Tampereen Vihreä Keskusta Keskustan Viherverkko Ja Sen Kehittäminen Tampereen Kaupunki / Kaupunkiympäristön Kehi� Äminen 2014 Tampereen Infra / Vihersuunni� Elu

Tampereen vihreä keskusta Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehi äminen 2014 Tampereen Infra / Vihersuunni elu

ID: 840851

Kannen kuva: Kesäpäivä Koskipuistossa. Kuva Ranja Hautamäki. Sisällyslue elo

TIIVISTELMÄ ...... 5 3.3 Viheralueiden rii ävyys ja saavute avuus ...... 49 3.3.1 Viheralueiden rii ävyys ja saavute avuus käsi einä ...... 49 1 VIHERVERKON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT ...... 7 3.3.2 Keskustan viheralueiden saavute avuus ...... 50 1.1 Johdanto ...... 7 3.3.3 Keskustan viheralueiden rii ävyys ...... 51 1.2 Ohjaavat strategiat ja linjaukset ...... 8 3.4 Viherverkon historialliset helmet...... 52 1.3 Asukasnäkökulma ...... 10 3.4.1 Maisemarakenteellises merki ävät viheralueet ...... 54 1.4 Keskustan strategisen osayleiskaavan lähtökohdat 3.4.2 Kul uurihistoriallises merki ävät viheralueet ...... 56 viherverkolle ...... 11 3.4.3 Kaupunkikuvallises merki ävät puistot ...... 60 Asiantun jaseminaarit ...... 12 3.4.4 Keskustan merki ävät torit ja aukiot ...... 62 1.5 Selvityksen työvaiheet ja työryhmä ...... 13 3.5 Keskustan kaupunkiluonnon aarteet ...... 64 3.5.1 Luonnonoloiltaan arvokkaat viheralueet ...... 65 2 VIHREÄN KESKUSTAN VISIO ...... 14 3.5.2 Arvokkaat luontokohteet ...... 66 2.1 Rii ävien ja monipuolisten viheralueiden ja 3.5.3 Maiseman- ja luonnonhoitoalueet ...... 68 –palveluiden turvaaminen ...... 16 3.5.4 Merki ävät metsäalueet ...... 70 2.2 Arvokkaiden viheralueiden vaaliminen ...... 18 3.6 Asukkaille tärkeät viheralueet ...... 72 2.3 Kaupunkivihreän vahvistaminen ...... 19 3.6.1 Mielipaikat ja –rei t ...... 72 2.4 Kävely- ja virkistyskaupungin kehi äminen ...... 20 3.6.2 Asukkaiden esi ämät viherverkon kehi ämistoiveet ...... 74 3 KESKUSTAN VIHER - JA VIRKISTYSVERKON KEHITTÄMINEN ...... 22 3.7 Koh vihreämpää ja viihtyisämpää keskustaa ...... 76 3.7.1 Viherverkko ja ilmastonmuutos...... 76 3.1 Keskustan viherverkko ...... 23 3.7.2. Ekologises kestävä keskusta ...... 78 3.1.1 Kaupunkipuistot ja aluepuistot ...... 24 3.7.3 Vihreä kävelykeskusta...... 80 3.1.2 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet ...... 26 3.1.3 Erikoispuistot ja -kohteet, torit, aukiot ja kävelykadut ...... 28 3.8 Keskustan viher- ja virkistysverkon kehi äminen ...... 82 3.1.4 Puistokadut ja katupuut ...... 30 3.1.5 Viherverkon erityisalueet ...... 32 LÄHTEET 3.1.6 Keskustan viheralueiden hoitoluokitus ...... 34 LIITTEET 3.2 Keskustan viher- ja virkistyspalvelut ...... 35 Liite 1 Keskustan strategisen osayleiskaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelman 3.2.1 Peli-, urheilu- ja pallokentät ...... 36 alustava tarkastelualue Liite 2 Tampereen viheraluejärjestelmä KYMS, 2008 3.2.2 Leikkipaikat ...... 38 Liite 3 Viheralueiden hoitoluokitus ja hoitotavoi eet 3.2.3 Keskustan vihreät rei t ...... 40 Liite 4 Puistokävelykar a 3.2.4 Muut viherpalvelut ...... 44 Liite 5 Keskustan puistojen rakentamisajat 3.2.5 Rantojen virkistyspalvelut ...... 46 Liite 6 Pinnoitetun maan osuus Tampereella vuonna 2006 3.2.6 Tapahtumapaikat ...... 48 KUVA RANJA HAUTAMÄKI Koskipuiston rantapromenadi tunnusomaisine kannaistutuksineen jakaarivalaisimineen. TIIVISTELMÄ

Tampereen vihreä keskusta -selvitys käsi elee kes- verkon nyky laa, arvoja ja tavoi eita. Lopussa esitetään suus, 2) arvokkaiden viheralueiden vaaliminen, 3) kau- kustan viher- ja virkistysverkkoa ja sen tulevaisuu a. yhteenvetona keskustan strateginen viherverkko kar a- punkivihreän vahvistaminen ja 4) kävely- ja virkistyskau- Selvitys on laadi u Kaupunkiympäristön kehi ämisen muodossa. pungin kehi äminen. Yleisten alueiden suunni elun toimesta, yhteistyös- Keskustan viherverkon kehi äminen kytkeytyy usei- Keskustan viherverkko on monimuotoinen ja sisältää sä viher- ja virkistysalueista vastaavien tahojen kans- siin ajankohtaisiin ohjelmiin, joista tärkeimpinä ovat laajoja aluepuistoja, toiminnoiltaan monipuolisia kau- sa. Rapor on laadi u samaan aikaan valmisteltavan Keskustan kehi ämisohjelma (2013), pormestarioh- punginosapuistoja, pieniä kor elipuistoja, urheilu- ja lii- keskustan strategisen osayleiskaavan kanssa, ja se on jelma (2013) ja Keskustan liikenneverkkosuunnitelma kunta-alueita, luonnonsuojelualueita, hautausmaita ja tuo anut lähtö etoja osayleiskaavalle. Rapor toimii (2013). Lähtökohtana ovat myös aiemmat viherverkkoa siirtolapuutarhoja. Lisäksi viherverkkoon kuuluvat torit, lisäksi itsenäisenä, keskustan viheralueiden, julkisten koskevat selvitykset: Viheralueohjelma (2005), Kanta- kävelykadut, aukiot ja puistokadut. Viherverkon moni- ulko lojen ja liikunta-alueiden kehi ämistä koskevana kaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys (2008) sekä puolisuus ja omaleimaisuus on vahvuus, jota tulee vaa- selvityksenä. viherpalveluohjelmat. Lähtöaineistona ja strategisten lia. Viher- ja virkistysalueet tarjoavat erilaisia palveluita: Tarkastelualueena on keskustan strategisen osayleis- tavoi eiden muotoilussa on hyödynne y keskustan leikkipaikkoja, peli- ja urheiluken ä, rei ejä, skei - kaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa esite y osayleiskaavan valmisteluun lii yneitä asiantun jase- paikkoja, koirapuistoja sekä mahdollisuuksia uin in, alustava rajaus, jota on laajenne u Iidesjärvellä ja Vii- minaareja sekä laajaa asukaskyselyä, jonka tulokset, kalastukseen ja veneilyyn. Viher- ja virkistysalueiden ja kinsaarella. Viherverkkoon on sisällyte y viheralueiden tärkeiksi koetut viheralueet ja viherverkkoa koskevat niiden palveluiden tulee olla rii äviä, saavute avia ja ja puistojen ohella aukiot, puistokadut, keskeiset jalan- kehi ämistoiveet on ote u huomioon tavoi eiden monipuolisia eri ikäryhmien tarpeisiin. Tavoi eena on, kulkualueet ja myös ton en kasvulliset osat. Tarkas- muotoilussa. e ä keskeiset viher- ja virkistysalueet säilyvät ja niiden teltavana on viherverkko kokonaisuutena, johon lii yy palveluita kehitetään asukasmäärän kasvu silmälläpitä- Tampereella on puistojen kaupunkina pitkä perinne, ekologisia, kaupunkikuvallisia, historiallisia, toiminnalli- en. Erityistä huomiota on kiinnite ävä asukkaiden lä- mitä tulee vaalia ja vahvistaa. Kaupungin sijoi uminen sia ja kokemuksellisia merkityksiä. Selvitys sisältää myös hivirkistysalueiden sekä toiminnallises monipuolisten kahden suuren järven väliselle kannakselle luo keskus- erilaiset viher- ja virkistysalueiden palvelut. Työ käsi e- kaupunginosapuistojen saavute avuuteen. Keskustan talle vahvan iden tee n, jota täydentää 1800-luvulla lee viherverkon eri ulo uvuuksia ja mi akaavoja kau- viher- ja virkistyspinta-alaa pyritään myös lisäämään muotoutunut puistoverkosto puistokatuineen. Kes- punkisuunni elun strategisesta tasosta toteutuksen ja esimerkiksi katuvihreällä sekä ton en viherpinnoilla kustan strategisessa osayleiskaavassa asete u tavoite kunnossapidon linjauksiin. ja viherkatoilla. Tulevaisuudessa on varaudu ava myös keskustan ivistämisestä ja asukasmäärän kasvamisesta puistojen lisääntyvästä käy öpaineesta ja kulutuksesta Tampereen vihreä keskusta – selvitys sisältää kolme lu- luo viherverkolle haasteen, johon vastaaminen edel- aiheutuvaan rakentamis- ja kunnossapitokustannusten kua: kehi ämisen lähtökoh a esi elevän johdannon, ly ää viherverkon tavoi eellista kehi ämistä ja vision kasvuun. keskustan viherverkon vision ja viherverkon kehi ämis- luomista. Vihreän keskustan visio on kiteyte y neljään tä koskevan luvun, jossa selvitetään tarkemmin viher- tavoi eiseen: 1) viheralueiden rii ävyys ja monipuoli-

5 Keskustassa on useita merki äviä viheralueita, joiden vahvistaminen ja myös uuden kaupunkiluonnon luo- tejä ja virkistysmahdollisuuksia kehitetään. Tavoi eina arvoja tulee vaalia. Tammerkosken kansallismaisema, minen. Viherpinta-alan lisääminen edistää hulevesien ovat erityises koskenvarren rei en jatkuvuus sekä historialliset puistot ja tunnusomaiset näkymät ovat imeytymistä ja hillitsee tulvia. Istutukset parantavat Ranta-Tampellan, Mustalahden sataman ja Eteläpuis- osa kaupungin kul uuriperintöä. Kauppi, Pyynikki, Ka- pienilmastoa sitomalla epäpuhtauksia ja lieventämällä ton ranta-alueiden virkistysmahdollisuuksien kehi ä- levanharju, Iidesjärvi, rannat ja Hämeenpuiston akseli lämpösaareke-ilmiötä. Kaupunkivihreällä on myös mer- minen. Keskeisten jalankulkurei en sujuvuuteen ja muodostavat viherverkon y men ja kaupungin iden- ki ävä hyvinvoin a ja tervey ä edistävä vaikutus, joka viihtyisyyteen tulee kiinni ää huomiota. Erityisenä ta- tee tekijän. Historiallisten ja maisemarakenteelli- perustuu viheralueiden tarjoamiin estee siin ja sosi- voi eena on kehi ää sujuvia rei ejä keskustasta Kaupin ses merki ävien viheralueiden ohella keskustassa on aalisiin kokemuksiin sekä luontoelämyksiin. Tampereen ja Pyynikin metsiin sekä Iidesjärvelle. Myös keskustan arvokkaita luontokohteita, joilla on ekologista ja lajien- keskustassa kaupunkivihreän edistämisen tavoite kos- itä-länsi –suuntaisia yhteyksiä parannetaan. Elävän kä- suojelullista merkitystä. Lisäksi on noste u esille vi- kee erityises kävelykeskustana kehite ävää alue a ja velykaupungin tavoite a edistetään myös tukemalla heralueiden kokemukselliset arvot ja asukaskyselyiden täydennysrakentamisalueita. tapahtumia ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksia perusteella tärkeiksi koetut paikat, erityises kosken- keskustan kehi ämiseen. Tampereen keskustan kehi äminen kävely- ja virkistys- varren puistot, Näsinpuisto, Sorsapuisto ja Hatanpään- kaupungiksi kiinni ää huomiota erityises jalankulkijan Tampereen vihreä keskusta -selvitys on ollut nähtävänä niemen puistot. ympäristöön. Ydinkeskustan alue a kehitetään käve- ja kommentoitavana 17.4.-17.5.2014. Saatujen palaut- Kaupunkivihreän vahvistamisen tavoite kytkeytyy kes- lykeskustana, jossa edistetään kävelykatujen, kävely- teiden pohjalta tehtyjen tarkistusten jälkeen se on viety tävän kaupungin luomiseen ja ilmastonmuutokseen paino eisten hidaskatujen, aukioiden ja sisäpihojen yhdyskuntalautakuntaan. varautumiseen. Tavoi eena on kaupunkivihreän elin- viihtyisyy ä. Painopisteenä ovat Tampereen keskustal- voimaisuus ja monimuotoisuus – olevan viherverkon le tunnusomaiset kosken ja järvien rannat, joiden reit-

Näkymä Pyynikinharjun näkötornista Näsijärvelle päin. KUVA RANJA HAUTAMÄKI RANJA KUVA

6 1 VIHERVERKON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

1.1 Johdanto

Tampere tunnetaan puistojen kaupunkina, ja yhteisenä Tampere on Suomen nopeimmin kasvava kaupunkialue Tampereen kasvu edelly ää kaupunkirakenteen ivis- tavoi eena on säily ää vehreys myös tuleville sukupol- ja tutkimusten mukaan halutuin asuinpaikka. Kaupun- tämistä, liikenteen kehi ämistä ja keskustan vetovoi- ville. Käsillä oleva rapor Tampereen vihreä keskusta kia pidetään sopivan kokoisena, asumiskustannuksil- maisuuden vahvistamista. Viherverkolla ja kaupungin käsi elee keskustan viher- ja virkistysverkkoa ja sen taan kohtuullisena ja elinympäristönä helppona sekä julkisella lalla on tärkeä tehtävä hyvän elinympäristön tulevaisuu a. Vihreys on olennainen osa kaupunkia ja mielly ävänä. Asuinympäristön viihtyvyyteen lii yvät toteutumisessa. Liikenneverkon kehi äminen mahdol- ero amaton osa myös kaupunkisuunni elua. Viherver- keskeises Tampereen vihreys ja puistot. listaa kävelykatujen ja kävelypaino eisten katualueiden kolla on monitahoinen merkitys ja siihen lii yy ekolo- laajentamisen, viihtyisien jalankulkurei en ja sujuvien Kansallismaisemaksi tunnuste u Tammerkoski, teol- gisia, kaupunkikuvallisia, historiallisia sekä toiminnal- pyörärei en toteu amisen. Edustavat kadut, aukiot ja linen perintö ja ainutlaatuinen sijain kahden järven lisia arvoja. Rapor ssa käsiteltävään viherverkkoon on puistot ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä. Rii ävät lähi- välisellä kannaksella ovat kaupungin tunne u iden - sisällyte y viher- ja virkistysalueet, aukiot, puistokadut virkistysalueet turvaavat keskustan houku elevuuden tee tekijä. Sama maisema esiintyy myös vanhassa ja keskeiset jalankulkurei t. Laajas määriteltynä viher- asuinpaikkana. Tiivistämisen yhteydessä on huolehdit- koulutaulussa, jonka avulla opete in suomalaisille, verkkoon kuuluvat myös ton en kasvulliset osat. tava, e ä asukkailla säilyy laadukkaita lähivirkistysaluei- miltä Tampere näy ää. Tamperelaisille järjestetyssä ky- ta ja monipuolisia viherpalveluita. Tampereen vihreä keskusta –rapor sisältää kolme lu- selyssä mainitaan ylpeydenaiheiksi kymmenen ensim- kua: kehi ämisen lähtökoh a esi elevän johdannon, mäisen joukossa Keskustori, Koskipuisto, Laukontori, Yleistavoi eena Tampereen kehi ämisessä on kestävän keskustan viherverkon vision ja lopuksi viherverkon ke- Hämeenpuisto ja kukat (EVE-kysely 2011). Laajassa in- kaupunkirakenteen luominen ja ilmastonmuutokseen hi ämistä koskevan luvun, jossa selvitetään tarkemmin terne n kar akyselyssä asukkaiden lempipaikoiksi nou- varautuminen. Puistoilla, vihreillä pihoilla ja katupuilla vision eri teemoja. sevat jälleen kerran keskustan puistot (Harava-kysely voidaan vaiku aa sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten 2013). hillitsemiseen e ä ympäristön viihtyisyyteen.

Näkymä Pyynikinharjun näkötornista kohƟ keskustaa. SijainƟ kapealla kannaksella Näsijärven ja Pyhäjärven välissä luo keskustalle vahvan maisemallisen idenƟ teeƟ n, jota täydentää 1800-luvulla muotoutunut puistoverkosto puistokatuineen. KUVA RANJA HAUTAMÄKI RANJA KUVA

7 1.2 Ohjaavat strategiat ja linjaukset

Tampereen vihreä keskusta –selvitys kytkeytyy usei- Pormestariohjelma mainitsee useita viherverkon kehit- ja tapahtumapaikkana vahvistetaan. Yhdyskuntaraken- siin ajankohtaisiin strategioihin ja ohjelmiin, joista tär- tämiskohteita: Kalevan liikuntapuiston, Iidesjärven per- teen ivistämisessä pyritään alueiden viihtyisyyden ja keimpiä ovat Keskustan kehi ämisohjelma (KESKO) ja hepuiston, Ra nan tapahtumapuiston ja Eteläpuiston, elinvoiman lisäämiseen. Täydennysrakentamisalueiden pormestariohjelma. Näiden ohjaavina asiakirjoina ovat josta järjestetään kansainvälinen kutsukilpailu. Lisäksi lähiympäristöä ja virkistysalueita kehitetään. Kanta- olleet Tampereen seudun rakennesuunnitelma 2030, kiinnitetään huomiota rullalautailupaikkojen kehi ä- kaupungin yleiskaavan 2040 pohjaksi laaditaan selvitys Tampereen kaupungin ilmastostrategia, Pirkanmaan miseen, laajennetaan kävelykeskustaa ja kunnostetaan ekosysteemipalveluista. maakuntakaava ja Tampere virtaa – kaupunkistrategia Tammerkosken valaistus. Keskustan liikenneverkkosuunnitelma TAKLI (2013) 2020. Myös uusi kaupunkistrategia ja kaupunkirakenne- Keskustan kehi ämisohjelman KESKOn (2013) mukaan kytkeytyy viherverkkoon erityises kevyen liikenteen ja ympäristösuunnitelma lii yvät selvitykseen. viherverkko vahvistaa Tampereen proﬁ ilia puistojen olosuhteiden kehi ämisen näkökulmasta. Keskustan Selvitys kytkeytyy myös liikenneverkkosuunnitelmaan kaupunkina, viihtyisänä ja elämyksellisenä oleskelu- autoliikenne ä rauhoitetaan siten, e ä läpiajava lii- (Takli), hulevesiohjelmaan, kul uuriympäristöohjel- paikkana. Viheralueet tarjoavat kaupunkilaisille ja mat- kennevirta ohjataan pääväylille sekä keskustakehälle maan ja aiempiin viherverkkoa koskeviin selvityksiin, kailijoille uusia elämyksellisiä kulkurei ejä ja palveluja ja maanalaista pysäköin ä kehitetään. Liikenteen kes- joista tärkeimmät ovat Kantakaupungin ympäristö- ja historiallisessa kaupunki- ja luonnonympäristössä. ki äminen ja maanalainen pysäköin mahdollistavat maisemaselvitys sekä viheralueohjelma. Alla lyhyt ydinkeskustan viihtyisän kaupunkiympäristön ja kävely- Kehi ämisohjelman vision useat näkökohdat kytkeyty- kooste ohjelmien keskeisistä tavoi eista viherverkon katujen sekä kävelypaino eisten katujen luomisen. Hä- vät viherverkkoon. Keskustalla on imago –teesi koros- kannalta. meenkadun roolia jalankulun pääakselina vahvistetaan taa kansallismaiseman, keskustan vanhojen puistojen en sestään. Tampereen kaupunkistrategia Yhteinen Tampere – ja uusien vetonaulojen merkitystä. Keskusta palvelee näköalojen kaupunki (2013) korostaa elinympäristön monipuolisesƟ –tavoite tarkoi aa viherverkon kannal- Taklin mukaises Tampereen keskustaa kehitetään paik- laadukkuu a, viihtyisyy ä ja turvallisuu a. Kävelyn, ta sitä, e ä virkistysmahdollisuuksien rii ävyys, saavu- kojen verkostona. Erityises Tammerkosken yli äviä ja pyöräilyn ja liikunnan perusedellytyksiä tuetaan. Kau- te avuus ja monipuolisuus turvataan. Tavoi eena on sen rantoja seuraavia rei ejä kehitetään määrä etoi- punkiseudun kasvun yhteydessä on huolehdi ava eko- myös viihtyisien ja sujuvien kävely- ja pyörärei en luo- ses . Myös pyöräilyolosuhteita kehitetään. Pyöräily logisesta kestävyydestä ja ote ava huomioon ilmaston- minen. Keskustan palvelutarjontaan kuuluvat myös mo- erotetaan muusta liikenteestä omille väylille, pyöräilyn muutos sekä luonnon monimuotoisuus. nipuoliset tapahtumat. Teesi keskustaympäristö henkii pääverkostosta luodaan keskustassa jatkuva ja pyöräpy- laatua korostaa puistojen, aukioiden ja kävelykatujen säköin ä kehitetään. Strategiassa korostetaan myös asukkaiden osallistumis- laadukasta suunni elua, toteutusta ja hoitoa. mahdollisuuksia päätöksentekoon ja palvelujen kehi ä- Tampereen keskustan rakenne u kul uuriympäristö miseen. Tampereen kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitel- –selvityksessä (2013) Tampereen arvokkaiksi ominais- massa RosoisesƟ kaunista (2013) painotetaan keskustan piirteiksi on määritelty Tammerkoski, järvet ja harjut. Pormestariohjelman (2013) mukaan puistot ovat kaik- ranta-alueiden ja arvokkaiden kul uuriympäristöjen Myös torit, puistot, puistokadut ja rannat on tunniste u kien kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Ohjelma kytkemistä osaksi keskustaa. Tavoi eena on selvi ää Tampereen iden tee tekijöiksi. Puistoista mainitaan korostaa Tammerkosken rantojen kehi ämistä ja pyö- Tammerkosken maailmanperintökohteen ja Tampe- erityises koskenrannan puistot, Hämeenpuisto, Nä- räilyn sekä kävelyn tukemista. Ohjelman mukaan täy- reen kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Kes- sinpuisto, Pyynikin kirkkopuisto, Sorsapuisto ja Kalevan dennysrakentamisen yhteydessä otetaan huomioon kustassa edistetään kestävää liikkumista toteu amalla puistoakseli. Lisäksi nostetaan esille puistomaiset asuin- tärkeät lähivirkistysalueet ja lähiluonto, muun muassa kävelyn laatukäytäviä. Keskustan asemaa olohuoneena ympäristöt, mm. Pyynikki, Lappi, Kaleva, Saukonmäki, viherkatot, viherpihat ja lähimetsät.

8 Litukka, Sepänkadun umpikor elit ja Koulukatu. Puisto- Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa 2030 puolinen. Palvelujen kehi ämisen lähtökohta on, e ä maisina laitosympäristöinä nostetaan esille Koukkunie- (2010) mainitaan lisäksi rii ävien viheralueiden turvaa- esitetyt toimenpiteet on mahdollista käytännössä to- mi, Kaupin sairaala ja Tampereen yliopisto. minen keskustassa. Pirkanmaan maakuntakaavassa teu aa ja ylläpitää. Valmistuneita viherpalveluohjelmia (2008) tavoi eena on kehi ää Tampereen keskustaa ot- ovat leikkipaikkojen ja koirapuistojen ohjelmat. Käyn- Kul uuriympäristöselvityksessä esitetään myös mai- taen huomioon kansallismaisemaan ja valtakunnallisiin nissä ovat maisemapeltojen, skei - ja BMX-pyöräily- semaa ja viherverkkoa koskevia kehi ämisideoita. Eri- kul uuriympäristöihin lii yvät arvot. Pyrkimyksenä on paikkojen sekä ken en ja lähiliikuntapaikkojen kehi ä- tyises kiinnitetään huomiota rantojen kehi ämiseen myös yhtenäisten viheralueiden ja niiden välisten ver- miseksi laadi avat viherpalveluohjelmat. ak iviseen ja julkiseen käy öön historiallisia ja kul uu- kostojen suojaaminen ja kehi äminen. rihistoriallisia piirteitä korostaen. Suurten katujen este- Viheralueiden investoin ohjelman painopisteenä vaikutuksia pyritään lieventämään ja tukemaan kevyen on viime vuosina ollut keskustapuistojen kunnostus. liikenteen yhteyksiä. Viheralueita koskevat ohjelmat 2000-luvulta läh en on peruskorja u useita historiallisia puistoja: Työnpuisto, Verkatehtaanpuisto, Hä- Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman (2012) Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys KYMS meenpuisto, Koskipuisto, Sorsapuisto ja Kirjastonpuis- tavoi eena on hallita kaupunkirakenteen ivistymisen (2008) osoi aa 56 merki ävää viheralue a, jotka muo- to. Myös uusia viheralueita on toteute u Tampellaan. ja ilmastonmuutoksen aiheu amia äärevöitymisilmiöi- dostavat viherverkon rungon. Selvityksessä tuodaan Keskustan isot leikkipaikat on uudiste u ja palveluja tä mm. minimoimalla läpäisemä ömiä pintoja ja lisää- esille kantakaupungin maisemalliset erityispiirteet ja vi- monipuoliste u. Teemaleikkipuistot, Emil Aaltosen es- mällä imey äviä viherpintoja. Hulevesiä on tarkoitus heralueiden arvot jatkosuunni elun ja mm. täydennys- teetön leikkipuisto, Tii äisen satupuisto Näsinpuistossa hyödyntää puistojen ja viheralueiden rakentamisessa rakentamisen pohjaksi. Keskustan alueella sijaitsee 15 ja Pikku Kakkosen puisto ovat viimeisimpiä esimerkkejä myös estee senä suunni eluelemen nä. merki ävää viheralue a. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys on tarkoitus tarkistaa kantakaupungin leikkipaikkakunnostuksista. Tampereen luonnonsuojeluohjelma 2012-2020 (2012) yleiskaavan yhteydessä. Tulevaisuuden tärkeimmät kehi ämiskohteet ovat Kale- osoi aa keskustasta viisi uu a alue a: Iidesjärven, Jär- van liikuntapuisto, Iidesjärven perhepuiston ja Iidesjär- vensivun radanvarren, Kaupin vesitornin alueen, Tuo- Tampereen viheralueohjelma 2005-2014 VAO (2005) ven luonnonsuojelualueen perustaminen sekä Hatan- mikallion ja Kalevankankaan etelärinteen. Iidesjärven on viheralueiden kehi ämistä koskeva pitkäntähtäimen pään arboretumin laajennus. Kalevan liikuntapuisto tuo ja Järvensivun radanvarren alueelle on perusteilla luon- toimintasuunnitelma. Viheralueohjelma ohjaa viheralu- uudenlaisen, koko perheelle suunnatun liikuntapaikan nonsuojelualue. Näiden lisäksi keskustassa on Pyynikin eiden ja viherpalveluiden suunni elua ja hoitoa. Ohjel- keskustaan. Iidesjärven perhepuisto on monipuolinen luonnonsuojelualue ja rajauspäätöksellä muodoste u man keskeisinä tavoi eina on viheralueiden viihtyisyys, leikin, liikunnan ja luonnon kokemisen paikka ainutlaa- pienialainen Järvensivun luonnonsuojelualue uhanalai- turvallisuus, kaupunkikuvan ja maiseman vaaliminen, tuisessa ympäristössä. Perhepuisto palvelee paitsi kes- sen hyönteislajin suojelemiseksi. Luonnonsuojeluohjel- luonnon monimuotoisuuden säily äminen sekä viher- kustan asukkaita, myös koko Tampere a ja vierailijoita. massa tuodaan esille suojeltavien kohteiden erityispiir- alueiden rii ävyys ja saavute avuus eri puolilla kau- Hatanpään arboretumin laajentaminen vahvistaa pai- teet, suojeluarvot ja perusteet, suojelun tarkoitukset ja punkia. Keskustaa koskevia tavoi eita on erityises kes- kan vetovoimaa ja lisää sen kiinnostavuu a myös mat- tavoi eet. Ohjelmassa esitetään myös aikataulu, jonka kustapuistojen kunnostus ja laatutason parantaminen. kailun kannalta. Keskeisiä hankkeita ovat myös Ranta- perusteella suojelua kohdennetaan. Viherpalveluohjelmissa kartoitetaan kaupungin eri vi- Tampellan uudet puistot. Tampereen kaupunkiseutu TASE 2025 – kehi ämisoh- herpalveluiden nyky lanne ja esitetään niiden pitkän jelmassa korostetaan keskustojen viihtyisyyden paran- tähtäimen kehi ämisperiaa eet. Tavoi eena on, e ä tamista ja kevyen liikenteen olosuhteiden kehi ämistä. palveluverkosto olisi mahdollisimman ka ava ja tasa-

9 1.3 Asukasnäkökulma

Selvityksen tausta-aineistona ovat keskustan strategi- Kyselyaineiston perusteella tamperelaiset arvostavat kin Hatanpäälle ja Pyynikille. Toimivina kävelyrei einä sen osayleiskaavan aloitusvaiheessa kootut asukas- keskustan puistoja, veden läheisyy ä, vanhaa raken- pidetään Hämeenkatua, Patosiltaa ja Satakunnan siltaa, näkemykset. Keskeisimpänä lähteenä on ollut talvella nuskantaa sekä elävää kaupunki laa tapahtumineen. pyöräillen taas Puutarhakadun – Rongankadun rei ä, 2013 teete y interne n Harava-kysely, johon saa in Keskustan ja sen lähialueiden viihtyisimpinä paikkoina Paasikiven-Kekkosen en var a sekä Hatanpään valta- 1421 vastausta. Harava-aineistosta laadi ujen analyy- pidetään erityises Tammerkosken ja Pyhäjärven ranta- etä. Asukkaiden mielipaikat ja –rei t kuvataan tarkem- sien (Bamberg ja Nieminen 2013, Kervinen, Laak, Par- alueita ja puistoja, Pyynikkiä, Kauppia, vanhoja kunnos- min kappaleessa 3.6.1. tanen 2013) tuloksia esitellään tarkemmin luvussa 3.6. te uja teollisuusympäristöjä (erityises Finlaysonin ja Viher- ja virkistysalueiden ja -rei en kehi ämistoiveet Haravan tuloksia on hyödynne y myös osana strategis- Kehräsaaren alue a) sekä toreista Laukon- ja Tammelan kohdistuvat erityises molempien järvien sekä Tammer- ten tavoi eiden muotoilua. toreja. Myös Hämeenkatua ja Keskustoria pidetään viih- kosken rantoihin, Hämeenpuistoon, Eteläpuistoon ja tyisinä, mu a toisaalta myös keskeisimpinä kehi ämis- Näkemyksiä on saatu lisäksi helmikuussa 2013 pidetys- toreihin. Rannoilla kiinnite in huomiota virkistysmah- tä kaipaavina paikkoina. sä yleisö laisuudessa ja Tampereen yliopiston opiske- dollisuuksiin ja rei eihin. Puistoihin toivo in palveluita lijakurssilla. Aineisto on lue avissa keskustan yleiskaa- Viihtyisiksi koetut kävelyrei t paino uvat Tammerkos- ja Hämeenpuistoon elävyy ä. Aukioille kaiva in tapah- van internetsivuilla. Aikaisemmin näkemyksiä on koo u ken itärannalle, Tammerkoskea yli äville kevyen lii- tumia, viihtyisyy ä ja vihrey ä. Viherverkon kehi ämis- myös vuonna 2011 Tampereen PehmoGIS –kar akyse- kenteen silloille, Pyynikin rannoille ja harjulle sekä Hä- toiveita esitellään tarkemmin kappaleessa 3.6.2. lyllä ja keskustan elinvoimaisuus (EVE) kyselyllä. meenpuistoon. Kävellen ja pyöräillen viihtyisiksi koetut rei t kulkevat Tammerkosken ja Pyhäjärven rantoja pit-

Näkymä Pyynikin kallioilta Pyhäjärvelle. KUVA JARNO HIETANEN JARNO KUVA

10 1.4 Keskustan strategisen osayleiskaavan lähtökohdat viherverkolle

Keskustan asukasmäärä kasvaa, viheralueiden Strategisen osayleiskaavan tavoi eena on, e ä keskus- Ihmisten muu uvat elintavat ja yhteiskunnassa tapah- käy ö lisääntyy tan asemaa urbaanin asumisen paikkana vahvistetaan. tuvat muutokset voivat myös vaiku aa viheralueiden Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on esite y, käy öön. Esimerkiksi matkailu, vapaa-ajan määrän li- Keskustan viheralueiden käy ö lisääntyy keskustan ja e ä vuoteen 2030 mennessä Tampereen keskustaan sääntyminen, ihmisten arvostusten muutokset ja maa- myös kaupunkiseudun asukasmäärän merki ävän kas- rakenne aisiin asuntoja 10 000 asukkaalle. Yleiskaavan hanmuuton lisääntyminen voivat lisätä viheralueiden vun myötä. Asukasmäärän kasvu lisää viheralueiden yhteydessä tutkitaan, onko keskustaan mahdollista ra- käy öä. käy öä, mikä näkyy erityises niillä viheralueilla, joiden kentaa asuntoja suuremmalle määrälle kuin rakenne- lähelle on tulossa uu a asutusta. Tampereen kaupunki- suunnitelmassa on esite y. Keskustan viher- ja virkistysalueiden rii ävyy- seudun rakennesuunnitelmassa on esite y, e ä vuonna destä ja laadusta huolehditaan 2030 kaupunkiseudulla olisi 435 000 asukasta, n. 20% Asuntokun en keskikoko pienenee, eli asukasmäärä nykyistä määrää enemmän. Koska monet keskustan vi- yhtä asuntoa kohden on nykyistä pienempi. Kaupungin Keskustan osayleiskaavan osallistumis- ja arvioin - heralueet palvelevat koko kaupunkiseutua, on kaupun- väestösuunni eessa on tämän pohjalta arvioitu, e ä suunnitelmassa (OAS 2.1.2013) on esite y useita mui- kiseudun väkiluvun kasvulla vaikutusta viheralueiden keskustan palvelualueen asukasluku kasvaa nykyises- ta tavoi eita, jotka lii yvät viherverkkoon. Keskustan käy öön. Myös joukkoliikenteen voimakas kehi ämi- tä noin 62 000 asukkaasta noin 65 000 asukkaaseen. nen kasva aa keskustaan suuntautuvia matkoja, mikä Vaikka asukasluvun kasvu ei suunni een perusteella lisää samalla keskustan viheralueiden käy öä. ole merki ävä, sil joidenkin yksi äisten viheralueiden Näkymä yliopistolta rautaƟ en yli Pyynikille. Keskustan käy ö voi lisääntyä huoma avas . silueƟ ssa eroƩ uvat kirkontornit, piiput ja stadionin tornit. Taustalla kohoava Pyynikin- ja Pispalanharju muodostaa kaupunkimaisemalle vihreän kehyksen. KUVA JERE NIEMINEN KUVA

11 vahvistaminen urbaanin asumisen paikkana edelly ää liike-elämän sekä työn ja rakentamisen ohella. Asian- Myös aukioiden elävöi äminen sai kannatusta. Asian- myös viihtyisän asuinympäristön turvaamista. Keskus- tun jaseminaareissa viherverkko mielle in laajas tun joiden mukaan useat nykyiset torit, esimerkiksi tan puistojen ja muiden yleisten alueiden virkistysarvoa julkisena kaupunki lana, johon kuuluvat viheralueiden Sorin aukio, Tammelantori ja Pyynikintori, ovat vajaa- ja käy ömahdollisuuksia parannetaan. Käy äjämäärän lisäksi myös aukiot ja rei t. Työpajojen keskeiseksi tee- käytöllä ja niitä tulisi kehi ää. Aukioille ja puistoihin toi- kasvaessa tulee huoleh a virkistysalueiden rii ävyydes- maksi nousi erityises kevyen liikenteen rei en kehit- vo in yhteisöllisiä tapahtumia ja ak vitee eja. tä ja saavute avuudesta sekä viherverkon jatkuvuudes- täminen. Voimakkaimmin esillä oli Pyynikin ja Kaupin Muita tärkeitä aiheita olivat lähivirkistyksen rii ävyys ja ta. Erityisenä painopisteenä ovat rannat, jotka otetaan yhteyden vahvistaminen sekä rantojen rei en kehi ä- monipuolisuus. Viherverkon tulee olla ka ava ja yhte- ak iviseen käy öön. minen järveltä järvelle. Myös rantojen virkistysmahdol- näinen sekä ekologian e ä liikkumisen näkökulmasta. lisuuksien parantamiseen kiinnite in huomiota. Kai- Keskustan vetovoimaisuu a kehitetään ja kaupunki - Työpajoissa tuo in esille viherverkko paikkojen ver- kissa teematyöpajoissa noste in esille Tammerkosken loista tehdään eläviä. Kävelykeskustaa edistetään. Kau- kostona ja verkoston tärkeiden solmukoh en merkitys. rantojen, Ra nan suvannon ja Takon alueen hyödyntä- punkikuvan korkeasta laatutasosta huolehditaan puis- Myös keskustapihojen merkitystä koroste in lähivirkis- minen palveluiden ja virkistyksen näkökulmista. Myös tojen ja aukioiden kehi ämisessä ja hoidossa. tyksen kannalta. Viinikanlahden rantojen kehi ämistä esite in. Asiantun jaseminaareissa kiinnite in huomiota myös Yksi äisistä viheralueista nousivat esille Kauppi- Asiantun jaseminaarit viherverkon suunni elun ja toteutuksen prosessiin ja Tammelan viherkansi, Eteläpuisto ja Hämeenpuiston työkaluihin, mm. asukasyhteistyöhön ja kaupunki lojen Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä järjeste in kolme elävöi äminen. Kaupin viherkansi parantaisi Kaupin väliaikaiseen käy öön. asiantun jaseminaaria, joissa viherverkko ja tapahtu- saavute avuu a keskustan suunnasta. Eteläpuiston vir- mat olivat yksi viidestä teemasta asumisen, liikenteen, kistysmahdollisuuksien kehi ämistä toivo in. Talvinen koskimaisema, jota kehystävät koskenvarren puistot, tehdasrakennukset, vanha kirjastotalo ja teaƩ eri. KUVA JARNO HIETANEN JARNO KUVA

12 1.5 Selvityksen työvaiheet ja työryhmä

Tampereen vihreä keskusta –selvitys käynnistyi kevääl- Selvitykseen ovat osallistuneet seuraavat tahot: Kaarina Kivimäki, yleiskaavoitus (3.4) lä 2013. Tarkastelualueena on keskustan strategisen (suluissa kunkin työstämät teks t) Timo Koski, yleisten alueiden suunni elu (2) osayleiskaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa Lasse Kosonen, ympäristönsuojelu (2, 3.5.2) Koordinoin ja toimitus (2.1.2013) esite y alustava rajaus, jota laajenne u Iides- Dani Kulonpää, yleiskaavoitus (1.5, 2) Ranja Hautamäki, vihersuunni elu järvellä ja Viikinsaarella (ks. liite 1). Yleiskaavatyön aikana Kaarina Kyllönen, paikka eto, vihersuunni elu (kartat 3.1.1, (1.1, 1.2, 1.4, 1.5, 2, 3.3, 3.7, 3.8) yleiskaavarajausta on täsmenne y. Selvitys on laadi u yh- 3.1.2, 3.1.3, 3.1.5, 3.1.6) Pirkko Hu unen, vihersuunni elu teistyössä eri toimialojen kanssa, jotka kukin vaiku avat Katri Laihosalo, ympäristönsuojelu (2, 3.5.2) (2: ryhmätyön kooste, 3.1, 3.2, 3.5.1, 3.5.3) viher- ja virkistysverkon kehi ämiseen. Selvitysvaiheessa Lauri Savisaari, liikunta ja urheilu, sivistyksen ja elämänlaadun on järjeste y useita kokouksia, joissa on työste y yhdes- Työryhmä edistäminen sä sisältöä ja strategisia tavoi eita. Olennaista on ollut Antonia Sucksdorﬀ , yhdyskuntasuunni elu (2, 3.7.1, 3.7.2) vuoropuhelu samaan aikaan laadi avan keskustan stra- Hannu Eerikäinen, yleiskaavoitus (3.3, kar a 3.8) Ulla Tiilikainen, yhdyskuntasuunni elu (1.3, 2, 3.6) tegisen osayleiskaavan kanssa. Rapor luonnos on ollut Rodrigo Coloma, vihersuunni elu, tekninen toteutus Anne Tuominen, metsät, kiinteistötoimi (3.5.4) kommentoitavana kaupungin eri toimialoilla 31.12.2013- (kartat 3.1.4, 3.2.3) 21.1.2014. Tarkiste u luonnos on viety asukkaiden kom- Mikko Heinonen, liikunta ja urheilu (2) Veikko Vänskä, keskusta-hanke mentoitavaksi ja lausuntokierrokselle kaupungin eri toi- Pekka Heinonen, yleisten alueiden suunni elu (3.7.1) Birgi a Helsing, yleiskaavoitus (rapor n tai o, kartat 3, 3.4, 3.8, kaaviot) mialoille 17.4.-17.5.2014. Palau eiden pohjalta tehtyjen Markus Joonas, tapahtumatoimisto (2, 3.2.6) tarkistusten jälkeen se on viety yhdyskuntalautakunnalle Jouko Järnefelt, paikka eto, yhdyskuntasuunni elu (2) edoksi marraskuussa 2014. Näkymä Työnpuiston rannasta Konsulinsaarelle, joka jäi osiƩ ain vuonna 1900 rakennetun Satakunnansillan alle. KUVA JARNO HIETANEN JARNO KUVA

13 VIHREÄN KESKUSTAN VISIO Vihreys kuuluu Maisemien Luontoon on keskustasta Tampereen keskustaan keskusta lyhyt matka

RIITTÄVIEN JA MONIPUOLISTEN VIHERALUEIDEN JA –PALVELUJEN TURVAAMINEN

Keskeiset viher- ja Viheralueet ovat Viheralueet ovat Viher- ja virkistysalueiden Viheralueet ja aukiot virkistysalueet säilyvät lähellä asukkaita monipuolisia ja palvelut ovat riittäviä ja ovat laadukkaita omaleimaisia monipuolisia

ARVOKKAIDEN VIHERALUEIDEN VAALIMINEN

Tunnusomaisia maisemia Historiallisia puistoja Viherverkon keskeiset Arvokkaiden Asukkaille tärkeitä ja näkymiä vaalitaan ja näkymiä vaalitaan ydinalueet säilyvät luontokohteiden viheralueita vaalitaan säilyminen turvataan

KAUPUNKIVIHREÄN VAHVISTAMINEN

Viheralueet ovat Vihreys toimii keinona Vihreys parantaa Vihreys virkistää ekologisesti kestäviä varautua ja sopeutua ilmanlaatua ja pienilmastoa ja tarjoaa elämyksiä ilmastonmuutokseen

KÄVELY- JA VIRKISTYSKAUPUNGIN KEHITTÄMINEN

Rantojen virkistyskäyttöä Jalankulkureitit Viheralueet, aukiot Viheralueet kehitetään houkuttelevat liikkumaan ja vihreät pihat ovat tarjoavat mahdollisuuden keskustan olohuoneita asukastoimintaan

Vihreän keskustan visiossa on neljä päätavoiteƩ a, joihin kuhunkin liiƩ yy tarkempia osatavoiƩ eita. TavoiƩ eet on esitelty kukin omassa luvussaan ja niitä on syvenneƩ y luvussa 3 Keskustan viherverkon kehiƩ äminen.

14 2 VIHREÄN KESKUSTAN VISIO

Vihreys kuuluu Tampereen keskustaan Maisemien keskusta Luontoon on keskustasta lyhyt matka Vihreyden säilyminen on keskustan kaupunkikuvassa Keskustan maisemat tarjoavat elämyksiä. Tammerkoski, Keskustasta kävelyetäisyydellä sijaitsevat Pyynikin ja tärkeää sekä tamperelaisten e ä kaupungissa vierailevi- keskustaa kehystävät harjut ja järvet tarjoavat ainut- tuleva Iidesjärven luonnonsuojelualue. Kaupin laajat en kannalta. Keskustan vihreys lisää kaupungin vetovoi- laatuisia kaupunkinäkymiä ja maisemia. Kul uurihisto- ulkoilu- ja virkistysmetsät ovat helpos saavute avissa. maisuu a. Keskustan puistot ovat tärkeä imagotekijä ja riallises merki ävät viheralueet kertovat kaupungin Lähellä keskustaa sijaitsevat luontokohteet tarjoavat keskeinen osa kaupungin iden tee ä. synnystä ja kehityksestä. Laajat avoimet järvimaisemat luontokokemuksia ja tukevat luontomatkailun kehi ä- avautuvat rantojen reiteiltä ja harjujen näköalapaikoilta. mistä. Kaupunkipuistot ja puistokadut luovat ydinkeskustasta viihtyisän. Viihtyisät rei t yhdistävät keskustan puistoja ja tapahtumapaikkoja. Vehreät kaupunginosat tarjoavat laadukkaan ympäristön asumiselle.

TAULU VIHTORI YLINEN, KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA KARI KORTE

Tampereen kaupunki esitelƟ in 1920-luvun koulutaulussa vireänä Koskimaisema on edelleen Tampereen tunnetuimpia näkymiä. Luontoon on keskustasta lyhyt matka, kuten näkymä Iidesjärvel- teollisuuskaupunkina, jonka tunnuksina ovat koski, tehtaat ja Edustava rantapromenadi kunnosteƫ in alkuperäiseen asuunsa tä keskustaan osoiƩ aa. kosken varren vehmaat puistot. vuonna 2008.

15 2.1 Rii ävien ja monipuolisten viheralueiden ja –palveluiden turvaaminen

Keskeiset viher- ja virkistysalueet säilyvät Viheralueet ovat monipuolisia ja omaleimaisia Tavoi eena on, e ä keskustan viherverkon keskeiset Tavoi eena on, e ä keskustan viherverkko on moni- alueet säilyvät. Keskustassa on 72 m2 viheralue a/ muotoinen. Keskustassa on omaleimaisia ja laaduk- asukas. Koska keskustan viheralueiden käy äjämäärä kaita rakenne uja viheralueita, mu a myös luonnon- HAUTAMÄKI RANJA KUVA lisääntyy, on virkistysmahdollisuuksia tarpeen kehi ää mukaisia keitaita. Keskustassa on laa monenlaiselle sekä yleisillä alueilla e ä kor elialueilla. toiminnalle: paikkoja leikille, liikunnalle ja tapahtumille, vapaita nurmialueita oleskeluun ja pallo eluun. Toimin- Viheralueiden ja –palveluiden laatua tulee kehi ää ja nallisten tarpeiden vuoksi viheralueiden tulee olla myös tutkia myös erilaisia kompensaa on mahdollisuuksia. mitoitukseltaan rii äviä. Kaupunkivihreän pinta-alaa ja virkistysmahdollisuuksia voivat lisätä keskustassa pienet taskupuistot, katujen Keskustan viher- ja virkistysalueet ovat viihtyisiä, mo- 1 istutukset, kor elipihojen yhteiset viheralueet, kansira- nikäy öisiä ja muunneltavia. Ne tarjoavat elämyksiä ja kenteiden istutukset ja rakennusten viherkatot. yllätyksiä sekä myös mahdollisuuksia erilaisten tapahtumien järjestämiselle. Viheralueet ovat lähellä asukkaita Keskustan viheralueet muodostavat verkoston, joka on helpos saavute avissa. Tavoi eena on, e ä virkis- HAUTAMÄKI RANJA KUVA täytymiseen sopiva puisto löytyy keskustassa enintään kolmensadan metrin etäisyydeltä asunnosta. Etäisyys toiminnoiltaan monipuoliseen kaupunginosapuistoon on viisisataa metriä. Rantojen ja rantapuistojen tulee olla helpos saavute avissa. Lähiluontoon ja metsään on helppo päästä. 2 Keskustan viheralueita yhdistävät toimivat ja viihtyisät rei t. Sujuvat kävely- ja pyöräilyrei t yhdistävät keskustan viheralueet koko kaupungin viherverkkoon. Myös estee ömiä rei ejä tulee olla keskustassa rii äväs . 1. Kesäpäivä Koskipuistossa. Koskipuisto tarjoaa levähdyspai-

kan sekä lähiasukkaille eƩ ä kauempaa tuleville tampere- HAUTAMÄKI RANJA KUVA laisille. 2. Vastakunnostetun Pikku Kakkosen puiston suosio kertoo lastenkulƩ uurin tärkeydestä keskustassa. Omaleimaiset leikkipuistot lisäävät keskustan vetovoimaisuuƩ a. 3. Hämeenpuiston ruokatoritapahtuma on tuonut alueelle kaivaƩ ua elävyyƩ ä. Puistojen ja torien tapahtumat tarjoavat kaupunkikuvaan vaihtelua ja elämyksiä. 3

16 Viher- ja virkistysalueiden palvelut ovat rii ä- Myös keskustan kävelykatujen ja aukioiden kunnossa- viä ja monipuolisia pidosta tulee huoleh a. Yleiset alueet ovat keskustan käyn kor . Niiden edustavuus on keskeinen viihtyvyys- Viheralueiden palveluiden tulisi olla kaikkien käyte ä- tekijä kävely- ja oleskelupaino eisilla alueilla. vissä. Palvelut mitoitetaan keskustan ja koko kaupungin HAUTAMÄKI RANJA KUVA kasvavalle väestölle, ja myös kehi yvän kaupunkiseu- Keskustan vanhojen ja uusien puistojen, kävelykatujen dun tarpeita ajatellen. Palveluita (leikkipaikkoja, koira- ja aukioiden suunni elun laatuun kiinnitetään erityistä puistoja, skei paikkoja, liikuntapaikkoja) kehitetään huomiota. Myös julkisten rakennusten ja kor elipihojen määrä etoises koko kaupungin ka avien viherpalve- pihasuunni elun laatua tulee korostaa. Aukioille, käve- luohjelmien avulla. lykaduille ja puistoihin sijoite avaa taide a edistetään. Viher- ja virkistysalueiden käy ökokemuksen laatuun Keskustan kor eli- ja kaupunginosapuistoja kunnostet- 4 taessa otetaan huomioon eri ikäryhmien, lapsiperhei- vaiku aa myös ympäröivä melutaso. Keskustan ivis- den, nuorison ja ikäihmisten tarpeet. Tavoi eena on tyessä ja liikenteen lisääntyessä tulee toiminnallisilla perustaa koko perheen ja myös ikääntyneiden matalan viheralueilla huoleh a rii ävistä meluntorjuntatoimen- kynnyksen lähiliikuntapaikkoja. Rantojen virkistyskäyt- piteistä. Viheralueiden ja aukioiden turvallisuu a pa- tömahdollisuuksia lisätään ja monipuolistetaan. rannetaan kiinni ämällä huomiota mm. valaistukseen. KUVA MARKKU KAILA MARKKU KUVA Viher- ja virkistysalueiden palveluista edotetaan. Sekä kaupunkilaisia e ä matkailijoita palvelevaa paikka eto- teknologiaa otetaan käy öön puistoista ja viherpalve- luista edote aessa.

Viheralueet ja aukiot ovat laadukkaita

Keskustan viheralueiden ja aukioiden hoitotason tulee 5 olla korkea. Tavoi eena on, e ä puistojen ja muiden yleisten alueiden yleisilme on siis ja viimeistelty, rakenteet ja kalusteet ovat korkeatasoisia ja ne ovat hy- vässä kunnossa. 4. Patoväylän suosiƩ u kävely- ja pyöräreiƫ yhdistää itäisen ja länƟ sen keskustan toisiinsa. Viihtyisät ja turvalliset reiƟ t Käy äjien määrän lisääntyessä viheralueiden hoitoon tukevat kävelykeskustan tavoiteƩ a. HIETANEN JARNO KUVA tarvi avia määrärahoja on tarpeen lisätä laadun ylläpi- tämiseksi ja investoin en arvon säily ämiseksi. Tampe- 5. Sorsalammen jäällä järjesteƩ y puistojääkiekkotapahtuma reen maine puistokaupunkina riippuu paljol keskustan on osoitus talvikaupungin tarjoamista mahdollisuuksista. viheralueiden laadusta ja hoitotasosta. Samalla tapahtuma muistuƩ aa vanhasta Sorsalammen luisteluperinteestä. 6. Frenckellinaukio iltavalaistuksessa. Pimeänä aikana myös valaistus on tärkeä osa kaupunkikuvaa ja suunniteltavaa kaupunkiympäristöä. 6

17 2.2 Arvokkaiden viheralueiden vaaliminen

Tunnusomaisia maisemia ja näkymiä vaalitaan tarveselvitystä. Kansallisen kaupunkipuiston selvitysalu- eessa ovat viherverkon ydinalueiden lisäksi myös Tam- Tavoi eena on vaalia keskustan omaleimaisia mai- pereen tarinalle keskeiset rakennetut ympäristöt. OY AERO-KUVA KUVA semallisia piirteitä. Tampereen keskeiset näkymät ja kansallismaisemaksi tunnustetun Tammerkosken rantapuistot ovat osa kul uuriperintöä. Rantojen ja harjujen Arvokkaiden luontokohteiden säilyminen virkistysmahdollisuuksia kehitetään. turvataan Arvokkaat luontokohteet ja näiden väliset ekologiset Historiallisia puistoja ja näkymiä vaalitaan viheryhteydet otetaan huomioon suunni elussa. Pai- nopisteenä ovat ne keskustan viheralueet, joilla on huo- Keskustan historiallisia puistoja, puistokatuja ja nä- 1 kymiä vaalitaan siten, e ä eri aikakausille tyypilliset ma avaa ekologista ja lajiensuojelullista merkitystä. ominaispiirteet säilyvät. Viherverkon historialliset piir- Uhanalaisten lajien elinympäristöt ja muut ekologises teet otetaan huomioon kaavoituksessa ja myös muissa tärkeät luontokohteet ja lajiesiintymät turvataan. Myös suunni eluhankkeissa. Keskustan historiallisten puisto- kookkaita ja dendrologises arvokkaita puita ja asuk- jen kaava lanne tarkistetaan kaavamuutosten yhtey- kaille tärkeitä lähiluonnon kohteita vaalitaan. Hiljaisten dessä ja niiden arvot turvataan. virkistysalueiden säilyminen pyritään turvaamaan. JERE NIEMINEN KUVA Keskustan kehi ämisen ja ivistämisen suunni elun Asukkaille tärkeitä viheralueita vaalitaan yhteydessä laaditaan maisemallises ja kaupunkikuvallises tärkeimpien kohteiden ja alueiden kehi ämissuo- Tampereen viherverkon tunnusomaiset paikat ovat situkset. Viheralueiden arvokohteista laaditaan suunnit- myös asukkaiden arvostamia alueita. Pyynikki ja Kaup- telun pohjaksi selvitykset. pi, koskimaisema, Näsinpuisto, Sorsapuisto, Hämeen- puisto ja Hatanpää ovat tamperelaisten mielipaikkoja ja Historiallisten puistojen kunnostuksessa otetaan huo- ylpeyden aiheita, joiden iden tee merkitys myös kau- 2 mioon niiden arvot ja laaditaan historiallisiin selvityk- pungin asukkaille on suuri. siin nojautuvat hoito- ja käy ösuunnitelmat. Puistojen käytössä ja hoidossa huomioidaan niiden historialliset erityispiirteet.

Viherverkon keskeiset ydinalueet säilyvät HAUTAMÄKI RANJA KUVA

Maisemallises ja kul uurises merki ävimpien vi- 1. Pyhäjärven vehreät rannat Hatanpäältä Pyynikille ovat heralueiden säilyminen turvataan. Viherverkon y men keskeinen osa viherverkkoa ja Tampereen idenƟ teeƩ ä. muodostavat keskustan keskeisimmät kaupunki- ja ran- 2. Hämeenpuisto on kulƩ uurihistoriallisesƟ merkiƩ ävä espla- tapuistot sekä Kaupin, Pyynikin ja Iidesjärven viheralu- nadi, joka yhdistää Eteläpuiston Näsinpuistoon. eet. Parhaillaan laaditaan kansallisen kaupunkipuiston 3. Pyynikin harju on omaleimaisinta Tampereen maisemaa, jonka kiinnekohtana on Pyynikin näkötorni. 3

18 2.3 Kaupunkivihreän vahvistaminen

Viheralueet ovat ekologises kestäviä Vihreys parantaa ilmanlaatua ja pienilmastoa Tavoi eena on turvata keskustan vihreys tuleville su- Puusto ja vihreät pinnat parantavat pienilmastoa. Tuu-

kupolville. Viheralueiden kasvillisuudesta, erityises hea runsas puusto sitoo lehvästöönsä ilman epäpuh- HAUTAMÄKI RANJA KUVA puuston kunnosta ja elinvoimaisuudesta huolehditaan. tauksia. Ilmastonmuutokseen lii yvissä ääri-ilmiöissä Merki ävien vanhojen metsien säilyminen turvataan. puusto voi säädellä pienilmastoa siede ävämmäksi ja Kasvillisuu a lisätään ja uudistetaan niin puistoissa kuin lieventää lämpösaarekeilmiötä. Tiiviste ävien alueiden metsissäkin. ilmanlaadun parantamiseksi tarvitaan isoja puita ja yh- tenäisiä viheralueita. Pihapuistot puineen, viherkatot ja Kasvillisuuden monilajisuu a ja ekologista monimuo- -seinät voivat osaltaan vaiku aa ilman laatuun. Pienil- toisuu a tulee lisätä. Myös keskustassa on luonnonmu- mastoon ja kaupunkivihreään tulee kiinni ää erityistä kaisia alueita, esimerkiksi pieniä nii ymäisiä alueita ja 1 huomiota korkean rakentamisen alueilla. kolopuita, joihin ekologinen verkosto voi tukeutua. Eko- logisten yhteyksien jatkuvuu a tuetaan ja virkistysreit- en jatkuvuudesta huolehditaan. Vihreys virkistää ja tarjoaa elämyksiä Viheralueilla on tervey ä edistävä ja ylläpitävä vaikutus Vihreys toimii keinona varautua ja sopeutua ihmiseen. Viheralueet tarjoavat mahdollisuuden leikkiin ilmastonmuutokseen ja liikuntaan, erilaisiin harrastuksiin ja yhdessäoloon. HAUTAMÄKI RANJA KUVA Puustoa ja vihreitä pintoja pyritään lisäämään keskus- Vihreys lisää keskustan viihtyisyy ä. Viheralueet tarjo- tassa. Pinnoi ama oman maa-alan lisääminen hillitsee avat sekä estee siä e ä luontoelämyksiä. Keskustassa tulvia. Hulevesien viivy äminen vähentää tulvahuippu- viihtyvillä eläimillä, etenkin linnuilla on suuri merkitys jen hai oja. keskustassa asuville. Katupuita uudistetaan ja lisätään, epäyhtenäisiä katupuukujanteita täydennetään. Pihojen vihrey ä lisätään. 2 Kansipihat ja viherkatot voivat osaltaan kasva aa viherpinta-alaa. 1. Kalevanharjun rinteen mäntymetsää. Luonnonmukaisten Täydennysrakentamisen alueille voidaan määri ää viheralueiden ja metsien säilyminen on tärkeää kaupungin ekologisen kestävyyden kannalta. asemakaavoituksen yhteydessä vihertehokkuustavoi- te (tavoiteltu viherelemen en määrä), jolla voidaan 2. Vihreä keskustapiha Juhannuskylässä syreenien kukinnan JERE NIEMINEN KUVA ohjata ja tukea vihreiden ja ve ä läpäisevien pintojen aikaan. Pihojen vehreys lisää keskustan asumisviihtyisyyƩ ä säilymistä. ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista tarjoamalla hulevesien viivytys- ja imeytyspintoja. 3. Satakunnankadun kaksi katupuuta ovat kaupunkikuval- lisesƟ merkiƩ äviä ja muodostavat paikan maamerkin. Keskustassa yksiƩ äisillä puilla ja pienialaisilla kaupunkiluonnon ilmentymillä on merkitystä asukkaille. 3

19 2.4 Kävely- ja virkistyskaupungin kehi äminen

Rantojen virkistyskäy öä kehitetään Asuinkor eleiden pihojen vihreyden ja viihtyisyyden lisäämiseen kannustetaan ja sitä tuetaan. Laadukkaat Rantapuistojen ja rantatorien virkistysmahdollisuuksia pihat lisäävät asumisviihtyisyy ä ja myös kiinteistön ar- KAILA MARKKU KUVA kehitetään ekologista merkitystä unohtama a. Rannoil- voa. Pihojen autopysäköinnin määrää pyritään vähentä- la löytyy viihtyisiä paikkoja levähtämiseen, oleskeluun, mään ja istute ua pintaa ja oleskelualueita lisäämään. harrastuksiin ja liikuntaan. Erityisinä painopisteinä ovat Ton kohtaisia pihoja voidaan yhdistää ja istu aa yhtei- Ranta-Tampellan, Ra nan suvannon, Eteläpuiston ran- siksi kor elipihoiksi. Myös hyötyviljelyä suositaan. nan ja Mustalahden sataman kehi äminen. Rantojen virkistysrei t ovat toimivia ja jatkuvia. Ne ovat ympäri vuoden jalankulkijoiden käytössä. Rantojen pyöräilyrei- Viheralueet tarjoavat mahdollisuuden asukas- t ovat sujuvia. toimintaan 1 Asukastoimintaa ja asukkaiden sitou amista viheraluei- Jalankulkurei t houku elevat liikkumaan siin tuetaan. Puistoissa voi harrastaa ja järjestää tapah- Laadukkaat ja viihtyisät jalankulkurei t yhdistävät toi- tumia. Keskustasta löytyy sopivia paikkoja kaupunkivil- siinsa keskustan puistot ja tapahtumapaikat. Pyynikiltä jelylle. Asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua Kauppiin ja Iidesjärvelle, Kalevanharjulta Kauppiin sekä lähipuistojen ylläpitoon. Asukkaat ja käy äjät ovat mu-

Pyhäjärveltä Näsijärvelle pääsee sujuvas opaste uja kana viheralueiden suunni elussa. HAUTAMÄKI RANJA KUVA rei ejä pitkin. Kor eleiden yhteises ylläpide ävät asukaspihat lisää- Keskustan katuverkon viihtyisyy ä jalankulkuympä- vät siistey ä ja viihtyvyy ä. Sosiaalinen vuorovaikutus ristönä parannetaan lisäämällä katupuita. Liikenteeltä vähentää yksin asuvien syrjäytymisriskiä. Sosiaalinen vapautuvia katu loja muutetaan vihreiksi ja viihtyisiksi valvonta lisää turvallisuuden tunne a keskustassa. kävely- ja hidaskaduiksi. 2 Viheralueet, aukiot ja vihreät pihat ovat kes- 1. KesänvieƩ oa Rauhaniemen kansankylpylän kalliolla. Ran- kustan olohuoneita tojen virkistysmahdollisuuksien kehiƩ äminen on keskustan Elävä keskusta syntyy ihmisistä, jotka viihtyvät puistois- kehiƩ ämisen painopisteitä. sa, kaduilla ja aukioilla. Puistot ovat keskustan vihreitä 2. Kuninkaankadun kävelykadun elämää. Kävelykatujen ja viihtyisiä olohuoneita. Aukiot ovat erilaisten tapah- kehiƩ äminen tukee keskustan viihtyisyyƩ ä ja vetovoimai- JERE NIEMINEN KUVA tumien näy ämöitä. Liikekor eleiden sisäpihojen ke- suuƩ a. hi ämistä ohjataan kaavoituksen keinoin. Sisäpihoille 3. Aspinniemen kaupunkiviljelylaaƟ kot kertovat monipuolis- voidaan perustaa kate uja viherkeitaita, jotka voivat tuvasta kaupunkikulƩ uurista ja uudenlaisesta asukastoi- toimia kohtaamis- ja levähtämispaikkoina, ympärivuo - minnasta. sina keitaina keskustassa. 4. Konserƫ yleisöä Kirjastonpuiston katsomossa kukkivan hevoskastanjan varjossa. Puistot ovat keskustan vihreitä ja viihtyisiä olohuoneita. 3

20 KUVA RANJA HAUTAMÄKI RANJA KUVA

21 3 KESKUSTAN VIHERVERKON KEHITTÄMINEN

Tampereen vihreän keskustan visiota ja sen neljää pää- KESKUSTAN VIHERALUEET 2013 tavoite a tarkennetaan eri teemojen avulla. Viherver- kon monimuotoisuu a ja monipuolisuu a tarkastellaan kuvaamalla keskustan erilaisia viheraluetyyppejä ja niiden tarjoamia viher- ja virkistyspalveluja. Viheralueiden palveluja kuvataan toimintojen mukaan. Viheralueiden rii ävyy ä tarkastellaan väestömäärän ja kaavoite u- jen viheralueiden pinta-alojen avulla ja saavute avuut- ta teoree sten etäisyyksien perusteella. Viheralueiden arvoja tarkennetaan esi elemällä viheralueiden maisemarakenteellisia, historiallisia ja kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä. Lisäksi tarkastellaan arvokkaita luontokohteita, maiseman- ja luonnonhoitoalueita, metsäalueita sekä esitellään asukkaiden mielipaikkoja ja –rei ejä. Kaupunkivihreän vahvistamisen tavoite a lähestytään tarkastelemalla viherverkon keinoja ilmastonmuutokseen varautumisessa ja erilaisia viherkompensaa on ratkaisuja. Kävely- ja virkistyskaupungin päämäärää syvennetään tarkastelemalla kävelykeskustan viihtyisyyden ja elävyy- den edistämisen keinoja.

22 VIHERALUETYYPIT 2013 3.1 Keskustan viherverkko

Tampereen viheralueet on tyypitelty niiden kaupunki- ja maisemarakenteellisen tehtävän, virkistyskäytön ja luonnonolojen mukaises . Virkistysalueiksi tyypiteltyjä yleisiä viheralueita ovat kaupunkipuistot, luonnonmukaiset lähivirkistysalueet, maiseman- ja luonnonhoitoalueet sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet. Muita viheralueita ovat esimerkiksi suojaviheralueet, liikenneviheralueet sekä erityisalueet, kuten esimerkiksi ryhmäpuutarha-alueet. Viherverkkoon sisältyvät lisäksi suojelualueet ja muut maisemallises tai luonnonoloiltaan arvokkaat alueet, sekä myös julkisten rakennusten pihat. Liite 3 Tampereen viheraluejärjestelmä KYMS, 2008 (sivu 85) Kartalla esitetään keskustan viherverkon kunkin viheralueen keskeisin käy ötarkoitus, viheralueen päätyyp- pi. Etenkin keskustan viheralueilla on viherverkossa useimmiten useita eri tehtäviä. Esimerkiksi erikoispuis- toksi tyypitelty Näsinpuisto toimii myös kaupunginosapuistona. Merki ävänä keskustan mäkipuistona se lisäksi sisältyy maiseman- ja luonnonhoitoalueiden viheraluetyyppiin harjut ja rinteet.

2323 3.1.1 Kaupunkipuistot ja aluepuistot KAUPUNKI- JA ALUEPUISTOT 2013

Keskustan keskeisin viherverkko muodostuu toiminnal- lisista kaupunkipuistoista (keskustapuistot, kaupunginosapuistot ja kor elipuistot) ja keskustaa kehystävistä aluepuistoista. Keskustapuistot ovat edustavia ja estee ses tasok- kaita usein pienehköjä puistoja, joilla on tärkeä kaupunkikuvallinen merkitys. Ne elävöi ävät ja korostavat kaupunkikuvaa sekä tarjoavat oleskelumahdollisuuksia. Keskustapuistot ovat keskeinen imagotekijä Tampereen kaupungille. Niiden yleisilmeestä ja kunnossapidon tasosta on paljol kiinni Tampereen maine puistojen kaupunkina. Keskustapuistoja ovat esim. Tammerkos- ken rantapuistot, Pyynikin kirkkopuisto ja Liisanpuisto Kalevassa.

Keskustan toiminnallisten viheralueiden käyt- tö kasvaa kaupungin asukasmäärän lisäänty- essä. Käyttöpainetta lisää osaltaan matkailu. Lisääntyvä kulutus nopeuttaa puistojen kunnostus- ja uusimistarvetta. Kasvillisuuden elinvoimaisuus kärsii lisääntyvästä kulutuksesta. Keskustan kehittämisen ja kaupunkipuistojen käyttöpaineen lisääntymisen myötä on kaupunkipuistojen ylläpito- ja kunnostusmäärära- han lisääminen välttämätöntä.

24 Kaupunginosapuistot sijaitsevat kaupunginosan tai ken ä ja harrastuspaikkoja eri ikäryhmien tarpeisiin, -osien keskellä, niiden koko vaihtelee kaupunkiraken- viljelypalstoja puutarhaharrastajille ja luontopolkuja teesta ja luonnonoloista riippuen. Kaupunginosapuis- opetuskohteina kouluille. tot ovat merki äviä kaupunkikuvan elävöi äjiä. Ne on Aluepuistot ovat luonnonmukaisia, ne voivat vaihdella päivi äisen leikin ja oleskelun lisäksi tarkoite u eri ikä-

maisemiltaan metsäisistä avoimiin viheralueisiin. Alue- HAUTAMÄKI RANJA KUVA ryhmien urheilu- ja ulkoiluharrastuksia ja myös erilaisia puisto tarjoaa mahdollisuuden luonnon kokemiseen ja tapahtumia varten. tarkkailuun. Keskustan asukkaita lähinnä ovat luonnon- Kaupunginosapuiston tulisi sijaita alle 500 metrin etäi- oloiltaan ja virkistyspalveluiltaan monipuoliset Pyynikin syydellä asunnosta. Keskustassa tyypillisimpiä kaupun- ja Kaupin aluepuistot, Kalevankankaan metsäiset puis- ginosapuistoja ovat esim. Amurissa Väinö Linnan puisto, tot, Näsijärven rannan Santalahdenpuisto sekä Iidesjär- Tammelassa Osmonpuisto sekä Kalevassa Saukonpuisto vi rantapuistoineen ja suojelualueineen. ja Litukanpuisto. Puistojen käy äjämäärän lisääntymi- nen kaupungin keskustan alueella edelly ää kaupun- 1 ginosapuistojen systemaa sta kunnostusta ja niiden palvelujen ajanmukaistamista. Mikäli käy äjämäärä li- sääntyy alueilla, joilta kaupunginosapuiston luonteinen virkistysalue puu uu, on tarve huomioitava täydennys- alue a kaavoite aessa. KUVA RANJA HAUTAMÄKI RANJA KUVA Kor elipuistot ovat leikkiä ja oleskelua varten varustet- tuja asumiseen läheises lii yviä toiminnallisia puistoja, joilla on tärkeä merkitys lähivirkistysalueina ja asuinalueen viihtyisyyden luojana. Kor elipuistojen koko voi vaihdella pienestä oleskeluun tarkoitetusta ”taskupuis- tosta” laajempaan leikki- ja pallo elupuistoon. Kor elipuiston tulisi sijaita alle 300 metrin etäisyydellä asunnosta. Keskustasta löytyy erilaisia kor elipuistoja 2 esim. Amurissa Sotkanpuisto ja umpikor eliin sijoi u- va Kivipunalanpuisto, Tampellassa kor elipihan luon- 1. Liisanpuisto on kaupunkikuvallisesƟ merkiƩ ävä keskus- teinen Herrainmäki, Lapin eteläosassa toiminnallinen tapuisto, joka muodostaa Itsenäisyydenkadun pääƩ een Tunturin suojaviheralue ja Kalevassa aikakaudelleen yhdessä Kalevankirkon kanssa. Puisto on tärkeä lähivirkis- tyypillinen Ilvespuisto. Kor elipuistot vaa vat säännöl- tysalue Kalevan asukkaille. listä kunnossapitoa ja systemaa sta uudistamista. ANNE TUOMINEN KUVA 2. Koskipuisto on vetovoimainen keskustapuisto ydinkeskus- Aluepuistot sijoi uvat keskustassa maisemarakennet- tan sydämessä. Puistolla on merkitystä paitsi lähiasukkaille ta jäsentäville harju- ja rantavyöhykkeille. Aluepuistot myös kaikille tamperelaisille. ovat ulkoiluun, liikuntaan ja urheiluun vara uja laajoja 3. Variksenpuisto on osa Kalevanharjun aluepuistoa, jonka yhtenäisiä viheralueita. Aluepuistoissa on rei ejä kevyt- metsät tarjoavat luontokokemuksia ja ulkoilumahdollisuuk- tä liikenne ä, lenkkeilyä ja hiihtoa varten. Siellä voi olla sia keskustan asukkaille. 3

25 3.1.2 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet

Urheilu- ja virkistyspalveluiden alueita ovat urheiluken- tät ja liikunta-alueet, erilaiset pallo- ja pelikentät, uima- ASEMAKAAVOITETUT URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEET 2013 rannat ja myös lähiliikunta-alueet. Ken llä on yleensä toimintaan lii yviä kestopintoja sekä rakenteita ja myös rakennuksia. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet ovat usein myös erilaisten tapahtumien paikkoja. Alueiden turvallisuus- ja siisteysvaa mukset ovat korkeat. Urhei- lu- ja virkistyspalveluille osoitetuilla alueilla ja niiden kasvillisuudella on huoma ava merkitys keskustan kaupunkikuvassa. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä esitetään tavoi eeksi urheilupuistojen ja -ken en liit- tämistä iviimmin osaksi viherverkkoa sekä ken en ympäristöjen kohentamista, niin e ä ne kytkeytyvät maisemallises ympäröiviin viheralueisiin ja kaupun- kirakenteeseen. Tampereen viheralueohjelmassa painotetaan tavoi eena ken en reuna-alueiden hoidon kehi ämistä. Keskustan kentät esitellään luvussa 3.2.1 Peli- , urheilu- ja pallokentät, uimarannat luvussa 3.2.5 Rantojen virkistyspalvelut.

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet ovat tärkei- tä liikunnan ja harrastamisen paikkoja, jotka py- ritään säilyttämään tiivistyvässä keskustassa. Ne ovat myös keskeisiä tapahtumien paikkoja, mikä edellyttää alueiden varustamista tapahtumien järjestämiseen sopiviksi. Uimarannat ja –paikat ovat erittäin tärkeitä virkistys- ja liikunta-alueita, joiden säilyminen tulee turvata.

26 KUVA ULLA TIILIKAINEN KUVA KUVA JARNO HIETANEN JARNO KUVA

1. Pyynikin urheilukenƩ ä on keskeinen urheilu- ja liikuntapaikka, jolla on

myös kulƩ uurihistoriallista arvoa. KAILA MARKKU KUVA Talvisin kenƩ ä jäädytään luisƟ nken- täksi. 2.PalloƩ elua Viikinsaaren nurmi- kentällä. Urheilukenƫ en lisäksi keskustassa useita monikäyƩ öisiä nurmialueita, jotka soveltuvat pal- loƩ eluun, liikuntaan ja oleskeluun. 3. KesänvieƩ oa Rauhaniemen kan- sankylpylän kallioilla Näsijärven rannassa. Rauhaniemi on omaleimainen ja suosiƩ u uimapaikka, joka 3 on käytössä myös talvisin.

27 3.1.3 Erikoispuistot ja -kohteet, torit, ERIKOISPUISTOT JA -KOHTEET, TORIT, AUKIOT JA KÄVELYKADUT 2013 aukiot ja kävelykadut

Keskustan viherverkon toiminnallisia ja erityises matkailijoita houku elevia osia ovat erityispuistot ja erityis- kohteet. Tapahtumien ja toiminnan näy ämöinä toimivat keskustan torit, aukiot ja kävelykadut. Tampereen Viheralueohjelmassa 2005-2014 tavoi eiksi esitetään erikoispuistojen ja -kohteiden kunnostamista, historiallisten puistojen säily ämistä ja teemallisten erikoispuistojen lisäämistä.

Historiallisten puistojen ja erityiskohteiden yl- läpidosta tulee huolehtia, sillä niiden merkitys on kaupungin imagolle ja matkailun kehittämi- selle keskeinen. Matkailun edistämisen kannalta keskeisiä ovat erityisesti Viikinsaaren ke- hittäminen kulttuurihistoriallisena kohteena sekä Hatanpään Arboretumin kehittäminen ja laajentaminen dendrologisena nähtävyytenä. Keskustan kävely- ja jalankulkukatujen viihtyi- syyttä parannetaan vihreyden määrää lisää- mällä. Kävely- ja jalankulkukatujen sekä torien rakenteiden tulee olla korkealaatuisia. Myös istutusten ja rakenteiden uusimisesta ja kun- nossapidosta tulee huolehtia.

28 Erikoispuistot ja -kohteet ovat erityistä tarkoitusta tai kaat siirre ävät kausi-istutusas at. Kävelykatujen viher- toimintaa palvelevia viheralueita. Niillä voi olla mat- rakenteilta edellytetään erityistä kestävyy ä ja korkeaa kailullista, kul uurista tai kasvatuksellista merkitystä, laatutasoa. niiden rakentamis- ja kunnossapitotaso on yleensä kor- Kävelykatujen viihtyisyyden ylläpito edelly ää tehostet- kea. Erikoispuistoja ovat historiallisista puistoista Näsin- KETONEN ILONA KUVA tua puhtaanapitoa ja rakenteiden jatkuvaa kunnossapi- puisto ja Wilhelm von No beckin puisto ja Hatanpään toa ja uudistamista. Uusiksi jalankulkukaduiksi esitetään kartanopuisto, erityiskohteita Hatanpään Arboretum, Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa Viikinsaaren itäosa, Särkänniemi ja myös Kalevan kes- Aleksis Kiven kadun jatke a Laukontorille sekä Tuomio- kuspuistossa sijaitseva liikennepuisto. Viikinsaari on Py- kirkonkadun jatke a Sorinaukiolle. häjärven ainoa retkeilysaari, jota tulee kehi ää ja saaren saavute avuu a parantaa. Kävelykaduista kappaleessa 3.7.3 Vihreä kävelykeskusta. Historiallises merki ävät puistot esitellään kappaleessa 3.4 Viherverkon historialliset helmet. 1 Torit, aukiot ja kävelykadutovat kaupunkikuvassa merki äviä. Koska ne sijaitsevat kaupunkirakenteen kes- kellä, on niiden rakentamisen tason keskustassa oltava erityisen korkea. Parhaimmillaan ne toimivat kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena ja kohtaamispaikkana. Keskustassa keskeisiä toreja ja aukioita ovat Pyynikin- HAUTAMÄKI RANJA KUVA tori ja Heinätori, Laukontori, Keskustori ja Frenckellin aukio sekä ortodoksisen kirkon edustalla Sorin aukio ja Tammelan tunnuksena Tammelan tori. Tampellassa Vapriikin edustan Veturitori on osin paikoi- tuskäytössä. Uusia toreja edustavat Tampellan Pellavan- 2 tori ja aukioksi rakenne u Liinatehtaanpuisto. Tori lan kehi ämistä ja iden tee n vahvistamista kaipaavat keskustan toreista kipeimmin Ra nan suvannon itäpuolella sijaitseva Vuolteentori sekä Tullin aukiot Pakkahuonee- naukio ja Tullikamarinaukio.

Keskeisten torien historiaa esitellään kappaleessa 3.4.4 1. Hatanpään arboretum on monipuolinen puu- ja pensasla- BAMBERG JARKKO KUVA jipuisto Hatanpään kartanopuiston vieressä. Puistolla on Keskustan merki ävät torit ja aukiot. dendrologista, virkistyksellistä ja matkailullista arvoa. Keskustan kävelykadut, katuosuudet Kuninkaankadul- 2. Viikinsaari on Pyhäjärven ainoa retkeilysaari, johon on la ja Tuomiokirkonkadulla ovat keskustassa kaupan ja laivayhteys Laukontorilta. Saaressa on luonnonsuojelualue myös oleskelun alueita. Kävelykatujen viherrakenteita ja erilaisia liikunta- ja tapahtumapaikkoja. ovat yleensä pienikokoiset puut ja istutusaltaat tai kook- 3. Laukontori on vilkas kauppapaikka ja suosiƩ u oleskelupaik- ka RaƟ nan suvannon äärellä. 3

29 3.1.4 Puistokadut ja katupuut

Kaupungin yleisilmeeseen ja kävely-ympäristön viihtyisyyteen vaiku avat merkitseväs kadunvarsien puuku- PUISTOKADUT JA KATUPUUT 2013 janteet. Liikenneviheralueiden katupuilla on keskeinen merkitys myös ilman laadun kannalta niiden sitoessa pölyä ja pienhiukkasia. Esplanadit ja puistokadut ovat keskustan kaupunkikuvassa näkyvimpiä liikenneviheralueita. Hämeenpuisto on ainoa esplanadiksi toteute u ja myös sellaisena säi- lynyt yhtenäinen puistokatu Tampereella. Se istute in alun perin kuusiriviseksi 1830-luvun kaupunkisuunnit- telumallin mukaiseksi palokujanteeksi. Se on edelleen yli kilometrin pituisena pisin yhtenäinen puistokäytävä Pohjoismaissa. Hämeenpuisto on luokiteltu valtakunnallises merki äväksi kul uuriympäristöksi. Hämeenpuisto esitellään kappaleessa 3.4.2 Kul uurihistoriallises merki ävät viheralueet.

Keskustan perinteisten puistokatujen puuston yhtenäisyyden ylläpitäminen, puiden uusi- minen tarvittaessa ja katupuiden kasvualusto- jen kunnostaminen puiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Katu- puita pyritään lisäämään niiden kaupunkikuvaa elävöittävän ja ilman laatua parantavan vaikutuksen takia. Hämeenpuistoa tulee vaalia yhtenäisenä esplanadina.

30 Kalevan puisto en pohjoisosa on säilynyt esplanadina. Tampellan esplanadin asemakaava (1995) määrit- telee neliriviseksi puukujanteeksi. Puuistutuksia ei ole kuitenkaan toteute u kaavan mukaises , joten kadun kaupunkikuvallinen ja -rakenteellinen tehtävä on osin jäänyt toteutuma a. HAUTAMÄKI RANJA KUVA HAUTAMÄKI RANJA KUVA Uusien esplanadien perustaminen voi kuitenkin olla mahdollista. Sellaiseksi voi kehi yä Rongankatu, mikäli sen puuistutuksia lisätään ja keskiosa avataan jalanku- lulle ja oleskelulle. Esplanadeilla on merki ävä kaupunkia ja kaupunkikul uuria elävöi ävä vaikutus. Esplanadien lisäksi kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan kannalta merki äviä puistokatuja ovat keskustan vanhat perinteiset puistokadut, Kortelahdenkatu - Kou- lukatu, Sotkanpuisto – Sotkankatu, Satakunnankadun ja Satamakadun länsiosat, Rongankatu ja Väinölänkatu. Osin uusi uja puistokatuja ovat Hämeenkatu, Tam- melan puistokatu - Yliopistonkatu, Kalevan puistokatu ja Itsenäisyydenkadun itäpää. Tärkeitä kaupunkirakenteessa ovat lisäksi Teiskon en ja Sammonkadun katu- puukujanteet. Ton en liikennejärjestelyt ja etenkin kadunvarsipaikoi- 1 2 tuksen suosiminen ovat osaltaan karsineet puita keskustan perinteisistä puukujanteista, esimerkkeinä Kor- telahdenkatu ja Koulukatu. Katupuilla on suuri merkitys myös asuinympäristön viihtyisyyteen. Petsamon pientaloalue on hyvä esimerkki katupuiden säily ämisen ja vaalimisen merkityksestä KUVA RANJA HAUTAMÄKI RANJA KUVA asuinympäristössä. 1. Kalevan puistoƟ etä reunustavat vaahterarivit, jotka luovat vilkkaalle kadulle viihtyisän ilmeen. 2. Katupuustoa Mustalahdenkadulla. Asuinkatujen puus- tolla on merkitystä asumisviihtyisyyden kannalta. 3. Koulukatu on kaupunkikuvallisesƟ edustava puistokatu, jonka vehreyteen vaikuƩ avat puiden lisäksi leveät nurmialueet rakennusten edustalla. 3

31 3.1.5 Viherverkon erityisalueet VIHERVERKON ERITYISALUEET 2013

Erityisalueita keskustassa ovat viheralueiden luonteiset, erityiskäytössä olevat alueet, hautausmaat ja ryhmä- puutarha-alueet. Hautausmaa-alueet ovat merki äviä viheralueita ja kul uuripuistoja. Ne tarjoavat mahdollisuuden hiljen- tymiseen puistomaisessa ympäristössä. Laajoina vi- heralueina hautausmailla on myös kaupunkikuvallista merkitystä. Keskustassa on kaksi hautausmaata: Pyyni- kin kirkkopuiston vanha hautausmaa ja Kalevankankaan hautausmaa. Pyynikin kirkkopuiston hautausmaa henkii Tampereen varhaista historiaa. Hautausmaa ote in käy öön vuonna 1785 ja sitä käyte in noin sata vuo a. Vanhimmat säilyneet hautapaadet ovat 1830-luvulta. Kirkkopuiston ja jäljellä olevien noin sadan hautamuistomerkin hoidosta vastaa Tampereen kaupunki.

Keskustan hautausmaat ovat rauhallisina puistomaisina viherympäristöinä kulttuurihis- toriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäviä viherverkon osia. Siirtolapuutarha- ja palsta- viljelymahdollisuuden säilyttäminen lähellä keskustaa on tarpeen, sillä harrastus edustaa perinteistä puutarhakulttuuria ja myös tukee kaupunkiviljelyä ja lähiruuan tuottamista.

32 Kalevankankaan hautausmaa ote in käy öön vuonna Tarkastelualueen eteläosassa Järvensivulla ja Iidesjär- 1880, sen pinta-ala on noin 17 hehtaaria. Se on hyvin ven etelärannalla sijaitsevat keskustaa lähinnä olevat hoide una viheralueena suosi u paikka hiljentymiselle kaksi pientä palstaviljelyalue a. Palstaviljelyalueista ja verkkaisille kävelyretkille. Kalevankankaan hautaus- vastaa kaupungin kiinteistötoimi. Teiskon-Tampereen maa on myös suosi u matkailukohde. Sen lukuisat kau- 4H-yhdistys on tehnyt palvelusopimuksen Tampereen pungin historiasta kertovat muistomerkit ja kuuluisien kaupungin kanssa koskien viljelypalsta-alueiden ylläpi- HAUTAMÄKI RANJA KUVA tamperelaisten hautamuistomerkit kiinnostavat Tampe- toa ja vuokrausta. Palstoja on tarjolla sekä yksivuo silla reella vierailevia. e ä monivuo silla sopimuksilla. Ryhmäpuutarha-alueet ovat vapaa-ajanvie oa ja puu- tarhaharrastusta palvelevia puutarhamaises ylläpidet- tyjä alueita. Ne voivat olla siirtolapuutarha-alueita tai harrastusluonteiseen viljelyyn vara uja viljelypalsta- alueita. Tarkastelualueen koillisosassa sijaitsee Litukan 1 siirtolapuutarha ja eteläpuolella Nekalan siirtolapuutarha. Perinteikkäiden siirtolapuutarha-alueiden sijain keskustan tuntumassa lisää viherverkon monipuolisuutta ja monimuotoisuu a. Litukan siirtolapuutarha on peruste u vuonna 1922, VIRKKI JALO KUVA palstoja on kaikkiaan 200. Kekkosen en molemmin puolin sijaitseva siirtolapuutarha-alue on pinta-alaltaan yhteensä n. 8,15 hehtaaria. Nekalan siirtolapuutarha peruste in vuonna 1932 Nekalan en ja Vihiojan väliselle alueelle. Alkuun pals- 2 toja peruste in 165, nykyisin alue on palstamäärältään maamme kolmanneksi suurin, yli 300 siirtolapuutarha- mökkiä. Perinteikkäät siirtolapuutarha-alueet ovat tärkeä osa rakenne ua kul uuriympäristöä. Siirtolapuutarha-alu- 1. Pyynikin kirkkopuisto on kulƩ uurihistoriallisesƟ arvokas MILLA TÖRMÄ KUVA eiden ylläpidosta ja toiminnasta vastaavat siirtolapuu- viheralue, jolla on erityistä mielenkiintoa hautamuisto- tarhayhdistykset. Toiminta on omiaan voimistamaan merkkien ansiosta. yhteisöllisyy ä ja yhdessä tekemisen kul uuria. 2. Kalevassa sijaitseva Litukanpuisto jatkaa Saukonpuiston ja Litukanpuiston vihervyöhykeƩ ä. Siirtolapuutarhaviljelyn Siirtolapuutarhapalstojen kysyntä vapaa-ajanvie opai- säilyƩ äminen keskustassa monipuolistaa viherverkkoa ja koiksi on nykyisin kasvussa. Myös viljelypalstojen kysyn- antaa asukkaille mahdollisuuksia kaupunkiviljelyyn. tä on viime vuosina lisääntynyt lähellä tuotetun ruuan suosion jatkuvas kasvaessa. 3. Iidesjärven viljelypalstojen kaltaiset palstaviljelyalueet antavat siirtolapuutarhojen ohella mahdollisuuksia kaupunkiviljelyyn. 3

33 3.1.6 Keskustan viheralueiden hoitoluokitus

Keskustan viheralueet on jae u erilaisiin hoitoluokkiin alueen käy ötarkoituksen, perusluonteen sekä viher- ASEMAKAAVOITETTUJEN VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT 2013 alueen laatu- ja kustannustavoi eiden mukaan. Hoi- toluokitus ohjaa toiminnallises monipuolisen ja luonnonoloiltaan monimuotoisen viherverkon ylläpitoa. Samalla se tukee tasapainoisen ja kestävän kaupunkirakenteen tavoite a. Hoitoluokitus perustuu Viherym- päristöliiton julkaisemaan valtakunnalliseen luokituk- seen, joka koskee kaikkia viheralueita (Viheralueiden hoitoluokitus 2007). Tampereella luoki elun piirissä ovat asemakaavoitetut puistot ja lähivirkistysalueet. (Viheralueiden hoitoluokitus ja hoitotavoi eet esite y lii eessä 3)

34 3.2 Keskustan viher- ja virkistyspalvelut

Viher- ja virkistysalueiden palveluja ovat esim. erilaiset VIHER- JA VIRKISTYSALUEIDEN VIHERPALVELUT 2013 peli-, palloilu- ja urheilukentät, leikkipaikat, viheralueiden kevyen liikenteen rei t ja puistokäytävät sekä ulkoilurei t. Viherpalveluihin sisältyvät lisäksi rantojen viherpalvelut, uimarannat ja venerannat sekä myös skei paikat ja koirapuistot.

35 3.2.1 Urheilupuistot, urheilu-, peli-, ja PELI- , URHEILU- JA PALLOKENTÄT 2013 pallokentät

Urheilupuistot tarjoavat monipuolisia urheilu-, liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia. Kaupin urheilupuisto on yleisilmeeltään metsäinen, se sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Kaupissa on useita jalkapallo-, pesäpallo- ja tennisken ä, ulkoilma- kuntosali, keilahalli, vin koirarata ja jousiammuntarata. Kaupin urheilupuistoon lii yy ka ava ja laaja ulkoilurei en verkosto.

Koska pelikentät ja osa pallokentistä toimii vuorokenttinä lajiseurojen kilpailuja harjoi- tuskäytössä, on tarpeellista kehittää ja kun- nostaa keskustan alueella myös kaikille käyt- täjille avoimia erilaisiin palloiluharrastuksiin ja talvella luisteluun soveltuvia pienempiä kent- tiä. Puistokenttien riittävä määrä on turvatta- va. Pienempien kenttien kokonaismäärää on mahdollista vähentää nykyisestä ja samalla varmistaa jäljelle jäävien kenttien kunnossapidon ja kehittämisen hyvä taso. Kenttien kehittämisessä on huomioitava monipuoliset harrastusmahdollisuudet.

36 Urheiluken llä on mahdollista harrastaa monenlaisia lajeja, yleisurheilua, jalkapalloa ja pesäpalloa. Ken llä voidaan järjestää myös tapahtumia. Talvisin ken llä voidaan pelata jääkiekkoa ja harrastaa luistelua. Ken en yhteydessä on toimintaa tukevia rakennuksia ja raken- nelmia. Urheilukentät voivat olla sora-, nurmi- tai erilaisia massaken ä. Ken äympäristöjen kehi ämistä koskevaa viherpalve- luohjelmaa edeltävä inventoin valmistui vuonna 2011. Inventoinnin yli 230:stä erilaisesta kentästä vii senkym- mentä sijaitsee selvityksen tarkastelualueella. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueilla sijaitsevat pe- likentät ovat mitoitukseltaan laajempia. Ne toimivat yleensä urheiluseurojen harjoitus- ja kilpaken nä. Pin- noi eina suositaan nurmea ja keinonurmea. Kor eli- ja kaupunginosapuistoissa sijaitsevat pallo- ja pallo elu- kentät ovat useimmiten kivituhkapintaisia palloiluharrastuksiin ja lähiliikuntaan soveltuvia kaikille avoimia ken ä. Koulupihojen kentät ovat yleensä sorapintaisia 1 monitoimiken ä. Isot koulujen kentät voivat toimia myös ns. vuoroken nä. Tammelan koulun ken ä on kunnoste u monipuoliseksi lähiliikuntapaikaksi. Lähitulevaisuudessa kehite äviä ken ä keskustassa ovat Tammelan stadion, Kalevan liikuntapuisto, Tam- KUVA JARNO HIETANEN JARNO KUVA MILLA TÖRMÄ KUVA pereen stadion ja Pyynikin urheiluken ä. Tammelan BAMBERG JARKKO KUVA stadion on maassamme ensimmäisiä puhtaas jalka- palloilulle rakenne uja urheilupaikkoja, katsomossa on laa jopa 5000 katsojalle. Tammelan stadionin paikalle suunnitellaan uu a noin 6 000 – 8 000 katsomopaikan 2 3 jalkapallostadionia. Kalevan kentän kunnostaminen monipuoliseksi nuorisolle suunnatuksi liikuntapuistoksi 1. Ilvespuiston kaltaisten korƩ elipuistojen pienet pelikentät ovat tärkeitä erityisesƟ lähivirkistyksen käynnistyy vuonna 2015. Ra nan stadionia kehitetään kannalta. nykyistä monipuolisemmaksi tapahtumakeskukseksi, jossa voidaan järjestää suurten yleisömäärien urheilu- 2. RaƟ nan stadion on keskustan keskeisin urheilukenƩ ä, joka palvelee myös tapahtumien järjestämistä. kilpailuja sekä kul uuri- ja muita tapahtumia. 3. Pelailua Sorsapuiston uudelle peliareenalla. Puistoihin sijoitetut miniareenat monipuolistavat viheralueiden palveluja.

37 3.2.2 Leikkipaikat LEIKKIPAIKAT 2020 Viherpalveluohjelma 2012-2020, Leikkipaikat Leikkipaikoilla on lasten kasvua ja kehitystä tukeva merkitys. Lisäksi ne parantavat yleises alueiden viihtyvyy ä ja virkistysmahdollisuuksia. Leikkipaikoilla on suora myönteinen vaikutus lapsiperheiden asuinviihty- vyyteen ja arjen toimintojen sujumiseen. Leikkipaikko- jen yhteydessä voi olla myös aikuisille ja ikääntyneille suunna uja välineitä, jotka on tarkoite u kuntoiluun ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon. Ikääntyvien määrän kasvaessa tämän tyyppisten paikkojen tarve lisääntyy tulevaisuudessa. Tampereen Viheralueohjelmassa 2005-2014 keskeisin leikkipaikkoja koskeva tavoite on lasten ja nuorten kehi- tystä tukevan ympäristön turvaaminen sekä leikkipaikkojen turvallisuus, rii ävyys ja monipuolisuus. Tampereen leikkipaikkoja koskevassa viherpalveluohjelmassa vuosille 2012-2020 on leikkipaikat jae u si- jainnin, laajuuden ja varustetason monipuolisuuden perusteella alueleikkipaikkoihin, lähileikkipaikkoihin ja perhepuistoihin. Koulu- ja päiväko pihojen leikkipaikat täydentävät leikkipaikkojen verkostoa. Ne eivät ole päi- visin asukkaiden vapaassa käytössä.

Keskustan leikkipaikoilta edellytetään edusta- vuutta ja korkeaa laatutasoa. Niiden tavoittei- den mukainen ylläpito voi vaikeutua tulevaisuudessa entisestään resurssien niukkuuden takia. Nykyisellä rahoitustasolla leikkipaikkojen kunnostukset tulevat kohdentumaan vain käyttöturvallisuuden kannalta välttämättö- mimpiin kohteisiin.

38 Viherpalveluohjelman tavoi eena on turvata kaupun- Viheralueilla sijaitsevien leikkipaikkojen verkostoa täy- gissa monipuolinen, turvallinen, helpos saavute ava dentävät koulujen ja päiväko en leikkipaikat sekä ja rii ävän laaja leikkipaikkaverkosto. Ohjelma esi ää uimarannoilla sijaitsevat leikkipaikat. Päiväko - ja realis sen, resurssit huomioon o avan tavoite lan, koulupihojen leikkipaikat eivät ole päivisin asukkaiden jossa leikkipaikkaverkoston rakenne a kevennetään. vapaassa käytössä. Uimarannoilla sijaitsevien leikkipaik- Lähileikkipaikkoja keskitetään ja alueleikkipaikkoja ke- kojen käy öä ei ole rajoite u, ja ne ovat rinnaste avis- HAUTAMÄKI RANJA KUVA hitetään eri ikäryhmiä palveleviksi toimintapuistoiksi. sa puistoleikkipaikkoihin. Kartalla esitetään tavoite la keskustan leikkipaikkaver- kostosta vuonna 2020. Leikkipaikkaverkoston ja leikkipaikkojen laadun ylläpi- to edelly ää kunnossapidon ja puhtaanapidon lisäksi varusteiden, rakenteiden ja valaistuksen laadun ylläpi- tämistä ja järjestelmällistä leikkipaikkojen perusparan- 1 tamista. Alueleikkipaikat ovat toiminnoiltaan ja välineistöl- tään monipuolisia, ne sijaitsevat yleensä kaupunginosapuistoissa. Alueleikkipaikkojen yhteydessä voi olla eri-ikäisille tarkoite uja peliken ä, kuntoiluvälineitä tai erityislajien harrastuspaikkoja. Suositus alueleikki- HAUTAMÄKI RANJA KUVA paikan sijainnista suhteessa asumiseen on enintään 500 metriä. Lähileikkipaikat sijaitsevat useimmiten kor elipuistois- sa asutuksen väli ömässä läheisyydessä, korkeintaan 300 metrin etäisyydellä käy äjistään. Lähileikkipaikan 2 varusteet ovat perustasoa ja ne on suunna u 0-12 -vuo- aiden ikäryhmille. Lähileikkipaikkojen yhteydessä on usein pieni palloken ä. 1. Keskustan isot leikkipaikat pyritään suunniƩ elemaan Perhepuistot ovat laajoja ja monipuolisia ympäri vuo- omaleimaisiksi ja monipuolisiksi. Sorsapuiston uudistetussa leikkipaikassa yhtenä teemana olivat eriväriset leikkisaa- den toimivia viheralueita, joilla voi olla myös keskeinen LYLY SUSANNA KUVA matkailullinen tehtävä. Erilaisten leikki- ja palloilualuei- rekkeet. den lisäksi perhepuistossa on toimintaa tukevia raken- 2. Emil Aaltosen puistoon suunnitelƟ in esteetön leikkipaikka, nuksia. Perhepuistossa voidaan järjestää maksutonta jossa oteƫ in huomioon erityisesƟ näkö- ja liikuntaesteiset ohja ua varhaiskasvatusta tukevaa toimintaa ja myös lapset. maksullista eri ikäryhmille suunna ua harrastustoimin- 3. TiiƟ äisen satupuisto on leikin ja taiteen yhdistävä teema- taa. Perhepuisto on ympärivuo sessa käytössä. Tampe- leikkipaikka Näsinpuiston laella. Syksyllä 2013 valmistu- reen perhepuistolle valmistellaan aluevarausta keskus- neen puiston lähtökohtana olivat Kirsi Kunnaksen TiiƟ äisen tan läheisyyteen Iidesjärven etelärannalle. satupuun runot. 3

39 3.2.3 Keskustan vihreät rei t

Keskustan kävely- ja pyörä everkosto on varsin ka a- VIHREÄT KÄVELYREITIT 2013 va. Pyöräilylle on osoite u sujuvat keskustaan suun- tautuvat ja sen läpi johtavat seudulliset päärei t. Niitä täydentävät kevyen liikenteen alue-, pää- ja lähirei t. Rei en kehi ämisen peruslinjauksia on esite y sekä Keskustan kehi ämisohjelmassa e ä keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa. Tässä yhteydessä tarkastellaan keskustan kävely- ja pyöräilyrei ejä ja niiden kehit- tämistarpeita jalankulkijan ja ulkoilijan näkökulmasta.

PYÖRÄILYVERKKO 2013

Keskustan kevyen liikenteen yhteyksien kun- nostamisessa painotetaan niiden kehittä- mistä viihtyisiksi, esteettömiksi ja vihreiksi jalankulkuympäristöiksi. Kävellen liikkuvalle mieluisimpia ovat reitit, jotka kulkevat puistojen ja puistokatujen kautta. Reittien jatkuvuudesta huolehditaan. Jalkaisin liikkumista edis- tetään myös selkeällä opastuksella ja reittien esitteillä.

40 Rantarei t täminen on tarpeen mm. Koukkuniemen vanhainkodin, Naistenlahden eteläsataman ja Ranta-Tampellan osuuk- Asukaskyselyissä esille tulleet mieluisimmat kävely- ja silla. Nykyinen Kekkosen en- Paasikiven en kävely- ja pyöräilyrei t kulkevat vesistöjen läheisyydessä: Tam- pyörä e ei ole jalankulkijan kannalta houku eleva vilk- merkosken rannat, rei t Laukontorilta Pyynikille ja kaan liikenteen ja tuulisuuden takia. Myös nykyinen yh- Laukontorilta Arboretumiin sekä Iidesjärven, Kaupin ja teys Mustalahden satamasta Onkiniemen uimarannalle HAUTAMÄKI RANJA KUVA Sorsalammin rantarei t. Rantarei stö on keskustassa kaipaa kehi ämistä. pääosin ka ava. Rantarei en varsilta avautuvat maisemat ja järvinäköalat antavat elämyksiä, ne virkistävät ja Iidesjärven rantarei en kehi äminen sisältyy valmis- rauhoi avat mieltä. teilla olevan osayleiskaavan sekä Iidesjärven luonnonsuojelualueen ja perhepuiston perustamista koskevien Tammerkosken rantapuistojen rei t levähdyspaikkoi- alustavien suunnitelmien tavoi eisiin. neen tarjoavat mahdollisuuden virkistäytymiseen ja 1 oleskeluun koskimaisemassa. Kosken rantoja kiertävän kävelyrei n kehi ämistä yhtenäiseksi pidetään keskei- senä tavoi eena keskustan virkistyspalvelujen kehi ä- misessä. Puu uvia osuuksia ovat Takon ja Tampellan rei t sekä yhteys O o Gustafssonin puistosta Näsijär-

ven rantarei lle ja tulevalle Ranta-Tampellan alueelle. HAUTAMÄKI RANJA KUVA Laukontorilta Eteläpuiston kau a Pyynikille ja Pyhäjär- ven rantarei lle johtavan rei n jatkuvuudesta ja yhte- näisyydestä tulee huoleh a. Rei n kehi ämisessä on Eteläpuiston alueen ratkaisuilla keskeinen merkitys. Hatanpään kartanopuistoon ja Arboretumiin johtaa toimiva ja yhtenäinen rei Ra nansillan ja Ra nanrannan, sekä edelleen Höyrynpuiston ja Viinikanlahdenpuiston kau a. Arboretumista johtaa rei etelään Vihilahden- 2 puistoon ja Härmälän rantapuiston kau a länteen. Py- häjärveä kiertää Tampereen ja Pirkkalan yhteinen opas- 1. Tampellassa sijaitsevassa OƩ o Gustafssonin puistossa on te u Pyhäjärven maisemarei , josta noin neljännes edustava rantapromenadi, joka täydentää koskenvarren sijaitsee selvityksen tarkastelualueella. reiƫ ä. RantareiƟ n yhtenäisyys on keskustan reiƟ stön kehit- LISKI MATTI KUVA Näsijärven rantarei n kehi äminen yhtenäiseksi ja ym- tämisen keskeisiä tavoiƩ eita. päristöltään jalankulkijalle mielly äväksi on yksi keskus- 2. Viinikanojan varƩ a kulkeva kevyen liikenteen reiƫ yhdistää tan viherverkon kehi ämisen keskeisistä tavoi eista. Pyhäjärven rantareiƟ t Iidesjärven viheralueelle. Viinikano- Nykyinen rei on osin epäyhtenäinen. Pohjoistuulet jan reiƫ on tulevaisuuden tärkeä kehiƩ ämiskohde. vaiku avat rei n mielly ävyyteen. Kaupin kansanpuis- 3. Iidesjärven länsipäästä avautuu avoin näköala itään yli ton ja Kaupin urheilupuiston alueella rannan suuntai- koko järven. Rantareiƫ en varsilta aukeavat järvinäymät nen ulkoilurei on toimiva, se jatkuu Kaupin saunalta tarjoavat esteeƫ siä elämyksiä, ne virkistävät ja rauhoiƩ a- 3 itään polkumaisena. Länteen päin johtavan rei n kehit- vat mieltä.

41 Yhdysrei t Puistorei t Keskeisinä kehi ämiskohteina on tuotu esille viheryh- Keskustan puistoissa on myös puiston sisäisten puis- teydet Pyynikin ja Kaupin, Pyynikin ja Iidesjärven sekä tokäytävien muodostamia rei ejä. Tällaisia rei ejä on Iidesjärven ja Kaupin välillä. Näiden alueiden väliselle mm. Näsinpuistossa, Pyynikin kirkkopuistossa, Koski- kävelylle ja ulkoilulle on löyde ävissä useita erilaisia puistossa ja Sorsapuistossa. Tampereen keskustan puis- BAMBERG JARKKO KUVA puistojen, puistokatujen ja torien kau a kulkevia reit- toihin tutustumista varten on laadi u opaskar a, joka vaihtoehtoja. Puistojen ja puistokatujen vehreys vai- johda aa kävelijän noin seitsemän kilometrin pituiselle mentaa liikenteen ääniä, kasvillisuus sitoo liikenteen puistokävelylle puistokävelyille kaikkiaan viidentoista tuo amaa pölyä. Torit ja aukiot tekevät reiteistä kiin- tutustumiskohteen kau a. (ks. liite 4 Puistokävelykart- nostavia ja tarjoavat levähdyspaikkoja rei n varrella. ta) Ongelmana ei niinkään ole yhdysrei en puute, vaan 4 niiden laatu, viihtyisyys jalankulkijan rei einä. Jalan- kulkuympäristöinä kehite äviä yhdysrei en osuuksia ovat mm. Hämeenkatu, Itsenäisyydenkatu, Lapin e, Rongankatu, yhteys Tammelan torin kau a Tammelen puistokadulle, yhteys Ra nan rannasta Kalevan liikunta-

puistoon sekä yhteydet Viinikanojan molemmin puolin HAUTAMÄKI RANJA KUVA Iidesjärven suuntaan. Kokonaan puu uvia yhdysrei osuuksia on Iidesjärveä ja Kauppia yhdistävällä rei llä. Osuuden kehi äminen edelly ää mahdollises alikulkujen toteu amista rauta en ja Kalevan en kohdille. Yhteys parantaisi huoma avas Iidesjärven perhepuiston saavute avuu a 5 keskustan pohjoisosista. Se sujuvoi aisi myös Kalevan liikuntapuiston saavute avuu a etelän suunnasta. 4. RaƟ nanrannan kevyen liikenteen väylä yhdistää Pyhäjär- Mahdollisia liikenneväylien ka eita toteute aessa, ven rantareiƟ t keskustaan. tulee niiden suunni elussa o aa huomioon sujuvien 5. Keskustan puistot tarjoavat vehreitä, viihtyisiä ja liikenteen ja viihtyisien jalankulkijalle soveltuvien yhdysrei en melulta suojassa olevia reiƩ ejä ydinkeskustassa. Puistorei- teiltä avautuu myös kauniita näkymiä, kuten esimerkiksi tarve. HAUTAMÄKI RANJA KUVA Työnpuiston syksyinen näkymä koskimaisemaan. 6. Osa puistoreiteistä on kapeita, valaisemaƩ omia polkuja, kuten esimerkiksi Näsinpuiston reunalla kulkeva reiƫ . Näsinpuiston reiƟ stö on säilynyt suurelta osin alkuperäises- sä asussaan ja reiƫ en monimuotoisuus sekä niihin liiƩ yvät rakenteet ovat osa puiston viehätystä. 7. Iidesjärven luontopolun reiƫ eroƩ uu Hevoshaan maisema- 6 niityn reunalla luontoon sulautuvana polku-uomana.

42 Ulkoilurei t ja luontopolut Kaupin kansanpuistossa sijaitsee mm. valaistu ja viitoi- te u kuntoilurei KuntoKolmonen, joka kiertää vaih- televassa maastossa metsäluonnon keskellä. Kaupin urheilupuistossa on tarjolla yhteensä noin 32 kilometriä

eri pituisia valaistuja ulkoilurei ejä, jotka talvisin toimi- RIIKKA SÖYRINKI KUVA vat laturei einä. Kaupin rantareiteiltä avautuu näköala Näsijärvelle. Pyynikin luonnonsuojelualueella risteilee sekä pyö- räilijöiden e ä kävelijöiden ahkeras käy ämiä ulkoilurei ejä. Pyynikillä sijaitsee luontopolku, jolla pääsee tutustumaan sekä harju- e ä lehtokasvillisuuteen. Pol- ku alkaa Pyynikin näkötornilta ja sen pituus on neljä ki- lometriä. Iidesjärven luontopolku alkaa lintutornilta ja on pituu- deltaan noin seitsemän kilometriä. Iidesjärven luontopolun ja ulkoilurei en kehi äminen sisältyy peruste a- vien Iidesjärven luonnonsuojelualueen ja perhepuiston tuleviin suunnitelmiin. Viikinsaaren luontopolun pituus on 2,5 kilometriä. Po- lun vaiku avin näky on heä kotkansiipisaniaiskasvusto. Luontopolun eteläisempi puoli on rehevämpää lehto- kasvillisuu a ja pohjoisosa selväs karumpaa kangas- metsää. Rei llä on myös lyhyempi lasten luontopolku.

43 3.2.4 Muut viherpalvelut

Skei - ja BMX-pyöräilypaikat SKEITTI JA BMX-PYÖRÄILY Skei ausmahdollisuudet keskustan alueella lisääntyvät tulevaisuudessa. Kalevan liikuntapuistoon on kaavailtu poolirakenteista ja Iidesjärven perhepuiston yhteyteen street-tyyppistä skei paikkaa. Santalahdenpuiston palvelut poistuvat lapäises käytöstä tunnelityömaan takia. Keskustan itäosassa sijaitseva Vapaa-ajanmaan skei paikka säilyy toistaiseksi käytössä, myös sen tule- vaisuuteen nykyisellä paikallaan vaiku avat liikennejär- jestelyt. Paikka siirtynee tulevaisuudessa Hakametsän liikuntapalvelujen yhteyteen. Nykyiset suositut ydinkeskustan skei auspaikat Keskus- torilla ja Klassillisen lyseon pihassa ovat ns. epävirallisia paikkoja. Skei ailu on Keskustorilla salli ua soveltuvin osin edelly äen, e ei siitä aiheudu vahinkoa torin ra- kenteille tai merki ävää hai aa torin muille käy äjille. BMX-pyöräilyä on ollut mahdollista harrastaa Santalah- denpuistossa sijaitsevalla radalla ja Kaupin maastoradal- la. Skei - ja BMX-pyöräilypaikkoja koskeva viherpalveluohjelma nykyisten harrastuspaikkojen kehi ämisestä ja uusien perustamisesta on viimeistelyvaiheessa. KUVA PETRI KUJALA KUVA KUVA JUKKA MÄENNENÄ KUVA

Skeittaus on vakiintunut kaupunkikulttuuriin kuuluva ja jopa sukupolvia yhdistävä liikunnal- linen harrastus. Näkyvänä ja näyttävänä lajina se on myös osa keskustakulttuuria. Mahdolli- sia haittoja vähentävät suunnitteilla olevat ve- tovoimaiset korkealaatuiset harrastuspaikat. 1 2 Tavoitteena on myös Santalahdenpuiston skeitti- ja BMX-pyöräilypaikkojen palauttami- 1. BMX-harrastajat vauhdissa Santalahdenpuistossa sijaitse- 2. Vapaa-ajanmaan skeiƫ puisto sijaitsee Hervannan val- valla Onkiniemen BMX-radalla. Tamperelainen pyöräilyhar- taväylän varrella Kalevassa runsaan kahden kilometrin nen alueelle Rantaväylän tunnelin valmistumi- rastajien yhdistys AirƟ me ry järjestää nuorille suunnaƩ uja päässä ydinkeskustasta. sen jälkeen. BMX-kouluja ainoana Suomessa.

44 Koirapuistot KESKUSTAN KOIRAPALVELUT 2013 Tampereella on 12 koirapuistoa, joista vain yksi sijait- Viherpalveluohjelma, Koirapalvelut 2011-2025 see ydinkeskustassa, Ra nanniemessä. Koirapalveluja koskevassa Viherpalveluohjelmassa 2011-2025 esite- tään toisen koirapuiston perustamista ydinkeskustaan. Keskustan liepeiltä löytyy kaksi koirapuistoa, lännessä Santalahdenpuiston koirapuisto ja idässä Hakametsän koirapuisto. Molempiin on ydinkeskustasta kuitenkin matkaa yli 2 km. Santalahdessa sijaitsee myös koirien ui amispaikka. Santalahden koirapuisto poistuu käy- töstä tunnelityömaan vuoksi. Tavoi eena on koirapal- velujen säily äminen alueella tunnelin valmistumisen jälkeen. Koiraverorekisterin mukaan selvityksen tarkastelualueella on noin 500 koiraa. Kun otetaan huomioon Ken- nelliiton arvio siitä, e ä vain noin joka kolmannesta koi- rasta maksetaan veroa, on alueella koiria huoma avas enemmän. Koirapalveluja koskevassa viherpalveluohjelmassa esitetään kymmenen uuden koirapuiston perustamista Tampereelle, nykyisten koirapuistojen kunnostamista tarpeen mukaisessa järjestyksessä ja koirien koulutusken en määrän lisäämistä. KUVA RANJA HAUTAMÄKI RANJA KUVA Koirien huomattavan määrän vuoksi koira- HUTTUNEN PIRKKO KUVA puistot ovat keskustassa erittäin tarpeellisia. Ratinan koirapuisto ja Tunturin suojaviher- alueelle viherpalveluohjelmassa esitetty koirapuisto sijaitsevat kehitettävillä keskustan alueilla, mikä on otettava huomioon koirapal- velujen suunnittelussa. 3 4 3. Santalahdenpuiston avoimiin rantamaisemiin valmistui 4. RaƟ nanniemeen perusteƫ in Tampereen ensimmäinen koirapuisto vuonna 2000. Sinne tullaan lemmikkien koirapuisto vuonna 1995. Puisto kunnosteƫ in vuonna kanssa läheltä ja kauempaakin. 2011, aita ja varusteet uusiƫ in sekä pintamateriaalin laatua paranneƫ in. 45 3.2.5 Rantojen virkistyspalvelut RANTOJEN VIRKISTYSPALVELUT 2013

Rantojen virkistyspalveluita ovat uimarannat ja uima- paikat, oleskelu- ja näköalapaikat sekä venepaikat. Kes- kustan rannat tarjoavat mahdollisuuden myös kalastukseen. Myös kaupungin ylläpitämät matonpesupaikat sijoi uvat rantojen tuntumaan.

Uimarannat Uimaranta-alueet voidaan jakaa kolmeen varustetasol- taan erilaiseen luokkaan: uimala, uimaranta ja uimapaikka. Uimaranta-alueilla on korkeat turvallisuus- ja siisteysvaa mukset. Alueiden kasvillisuudella, etenkin puuston elinvoimaisuudella on merkitystä rantamai- semassa. Puuston hoidon tarve korostuu rantavyöhyk- keen kulutuksen takia.

Rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen ja monipuolistaminen on keskeinen tavoite keskustan kehittämisessä. Ran- tareittien lisäksi tulisi rannoille varustaa nä- köalapaikkoja sekä suunnitella oleskeluun ja vapaa-ajanviettoon soveltuvia ranta-alueita laitureineen ja mahdollisine palveluineen.

46 Tampereen viheralueohjelmassa uimaranta-alueiden Tampereella on hienoja kalapaikkoja aivan ydinkeskus- kehi ämisen tavoi eena on uimarantojen estee sen tassa. Tammerkoski tarjoaa upeat pui eet kalastuk- ja toiminnallisen tason nostaminen. Kantakaupungin seen. Maiseman lisäksi Tammerkoski on tunne u myös ympäristö- ja maisemaselvityksessä esitetään rantojen kaloistaan. Vieheeseen voi tar ua kirjolohi tai taimen, ympärivuo sen käytön kehi ämistä, rantalentopallo- koskesta nousee myös siikaa ja hyvällä kalaonnella jär- ken en lisäämistä ja uimarantojen hyödyntämistä eri- vilohta ja harjusta. laisten tapahtumien järjestämisessä. KUVA TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN TARJA KUVA Keskustassa lähimmät uimarannat sijaitsevat Onkinie- Matonpesupaikat messä, Pyynikillä ja Rauhaniemessä. Ydinkeskustassa Tampereen kaupungin alueella on kuntalaisten käy- Näsinpuistossa sijaitsee ympärivuo nen Mäl nrannan te ävissä yhdeksäntoista matonpesupaikkaa, joista uimapaikka. Kaupin urheilupuiston pohjoispuolella si- keskustaa lähinnä sijaitsevat Yrjölänniemi Santalah- jaitsee uimaranta ja saunallinen talviuin paikka. Aino- denpuistossa, Rauhaniemi sekä Iidesjärven kaksi ma- astaan Pyynikin rannalla on uin kaudella arkisin valvo- tonpesupaikkaa. 1 jat. Varsinaisten uimarantojen määrän kasva aminen keskustassa ei ole tarpeen, mikäli huolehditaan siitä, e ä nykyiset alueet säilyvät ja kohteiden varustamista kehi- tetään. Keskustan uimarantojen saavute avuus julkisilla kulkuneuvoilla ja kevyen liikenteen avulla on varmistet- GRETEL HEMGÅRD KUVA tava. Mahdollisten uusien uimapaikkojen suunni elussa on huomioitava turvallisuu a koskevat säädökset. Uimapaikkoja tai –laitureita ei tule toteu aa virtaavan veden äärelle turvallisuussyistä. Myös uimaveden laadusta on varmistu ava ennen uusien uimapaikkojen perustamista. 2

Venepaikat ja kalastus Keskustaa lähimmät soutuvenepaikat sijaitsevat koilli- 1. Tammerkosken yläjuoksulla sijaitseva MälƟ nrannan sessa Näsijärven rannalla Rauhaniemen uimalan tuntu- uimapaikka on omaleimainen yksityiskohta kosken rannan JUHA MÄKELÄ KUVA massa Romsinrannassa ja Rauhaniemenrannassa, kaa- virkistyspalveluiden joukossa. Talvisin MälƟ nrannassa voi kossa Iidesjärven pohjois- ja etelärannalla sekä lännessä harrastaa talviuinƟ a. Pyhäjärvellä Palomäenrannassa ja Pyhärannassa. 2. Pyhäjärven ranta on monipuolinen virkistysalue, jossa Moo ori- ja purjeveneiden sekä isompien aluksien uimarannan ja reiƫ en lisäksi myös soutuvenepaikkoja. paikat keski yvät keskustan alueella Laukontorin ja Ra- 3. Elianderin kallioiset rannat ja suojaisat niiƩ ynotkelmat nan, Mustalahden ja Kortelahden sekä Naistenlahden houkuƩ elevat kesäiseen vapaa-ajanvieƩ oon Näsijärven satamiin. puolella. 3

47 3.2.6 Tapahtumapaikat

Tampereen keskustan elävyys on tärkeää kaupungin, pahtumajärjestäjät, seurat, järjestöt, yhdistykset kuin Tapahtuma-alueen ja sen ympäristön suunni elussa kaupunkiseudun ja koko maakunnan kannalta. Tampe- pienet yhteisöt tai muutaman ihmisen puuhaporukat. tulee o aa huomioon tapahtumien koko ja luonne. re on vuosi ain useiden kul uuri-, urheilu-, kongressi-, Kesällä tapahtumat näkyvät isoina ulkotapahtumina, ja Tapahtumia suunniteltaessa pyritään yhteistyöhön eri messu- ja yhteisöllisten tapahtumien keskus. Tapahtu- talvella ne siirtyvät sisä loihin. Suurtapahtumia varten toimijoiden – liikuntapalvelujen, tapahtumatoimiston, mat ja tapahtumapaikat ovat tärkeä osa kaupunkikuvaa laaditaan parhaillaan tapahtumapaikkasuunnitelmaa. yleisten alueiden suunni elun ja ylläpidon sekä tapah- ja kaupungin iden tee ä. Tapahtumilla on merki ävä tumanjärjestäjien kanssa. Isojen tapahtumien yhtey- Tavoi eena on, e ä keskusta-alueelta löytyy useita eri- vaikutus niin alueen viihtyvyyteen kuin alueen elinkei- dessä keskeisiä ovat liikenneturvallisuus sekä pysäköin- tyylisiä tapahtuma-alueita, jotka ovat helpos saavu- noelämään. Tapahtumat luovat työpaikkoja suoraan ja nin ja jätehuollon sujuminen. Tapahtumarakenteiden te avissa. Merki ävinä viherverkon tarjoamina tapah- välillises merki ävissä määrin Tampereen talousalu- laatuun kiinnitetään huomiota erityises kaupunki- tumapaikkoina ovat Ra nan stadion ja Ra nanniemen eella. kuvallises merki ävillä alueilla, joilla rakenteet halu- puisto, Hämeenpuisto, Keskustori, Finlaysonin alue, Tul- taan sovi aa osaksi ympäristöä. Isot tapahtumapaikat Keskustan alueella on useita paikkoja erikokoisille ja eri- lintorin alue, Tammelan-, Pyynikin- ja Laukontori. Näi- vaa vat kunnallistekniikkaa: sähköpisteitä, vesipisteen, laisille tapahtumille. Tapahtumat voidaan jakaa kokonsa den lisäksi keskusta-alueelta löytyy useita tapahtumille etoliikennepisteitä sekä kiinnitys- ja ripustuspisteitä mukaan kolmeen luokkaan: alle 1000 kävijän, yli 1000 soveltuvia urheilupaikkoja kuten Pyynikin palloilukent- tapahtumatekniikalle. Pienten tapahtumien järjestämi- ja alle 10 000 kävijän ja yli 10 000 kävijän tapahtumiin. tä, Tammelan ken ä sekä Koulukadun ken ä. Myös mo- nen puistoissa ja aukioilla edelly ää usein vain tapahtu- Tapahtumat voidaan jakaa myös kävijöiden iän mukaan. nipuoliset kaupunginosapuistot ja kävelykadut sopivat masähköpisteen. Tapahtumia järjestävät niin suuret kansainväliset ta- tapahtumien järjestämiseen. KUVA RISTO ISORANTA RISTO KUVA

Kirjastonpuistossa sijaitseva Laikunlava on monipuolinen tapahtumapaikka musiikki- ja tanssiesityksille

48 3.3 Viheralueiden rii ävyys ja saavute avuus

3.3.1 Viheralueiden rii ävyys ja saavute avuus käsi einä

Virkistyksen kannalta on tärkeää, e ä monipuolisia vi- voivat täy ää virkistysalueiden määrälliset kriteerit, Tampereen keskustassa tavoi eeksi esitetään, e ä heralueita on rii äväs , ne sijaitsevat lähellä asutusta mu a eivät virkistyskäy öön soveltuvien alueiden laa- virkistäytymiseen sopiva puisto löytyy keskustassa ja ovat hyvin saavute avissa eli turvallisten ja sujuvien tukriteerejä. Vastaavas toiminnoiltaan puu eellinen kolmensadan metrin etäisyydeltä asunnosta, mikä on kevyen liikenteen yhteyksien päässä. Ulkoilu- ja retkeily- ja epäviihtyisä viheralue ei täytä lähivirkistyksen laadul- valtakunnallises vakiintunut lähivirkistyksen mi ari. alueiden tulee olla saavute avissa kohtuullisessa ajassa lisia kriteerejä, vaikka lastollises lasketaankin viher- Palveluiltaan monipuolisten kaupunginosapuistojen julkisilla kulkuvälineillä. alueeksi. saavute avuuden etäisyydeksi esitetään 500 metriä. Laajojen, ulkoiluun ja luonnon Maankäy ö- ja rakennuslain yleiskaavan sisältövaa - Lähivirkistysalueiden rii ävyyden kokemiseen soveltuvien aluepuis- muksissa todetaan, e ä kaavaa laadi aessa on ote ava kokemiseen vaiku aa julkisten tojen etäisyytenä käytetään 700 huomioon mm. virkistykseen soveltuvien alueiden riit- viheralueiden määrän lisäksi metriä. Lisäksi pyritään siihen, tävyys. Valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet vel- viherverkko kokonaisuudes- e ä rannoille, rantapuistoi- voi avat huomioimaan alueidenkäytön suunni elussa saan. Esimerkiksi julkisten hin, lähiluontoon ja met- mm. viheralueiden yhtenäisyyden ja viherverkoston rakennusten kuten kou- sään on helppo päästä. jatkuvuuden. lu- ja päiväko en pihat, puutarhamaiset asuin- Rii ävyy ä tarkastelta- Viherpalveluiden rii ävyyden määri elyyn ei ole ole- alueet, vihreät sisäpi- essa tulee myös kiinnit- massa sitovia valtakunnallisia mi areita. Yleises kri- hat ja veden läheisyys tää huomiota, millaisia teereinä käytetyt ”pinta-ala per asukas” sekä ”virkis- voivat korvata julkisten viheralueita ja palvelui- tysalueen etäisyys metreinä asuinrakennuksesta” ovat viheralueiden puutet- ta lähivirkistysalueella ongelmallisia, koska ne eivät kerro virkistysalueen laa- ta. on. Tukholman kaupun- dusta tai toiminnallisuudesta. gissa kehite yä mallia Rii ävyyden mi arina Myös saavute avuus on vaikeas mita ava. Se on käsit- soveltaen asunnon lähel- Ympäristöministeriön teenä moniulo einen ja sisältää paitsi etäisyyden, myös lä, 300 metrin etäisyydel- Virkistysaluekomitean hahmote avuuden ja helppokulkuisuuden. lä, tulisi olla mahdollisuus mie nnössä (1973; 143) leikkiin, levähtämiseen ja kä- Saavute avuuteen kuuluu olennaisena osana myös es- suositellaan vara avaksi vä- velyyn vehreässä ympäristössä. tee ömyys, jonka tavoi eena on, e ä jokainen yksilö hintään 40–100 m2 virkistysaluei- 500 metrin etäisyydellä tulisi olla iästä, sukupuolesta, terveyden lasta ja toimintakyvystä ta asukasta koh (viheraluetyypistä mahdollisuus pallopeleihin, liikun- riippuma a voi toimia ympäristössä ja käy ää palveluja. riippuen). Tampereen kaupunki on taan ja luisteluun. Noin kilometrin aikaisemmin ase anut mm. kanta- Rii ävyyteen ja saavute avuuteen vaiku avat määrän Keskustan viher- ja virkistyspalvelui- päässä tarjoutuisi laisuus hiih- kaupungin viheralueselvityksessä ohella myös viheralueiden yhtenäisyys tai pirstoutunei- den saavuteƩ avuus ajassa mitaƩ una, toon, metsäluonnon kokemiseen, 1994 virkistysalueiden määrän ta- suus ja viheralueiden laatu. Pirstoutuneet viheralueet sovelleƩ una Göteborgin kaupungin kalastukseen ja uin in. voi eeksi vähintään 120 m2 /as. viheralue ohjelman kaavion mukaan.

49 3.3.2 Keskustan viheralueiden saavu- Tarkastelussa on keskity y kolmeen näkökulmaan: lä- - 500 metrin etäisyydellä kaupunginosapuistosta asuu hivirkistysmahdollisuuksiin 300 metrin etäisyydellä, noin 49 000 asukasta eli 83 % tarkastelualueen asuk- te avuus kaupunginosapuistojen saavute avuuteen 500 metrin kaista. etäisyydellä ja laajempien luonnonolosuhteiltaan moni- - Noin 31 550 asukasta eli 54 % tarkastelualueen asuk- Keskustan viheralueiden saavute avuu a on tarkastel- puolisten aluepuistojen saavute avuuteen 700 metrin kaista asuu sekä kaupunginosapuiston eƩ ä korƩ eli- tu etäisyysvyöhykkeiden avulla. Etäisyysvyöhykkeet on etäisyydellä. Etäisyydet on laske u linnun etä eikä es- puiston saavuteƩ avuusvyöhykkeellä. määritelty virkistyksen kannalta tärkeille toiminnallisille tön tai vesistön estevaikutusta ole huomioitu. - 700 metrin etäisyydellä aluepuistoista asuu 41 460 viheralueille, eli kor elipuistoille, kaupunginosa- ja kes- asukasta eli noin 70 % tarkastelualueen asukkaista. kustapuistoille sekä aluepuistoille. Suojaviheralueiksi Lähivirkistystä tarkasteltaessa keskustan kaikki asuk- tarkoitetut viheralueet, urheilukentät, ryhmäpuutarha- kaat asuvat alle 300 metrin etäisyydellä viheralueesta Tarkastelussa on kiinnite y erityistä huomiota palveluil- ja hautausmaa-alueet eivät ole mukana saavute avuus- (kor eli-, keskusta-, kaupunginosa- tai aluepuistosta). taan monipuolisten kaupunginosapuistojen saavute a- tarkastelussa. Tarkemmat saavute avuustarkastelut ovat seuraavat: vuuteen. Kaakinmaalla ja Ra nassa saavute avuus on selkeäs huonompi kuin muualla ja alueelta puu uu - 300 metrin etäisyydellä korƩ elipuistosta asuu noin Tampereen keskustassa ja sen lähiympäristössä on yh- palveluiltaan monipuolinen kaupunginosapuiston luon- 36 860 asukasta eli noin 62 % tarkastelualueen teensä noin 225 viheralueeksi luokiteltua alue a, joista teinen viheralue. aluepuistoja on 5, keskusta- ja kaupunginosapuistoja asukkaista. yhteensä 40 ja kor elipuistoja 28 kpl.

KarƩ a esiƩ ää lähivirkistysalueiden saavuteƩ avuuƩ a keskustassa Tarkastelussa KarƩ a esiƩ ää palveluiltaan monipuolisten kaupunginosapuistojen saavuteƩ a- ovat mukana korƩ eli-, keskusta-, kaupunginosa- ja aluepuistot ja etäisyydeksi on vuuƩ a keskustassa 500 metrin etäisyydellä. laskeƩ u 300 m. 50 3.3.3 Keskustan viheralueiden rii ävyys Tammelassa 500 metrin säteellä Osmonpuistosta asuu noin 11 840 asukasta ja Emil Aaltosen puistosta noin 10 180 asukasta. Amurissa 500 metrin säteellä Väinö Lin- Keskustan viheralueiden rii ävyystarkastelussa (pinta- nan puistosta asuu noin 7890 asukasta ja Näsinpuistos- ala) ovat mukana kaikki yleis- ja asemakaavojen viher- ta noin 7800 asukasta. ja virkistysalueet sekä luonnonsuojelualueet riippumat- HAUTAMÄKI RANJA KUVA ta alueiden saavute avuudesta, toiminnallisuudesta tai Yhteenlaske una kaikkien viheralueiden määrä on Tam- laadusta. Viheralueiden pinta-ala on yhteensä noin 420 pereen keskusta-alueella nykyisellään rii ävä. Keskustan hehtaaria. Tarkastelualueella asuu noin 58 700 asukas- asukasmäärän kasvaessa ja käy öpaineen lisääntyessä ta, joten viheralueita on kaikkiaan noin 72 m2 asukasta on kuitenkin turva ava viheralueiden rii ävyyden ja eri- kohden. Koko kaupungin alueella viheralueita on keski- tyises laadun säilyminen myös tulevaisuudessa. määrin 130 m2 asukasta kohden. Keskustan viheralueiden laadullinen kehi äminen on Jokaista keskusta- ja kaupunginosapuistoa kohden on tarpeen lisääntyvän käy öpaineen takia. Tavoi eena 1 keskimääräises noin 1460 asukasta ja kor elipuistoa on, e ä virkistysmahdollisuuksia kehitetään sekä ylei- kohden noin 2100 asukasta. Erot yksi äisten puistojen sillä alueilla e ä kor elialueilla. Käytännössä se voi lähiasukkaiden määrässä ja puistojen käy öpaineessa merkitä rakennetumpia, iviimpiä ja palveluiltaan mo- ovat kuitenkin verra ain suuret. Keskusta-alueen puis- nipuolisempia viheralueita. Kehi ämisessä on kuitenkin toista erityises Koskipuisto, Hämeenpuisto, Näsinpuis- ote ava huomioon merki ävien viheralueiden vaali a- to ja Pyynikki ovat laajas käyte yjä, eikä niiden käy ö- vat arvot. Laadun kehi äminen voi pitää sisällään myös HAUTAMÄKI RANJA KUVA paine a voida laskea vain lähiasutuksen kannalta. erilaisia viherkompensaa on mahdollisuuksia ja uusia kaupunkiluonnon ilmentymiä. Kaupunkivihreää ja virkistysmahdollisuuksia voidaan keskustassa vahvistaa Tavoitteena on viher- ja virkistysalueiden riit- pienillä taskupuistoilla ja katujen istutuksilla. Ton - ja kor elikohtaista viherpinta-alaa voivat lisätä kor elipi- tävyys keskustassa. Koska keskustan viher- hojen yhteiset viheralueet, kansirakenteiden istutukset alueiden käyttäjämäärä lisääntyy, virkistys- ja rakennusten viherkatot. 2 mahdollisuuksia pyritään kehittämään sekä yleisillä alueilla että kor elialueilla. Erityisesti täydennysrakentamisen alueella pyritään turvaamaan lähivirkistysalueiden riittävyys. 1. Hämeenpuistossa järjestetyn Puistoﬁ estan väenpaljouƩ a. Tavoitteena on, että virkistäytymiseen sopiva Keskustan puistot palvelevat sekä lähiasukkaiden virkistäy- HAUTAMÄKI RANJA KUVA puisto löytyy keskustassa kolmensadan met- tymistä eƩ ä koko Tampereen tapahtumia. rin etäisyydeltä asunnosta. Toiminnoiltaan 2. Virkistäytymistä Sorsapuiston jalavan katveessa. RiiƩ ävän monipuolisen kaupunginosapuiston tulee si- isot puistot tarjoavat sekä omaa rauhaa eƩ ä yhdessäoloa jaita viidensadan metrin etäisyydellä. muiden kanssa. 3. Hämeenpuiston varren laadukas ja viihtyisä asuinpiha. Keskustan viheralueiden riiƩ ävyyteen vaikuƩ avat yleisten alueiden lisäksi myös tonƫ en viheralueet. 3

51 3.4 Viherverkon historialliset helmet

Keskustan viherverkon historiallisia ja maisemallisia Kul uurihistoriallises merki ävien viheralueiden ar- arvoja tarkasteltaessa on keskustan viheralueet jae u von määri elyssä on painote u virkistysalueen ikää ja kolmeen luokkaan; maisemarakenteellises merki ä- säilyneisyy ä, kul uurihistoriallista kerroksellisuu a tai viin viheralueisiin, kaupunkikuvallises merki äviin vi- maankäytön historiaa. Kul uurihistoriallises arvokkaat heralueisiin ja kul uurihistoriallises arvokkaisiin viher- puistot Tampereella ovat vanhoja, verra ain hyvin säily- alueisiin. Monet viheralueet kuuluvat samanaikaises neitä ja historiallista kerroksellisuu a omaavia puistoja. useaan arvoluokkaan. Luvussa esitellään myös keskus- Kaupunkikuvallises merki äviksi on luokiteltu puis- tan merki ävät torit ja aukiot. tot, jotka ovat ajalleen tyypillisiä ja sijainniltaan keskei- Maisemarakenteellises merki ävät viheralueet ovat siä kaupunkirakenteessa. Luokkaan kuuluvilla puistoilla

erityisen arvokkaita, sillä ne kertovat paitsi maiseman ei niinkään ole maisemarakenteellista merkitystä, vaik- AARNE PIETINEN OY / KUVAAMO KUVA-ARKISTO VAPRIIKIN 2 ikivanhasta syntyhistoriasta myös sen luonnontaloudes- kakin ne usein omaavat kul uurihistoriallista merkitys- ta ja -toiminnasta. Ne vaiku avat merki äväs alueen tä ikänsä tai syntytapansa suhteen. maisemakuvaan ja omaleimaisuuteen. Tähän luokkaan on sisällyte y myös joitakin uusia puistoja, mikäli ne ovat oleellisena osana merki ävää historiallista mai- semakokonaisuu a, esimerkiksi osana Tammerkosken teollisuusmaisemaa. Maisemarakenteellises merki ä- vät puistot ovat Tampereella lähes aina myös kul uurihistoriallises arvokkaita.

Keskustassa on huomattava määrä merkittäviä 3 viheralueita, joiden vaaliminen on tärkeää kaupunkikuvallisten arvojen ja Tampereen kulttuu- rihistoriallisen perinnön säilyttämiseksi. Eri aika-

kausille tyypillisten puistojen ominaispiirteet 1. Pyynikin uimaranta 1930-luvun lopulla. Pyynikki kuuluu tulee ottaa huomioon kaavoituksessa ja myös maisemarakenteellisesƟ merkiƩ äviin viheralueisiin, jotka muissa suunnitteluhankkeissa. Tavoitteena on, muodostavat viherverkon yƟ men. että keskustan historiallisten puistojen kaavati- 2. 1800-luvun alkupuolella suunniteltu Hämeenpuiston lanne tarkistetaan kaavamuutosten yhteydessä esplanadi yhdistää Eteläpuiston Näsinpuistoon. Hämeen- puisto on osa keskustan kulƩ uurihistoriallisesƟ merkiƩ ävää ja niiden arvot turvataan. Merkittävistä kohteis- puistoverkostoa. Kuva vuodelta 1933. ta laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmat. 3. Luistelua Tammerlammella 1950-luvun puolivälissä. Tam- KANNINEN / VEIKKO KUVA-ARKISTO VAPRIIKIN KUVA / KARHUMÄKI KUVA-ARKISTO VAPRIIKIN merinpuisto on kaupunkikuvallisesƟ merkiƩ ävä 1930-luvun puisto. 1

52 53 3.4.1 Maisemarakenteellises merki ävät viheralueet

Keskustan viherverkon tärkein tukiverkosto muodostuu jelualue a, jolla on merki äviä luontoarvoja. Harjun maisemarakenteellises merki ävistä selänne- ja harju- lakiosa on 80 metriä Pyhäjärven pinnan yläpuolella. jaksoista sekä näitä jakavista laaksopainanteista. Pohjoi- Pyynikin harjun metsät, jyrkät rinteet ja näköalapaikat sessa on Kauppi-Niihaman kallioselänne ja etelässä Pyy- tekevät alueesta ainutlaatuisen. Laajat ja aurinkoiset ui- nikin harju, joka jatkuu Eteläpuiston ja Ra nanniemen marannat kruunaavat sen merkityksen kaupunkilaisten kau a Kalevankankaalle. Laaksopainanteista merki ä- vapaa-ajan kohteena. vimpiä ovat Koskenniskan ja Ra nan suvannon yhdis-

Eteläpuisto (osa Hämeenpuiston RKY-alue a) sijaitsee OY VALLAS LENTOKUVA KUVA tävä Tammerkoski rantoineen ja keskustan tuntumassa kaupungin edustuspaikalla ja muodostaa visuaalisen Iidesjärvi – Kirkkosuonnotko. pää een Hämeenpuiston eteläosalle. Hämeenpuisto Näistä syntyy Kantakaupungin ympäristö- ja maisema- yhdistää Eteläpuiston keskustan pohjoisiin viheraluei- selvityksessä määritelty keskuspuistoverkoston ydin siin. Eteläpuisto yhdistää Pyynikin myös Tammerkosken (vrt. kar a s.22). Tammerkosken alue kuuluu myös rantojen keskustapuistoihin. Eteläpuisto on koko kaa- valtakunnallises merki äviin rakenne uihin kul uu- voitushistoriansa aikana - Engelin kaavasta nykypäivään 1 riympäristöihin (RKY). Maisemarakenteen indikaa o- - rajautunut selkeänä puistona Pyhäjärveen. Se on myös ripuistot muodostavat ekologian ja este ikan kannalta suojavyöhyke Pyynikin luonnonsuojelualueelle. kestävää ja omaleimaista kaupunkirakenne a. Ra nanniemi (RKY-alue) oli Kalevankankaan - Pyynikin Kaupin kansanpuisto on kuulunut aikoinaan Messuky- yhtenäiseen harjujonoon kuuluva korkea hiekkahar- län pitäjään. Kaupungin kasvaessa alue liite in 1800-lu- ju vielä 1910-luvulla. 1900-luvun alun asemakaavassa vulla Tampereen kaupunkiin. Kaupin mäkien välisiin Ra nanniemen maisemalliseen solmukohtaan oli sijoi- notkelmiin sijoi uneet niityt raiva in ensin pelloiksi. te u Tampereen tuleva hallintokeskus, jonka ajatel in Myöhemmin ne jäivät sairaaloiden ja urheiluken en kohoavan muun kaupungin yläpuolelle Ateenan Akro- alle. Kaupin kansanpuistoksi jo varhain nime y alue polin luonteises . Hiekan o amisen seurauksena niemi kehite in nykyiseksi urheilupuistoksi 1960-70 -luvuilla. kuitenkin madaltui vähitellen lähes Pyhäjärven tasolle. Kansanpuiston alueelta alkaa monipuolinen ja laaja 1960-luvulla niemelle sijoite in arkkiteh Timo Pent- ulkoilurei stö. Kaupin urheilupuistoon kuuluu 32 km län suunni elema stadion, joka toimii edelleen kes- 2 valaistua ulkoilurei ä, pesäpallo- ja jalkapalloken ä, viisi tennisken ää, yksityinen keilahalli, vin koirarata ja jousiammuntarata. Alueella sijaitsee myös UKK-ins - tuu ja Kaupin täh torni. Talvisin ulkoilurei t toimivat 1. Tammerkoski on ainutlaatuinen luonnon ja teollisuushis- torian maisema, joka on valiƩ u yhdeksi Suomen kansallis- hiihtolatuina ja jalkapallokentät hiihtostadionina. maisemista. Pyynikki (Valtakunnallises arvokas maisema-alue) on 2. Tampereen kaupungin maisemalliset ominaispiirteet jääkauden sulamisvaiheiden muovaama Suomen kor- ilmenevät hyvin viistokuvassa Kalevasta länteen. Etualalla kein harju ja osa yli 200 kilometrin pitkää harjumuo- näkyvä Kalevanharju jatkuu Pyynikin- ja Pispalanharjuna. dostelmaa. Pyynikin vaikutus Tampereen kaupunkira- Pyhäjärven ja Näsijärven väliin jää ydinkeskustan kapean kenteeseen ja maisemaan on eri äin merki ävä. Se on kannas. kaupungin arvokkainta ulkoilu- ja virkistysympäristöä 3. Tampereen maastonmuotoja kuvaava korkokuva, josta sekä sijain nsa, rantojensa e ä voimakkaas vaihtele- eroƩ uvat selkeäsƟ tummalla esitetyt selänne- ja harjujak- van maastonsa vuoksi. Pyynikin harju on luonnonsuo- sot sekä vaaleammat laaksopainanteet. MAISEMASELVITYS JA YMPÄRISTÖ- KANTAKAUPUNGIN KUVA 3 OY VALLAS LENTOKUVA KUVA

54 keisenä liikunta- ja tapahtumapaikkana kaupungissa. nä, Kalevanharjunpuiston metsäinen jyrkkä pohjoisrin- Ra nan suvannon yli ävä Laukonsilta valmistui vuonna ne Kalevanrinteen asuinalueen suojavyöhykkeenä. 2010. Iidesjärvi muodostui kaakko–luode-suuntaiseen kal- Tammerkoski (RKY-alue) syntyi noin 7500 vuo a si en lioperän murroslinjaan, joka on osa Kangasalan Pitkä- maankohoamisen seurauksena. Tammerkoski on ainut- järveltä Nokiavirralle ulo uvaa laaksomuodostumaa. laatuisena ja merki ävänä luonnonelemen nä kau- Iidesjärvi sijaitsee sitä pohjoisessa rajaavan harjun ja KUVA RANJA HAUTAMÄKI RANJA KUVA punkikuvan keskeinen voimavara ja omaleimaisuuden eteläisten moreeniselänteiden muodostamassa maise- synny äjä, joka sekä ero aa e ä yhdistää keskustaa. marakenteen solmukohdassa. Seutu oli asu ua jo vuo- Tammerkosken rantamille on sijoi unut teollisuushisto- situhansia si en. Iidesjärven itäisellä rantavyöhykkeellä rian merkkirakennuksia, joita sitovat toisiinsa eri-ikäiset on paikanne u kaksi kivikau sta asuinpaikkaa, Kokin- keskustapuistot. Koskipuisto ja Kirjastonpuisto iältään pelto ja Vuohenoja, joista jälkimmäinen on tuhoutu- vanhoina ovat kul uurihistoriallises kin merki äviä. nut. Palvaanniemeä on pide y vanhana kul paikkana. Tammerkosken koskimaisema on nime y yhdeksi Suo- 1500-luvulla Iidesjärven rannalla oli Per Nekan isännöi- 4 men kansallismaisemista. mä Nekalan talo, jonka päärakennus pure in v.1990. Näsinpuisto (Tammerkosken RKY-alue) sijaitsee kes- Perustyypiltään Iidesjärvi on matala ja voimakkaas re- kustassa ihanteellisella paikalla Mustanlahden kalliolla. hevöitynyt. Vaikka järven vesi ei ole uimakelpoista, se Puistosta avautuu hieno näköala Näsijärvelle. Kalliota houku elee ympärivuo seen virkistyskäy öön. Kesällä ale in istu aa puistoksi 1900-luvun alussa Mustanlah- kalastetaan ja soudellaan, talvella pilkitään, kävellään, den satamasta ruopatuille täytemaille. Puisto valmistui luistellaan ja hiihdetään. Järven itäpään lintutornilla on HAUTAMÄKI RANJA KUVA vuonna 1909, se edustaa tyypiltään 1900-luvun alun vankka kävijäkuntansa. Järveä kiertää n. 7 km:n pitui- mäkipuistoa. Alueelle istute in satoja puita, lähes 500 nen luontopolku. Iidesjärvi kuuluu valtakunnalliseen perennaa, myös ulkomailta tuotuja harvinaisia kasveja, lintuvesiensuojeluohjelmaan. Järven itäpää kaavoitet- joista kuitenkin suurin osa kuoli talven 1940 pakkasis- in suojelualueeksi 1980–1990-luvuilla, suojelualueen sa. Näsinpuisto on kasvilajistoltaan edelleen kaupungin laajentaminen on vireillä. monipuolisimpia puistoja. Puiston korkeimmalla koh- dalla on Peter von No beckin vuonna 1898 rakennut- 5 tama asuntopalatsi ´Milavida´. Näsinpuistolla on myös 4. Kosken varren puistojen nurmirinteet muodostavat kos- kul uurihistoriallista arvoa. kimaisemaan avautuvan katsomon ja tarjoavat viihtyisiä oleskelupaikkoja. Kalevankangas (RKY-alue) on sekä geologises e ä 5. Hämeenpuiston pääƩ eessä sijaitseva Näsinpuisto kuuluu maisemallises arvokas harjujakso. Kalevankangas on Tammerkosken maisemarakenteellisesƟ merkiƩ ävään ko- Yoldiameren rantatasanne a, ja se toimi jo varhain

konaisuuteen. Näsinpuisto on myös kulƩ uurihistoriallisesƟ HAUTAMÄKI RANJA KUVA kulkurei nä. Harjun itäosa on merki ävää pohjave- arvokas 1900-luvun alun maisematyylinen mäkipuisto, jon- sialue a. Metsäinen Kalevankangas oli pitkään asuma- ka keskeisenä piirteinä ovat puistosta avautuvat näkymät. tonta takamaata. Kalevankankaan hautausmaa vihi in 6. Kalevankankaan hautausmaa kuuluu maisemarakenteelli- käy öön jo vuonna 1880. Hautausmaa on myös kult- sesƟ merkiƩ ävään Kalevanharjuun ja se on myös kulƩ uu- tuurises merki ävä viheralue. Kalevankankaan Kale- rihistoriallisesƟ arvokas 1880-luvun hautausmaa, jonka vanharjunpuisto ja Kalevan en eteläpuolella sijaitseva maisemallista arvoa lisäävät vehreys ja harjulta avautuvat Variksenpuisto toimivat aluepuistona ja ulkoilumetsä- näkymät. 6

55 3.4.2 Kul uurihistoriallises merki ä- vät viheralueet

Kul uurihistoriallisten puistojen kirjo Tampereella on laaja. Puistot ovat syntyneet pääosin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana. Vanhin niistä on Hatanpään kartanopuisto, jonka synty juontaa 1700-luvun loppu-

puolelle. Se on säilynyt suurelta osin 1800-luvun ilmi- KAUPUNGINARKISTO TAMPEREEN KARTTA asussa. Myös Pyynikin kirkkopuiston muodostuminen juontaa 1700-luvun lopulta, jolloin sitä ale in käy ää hautausmaana. Hämeenpuisto (RKY-alue) Tampereen Hämeenpuisto on 1830-luvun kaupunkisuunni eluun lii yvänä palo- kujanteena pisin yhtenäinen esplanadi Pohjoismaissa. Yli kilometrin pituinen Hämeenpuisto yhdistää Etelä- puiston pohjoisessa olevaan Näsinpuistoon. Hämeen- puiston merkitystä korostavat sitä reunustavat lukuisat eri aikakausina rakennetut julkiset merkkirakennukset ja asuinkerrostalot, jotka muodostavat historiallises kerrostuneen ja mi akaavaltaan yhtenäisen kaupunki- lan. Hämeenpuisto esiintyi ensimmäisen kerran C.L. Engelin laa massa asemakaavassa vuodelta 1830. Hä- meenpuistoa rikastu avat lukuisat eri aikakausia edustavat veistokset ja suihkulähteet. Pyynikin kirkkopuisto (Hämeenpuistoon liite y RKY- alue) ympäröi Hämeenkadun pää eenä olevaa Aleksan- teri II:n mukaan nime yä Aleksanterin kirkkoa. Siihen kuuluvat kirkon edustalla oleva muotopuutarha suih- kulähteineen sekä vanha puistomainen hautausmaa, joka oli merki y jo Tampereen ensimmäiseen asema- kaavaan. Hautausmaa ote in käy öön vuonna 1785 ja sitä käyte in noin sata vuo a, Aleksanterin kirkon valmistumiseen as . 1

56 Wilhelm von No beckin puisto (Tammerkosken RKY- ja kauraa. Puistoa rakenne aessa alueen kau a kulke- alue) on omistajansa vuonna 1848 rakennu ama mai- va Ronganoja johde in viemäriin ja ojan suualueelle sematyylinen puisto, joka on Tampereen keskustan van- tuo in täytemaata puiston laajentamiseksi. Nykyisen himpia lähes en sellään säilyneitä puistoja. muotonsa puisto sai 1930-luvulla, kun sähkölaitoksen pato rakenne in ja kosken uomaa täyte in. Uudelle Puisto peruste in pol morakennuksesta kunnoste- rantakaistaleelle rakenne in juhlava promenadi, jota HAUTAMÄKI RANJA KUVA tun puisen asuinrakennuksen ympärille. Sen pohjoisosa korostavat tänäkin päivänä kaarivalaisimet, koristeis- toimi ns. parkkina jo James Finlaysonin aikana 1830-lu- tutukset ja kosken uurtamat kivet. Koskipuisto edustaa vulla. Vuonna 1899 vanhan rakennuksen lalle raken- hyvin 1800-luvun lopun maisematyylistä kaupunkipuis- ne in uusrenessanssityylinen palatsi, joka on nykyisin toa, johon vaiku vat sekä kaavoitus e ä porvariston ravintolana. Puistossa on maisematyylille ominaisia elämäntapa seurusteluympäristöineen ja tapaamis- kaarevia käytäviä ja niitä reunustavia kukkaistutuksia. paikkoineen. Koskipuisto on myös osana erityislaatuista Puistoon kuului viisi huvimajaa ja kolme saarta, joita teollisuusmaisemaa. Se on säilynyt melko muu umat- 2 kaarevat sillat yhdis vät. Huvimajoista vain yksi, ´Kii- tomana tähän päivään saakka. nalainen sateenvarjo´, on säilynyt. Saarten väliset ve- siuomat täyte in 1920-luvulla, jolloin kosken ranta sai nykyisen muotonsa. Wilhelm von No beckin puisto on kul uurihistoriallises arvokas varhaisen teollisuuden syntyyn lii yvänä yksityisenä edustuspuistona. HAUTAMÄKI RANJA KUVA Kirjastonpuisto (Tammerkosken RKY –alue) on kau- 1. 1800-luvun loppuun mennessä hahmoƩ uivat ydinkes- pungin vanhimpia julkisia viheralueita. Sen perustana kustan puistoverkoston keskeiset piirteet: koskenvarren pidetään Vanhan kirkon ympärille syntyny ä ns. pro- puistonauha ja Hämeenpuiston sekä Hämeenkadun akselit. menadi-istutusta sekä apteekkari Tennbergin ton n vil- Lambert PeƩ erssonin laaƟ ma asemakarƩ a vuodelta 1896. jelmiä, jotka si emmin yhdiste in julkiseen puistoon. 2. Pyynikin kirkkopuisto rakenneƫ in 1890-luvulla vastaval- Ensimmäiset istutukset teh in vuonna 1824 kirkon ym- mistuneen Aleksanterin kirkon edustapuisƟ koksi. PuisƟ k- pärille. Myöhemmin myös tea erin paikalla sijainneen koa koristaa Väinö Rikhard Rautalinin Kevät-suihkulähde von Bonsdorﬃ n talon puutarhan istutukset liite in Kir- vuodelta 1936. 3 jastonpuistoon. Puistoalue on useas muu anut muo- 3. Wilhelm von NoƩ beckin puisto perusteƫ in tehtaanpat- toaan rakennusten purkamisten ja uudisrakennusten ruunan maisematyyliseksi yksityispuutarhaksi 1800-luvun seurauksena. Kirjastotalo rakenne in 1920-luvun lo- puolivälissä. Puisto siirtyi 1990-luvulla kaupungin omis- pussa, jolloin puistoon liite in myös kosken ranta. Alue tukseen ja se kunnosteƫ in 1930-luvun asuun. Etualalla uudiste in 1930-luvulla samanaikaises Koskipuiston puiston alkuperäisistä rakenteista säilynyt juhlava Leijona- kanssa, jolloin siitä muodoste in yhtenäinen kokonai- suihkukaivo. HAUTAMÄKI RANJA KUVA suus. 4. Kirjastonpuisto on osa Tammerkosken kansallismaisemaa ja samalla kulƩ uurihistoriallisesƟ merkiƩ ävä puisto, jonka Koskipuisto (Tammerkosken RKY-alue) valmistui vuon- juuret uloƩ uvat 1820-luvulle. Ranta sai hahmonsa 1930-lu- na 1899 Ky älän kaupunginosan saneerauksen yh- vulla koskiuoman kaventamisen yhteydessä. Kuvassa van- teydessä. Ennen puiston perustamista Koskipuiston han istutussuunnitelman mukaan palauteƩ u kivikkoistutus- alue oli nii yä tai viljelymaata, jossa viljel in heinää ryhmä, jonka keskellä on Jussi Mäntysen Joutsenet-veistos. 4

57 Itäisen koskenrannan puistonauhaa jatkavat pohjoi- alueelle alkoi syntyä asutusta. Tammelan asemakaava sessa Työnpuisto ja etelässä Verkatehtaanpuisto. vahvistui 1886. Sen mukaan Osmonpuisto sijoi ui rau- Molemmat puistot rakenne in 1800-luvun lopulla. ta en ja Tammelan puistokadun väliin jäävälle alueelle. Työnpuistossa on Tampereen kaupunkia symboloiva Puisto valmistui vuonna 1911 ja siitä muodostui Poh- Tampere-veistos, josta käyte in aiemmin nimeä Työn- jois-Tammelan suosi u vapaa-ajanvie opaikka, joka patsas. Verkatehtaanpuiston nimi vii aa nykyisen Koski- edelleen toimii alueen kaupunginosapuistona. HAUTAMÄKI RANJA KUVA keskuksen alueella toimineeseen Verkatehtaaseen, joka Sorsapuisto rakenne in Pleikilammen ympärille, joka pure in 1970-luvun lopulla. Suuri osa puistoalueesta oli syntynyt pienen lähteen paikalle Ronganojan tulvimi- jäi Hämeensillan ja Hatanpään valta en rakentamisen sen seurauksena 1900-luvun alussa. Lampea ympäröi- alle 1930-luvulla. vällä nurmella oli Pellavatehtaan valkaisuketo, Pleikiniit- Tuomiokirkonpuisto (RKY-alue) valmistui vuonna 1912 ty, josta lampikin sai nimensä. Lampi oli 1930-luvulle kolme vuo a Lars Sonckin suunni eleman kirkon val- saakka liejuinen rämeikkö, joka talvisin toimi tammela- 5 mistumisen jälkeen. Puisto toimii arvorakennuksen laisten luistelupaikkana. 1930-luvulla kaupunki kunnos- taustana ja alustana. Alue oli aikaisemmin ollut metsää alueen työ ömyystöinä. Monipuolinen puisto oli laa- sekä peltoa. Kirkon paikalla on sijainnut huvila. Puis- juudeltaan noin viisi hehtaaria. Siellä sijaitsi myös lasten to on keskeisiltä osiltaan varsin avoin tehden oikeu a liikennepuisto. Puisto on nime y Sorsapuistoksi siellä yhdelle kansallisroman sen tyylin merki ävimmistä rakennuksista. Puisto sekä kirkko edustavat kansallisroman ikan ja jugendajan kaupunkisuunni elua. HAUTAMÄKI RANJA KUVA Emil Aaltosen puisto muodostaa yhdessä Tammelan torin kanssa kaupunginosan keskuksen ja kaupunkikuval- 5. Tuomiokirkonpuisto rakenneƫ in Tuomiokirkon edustapuis- lises merki ävän kokonaisuuden. Nykyisessä muodos- Ɵ koksi vuonna 1912. Puiston keskiosaa koristavat kuvioon saan alue esiintyy ensimmäisen kerran F.L. Caloniuksen istutetut kevät- ja kesäkukat. 1887 laa massa asemakaavassa. Tori alkoi hahmo ua 6. Sorsapuisto rakenneƫ in 1930-luvulla Sorsalammen ympä- 6 vuonna 1899, jolloin venäläiset päällys vät torin län- rille. Puisto ilmentää toimintoja korostavaa funkƟ onalismin siosan mukulakivillä aukion itäosan toimiessa oleske- aikakauƩ a, ja sen keskeisenä sisältönä ovat lasten leikki- lualueena, jota reunus vat puu- ja pensasrivit. Alueen kentät ja lintutarha. Puiston viimeisessä kunnostuksessa kaupunkikuvallises yhtenäisin näkymä muodostuu lammen ympärysaita poisteƫ in ja rantaan rakenneƫ in itäosan puistosta ja sitä reunustavista merkkirakennuk- laituri. sista. Emil Aaltosen puisto toimii eteläisen Tammelan 7. Hatanpään kartanopuisto on keskustan vanhin puutar- KUVA RANJA HAUTAMÄKI RANJA KUVA kaupunginosapuistona. Puiston leikkipaikan kunnostuk- ha, jossa on piirteitä 1700-luvun muotopuutarhasta ja sessa vuonna 2012 erityisteemana oli estee ömyys. 1800-luvun maisemapuistosta. Puiston arvoja ovat vehmas jalopuusto ja Pyhäjärvelle avautuvat näkymät, joita on Osmonpuisto on Ainonkadun ja Osmonkadun väliin jää- varovaisesƟ kunnosteƩ u puuston harvennus- ja uudista- vä pitkähkö, vanhan ruutukaavakor elin levyinen puis- misohjelmassa. to. Osmonmäen alue oli 1800-luvun lopulle saakka met- 8. Osmonpuisto on 1910-luvulla kallioille rakentunut maise- sää, mu a Ky älän alueen saneerauksen seurauksena mapuisto, jonka kiinnekohtana on Pinninkadun pääƩ eessä sijaitseva valkea paviljonki. 7

58 viihtyvien sorsien mukaan. Lammella ovat vie äneet ke- Viikinsaari on vain 3,5 kilometrin ja 20 minuu n laiva- siään vuosien mi aan myös lukuisat erikoiset vesilinnut matkan päässä Tampereen keskustasta. Vehreä saari niille varta vasten rakennetussa tarhassa. Lintujen ke- on ollut tamperelaisten suosi u huviretkien kohde ja sänvie operinne Sorsapuistossa jatkuu edelleen. Puisto vapaa-ajanvie opaikka jo 1800-luvulta läh en. Pirkka- toimii monipuolisena kaupunginosapuistona sekä välit- lan Nikkilän talon maihin kuulunut Kaidesaari myy in tömäs Tampere-taloon lii yvänä edustuspuistona. viinakannun hinnalla Viikin kartanolle, josta saari sai HAUTAMÄKI RANJA KUVA si emmin uuden nimensä. Vuonna 1866 leipuri Carl Hatanpään kartanopuisto (RKY-alue) on ollut olemassa Gustav Tallqvist perus Kaidesaareen ensimmäisen ul- jo ennen Tampereen kaupungin syntyä. Sen perus va- koilmaravintolan, joka oli erityises herrasväen suosios- paaherra Hans Henrik Boije oste uaan kartanon vuon- sa. Ensimmäisen ravintolan palon jälkeen uusi ravintola na 1785. Hatanpää on kaupungin arvokkaimpia kohteita rakenne in vuonna 1895, mu a sekin paloi jo vuonna niin historian, maiseman kuin rakennuksiensa ansiosta. 1900. Samana vuonna saareen rakenne in nykyinen Hatanpään kartano puistoineen edus lounaissuoma- 8 ravintola, Wanha Kaidesaari, jonka suunni elijana oli laisen ja uusmaalaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle kaupunginarkkiteh Lambert Pe erson. Myöhemmin syntyny ä pohjoishämäläistä kartanokul uuria. Alueen kaupunki rakennu saareen mm. ulkoilmanäy ämön, merki ävin rakennuskanta muodostuu kahdesta arkki- tanssilavan ja saunan. Viikinsaari on toiminut myös teh Sebas an Gripenbergin 1800-luvun lopulla suunni- tärkeänä urheiluseurojen ja eri järjestöjen kesätapah- tellusta asuinpalatsista: uusrenessanssityylisestä päära- tumien sijain paikkana. Saaren länsiosaan peruste in kennuksesta ja uusgoo laistyylisestä Idmanin huvilasta vuonna 1994 luonnonsuojelualue, itäosa toimii kul uu- sekä kartanon vanhasta navetasta. Kartanopuistossa on rin ja vapaa-ajan monikäy öalueena. jäljellä piirteitä sekä 1700-luvun muotopuutarhasta e ä 1800-luvun maisemapuutarhasta. Puiston en sen ome- natarhan paikalle peruste in 1970-luvulla ruusutarha ja eteläpuolelle Hatanpään Arboretum.

59 3.4.3 Kaupunkikuvallises merki ävät puistot

Kaupunkikuvallises merki ävät puistot ovat iältään edellisiä nuorempia. Tähän ryhmään kuuluvat useat keskeiset aikakausilleen tyypilliset 1900-luvun puolella perustetut rakennetut puistot. Ryhmään sisältyvät myös ilmiasultaan merki äväs uudistetut perinteiset

puistot. KAUPUNGINARKISTO TAMPEREEN KARTTA Tammerinpuisto (Tammerkosken RKY-alue), myös Tam- merin lammikoksi kutsu u, on hotelli Tammerin edus- talle sijoi uva pienehkö keskustapuisto, jonne rakenne in vuonna 1914 ankkalammeksi kutsu u vesiaihe. Lampi toimi jo varhain lasten luisteluken änä. Hotelli Tammer rakenne in vuonna 1929. Lambert Pe ersonin laa massa asemakaavassa vuodelta 1896 puisto kuului vielä osaksi Koskipuistoa. Rongankadun avaami- nen katkaisi kuitenkin yhteyden. Toukokuussa 1930 ho- tellin puiston alueelle peruste in ulkokahvila. Nykyisin puiston lampea kehystää kive y käytävä penkkeineen. Vesialue a käytetään modernin veistos- ja lataiteen esi elypaikkana. KUVA RANJA HAUTAMÄKI RANJA KUVA

60 Nalkalantorin viheralueet ovat osa Ra nan suvantoa Posteljooninpuisto, rauta easeman edustalla, edustaa kiertävää rantapuistoa. Pyhäjärvenkadun ja Nalkalanka- 30-luvun keskustapuistoja. Alun perin geometristen is- dun risteyksen pohjoispuolella sijaitsee 1960-luvulla ra- tutusten ja puistokäytävien sommitelma on vuosien var- kenne u leikkipaikka. Se peruskorja in vuonna 2007. rella muu unut aseman huoltoliikenteen sekä puiston Torin rantakäytävällä ja siihen lii yvällä puistovyöhyk- kau a kulkevan kevyen liikenteen lan tarpeen vuoksi. keellä on huoma ava kaupunkikuvallinen merkitys. Puistossa sijaitsee Olavi Virran muistomerkki Elämän HAUTAMÄKI RANJA KUVA virta, joka on todennäköises ensimmäinen viihdemu- Liisanpuisto, Kiovanpuisto (Kalevan RKY-alue) ja Ka- siikin edustajalle pystyte y muistomerkki Suomessa. levan keskuspuisto muodostavat Itsenäisyydenkadun itäpäästä Hervannan valtaväylälle as ulo uvan edus- tavan puistosarjan, joka kytkeytyy toisiinsa ka avan kevyen liikenteen rei stön välityksellä. Liisankallion laella kohoava Raili ja Reima Pie län Kalevan kirkko (1966) 3 on paitsi rakennustaiteen merkkikohde myös merki ä- vä kaupunkikuvallinen maamerkki Itsenäisyydenkadun pää eenä. Kiovanpuisto valmistui vuonna 1964. Se on saanut nimensä Tampereen ensimmäisen ystävyyskau- pungin mukaan. Puistossa on myös hyvin monipuolinen

kasvillisuus. Kalevan keskuspuisto valmistui vuonna 1. Vuonna 1947 julkaistu matkailukarƩ a osoiƩ aa keskustan HAUTAMÄKI RANJA KUVA 1975. Siellä sijaitsee Sorsapuistosta siirre y lasten lii- puistoverkoston lähes nykyisessä hahmossaan, lukuun kennepuisto. oƩ amaƩ a Kalevan viheralueita, joiden rakentaminen oli tuolloin vielä kesken. KarƩ a tuo esille myös 1900-luvulla ta- Saukonpuisto oli 1700-luvulla nii yä, jota ympäröi met- pahtuneen viherverkon toiminnallisen monipuolistumisen: sä. Myöhemmin niityistä teh in peltoja. Puiston poh- kaupunkipuistojen lisäksi on perusteƩ u siirtolapuutarhoja, joispuoli, Saukonmäki, kaavoite in 1920-luvulla ja se urheilukenƫ ä, kansankylpylöitä ja leikkipaikkoja. rakentui työläisten puutaloista. Saukonpuisto valmistui 2. Tammerinpuiston historia uloƩ uu 1910-luvulle, jolloin 4 vuonna 1950. Puiston länsiosassa on pieni palloken ä ankkalammeksi kutsuƩ ua vesiaiheƩ a kehysƟ vehmas kas- ja leikkialue, jota viereisen päiväkodin väki on käy änyt. villisuus. Puiston sai nykyisen hahmonsa 2000-luvun alun Litukanpuisto valmistui vuonna 1959. Puiston kau a kunnostuksessa. kulkee Litukanoja, joka vielä 1920-luvulla oli veden täyt- 3. Saukonpuisto on edustava esimerkki 1950-luvun puistosta, tämä. Oja on ympäröivien alueiden viemäröinnin takia jossa hyödynneƫ in taitavasƟ maastonmuotoja ja joka kuivunut lähes kokonaan. Litukanpuiston toiminnalliset kytkeƫ in saumaƩ omasƟ viereisiin asuinalueisiin. Puistoa HAUTAMÄKI RANJA KUVA palvelut, palloken ä ja leikkialue sijaitsevat puiston koristaa saukkoja esiƩ ävä Heikki Varjan suihkukaivoveistos. eteläosassa. Pohjoisosan muodostavat sinne istutetut 4. 1960-luvulla rakenneƩ u Kiovanpuisto on kasvillisuudeltaan muistopuut, syreenimaja ja mäntymetsikkö. Litukan- ja monipuolinen ja edustava puisto, joka on osa Kalevan Saukonpuistot ympäröivine asuinalueineen ovat edus- pitkää puistovyöhykeƩ ä. tava esimerkki 1950-luvun yhdyskuntasuunni elusta, 5. Nalkalanrannan 1950-luvulla rakenneƩ u rantapromenadi jossa viheralueet ja rakennukset muodostavat kokonai- jatkaa kosken varren puistonauhaa ja on tärkeä yhteys suuden. keskustasta Pyhäjärven rantaan. 5

61 3.4.4 Keskustan merki ävät torit ja aukiot

Keskustan torit ja aukiot ovat keskustan kohtaamispaik- Torin ilme on säilynyt melko perinteisenä kaupungin vi- koja, joissa torielämä, tapahtumat ja kul uuri luovat rastotaloa ja paria liikerakennusta lukuun o ama a. kullekin lalle oman yksilöllisen luonteensa. Torien ja Laukontori, tamperelaisi ain Alaranta, sijaitsee Ra nan aukioiden sijain , mi asuhteet ja estee set ominai- suvannon tuntumassa. Torin syntyhistoria on mielen- suudet vaiku avat viihtyisyyteen. Parhaimmillaan torit kiintoinen. Tampereen Pellavatehtaan perustaja ja Lau- ja aukiot voivat toimia kaupunkilaisten yhteisenä olo- kon kartanon isäntä Adolf Törngren rakennu vuonna huoneena ja paikallisen iden tee n luojana. 1859 siipirataslaivan Pyhäjärven liikenne ä varten. Keskustan vanhin aukio on Keskustori. (RKY-alue) Se Laivan nimi oli Laukko. Laivaliikenne vilkastu satama- on esite y jo Tampereen ensimmäisessä maanmi ari kauppaa, jonka johdosta rakenne in hätäaputyönä tori Daniel Hallin piirtämässä ton kartassa vuodelta 1775. vuonna 1866. Tori nime in Laukontoriksi. Keskustorin varhaisimpaan versioon, kaupungin perus- Vuonna 1870 toria laajenne in, jolloin se sai nykyisen 1 kirjaan lii yvään asemakar aan vuodelta 1779, oli torin kokonsa. Vuosien 1898 ja 1899 tulvat joh vat Ra nan- laidalle merki y neljän eri uskontokunnan kirkot, joista niemen suuritöisen rantamuurin rakentamisen. Vuonna toteutui vuonna 1823 vain yksi, Vanha kirkko. 1900 rantaan rakenne in 160 metrin pituinen kivinen Torin länsireunaan oli vara u ton myös raa huo- laiturimuuri. Torikaupan lopu ua Keskustorilta vuonna neelle. Alueelle asenne in ensimmäinen katulyhty jo 1930 elämä Laukontorilla vilkastui. Laukontori on Suo- vuonna 1837. Torin kiveäminen aloite in 1840-luvun men vilkkain sisävesisatama. Satamassa on vierasvene- puolivälissä. Raa huoneelle varatulle ton lle nousivat paikkoja sekä veneilijän tarvitsemat peruspalvelut. Lau- 1830-luvulla ns. pilaripuodit. Puoteja oli kaikkiaan 14 ja kontori on tunne u syksyisin ja keväisin järjeste ävistä niissä käy in kauppaa 1870-luvulle saakka, jolloin puo- kalamarkkinoistaan. Ra nan suvannon yli ävä Laukon- dit paloivat. Raa huone valmistui vuonna 1888. Torin silta valmistui vuonna 2010. KUVA VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO / ERKKI KAUPPILA KUVA-ARKISTO VAPRIIKIN KUVA LAURENT / ATELIER KUVA-ARKISTO VAPRIIKIN KUVA nimeksi oli vakiintunut Kauppatori. Tätä nimeä käyte in Lambert Pe ersonin asemakartassa vuodelta 1896 vuoteen 1936 as , jolloin nimi vaihde in Keskustoriksi. Pyynikintorin (Pyynikinrinteen RKY-alue) paikalla oli huoma avas suurempi aukio, jonka nimi oli Aleksan- terintori. Lars Sonckin asemakartassa vuodelta 1907 Kokoavina paikkoina torit ja aukiot elävöit- Aleksanterintori oli jae u kahteen osaan Heinätoriin ja 2 tävät kaupunkikuvaa ja muodostavat par- Aleksanterintoriin. Aukioista käyte in yhteisnimitystä haimmillaan toiminnallisia solmukohtia ja vi- suaalisia kaupunkirakenteen ytimiä. Torien ja 1. 1860-luvulla rakenneƩ u Laukontori on edelleen tärkeä aukioiden esteettistä ja toiminnallista laatua satama Pyhäjärven laivaliikenteelle. Tori sijaitsee maise- parannetaan. Toreja ja aukioita kunnostetta- mallisesƟ hienolla paikalla, etelään avautuvalla rinteellä. Kuva 1900-luvun alusta. essa erityistä huomiota kiinnitetään toteutuksen laatuun: kalusteisiin, pintamateriaaleihin, 2. Ortodoksikirkon edessä sijaitsevalla Sorinaukiolla oli 1980-luvulle asƟ pysäköinƟ alue ennen nykyisen torin istutuksiin ja valaistukseen. Keskustan torien rakentamista. Kuva vuodelta 1964.

ja aukioiden kunnossapidon korkeasta tasos- 3. Pyynikintori on yhtenäinen 1920-luvun aukiosommitelma,

ta huolehditaan. johon kuuluu myös viereinen, kuvan etualalla näkyvä Hei- MÄKINEN / TEUVO KUVA-ARKISTO VAPRIIKIN KUVA nätori. Kuva vuodelta 1952. 3

62 Plassi. Plassin ympärillä oli perunasarkoja ja keskellä Sorin aukio lii yy visuaalises ortodoksiseen kirkkoon. ken ää pide in usein myös hevosmarkkinoita. Plassilla Asemakartassa vuodelta 1896 oli ortodoksikirkolle osoi- ei saanut myydä muita eläimiä kuin hevosia ja niitäkin te u jo aluevaraus. Kirkko rakenne in vuosina 1896 tosin vain markkina-aikoina. Hevoskauppa siirre in - 98 pääasiassa lahjoitusvaroin. Kirkon edustan aukio- vuonna 1912 Hippokselle ja vuodesta 1922 läh en elin- ta ei tuolloin ollut. Asemakartassa vuodelta 1937 on tarvikkeiden myyn alkoi siirtyä Kauppatorille. Bertel kirkon etuala osoite u ton maaksi, joka 1950-luvulla HAUTAMÄKI RANJA KUVA Strömmerin asemakartassa 1927 torikokonaisuus nyky- oli puistona. Vasta asemakaavassa vuodelta 1985 alue aikaiste in ja nimi muute in Pyynikintoriksi. Nykypäi- oli merki y aukioksi. Nykyisen asunsa Sorin aukio sai vänä torin ilme ä hallitsevat torialueelle sijoitetut linja- 1980-luvun loppupuolella, jolloin taiteilija Harry Kivijär- autojen päätepysäkit sekä asukaspysäköin . vi suunni eli koko aukion valaisimia, penkkejä ja vesi- allasta myöten. Hänen suunni elemansa Pirkka-patsas Heinätori (Pyynikinrinteen RKY-alue) syntyi nykyisen luovute in kaupungille Tampere-päivänä vuonna 1987. Pyynikintorin länsilaidalle. Nimensä se sai vaakahuo- 4 neesta. Vaakahuone rakenne in Heinätorin ja Pyy- Asema-aukio muodostui vuoden 1882 pintakartan mu- nikintorin rajalle vuonna 1914 Lambert Pe ersonin kaan Hämeenkadun pää eeseen. Aukiota rajasi Ky ä- piirustusten mukaan. Vaakahuone oli 1900-luvun alun länkatu, Ratapihankatu ja Hatanpäänkatu. Ensimmäi- torikaupalle eri äin tärkeä, koska siellä punni in hei- nen asemarakennus sijaitsi Ky älän kylän laidalla. Se näkuorman bru o- ja ne opainot. Nykyisin vaakahuo- valmistui vuonna 1876, samoihin aikoihin Hämeenlin-

neessa toimii ravintola. Heinätoria käytetään osin asu- na-Tampere-radan kanssa. Rauta en valmistu ua Kyt- HAUTAMÄKI RANJA KUVA kaspaikoitukseen, alueella sijaitsee myös hyötyjä een tälästä Tammelaan kulje in aluksi tasoylikäytävän kaut- keräyspiste. Torin länsiosassa, Heinäpuistossa, sijaitsi ta. Vuonna 1898 rakenne in Tammelansilta, joka ero 30-luvulta alkaen lasten leikkipuisto. Alue uudiste in puustoa kasvavan luoteiskulman asema-aukiosta omak- oleskelupuistoksi vuonna 2011, oleskelualue a hallitse- si alueekseen. Nykyinen asemarakennus ja –tunneli vat monipuoliset koristeheinäistutukset. valmistuivat kilpailun tuloksena vuonna 1936. Arkkiteh- teinä olivat O o Flodin ja Eero Seppälä. Ensimmäisen Tammelantori sijaitsee Tammelan keskustassa ja on kerran asema-aukio esiintyi lähes nykyisessä koossaan 5 eräs maineikkaimmista alueista Tampereella. Vielä asemakartassa vuodelta 1937, jossa aukio sijoi ui Hä- 1800-luvun lopulla se oli kaupungin vuokrapeltoa. Torin meenkadun eteläpuolelle pohjoisosan muodostaessa alku löytyy insinööri Ahlbergin laa masta asemakartas-

nykyisen Posteljooninpuiston. Nykyistä aukiota rajaa BLOM KUVA ta vuodelta 1882, jossa Ilmarinkadun ja Väinölänkadun etelässä vuonna 1983 valmistunut myymälä- ja pysä- väliin oli jäte y kahden kor elin suuruinen aukio muu- köin rakennus. Kaupunkikuvallises merki ävä asema- toin iviiksi suunnitellussa kartassa. F. L. Caloniuksen naukio toimii asfaltoituna pysäköin alueena. asemakar aan 1887 pohjautuen aloite in torin raken- nustyöt. Tori alkoi hahmo ua vuonna 1899, jolloin ve- näläiset päällys vät torin länsipuolen mukulakivillä. To- 4. Tammelantori rakenneƫ in 1800-luvun lopulla, ja se on nykyisin vilkas torikaupan ja kaupunkielämän näyƩ ämö. rin itäpuoli, ns. Santatori, säilyi luonnonmaastona aina vuoteen 1932. Torin itäpuoli muute in vuonna 1970 5. Sorinaukiolla on taiteilija Harry Kivijärven suunniƩ elema kaavamuutoksella puistoksi, joka nime in Emil Aalto- kivimosaiikkikuvioinen vesiallas. sen puistoksi torin laidalla toimineen Aaltosen kenkä- 6. Pyynikintoria reunustaa yhtenäinen, edustava rakennusri- tehtaan perustajan mukaan. vistö sekä puurivi. Aukion nykyilmeƩ ä hallitsee pysäköinƟ . 6 © 2012 BLOM. Kopioin kielle y.

63 3.5 Keskustan kaupunkiluonnon aarteet

Keskustan arvokkaita luontokohteita ovat luonnonsuo- KESKUSTAN LUONTOARVOT jelualueet ja ekologises sekä lajiensuojelullises merki ävät kohteet. Myös maiseman- ja luonnonhoitoalu- eiksi määritellyt rannat, harjut, maisemapellot ja -niityt sekä merki ävät metsäalueet ovat keskustan tärkeitä luonnon kokemisen paikkoja.

Luonnonoloiltaan arvokkaiden viheralueiden tunnistaminen ja tiedostaminen on tärkeää keskustan tiivistämisen ja kehittämisen yh- teydessä. Viherverkon luontoa suojelevien ja maiseman monipuolisuutta ilmentävien osien vaaliminen on tärkeää luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Viheralueita pyritään hoitamaan luontoarvot turvaavalla tavalla. Ekologisia yhteyksiä tulee kehittää ja niiden toimivuutta vaalia.

64 3.5.1 Luonnonoloiltaan arvokkaat Muihin suojeltuihin alueisiin kuuluvat mm. luonnon- Luontoarvojensa puolesta muihin arvokkaisiin alueisiin suojelulain mukaiset luontotyypit, erityissuojellut lajit, on tyypitelty mm. Santalahdenpuiston itäisin rantavyö- viheralueet metsä- ja vesilakikohteet, suojeluohjelma-alueet, ra- hyke, Herrainmäki ja Kalevanharjun eteläiset rinnepuis- kennussuojelulain tai rakennuslainsäädännön nojalla tot. Luonnonoloiltaan arvokkaat alueet ovat luonnonsuo- suojellut alueet ja muinaismuistoalueet. Yleiskaavassa jelualueita tai muiksi suojelluiksi ja muiksi arvokkaiksi voidaan lisäksi osoi aa yksi äisiä rakennussuojelul- alueiksi tyypiteltyjä viheralueita. lises arvokkaita ympäristöjä ja kohteita tai suojella Luonnonsuojelualueet on suojeltu luonnonsuojelulail- alueen erityistä luonnonominaisuu a. Tähän viheralue- la. Ne ylläpitävät luonnon monimuotoisuu a, vaalivat tyyppiin kuluvat esimerkiksi Kaupissa kasvistoltaan ja luonto- ja maisema-arvoja, tukevat luonnonympäristön geologialtaan arvokas Tuomikallion alue ja Tampellassa historialtaan merki ävä Masuuninmäki. 1.Rannat ovat tärkeitä maiseman- ja luonnonhoitoalueita ja kestävää kehitystä ja edistävät luonnontuntemusta ja niihin sijoiƩ uu myös merkiƩ äviä luontokohteita. Kuvassa -tutkimusta sekä luontoharrastusta. Keskustan tuntu- Muihin arvokkaisiin alueisiin kuuluviksi on määritelty näkyvät dendrologisesƟ arvokas Hatanpäänniemi ja Pyyni- massa sijaitsee Pyynikin luonnonsuojelualue. Valmis- kin luonnonsuojelualue. maisemallises , kaupunkikuvallises tai geologises ar- teilla olevassa Iidesjärven osayleiskaavassa esitetään vokkaita alueita sekä arvokkaita luonnonalueita. Ne ei- 2. Iidesjärvi on merkiƩ ävä luontokohde keskustan lähellä. koko Iidesjärven alueen rauhoi amista luonnonsuojelu- vät ole varsinaisia suojelualueita, mu a ovat valtakun- Valmisteilla on esitys koko järvialueen rauhoiƩ amisesta lailla. (Tampereen luonnonsuojeluohjelma 2012-2020) nallises , maakunnallises tai paikallises merki äviä. luonnonsuojelulailla. KUVA AERO-KUVA OY AERO-KUVA KUVA KUVA AERO-KUVA OY AERO-KUVA KUVA

1 2

65 3.5.2 Arvokkaat luontokohteet muulta eläimistöltään e ä kasvistoltaan. Alueella elää mm. kaksi EU:n direk ivien suojelemaa lajia, täplälam- Vaikka kaupunkien keskusta-alueita pidetään usein pikorento ja viitasammakko. Järven etelärannassa on luonnon monimuotoisuuden kannalta köyhinä, Tam- mm. eri äin uhanalaisen ja kiireellises suojeltavan KARI KORTE KUVA pereen keskustassa on useita merki äviä viheralue- mäkihiilikoin esiintymä. Rantametsissä on runsaas kokonaisuuksia, joilla on huoma avaa ekologista ja leh lahopuustoa. Alue on myös merki ävä lepakoiden lajiensuojelullista merkitystä. Merki ävimmät alueet saalistusalue. Alueelle valmistellaan luonnonsuojelulain keskustan alueella ovat seuraavat: mukaista rauhoitusta.

Pyynikki Luonnonsuojelualue, kasvikohde Viikinsaari Luonnonsuojelualue,kasvikohde Pyynikki peruste in luonnonsuojelualueeksi v. 1993. Viikinsaaren län nen osa rauhoite in luonnonsuoje- 1 Alue on merki ävä kasvikohde ja geologinen muisto- lualueeksi v. 1994. Saaresta on löyde y yhteensä 253 merkki maailman korkeimpana soraharjuna. Kasvilajeis- kasvilajia. Lajistoon kuuluvat mm. lehtoimikkä, musta- ta merki ävimpiä ovat silmällä pide ävät sarjatalvikki, konnanmarja, lehto-orvokki, keltavuokko, koiranheisi ja kellotalvikki, ahokissankäpälä ja jäkki. Myös harjun van- lehtokuusama. Lisäksi saaressa kasvaa yksi kynäjalava. Ainoa rauhoite u kasvilaji on soikkokaksikko. Saaressa ha mäntymetsä on hyvin merki ävä. Ranta-alueella kas- AHOLA LAURA KUVA vaa lisäksi vaarantuneeksi luokiteltua kynäjalavaa, jonka kasvaa ainoalla tamperelaisella kasvupaikallaan myös esiintymät ovat pohjoisimpia Suomessa. harvinainen nurmikaunokki. Viikinsaarta voi kutsua saniaisten saareksi; niitä kasvaa 10 eri lajia. Huomiota Iidesjärvi MerkiƩ ävä monimuotoisuuskohde, val- herä ävin näkymä on heä ja runsas kotkansiipisaniais- takunnallisesƟ arvokas lintujärvi , luonnonsuojelualue ten kasvusto. Linnustosta maini akoon aika ajoin pesi- valmisteilla vä nuolihaukka ja pikkusieppo. Luonnonsuojelualueen kau a kulkee paljon käyte y luontopolku. Runsasravinteinen järvi, joka on erityisen tunne u ”lin- tujärvenä”. Vesilinnusto sekä muutonaikainen rantalin- 2 Viinikka-Järvensivu Kasvikohde, hyönteiskohde nusto ovat erityisen runsaslajiset. Harvinaisin pesimälaji on jo vuosikausia järvellä pesinyt liejukana. Järvi onkin Rauta en pohjoispuolella on hiekkamaiden ja kuivien ollut jo vuosikymmeniä lintuharrastajien suosima ret- paahderinteiden sekä ketojen kiintoisia ja runsasla- keilykohde. Järvi on kuitenkin hyvin monipuolinen myös jisia esiintymispaikkoja. Itäosissa kasvaa merki ävää ratavarsien kasvillisuu a kuten ketomarunaa, kelta- ja jänönapilaa, neidonkieltä, ketokaunokkia ja istutuspe- LASSE KOSONEN KUVA Keskeisimpiä tavoitteita ovat Pyynikin luon- räistä koiruohoa. Alue on Pirkanmaan perinnemaisemat nonsuojelualueen arvojen turvaaminen ja Iides- -julkaisussa paikallises merki ävä kohde. Lähistöllä kasvaa edelleen melko harvinaista kanervisaraa, nuok- järven luonnonsuojelualueen perustaminen, kukohokkia ja kangaskorte a. Hyönteislajiston merkit- arvokkaiden lajiesiintymien turvaaminen ja tar- tävimmät lajit ovat silmälläpide ävä oliivineilikkayök- vittaessa kasvupaikkojen kunnostus tai ennal- könen ja erityises eri äin uhanalainen ja erityises listaminen. suojeltava ahdeyökkönen. Osa sen esiintymisalueista on rauhoite u luonnonsuojelualueeksi. 3

66 Viinikanoja Kasvikohde Kaupin länsiosat Hyönteiskohde, liito-orava Hatanpäänniemi, Hatanpään kartanopuisto Ojan merki ävin kasvi on kalmojuuri, joka lienee istu- Hyönteislajistosta merki ävin on vesitornien alueen DendrologisesƟ arvokas kohde te u alueelle 1700-luvulla ja on siis kul uurimuisto- vanhassa kuusikossa elävä kuultomi ari (silmälläpidet- Merki ävää iäkästä istute ua puustoa, mm. Suomen merkki. Merki ävä harvinaisehko kasvi on myös rata- tävä). Alueella elää myös liito-orava (vaarantunut). Alue suurin päärynäpuu. Vaahteroissa ovat kasvaneet harvi- sillan alla kasvava ken ätyräkki. Hyönteisistä paikalta on merki ävä virkistys- ja liikuntakohde. nainen kartanokääpä ja karvasmaitohiippo. Nurmikoilla on tava u mäkihiilikoita joka on eri äin uhanalainen ja kasvaa Tampereella harvinaista, mu a istutusperäistä erityises suojeltava, mu a lajia ei ole paikalta havai u Tuomikallio Kasvikohde mukulaleinikkiä. Hatanpäänniemi on merki ävä ranta- enää 20 vuoteen. Oja toimii ekologisena yhteytenä Ii- Kaupin urheilupuiston Tuomikallio on merki ävä kallio- alue ja lintujen tarkkailualue. desjärven ja Pyhäjärven välillä. alue alusmetsineen. Etelään vie ävä kallio on suosi ua ulkoilu- ja virkistysalue a. Alusmetsä on lehtomaista, Kalevankangas Kasvikohde, hyönteiskohde, sieni- lahopuustoista käenkaali-oravanmarjatyypin metsää, kohde jossa kasvaa myös runsaas sinivuokkoa. Puustossa on Rauta en pohjoispuolella ja hautausmaan aidan ete- myös useita iäkkäitä tuomia. Kalliolla kasvaa harvinais- läpuolella on lukuisia harjujen ja hiekkamaiden kasvi- ta kallioha kkaa ja virkistyskäytön aiheu ama maaston lajien esiintymispaikkoja. Aukkopaikoilla kasvavat mm. kuluminen voi jopa suosia tätä yksivuo sta lajia. Kallio- LASSE KOSONEN KUVA silmälläpide ävät ahokissankäpälä, ketonoidanlukko, seinämällä on runsas sammal- ja jäkälälajisto. Harvinai- sarjatalvikki ja kelta-apila, edelleen harvinaisehkoja sista kasvilajeista merki ävin on kallioha kka, jäkäläla- kasvilajeja edustavat nuokkukohokki, harjuhäränsilmä, jistossa pallo najäkälä. metsänätkelmä, harjusormisara, mäkivirvilä ja jänöna- pila. Hautausmaan hiekkaisella sivustolla kasvaa huo- Tammerkoski Kasvikohde ma ava ja visuaalises näy ävä kasvusto neidonkieltä. Kaupungin halkova koski, jonka pohjalla kasvaa paikal- Hyönteislajistossa on muutamia merki äviä lajeja kuten lises merki ävää lapinvesitähteä ja kahta harvinaista nuokkukohokilla elävä, silmälläpide ävä oliivineilikka- sammallajia, koskisiipisammalta ja ahdinsammalta. yökkönen, mu a myös vyöneilikkayökkönen ja kannus- ruohoyökkönen. Kovakuoriaisista maini akoon silmäl- läpide ävä isoharmiokärsäkäs. Hautausmaan alueella kasvaa vaarantuneeksi luokiteltu sienilaji, haisumantu- 1. Iidesjärvi on valtakunnallisesƟ arvokas lintujärvi, jossa on mukula. Hautausmaan vanhat sembramännyt houkut- runsaslajinen vesi- ja rantalinnusto. Alue on myös merkiƩ ä- televat syksyisin pähkinähakkeja vierailemaan. vä lepakoiden saalistusalue.

2. Kaupin Tuomikallio on kasvillisuudeltaan merkiƩ ävä kal- Kaleva Kasvikohde lioalue alusmetsineen. Alue on myös suosiƩ ua ulkoilu- ja virkistysalueƩ a. Kalevan ABC:n itäpuolelta löytyi v. 2012 huoma ava lehtoneidonvaippakasvusto. Kasvusto käsi 170 yksi- 3. Kalevasta löytynyt huomaƩ ava rauhoitetun lehtoneidon- löä. Laji on rauhoite u. Tiehallinto tosin raivasi alueen, vaipan esiintymä. mu a monivuo sena kasvina se kukki edelleen v. 2013 4. Pyynikillä kasvava sarjatalvikki kuuluu silmälläpideƩ ävien 131 yksilön voimin. kasvilajien joukkoon. 4

67 3.5.3 Maiseman- ja luonnonhoitoalueet Rantapuistojen tulisikin olla rii ävän leveitä, jo a ran- ulkoilu- ja virkistyskäytössä, kun kulku ohjataan tarkoi- tojen virkistyskäytön ja sujuvien kevyen liikenteen yh- tusta varten varatuille reiteille. Keskustan tuntumassa teyksien kehi äminen olisi mahdollista. Viheralueiden avoimia maisema loja löytyy vain Iidesjärven eteläran- Maiseman- ja luonnonhoitoalueita ovat rannat ja pien- rii ävä mitoitus on tarpeen myös kasvillisuuden elinvoi- nalta ja Santaharjunpuistosta Näsijärven rannalta. vesialueet, harjut ja rinteet sekä maisemapellot ja -nii- maisuuden ja uusiutumiskyvyn ylläpitämiseksi. Useiden tyt. Ne ovat viherverkossa maiseman ja luonnon moni- uhanalaisten eliölajien merki ävin uhanalaisuuden syy naisuuden säily ämiseen ja ylläpitämiseen osoite uja on monimuotoisuu a ylläpitävien luonnon laisten ran- viheralueita. tojen ja ojanvarsien puu uminen viherverkosta. 1. Hatanpään kartanopuiston rannoilta avautuu hieno näky- Harjujen ja rinteiden viheralueet turvaavat Tampereel- mä Pyhäjärven suuntaan. Rannat ovat keskeisiä virkistys- Keskeisimmät maiseman ja luonnonhoitoalueet alueita ja niillä on myös ekologista merkitystä. le ominaisen maisemakuvan säilymisen. Keskustassa ovat maisemarakenteellisesti merkittäviä viher- tärkeitä ovat Kauppi-Niihaman kallioselänne, Pyynikin 2. Näköalapaikka Pyynikinharjun kallioilla. Harjut ovat keskei- alueita keskustassa. Tavoitteena on niiden mai- harju ja Kalevanharju. Koska harju- ja rinnealueiden siä Tampereen maisemakuvassa ja viherverkossa. Harjujen sema- ja luontoarvojen turvaaminen. metsätyypit ovat kulutuskestävyydeltään heikkoja, on ja rinteiden kulutukselle arka kasvillisuus on oteƩ ava huomioon alueiden virkistyskäytössä. virkistyskäy öä tarpeen ohjata näillä alueilla. Laajojen yhtenäisten harjujen lisäksi keskustan viherverkko sisäl- 3. Kalevassa sijaitseva Karjalanpuisto on harvoja niiƩ ymäisiä tää pienempiä kasvistoltaan merki äviä mäkiä ja rintei- puistoalueita keskustassa. Taustalla näkyy Mauno Kiviojan tä esim. kaupunginosapuistona ja erityispuistona toimi- veistos. Rannat ovat keskeisintä keskustan maisemakuvassa. van historiallises merki ävän Näsinpuiston. 4. Iidesjärven Hevoshaan alueelle on laadiƩ u hoitosuunni- Viheraluetyyppiin kuuluvat sekä Tammerkosken kan- telma, joka ohjaa maisemaniityn kehiƩ ämistä lajistoltaan sallismaiseman rakennetut e ä luonnonmukaiset ran- Maisemapellot ja -niityt ovat avoimina maisema loina monipuoliseksi arvoniityksi. Hevoshaka on luonto- ja mai- tapuistot. Myös liikennealueelle sijoi uva Viinikanoja säilyte äviä ja ylläpide äviä kaupunkikuvaa rikastu a- sema-arvoiltaan merkiƩ ävä kohde keskustan tuntumassa. rantapenkereineen kuuluu tähän viheraluetyyppiin. via viheralueita. Ne säily ävät sekä kul uurihistorialli- Sen sijainƟ liikenteellisesƟ keskeisellä paikalla korostaa sen Rantoihin kohdistuu runsaas erilaisia käy öpaineita. sia e ä biologisia arvoja. Ne voivat toimia päivi äisessä maisemakuvallista arvoa. KUVA SAIJA KOUKO SAIJA KUVA KUVA JUHA MÄKELÄ KUVA KUVA TARAJA NIKUPAAVO-OKSANEN TARAJA KUVA

1 2 3

68 KUVA RIIKKA SÖYRINKI KUVA

69 3.5.4 Merki ävät metsäalueet PUUSTON IKÄ

Tampereen keskusta-alueella on kolme huoma avaa metsäistä viheralue a: Pyynikin harju, Kalevanharju ja Kaupin länsiosien virkistysalueet. Keskustan metsäalu- eet ovat erityisen merki äviä ulkoilu- ja urheilualueita. Ne tarjoavat asukkaille luontokokemuksia ja hiljaisuu a lähellä keskustaa. Metsille yhteinen luonteenomainen piirre on puuston korkea ikä. Keski-iältään yli 100-vuo- aiden metsien osuus on noin 60 %. Vielä yli 120-vuo - aidenkin metsien osuus on noin 45 % kaikista keskusta- alueen metsistä. Tavanomaisesta poikkeava puuston ikärakenne on seurausta virkistys-, maisema- ja luontoarvoja paino avasta pitkäjänteisestä metsien hoidosta. Etenkin keskustan harjualueilla on yhtenäisiä vanha- puustoisia mäntymetsiä. Harjumetsien silue t näkyvät kaukomaisemassa monesta suunnasta, joten niiden säi- ly äminen eheinä on tärkeää. Harjuilta myös avautuu upeita näkymiä mm. Näsi- ja Pyhäjärvelle. Harjualueilla vanhan puuston alla kasvaa laajas nuorta leh puustoa PÄÄPUULAJIT kuten pihlajaa. Virkistyskäytön kannalta keskeisillä alueilla leh puuvesakon säännöllinen raivaus on tarpeen, jo a lähimaisema ei sulkeudu liikaa.

Tavoitteena on luontoarvoiltaan arvokkaiden metsäalueiden erityispiirteiden, vanhojen metsien ja hiljaisten alueiden säilyttäminen. Harjuilta ja muilta yläviltä alueilta avautuvia näkymiä tulee ylläpitää ja osittain palauttaa. Pitkällä tähtäimellä pyritään iIlmastonmuu- tokseen varautumiseen ylläpitämällä metsien elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta.

70 Pyynikin harjun vanhojen mäntyjen poikkeuksellisen korkea ikä ja vanhan männikön laajuus tekevät metsi- köstä erityisen arvokkaan. Pyynikin ikihongat ovat iäl- tään noin 160–230-vuo aita. Kalevanharjun vanhat metsät ovat iältään noin 100–160-vuo aita. Keskustan KUVA ANNE TUOMINEN KUVA harjualueiden metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, jos- kin Kalevanharjun tasaisella kankaalla ja pohjoisrintees- sä kasvaa runsaas myös kuusta. Kaupin länsiosien metsämaisemalle on tunnusomais- ta vanhapuustoiset, rehevät kuusikot ja karumpien alueiden männiköt. Myös koivu on suhteellisen useal- la alueella vallitsevana puulajina. Kaupin metsät ovat puulajisuhteiltaan varsin monipuoliset, mikä johtuu alueen vaihtelevista kasvupaikoista. Iältään vanhimpia metsiköitä on erityises vesitornin ympäristössä ja UKK- ins tuu n itäpuolella sijaitsevilla kallioalueilla. Kaupin länsiosien vanhimmat puut lienevät UKK-ins tuu n länsipuolella kohoavan mäen harjalla ja rinteellä, josta avautuvat hienot näkymät Näsijärvelle. Kauppi-Niihama on keskusta-alueen tuntumassa oleva ainoa laaja met- säalue, jolla on merkitystä myös ekologisen yhtenäisyy- den ja luonnon monimuotoisuuden turvaavana luonnon ydinalueena (Evita-hanke 2014).

1. Pyynikki, Kauppi ja Kalevanharju ovat keskustan keskeiset metsäalueet. Kuvassa näkyvän Pyynikin harjumetsä on erityisen arvokas männikön iän ja laajuuden ansiosta.

2. Kaupin ja Pyynikin metsät ovat keskustan hiljaisinta alueƩ a, mikä lisää niiden virkistysarvoa. Kartassa näkyy 2 tummilla värillä hiljaisimmat alueet.

71 3.6 Asukkaille tärkeät viheralueet

MIELIPAIKAT Vuonna 2013 tehdyn internet-kyselyn mukaan tampe- 3.6.1 Mielipaikat ja –rei t relaiset arvostavat keskustan puistoja, veden läheisyyt- tä, vanhaa rakennuskantaa sekä elävää kaupunki laa Mieluisat puistot tapahtumineen. Viihtyisimpinä paikkoina pidetään erityises Tammerkosken ja Pyhäjärven ranta-alueita, Pyynikki ja Kauppi puistoja, Pyynikkiä ja Kauppia, toreista Laukontoria ja Luonnonläheisiä, liikuntaan, urheiluun ja retkeilyyn so-

Tammelantoria. Keskustan reiteistä viihtyisiksi koe in & NIEMINEN 2013 BAMBERG KARTTA veltuvia alueita. Pyynikillä näkötornin kahvila on tärkeä Tammerkosken itärannan kävelyrei t, koskea yli ävien ”tukikohta”. Kaupissa arvostetaan sen luonnonmukai- siltojen kevyen liikenteen rei t, rei t Pyynikin rannoille suu a. Molemmat puistot tarjoavat ympärivuo sia toi- ja harjulle sekä Hämeenpuistoon. Rei t Tammerkosken mintamahdollisuuksia. ja Pyhäjärven rantoja pitkin Hatanpäälle ja Pyynikille ko- e in viihtyisiksi sekä kävellen e ä pyöräillen. Näsinpuisto, Sorsapuisto, Koskipuisto Viher- ja virkistysalueiden ja -rei en kehi ämistoiveet ja Kirjastonpuisto kohdistuvat erityises molempien järvien sekä Tam- Keskustan mielipaikkoja ovat Pyynikki ja Kauppi (sininen), merkosken rantoihin, Hämeenpuistoon, Eteläpuistoon Näitä puistoja pidetään henkireikinä, arkielämän piris- koskenvarren puistot, Näsinpuisto ja Sorsapuisto (punainen), täjinä ja keitaina keskellä kaupunkia. Tärkeä elemen ja toreihin. Hämeenpuisto ja koskenranta (oranssi) sekä Hatanpäänpuis- näissä puistoissa on vesi. Näsinpuiston vahvuuksia ovat to ja Arboretum (violeƫ ). erityises alueen rauhallisuus, historiallinen miljöö, luonnonläheisyys, järvimaisemat sekä puiston moni- MIELUISAT REITIT puoliset käy ömahdollisuudet. Sorsapuiston vahvuuksia on vehreyden, puuston ja lam-

KUVA RANJA HAUTAMÄKI RANJA KUVA men lisäksi sen monipuolisuus. Puisto tarjoaa toiminta- mahdollisuuksia eri ikäisille ja myös ympäri vuoden: sinne mennään vie ämään aikaa kirjaa lukien tai aurinkoa o aen, kohtaamaan ihmisiä, piknikille, tarkkailemaan luontoa, leikkimään ja liikkumaan. & NIEMINEN 2013 BAMBERG KARTTA Koskipuistoa pidetään yhtenä Tampereen hienoimmista puistoista, jossa voi nau a Tammerkosken kansallis- maisemasta, ihailla kukkaistutuksia ja vie ää aikaa.

Koskenrannat ovat asukaskyselyn perusteella kaupunkilaisten Hatanpäänpuisto ja Arboretum mielipaikkoja. Suotuisaan ilmansuuntaan avautuva Koski- puisto tekee siitä todellisen keskustan olohuoneen lämpiminä Hatanpäänpuisto ja Arboretum edustavat hoide ua Kaupunkilaisille tärkeitä reiƩ ejä ovat koskenvarren ja ran- kesäpäivinä. kartano- ja puutarhaluontoa, jossa voi oleskella ja ulkoil- tojen reiƟ t, Kaupin ulkoilureiƟ t ja Patosillan kauƩ a kulkeva la. Keidas, joka toimii myös viihtyisänä läpikulkurei nä. itä-länsisuuntainen reiƫ .

72 Hämeenpuisto ja Tammerkoski Iidesjärven, Kaupin ja Sorsalammin rantarei t. Viihtyisiä liikunta- ja ulkoilurei ejä löytyy erityises Pyynikinhar- Hämeenpuisto koetaan ainutlaatuisena viherverkon julta ja Kaupista. Rei en viihtyisyystekijöinä mainitaan VIIHTYISÄT PAIKAT osana, joka toimii niin oleilun, tapahtumien, liikkumisen mm. tunnelmallisuus, elämyksellisyys, maisemat ja nä- Kaikki vastaukset kuin pienimuotoisten kahvila- ja ravintolapalveluiden kymät, vedenläheisyys, luonnonläheisyys, pienipiirtei- alueena. Puistoa arvostetaan, vaikka sen kehi ämispo- syys ja myös palvelut, esimerkiksi Pyynikin näkötornin ten aalikin tunnistetaan. kahvila. Viihtyisinä paikkoina esiin nousevat lisäksi Tammerkos- Osa viihtyisiksi koetuista virkistysreiteistä toimii hyvin ken rannat, koskea yli ävät sillat sekä Ra nan ja Lapin- myös hyötyrei einä (työ- ja asioin matkat yms.). Yksi niemen rannat. Viihtyisinä puistoina pidetään myös tällainen rei n osa on Patosilta, joka pidetään sekä käy- KARTTA KERVINEN, LAAK & PARTANEN 2013 LAAK & PARTANEN KERVINEN, KARTTA Kiovanpuistoa, Liisanpuistoa, Pyynikin kirkkopuistoa, tännöllisenä e ä kauniina rei nä. Tuomiokirkon- ja Tammerinpuistoa sekä Kalevan hautausmaata. Lapsiperheiden mielipaikat Toiminnallises hyvinä virkistysalueina pidetään edellä Lapsiperheiden kanssa tehtyjen kävelyhaasta elujen maini ujen Sorsapuiston ja Kiovanpuiston lisäksi Emil (Blomqvist, Tuiskunen, Willman 2013) perusteella luon- Aaltosen puistoa, Tammelantoria ja Ra nan stadionia. nonläheisyys ja vehreys on tärkeä viihtyisyystekijä kes- Asukaskyselyiden kooste viihtyisistä paikoista. Viihtyisäksi Ympärivuo ses toimivia paikkoja ovat erityises Pyy- kusta-asumisessa: puistoja käytetään oleskelun ja leikin koetuilla paikoilla on usein myös muunlaisia arvoja, mm. nikki, Näsinpuisto, Sorsapuisto ja Rauhaniemi. lisäksi kulkurei einä paikasta toiseen. Sorsapuisto nousi kulƩ uurihistoriallisia ja ekologisia arvoja. erityises esiin paikkana, jota käytetään ympärivuo - Mieluisat torit ses . Lapsiperheille tärkeitä ovat myös Pikku Kakkosen VIIHTYISÄT REITIT Toreista viihtyisinä pidetään erityises Tammelan- ja puisto, Emil Aaltosen puisto ja Pyynikin kirkkopuiston Kaikki vastaukset Laukontoria. Tammelan torilla korostui torikauppa ja leikkipaikka. Tammelan- ja Laukontori ovat myös paik- ruoka, kun taas Laukontorilla vesi ja satama näh in koja, joissa lasten kanssa on mukava vie ää aikaa. tärkeiksi. Näitä erityispiirteitä toivo in myös huomioi- tavan torien kehi ämisessä. Viihtyisäksi aukioksi oli Ha- rava –kyselyssä merki y Frenckellinaukio ja erityises Finlaysonilla Väinö Linnan aukio, jonka kehi ämisessä Asukaskyselyjen mukaan mielipaikkoja ovat tosin näh in vielä poten aalia (esim. kahvilapalvelut, 2013 LAAK & PARTANEN KERVINEN, KARTTA tapahtumat). erityisesti Pyynikki, Kauppi, koskenvarren puistot, Näsinpuisto, Sorsapuisto, Hämeenpuisto, Mieluisat rei t Hatanpäänpuisto ja Arboretum. Asukkaille tär- keät paikat on otettu huomioon viherverkon Mieluisimmat kävely- ja pyöräilyrei t kulkevat vesis- töjen läheisyydessä: Tammerkosken rannat, rei t Lau- kehittämistavoitteissa. kontorilta Pyynikille ja Laukontorilta Arboretumiin sekä Asukaskyselyiden kooste viihtyisistä reiteistä. Tuloksista käy hyvin ilmi rantareiƫ en ja Hämeenkadun merkitys.

73 3.6.2 Asukkaiden esi ämät viherverkon kehi ämistoiveet

Viher- ja virkistysalueiden ja -rei en kehi ämistoiveet en sekä puiston talvikäytön kehi äminen. Ongelmaksi torimyyn ä ja tapahtumia myös nykyisten torin aukio- kohdistuvat erityises Näsi- ja Pyhäjärven sekä Tam- koetaan liikenteen melu sekä puistoa katkovat ajoradat. lojen ulkopuolella. Pyynikintorilta toivo in parkkipaik- merkosken rantoihin, Hämeenpuistoon, Eteläpuistoon Liikenteen häiriöiden vähentämiseksi ehdotetaan mm. kojen poistamista ja lalle torielämää. ja toreihin. pensasistutuksia puiston ja sitä reunustavien ajoratojen väliin. Hämeenpuistoa toivo in muutenkin vehreytet- Rannat ja rantarei t tävän kasveilla ja kukilla. Eteläpuistoa toivo in kehite ävän erityises virkistys- Muiden puistoalueiden kehi ämistoiveet lii yvät eri- alueena, mu a myös asuinalueena. Näkemykset ovat tyises palveluihin. Näsinpuistossa toivo in Näsilinnan KEHITETTÄVÄT RANTA-ALUEET osi ain vastakkaisia, mu a kyselyjen perusteella suurin kunnostamista ja rakennukseen kahvilaa ja ravintolaa. Kaikki vastaukset osa toivoo alue a kehite ävän paremmin kaupunkilai- Sorsapuistoon toivo in pysyvää kesäkahvilaa ja lisää sia palvelevaksi. Alueelle on ehdote u mm. kahvilaa, pienimuotoisia tapahtumia, joissa voitaisiin hyödyntää maauimalaa ja tapahtumapuistoa. Viinikanlahden ve- esim. Sorsalammia kiertävää rei ä ja laituria. Pyynikin denpuhdistamon lalle toivo in asumista ja ranta-alu- ja Kaupin toivo in säilyvän en sellään luonnonmu- een kehi ämistä virkistysalueena. kaisina alueina, kehi ämisehdotukset lii yivät lähinnä hiihtolatujen ja kävelyrei en yhteensovi amiseen tal- Myös Näsijärven ranta-alueen kehi ämistä Naistenlah- visin sekä Pyynikillä paikoitellen maisemien avaamiseen 2013 LAAK & PARTANEN KERVINEN, KARTTA desta Särkänniemeen toivo in. Asukaskyselyjen teke- ja Pyynikin uimarannan palvelutason parantamiseen. misen aikana ratkaisua Rantaväylän pitkästä tunnelista ei vielä ollut tehty. Harava –kyselyyn vastanneista suurin Torit ja aukiot osa kanna tunnelia, joka mahdollistaisi ranta-alueen kehi ämisen vapaa-ajanvietolle ja myös asumiselle, Toreilta ja aukioilta toivo in pois autoja ja lalle tapah- 1 sekä Mustalahden satama-alueen ja Särkänniemen kyt- tumia ja kaupunkielämää, myös ympärivuo ses . Vih- kemisen paremmin keskustaan. Ranta-alueelle toivo in rey ä kaiva in kaikille toreille. Keskustorille toivo in KEHITETTÄVÄT REITIT rantarei n lisäksi mm. kahviloita, ravintoloita, uimaran- lisää puita ja kasvillisuu a, torin eteläpään uudelleen Kaikki vastaukset taa, venesatamaa, skei paikkaa ja nurmiken ää. Tam- järjestelyä ja siis mistä (erityises häiriökäy äytymi- merkosken rannoille toivo in yhtenäistä kevyen liiken- sestä), Molinin ton n rakentamista (julkinen rakennus) teen rei ä järveltä toiselle, molemmin puolin koskea. sekä kahviloita ja terasseja. Keskustorille pyyde in myös en stä enemmän tapahtumia, mu a ei tel oihin: Puistoalueet monien mielestä teltat eivät sovi keskustorille ulkonä- könsä ja julkisen lan sulkevan luonteensa takia. Puistoja koskevat kehi ämistoiveet kohdistuvat Etelä- puiston lisäksi erityises Hämeenpuistoon. Hämeen- Laukontorin ja alarannan kehi ämisessä näh in paljon 2013 LAAK & PARTANEN KERVINEN, KARTTA puisto koetaan nykyisellään yksipuoliseksi ja vähän poten aalia, jos parkkipaikat saadaan alueelta pois ja käytetyksi paikaksi, joka kaipaa elävöi ämistä. Puistoon lalle enemmän vihreää, toritoimintaa ja tapahtumia. toivo in lisää esimerkiksi ruokatorin kaltaisia tapahtu- Laukontori koe in jo nyt viihtyisäksi paikaksi, josta mia sekä kahvila- ja ravintolapalveluja. Esiin nousi myös kehi ämällä voisi muodostua myös matkailullinen ve- 2 kaupunkilaisten omaehtoisten toimintamahdollisuuksi- tonaula. Tammelantorille kaiva in lisää vihrey ä sekä

74 Ankeaksi ja au oksi koe u Sorin aukio toivo in muu- pyöräilyn kieltämistä sekä ajoneuvoliikenteen rajoi a- te avan puistomaisemmaksi. Aukiolle toivo in tapah- mista. Viher- ja virkistysalueiden ja -reittien kehit- tumia, myös lisärakentamista ja esim. toiminnallisen Sekä jalankulun e ä pyöräilyn kannalta kehite ävinä tämistoiveet kohdistuvat erityisesti Näsi- ja senioripuiston perustamista ehdote in. Tullinaukio rei einä nousi kyselyissä esiin myös yhteys keskustasta Pyhäjärven sekä Tammerkosken rantoihin, esite in kunnoste avaksi tapahtuma-aukioksi, aukiolle Iidesjärvelle ja Viinikkaan, Itsenäisyydenkatu, Tampe- toivo in myös lisää vihreää. Hämeenpuistoon, Eteläpuistoon ja toreihin. reen valta e sekä Hatanpään valta e. Asukaskyselyn tuloksia on hyödynnetty viher- Rongankatu nousi esiin yhtenä uutena mahdollisuute- Puistojen ja virkistysalueiden välisten rei en viihtyi- verkon kehittämistavoitteiden muotoilussa. na lisätä puistomaisuu a keskustaan. Katua ehdote in syyteen toivo in kiinnite ävän huomiota. Uusi kevyen kehi ävän mm. Hämeenpuiston kaltaiseksi puistoespla- liikenteen yhteyksiä esite in mm. junaradan ja Itsenäi- nadiksi tai kevyen liikenteen bulevardiksi sulkemalla syydenkadun ali tai yli sekä siltoja Hatanpäältä Ra naan pohjoisen puoleinen ajorata ajoneuvoliikenteeltä ja ja Ra nasta Eteläpuistoon. poistamalla pysäköin paikkoja puiden välistä, jolloin - laa vapautuisi esim. terasseille ja tapahtumille. Muut mielipiteet Kevyen liikenteen rei t Yleisissä, keskustan kehi ämistä koskevissa mielipiteis- sä toivo in vihreyden lisäämistä koko keskustan alueel- Keskustan pyöräilyolosuhteiden parantaminen on kai- le, esim. katujen kunnostamisen yhteydessä. Esiin nousi kissa kyselyissä esiin noussut keskeinen toive: pyöräily- myös toiveita sisäpihojen kehi ämisestä vihreimmiksi ja rei en tulisi olla jatkuvia, selkeäs merki yjä ja ympäri- viihtyisimmiksi, kaupunkiviljelymahdollisuuksien lisää- vuo sen käytön mahdollistavia. Pyöräilyverkoston tulisi misestä sekä puistojen kehi ämisestä monimuotoisim- ka aa koko keskustan ja jalankulku- ja pyöräilyväylien miksi, eri ikäryhmille sopiviksi ”olohuoneiksi”. Harava tulisi olla erillisiä. Keskustassa pyöräilyrei ejä toivo in –kyselyyn oli moni esi änyt toiveen maauimalasta, joka lähes kaikille kaduille, mu a erityises Hämeenkadulle voisi sijoi ua joko Pyynikin uimarannalle, Eteläpuistoon ja Satakunnankadulle. Rongankadun - Puutarhakadun tai Aspinniemeen. HAUTAMÄKI RANJA KUVA rei ä toivo in kehite ävän vieläkin toimivammaksi ja viihtyisämmäksi.

Jalankulkuympäristöjen viihtyisyyden lisäämiseksi ha- 1. Asukaskyselyiden kooste kehiteƩ ävistä ranta-alueista. Esil- lu in lisää ajoneuvoliikenteeltä rauhoite uja kävelyka- le nousevat erityisesƟ Aspinniemi Näsijärven rannalla sekä tuja ja –alueita sekä nykyisten kävelykatujen vihrey ä- Eteläpuisto ja Viinikanlahden reuna Pyhäjärven rannalla. mistä. Myös Iidesjärven rannan kehiƩ ämistä toivoƫ in. Hämeenkatuun kohdistui paljon ja osin ris riitaisia ke- 2. Asukaskyselyiden kooste kehiteƩ ävistä reiteistä. Tuloksista hi ämistoiveita, mu a eniten toivo in Hämeenkadun käy hyvin ilmi itä-länsisuuntaisten reiƫ en tarpeellisuus viihtyisyyden lisäämistä jalankulku- ja oleskelualueena. sekä Hämeenpuiston kehiƩ ämistarve. Keinoiksi esite in mm. leveämpiä jalkakäytäviä, pyö- 3. Sorsapuisto on asukaskyselyiden mukaan keskustan vihreä 3 räilyn ja jalankulun ero amista toisistaan tai kokonaan keidas, jonka vahvuutena on monipuolisuus.

75 3.7 Koh vihreämpää ja viihtyisämpää keskustaa

3.7.1 Viherverkko ja ilmastonmuutos laajenemista, minkä vuoksi yhä suurempi osa vesisa- teesta johtuu nopeas sadevesiviemäreihin ja niistä ve- PINNOITETTU MAA-ALA 2013 Ilmastonmuutos vaiku aa kaupunkien pienilmastoon sistöihin. En stä nopeampi virtaus johtaa vesimäärien monella tavalla: sademäärät kasvavat, ilmankosteus äärevöitymiseen, tulvahai oihin, eroosioon, hulevesien lisääntyy, hellejaksot pitki yvät ja tuulisuus voimistuu pintavesiä likaavan vaikutuksen suurenemiseen sekä sääilmiöiden äärevöityessä. Kaupunkirakenteen ivisty- maan pinnan painumiseen maan vesitaseen muu ues- minen vahvistaa näitä ilmiöitä ja erityises jo ennestään sa. iviillä keskusta-alueilla vaikutukset näkyvät selväs . Viherverkolla on tärkeä asema ilmastonmuutokseen Keskusta-alueella ongelmana ovat erityises rankkasa- varautumisessa ja sopeutumisessa. Viheralueet vähen- teiden aiheu amat tulvat ja hulevesiverkoston kapa- URBAN LAYER 2006 © SYKE, Evita-hanke 2013 Evita-hanke 2006 © SYKE, LAYER URBAN tävät tulvariskejä, lieventävät lämpösaarekeilmiötä ja sitee n rii ämä ömyys sekä siitä johtuva viemäriver- pidä ävät ilmansaasteita. Samalla viheralueet lisäävät koston kuormitus. Ongelmana on lisäksi se, e ä osa keskusta-alueesta on sekaviemäröity jätevesiviemäriin. kaupunkiympäristön monimuotoisuu a ja viihtyisyy ä. 1 Kaupunkisuunni elussa keskeisiä ilmastonmuutokseen Ve ä läpäiseviä pintoja on ydinkeskustassa vähän ja hu- varautumisen keinoja ovat hulevesien hallinta, kaupun- levesien viivytys- ja imeytysrakenteiden toteu aminen iviissä kor elirakenteessa on haastavaa. kivihreän lisääminen ja ekologisen kestävyyden varmis- Ehkäistään syntyä - Läpäisevät pinnat taminen. Hulevesien haitallisia vaikutuksia voidaan ennaltaeh- - Viherkatot käistä hulevesien määrällisellä ja laadullisella hallinnal- Hulevesien hallinta la, millä tarkoitetaan hulevesien muodostumisen vä- Hyödynnetään - Imeytys hentämistä, hulevesien hyödyntämistä ja puhdistamista syntypaikalla - Sadeveden keräys ja hyödyntäminen Hulevesien hallinnan suurimpia haasteita ovat ivistyvä - Sadepuutarhat kaupunkirakenne, ikääntyvä sadevesi- ja viemäriverkos- niiden syntypaikalla, virtaamien pienentämistä sekä to, tulvarei en rii ämä ömyys sekä ilmastonmuutok- hulevesien viivy ämistä ja imey ämistä. Viherverkon Puhdistus syntypaikalla - Biosuodatus sen myötä äärevöityneet sääilmiöt. Maankäytön muu- kannalta hulevesi ei ole pelkästään ongelma, vaan sitä toksista seuraa usein ve ä läpäisemä ömien pintojen voidaan hyödyntää myös kasteluvetenä tai estee senä suunni eluelemen nä. Viivytys syntypaikalla - Lammet, kosteikot, altaat - Maanalaiset viivytysrakenteet Tampereen keskusta-alueella keskeisiä hulevesien hal- Keskustan viherverkolla on tärkeä asema ilmas- linnan keinoja ovat imey ävien viherpintojen lisää- Johtaminen syntypaikalta - Viherpainanteet minen ja läpäisemä ömien pintojen minimoiminen. MUKAAN HULEVESIOHJELMAN KAUPUNGIN TAMPEREEN KAAVIO tonmuutoksen haittavaikutusten lieventämi- viivyttävällä järjestelmällä - Monimuotoiset pintavesiuomat sessä. Hulevesikuormituksen haittojen vähen- Strategisena tavoi eena on vahvistaa kaupunkivihreää ja sen eri elemen ejä - puita, pensaita, nurmipintoja tämiseksi tulisi pinnoittamatonta maa-alaa pyr- ja viherka oja. Kaupunkivihreän lisääminen edelly ää Johtaminen syntypaikalta - Keskitetyt kosteikot, lammet, altaat viivytysalueille kiä lisäämään sekä yleisillä alueilla että tonteilla. rii äviä lavarauksia alueiden mitoituksessa. Maan- Puistot, katupuut ja myös viherkatot edesaut- päällisten viivytysrakenteiden toteu aminen on mah- tavat hulevesien hallintaa ja samalla parantavat dollista, mikäli hulevesirakenteille on rii äväs laa. Johtaminen hulevesi- - Hulevesiviemäröinti putkistossa vesistöön keskustan pienilmastoa. Tiiviissä ydinkeskustassa kor eleiden piha-alueille tulisi sijoi aa mahdollisuuksien mukaan maanalaisia imey- Hulevesien käsiƩ ely- ja johtamisperiaaƩ eet. tysrakenteita.

76 Läpäisemä ömiä pinnoi eita tulee mahdollisuuksien hulevesien hallintasuunnitelmat, joissa selvitetään hu- kovat pinnat varastoivat päivisin itseensä lämpöä ja va- mukaan väl ää alueilla, joissa muunlaiset pinnoitevaih- levesien viivy ämisen eri toteutusvaihtoehtoja. Keskus- pau avat sitä yöllä ilmakehään, jolloin etenkin kaupun- toehdot ovat mahdollisia. Esimerkiksi pysäköin alueilla ta-alueen hulevesiverkoston tulvimista rankkasateiden kialueiden yölämpö lat jäävät ympäröiviä maaseutuja voidaan käy ää osi ain läpäisevää nurmikiveä ja aluet- aikana tulee selvi ää etokonemallinnuksella, jolloin korkeammiksi. Kaupunkialueet myös jäähtyvät hitaam- ta jäsentäviä istutusalueita, jotka parantavat hulevesi- mahdolliset toimenpiteet voitaisiin kohdentaa krii - min, ja niiden keskilämpö la pysyy korkeammalla. en imeytymistä ja samalla lisäävät viihtyisyy ä. Myös simmille johto-osuuksille mallinnuksen tulosten perus- Viherverkko tarjoaa asukkaille helteiden aikana varjoa piha- ja puistorakentamisessa tulee suosia läpäiseviä teella. Hulevesien hallintaan soveltuvia yleisiä alueita ja viiley ä ja vastaavas tuulisella ilmalla suojaa. Eri- pinnoi eita. Hulevesien hallintaa edesau avat myös tulee tarkastella ja tehdä tarvi avat aluevaraukset hu- tyises isot puut ja pensaat ovat tärkeitä kaupunkien viherkatot. levesien hallintarakenteiden toteu amisen mahdollis- mikroilmastolle, sillä niiden haihdunta laskee ilman tamiseksi. Hulevesien hallinnassa tulee nouda aa Tampereen lämpö laa. Lämpö lan laskun ja istutusten heyden kantakaupungin hulevesiohjelmassa määriteltyjä va- välillä on tode u olevan vahva yhteys. Isot puut ja pen- luma-aluekohtaisia periaa eita. Keskustakor eleiden Lämpösaareke-ilmiö ja ilmanlaatu saat voivat myös varjostaa rakennuksia ja näin vähentää asemakaavojen uudistamisen yhteydessä tulee laa a Pitkät hellejaksot vaiku avat kaupunkien viihtyisyyteen ilmastoin - ja viilennystarve a. Lisäksi kasvillisuus pi- ja ihmisten hyvinvoin in sekä terveyteen. Erityises kes- dä ää ilmansaasteita sitomalla lehvästöönsä liikenteen kusta-alueen runsaat pinnoi eet kuumenevat voimak- ja teollisuuden aiheu amia epäpuhtauksia. Kasvillisuus 1. KarƩ a osoiƩ aa harmaalla värillä pinnoitetun, veƩ ä läpäi- kaas ja voivat aiheu aen paikallisia lämpösaarekkeita. lieventää myös melun haitallisia vaikutuksia estämällä semäƩ ömän alan keskustassa. Keskustassa pinnoitetun Lämpösaarekeilmiö syntyy, kun rakennetun ympäristön näköyhteyden melunlähteeseen. maa-alan osuus on 68%, kun se on koko kantakaupungin alueella 40% maapinta-alasta. Viheralueilla on merkiƩ ävä asema hulevesien viivytyksen ja imeytyksen kannalta. 2. Lämpösaareke-ilmiötä kuvaava kaavio, joka ilmentää kasvillisuuden vaikutusta lämpöƟ lan alenemiseen.

3. Keskustan ilmanlaatua kuvaava kartan mukaan ainoastaan Oy 2013 © Enwin laajoilla viheralueilla ja vesialueilla on hyvä ilmanlaatu. ALTERRA – WAGENINGEN UR – WAGENINGEN ALTERRA

2 3

77 3.7.2. Ekologises kestävä keskusta

Ekologinen kestävyys sisältää esimerkiksi kolopuita, nii ymäisiä alueita ja kerroksellisia reunavyöhykkeitä. Monimuotoisuus on Kaupunkirakenteen ivistyessä biodiversitee köyhtyy erityisen runsas alueilla, joissa on erilaisia biotooppeja, eliöstölle soveltuvien elinympäristöjen vähentyessä. sekä rakenne uja e ä luonnonvaraisia. (ks. Tampereen Rakenne ujen alueiden laajenemisen seurauksena eko- kasvillisuuden monilajisuuskar a). MILLA TÖRMÄ KUVA loginen verkosto sirpaloituu, mikä heikentää kaupungin ekologista toimivuu a. Viheralueiden käy öpaineen li- sääntymisen myötä viheralueiden hoidon tarve kasvaa, Kompensaa o työkaluna luonnonmukaiset osa-alueet vähenevät ja viherele- Kaupunkivihreän vahvistaminen kaupunkiympäristössä men t yksipuolistuvat. Kasvilajiston yksipuolistuminen on kansainvälises tunnuste u tavoite. Monet Euroo- lisää kasvitau en mahdollisuu a. Lisäksi yksipuolinen pan kaupungit pyrkivät luomaan ivistyvään kaupun- kasvillisuus vähentää visuaalista rikkau a ja elämyksel- kirakenteeseen uusia viherelemen ejä, esimerkiksi 1 lisyy ä. taskupuistoja ja viherka oja sekä lisäämään istute a- vien puiden määrää. Kompensaa o on luonteeltaan Viheralueet tukevat ekologises kestävän kaupungin toiminnallista, ekologista ja visuaalista. Esimerkiksi Köö- tavoite a. Keskustassa puistot ja myös pienialaiset vi- penhaminassa tavoi eena on perustaa 14 taskupuistoa herelemen t kuten piha-alueet, puukujanteet tai pen- ja istu aa 3000 uu a puuta seitsemän vuoden sisällä. sasaidat toimivat vihreän infrastruktuurin osana. Virkis-

Tukholmassa vuodesta 2011 läh en jokaista uu a asun- HAUTAMÄKI RANJA KUVA tysrei en jatkuvuuden turvaaminen tukee usein myös toa koh on istute u puu. ekologisten yhteyksien yhtenäisyy ä. Olevien viheralueiden kasvillisuuden elinvoimaisuus ja uudistaminen tu- Tampereen ivistyvässä keskustassa kaupunkivihreän lee turvata. Monet kaupunkipuistot ja puistokadut ovat vahvistamista ja kompensaa ota voidaan tehdä monin puustoltaan iäkkäitä, ja puuston uusimisesta on huoleh- tavoin – puistoissa, kaduilla ja tonteilla. Kaupunkiraken- di ava suunnitelmallises . teeseen voidaan osoi aa asemakaavamuutosten yhte- ydessä myös ns. taskupuistoja, pieniä kor elipuistoja, Kasvillisuuden monilajisuu a ja ekologista monimuo- jotka tukevat asukkaiden lähivirkistystarpeita ja tuovat 2 toisuu a tulee lisätä. Erityises katu- ja puistopuiden vihrey ä kaupunkikuvaan. Kaupunkivihreän lisääminen lajivalikoimaa monipuolistetaan. Yhden puu- ja pen- saslajin massaistutuksia vältetään. Istutuksissa pyritään monipuolisuuteen ja erityyppisten istutusalueiden, esimerkiksi hulevesien viivy ämiseen tarkoite ujen ns. 1. Pyynikin harjuluontoa. Laajat metsäalueet ja luonnonmu- sadepuutarhojen toteu amiseen. Haitallisia leviäviä kaiset alueet ovat tärkeitä kaupungin ekologisen kestävyy- den kannalta. HAUTAMÄKI RANJA KUVA vieraslajeja vältetään. Lajivalinnoissa pyritään o amaan huomioon myös eri eliölajien tarpeet, esimerkiksi valit- 2. Pyynikin 2010-luvulla kunnostetussa Heinäpuistossa semalla marjoja, hedelmiä ja siemeniä tuo avia kasveja käyteƫ in monipuolista heinäkasvillisuuƩ a, joka tarjoaa sekä perhosia houku elevia lajeja. visuaalista mielenkiintoa ja samalla houkuƩ elee lintuja, hyönteisiä sekä perhosia. Myös iäkkäiden puistopuiden vaaliminen tukee eliöstön 3. Kiovanpuiston monipuolista ja kerroksellista kasvillisuut- monimuotoisuu a tarjoamalla kasvupaikkoja kääville ja ta ruskan aikaan. Kasvillisuuden monimuotoisuus tukee päiväpiiloja lepakoille. Erityisen tärkeitä ovat luonnon- ekologisesƟ kestävän kaupungin tavoiteƩ a ja tuo puistonä- 3 mukaisia osa-alueita sisältävät viheralueet, jotka voivat kymiin kiinnostavuuƩ a. 78 Viherkertoimella (green factor) ilmaistaan tonƟ n viherpinta-alan ja hulevesiä imeyƩ ävien päällysteiden osuuƩ a tonƟ n kokonaispinta-alasta. Vihertehokkuuden soveltamisen pe- rusidea on, eƩ ä tonƟ n rakentamisen alle jäävä ala kompensoidaan vihera- lana ja ekologisia toimintoja tukevana pintana, hyödyntämällä esimerkiksi läpäiseviä pinnoiƩ eita, istutuksia sekä kaƩ o- ja seinäviherrakenteita. Expert report on the Biotope Area Factor, Berliini 1990 Factor, Area on the Biotope Expert report on mahdollista myös keskustan kaduilla, josta pysäköin tössä ja edistää mm. hulevesien luonnonmukaisempaa siirtyy laitoksiin. Katupuita tulee lisätä ja uudistaa sekä käsi elyä, runsaamman kasvillisuuden käy öä ja asuin- epäyhtenäisiä katupuukujanteita täydentää. ympäristön viihtyisyy ä. Viherelemen ejä tulee lisätä myös tonteilla. Pysäköin- Viherkertoimella ilmaistaan ton n ekosysteemeille, nin sijoi aminen maan alle mahdollistaa viihtyisien ekologisille toiminnoille sekä biotooppien muodostu- pihojen toteu amisen. Tiivistämisalueille voidaan pe- miselle edullisen pinta-alan suhde a koko ton n pinta- Kasvillisuuden monilajisuuskarƩ a rustaa yhteisiä vihreitä kor elipihoja, jotka lisäävät alaan (vrt. rakennustehokkuus). Pinta-alaan ei lukeudu Tampereen kasvillisuustutkimuksen perusteella kasvillisuus on asumisviihtyisyy ä ja lisäksi nostavat kiinteistön arvoa. ainoastaan kasvillisuus, vaan myös ve ä läpäisevät pin- runsaslajisinta Pyynikillä, Iidesjärvellä ja Kaupissa. Niissä laji- Liikekor eleiden sisäpihoille voidaan perustaa viherkei- nat, viherkatot ja –seinät. Eri elemen ejä painotetaan määrä yliƩ ää selväsƟ koko kaupungin keskiarvon. Ympäristön taita, joista osa voi olla kate uja. Keskustan liikekor e- niiden ekologisia toimintoja tukevien ominaisuuksien monimuotoisuus on korkein alueilla, joissa on erilaisia, sekä leihin laadi avissa kor elisuunnitelmissa kiinnitetään perusteella. rakenneƩ uja eƩ ä luonnonvaraisia biotooppeja. Lisäksi Pyyni- huomiota ympäristön viihtyisyyteen. killä ja Iidesjärvellä veden läheisyys sekä metsän lehtomaisuus Tavoi eena on kehi ää ja o aa käy öön viherkerroin- nostavat lajimäärää. (Ranta, Perƫ , Viljanen, Ville, Tanskanen, Pihojen ohella myös viherkatot toimivat kompensaa- työkalu esimerkiksi Tammelan ja Amurin alueilla, joihin Anƫ , Asikainen, Eveliina & Jokinen, Ari (2012) ona. Viherkatot tuovat säästöjä energiakustannuksiin, esitetään lisärakentamista. Viherkerroin määritellään sillä niillä on huoma ava eristysvaikutus talvella ja jääh- asemakaavassa ja sen toteutumista valvotaan raken- dytys kesällä. nusluvan yhteydessä. Täydennysrakentamisalueiden vihreys on mahdollista turvata nk. viherkerroin-työkalulla (green factor, grö- nytefaktor, vihertehokkuus). Amerikassa, Saksassa ja Kaupunkirakenteen tiivistyessä biodiversiteetti köyhtyy ja viheralueiden Ruotsissa hyväksi havaitulla ja parhaillaan Suomessa käyttöpaine kasvaa. Ekologisen kestävyyden ja asuinympäristön viihtyisyy- pilotoitavalla viherkertoimella pyritään ohjaamaan ase- den varmistamiseksi kaupunkivihreää tulisi vahvistaa lisäämällä ja monipuo- makaavoitusta ja kompensoimaan ton n rakentamisen listamalla kasvillisuutta puistoissa, kaduilla ja tonteilla. Yhtenä keinona on alle jäävä ala korvaavin viherrakentein. Viherkertoimen tavoi eena on vastata erityises ilmastonmuutoksen mahdollista soveltaa asemakaavoituksessa nk. viherkerroin-työkalua, jolla mukanaan tuomiin ongelmiin rakennetussa ympäris- pyritään turvaamaan tonttien vihreys täydennysrakentamisen yhteydessä.

79 3.7.3 Vihreä kävelykeskusta

Kaupunkikeskustoja on pitkään kehite y autoliiken- kyä myös toteutuksessa ja hoidossa, mikä edelly ää in- teen ehdoilla. Viime vuosikymmenten aikana tapahtu- vestoin - ja ylläpitorahoituksen rii ävyy ä. nut asennemuutos ja kävely-ympäristöjen kehi ämi- Keskustan tärkeitä kävelyrei ejä kehitetään kävelyn nen ovat syntyneet vastareak ona kasvaviin liikenteen laatukäytäviksi. Rantarei t järveltä järvelle ja rantoja ruuhkiin, ympäristöhai oihin ja liikenneonne omuuk- pitkin Pyynikille ja Kauppiin muodostavat kävelyverkon siin. Kävelykaupungissa etusijalla ovat turvallisuus, viih- HAUTAMÄKI RANJA KUVA y men. Rantarei en jatkuvuus on keskustan strategi- tyisyys ja estee ömyys. Kävelykaupunki tarjoaa myös sen osayleiskaavan keskeisimpiä tavoi eita. Kehi ämis- viihtyisiä oleskelupaikkoja, aukioita ja kahvilaterasseja. kohteina on erityises Takon ja Tampellan sekä tulevan Kaupunkivihreällä on tervey ä edistävä ja ylläpitävä Ranta-Tampellan rantarei t. Rantarei en ohella Hä- vaikutus ihmiseen. Viheralueet tarjoavat kaiken ikäisille meenkadun-Itsenäisyydenkadun akseli sekä sillat ovat mahdollisuuden leikkiin ja liikuntaan, erilaisiin harras- keskeisiä urbaaneja poikkiakseleita, joiden viihtyisyy- tuksiin ja yhdessäoloon. Vihreät elemen t tuo avat teen kiinnitetään huomiota. Myös Hämeenpuisto ko- 1 sekä estee siä nau ntoja e ä luontoelämyksiä. rostuu kävely-yhteytenä, jonka lii ymistä Eteläpuistoon Tampereen keskustassa etusijalla ovat jalankulkijat. Laa- tulee kehi ää. dukkaat ja viihtyisät jalankulkurei t yhdistävät toisiinsa Tampereen ydinkeskustasta on lyhyt matka Kaupin, Pyy- puistot ja kaupunkielämän solmukohdat paikkojen ver- nikin ja Kalevanharjun metsiin. Pyynikin ja Kaupin yhte- kostoksi. Keskustan liikenneverkkosuunnitelman mukai- ys on strateginen tavoite, jonka edistämistä tulee tukea ses ydinkeskusta kehitetään hidasliikennealueeksi, ja HAUTAMÄKI RANJA KUVA monella tasolla. Kaupin saavute avuu a on mahdollista keskustan läpiajava liikennevirta ohjataan pääväylille. parantaa Kekkosen en päälle toteute avalla kansirat- Keskustan liikennevirtojen ohjaaminen keskustakehälle kaisulla tai kehi ämällä Kekkosen en yli äviä siltoja. ja maanalainen pysäköin mahdollistavat ydinkeskus- Kaupin ohella Pyynikki on toinen merki ävä luontoalue tan viihtyisän kaupunkiympäristön. Ydinkeskustaan ja valtakunnallises tunnuste u maisemanähtävyys, jo- luodaan hidaskatualueita ja laajennetaan nykyisiä kä- hon johtavia rei ejä tulee kehi ää. Erityises Eteläpuis- velykatuja. Hämeenkadun roolia jalankulun pääakse- tolla on keskeinen asema Pyynikille johtavana por na. lina vahvistetaan en sestään. Uusien kävelykatujen ja Iidesjärven luontokeidas on lähellä keskustaa, mu a tällä 2 kävelypaino eisten katujen suunni elussa tulee o aa hetkellä se on vaikeas saavute avissa. Tärkeänä kehi ä- huomioon puut ja istutukset sekä laadukkaat ja kes- miskohteena on Iidesjärvelle johtava Viinikanojan varren tävät pinnoi eet ja kalusteet. Katu lan laatua tulee ohjaamaan parhaillaan valmisteltava ydinkeskustan 1. Kesäpäivä Koskikadulla. KävelypainoƩ eisten hidaskatujen katu laohje. Taide ja yksilölliset yksityiskohdat antavat leveät jalkakäytävät tarjoavat mahdollisuuksia terasseille ja oleskelulle. kävelykaduille omaleimaisen ilmeen. Laadun tulee nä- HAUTAMÄKI RANJA KUVA 2. Tammelan puistokatu on vilkas ja viihtyisä kävely- ja pyö- räreiƫ , joka yhdistyy pohjoisessa Kauppiin. Kävelykaupunki Kävelykeskustassa etusijalla ovat jalankulkijat. muodostaa parhaimmillaan paikkojen verkoston, jossa on Tavoitteena on kehittää keskustaa hitaan liik- miellyƩ ävää ja turvallista liikkua. kumisen alueena ja kohentaa tärkeitä kävely- 3. Tammerinaukio sai kunnostuksessa maamerkikseen Antero reittejä. Myös aukioiden ja rantojen virkistys- Koskisen veistoksen MaƩ o ja pallo –veistoksen, joka toimii mahdollisuuksia kehitetään. myös oleskelupaikkana. Taide ja laadukkaat yksityiskohdat 3 antavat aukioille ja kävelykaduille omaleimaisen ilmeen.

80 rei , joka yhdistää Iidesjärven keskustan rantarei stöön. misen painopisteinä ovat Ra nan suvanto, Eteläpuiston Myös Iidesjärven yhteys Kalevanharjulle ja Kalevan puis- ranta, Ranta-Tampella ja Mustalahden satama. Istuske- toteitä pitkin Kauppiin on pitkän tähtäimen tavoi eena. lupaikkojen, istutusten ja monikäy öisten nurmialuei- den lisäksi rannoilla voi olla myös laiturirakenteita, jotka Tapahtumien keskusta laajentavat oleskelumahdollisuuksia. KUVA KARI SAVOLAINEN KUVA Aukiot ovat kaupunkielämän ja tapahtumien näy ämöi- tä. Aukioiden elävöi äminen on Keskustan kehi ämis- Asukkaiden keskusta ohjelman tärkeitä tavoi eita. Erityises Keskustoriin, Keskustan viheralueet tarjoavat mahdollisuuden asukas- Laukontoriin, Pyynikintoriin ja Sorin aukioon kohdistuu toimintaan. Puistot ovat monikäy öisiä ja niissä voi har- monenlaisia maankäytön intressejä. Kävelykeskustan rastaa ja järjestää tapahtumia. Erityisen arvokkaita ovat kantavan ajatuksen mukaises aukioiden kehi ämises- kaupunginosapuistojen monitoimialueet, vapaat nurmi- 4 sä on ote ava huomioon jalankulkijan ympäristön viih- pinnat, jotka ovat ak ivises asukkaiden eri harrastusryh- tyisyys, vehreys ja laadukkuus. Kehi ämisen tulee pe- mien käytössä. Tampereen viheralueohjelman keskeisiä rustua niiden ominaispiirteiden ja myös historiallisten kaupunginosapuistojen kehi ämistä koskevia tavoi eita arvojen kunnioi amiseen. Hyviä ratkaisuja tulee hakea ovat olleet monipuolisuus ja turvallisuus sekä koululaisil- suunni elukilpailuin. le ja nuorille suunna ujen palvelujen lisääminen.

Tapahtumat tuovat värikkyy ä kaupunkielämään ja Asukkaat ja puistojen käy äjät voivat olla mukana vi- HAUTAMÄKI RANJA KUVA vahvistavat kaupungin vetovoimaisuu a. Tampere on heralueiden uudistamista ja kunnostamista suunnitel- tunne u tapahtumakaupunki, monet tapahtumat nä- taessa, kun kootaan ideoita suunni elun pohjaksi val- kyvät kaupunkikuvassa: kesällä kukkaisviikot ja tea eri- mistelufoorumi Valman välityksellä. Suunni eluryhmiin kesä ja talvella valoviikot. Puistot ja aukiot tarjoavat ke- voivat osallistua asukkaiden ja käy äjien edustajat esim. hyksen erilaisille tapahtumille – sekä järjestetyille e ä kouluista, päiväkodeista ja erilaisista harrastusryhmistä. omaehtoisille kaupunkitapahtumille. Suurten tapahtu- Puistojen yleissuunnitelmaluonnokset ovat kaikkien mien paikkoina kehitetään erityises Ra nan stadionia kommentoitavina ennen suunnitelman viimeistelyä. 5 ja Ra nanniemen puistoa. Tullinaukiota vahvistetaan Asukastoimintaa ja asukkaiden sitou amista viheraluei- kul uuriaukiona, Hämeenpuistoa kaupunkifes vaalien siin tuetaan. Asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia osal- paikkana ja Keskustoria juhla-aukiona. listua lähipuistojen ylläpitoon. Keskustassa tarjotaan Rantojen keskusta mahdollisuus myös kaupunkiviljelylle. KUVA MILLA TÖRMÄ KUVA Rannat ovat viherverkon ydinalue a ja harjujen ohella omaleimaisinta Tampere a. Rantojen kehi äminen 4. Isot tapahtumat ovat tärkeitä kaupungin imagolle ja mat- virkistyksen näkökulmasta on keskustan strategisen kailulle. RaƟ nanniemeä on kehiteƩ y viime vuosina isojen konserƫ en, esimerkiksi TammerfesƟ n tapahtumapaikaksi. osayleiskaavan keskeinen tavoite. Rei en kehi ämisen lisäksi myös rantojen oleskelupaikat, harrastus- ja lii- 5. Nalkalanrantaa ja kevätaurinkoa kalamarkkinoiden aikaan. kuntapaikat ovat tärkeitä. Veneily-, uin - ja kalastuspai- Rannat ovat keskeisiä kehiƩ ämiskohteita, joissa erilaiset kat monipuolistavat keskustan harrasmahdollisuuksia. virkistysmahdollisuudet ovat etusijalla. Koskenvarren rannat ovat kaupunkikuvallises tärkeitä 6. Kalevassa sijaitsevassa Kiinanmuurin asuinkorƩ elissa vie- 6 keskustan julkisivuja, jotka tulee toteu aa laadukkaas . teƫ in sadonkorjuujuhlaa kaupunkiviljelykauden pääƩ eeksi. Koskessa kalastus ja talviuin ovat elämys sekä tampe- Monipuoliset mahdollisuudet asukastoimintaan ja osallis- relaisille e ä vierailijoille. Keskustan rantojen kehi ä- tumiseen vahvistavat kaupungin kokemista omakseen. 81 3.8 Keskustan viherverkon kehi äminen

Tampereen vihreän keskustan visio konkre soituu viher- Hatanpään arboretumin ja Viikinsaaren kehi äminen Kehite ävät rei tarpeet lii yvät ennen kaikkea ranta- verkon kehi ämistä ilmentävässä kartassa, jossa tuo- tunnistetaan tulevaisuuden tarpeiksi ja viherverkon rei verkoston täydentämiseen. Kehityskohteina ovat daan esille viherverkon arvoja ja keskeisiä kehi ämis- poten aaleiksi. Hatanpään arboretum on nähtävyys, Viinikanojan varsi, Eteläpuiston ranta, Ra nan suvanto, tarpeita. Viherverkon ydinalueina on esite y erityises jonka laajentaminen vahvistaa edelleen paikan vetovoi- Takon edusta, Vapriikin rai ja Ranta-Tampella. Näsi- maisemarakenteellisten ja myös kul uurihistoriallisten maa. Viikinsaari on Pyhäjärven ainoa retkisaari, jonka järven ja Pyhäjärven välistä rei ä parannetaan Amurin ja kaupunkikuvallisten arvojen sekä luontoarvojensa kehi äminen lisää sen matkailullista merkitystä. Myös kau a Pyynikille. Tavoi eena on myös itä-länsisuuntais- puolesta keskeisimmät alueet. Näihin kuuluvat Kauppi, keskustan torialueet on esite y kehite äviksi alueiksi. ten rei en kehi äminen: Tullin alueella kohennetaan Pyynikki, Kalevanharju, Iidesjärvi, rannat ja Hämeen- harjulta harjulle johtavaa kevyen liikenteen rei ä ja Tulevina kehi ämistarpeina nähdään erityises rantapuiston akseli. Näiden lisäksi on noste u esille arvok- Rongankadun kau a kulkevaa yhtey ä Tammelantorille alueiden virkistysmahdollisuuksien ja rei en paranta- kaat viheralueet: historiallisesƟ ja kaupunkikuvallisesƟ kehitetään viihtyisämmäksi jalankulun laatukäytäväksi. minen. Kehite äviä ranta-alueita ovat erityises RaƟ - merkiƩ ävät puistot, kyselyiden perusteella asukkaiden nan suvanto, Eteläpuiston ranta, Mustalahden satama Viihtyisän ja vihreän keskustan tavoite a tukee myös tärkeimmiksi kokemat viheralueet sekä arvokkaat luon- ja Ranta-Tampellan ranta. Ra nan suvanto on osa jär- ydinkeskustan kehi äminen kävelykeskustaksi. Hitaan toja metsä-alueet. Arvo amisen tuloksena kartalla veltä järvelle johtavaa rantarei ä ja osa Tammerkos- liikkumisen kävelykeskustassa tulee edistää jalankulkua ero uvat erityises ne alueet, joihin ivistyvät monet ken kansallismaisemaa, jonka ranta-alue a kehitetään ja virkistystä sekä vahvistaa kaupunkivihreää. Kävely- arvot, esimerkiksi Pyynikki, Kauppi, koskenvarren puis- viihtyisänä ja laadukkaana julkisena lana. Eteläpuisto keskustan aluerajaus perustuu keskustan strategisen tot, Näsinpuisto, Sorsapuisto ja Hatanpäänpuisto. on osa tärkeää virkistysyhtey ä keskustasta Pyynikille. osayleiskaavan luonnoksessa esite yyn rajaukseen. Kartalla esitetyt viher- ja virkitysverkon sekä liikunta- Mustalahden sataman rannan tavoi eena on laadukas Etenkin Tammelan ja Amurin täydennysrakentamisalu- alueiden keskeiset kehi ämiskohteet lii yvät vision ja viihtyisä julkinen la. Ranta-Tampellan alueen kehit- eilla tavoi eena on turvata lähivirkistysalueiden ja – tavoi eisiin. Osa hankkeista on jo käynnissä ja osa tu- täminen perustuu vahviste uun kaavaan, jonka mu- palveluiden rii ävyys ja saavute avuus sekä tukea kau- levaisuuden kehi ämisen painopisteitä. Käynnissä ole- kaises rantaa kehitetään osana tärkeää virkistysrei ä punkivihreän lisäämistä. Korkean rakentamisen alueella via keskeisiä hankkeita ovat Iidesjärven perhepuisto ja keskustasta Kauppiin. tulee kiinni ää huomiota lähiympäristön viihtyisyyteen. luonnonsuojelualue, Kalevan liikuntapuisto ja Hämeen- Kartassa on esite y keskustan merkiƩ ävät virkistysrei- puiston kehiƩ ämisohjelma. Iidesjärven perhepuisto on Ɵ t sekä kehiteƩ ävät yhteydet. Keskeisiä virkistysrei ejä monipuolinen leikin, liikunnan ja luonnon kokemisen ovat erityises kosken varren ja järvien rantarei t sekä paikka, joka palvelee paitsi keskustan asukkaita, myös yhteys Kalevanharjulta Pyynikinharjulle. Tärkeänä ta- koko Tampere a ja vierailijoita. Kalevan liikuntapuisto voi eena on kehi ää sujuvia rei ejä Kaupin ja Pyyni- ja Tammelan stadion ovat keskustan merki äviä liikun- kin metsiin sekä Iidesjärvelle. Näiden kolmen keskeisen taympäristöhankkeita. Hämeenpuisto on historiallises ydinalueen saavute avuu a on koroste u kehiteƩ ävi- merki ävä esplanadi, jota pyritään kehi ämään lisää- nä virkistysyhteystarpeina. mällä viihtyisyy ä ja elävyy ä.

82 VIHREÄN KESKUSTAN VISIO Vihreys kuuluu Maisemien Luontoon on keskustasta Tampereen keskustaan keskusta lyhyt matka RIITTÄVIEN JA MONIPUOLISTEN VIHERALUEIDEN JA –PALVELUJEN TURVAAMINEN

Keskeiset viher- ja Viheralueet ovat Viheralueet ovat Viher- ja virkistysalu- Viheralueet ja aukiot virkistysalueet säilyvät lähellä asukkaita monipuolisia ja eiden palvelut ovat ovat laadukkaita omaleimaisia riittäviä ja monipuolisia Viher- ja virkistysverkon ydinalueet ARVOKKAIDEN VIHERALUEIDEN VAALIMINEN

Tunnusomaisia Historiallisia puistoja Viherverkon keskeiset Arvokkaiden Asukkaille tärkeitä maisemia ja näkymiä vaalitaan ydinalueet säilyvät luontokohteiden viheralueita vaalitaan Historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaat ja näkymiä vaalitaan säilyminen turvataan KAUPUNKIVIHREÄN VAHVISTAMINEN viheralueet / Erityisalueet

Viheralueet ovat Vihreys toimii keinona Vihreys parantaa Vihreys virkistää ekologisesti kestäviä varautua ja sopeutua ilmanlaatua ja pienilmastoa ja tarjoaa elämyksiä ilmastonmuutokseen Asukkaiden tärkeimmiksi kokemat viheralueet KÄVELY- JA VIRKISTYSKAUPUNGIN KEHITTÄMINEN Rantojen virkistyskäyttöä Jalankulkureitit Viheralueet, aukiot Viheralueet Arvokkaimmat luonto- ja metsäalueet kehitetään houkuttelevat liikkumaan ja vihreät pihat ovat tarjoavat mahdollisuuden keskustan olohuoneita asukastoimintaan Merkittävät virkistysreitit

Puutteelliset tai kehitettävät virkistysreitit 9 Kehitettävä virkistysyhteys

Viher- ja virkistysverkon sekä liikunta-alueiden 6 keskeiset kehittämiskohteet 1. Iidesjärven perhepuisto ja luonnonsuojelualue 10 2. Kalevan liikuntapuisto 3. Hämeenpuiston kehittäminen 4. Viikinsaari 3 5. Hatanpään arboretumin kehittäminen 6. Mustalahti 2 7. Ratinan suvanto 7 8. Eteläpuiston ranta 9. Ranta-Tampella 10. TaTammelan pallokentän urheilualue

KehitettävätKehitettä torit ja aukiot 8 KävelykeskustanaKKävelyke kehitettävä alue, jossa Viikinsaari 1 turvattavattuurvattav kävelyn ja virkistyksen mahdollisuuksia sekäsekä vahvistettavavah kaupunkivihreää.

5 Täydennysrakentamisen alueilla turvataan lähivirkistys- alueiden ja -palveluiden riittävyys ja saavutettavuus sekä vahvistetaan kaupunkivihreää.

Korkean rakentamisen alueilla turvataan lähiympäristön viihtyisyys.

LÄHTEET

Bamberg, Nieminen 2013. Keskustan viherverkko asukkaiden kokemana. Harava -aineiston Hulevesiopas. Kuntalii o, 2012. laadullinen analyysi. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu. h p://www.tampere.fi / material/a achments/v/6LdSX9ZIS/Viherverkko_asukkaiden_kokemana.pdf Internetkysely Tampereen keskustan kehiƩ ämisestä. 2013. h p://www.tampere.fi /kaavatjakiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/keskustanstrategine- Blomqvist, Tuiskunen, Willman 2013. Leikkipuistoja ja autojen väistelyä, lapsiperheiden nosayleiskaava/osallistuminen.html#Internet-kysely_Harava liikkuminen ja ulkoilu Tampereen keskustassa. Tutkimusrapor . Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu. h p://www.tampere.fi /material/a achments/k/6H07QtEZh/Lii- Jyväskylän kaupungin viherpoliƟ ikka. Jyväskylän kaupunki, 2012. te_6_Leikkipuistoja_ja_autojen_vaistelya_Blomqvist_Tuiskunen_Willman.pdf h p://www2.jkl.fi /kaavakartat/viherpoli ikka/viherpoli ikka_jyvaskyla_rapor .pdf

Bostadsnära natur - inspiraƟ on & vägledning. Boverket, 2007. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys. Tampereen kaupunki, suunni elupalvelut, h p://www.boverket.se/Global/Webbokhandel/Dokument/2007/Bostadsnara_natur.pdf 2008. h p://www.tampere.fi /kaavatjakiinteistot/kaavoitus/selvityksetjaarvioinnit/ympa- ristojamaisemaselvitys.html Den gröna promenadstaden. Stadsbyggnadskontoret, Stockholm, 2013. h p://www.stockholm.se/gronapromenadstaden Kaupunkiseutujen vihreän infrastruktuurin käsiƩ eitä. ViherKARA-verkosto. Suomen ympäristökeskuksen rapor eja 39 / 2013. h ps://helda.helsinki.fi /bitstream/hand- Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Tampereella. EVITA-hankkeen loppurapor . SYKE, le/10138/42483/SYKEra_39_2013.pdf?sequence=1 Tampereen kaupunki 2014. h p://www.tampere.fi /material/a achments/e/rnJW3eIn6/EVITA_Ekosysteemipalve- Kervinen, Laak, Partanen 2013. Tampereen keskustan asukaskyselyn analyysi. Tampereen lut_ja_viherrakenne.pdf teknillinen yliopisto, Tampereen kaupunki. h p://www.tampere.fi /material/a achments/ a/6LdS7r0Fx/Asukaskyselyn_analyysi_ilman_lii eita.pdf Erixon, Hanna & Alexander Ståhle 2008. Regionens täthet och grönstrukturens potenƟ al. h p://www.tampere.fi /material/a achments/a/6LdSLPLS8/Asukaskyselyn_analyysin_liit- Det suburbana landskapets utvecklingsmöjligheter I en växande storstadsregionen. KTH teet.pdf School of Architecture. Koskimaiseman puistot. Julia Donner. Toim. Ranja Hautamäki. Tampereen kaupunki, EsteeƩ ömien julkisten alueiden suunniƩ elun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistami- vihersuunni elu, 2005. nen katu-, viher- ja piha-alueilla. SuRaKu -hankkeen loppurapor . Sosiaali- ja terveysminis- teriö, 2005. Låt staden grönska. Klimatanpassning genom grönstruktur. Boverket, 2010. h p://www. boverket.se/Global/Webbokhandel/Dokument/2010/Lat-staden-gronska.pdf Eteläpuiston ja Nalkalanrannan maisemallinen tarkastelu. Maisemasuunni elu Hemgård. Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehi äminen, 2011. Lommerparker, træer og andet grønt – strategi for et grønnere København. Københavns kommune. h p://www.bondam.dk/fi les/7/lommeparker_traeer_og_andet_groent.pdf Faehnle, Maija & Pia Bäcklund & Markus Laine (toim.) 2009. Kaupunkiluontoa kaikille. Helsingin kaupungin etokeskuksen tutkimuksia 6/2009. Nyt liv Ɵ l jeres gård. Københavns kommune. h p://kk.sites.itera.dk/apps/kk_pub2/ h p://www.hel2.fi /Tietokeskus/julkaisut/pdf/09_12_16_Tutkimuksia_6_Backlund.pdf pdf/934_gfw0Gk91nD.pdf

Green City -ohjeisto. Terveellinen asu ava kaupunki. Viheraluerakentajat ry, 2012. MångfunkƟ onella ytor. Klimatanpassning av beﬁ ntlig bebyggd miljö i städer och tätorter h p://www.viheraluerakentajat.ﬁ /download.php/download/Document_data/9683/ genom grönstruktur. Boverket, 2010. h p://www.boverket.se/Om-Boverket/Webbokhan- Green_City_a_ohjeisto_web.pdf del/Publika oner/2010/Mangfunk onella-ytor/

Heiskanen, Luoto 2004. Kauppi-Niihaman osayleiskaava-alue. KulƩ uuriympäristöinventoin- Pelo, Marja 2012. Vihertehokkuus rakennetussa ympäristössä. Ekologisten toimintojen Ɵ . Pirkanmaan maakuntamuseo. tukeminen vihreän infrastruktuurin keinoin. Maisema-arkkitehtuurin diplomityö. h p://www.asuntomessut.fi /jyv-skyl-2014/vihertehokkuus Helsingin kaupunkikasviopas. Helsingin kasvisuunni elun työkalupakki. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2010:12/ Katu- ja puisto-osasto. Pirkanmaan maakuntakaava. Pirkanmaan lii o, 2007. h p://www.hel.fi /hel2/hkr/julkaisut/2010/kasviopas_web.pdf Pirkanmaan 1. maakuntakaava kaavaselostus. Pirkanmaan liiton julkaisuja A 43. Tampere 2008. h p://www.pirkanmaa.fi /fi /maakuntakaavoitus Helsingin viher- ja virkistysalueet ja kaupunkiluonto. Helsingin kaupunkisuunni eluvirasto, 2013. h p://www.hel.fi /hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-15.pdf Planning for Parks, RecreaƟ on, and Open Space in Your Community. Washington State De- Tampereen keskustan rakenneƩ u kulƩ uuriympäristö 2012. A-insinöörit. Tampereen partment of Community, Trade and Economic Development, 2005. h p://www.commerce. kaupunki, 2012. h p://www.tampere.fi /kaavatjakiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/kes- wa.gov/Documents/GMS-Planning-for-Parks-Recrea on-Open-Space.pdf kustanstrateginenosayleiskaava/selvitykset.html#Tampereen_keskustan_rakenne u_kult- tuuriymparisto_2012 Pyynikin luonnonsuojelualueen hoito- ja käyƩ ösuunnitelma vuosille 2003-2012. Tampe- reen kaupunki, 2003. Tampereen keskustan rantojen käytön historia 1700-luvulta lähƟ en. Tampereen kaupunki, maankäytön suunni elu, 2013. Ranta, Viljanen, Tanskanen, Asikainen, Jokinen 2012. Tampereen kasvit ja kaupunkiekolo- gia. Lutukka 28 (1): 3-17. Tampereen puistot 125 v. Toim. Eila Siitarinen. Tampereen kaupunki, tekninen toimi, puis- toyksikkö, 1999. Rasila, Viljo 1984. Tampereen historia II: 1840-luvulta vuoteen 1905. Tampereen kaupunki. Tampereen viheralueohjelma 2005-2014. Toim. Pirkko Hu unen. Tampereen kaupunki, RosoisesƟ kaunista - Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma. Tampereen kaupunki, yhdyskuntapalvelut, 2006. 2013. h p://www.tampere.fi /material/a achments/k/6MTR6Bwg8/Kaupunkirakenne- h p://www.tampere.fi /ymparistojaluonto/puistotjaviheralueet/viheralueohjelma_15.html jaymparistosuunnitelma.pdf Tampereen ydinkeskustan katuƟ laohje. Tampereen kaupunki, yleisten alueiden suunni elu Sociotoparbete. Stocholms stad. h p://www.stockholm.se/Trafi kStadsplanering/Stadsut- 2014. veckling/Stadsplanering/Sociotopkarta/ The Biotope Area Factor as an Ecological Parameter, LandschaŌ Planen & Bauen. Berlin, Suomen Trikoon ranta ja Pyynikin rantapuisto. Maisemasuunni elu Hemgård. Tampereen 1990. h p://www.stadtentwicklung.berlin.de/umwelt/landscha splanung/bff /download/ kaupunki, kaavoitusyksikkö, 2004. Auszug_BFF_Gutachten_1990_eng.pdf

Tampere virtaa – Tampereen kaupunkistrategia 2020. Tampereen kaupunki, 2009. Upplevelsevärden. Sociala kvaliteter i den regionala grönstrukturen. Rapport 4/2001. h p://www.tampere.fi /hallintojatalous/kaupunkistrategia/strategianuudistaminen.html Regionplane- och trafi kkontoret. h p://www.tmr.sll.se/MOSS-dokument/Publika on/Pub- lika oner_R4_2001_upplevelsevarden.pdf Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma. Tampereen kaupunki, 2012. h p://www.tampere.fi /ymparistojaluonto/julkaisutjaselvitykset/hulevesiohjelma.html Uusi Tampere, tervetuloa. Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma 2013-2016. Tampereen kaupunki, 2013. Tampereen kantakaupungin rakennuskulƩ uuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoi- h p://www.tampere.fi /material/a achments/a/6Djmt7sUW/pormestariohjelma.pdf mi kaavoitusyksikkö 1998. Viherpalveluohjelma, Koirapalvelut 2011-2025. Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012-2020. Tampereen kaupunki, ympäris- kehi äminen, 2012. h p://www.tampere.fi /ymparistojaluonto/puistotjaviheralueet/viher- tönsuojeluyksikkö, 2013. h p://www.tampere.fi /ymparistojaluonto/julkaisutjaselvitykset/ palveluohjelmat.html#Tampereen_kaupungin_koirapalvelut_2011-2021 luonnonsuojeluohjelma.html Viherpalveluohjelma, Leikkipaikat 2012-2020. Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Tampereen kaupunkiseutu, 2010. kehi äminen, 2012. h p://www.tampere.fi /ymparistojaluonto/puistotjaviheralueet/viher- h p://www.tampereenseutu.fi /seutuhankkeet/yhteistyon-tuloksia/yhdyskuntasuunni e- palveluohjelmat.html#Leikkipaikkaohjelma_2012-2020 lun-ohjelmat/ilmastostrategia_2030/ Vihreä ja merellinen Helsinki vuonna 2050. VISTRA OSA 1: lähtökohdat ja visio. Helsingin Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030. Tampereen kaupunkiseutu, 2010. kaupunkisuunni eluvirasto, 2013. h p://www.hel.fi /hel2/ksv/julkaisut/aos_2013-4.pdf h p://www.tampereenseutu.fi /seutuhankkeet/yhteistyon-tuloksia/yhdyskuntasuunni e- lun-ohjelmat/rakennesuunnitelma-2030/ Viiden tähden keskusta - Tampereen keskustan kehiƩ ämisohjelma. Tampereen kaupunki, kaupunkikehitysryhmä, keskustahanke, 2013. h p://www.tampere.fi /tampereinfo/projek- Tampereen kaupunkiseutu TASE 2025 – KehiƩ ämisohjelma. Tampereen kaupunkiseutu, t/kaupunkiymparisto/keskustahanke/kehi amishanke.html 2010. h p://www.tampereenseutu.fi /seutuhankkeet/yhteistyon-tuloksia/yhdyskuntasuunni elun-ohjelmat/tase-kehi amisohjelma/ Virkistysaluekomitean mieƟ ntö. Komiteanmie ntö 1973:143. Helsinki, 1973.

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma TAKLI. Tampereen kaupunki, kaupunki- Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki. Tampereen kaupunkistrategia 2025. Tampereen ympäristön kehi äminen, 2013. kaupunki, 2013. h p://www.tampere.ﬁ /hallintojatalous/kaupunkistrategia.html h p://www.tampere.ﬁ /liikennejakadut/liikennesuunni elu/keskustanliikenneverkko.html LIITE 1 Keskustan strategisen osayleiskaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelman alustava tarkastelualue

LIITE 2 Tampereen viheralue- järjestelmä KYMS, 2008 (sivu 85)

LIITE 3 Viheralueiden hoitoluokitus ja hoitotavoi eet (1/2) (Perustuu julkaisuun Viheralueiden hoitoluokitus 2007, Viherympäristölii o ry julkaisu 36, Helsinki)

Kaupungin omistamat viheralueet on jae u erilai- nonkasvillisuudesta, yleisilme on kuitenkin puistomainen. Maisemaniityt ovat avoimia tai puoliavoimia, kasvillisuus siin hoitoluokkiin alueen käy ötarkoituksen ja käyt- Hoidon tavoite on kasvillisuuden monimuotoisuuden ja koostuu pääasiassa ruohovar sista luonnonkasveista. Hoi- täjien, luonnonolojen sekä viheralueen laatu- ja elinvoimaisuuden turvaaminen sekä kulkurei en ja toi- don tavoi eena on ylläpitää avointa nii ymaisemaa siten, minnallisten alueiden kunnon ja turvallisuuden ylläpito. e ä alue säily ää ominaispiirteensä ja monimuotoisuu- kustannustavoi eiden mukaan. Hoitoluokitus ohjaa tensa. toiminnallises monipuolisen ja luonnonoloiltaan Laidunalueet ovat nii yjä tai muita puoliavoimia alueita, monimuotoisen viherverkon ylläpitoa. Samalla se B Avoimet viheralueet Avoimia viheralueita ovat pellot ja erilaiset niityt. Ne jotka hoidetaan laiduntamalla. Ne voivat sijoi ua asutuk- tukee tasapainoisen ja kestävän kaupunkirakenteen sen läheisyyteen, rei en varsille ja myös osaksi toiminnal- tavoite a. rikastu avat maisemaa ja taajamakuvaa. Ne tarjoavat asukkaille luontoelämyksiä ja mahdollisuuden nau a lista viheralue a. Laidunalueen käy ö ja sen hoito perus- perinteisestä maisemasta. Peltojen ja nii yjen reuna- tuu laidunnusta vartan laadi uun hoitosuunnitelmaan. vyöhykkeet tarjoavat monipuolisen elinympäristön eri- B4 Avoimet alueet ja näkymät A Rakennetut viheralueet laisille kasvi- ja eläinlajeille. Avoimiin viheralueisiin kuuluvat myös esimerkiksi avoimina ylläpide ävät rantojen Luokkaan kuuluvat avoimet tai puoliavoimet alueet voivat Rakennetut viheralueet sijaitsevat useimmiten keskei- ja envarsien näkymät. sijaita taajamien reuna-alueilla. Luokkaan kuuluvat usein sillä paikoilla ja niihin kohdistuu suuri kulutus. Alueella myös näkymät järvimaisemaan, rantaniityt ja ruovikot, on runsaas erilaisia rakenteita, kalusteita ja päällyste- perinnemaisemat ja näkymät näköalapaikoilla. Hoidon materiaaleja. Kasvillisuus on pääosin istute ua mu a B1 Maisemapellot tavoi eena on estää alueiden ja näkymien umpeenkasvu myös luonnonkasveja. Maisemapellot sijaitsevat yleensä asutuksen reuna-alu- sekä alueille tyypillisen kasvillisuuden ja eläimistön säily- eilla tai haja-asutusalueella. Maisemapelloilla viljellään minen. Luokkaan kuuluvat lisäksi sähkölinjojen sekä teiden varsilla sijaitsevat avoimina ylläpide ävät näkemä- ja A1 Edustusviheralueet viljelykasveja tai kukkivia maisemapeltokasveja. Niitä hoidetaan maataloudessa käytetyin menetelmin. Tavoi eena suoja-alueet. Edustusviheralueet sijaitsevat keskeises kaupunkiraken- on avoimen kul uurimaiseman ylläpitäminen, taajamaku- teessa. Ne ovat korkeatasoisia ”katselupuistoja”. Hoidon van rikastu aminen ja pellon reunavyöhykkeiden luonnon B5 Arvonii y tavoi eena on paikan omaleimaisen arkkitehtonisen, his- monimuotoisuuden ylläpitäminen. Virkistyskäy ö turva- Arvoniityt ovat nii yjä, jotka määritellään tärkeiksi kult- toriallisen, puutarhataiteellisen tms. ilmeen säily äminen taan ylläpitämällä käytävä- ja polkuverkoston kuntoa ja jatkuvas edustuskelpoisena. Tavoi een saavu aminen tuuriperinteen, maiseman tai luonnon monimuotoisuuden siistey ä. kannalta tai ne ovat asukkaille muuten merki äviä nii yjä. edelly ää puiston päivi äistä hoitoa. Arvonii yjen hoito perustuu aina kohdekohtaiseen hoito- B2 Käy öniityt A2 Käy öviheralueet suunnitelmaan. Käy öniityt sijaitsevat asuinalueilla tai niiden läheisyydes- Käy öviheralueet sijaitsevat keskeises rakennetussa sä, ja ovat usein osana laajempaa viheralue a. Käy öniityt ympäristössä. Ne ovat oleskeluun, leikkiin ja pienimuo- ovat avoimia tai puoliavoimia, kasvillisuus koostuu pääosin C Taajamametsät toiseen lähiliikuntaan ja pelaamiseen tarkoite uja usein nii yheinistä ja ruohovar sista kasveista. Hoidon tavoit- Metsät ovat puuston pei ämiä alueita, joille tunnus- kasvillisuudeltaan ja rakenteiltaan monipuolisia puistoja. teena on säily ää alue avoimena ja hoide una sekä mah- omaista on luonnonvarainen pensas- ja aluskasvillisuus. Tavoi eena on viihtyisä, toimiva, turvallinen ja siis puis- dollistaa ulkoilu- ja virkistyskäy ö. Hoidon tarkoituksena Metsät tarjoavat elämyksiä, ulkoilu- ja virkistysmah- toympäristö. Kasvillisuuden, rakenteiden ja lai eiden tur- on ylläpitää kulkurei t ja niiden varrella olevat varusteet dollisuuksia. Metsillä on suuri merkitys maisemassa ja vallisuu a ja alueen siistey ä tarkkaillaan säännöllises . käy ökelpoisina, turvallisina ja siisteinä. luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaamisessa. A3 Käy ö- ja suojaviheralueet B3 Maisemanii y ja laidunalue C1 Lähimetsät Käy ö- ja suojaviheralueet sijaitsevat asutuksen läheisyy- Maisemaniityt sijaitsevat joko taajamissa tai haja-asutus- Lähimetsät sijaitsevat asutuksen läheisyydessä, metsissä dessä. Alue a käytetään ulkoiluun, oleskeluun, liikuntaan alueilla, usein ulkoilurei en varsilla tai teiden pientareilla. on hyvät käytävä- ja polkuverkostot päivi äiseen ulkoiluun. ja pelaamiseen. Kasvillisuus muodostuu pääosin luon- Ne voivat olla osa myös osa kul uuri- ja perinnemaisemaa. Hoidon tavoi eena on maisemaltaan edustava metsäkas- LIITE 4 Viheralueiden hoitoluokitus ja hoitotavoi eet (2/2) (Perustuu julkaisuun Viheralueiden hoitoluokitus 2007, Viherympäristölii o ry julkaisu 36, Helsinki) villisuus, paikoin puistomaisuus, ulkoilumahdollisuuksi- E Erityisalueet S Suojelualueet en turvaaminen ja luontoarvojen huomioon o aminen. Erityisalueita ovat rakennetut ympäristöt, jotka poikke- Suojelualueiden tarkoituksena on ylläpitää ja säily ää Lähimetsissä huolehditaan puuston elinvoimaisuudesta avat ominaisuuksiltaan hoitoluokkien A, B ja C luontees- alueen ominaispiirteet. Alueet voivat olla pieniä, yksit- ja uudistumisesta, kulutuskestävyydestä sekä rei en ja ta. Erityisalueet vaa vat ympäröivästä hoitoluokasta täisiä elinympäristöjä tai laajempia aluekokonaisuuksia. varusteiden kunnosta. Lähimetsien siisteydestä ja turvalli- poikkeavaa hoitotapaa. Hoidon tavoi eet määritellään Ne voivat samalla olla virkistysalueita, joilla on mahdol- suudesta huolehditaan. Niitä hoidetaan vuorovaikutukses- erikseen kohtei ain. lisuus ulkoiluun ja luonnon kokemiseen. Suojelualueet sa alueen asukkaiden kanssa. ylläpitävät luonnon monimuotoisuu a, vaalivat luonto- ja maisema- ja kul uuriarvoja sekä tukevat luontoym- C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsät E1 Urheilukentät ja liikunta-alueet päristön kestävää kehitystä. Ulkoilu- ja virkistysmetsät sijaitsevat kaupungissa asuinalu- Urheiluken en ja liikunta-alueiden ryhmään kuuluvat esi- eiden välisillä alueilla tai metsäkokonaisuuksina kauempa- merkiksi jalkapallokentät, jääkiekkokentät, uimarannat ja na taajamista. Ulkoilu- ja virkistysmetsiä käytetään monin talviuin paikat. S1 Luonnonsuojelualueet eri tavoin ulkoiluun ja retkeilyyn. Metsän hoidossa paino- Luonnonsuojelualueita ovat luonnonsuojelulain nojalla tetaan puuston elinvoimaisuu a ja uudistumista sekä mai- E2 Erikoispuistot, erikoiskohteet suojellut alueet, luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit sema- ja luonnon monimuotoisuusarvoja. Ulkoilurei en Erikoispuistoja ja erikoiskohteita ovat esimerkiksi kasvi e- ja alueellisen ympäristökeskuksen rajauspäätöksellä mää- ja latuverkostojen turvallisuudesta huolehditaan. teelliset puutarhat, teemapuistot, ympäristötaideteokset ritellyt erityissuojeltujen lajien elinympäristöt tai kasvupai- ja muut vastaavat kohteet. kat. Luonnonsuojelualueiden tavoi eena on säily ää alu- C3 Suojametsät een erityispiirteet ja luonnonarvot. Luonnonsuojelualueita Suojametsät sijaitsevat asutuksen sekä erilaisten häiriötä E3 Satama-alueet ja veneiden säilytysalueet hoidetaan alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymän aiheu avien toimintojen, kuten liikenneväylien ja teol- Satama-alueiden ja veneiden säilytyspaikkojen lisäksi tä- hoito- ja käy ösuunnitelman tai rauhoitusmääräysten mu- lisuuslaitosten välillä. Suojametsä antaa näkösuojan ja hän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kanavat ja muut vesilii- kaan. suojaa pienhiukkas-, pöly- ja meluhaitoilta. Suojametsän kenteeseen lii yvät alueet. hoidolla pyritään edistämään suojavaikutuksia ja reuna- S2 Muut suojellut alueet vyöhykkeiden maisemanhoitoa. Hoidon tavoi eena on E4 Viljelypalstat ja ryhmäpuutarha-alueet Muita suojeltuja alueita ovat, metsä- ja vesilakikohteet, puuston ja muun kasvillisuuden elinvoimaisuuden ja ker- Tämä luokka sisältää asukkaiden omatoimista viljelyä var- suojeluohjelma-alueet, Natura-alueet sekä rakennussuo- roksellisuuden säily äminen. Suojametsien virkistyskäy ö ten tarjolla olevia alueita, kuten viljelypalstoja tai siirtola- jelulain tai rakennuslainsäädännön nojalla suojellut alueet on vähäistä, alueella ei yleensä ole ulkoiluun tarkoite uja puutarha-alueita. ja muinaismuistoalueet. Hoidon tarkoituksena on ylläpitää rei ejä tai rakenteita. ja hoitaa alue a niin, e ä sen ominaispiirteet ja arvo säily- E5 Koira-aitaukset ja koirien ui oalueet vät. Kohteille voidaan tarvi aessa laa a erillinen hoito- ja C4 Talousmetsät Koiraharrastuksille osoitetut alueet, kuten koira-aitaukset, käy ösuunnitelma. Talousmetsät sijaitsevat kaupunkirakenteen ulkopuolella. koirapuistot tai koirien ui oalueet kuuluvat tähän ryh- Hoidon tavoi eena on taloudellises , ekologises ja so- mään. S3 Muut arvokkaat alueet siaalises kestävä talousmetsän hoito o aen huomioon Muihin arvokkaisiin alueisiin kuuluvat esimerkiksi maise- luonnon monimuotoisuus, maisemalliset arvot ja metsän E6 Matonpesupaikat mallises , kaupunkikuvallises tai geologises arvokkaat monikäy ö. Matonpesupaikoille tarvitaan oma hoitosuunnitelma, kos- alueet ja arvokkaat luonnonalueet. Muiden arvokkaiden ka riski ympäristön pilaantumiselle on matonpesupaikoilla alueiden koko voi vaihdella. Hoidon tarkoituksena on yllä- C5 Arvometsä ympäröivää alue a suurempi. pitää ja hoitaa alue a niin e ä sen ominaispiirteet ja arvo Arvometsä on erityinen metsäalue taajamassa tai sen säilyvät. ulkopuolella. Luokkaan kuuluvat maiseman, kul uurin, E7 Muut erityisalueet luonnon monimuotoisuuden tai muiden ominaisuuksien Muita erityisalueita ovat esimerkiksi taimistot, sekä vakiin- kannalta erityisen tärkeät ja arvokkaat kohteet. Hoidon ta- tuneet maa-ainesten varastoin - ja käsi elyalueet. voi eena on näiden erityisarvojen ja ominaispiirteiden säi- ly äminen ja korostaminen. Arvometsille voidaan tarvi a- essa laa a erillinen hoito- tai ennallistamissuunnitelma. LIITE 4 Puistokävelykar a (1/2) LIITE 5 Puistokävelykar a (2/2) LIITE 5 Keskustan puistojen rakentamisajat

LIITE 6 Pinnoitetun maan osuus Tampereella vuonna 2006

KUVA RANJA HAUTAMÄKI

Hatanpään arboretumin visakoivurinne.