- räinen laatu oli vuonna 2016 otettujen 23 näytteiden perusteella seuraava: kiintoaine 2,3 mg/l, Kok.N 799 µg/l, Kok.P 27 µg/l ja CODMn-arvo 36 mg/l. Vuonna 2016 Pirtti-Peurusuolta Pirttijärveen lähtevien vesien teoreettinen lisäys Pirtti- järveen (valuma-alue noin 9,7 km2) oli fosforille 0,5 µg/l, kiintoaineelle 0,1 mg/l, typelle 27 µg/l ja CODMn-arvon bruttolisäys 2,7 mg/l O2. Pitoisuuslisäykset olivat vähäisiä Pirttijärven veden laatu huomioiden. 42 Taulukko 22. Pirttijärven pintaveden keskimääräinen laatu vuosina 1999–2015 ja Pirttipuron vedenlaatu vuosina 2013–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn 1 m % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Pirttijärvi 1999-2015 n = 33 59 5,0 1,3 271 1,7 2,6 727 48 15 32 10 1404 8,7 37 minimi 27 4,0 <1 150 0,5 1,6 500 <5 <5 15 <5 580 1,4 21 maks imi 84 5,9 4,5 440 3,5 7,8 997 210 49 70 13 2200 52,0 52 23.3.2016 62 4,6 <2 380 1,6 2,9 640 18 1290 42 20.7.2016 61 4,5 <2 420 0,6 2,8 730 <5 6 21 <3 1150 5,2 47 Pirttipuro 2013-2015 keskiarvo n=9 5,1 2,1 272 1,5 2,3 611 55 12 34 11 1167 32 min 4,3 1,0 200 0,6 1,7 460 <5 <5 15 3 650 21 max 5,8 4,9 375 4,6 2,8 970 180 28 53 27 2900 50 25.5.2016 4,9 <2 310 0,6 1,9 530 26 740 32 30.8.2016 5,0 <2 370 0,9 1,9 580 <5 13 18 <3 1190 33 27.9.2016 5,1 <2 340 0,7 1,9 520 22 1120 33 keskiarvo 2016 5,0 <2 340 0,7 1,9 543 <5 13 22 <3 1017 33 Pirttijärvi on ollut Vapon vesistötarkkailussa mukana jo vuodesta 1999 alkaen. Kovin suuria muutoksia ei Pirttijärven veden laadussa ole tapahtunut. Viime vuosina ovat ravinnepitoisuudet hieman laskeneet (kuva 13), mutta sen sijaan CODMn – arvot kohonneet (kuva 14). Erityisesti talviajan fosforipitoisuudet ovat viime vuosina olleet alhaisia.

Kuva 13. Pirttijärven pintaveden ravinnepitoisuudet vuosina 1999-2016. 43

Kuva 14. Pirttijärven pintaveden CODMn –arvot vuosina 1999-2016.

7.2.4 Mätässuo (Saarijärvi) Mätässuolla on Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupa (päätös nro 56/10/1, dnro ISAVI/57/04.08/2010, myönnetty 23.6.2010). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto- oikeuteen (päätös 9.8.2011, nro 11/0203/1) ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO antoi asiasta päätöksen 17.1.2013 (nro 214, dnro 2729/1/11 ja 2736/1/11) hyläten valitukset. Mätässuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin elokuussa 2014 ja 91,3 ha alue oli valmistelussa vielä myös vuonna 2016. Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään kahdella ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Mätässuo sijaitsee Saarijärven Pylkönmäellä ja kuuluu Kymijoen vesistöalueen Saari- järven reitin Karankajärven Rautapuron valuma-alueeseen (14.663). Mätässuon kuivatusvedet purkautuvat Rautapuron kautta Karankajärven Rautapuronlahteen. Vesistö- tarkkailupisteet sijaitsevat Rautapurossa ja Karankajärvessä Rautapuronlahdessa sekä järven keskiosan havaintopaikalla Karankajärvi 1. Rautapuron vedenlaatua purkukohdan alapuolelta on tarkkailtu ennakkoon jo vuodesta 2007 alkaen ja vuodesta 2013 alkaen myös purkukohdan yläpuolelta. Rautapuron vesi on ollut laadullisesti heikkoa, sillä vesi on ollut hapanta, erittäin tummaa, ravinteikasta ja rautapitoista sekä CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 23). Vuonna 2016 Rautapuron vesi olivat laadullisesti heikkoa molemmilla havaintopaikoilla, vaikka ravinteita, rautaa ja humusta oli aiempaa selvästi vähemmän. Mätässuolla tehtiin päästötarkkailua vuonna 2016. Pintavalutuskentältä 1 otettiin 27 ja pintavalutuskentältä 2 otettiin 27 näytettä lähtevistä vesistä. Lähtevien vesien keski- määräiset laadut olivat: kiintoaine 4,8 ja 3,8 mg/l, Kok.N 1627 ja 2084 µg/l, Kok.P 27 ja 102 µg/l ja CODMn-arvo 63 ja 66 mg/l. Mätässuon kuivatusvesien vaikutuspiirissä Rautapuron vedessä oli vuonna 2016 hieman enemmän typpeä, rautaa ja humusta kuin purkuojan yläpuolella Rautapurossa. Ilmeisesti nämä vähäiset lisäykset tulivat Mätässuon kuivatusvesistä. Vesistötarkkailutulosten perusteella Mätässuon kuntoonpano on vaikuttanut vain lieväs- ti Rautapuron ravinnepitoisuuksiin. Teoreettiset laskelmat osoittavat kuormitusvaiku- tuksia olleen vuonna 2016, sillä laskennalliset pitoisuusvaikutukset Rautapuroon (valu- 44 ma-alue 14,67 km2) olivat seuraavat: kiintoainelisäys 0,2 mg/l, fosforilisäys 2,3 µg/l ja typpilisäys 97 µg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 4,4 mg/l O2. Taulukko 23. Rautapuron vedenlaatu vuosina 2007–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Rautapuro, Mätässuon ap. 2007-2015 keskiarvo n = 27 6,3 11,0 345 11,6 4,0 940 50 16 63 20 3674 44 minimi 4,7 <1 200 1,0 2,5 620 <5 <5 27 8 470 25 maks imi 7,3 110,0 625 100,0 7,3 2700 140 53 300 34 8000 70 23.5.2016 5,6 5,0 375 2,5 2,3 820 31 2360 43 31.8.2016 6,5 12,0 430 7,1 3,2 860 <5 20 47 17 4370 43 4.10.2016 5,8 2,0 390 3,6 3,2 1000 43 2820 49 keskiarvo 2016 5,9 6,3 398 4,4 2,9 893 <5 20 40 17 3183 45 Rautapuro, Mätässuon yp. 2013-2016 keskiarvo n = 7 5,6 32,3 479 33,9 3,5 1272 139 9 105 10 5188 55 minimi 4,9 3,9 250 1,7 2,9 840 7 9 33 4 1740 42 maks imi 5,6 32,3 479 33,9 3,5 1272 139 9 105 10 5188 55 23.5.2016 5,8 3,0 250 2,3 2,7 830 33 1790 41 31.8.2016 5,9 15,0 550 14,0 2,7 1000 49 7 41 18 6720 51 4.10.2016 5,3 8,0 420 5,5 2,8 950 44 3740 49 keskiarvo 2016 5,7 8,7 407 7,3 2,7 927 49 7 39 18 4083 47 Rautapuron veden ravinnepitoisuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia kuntoonpanovuosina 2014–2016 verrattuna ennakkotarkkailuvuosiin 2007–2013 (kuvat 15–16). Kuntoonpano alkoi elokuussa 2014 ja juuri tuolloin Rautapuron vesi oli laadullisesti erittäin heikkoa, sillä vedessä oli erittäin runsaasti ravinteita, rautaa ja kiintoainetta. Ve- den laatu oli tuolloin yhtä huono Rautapurossa purkuojan yläpuolella kuin alapuolella, joten ilmeisesti kuntoonpanovaiheen aloitusvaiheessa työt tai työkoneet heikensivät veden laatua purkuojan yläpuolellakin.

Kuva 15. Rautapuron veden kokonaistyppipitoisuus vuosina 2007-2016. 45

Kuva 16. Rautapuron veden fosforipitoisuus vuosina 2007-2016. Karankajärven Rautapuronlahden pintavesi oli vuonna 2016 hieman hapanta, väriltään ruskeaa ja ravinteisuudeltaan rehevää (taulukko 24). Kesän 2016 levätuotanto oli rehe- ville vesille tyypillisesti erittäin runsasta. Pintaveden happitilanne oli hyvä. Rautapuron- lahti on niin matala (alle 2 metriä), ettei siellä esiinny lainkaan varsinaista alusvettä. Syvännehavaintopaikalla Karankajärvi 1 vettä on lähes 20 metriä. Syvännepaikan alus- vedessä happitilanne oli huhtikuussa 2016 välttävä (kyll. aste 48 %), mutta elokuussa 2016 huono (kyll. aste 18 %). Edelliseen vuoteen nähden Karankajärven veden laatu oli samanlaista myös vuonna 2016. Taulukko 24. Karankajärven pintaveden laatu vuosina 2014-2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn 1 m % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Karankajärvi 1 6.2.2014 76 5,9 < 1 250 1,4 3,0 720 28 1500 31 13.8.2014 82 6,6 2,2 180 1,6 3,0 560 < 5 < 5 31 4 960 18,8 22 4.3.2015 83 6,2 <2 200 1,4 3,2 610 22 1800 23 17.8.2015 88 6,4 <2 200 0,9 2,9 610 110 98 35 4 860 50,0 24 5.4.2016 73 5,9 <2 250 1,0 3,2 830 33 1410 27 31.8.2016 77 6,3 <2 220 1,6 2,6 620 13 37 32 6 1090 13,0 24 Karankajärvi, Rautapuronlahti 6.2.2014 79 5,5 < 1 275 1,3 3,0 750 22 1500 39 13.8.2014 66 6,4 2,6 165 1,1 3,1 500 9 < 5 32 5 1100 11,0 22 3.3.2015 88 6,5 2,0 200 4,2 4,4 1000 42 2000 25 17.8.2015 110 6,5 <2 200 0,8 2,9 650 120 220 38 5,4 890 34,0 21 5.4.2016 82 5,5 5,0 188 4,0 4,2 960 45 1960 36 31.8.2016 88 6,3 4,6 230 2,0 2,7 690 <5 16 31 4 1070 26,0 25

7.2.5 Pajumäensuo-Rajasuo (Saarijärvi) Pajumäensuo-Rajasuo -tuotantoalueella on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupa (päätös nro 159/2011/1, dnro LSSAVI/66/04.08/2010, myönnetty 9.12.2011). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset pää- töksellään 17.1.2013 (nro 13/0011/1). Pajumäensuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1984 ja tuotanto vuonna 1995. Vuonna 2016 Pajumäensuolla oli kaikkiaan tuotannossa 116,5 ha. Tuo- tantoalueen kuivatusvedet käsitellään kolmella ympärivuotisella pintavalutuskentällä. 46 Pajumäensuo-Rajasuon alue sijaitsee Saarijärven Pylkönmäellä ja kuuluu Kymijoen ve- sistöalueen Saarijärven reitin Karankajärven Selänpäänjoen valuma-alueeseen (14.662) sekä osittain Mahlunjärven Kotajoen alueeseen (14.624). Pajumäensuon kuivatusvedet purkautuvat kahta eri reittiä pitkin. Vesi purkautuu Kylmäpuron kautta Koiranpääpu- roon ja edelleen Selänpäänjokea pitkin Uodinselälle ja Karankajärveen. Toinen kuiva- tusvesireitti kulkee kahden laskuojan kautta Kortepuron ja Haasianpuron kautta Man- sikkapuroon ja edelleen Kotajokeen ja Mahlunjärveen. Rajasuon kunnostus ja tuotanto alkoi vuonna 1985. Rajasuolla oli vuonna 2016 tuotannossa 49,4 ha. Rajasuon kuivatusvedet kulkevat laskuojaa pitkin Rajapuron kautta Se- länpäänjokeen. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on vuonna 2012 valmistunut kosteikko. Vesistötarkkailupisteet ovat Selänpäänjoessa ja Sammalisen siltasalmessa ja vuodesta 2004 lähtien myös Rajapurossa ja Mansikkapurossa. Sammalisen siltasalmen havaintopaikka sijaitsee Rajasuon ja Pajumäensuon kuivatusvesien purkukohdan yläpuolella. Rajapuron vesi on ollut hapanta, ravinteikasta ja tummanruskeaa humusvettä (taulukko 25). Mansikkapuron vesi on myös hapanta ja ruskeaa, mutta Rajapuroon verrattuna ravinteita ja humusaineita on ollut vedessä selvästi vähemmän. Vuonna 2016 Mansikka- puron ja Rajapuron veden laadut olivat samanlaisia kuin tarkkailujaksolla 1999–2015 keskimäärin. Selänpäänjoki on leveä (noin 10 m) ja vuolas virta, jonne tulee runsaasti vesiä Sammali- sen suunnasta. Selänpäänjoen vesi on ollut hapanta, ruskeaa ja CODMn-arvojen perusteella humuspitoista. Selänpäänjoen vedessä on ollut ravinteita runsaasti (taulukko 25). Vuonna 2016 Selänpäänjoen vesi oli laadullisesti samanlaista kuin aiempina vuosina keskimäärin. Sammalisen siltasalmen havaintopaikka sijaitsee kahden järven välissä hitaasti virtaa- vassa syvähkössä salmessa. Sammalisen vedessä on ollut hieman vähemmän ravinteita kuin alempana Selänpäänjoessa (taulukko 25). Vuonna 2016 Sammalisen veden laatu oli tarkkailujakson 1999–2015 lähes keskimääräistä tasoa, typpeä oli kuitenkin hieman aiempaa tasoa enemmän. Pajumäensuon ympäri vuoden tarkkailussa olevalta pintavalutuskentältä 1 Mansikkapu- ron suuntaan lähtevän veden keskimääräinen laatu oli 24 näytteen perusteella vuonna 2016 seuraava: kiintoaine 6,6 mg/l, Kok.N 1138 µg/l, Kok.P 54 µg/l ja CODMn-arvo 26 mg/l O2. Pintavalutuskentältä 3 Mansikkapuroon johdettavien kuivatusvesien pitoisuudet olivat; kiintoaine 2,2 mg/l, Kok.N 1174 µg/l, Kok.P 29 µg/l ja CODMn-arvo 57 mg/l O2. Pajumäensuon kuivatusvesien ainepitoisuudet olivat vuonna 2016 korkeampia kuin Mansikkapurossa, joten kuivatusvedet heikensivät Mansikkapuron veden laatua. Mansikkapuron vesi oli vuonna 2016 laadultaan kohtalaisen hyvää, joten vesis- tövaikutukset jäivät vähäisiksi. Selänpäänjokeen johdettavista kuivatusvesistä oli vain muutamia näytteitä (4-7) vuodel- ta 2016. Rajasuon kosteikolla ja Pajumäensuon pintavalutuskentällä kuivatusvesien keskimääräinen laatu oli hyvin samanlainen; kiintoainetta 3,0–4,4 mg/l, typpeä 1165–1201 µg/l, fosforia 40–49 µg/l ja CODMn 34–37 mg/l O2. Pajumäensuon ja Rajasuon kuivatusvesien vaikutukset alapuoliseen Selänpäänjoen havaintopaikan vedenlaatuun ovat ilmeisen vähäiset, sillä purkuojan alapuolisen Selän- päänjoen ja yläpuolisen Sammalisen vedenlaadun erot ovat olleet vähäisiä. Rajapuron kautta tulevat vedet lisäävät Selänpäänjoen fosforipitoisuuksia, mutta kuivatusvesien osuus siihen lienee vähäinen, sillä Rajapurossa fosforipitoisuudet ovat olleet selvästi korkeampia kuin kuivatusvesissä ja niin myös vuonna 2016. 47 Taulukko 25. Pajumäen-Rajasuon havaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- S a- S ähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Sammalinen 1999-2015 n = 47 5,8 2,5 241 2,1 2,5 634 19 30 30 8 1571 32 min imi 4,7 <1 125 0,9 2,0 420 <5 <5 6 <2 670 20 maks imi 6,6 9,0 450 4,7 3,0 980 56 320 67 21 2600 53 16.3.2016 5,6 <2 250 0,7 2,7 950 29 1450 33 31.8.2016 5,7 <2 340 1,5 2,3 660 <5 8 25 5 1780 33 27.9.2016 5,9 <2 320 1,4 2,3 600 34 1780 31 keskiarvo 2016 5,7 <2 295 1,1 2,5 805 <5 8 27 5 1615 33 Selänpäänjoki 1999-2015 n = 48 6,1 3,4 233 3,2 3,0 702 25 51 37 10 1686 32 min imi 4,8 <1 160 0,7 2,2 430 <5 <5 24 5 780 20 maks imi 7,3 11,0 375 7,8 4,3 1000 67 250 54 18 2300 57 23.5.2016 5,6 2,5 250 1,7 2,4 680 30 1130 33 31.8.2016 6,2 3,3 310 2,1 2,5 660 <5 22 30 14 1840 32 27.9.2016 6,4 3,0 290 2,9 3,2 650 40 1860 28 keskiarvo 2016 6,1 2,9 283 2,2 2,7 663 <5 22 33 14 1610 31 Rajapuro 2004-2015 n = 34 6,4 5,7 243 4,2 4,5 1181 72 198 70 28 1403 36 min imi 5,1 <1 165 2,2 2,8 690 <5 <5 39 11 730 8 maks imi 7,1 52,0 500 8,1 6,1 1730 240 670 121 45 2300 66 23.5.2016 5,8 2,5 313 2,3 3,3 1000 54 1130 40 31.8.2016 6,9 7,3 250 2,8 4,1 1100 <5 340 61 25 1390 30 27.9.2016 6,9 2,0 230 3,8 5,0 1200 82 1280 28 keskiarvo 2016 6,6 3,9 264 3,0 4,1 1100 <5 340 66 25 1267 33 Mansikkapuro 2004-2015 n =34 6,4 3,3 205 3,5 4,1 826 29 201 34 13 1293 29 min imi 4,8 <1 80 0,9 2,8 410 <5 15 19 5 430 12 maks imi 7,2 28,0 500 32,0 5,8 1700 310 760 71 28 2100 63 23.5.2016 6,0 <2 250 1,2 2,7 680 22 830 29 30.8.2016 6,8 3,5 210 1,3 3,1 590 <5 150 21 <3 1100 22 27.9.2016 6,9 <2 170 1,5 3,6 550 24 900 20 keskiarvo 2016 6,6 1,8 210 1,3 3,1 607 <5 150 22 <3 943 24 Pajumäen- ja Rajasuon kuivatusvesien purkureitille Selänpäänjokeen tulee runsaasti myös muiden tuotantoalueiden kuivatusvesiä, sillä Selänpäänjoen valuma-alueella sijaitsevat Vapon Mahasuo ja Ahvenlamminsuo ja Mahlunjärven valuma-alueella Pirtti- Peurusuo (taulukko 26). Edellä mainituilta alueilta kuivatusvedet tulevat Pajumäen- ja Rajasuon purkukohtien yläpuolelle. Taulukko 26. Karankajärven ja Mahlunjärven valuma-alueiden turvetuotannon tuotantoalat vuonna 2016.

Pinta-ala 2016, ha Vesistöalue Suo Kunta Tuotannossa Levossa Valmistelussa

14.62 Mahlunjärven alue 216,1 21,4 18,8 14.624 Kotajoen a Pajumäensuo Saarijärvi 103,2 0,0 0,0 14.625 Konttijoen va Pirtti-Peurusuo Multia 112,9 0,1 0,0 14.627 Humalalammen va Suurensuonneva Karstula 0,0 21,3 4,2 14.628 Saukonpuron va Suurensuonneva Karstula 0,0 0,0 14,6 14.66 Karankajärven valuma-alue 234,6 123,4 91,3 14.662 Selänpäänjoen va Rajasuo Saarijärvi 49,4 0,0 0,0 14.662 Selänpäänjoen va Pajumäensuo Saarijärvi 13,3 0,0 0,0 14.662 Selänpäänjoen va Mahasuo Saarijärvi 27,7 0,0 0,0 14.663 Rautapuron va Mätässuo Saarijärvi 0,0 0,0 91,3 14.664 Vihanninjoen va Saarekeneva Saarijärvi 79,3 0,0 0,0 14.664 Vihanninjoen va Raatteikonsuo Saarijärvi 40,8 0,0 0,0 14.664 Vihanninjoen va Ahvenlamminsuo Saarijärvi 24,1 0,0 0,0 14.665 Luksanjoen va Suoniemensuo Karstula 0,0 38,1 0,0 14.665 Luksanjoen va Martinsuo Karstula 0,0 85,3 0,0 48 Vuoden 2016 Karankajärven ja Mahlunjärven valuma-alueiden turvetuotannon vesistö- kuormituksen ja keskivalunnan mukaan laskennalliset pitoisuusvaikutukset olivat suhteellisen vähäisiä (taulukko 27). Suurimmat vesistövaikutukset olivat Mätässuolla kohdistuen valuma-alueeltaan pieneen Rautapuroon. Taulukko 27. Karankajärven ja Mahlunjärven valuma-alueiden turvetuotannon kuivatusvesien teoreettiset pitoisuuslisäykset vuonna 2016.

Suo Kunta Brutto Pitoisuusvaikutus, netto Vesistöalue CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P

mg O2/l mg/l µg/l µg/l 14.62 Mahlunjärven alue 0,07 0,00 1,2 0,06 14.624 Kotajoen a Pajumäensuo Saarijärvi 0,22 0,02 4,4 0,15 14.625 Konttijoen va Pirtti-Peurusuo Multia 1,00 0,04 13,7 0,31 14.627 Humalalammen va Suurensuonneva Karstula 0,80 0,21 21,5 0,80 14.628 Saukonpuron va Suurensuonneva Karstula 0,28 0,005 3,1 1,18 14.66 Karankajärven valuma-alue 0,53 0,04 12,4 0,27 14.662 Selänpäänjoen va Rajasuo Saarijärvi 0,14 0,02 2,8 0,14 14.662 Selänpäänjoen va Pajumäensuo Saarijärvi 0,04 0,002 0,9 0,02 14.662 Selänpäänjoen va Mahasuo Saarijärvi 0,15 0,01 4,8 0,05 14.663 Rautapuron va Mätässuo Saarijärvi 4,36 0,19 97,0 2,29 14.664 Vihanninjoen va Saarekeneva Saarijärvi 0,13 0,01 2,9 0,07 14.664 Vihanninjoen va Raatteikonsuo Saarijärvi 0,14 0,01 2,5 0,10 14.664 Vihanninjoen va Ahvenlamminsuo Saarijärvi 0,09 0,004 1,6 0,007 14.665 Luksanjoen va Suoniemensuo Karstula 0,30 0,03 6,7 0,14 14.665 Luksanjoen va Martinsuo Karstula 0,49 0,03 13,5 0,18

7.2.6 Mahasuo (Saarijärvi) Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Mahasuon turvetuotantoon 28.11.2003 (päätös nro 84/03/1, dnro ISY-2003-Y-35). Mahasuon lupaehtojen tarkistushakemuksesta on annettu päätös 21.2.2013 (dnro LSSAVI/77/04.08/2011), mi- kä on vahvistettu Vaasan ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä. Mahasuo sijaitsee Saarijärven Kukon kylässä, ja osa siitä kuuluu Kymijoen vesistöalu- een Saarijärven reitin Karankajärven Selänpäänjoen valuma-alueeseen (14.662) ja osa Kokemäenjoen vesistöalueen Keurusselän reitin Tarhianjoen Suorapuron (35.638) ja Kiminginjoen (35.637) valuma-alueisiin. Mahasuon turvetuotantoalueeseen kuuluvat myös Siko- ja Kaakkosuon tuotantoalueet. Siko-Mahasuon valmistelut aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto vuonna 1979. Kaak- kosuon valmistelut aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto 1984. Kaikkiaan Mahasuolla oli vuonna 2016 tuotannossa 138,1 ha. Mahasuolla oli kuivatusvesien käsittelymenetelmä- nä kosteikot (2 kpl) ja pintavalutuskentät (3 kpl). Mahasuon tuotantokokonaisuuden kuivatusvedet purkautuvat purkuojia pitkin osin Keu- russelän reitille ja osin Saarijärven reitille. Keurusselän reitillä purkureittejä ovat Paha- lampi-Saarijärvi-Kukonjoki-Vehkoojärvi-Soutujoki-Tarhapäänjärvi ja Suorapuro- Kukonjoki sekä Jokijärvi-Kiminginjoki-Saarijärvi-Kukonjoki. Saarijärven reitillä purkureitti on Palkkipuro-Honkajoki-Sammalinen-Luotojärvi-Selänpäänjoki-Karankajärvi. Mahasuon tuotantoalueen vesistötarkkailuhavaintopaikat sijaitsevat tuotantoalueen alapuolella Saarijärvellä, Vehkoonjärvellä ja Sammalisessa sekä vuodesta 2014 lähtien myös Kukonjoella. Syyskuussa 2016 oli otettu näyte myös Palkkipurosta. Sammalisen siltasalmen havaintopaikka sijaitsee kahden järven välissä hitaasti virtaa- vassa syvähkössä salmessa. Sammalisen vedessä on ollut hieman vähemmän ravinteita kuin alempana Selänpäänjoessa (taulukko 28). Vuonna 2016 Sammalisen veden laatu oli tarkkailujakson 1999–2015 lähes keskimääräistä tasoa, typpeä oli kuitenkin hieman aiempaa tasoa enemmän (taulukko 28). Vehkoojärvi on varsin matala (alle 2 m), ruskeavetinen ja hapan humusjärvi. Järven re- hevyyttä kuvaavat veden keskimääräiset fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet, mutta typpipitoisuudet kuvaavat lähinnä lievää rehevyyttä (taulukko 28). Vuonna 2016 veden laatu Vehkoojärvessä oli vuosien 2006–2015 keskimääräistä tasoa. 49 Matala Saarijärvi on vedenlaadultaan hyvin Vehkoojärven kaltainen. Vuonna 2016 Saarijärven vedessä oli hieman vähemmän fosforia kuin vuosina 2006–2015 keskimää- rin, mutta muuten vedenlaatu oli samanlaista kuin aiemminkin (taulukko 28). Kukonjoen vesi oli vuonna 2016 hieman hapanta ja väriltään ruskeaa. Ravinteita oli kuitenkin vähän (taulukko 28). Kukonjoen vedenlaatu oli vuonna 2016 pääpiirteittäin hyvin samanlaista kuin Saarijärven ja Vehkoojärven vedenlaatu. Palkkipuron vesi oli syyskuussa 2009 hieman hapanta, ruskeaa ja fosfori- sekä rautapitoista. Kukonjoen syyskuun veden laatuun nähden kovin suuria laatueroja ei ollut, mutta fosforia ja rautaa oli hieman enemmän. Taulukko 28. Mahasuon purkureittien vedenlaatu vuosina 2006–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Sammalinen 1999-2015 n = 44 5,8 2,5 241 2,1 2,5 634 19 30 30 8 1571 32 minimi 4,7 <1 125 0,9 2,0 420 <5 <5 6 <2 670 20 ma ks imi 6,6 9,0 450 4,7 3,0 980 56 320 67 21 2600 53 16.3.2016 5,6 <2 250 0,7 2,7 950 29 1450 33 31.8.2016 5,7 <2 340 1,5 2,3 660 <5 8 25 5 1780 33 27.9.2016 5,9 <2 320 1,4 2,3 600 34 0 1780 31 keskiarvo 2016 5,7 <2 295 1,1 2,5 805 <5 8 27 5 1615 33 Vehkoojärvi (1 m) 2006-2015 n = 20 81 6,1 2,3 209 1,9 2,8 591 13 < 3 31 12 1419 11,7 27 minimi 69 5,2 <1 120 0,8 2,3 460 <5 <5 6 <3 970 1,5 20 ma ks imi 88 6,7 8,4 350 3,2 4,2 770 35 < 7 65 39 2600 24,3 46 16.3.2016 89 5,9 <2 313 0,7 2,8 870 25 1210 30 30.8.2016 78 5,7 2,0 310 1,6 2,4 630 <5 <5 24 <3 1610 4,3 32 Saarijärvi (1 m) 2006-2015 n = 20 80 5,8 2,3 213 1,7 2,6 590 16 < 3 27 5 1207 12,7 29 minimi 61 5,0 <1 125 0,6 2,1 440 8 <5 13 <2 890 6,5 10 ma ks imi 95 6,6 5,9 350 3,3 3,2 840 29 < 7 41 10 1700 20,5 50 22.3.2016 85 5,1 <2 250 0,8 2,9 570 16 1080 34 30.8.2016 78 5,6 <2 300 1,5 2,3 630 8 <5 27 <3 1410 13,0 28 Kukonjoki n = 6 5,9 2,8 253 1,3 2,6 540 5 4 27 9 1175 29 minimi 5,1 1,6 200 0,8 2,4 500 5 3 19 6 840 22 ma ks imi 6,5 5,0 375 2,7 2,9 670 5 6 48 12 1600 33 25.5.2016 5,4 <2 310 1,0 2,2 500 19 820 28 31.8.2016 5,7 <2 290 1,3 2,2 550 15 7 23 3 1410 30 27.9.2016 6,3 <2 230 1,4 2,5 460 25 1110 23 keskiarvo 2016 5,8 <2 277 1,2 2,3 503 15 7 22 3 1113 27 Palkkipuro 12.9.2016 6,5 2,8 290 5,3 2,9 520 30 2040 28

7.2.7 Ahvenlamminsuo, Raatteikonsuo, Saarekeneva (Saarijärvi) Ahvenlamminsuon, Raatteikonsuon ja Saarekenevan tuotantoalueilla on Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (dnro ISAVI/33/04.08/2010, myönnetty 13.4.2011). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 27.4.2012 (nro 12/0132/1). Ahvenlamminsuo-Raatteikonsuo-Saarekeneva -tuotantoalueet sijaitsevat Saarijärven Pylkönmäen kylällä, ja osa siitä kuuluu Kymijoen vesistöalueen Saarijärven reitin Ka- rankajärven Vihanninjoen valuma-alueeseen (14.664) ja osa Kokemäenjoen vesistöalu- een Keurusselän reitin Tarhianjoen Kiminginjoen (35.637) valuma-alueeseen. Ahvenlamminsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1972 ja tuotanto vuonna 1975. Vuonna 2016 Ahvenlamminsuolla oli tuotannossa 24,1 ha. Kuivatusvesi- en käsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. 50 Raatteikonsuon kunnostus vuonna alkoi 1975 ja tuotanto 1978. Raatteikonsuolla oli vuonna 2016 tuotannossa 60,4 ha. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat pintavalu- tuskentät (2 kpl) ja kasvillisuuskenttä sekä 5,2 ha alalla kosteikkoallas ja virtaamansäätö perustason vesienkäsittely. Saarekenevan kunnostus alkoi vuonna 1980 ja tuotanto vuonna 1986. Vuonna 2016 Saarekenevalla oli tuotannossa 79,3 ha. Vesienkäsittelymenetelmänä ovat vuonna 2012 käyttöön otetut pintavalutuskenttä ja kosteikot (2 kpl). Vuonna 2016 perustason vesien- käsittely oli 3,9 ha alalla. Ahvenlamminsuon, Raatteikonsuon ja Saarekenevan tuotantoalueiden kuivatusvedet purkautuvat kahta eri reittiä pitkin Karankajärveen ja yhtä reittiä pitkin Soutujokeen. Karankajärveen reitit ovat: Majoinpuro-Kiesimenjärvi-Moksi-Vihanninjärvi- Karankajärvi ja Tervalampi-Tervapuro-Kiesimenjärvi. Etelään päin virtaavat vedet rei- tillä Salapohjanpuro-Kiminginjoki-Saarijärvi-Kukonjoki-Vehkoojärvi-Soutujoki. Ahvenlamminsuon, Raatteikonsuon ja Saarekenevan tuotantoalueiden vesistötarkkailu- pisteet sijaitsevat Vihanninjärvessä ja Kiesimenjärvessä, Rasinpurossa ja vuodesta 2013 alkaen Kiesimenjärveen laskevassa Majoinpurossa. Rasinpuron vesi on ollut hapanta, ravinteikasta ja tummanruskeaa (taulukko 29). Hap- pea kuluttavaa orgaanista ainesta vedessä on ollut kohtalaisen runsaasti, kuten myös rautaa. Rasinpuron vesi oli vuonna 2016 laadultaan parempaa kuin keskimäärin vuosina 1999–2015, sillä ravinteita oli aiempaa vähemmän. Rasinpuroon ei johdeta enää tuotantoalueen vesiä. Rasinpuron vedenlaatua on seurattu jo pitkään, ja sen vedenlaatu on parantunut ravinnepitoisuuksien perusteella (kuvat 17–18), että kiintoaineen perusteella. Erityisen selvää on typen pitoisuuksien alentuminen, ja nykytaso on luonnontilaisten soiden valumavesien tasoa. Fosforin pitoisuustrendiin vaikuttavat suuresti 2000-luvun alun korkeat pitoisuudet, ja lievästä alentumisesta huolimatta fosforipitoisuudet ovat edelleen rehevien vesien tasoa.

Kuva 17. Rasinpuron kokonaistyppitoisuus vuosina 1999–2016. 51

Kuva 18. Rasinpuron kokonaisfosforipitoisuus vuosina 1999–2016. Majoinpuron vesi oli vuonna 2016 hapanta ja väriltään ruskeaa (taulukko 29). Happea kuluttavaa orgaanista ainesta vedessä oli kohtalaisen runsaasti, kuten myös ravinteita. Virtavedeksi kiintoainepitoisuudet olivat vuonna 2016 alhaisia. Havaintopaikka sijaitsee turvetuotannon kuivatusvesien purkukohdan alapuolella, mutta Majoinpuron veden laadun perusteella kuivatusvesien vaikutukset olivat vuonna 2016 erittäin vähäiset. Taulukko 29. Rasinpuron ja Majoinpuron vedenlaatu vuosina 1999–2016. Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Rasinpuro 1999-2015 n =46 6,3 3,3 237 4,1 4,0 730 39 71 36 12 1933 32 minimi 4,7 <1 90 0,9 2,3 370 <5 <5 17 <1 720 13 maks imi 7,2 32,0 500 32,0 6,1 1600 260 190 170 43 5780 65 23.5.2016 6,1 2,5 250 2,2 3,3 670 28 1240 32 31.8.2016 6,6 <2 290 3,8 3,7 700 <5 56 30 9 2130 29 27.9.2016 6,8 2,0 210 4,5 4,5 340 37 1610 21 keskiarvo 2016 6,5 1,8 250 3,5 3,8 570 <5 56 32 9 1660 27 Majoinpuro 2013-2015 n =9 6,1 4,3 250 3,5 3,6 571 39 7 34 11 2233 25 minimi 4,6 <2 50 0,9 2,2 470 <5 <5 20 7 960 18 maks imi 6,7 10,0 500 6,2 9,6 680 110 13 53 16 3300 37 23.5.2016 5,4 2,5 250 1,6 1,9 650 33 1390 30 31.8.2016 6,0 <2 310 2,3 2,3 590 <5 17 27 11 2250 28 27.9.2016 6,3 4,5 3,2 2,8 490 34 2030 21 keskiarvo 2016 5,9 3,5 280 2,4 2,3 577 <5 17 31 11 1890 26 Saarekenevan kosteikolta 9 lähtevän veden keskimääräinen laatu oli vuonna 2016 otettujen 25 näytteen perusteella seuraava: kiintoaine 4,5 mg/l, Kok.N 1 176 µg/l, Kok.P 49 µg/l ja CODMn-arvo 27 mg/l O2. Raatteikonsuon kasvillisuuskosteikolta (pajukenttä) lähtevän veden keskimääräinen laatu oli vuonna 2016 otettujen 24 näytteen perusteella seuraava: kiintoaine 3,5 mg/l, Kok.N 932 µg/l, Kok.P 49 µg/l ja CODMn-arvo 30 mg/l O2. Ahvenlamminsuon pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräinen laatu oli vuonna 2016 otettujen 28 näytteen perusteella seuraava: kiintoaine 2,6 mg/l, Kok.N 913 µg/l, Kok.P 25 µg/l ja CODMn-arvo 30 mg/l O2. Ahvenlamminsuon kuivatusvesien pitoisuudet olivat vuonna 2016 alhaisia ollen osin alle luonnontilaisten suoalueiden pitoisuustason. Saarekenevan ja Raatteikonsuon kuiva- 52 tusvesien ravinnepitoisuudet olivat korkeampia kuin purkuvesistöissä, joten niillä oli lieviä vesistövaikutuksia lähivesistöissä. Kiesimenjärvi (296 ha) on hyvin matala (keskisyvyys 1,5 m). Kiesimenjärven vesi on ollut lievästi hapanta, ruskeaa sekä CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 30). Kiesimenjärvi on keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella rehevä, mitä kuvaa myös järven runsas levätuotanto. Kiesimenjärven rehevyydestä johtuen happivajetta on esiintynyt usein. Vuonna 2016 Kiesimenjärven vedenlaatu oli hyvin samanlaista kuin tarkkailujaksolla 1999–2015 keskimäärin. Matalahkon järven happitilanne oli vuonna 2016 kohtalainen/hyvä. Vuoden 2016 vedenlaadun perusteella turvetuotannon kuivatusvesien vaikutukset Kiesimenjärven vedenlaatuun olivat lieviä. Rasinpuron kautta vedet laskevat Vihanninjärveen, jonne tulevat myös vedet Kiesi- menjärvestä. Vihanninjärvi on suurehko (165 ha) järvi viljelysmaiden keskellä. Kes- kisyvyys on 2,9 m ja suurin syvyys 10,6 m.

Vihanninjärven vesi on ollut lievästi hapanta, ruskeaa sekä CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 30). Vihanninjärven ja Kiesimenjärven vedenlaatu on ollut pääpiirteittäin hyvin samanlaisia, mutta Vihanninjärven vedessä on ollut hieman enem- män fosforia ja rautaa. Vihanninjärvi on keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella rehevä, mitä kuvaa myös järven runsas levätuotanto. Vuonna 2016 Vihanninjär- ven veden ravinnepitoisuudet olivat hieman tarkkailujakson 1999–2015 keskimääräistä tasoa alhaisempia. Happitilanne oli pintavedessä hyvä, mutta alusvesi oli talvella 2016 vähähappinen (kyll. aste noin 8 %). Vihanninjärvi sijaitsee kaukana (8-10 km) turvetuotantoalueista, ja kuivatusvesien vaikutukset vedenlaatuun ovat olleet hyvin vähäiset. Vuoden 2016 Vihanninjärven valuma- alueen turvetuotannon vesistökuormituksien ja alueen keskivalunnan mukaan laskennalliset yhteiset pitoisuusvaikutukset olivat Vihanninjärvessä vähäisiä. Kiintoainepitoi- suusnousu oli 0,08 mg/l, typpipitoisuusnousu 30 µg/l, fosforipitoisuusnousu 0,7 µg/l, ja kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttonousu oli 1,4 mg/l O2. Taulukko 30. Kiesimenjärven ja Vihanninjärven pintaveden laatu vuosina 1999–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Kiesimenjärvi 1999-2015 (1 m) n =34 73 6,1 2,5 182 1,9 2,6 693 19 4 30 3 1240 23,5 24 minimi 28 5,3 <1 100 0,3 2,0 540 <5 <5 6 <2 720 4,0 2 maks imi 104 7,6 8,6 300 4,8 3,4 1100 53 17 53 7 2090 57,6 35 16.3.2016 72 5,7 <2 250 0,6 2,7 810 26 1000 28 30.8.2016 84 6,1 4,5 230 2,7 2,1 580 14 <5 26 <3 1230 14,0 23 Vihanninjärvi 1999-2015 (1 m) n =34 80 6,3 2,5 200 2,9 2,9 706 17 4 38 6 1539 28,9 27 minimi 69 5,7 <1 100 1,1 2,4 560 <5 <5 22 <5 1130 11,0 19 maks imi 108 7,1 7,7 300 9,1 3,7 940 45 17 65 9 2320 92,2 40 5.4.2016 74 5,9 <2 250 1,3 3,1 530 26 1000 23 31.8.2016 78 6,1 <2 300 2,5 2,4 640 9 6 32 6 1790 14,0 28

7.2.8 Peuralinnanneva (Kyyjärvi) Peuralinnannevalla (Isoneva) on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (pää- tös nro 3/08/1, dnro ISY 2006-Y-258, myönnetty 9.1.2008). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 2.10.2008 (nro 08/0585/3). Peuralinnanneva sijaitsee Kyyjärvellä Peuralinnan kylällä, ja se kuuluu Kymijoen vesis- töalueen Saarijärven reitin Kyyjärven Nopolanjoen valuma-alueelle (14.645). Nopolan- 53 joen valuma-alueella sijaitsee Vapon Savonnevan lohko 1 ja lisäksi myös yksityisten turvetuotantoalueita noin 250 ha. Peuralinnannevalla aloitettiin kuntoonpano vuonna 2009 ja tuotanto vuonna 2011. Tuo- tannossa oli vuonna 2016 kaikkiaan 143,5 ha. Vesienkäsittelymenetelmänä on ympäri- vuotinen pintavalutus. Kuivatusvesien purkureitti on purkuoja-Heinuanjärvi- Nopolanjoki-Kyyjärvi. Vesistötarkkailuhavaintopaikat sijaitsevat Heinuanjoessa ja Nopolanjoessa Hirvijoen yhtymäkohdan yläpuolella sekä alajuoksulla lähellä jokisuuta. Heinuanjoki on Peuralin- nannevan kuivatusvesien purkukohdan yläpuolella ja Nopolanjoen havaintopaikat alapuolella. Heinuanjokeen tulee turvetuotannon kuormitusvesiä myös yksityisiltä turvetuotantoalueilta. Heinuanjoen ja Nopolanjoen vedet ovat olleet happamia, väriltään tummia ja ravinteikkaita sekä humusvaikutteisia (taulukko 31). Vuonna 2016 Heinuanjoen vedessä oli vä- hemmän ravinteita kuin keskimäärin jaksolla 1999–2015. Peuralinnanevan kuivatusvesien vaikutuspiirissä Nopolanjoen vesi oli vuonna 2016 hyvin samanlaista kuin kes- kimäärin aiempina vuosina. Nopolanjoen alaosalla veden laatu heikkenee rauta- ja fos- foripitoisuuksien kasvaessa Hirvijoen kautta tulevien vesien vaikutuksesta. Taulukko 31. Peuralinnannevan havaintopaikkojen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016. Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Heinuanjoki 1999-2015 n = 45 5,6 8,5 296 7,1 2,8 747 57 22 40 11 3303 39 minimi 4,7 2,0 175 1,4 2,0 480 <5 <5 17 <2 1240 19 maks imi 6,8 37,0 560 25,0 5,1 1500 360 95 91 26 10850 112 23.5.2016 5,5 <2 250 2,3 2,0 670 27 1790 36 2.8.2016 5,5 10,0 470 3,5 2,2 830 31 40 39 13 3560 40 14.9.2016 5,7 3,6 320 2,7 2,2 550 31 2420 34 keskiarvo 2016 5,6 4,9 347 2,8 2,1 683 31 40 32 13 2590 37 Nopolanjoki, Hirvijoen yp. Peuralinnannevan ap. 2009-2015 keskiarvo n=21 6,0 10,0 310 8,6 3,3 827 51 54 45 12 4029 34 minimi 5,2 2,8 100 2,7 2,1 620 <5 <5 28 5 1700 16 max 6,8 16,1 450 31,0 4,7 1100 160 260 70 22 6400 55 23.5.2016 5,8 9,5 250 5,7 2,4 800 39 2940 33 2.8.2016 5,8 18,0 590 6,8 2,5 1100 37 45 47 19 5720 45 14.9.2016 6,0 8,4 320 5,8 2,7 700 39 3200 33 keskiarvo 2016 5,9 12,0 387 6,1 2,5 867 37 45 42 19 3953 37 Nopolanjoki, alaos a, Peuralinnannevan ap. 1999-2015 keskiarvo n = 36 6,2 11,8 287 12,1 4,3 876 45 92 59 16 3744 35 minimi 5,4 4,7 100 3,3 2,7 510 <5 <5 34 4 1560 9 maks imi 7,0 44,0 500 47,0 7,5 1800 190 610 120 45 7900 56 24.5.2016 6,2 14,0 313 7,0 2,9 780 44 3030 36 2.8.2016 6,0 16,0 580 8,0 3,0 1000 47 58 55 24 5600 41 14.9.2016 6,2 8,4 390 4,9 3,3 780 51 3110 40 keskiarvo 2016 6,1 12,8 428 6,6 3,1 853 47 58 50 24 3913 39 Peuralinnanevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheet eivät ole näkyneet Nopolanjoen ylä- osan (Nopolanjoki, Hirvijoen yp.) veden typpi- ja fosforipitoisuuksissa, vaan ne ovat olleet hienoisessa laskusuuntauksessa vuoden 2009 jälkeen (kuvat 19-20). Nopolanjoen alaosalla (Nopolanjoki_1) tarkkailu on alkanut vuonna 1999 eli paljon ennen Peuralin- nannevan kunnostuksia. Havaintopaikkaan tulee runsaasti vesiä Nopolanjoen yläosan li- säksi Hirvijoen suunnasta. Nopolanjoen alaosalla fosforin ja typen pitoisuudet ovat hieman korkeampia kuin yläosalla Hirvijoen vesien vaikutuksesta. Nopolanjoen alaosal- 54 la on fosforin pitoisuuksissa havaittavissa lievää laskusuuntausta, mutta sen sijaan typen pitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla (kuvat 19-20).

Kuva 19. Nopolanjoen kokonaistyppipitoisuudet Peuralinnannevan kuivatusvesien purkuojan alapuolella vuosina 1999-2016.

Kuva 20. Nopolanjoen kokonaisfosforipitoisuudet Peuralinnannevan kuivatusvesien purkuojan alapuolella vuosina 1999-2016. Peuralinnannevalla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otet- tujen näytteiden (21 kpl) perusteella Peuralinnannevalta purkautuvan veden keskimää- räiset pitoisuudet olivat seuraavat: kiintoaine 4,2 mg/l, Kok.N 1 575 µg/l, Kok.P 28 µg/l, ja kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvo oli 45 mg/l O2. Peuralinnannevan kuivatusvedet kohottivat vuonna 2016 hieman Nopolanjoen typpi- ja humusainepitoisuuksia. Sen sijaan kuivatusvesissä oli fosforia selvästi vähemmän kuin Nopolanjoessa, joten Nopolanjoen korkeat fosforipitoisuudet eivät olleet peräisin Peura- linnanevalta. Vuoden 2016 Peuralinnannevan vesistökuormituksen ja alueen keskivalunnan mukaan laskennalliset pitoisuusvaikutukset Nopolanjokeen olivat vähäiset (kiintoaine 0,02 mg/l, typpi 6 µg/l ja fosfori 0,05 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,2 mg/l O2.

7.2.9 Savonneva lohkot 1-4 (Kyyjärvi) Savonnevan lohkoilla 1-4 on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 5.11.2013 tarkistama ympäristölupa (dnro LSSAVI/231/0.08/2011). Savonnevan lohkot 1-4 sijaitsevat Kyyjärvellä, ja ne kuuluvat Kymijoen vesistöalueen Saarijärven reitin Nopolanjoen valuma-alueelle (14.645). Savonnevan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto vuonna 1977. Vuonna 2016 Savonnevan lohkoilla 1-4 oli tuotantoa 3,9 ha, levossa oli 58,8 ha ala ja valmistelussa 8,3 ha. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat pintavalutus ja perustaso 7,5 ha levossa olevalla alalla. Savonnevan kuivatusvedet purkautuvat laskuojaa pitkin Hirvijärveen ja edelleen Keski- sen ja Talasjärven kautta Vorspakanjokea pitkin Nopolanjokeen ja Kyyjärveen. Vesistö- tarkkailupisteet sijaitsevat Hirvijärvessä ja Vorspakanjoessa. 55 Hirvijärvi on erittäin matala (keskisyvyys 0,4 m), pieni (14,9 ha) ja soistunut metsäjär- vi. Järven syvin kohta on vain 1,1 metriä. Hirvijärven vesi on ollut laadullisesti heikkoa varsinkin lopputalvisin, kun järvi jäätyy melkein pohjaan saakka. Hirvijärven vedessä on ollut ravinteita erittäin runsaasti, kuten myös humusaineita (taulukko 32). Vesi on lievästi hapanta ja väri hyvin tummaa. Keskimääräisten ravinnepitoisuuksien ja levätuo- tannon perusteella Hirvijärvi on erittäin rehevä, mistä johtuen järven veden happitilanne on ajoittain heikko. Kesällä 2016 Hirvijärven vedenlaatu oli yhtä heikko kuin aiemminkin. Maaliskuussa 2016 ei vettä ollut jään alla tarpeeksi näytteenottoon. Vorspakanjoen vesi on ollut hapanta, ravinteikasta ja tummanruskeaa (taulukko 32). Rautaa ja humusaineita on vedessä ollut erittäin runsaasti. Vorspakanjoen vedenlaatu on ollut hieman parempaa kuin yläpuolisen Hirvijärven, mikä johtuu havaintopaikkojen vä- lillä sijaitsevista pitoisuuksia tasaavista pienistä järvistä. Vuonna 2016 Vorspakanjoen vedenlaatu oli tarkkailujakson 1999–2015 keskimääräistä tasoa. Vuonna 2016 Savonnevan lohkon 1 pintavalutuskentältä lähtevistä vesistä otettiin 17 näytettä, joiden perusteella purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,4 mg/l, Kok.N 1 959 µg/l, Kok.P 173 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvo oli 99 mg/l O2. Nopolanjoen tarkkailu on esitetty edellä Peuralinnannevan kohdalla. Savonnevan mah- dolliset vaikutukset näkyisivät Nopolanjoen alaosalla Hirvijoen jälkeen. Laskennalliset pitoisuusvaikutukset olivat vähäiset. Hirvijärvi on Savonnevan kuivatusvesien vaikutuspiirissä ja kuivatusvesillä on ollut Hirvijärven vedenlaatua heikentävä vaikutus. Vaikutuksia korostavat myös Hirvijärven vähäinen veden vaihtuvuus. Hirvijärvi matalana järvenä on niin sisäkuormittunut, ettei sen vedenlaadussa ole odotettavissa parannusta lähiaikoina. Taulukko 32. Savonnevan lohkojen 1-4 havaintopaikkojen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Hirvijärvi 1999-2015 (0,2-1 m) keskiarvo n = 32 56 6,4 6,3 369 7,5 7,7 1471 45 23 83 20 3984 14,7 45 min imi 0 5,7 <1 160 2,1 3,9 1100 6 <5 28 <5 1000 4,3 7 maks imi 85 7,1 41,0 675 28,0 24,0 4672 150 270 370 47 16360 71,4 85 21.3.2016 ei vettä jään alla 29.8.2016 74 6,6 4,5 510 4,9 4,5 1200 16 55 83 20 3210 11,0 54 Vorspakanjoki 1999-2015 keskiarvo n = 45 6,0 7,9 343 7,1 4,5 1046 41 62 59 19 2624 47 min imi 4,8 1,0 175 1,9 2,7 690 <5 <5 29 <3 1000 28 maks imi 7,0 88,0 625 58,0 7,3 1800 260 290 140 65 4500 77 24.5.2016 6,1 2,5 375 2,7 3,2 820 38 1960 42 2.8.2016 6,5 4,5 620 5,5 4,4 1400 87 160 73 33 4000 47 14.9.2016 6,1 4,4 430 3,7 3,6 940 57 2690 47 keskiarvo 2016 6,2 3,8 475 4,0 3,7 1053 87 160 56 33 2883 45

7.2.10 Suoniemensuo ja Martinsuo (Karstula) Suoniemensuolle ja Martinsuolle on myönnetty ympäristölupa 6.2.2014 (dnro LSSAVI/108/04.08/2011). Suoniemensuo ja Martinsuo sijaitsevat Kymijoen vesistön Vahankajoen (14.671) ja Luksanjoen vesistöalueilla (14.665). Suoniemensuo ja Martinsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1982 ja tuotanto vuonna 1983. Tuotantoa ei soilla ollut vuonna 2016, vaan ne olivat levossa. Suoniemensuolla oli levossa 59,8 ha ja Martinsuolla 85,3 ha. Suoniemensuolla ja Mar- 56 tinsuolla kuivatusvesien käsittelyä on tehostettu vuoden 2014 aikana kosteikoilla, kas- villisuuskentillä ja pintavalutuksella. Kuivatusvedet purkautuvat kahta eri reittiä. Etelään Luksanjoen vesistöalueelle kuiva- tusvesiä purkaantuu 123,4 ha alalta reittiä Konttipuro-Luksanjoki-Luksanjärvi- Karankajärvi. Pohjoiseen Vahankajoen vesistöalueelle kuivatusvesiä purkautuu 21,7 ha alalta Puumalanpuron kautta Vahanganjokeen ja edelleen Pääjärveen. Suoniemensuon ja Martinsuon alueen vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Luksanjoessa ja Luksanjärvessä.

Luksanjoen vesi on ollut tummaa, hapanta ja CODMn-arvojen perusteella humuspitoista (taulukko 33). Joen keskimääräiset ravinnepitoisuudet kuvaavat rehevää vesistöä. Vuonna 2016 Luksanjoen vesi oli laadullisesti samaa tasoa kuin aiemminkin. Humusta oli hieman enemmän ja siitä johtuen veden väri oli tummempaa kuin keskimäärin vuosina 1999–2015. Hyvin matalan Luksanjärven (suurin syvyys 1,4 m) vesi on ollut laadultaan heikompaa kuin siihen laskevan Luksanjoen, sillä ravinteita ja rautaa on ollut järven vedessä enemmän kuin joessa (taulukko 33). Luksanjärven jokivettä korkeammat pitoisuudet se- littyvät järven sisäisellä kuormituksella ja järven mataluudella. Ravinteita ja rautaa va- pautuu sedimentistä vähähappisissa olosuhteissa ja myös tuulen sekoittaessa vedet poh- jia myöten. Keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella Luksanjärvi on selvästi rehevä, mitä kuvaavat myös korkeat a-klorofyllipitoisuudet. Vuonna 2016 Luksanjärven vesi oli laadultaan aiempien vuosien keskimääräistä tasoa selvästi parempaa, sillä ravinteita ja rautaa oli vähemmän. Taulukko 33. Luksanjärven ja -joen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-klor. COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P Mn % mg/l mg/l PtFTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Luksanjärvi 1999-2015 (1 m) n = 34 71 6,4 7,1 250 6,2 4,6 1052 30 25 67 15 2665 33,0 33 min imi 10 5,1 1,6 15 1,4 1,0 470 <5 <5 9 <2 190 1,6 3 maksimi 93 6,9 41,0 500 11,4 7,2 1500 100 150 150 32 4500 253,5 58 5.4.2016 69 6,0 4,4 188 3,3 3,1 650 32 1110 24 30.8.2016 75 6,4 4,5 370 3,6 3,6 990 14 62 53 6 1970 21,0 42 Luksanjoki 1999-2015 n = 45 6,1 5,2 267 4,4 3,6 856 33 80 39 11 1724 39 min imi 4,9 <1 140 1,3 2,6 580 <5 <5 21 3 870 18 maksimi 7,0 49,0 400 28,0 6,7 1900 140 850 86 18 3000 65 24.5.2016 6,0 3,0 313 1,6 3,0 710 27 1290 38 18.8.2016 5,5 2,4 410 2,7 3,4 1100 21 77 26 6 2120 58 14.9.2016 6,2 2,8 360 2,2 3,5 820 44 1850 42 keskiarvo 2016 5,9 2,7 361 2,2 3,3 877 21 77 32 6 1753 46

Luksanjärven vedenlaatua on tarkkailtu jo 1990-luvulta lähtien ja CODMn-arvojen perusteella veden laatu on hieman heikentynyt, mutta ravinteiden osalta pysynyt vaihtelu huomioiden samalla tasolla (kuvat 21–23). Luksanjärven vedenlaadun heikentyminen liittynee pääosin rehevöitymiskehitykseen. 57

Kuva 21. Luksanjärven pintaveden kokonaistyppipitoisuus vuosina 1999–2016.

Kuva 22. Luksanjärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuus vuosina 1999–2016.

Kuva 23. Luksanjärven pintaveden CODMn-arvo vuosina 1999–2016. 58 Kuivatusvesien vaikutus Luksanjärveen oli vuoden 2016 vesistökuormitusten ja keskivalunnan mukaan laskettuna kiintoaineelle 0,06 mg/l, fosforille 0,3 µg/l ja typelle 20 µg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,8 mg/l O2. Pitoisuusnousut olivat vähäisiä Luksanjärven vuoden 2016 havaittuihin pitoisuuksiin nähden. Suoniemensuolla suoritettiin kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (15 kpl) perusteella kosteikolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,4 mg/l, Kok.N 949 µg/l, Kok.P 28 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvo oli 33 mg/l O2. Fosforipitoisuudet kosteikolta lähtevässä vedessä olivat alempia kuin Luksanjoessa ja typpipitoisuudet sekä CODMn-arvot lähes samaa tasoa kuin Luksanjoessa.

7.2.11 Kaijansuo (Karstula/Soini) Kaijansuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 18/06/1, dnro ISY-2004-Y-268, annettu 31.1.2006). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto- oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 29.6.2007 (nro 07/0232/1). Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka 9.10.2008 antamalla päätöksellä (dnro 2230/1/07) hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. Kaijansuo kuuluu Kymijoen vesistöalueen Saarijärven reitin Vahankajoen Mustapuron valuma-alueelle (14.674) ja Valkkunan valuma-alueelle (14.673). Kaijansuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1980 ja tuotanto vuonna 1985. Vuonna 2016 Kaijansuolla oli tuotannossa 267 ha ja levossa 188,7 ha. Vuonna 2016 tuotannossa tai levossa olevasta alasta 404,4 ha sijaitsee Valkkunan valuma- alueella (14.673) ja 51,3 ha Mustapuron valuma-alueella (14.674). Valkkunan valuma-alueen kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskentillä (2 kpl) ja pin- tavalutuskentillä (4 kpl). Mustapuron valuma-alueella olevan tuotantoalan kuivatusvedet käsitellään kokonaisuudessaan ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Kaijansuon kuivatusvedet purkautuvat neljää eri reittiä Vahankajärveen: Täipuro- Konilampi-Joutenjärvi-Valkkuna-Vahankajärvi,Yläkaijanlampi-Alakaijanlampi- Vahvasenjoki-Valkkuna-Vahankajärvi, Vahvasenjoki-Valkkuna-Vahankajärvi, Härkä- puro-Syväjoki-Iiroonjärvi- Hankajärvi-Iso Punsa- Punsanjoki-Kortejärvi-Vahanka. Kaijansuon alueen vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Joutenjärvessä, Vahvasenjoessa ja Valkkunassa sekä vuodesta 2014 alkaen myös Iiroonjärvessä. Kaijansuolla suoritettiin vuonna 2016 kuormitustarkkailua kaikilla pintavalutus- ja kas- villisuuskentillä. Suurin osa tarkkailuista käsitti muutamia kesäajan näytteitä, mutta pin- tavalutuskentällä 1 oli laajempaa tarkkailua. Otettujen näytteiden (27 kpl) perusteella Kaijansuolta pintavalutuskentältä 1 Joutenjär- veen purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,5 mg/l, Kok.N 1 645 µg/l, Kok.P 29 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvo oli 61 mg/l O2. Kaijansuon käsitellyistä kuivatusvesistä suurin osa johdetaan Joutenjärveen, joka on pienehkö (41,6 ha) matala metsäjärvi. Järven keskisyvyys on vain 0,9 metriä ja suurin syvyys noin 5 metriä. Joutenjärven pintavedessä on ollut runsaasti ravinteita ja humusaineita (taulukko 34). Vesi on ollut lievästi hapanta ja väri hyvin tummaa. Joutenjärven rehevyydestä johtuen alusvedessä on esiintynyt suurta happivajetta sekä lopputalvella että loppukesällä. Joutenjärven rehevyyttä kuvaa myös sen korkea levätuotanto. Vuonna 2016 Joutenjärven vesi oli laadultaan parempaa kuin jaksolla 1999–2015 keskimäärin, 59 sillä vedessä oli vähemmän typpeä, fosforia ja rautaa. Fosforia oli aiempien vuosien tasoon nähden vähän kuvaten lähinnä lievää rehevyyttä. Lopputalvella ja -kesällä 2016 happi oli alusvedestä lähes loppunut (kyll.aste 6-10 %). Pintavesien happitilanne oli tyydyttävä talvella ja kesällä välttävä. Joutenjärven valuma-alue on noin 20 km2,ja siitä Kaijansuon osuus on merkittävä (noin 20 %), joten jo sen perusteella arvioituna kuivatusvesien vaikutuksia esiintyy. Jouten- järven vesi on ollut laadultaan hyvin samanlaista kuin Kaijansuon kuivatusvedet. Kuiva- tusvesien kemiallinen hapenkulutus (CODMn) ja ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2016 korkeampia kuin Joutenjärvessä, joten Kaijansuon kuivatusvedet lisäsivät järven humus- ja ravinnepitoisuutta. Vuoden 2016 vesistökuormitusten ja alueen keskivalunnan mukaan laskettuna teoreettinen kuivatusvesien vaikutus Joutenjärveen oli kiintoaineelle 0,6 mg/l ja typelle 178 µg/l sekä fosforille 1,4 µg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 10 mg/l O2. Taulukko 34. Joutenjärven pintaveden laatu vuosina 1999–2016. Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn 1 m % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Joutenjärvi 1999-2015 n = 34 61 5,9 2,6 293 2,7 2,9 980 24 13 32 4 1865 29,4 37 minimi 0 4,8 <1 175 1,0 1,8 620 <5 <5 16 <2 970 7,3 27 maks imi 92 6,6 8,0 450 7,8 5,1 1600 87 100 62 8 3100 75,3 60 4.4.2016 73 5,6 2,0 313 2,1 2,3 800 20 1230 28 25.8.2016 58 4,9 <2 460 1,3 2,5 960 21 37 19 4 1750 7,3 55 Joutenjärvestä vedet virtaavat Vahvasenjokeen. Vahvasenjokeen tuli vuonna 2016 kui- vatusvesiä myös Vapon Heposoilta 107,2 ha alalta. Vahvasenjoen vedenlaatu on ollut parempaa kuin Joutenjärven. Vahvasenjoen vesi on ollut hapanta, ravinteikasta ja tummanruskeaa (taulukko 35). Vuonna 2016 Vahvasenjoen vedenlaatu oli Joutenjärven tapaan hieman parempaa kuin keskimäärin jaksolla 1999–2015, sillä fosforia oli vähem- män. Taulukko 35. Vahvasenjoen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Vahvasenjoki 1999-2015 keskiarvo n = 42 6,0 3,4 238 2,8 2,6 689 32 26 34 7 1498 31 min imi 5,1 <1 150 0,7 2,0 510 <5 <5 19 <2 930 16 maks imi 6,9 40,0 500 26,3 3,7 1000 140 110 140 18 2400 48 24.5.2016 6,0 3,0 250 1,0 2,0 570 23 880 27 18.8.2016 5,2 <2 410 2,0 2,4 860 6 22 18 <3 2120 48 14.9.2016 5,8 4,3 350 2,0 2,3 680 28 1640 38 keskiarvo 2016 5,7 2,8 337 1,7 2,2 703 6 22 23 <3 1547 38 Vahvasenjoki laskee Valkkunaan (pinta-ala 82,3 ha), jonka keskisyvyys on 1,9 m ja syvin paikka 4,5 m. Valkkunan vesi on ollut lievästi hapanta ja väri tummaa sisältäen runsaasti humusaineita (taulukko 36). Valkkunan rehevyyttä kuvaa korkea levätuotanto ja korkea ravinnetaso. Valkkunan rehevyydestä johtuen alusveden happitilanne on ollut heikohko lopputalvisin. Vuonna 2016 Valkkunan vesi oli laadullisesti hieman parempaa tasoa kuin jaksolla 1999–2016 keskimäärin, sillä fosforipitoisuudet olivat aiempaa sel- västi alempia kuvaten enää lievää rehevyyttä. Valkkunassa Kaijansuon kuivatusvesin pitoisuuslisäykset olivat vähäisiä: kiintoaine 0,08 mg/l, typpi 24 µg/l ja fosfori 0,2 µg/l sekä CODMn 1,3 mg/l. Matalan (max. syvyys noin 2,2 m) Iiroonjärven pintavesi oli vuonna 2016 hapanta, väriltään ruskeaa ja ravinteikasta (taulukko 36). Vedenlaadultaan Iroonjärven vesi oli hyvin samanlaista kuin muidenkin Kaijansuon purkuvesistöjen vedet. 60 Taulukko 36. Valkkunan ja Iiroonjärven pintaveden laatu vuosina 1999–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn 1 m % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Valkkuna 1999-2015 n = 34 77 6,3 3,0 228 2,9 3,0 772 30 9 39 7 1794 30,5 31 minimi 59 5,5 <1 150 1,1 2,3 570 <5 <5 20 <2 990 5,7 22 maksimi 101 6,8 8,7 300 10,5 3,7 1000 150 <5 72 14 2770 67,5 47 14.3.2016 80 6,0 <2 313 1,3 3,0 700 25 1530 38 18.8.2016 76 5,5 <2 370 2,6 2,4 820 11 33 20 4 1960 2,5 40 Iiroonjärvi 2014-2016 17.2.2014 62 5,2 0,5 300 0,9 3,0 900 33 1200 40 12.8.2014 76 6,3 4,0 180 3,3 2,5 740 15 <5 48 3 1200 19,0 26 18.3.2015 58 5,6 2,8 310 2,2 3,2 850 31 1370 36 18.8.2015 95 6,2 <2 200 1,0 2,4 610 40 <5 34 6 750 14,0 22 15.3.2016 81 5,4 <2 380 0,6 2,9 900 31 1140 39 3.8.2016 83 6,0 3,0 330 1,9 2,1 590 9 8 27 3 880 13,0 26

7.2.12 Savonneva (Karstula/Soini/Alajärvi) Savonneva käsittää useita suoalueita, joista on annettu erilliset lupapäätökset. Näitä alu- eita ovat Savonneva (LSY-2004-Y-402), Heiniahonneva (LSY-2005-Y-303), Lypsinne- va (LSY-2005-Y-304) ja Koirasuo (LSY-2005-Y-305). Savonnevan ja Koirasuon luvis- ta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 12.2.2009 (nro 09/0045/3). Koirasuon osalta asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi 20.8.2010 päätöksen (nro 804/1/09) valituksesta. Tässä yh- teydessä käytetään kokonaisuudesta nimeä Savonneva. Savonnevan tuotantokokonaisuus on suuri (vuonna 2016 tuotannossa 681,2 ha ja levossa 58,6 ha), ja siitä kuuluu osia eri vesistöalueisiin ja myös useisiin eri valuma-alueisiin. Savonnevan tuotantoalueesta kuuluu osia Kymijoen vesistöalueen Saarijärven reitin Vahankajoen Mustapuron valuma-alueelle (14.674). Osia tuotantoalueesta kuuluu myös Ähtävänjoen vesistöalueen Kuninkaanjoen Toraspuron valuma-alueelle (47.057) sekä Savonjoen yläosan valuma-alueelle (47.084). Savonnevan lohkojen 1-4 tuotantoaluetta (Saarijärven reitin Kyyjärven Nopolanjoen valuma-alue) on käsitelty erillisessä kappa- leessa. Savonnevan tuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto vuonna 1980. Savonnevalla oli tuotannossa vuonna 2016 Mustapuron valuma-alueella 528,9 ha ja levossa 2 ha. Savonjoen yläosan valuma-alueella oli vuonna 2016 tuotannossa 106,3 ha ja Toraspuron valuma-alueella tuotannossa oli 46 ha. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat pääosin ympärivuotiset pintavalutuskentät (7 kpl) ja kosteikot (2 kpl) sekä kasvillisuuskentät (2 kpl). Tuotantoalueen kuivatusvesiä virtaa Vahankaan, Kuninkaanjokeen ja Savonjokeen yhteensä 8 eri reittiä pitkin: Haukipuro-Mustapuro-Kortejärvi-Vahanka, Mustapuro-Kortejärvi-Vahanka (3 purkuojaa), Ryöstöjärvi-Viitapuro-Viitajoki-Iso Punsa- Kortejärvi-Vahanka , Viitajoki-Iso Punsa-Kortejärvi-Vahanka Peltojoki-Torasjärvi-Kuninkaanjoki Savonjoki-Lappajärvi. 61 Savonnevan alueen vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Mustapurossa, Iso Punsassa, Kor- tejärvessä ja Vahangassa. Savonnevalla ei ole vesistöhavaintopaikkoja Ähtävänjoen ve- sistöalueella. Savonnevalta tulevan Mustapuron vesi on ollut hapanta, ravinteikasta ja tummanruskeaa (taulukko 37). Rautaa ja humusaineita on ollut vedessä runsaasti. Vuonna 2016 Mus- tapuron vesi oli jakson 1999–2015 keskimääräistä tasoa hieman parempaa, sillä kiintoainetta ja fosforia oli keskimääräistä vähemmän. Humusta ja rautaa vedessä oli runsaasti, josta johtuen veden väri oli hyvin tummaa. Savonnevalla tarkkailtiin vuonna 2016 Mustapuroon lähtevien vesien laatua ympärivuo- tisesti pintavalutuskentältä 1. Otettujen kuormitusnäytteiden (24 kpl) perusteella purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 5,5 mg/l, Kok.N 1 782 µg/l, Kok.P 44 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvo oli 62 mg/l O2. Mustapuron valuma-alue on suuri (noin 71 km2), joten laimentumisolosuhteet ovat hy- vät ja Savonnevan kuivatusvesien vesistövaikutukset Mustapuroon jäävät lieviksi. Taulukko 37. Mustapuron vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Mustapuro 1999-2015 keskiarvo n = 42 6,2 8,4 317 8,9 4,0 973 90 70 56 18 3115 42 minimi 4,9 2,1 160 2,2 2,5 530 7 <5 26 <2 1400 16 maks imi 7,3 28 625 34 6,7 3500 660 200 135 40 7500 75 24.5.2016 6,3 4,5 500 3,0 2,9 760 34 2240 38 18.8.2016 5,7 3,0 450 3,7 2,9 920 <5 33 26 16 3360 53 14.9.2016 5,9 9,6 420 5,3 3,2 830 49 3110 52 keskiarvo 2016 6,0 5,7 457 4,0 3,0 837 <5 33 36 16 2903 48 Mustapuro laskee Kortejärveen (50,4 ha), jonka keskisyvyys on 2,9 m ja syvin paikka noin 8 metriä. Kortejärvi on ollut keskimääräisten ravinnepitoisuuksien ja levätuotannon perusteella rehevä (taulukko 38). Vesi on ollut lievästi hapanta ja veden väri tummaa runsaista humusaine- ja rautapitoisuuksista johtuen. Kortejärven rehevyydestä johtuen alusveden happitilanne on ollut heikko lopputalvisin ja myös ajoittain loppukesällä. Vuonna 2016 Kortejärven vesi oli laadultaan samaa tasoa kuin jaksolla 1999–2015 kes- kimäärin. Happivaje oli kohtalaista alusvedessä lopputalvella 2016 (kyll. aste 32 %) ja loppukesällä 2016 suurta (kyll. aste 12 %). Kortejärveen tulee Savonnevan kuivatusve- siä Mustapuron lisäksi Iso Punsan suunnasta. Iso Punsa on matala järvi, joka keskimääräisen ravinnetason ja levätuotannon perusteella on rehevä (taulukko 38). Iso Punsan vesi on ollut tummaa ja CODMn-arvon perusteella humuspitoista. Rehevyydestä johtuvaa happivajetta on esiintynyt vedessä lopputalvisin. Vuonna 2016 Iso Punsan vesi oli laadultaan samaa tasoa kuin keskimäärin aiemmin. Kortejärven kautta kulkevien kuivatusvesien vaikutus Vahankaan laskevassa ojassa oli vuoden 2016 vesistökuormitusten ja keskivalunnan mukaan laskettuna kiintoaineelle 0,2 mg/l, fosforille 0,6 µg/l ja typelle 33 µg/l. Pitoisuusnousut olivat valuma-alueen vesien vedenlaatu huomioiden pieniä. Osa kuivatusvesien sisältämistä aineista pidättyy Kortejärveen ja Iso Punsaan, ja siten todelliset vaikutukset Vahankaan ovat hieman laskennallisia pienempiä. Vahankajärveen laskee Savonnevan, Kaijansuon, Isoneva-Heposuon, Juuvinsuon ja Puntari-Konttisuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä. Vahankajärvi on suuri (477 ha), mutta sen keskisyvyys on vain 1,6 metriä. Vahangan pintavedessä on ollut ravinteita runsaasti ja sen levätuotanto runsasta (taulukko 38). Vesi on ollut lievästi hapanta, väri tummaa, ja humusaineita on runsaasti. Vedenlaatu on pääpiirteittäin saman- 62 laista kuin siihen laskevissa vesistöissä. Vuonna 2016 Vahankajärven vedenlaatu oli samaa tasoa kuin vuosina 1999–2015 keskimäärin. Maaliskuussa 2016 happivaje oli alusvedessä suurta, mutta loppukesällä 2016 happitilanteet olivat hyvät koko vesipatsaassa. Taulukko 38. Savonnevan järvihavaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

7.2.13 Puntarisuo, Konttisuo ja Juuvinsuo (Soini/Karstula) Puntarisuon, Konttisuon ja Juuvinsuon tuotantoalueet kuuluivat aiemmin Fortumille, mutta vuonna 2009 alueet siirtyivät Vapolle. Vapo Oy teki hakemuksen Puntari- Konttisuon ympäristöluvan määräyksien tarkistamisesta, mistä on annettu tarkistamis- päätös 7.3.2014 (LSSAVI/203/04.08/2011). Juuvinsuolla on Länsi-Suomen ympäristö- lupaviraston ympäristölupa (päätös nro 149/2007/4, dnro LSY-2006-Y-376, annettu 18.12.2007). Puntarisuon ja Konttisuon tuotantoalueella ei ollut vuonna 2016 tuotantoa, levossa oli 122,7 ha. Kuivatusvesistä suurin osa (89,4 ha alalta) virtaa Kymijoen vesistöalueen Mustapuron valuma-alueelle (14.674). Konttisuon eteläosista kuivatusvedet virtaavat 33,3 ha alalta Kokemäenjoen vesistöalueen Tyystänjoen valuma-alueen (35.475) Main- taiseen. Puntarisuon kuivatusvedet johdetaan Iso Lauttajärven ohitusuoman kautta Lauttapuroon ja edelleen Kettujoen kautta Jokijärveen. Konttisuon eteläosista kuivatusvedet virtaavat Maintaisen kautta ja edelleen Maintaisenjokeen. Puntari-Konttisuolla vesienkäsittelyä on tehostettu pintavalutuksella vuonna 2014, ja vuonna 2016 toiminnassa oli neljä pin- tavalutuskenttää. Juuvinsuon (tuotannossa 68 ha vuonna 2016) kuivatusvesistä suurin osa virtaa reitille Kettujoki-Jokijärvi-Syväjoki-Iso-Punsa-Vahanka. Kuivatusvesiä virtaa myös Lehto- lammen kautta Härkänevalle ja sieltä Jokijärveen. Juuvinsuolla vesienkäsittelymenetel- minä ovat ympärivuotinen pintavalutus ja kosteikko. Puntari-Konttisuon ja Juuvinsuon vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Jokijärvessä ja Maintaisessa. Iso Lauttajärvi on jäänyt tarkkailusta pois vuonna 2015, koska kuivatus- vesiä ei sinne johdeta. 63 Maintainen on kunnostettu, jolloin se oli kuivatuksessa vuosina 2011–2012. Vuonna 2013 Maintainen palasi Vapon vesistötarkkailuun. Maintaisen vedenlaatu ei ole kunnostuksien seurauksena kovin merkittävästi parantunut, sillä ravinteita, rautaa ja humusta on edelleen vedessä runsaasti (taulukko 39). Fosforia on kuitenkin ollut kunnostuksien jälkeen hieman vähemmän kuin ennen kunnostuksia, mutta silti edelleen runsaasti. Matalan Jokijärven vesi oli laadultaan vuonna 2016 hieman parempaa kuin tarkkailujaksolla 2003–2015 keskimäärin, sillä ravinteita ja humusta oli aiempaa vähemmän. Hap- pivaje oli lievää lopputalvella 2016 ja loppukesällä 2016 happitilanne oli hyvä (taulukko 39). Taulukko 39. Puntari-, Kontti- ja Juuvinsuon havaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 2003–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn 1 m % mg/l mg/l PtFTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Jokijärvi 2003-2015 keskiarvo n = 25 60 6,1 2,6 288 3,3 3,7 1023 26 5 55 10 2006 18,6 40 minimi 13 5,4 <1 100 1,2 2,6 760 <5 <5 32 4 1200 8,4 30 maks imi 85 6,6 5,3 400 12,1 5,5 1370 63 24 83 24 3500 37,5 61 15.3.2016 67 6,0 <2 250 2,5 3,4 910 45 2090 37 18.8.2016 86 6,1 6,0 340 3,3 2,5 810 <5 <5 42 6 1850 9,5 36 Maintainen 2003-2009 ja 2013-2016 ka 2003-2009 n =13 69 6,2 6,2 272 5,1 3,6 1104 56 <5 67 6 2319 39,0 36 minimi 37 5,5 <1 150 1,3 2,8 770 <5 <5 25 <3 1670 12,7 28 maks imi 91 7,0 27,0 450 16,0 4,9 1500 310 <5 210 11 3200 66,0 52 11.4.2013 58 6,0 1,0 450 2,5 3,9 1100 46 2900 37 21.8.2013 74 6,4 7,5 225 5,1 3,3 1000 78 20 50 6 2100 12,7 28 5.2.2014 71 5,5 1,4 400 1,3 3,6 1100 44 1800 45 13.8.2014 76 6,7 7,4 250 4,9 3,3 1000 20 <5 59 3 1800 48,1 31 16.3.2015 54 6,0 2,0 310 3,2 3,7 930 25 2130 35 18.8.2015 85 6,4 3,2 250 1,8 2,9 770 56 <5 43 5 1670 23,0 28 15.3.2016 67 5,6 <2 500 1,3 3,1 1100 42 1880 40 11.8.2016 89 6,4 4,3 340 4,6 2,7 940 15 <5 47 <3 1990 25,0 29 ka 2013-2016 72 6,1 3,5 341 3,1 3,3 993 42 7 45 4 2034 27,2 34 Puntari-Konttisuolla tehtiin vuonna 2016 päästötarkkailua Tyystänjoen valuma-alueelle lähtevistä vesistä. Pintavalutuskentältä 4 lähtevien kuivatusvesien keskimääräiset 16 näytteen pitoisuudet olivat kiintoaineelle 2,7 mg/l, typelle 952 µg/l ja fosforille 22 µg/l. CODMn-arvo oli 31 mg/l O2. Tyystänjoen valuma-alueelle Maintaisen suuntaan teoreettisten laskelmien mukaan keskivalumatilanteessa kuivatusvedet kohottivat vuonna 2016 pitoisuuksia hyvin vähän (kokonaistyppi 9 µg/l sekä kiintoaine 0,014 mg/l ja CODMn bruttona 0,4 mg/l). Kuiva- tusvesissä oli fosforia vähemmän kuin luonnontilaisissa suovesissä, joten fosforilisäystä ei tullut lainkaan. Puntari-Konttisuolla tehtiin vuonna 2015 päästötarkkailua myös Mustapuron valuma- alueelle lähtevistä vesistä. Pintavalutuskentältä 1 lähtevien kuivatusvesien 15 näytteen keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineelle 3,7 mg/l, typelle 1049 µg/l ja fosforille 46 µg/l. CODMn-arvo oli 42 mg/l O2. Saarijärven reitin Mustapuron valuma-alueelle Jokijärven suuntaan teoreettisten laskelmien mukaan keskivalumatilanteessa Juuvinsuon ja Puntari-Konttisuon kuivatusvedet kohottivat vuonna 2016 pitoisuuksia vähän (kokonaisfosfori 0,3 µg/l ja kokonaistyppi 10 µg/l sekä kiintoaine 0,1 mg/l ja CODMn bruttona 0,5 mg/l). Vuonna 2016 Juuvinsuon pintavalutuskentältä lähtevän veden seitsemän näytteen kes- kimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineelle 4,7 mg/l, typelle 976 µg/l ja fosforille 31 µg/l. CODMn-arvo oli 33 mg/l O2. Kuivatusvesien fosforipitoisuus oli selvästi alempi kuin Jokijärvessä, mutta muilta osin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Jokijärvellä, johon vedet laskevat. 64 7.2.14 Heposuot (Karstula, Soini) Isoneva ja Heposuo siirtyivät Vapolle Fortumilta vuonna 2009. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi Heposoiden (Isoneva ja Heposuo) luvan tarkistamispäätöksen 7.6.2013 (päätös nro 85/2013/1). Heposoiden tuotantoalue sijaitsee Kymijoen Saarijär- ven reitin Vahankajoen Valkkunan (14.673) valuma-alueella. Heposoilla oli vuonna 2016 levossa 107,2 ha. Heposoiden osuus Alasen valuma-alueesta (20,4 km2) on 6,6 % ja Vahvasen valuma-alueesta (56 km2) noin 2,4 %. Heposoiden Isonevan lohkon kuivatusvedet laskevat Koijärven kautta Alasen pohjois- päähän. Heposuon kuivatusvedet virtaavat Lammaslähteenpuron kautta Alasen etelä- päähän ja edelleen Kotasen kautta Vahvaseen. Vesienkäsittely tapahtuu ympärivuotises- ti kahdella pintavalutuskentällä. Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat Koijärvessä, Alasessa ja Vahvasessa. Koijärven vesi on ollut varsin heikkolaatuista; vesi on erittäin ravinteikasta ja tummaa sekä CODMn-arvon perusteella erittäin humuspitoista (taulukko 40). Rehevässä ja hyvin matalassa (alle 2 m) Koijärven vedessä on esiintynyt usein suurta happivajetta. Koijär- ven vesi oli vuonna 2016 laadullisesti yhtä heikkoa kuin aiemminkin ja lievää happivajetta esiintyi sekä talvella että kesällä. Alasen vedenlaatu on ollut hieman parempaa kuin Koijärven, sillä ravinteita sen vedessä on ollut vähemmän, mutta levätuotanto on kuitenkin ollut erittäin runsasta (taulukko 40). Vuonna 2016 Alasen vedenlaatu oli jakson 1999–2015 keskimääräistä tasoa parempaa, sillä ravinteita ja rautaa oli aiempaa vähemmän. Vedenlaadun parantumisesta huolimatta Alanen oli edelleen selvästi rehevä vesialue. Rehevyyttä kuvaavat maaliskuun 2016 selvä happivaje (kyll.aste 38 %) ja elokuussa 2016 hapen loppuminen alus- vedestä kokonaan. Vahvasen vedenlaatu on ollut selvästi parempaa kuin Koijärvessä ja Alasessa, sillä ravinteita on ollut vedessä huomattavasti vähemmän. Vahvasen vedenlaatu oli vuonna 2016 Alasen tapaan parempaa kuin jaksolla 1999–2015 keskimäärin, sillä fosforia ja rautaa oli aiempaa vähemmän (taulukko 40). Elokuussa 2016 happi oli loppunut alusve- destä kokonaan, ja myös lopputalvella 2016 alusveden happivaje oli kohtalaisen suuri. Heposoilla suoritettiin päästötarkkailua vuonna 2016. Pintavalutuskentältä 1 lähtevän veden näytteiden (27 kpl) perusteella keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,9 mg/l, Kok.N 1173 µg/l, Kok.P 53 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keski- määräinen CODMn-arvo oli 37 mg/l O2. Heposoiden vesistökuormitusten ja keskivalunnan mukaan laskettuna teoreettinen pitoisuusnousu Alasessa oli vuonna 2016 kiintoaineelle 0,2 mg/l, fosforille 1,7 µg/l ja typelle 37 µg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 1,9 mg/l O2. Alasen heikohko veden laatu huomioiden kuivatusvesien vaikutukset olivat pieniä. Vahvaseen teoreettiset pitoisuusnousuvaikutukset ovat noin puolet Alasen pitoisuusnou- suista, sillä sen valuma-alue (56 km2) on noin kaksinkertainen Alasen valuma-alueeseen (20,4 km2) verrattuna. 65 Taulukko 40. Isonevan ja Heposuon havaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-k loro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Alanen (1 m) 1999-2015 n = 34 62 6,2 3,8 292 3,5 3,8 1067 29 9 54 8 2271 59,6 36 minimi 14 5,5 <1 180 1,5 2,7 650 <5 <5 26 <3 1400 11,0 24 maks imi 89 6,8 12,0 600 6,2 5,8 1400 140 39 98 15 3150 201,0 50 14.3.2016 62 5,9 <2 188 1,8 3,7 1000 36 1760 46 3.8.2016 74 6,2 4,0 380 3,5 2,6 810 32 13 39 <3 1720 19,0 33 Vahvanen (1 m) 1999-2015 n = 34 68 5,9 2,9 218 1,7 2,6 680 16 <5 34 6 1483 26,7 30 minimi 32 5,1 <1 150 0,8 2,0 490 5 <5 21 <3 890 7,0 20 maks imi 89 7,1 29,4 350 4,7 3,3 810 48 <5 52 16 2600 70,6 42 4.4.2016 53 5,4 <2 250 1,1 2,7 680 24 1220 34 3.8.2016 69 5,8 2,0 310 1,4 2,1 630 15 12 26 <3 1150 8,3 31 Koijärvi (1 m) 1999-2015 n =33 49 5,8 3,1 366 4,3 3,9 1393 87 25 71 23 2790 16,2 48 minimi 1 5,0 <1 140 1,0 2,6 1000 10 <5 25 3 990 2,4 23 maks imi 85 7,0 8,3 520 16,0 9,2 2030 420 130 220 130 6800 56,6 64 14.3.2016 46 5,8 3,2 500 3,2 3,7 1000 51 2760 46 3.8.2016 62 5,7 <2 630 2,0 2,7 1200 62 29 74 28 2580 14,0 55

7.2.15 Pirttiahonsuo (Karstula) Pirttiahonsuolla on ympäristölupa (ISY nro 98/09/1, dnro ISY-2008-Y-188, myönnetty 29.10.2009). Pirttiahonsuo sijaitsee Kymijoen Saarijärven reitin Pääjärven Päällinjärven valuma-alueella (14.633). Pirttiahonsuon tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Kuntoonpano alkoi 1.8.2010 ja vuosi 2013 oli Pirttiahonsuon ensimmäinen tuotantovuosi. Vuonna 2016 levossa oli 36,2 ha. Kuivatusvedet johdetaan Murtopuroon ja edelleen reittiä Pöngänpuro-Haarapuro-Suojoki-Jyrkkälampi-Iso Korppinen. Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat kuivatusvesien vaikutuspiirissä Pöngänpurossa ja Iso Korppisessa. Iso Korppisen vedenlaatutulokset vuosilta 1999–2009 ovat Keski-Suomen ympäristökeskuksen tuloksia. Vuodesta 2010 alkaen Iso Korppisen vesistötarkkailu on kuulunut Vapon vesistötarkkailuun. Pöngänpuron vesi on ollut laadullisesti heikkoa, sillä vesi on hapanta, väriltään hyvin tummaa ja ravinteikasta. Vuonna 2016 puron vesi oli laadullisesti samaa tasoa kuin kes- kimäärin vuosina 2010–2015 (taulukko 41). Matalan Iso Korppisen vesi oli vuonna 2016 hyvin samanlaista kuin Pöngänpurossa eli vesi oli ravinteikasta ja väriltään tummaa. Iso Korppisen vedenlaatu oli vuonna 2016 samaa tasoa kuin mitä se on ollut kes- kimäärin 2000-luvulla, joten Pirttiahonsuon tuotantoon siirtyminen ei ole näkynyt Iso Korppisen vedenlaadussa. Pirttiahonsuolla suoritettiin ympärivuotista päästötarkkailua vuonna 2016. Lähtevän veden ainepitoisuudet olivat korkeita, sillä otettujen näytteiden (25 kpl) perusteella Pirt- tiahonsuolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 6,9 mg/l, Kok.N 1912 µg/l, Kok.P 67 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräi- nen CODMn-arvo oli 60 mg/l O2. Pirttiahonsuon vesistökuormitusten ja keskivalunnan mukaan laskettuna teoreettinen pitoisuusnousu Päällinjärven valuma-alueella (Iso Korppiseen) oli vuonna 2016 kiintoaineelle 0,02 mg/l, fosforille 0,11 µg/l ja typelle 4 µg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,15 mg/l O2. Lisäykset olivat vähäisiä, joten niidenkin perusteella Pirttiahonsuon kuivatusvesivaikutukset olivat Iso Korppiseen hyvin lieviä. Pirttiahonsuon kuivatusvesien keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat vuonna 66 2016 korkeita, ja kuivatusvesissä oli myös typpeä enemmän kuin Pöngänpurossa, joten kuivatusvedet kohottivat puron ravinnepitoisuuksia. Taulukko 41. Pirttiahonsuon havaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 1999–2016

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Pöngänpuro 2010 - 2015 ka n=21 5,8 8,8 391 8,5 4,0 1007 61 9 62 24 3922 53 min 4,6 1,0 188 1,2 2,5 570 26 <5 27 8 1350 31 max 7,1 25,4 800 23,0 6,3 1500 130 35 180 67 9500 77 16.5.2016 5,0 6,0 500 3,8 2,7 930 34 1760 51 2.8.2016 6,2 14,0 730 6,3 3,4 1300 45 62 68 38 6160 58 12.9.2016 5,6 5,5 470 3,7 3,0 880 50 3220 53 keskiarvo 2016 5,6 8,5 567 4,6 3,0 1037 45 62 51 38 3713 54 Iso Korppinen 1999-2015 (1 m) ka n=18 61 6,3 7,0 239 6,4 5,3 890 16 <5 49 5 2781 25,1 27 min 41 5,6 2,0 160 2,2 3,8 640 6 <5 35 4 1940 15,7 14 max 77 6,8 14,0 400 16,0 7,5 1300 34 <5 88 8 3500 57,8 56 24.2.2016 29 6,2 <2 250 3,9 4,8 900 47 2680 25 6.7.2016 75 6,0 19,0 370 8,0 3,3 1000 6 45 54 4,9 2300 20,0 44

7.2.16 Tynnörsuo (Karstula) Tynnörsuolla on Itä-Suomen ympäristöviraston ympäristölupa (päätös nro 44/05/1, dnro ISY 2004-Y-169, myönnetty 11.5.2005). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut asiassa 1.9.2014 tarkistamispäätöksen (Dnro LSSAVI/57/04.08/2012), jonka Vaasan hallinto-oikeus 29.1.2016 (dnro 01573/14/5115) ja Korkein Hallinto-oikeus 15.5.2017 (dnro 402/1/16) ovat vahvistaneet. Karstulan kunnan Kimingin kylällä sijaitsevan Tynnörsuon turvetuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1983 ja tuotanto vuonna 1999. Vuonna 2016 Tynnörsuolla oli tuotannossa 67 ha. Tynnörsuo kuuluu Kymijoen vesis- töalueen Saarijärven reitin Päällinjärven valuma-alueeseen (14.633). Vesienkäsittely- menetelmänä on elokuussa 2014 käyttöön otettu pintavalutus. Tynnörsuon kuivatusvedet purkautuvat vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen reitille: Murtopuro-Pöngänpuro- Haarapuro-Suojoki-Iso Korppinen. Vesistötarkkailupiste sijaitsee kuivatusvesien vaiku- tuspiirissä olevassa Murtopurossa. Murtopuron vesi on ollut hapanta, hyvin tummaa ja humusvaikutteista (taulukko 42). Ravinnepitoisuudet ovat olleet korkeita. Vuonna 2016 Murtopuron vedenlaatu oli parempaa kuin keskimäärin jaksolla 2004–2015, sillä vedessä oli vähemmän ravinteita, rautaa ja kiintoainetta. Tynnörsuolla suoritettiin päästötarkkailua vuonna 2016. Lähtevästä vedestä otettujen näytteiden (15 kpl) perusteella Tynnörsuolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 6,9 mg/l, Kok.N 1499 µg/l, Kok.P 78 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 35 mg/l O2. Kuivatusvesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeampia kuin Murtopurossa, joten kuivatusvedet kohottivat Murtopuron ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia. Sen sijaan kuivatusvedet eivät vaikuttaneet Murtopuron CODMn -arvoon, sillä se oli kuivatusvesissä Muropuron arvoa alhaisempi. Tynnörsuon vesistökuormitusten ja keskivalunnan mukaan laskettuna teoreettinen pitoisuusnousu Iso Korppisessa oli vuonna 2016 kiintoaineelle 0,02 mg/l, fosforille 0,3 µg/l ja typelle 6 µg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,2 mg/l O2. 67 Taulukko 42. Tynnörsuon Murtopuron keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2004–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Murtopuro 2004-2015 keskiarvo n =35 5,9 5,7 357 8,8 3,8 1003 117 23 48 15 3560 47 minimi 4,6 1,2 200 1,2 2,4 610 14 <5 21 5 1060 20 maks imi 7,2 17,0 720 34,1 7,8 2900 990 68 200 100 7600 86 12.5.2016 5,5 2,0 375 2,6 2,4 780 35 1950 41 17.8.2016 5,0 3,0 480 2,5 2,7 970 22 15 28 10 2440 56 12.9.2016 6,1 4,5 380 3,3 2,7 730 44 2510 43 keskiarvo 2016 5,6 1,8 412 2,8 2,6 827 22 15 36 10 2300 47

7.2.17 Sammakkoneva (Karstula) Sammakkoneva kuuluu Pirttijärvi-Pölkin tuotantokokonaisuuteen (115,5 ha), joka koostuu viidestä osasta: Sammakkoneva, Hanhineva, Sara-aho, Kotasuo ja Lieholampi B. Sammakkonevan turvetuotantoalueella on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 18.9.2012 tarkistama ympäristölupa (päätös nro 133/2012/1, dnro LSSAVI/263/04.08/2010). Lohkot 3,6 ja 7 sijaitsevat Kymijoen Saarijärven reitin Pääjärven Puukonjoen valuma- alueella (14.632) ja lohkot 1,2 ja 5 Kyyjärven Ähtyrinpuron valuma-alueella (14.644). Vuonna 2016 Sammakkonevan tuotantoalueella tuotannossa oli 97,5 ha ja levossa 13,3 ha. Vesienkäsittely tapahtuu vuonna 2013 käyttöön otettujen pintavalutuskenttien (3 kpl) ja kosteikkoaltaiden (2 kpl) avulla. Puukonjoen valuma-alueelta kuivatusvedet virtaavat osin reitillä Kotajärvi-Puukonjoki- Pääjärvi ja osin purkuojan kautta suoraan Puukonjokeen. Ähtyrinpuron valuma-alueelta kuivatusvedet johdetaan Ähtyrinpuroa pitkin Kyyjärveen. Vesistöhavaintopaikat ovat Kotajärvessä, Puukonjoessa ja Ähtyrinpurossa (2 kpl). Kaikkien havaintopaikkojen veden laatu on ollut vuosina 2004–2015 hyvin samanlaista; vedet ovat happamia, runsasravinteisia, väriltään tummia ja CODMn-arvon perusteella humuspitoisia (taulukko 43). Ähtyrinpurossa on Sammakkonevan kuivatusvesien purkuojien alapuolella kaksi havaintopaikkaa. Ähtyrinpuron vesi on ollut heikompilaatuista lähempänä Sammakkone- van kuivatusvesien purkukohtaa (Ähtyrinpuro 2) kuin kauempana alajuoksulla (Ähty- rinpuro). Yläosalla veden ravinnepitoisuudet ja CODMn-arvon perusteella arvioiden myös humuspitoisuudet ovat olleet korkeampia kuin alajuoksulla. Vuonna 2016 veden laatu Ähtyrinpuron alaosalla oli parempaa kuin aiemmin, sillä ravinteita oli vedessä aiempaa vähemmän. Ähtyrinpuron yläosalla veden laatu oli vuonna 2016 lähes samanlaista kuin alaosalla, mutta humusta ja ravinteita oli vedessä hieman enemmän. Ähtyrinpuro on pieni vähävetinen puro, joka virtaa soraharjujen muodostamien pohjavesialueiden halki. Ähtyrinpuron vedenlaadun parantuminen alaosalla johtunee pohjavesien vaiku- tuksista ja turvetuotannon vaikutukset olivat vähäiset. Kotajärven pintavesi oli vuonna 2016 samanlaista kuin aiempinakin vuosina eli vesi oli väriltään tummaa, rautapitoista, hapanta sekä CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 43). Kotajärven rehevyyttä kuvaa ravinteiden lisäksi korkea levätuotanto (a-klorofylli). Puukonjokeen vesiä tulee Kotajärvestä, mutta myös laajemmalta valuma- alueelta, josta johtuen Puukonjoen vedessä oli vuonna 2016 enemmän ravinteita, rautaa ja humusta. 68 Taulukko 43. Sammakkonevan tuotantokokonaisuuden havaintopaikkojen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2004–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Puukonjoki 2004-2015 keskiarvo n = 35 6,1 7,3 256 4,7 3,5 781 24 48 38 9 2200 34 min imi 5,0 <1 100 2,3 2,2 320 <5 <5 23 <2 1250 8 maks imi 7,1 40,0 400 9,9 6,7 1430 83 190 99 17 4360 59 24.5.2016 5,0 6,0 500 3,8 2,7 930 34 1760 51 17.8.2016 6,2 14,0 730 6,3 3,4 1300 45 62 68 38 6160 58 14.9.2016 5,6 5,5 470 3,7 3,0 880 50 3220 53 keskiarvo 2016 5,6 8,5 567 4,6 3,0 1037 45 62 51 38 3713 54 Ähtyrinpuro 2 2004-2015 (Sammakkoneva ap. ylempi) keskiarvo n = 35 5,9 9,1 347 6,9 3,2 999 100 48 36 9 3481 46 min imi 4,7 1,3 200 0,8 2,6 710 8 <5 18 3 1260 30 maks imi 7,0 50,7 625 26,6 4,6 2100 590 130 99 21 6500 76 24.5.2016 5,6 4,5 313 2,2 2,4 740 23 2370 41 2.8.2016 5,9 6,5 500 3,3 2,6 920 48 41 32 15 3930 24 14.9.2016 5,7 4,0 410 2,2 2,6 770 29 3080 49 keskiarvo 2016 5,7 5,0 408 2,6 2,5 810 48 41 28 15 3127 38 Ähtyrinpuro 2004-2015 (Sammakkoneva ap. alempi) keskiarvo n = 35 6,1 7,5 275 5,3 3,3 838 74 72 29 8 2896 37 min imi 4,9 <1 45 0,8 2,5 210 <5 8 9 3 790 4 maks imi 7,1 36,0 625 12,2 4,6 2000 530 180 79 18 5550 70 24.5.2016 6,1 4,0 313 2,1 2,7 620 21 2180 32 2.8.2016 6,4 6,8 370 3,6 2,9 720 27 58 22 9 3170 31 14.9.2016 6,0 6,4 360 2,6 2,8 680 27 2940 41 keskiarvo 2016 6,2 5,7 348 2,8 2,8 673 27 58 23 9 2763 35 2004-2015 Kotajärvi 1 m keskiarvo n = 22 68 5,9 3,0 257 4,2 2,9 799 23 5 27 4 2148 17,8 34 min imi 23 5,3 0,5 100 0,8 2,0 580 5 3 15 1 1550 8,8 24 maks imi 99 6,4 6,2 400 45,0 4,5 1070 80 21 82 15 3300 31,1 48 14.3.2016 70 5,7 <2 313 1,1 3,1 800 20 1710 42 2.8.2016 70 5,7 4,0 400 2,2 2,1 760 <5 8 18 <3 1840 14,0 35 Sammakkonevan pintavalutuskentältä 2 vuonna 2016 Ähtyrinpuron suuntaan lähtevän veden laatu oli 26 näytteen perusteella keskimäärin seuraava: kiintoaine 6,9 mg/l, Kok.N 1128 µg/l, Kok.P 46 µg/l ja CODMn 50 mg/l O2. Vuonna 2016 Sammakkonevalta lähtevät kuivatusvedet lisäsivät Ähtyrinpuron yläosalla ravinne- ja humuspitoisuuksia. Ähtyrinpuron vesi oli vuonna 2016 alaosalla laadullisesti kohtalaisen hyvää, joten kuormitusvaikutukset Kyyjärveen jäivät vähäisiksi. Sammak- konevan vesistökuormitusten ja keskivalunnan mukaan laskettuna teoreettinen pitoisuusnousu Ähtyrinpuroon (valuma-alue 18,43 km2) oli vuonna 2016 kiintoaineelle 0,2 mg/l, fosforille 1,1 µg/l ja typelle 40 µg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 2,2 mg/l O2. Laskennalliset lisäykset olivat vähäisiä, joten niidenkin perusteella kuivatusvesivaikutukset olivat Ähtyrinpuron alaosalla hyvin lieviä. Sammakkonevan pintavalutuskentältä 7 vuonna 2016 Puukonjoen suuntaan lähtevän veden laatu oli 26 näytteen perusteella keskimäärin seuraava: kiintoaine 2,6 mg/l, Kok.N 997 µg/l, Kok.P 21 µg/l ja CODMn 29 mg/l O2. Sammakkonevan vesistökuormitusten ja keskivalunnan mukaan laskettuna teoreettinen pitoisuusnousu Puukonjoen alaosalle (valuma-alue 41,9 km2) oli vuonna 2016 kiintoaineelle 0,03 mg/l ja typelle 8 µg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,3 mg/l O2. Kuivatusvesissä oli fosforia vähemmän kuin luonnontilaisissa suovesissä, joten fosforilisäystä ei tullut lainkaan. Laskennalliset lisäykset olivat vähäisiä, joten kuivatusvesivaikutukset Puukonjoen alaosalla olivat hyvin lieviä. 69 7.2.18 Suljetunneva (Saarijärvi) Saarijärven Suljetunnevalla on voimassa oleva ympäristölupa (ISY nro 123/07/1, dnro ISY-2006-Y-262). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeim- paan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 20.12.2010 (nro 381, 3025/1/09 ja 3081/1/09). Tuotantoalueella alkoivat valmistelut toukokuussa 2015 ja vuonna 2016 valmistelussa oli 50,5 ha ala. Vesistövesien ennakkotarkkailu on alkanut jo vuonna 2006. Kuivatus- vesien käsittely tapahtuu ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Suljetunneva kuuluu Kymijoen vesistöalueen Saarijärven reitin Iso Suojärven valuma- alueeseen (14.687). Suljetunnevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Sam- makkolammen ohi laskuojan kautta Iso Suojärven Pohjanlahteen. Iso Suojärvestä vedet kulkeutuvat Välijoen, Pieni Suojärven ja Peltojoen kautta Pyhäjärveen. Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat Sammakkolammesta lähtevässä laskuojassa laskussa Iso Suojärveen, Iso Suojärven Pohjanlahdessa, Iso Suojärven syvänteessä ja Pyhäjärves- sä. Iso Suojärven matalan Pohjanlahden vesi on ollut vuosina 2006–2015 hyvin hapanta, väriltään hyvin tummaa ja ravinteikasta (taulukko 44). Rautaa ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta vedessä on ollut myös hyvin runsaasti. Happivajetta on rehevässä Poh- janlahdessa esiintynyt usein. Heinäkuussa 2016 Iso Suojärven Pohjanlahden vedessä oli runsaasti kiintoainetta (kuva 24), jolla ei ilmeisesti ollut yhteyttä Suljetunnevan kuntoonpanovaiheen kuivatusvesiin, sillä kesä-heinäkuussa pintavalutuksesta lähtevien vesien kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia välillä 4,0–7,5 mg/l. Ravinnepitoisuuksien ja CODMn -arvojen perusteella Poh- janlahden veden laatu on ollut samanlaista kuin ennakkotarkkailuvuosina (kuva 24).

Kuva 24. Iso Suojärven Pohjanlahden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä CODMn -arvot vuosina 2006-2016. Iso Suojärvessä (252 ha) syvyyttä on maksimissaan noin 6 metriä, ja keskisyvyys on noin 1,7 metriä. Iso Suojärven syvänteessä vedenlaatu on ollut parempaa kuin Pohjalah- dessa, sillä ravinteita, rautaa ja humusaineita on ollut huomattavasti vähemmän. Iso Suojärven vedenlaatu on ollut suhteellisen hyvää, mutta rehevyydestä johtuen happiti- 70 lanne on ollut kuitenkin usein vain välttävää. Kuntoonpano ei näkynyt Iso Suojärven syvänteen veden laadussa vuonna 2016, vaan vesi oli laadultaan samanlaista kuin ennakkotarkkailuvuosina. Sammakkolammesta lähtevän ojan vesi on ollut vuosina 2011–2015 tummaa, ravinteikasta ja CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 44). Ojan vesi on yleensä kuitenkin ollut laadullisesti parempaa kuin Iso Suojärven Pohjalahden, johon oja laskee. Vuonna 2015 alkanut kuntoonpano heikensi ojan veden laatua, sillä syyskuussa 2015 kiintoainetta oli erityisen runsaasti ja samaan aikaan myös ravinnepitoisuudet ja CODMn -arvot olivat korkeita (kuva 25). Muina tarkkailuajankohtina ojan veden laatu on ollut samanlaista kun ennakkotarkkailuvuosina.

Kuva 25. Suljetunnevan laskuojan ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä CODMn -arvot vuosina 2011-2016. Pyhäjärven vesi on ollut laadultaan erittäin hyvää, sillä vesi on kirkasta, vähäravinteista ja vähähumuksista (taulukko 44). Pyhäjärven vähäinen levätuotanto kuvaa järven ka- ruutta. Vuoden 2015 ja talven 2016 vesinäytteet oli otettu pelkästään 1 metrin syvyydes- tä, vaikka havaintopaikalla on vettä noin 11 metriä. Ilmeisesti näytteet oli otettu rannas- ta, josta johtuen veden laatu on ollut aiempaa heikompaa. Heinäkuussa 2016 Pyhäjärven vesi oli laadullisesti tavanomaiseen tapaa erinomaista ja alusveden happitilanne oli erinomainen. Suljetunnevan pintavalutuskentältä vuonna 2016 Iso Suojärveen lähtevän veden laatu oli 30 näytteen perusteella keskimäärin seuraava: kiintoaine 4,4 mg/l, Kok.N 1418 µg/l, Kok.P 69 µg/l ja CODMn 44 mg/l O2. Suljetunnevan vesistökuormitusten ja keskivalunnan mukaan laskettuna teoreettinen pitoisuusnousu Iso Suojärveen (valuma-alue 61,3 km2) oli vuonna 2016 kiintoaineelle 0,1 mg/l ja typelle 21 µg/l sekä fosforille 1,1 µg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 1,0 mg/l O2. Vesistövesinäytteiden tapaan myös teoreettiset laskelmat kuvaavat vähäisiä vesistövaikutuksia. 71

Taulukko 44. Suljetunnevan havaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 2006–2016. Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- KOK- a-klor. COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N P Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Pyhäjärvi 2009-2014 (1 m), ennakkotarkkailua 4.3.2009 89 6,8 <1 40 0,2 3,6 280 11 7 15.9.2009 87 7,1 <1 30 0,2 3,5 340 5 2,1 5 30.7.2010 84 7,2 1,0 20 0,8 3,5 272 5 2,5 6 15.3.2011 81 6,7 <1 65 0,9 3,9 540 10 10 31.8.2011 91 7,1 1,4 30 0,6 3,4 300 11 1,6 7 2.4.2012 85 6,8 <1 60 0,6 3,7 420 22 11 16.7.2012 87 7,1 1,5 35 0,5 3,4 330 6 3,0 8 19.3.2013 85 6,7 <1 65 0,3 3,6 420 4 11 19.8.2013 88 7,1 1,2 45 0,8 3,3 350 4 2,4 8 12.3.2014 92 6,9 <1 45 0,3 3,5 380 8 8 13.8.2014 93 7,2 1,7 30 0,9 3,4 320 8 4,2 7 Keskiarvo 2009-2014 87 7,0 0,9 42 0,5 3,5 359 9 2,6 8 Pyhäjärvi 2015-2016 (1 m), kuntoonpanotarkkailu 15.4.2015 84 6,3 16,0 250 5,1 3,7 790 37 24 9.7.2015 94 7,1 1,0 40 0,7 3,7 320 11 4,3 7 24.2.2016 62 6,3 <2 250 1,3 3,7 870 26 30 5.7.2016 92 7,0 13,0 33 0,8 4,1 340 6 2,5 7 Iso Suojärvi, Pohjanlahti (1 m) 2006-2014, ennakkotarkkailua n =15 50 5,8 4,5 301 4,7 3,6 1027 43 13,7 43 minimi 1 5,3 <1 150 1,4 2,0 550 23 3,3 9 maks imi 82 6,4 11,5 550 30,9 6,9 1720 86 25,0 64 Iso Suojärvi, Pohjanlahti 2015-2016 (1 m), kuntoonpanotarkkailu 9.3.2015 37 5,9 1,0 250 2,6 3,9 920 26 40 9.7.2015 62 5,7 5,2 300 3,1 2,7 860 55 25,0 40 24.2.2016 47 5,8 1,0 310 3,5 3,4 1300 45 37 5.7.2016 73 5,9 15,0 310 4,6 2,6 1000 54 27,0 37 Iso-Suojärvi s yvänne 2011-2014 ( 1m), ennakkotarkkailua n =8 68 6,1 2,6 200 1,9 3,0 702 24 14,2 28 minimi 45 5,6 <1 150 0,8 2,5 590 18 5,2 22 maks imi 87 6,6 6,4 250 3,5 3,8 860 35 27,5 36 Iso-Suojärvi syvänne 2015-2016 ( 1m), kuntoonpanotarkkailu 9.3.2015 61 6,1 1,0 200 1,0 3,5 650 18 24 9.7.2015 79 6,3 6,4 200 3,4 2,7 590 27 12,0 23 24.2.2016 76 5,8 <2 310 1,4 3,2 850 31 34 5.7.2016 82 6,3 17,0 210 5,9 2,6 720 34 14,0 23 Suljetunneva, laskuoja 1 2011-2014, ennakkotarkkailu n =12 5,8 7,3 260 2,0 3,2 896 59 36 minimi 5,3 <1 135 0,5 2,6 480 20 19 maks imi 6,4 55,0 500 6,3 4,5 2100 150 55 Suljetunneva, laskuoja 1 2015-2016, kuntoonpanotarkkailu 21.5.2015 5,3 <2 200 0,5 3,6 480 20 30 12.8.2015 5,9 2,4 375 1,6 2,7 800 83 30 22.9.2015 6,4 55,0 500 6,3 4,5 2100 110 55 Keskiarvo 2015 5,9 19,5 358 2,8 3,6 1127 71 38 11.5.2016 5,2 <2 500 1,1 2,9 960 44 46 25.8.2016 5,7 <2 230 1,1 2,6 720 43 33 19.9.2016 6,2 1,0 310 2,7 3,1 640 67 37 Keskiarvo 2016 5,7 1,0 347 1,6 2,9 773 51 39 72 7.3 Leppäveden-Kynsiveden alue

7.3.1 Kivisensuo (Hankasalmi) Kivisensuolla on Itä-Suomen ympäristöviraston ympäristölupa (päätös nro 14/06/1, dnro 2005-Y-27, myönnetty 30.1.2006). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 23.4.2007 (nro 07/0134/1). Kivisensuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1986 ja tuotanto vuonna 1987. Vuonna 2016 Kivisensuolla oli tuotannossa 66,5 ha ja levossa 0,4 ha. Kuivatus- vesien käsittelymenetelmänä ovat kaksi pintavalutuskenttää. Toisen pintavalutuskentän kautta johdetaan kuivatusvesiä myös yksityisen turvetuottajan Kivisensuolta. Kivisensuo kuuluu Kymijoen vesistöalueen Kuuhankaveden Kissakoskenjoen valuma- alueeseen (14.377). Kivisensuon kuivatusvedet purkautuvat Lammisjoen kautta Levä- seen ja edelleen Leväsenjoen kautta reitille Paavallampi-Kissakoskenjoki-Armisvesi. Vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Leväsessä ja Lammisjoessa (2 kpl). Levänen (30,7 ha) on matala järvi, jonka keskisyvyys on 1,1 m ja suurin syvyys 1,8 m. Levänen sijaitsee noin 4 km päässä tuotantoalueen alapuolella. Pintaveden keskimääräi- nen ravinnetaso ja levätuotanto kuvaavat järven rehevyyttä (taulukko 45). Rehevyyden seurauksena happitilanne on ajoittain heikentynyt, etenkin lopputalvisin. Vuonna 2016 Leväsen vedenlaatu oli hyvää, sillä fosforia ja humusta oli vähän. Leväsen levätuotanto on ollut yleensä runsas, kuten myös elokuussa 2016. Kivisensuon kuivatusvesien vaikutukset Leväseen ovat järven alhaisten ainepitoisuuksien perusteella vä- häiset. Taulukko 45. Leväsen pintaveden keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l PtFTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Levänen (1 m) 1999-2015 n = 33 79 6,6 3,3 154 3,0 4,8 714 16 6 23 4 1264 17,4 21 minimi 26 6,1 <1 50 1,1 3,7 460 <5 <5 7 <2 710 3,1 12 maks imi 104 7,0 11,0 300 7,8 7,9 1180 60 64 48 15 2970 75,6 39 16.3.2016 80 6,4 <2 188 0,7 4,2 700 19 750 19 24.8.2016 83 6,8 3,0 140 2,5 3,8 550 <5 <5 18 <3 1020 8,2 18 Venetekemäjärvestä alkunsa saavassa Lammisjoessa on turvetuotannon yläpuolinen havaintopaikka välittömästi ennen kuivatusvesien purkukohtaa (Lammisjoki yp.) ja kuivatusvesien purkuojan alapuolella havaintopaikka Lammisjoki ap.

Lammisjoen vesi on ollut ruskeaa, runsasravinteista ja COD Mn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 46). Turvetuotantoalueen alapuolisessa havaintopaikassa keski- määräiset ravinnepitoisuudet sekä humuspitoisuudet ovat olleet hieman korkeampia kuin yläpuolisessa havaintopaikassa, eli tuotantoalueen kuivatusvesillä on ollut heiken- tävää vaikutusta Lammisjoen vedenlaatuun. Vuonna 2016 Lammisjoen vedenlaatu oli jakson 1999–2015 keskimääräistä tasoa huomattavasti parempaa, sillä ravinteita, humusta ja rautaa oli vähän. Kivisensuon kuivatusvesien vaikutuksia Lammisjoen veden laatuun olivat suhteellisen lieviä mutta havaittavia vuonna 2016, sillä purkuojan alapuolisessa havaintopaikassa ainepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin yläpuolisessa havaintopaikassa. 73 Taulukko 46. Kivisensuon havaintopaikkojen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016. Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Lammisjoki turvetuotannon yp. 2001-2015 n = 42 6,5 5,1 174 3,1 4,5 785 57 40 33 6 1158 26 minimi 5,4 <1 50 0,6 3,2 430 <5 <5 12 <2 370 9 maks imi 7,2 31,0 360 19,2 7,0 1700 297 190 130 14 2850 70 10.5.2016 6,5 3,0 94 1,2 3,7 550 16 520 20 30.8.2016 6,9 <2 110 1,7 4,4 490 <5 16 15 3 720 15 3.10.2016 6,7 2,0 230 2,2 4,7 910 29 1190 29 keskiarvo 2016 6,7 2,0 145 1,7 4,3 650 <5 16 20 3 810 21 Lammisjoki ap. 1999-2015 n = 46 6,5 7,8 201 4,0 4,6 930 112 57 40 7 1462 31 minimi 5,3 <1 50 0,7 3,2 420 <5 <5 11 <2 370 10 maks imi 7,3 130,0 400 19,3 7,0 2062 778 230 250 22 4500 71 10.5.2016 6,5 4,0 125 2,1 3,7 660 17 740 23 30.8.2016 6,7 <2 210 2,3 4,9 630 <5 15 19 <3 1380 23 3.10.2016 6,7 3,5 240 2,9 4,8 940 30 1300 31 keskiarvo 2016 6,6 2,8 192 2,4 4,5 743 <5 15 22 <3 1140 26 Vuonna 2016 Kivisensuon pintavalutuskentältä Lammisjokeen lähtevän veden laatu oli 24 näytteen perusteella keskimäärin seuraava: kiintoaine 3,0 mg/l, Kok.N 1403 µg/l, Kok.P 35 µg/l ja CODMn 61 mg/l O2. Kuivatusvesien ravinnepitoisuudet ja CODMn- arvot olivat selvästi korkeampia kuin Lammisjoessa, mutta kuivatusvesien vaikutukset eivät näkyneet Lammisjoen veden laadussa. Vuoden 2016 Kivisensuon vesistökuormituksen ja keskivalunnan mukaan laskennalliset pitoisuusvaikutukset olivat Kissakoskenjoen valuma-alueelle (43,17 km2) laskussa Ar- misveteen kiintoaineelle 0,06 mg/l, typelle 19 µg/l ja fosforille 0,2 mg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 1,4 mg/l O2.

7.3.2 Läyniönsuo (Hankasalmi) Läyniönsuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 32/03/1, dnro ISY-2002-Y-201, myönnetty 17.6.2003) ja Vaasan hallinto-oikeuden ympäristölu- pa (päätös nro 04/0354/2, dnro 01475/03/3605, myönnetty 29.10.2004). Itä-Suomen aluehallintovirasto on hyväksynyt Läyniönsuon lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen 11.2.2010 (nro 8/10/1, dnro ISAVI/35/04.08/2010). Läyniönsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1971 ja tuotanto vuonna 1973. Vuonna 2016 Läyniönsuolla oli tuotannossa 43,8 ha. Kuivatusvesien käsittelyme- netelmänä ovat kosteikot (2 kpl). Läyniönsuo kuuluu Kymijoen vesistöalueen Kuuhankaveden Tervajoen valuma- alueeseen (14.379) ja Niemisjärven valuma-alueelle (14.382). Läyniönsuon kuivatusvedet purkautuvat kahta eri reittiä. Osa vesistä purkautuu laskuojaa pitkin Vuorikankaan- puron kautta Haarajokeen ja Tervajoen kautta edelleen Kuuhankaveteen. Toiseen vesi- reittiin kuivatusvedet kulkeutuvat Nököselänpuron, Ylemmäisen, Keskisen ja Mikon- lammen kautta Niemisjärveen. Vuonna 2016 kuivatusvesiä johdettiin Kuuhankaveden suuntaan 30,9 ha alalta ja Niemisjärven suuntaan 12,9 ha alalta. Vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Ylemmäisessä, Keskisessä ja Haarajoessa sekä Terva- joessa. Ylemmäinen on pieni (13,5 ha), matala (alle 4 m), ruskeavetinen ja rehevä järvi. Kes- kimääräinen pintaveden ravinnetaso on ollut korkea, kuten myös levätuotanto (taulukko 47). Alusvedessä on ajoittain esiintynyt talvisin happivajetta, jonka seurauksen fosforia 74 ja rautaa on liuennut pohjasedimentistä veteen. Vuonna 2016 Ylemmäisen vedenlaatu oli jakson 1999–2015 keskimääräistä tasoa. Happivaje oli kohtalaista alusvedessä sekä talvella että kesällä 2016 (kyll.asteet 40–42 %). Keskisen vedenlaatu on parantunut vuosien mittaan, sillä ravinnepitoisuudet ovat laskeneet (kuvat 26–27). Ravinnetaso kuvaa nykyisin lievää rehevyyttä, kun vielä noin 10 vuotta sitten ravinnetaso oli rehevä. Keskinen on pieni (9 ha) ja matalahko (max. syvyys noin 6 m) järvi. Keskisen vedenlaatu on ollut hyvin samankaltainen kuin Ylemmäisessä, eli sen vesi on ruskeaa ja ravinteikasta (taulukko 47). Vuonna 2016 Keskisen vedenlaatu oli samanlaista kuin jaksolla 1999–2015 keskimääräin. Happivaje oli suurta alusvedessä kesällä 2016 (kyll.% 12) ja talvella happi oli loppunut alusvedestä kokonaan. Taulukko 47. Läyniönsuon järvihavaintopaikkojen pintaveden keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn 1 m % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Keskinen 2004-2015 n = 25 keskiarvo 66 6,5 2,4 173 2,6 4,9 803 27 <5 23 2 1325 22,7 25 min imi 5 6,0 <1 100 0,0 3,9 580 <5 <5 15 <2 570 3,7 18 maksimi 94 7,1 10,0 300 18,8 6,9 1140 130 <5 37 6 3700 59,5 43 16.3.2016 64 6,3 <2 250 1,2 5,0 860 27 1380 27 24.8.2016 85 6,8 <2 140 1,4 4,1 640 5 <5 17 <3 770 10,0 20 Ylemmäinen 1999-2015 n = 33 keskiarvo 67 6,5 3,2 185 3,3 5,5 937 37 9 30 5 1599 39,2 27 min imi 39 5,8 <1 100 1,4 4,2 640 <5 <5 16 <2 900 4,7 17 maksimi 97 7,0 14,0 350 8,7 7,1 1570 430 100 63 25 2300 140,0 60 16.3.2016 59 6,2 <2 375 1,3 5,5 950 29 1610 30 24.8.2016 81 6,8 <2 200 3,2 4,6 800 26 10 23 <3 1500 8,8 24

Kuva 26. Ylemmäisen pintaveden kokonaistyppipitoisuus vuosina 1999–2016. 75

Kuva 27. Ylemmäisen pintaveden kokonaisfosforipitoisuus vuosina 1999–2016. Haara- ja Tervajoen veden ravinne- ja humusainepitoisuudet ovat olleet korkeita. Vedet ovat olleet väriltään ruskeita, happamia ja rautapitoisia (taulukko 48). Vuonna 2016 Haarajoen ja Tervajoen vedet olivat hieman parempilaatuisia kuin jaksolla 1999–2015 keskimäärin, sillä ravinteita ja humusta oli hieman vähemmän. Läyniönsuolla suoritettiin vuonna 2016 ympärivuotista kuormitustarkkailua kosteikon alapuolelta. Otettujen näytteiden (16 kpl) perusteella Läyniönsuolta Kuuhankaveden suuntaan purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,7 mg/l, Kok.N 959 µg/l, Kok.P 39 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvo oli 44 mg/l O2. Vuoden 2016 Läyniönsuon vesistökuormituksen ja alueen keskivalunnan mukaan laskennalliset pitoisuusvaikutukset olivat Kuuhankaveteen vähäiset (kiintoaine 0,06 mg/l, fosfori 0,4 µg/l, typpi 8 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon brut- tolisäys oli 0,8 mg/l O2. Vuonna 2016 Läyniönsuon kuivatusvesien laadun perusteella kuivatusvedet kohottivat hieman Haarajoen ja Tervajoen humuspitoisuutta (CODMn-arvoa), mutta eivät lainkaan ravinnepitoisuuksia. Taulukko 48. Haara- ja Tervajoen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2004–2016. Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Haarajoki 2004-2015 n = 35 6,3 8,2 239 8,2 5,6 1188 144 110 51 9 1933 33 min imi 5,3 <2 90 2,6 3,5 610 <5 <5 25 <2 660 17 maks imi 6,9 38,0 450 38,0 10,6 1720 480 520 93 43 3900 54 10.5.2016 6,3 7,0 250 4,6 4,0 1000 43 820 31 30.8.2016 ei virtaamaa 3.10.2016 6,6 3,5 200 2,7 5,0 960 45 1350 23 keskiarvo 2016 6,4 5,3 225 3,7 4,5 980 44 1085 27 Tervajoen suu 2001-2015 n = 14 6,4 5,9 230 4,2 6,1 1085 104 17 52 9 1681 30 min imi 6,0 2,0 100 1,7 3,9 730 34 <5 33 5 820 17 maks imi 6,8 12,0 400 7,3 12,0 1400 190 67 100 13 2300 44 10.5.2016 6,3 9,5 250 6,8 4,3 1100 43 1030 31 30.8.2016 6,7 3,5 230 5,3 6,1 920 57 38 42 5 2360 24 3.10.2016 6,6 6,0 260 5,7 6,5 1100 54 1920 27 keskiarvo 2016 6,5 6,3 247 5,9 5,6 1040 57 38 46 5 1770 27 76 7.3.3 Tervasuo (Hankasalmi) Tervasuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 7/10/1, dnro ISAVI/32/04.08/2010), myönnetty 11.2.2010). Tervasuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1977 ja tuotanto vuonna 1986. Vuonna 2016 Tervasuolla oli tuotannossa 38,9 ha. Kuivatusvesien käsittelymene- telmänä ovat pintavalutuskentät (2 kpl). Tervasuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Iso-Virmaksen (14.378) ja Tervajoen valuma-alueilla (14.379). Tervasuon kuivatusvedet purkautuvat kahta eri reittiä Kuuhanka- veteen. Vuonna 2016 kuivatusvesiä johdettiin 25,8 ha alalta laskuojaa pitkin Pieni- Virmakseen ja edelleen Raatisen ja Hankaveden kautta Kuuhankaveteen ja 13,1 ha alalta vesireitille Sahinjoki-Likolampi-Tervalampi-Kuuhankavesi. Vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Pieni-Virmaksessa ja Sahinjoessa. Pieni-Virmas on suurehko (107 ha) järvi, jonka keskisyvyys on 1,4 m. Suurin mitattu syvyys on 3,6 m. Pieni-Virmaksen pintavedessä on ollut runsaasti ravinteita, ja sen ruskea vesi on ollut hieman hapanta (taulukko 49). CODMn-arvojen perusteella humuspitoisuudet ovat olleet suhteellisen korkeita. Järven rehevyyttä kuvaa ravinteiden lisäksi runsas levätuotanto. Lopputalvisin vedessä on esiintynyt usein happivajetta. Vuonna 2016 Pieni-Virmaksen vedenlaatu oli hieman jakson 1999–2015 keskimääräistä tasoa heikompaa, sillä maaliskuussa vedessä oli erittäin runsaasti typpiyhdisteitä. Ilmeisesti typpi ei ollut peräisin turvetuotannosta, sillä useimmiten kuivatusvesien typpi on sitou- tuneen humukseen, jossa on sitoutuneena myös rautaa. Rautapitoisuudet ja CODMn -arvot olivat kuitenkin maaliskuussa 2016 Pieni-Virmakselle ”normaalit”. Pieni- Virmaksen pintaveden happivaje oli kohtalaista lopputalvella 2016, mutta kesällä happitilanne oli hyvä.

Sahinjoen ruskea vesi on ollut lievästi hapanta ja ravinteikasta ja CODMn -arvon perusteella humuspitoista (taulukko 49). Vuonna 2016 Sahinjoen veden laatu oli parempaa kuin keskimäärin 2004–2015, sillä ravinteita, rautaa ja humusta oli aiempaa vähemmän. Tervasuon kuivatusvesiä tulee Sahinjokeen vain 13 ha alalta, joten jo sen perusteella ja myös vedenlaatuhavaintojen mukaan Tervasuon kuivatusvesien vaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Taulukko 49. Tervasuon havaintopaikkojen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- Hapen pH Kii nto- Väri- S a- S ähk ön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-k l oro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Pieni Virmas (1 m) 1999-2015 n = 33 65 6,6 3,0 165 3,8 5,3 947 17 4 30 6 1180 21,4 27 minimi 18 5,8 <1 90 0,6 4,0 160 <5 <5 17 <2 680 5,8 19 maks imi 103 7,3 6,0 275 50,0 6,9 1420 70 28 46 7 1800 60,1 43 16.3.2016 53 6,4 <2 188 1,2 5,7 2000 34 860 27 24.8.2016 90 6,8 <2 130 1,9 4,3 770 <5 <5 33 <3 870 19,0 21 Sahinjoki 2004-2015 n = 34 6,6 10,1 208 7,5 5,3 929 51 87 35 6 1853 31 minimi 5,9 1,9 100 2,2 3,7 690 8 <5 18 <2 980 15 maks imi 7,2 146,1 400 68,6 9,9 1500 140 370 164 10 4200 52 10.5.2016 6,4 2,5 188 4,9 3,9 800 22 1100 26 30.8.2016 7,1 2,0 220 5,5 5,7 650 <5 <5 19 <3 2030 24 3.10.2016 6,8 3,5 230 4,6 5,1 870 24 1330 29 keskiarvo 2016 6,7 2,7 213 5,0 4,9 773 <5 <5 22 <3 1487 26 Tervasuolla suoritettiin kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (18 kpl) perusteella Pieni-Virmaksen suuntaan purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,1 mg/l, Kok.N 1461 µg/l, Kok.P 49 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvo oli 55 mg/l O2. 77 Vuoden 2016 Tervasuon vesistökuormituksen ja alueen keskivalunnan mukaan laskennalliset pitoisuusvaikutukset olivat Iso-Virmaksen valuma-alueelle (99,01 km2) laskussa Hankaveteen vähäiset (kiintoaine 0,01 mg/l, fosfori 0,2 µg/l, typpi 4 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,2 mg/l O2. Tervasuon kuivatusvesien laadun perusteella kuivatusvedet kohottivat vuonna 2016 hieman Pieni- Virmaksen ravinne- ja humuspitoisuuksia.

7.4 Suur-Päijänteen alue

7.4.1 Haapasuo (Joutsa) Haapasuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston 21.6.2007 myöntämä ympäristölupa (päätös nro 63/07/1). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympä- ristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 14.10.2008 (nro 08/0606/3). Haapasuon turvetuotantoalueen ojitukset aloitettiin vuonna 1973 ja tuotanto vuonna 1975. Vuonna 2016 Haapasuolla oli tuotannossa 133,3 ha. Kuivatusvesien käsittelyme- netelmänä ovat kosteikko ja kemikalointi. Kemikalointikäsittely on Rutajärveen laskeville vesille ja kosteikko Kostamonjärveen laskeville vesille. Haapasuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Rutajoen (14.236) ja Kostamonjoen (14.838) valuma-alueilla. Haapasuon kuivatusvesiä purkautui vuonna 2016 noin 94 ha:n alalta pohjoiseen Rutajärveen ja edelleen Päijänteeseen sekä 39 ha:n alalta etelään Kit- kanjokea pitkin Kostamonjärveen. Kostamonjärvestä vedet kulkeutuvat Joutsan Anges- selälle ja edelleen Hartolan suurten järvien kautta Päijänteeseen. Haapasuon vesistö- tarkkailuhavaintopaikat sijaitsevat Rutajärvessä (2 kpl) ja Kostamonjärvessä. Rutajärven Haapalahdessa sijaitsevat Haapasuon vesistöhavaintopaikat, joista Haapa- lahti 1 sijaitsee lähellä Haapasuolta tulevien kuivatusvesien purkukohtaa, ja kauempana järvellä sijaitsee Haapalahti 2. Rutajärven Haapalahden vedenlaatu on ollut hyvä molemmissa havaintopaikoissa. Ve- det ovat lähes kirkkaita ja ravinnepitoisuudet alhaisia (taulukko 50). Havaintopaikkojen väliset erot vedenlaadussa ovat olleet pieniä. Vuonna 2016 Rutajärven Haapalahden vedenlaatu oli vuosien 1999–2015 keskimääräistä hyvää tasoa. Turvetuotannon kuivatusvesien vaikutukset Rutajärven veden laatuun ovat ilmeisen vähäisiä. Taulukko 50. Rutajärven pintaveden keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn 1 m % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Rutajärvi, Haapalahti 1 1999-2015 keskiarvo n =34 86 6,6 1,2 69 1,2 4,5 563 17 11 12 <5 514 4,5 12 minimi 57 5,8 <1 30 0,2 3,7 390 <5 <5 6 <5 130 2,4 8 maks imi 99 7,2 3,0 110 2,6 5,9 1310 65 120 69 <5 1260 7,0 17 23.2.2016 90 6,6 <2 75 0,4 4,5 550 11 390 12 23.8.2016 94 6,9 2,5 46 1,2 3,7 380 15 <5 10 <3 250 3,6 9 Rutajärvi, Haapalahti 2 1999-2015 keskiarvo n = 33 87 6,7 1,2 72 1,0 4,5 536 17 13 10 2 529 4,3 13 minimi 70 5,7 <1 30 0,2 3,5 352 <5 <5 6 <2 130 2,3 8 maks imi 100 7,2 3,0 200 2,6 8,5 1740 57 160 16 9 2400 6,6 25 23.2.2016 85 6,7 <2 75 0,3 4,2 500 12 360 11 23.8.2016 90 6,9 <2 44 1,2 4,0 370 13 <5 11 <3 240 2,7 9 Haapasuolla suoritettiin kuormitustarkkailua vuonna 2016 kemikalointiasemalla. Otettu- jen näytteiden (30 kpl) perusteella Haapasuolta Rutajärveen purkautuvan veden keski- määräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 7,5 mg/l, Kok.N 1467 µg/l, Kok.P 20 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvo oli 14 mg/l O2. 78 Haapasuolla suoritettiin kuormitustarkkailua vuonna 2016 myös kosteikolla. Otettujen näytteiden (24 kpl) perusteella Haapasuolta Kostamonjokeen purkautuvan veden keski- määräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,7 mg/l, Kok.N 1306 µg/l, Kok.P 19 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvo oli 20 mg/l O2. Teoreettisten laskelmien mukaan Haapasuon kuormitus kohotti vuoden 2016 tilanteessa typen ja kiintoaineen määrää lievästi Haapalahdessa (kiintoainelisäys 0,05 mg/l ja typpi- lisäys 8 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,1 mg/l O2. Fosforia Haapasuolta tuli vähemmän kuin luonnontilaisilta soilta, joten fosfori- lisäystä ei Rutajärveen tullut lainkaan. Kostamonjärvi on suurehko (96 ha) ja hyvin matala järvi. Syvin kohta on alle 3 m. Haapasuon kuivatusvedet tulevat järven pohjoispäähän Kitkanjokea pitkin. Kostamonjärvi on ollut vedenlaadultaan lievästi hapan ja ruskeavetinen (taulukko 51). Rehevyyttä kuvaavat keskimääräiset korkeat ravinnepitoisuudet ja a-klorofylli. Matalas- sa Kostamonjärvessä ei yleensä esiinny vakavia happiongelmia ja hapen kyllästysasteet ovat olleet kesäaikana hyvät ja talvisinkin vähintään välttävät. Vuonna 2016 Kostamon- järven vedenlaatu oli vuosien 1999–2015 keskimääräistä tasoa. Taulukko 51. Kostamonjärven pintaveden keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kostamonjärvi 1999-2015 keskiarvo n = 34 73 6,4 2,3 178 3,0 5,1 778 20 75 21 7 1820 14,8 22 minimi 39 5,7 <1 90 1,0 3,9 490 <5 <5 8 <2 860 5,2 9 maks imi 102 7,0 7,4 250 9,7 6,7 1130 76 480 110 66 2800 28,0 34 24.2.2016 59 5,8 <2 190 1,7 4,5 970 18 1450 25 23.8.2016 90 6,6 3,0 170 3,1 3,9 670 32 20 19 <3 1660 7,6 20 Vuoden 2016 Haapasuon vesistökuormituksien ja keskivalunnan perusteella kuivatusvesien pitoisuuslisäykset olivat koko Kostamonjoen valuma-alueelle (50,37 km2) laskettuna kiintoaineelle 0,06 mg/l ja typelle 20 µg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,4 mg/l O2. Fosforia Haapasuolta tuli vähemmän kuin luonnontilaisilta soilta, joten fosforilisäystä ei tullut. Kostamonjärven veden keskimää- räisten pitoisuuksien perusteella turvetuotannon vaikutukset olivat hyvin vähäiset.

7.4.2 Kailasuo (Joutsa) Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kailasuon turvetuotantoon 21.6.2007 (päätös nro 64/07/1, dnro ISY-2007-Y-126). Kailasuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1973 ja tuotanto vuonna 1982. Vuonna 2016 Kailasuolla oli tuotannossa 35,1 ha. Kailasuon kuivatusvedet käsi- tellään sulanmaan aikana pintavalutuskentän avulla, muulloin perustasolla. Kailasuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Suur-Päijänteen Rutajoen valuma-alueella (14.236). Kailasuon kuivatusvedet laskevat Vähä Harjujärven kautta Harjujärveen ja edelleen Rutajärveen. Rutajärvestä vedet kulkeutuvat Rutajokea pitkin Päijänteeseen. Kailasuon tuotantoalueen vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Vähä Harjujärvessä ja Har- jujärvessä sekä vuodesta 2010 lähtien myös Rutajärven Harjunniemessä. Vähä Harjujärvi on pieni (15,1 ha) ja matala metsäjärvi, jonka suurin syvyys on noin 3 m. Kailasuon tuotantoalueen kuivatusvedet tulevat puroa pitkin järven länsipuolelle. Vedet virtaavat järven pohjoispään ojan kautta edelleen läheiseen Harjujärveen. Vähä Harjujärven vesi on ollut hapanta, ravinteikasta ja väriltään tummanruskeaa (taulukko 52). Rautaa ja humusaineita on vedessä ollut runsaasti. Keskimääräisten ravinnepitoi- 79 suuksien perusteella Vähä Harjujärvi on rehevä. Levätuotantoa kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet ilmentävät ylirehevyyttä. Erittäin korkea levätuotanto ja sen hajotustoiminta kuluttaa runsaasti järven happivaroja, ja siitä johtuen sekä kesäisin että talvisin esiintyy happivajetta. Vuonna 2016 Vähä Harjujärven veden laatu oli vuosien 1999–2015 kes- kimääräistä tasoa parempaa, sillä ravinteita ja humusta oli selvästi aiempaa vähemmän. Myös elokuun 2016 levätuotanto (9,8 µg/l) oli keskimääräiseen tasoon nähden alhainen, ollen kuitenkin rehevien vesien tasoa. Harjujärvi (45,8 ha) on syrjäinen metsäjärvi, jonka syvin kohta on noin 7 metriä. Veden- laadun perusteella Harjujärvi on ollut rehevä ja sen vesi hapanta ja ruskeaa (taulukko 52). Happea kuluttavaa orgaanista ainesta (CODMn) ja rautaa on ollut vedessä runsaasti. Rehevyyttä kuvaa ravinteiden lisäksi järven korkea levätuotanto (a-klorofylli). Vuonna 2016 Harjujärven veden laatu oli vuosien 1999–2015 keskimääräistä tasoa parempaa, sillä fosforia oli aiempaa vähemmän ja myös levätuotanto (5,2 µg/l) oli vähäinen, ollen koko tarkkailujakson minimi. Rutajärvi on suuri (1120 ha), kirkasvetinen ja syvä (max. syvyys noin 22 m) järvi. Kes- kisyvyys on 5,3 metriä. Kailasuon kuivatusvedet laskevat Vähä Harjujärven ja Harjujär- ven kautta Röykkälahteen, jossa sijaitsee Harjunniemen syvännehavaintopaikka (syvyys noin 20 m). Harjunniemen syvänteen pintavesi oli vuonna 2016 vaaleanruskeaa ja lie- västi hapanta (taulukko 52). Ravinteita oli vedessä vähän. Harjunniemen syvännepaikan pintavedessä happitilanne oli hyvä sekä kesällä että talvella. Alusvedessä happea oli ke- sällä heikosti (kyll. aste 33 %) ja talvella välttävästi (kyll. aste 56 %). Kailasuolla suoritettiin kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (10 kpl) perusteella Kailasuolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 5,0 mg/l, Kok.N 1 025 µg/l, Kok.P 21 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvo oli 20 mg/l O2. Harjujärvien vedenlaatu oli vuonna 2016 hyvin samanlaista kuin kuivatusvesissä ja mahdollisesti lieviä kuivatusvesivaikutuksia esiintyy, mutta kun pitoisuudet ovat varsin alhaisia, niin vaikutusten suuruutta on vaikea arvioida. Taulukko 52. Vähä Harju- ja Harjujärven sekä Rutajärven Harjunniemen pintaveden keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Kukkopuro 1999-2015 n = 46 6,0 2,9 226 3,3 3,4 966 57 211 34 11 1552 31 minimi 4,7 <1 100 1,1 2,6 465 <5 <5 13 <2 610 20 maks imi 7,0 12,0 440 9,4 4,5 1800 260 580 140 41 3200 57 12.5.2016 5,7 3,3 250 4,1 2,8 960 32 1430 30 1.9.2016 5,7 2,0 300 2,4 2,8 940 <5 120 27 11 1590 34 6.10.2016 6,0 3,8 260 1,9 6,2 830 31 1470 33 keskiarvo 2016 5,8 3,0 270 2,8 3,9 910 <5 120 30 11 1497 32 Kinnaslampi 1999-2015 (1 m) n =33 78 6,1 2,0 174 1,7 3,1 790 32 29 24 4 1008 26,9 26 minimi 48 5,3 <1 125 0,8 2,4 510 6 <5 11 <2 530 3,7 18 maks imi 99 6,8 4,8 240 3,0 3,9 1020 120 320 36 24 1690 67,4 37 23.3.2016 74 5,8 <2 250 1,5 3,2 780 24 1230 24 1.9.2016 67 5,6 <2 310 1,2 2,7 870 <5 62 19 5 1250 13,0 35 Valkeissuolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (25 kpl) perusteella Valkeissuolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,3 mg/l, Kok.N 1868 µg/l, Kok.P 85 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvo oli 58 mg/l O2. Pitoisuudet olivat korkeita. Valkeissuon osuus Kukkopuron valuma-alueesta (2,9 km2) on suuri (18 %), ja siten kuivatusvesien vaikutus näkyy Kukkopurossa ja myös Kinnaslammessa luonnonvesiä kor- keampina ravinne- ja humusainepitoisuuksina. Teoreettisten laskelmien mukaan Val- keissuon kuivatusvesillä oli vuoden 2016 keskivirtaamatilanteessa Kinnaslampeen koh- distuva pitoisuuslisäys kiintoaineelle 0,6 mg/l, fosforille 13 µg/l ja typelle 360 µg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 14,6 mg/l O2. 81 7.5 Jämsän reitti

7.5.1 Palosuo-Kurkisuo (Petäjävesi/Jyväskylä) Palosuon ja Kurkisuon tuotantoalueilla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston 15.2.2008 myöntämä ympäristölupa (dnro ISY-2008-Y-112). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto- oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 16.12.2009 (nro 09/0711/3). Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätöksellä 16.12.2009 (dnro 163/1/1010) hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. Palosuo ja Kurkisuo kuuluvat Kymijoen vesistön Jämsän reitin Merovenjoen valuma- alueeseen (14.549). Palosuon ja Kurkisuon kuivatusvedet laskevat Palojokeen ja edelleen Kolu-Meroseen, Naula-Meroseen, Ala-Meroseen ja Merovenjoen kautta Pengerjo- keen ja Jämsänveteen. Palosuon ja Kurkisuon yhteiset vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Palojoen suulla ja Kolu-Merosessa. Palosuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto vuonna 1977. Vuonna 2016 Palosuolla oli tuotannossa 91,2 ha ja levossa 1,9 ha sekä valmistelussa 21,3 ha. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on pintavalutuskenttä. Kurkisuolla tuotannossa oli 77,1 ha vuonna 2016. Kuivatusvesien käsittelymenetelmä- nä on pintavalutus. Palojoen vesi on ollut hapanta, hyvin tummaa ja runsasravinteista humusvettä (taulukko 54). Erityisen runsaasti Palojoen kautta tulee Kolu-Meroseen fosforia ja humusaineita. Vuonna 2016 Palojoen vesi oli laadultaan hieman parempaa kuin vuosina 1999–2015 keskimäärin, sillä ravinteita ja humusta oli aiempaa vähemmän. Kiintoainetta Palojoen vedessä oli erittäin vähän. Taulukko 54. Palojoen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Palojoki, suu 1999-2015 n = 46 5,8 6,1 288 4,0 3,9 1120 56 82 81 29 2045 45 min imi 4,8 <1 55 0,9 1,6 770 <5 <5 23 6 890 26 maks imi 7,1 86,0 500 13,0 10,0 1620 190 300 380 80 3900 79 12.5.2016 5,7 <2 313 1,8 2,9 950 43 1300 37 31.8.2016 6,3 2,0 400 2,7 3,3 1100 58 53 63 29 2410 48 27.9.2016 6,8 2,0 290 3,4 4,2 870 82 2050 30 keskiarvo 2016 6,3 1,7 334 2,6 3,5 973 58 53 63 29 1920 38 Kolu-Meronen (56 ha) on matala (2,3 m) metsäjärvi. Kolu-Meroseen tulee vesiä Palo- joen lisäksi Kukkopurosta ja Kolujoesta. Palojoen vaikutus Kolu-Merosen veden laatuun on merkittävä, sillä sen valuma-alue on siihen laskevista vesistä selvästi suurin (11,3 km2), ja siten Palosuon ja Kurkisuon tuotantoalueiden kuivatusvesillä on vaikutusta Kolu-Merosen veden laatuun. Kolu-Merosen vesi on ollut hapanta, tummaa ja runsasravinteista humusvettä (taulukko 55). Kolu-Merosen rehevyyttä kuvastaa ravinnepitoisuuksien lisäksi erittäin runsas levä- tuotanto (a-klorofylli). Kolu-Merosen mataluudesta johtuen eivät happiongelmat ole olleet kovin suuria, mutta rehevyydestä johtuvaa lievää happivajetta on kuitenkin esiintynyt. Vuonna 2016 Kolu-Merosen vesi oli laadultaan pääpiirteittäin samanlaista kuin aiemminkin, joskin maaliskuussa typen pitoisuus (510 µg/l) oli koko seurantajakson minimi. 82 Taulukko 55. Kolu-Merosen pintaveden keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Kolu-Meronen Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn 1 m % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 1999-2015 n = 33 keskiarvo 70 6,1 3,2 251 2,9 3,6 1013 28 23 56 12 1890 40,4 35 minimi 33 5,3 0,5 150 1,0 2,7 620 3 3 35 1 1280 8,4 24 maks imi 95 6,7 11,0 350 7,0 4,5 1480 200 320 108 28 2990 221,5 47 16.3.2016 71 5,7 <2 313 1,6 3,5 510 48 1340 37 31.8.2016 70 6,1 4,0 340 3,0 2,9 950 17 25 51 15 1850 21,0 41 Palosuolla tehtiin kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (24 kpl) perusteella Palosuolta purkautuvan veden pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,9 mg/l, Kok.N 1388 µg/l, Kok.P 67 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen CODMn-arvo oli 42 mg/l O2. Kurkisuolla tehtiin kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (14 kpl) perusteella Kurkisuolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,1 mg/l, Kok.N 1 826 µg/l, Kok.P 46 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen kes- kimääräinen CODMn-arvo oli 58 mg/l O2. Merovenjoen valuma-alueesta Palosuon ja Kurkisuon osuus on noin 2,2 %, joten sen perusteella kuivatusvesien vaikutus on vähäinen koko valuma-alueeseen (ala 72,59 km2). Teoreettisesti laskettuna Palosuon ja Kurkisuon kuivatusvesien vaikutus Merovenjoen valuma-alueen alarajalla (Pengerjoki) oli vuonna 2016 keskivalumatilanteessa kokonaisfosforin osalta 0,7 µg/l, kokonaistypen osalta 26 µg/l ja kiintoaineen osalta 0,03 mg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 1,1 mg/l O2. Palojoki on nimestään huolimatta vähävetinen puro, joten siellä kuivatusvesivaikutukset ovat selviä. Palojokeen vesistövaikutukset olivat vuonna 2016 havaittavia, sillä Palojoen valuma-alue on pieni eli noin 11,3 km2. Teoreettisten laskelmien perusteella kuivatusvedet kohottivat vuonna 2016 Palojoen alaosalla pitoisuuksia seuraavasti: typpi 165 µg/l, fosfori 4,7 µg/l, kiintoaine 0,2 mg/l ja CODMn 6,9 mg/l.

7.5.2 Ukonmurronsuo (Keuruu/Petäjävesi) Ukonmurronsuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 78/07/1, dnro ISY-2006-Y-260, myönnetty 4.7.2007). Ukonmurronsuo kuuluu Kymijoen vesistöalueen Jämsän reitin Pengerjoen Kulhanjoen valuma-alueeseen (14.544). Ukonmurronsuon kuntoonpano aloitettiin vuonna 2010 ja tuotanto vuonna 2011. Vuonna 2016 Ukonmurronsuolla oli tuotannossa 67,1 ha. Kuiva- tusvesien käsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Ukonmurronsuon kuivatusvedet purkautuvat laskuojaa pitkin Syrjäpuroon ja edelleen noin 2 km päähän Kulhanjokeen ja edelleen Pengerjokeen. Ukonmurronsuon kuivatusvesien alapuolisia vesistötarkkailupisteitä ovat Syrjäpuro ja Kulhanjoki. Kulhanjoen havaintopaikkaan tulevat myös yksityisten Penkkisuon ja Saarisuon kuivatusvedet. Syrjäpurossa vesi oli vuonna 2016 laadultaan kohtalaisen hyvää, sillä typpeä, humusta ja kiintoainetta oli vähän (taulukko 56). Myös fosforia oli hieman vähemmän kuin ai- kaisemmin. Syrjäpurosta on otettu näytteitä vain kunnostuksen alkamisen jälkeen vuonna 2010. Kunnostuksen alkuvaiheessa Syrjäpuron veden laatu heikkeni hieman, sillä ravinnepitoisuudet ja CODMn -arvot kohosivat (kuva 28). Sen sijaan kiintoainepitoisuudet ovat olleet alhaisia koko tarkkailun ajan. 83

Kuva 28. Syrjäpuron veden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä CODMn -arvot vuosina 2010-2016. Kulhanjokisuun havaintopaikan vesi on ollut yleensä hyvin samanlaista kuin Syrjäpu- rossa, ja niin oli myös vuonna 2016 (taulukko 56). Vuonna 2016 Kulhanjoen vesi oli laadultaan parempaa kuin aiemmin, sillä vedessä oli aiempaa vähemmän ravinteita ja humusta. Kulhanjoen vuoden 2016 keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat luonnontilaisten suovesien pitoisuustasoa. Taulukko 56. Ukonmurronsuon havaintopaikkojen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2004–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kulhanjoki ap. 2004-2015 n= 35 6,6 6,7 186 6,4 3,8 667 28 61 34 9 1475 27 minimi 5,7 <1 120 1,8 2,7 370 <5 <5 18 <2 770 13 maks imi 7,2 34,2 300 39,9 5,5 1500 150 230 82 17 2500 46 12.5.2016 6,4 4,0 188 2,3 2,9 670 24 1000 25 29.8.2016 6,8 2,0 230 3,6 3,3 540 <5 440 26 3 1570 25 27.9.2016 7,2 <2 140 3,7 4,3 340 25 1170 13 keskiarvo 2016 6,8 2,3 186 3,2 3,5 517 <5 440 25 3 1247 21 Syrjäpuro, Ukonmurronsuon ap 2010-2015 n= 18 6,4 2,4 192 2,2 3,6 636 33 19 42 22 1114 27 minimi 5,0 1,0 100 1,1 2,8 290 3 2 24 12 690 12 maks imi 7,0 5,3 500 4,6 4,3 1300 74 44 87 38 1900 63 12.5.2016 6,2 2,7 188 2,3 2,9 570 34 890 26 29.8.2016 6,6 <2 200 2,4 3,3 520 <5 61 42 8 1230 22 27.9.2016 7,0 <2 110 2,6 4,0 310 36 760 10 keskiarvo 2016 6,6 1,6 166 2,4 3,4 467 <5 61 37 8 960 19 Kulhanjoen veden laatua on seurattu jo vuodesta 2004 eli ennen Ukonmurronsuon kuntoonpanoa. Kulhanjoen yläosalla on yksityisten turvetuotantoalueita, joten pelkästään Ukonmurronsuon kuivatusvesien mahdollisia vaikutuksia veden laatu ei kuvaa. Kunnos- tuksen alkuvaiheessa (26.8.2010) Kulhanjoen vedessä oli varsin runsaasti typpeä (kuva 29), mutta samaan aikaan Syrjäpurossa oli huomattavasti vähemmän typpeä, joten oletettavasti typpi ei ollut peräisin Ukonmurronsuolta. Muutamia kertoja Kulhanjoessa on ollut runsaasti kiintoainetta, mutta ei kuitenkaan samaan aikaan Syrjäpurossa, joten kiintoaine on ollut peräisin Kulhanjoen yläosalta. Kulhanjoen ravinne- ja kiintoainepitoi- suuksien sekä CODMn -arvojen perusteella Ukonmurronsuon vesistövaikutukset ovat olleet vähäisiä (kuva 29). 84

Kuva 29. Kulhanjoen veden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä CODMn-arvot vuosina 2004-2016. Ukonmurronsuolla tehtiin kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (6 kpl) perusteella pintavalutuksesta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,0 mg/l, Kok.N 1017 µg/l, Kok.P 41 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 23 mg/l O2. Kulhanjoen tai Suorapuron vedenlaatuun Ukonmurronsuon kuivatusvesien vaikutukset olivat vähäisiä vesistövesinäytteiden perusteella ja myös teoreettisten laskelmien perusteella, sillä kuivatusvedet kohottivat vuonna 2016 Kulhanjoen alaosalla pitoisuuksia seuraavasti: typpi 12 µg/l, fosfori 0,5 µg/l, kiintoaine 0,02 mg/l ja CODMn 0,4 mg/l.

7.5.3 Umpilamminsuo (Petäjävesi) Petäjäveden Umpilamminsuon alueella on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkistama ympäristölupa (päätös nro 71/2013/1, dnro LSSAVI/76/04.08/2011, myön- netty 17.5.2013). Umpilamminsuo sijaitsee Petäjävedellä, ja se kuuluu Kymijoen vesis- töalueen Jämsän reitin Iso Rautaveden alueen Pirttijoen valuma-alueeseen (14.527). Umpilamminsuo oli vuonna 2014 ensi kertaa tuotannossa 34,6 ha alalta. Valmisteluun alue tuli vuonna 2009. Vuonna 2016 tuotannossa oli 34,3 ha. Kuivatusvesien käsittelyyn on kolme pintavalutuskenttää. Umpilammensuon tuotantoalueen kuivatusvesiä virtaa Sulkupuroa pitkin Salmijärvien kautta Salmi- ja Pirttijokeen ja edelleen Suoliveteen. Vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Sulkupurossa tuotantoalueen kuivatusvesien purkuojan ylä- ja alapuolella sekä vuodesta 2014 alkaen myös Pirttijoes- sa. Sulkupuron vesi on ollut Umpilamminsuon kuivatusvesien yläpuolella hieman hapanta ja suoperäinen valuma-alue huomioiden varsin vähäravinteista (taulukko 57). Sulkupu- ron vedenlaatu heikentyy alemmalla havaintopaikalla, mutta tilanne on ollut samanlainen jo ennen kuntoonpanovaihetta. Tuotannon vaikutukset näkyvät Sulkupuron vedessä, sillä kuivatusvesien purkuojan alapuolella ravinteita ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta (CODMn) on enemmän kuin yläpuolella ennakkotarkkailuvuosina. Vuonna 2016 Sulkupuron vedet olivat kuivatusvesien yläpuolella parempilaatuisia kuin jaksolla 2005–2015 keskimäärin, sillä typpeä, rautaa ja humusta oli erittäin vähän. Myös 85 kuivatusvesien vaikutuspiirissä Sulkupuron vedenlaatu oli vuonna 2016 parempaa kuin aiemmin, sillä ravinteita, rautaa ja humusta oli aiempaa vähemmän. Pirttijoen vesi oli vuonna 2016 laadullisesti hyvää, sillä ravinteita, humusta ja rautaa oli vähän (taulukko 57). Pirttijoen vesi oli vuonna 2016 hyvin samanlaista kuin Sulkupu- rossa kuivatusvesien vaikutuspiirissä. Taulukko 57. Sulkupuron ja Pirttijoen vedenlaatu vuosina 2005–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Sulkupuro yp 2005-2015 keskiarvo n = 33 6,2 2,0 141 1,3 3,2 403 19 73 19 8 682 18 minimi 4,9 <1 45 0,3 2,2 260 <5 <5 11 <3 260 5 maks imi 6,9 18,8 550 18,0 5,4 820 86 220 74 11 1700 56 9.5.2016 6,1 13,0 125 0,5 2,4 390 18 430 16 29.8.2016 6,5 <2 150 0,5 3,0 400 6 140 22 4 660 15 27.9.2016 6,7 2,5 79 2,1 3,6 310 23 340 7 keskiarvo 2016 6,4 5,5 118 1,1 3,0 367 6 140 21 4 477 13 Sulkupuro ap 2005-2015 keskiarvo n = 33 6,3 2,0 201 2,6 3,7 646 34 82 23 10 1193 29 minimi 5,0 <1 50 0,5 2,6 350 <5 <5 11 5 510 5 maks imi 7,3 8,5 550 20,0 5,9 1300 120 220 53 33 2800 67 9.5.2016 6,3 8,0 250 1,5 3,1 570 21 720 24 29.8.2016 6,8 2,5 150 1,6 3,6 440 6 110 16 <3 840 18 27.9.2016 7,1 <2 99 1,7 4,2 350 14 560 11 keskiarvo 2016 6,7 3,8 166 1,6 3,6 453 6 110 17 <3 707 18 Pirttijoki 13.5.2014 6,2 8,5 180 1,7 2,7 590 26 900 27 7.8.2014 6,7 1,8 150 1,4 3,1 590 13 24 24 3 880 21 8.9.2014 6,7 1,4 140 1,3 3,0 450 20 760 21 keskiarvo 2014 6,5 3,9 157 1,5 2,9 543 13 24 23 3 847 23 18.5.2015 5,4 4,0 200 0,8 2,6 480 12 590 26 4.8.2015 6,5 <2 200 0,7 4,1 480 15 12 15 <3 750 22 30.9.2015 6,8 3,6 100 1,2 4,4 520 13 710 17 keskiarvo 2015 6,2 2,9 167 0,9 3,7 493 15 12 13 <3 683 22 9.5.2016 5,8 <2 188 1,2 2,4 510 18 520 23 29.8.2016 6,4 2,0 180 1,0 2,6 500 8 18 15 <3 860 23 27.9.2016 6,6 <2 150 1,4 2,9 390 13 720 17 keskiarvo 2016 6,3 1,3 173 1,2 2,6 467 8 18 15 <3 700 21

Umpilammensuon kuntoonpano on näkynyt selvimmin typen ja CODMn-arvojen nousu- na Sulkupurossa (kuvat 30 ja 32). Sen sijaan fosforipitoisuuksiin kuntoonpano on vaikuttanut vähemmän (kuva 31). Vuosina 2014–2016 Umpilammensuon ollessa tuotanto- vaiheessa Sulkupuron havaintopaikkojen pitoisuuserot olivat kuntoonpanovaihetta pie- nempiä ollen ennakkotarkkailujen tasoa. 86

Kuva 30. Sulkupuron veden kokonaistyppipitoisuus vuosina 2005–2016.

Kuva 31. Sulkupuron veden kokonaisfosforipitoisuus vuosina 2005–2016.

Kuva 32. Sulkupuron veden CODMn-arvo vuosina 2005–2016. 87 Umpilamminsuolla suoritettiin kuormitustarkkailua kaikilta kolmelta pintavalutusken- tältä vuonna 2016. Laajemmin tarkkailtiin vain kenttiä 1 ja 2. Otettujen näytteiden (23–26 kpl) perusteella Umpilamminsuon pintavalutuskentiltä 1 ja 2 purkautuvien vesien keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,2–3,2 mg/l, Kok.N 758–1162 µg/l, Kok.P 21–43 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 23–49 mg/l O2. Umpilammensuon kuivatusvesien vuoden 2016 keskimääräinen laatu on heikompaa kuin Sulkupuron veden laatu purkukohdan alapuolella, joten havaitut Sulkupuron pitoisuusnousut johtuvat pääosin kuivatusvesistä. Pirttijoen valuma-alue on suuri (57,45 km2), ja siellä kuivatusvesivaikutukset ovat erittäin vähäiset.

7.5.4 Lapsukansuo (Multia/Petäjävesi) Lapsukansuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 32/08/1, dnro ISY-2007-Y-59, myönnetty 22.2.2008). Luvasta valitettiin Vaasan hallin- to-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 25.6.2009 (nro 09/0348/3). Päätöksestä valitettiin edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset 29.10.2010 annetulla päätöksellä (dnro 2339/1/09 ja 2412/1/09). Lapsukansuo sijaitsee Multian ja Petäjäveden kuntien alueella, ja se kuuluu Kymijoen vesistöalueen Jämsän reitin Pengerjoen yläosan valuma-alueeseen (14.543), osa alueesta kuuluu Pengerjoen valuma-alueen Rajajoen valuma-alueeseen (14.546). Lapsukansuon tuotantoalueen kuivatusvesistä osa johdetaan Rajajoen ja osin Hiukkajo- en kautta Pengerjokeen sekä osa metsäojien kautta Pengerjokeen ja edelleen Jämsänve- teen. Vesiensuojelumenetelminä ovat neljä pintavalutuskenttää. Vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Rajajoessa, Hiukkajoessa ja Pengerjoen yläosalla. Ra- jajoessa ja Hiukkajoessa on kuivatusvesien purkuojien ylä- ja alapuoliset havaintopaikat. Pengerjoessa on havaintopaikka Rajajoen ja Hiukkajoen yhtymän alapuolella (Pen- gerjoki A) ja lisäksi havaintopaikka (Pengerjoki B) kaikkien neljän purkuojan alapuolella. Rajajokeen tulee Lapsukansuon kuivatusvesien lisäksi Haukisuon yksityisen turvetuotantoalueen kuivatusvesiä. Hiukkajokeen ei tule muiden turvesoiden kuivatusvesiä. Lapsukansuon kuntoonpano alkoi vuonna 2011 ja vuonna 2014 Lapsukansuo oli valmistelussa. Vuosi 2015 oli ensimmäinen tuotantovuosi. Vuonna 2016 tuotannossa oli 84,8 ha ja levossa 34,1 ha. Hiukkajoen vesi oli vuonna 2016 laadultaan aiempien vuosien keskimääräistä tasoa. Vesi oli hapanta, mutta vähäravinteista. CODMn-arvon perusteella vesi oli kuitenkin humuspitoista ja väriltään ruskeaa (taulukko 58). Kiintoainetta joen vedessä ei ollut juuri lainkaan, ja veden sameus oli hyvin vähäistä. Lapsukansuon tuotanto näkyi vuonna 2016 Hiukkajoen vedenlaadussa hyvin lievästi, sillä kuivatusvesien alapuolisessa havaintopaikassa olivat ravinnepitoisuudet vain hieman korkeampia kuin kuivatusvesien purkuojien yläpuolella (kuvat 33–34). Kuntoonpanovuosina 2011–2014 joitain kertoja ravinnepitoisuudet kohosivat Hiukkajoessa enemmän kuin tuotantovuotena 2016. 88

Kuva 33. Hiukkajoen veden kokonaistyppitoisuus vuosina 2011–2016.

Kuva 34. Hiukkajoen veden kokonaisfosforipitoisuus vuosina 2011–2016. Rajajoen vesi oli vuonna 2016, kuten aiemminkin, laadultaan hieman heikompaa kuin Hiukkajoen vesi, sillä happea kuluttavaa orgaanista ainesta ja rautaa sekä ravinteita oli Rajajoen vedessä enemmän (taulukko 28). Vuosiin 2011–2015 nähden Rajajoen vesi oli vuonna 2016 hieman parempilaatuista, sillä typpeä ja humusta oli hieman vähemmän. Sen sijaan fosforia oli Lapsukansuon vaikutuspiirissä hieman aiempaa enemmän. Lap- sukansuon tuotannon vesistövaikutukset Rajajokeen olivat vuonna 2016 lieviä, sillä vedenlaatu oli fosforia lukuun ottamatta hyvin samankaltainen kuivatusvesien purkuojan ylä- ja alapuolella (kuvat 35–36). Toukokuussa 2016 Rajajoessa purkuojan alapuolella oli tavanomaiseen tasoon nähden erittäin runsaasti fosforia (56 µg/l) ja tuolloin kuiva- tusvesissä olikin runsaasti fosforia, joten pääosin fosfori oli peräisin kuivatusvesistä. 89

Kuva 35. Rajajoen veden kokonaistyppitoisuus vuosina 2011–2016.

Kuva 36. Rajajoen veden kokonaisfosforipitoisuus vuosina 2011-2016. Pengerjoen pääuoman yläosan havaintopaikkojen vedet olivat vuonna 2016 laadultaan Hiukkajoen ja Rajajoen vedenlaatujen keskitasoa, sillä havaintopaikalle tulevat vedet koostuvatkin Hiukka- ja Rajajoen vesistä. Lapsukansuolla suoritettiin vuonna 2016 laajaa kuormitustarkkailua kaikilta neljältä pintavalutuskentältä. Otettujen näytteiden (24–25 kpl) perusteella Lapsukansuolta Pen- gerjokeen purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet (pintavalutuskentät 1, 3 ja 4) olivat kiintoaineen osalta 2,5–5,5 mg/l, Kok.N 1211–1815 µg/l, Kok.P 38–92 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 42–55 mg/l O2. Lapsukansuon pintavalutuskentältä 2 Rajajokeen purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet vuonna 2016 (24 näytettä) olivat kiintoaineen osalta 2,3 mg/l, Kok.N 954 µg/l, Kok.P 62 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 39 mg/l O2. Vuoden 2016 Lapsukansuon vesistökuormituksien ja keskivalunnan perusteella kuivatusvesien pitoisuuslisäykset olivat Pengerjoen yläosalle laskettuna vähäiset (kiintoaine 0,03 mg/l, fosfori 0,6 µg/l, typpi 12 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,6 mg/l O2. 90 Taulukko 58. Lapsukansuon tarkkailupisteiden vedenlaatu vuosina 2011–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- S a- S ähk ön- KOK- NH4 - NO3- KOK- PO4 - FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Hiukkajoki, Lapsukansuon yp 2011-2015 keskiarvo n =20 5,3 1,2 221 0,9 2,2 507 18 5 19 5 959 30 min imi 3,9 <1 125 0,6 1,8 290 9 <5 13 4 470 14 maks imi 6,7 5,1 300 1,7 2,9 840 28 11 39 7 1300 54 25.5.2016 5,5 <2 250 0,7 1,7 390 19 750 23 29.8.2016 5,2 <2 300 1,1 1,8 490 6 <5 19 3 1190 29 3.10.2016 5,2 <2 300 1,3 2,0 520 20 1230 32 keskiarvo 2016 5,3 <2 283 1,0 1,8 467 6 <5 19 3 1057 28 Hiukkajoki, Lapsukansuon ap. 2011-2015 keskiarvo n =15 5,4 1,0 255 0,9 2,4 507 17 4 21 5 1101 31 min imi 4,1 <1 150 0,6 1,8 270 11 <5 13 <2 640 13 maks imi 6,6 2,8 450 1,4 4,2 870 27 9 36 8 1600 67 25.5.2016 5,4 <2 250 0,7 1,7 420 20 800 26 29.8.2016 5,2 <2 300 0,9 1,9 510 <5 23 19 3 1260 33 3.10.2016 5,1 2,0 300 1,7 2,1 540 23 1280 34 keskiarvo 2016 5,2 1,3 283 1,1 1,9 490 <5 23 21 3 1113 31 Rajajoki, Lapsukansuon yp 2011-2015 keskiarvo n =20 5,3 3,8 283 2,7 2,7 701 26 4 26 7 1503 42 min imi 3,8 <1 150 0,6 2,0 430 12 <5 15 6 800 19 maks imi 6,7 16,0 500 16,0 3,6 1200 51 10 50 10 2600 72 25.5.2016 5,4 <2 310 1,0 2,0 510 21 1080 34 29.8.2016 5,6 <2 280 1,3 1,8 500 <5 <5 23 <3 1780 28 3.10.2016 5,4 <2 370 2,0 2,6 680 26 1740 44 keskiarvo 2016 5,5 <2 320 1,4 2,1 563 <5 <5 23 <3 1533 35 Rajajoki, Lapsukansuon ap. 2011-2015 keskiarvo n =15 5,4 2,3 301 2,5 2,8 719 14 4 26 7 1491 41 min imi 4,3 <1 175 0,7 2,0 430 7 <5 15 4 840 20 maks imi 6,5 17,0 450 17,0 3,7 1200 19 9 52 10 2300 63 25.5.2016 5,5 <2 310 1,2 2,0 620 56 920 37 29.8.2016 5,2 <2 300 0,7 1,9 520 6 <5 22 3 1260 32 3.10.2016 5,5 <2 360 2,3 2,6 660 26 1740 43 keskiarvo 2016 5,4 <2 323 1,4 2,2 600 6 <5 35 3 1307 37 Pengerjoki A 2011-2015 keskiarvo n =15 5,3 1,2 286 1,1 2,4 606 19 3 23 5 1301 35 min imi 4,4 <1 150 0,7 1,8 400 <5 <5 13 2 650 24 maks imi 6,8 4,4 500 2,2 3,7 1300 41 8 38 9 1900 51 26.5.2016 5,5 <2 250 0,6 1,8 450 20 890 28 29.8.2016 5,3 <2 320 0,9 1,9 550 <5 16 21 4 1520 34 17.10.2016 6,2 2,4 240 2,0 2,4 520 23 1270 29 keskiarvo 2016 5,6 1,5 270 1,2 2,0 507 <5 16 21 4 1227 30 Pengerjoki B 2011-2015 keskiarvo n =20 5,2 1,2 271 1,1 2,4 607 16 4 23 6 1257 37 min imi 3,9 <1 150 0,7 1,9 420 <5 <5 16 <3 680 20 maks imi 6,7 7,1 500 2,2 3,2 910 35 8 38 10 1800 66 26.5.2016 5,5 <2 310 0,7 1,8 570 20 910 29 29.8.2016 5,3 <2 340 1,1 2,0 530 <5 10 21 4 1490 34 17.10.2016 6,0 <2 250 1,5 2,1 450 22 1170 28 keskiarvo 2016 5,6 <2 300 1,1 2,0 517 <5 10 21 4 1190 30 91 7.5.5 Pohjansuo (Jämsä/Jämsänkoski) Pohjansuolle on myönnetty 10.12.2011 ympäristölupa (dnro LSSAVI/186/04.08/2011). Lupa-asia on vahvistettu korkeammissa oikeusasteissa (26.3.2015 VHO 15/0125/1; 1.4.2016 KHO 1123). Pohjansuon turvetuotantoalueen ojitukset aloitettiin vuonna 1982 ja tuotanto 1995. Vuonna 2016 Pohjansuolla oli tuotannossa 46,7 ha. Pohjansuon kuivatusvesien käsitte- lymenetelmänä on vuonna 2014 käyttöön otettu pintavalutus. Pohjansuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Jämsän reitin Salosveden-Pettämän valuma-alueella (14.523). Pohjansuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan 2,5 km matka Myllyojan ja Kuoreojan kautta Pettämäjärveen. Pettämäjärvestä vedet kulkeutuvat edelleen Salosveden ja Kalmaveden kautta Rautaveteen. Vesistöhavaintopaikkana on ollut vuodesta 2009 alkaen Myllyoja.

Myllyojan vesi on ollut hapanta, tummaa ja CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 59). Ravinnepitoisuudet ovat olleet rehevien vesien tasoa. Vuonna 2016 Myl- lyojan veden laatu oli vuosien 2009–2015 keskimääristä tasoa. Pohjansuolla suoritettiin kuormitustarkkailua pintavalutuskentältä vuonna 2016. Otettu- jen näytteiden (26 kpl) perusteella purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,4 mg/l, Kok.N 2031 µg/l, Kok.P 58 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 63 mg/l O2. Pohjansuon kuivatusvesillä oli vuonna 2016 vaikutusta ojan veden laatuun, sillä määritetyt ainepitoisuudet olivat huomattavasti korkeampia kuin Myllyojassa havaitut. Kuoreojan valuma-alue laskussa Pettämään on noin 12,81 km2, ja siellä kuivatusvesien pitoisuuslisäykset olivat vuonna 2016 ravinteiden osalta havaittavia (kiintoaine 0,1 mg/l, fosfori 1,8 µg/l, typpi 72 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn- arvon bruttolisäys oli 2,9 mg/l O2. Vuoden 2016 Pohjansuon vesistökuormituksien ja keskivalunnan perusteella kuivatusvesien pitoisuuslisäykset olivat Salosveden-Pettämän suurelle valuma-alueelle (886,67 km2) erittäin vähäiset. Taulukko 59. Myllyojan havaintopaikan keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS /m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Myllyoja 2009-2015 keskiarvo n=21 6,3 6,0 286 5,1 4,2 1173 89 110 47 12 2659 39 min 5,5 2,0 175 1,7 3,2 350 <5 37 23 6 960 20 max 6,9 14,0 500 13,6 5,2 2100 277 250 97 24 5400 65 24.5.2016 6,2 <2 313 1,5 3,4 890 30 1720 41 24.8.2016 6,1 4,0 410 3,0 3,6 1300 58 95 37 9 2520 53 20.9.2016 6,8 5,2 340 6,4 4,1 810 59 3120 33 keskiarvo 2016 6,3 3,4 354 3,6 3,7 1000 58 95 42 9 2453 42

7.6 Sysmän reitti

7.6.1 Höystösensuo (Joutsa) Höystösensuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston vesienjohtamislupa (päätös nro 50/00/1, dnro 1995/4 (Hp), myönnetty 13.10.2000) ja Vaasan hallinto- oikeuden vesienjohtamislupa (päätös nro 01/02/16/2, dnro 00220/01/8150, 00221/01/8150, myönnetty 12.11.2001). 92 Höystösensuo sijaitsee Joutsan Leivonmäellä, ja se kuuluu Kymijoen vesistöalueen Sysmän reitin Ala-Suonteen Vallasjoen valuma-alueeseen (14.844). Höystösensuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto vuonna 1981. Höys- tösensuolla ei enää ollut tuotantoa vuonna 2016 ja alue on siirtynyt jälkitarkkailuun. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on kasvillisuuskenttä. Höystösensuon kuivatusvedet purkautuvat Vallasjokea pitkin Suonteeseen. Vesistötark- kailupisteet sijaitsevat Vallasjoessa (3 kpl) ja Suonteessa (2 kpl). Vallasjoen yläosalla ennen Höystösensuon tuotantoaluetta on vertailuhavaintopaikka. Tuotantoalueen alapuolella on havaintopaikka, kuten myös aivan Vallasjoen suulla ennen Suonteeta. Vallasjoen vesi on ollut ravinteikasta, rautapitoista humusvettä (taulukko 60). Höys- tösensuon kuivatusvedet ovat heikentäneet vuosina 1999–2015 Vallasjoen veden laatua, sillä Vallasjoen havaintopaikkojen keskimääräisten vedenlaatujen perusteella vesi on ollut heikkolaatuisinta juuri tuotantoalueen alapuolella (Vallasjoki 2). Vuonna 2016 veden laatu oli kuitenkin kuivatusvesien alapuolisessa Vallasjoen havaintopaikassa aiempaa parempaa, joskaan ei aivan samaa tasoa kuin yläpuolisessa havaintopaikassa (taulukko 60). Vallasjoen suualueella vedenlaatu oli vuonna 2016 lähes täysin samanlaista kuin ylempänä. Höystösensuolla suoritettiin jälkihoitovaiheen kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otet- tujen näytteiden (5 kpl) perusteella Höystösensuon kasvillisuuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,1 mg/l, Kok.N 1042 µg/l, Kok.P 47 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 13 mg/l O2. Ruokohelpikentältä lähtevät kuivatusvedet lisäsivät Vallasjoen vesien ravinnepitoisuuksia vuonna 2016, mutta eivät humusainepitoisuuksia. Taulukko 60. Vallasjoen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Vallasjoki 1 yp. 1999-2015 n = 45 6,4 7,4 217 7,1 4,8 811 71 120 33 7 2400 27 min imi 4,1 <1 90 1,3 3,6 420 9 <5 10 <2 1090 12 maks imi 7,2 48,2 440 46,6 8,7 1600 450 500 300 19 4570 51 10.5.2016 6,1 2,0 250 2,2 3,3 760 17 1520 33 31.8.2016 6,9 <2 230 6,2 4,1 630 15 2360 22 28.9.2016 7,2 3,0 250 13,0 4,3 510 20 2800 16 keskiarvo 2016 6,7 2,0 243 7,1 3,9 633 17 2227 24 Vallasjoki 2 ap. 1999-2015 n = 45 6,3 12,5 228 13,8 5,5 860 114 112 37 8 3668 26 min imi 4,8 <1 100 2,2 3,9 530 <5 <5 15 <2 1220 12 maks imi 7,2 53,4 390 76,3 8,3 1600 460 350 320 23 9000 52 10.5.2016 6,1 6,5 250 4,0 3,7 870 24 2400 35 31.8.2016 6,7 5,5 290 11,0 5,2 800 100 68 23 9 3720 23 28.9.2016 7,0 7,0 300 21,0 3,6 580 26 4580 14 keskiarvo 2016 6,6 6,3 280 12,0 4,2 750 100 68 24 9 3567 24 Vallasjoki 3 suu, ap. 1999-2015 n = 45 6,5 7,2 201 7,7 5,2 820 58 115 37 7 2598 26 min imi 4,9 <1 90 2,1 3,7 450 <5 <5 16 <2 900 12 maks imi 7,2 27,7 385 22,9 7,2 1400 220 370 310 18 5910 49 10.5.2016 6,1 8,5 313 5,2 3,8 940 25 2160 34 30.8.2016 7,0 5,0 270 14,0 5,5 800 16 180 23 3 3940 22 28.9.2016 7,2 5,0 280 20,0 5,6 510 31 4440 14 keskiarvo 2016 6,8 6,2 288 13,1 5,0 750 16 180 26 3 3513 23 Suontee on suuri (5 400 ha) ja kirkasvetinen järvi. Suonteessa on kaksi havaintopaikkaa, toinen Vallasjoen suulla Suonteen lahdella ja toinen kauempana järvellä. 93 Suonteen kahden havaintopaikan pintavedet ovat olleet vedenlaadultaan erinomaisia ja hyvin samankaltaisia (taulukko 61). Suonteen vesi on ollut lähes neutraalia, vähäravin- teista ja kirkasta. Rautaa vedessä on vähän, kuten myös happea kuluttavaa orgaanista ainesta (CODMn). Ravinteiden perusteella Suontee on karu eli vähäravinteinen järvi, mi- tä kuvaa myös alhainen levätuotanto. Suonteen alusvedessä on kuitenkin esiintynyt lie- vää happivajetta useina vuosina, mikä kertoo lievästä rehevöitymiskehityksestä. Vuonna 2016 Suonteen vesi oli jakson 1999–2015 keskimääräistä tasoa. Suonteen pintaveden happitilanne oli vuonna 2016 erinomainen, mutta pohjan tuntumassa lopputalvella 2016 happivaje oli suurta molemmilla havaintopaikoilla. Kesällä 2016 happitilanteet olivat erinomaiset myös alusvedessä. Suonteen erinomaisen veden laadun perusteella Höystösensuon jälkihoitovaiheen turvetuotannon kuivatusvesien vaikutukset järveen ovat erittäin vähäisiä, jos ollenkaan. Taulukko 61. Suonteen pintaveden laatu vuosina 1999–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- Kok-N NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll.aste aine luku meus johtok. N N P P fylli Mn 1 m % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Suontee 2 1999-2015 n = 34 90 6,9 1,5 47 1,2 5,5 468 20 11 14 <5 213 7,4 7 minimi 73 6,3 <1 10 0,3 4,8 340 <5 <5 6 <2 72 3,3 3 maks imi 102 7,3 5,0 350 2,7 6,8 750 100 130 100 <5 630 12,0 13 9.3.2016 85 6,3 <2 83 1,3 4,9 720 21 510 15 25.8.2016 95 7,0 <2 24 1,2 4,8 380 11 <5 9 <3 79 3,4 6 Suontee 3 1999-2015 n = 34 93 7,0 1,4 30 1,0 5,5 429 27 7 10 <5 129 6,6 7 minimi 70 6,4 0,3 10 0,1 4,8 291 3 3 4 1 24 2,5 3 maks imi 106 7,4 7,7 65 3,4 6,6 620 150 58 24 <5 340 10,0 13 9.3.2016 95 6,8 <2 50 0,2 5,1 440 8 83 8 25.8.2016 93 7,2 3,0 25 1,6 4,8 370 31 <5 9 <3 120 3,9 7

7.7 Mäntyharjun reitti

7.7.1 Havusuo ja Pajusuo (Pihlassuo) (Joutsa) Havusuo-Pajusuon tuotantoalueella on Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ym- päristölupa (päätös nro 69/10/1, dnro ISAVI/36/04.08/2010, myönnetty 5.8.2010). Lu- vasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 1.9.2011 (nro 11/0223/1). Asia eteni Korkeimpaan hallinto- oikeuteen, jonka päätöksellä 18.12.2012 (dnro 2926/1/11) hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. Havusuo-Pajusuo sijaitsee Joutsan Leivonmäellä ja kuuluu Kymijoen vesistöalueen Mäntyharjun reitin Kälkäjoen Pajupuron valuma-alueeseen (14.953). Havusuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto vuonna 1985. Pajusuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1993 ja tuotanto vuonna 1995. Vuonna 2016 Havusuolla oli tuotannossa 94,6 ha ja levossa 0,7 ha. Pa- jusuolla (Pihlassuo) oli tuotannossa 135,1 ha vuonna 2016. Kuivatusvesien käsittelyme- netelmänä ovat Havusuolla kasvillisuuskosteikot (3 kpl) sekä pintavalutuskenttä ja Pih- lassuolla kemikalointi. Havusuon kuivatusvedet purkautuvat Mustapurua ja Kivipurua pitkin Pihlaspuruun ja edelleen Pajulammen kautta Keronlampeen ja Pajupurua pitkin Kälkäjokeen ja Puulave- teen. Pajusuon kuivatusvesiä virtaa Havusuon kanssa samaa reittiä Pajulammesta alas- päin. Havusuo-Pajusuon tuotantoalueen vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Pihlaspurussa, Pajulammessa, Keronlammessa ja Pajupurussa. Aiemmin vesistötarkkailussa mukana ollut Heinäsuonoja ei ole enää mukana tarkkailussa, sillä huhtikuun 2012 jälkeen Pa- 94 jusuon kuivatusvedet on johdettu Pihlassuolle, eikä Heinäsuonojaan ole mennyt enää kuivatusvesiä. Havusuolla suoritettiin kuormitustarkkailua Havusuon kosteikoilta ja pintavalutuksesta lähtevistä vesistä vuonna 2016. Havusuon eteläisen kosteikolta 5 otettujen näytteiden (25 kpl) perusteella Havusuolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,4 mg/l, Kok.N 1157µg/l, Kok.P 15 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 24 mg/l O2. Havusuon eteläisen pintavalutuskentän alapuolelta otettujen näytteiden (23 kpl) perusteella purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,7 mg/l, Kok.N 995 µg/l, Kok.P 21 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 31 mg/l O2. Havusuon keskiosan kosteikolta 3 otettujen näytteiden (26 kpl) perusteella veden kes- kimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 8,0 mg/l, Kok.N 1 505 µg/l, Kok.P 22 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 23 mg/l O2. Havusuon pohjoiselta kosteikolta 2 otettujen näytteiden (27 kpl) perusteella veden kes- kimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,8 mg/l, Kok.N 1 285 µg/l, Kok.P 15 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 19 mg/l O2. Pajusuolla (Pihlassuo) suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua kemikalointiasemalla vuonna 2015. Otettujen näytteiden (28 kpl) perusteella Pajusuolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 18,9 mg/l, Kok.N 1425 µg/l, Kok.P 14 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 13 mg/l O2. Pihlaspurun vesi on ollut hapanta, ravinteikasta ja tummanruskeaa sekä usein sameaa (taulukko 62). Rautaa ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta (CODMn) on ollut vedessä runsaasti. Vuonna 2016 Pihlaspurun vedenlaatu oli selvästi parempaa kuin tarkkailujaksolla 1999–2015 keskimäärin. Vedessä oli vähän fosforia ja humusta, mutta runsaasti rautaa. Pajulammen pintavesi on ollut tummaa ja ravinteikasta (taulukko 63). Vesi on lievästi hapanta ja varsin rautapitoista. Alusvedessä on esiintynyt suurta happivajetta. Pajulam- men rehevyydestä kertoo ravinteiden lisäksi myös erittäin runsas levätuotanto. Paju- lammen vesi oli vuonna 2016 laadullisesti hieman parempaa kuin aiemmin, sillä ravinteita ja humusta oli hieman vähemmän. Levätuotanto oli heinäkuussa 2016 aiempiin vuosiin nähden vähäistä, mutta kuitenkin runsasta. Selvää happivajetta matalassa (noin 2,8 m) Pajulammessa oli vuonna 2016 elokuussa aivan pohjan tuntumassa, jossa hapen- kyllästysaste oli vain 15 %. Keronlammen pintavedessä on ollut vuosina 1999–2015 ravinteita runsaasti ja myös levätuotanto on ollut runsasta (taulukko 63). Vesi on ollut lievästi hapanta ja veden väri ruskeaa. Happea kuluttavaa orgaanista ainesta on ollut suhteellisen vähän suoperäinen valuma-alue huomioiden. Keronlammen vesi on ollut laadullisesti hieman parempaa kuin Pajulammen vesi. Vuonna 2016 Keronlammen vesi oli laadultaan parempaa tasoa kuin vuosina 1999–2015 keskimäärin, sillä ravinteita ja humusta oli vähemmän. Keron- lammen happitilanne oli vuonna 2016 kohtalaisen hyvä, joskin alusvedessä esiintyi lie- vää happivajetta. Pajupurun vesi on ollut hapanta, ravinteikasta ja ruskeaa (taulukko 62). Keskimääräis- ten ravinnepitoisuuksien perusteella Pajupuru on rehevä, vedenlaadun ollessa yleensä samanlaista kuin Keronlammen pintavedessä. Pajupurun vedenlaatu vuonna 2016 oli Keronlammen tapaan tarkkailujaksolla 1999–2015 keskimääräistä tasoa hieman parempaa. Fosforia ja humusta oli Pajupuron vedessä erityisen vähän. 95 Taulukko 62. Havusuo-Pajusuon virtavesihavaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Pihlaspuru 1999-2015 keskiarvo n = 45 5,9 8,8 302 12,5 5,5 1143 196 79 62 14 4943 39 min imi 4,5 <1 120 0,6 3,2 500 <5 <5 17 <2 900 17 maks imi 7,0 57,8 650 47,7 9,0 3500 1500 300 330 49 17000 83 10.5.2016 5,6 2,0 375 3,2 3,3 740 29 2530 41 30.8.2016 6,3 14,0 280 15,0 8,4 1000 170 230 11 <3 6630 17 28.9.2016 6,9 10,0 280 19,0 8,5 840 18 5880 11 keskiarvo 2016 6,3 8,7 312 12,4 6,7 860 170 230 19 <3 5013 23 Pajupuru 1999-2015 keskiarvo n = 45 6,4 3,6 182 2,9 4,7 899 57 164 24 4 1873 24 min imi 5,5 <1 100 1,4 4,0 520 <5 <5 15 <2 1020 15 maks imi 6,9 15,5 400 7,6 6,3 1650 330 540 42 17 2920 43 10.5.2016 5,8 4,5 188 2,6 4,2 970 20 1420 26 30.8.2016 6,5 4,0 180 2,4 4,5 650 13 39 16 <3 1790 16 28.9.2016 6,6 <2 170 2,9 4,7 660 21 1860 16 keskiarvo 2016 6,3 3,2 179 2,6 4,5 760 13 39 19 <3 1690 19 Vuoden 2016 Havu-Pajusuon vesistökuormituksien ja keskivalunnan perusteella kuivatusvesien pitoisuuslisäykset olivat Pajupuron pienelle valuma-alueelle (28,16 km2) laskettuna kiintoaine 2,5 mg/l, typpi 224 µg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 3,8 mg/l O2. Fosforia oli kuivatusvesissä niin vähän, että pitoisuusnousu jäi negatiiviseksi. Taulukko 63. Havusuo-Pajusuon järvihavaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- S a- S ähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Pieni-Pajulampi 1999-2015 (1 m) keskiarvo n = 34 76 6,6 5,8 221 8,7 6,1 1233 146 97 31 6 3727 56,1 26 minimi 47 5,8 <1 150 1,0 3,5 680 <5 <5 13 <2 1190 6,8 17 maksimi 95 7,2 18,0 360 22,1 8,5 1970 350 350 78 17 6980 347,9 44 22.2.2016 72 5,7 2,8 250 4,0 5,2 1200 24 2880 21 22.8.2016 76 6,6 4,0 220 7,2 6,4 940 120 110 15 <3 4290 10,0 22 Keronlampi 1999-2015 (1 m) keskiarvo n = 34 74 6,4 2,9 181 3,7 5,2 997 37 63 23 2 2176 18,1 24 minimi 44 5,6 <1 120 1,4 4,0 610 <5 <5 14 <2 1160 0,7 17 maksimi 94 6,9 8,5 275 7,6 6,6 1590 260 420 44 6 3100 54,1 41 22.2.2016 75 6,0 2,0 200 3,6 5,4 1200 19 2720 22 22.8.2016 85 6,6 2,0 150 2,5 4,6 690 12 64 16 <3 1980 4,0 20 Havu-Pajusuon kaikki kuivatusvedet tulevat eri reittejä pitkin Pieni-Pajulampeen ja edelleen siitä Keronlampeen. Matalan Keronlammen pintaveden ravinnepitoisuudet ovat lievässä laskusuunnassa (kuvat 37–38). Fosforin osalta pitoisuudet ovat viime vuosina olleet alhaisia kuvaten lievää rehevyyttä. Typpipitoisuudet ovat kuitenkin edelleen rehe- vyyttä kuvaava, jota osoittavat myös keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet. 96

Kuva 37. Keronlammen pintaveden kokonaistyppipitoisuus vuosina 1999–2016.

Kuva 38. Keronlammen pintaveden kokonaisfosforipitoisuus vuosina 1999–2016.

7.7.2 Mesiänsuo (Joutsa) Mesiänsuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäris- tölupa (päätös nro 54/08/1, dnro ISY-2007-Y-60, myönnetty 28.3.2008). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset pää- töksellään 18.2.2009 (nro 09/0054/3). Mesiänsuo sijaitsee Joutsassa ja kuuluu Kymijoen vesistöalueen Mäntyharjun reitin Kälkänjoen alaosan alueeseen (14.951). Mesiänsuo on uudehko turvetuotantoalue, jonka valmistelut on aloitettu vuonna 2010. Mesiänsuon tuotantoalueen kuivatusvedet käsitel- lään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vuonna 2016 Mesiänsuolla oli tuotannossa 53,2 ha. Mesiänsuon kuivatusvedet purkautuvat reitille Porkkalampi-Porkkapuru- Kälkänjoki-Siikavesi (Puula). Mesiänsuon tuotantoalueen vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Kälkänjoessa (3 kpl) ja Siikavedellä sekä Porkkalammessa. Siikaveden tarkkailupiste on yhteinen Rääsysuon kanssa. Vapon toimesta havaintopaikoilta on otettu näytteitä vuosina 2009–2016, ai- emmat tulokset ovat Keski-Suomen ympäristökeskuksen tarkkailutuloksia. Kälkänjoen alaosa on ollut tarkkailussa jo vuodesta 1999 lähtien, mutta muut Kälkänjoen havaintopaikat ja Porkkalampi vuodesta 2014 alkaen. 97 Kälkänjoen alaosalla vesi on ollut hieman hapanta, väriltään ruskeaa ja CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 64). Vuosina 1999–2015 Kälkäjoen vesi on ollut ajoittain erittäin heikkolaatuista, mitä kuvaavat eri aineiden korkeat maksimipitoisuudet. Kälkänjoen alaosalla vuonna 2016 vedessä oli vähän typpiyhdisteitä, mutta muuten veden laatu oli samanlaista kuin aiempina vuosina keskimäärin. Kälkänjoen yläosan havaintopaikoilla vedenlaatu oli vuonna 2016 samanlaista kuin alajuoksulla. Mesiänsuon kuivatusvesien purkukohdan ala- ja yläpuolella Kälkänjoen veden laatu oli lähes täysin samanlaisia, joten kuivatusvesivaikutuksia ei ollut lainkaan tai ne olivat hyvin lievät. Taulukko 64. Mesiänsuon Kälkänjoen havaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Kälkänjoki 2 yläjuoksu, Mesiänsuon yp. 11.6.2014 6,7 4,7 200 2,2 3,5 660 25 870 27 5.8.2014 7,0 3,8 150 2,6 4,0 580 21 13 28 2 1600 20 10.9.2014 6,8 3,3 150 1,8 4,0 630 21 930 22 keskiarvo 2014 6,8 3,9 167 2,2 3,8 623 21 13 25 2 1133 23 4.5.2015 5,5 5,2 250 2,5 2,9 720 22 620 31 6.8.2015 6,9 3,8 150 1,4 3,8 460 9 6 17 <3 1040 16 29.9.2015 6,9 3,2 100 1,6 4,0 470 18 760 15 keskiarvo 2015 6,4 4,1 167 1,8 3,6 550 9 6 19 <3 807 21 9.5.2016 6,1 8,0 250 2,2 3,0 700 20 660 27 30.8.2016 6,8 <2 160 2,2 3,7 570 14 10 17 <3 1060 19 28.9.2016 7,1 <2 140 1,8 3,9 470 20 910 16 keskiarvo 2016 6,6 3,3 183 2,1 3,5 580 14 10 19 <3 877 21 Kälkänjoki, Mesiänsuon ap. 11.6.2014 6,6 7,0 200 3,7 3,6 810 31 950 28 5.8.2014 6,8 4,6 165 5,1 4,2 620 23 12 33 3 1900 20 10.9.2014 6,7 3,5 170 2,3 4,2 610 22 960 23 keskiarvo 2014 6,7 5,0 178 3,7 4,0 680 23 12 29 3 1270 24 4.5.2015 5,5 3,6 250 3,4 3,0 760 23 670 30 6.8.2015 6,8 5,8 150 3,0 3,8 490 18 12 21 <3 1140 15 29.9.2015 6,8 2,8 100 1,7 3,9 470 16 810 15 keskiarvo 2015 6,4 4,1 167 2,7 3,6 573 18 12 20 <3 873 20 10.5.2016 6,1 3,5 188 4,2 3,1 690 22 760 27 30.8.2016 6,8 3,5 160 2,9 4,2 580 17 13 22 <3 1090 19 28.9.2016 7,0 <2 150 3,0 3,9 450 21 970 16 keskiarvo 2016 6,6 2,7 166 3,4 3,7 573 17 13 22 <3 940 21 Kälkäjoki 1, alajuoksu 1999-2015 keskiarvo n= 51 6,4 3,0 158 3,1 4,5 715 24 27 22 4 1178 25 min 5,5 <1 70 1,1 3,2 430 7 <5 13 <2 700 11 max 7,1 10,0 250 7,3 6,5 1500 51 91 40 7 1900 120 10.5.2016 6,1 7,5 250 5,1 3,3 730 27 920 28 30.8.2016 6,9 2,0 170 2,4 3,9 570 <5 20 32 <3 1180 20 28.9.2016 7,0 <2 140 2,0 4,1 440 20 1030 16 keskiarvo 2016 6,7 3,5 187 3,2 3,8 580 <5 20 26 <3 1043 21 Siikavedestä on joitain Keski-Suomen ympäristökeskuksen tarkkailutuloksia vuosilta 1999–2006 ja Vapon tarkkailutuloksia vuosilta 2009–2016. Siikavesi on veden laadultaan hieman hapan ja ravinnetason perusteella lievästi rehevöitynyt (taulukko 65). Myös levätuotanto kuvaa lievää rehevöitymistä. Helmikuussa 2016 Siikaveden vedessä oli runsaasti typpeä ja rautaa ja vesi oli väriltään varsin tummaa. Elokuussa 2016 vedet olivat parempilaatuisia, sillä ravinteita oli vähän kuten myös humusta. Matalan (noin 2 m syvä) Porkkalammen vesi oli vuonna 2016 heikompilaatuista kuin Kälkänjoen, sillä lammen pintavedessä oli enemmän typpeä ja fosforia (taulukko 65). 98 Mesiänsuolla suoritettiin kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (29 kpl) perusteella purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,8 mg/l, Kok.N 1 370 µg/l, Kok.P 23 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen kes- kimääräinen CODMn-arvo oli 36 mg/l O2. Kuivatusvesissä oli vuonna 2016 enemmän typpeä ja humusta kuin Kälkäjoessa, joten kuivatusvesillä oli hieman vaikutuksia Käl- käjoen vedenlaatuun. Oletettavasti lieviä vesistövaikutuksia esiintyi myös Porkkalam- messa. Mesiänsuon lisäksi Kälkäjoen kautta tulee turvetuotannon kuivatusvesiä Havu- Pajusuolta, Jokipolvensuolta ja Rääsysuolta, joilla tuotannossa oli vuonna 2016 noin 390 ha. Vuoden 2016 Kälkäjoen turvetuotannon vesistökuormituksien ja keskivalunnan perusteella kuivatusvesien pitoisuuslisäykset olivat Kälkäjokeen suhteellisen vähäiset (kiintoaine 0,37 mg/l, typpi 45 µg/l, fosfori 0,12 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 1,0 mg/l O2. Taulukko 65. Siikaveden ja Porkkalammen pintaveden vedenlaadut vuosina 1999-2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l PtFTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Siikavesi (1 m) 2009-2015 keskiarvo n=16 81 6,7 2,7 110 2,3 4,6 623 26 15 21 6 880 8,9 16 min 70 6,2 <1 25 0,8 3,8 450 13 <5 11 <2 240 5,0 7 max 96 7,1 6,0 200 4,5 5,7 810 42 62 99 33 1400 14,0 28 22.2.2016 74 6,2 <2 250 2,7 4,4 930 23 1140 24 25.8.2016 85 7,1 <2 82 2,0 4,0 520 10 29 14 <3 530 7,8 13 Porkkalampi (1 m) 5.2.2014 65 5,8 < 1 250 1,3 4,0 1200 16 1500 35 8.7.2014 79 6,6 4,8 225 2,6 3,5 820 15 < 5 32 < 2 1600 7,3 32 23.2.2015 62 5,9 <2 150 2,8 4,2 940 14 1300 25 3.8.2015 73 6,8 2,3 200 2,6 3,6 680 6 <5 27 <3 1750 13,0 22 22.2.2016 68 6,0 <2 250 1,9 4,1 1100 23 1340 31 22.8.2016 88 6,8 3,5 250 4,5 3,5 820 <5 22 19 6 2210 8,9 28

7.7.3 Jokipolvensuo-Rääsysuo (Joutsa) Jokipolvensuon tuotantoalueella on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 17.8.2012 antama ympäristölupa turvetuotantoon (päätös nro 116/2012/1, dnro LSSAVI/388/04.08/2010). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 22.3.2013 (nro 13/0070/1). Jokipol- vensuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1984 ja tuotanto vuonna 1989. Vuonna 2016 Jokipolvensuolla oli tuotannossa 12,6 ha. Kuivatusvesien käsitte- lymenetelmänä on kasvillisuusallas. Rääsysuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (pää- tös nro155/08/1, myönnetty 3.12.2008). Rääsysuon tuotantoalueen kuivatusvedet käsi- tellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vuonna 2016 Rääsysuolla oli tuotannossa 90,2 ha. Jokipolvensuo ja Rääsysuo sijaitsevat Joutsan Leivonmäellä ja kuuluvat Kymijoen ve- sistöalueen Mäntyharjun reitin Kälkäjoen valuma-alueeseen (14.95). Jokipolvensuosta osa kuuluu Havujoen valuma-alueeseen (14.952) ja osa Mustajoen valuma-alueeseen (14.954). Jokipolvensuon Havujoen ala on jälkikäytössä. Rääsysuo kuuluu kokonaan Mustajoen valuma-alueeseen. Jokipolvensuon kuivatusvesiä purkautuu jälkikäyttöalueelta Partinpurun kautta Kälkä- järviin (Yläjärveen) ja edelleen Kälkäjokeen ja Puulaveteen. Kuivatusvesiä virtaa myös Mustajoen kautta Kälkäjärvien Alajärveen. Rääsysuon kuivatusvedet johdetaan Musta- jokeen Jokipolvensuon yläpuolella ja siitä Alajärveen. 99 Rääsynsuon kuivatusvesien purkukohdan ylä- ja -alapuolella on Mustajoessa vesistöha- vaintopaikat. Alempi tarkkailupiste toimii myös Jokipolvensuon purkuvesien yläpuoli- sena havaintopaikkana. Turvetuotantoalueiden alapuolella on Mustajoessa yksi havaintopaikka lähellä Alajärveä. Vuonna 2009 lisättiin turvetuotantoalueiden alapuoliset havaintopaikat myös Alajärveen ja Puulan Siikaveteen sekä vuonna 2013 myös Partinpu- ruun. Siikaveden havaintopaikka on raportoitu Mesiänsuon tarkkailutulosten yhteydes- sä. Mustajoen vesi on ollut vuosien 2003–2015 keskimääräisten vedenlaatutuloksien mukaan hapanta, ravinteikasta ja väriltään ruskeaa (taulukko 66). Happea kuluttavaa orgaanista ainesta (CODMn) on ollut vedessä kohtalaisesti. Vuosien 2003–2015 keskimää- räisten ravinnepitoisuuksien mukaan Mustajoki on rehevä. Vuonna 2016 Mustajoen vedenlaatu oli samanlaista kuin aiemmin keskimäärin. Musta- joen alajuoksulla vedessä oli vuonna 2016 hieman enemmän typpeä ja rautaa, mutta vä- hemmän humusta. Mustajoen vedenlaadun perusteella Jokipolvensuon ja Rääsynsuon kuivatusvesien vaikutukset Mustajoen vedenlaatuun ovat vähäiset. Jokipolvensuon jäl- kikäyttöalueelta tulee vesiä Partinpurun kautta Alajärveen. Partinpurun vesi oli vuonna 2016 väriltään ruskeaa ja hieman hapanta eli hyvin samanlaista kuin Mustajoessakin (taulukko 66). Taulukko 66. Mustajoen ja Partinpurun havaintopaikkojen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2004– 2016. Paikka pH Kiinto- Väri- S a- S ähk ön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD aine luku meus johtok. N N NO4 -N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Mustajoki, Rääsynsuon yp. 2009 - 2015 keskiarvo n=25 6,4 2,2 196 1,9 3,8 723 30 31 24 5 922 27 M in imi 5,4 <1 120 0,9 3,0 590 11 <5 17 <2 560 18 M aks imi 7,0 4,8 350 3,3 4,9 940 68 180 44 16 1300 50 9.5.2016 5,9 2,5 250 1,8 3,1 810 25 720 35 30.8.2016 6,7 <2 210 2,3 3,7 700 8 17 26 <3 1030 25 28.9.2016 7,0 <2 200 2,6 4,2 590 31 900 21 keskiarvo 2016 6,5 1,5 220 2,2 3,7 700 8 17 27 <3 883 27 Mustajoki, Rääsynsuon ap. 2004-2015 keskiarvo n= 36 6,3 2,7 204 2,2 3,9 759 26 44 28 6 1007 31 M in imi 5,4 <1 100 1,0 3,0 520 <5 <5 14 <2 570 19 M aks imi 6,9 13,0 300 5,4 5,4 1060 77 170 50 28 1530 55 9.5.2016 5,9 4,0 250 1,9 3,2 840 25 720 35 30.8.2016 6,6 <2 250 2,5 3,7 710 6 16 26 <3 1070 27 28.9.2016 7,0 <2 190 2,2 4,2 620 30 890 20 keskiarvo 2016 6,5 2,0 230 2,2 3,7 723 6 16 27 <3 893 27 Mustajoki alaosa 2004-2015 keskiarvo n= 36 6,5 4,4 204 4,2 4,5 770 24 79 31 6 1257 29 M in imi 5,6 <1 100 2,1 3,2 400 <5 <5 19 <2 700 16 M aks imi 7,1 10,0 400 13,0 9,0 1200 97 480 51 18 3300 46 9.5.2016 6,1 7,0 313 4,6 3,5 1200 28 940 34 30.8.2016 6,9 3,5 210 3,5 4,5 680 <5 20 23 <3 1290 24 28.9.2016 7,2 <2 180 3,7 5,4 580 30 1140 18 keskiarvo 2016 6,7 3,8 234 3,9 4,5 820 <5 20 27 <3 1123 25 Partinpuru 2013-2015 keskiarvo n= 8 6,6 3,8 213 3,8 5,6 889 137 40 23 3 1855 25 M in imi 5,7 <2 188 1,2 3,9 800 130 38 17 <3 630 18 M aks imi 6,9 7,6 250 6,3 7,1 1100 150 44 31 4 2800 33 11.5.2016 6,3 2,0 250 1,8 4,3 850 19 790 27 30.8.2016 6,7 3,5 250 6,9 5,1 910 110 48 20 <3 2150 27 28.9.2016 7,0 <2 200 4,6 6,0 710 24 1860 17 keskiarvo 2016 6,6 2,2 233 4,4 5,1 823 110 48 21 <3 1600 24 100 Jokipolvensuolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettu- jen näytteiden (26 kpl) perusteella Jokipolvensuolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,8 mg/l, Kok.N 822 µg/l, Kok.P 19 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 19 mg/l O2. Rääsysuolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (24 kpl) perusteella Rääsysuolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,0 mg/l, Kok.N 1793 µg/l, Kok.P 75 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 65 mg/l O2. Jokipolvensuon ja Rääsysuon kuivatusvesien vaikutus Mustajokeen oli vuoden 2016 ve- sistökuormitusten ja keskivalunnan mukaan laskettuna vähäinen (kiintoainelisäys 0,08 mg/l, fosforilisäys 0,7 µg/l ja typpilisäys 21 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,9 mg/l O2. Alajärven vesi on ollut hieman hapanta ja ruskeaa. Ravinnetason perusteella Alajärvi on lievästi rehevä (taulukko 67). Vuonna 2016 Alajärven vedessä oli hieman enemmän ravinteita ja helmikuun typen pitoisuus (840 µg/l) oli koko tarkkailujakson 2009–2016 korkein. Taulukko 67. Alajärven vedenlaatu vuosina 2009 - 2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- S ähk ön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Alajärvi 2009-2015 (1 m) keskiarvo n= 14 82 6,6 3,1 137 3,1 4,2 586 21 <5 21 3 1279 11,8 19 Minimi 74 6,2 <1 80 1,6 3,4 430 9 <5 11 <2 750 7,0 13 M a ks imi 91 7,1 6,7 200 7,6 5,7 710 37 <5 34 4 1800 17,0 34 22.2.2016 76 6,3 <2 188 1,5 4,1 840 25 810 24 22.8.2016 86 6,9 3,0 160 2,5 3,7 670 19 6 26 <3 1230 9,3 19

7.8 Rautalammen reitti

7.8.1 Vehkasuo (Viitasaari) Vehkasuolla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 17.10.2012 antanut ympäris- töluvan tarkistuspäätöksen (päätös nro 154/2012/1, dnro LSSAVI/106/04.08/2011). Vehkasuolla oli vuonna 2016 tuotannossa 48 ha ja levossa 8,8 ha. Vesienkäsittely tapahtuu ympärivuotisesti kasvillisuuskentällä. Vehkasuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueella, osittain Kolkunjoen (14.475) ja Koutajoen (14.732) valuma-alueilla. Kuivatusvedet johdetaan kokonaan Koutajoen valuma- alueelle purkureitille Honkajoki-Koutajärvi-Koutajoki-Nilakka. Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat Honkajoessa (yp ja ap) ja Koutajärvessä. Näytteitä ei oteta joka vuosi ja tulokset raportoidaan Pohjois-Savon turvetuotannon yhteisraportissa. Honkajoen vedet ovat olleet happamia, väriltään tummia ja ravinteikkaita (taulukko 68). Honkajoen alempaan havaintopaikkaan tulee Vehkasuon kuivatusvesiä ja siellä typpipitoisuudet ja CODMn -arvot ovat olleet korkeampia kuin kuivatusvesien purkuojan ylä- puolisella havaintopaikalla. Havaintopaikat sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että oletettavasti pitoisuusnousut johtuvat kuivatusvesistä. Vuonna 2016 Honkajoen vesi oli laadullisesti parempaa kuin vuosina 2010–2013 keskimäärin, sillä ravinteita ja humusta oli vähemmän. Koutajärven veden laatu oli vuonna 2012 erinomaista, ravinteita oli vähän ja vesi lähes kirkasta. 101 Taulukko 68. Honkajoen veden laatu vuosina 2010 – 2016 sekä Koutajärven vedenlaatu vuonna 2012.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähk ön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Honkajok i Vehkasuon yp. 2010-2013 keskiarvo n = 6 6,4 14,9 357 1062 39 202 48 26 minimi 6,0 3,0 220 700 11 120 19 14 maks imi 6,8 57,0 930 2000 89 280 120 38 17.5.2016 6,6 5,8 220 870 21 170 33 10 28 28.6.2016 6,6 7,7 240 640 12 120 40 11 24 26.10.2016 6,9 2,7 170 690 53 210 31 16 14 keskiarvo 2016 6,7 5,4 210 733 29 167 35 12 22 Honkajok i Vehkasuon ap. 2010-2013 keskiarvo n = 8 6,3 8,5 204 1443 434 309 48 31 minimi 5,7 3,0 92 780 74 200 26 21 maks imi 7,0 15,0 520 2100 780 400 83 41 17.5.2016 6,4 3,4 250 940 47 100 31 8 32 28.6.2016 6,4 11,0 360 930 70 39 46 11 33 26.10.2016 6,5 6,9 240 850 180 140 35 16 18 keskiarvo 2016 6,4 7,1 283 907 99 93 37 12 28 Koutajärvi (1 m) 2012 22.2.2012 88 6,9 60 0,6 3,7 520 9 89 8 2 270 12 19.7.2012 87 6,9 80 1,8 3,6 520 8 55 14 3 420 8,6 14

8 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE 35 Kokemäenjoen vesistö on Suomen neljänneksi suurin vesistö. Se ulottuu Keski- Suomesta Selkämerelle, ja sen pinta-ala on 27 046 km2 ja järvisyys 10,99 %. Viljely- maita on 456 090 ha eli 19 % maa-alasta. Kokemäenjoen vesistöalueen keskusjärvi on Pirkanmaan Pyhäjärvi ja vesistöalue muodostuu useista eri reiteistä eli Ähtärin, Pihlaja- veden, Keuruun, Längelmäveden, Hauhon, Vanajaveden ja Ikaalisten reiteistä. Koke- mäenjoen luonnetta on muutettu aikojen saatossa ja joki on lähes koko pituudeltaan por- rastettu voimatalouskäyttöön. Taajamien ja teollisuuden jätevesikuormituksen vähen- nyttyä hajakuormitus on noussut joen suurimmaksi kuormittajaksi. Kokemäenjoen vesistön Keuruun reitin keskivirtaama (MQ) oli 1.11.2015–31.10.2016 Vilppulassa 21,3 m3/s, kun vuosien 1971–2000 keskivirtaama on ollut 19,8 m3/s. Keu- ruun reitin virtaamat olivat tavanomaista alhaisempia loppuvuonna 2015, mutta muuten lähes koko vuoden hieman tavanomaista suurempia (kuva 39).

Kuva 39. Kokemäenjoen Vilppulankosken (Vilppula) päiväkeskivirtaama 1.11.2015-31.10.2016 ja vertailukaudella vuosina 1971-2000. 102 Turvetuotantoalueita on Kokemäenjoen vesistöalueella noin 9 100 ha, joka on 0,33 % koko vesistöalueen maa-alasta. Kaikista vesistöalueen turvetuotantoalueista Vapon hal- linnassa oli vuonna 2016 noin 5 420 ha (tuotannossa, levossa ja valmistelussa). Keski-Suomen ELY-keskuksen puolella Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsi kahdeksan Vapon tuotantoaluetta yhteispinta-alaltaan noin 383 ha (taulukko 69). Taulukko 69. Kokemäenjoen vesistön Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen Vapon turvetuotantoalueet ja tuotantoalat vuonna 2016.

Pinta-ala 2016, ha Vesistöalue Suo Kunta Tuotannossa Levossa Valmistelussa

35 Kokemäenjoen vesistöalue 4747,4 607,3 65,8 35.4 Ähtärin ja Pihlajaveden reitin va 1558,5 275,5 45,6 35.48 Pihlajaveden reitin va 349,7 22,7 0,0 35.483 Pihlajaveden a Kalmuneva Keuruu 0,0 0,0 0,0 35.486 Hietasenpuron va Riihi Peuraneva Ähtäri / Keuruu 62,5 0,0 0,0 35.6 Keuruun reitin valuma-alue 314,4 43,0 0,0 35.62 Keurusselän alue 105,1 0,0 0,0 35.621 Keurusselän lähialue Permisuo Keuruu / Vilppula 62,7 0,0 0,0 35.626 Suojoen va Heposuo Keuruu 42,4 0,0 0,0 35.63 Tarhianjoen alue 130,0 43,0 0,0 35.633 Soutujoen a Hirvisuo Multia 0,0 43,0 0,0 35.637 Kiminginjoen va Raatteikonsuo Saarijärvi 19,6 0,0 0,0 35.637 Kiminginjoen va Mahasuo Saarijärvi 8,1 0,0 0,0 35.638 Suorapuron va Mahasuo Saarijärvi 65,7 0,0 0,0 35.68 Asunnanjärven valuma-alue 79,3 0,0 0,0 35.686 Sammalisen va Lehtosuo Keuruu 79,3 0,0 0,0 Vapon kaikkien turvetuotantoalueiden nettovesistökuormitus Kokemäenjoen vesistöalu- eelle oli vuonna 2016 kiintoaineen osalta 224 t, typen osalta 29,9 t ja fosforin osalta 1,03 t. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttokuormitus Kokemäen- joen vesistöalueelle oli 1 365 t O2. Vapon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien aiheuttamia pitoisuusvaikutuksia vuonna 2016 Kokemäenjoen vesistön Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella on arvioitu käyt- täen Virtain Killinkosken keskivalumaa 11,3 l/s/km2 ja valuma-alueiden pinta-aloja sekä niillä sijaitsevien turvetuotantoalueiden vuoden 2016 vesistökuormitustietoja. Kokemäenjoen vesistöalueen alaosalla Vapon turvetuotannon kuivatusvesien aiheutta- ma nettolisäys oli vuonna 2016 kiintoaineen osalta 0,03 mg/l, typen osalta 4,3 µg/l ja fosforin osalta 0,15 µg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon brutto- lisäys oli 0,20 mg/l O2. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1. jakovaiheen ja 2. jakovaiheen valuma- aluekohtaiset turvetuotannon aiheuttamat vesistökuormituslisäykset olivat pieniä (taulukko 70). Keski-Suomen alueen 2. jakovaiheen valuma-alueista keskivirtaamatilanteessa kuivausvesien suurimmat vesistökuormitusvaikutukset olivat Pihlajaveden reitin valuma-alueella. Yksittäisistä tuotantoalueista suurimmat vesistövaikutukset vuoden 2016 keskivirtaamatilanteessa olivat typen, fosforin ja kiintoaineen sekä orgaanisen happea kuluttavan aineksen osalta Riihi-Peuranevalla kohdistuen pieneen Hietasenpuroon. 103 Taulukko 70. Vapon Kokemäenjoen vesistöalueen Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen turvetuotannon kuivatusvesien teoreettiset pitoisuuslisäykset vuonna 2016.

Brutto Pitoisuusvaikutus, netto Vesistöalue Suo Kunta CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P

mg O2/l mg/l µg/l µg/l 35 Kokemäenjoen vesistöalue 0,20 0,03 4,3 0,15 35.4 Ähtärin ja Pihlajaveden reitin va 0,36 0,06 6,8 0,25 35.48 Pihlajaveden reitin va 0,37 0,07 5,8 0,30 35.483 Pihlajaveden a Kalmuneva Keuruu 0,06 0,02 1,3 0,06 35.486 Hietasenpuron va Riihi Peuraneva Ähtäri / Keuruu 2,41 0,14 33,9 5,62 35.6 Keuruun reitin valuma-alue 0,10 0,01 2,8 0,06 35.62 Keurusselän alue 0,05 0,006 1,6 0,04 35.621 Keurusselän lähialue Permisuo Keuruu / Vilppula 0,02 0,003 0,8 0,01 35.626 Suojoen va Heposuo Keuruu 0,70 0,081 24,9 0,80 35.63 Tarhianjoen alue 0,16 0,01 2,8 0,08 35.633 Soutujoen a Hirvisuo Multia 0,05 0,006 1,3 0,03 35.637 Kiminginjoen va Raatteikonsuo Saarijärvi 0,25 0,019 3,2 0,08 35.637 Kiminginjoen va Mahasuo Saarijärvi 0,10 0,004 0,8 0,005 35.638 Suorapuron va Mahasuo Saarijärvi 1,22 0,11 22,6 0,95 35.68 Asunnanjärven valuma-alue 0,22 0,03 9,0 0,13 35.686 Sammalisen va Lehtosuo Keuruu 0,86 0,10 35,9 0,53

8.1 Keuruun reitti

8.1.1 Permisuo (Keuruu/Vilppula) Keuruun Permisuon turvetuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympä- ristölupa (päätös nro 65/04/1, dnro ISY-2004-Y-1, myönnetty 2.7.2004). Permisuon valmistelutyöt aloitettiin vuonna 2005 ja tuotanto 2007. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyi 20.12.2012 (dnro LSSAVI/129/04.08/2011) Permisuon lupamää- räysten tarkistushakemuksen. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupa- määräykset kokonaisuudessaan. Permisuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Keuruun reitin Keurusselän valuma- alueella (35.621). Permisuon kuivatusvedet virtaavat puroa pitkin 800 m päähän Hyy- rynlampeen (8 ha) ja edelleen Hyyrynojaa pitkin 5,5 km päähän Keurusselälle. Vesistötarkkailupiste on ollut Hyyrynlammessa Permisuon alapuolella vuodesta 2005 alkaen. Hyyrynojan alaosalta otettiin vuonna 2011 näytteitä, mutta vuonna 2014 perus- tettiin uusi havaintopaikka aivan Hyyrynlammen tuntumaan. Vuonna 2016 Permisuolla oli tuotannossa 62,7 ha. Permisuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla. Hyyrynlammen valuma-alueesta (noin 3,5 km2) Permisuo käsittää noin 19 %. Tiheään ojitettuna suo on vaikuttanut Hyyrynlammen veden laatuun jo vuosia. Hyyrynlammen vuosien 2005–2015 ravinnepitoisuudet kuvaavat rehevää vesialuetta (taulukko 71). Vuonna 2016 Hyyrylammen vesi oli laadultaan muuten samanlaista kuin aiemminkin, mutta typpiyhdisteitä oli hieman enemmän ja fosforia vähemmän. Hyyrynojan vesi oli vuonna 2016 hieman hapanta, väriltään tummanruskeaa ja typpipitoista. Vesi oli samanlaista kuin Hyyrynlammessakin, josta vedet ojaan tulevatkin. Permisuolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (25 kpl) perusteella Permisuolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 9,2 mg/l, Kok.N 2 264 µg/l, Kok.P 40 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 54 mg/l O2. Permisuon kuivatusvedet kohottivat vuonna 2016 laskennallisesti Hyyrynojan alaosalla (valuma-alue noin 10 km2) veden kiintoainepitoisuuksia 0,5 mg/l, typpipitoisuuksia 129 µg/l ja fosforipitoisuuksia 1,5 µg/l sekä CODMn -arvoa 3,8 mg/l O2. Keurusselälle suurelle alueelle (1647,2 km2) kuivatusvesien vaikutukset eivät ulotu. 104 Taulukko 71. Hyyrynlammen ja -ojan vedenlaatu vuosina 2005–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-klor- COD paikka kyll.% aine luku meus johtok. N N NO4 -N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Hyyrynlampi 2005-2015 (1 m) n= 21 64 5,9 2,4 255 2,6 3,4 1073 118 11 34 4 1864 17,4 38 minimi 3 5,1 <1 150 1,2 2,7 740 7 <5 15 <2 1000 2,0 28 maks imi 88 6,5 6,0 400 5,9 4,9 1700 363 59 140 9 3400 61,0 58 15.2.2016 70 5,6 <2 313 1,8 3,1 1200 26 1460 34 5.9.2016 65 5,7 2,0 400 1,7 2,9 1100 130 58 26 <3 1890 6,7 43 Hyyrynoja 2014-2016 12.6.2014 6,4 2,5 300 2,8 3,2 870 36 1700 33 7.8.2014 6,6 1,9 200 3,0 3,4 910 25 96 40 8 1700 28 9.9.2014 6,4 4,4 250 1,5 3,3 900 28 1500 33 Keskiarvo 2014 6,5 2,9 250 2 3 893 25 96 35 8 1633 31 4.5.2015 5,5 7,2 250 2,0 2,9 860 28 1300 32 3.8.2015 6,4 3,0 375 1,4 2,9 690 12 21 24 <3 1570 26 28.9.2015 6,5 <2 250 2,0 3,0 670 23 1610 31 Keskiarvo 2015 6,1 3,7 292 1,8 2,9 740 12 21 25 <3 1493 30 24.5.2016 5,8 2,0 313 1,5 2,8 970 24 1220 32 29.8.2016 5,9 2,5 370 1,4 2,8 990 81 84 18 <3 1820 39 26.9.2016 6,2 2,4 350 1,6 2,9 860 22 1890 33 Keskiarvo 2016 5,9 2,3 344 1,5 2,8 940 81 84 21 <3 1643 35

8.1.2 Hirvisuo (Multia) Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 25.6.2008 antamallaan päätöksellä (päätös nro 94/08/1) siitä ilmenevien menettelyvaiheiden jälkeen myöntänyt Vapo Oy:lle ympäris- töluvan turvetuotantoon Hirvisuolle. Luvasta valitettiin Hallinto-oikeuteen (päätös nro 09/0271/3, 22.5.2009) ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto- oikeus hylkäsi valitukset 14.5.2010 annetulla päätöksellä (dnrot 1944, 1961 ja 1968/1/09). Hirvisuo sijaitsee Kokemäenjoen Keuruun reitin Tarhianjoen valuma-alueen Soutujoen (35.633) osavaluma-alueella. Pintavalutuskentän jälkeen kuivatusvedet virtaavat Lauas- purossa 1,3 km:n ja Soutujoessa 7,2 km:n matkan päätyen Tarhapäänjärveen. Lauaspu- ron vedenlaatua on tarkkailtu ennakkoon vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2011 tarkkailuun liitettiin havaintopaikat Soutujoesta Lauaspuron ylä- ja alapuolelta. Vuonna 2016 Hirvisuolla oli levossa 43 ha. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympäri- vuotisesti pintavalutuskentän avulla. Hirvisuolla tehtiin lepovaiheen kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (25 kpl) perusteella Hirvisuolta purkautuvan veden pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,4 mg/l, Kok.N 1398 µg/l, Kok.P 46 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräi- nen CODMn-arvo oli 41 mg/l O2. Lauaspuron vesi on ollut suoperäiselle valuma-alueelle tyypillistä eli hapanta, tummanruskeaa ja CODMn-arvon perusteella varsin humuspitoista (taulukko 72). Vuonna 2016 Lauaspuron vesi oli laadullisesti parempaa kuin vuosina 2007–2015 keskimäärin, sillä ainepitoisuudet olivat selvästi alempia. Soutujoen vesi on ollut vuosina 2011–2015 hapanta, väriltään tummanruskeaa ja humuspitoista (taulukko 72). Soutujoen vesi on ollut laadultaan parempaa kuin Lauaspu- ron vesi, sillä ravinteita ja humusta on ollut vähemmän. Vuonna 2016 Soutujoen vesi oli laadultaan hieman parempaa kuin aiemmin, sillä ravinteita oli hieman vähemmän. 105 Taulukko 72. Lauaspuron vedenlaatu vuosina 2007–2016 ja Soutujoen vedenlaatu vuosina 2011–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- S a- S ähk ön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l PtFTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Lauaspuro 2007-2015 keskiarvo n =24 5,9 6,0 293 2,9 3,5 825 28 15 48 21 1355 46 minimi 4,7 <1 200 0,2 2,6 510 <5 <5 21 7 600 30 maks imi 7,0 30,4 500 15,0 4,7 1400 110 110 140 64 2000 75 24.5.2016 6,2 <2 250 1,5 2,9 730 30 840 37 29.8.2016 6,7 <2 300 2,3 3,8 810 <5 34 39 18 1280 41 26.9.2016 7,1 <2 210 2,5 4,8 570 40 960 25 keskiarvo 2016 6,7 <2 253 2,1 3,8 703 <5 34 36 18 1027 34 Soutujoki, Hirvisuon yläpuoli 2011-2015 keskiarvo n =13 5,8 2,7 259 1,3 2,6 550 32 3 26 6 1349 31 minimi 4,7 <1 150 0,6 2,2 410 7 <5 16 4 830 21 maks imi 6,6 5,9 450 2,4 2,9 730 43 6 42 8 1700 45 26.5.2016 5,7 2,0 250 1,4 2,2 560 21 950 29 29.8.2016 5,9 2,5 300 1,6 2,4 570 <5 28 28 5 1590 32 26.9.2016 6,5 <2 210 1,5 2,8 390 27 1320 20 keskiarvo 2016 6,0 1,8 253 1,5 2,5 507 <5 28 25 5 1287 27 Soutujoki, Hirvisuon alapuoli 2011-2015 keskiarvo n =13 5,8 3,2 260 1,3 2,6 558 12 5 31 6 1326 32 minimi 4,7 0,5 175 0,8 2,2 440 3 3 17 4 830 20 maks imi 6,7 8,4 500 2,5 3,0 750 18 14 84 10 1800 47 26.5.2016 5,7 <2 310 1,1 2,3 540 21 <3 910 30 29.8.2016 5,9 <2 300 1,4 2,6 570 <5 130 28 4 1570 30 26.9.2016 6,5 3,2 210 1,7 2,9 450 28 4 1330 19 keskiarvo 2016 6,0 1,7 273 1,4 2,6 520 <5 130 26 3 1270 26 Vuonna 2011 aloitetun kuntoonpanon aiheuttamat vesistövaikutukset olivat alkuvaiheessa havaittavissa Lauaspurossa kohonneina fosfori-, typpi- ja humusainepitoisuuksina (kuvat 40–42). Vuosina 2012–2014 ravinnepitoisuudet olivat Lauaspurossa hieman korkeampia kuin ennakkotarkkailuvuosina, mutta vuoden 2015 jälkeen samaa tasoa kuin ennakkotarkkailuissa. Lauaspuron CODMn -arvoihin ei kuntoonpano vaikuttanut havaittavasti. Hirvisuon vesistövaikutukset Soutujokeen ovat olleet vuosina 2012–2016 hyvin lieviä, sillä Soutujoen havaintopaikkojen vedenlaadussa ei ollut suuria eroja (kuvat 40–42). Typpiyhdisteitä kuivatusvesissä oli vuonna 2016 enemmän kuin Lauaspu- rossa ja Soutujoessa, mutta laimentuminen on ollut tehokasta, sillä typpipitoisuustasot olivat alhaisia niin Lauaspurossa kuin Soutujoessakin.

Kuva 40. Lauaspuron ja Soutujoen havaintopaikkojen typpipitoisuus vuosina 2007–2016. 106

Kuva 41. Lauaspuron ja Soutujoen havaintopaikkojen fosforipitoisuus vuosina 2007–2016.

Kuva 42. Lauaspuron ja Soutujoen havaintopaikkojen kemiallinen hapenkulutus (CODMn) vuosina 2007–2016.

8.1.3 Lehtosuo (Keuruu) Keuruun Lehtosuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 100/05/1, dnro ISY-2004-Y-168, myönnetty 24.10.2005). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 26.3.2007 (nro 07/0107/1). Lupa koskee 47 ha:n tuotannossa jo ollutta aluetta (Leh- tosuo-Isosuo) ja erillistä 41,1 ha lisäaluetta (Pyöreäsuo). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 21.10.2013 päätöksen (dnro LSSAVI/56/04.08/2012) Lehtosuon ympäristöluvan lupaehtojen tarkistamisesta ja laa- jennusalueen ympäristöluvasta Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka on antanut asiassa päätöksen 12.2.2015 (Dnro 00384/14/5115). Lehtosuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Keuruun reitin Asunnanjärven Samma- lisen valuma-alueella (35.686). Vuonna 2016 Lehtosuolla oli tuotannossa 79,3 ha. Leh- tosuon tuotannossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään kahdella kosteikolla ja pinta- valutuskentällä. Lehtosuon tuotantoalueen kuivatusvesiä johdetaan alapuolisiin vesiin kahta eri reittiä: Mouliaisenpuro-Vilusenoja-Sammalinen-Kulonjärvi-Asunnanjärvi ja Syväoja- 107 Heinäsuonpuro-Hanhonlampi-Särkijärvi-Välijoki-Sammalinen-Kulonjärvi-Asunnan- järvi. Vesistötarkkailupiste sijaitsee Sammalisessa. Sammalinen on pieni 96 ha metsäjärvi, jonka suurin syvyys on noin 10 metriä. Samma- lisen valuma-alue on 42,7 km2, josta Lehtosuon nykyinen tuotantoala on vain noin pro- sentin.

Sammalisen vesi on ollut hieman hapanta ja väriltään ruskeaa sekä CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 73). Järvi on keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevä. Kesäiset a-klorofyllipitoisuudet kuvastavat selvää rehevyyttä. Vuonna 2016 Sammalisen vedenlaatu oli samaa tasoa kuin vuosina 1999–2015 keski- määrin. Fosforia oli kuitenkin vähemmän kuin aiemmin ja levätuotanto oli hyvin vä- häistä. Happivaje oli suurta alusvedessä lopputalvella 2016 ja loppukesällä 2016 happi oli alusvedestä loppunut kokonaan. Lehtosuolla tehtiin kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (25 kpl) perusteella pintavalutuksesta purkautuvan veden pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,9 mg/l, Kok.N 1866 µg/l, Kok.P 40 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräi- nen CODMn-arvo oli 35 mg/l O2. Lehtosuon kuivatusvesien vaikutukset Sammalisen veden laatuun ovat lieviä. Kuivatus- vesissä ainepitoisuudet olivat korkeampia kuin Sammalisessa, mutta Sammalisen valuma-alue on laaja ja pitoisuuksien laimentuminen on tehokasta. Teoreettisten laskelmien mukaan kuivatusvesillä oli vuoden 2016 keskivirtaamatilanteessa hyvin vähäistä vaikutusta Sammalisen vedenlaatuun, sillä fosforipitoisuusnousu oli 0,5 µg/l, typpipitoisuusnousu 36 µg/l ja kiintoainepitoisuusnousu 0,1 mg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,9 mg/l O2. Taulukko 73. Sammalisen vedenlaatu vuosina 1999–2016.

Sammalinen Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn 1 m % mg/l mg/l PtFTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 1999-2015 n = 33 keskiarvo 77 6,5 2,2 155 2,2 4,0 663 19 3 21 2 964 20,4 23 min imi 50 6,0 <1 95 0,9 2,9 470 <5 <5 12 <2 540 5,6 16 maksimi 100 7,0 5,3 250 5,8 5,3 894 113 11 38 7 1600 41,0 35 15.2.2016 78 6,3 <2 188 1,1 3,8 870 15 950 27 1.9.2016 72 6,6 <2 240 2,8 3,3 700 39 12 18 10 1160 3,6 28

8.1.4 Heposuo (Keuruu/Multia) Keuruun Heposuolla on Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupa (päätös nro 35/10/1, dnro ISAVI 25/04.08/2010, myönnetty 26.4.2010). Heposuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Keuruun reitin Keurusselän alueen Suo- joen valuma-alueella (35.626). Vuonna 2011 aloitettiin Heposuon kuntoonpanotyöt, jotka saatiin päätökseen vuonna 2014. Vuonna 2015 Heposuon alue oli vielä levossa, mutta vuonna 2016 tuotannossa oli 42,4 ha. Heposuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Tuotantoalu- een vedet kootaan ja johdetaan Lavikonpuroon, josta ne laskevat Suojoen kautta Keu- russelän tasossa olevaan Suolahdenjärveen. Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat Lavikon- purossa (2 kpl), Suojoessa ja myös Suolahdenjärvessä. Lavikonpuron ylempi havaintopaikka sijaitsee Heposuon purkuojan yläpuolella, mutta muut kuivatusvesien vaikutus- piirissä. Lavikonpurosta on otettu vesinäytteitä jo ennakkoon ennen kuntoonpanoa vuosina 2007–2009. 108 Lavikonpuron ylemmällä havaintopaikalla (Väkikytö), kuivatusvesien purkuojan ylä- puolella, vesi oli vuonna 2016 tummaa ja CODMn-arvon perusteella humuspitoista (taulukko 74). Fosforia ja typpeä oli runsaasti. Elokuussa 2016 vettä ei purossa virrannut lainkaan, joten näytettä ei voitu ottaa. Vuosiin 2007–2015 verrattuna Lavikonpuron ylä- osalla ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2016 korkeampia, mutta rauta- ja humusainepitoisuudet alempia. Lavikonpuron alemmassa havaintopaikassa vesi oli vuonna 2016 laadultaan samaa tasoa kuin ylempänä. Vuosiin 2007–2015 verrattuna havaintopaikan vesi oli laadultaan hieman parempaa, sillä ravinteita, rautaa ja humusta oli hieman vähemmän. Suojoen vedes- sä oli vuonna 2016 ravinteita ja humusta vähemmän kuin Lavikonpuron alaosalla ja vä- hemmän kuin vuosina 2011–2015 keskimäärin (taulukko 74). Taulukko 74. Heposuon virtavesihavaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 2007–2016. Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Lavikonpuro, Väkikytö 2007-2015 keskiarvo n = 20 5,7 3,6 283 3,3 3,3 789 72 <5 39 13 1481 43 minimi 4,5 <1 200 0,4 2,3 530 11 <5 15 5 590 20 ma ks imi 6,5 23,0 500 41,0 4,8 1600 410 <5 160 34 5400 75 24.5.2016 5,7 <2 313 0,6 2,6 610 33 750 40 31.8.2016 ei virtaamaa 26.9.2016 7,1 <2 210 3,4 5,1 1100 71 1370 23 keskiarvo 2016 6,4 <2 261 2,0 3,9 855 52 1060 32 Lavikonpuro, yhtymä 2007-2015 keskiarvo n = 20 6,3 7,3 258 7,0 4,2 1067 56 <5 61 26 1576 38 minimi 5,3 1,0 150 1,6 3,0 770 21 <5 18 13 930 24 ma ks imi 7,0 26,0 500 70,0 5,6 1400 130 <5 140 60 2800 62 24.5.2016 6,3 7,5 313 2,4 3,5 970 47 1090 35 31.8.2016 6,8 4,7 260 2,0 5,0 1200 340 110 89 41 1690 31 26.9.2016 6,5 <2 220 1,3 3,2 520 36 880 25 keskiarvo 2016 6,5 4,4 264 1,9 3,9 897 340 110 57 41 1220 30 Suojoki 64433 (2011-2015) keskiarvo n = 14 6,5 9,2 241 4,5 4,1 807 25 89 41 16 1449 30 minimi 5,5 2,0 150 2,1 2,6 570 <5 19 27 9 950 18 ma ks imi 7,1 36,0 375 14,0 5,7 1100 42 180 76 24 2300 48 24.5.2016 6,5 7,0 250 4,3 3,1 690 32 940 26 29.8.2016 6,7 2,5 200 2,9 3,9 750 43 82 45 6 1350 26 27.9.2016 7,1 <2 170 4,1 5,1 650 40 1360 17 keskiarvo 2016 6,8 3,5 207 3,8 4,0 697 43 82 39 6 1217 23 Suolahdenjärven pintavesi on ollut vuosina 2011–2015 hapanta ja ravinteikasta, kuten siihen laskevan Suojoenkin vesi. Ravinnetaso ja myös a-klorofylli kuvaavat rehevyyttä (taulukko 75). Järvi on syvä (max. noin 14 m) ja sen alusvedessä on esiintynyt rehevyy- destä johtuvaa suurta happivajetta. Vuonna 2016 Suolahdenjärven vesi oli hieman heikompaa kuin keskimäärin 2011– 2015, sillä ravinteita oli hieman enemmän ja levätuotanto oli koko tarkkailujakson korkein (22,0 µg/l). Kesällä 2016 Suolahdenjärven pohjanläheiset vesikerrokset olivat lähes hapettomia, ja myös talvella 2016 happivaje oli kohtalainen. 109 Taulukko 75. Suolahdenjärven pintaveden vedenlaatu vuosina 2011–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Suolahdenjärvi 26489 (1 m) 2011-2015 keskiarvo n = 9 77 6,5 2,2 173 2,1 4,2 798 29 4 25 2 973 9,8 26 minimi 58 6,0 1,4 125 1,5 3,3 630 9 <5 18 <2 700 4,7 20 maks imi 86 6,9 3,7 225 3,3 5,3 1200 45 9 43 3 1200 13,5 40 17.3.2016 77 6,4 <2 250 2,3 4,2 1500 29 1190 26 1.9.2016 75 6,6 2,5 220 1,7 3,7 850 <5 34 25 5 1050 22,0 28 Heposuon kuntoonpano vuosina 2011–2014 heikensi Lavikonpuron vedenlaatua alemmassa havaintopaikassa. Typpipitoisuus kohosi ennakkotarkkailuun verrattuna keski- määrin 167 µg/l ja fosforipitoisuus vastaavasti 17 µg/l (kuvat 43–44). CODMn -arvoissa on ollut suurta vaihtelua jo ennakkotarkkailun aikana, mutta nousua on keskimääräisten arvojen mukaan kuitenkin noin 4 mg/l (kuva 45). Vuonna 2016 Heposuon siirryttyä tuotantovaiheeseen Lavikonpuron veden laatu on ollut ennakkotarkkailun luokkaa ja parempaakin, sillä vain fosforia oli vuonna 2016 enää hieman enemmän (8 µg/l) kuin ennakkotarkkailuvuosina. Lavikonpuron yläosalle (Vä- kikytö) ei johdeta kuivatusvesiä, ja siellä ainepitoisuudet ovat vuosina 2011–2016 pysyneet samalla tasolla kuin vuosina 2007–2009.

Kuva 43. Heposuon virtavesihavaintopaikkojen typpipitoisuus vuosina 2007–2016.

Kuva 44. Heposuon virtavesihavaintopaikkojen fosforipitoisuus vuosina 2007–2016. 110

Kuva 45. Heposuon virtavesihavaintopaikkojen CODMn-arvot vuosina 2007–2016. Heposuolla suoritettiin kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (26 kpl) perusteella Heposuolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,3 mg/l, Kok.N 2 000 µg/l, Kok.P 65 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 41 mg/l O2. Lavikonpuron valuma-alueen kooksi on arvioitu ympäristölupavaiheessa noin 14,4 km2. Teoreettisesti laskettuna Heposuon kuivatusvesien vaikutukset olivat vuonna 2016 La- vikonpuroon kohtalaiset: fosforipitoisuusnousu 3,1 µg/l, typpipitoisuusnousu 96 µg/l ja kiintoainepitoisuusnousu 0,3 mg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 2,7 mg/l O2. Heposuon kuntoonpanon vaikutukset olivat vuonna 2016 vähäiset Suojokeen, sillä teoreettisten laskelmien mukaan Heposuon kuivatusvedet kohottivat fosforipitoisuutta 0,8 µg/l, typpipitoisuutta 25 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,08 mg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,7 mg/l O2.

8.2 Pihlajaveden reitti

8.2.1 Riihi-Peuraneva (Ähtäri/Keuruu) Riihi-Peuranevalla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 61/03/1, dnro 2003-Y-35, myönnetty 28.11.2003). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 26.2.2015 päätöksellään (nro 290/2015/1) tarkistanut Riihi-Peuranevalle vuonna 2003 annetun ympäristöluvan ja muuttanut lupapäätöksiä. Päätöksestä valitettiin, mutta Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 13.9.2016 päätöksellään (nro 16/0399/1). Päätökset eivät vielä ole lainvoimaisia. Riihi-Peuranevan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1983 ja tuotanto vuonna 1996. Riihi-Peuranevalla oli vuonna 2016 tuotannossa 112,1 ha. Riihi-Peuraneva sijaitsee Ähtärin, Virtain ja Keuruun kuntien alueella ja kuuluu Koke- mäenjoen vesistöalueen (35) Pihlajaveden reitin (35.48) ja Toisveden valuma-alueeseen (35.42). Riihi-Peuranevan kuivatusvedet purkautuivat osin Keski-Suomen ELY-keskuksen puolelle (62,5 ha alalta) purkuojien kautta Hietasenpuron valuma-alueen (35.486) Hietasen- puroa pitkin Hankajärveen. Osin vedet laskivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen puolelle (21 ha alalta) purkuojia pitkin Luomanpuron valuma-alueen (35.429) Luomanpu- roon ja Pakarinjokeen sekä osin Pirkanmaan ELY-keskuksen alueelle (28,6 ha alalta) 111 purkuojia pitkin Kivikeronpuron valuma-alueen (35.485) Koikeropuron kautta Uuras- järveen. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat pintavalutuskentät (3 kpl). Vesistötarkkailu- pisteet sijaitsevat Koikeropurossa, Hietasenpurossa ja Luomanpurossa. Koikeropuron havaintopaikan nimi on vaihdettu Riitajärvenojaksi vuonna 2015, mutta silti havaintopaikka on sama kuin ennenkin sijaiten Koikeropuron yläosalla. Luomanpuron ja Koikeropuron vedet ovat olleet vuosina 2004–2015 erittäin happamia, fosforipitoisia ja väriltään tummanruskeita (taulukko 76). Humusaineita on ollut purojen vedessä runsaasti. Hietasenpuron vedenlaatu poikkeaa jonkin verran kahden muun purkureitin purojen vedenlaadusta. Hietasenpuron vesi on hapanta, mutta happea kuluttavaa orgaanista ainesta (CODMn) ja ravinteita siinä on ollut vähemmän kuin Luoman- ja Koi- keronpurolla. Kiintoainetta on ollut kaikilla kuivatusvesien purkureiteillä hyvin vähän. Koikero- ja Hietasen- sekä Luomanpuron vesissä oli vuonna 2016 typpeä ja orgaanista happea kuluttavaa ainesta vähemmän kuin vuosina 2004–2015 keskimäärin. Sen sijaan fosforia oli purossa yhtä runsaasti kuin aiempinakin vuosina. Vuonna 2016 Hietasen- ja Luomanpuron typpipitoisuudet olivat alempia kuin luonnotilaisissa vesissä keskimäärin. Luomanpuroon tulee kuivatusvesiä Riihi-Peuranevan lisäksi myös yksityiseltä Petäjä- nevalta. Taulukko 76. Riihi-Peuranevan havaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 2004–2016.

Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Hietasenpuro 2004-2015 n = 35 5,6 2,1 200 1,3 2,3 524 26 13 28 9 1058 27 minimi 4,4 <1 55 0,3 1,9 190 <5 <5 14 <2 480 7 maks imi 7,0 8,0 375 3,6 3,1 800 89 60 65 23 1800 52 24.5.2016 5,2 <2 250 1,0 2,0 500 26 770 28 31.8.2016 5,8 <2 240 1,4 1,9 520 <5 5 29 7 1130 26 26.9.2016 6,3 <2 180 1,1 2,1 360 26 880 18 keskiarvo 2016 5,8 1,0 223 1,2 2,0 460 <5 5 27 7 927 24 Koikeropuro 2004-2015 n = 35 5,5 2,9 274 3,5 3,4 749 24 26 39 11 1414 39 minimi 4,5 <1 75 0,4 2,0 502 <5 <5 18 4 840 10 maks imi 7,1 16 500 66,0 10,9 1290 110 340 110 36 2300 73 24.5.2016 5,3 <2 310 1,0 2,7 700 38 1480 41 31.8.2016 5,7 6,0 300 5,2 3,0 790 39 38 41 12 1820 32 26.9.2016 6,0 2,4 270 2,1 2,7 580 48 1200 21 keskiarvo 2016 5,7 3,1 293 2,8 2,8 690 39 38 42 12 1500 31 Luomanpuro 2004-2015 n =35 5,3 2,7 253 3,8 2,9 589 14 9 34 12 1499 38 minimi 4,2 <1 120 0,5 2,1 270 <5 <5 17 5 570 7 maks imi 7,3 14 500 61,0 7,5 970 39 48 82 24 2300 71 24.5.2016 4,9 <2 313 1,9 2,3 580 26 990 35 31.8.2016 5,5 2,0 280 1,7 2,9 520 <5 8 30 13 1670 31 26.9.2016 6,5 5,2 230 2,7 2,5 380 57 1700 20 keskiarvo 2016 5,6 2,7 274 2,1 2,6 493 <5 8 38 13 1453 29 Riihi-Peuranevan alueen osuus purkureittien purojen valuma-alueista on vähäinen (0,7 - 3,2 %) ja vesistövaikutukset ulottuvat lievinä vain kuivatusvesireittien puroihin (taulukko 77). Teoreettisten laskelmien mukaan kuivatusvedet kohottivat vuonna 2016 alapuolisten purojen veden typpipitoisuuksia 3 – 34 µg/l, mutta ei juuri lainkaan kiintoainepitoisuuksia. Riihi-Peuranevan Hietaseenpuroon laskevissa kuivatusvesissä oli vuonna 2016 erittäin runsaasti fosforia (keskimäärin 239 µg/l) ja siitä johtuen Hietasen- 112 purossa kuivatusveden kohottivat teoreettisesti laskettuna selvästi fosforipitoisuuksia. Vuoden 2016 vesistövesinäytteissä Hietasenpuron fosforipitoisuudet olivat kuitenkin tavanomaisella tasolla eli alle 30 µg/l. Purot laskevat suuriin järvi- ja jokivesiin, joissa näin lievät kuivatusvesivaikutukset eivät enää näy. Taulukko 77. Riihi-Peuranevan kuivatusvesien aiheutamat teoreettiset pitoisuusnousut vuonna 2016.

Brutto Pitoisuusvaikutus, netto Vesistöalue Suo tuotanto- CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P ala ha mg O2/l mg/l µg/l µg/l 35.429 Luomanpuron va Riihi Peuraneva 21,0 0,77 0,02 7,9 0,126 35.485 Kivikeropuron va Riihi Peuraneva 28,6 0,52 0,01 3,1 0,002 35.486 Hietasenpuron va Riihi Peuraneva 62,5 2,41 0,14 33,9 5,62

8.2.2 Kalmuneva (Keuruu) Kalmunevalla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 16.12.2013 myöntämä ympäristölupa (päätös nro 223/2013/1, dnro LSSAVI/185/04.08/2011). Luvan käsittely eteni Vaasan hallinto-oikeuteen (päätös 15/0049/1 12.2.2015) ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (päätös 0809/1/15 29.9.2015). Kalmunevan valmistelutyöt aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto vuonna 1982. Vuonna 2016 Kalmunevalla ei enää ollut tuotantoa ja alue siirtyi jälkihoitovaiheeseen. Kalmuneva sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Pihlajaveden valuma-alueella (35.483). Kalmunevan kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on kosteikko. Kalmunevan kuivatusvedet virtaavat laskuojia pitkin Suojärveen ja edelleen Martinjärven, Mason, Köminjärven, ja Kirkkokanavan kautta Pihlajaveteen. Suojärveen tulee kuivatusvesiä Liesjärven ja Kaijanpuron valuma-alueen turvetuotantoalueilta (Tupa-, Maja-, Louk- kusuo ja Mustasuo), joiden yhteenlaskettu tuotantoala oli vuonna 2016 noin 280 ha. Kalmunevan vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Suojärvessä ja sen alapuolisessa Ryö- nänkoskessa. Vuodesta 2013 alkaen myös Vähä Suojärvestä on otettu vesinäytteitä sekä vuodesta 2014 alkaen myös Martinjärvestä. Vähä Suojärvi sijaitsee Kalmunevan kuivatusvesien laskuojan yläpuolella, joten sinne ei mene Kalmunevan kuivatusvesiä. Suurin osa (79 %) Suojärveen tulevista vesistä tulee Kaijanpuron ja Liesjärven valuma-alueilta ja Kalmunevan osuus Suojärven valuma-alueesta (noin 156 km2) on pieni eli 0,4 %. Kalmunevan kuivatusvesien vaikutukset rajoittuvat purkuojan suualueelle. Vähä Suojärven vesi on ollut vuosina 2013–2015 väriltään tummaa, hapanta ja ravinteisuudeltaan rehevää. Myös levätuotanto on ollut rehevien vesien tasoa (taulukko 78). Suojärven vesi on ollut ruskeaa ja ravinteikasta humusvettä (taulukko 78). Suojärven vuosien 1999–2015 keskimääräiset fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet kuvaavat rehevää vesialuetta. Ryönäkosken veden laatu kuvaa Suojärvestä lähtevän veden laatua, ja kovin suuria ainepitoisuuseroja ei näiden havaintopaikkojen välillä ole ollut (taulukko 78). Vuonna 2016 Suojärven vesi oli laadultaan samanlaista kuin keskimäärin jaksolla 1999– 2015. Maaliskuussa fosforia oli vedessä hyvin vähän, mutta elokuussa hyvin runsaasti. Talvella 2016 Suojärven alusvedessä esiintyi lievää happivajetta, mutta kesällä happitilanne oli hyvä koko vesipatsaassa. Suojärveen vedet tulevat Vähä Suojärvestä, ja järvien vedenlaatu onkin ollut hyvin samanlaista vuosina 2013-2016. Ryönänkosken vedenlaatu oli vuonna 2016 vuosien 1999–2016 keskimääräistä tasoa hieman parempaa, sillä ravinteita ja rautaa oli hieman aiempaa vähemmän (taulukko 78). Martinjärven vesi oli vuonna 2016 hyvin samanlaista kuin Suojärven ja Ryönäkosken vesi, eli vesi oli ruskeaa ja hapanta sekä ravinnetasoltaan rehevää. Matalan (noin 2 m) 113 Martinjärven happitilanne oli hyvä (taulukko 78). Martinjärven elokuun 2016 levätuo- tanto oli alempi kuin aiempina tarkkailuvuosina, ollen samaa tasoa kuin Suojärvessä. Taulukko 78. Suojärven ja Ryönänkosken vedenlaatu vuosina 1999–2016 sekä Vähä Suojärven ja Martinjärven pintaveden laatu vuosina 2013–2016.

Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn % mg/l mg/l PtFTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Vähä Suojärvi (1 m) 2013-2016 23.7.2013 78 6,3 5,5 250 2,6 2,6 630 7 < 5 34 2 1300 7,9 26 11.2.2014 87 6,1 1,0 180 1,2 3,0 630 1200 26 7.8.2014 85 6,5 4,4 170 2,7 3,0 710 6 < 5 44 < 2 1400 17,0 23 10.3.2015 82 5,9 <2 150 1,1 3,5 710 24 1170 27 26.8.2015 84 6,1 <2 200 0,8 3,1 610 59 <5 36 8 990 10,0 24 10.3.2016 86 6,0 <2 188 0,6 3,1 640 15 890 28 16.8.2016 84 5,9 <2 240 2,4 2,6 660 <5 10 38 4 1160 11,0 27 Suojärvi (1 m) 1999-2015 n = 35 78 6,2 2,5 183 3,7 3,1 687 26 30 34 6 1349 21,8 26 minimi 63 5,8 <1 120 0,5 2,6 580 <5 <5 20 <2 790 4,1 20 maks imi 95 6,8 8,4 300 64 3,6 950 160 230 82 14 1700 50,0 38 10.3.2016 79 5,8 <2 188 0,7 3,1 670 19 1090 30 16.8.2016 84 6,1 3,6 230 2,6 2,7 610 <5 <5 61 <3 1170 7,9 28 Martinjärvi (1 m) 2014-2016 1.4.2014 72 6,0 1,6 165 1,7 3,0 680 9 35 24 4 1200 26 5.8.2014 87 6,5 6,0 180 2,5 2,9 680 10 <5 40 2 1400 14,7 23 3.3.2015 79 6,1 <2 200 1,5 3,4 600 21 1300 25 19.8.2015 82 6,1 <2 150 1,1 2,9 640 27 <5 25 <3 1100 14,0 28 10.3.2016 76 5,8 <2 188 0,8 3,1 710 23 1010 31 16.8.2016 90 5,9 2,0 240 1,8 2,6 650 <5 6 30 <3 1110 7,0 29 Ryönänkoski 1999-2015 n = 49 6,1 2,8 190 2,0 2,9 645 23 41 32 7 1260 26 minimi 5,4 <1 90 0,7 2,5 500 <5 <5 18 <2 770 19 maks imi 7,1 7,8 275 9,8 3,6 1000 130 110 140 9 2100 49 24.5.2016 6,0 <2 250 1,1 2,6 620 23 750 28 31.8.2016 6,3 <2 220 1,9 2,6 650 11 <5 26 <3 1220 24 26.9.2016 6,3 <2 210 1,4 2,6 570 26 1200 24 keskiarvo 2016 6,2 <2 227 1,5 2,6 613 11 <5 25 <3 1057 25

Suojärven ja Ryönäkosken veden typpipitoisuudet ja CODMn-arvon perusteella humuspitoisuudet ovat olleet varsin alhaisia. Siitä päätellen yläpuolisten turvetuotantoalueiden kuivatusvesien vaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä. Suojärven pintaveden ravinnepitoisuuksissa on lievä laskeva trendi (kuvat 46–47), mutta CODMn -arvoissa lievä nouseva trendi (kuva 48). Suojärven ravinnetaso kuvaa rehevyyttä. Vaikka CODMn-arvot ovat hieman kohonneet, ovat ne kuitenkin luonnontilaisten soiden keskimääräisiä arvoja alempia. Vuonna 2016 Kalmunevan kuivatusvesissä keskimääräinen CODMn-arvo oli vain 21 mg/l O2 eli selvästi alempi kuin Suojärvessä. 114

Kuva 46. Suojärven pintaveden typpipitoisuus vuosina 1999–2016.

Kuva 47. Suojärven pintaveden fosforipitoisuus vuosina 1999–2016.

Kuva 48. Suojärven pintaveden CODMn-arvo vuosina 1999–2016. 115 Kalmunevalla oli ympärivuotista kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näyttei- den (26 kpl) perusteella Kalmunevalta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 6,9 mg/l, Kok.N 908 µg/l, Kok.P 38 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 21 mg/l O2. Erityisen alhainen oli CODMn-arvo, joka on selvästi alempi kuin luonnontilaisten suoalueiden keskimääräinen arvo. Kalmunevan kuivatusvesien vaikutukset vuonna 2016 Pihlajaveteen (yläpuolisen valuma-alueen koko 371 km2) jäävät teoreettisten laskelmien mukaan analyysitarkkuuksien puitteissa havaitsematta. Laskelmien mukaan fosforipitoisuusnousu oli 0,06 µg/l, typpipitoisuusnousu 1,3 µg/l ja kiintoainepitoisuusnousu 0,02 mg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,06 mg/l O2. Ryönänkosken luusuassa sen yläpuolinen valuma-alue noin 128 km2, ja sen perusteella laskettuna Suojärveen Kalmunevalta kohdistuvat teoreettiset pitoisuuslisäykset olivat vuonna 2016 fosforille 0,16 µg/l, typelle 3,8 µg/l ja kiintoaineelle 0,06 mg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,16 mg/l O2. Martinjärven yläpuolinen valuma-alue on noin 146 km2, ja siten siellä teoreettiset pitoi- suuslisäykset ovat Suojärveä vähäisemmät: kokonaisfosforille 0,14 µg/l, kokonaistypel- le 3,3 µg/l ja kiintoaineelle 0,05 mg/l sekä CODMn-arvon bruttolisäys 0,14 mg/l O2. Pi- toisuuslisäykset eivät ole havaittavia analyysitarkkuuksien puitteissa Suojärvessä eivät- kä myöskään Ryönänkoskessa tai Martinjärvessä.

9 YHTEENVETO Vapo Oy läntisen Suomen turvetuotannon vuosien 2014–2018 vesistötarkkailuohjelman mukaisesti virtavesistä näytteitä otetaan kolme kertaa vuodessa ja järvihavaintopaikoilta kaksi kertaa vuodessa. Vedenlaatuhavaintopaikkoja oli vuoden 2016 tarkkailussa mukana yhteensä 435. Järvi- havaintopisteitä oli tarkkailussa mukana 128 ja virtavesipisteitä 307. Vesistötarkkailun painopiste oli Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskusten alueilla. Vuonna 2016 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vesistöhavaintopaikkoja oli 147. Kymijoen vesistöalueella Vapon turvetuotantoalueiden pinta-ala oli vuonna 2016 yh- teensä noin 4 300 ha, mikä on 0,1 % vesistöalueen pinta-alasta. Keski-Suomen ELY- keskuksen alueella Kymijoen vesistöalueella Vapon turvetuotantoalueita oli noin 3 800 ha. Kymijoen vesistön turvetuotantoalueet ovat keskittyneet Saarijärven reitille. Vapon turvetuotannon nettovesistökuormitus Kymijoen vesistöalueella oli vuonna 2016 kiintoaineen osalta noin 106 t, typen osalta 21,9 t ja fosforin osalta 0,53 t. Näiden kuormitusten perusteella laskettu teoreettinen Vapon turvetuotannon kuivatusvesien aiheut- tama kiintoaineen lisäys oli Kymijoen vesistöalueella 0,01 mg/l, typen 2,0 µg/l ja fosforin 0,05 µg/l Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttokuormitus oli noin 840 t O2, ja kuivatusvesien aiheuttaman CODMn-arvon (brutto) lisäys Kymijoen vesistöalueella oli 0,08 mg/l O2. Kymijoen vesistön 1. ja 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon aiheuttamat ve- sistökuormituslisäykset olivat vuonna 2016 pieniä. Keskivirtaamatilanteessa kuivatusvesien aiheuttamat suurimmat vesistökuormitusvaikutukset esiintyivät 2. jakovaiheen valuma-alueista Saarijärven reitillä. Yksittäisistä tuotantoalueista suurimmat vesistövai- kutukset aiheutuivat vuoden 2016 keskivirtaamatilanteessa kiintoaineen ja typen osalta Joutsan Paju-Havusuolla kohdistuen Pajupuroon. Suurin fosforilisäys ja kemiallisen hapenkulutuksen suurin bruttolisäys tuli Saarijärven Mätässuolta kohdistuen Rautapuroon. 116 Kokemäenjoen vesistöalueella Vapon turvetuotantoalueita oli vuonna 2016 noin 5 420 ha, joista Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsi kahdeksan Vapon tuotantoaluetta yhteispinta-alaltaan noin 380 ha. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1. ja 2. jakovaiheen Kokemäenjoen valuma-alueilla turvetuotannon aiheuttamat vesistö- vaikutukset olivat vuonna 2016 pieniä. Yksittäisistä tuotantoalueista suurimmat vesistö- vaikutukset vuoden 2016 keskivirtaamatilanteessa olivat typen, fosforin ja kiintoaineen sekä orgaanisen happea kuluttavan aineksen osalta Keuruun Riihi-Peuranevalla kohdistuen pieneen Hietasenpuroon.

VIITTEET Forsberg, C & Ryding, S-O. 1980. Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste receiving lakes. –Arch. Hydrobiol. 89:189-207. Ilmatieteenlaitos 2017. Avoin data. Pöyry Finland Oy 2013. Turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuoh- jelma vuosille 2014-2018 Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön toimialueella Pöyry Finland Oy 2017. Vapo Oy - Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella. Rinttilä, R., Suutari, E., Selin, P., Marja-aho. J. & Väyrynen, T. 1997. Turvetuo- tannon ympäristövaikutusten arviointi. - 116 s. Turveteollisuusliitto ry, Jyväskylä Rinttilä, R., Selin, P. & Reinikainen, O. 1998. Turve ympäristönhoidossa. – 94 s. Va- po Oy, Jyväskylä Savolainen, M., Kaasinen, A., Heikkinen, K., Ihme, R., Kämä, T., Alasaarela, E. 1996. Turvetuotannon vesiensuojeluvaihtoehtojen tapauskohtainen vertailu. 116 s. Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu. Vasander, H (toim) 1998. Suomen suot. – 168 s. Suoseura ry, Helsinki. LIITE 1. Virtavesien vedenlaatutulokset 2016 1/6

Aika Paikka Syvyys Näyte- Lämpö- Happi, Hapen pH Kiinto- Väri Sameus Sähkön- Kok-N NH4- NO3-NO4 Kok-P PO4- Rauta CODMn syvyys tila liuk. kyll. aste aine luku johtavuus N N P m m °C mg/l kyll.% mg/l mg Pt/l FNU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 10.5.2016 Haarajoki 1,0 0,50 14,1 6,3 7,0 250 4,60 4,0 1000 43 820 31 30.8.2016 Haarajoki ei vettä 3.10.2016 Haarajoki 0,8 0,40 6,0 6,6 3,5 200 2,70 5,0 960 45 1350 23 23.5.2016 Heinuanjoki, yp 1,0 0,20 11,1 5,5 <2,0 250 2,30 2,0 670 27 1790 36 2.8.2016 Heinuanjoki, yp 1,0 0,20 14,4 5,5 10,0 470 3,50 2,2 830 31 40 39 13 3560 40 14.9.2016 Heinuanjoki, yp 1,4 1,00 10,0 5,7 3,6 320 2,70 2,2 550 31 2420 34 24.5.2016 Hietasenpuro 0,2 0,10 12,1 5,2 <2,0 250 1,00 2,0 500 26 770 28 31.8.2016 Hietasenpuro 0,1 0,10 10,3 5,8 <2,0 240 1,40 1,9 520 <5,0 5 29 7 1130 26 26.9.2016 Hietasenpuro 0,2 0,05 8,2 6,3 <2,0 180 1,10 2,1 360 26 880 18 25.5.2016 Hiukkajoki, Lapsukansuo ap 0,7 0,50 13,1 5,4 <2,0 250 0,66 1,7 420 20 800 26 29.8.2016 Hiukkajoki, Lapsukansuon ap 0,4 0,10 10,7 5,2 <2,0 300 0,90 1,9 510 <5,0 23 19 3 1260 33 3.10.2016 Hiukkajoki, Lapsukansuon ap 0,5 0,10 5,8 5,1 2,0 300 1,70 2,1 540 23 1280 34 25.5.2016 Hiukkajoki, Lapsukansuon yp 0,3 0,10 13,8 5,5 <2,0 250 0,65 1,7 390 19 750 23 29.8.2016 Hiukkajoki, Lapsukansuon yp 0,2 0,10 11,0 5,2 <2,0 300 1,10 1,8 490 6 <5,0 19 3 1190 29 3.10.2016 Hiukkajoki, Lapsukansuon yp 0,5 0,10 6,0 5,2 <2,0 300 1,30 2,0 520 20 1230 32 24.5.2016 Hyyrynoja 0,4 0,20 18,0 5,8 2,0 313 1,50 2,8 970 24 1220 37 29.8.2016 Hyyrynoja 30,0 1,00 12,7 5,9 2,5 370 1,40 2,8 990 81 84 18 <3,0 1820 41 26.9.2016 Hyyrynoja 0,2 0,10 10,2 6,2 2,4 350 1,60 2,9 860 22 1890 34 11.5.2016 Kivipuro 0,2 0,08 12,4 6,0 <2,0 250 1,10 2,8 640 17 370 23 30.8.2016 Kivipuro 0,4 0,15 13,4 6,1 3,0 260 0,63 2,8 650 9 28 11 <3,0 600 30 12.9.2016 Kivipuro 0,2 0,05 10,8 6,5 <2,0 190 0,65 2,9 510 12 450 25 25.5.2016 Koirajoki 1,0 0,50 13,0 4,7 <2,0 375 0,69 2,2 630 25 1050 38 30.8.2016 Koirajoki 1,2 0,40 12,6 4,8 <2,0 420 1,10 2,2 720 <5,0 6 28 <3,0 1600 42 27.9.2016 Koirajoki 0,50 8,1 5,3 <2,0 300 0,82 2,6 530 26 1240 31 9.5.2016 Kolkku luusua 0,8 0,40 11,3 6,2 3,3 188 1,30 2,3 570 19 910 19 30.8.2016 Kolkku luusua 0,5 0,20 13,7 6,6 <2,0 96 1,60 2,4 490 7 6 16 <3,0 970 13 3.10.2016 Kolkku luusua 0,5 0,25 7,9 6,7 2,0 120 1,70 2,5 510 18 810 14 9.5.2016 Kolkunjoen suu 2,0 1,00 11,6 6,2 4,7 167 1,70 2,3 630 23 1090 22 30.8.2016 Kolkunjoen suu 1,1 0,30 11,5 6,5 2,0 190 2,00 2,4 510 <5,0 10 17 <3,0 1510 17 3.10.2016 Kolkunjoen suu 1,0 0,50 5,8 6,7 4,0 200 4,40 2,8 630 28 1640 21 10.5.2016 Kortteinen 1 1,5 0,70 11,7 6,2 3,0 188 3,80 2,6 710 28 1210 24 30.8.2016 Kortteinen 1 0,5 0,20 13,3 6,7 4,0 160 3,60 2,8 650 35 1470 18 3.10.2016 Kortteinen 1 0,4 0,20 7,6 6,9 5,0 160 4,10 3,0 600 31 1290 18 10.5.2016 Kortteinen 2 1,5 0,75 11,5 6,3 4,5 188 4,50 2,8 740 31 1300 25 30.8.2016 Kortteinen 2 0,7 0,30 12,5 6,7 5,0 160 4,20 3,0 760 18 13 32 <3,0 1610 18 4.10.2016 Kortteinen 2 1,0 0,50 5,1 6,9 3,0 180 4,10 3,6 670 36 1630 19 10.5.2016 Kortteinen 3 1,4 0,70 11,5 6,2 5,0 188 4,40 2,7 730 31 1260 24 30.8.2016 Kortteinen 3 0,6 0,20 12,6 6,8 4,5 160 3,10 3,0 690 8 14 35 <3,0 1610 18 3.10.2016 Kortteinen 3 0,6 0,30 6,4 7,0 2,5 180 4,30 3,5 640 36 1490 19 12.5.2016 Kukkopuro suu 0,5 0,20 5,7 3,3 250 4,10 2,8 960 32 1430 30 1.9.2016 Kukkopuro suu 0,3 1,00 10,7 5,7 2,0 300 2,40 2,8 940 <5,0 120 27 11 1590 34 6.10.2016 Kukkopuro suu 0,6 0,30 2,8 6,0 3,8 260 1,90 6,2 830 31 1470 33 25.5.2016 Kukonjoki 0,4 0,20 18,1 5,4 <2,0 310 1,00 2,2 500 19 820 28 31.8.2016 Kukonjoki 1,8 0,30 13,4 5,7 <2,0 290 1,30 2,2 550 15 7 23 3 1410 30 27.9.2016 Kukonjoki 0,2 0,10 8,5 6,3 <2,0 230 1,40 2,5 460 25 1110 23 12.5.2016 Kulhanjoki, Kulhansuu 1,00 6,4 4,0 188 2,30 2,9 670 24 1000 25 29.8.2016 Kulhanjoki, Kulhansuu 0,4 1,00 9,1 6,8 2,0 230 3,60 3,3 540 <5,0 440 26 3 1570 25 27.9.2016 Kulhanjoki, Kulhansuu 0,4 0,10 8,3 7,2 <2,0 140 3,70 4,3 340 25 1170 13 LIITE 1. Virtavesien vedenlaatutulokset 2016 2/6

Aika Paikka Syvyys Näyte- Lämpö- Happi, Hapen pH Kiinto- Väri Sameus Sähkön- Kok-N NH4- NO3-NO4 Kok-P PO4- Rauta CODMn syvyys tila liuk. kyll. aste aine luku johtavuus N N P m m °C mg/l kyll.% mg/l mg Pt/l FNU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 10.5.2016 Kuohunpuro 0,5 0,25 7,7 5,4 <2,0 313 2,80 1,9 670 28 2250 33 30.8.2016 Kuohunpuro 0,2 0,05 8,8 6,0 6,0 390 4,70 2,3 720 47 32 32 3 4110 35 3.10.2016 Kuohunpuro 0,2 0,15 4,6 6,0 3,5 370 4,00 2,4 660 28 3030 35 10.5.2016 Kylmäpuro 1 0,2 0,10 10,5 6,4 2,0 250 5,50 4,2 1100 31 2060 33 30.8.2016 Kylmäpuro 1 0,1 0,05 8,9 6,9 4,0 320 15,00 6,3 1000 150 32 28 <3,0 5100 27 4.10.2016 Kylmäpuro 1 0,2 0,10 3,5 6,9 5,5 310 19,00 5,5 1100 36 5350 21 10.5.2016 Kylmäpuro 2 1,0 0,50 6,9 6,4 16,0 250 13,00 4,5 1000 47 2410 30 30.8.2016 Kylmäpuro 2 0,2 0,05 11,1 7,3 6,0 310 15,00 7,3 800 19 120 45 8 4930 22 4.10.2016 Kylmäpuro 2 0,1 0,10 3,6 7,1 13,0 300 22,00 7,2 940 56 4290 19 10.5.2016 Kälkänjoki 1 1,1 0,50 17,2 6,1 7,5 250 5,10 3,3 730 27 920 28 30.8.2016 Kälkänjoki 1 1,0 1,00 14,4 6,9 2,0 170 2,40 3,9 570 <5,0 20 32 <3,0 1180 20 28.9.2016 Kälkänjoki 1 1,0 0,20 10,2 7,0 <2,0 140 2,00 4,1 440 20 1030 16 30.8.2016 Kälkänjoki 2 yläjuoksu 0,7 1,00 15,4 6,8 <2,0 160 2,20 3,7 570 14 10 17 <3,0 1060 19 28.9.2016 Kälkänjoki 2 yläjuoksu 0,5 0,20 10,4 7,1 <2,0 140 1,80 3,9 470 20 910 16 9.5.2016 Kälkänjoki 2, yläjuoksu 1,0 0,70 14,5 6,1 8,0 250 2,20 3,0 700 20 660 27 10.5.2016 Kälkänjoki, Mesiänsuon ap 1,0 0,50 15,0 6,1 3,5 188 4,20 3,1 690 22 760 27 30.8.2016 Kälkänjoki, Mesiänsuon ap 0,6 1,00 14,7 6,8 3,5 160 2,90 4,2 580 17 13 22 <3,0 1090 19 28.9.2016 Kälkänjoki, Mesiänsuon ap 0,4 0,20 10,5 7,0 <2,0 150 3,00 3,9 450 21 970 16 10.5.2016 Lammisjoki alapuoli 0,5 0,50 12,8 6,5 4,0 125 2,10 3,7 660 17 740 23 30.8.2016 Lammisjoki alapuoli 0,4 1,00 10,5 6,7 <2,0 210 2,30 4,9 630 <5,0 15 19 <3,0 1380 23 3.10.2016 Lammisjoki, alapuoli 0,4 0,20 5,8 6,7 3,5 240 2,90 4,8 940 30 1300 31 10.5.2016 Lammisjoki, turvetuotannon yp 0,5 0,30 14,2 6,5 3,0 94 1,20 3,7 550 16 520 20 30.8.2016 Lammisjoki, turvetuotannon yp 0,2 10,6 6,9 <2,0 110 1,70 4,4 490 <5,0 16 15 3 720 15 3.10.2016 Lammisjoki, turvetuotannon yp 0,3 0,10 5,9 6,7 2,0 230 2,20 4,7 910 29 1190 29 11.5.2016 Latvapuro 0,4 0,18 8,4 5,9 4,0 375 2,80 3,3 870 43 1400 43 18.8.2016 Latvapuro 0,6 0,30 13,1 5,2 11,0 560 3,90 3,4 1400 39 23 38 15 2530 74 14.9.2016 Latvapuro 0,2 0,10 10,1 5,9 4,0 480 4,00 3,7 1100 66 2280 57 24.5.2016 Lauaspuro 0,2 0,10 13,1 6,2 <2,0 250 1,50 2,9 730 30 840 37 29.8.2016 Lauaspuro 0,1 0,10 11,4 6,7 <2,0 300 2,30 3,8 810 <5,0 34 39 18 1280 41 26.9.2016 Lauaspuro 0,1 0,10 9,4 7,1 <2,0 210 2,50 4,8 570 40 960 25 24.5.2016 Lavikonpuro,Väkikytö 0,2 0,10 13,1 5,7 <2,0 313 0,58 2,6 610 33 750 40 31.8.2016 Lavikonpuro,Väkikytö ei vettä 26.9.2016 Lavikonpuro,Väkikytö 0,0 0,02 10,5 7,1 <2,0 210 3,40 5,1 1100 71 1370 23 24.5.2016 Lavikonpuro,Yhtymä 0,2 0,10 13,1 6,3 7,5 313 2,40 3,5 970 47 1090 35 31.8.2016 Lavikonpuro,Yhtymä 0,1 0,10 10,0 6,8 4,7 260 2,00 5,0 1200 340 110 89 41 1690 31 26.9.2016 Lavikonpuro,Yhtymä 0,2 0,10 10,1 6,5 <2,0 220 1,30 3,2 520 36 880 25 18.5.2016 Leukunjoki 1,1 0,60 8,6 5,9 3,3 250 3,20 2,1 720 25 1740 32 2.8.2016 Leukunjoki 0,5 0,20 14,8 6,4 12,0 450 8,90 2,4 1200 110 46 38 9 5120 30 12.9.2016 Leukunjoki 0,6 0,40 11,1 6,3 5,0 310 5,10 2,3 680 34 3140 30 24.5.2016 Luksanjoki 0,5 0,20 13,9 6,0 3,0 313 1,60 3,0 710 27 1290 38 18.8.2016 Luksanjoki 0,5 0,20 12,9 5,5 2,4 410 2,70 3,4 1100 21 77 26 6 2120 58 14.9.2016 Luksanjoki 0,3 0,20 10,2 6,2 2,8 360 2,20 3,5 820 44 1850 42 23.5.2016 Majoinpuro,Ahvenlamminsuo 0,3 0,20 8,2 5,4 2,5 250 1,60 1,9 650 33 1390 30 31.8.2016 Majoinpuro,Ahvenlamminsuo 0,3 0,15 11,0 6,0 <2,0 310 2,30 2,3 590 <5,0 17 27 11 2250 28 27.9.2016 Majoinpuro,Ahvenlamminsuo 0,3 0,10 7,9 6,3 4,5 3,20 2,8 490 34 2030 21 23.5.2016 Mansikkapuro 0,1 0,10 8,5 6,0 <2,0 250 1,20 2,7 680 22 830 29 30.8.2016 Mansikkapuro 0,2 0,05 9,8 6,8 3,5 210 1,30 3,1 590 <5,0 150 21 <3,0 1100 22 27.9.2016 Mansikkapuro 0,1 0,10 7,8 6,9 <2,0 170 1,50 3,6 550 24 900 20 LIITE 1. Virtavesien vedenlaatutulokset 2016 3/6

Aika Paikka Syvyys Näyte- Lämpö- Happi, Hapen pH Kiinto- Väri Sameus Sähkön- Kok-N NH4- NO3-NO4 Kok-P PO4- Rauta CODMn syvyys tila liuk. kyll. aste aine luku johtavuus N N P m m °C mg/l kyll.% mg/l mg Pt/l FNU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 12.5.2016 Matkusjoki_3, ap 0,8 0,40 11,4 8,7 79 5,8 2,7 188 2,00 1,8 580 21 1800 25 22.8.2016 Matkusjoki_3, ap 0,6 0,30 16,1 7,4 75 5,7 <2,0 270 1,60 4,5 650 7 11 16 <3 2260 31 26.9.2016 Matkusjoki_3, ap 0,6 0,30 9,5 10 88 6,4 <2,0 200 3,20 2,0 500 25 2000 19 22.8.2016 Matkusjoki yp 0,5 0,20 16,2 7,4 76 5,7 2,0 310 1,60 4,6 630 <5,0 7 19 <3 2270 30 12.5.2016 Matkusjoki, yp 0,7 0,35 11,4 8,1 74 5,8 3,3 250 2,00 1,8 570 21 1750 25 26.9.2016 Matkusjoki, yp 0,2 0,10 9,5 9,1 80 6,4 <2,0 190 2,50 2,1 470 24 1840 18 12.5.2016 Murtopuro 0,5 0,25 5,9 5,5 2,0 375 2,60 2,4 780 35 1950 41 17.8.2016 Murtopuro 0,5 0,25 12,7 5,0 3,0 480 2,50 2,7 970 22 15 28 10 2440 56 12.9.2016 Murtopuro 0,4 0,20 11,0 6,1 4,5 380 3,30 2,7 730 44 2510 43 9.5.2016 Mustajoki,laskussa Alajärveen 1,5 1,00 13,0 6,1 7,0 313 4,60 3,5 1200 28 940 34 30.8.2016 Mustajoki,laskussa Alajärveen 1,0 1,00 12,0 6,9 3,5 210 3,50 4,5 680 <5,0 20 23 <3,0 1290 24 28.9.2016 Mustajoki,laskussa Alajärveen 1,0 0,20 9,7 7,2 <2,0 180 3,70 5,4 580 30 1140 18 9.5.2016 Mustajoki,Rääsysuon ap 1,2 0,80 13,9 5,9 4,0 250 1,90 3,2 840 25 720 35 30.8.2016 Mustajoki,Rääsysuon ap 0,4 1,00 13,5 6,6 <2,0 250 2,50 3,7 710 6 16 26 <3,0 1070 27 28.9.2016 Mustajoki,Rääsysuon ap 0,3 0,10 10,6 7,0 <2,0 190 2,20 4,2 620 30 890 20 9.5.2016 Mustajoki,Rääsysuon yp 1,2 0,80 13,9 5,9 2,5 250 1,80 3,1 810 25 720 35 30.8.2016 Mustajoki,Rääsysuon yp 1,0 1,00 13,5 6,7 <2,0 210 2,30 3,7 700 8 17 26 <3,0 1030 25 28.9.2016 Mustajoki,Rääsysuon yp 0,9 0,20 10,6 7,0 <2,0 200 2,60 4,2 590 31 900 21 24.5.2016 Mustapuro 1,5 0,30 12,7 6,3 4,5 500 3,00 2,9 760 34 2240 38 18.8.2016 Mustapuro 0,5 0,20 12,3 5,7 3,0 450 3,70 2,9 920 <5,0 33 26 16 3360 53 14.9.2016 Mustapuro 0,6 0,30 10,8 5,9 9,6 420 5,30 3,2 830 49 3110 52 9.5.2016 Mustapuro suu 1,2 0,60 7,7 6,3 3,3 250 3,50 3,2 820 28 1820 29 30.8.2016 Mustapuro suu 0,7 0,20 8,8 6,6 2,0 260 4,20 3,6 680 <5,0 81 21 <3,0 2620 30 3.10.2016 Mustapuro suu 0,6 0,30 4,2 6,7 5,5 280 6,10 4,4 690 29 2270 30 24.5.2016 Myllyoja 0,1 0,10 15,0 6,2 <2,0 313 1,50 3,4 890 30 1720 41 24.8.2016 Myllyoja 0,3 0,10 13,0 6,1 4,0 410 3,00 3,6 1300 58 95 37 9 2520 53 20.9.2016 Myllyoja 0,1 0,04 5,7 6,8 5,2 340 6,40 4,1 810 59 3120 33 2.8.2016 Nopolanjoki, Hirvijoen yp 1,0 0,20 16,1 5,8 18,0 590 6,80 2,5 1100 37 45 47 19 5720 45 14.9.2016 Nopolanjoki, Hirvijoen yp 0,5 0,20 10,8 6,0 8,4 320 5,80 2,7 700 39 3200 33 23.5.2016 Nopolanjoki,Hirvijoen yp 1,2 0,20 13,2 5,8 9,5 250 5,70 2,4 800 39 2940 33 24.5.2016 Nopolanjoki laskussa Kyyjärveen 0,5 0,30 13,3 6,2 14,0 313 7,00 2,9 780 44 3030 36 2.8.2016 Nopolanjoki laskussa Kyyjärveen 0,4 0,10 16,0 6,0 16,0 580 8,00 3,0 1000 47 58 55 24 5600 41 14.9.2016 Nopolanjoki laskussa Kyyjärveen 0,3 0,10 10,8 6,2 8,4 390 4,90 3,3 780 51 3110 40 10.5.2016 Pajupuru 0,20 18,7 5,8 4,5 188 2,60 4,2 970 20 1420 26 30.8.2016 Pajupuru 0,3 1,00 14,5 6,5 4,0 180 2,40 4,5 650 13 39 16 <3,0 1790 16 28.9.2016 Pajupuru 0,2 0,10 11,1 6,6 <2,0 170 2,90 4,7 660 21 1860 16 12.9.2016 Palkkipuro 1 0,2 0,10 10,8 6,5 2,8 290 5,30 2,9 520 30 2040 28 12.5.2016 Palojoki suu 0,80 5,7 <2,0 313 1,80 2,9 950 43 1300 37 31.8.2016 Palojoki suu 1,1 1,00 10,5 6,3 2,0 400 2,70 3,3 1100 58 53 63 29 2410 48 27.9.2016 Palojoki suu 0,5 0,10 8,7 6,8 2,0 290 3,40 4,2 870 82 2050 30 12.5.2016 Palokinpuro 0,5 0,23 10,0 8,7 77 5,6 3,3 375 3,30 2,5 960 30 2400 39 22.8.2016 Palokinpuro 0,4 0,20 15,1 7,6 75 5,6 4,5 550 2,40 4,5 1000 85 29 30 4 3950 47 26.9.2016 Palokinpuro 0,2 0,10 9,6 9,9 87 6,4 14,0 480 12,00 3,1 960 52 5940 38 11.5.2016 Partinpuru 0,5 0,40 6,3 2,0 250 1,80 4,3 850 19 790 27 30.8.2016 Partinpuru 0,2 1,00 12,7 6,7 3,5 250 6,90 5,1 910 110 48 20 <3,0 2150 27 28.9.2016 Partinpuru 0,2 0,10 9,7 7,0 <2,0 200 4,60 6,0 710 24 1860 17 26.5.2016 Pengerjoki A 0,7 0,40 13,0 5,5 <2,0 250 0,59 1,8 450 20 890 28 29.8.2016 Pengerjoki A 1,1 0,15 10,6 5,3 <2,0 320 0,89 1,9 550 <5,0 16 21 4 1520 34 17.10.2016 Pengerjoki A 1,0 0,50 4,0 6,2 2,4 240 2,00 2,4 520 23 1270 29 LIITE 1. Virtavesien vedenlaatutulokset 2016 4/6

Aika Paikka Syvyys Näyte- Lämpö- Happi, Hapen pH Kiinto- Väri Sameus Sähkön- Kok-N NH4- NO3-NO4 Kok-P PO4- Rauta CODMn syvyys tila liuk. kyll. aste aine luku johtavuus N N P m m °C mg/l kyll.% mg/l mg Pt/l FNU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 26.5.2016 Pengerjoki B 0,3 0,20 12,5 5,5 <2,0 310 0,66 1,8 570 20 910 29 29.8.2016 Pengerjoki B 0,7 0,20 10,8 5,3 <2,0 340 1,10 2,0 530 <5,0 10 21 4 1490 34 17.10.2016 Pengerjoki B 2,0 1,00 4,0 6,0 <2,0 250 1,50 2,1 450 22 1170 28 10.5.2016 Peninginjoki 0,4 0,20 10,6 5,8 3,0 250 3,20 2,3 640 27 1540 27 30.8.2016 Peninginjoki 0,2 0,05 11,1 6,3 5,5 270 5,60 2,9 730 44 9 31 <3,0 2590 25 3.10.2016 Peninginjoki 0,6 0,30 6,5 6,7 5,0 260 8,00 3,7 670 45 2450 22 24.5.2016 Pesäjoki ap 0,3 0,20 15,2 6,1 6,5 167 2,70 2,1 530 21 510 22 29.8.2016 Pesäjoki ap 0,3 0,20 13,1 6,4 <2,0 140 1,40 2,3 460 6 15 17 <3,0 620 20 26.9.2016 Pesäjoki ap 0,5 0,20 10,1 6,8 <2,0 77 0,91 2,6 340 14 310 10 24.5.2016 Pesäjoki yp 0,5 0,20 15,1 6,2 <2,0 125 0,55 2,0 400 12 230 16 29.8.2016 Pesäjoki yp 0,5 0,20 13,1 6,4 <2,0 99 0,76 2,0 410 5 15 25 <3,0 330 15 26.9.2016 Pesäjoki yp 0,3 0,10 10,5 6,7 <2,0 54 0,59 2,2 320 10 170 9 10.5.2016 Pihlaspuru 1 0,30 12,0 5,6 2,0 375 3,20 3,3 740 29 2530 41 30.8.2016 Pihlaspuru 1 1,0 12,1 6,3 14,0 280 15,00 8,4 1000 170 230 11 <3,0 6630 17 28.9.2016 Pihlaspuru 1 1,1 0,20 9,5 6,9 10,0 280 19,00 8,5 840 18 5880 11 9.5.2016 Pirttijoki 0,7 0,40 13,9 5,8 <2,0 188 1,20 2,4 510 18 520 23 29.8.2016 Pirttijoki 0,5 1,00 13,1 6,4 2,0 180 0,95 2,6 500 8 18 15 <3,0 860 23 27.9.2016 Pirttijoki 0,4 0,10 10,5 6,6 <2,0 150 1,40 2,9 390 13 720 17 25.5.2016 Pirttipuro 0,4 0,20 13,8 4,9 <2,0 310 0,59 1,9 530 26 740 32 30.8.2016 Pirttipuro 0,2 0,05 12,6 5,0 <2,0 370 0,88 1,9 580 <5,0 13 18 <3,0 1190 33 27.9.2016 Pirttipuro 0,4 0,20 9,0 5,1 <2,0 340 0,68 1,9 520 22 1120 33 24.5.2016 Puukonjoki 1,0 0,30 14,1 6,0 11,0 250 4,20 2,4 670 31 1460 30 17.8.2016 Puukonjoki 0,9 0,40 13,1 5,2 13,0 450 6,00 3,0 1100 17 97 33 7 2200 52 14.9.2016 Puukonjoki 0,6 0,40 10,4 6,0 5,2 360 3,30 2,9 790 36 2310 40 16.5.2016 Pöngänpuro, Pöngänperä 0,6 0,25 8,3 5,0 6,0 500 3,80 2,7 930 34 1760 51 2.8.2016 Pöngänpuro, Pöngänperä 0,3 0,10 14,0 6,2 14,0 730 6,30 3,4 1300 45 62 68 38 6160 58 12.9.2016 Pöngänpuro, Pöngänperä 1,0 0,50 10,6 5,6 5,5 470 3,70 3,0 880 50 3220 53 25.5.2016 Rajajoki, Lapsukansuon ap 1,0 0,20 15,1 5,5 <2,0 310 1,20 2,0 620 56 920 37 29.8.2016 Rajajoki, Lapsukansuon ap 0,9 0,15 11,2 5,2 <2,0 300 0,74 1,9 520 6 <5,0 22 3 1260 32 3.10.2016 Rajajoki, Lapsukansuon ap 0,8 0,10 4,7 5,5 <2,0 360 2,30 2,6 660 26 1740 43 25.5.2016 Rajajoki, Lapsukansuon yp 1,0 0,50 15,1 5,4 <2,0 310 0,99 2,0 510 21 1080 34 29.8.2016 Rajajoki, Lapsukansuon yp 0,8 0,15 11,4 5,6 <2,0 280 1,30 1,8 500 <5,0 <5,0 23 <3,0 1780 28 3.10.2016 Rajajoki, Lapsukansuon yp 0,3 0,10 4,7 5,4 <2,0 370 2,00 2,6 680 26 1740 44 23.5.2016 Rajapuro 0,5 0,40 8,0 5,8 2,5 313 2,30 3,3 1000 54 1130 40 31.8.2016 Rajapuro 0,4 0,20 8,3 6,9 7,3 250 2,80 4,1 1100 <5,0 340 61 25 1390 30 27.9.2016 Rajapuro 0,3 0,20 8,1 6,9 2,0 230 3,80 5,0 1200 82 1280 28 23.5.2016 Rasinpuro 0,2 0,10 13,1 6,1 2,5 250 2,20 3,3 670 28 1240 32 31.8.2016 Rasinpuro 0,3 0,05 10,1 6,6 <2,0 290 3,80 3,7 700 <5,0 56 30 9 2130 29 27.9.2016 Rasinpuro 0,2 0,10 7,8 6,8 2,0 210 4,50 4,5 340 37 1610 21 23.5.2016 Rautapuro, Mätässuon ap 0,2 0,10 13,5 5,6 5,0 375 2,50 2,3 820 31 2360 43 31.8.2016 Rautapuro, Mätässuo ap 0,1 0,05 9,6 6,5 12,0 430 7,10 3,2 860 <5,0 20 47 17 4370 43 4.10.2016 Rautapuro, Mätässuon ap 0,2 0,10 4,0 5,8 2,0 390 3,60 3,2 1000 43 2820 49 23.5.2016 Rautapuro, Mätässuon yp 0,4 0,30 13,5 5,8 3,0 250 2,30 2,7 830 33 1790 41 31.8.2016 Rautapuro, Mätässuo yp 0,3 0,10 8,8 5,9 15,0 550 14,00 2,7 1000 49 7 41 18 6720 51 4.10.2016 Rautapuro, Mätässuon yp 0,3 0,10 5,0 5,3 8,0 420 5,50 2,8 950 44 3740 49 24.5.2016 Ryönänkoski 0,3 0,10 17,8 6,0 <2,0 250 1,10 2,6 620 23 750 28 31.8.2016 Ryönänkoski 0,5 1,00 14,8 6,3 <2,0 220 1,90 2,6 650 11 <5,0 26 <3,0 1220 24 26.9.2016 Ryönänkoski 0,2 0,10 11,1 6,3 <2,0 210 1,40 2,6 570 26 1200 24 LIITE 1. Virtavesien vedenlaatutulokset 2016 5/6

Aika Paikka Syvyys Näyte- Lämpö- Happi, Hapen pH Kiinto- Väri Sameus Sähkön- Kok-N NH4- NO3-NO4 Kok-P PO4- Rauta CODMn syvyys tila liuk. kyll. aste aine luku johtavuus N N P m m °C mg/l kyll.% mg/l mg Pt/l FNU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 10.5.2016 Sahinjoki 0,4 0,20 8,7 6,4 2,5 188 4,90 3,9 800 22 1100 26 30.8.2016 Sahinjoki 0,3 1,00 10,6 7,1 2,0 220 5,50 5,7 650 <5,0 <5,0 19 <3,0 2030 24 3.10.2016 Sahinjoki 0,2 0,10 5,8 6,8 3,5 230 4,60 5,1 870 24 1330 29 16.3.2016 Sammalinen, Siltasalmi 1,9 1,00 0,9 11 77 5,6 <2,0 250 0,67 2,7 950 29 1450 33 31.8.2016 Sammalinen, Siltasalmi 0,8 0,40 14,6 5,7 <2,0 340 1,50 2,3 660 <5,0 8 25 5 1780 33 27.9.2016 Sammalinen, Siltasalmi 1,0 0,50 9,0 5,9 <2,0 320 1,40 2,3 600 34 1780 31 23.5.2016 Selänpäänjoki 0,3 0,20 13,8 5,6 2,5 250 1,70 2,4 680 30 1130 33 31.8.2016 Selänpäänjoki 0,4 0,15 13,0 6,2 3,3 310 2,10 2,5 660 <5,0 22 30 14 1840 32 27.9.2016 Selänpäänjoki 0,2 0,10 8,1 6,4 3,0 290 2,90 3,2 650 40 1860 28 26.5.2016 Soutujoki, Hirvisuon ap 1,0 0,50 13,5 5,7 <2,0 310 1,10 2,3 540 21 <3,0 910 30 29.8.2016 Soutujoki, Hirvisuon ap 1,1 0,30 12,9 5,9 <2,0 300 1,40 2,6 570 <5,0 130 28 4 1570 30 26.9.2016 Soutujoki, Hirvisuon ap 1,0 0,20 9,1 6,5 3,2 210 1,70 2,9 450 28 4 1330 19 26.5.2016 Soutujoki,Hirvisuon yp 1,0 0,50 13,5 5,7 2,0 250 1,40 2,2 560 21 950 29 29.8.2016 Soutujoki,Hirvisuon yp 1,5 0,20 13,1 5,9 2,5 300 1,60 2,4 570 <5,0 28 28 5 1590 32 26.9.2016 Soutujoki,Hirvisuon yp 0,6 0,30 9,3 6,5 <2,0 210 1,50 2,8 390 27 1320 20 11.5.2016 Suljetunneva,laskuoja 1 0,7 0,35 8,4 5,2 <2,0 500 1,10 2,9 960 44 1610 46 25.8.2016 Suljetunneva,laskuoja 1 0,4 0,20 10,5 5,7 <2,0 230 1,10 2,6 720 <5,0 <5,0 43 14 1640 33 19.9.2016 Suljetunneva,laskuoja 1 0,2 0,10 8,1 6,2 2,0 310 2,70 3,1 640 67 2220 37 9.5.2016 Sulkupuro,ap 0,3 0,10 8,6 6,3 8,0 250 1,50 3,1 570 21 720 24 29.8.2016 Sulkupuro,ap 0,4 1,00 8,6 6,8 2,5 150 1,60 3,6 440 6 110 16 <3,0 840 18 27.9.2016 Sulkupuro,ap 0,3 0,10 8,2 7,1 <2,0 99 1,70 4,2 350 14 560 11 9.5.2016 Sulkupuro,yp 0,3 0,10 6,0 6,1 13,0 125 0,53 2,4 390 18 430 16 29.8.2016 Sulkupuro,yp 0,3 1,00 7,5 6,5 <2,0 150 0,53 3,0 400 6 140 22 4 660 15 27.9.2016 Sulkupuro,yp 0,2 0,10 6,9 6,7 2,5 79 2,10 3,6 310 23 340 7 24.5.2016 Suojoki 64433 0,3 0,20 15,1 6,5 7,0 250 4,30 3,1 690 32 940 26 29.8.2016 Suojoki 64433 0,3 1,00 9,6 6,7 2,5 200 2,90 3,9 750 43 82 45 6 1350 26 27.9.2016 Suojoki 64433 0,3 0,10 8,5 7,1 <2,0 170 4,10 5,1 650 40 1360 17 12.5.2016 Syrjäpuro 0,4 0,30 6,2 2,7 188 2,30 2,9 570 34 890 26 29.8.2016 Syrjäpuro 0,5 1,00 8,2 6,6 <2,0 200 2,40 3,3 520 <5,0 61 42 8 1230 22 27.9.2016 Syrjäpuro 0,4 0,10 8,0 7,0 <2,0 110 2,60 4,0 310 36 760 10 10.5.2016 Tervajoen suu 1,0 0,80 14,2 6,3 9,5 250 6,80 4,3 1100 43 1030 31 30.8.2016 Tervajoen suu 1,3 1,00 12,2 6,7 3,5 230 5,30 6,1 920 57 38 42 5 2360 24 3.10.2016 Tervajoen suu 1,0 0,50 6,1 6,6 6,0 260 5,70 6,5 1100 54 1920 27 24.5.2016 Vahvasenjoki, Myllykoski 1,2 0,30 16,7 6,0 3,0 250 0,96 2,0 570 23 880 27 18.8.2016 Vahvasenjoki, Myllykoski 1,2 0,30 14,2 5,2 <2,0 410 2,00 2,4 860 6 22 18 <3,0 2120 48 14.9.2016 Vahvasenjoki, Myllykoski 0,7 0,50 10,6 5,8 4,3 350 2,00 2,3 680 28 1640 38 10.5.2016 Vallasjoki 2, ap 0,6 0,30 11,4 6,1 6,5 250 4,00 3,7 870 24 2400 35 31.8.2016 Vallasjoki 2 ap 0,5 1,00 10,2 6,7 5,5 290 11,00 5,2 800 100 68 23 9 3720 23 28.9.2016 Vallasjoki 2 ap 0,3 0,10 8,8 7,0 7,0 300 21,00 3,6 580 26 4580 14 10.5.2016 Vallasjoki 3 suu 1,0 0,50 12,5 6,1 8,5 313 5,20 3,8 940 25 2160 34 30.8.2016 Vallasjoki 3 suu 0,8 1,00 11,0 7,0 5,0 270 14,00 5,5 800 16 180 23 3 3940 22 28.9.2016 Vallasjoki 3 suu 0,7 0,30 9,1 7,2 5,0 280 20,00 5,6 510 31 4440 14 10.5.2016 Vallasjoki 1 yp 0,50 12,0 6,1 2,0 250 2,20 3,3 760 17 1520 33 31.8.2016 Vallasjoki 1 yp 0,4 0,10 10,5 6,9 <2,0 230 6,20 4,1 630 15 2360 22 28.9.2016 Vallasjoki 1 yp 0,5 0,10 8,8 7,2 3,0 250 13,00 4,3 510 20 2800 16 25.5.2016 Vattupuro 0,2 0,10 13,8 4,7 <2,0 310 0,55 2,3 590 23 820 40 30.8.2016 Vattupuro 0,2 0,05 10,6 4,7 <2,0 360 0,79 2,4 630 <5,0 9 20 <3,0 1190 40 27.9.2016 Vattupuro 0,3 0,10 8,0 5,1 <2,0 290 0,61 2,0 540 21 1040 32 LIITE 1. Virtavesien vedenlaatutulokset 2016 6/6

Aika Paikka Syvyys Näyte- Näkö- Lämpö- Happi, Hapen pH Kiinto- Väri- Sameus Sähkön- Kok-N NH4- NO3-NO4 Kok-P PO4- Rauta a-kloro- CODMn syvyys syvyys tila liuk. kyll.aste aine luku johtavuus N N P fylli m m m °C mg/l kyll.% mg/l mg Pt/l FNU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 21.3.2016 Ala-Kastejärvi 1,9 1,0 0,4 0,5 11,0 76 5,6 <2,0 380 1,3 3,3 990 32 1800 41 29.8.2016 Ala-Kastejärvi 2,3 1,0 0,7 14,7 8,2 81 6,1 2,0 290 2,3 2,6 750 7 <5,0 33 <3,0 1890 11,0 32 22.2.2016 Alajärvi 2,1 1,0 0,9 0,1 11,0 76 6,3 <2,0 188 1,5 4,1 840 25 810 24 22.8.2016 Alajärvi 2,6 1,0 0,8 17,8 8,2 86 6,9 3,0 160 2,5 3,7 670 19 6 26 <3 1230 9,3 19 14.3.2016 Alanen 3 5,0 1,0 0,3 0,9 8,9 62 5,9 <2,0 188 1,8 3,7 1000 36 1760 46 14.3.2016 Alanen 3 4,0 2,0 5,2 38 6,1 250 2,9 5,2 1400 35 1780 40 3.8.2016 Alanen 3 5,4 1,0 0,6 19,7 6,8 74 6,2 4,0 380 3,5 2,6 810 32 13 39 <3,0 1720 19,0 33 3.8.2016 Alanen 3 2,7 14,4 1,4 14 6,0 340 3,6 2,9 670 33 1750 30 3.8.2016 Alanen 3 4,4 11,4 <0,20 <1,0 6,4 750 62,0 4,3 970 93 5370 31 29.2.2016 Elämäjärvi 2,3 1,0 0,4 0,4 9,5 66 6,0 2,8 250 3,9 3,6 920 49 1900 28 4.7.2016 Elämäjärvi 3,0 1,0 0,5 18,7 8,6 92 6,7 17,0 190 5,8 2,8 680 <5,0 5 42 4 1510 12,0 21 23.2.2016 Harjujärvi 2,0 1,0 0,9 0,3 6,8 47 5,3 <2,0 250 1,7 6,2 1600 24 1360 33 22.8.2016 Harjujärvi 2,7 1,0 1,0 18,1 8,2 87 6,4 6,5 210 2,3 4,3 790 8 7 17 <3 1790 5,2 26 21.3.2016 Hirvijärvi pohjaan asti jäässä 29.8.2016 Hirvijärvi 0,9 0,5 0,4 12,8 7,9 74 6,6 4,5 510 4,9 4,5 1200 16 55 83 20 3210 11,0 54 24.2.2016 Humalalampi 11,0 1,0 0,6 0,6 11,0 77 6,2 <2,0 190 1,5 3,7 940 45 1070 27 24.2.2016 Humalalampi 5,0 1,3 9,0 64 6,2 250 1,3 4,1 1000 49 1200 31 24.2.2016 Humalalampi 10,0 2,2 4,4 32 6,2 250 3,5 4,5 1100 68 1940 31 29.8.2016 Humalalampi 11,6 1,0 0,7 15,2 7,8 78 6,5 4,5 230 3,6 3,4 810 47 12 57 4 1050 12,0 30 29.8.2016 Humalalampi 6,0 14,3 6,1 60 6,5 250 4,0 3,6 780 41 1260 30 29.8.2016 Humalalampi 10,6 7,4 <0,20 <1,0 6,5 380 16,0 4,8 1100 84 6640 34 15.2.2016 Hyyrynlampi 1,0 0,1 10,0 70 5,6 <2,0 313 1,8 3,1 1200 26 1460 34 15.2.2016 Hyyrynlampi 2,7 1,3 10,0 71 5,5 313 2,1 3,5 1300 24 1540 42 15.2.2016 Hyyrynlampi 5,5 4,5 0,6 1,9 7,9 57 5,5 313 2,0 3,5 1300 26 1510 43 5.9.2016 Hyyrynlampi 5,0 1,0 0,5 14,2 6,7 65 5,7 2,0 400 1,7 2,9 1100 130 58 26 <3,0 1890 6,7 43 5.9.2016 Hyyrynlampi 4,0 12,0 2,4 22 5,8 400 3,1 3,0 1100 36 2700 38 24.2.2016 Ilveslampi 2,0 1,0 0,4 0,5 9,0 62 6,0 2,0 310 2,9 4,7 1100 42 1970 34 6.7.2016 Ilveslampi 1,7 1,0 0,6 14,0 6,1 60 5,6 15,0 430 5,5 3,5 1200 <5,0 12 61 4 2550 50,0 52 15.3.2016 Iiroonjärvi 2,0 1,0 0,4 0,5 12,0 81 5,4 <2,0 380 0,6 2,9 900 31 1140 39 3.8.2016 Iiroonjärvi 2,1 1,0 0,8 19,9 7,5 83 6,0 3,0 330 1,9 2,1 590 9 8 27 3 880 13,0 26 24.2.2016 Iso-Korppinen 4,5 1,0 0,3 0,4 4,2 29 6,2 <2,0 250 3,9 4,8 900 47 2680 25 24.2.2016 Iso-Korppinen -1,0 0,9 2,1 15 6,1 310 4,9 6,4 1000 41 3710 31 6.7.2016 Iso-Korppinen 4,8 1,0 0,6 14,1 7,7 75 6,0 19,0 370 8,0 3,3 1000 6 45 54 5 2300 20,0 44 6.7.2016 Iso-Korppinen 4,8 3,8 0,6 13,8 7,5 72 5,9 380 7,6 3,3 1100 56 2320 45 24.2.2016 Iso Suojärvi, Pohjanlahti 1,9 1,0 0,2 0,4 6,8 47 5,8 <2,0 310 3,5 3,4 1300 45 2080 37 5.7.2016 Iso Suojärvi Pohjanlahti 2,0 1,0 0,6 16,4 7,2 73 5,9 15,0 310 4,6 2,6 1000 <5,0 7 54 6 1940 27,0 37 21.3.2016 Iso Pirttijärvi 1,1 1,0 0,5 0,5 12,0 81 6,3 4,0 310 3,6 6,2 600 18 2750 25 18.7.2016 Iso Pirttijärvi 1,9 1,0 0,5 17,2 5,0 52 5,2 5,5 410 2,9 2,1 820 16 22 21 <3,0 3710 3,7 40 5.7.2016 Iso-Suojärvi, syvänne 4,0 1,0 0,9 17,6 7,9 82 6,3 17,0 210 5,9 2,6 720 <5,0 5 34 <3 1320 14,0 23 5.7.2016 Iso-Suojärvi, syvänne 3,0 0,9 17,6 7,8 82 6,3 180 5,7 2,6 690 33 1310 22 24.2.2016 Iso-Suojärvi,syvänne 4,0 1,0 0,3 1,0 11,0 76 5,8 <2,0 310 1,4 3,2 850 31 1350 34 24.2.2016 Iso-Suojärvi,syvänne 3,0 2,4 4,5 33 5,9 310 1,8 3,6 1100 35 2150 38 LIITE 1. Järvien vedenlaatutulokset 2016 2 /6

Aika Paikka Syvyys Näyte- Näkö- Lämpö- Happi, Hapen pH Kiinto- Väri- Sameus Sähkön- Kok-N NH4- NO3-NO4 Kok-P PO4- Rauta a-kloro- CODMn syvyys syvyys tila liuk. kyll.aste aine luku johtavuus N N P fylli m m m °C mg/l kyll.% mg/l mg Pt/l FNU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 4.4.2016 Joutenjärvi 4,4 1,0 0,9 0,6 10,0 73 5,6 2,0 313 2,1 2,3 800 20 1230 28 4.4.2016 Joutenjärvi 3,4 2,7 0,8 6 5,2 500 1,4 2,9 960 25 2190 48 25.8.16 Joutenjärvi 4,5 1,0 0,5 15,6 5,8 58 4,9 <2,0 460 1,3 2,5 960 21 37 19 4 1750 7,3 55 25.8.16 Joutenjärvi 3,5 11,8 1,1 10 4,9 470 2,0 2,5 1100 32 1870 55 5.4.2016 Karankajärvi 1 18,2 1,0 1,3 1,7 10,0 73 5,9 <2,0 250 1,0 3,2 830 33 1410 27 5.4.2016 Karankajärvi 1 5,0 1,7 8,7 62 5,9 250 1,1 3,1 740 33 1440 27 5.4.2016 Karankajärvi 1 10,0 1,8 8,3 60 5,8 313 1,2 3,3 760 38 1600 27 5.4.2016 Karankajärvi 1 15,0 2,1 6,7 48 5,9 313 1,4 3,4 770 44 1830 27 31.8.2016 Karankajärvi 1 19,0 1,0 1,0 15,2 7,8 77 6,3 <2,0 220 1,6 2,6 620 13 37 32 6 1090 13,0 24 31.8.2016 Karankajärvi 1 5,0 15,0 7,9 79 6,3 220 1,5 2,6 630 25 1860 24 31.8.2016 Karankajärvi 1 10,0 14,8 7,1 70 6,3 220 1,8 2,6 620 24 1130 23 31.8.2016 Karankajärvi 1 15,0 8,8 0,9 8 6,0 260 2,1 3,2 880 41 2070 24 31.8.2016 Karankajärvi 1 18,0 8,5 0,8 7 6,0 270 2,2 3,3 890 43 2300 24 5.4.2016 Karankajärvi, Rautapuronlahti 1,5 0,8 0,7 0,6 12,0 82 5,5 5,0 188 4,0 4,2 960 45 1960 36 31.8.2016 Karankajärvi, Rautapuronlahti 1,4 0,7 0,9 16,4 8,6 88 6,3 4,6 230 2,0 2,7 690 <5,0 16 31 4 1070 26,0 25 22.2.2016 Keronlampi (Pajulampi) 4,8 1,0 0,7 0,2 11,0 75 6,0 2,0 200 3,6 5,4 1200 19 2720 22 22.2.2016 Keronlampi (Pajulampi) 3,8 1,9 9,3 67 5,8 200 2,1 5,9 1100 22 2490 24 22.8.2016 Keronlampi (Pajulampi) 4,5 1,0 1,0 18,6 8,0 85 6,6 2,0 150 2,5 4,6 690 12 64 16 <3 1980 4,0 20 22.8.2016 Keronlampi (Pajulampi) 3,5 17,0 7,1 74 6,5 150 2,8 4,6 710 15 2060 20 16.3.2016 Keskinen 6,2 1,0 0,9 0,6 9,2 64 6,3 <2,0 250 1,2 5,0 860 27 1380 27 16.3.2016 Keskinen 3,1 1,6 9,5 68 6,4 188 1,5 5,1 940 29 1450 24 16.3.2016 Keskinen 5,2 2,6 <0,20 <1,0 6,2 500 29,0 5,8 1100 68 4170 28 24.8.2016 Keskinen 6,0 1,0 0,9 18,2 8,0 85 6,8 <2,0 140 1,4 4,1 640 5 <5,0 17 <3,0 770 10,0 20 24.8.2016 Keskinen 3,0 14,5 3,4 33 6,2 160 2,0 4,2 680 18 1090 21 24.8.2016 Keskinen 5,0 11,8 1,3 12 6,2 300 14,0 4,4 820 36 3170 25 16.3.2016 Kiesimenjärvi 4,0 1,0 0,9 1,3 10,0 72 5,7 <2,0 250 0,6 2,7 810 26 1000 28 16.3.2016 Kiesimenjärvi 3,0 2,0 8,5 61 5,7 250 0,8 2,9 1100 33 1210 33 30.8.2016 Kiesimenjärvi 5,2 1,0 0,8 14,5 8,5 84 6,1 4,5 230 2,7 2,1 580 14 <5,0 26 <3,0 1230 14,0 23 30.8.2016 Kiesimenjärvi 2,6 14,4 8,5 83 6,2 220 2,7 2,1 580 27 1250 22 30.8.2016 Kiesimenjärvi 4,2 14,3 8,5 83 6,2 220 2,9 2,1 550 27 1270 23 23.3.2016 Kinnaslampi 13,5 1,0 0,6 0,4 11,0 74 5,8 <2,0 250 1,5 3,2 780 24 1230 24 23.3.2016 Kinnaslampi 5,0 1,8 9,8 71 5,5 310 0,9 3,0 810 20 1110 27 23.3.2016 Kinnaslampi 10,0 2,3 7,0 51 5,6 310 1,1 3,2 790 24 1210 26 23.3.2016 Kinnaslampi 12,5 2,5 6,3 46 5,6 310 1,1 3,3 820 25 1320 27 1.9.2016 Kinnaslampi 14,0 1,0 0,6 14,0 6,9 67 5,6 <2,0 310 1,2 2,7 870 <5,0 62 19 5 1250 13,0 35 1.9.2016 Kinnaslampi 5,0 6,1 3,9 31 5,4 190 1,1 2,6 790 15 840 22 1.9.2016 Kinnaslampi 10,0 5,0 2,4 19 5,5 230 2,7 2,6 850 27 1510 22 1.9.2016 Kinnaslampi 13,0 4,3 0,4 3 5,6 310 11,0 2,7 980 60 2580 24 14.3.2016 Koijärvi 1,1 0,9 0,3 0,4 6,6 46 5,8 3,2 500 3,2 3,7 1000 51 2760 46 3.8.2016 Koijärvi 1,1 0,5 0,4 19,7 5,7 62 5,7 <2,0 630 2,0 2,7 1200 62 29 74 28 2580 14,0 55 29.2.2016 Kolima 1 4,0 1,0 0,7 0,2 14,0 94 6,1 <2,0 167 1,9 2,9 610 22 1520 20 29.2.2016 Kolima 1 3,0 0,4 10,0 72 6,3 125 1,8 3,2 580 19 1180 17 4.7.2016 Kolima 1 4,0 1,0 2,0 16,4 8,8 90 7,1 6,7 71 1,6 3,9 550 15 100 14 <3 320 2,1 12 4.7.2016 Kolima 1 4,0 3,0 2,0 16,4 8,7 89 7,0 80 1,8 4,0 510 11 320 12 LIITE 1. Järvien vedenlaatutulokset 2016 3 /6

Aika Paikka Syvyys Näyte- Näkö- Lämpö- Happi, Hapen pH Kiinto- Väri- Sameus Sähkön- Kok-N NH4- NO3-NO4 Kok-P PO4- Rauta a-kloro- CODMn syvyys syvyys tila liuk. kyll.aste aine luku johtavuus N N P fylli m m m °C mg/l kyll.% mg/l mg Pt/l FNU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 29.2.2016 Kolima 4A 7,2 1,0 1,1 0,4 14,0 97 6,5 2,0 83 1,0 3,9 580 14 620 14 29.2.2016 Kolima 4A 5,0 1,0 13,0 93 6,7 83 0,4 4,0 500 11 300 11 29.2.2016 Kolima 4A 6,2 1,2 12,0 83 6,3 83 0,6 4,0 590 13 610 16 4.7.2016 Kolima 4A 7,0 1,0 2,0 16,4 7,9 80 7,0 4,0 83 1,5 4,3 560 17 110 12 <3 340 3,1 12 4.7.2016 Kolima 4A 7,0 5,0 2,0 16,4 8,3 85 7,0 80 1,3 3,9 600 10 330 12 4.7.2016 Kolima 4A 7,0 6,0 2,0 16,4 8,7 89 7,0 68 2,1 5,4 590 11 340 12 16.3.2016 Kolu-Meronen 2,7 1,0 0,4 0,7 10,0 71 5,7 <2,0 313 1,6 3,5 510 48 1340 37 31.8.2016 Kolu-Meronen 2,0 1,0 0,5 15,6 7,0 70 6,1 4,0 340 3,0 2,9 950 17 25 51 15 1850 21,0 41 14.3.2016 Kortejärvi 1B 7,9 1,0 0,9 0,1 11,0 74 5,7 <2,0 250 1,2 3,0 770 29 1520 35 14.3.2016 Kortejärvi 1B 4,0 1,0 9,2 65 5,5 313 1,1 2,0 760 29 1430 42 14.3.2016 Kortejärvi 1B 6,9 2,1 4,4 32 5,5 313 1,6 2,9 900 14 1840 37 2.8.2016 Kortejärvi 1B 8,0 7,0 0,7 20,7 7,5 84 6,0 5,6 310 2,1 2,1 910 <5,0 6 42 3 1370 60,0 30 2.8.2016 Kortejärvi 1B 4,0 14,5 2,7 26 5,6 430 3,3 2,4 830 37 2510 38 2.8.2016 Kortejärvi 1B 7,0 12,1 1,2 12 5,8 600 17,0 2,7 1000 93 4810 37 24.2.2016 Kostamonjärvi 3,8 1,0 0,9 0,9 8,4 59 5,8 <2,0 190 1,7 4,5 970 18 1450 25 24.2.2016 Kostamonjärvi 2,8 2,2 9,1 66 6,0 190 1,4 5,0 890 13 1460 27 23.8.2016 Kostamonjärvi 2,5 1,0 1,0 18,0 8,5 90 6,6 3,0 170 3,1 3,9 670 32 20 19 <3,0 1660 7,6 20 14.3.2016 Kotajärvi 1,5 0,8 0,9 1,0 10,0 70 5,7 <2,0 313 1,1 3,1 800 20 1710 42 2.8.2016 Kotajärvi 1,5 0,7 0,5 20,7 6,3 70 5,7 4,0 400 2,2 2,1 760 <5,0 8 18 <3,0 1840 14,0 35 21.3.2016 Lahnajärvi, Kortelahti 1,6 0,8 0,8 0,5 9,9 69 5,7 <2,0 380 1,8 3,7 1000 44 2260 45 6.7.2016 Lahnajärvi, Kortelahti 1,6 1,0 0,4 16,3 7,7 78 5,2 8,7 410 3,0 3,3 1400 9 33 41 6 2020 7,9 54 21.3.2016 Lahnajärvi, syvänne 7,0 1,0 0,9 1,2 9,3 66 5,3 <2,0 380 1,0 3,1 930 33 1850 39 21.3.2016 Lahnajärvi, syvänne 7,0 3,5 0,9 3,0 5,6 41 5,7 380 2,4 3,8 1100 45 2640 64 21.3.2016 Lahnajärvi, syvänne 7,0 6,0 0,9 3,6 1,7 13 5,8 500 5,3 4,6 1300 64 4190 56 6.7.2016 Lahnajärvi, syvänne 6,9 1,0 0,6 16,4 7,2 74 6,0 8,0 290 3,1 2,5 810 12 9 39 4 1450 12,0 32 6.7.2016 Lahnajärvi, syvänne 3,0 16,4 7,4 76 5,9 290 3,0 2,5 770 41 1440 33 6.7.2016 Lahnajärvi, syvänne 6,0 14,6 6,3 62 5,2 400 3,7 2,9 1200 57 1770 55 5.4.2016 Lehmälammit 2 7,8 1,0 1,4 0,9 7,9 55 5,9 <2,0 188 1,0 3,1 780 16 500 20 5.4.2016 Lehmälammit 2 3,9 2,7 3,8 28 6,1 188 0,4 3,8 830 11 460 20 5.4.2016 Lehmälammit 2 6,8 3,7 <0,20 <1,0 6,2 250 4,5 4,8 1200 64 1940 29 20.7.2016 Lehmälammit 2 8,6 1,0 0,5 16,5 3,4 35 5,3 <2,0 370 0,9 3,3 1200 170 130 18 <3,0 870 9,2 50 20.7.2016 Lehmälammit 2 4,0 4,9 0,5 4 5,7 220 0,9 3,1 800 18 740 27 20.7.2016 Lehmälammit 2 7,6 4,5 <0,20 <1,0 6,2 510 28,0 5,9 1900 60 3290 27 16.3.2016 Levänen 1,5 1,0 1,2 0,8 11,0 80 6,4 <2,0 188 0,7 4,2 700 19 750 19 24.8.2016 Levänen 1,8 1,0 1,5 18,0 7,9 83 6,8 3,0 140 2,5 3,8 550 <5,0 <5,0 18 <3,0 1020 8,2 18 29.2.2016 Liitonjärvi 1,6 1,0 0,4 0,2 10,0 72 5,3 3,2 250 1,7 2,6 710 28 2080 30 4.7.2016 Liitonjärvi 2,0 1,0 1,0 19,1 8,1 87 6,2 16,0 180 6,5 1,8 730 <5,0 5 36 <3 1390 15,0 21 30.8.2016 Luksanjärvi 1,2 0,6 0,5 13,5 7,8 75 6,4 4,5 370 3,6 3,6 990 14 62 53 6 1970 21,0 42 5.4.2016 Luksanjärvi 1,2 0,6 0,9 0,9 9,8 69 6,0 4,4 188 3,3 3,1 650 32 1110 24 10.3.2016 Martinjärvi 2,0 1,0 0,9 0,7 11,0 76 5,8 <2,0 188 0,8 3,1 710 23 1010 31 16.8.2016 Martinjärvi 2,1 1,0 1,0 16,1 8,8 90 5,9 2,0 240 1,8 2,6 650 <5,0 6 30 <3,0 1110 7,0 29 22.2.2016 Pieni Pajulampi 4,3 1,0 0,6 0,1 10,0 72 5,7 2,8 250 4,0 5,2 1200 24 2880 21 22.2.2016 Pieni Pajulampi 3,3 1,1 8,8 62 5,9 250 4,7 5,5 1200 26 3100 24 22.8.2016 Pieni Pajulampi 4,9 1,0 0,8 17,8 7,2 76 6,6 4,0 220 7,2 6,4 940 120 110 15 <3 4290 10,0 22 22.8.2016 Pieni Pajulampi 3,9 13,0 1,6 15 6,2 340 16,0 5,6 1400 25 7450 31 LIITE 1. Järvien vedenlaatutulokset 2016 4 /6

Aika Paikka Syvyys Näyte- Näkö- Lämpö- Happi, Hapen pH Kiinto- Väri- Sameus Sähkön- Kok-N NH4- NO3-NO4 Kok-P PO4- Rauta a-kloro- CODMn syvyys syvyys tila liuk. kyll.aste aine luku johtavuus N N P fylli m m m °C mg/l kyll.% mg/l mg Pt/l FNU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 16.3.2016 Pieni-Virmas 1,7 1,0 0,9 1,4 7,4 53 6,4 <2,0 188 1,2 5,7 2000 34 860 27 24.8.2016 Pieni-Virmas 2,0 1,0 1,3 18,0 8,5 90 6,8 <2,0 130 1,9 4,3 770 <5,0 <5,0 33 <3,0 870 19,0 21 23.3.2016 Pirttijärvi 5,2 1,0 0,4 0,4 8,9 62 4,6 <2,0 380 1,6 2,9 640 18 1290 42 23.3.2016 Pirttijärvi 2,0 1,3 7,7 54 4,6 380 1,2 2,9 700 21 1170 43 23.3.2016 Pirttijärvi 4,1 1,7 7,4 53 4,6 380 1,1 2,9 720 23 1160 44 20.7.2016 Pirttijärvi 7,3 1,0 0,6 17,2 5,9 61 4,5 <2,0 420 0,6 2,8 730 <5,0 6 21 <3,0 1150 5,2 47 20.7.2016 Pirttijärvi 3,7 0,6 13,1 4,4 42 4,6 350 0,8 2,5 630 18 1060 40 20.7.2016 Pirttijärvi 6,3 0,6 8,7 0,3 2 4,8 350 2,4 2,1 780 61 1430 33 22.2.2016 Porkkalampi 1,9 1,0 0,6 0,2 9,9 68 6,0 <2,0 250 1,9 4,1 1100 23 1340 31 22.8.2016 Porkkalampi 2,0 1,0 1,0 18,0 8,3 88 6,8 3,5 250 4,5 3,5 820 <5,0 22 19 6 2210 8,9 28 21.3.2016 Poskutlampi 2,0 1,0 0,4 0,5 8,3 57 6,2 <2,0 380 3,6 4,3 940 51 2440 35 19.7.2016 Poskutlampi 3,5 1,0 0,5 13,9 5,0 48 5,1 <2,0 430 1,2 3,0 1000 10 23 39 15 2320 3,5 54 19.7.2016 Poskutlampi 3,5 2,5 0,5 10,8 <0,20 <1,0 5,1 4,0 510 2,8 3,2 1100 <5,0 12 91 57 3220 80 24.2.2016 Pyhäjärvi, Saarijärvi 1,9 1,0 0,4 0,8 8,9 62 6,3 <2,0 250 1,3 3,7 870 26 1370 30 5.7.2016 Pyhäjärvi, Saarijärvi 7,0 1,0 2,2 17,0 8,8 92 7,0 13,0 33 0,8 4,1 340 10 40 6 <3 82 2,5 7 5.7.2016 Pyhäjärvi, Saarijärvi 7,0 3,0 2,2 17,0 8,8 91 7,1 49 0,6 3,3 320 6 75 7 5.7.2016 Pyhäjärvi, Saarijärvi 7,0 6,0 2,2 15,8 8,8 89 6,9 41 0,9 3,4 410 11 130 8 23.2.2016 Rutajärvi,Haapalahti 1 3,6 1,0 1,4 0,4 13,0 90 6,6 <2,0 75 0,4 4,5 550 11 390 12 23.2.2016 Rutajärvi,Haapalahti 1 2,6 1,5 12,0 84 6,5 100 1,7 4,2 580 13 590 13 23.8.2016 Rutajärvi,Haapalahti 1 3,9 1,0 1,9 17,8 8,9 94 6,9 2,5 46 1,2 3,7 380 15 <5,0 10 <3,0 250 3,6 9 23.8.2016 Rutajärvi,Haapalahti 1 3,0 17,8 8,8 93 6,9 50 1,3 3,7 360 10 270 9 23.2.2016 Rutajärvi,Haapalahti 2 4,0 1,0 1,7 0,2 12,0 85 6,7 <2,0 75 0,3 4,2 500 12 360 11 23.2.2016 Rutajärvi,Haapalahti 2 3,0 1,6 11,0 78 6,5 100 1,6 4,4 600 11 610 13 23.8.2016 Rutajärvi,Haapalahti 2 5,0 1,0 2,0 18,0 8,5 90 6,9 <2,0 44 1,2 4,0 370 13 <5,0 11 <3,0 240 2,7 9 23.8.2016 Rutajärvi,Haapalahti 2 4,0 18,0 8,7 92 6,9 46 1,2 3,7 370 11 240 9 23.2.2016 Rutajärvi,Harjunniemi,syvänne 20,3 1,0 1,2 0,5 13,0 89 6,6 <2,0 125 0,5 3,5 590 17 840 17 23.2.2016 Rutajärvi,Harjunniemi,syvänne 5,0 1,5 12,0 91 6,6 125 0,8 3,4 540 15 910 14 23.2.2016 Rutajärvi,Harjunniemi,syvänne 10,0 1,5 13,0 91 6,5 125 1,8 3,5 530 17 1000 15 23.2.2016 Rutajärvi,Harjunniemi,syvänne 15,0 1,7 9,7 69 6,5 125 1,6 3,6 540 17 1150 15 23.2.2016 Rutajärvi,Harjunniemi,syvänne 19,3 2,0 7,7 56 6,4 150 1,3 3,8 560 21 1490 15 23.8.2016 Rutajärvi,Harjunniemi,syvänne 20,5 1,0 1,8 17,8 8,4 88 6,9 <2,0 97 0,7 3,3 450 20 24 11 <3,0 650 6,3 14 23.8.2016 Rutajärvi,Harjunniemi,syvänne 5,0 17,8 8,1 85 6,8 100 1,0 3,3 460 12 680 14 23.8.2016 Rutajärvi,Harjunniemi,syvänne 10,0 10,3 4,4 39 6,3 120 1,4 3,5 570 17 970 15 23.8.2016 Rutajärvi,Harjunniemi,syvänne 15,0 8,4 4,5 38 6,3 120 1,4 3,5 620 14 1150 15 23.8.2016 Rutajärvi,Harjunniemi,syvänne 19,8 8,4 3,9 33 6,4 130 2,0 3,8 720 18 1610 15 9.3.2016 Saanijärvi 3 3,5 1,0 0,4 1,0 4,6 32 6,2 <2,0 313 2,8 4,1 1100 39 1890 31 9.3.2016 Saanijärvi 3 2,5 1,3 10,0 73 6,1 313 2,3 4,0 1100 35 1770 28 4.7.2016 Saanijärvi 3 2,7 1,0 1,1 18,7 7,8 84 6,8 11,0 180 5,8 3,2 730 7 6 36 6 1480 5,7 21 22.3.2016 Saarijärvi 1,9 1,0 0,4 0,4 12,0 85 5,1 <2,0 250 0,8 2,9 570 16 1080 34 30.8.2016 Saarijärvi 1,4 0,7 0,6 14,5 8,0 78 5,6 <2,0 300 1,5 2,3 630 8 <5,0 27 <3,0 1410 13,0 28 25.2.2016 Saarilampi 2,5 1,0 0,4 0,4 5,9 40 5,7 <2,0 250 2,6 5,4 1600 52 1350 33 19.7.2016 Saarilampi 2,1 1,0 0,4 16,5 3,5 36 4,7 2,5 520 1,1 3,7 1400 14 110 29 5 2030 4,3 82 LIITE 1. Järvien vedenlaatutulokset 2016 5 /6

Aika Paikka Syvyys Näyte- Näkö- Lämpö- Happi, Hapen pH Kiinto- Väri- Sameus Sähkön- Kok-N NH4- NO3-NO4 Kok-P PO4- Rauta a-kloro- CODMn syvyys syvyys tila liuk. kyll.aste aine luku johtavuus N N P fylli m m m °C mg/l kyll.% mg/l mg Pt/l FNU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 15.2.2016 Sammalinen 10,0 1,0 0,7 0,4 11,0 78 6,3 <2,0 188 1,1 3,8 870 15 950 27 15.2.2016 Sammalinen 5,0 2,0 8,7 63 6,2 250 0,3 4,0 860 15 990 31 15.2.2016 Sammalinen 9,0 2,9 3,0 22 6,3 313 7,3 4,5 1000 53 2450 30 1.9.2016 Sammalinen 9,7 1,0 0,6 15,8 7,1 72 6,6 <2,0 240 2,8 3,3 700 39 12 18 10 1160 3,6 28 1.9.2016 Sammalinen 4,8 14,8 6,4 63 6,5 250 3,5 3,4 700 19 1290 29 1.9.2016 Sammalinen 8,7 9,0 <0,20 <1,0 6,5 540 23,0 5,2 1400 27 11300 33 22.2.2016 Siikavesi 1 3,8 1,0 0,8 0,1 11,0 74 6,2 <2,0 250 2,7 4,4 930 23 1140 24 22.2.2016 Siikavesi 1 2,8 0,9 11,0 77 6,3 188 2,0 4,6 840 24 1080 25 25.8.2016 Siikavesi 1 4,0 1,0 1,9 18,2 8,0 85 7,1 <2,0 82 2,0 4,0 520 10 29 14 <3,0 530 7,8 13 25.8.2016 Siikavesi 1 3,0 18,2 8,1 86 7,0 78 1,7 4,0 520 14 520 13 10.3.2016 Suojärvi 6,2 1,0 0,9 0,2 11,0 79 5,8 <2,0 188 0,7 3,1 670 19 1090 30 10.3.2016 Suojärvi 3,1 2,0 8,3 60 5,8 188 0,7 3,5 750 25 1160 33 10.3.2016 Suojärvi 5,2 2,7 6,3 46 5,8 250 1,7 3,5 750 28 1390 32 16.8.2016 Suojärvi 6,0 1,0 0,8 16,0 8,3 84 6,1 3,6 230 2,6 2,7 610 <5,0 <5,0 61 <3,0 1170 7,9 28 16.8.2016 Suojärvi 3,0 16,0 8,0 81 6,1 230 2,6 2,7 610 29 <3,0 1150 28 16.8.2016 Suojärvi 5,0 16,0 7,9 80 6,0 230 3,0 2,7 630 32 1180 27 17.3.2016 Suolahdenjärvi 26489 12,6 1,0 0,8 0,3 11,0 77 6,4 <2,0 250 2,3 4,2 1500 29 1190 26 17.3.2016 Suolahdenjärvi 26489 5,0 1,7 9,7 70 6,1 313 1,0 4,2 850 31 890 31 17.3.2016 Suolahdenjärvi 26489 10,0 1,8 8,6 62 6,1 250 1,2 4,4 1000 31 950 32 17.3.2016 Suolahdenjärvi 26489 11,6 2,0 8,1 59 6,1 250 1,2 4,4 1900 33 960 32 1.9.2016 Suolahdenjärvi 26489 15,4 1,0 0,6 15,0 7,5 75 6,6 2,5 220 1,7 3,7 850 <5,0 34 25 5 1050 22,0 28 1.9.2016 Suolahdenjärvi 26489 5,0 15,3 6,9 69 6,6 230 1,8 3,6 830 24 1040 29 1.9.2016 Suolahdenjärvi 26489 10,0 6,9 1,2 10 6,0 220 3,4 3,7 1000 25 1360 25 1.9.2016 Suolahdenjärvi 26489 14,4 5,8 <0,20 2 6,2 370 22,0 4,0 1000 31 4470 27 9.3.2016 Suontee 2 11,0 1,0 1,7 0,5 12,0 85 6,3 <2,0 83 1,3 4,9 720 21 510 15 9.3.2016 Suontee 2 5,0 1,9 8,4 61 6,3 125 1,4 5,9 830 14 870 18 9.3.2016 Suontee 2 10,0 2,9 2,9 22 6,2 188 3,7 6,7 1100 29 1380 26 25.8.2016 Suontee 2 11,5 1,0 2,0 18,4 8,9 95 7,0 <2,0 24 1,2 4,8 380 11 <5,0 9 <3,0 79 3,4 6 25.8.2016 Suontee 2 5,0 18,4 8,9 95 7,2 17 1,2 5,8 380 9 71 6 25.8.2016 Suontee 2 10,5 18,4 9,0 96 7,2 15 1,2 4,7 380 9 72 6 9.3.2016 Suontee 3 6,8 1,0 2,7 0,4 14,0 95 6,8 <2,0 50 0,2 5,1 440 8 83 8 9.3.2016 Suontee 3 3,5 0,8 12,0 87 6,7 50 0,4 5,3 490 9 160 7 9.3.2016 Suontee 3 5,8 2,4 7,5 55 6,4 50 0,8 6,0 640 13 330 10 25.8.2016 Suontee 3 8,0 1,0 3,1 18,4 8,8 93 7,2 3,0 25 1,6 4,8 370 31 <5,0 9 <3,0 120 3,9 7 25.8.2016 Suontee 3 3,0 18,4 8,8 93 7,2 25 1,6 4,8 370 12 120 6 25.8.2016 Suontee 3 7,0 18,4 8,4 89 7,2 31 2,5 4,8 390 11 210 7 14.3.2016 Vahanka 1B 6,4 1,0 0,9 0,3 11,0 73 5,9 <2,0 313 1,2 2,9 730 25 1510 36 14.3.2016 Vahanka 1B 3,0 2,8 5,8 43 5,6 375 1,3 3,2 860 33 1560 41 14.3.2016 Vahanka 1B 5,4 3,4 2,7 20 5,8 375 2,5 3,5 870 44 1840 38 18.8.2016 Vahanka 1B 6,6 1,0 0,7 15,1 8,6 85 6,1 2,0 280 2,5 2,3 690 8 10 34 8 1720 13,0 31 18.8.2016 Vahanka 1B 3,0 15,0 8,7 86 6,0 290 2,5 2,3 680 21 1700 32 18.8.2016 Vahanka 1B 5,6 14,8 8,3 82 6,0 300 2,6 2,3 710 25 1770 31 4.4.2016 Vahvanen 6,3 1,0 1,0 2,2 7,3 53 5,4 <2,0 250 1,1 2,7 680 24 1220 34 4.4.2016 Vahvanen 3,1 2,3 7,0 51 5,2 375 0,9 3,0 860 26 1310 39 4.4.2016 Vahvanen 5,3 2,8 4,3 31 5,4 250 1,4 3,0 850 31 1480 38 3.8.2016 Vahvanen 6,5 1,0 0,7 19,7 6,3 69 5,8 2,0 310 1,4 2,1 630 15 12 26 <3,0 1150 8,3 31 3.8.2016 Vahvanen 3,2 13,0 2,6 25 5,5 310 1,2 2,1 530 28 1200 30 3.8.2016 Vahvanen 5,5 7,6 <0,20 <1,0 5,8 510 19,0 2,4 880 110 3140 32 LIITE 1. Järvien vedenlaatutulokset 2016 6 /6

Nedervetil Haapajärvi Toholampi Luupuvesi Vieremä Alaveteli Ullava

Kuona Pyhäjärvi Hautaperän Kangaskylä tekojärvi Aittojärvi Ullavanjärvi Kiuruvesi

Reisjärvi Ruotanen Komu Kalaja ¯ Kaustinen Niemiskylä Hiidenkylä Pyhäjärvi Venetjoen Haapajärvi Terjärv Muurasjärvi tekojärvi Lestijärvi Teerijärvi Muurepää Venetjoen Peltosalmi Lestijärvi Haapamäki Iisalmi tekojärvi Rytky Veteli Halsua Muurasjärvi " Pyytneva Kerttua Elämäjärvi Torppa Halsuanjärvi Purontausneva " " Evijärvi Ylikylä Oriräme Nerkoo Peninki " Räyrinki Talkkunasuo Saanijärvi Laukkala Kinnula Alvajärvi Lapinlahti Pihtipudas Evijärvi Vaaraslahti Lappetelä Patana Salamajärvi " Vehkaneva Seläntaus Kärväskylä Patanan tekojärvi Pielavesi Oksakoski Kolima Muhola " Ihkajansuo Onkivesi Sääksjärvi Jylhä " Itäkylä Kolkku Kolkunsuo Pielavesi Perho " Tuovilanlahti " Vehkasuo " Keitelepohja Heinäsuo Möttönen Isoneva Karvala Vimpeli Poranen Kärnä Keitele Säviä Maaninka Lappajärvi Kivijärvi Taipale Keihärinkoski Saunakylä Kymönkoski Hyttilä Luoma-aho " Lokakylä Nilakka Ylipää Pulkonkoski Peuralinnanneva Kivijärvi Ylä-Keitele Hoisko Möksy Viitasaari Kyyjärvi " Veteläneva Hamula

Suovanlahti Talluskylä Hirvilahti Kurejoki Alajärvi " Kyyjärvi Lypsinneva Niinivedenpää " Sammakkoneva " Vuosjärvi " Kiminki " Voimäensuo Savonneva Niinivesi Tynnörsuo Tervo " Kannonkoski Saukonkylä " Pirttiahonsuo Koirasuo Niinilahti Vastinki Lamperila Laasala Lakomäki Karttula

Ruona Soini Pääjärvi Karstula Vesanto Vahanka Kannonjärvi Keitele Haminalahti " Syvänniemi Lehtimäki " Suurensuonneva Kuortane Kaijasuo " Suoniemensuo Kalmari Närhilä Virmasvesi Sonkari Pihkainmäki Kangasaho Häkkilä Mäyry Autio " Martinsuo Konginkangas Virmaanpää Lapuanjoki Hautakylä Niinivesi Iisvesi Pääjärvi Kurkimäki " Saarijärvi Heposuo Liimattala Pyhäjärvi Kerkonkoski Istunmäki Pylkönmäki Ranta-Töysä Ähtärinjärvi Vehu Ala-Keitele " " Iisvesi Töysä Saarekeneva Rajasuo Sumiainen " Mätässuo Parantala Lempyy " Summanen Raatteikonsuo " " Konnevesi Ahvenlamminsuo Pajumäensuo Rautalampi Äänekoski Tuuri Väätäiskylä Lannevesi Suonenjoki Ähtäri " Konnevesi Alavus Mahasuo " Toholahti Hietamansuo Suolahti " Pirtti-Peurusuo Sirkkamäki Kärkkäälä Myllymäki Pörölänmäki

Sapsalampi Peränne K es ki -S u o m i Äijälä " Myhinpää Liesjärvi Lapsukansuo Uurainen Suontee " Hirvisuo Sahrajärvi Uurainen Haapakoski Kuusa Killinkoski " Kalmunneva Säkinmäki Valkeajärvi Armisvesi Laukaa Leppämäki " Kynsivesi Liedenpohja Multia Palosuo Hankasalmi Pihlajavesi Kurkisuo " Nenonpelto Tikkakoski Pihlajavesi Vihtavuori Kuuhankavesi Paltanen Toisvesi " " " Valkeissuo Lievestuoreenjärvi Ristilä Kivisensuo Ukonmurronsuo Pieksämäki Kotala Leppävesi Niemisjärvi Haapamäki Keuruu Vesanka Leppävesi Läyniönsuo " Lehtosuo (Pyöreäsuo) " " Hankasalmen asema Asunta " Hankasalmen Tervasuo Virrat Umpilammensuo Lievestuore asema Pohjoisjärvi " Petäjävesi Permisuo Pohjoisjärvi Jyväskylä Kankainen Vaskivesi Halkokumpu Keurusselkä Oravasaari Pohjaslahti Häppälänmäki Kolho Muurame Tarjanne Virtasalmi Visuvesi Kantala Muuratjärvi Kutemajärvi Säynätsalo Toivakka Mänttä-Vilppula

Mustajärvi Mänttä Koskenpää " Särkimäki Pohjansuo Viisarimäki Haarajoki Vilppula Jokipolvensuo Kangasjärvi " " Haukivuori Ruovesi Ruovesi Kaihlamäki Korpilahti Rääsysuo Väärinmaja Rutalahti " Ruhala " Mesiänsuo Kuorevesi Jämsänkoski Havuso Kangasniemi " Pihlassuo Kyyvesi Palovesi Jäminkipohja Leivonmäki " Pohjankylä Putkilahti Haapasuo " Läsäkoski Kalvitsa Kuru Höystösensuo Halli Jämsä Parkkuu " Tammijärvi Kailasuo Juupajoki Harjumaa Kaipola Pappinen Kälä Alhojärvi Hiirola Länsi-Teisko Kaanaa Korkeakoski Puula Luhanka Hassi Väisälänsaari Hirsilä Joutsa Terälahti Länkipohja Tuukkala Eteläkylä Orivesi Judinsalo Teisko Harjunsalmi Viitapohja Längelmäen Näsijärvi kirkonkylä Suontee Mikkeli Längelmäen Hirvensalmi Kämmenniemi kirkonkylä Västilä Jääsjärvi Ryökäsvesi Otava Eräjärvi Särkilahti Ruorasmäki Kissakoski Aitolahti Suinula Hartola Hangastenmaa Kuhmoinen Hietanen Tampere Längelmävesi Ruutana Sappee Vehkajärvi Pertunmaa Sysmä Kangasala Päijänne Ristiina Pohja Sahalahti Pellosniemi Pakkala Nuoramoinen Sääksjärvi Virmaila Rautajärvi Lepsala Kuortti Mäntyharju Roine Nikkaroinen Sappee Vesijako Himalansaari Vesijakaa Arrakoski Onkiniemi Pälkänevesi Juolasvesi Lempäälä Luopioinen Padasjoki Kauria Aitoo Kukkia Vesijako Paaso Enonvesi Mallasvesi Varpanen 0 5 10 20 km Pälkäne Kalkkinen Maakeski Suomenniemi Ala-Rääveli Laitikkala Auttoinen Lusi