• ••••• ?>

UINTI 2. 9. klo 10.00 NYKYAIKAINEN 5-0TTELU Uimahallissa miesten 100 m vapaauinnin, miesten 200 m selkä• 27. 8. klo 10.00 klo 10.00 uinnin, miesten 200 m rintauinnin ja naisten 800 m vapaauinnin 27. 8. klo 9.00-12.00 UimahaIIissa vesipaIIon kolme alkulohko-ottelua Dantebadissa 3 vesi pallon alkulohkon ottelua alkuerät Riemin ratsastustadionilla ratsastus klo 10.00 klo 13.00 klo 14.00 klo 14.30-17.00 UimahaIlissa naisten ponnahduslauta, kolme hyppyä Dantebadissa 3 vesi pallon alkulohkon ottelua Dantebadissa vesipaIIon loppuottelut. 3 ottelua Riemin ratsastustadionilla II ratsastus klo 16.00 klo 17.30 klo 14.00 28. 8. klo 9.00-18.00 Uimahallissa vesipallon neljä alkulohko-ottelua Uimahallissa miesten 100 m perhosuinnin välierät sekä naisten Dantebadissa vesipaIIon loppuottelut, 4 ottelua Miekkailuhalli II, miekkailu klo 20.00 4x100 m vapaauintiviestin, miesten 400 m sekauinnin, miesten klo 17.30 29. 8. klo 9.00-15.00 Uimahallissa naisten ponnahduslauta, neljä hyppyä 100 m rintauinnin ja naisten 400 m vapaauinnin finaalit UimahaIlissa miesten 100 m vapaa uinnin välierät sekä miesten Hochbriickin ampumaradalla ampuminen 28. 8. klo 10.00 klo 19.00 200 m selkäuinnin, miesten 200 m rintauinnin, naisten 100 m 30. 8. klo 14.00-16.00 Uimahallissa miesten 200 m perhosuinnin, naisten 200 m seka­ Uimahallissa 1 vesipallon alkulohkon ottelu selkäuinnin ja naisten 100 m rintauinnin finaalit UimahaIIissa uinti uinnin, miesten 100 m selkäuinnin, naisten 100 m vapaauinnin ja klo 20.00 klo 19.00 31. 8. klo 11.00-13.00 miesten 4x100 m vapaauintiviestin alkuerät. Uimahallissa miesten ponnahduslauta, 3 hyppyä Uimahallissa vesipaIlon loppuottelut, 1 ottelu Maastojuoksu, päättyy Olympiastadionille. klo 10.00 31. 8. klo 10.00 klo 20.00 Uimahallissa naisten kerroshypyt, finaali Dantebadissa 3 vesipallon alkulohkon ottelua Uimahallissa miesten 4x200 m vapaauintiviestin, naisten 100 m JALKAPALLO klo 14.00 perhosuinnin ja naisten 400 m sekauinnin alkuerät 3. 9. klo 10.00 Uimahallissa miesten 200 m sekauinnin, naisten 4x100 m seka­ Dantebadissa 3 vesi pallon alkulohkon ottelua klo 10.00 27.8. klo 15.00 klo 17.30 Dantebadissa 2 vesi pallon alkulohkon ottelua uintiviestin sekä miesten 1500 m vapaauinnin alkuerät Miinchenissä Länsi-Saksa-Malesia, Augsburgissa Marokko-USA, Uimahallissa miesten 100 m selkäuiIUtin, ja naisten 100 m vapaa­ klo 12.30 klo 10.00 Niimbergissä Iran-Unkari, Passaussa Brasilia-Tanska. uinnin välierät, miesten 200 m perhosuinnin, naisten 200 m seka­ Uimahallissa 1 vesipallon alkulohkon ottelu vesipaIlon loppuottelut, 3 ottelua 28.8. klo 16.30 unnin ja miesten 4x100 m vapaauintiviestin finaalit. klo 14.00 klo 13.00 Niimbergissä Sudan-Meksiko, Regensburgissa Burma-Neuvosto­ klo 19.00 Dantebadissa 2 vesi pallon alkulohkon ottelua Uimahallissa miesten kerroshypyt, 3 hyppyä liitto, Ingolstadtissa Kolumbia-Puola ja klo 17.30 Miinchenissä UimahaIlissa 1 vesipallon alkulohkon ottelu klo 17.30 klo 14.00 Ghana-Itä-Saksa. klo 20.00 Uimahallissa naisten 100 m perhosuinnin välierät sekä miesten Dantebadissa vesipaIlon loppuottelut, 3 ottelua 29.8. klo 16.30 Uimahallissa naisten ponnahduslauta, loppukilpailun 3 hyppyä 100 m perhosuinnin, naisten 400 m sekauinnin ja miesten 4x200 klo 17.30 Augburgissa Tanska-Iran. Passaussa Länsi-Saksa-Marokko, In­ 29. 8. klo 10.00 m vapaauintiviestin finaalit Uimahallissa miesten 100 m vapaauinnin, naisten 800 m vapail­ golstadtissa USA-MALESIA ja klo 17.30 Miinchenissä Unkari­ Uimahallissa miesten 200 m vapaauinnin, naisten 200 m rintauin­ klo 19.00 uinnin, miesten 200 m sekauinnin sekä naisten 4x100 m seka uin­ Brasilia. nin ja miesten 100 m rintauinnin alkuerät UimahaIlissa 2 vesi pallon alkulohkon ottelua tiviestin finaalit 30.8. klo 16.30 klo 10.00 1. 9. klo 10.00 klo 19.00 Niimbergissä Meksiko-Burma, Passaussa Itä-Saksa-Kolumbia, Dantebadissa 3 vesipaIIon alkulohkon ottelua Uimahallissa naisten 100 m selkäuinnin, naisten 100 m rintauin­ Uimahallissa vesipallon loppuottelut, 1 ottelu Regensburgissa Puola-Ghana ja klo 17.30 Miinchenissä Neuvos­ klo 13.00 nin, miesten 400 m vapaauinnin ja naisten 200 m vapaauinnin klo 20.00 toliitto-Sudan. Uimahallissa miesten ponnahduslauta, 4 hyppyä alkuerät UimahaIIissa miesten kerroshypyt, 4 hyppyä 31.8. klo 16.30 klo 14.00 klo 10.00 4. 9. klo 10.00 Augsburgissa Tanska-Unkari, Regensburgissa Brasilia-Iran In· Dantebadissa 3 vesipaIIon alkulohkon ottelua Dantebadissa vesipallon loppuottelut, 3 ottelua Uimahallissa naisten 200 m perhosuinnin,naisten 200 m selkäuin• golstadtissa Marokko-Malesia ja klo 20.00 Miinchenissä Länsi­ klo 19.00 klo 13.00 nin ja miesten 4x100 m sekauintiviestin alkuerät Saksa-USA. Uimahallissa miesten 100 m rintauinnin välierät, sekä naisten 100 Uimahallissa naisten kerroshypyt, 3 hyppyä klo 10.00 1.9. klo 16.30 m vapaauinnin, miesten 100 m selkäuinnin, naisten 200 m rinta­ klo 14.00 Dantebadissa vesi pallon loppuottelut, 2 ottelua Niimbergissä Puola-Itä-Saksa, Passaussa Sudan-Burma, Regens­ uinnin ja miesten 200 m vapaauinnin finaalit Dantebadissa vesi pallon loppuottelut, 4 ottelua klo 12.30 burgissa Meksiko-Neuvostoliitto ja klo 20.00 Mi.incheni s~ä Ko­ klo 19.00 klo 17.30 Uimaha.Jlissa vesi pallon loppuottelut, 1 ottelu lumbia-Ghana. Uimahallissa 1 vesipaIIon alkulohkon ottelu Uimahallissa naisten 100 m selkäuinnin ja naisten 100 m rinta­ klo 14.00 3.9. klo 20.00 uinnin välierät sekä miesten 400 m vapaauinnin, naisten 100 m Dantebadissa vesipallon loppuottelut, 2 ottelua välieräottelut neljällä paikkakunnalla Uimahallissa miesten ponnahduslauta, 4 hyppyä perhosuinnin ja naisten 200 m vapaauinnin finaalit klo 17.30 5.9. 30. 8. klo 10.00 klo 19.00 Uimahallissa naisten 200 m perhosuinti, miesten 1500 m vapaa­ välieräottelut neljällä paikkakunnalla Uimahallissa naisten 4x100 m vapaauintiviestin, miesten 400 m Uimahallissa vesipaIIon loppuottelut, 1 ottelu uinti, naisten 200 m selkäuinnin ja mies ten 4x100 m sekauinti­ 7.9. sekaunnin ,miesten 100 m perhosuinnin ja naisten 400 m vapaa­ klo 20.00 viestin finaalit välieräottelut neljällä paikkakunnalla uinnin alkuerät UimahaIIissa naisten kerroshypyt, 2 hyppyä klo 19.00 9.9. klo 10.00 Uimahallissa vesipaIIon loppuottelut, 1 ottelu Olympiastadionilla ottelu 3. sijasta klo 20.00 9.9. klo 20.15 Uimahallissa miesten kerroshypyt, finaali Olympiastadionilla loppuottelu.

98 99 5. 9. klo 9.00-12.00 Lentopallohallissa 2 alkulohko-ottelua klo 14.00-18.00 Lpntopallohallissa 2 alkulohko-ottelua klo 19.30-23.00 Lentopallohallissa 2 alkulohko-o.ttelua LENTOPALlO 6. 9. klo 14.00-18.00 Lentopallohallissa, naisten finaalit, 2 ottelua sijoista 5-8. 27. 8. klo 10.00-12.00 klo 19.30-23.00 Lentopallohallissa 1 alkulohko-ottelu LentopallohaJlissa, naisten finaalit, 2 ottelua sijoista 1-4. klo 14.00-18.00 7. 9. klo 10.00-12.00 Lentopallohallissa 2 alkulohko-ot-telua Lentopallohallissa loppuottelu stjasta 11-12, miehet klo 19.30-23.00 klo 14.00-18.00 Lentopallohallissa 2 alkulohko-ottelua lentopallohallissa loppuottelut sijoista 5-8, 2 ottelua, miehet 28. 8. klo 10.00-12.00 klo 19.30-23.00 Lentopallohallissa 1 alkulohko-ottelu Lentopallohallissa loppuottelut sijoista 1-4, miehet, 2 ottelua klo 14.00-18.00 8. 9. klo 10.00-12.00 LentopallohaJlissa 2 alkulohko-ottelua Lentopallohallissa 1 miesten ottelu siioista 9-10. klo 19.30-23.00 klo 14.00-18.00 Lentopallohallissa 2 alkulohko-ottelua LentopallohalJissa kaksi ottelua miesten sijoista 5-8. 29. 8. klo 10.00-12.00 klo 19.30-23.00 Lentopallohallissa 1 alkulohko-ottelu Lentopallohallissa miesten kaksi ottelua sijoista 1-4. klo 14.00-18.00 LentopallohaJlissa 2 alkulohko-ottelua PURJEHDUS klo 19.30-23.00 Lentopallohallissa 2 alkulohko-ottelua 28. 8. klo 11.00 30. 8. klo 10.00-12.00 Avajaiset Kielin Schilkseellä. lentopallohallissa 1 alkulohko-ottelu 29. 8. klo 11.00-17.00 Suomen Olympiayhdistys ry. hoitaa olympiaosanotot klo 14.00-18.00 1. kilpailu, rata A: Soling, Louhi-veneet, rata B: Flying Dutch­ Lentopallohallissa 2 alkulohko-ottelua man, Star, Tempest, rata C: Finn-jollat . klo 19.30-23.00 30. 8. klo 11.00-17.00 Lentopallohallissa 2 alkulohko-otteJua 2. kilpailu, rata A: Soling, Louhi-veneet, rata B: F1ying Du tch­ 31. 8. klo 10.00-12.00 man, Star, Tempest, rata C: Finn-jolla!. Lentopallohallissa 1 alkulohko-ottelu 31. 8. klo 11.00-17.00 Joulukuun toinen vuonna 1907 oli suomalaisen urheilun histol'ian Yhdistyksen jäseniksi voivat päästä ne Suomessa toimivat yh­ klo 14.00-18.00 3. kilpailu, rata A : Soling, Louhi-veneet, rata B : Flying Dutch­ päivä. Silloin perustettiin Suomen Olympiakomitea. Vuonna 1956 dis tysrekisterHn merkityt urheiJuliitot, jotka kuuluvat KOK:n tun­ Lentopallohallissa 2 alkulohko-ottelua man, Star, Tempest, rata C : Finn-jolla!. organi'saatiota muutettiin niin, että perustettiin Suomen Olympia­ nustamiin kv. urheiluliittoihin ja joiden edustama urheiluala kuu­ klo 19.30-23.00 1. 9. klo 11.00-17.00 yhdistys ry. luu olympiakisojen ohjelmaan. Lentopallohallissa 2 alkulohko-ottelua 4. kilpailu, rata A: Soling, Louhi-veneet, rata B: Flying Dutch­ Olympialaiset säännöt vaativat uudistuksen tekemisen. Erikoisliittojen lisäksi jäseninä ovat Suomen urheilun keskus­ 1. 9. klo 10.00-12.00 man, Star, Tempest, rata C: Finn-jona!. Käytännössä Suomen Olympiakomitealla ja Suomen Olympia­ järjestöt: SVUL, CIF, TUL ja TUK. Lentopallohallissa 1 alkulohko-ottelu 4. 9. klo 11.00-17.00 yhdistys ry:llä ei ole mitään eroa. Olympiayhdistyksen valtuuskunta päättää yhdistyksen kokous­ klo 14.00-18.00 5. kilpailu, rata A : Soling, Louhi-veneet, rata B: Flying Dutch­ Suomen Olympiayhdistys ry päättää ja huolehtii Suomen osan­ ten väliaikana kaikista niistä yhdistyksen asioista, ioiden päättä• Lentopallohallissa 2 alkulohko-ottelua man, Star, Tempest, rata C: Finn-jollat. otosta olympiakisoihin. Lisäksi yhdistys valvoo, että Suomessa mistä koskeva valta ei ole varattu yhdistyksen kokoukselle. klo 19.30-23.00 5. 9. klo 11.00-17.00 noudatetaan Kansainvälisen olympiakomitean sääntöjä. Valtuuskuntaan valitaan yksi edustaja kaikista kotimaisten liit­ Lentopallohallissa 2 alkulohko-ottelua 6. kilpailu, rata A: Soling, Louhi-veneet, rata B: Flying Dutch­ tojen ehdokkaista. Kuitenkin eräät suuret liitot saavat valtuuskun­ 2. 9. klo 10.00-12.00 man, Star, Tempest, rata C : Finn-jolla!. taan useampi« kuin yhden jäsenen. Suomen Urheiluliitolla on oi­ Lentopallohallissa 1 alkulohko-ottelu 6. 9. klo 10.00-16.00 keus saada valtuuskuntaan viisi jäsentä. Hijhtoliitto

100 101 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS r.y. Valtuuskunta varalla: Suomen TaHoluistelulilito : Puheenjohtajisto Työvaliokunta diplomi-insinööri Rune Nylander pankinjohtaja Erkki Harmola Suomen Luisteluliitto : Jäsenistö varalla: Yhdistyksen valtuuskunnan ja sen aset­ Hallituksen juoksevia asioita käsittelee Yhdistyksen sääntöjen 9 §:n edellyttä• diplomikauppias Aarno Pajunen rouva Jane Erkko taman hallituksen puheenjohtajana on toi­ lehtori Mauno Löfroos työvaliokunta, johon kuuluvat: hallituk­ Jäsenliittojen lukumäärä on 31 ja ne män valtuuskunnan kokoonpano varamie­ Suomen Uimaliitto : mitUSjohtaja Jukka Uunila ja varapuheen­ sen puheenjohtaja Jukka Uunila, varapu­ ovat seuraavat: hineen on seuraava: varalla: insmoon Ilmari Simula johtajina toimi

102 103 MITALISAALIS . OL YMPIAKISOISSA Kesäkisojen mitalit 127onvuoden Kulta Hopea Pronssi Yht. 1906 Atena 2 0 1 3 suunniteltu 1908 Lontoo 1 1 3 5 1912 Tukholma 9 8 10 27 henkilöauto tiesittekö 1920 Antverpen 15 10 11 J ,) 1924 Pariisi 14 13 10 37 Näin arvostelivat autoasiantuntijoiden 1928 Amsterdam 8 8 9 25 1932 Los Angeles 5 8 12 25 raadit valitessaan Fiat 127:n Vuoden 1936 Berliini 7 6 6 19 Autoksi Hollannissa, Saksassa, 1948 Lontoo 8 7 5 20 1952 Helsinki 6 3 13 22 Tanskassa ja Tshekkoslovakiassa. 1956 Melbourne 3 1 11 15 tämän Etuveto, hyvä kiihtyvyys, erinomaiset jarrut, 1960 Rooma 1 1 3 5 1964 Tokio 3 0 2 5 tarkka ja nopea ohjaus, erillisjousitus 1968 Mexico City 1 2 1 4 kaikissa pyörissä. Yhteensä 83 68 97 248 Vuosikausiksi Talvikisojen mitalit Kulta Hopea Pronssi Yht. o Hankkijasta 1924 Chamonix 4 3 3 10 IIBIiO 1982 St. Moritz 2 1 1 4 DIJ 1 1 1 3 1932 Lake Placid Yli 50 % Suomen pelloista kylvetään Hankkijan siemenellä 1936 Garmisch 1 2 3 6 1948 St. Moritz 1 2 2 5 Tämä on tuloksena monipuolisesta kasvinjalostus- ja koetoiminnasta. Maatilatalouden 1952 Oslo 3 4 2 9 palveluun sisältyy, laajamittainen siemen- ja vilja kauppa, neljä omaa rehutehdasta sekä 1956 Cortina 3 3 1 7 yli kolmannes maamme maatalouskonekaupasta. 1960 Squaw Valley 2 3 2 7 1964 Innsbruck 3 3 2 8 1962 Grenoble 1 2 2 5 Yhteistyötä kotimaisen teollisuuden kanssa 1972 Sapporo 0 4 1 5 69 Hankkijalla on kiinteää yhteistyötä suomalaisen teollisuuden kanssa. Se käsittää maa­ Yhteensä 21 28 20 ja metsätalouskoneet, meijeri- ja elintarviketeollisuuskoneet sekä suuren määrän sähkö- ja Lisäksi Suomen sotilaspartio on sotilaspartiohiihdossa, joka oli LVI-alan lai·tteita. Yhteistyön piiriin lukeutuu myös maansiirto- ja vapaa-ajan koneet. talvikisojen ylimääräinen laji, sijoittunut toiseksi vuosina 1924- 1928-1936 ja 1948. Taitoluistelussa on vuoden 1920 kultamitali voitettu Antver­ Suurin sähköurakoitsija penin kisoissa, joiden ohjelmaan tämä urheilu silloin kuului. Hankkija on maan suurin sähköurakoitsija. Myös LVI-alalla kuulumme maan johtaviin olympiakisoissa. Hankkijalla on perinteellinen yrityksiin. Asennusurakoinnin lisäksi lukeudumme sähkö- ja LVI-tarvikkeiden merkittävim• Suomalaisten urheilijoiden voittamat mitalit p ii n tukkumyyjiin. Kesäkisat 1906-1968, talvikisat 1924-1972. asema maataloustarvikekaupassa. Lisäksi nykyisestä toiminnastam­ Kulta Hopea Pronssi Yht. me muodostavat merkittävän Yleisurheilu 39 30 25 94 osan tekniset palvelut kuten Koneita elintarviketeollisuudelle Paini 25 24 24 73 asennustoiminta ja tarvikemyyn­ Val taosa maamme meijereistä on Hankkijan koneellistamia. Koneistojen suunnittelu, Hiihto ja mäenlasku 14 19 13 46 ti seuraavilla aloilla: lämpö, ve­ myynti ja asennustoiminta ulottuu meijerien lisäksi myös muun elintarviketeollisuuden Voimistelu 8 5 12 25 si, ilmastointi, sähkö, kymäkone, alalle. Pikaluistelu . 7 6 7 20 meijeri kone ja elintarviketeolli­ Ampuminen 3 5 10 18 suuskone. Vuonna 1971 Hank­ Nyrkkeily 2 0 9 11 kijan liikevaihto oli 956 mmk, Seitsemän tytäryhtiötä Melonto 4 2 3 9 tytäryhtiöt mukaan lukien 1.266 Purjehdus 0 1 6 7 mmk. Henkilökuntaa yhtymässä MTK-tehtaat Oy, Oy Union-öljy Ab. Autonovo Oy, Oy labor Ab, Oy Tarvikeyhtymä 5-ottelu 0 1 3 4 on yli 7800. Ab, Oy Farmer Ab sekä Suomen Vesi- ja lämpöjohto Oy ovat Hankkijan tytäryhtiöitä. Soutu 0 0 3 3 Taitoluistelu 1 1 0 2 Ampumahiihto 0 2 0 2 Uinti 0 0 2 2 Painonnosto 1 0 0 1 Yhteensä 104 96 117 317 Myynti ja huolto: Fiat verkosto. #lHANKKIJA

104 50 vuotta SVUJ...J:n hyväksi

Sosiaalineuvos Akseli Kaskela luopui vuoden 1971 lopussa SVUL:n puheenjohtajan nuijasta, jota hän oli pitänyt viimeiset 12 vuotla. 72-vuotias sosiaalineuvos tuli olleeksi aktiivisesti mukana SVUL:n toiminnassa viisi vuosikymmentä täyteen. Näihin vuosIin kuuluu Säästöpankissa on enemmän asiakkaita kuin missään muussa pankissa. SVUL:n puheenjohtajuuden lisäksi monia maita tärkeitä tehtäviä ja luottamus toimia ,kuten toiminta Suomen Hiihtoliiton puheenjohta­ jana, Suomen Olympiakomitean puheenjohtajana jne. Kuvamme sosiaalineuvos Kaskelan kunniaksi järjestetyiltä kansallispäivällisiltä Säästöpankissa on yli 3,9 miljoonaa talletustiliä. enite.n asuntolainoja. Ja muita~in. lainoja Samoin joulukuun 28. päivänä 1971. Oikealla Kaskelan seuraaja, kauppaneuvos Erkki Kivelä. Pöydällä professori Aimo Tukiaisen veistämän Ajatelkaa, mitä se merkitsee Suomen kokoisessa maassa! yk.sll~llIsen pa~kk I P.alv.e. lun Ja I~OIsen hymyn. . patsaan kaksoiskappale. Ei ole sattumaa, että juuri yksilönpankki on myös MikSI ette. tekiSI elamaanne hiukan muk~vam'!laksll useimpien pankki. Säästöpankista ovat yksilöt saaneet Kuten useimmat ovat JO tehneet KaukovIIsaasti. 1 06 6.156 urheilijaa 1.006 374 maaottelua 25 urheilu­ Kilpailukumppaneita ulkomaisessa kilpailussa muodossa 1971 38 maasta 1971 Aatos ölkki. 174 voittoa - 195 tappiota

SVUL :n erikoisliittojen kansainvälinen kilpailutoiminta on ollut Liitto voitot tasapelit häviiSt yht. voitot tasapelit häviöt yht. jatkuvasti vilkasta. Esimerkiksi vuoden 1971 aikana eri liitoista Ampujainliitto Ruotsi 38 4 55 97 yhteensä 6.156 urheilijaa osallistui kaikkiaan 1.006 :een 47 :ssä 5 5 Ampumahiihtoliitto 2 2 Norja 27 19 46 maassa järjestettyyn kilpailuun, otteluun ja näytökseen. Suomessa Golfliitto Tanska 25 11 15 järjestettiin 447 kansainvälistä kilpailua, joiden yhteinen osanot­ 2 2 Jääkiekkoliitto 11 4 20 35 Tshekkoslovakia 5 1 12 16 tajamäärä oli 54.399 ulko- ja kotimaista kilpailijaa. Koripalloliitto Neuvostoliitto 4 11 15 Osanotto ulkomailla järjestettyihin kilpailuihin liitoittain: 10 17 27 Kuntourheiluliitto 1 1 Viro 8 7 15 Käsipalloliitto Liitto maiden luku kilpailujen luku os.ott.laku 7 7 Ranska 4 9 13 Kävelyurheiluliitto 12 Ampujainliitto 5 2 2 Länsi-Saksa 4 8 42 121 Lentopalloliitto 22 Italia 5 7 12 Ampumahiihtoliitto 3 17 39 3 17 Luistelullitto 4 7 9 11 Hiihtoliitto 13 3 Puola 2 014 266 Maahockeyliitto 1 1 3 6 9 Judoliitto 2 Englanti 3 20 Miekkailuliitto 4 16 20 Hollanti 5 3 8 Jääkiekkoliitto 5 43 794 Kanoottiliitto 4 Moottoriliitto 33 31 64 Belgia 1 6 7 4 28 Nykyaikaisen 5-ottelun lii tto 2 2 2 Koripalloliitto 9 Sveitsi 5 7 53 644 Nyrkkeilyliitto 3 2 5 7 Käsipalloliitto 5 Irlanti 7 57 684 Painiliitto 7 1 2 10 Espanja 4 1 5 Lentopalloliitto 7 40 160 Luisteluliitto 5 Painonnostoliitto 2 2 4 USA 3 2 5 22 112 Pöytätennisliitto 6 13 19 5 Miekkailuliitto 1 Jugoslavia 5 Sulkapalloliitto 2 3 5 Itävalta 3 1 4 Moottoriliitto 20 225 487 Suunnistusliitto 4 4 8 3 Moottoriveneliitto 6 11 79 Islanti 2 1 Naist.Liik.kas.liitto 1 3 15 Tennisliitto 10 8 18 Japani 1 2 3 5-otteluliitto 4 6 35 Uimaliitto· 6 7 13 Kanada 2 1 3 Urheiluliitto 10 7 17 2 3 Nyrkkeilyliitto 6 20 114 Romania 1 Painiliitto 6 14 97 Vesihiihtoliitto 29 14 13 Itä-Saksa 2 1 3 Painonnostoliitto 5 8 66 Voimisteluliitto ______~7______...::. 6 ___1_ 3 Skotlanti 2 1 3 Pesäpalloliitto 1 1 10 175 5 195 375 Israel 1 1 2 Purjehtijaliitto 10 34 488 Leningrad 2 2 Pyöräilyliitto 8 15 103 "Uinti ja vesipalloilu Kreikka 2 2 Pöytä tennisliitto 4 7 36 Unkari 2 2 Ratsastajainliitto 2 4 11 Etelä-Ffrikka 2 2 Soutuliitto 4 5 45 Turkki 1 1 2 Sulkapalloliitto 4 11 99 Meksiko 1 1 Uusi Seelanti' 1 1 Suunn~stusliitto 7 40 836 Taitoluisteluliitto 5 5 13 Argentina 1 1 Siitä tuntee mölkin miehen, Tennisliitto 10 134 99 Australia 1 1 Uimaliitto 10 20 227 Yhdistynyt Arabitasavalta 1 1 Ylläolevassa taulukossa on otettu huomioon varsinaisten maaotte­ Latvia 1 1 että se heittää ölkin tiehen. Urheiluliitto 26 56 379 luiden lisäksi sellaiset maailman, Euroopan ja pohjoismaiden mes­ Vesihiihtoliitto 5 9 40 Venezuela 1 1 taruuskilpailut, joissa lajin maajoukkueemme on kilpaillut toisen 174 5 195 374 ~V~o~mu==·s~te=l~ul=ll=·t~to~-----~5 ------~7-----~3 1 maan maajoukkuetta vastaan ja joissa maiden välinen sijoitus on Oluttölkki =ölkki (0,45 1). Yhteensä 198 1006 6156 laskettu.

108 OY G.W.SOHLBERG AB Suomen Valtakunnan Urheiluliiton toimitalo

Suomen Valtakunnan Urheiluliiton toimitalo Urheilutalon kävijämäärät halleittain ovat seuraavat: 1967 1968 1969 1970 1971 Alkuvuodesta 1972 tuli kultmeeksi viisi vuotta siitä, kun Töölön Uimahalli, aikuiset 53.660 126.928 135.981 153.830 177.274 Urheilutalon käyttö alkoi. Maailiskuun alussa 1967 SVUL muut­ Uimahalli, lapset 37.340 49.541 38.310 39.258 39.372 ti uusiin toimitalotiloihinsa ja kuun loppupuolella al\'attiin Töö­ Pallohalli 11.361 18.969 16.976 16.785 18.065 lön Urheilutalon urheHutilojen ovat. Tänä 5 vuoden- aikana on Kuntokoulu 24.996 41.787 40.634 38.371 40.397 talon käyttö vilkastunut sekä monipuolistunut. Töölön urheilu talo on moni'puolinen urheilulaitos ja samalla Yhteensä 127.357 237.225 231.901 248.244 275.108 se on Töölön Urheilutalosäätiön nimenomaisen tehtävän mukai­ sesti rakennettu SVUL :n toimitaloksi. Tämän tehtävän talo täyt­ Vuosina 1968-1971 on Työterveyslaitoksen kuntoutusosastoilla tää tarjotessaan keskusliitolle ja sen jäsenliitoille samoin kuin suoritettu : Helsingin piirilleen niiden tarvitsemat toirnisto-, kokous-, arkis­ 1968 1969 1970 1971 to-. edustus- ja muut palvelu- ja toimistotvöskentelvtilat. urheilupoliklinikkakäyntejä 1.647 2 .026 1.667 1.914 Talon vuokralaiset täydentävät Töölön Urheilutaloa niin, että kuntoutushoitokäyntejä 28.038 33.868 38.314 41.039 se muodostaa oloissamme ainutlaatuisen kokonaisuuden. Työter• kuntoutustutkimuksia 1.427 1.464 1.225 977 veyslaitoksen urheiliulääketieteellinen osasto tutkimus- ja hoito­ Yhteensä 31.112 37.358 41.206 43.930 tiloineen on suoranainen apu ja tuki maamme urhei·lulle. Näiden tilojen liittyminen maan urheilun pääjärjestön toimitiloihin täy­ dentää erittäin merkittävästi urheilutaloamme. Suomen Olympia­ komitean samoin kuin Suomen uimaopetus- ja hengenpelastuslii­ Muut tilat ton toimistojen sekä Suomen Urheilulehden toimituksen sijainti Toimistotilojen käyttö. SVUL:lla jäsenliittoineen ja Helsingin pii­ Töölön Urheilutalossa korostaa talon urheilukeskusluonnetta. reineen . on kiytössä VII, VI ja V kerrokset sekä 1 \'kerroklsen toinen siipi. Näihin kuuluu myös Olympiakomitean toimistohuone ja Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton kaksi toimistohuo­ Urheiluhallien ja kuntoutustilojen käyttö netta. Tasossaan ja monipuolisuudessaan Töölön Urheilutalon Liikunta­ IV ja 111 kerros (jotka ovat urheilumme jatkuvan kehityksen tilat tarjoavat käytäjhlleen tavallista enemmän. Erikoistahan on ajanoloon vaatimia lisätiloja) on vuokrattu toistaiseksi Oy Union­ se, että riippumatta siitä, käyttääkö urheilija pallohallia tai kun­ öljy Ab :lIe. tokoulua, hänelle tarjoutuu mahdollisuus saunomiseen ja uintiin. II kerros ja I kerroksen toinen siipi samoin kuin YK-kerros­ Tämän valintamahdollisuuden on todettu miellyttävän jokaista tason toinen siipi on vuokrattu Työterveyssäätiölle, jonka toi­ liikuntatiloissa kävijää ja niinpä hallien kaikki käyttötunnit on minta erikoistiloineen ja -osastoineen luontevasti ja myös urheilua varattu etukäteen. auttavana liittyy talon muuhun käyttöön. Urheilutilojen hoHo ja käyttö tapahtuu SVUL:n toimesta. Nämä Kokoustilojen käyttö. Talon kokoustilat ovat niin ikään osoit­ tilat, uimahalli saunoineen, lIIonikäyttöinen palloiluhalli ja kunto­ tautuneet tarpeellisilksi ja käytöönsä sopiviksi sekä kooltaan että koulu, ovat jatkuvasti käyttäjiensä suosiossa. Kapasiteettinsa sijoitukseltaan. Suuri kokoussali ja 2 kokouskabinettia ovat ahke­ nähden näillä tiloilla on suu~in käyttö koko maan vastaavista rassa päivä- sekä iltakäytössä ja niin liitot ja Helsingin piiri urheiluhalleista. Urheiluhalli en ja kuntoutustHojen kävijämäärä säästyvät varsin huomattavalta osalta aikaisemmista kokoussali­ nousee vuoden 1971 tilastoinnissa uuteen ennätyslukuun 319.038 vuokristaan. Näiden tilojen hoito samoin kuin niihin liittyvän henkilöä. Hallien käyttöaika on vuodessa noin 10 kuukautta. ravintolan pidon järjestäminen on annettu SVUL :lle. Autohallien vuokraaminen. Hallien hoito, päivystys ja edel­ leen vuokraarninen on annettu SVUL:n hoidettavaksi. Tällä jär• jestelyllä säätiö saa autopaikkojen tuoton vähentämättömänä it­ selleen ilman, että autohallien ho~to ja päivystys aiheuttaisi kus­ tannuksia. Kiinteistön huolto tilojen ja koneistotilojen määrä urheiluhallien vastaavien tilojen lisäksi on talossa varsin huomattava, kaikkiaan 667.8 m 2. Nämä tmat samoin kuin talon tarkoirtuksenmukaisuudes­ ta johtuvien ns. yleisten tilojen määrät ovat omiaan heikentämään talon kannattavaisuutta. Eräiden tilojen käyttö tarkoituksen muuttaminen. Talo on alun­ perin suunniteltu niin, että SVUL:n ja talon tilatarpeen kasvaessa Viereisellä sivulla näkymiä SVUL:n toimitalon päältä ja sisältä. tiloien käyttöä voidaan muutaa. Nyt on jo ilmennyt, että tämä Uimahallia, kuntohaIlia, palloiluhaIlia. Oikealla alhaalla taiteilija tilojen käyttöä voidaan muuttaa. Nyt on jo ilmennyt, että tämä Riitta Stenius-Pölläsen kuvakudos "Uimarit", joka on kaunista­ min kiireelliseksi. SVUL:n ja sen jäsenliittoien toiminta kehittyy massa Töölön Urheilutalon kahvio ta. Kuvakudosta ihailemassa jatkuvasti niin, että käytössä olevat- tlJat ovat jo nyt osittain liian pääsihteeri Aaro Laine ja osastopäällikkö Vilho Nurmi. ahta<>t.

111 "Liikkuminen on ihmisen perustarve. Nykyihmisen perustoive on PALLOlLE JO MUODON VUOKSI! Liikkuminen kansalais- päästä liikkumisesta niin vähällä kuin mahdollista", on Tahko Pihkala joskus sanonut. Penkkipallo Aivan näin synkkä tilanne ei toki liikunnan kannalta tällä Peliajatus : Lyö pallo vastustajan kenttään siten, ettei tämä pysty tavaksi hetkellä o,le. Ilokseen, kuntonsa vuoksi, tulosten saavuttamisek­ Sitä palauttamaan. si tai jostain muusta syystä liikkuvia ihmisiä on meillä run­ Peliväline : lentopaIlo tai vastaava saammin kuin monessa muussa maassa. Siitä huolimatta on toi­ Pelikenttä : esim, 5x13 m. Jaa kenttä kahtia penkillä tai muulla vomisen varaa. Useissa tapauksissa on tilanne se, että liikuntaa esteellä, korkeus 30-50 cm. Esteenä voit käyttää myös 1-2 m:n kipeimmin tarvitsevat eivät sitä harjoita. Syitä on monia. Jotkut levyistä maa-aluetta. eivät tiedä, miten tulisi liikkua parhaan mahdollisen vaikutuksen Joukkueet: yksi yhtä tai kaksi kahta vastaan aikaansaamiseksi, toiset eivät vain halua tai vHtsi, eivätkä pidä Lyöntitapa : vapaa, ei kuHenkaan kahta kertaa peräkkäin eikä sitä edes välttämättömänä. Eräänä seikkana on vielä se. että koppeja. Pallo ei saa koskettaa vyötärön alapuolelle. Lyönnit liikkeelle saamiseksi käytetyt motiivit eivät ole innostaneet kaik­ miel. yhden käden avokämmenellä kia. Tähän mennessä on pääasiallisena motiivina puhuttu liik­ Säännöt: Kuten pöytätenniksessä. Sama pelaaja syöttää viidesti kunusen fyysistä kuntoa kohottavasta vaikutuksesta, mutta kun­ peräkkäin. Syöttäjän virheestä piste vastapuolelle. Pallon on en­ toliikuntahan sisältää myös vähintäinkin psyykkisen ja sosiaali­ nen lyöntiä käytävä omassa kentässä. Erävoitto 21 (tai 10) pis­ sen funktion fyysisen lisäksi. Liikkuminen silloin kun sitä har­ teestä vähintään kahden pisteen erolla. Nelinpelissä lyödään vuo­ joitetaan sellaisessa lajissa ja sellaisessa seurassa, joka miellyttää, rotellen. on parhaimmjllaan mitä mjele~käintä ajankuluketta. vHhdettä ja seurustelua, minkä ohella saattaa kuntokin kohota. Stispä etsi 2 itsellesi sopiva liikkumisen muoto ja lähde liikkeelle. Seuraavassa muutamia liikkumisen perussääntöjä, jotka lii tty­ vät lähinnä liikkumisen fyysiseen puoleen. SiJloin kun olet löy• tänyt oman lajisi ja oman seurasi, voit havaita myöskin viihtyväsi ja Iiikkuvasi puo.Jittain huomaamatta. 1. Harjoittele vähintäin 3 kertaa viikossa mieluiten joka palva. KOTIVOIMISTHUOHJHMA 2. Harjoituksen tulee aiheuttaa hengästymistä ja hikoilua. Sydä­ men sykkeen tulee nousta vähintään 120/min, mielellään 150/m in . Sopii erityisesti keski-ikäisille ja sitä vanhemmille. 3. Harjoitus kestää vähintään 30 minuuttia. 1. Jännehyppyjä, naruhyppyjä tai askeltamiskoe. Lepo. Uudestaan 4. Aloita harjoitus verryttelyllä. Esim. 5-15 min. kevyttä kävelyä (1 min + 1/2 min + 1 min) tai juoksua sekä venyttäviä ja rentouhtavia voimisteluljikke~tä. 2. selinmakuu. Jalkojen nosto suorina irti lattiasta noin 10-20 5. Lopeta harjoitus vähitellen tehoa hidastaen ,jäähdytellen. Muis­ cm, pidetään paikalla noin 3 sek ja pudotetaan rentoina alas, ta kuitenkin, että oma elimistösi säätelee tehokkaasti rasitusta. noin 3 sek. Toistetaan 5-20 kertaan. Liikkeen aikana voidaan Jos harjoitus ei tunnu miellyttävältä, jätä sillä kertaa vähemmäl• kohottaa samanaikaisesti myös ylävartaloa. (1/2 min - 2 min) le. Seuraavalla kerralla, jos tunnet tavallisen ohjelmasi liian ke­ 3. Päinmakuu, tyyny lantion alla pehmusteena. Nostetaan jalkoja vyeksi, voit ottaa hieman tehokkaammin. Tärkeintä on, että nau­ ja ylävartaloa nUn, että vartalo lepää tyynyn varassa. Toistetaan tit jokaisesta Hikkumakerrasta ja sen jälkeisestä 010t1lasta. Jos kuten harjoituksessa 2 5-20 kertaa. Kädet pidetään pitkin kupeita kaippat ohjeita, joilla voH tarkistaa, onko ohjelmasi ollut sopiva, tai sivuille ojennettuina. (1/ 2 min- 2 min) seuraavassa muutamia pikku viitteitä: 4 . Haaraseisonta. Olkapäiden pyöritystä noin 20 kertaa. Vaihde­ Älä suorita harjoituksia suuI'immalla mahdollisella teholla. Opi taan suuntaa joka vi4dennen pyörityksen jälkeen (1/2 min) tuntemaan, milloin harjOitus on sopiva. Harjoitus on liian rasitta­ 5. Haaraseisonta. Kätten heitto ympäri vartalon edessä noin 20 va jos kertaa kuten harjoiuksessa 4. (1/2 min) 6. a) Seisotaan kylki seinään päin, kädellä tuki seinästä. Jalan ja - 10 min harjoituksen lopettamisen j1äkeen huohottaminen ja käden heil utuksia 2 0 kertaa. Joka viidennen heilautuksen jälkeen sydämen jyskyttäminen jatkuu vaihdetaan toinen kylki seinään päin. Liike ~ehdään mieluummin - 2 tunnin jälkeen olet vielä selvästi heikko ja väsynyt varpailla seisten. - et nuku hyvin seuraavana yönä 6. b) Haaraseisonta, kädet lanteilla. Lantion pyörbtystä. (1 m in) 6 6 - tunnet seuraavana aamuna voimakasta fyysistä väsymystä 7. Etunoja lattialla (vahvemmat) tai nojataan sängyn tms. lailaan Älä harjoittele huonokuntoisena hyväkuntoisen määräämän tah­ etunojassa. Kätten koukist1.lksia ja ojennuksia vartalo suorana py­ din mukaan. syen. Toistetaan 1-15 kertaa. (1/2 min) Älä harjoittele kuumeisena tai tulehdussairauden aikana. Jos 8 . Helppo hyppely. olet yli 40 vuotias ja/ tai ollut pitkään li4kkumatta, käy lääkärillä 9. Leuanveto (pöydän alla, oven välikössä, rekillä jne.). Toiste­ ennen harjoittelun aloittamista. taan 1-15 kertaa. Jos voima ei riitä kohottamiseen, hypätään riip­ Tavoitteena ei ole nostaa suorituskykyä loputtomiin, vaan saa­ pumaan käsivarret koukussa ja laskeudutaan hitaasti alas. (1/2 vuttaa ikääsi, sukupuoltasi ja ammattiasi vastaava kohtuullinen min) suoritus.taso. 10. Jännehyppyjä, narulla hyppelyä tai askeltamiskoe. (1-5 min) . Muista, että lepo oikeaan aikaan on tehokkaampi kuin har­ Kokonaisaika on 8-15 min. Tuolin korkeus askeltamistestissä on joitus. 30-50 cm . 20--30 nousua minuutissa. Jos joku väittää, ettei ole aikaa liikuntaan, eikä pa~aa missä Ilman, että tarkoituksena on pelotella, palautettakoon lopuksi harjoitella, on kysymyksessä vain tekosyy. Se, joka haluaa lähteä mieliin erään suomalaisen tiedemiehen toteamus: "Moni ihminen 10 liikkeelle löytää siihen kyllä mahdollisuuksia. Kävelyn, juoksun, kuluttaa terveytensä hankkiessaan rahaa ja kohta sen jälkeen 8 h i.i hdon, uinnin, pyöräilyn jne. ohessa voi suorittaa esim. seuraa­ kuluttaa rahansa yrittäessään h ankkia takaisin terveyttään, mi kä varnlaisia helposti toteutettavia muotoja. kuitenkin useimmiten on siinä vaiheessa liian myöhäistä".

112 113 Tämä on Mikko - yksi meistä Mikko elää elämäänsä. Hänellä on vaimo ja kaksi lasta; koti, telkkari, sohvakalusto, pesukone - yhtä ja toista elä• mäntarviket4l Siksi Mikon elämässä on taloudellisia riskejä. Mikko ja perhe tarvitsevat taloudelliseksi turvakseen vakuu­ tuksia. Mutta Mikon on vaikea tietää, mitä vakuutuksia hänen pitäisi ottaa. Ja kuinka paljon? Aurapalvelu auttaa. Auran vakuutusneuvoja tekee ihan Mikkoa varten vakuu­ tussuunnitelman. Siitä sitten Mikon on helppo valita, kun kaikki on selvästi yhdellä paperilla - entisetkin vakuutuk­ set ja sosiaaliturva. AURAYHTIOT HIGH - SPEED SAE 20 W/50

Silver High-Speed SAE 20 W /50 täyttää ajan vii­ Silver High-Speed SAE 20 W/SO uppfyller de se­ meisimmät vaatimukset (API:SE) . Estää kuuman naste fordringarna på området (API:SE). För• ja kylmän ajon kerrostumat sekä syöpymisen. hindrar efektivt de avlagringar och den korrosion Säästää moottoria ja pitää sen puhtaana. Tarkoi­ som körningen ger upphov tili. Sparar motorn tettu kovaan, rasittavaan ajoon; jolloin moottorin och håller den ren. Avsedd för hård, påfrestande lämpötilat ovat korkeat. körning, då motorn har en hög temperatur.

VAIHTAKAA NYT! SYT NU! Oy TEBOIL Ab Oy TEBOIL Ab Södra-Finlands distrikt, servicestationer och för• Etelä-Suomen alue, huoltamot ja myynti pisteet säljningspunkter Valmentaja koulutuksen SUOMEN MATKAlOIMIS1O: URHEILUVAEN näkyrn.iä Meillä on muita SUOSIOSSA avarampi käsitys matkapalvelusta

Vuonna 1967, jolloin SVUL :oon perustettiin koulutusosasto, koulutustoiminta uudelleen organisoitiin. Valmentajakoulutuksen jälkeenjääneisyyden vuoksi koulutuksellinen painopiste rajoittui ko. alueelle. Vuonna 1968 alettiin uutta ns. A-B-C-koulutusjärjestelmää to­ teuttaa. Uusi ohjelma toimii keskitetysti siten, että keskusliitto huolehtii valmentajien peruskoulutuksesta ja SVUL :n jäsenliitot Toimistonhoitaja Senni Haukiala Matka-Kalevas­ järiestävät laiikohtaisen koulutuksen. Koulutus tapahtuu valtaosin maamme eri urheiluopistoilla, jot­ sa on erikoistunut urheilujoukkueiden ryhmä• ka edeIlytyksiltään tarjoavat parhaat mahdollisuudet tehokkaa­ seen koulutustoiminnan toteuttamiselle. Suomen Matkatoimisto on maamme vanhin ja • It-matkat, risteilyt, kaukomatkat ja edustusmatkojen järjestämiseen. Hänen mo­ Valmentajien tason nostamiseksi on erityistä huomiota kiinni­ toiseksi suurin matkatoimisto. Erikoisosastoineen ja • liike- ja kongressimatkat tetty määrän sijasta laatuun. Koulutusohjelmien suunnittelussa laajoine kansain välisine yhteyksineen siitä on ke­ nivuotinen kokemuksensa ja toimistomme apu • ryhmämatkat ja tilauslennot samoin kuin toteuttamisessa on SVUL:n koulutusosasto ollut kiin­ hittynyt palvelultaan maamme monipuolisin alan on Teidän käytettävissänne, kun suunnitteIet­ teässä yhteistyössä maamme yliopistojen, urheiluopisto·jen ja yritys. Yksin H elsingissä sen palveluksessa on yli • Neuvostoliiton matkat muutam ien ulkolaisten asiantuntijoiden kanssa, mikä on taannut 100 henkilöä. Heidän ammattiltaitonsa ja yhteis­ • Finland Tours-palvelun te koti- tai ulkomaisia kilpailumatkoja. ajanmukaisen ja korkeatasoisen opetuksen. työnsä koituu aina viime kädessä asiakkaan hyväksi. • hotelli- ja kongressipalvelun kotimaassa Pohjoismaihin verrattuna Suomi on johdossa valmentajakou­ Esimerkiksi kaJkkina mahdollisina a,lennuksina. Tervetuloa iloisin matkasuunnitelmin toimis­ lutuksen laadussa ja systemaattisuudessa. Suomen Ma,tkatoimistosta saatte täyden matka­ • myös kaikki kotimaiset lento-, bussi- ja junaliput ilman minkäänlaista Iisähintaa Valmentajien koulutukseen valittaessa on käytetty varsinkin palvelun, miten ja minne tahdottekin matkustaa. toomme. Lupaamme tehdä parhaamme kaikis­ ylemmilIä tasoilla " tiheää seulaa". Esimerkiksi: sa matkustamiseen liittyvissä asioissa. Peruskoulutusvaihe sisältää n. 250 tuntia, joka annetaan 2-3 Matkustakaa vasta kun tiedätte enemmän. Käyt• vuoden aikana. • kaikki suomalaiset seuramatkat täkää hyväksenne Suomen Matkatoimiston muita Pari vuotta sitten käynnistettiin peruskoulutettujen valmen­ • Ko-matkat, Sanan Matkat avarampaa matka palvelua. Helsingissä puh. 1 0 515. tajien jatkokoulutus, joka takaa valmentajille vuosittain n. 50 tunnin "paketin" syventävää opetusta liikuntatieteen ja käy• tännön toteutuksen eri osa-alueilta. C-tason valmentajia on vuodesta 1968 alkaen koulutettu yli matka·kaleva 8000, B-valmentajia n. 1100 ia A-valmentajia n. 600. Fredrikinkatu 48, Kornetintie 2, Aikatalo 4. krs, puh. SUOMEN 10515 Vapaaehtoisessa järjestökentässä muodostaa hukkakoulutus aina TAPIOLA: Heikintori, puh. vaihde 460811 ja huomattavan ongelman. Aikaisempien erittäin suurien hukkakou­ 462781 lutusmäärien asemasta on uudessa A-B-C-järjestelmässä hukka­ MATKATOIMISTO-J- TIKKURILA: Unikkotie 10. puh. 834 402 ja Helsinki, puh. vaihde 13 691, prosentti onnistuttu supistamaan varsin kohtuulliseksi. "Seulana" toimivalla C-tasolla hukkakoulutusprosentti on viime vuonna 834419 päätoimisto Rauhankatu 13 HELSINKI : Keskuskatu 1, P. Esplanadikatu 25, TURKU - TAMPERE - ROVANIEMI ollut noin 500/0, B-tasoIla n. 200/0 ja A-tasolla n. 100/0 samoin JOENSUU .JYVÄSKYLÄ, KOTKA Unioninkatu 32, Inter-ContinentaI, Rautatieasema, KOUVOLA kuin jatkokoulutuksessakin. KOUVOLA, LAHTI , LOHJA, SVUL:n valmentajakoulutuksessa on tulevina vuosina kiinni­ OULU, TAMPERE, TURKU tettävä entistä suurempaa huomiota laadullisesti täysipainoiseen \,0 ja laajamittaiseen jatkokoulutukseen. 117 REILUT PUKIMET JA KUNNON VÄLINEET

Vauhdikkaille ja urheiluhenkisille. Kaiken ikäisille. Kaikkina vuodenaikoina. Kilpaan ja harjoitteluun. Ja tietysti vapaa-aikaan. Myös paljon sellaista, jota saatte vain meiltä! E STOCKMANN , HElSINKI. TAMPERE. PIETARSAARI Valmennustutkimus -70 tuloksia vielä melko uuden valmentajakoulutusjärjestelmän ke­ piva esim. aktiiviurheilijoille ja seurajohtajille. hittämiseen. Esim. valmentajien ja valmennustyön heikkoa arvos­ Koska tämän tutkimuksen anti C-valmentajien osalta oli hei­ Yhteenveto Tutkimuksen mukaan valmentajille kasautuu erittäin paljon kohko, voisi pienemmällä otoksella suoritettu kunnollinen tut­ 1) urheiluun liittyviä tehtäviä (sekä valmennus- että muita urheilu­ tusta olisi pyrittävä suunnitelmallisesti nostamaan. lajikohtaista Tutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomake kaikille kimus -Cvalmentajista olla paikallaan. A-, B- ja C-valmentajille. Tietokonekäsittelyn tuloksena saatiin tehtäviä). Mielenkiintoista on se, että valmennusaktiivisuus ja koulutusta olisi kehLtettävä. C-valmentajien merkitys olisi selvi­ vastauksista jakautumat (kaikilta tasoilta) ja sadan muuttujan tehtäViien kasautuminen ovat selvästi yhteydessä toisiinsa, ts. mitä tettävä, määrä olisi entistä enemmän korvattava laadulla val­ 6) Valmentajat olivat selvästi tyytyväisempiä valmentajakoulu­ väliset korrelatiiviset tiedot (A- ja B-valmentajat). aktiivisempia valmentajat ovat, sitä enemmän heille kasautuu eri­ mentajakoulutuksessa jne. Em. ja moniin muihin tutkimuksessa tuksen perusosaan kuin lajikoulutusosaan. Lajikoulutuksen taso Valmentajien asennoituminen tutkimukseen oli hyvin myön• lais'ia urheiluun liittyviä tehtäviä. Työn- ja vastuunjaon lisää• esiin tulleisiin seikkoihin tarttumalla voidaan SVUL:n hyvään on varmasti hyvin vaihteleva eri liitoilla. Myös lajLkohtainen teistä. Valmentajien mielestä oli postiiivinen asia, että heidän miseJlä tilannetta voitaisiin helpottaa, mutta ei ole sanottu, ettei­ alkuun päässyttä valmentajakoulutusta kehittää edelleen. Hyvin jatkokoulutus lienee hoidettu suhteellisen heikosti use~lla eri­ työhönsä ja ongelmiinsa vihdoin pyrittiin paneutumaan. Vastaus­ kö kokonaisteho silloin kärsisi. Varmin keino lienee pyrkiä te­ koulutettu, runsas valmentajakaarti on pitemmällä tähtäyksellä koisliHoilla. On löydettävä keinot lajikoulutuksen tason nosta­ prosentti oli A-valmentajilla 81 %, B.valmentajilla 71 % ja C­ hokkaalla koulutuksella -=amaan lisää hyviä, aktiivisia valmen­ arvaamattoman voimakas tekijä kilpa- ja huippu-urheilua kehi­ miseksi. valmentajilla 39 Olo. Kahta ensin mainittua lukua on pidettävä tajia. Valmennus työn ulkopuolisiin urheilutehtäviin olisi koulu­ tettäessä. 7) SVUL:n koulutusosastolla olevat tilastotiedot pidetyistä jat­ varsin korkeana, kun taas C-valmentajien vastausprosentti on tettava kokonaan eri henkilöt. 2) Tämän tutkimuksen päätarkoituksena on ollut kartoittaa uu­ kokoulutustilaisuuksista on analysoitava ja käytettävä hyväksi. on odottamattoman alhainen, eikä C-valmentajien vastauksista Tehtävien kasautumista osoittaa tavallaan myös se, että 41 % si alue. Valmentajien ja valmennuksen merkityksen jatkuvasti Tutkimuksen mukan ei valmentajien toiminta ole kovinkaan voidakaan tehdä kovin pitkä!le meneviä johtopäätöksiä. A-, 28 Olo B- ja 51 Olo C-valmentajista harrasti kyselyhetkellä itse kasvaessa on myös tutkimustoimintaa pyrittävä kehittämään täl• suunnitelmallista, nimenoman pi,tkän tähtäyksen suunnittelu on Vuonna 1970 käynnistetty A-, B- ja C-valmentajatutkimus on kilpa- tai huippu-urheilua aktiivisesti. 'yleensä valtaosalla val­ lä alueella. otettava voimakkaasti esille jatkokoulutuksessa. Valmentajien valmistunut. Tutkimuksen suoritti tutkija Martti Kitunen. mentajista on omakohtaista kokemusta kilpa- tai huippu-urhei­ 3) Tutkimuksen mukaan valmentajille (nimenomaan aktiivisille) kokonaisvaltaista näkemystä on pyrittävä kehittämään. Valmentajatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa vuonna lusta. on kasautunut runsaasti valmennus- ja muita urheiluun liittyviä 8) Eräs keino valmentajakunnan tason nostamiseen on liikun­ 1968 käynnistetyllä valmentajakoulutusjärjestelmällä koulutettu­ Valmentajien oman käsityksen mukaan on valmennus työn arvos­ tehtäviä. Eräs mahdollisuus on tietysti pyrkiä lisäämään työnja• nallisen peruskoulutuksen saaneiden valmentaiien määrän lisää• jen A-. B- ja C-valmentajien toimintaa ja si,ihen liittyviä tekijöitä. taminen maassamme melko heikkoa. Rahalliset korvaukset val­ koa. Jos hyvän ja aktiivisen henkilön työt jaetaan useille, vä• minen. Tärkeintä on kuitenkin aktiivisuus, liLkunnallinen perus­ Paitsi yleiskuvaa valmentajien toiminnasta, uskotaan utkimuksen mennustyöstä eivät ole kovin yleisiä ja muutenkin valmentajia hemmän aktiivisille henkilöille, voi teho laskea. Työnjako edel­ koulutus ei sinänsä tee vielä valmentajasta hyvää. antavan vihjeitä koulutuksen edelleen kehittämiseksi ja innos­ muistetaan useimmiten vain symboolisesti. Saamaansa valmen­ lyttää koulutuksen voimakasta tehostamista. Hyviä, aktHvisia Kaikille liikunnallisen peruskoulutuksen tasoille on järjestettävä tavan valmentajien toimintaa antamalla heille uusia virikkeitä tajakoulutusta valmentajat pi,uvät varsin hyvänä, etenkin koulu­ valmentajia on saatava lisää. Tämä edellyttää valmentajakoulu­ omat valmentajaseminaarinsa. Tutkimuksen mukaan liikuntape­ ja ohjaamalla heitä oman toiminnan arviointiin. Tutkimus antaa tuksen perusosaa. Lajikoulutusosaa ei pidetty samantasoisena. B-tasosta on ehkä tehtävä varsinaisen valmentajakoulutuksen dagogisen koulutuksen saaneita kansakoulunopettajia on oIl~t myös tietoja osasta niitä probleemeja, jotka vaikeuttavat optimaa­ C-valmentajien toiminnan taso ja aktiivisuus jää tutkimuksen tuksen, jatkokoulutuksen latuvaatimusten nostamista entises,tään. melko vähän SVUL:n valmentajakoulutuksessa mukana. NykYI­ liseen valmentautumiseen pyrittäessä. mukaan selvästi jälkeen A- ja B-valmentajista. C-tason merkityk­ perustaso (nykyisen C:n sijasta). sen käsityksen mukaan pidetään kuitenkin valmentaiakoulutuksen Valmentajien toiminnan aktiivisuus oli eräs tutkimuksen tä r­ sen arviointi lienee paikallaan. Alkeiskoulutusta varmasti tarvI­ 4) Tutkimuksen mukaan valmentajien ja valmennustyön ar­ saaneita kansakoulunopettajia varsin pätevinä valmentajina. Tä• keimmistä kysymyksistä. Tulosten mukaan A- ja B-valmentajat taan, mutta sen painopiste voisi ehkä olla esim. aktiiviurheilijoi­ vostus on heikkoa Suomessa. On laadittava "suunnitelma" tämän hän ryhmään olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. ovat varsin aktiivisia valmennus työssään. 91 Olo A- ja 80 % den ja seuraohjaajien kouluttamisessa. asian koriaamiseksi. 9) Tutkimuksen mukaan naiset ja tytöt saavat melko vähän B-valmentajista toimi kyselyhetkellä valmennustehtävissä. C-val­ Valmentajatutkimus on pyrkinyt kartoittamaan valmentajien 5) C-valmentajien merkitystä on tarkoin harkittava. C-valmenta­ koulutettujen valmentajien ohjausta. Tämän alueen kehittäminen tajien vastaava luku oli 48 Olo. toimintaan liittyviä kysymyksiä. Tärkeätä olisi käyttää saatuja jakoulutuksen luonnetta on ehkä muutettava. C-taso lienee so- vaatii koulutusosostolta vakavaa paneutumista asiaan.

119 118 Talviolympialaiset järjestettiin nyt yhdennentoista kerran. Ki­ huippuluokkaan kehittyminen edellyttää matkustamista Euroop­ Lauri Mononen yrittää ujuttaa kiekkoa maalin takaa Slsaan, Nainen Suomen paras soista kahdet (Lake Placid 1932 ja Squaw Valley 1960) on pidetty paan. Lumi tulee liian myöhään, jotta Japanissa pystyisi nouse­ mutta Neuvostoliiton maalivahti Tretjak on tukalannäkäisestii Pohjois-Amerikassa, kahdeksan on käyty Euroopassa. Yhdennet­ maan kansainväliselle tasolla. Tämä seikka hidastaa tuntuvasti toista kisat olivat Aasiassa, ensimmäiset tuossa jättimäisessä kehitystä. asemastaan huolimatta tarkkana. maanosassa. urheilija Sapporossa Japani järjesti ensimmäiset aasialaiset kesäkisat kahdeksan Hieno talviurheilukeskus vuotta sitten Tokiossa ja se oli myös pelinavaaja talvikisojen osalta. Japanin pohjoisosa Hokkaidon saari tarjoaa erinomaiset Joka tapauksessa Japanilla on nyt Sapporossa sitä luokkaa talviset olosuhteet; lunta on huomattavasti enemmän kuin esi­ oleva talviurheilukeskus, että siitä voi muodostua hyvinkin py­ merkiksi Etelä-Suomessa. Sitä satoi kisojen aikanakin vielä lifää syvä korkean luokan hiihtokeskus Salpausselän tai Holmenkolle­ melkein joka päivä. Lumikerroksen paksuus oli paikkapaikoin yli nin tapaan. Myös MM-kisat nähtäneen tulevaisuudessa siellä. kolme metriä. Japanilaiset olivat paneutuneet järjestely tehtäviin suurella huo­ lella. Kaikki suorituspaikat olivat ensiluokkaisessa kunnossa. Vain Squaw Valley etelämpänä Myös majoitustilat, jotka tuttuun tyyliin oli tehty myöhempää tavallisen perheen asuntokäyttöä silmälläpitäen ,olivat korkea­ Sapporo, Japanin 11. suurin kaupunki, asukkaita 1,1 miljoonaa, luokkaisia. sijaitsee 43. leveysasteella. Euroopassa se vastaa suunnilleen Fi­ Joitakin kielteisiäkin piirteitä sentään oli. Mm. asuntojen ik­ renzeä Pohjois-Italiassa tai Marseillea Etelä-Ranskassa. Vain ker· kunat olivat liukusysteemiä. Vaikka ne koetti kuinka tarkkaan ran aikaisemmin kisat on pidetty etelämpänä, Squaw Valleyssä tahansa panna kiinni, aina jäi pieni rakonen ja sieltä tuuli Mutta kun jopa Keski-Euroopan kisat on jouduttu pitämään vuo· vimmatusti. Tästä syystä mm. joka joukkueessa esiintyi nuhaa risto-olosuhteissa, niin Sapporossa kisat olivat lähes merenpinnan ja pikkuvilustumista. tasolla. Murtomaahiihtostadion sijaitsi 300 metriä merenpinnan yläpuolella. Harjoituslatuja ei ollut Japanin ja varsinaisen Aasian mantereen väHssä virtaavat kylmät merivirrat vaikuttavat siihen, että Hokkaidolla on näin Hiihdossa on menty nykyajan suurkisoissa sellaiseen järjeste• paljon lunta. Talvi ei kuitenkaan ole pitkäaikainen. Kausi alkaa lyyn, että varsinaisten kilpalatujen ohella maastoon on vedetty suunnilleen tammikuun alussa ja päättyy helmi-maaliskuun vaih­ myös harjoituslatuja. Näin siksi, että eri maat voisivat pitää teessa. Tästä on pieniä poikkeamia puoleen ja toiseen. karsintahiihtoja tarkoin eristetyillä laduilla. Sapporossa tämä Sään voimakkaat vaihtelut päivittäin olivat tyypillisiä Sapporon puoli oli laiminlyöty eikä siihen saatu korjausta, vai.kka poh­ kisoille. Tänään oli aivan ihanteellinen päivä, aurinko paistoi joismaat yhtenäisesti esiintyen sitä vaativat. Niinpä kolmenkin pilvettömältä taivaalta, huomenna tuli lunta taivaan täydeltä, yli­ eri maan hiihtäjät saattoivat joutua pitämään katsastuksensa sa­ huomenna räntää, sitten oli sumua. Kahtena perättäisenä päivänä manaikaisesti samoilla laduilla ja lisäksi muitten maitten hiih­ sää ei ollut samanlainen. Onneksi kuitenkin koko kisojen aikana täjät samaan aikaan olivat harjoittelemassa. lämpömittari pysytteli pakkasen puolella. ParhaimmHlaan -15 Japanilaiset ovat tunnetusti tavattoman kohteliaita. He ku­ astetta, mutta -1 tai -2 vähintään. martelivat ja hymyilivät aina ja alituisesti. Kun heiIle esitti toi­ vomuksia, he aina lupasivat täyttää kaikki toiveet. Valitettavasti Kadut kanavia kisojen jälkeen nämä lupaukset jäivät usein katteettomiksi. Jos Suomea pidetään byrokratian luvattuna maana, niin meillä sentään ollaan vielä Kun kisat päättyivät helmikuun 13. päivänä, säässä tapahtui oppipoikia tällä alalla. Aina piti olla täyttämässä erilaisia pa­ raju ' muutos. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ilma läm• pereita, joilla ei tehnyt mitään. Myös eri suorituspaikoilla ole­ peni ja maanantai-aamuna satoi silkkaa vettä. Lämpöasteita oli vat järjestysmiehet olivat saaneet ahtaat ohjeet, joista he eivät toistakymmentä. Jos yhtenäkin kisapäivänä olisi ollut sellainen suostuneet missään olosuhteissa tinkimään tippaakaan. Paras ilma, sen päivän kisat olisi ehdottomasti piJtänyt peruuttaa. Jalka keino olikin tarvittaessa juosta läpi, sillä järjestysmiehet huusivat painui puolisääreen asti sohjoon. Puolen kHometrin kävelyn aiJJuha Mieto saa puhtaat paperit: hän oli 15 kilometrillä neljäs ja hävisi pronssin 0,06 sekunnilla. Vielä Grenoblessa hän olisi jakanut pronssin Norjan Ivar Formon kanssa. Tatran MM-kisoista 1970 lähtien hiihtoajat on otettu sadasosasekuntien tarkkuudella. 4 x 10 kilometrin viestissä Mieto oli osuutensa nopein. Osmo Karjalainen tuli Sapporoon siinä vakaassa aikomukses­ sa, että näistä kisoista tulee hänen kisansa. Hän oli harjoitellut Juha Mieto (vas.) oli ylivoimaisesti Suomen paras hiihtäjä Marjatta Kajosmaa (yllä) näyttää yhtä kolmesta saavutta­ erittäin tunnollisesti ja oli kotimaassa· keskittynyt vain kahteen Sapporossa. Yllä kolme maailman nopeimpiin kuuluvaa luis­ mastaan mitalista. Alla kuva ottelusta Neuvostoliitto-Suomi, kilpaan: Rukan 15 ja Sotkamon 30 kilometrin katsastukseen. Mo­ lemmat hän oli voittanut. telijaa, vasemmalta Erhard Keller, Takeo Hida ja Leo Linko­ jossa Suomi kaksi erää pystyi pitämään mestareita ahtaalla. vesi. Onnetar oikukas OsmolIe Oli kuitenkin onneton sattuma, että ensimma!sen hiihtolajin, 30 km, alkaessa oli kisojen kurjln ilma. Koko aamun satoi lunta, isoina usean sentin läpimittaisina paakkuina. Lumipyry oli sa­ keimmillaan ensimmäisen tunnin aikana hiljentyen vähitellen, niin että kilpailun loppuhetkillä sade oli lähes täysin laantunut. Osmo Karjalainen ei missään vaiheessa myöntänyt, että lumi­ sade juuri hänelle olisi tuottanut erityisiä vaikeuksia. Näin silti täytyy olla. Hänellä on tunnetusti erittäin huono näkö. Vaikka hänellä onkin piilolinssit, niin suurten lumihiutaleitten leijumi­ nen päin silmiä vaikeutti varmasti hänen hiihtoaan enemmän kun muitten. Ja tuskin hän olisi jo 4 kilometrin jälkeen siirtynyt ladun syrjään, olympialaisissa kun sentään oli. Tämä tapaus sekä hänen keskeyttämlseensä kohdistunut arvos­ telu niin valmentajan kuin joukkueen johdon taholta sekä leh­ distöstä sadellut ankara kritiikki vaikutivat siinä määrin, ettei Osmo ollut parhaimmillaan vielä 15 kilometrilläkään, vaikka sii­ nä saavuttikin tyydyttävän kymmenennen sijan. Vasta viestissä hän oli jälleen oma itsensä. Muitten kohdalla kisat menivät sitten täysin pieleen. Come­ backin kolmen vuoden tauon jälkeen tehneeseen Eero Mäntyran­ taan kohdistettiin suuria toiveita. Hän itsekin jo ehti niitä elätellä, mutta myönsi sitten realistisesti kisojen jälkeen, että ne lepäsivät hiekalla. Harjoitteluaika oli ollut liian lyhyt. Myös sairastelut verottivat miesten kuntoa. Hannu Taipaleella oli pitkin syksyä kaikenlaisia vaivoja ja suojarokotuksista huoli-

122 matta hän sairastui joulukuussa honkongilaiseen, ainoana edus­ tushiihtäjistämme. Teuvo Hatunen, Raimo Lehtinen ja Manne Liimatainen olivat hiihtäjistämme koko Sapporon ajan täysin terveitä. Mutta ei heidänkään hiihtonsa silti sujunut lainkaan. Raimo Lehtisen keskeyttäminen 30 kilometrillä oli verraten omituinen: hän ker­ toi avoimesti maaliin tultuaan, että sukset olivat iuistaneet hyvin, hänessä 1tsessään ei ollut vikaa, mutta hiihto el vain ollut maittanut! Myöhemmin Suomen johtoporras kertoi Lehtisen her­ mojen pettäneen. Tämä lieneekin ainakin osa totuus. Puoli mi­ nuuttia myöhemmin startannut Ruotsin Gunnar Larsson tavoitti 1 ehtisen noin 8 kilometrin hi,ihdon jälkeen ja meni ohi. Lehti­ sestä alkoi tilanne tuntua toivottomalta, siksi hän pari kilometriä myöhemmin lopetti. Jos hän olisi harkinnut asiaa kylmäpäisem• min, hän olisi huomannut tai saanut kuulla, että Larsson oli aloittanut mainiosti ja oli aivan kärjen tuntumassa. Mutta kun Larsson ei ollut Grenoblen jälkeen esiintynyt oikein edukseen, Lehtinen erehtYI pitämään häntä pilipalipoikana. Seuraus tästä keskeyttämisestä oli, että Lehtinen, joka hiihto­ uransa aikana aikaisemmin oli keskeyttänyt aniharvoin, tuli lopputalven hiihdoissa enemmän tunnetuksi ahkerana keskeyttä• jänä kuin voitosta taistelevana.

Neuvostoliiton ja Norjan kisat Sapporon hiihtokisat olivat Neuvostoliiton ja Norjan kisat. Tä• mä oli kyllä odotettavissa sekä edellistalven että Ta!'ran MM­ kisojen perusteella. Piskuinen Slava Vedenin oli Tatran kisojen kirkkain hahmo Ja sitä hän oli myös Sapporossa. Varsinkin hä• nen haamuhiihtonsa viestinhiihdon ankkurina jäi ka:kkien mie­ len. Se eli to.smto Kalle Jalkasen tempusta Garmischissa lQ36. Ruotsin uusi komeetta Sven-Ake Lundbäck olisi saattanut uha­ ta - ja kenties ohittaa - Vedeninin asemaa, ellei olisi sairastu­ nut pikamatkan ylivoimaisen voittonsa jälkeen. 30 kilometriä pi­ ti olla hänen paras matkansa, mutta siinä hänen voitelunsa epä• onnistui. 50 kilometrille hän ei päässyt lainkaan ja viestissä hän toipilaana oli vain varjo parhaasta minästään.

Norja koki raskaan takaiskun, kun heidän etukäteen arvioiden vahvin korttinsa Odd Martinsen sairastui niin pahasti, että oli jonkin aikaa sairaalassakin. Martinsen ei esiintynyt sitten koko talvena missään kisoissa. Tunturimaan taso on kuitenkin korkea, sota ei yhtä miestä kaivannut. Yhtä hullusti kuin Martinsenllle kävi myös Itä-Saksan suurelle tähdelle Gerhard Grimmerille. Mikä hänen sairautensa oikein oli, sitä ei koskaan ilmoitettu, mutta Salpausselällä hänen seurato­ verinsa KarI-Heinz Luck kertoi hänen yhä vielä olevan niin hei­ kossa kunnossa, ettei hän pystynyt nostamaan oikeata kättään. Muuamat suomalaiset hiihtäjät, etunenässä Eero Mäntyranta, valittivat sitä, etteivät he etukäteen tietäneet Sapporon kisala­ Tämä auto tulee menemään pitkälle duista riittävästi. Korkeuserot kyllä olivat selvilIä, mutta eivät latujen yksityiskohdat, erilaiset käännökset. 3 Sveitsi olisi sopinut esimerkiksi Moottori: 1481 cm R3 h v SAE. Levy jarrut kaikissa Tässä suhteessa suomalaisten olisi ollut syytä ottaa oppia Sveit­ pyörissä, jörrutehostin vökio\'arusteena. Sisällä tilaa sistä, Sapporon kisojen suurimmasta yllättäjämaasta. Kokonais­ viidell e ja fantöstinen varustelu. ta 14 sveitsiläistä urheilijaa nappasi yhteensä 17 mitalia. Hiih­ dossa tuli vain yksi, 4 x 10 kilometrin viestissä, mutta muutkin Huippunopeus noin 155 km/t. sveitsiläisten hiihtoesitykset antoivat ymmärtää, että alppimaas­ ta on tuleva varteenotettava hiihtomaa. Ruotsalainen Lennart Olsson on siellä tehnyt mainiota työtä. Maahantuoja Wihuri-yhtymä Oy Autola. Yhtä mainiota työtä olivat tehneet esikisoissa vuotta ennen var­ sinaisia kisoja vierailleet sveitsiläisjohtajat ja -valmentajat. He

124 POlSKI FIAT 125P oliva mm. kuvanneet laduista joka ainoan metrin. 1 äitä metrejä tutkittiin sitten kerta toisensa perästä kotona leirien yhteydessä. Myös mäenlaskumme on selvästi noussut aallonpohjasta. Tau­ Amoana maana sveitsiläiset olivat myös huomanneet, missä Sap­ no Käyhkön neljäs sija Tatralla kaksi vuotta sitten oli yllätys, poron lumi ratkaisevasti erosi eurooppalaisesta: se oli suolaista! nyt se oli täysin odotettu. Oli todella harmittavaa epäonnea, Suksien parempi luistavuus lienee ollut suurimpana syynä sii­ kun kultamitali jäi puolen metrin päähän. he~k.in, että Marie-Therese Nadig, 17-vuotias kauppakoululainen, VOItti kaksi kultamitalia, vaikkei häntä etukäteen pidetty edes Rouva Fortuna suosi herraa mi taliehdokkaa n a. Joitakin onni potkaisee satumaisesti heti ensi yr1ttämällä. Näin Pienenä erikoisuutena mainittakoon, että Sveitsin joukkueen kävi Puolan Woijciech FortunalIe, joka ei taatusti ollut kultami­ kolmesta lääkäristä yksi oli neekeri. Hän oli amerikkalaissyntyi­ talin arvoinen hyppääjä. "Jos Fortuna hyppäisi 1000 hyppyä nen, mutta nykyisin Sveitsin kansalainen Dave James, joka 7 tuosta mäestä, hän ei varmasti saisi toista niin valtavaa täysosu• v~lOt~a. siten oli 100 jaardin maailmanennätysmies ajalla 9,3 ja maa kuin ensimmäisellä varsinaisella kilpailukierroksella", sa­ klpalsl 10J m 10,2. noi Suomen mäkijoukkueen johtaja Niilo Halonen. Sekään ei olisi riittänyt, ellei toisella kierroksella suursuosikeista yksi toi­ Sapporo-filmin sankaritar sensa perästä olisi tuulenpuuskien takia menettänyt peliään. Jou­ kossa koko Japanin mainio joukkue, joka pikkumäessä oli hank­ Venakkojen voittosarjan olympiakisojen hiihdossa katkaissut kinut komean kolmoisvoiton ja lisännyt Japanin talvikisamitatien Toini Gustafsson oli nytkin mukana, mutta vain turistina. Mar­ määrää kertaheitolla yhdestä neljään. Jukio Kasaja oli maailman jatta Kajosmaa oli hienossa vedossa, mutta ei riittävän kovassa paras mäkimies tänä talvena. Suuren mäen kakkonen IValter pystyäkseen uusimaan Toinin tempun: Galina Kulakova oli pääs• Stei ner Sveitsistä osoitti myöhemmin lentorrä('n MM-kisavoitol­ syt elämänsä kuntoon ja voitti molemmat henkilökohtaiset lajit !aan, että hän lukeutuu jo täysin maai·lman Ivar Formo Norja 46.02,68, 4) Juha mm. 1500 metrillä kolmantena, Tuula Vilkas kärkipäässä 1000, rempi kuin numerot näyttivät, mutta pelaajien juhlamieli hyvin Mieto Suomi 46.02,74, 5) Juri Skobov N-lUtto 46.04,59, 6) Axel 1500 ja 3000 metrillä. Vilkas voitti mm. 1500 metritllä 2,5 sekun­ menneen tshekki-ottelun jälkeen kostautui ratkaisuotteluissa. Nyt Lesser Itä-Saksa 46.17,01. ..10) Osmo Karjalainen Suomi 46.27,51 Mäenlasku nilla Sapporossa myöhemmin samalla matkalla kultaa voittaneen he löivät jälleen tshekit selvin numeroin. USA:n nousua A-sarjaan . ..23) Juhani Repo Suomi 47,56,16 ...35) Manne Liimatainen USA:n Dianne Holumin! pidettiin myöhemmin käydyssä MM-kisojen B-Iohkossa täysin Suomi 48.59,90. Pikkumäki: Jukio Kasaja Japani 244,2 (hypyt 84,0-79,0), 2) Luistelijamme kuitenkin osoittivat, että heissä on ainesta vaik­ varmana, mutta kuusi joukkueen parasta pelaajaa siirtyikin yl­ 30 km: Vjatsheslav Vedenin N-liitto 1.36.31,15, 2) Pål Tyldum Akitsugo Konna Japani 234,8 (82,5-79,0), 3) Seiji Aochi Japani ka mihin, jos heille vain annetaan mahdollisuus siinä kuin maail­ lättäen ammattilaiseksi heti olympialaisten jälkeen, minkä takia Norja 1.37.25,30, 3) Johs. Harviken Norja 1.37.32,44, 4) Gunnar 229,5 (83,5-77,5), 4) Ingolf Mork Norja 225,5 (78,0-78,0), 5) man muillekin huipuille. Valitettavasti Suomeen ei taideta vielä Sapporon ylivoimainen jumbo Puola nousi ensi vuodeksi MM­ Larsson Ruotsi 1.37.33,72, 5) Walter Demel Länsi-Saksa Jiri Raska Tshekkoslovakia 224,8 (78,-78,0), 6) Wojciech For­ pariin vuoteen saada tekojäärataa, mutta toivottavasti parhaat kisojen A-ryhmään. 1.37.45,53, 6) Feodor Simashov N-liitto 1.38.22,50 ...19) Eero tuna Puola 222,0 (82,0-76,5) ...17) Rauno Miettinen Suomi 212,0 luistelijamme saavat ensi ja seuraavina syksyinä sitä odotettaes­ Mäntyranta Suomi 1.41.40,51. ..22) Teuvo Hatunen Suomi (75,5-75,5), 18) Henry Glass Itä-Saksa ja Tauno Käyhkö Suo­ sa tilaisuuden toistuva·sti vieraUla Inzellissä. Jatkossa he osan­ 1.42.27,18. Osmo Karjalainen ja Raimo Lehtinen keskeyttivät. mi mi 211,8 ...25) Kari Ylianttila Suomi 206,6 .. .45) Esko Raution­ nevat hoitaa kunnonajoituksensakin paremmin. Kuuluisuuksien viimeinen turnaus 50 km: Pål Tyldum Norja 2.43.14,75, 2) Magne Myrmo Norja aho Suomi 187,7. 2.43.29,45, 3) Vjatsheslav Vedenin N-liitto 2.44.00,19, 4) Reidar Iso mäki: Wojciech Fortuna Puola 219,9 (111,0-87,5), 2) Wal­ Hjermstad Norja 2.44.14,51, 5) Walter Demel Länsi-Saksa ter Steiner Sveitsi 219,8 (94,0-103,0), 3) Rainer Schmidt Itä• Ard Shenk - kaikkien aikojen mies Neuvostoliitto voitti tuttuun tapaansa kullan ylivoimaisesti. 2.44.32,67, 6) Werner Geeser Sveitsi 2.44.34,13 .. .12) Hannu Tai­ Saksa 219,3 (98,5-101,0), 4) Tauno Käyhkö Suomi 219,2 (95,5-: Hollannin Ard Shenk on jo nyt kaikkien aikojen luistelija. Vain Ruotsi pystyi viemään siltä pisteen. Tämä oli monen pale Suomi 2.48.24,83 .. . 32) Teuvo Hatunen Suomi 3.00.41.72. 100,5), 5) Manfred Wolff Itä-Saksa 215,1 (107,0-89,5), 6) Gan mailmankuulun neuvostoliittolaisen jääkiekkomiehen jäähyväis• Hän on kolminkertainen Euroopan mestari ja kolminkertainen Eero Mäntyranta ja Kalevi Oikarainen keskeyttivät. Napalkov N-li~tto 210,1 (99,5-92,0) ...9) Esko Rautionaho Suo­ mailmanmestari. Hänen nimissään on 1500, 3000, 5000 ja 10000 turnaus. Siellä joukkuetta valmensi ja huolsi parivaljakko Tara­ 4 x 10 km viesti: NeuvostoHitto (Vladimir Voronkov, Juri Sko­ mi 205,8 (93,0-99,0) . ..13) Kari Yli-Anttila Suomi 197,4 (91,5- metrin maailmanennätykset sekä yhteispisteiden mailmanennätys. sov-Tshernisev viimeisen kerran. Heidän valtakaudellaan Neu­ bov, Feodor Simashov, Vjatsheslav Vedenin) 2.04.47,97, 2) Norja 92,0) . .. 32) Rauno Miettinen Suomi 170,7 (83,0-81,5). Oslon MM-kisoissa hän voitti kaikki neljä matkaa, mikä edelli­ vostoliitto oli voittanut peräkkäin yhdeksän maailmanmestaruut­ (Odvar Brå, Pål Tyldum, Ivar Formo, Johs. Harviken) 2.04.57,06, sen kerran oli onnistunut tasan 60 vuotta aikaisemmin. Sappo­ ta ja kolme olympiakultaa. Prahan MM-kisoissa olivat jo uudet 3) Sveitsi (Alfred Kälin, Albert Giger, Alois Kälin, Edy Hauser) miehet remmissä. Sapporon turnaus oli myös legendaarisen vir­ rossa hän voitti kolme kultamitalia ja olisi varmasti sijoittunut 2.07.00,06, 4) Ruotsi (Thomas Magnusson, Lars-Göran Aslund, Alppilajit hyvin (ei kuitenkaan todennäköisesti voittanut) neljännelIäkin, tuoosin Anatoli Firsovin viimeinen suuri kansainvälinen turnaus. Gunnar Larsson, Sven-Ake Lundbäck) 2.07.03,60, 5) Suomi (Han­ Suomi sijoittui viidenneksi. Neuvostoliitolle, Tshekkoslovakial­ 500 metrillä, ellei olisi kaatnutu lähdössä. nu Teipale, Juha Mieto, Juhani Repo, Osmo Karjalainen) Miesten pujottelu: Francisco Fernandez Ochoa Espanja 55,36 le ja USA:lle kärsityn selvän tappion jälkeen näytti jo siltä, että + Suomen suurin toivematka oli juuri 500 metriä. Leo Linkovesi 2.07.50,19, 6) Itä-Saksa (Gert Hessler, Axel Lesser, Gerha"d 53,91 = 1.49,27, 2) Gustavo Thöni Italia 56,69 53,59 = turnauksesta tulee täydellinen fiasko, mutta viimeisessä ottelus­ + ehti osoittaa kuntonsa säilyneen muuttumattomana Sapporossa­ Grimmer, Gert-Dietmar Klause) 2.10.03,7 3. 1.50,28, 3) Rolando Thöni Italia 56,14 + 54,16 = 1.50,30, 4) sa Ruotsia vastaan suomalaiset sitten keräsivät sisunsa ja voit­ kin voittamalla yhdet harjoituskiJlpailut ylivoimaisesti ja piste­ Henri Duvillard Ranska 55,92 + 54,53 = 1.50,45, 5) Jean-Noel tivat. Tämä oli karvas pala ruotsalaisille, sillä jo huulilla ollut lemäliä hirmumyrskyssä 39,1. Hän on erittäin hyvä kilpailija, Augert Ranska 55,77 + 54,74 = 1.50,51, 6) Eberardo Schmalzl hopea .karkasi käsistä ja saman tien myös pronssi. mutta sittenkin tuo ensimmäinen suurkilpailu painoi sen verran N,listen hiihto Italia 56,11 + 54,72 = 1.50,83. että loppuaika lipsahti päälle 40 sekunnin ja sijoitukseksi tuli Miesten suurpujottelu : Gustavo Thöni Italia 3.09,62, 2) Ed­ mund Bruggrnan Sveitsi 3.10,75, 3) Werner Mattle Sveitsi 3.10,99, "vain" kuudes tila. Seppo Hänninen oli porrasta korkeammalla. Epäsuosituin voittaja 5 km: Galina Kulakova N-liitto 17.00,50, 2) Marjatta Kajosmaa Myöhemmin Linkovesi sprintterien maiJlmanmestaruudeIlaan Suomi 17.05,50, 3) Helena Sikolova Tshekkoslovakia 17.07,32, 4) 4) Alfred Hagn Länsi-Saksa 3.11,16, 5) Jean-Noel Augert Ranska osoitti sekä pystyneensä säilyttämään kuntonsa läpi kauden että Alevtina Oljunina N-liitto 17.07,40, 5) Hilkka Kuntola Suomi 3.11,84, 6) Max Riegel Länsi-Saksa 3.11,94. oppineensa nopeasti. Mainioitten 500-metristen lisäksi nimen­ Tuskin missään lajissa on niin epäsuosittua voittajaa kuin 17.11,67, 6) Ljubova Muhatsheva N-lii-tto 17.12,08 ...9) Helena Miesten syöksylasku: Bernhard Russi Sveitsi 1.51,43, 2) Ro­ omaan jälkimmäinen 1000 meriä oli loistava osoitus kylmäpäi• naisten taitoluistelussa. Itävallan Beatrice Schuballe melkein vi­ Takalo Suomi 17.21,39 . .. 25) Senja Pusula Suomi 17.59,93. land Collombin Sveitsi 1.52,07, 3) Heinrich Messner Itävalta syydestä. hellettiin. Hän näyttää tosiaan vapaavalintaisissa ohjelmassaan 10 km: Galina Kulakova N-liitto 34.17,82, 2) Alevtina Olju­ 1.52,40, 4) Andreas Sprecher Sveitsi 1.53,11, 5) Erik Haaker Nor- lähinnä sahapukilta, mutta on melko selvä voittaja fantastisen nina N-liitto 34.54,11, 3) Marjatta Kajosmaa Suomi 34.56,45, 4) ja 1.53,16, 6) Walter Tresch Sveitsi 1.53,19. . Stien Kaiser onnistui vihdoin pakollisen ohjelmansa takia. Ljubova Muhatseva N-liitto 34.58,56, 5) Helena Takalo Suomi Naisten pujottelu: Barbara Cochran USA 91,24, 2) Damele Seuraaviin kisoihin mennessä taitoluistelun sääntöjä muute­ 35.06,34, 6) Aslaug Dahl Norja 35.18,84 ...8) Hilkka Kuntola Debernard Ranska 91,26, 3) Florence Steurer Ranska 92,69, 4) Naisten luistelussa ei ollut yhtä hallitsevaa hahmoa kuin mie­ taan. Tähän saakka pakolliset ja vapaavalintaiset ovat olleet ta­ Suomi 35.36,51. .. 22) Marjatta Muttilainen Suomi 36.46,40. Judy Crawford Kanada 93,95, 5) Annemarie Pröll Itävalta 94,03, hissä. Joka lajin kultamitali meni eri tytöille. Neuvostoliiton tyt­ saveroisessa asemassa: loppupisteisiin ne ovat vaikuttaneet yhtä 3 x 5 km: Neuvostoliitto (Ljubova Muhatsheva, Alevtina Olju­ 6) Pamela Behr Länsi-Saksa 94,03. tärien heikko menestys oli varmasti itäisessä naapurissamme suu­ suuresti. Nyt tilanne muuttuu: pakollisten osuus on 1/3, vapaa­ nina, Galina Kulakova) 48.46,15, 2) Suomi (Helena Takalo, Hilk­ Naisten suurpujottelu: Marie-Therese Nadig Sveitsi 1.29,90, 2) ri pettymys: vain yksi hopea ja pronssi ei varmastikaan täyttä• ohielman 2/3. ka Kuntola, Marjatta Kajosmaa) 49.19,37, 3) Norja (Inger Aufles, Annemarie Pröll Itävalta 1.37,00, 3) Susan Corrock USA 1.37,68, nyt toiveita. Hollannin Stien Kaiser ei saanut yllättäen Grenob­ Kaikki eivät kuitenkaan ole varmoja siitä, että muutos on ollut Aslaug Dahl, Berit · Mördre-Lammedahl) 49.51,49, 4) Länsi-Saksa 4) Isabelle Mir Ranska 1.38,62, 5) Rosi Speiser Länsi-Saksa lessa neljä vuotta sitten ainuttakaan kultamitalia, vaikka hän oikea. Epäilijöitten joukkoon ilmoittautui Sapporossa mm. edel­ (Monika Mrklas, Ingrid Rotfuss, Michaela Endler) 50.25,61, 5) 1.39,10, 6) Rosi Mitermeier Länsi-Saksa 1.39,32. ennen kisoja oli ollut täysin suvereeni. Sapporossa näytti käyvän listen kisojen kultamitalivoittajatar, kanadalainen Peggy Fle­ Itä-Saksa (Gabriele Haupt, Renate Fischer, Anna Unger) Naisten suurpujottelu: Marie-Therese Nading Sveitsi 1.29,90, 2) samaHa tavalla, kun Dianne Holum voitti hänet parilla kymme­ ming. Hänen mieles,tään taitoluistelijoitten taso tulee laskemaan, 50.28,45, 6) Tshekkoslovakia (Aleja Bartosova, Helena Sikolova, Annemarie Pröll Itävalta 1.30,75, 3) Wiltrud Drexel Itävalta neksellä 1500 metrillä. Mutta 3000 metrHlä Stien vihdoin sai kun pakollisten merkitys vähenee. Pakollisia suurkisoissa on ta­ Milena Ollerova) 51.16,16. 1.32,35, 4) Laurie Kreiner Kanada 1.32,45, 5) Rosi Speiser Länsi­ sen, mitä on hakenut. Vaikka hän edelleen ilmoitti jatkavansa vallisesti seuraamassa vain kourallinen yleisöä. Peggy Fleming Saksa 1.32,56, 6) Florence Steurer Ranska 1.32,59. kilpailu-uraansa, hänellä tuskin on enää Deneverissä mahdolli­ ilmoitti tulleensa Sapporoon nimenomaan nähdäkseen Beatrice suus saada mitään, joten tämä oli l1:s hetki. Schuban koukerot! Yhdistetty Ampumahiih~o Ulrich Wehling Itä-Saksa (mäki 200,900 - hiihto 212,440) 413,340, 2) Rauno Miettinen Suomi (210,00-195,500) 405,500, 3~ Henkilökohtainen kilpailu: Magnar Sohlberg Norja 1.15.55,60, Kari-Heinz Luck Itä-Saksa (178,800-220,00) 398,800, 4) Erkkt (2 sakkom inuuttia), 2) Hansjörg Knauthe Itä-Saksa 1.16.07,60

129 128 (1), 3) Lars-Göran Arvidsson Ruotsi 1.16.27,03 (2), 4) Aleksandr 5.01,79, 6) Kapitolina Seregina N-liitto 5.01,88, 7) Tuula Vilkas Tihonov N-liitto 1.16.48,65 (3), 5) Yrjö Salpakari Suomi 1.16.51,43 Suomi 5.05,92 ... 21) Arja Kantola Suomi 5.30,88. (2), 6) Esko Saira Suomi 1.17.34,80 (5) ...27) Mauri Röppönen Suomi 1.23.45,88 (7) ...3 0) Juhani Suutarinen Suomi 1.24.25,99 (1 ,,' Taitoluistelu Viesti: Neuvostoliitto (Aleksander Tihonov, Rinnat Safin, Ivan Bjako,v, Viktor Mamatov) 1.51.44,9, 2) Suomi (Esko SaiTa, Juha­ Naisten taitoluistelu: Beatrice Schuba Itävalta 9/2 751,5, 2) Karen Magnussen Kanada 23/2 673,2, 3) Janet Lynn USA 27: 2 ni Suutarinen, Heikki Ikola, Mauri Röppänen) 1.54.37,2, 3) Itä• Raketilla lentävä lähtö kesän harjoitteluun. Saksa (Hansjörg Knauthe, Joachim Meischner, Dieter Speer, 663,1, 4) Julie Holmes USA 39/2 627,0, 5) Zsusza Almassy Un­ Suunniteltu yhteistyössä Suomen Urheiluliiton Horst Koschka) 1.54.57,6, 4) Norja (Tor Svendsberget, Kare kari 47/ 2 592,4, 6) Sonja Morgernstern Itä-Saksa 53/2 579,4. Hovda, Ivar Nordkild, Magnar Sohlberg) 1.56.24,4, 5) Ruotsi Miesten taitoluistelu: Ondrej Nepala Tshekkoslovakia 2739,1 kanssa. (Lars-Göran Arvidsson, Olle Petrusson, Torsten Wadman, Holm­ pistettä/sijaluku 9, 2) Sergei Tshetverurun N-liitto 2672, 4/ 20, 3) Raketilla pääsevät 0-15-vuotiaat pojat ja tytöt ilmaiseksi seuraamaan Suomi-Iso-Britannia­ rid Olsson) 1.56.57,4, 6) USA (Peter Karns, Dexter Morse, Den­ Patrick Pera Ranska 2653, 1/28, 4) Kenneth Shelley USA 2596, n;s Donahue, Peter Lahdenperä) 1.57.24,3. 0/43, 15) Misha Petkevich USA 2581, 5/47, 6) Jan Hoffmann Espanja maaottelua stadionille 25-26.7.1972. Itä-Saksa 2567, 6/55. Toivekirja kaikilla ikäkausiurheiIijoille, Pariluistelu: (suluissa vapaaohjelman pisteet) Irina Rodnina­ samalla loistava palkintokirja seuroille. Miesten pikaluistelu Aleksei Ulanov N-liitto 420,4 (315,9), sijaluku 12,0, 2) Ljudmila Raketissa on iskevää tietoa joka lajin sähinöihin. Smimova-Andrei Surillkin N-liitto 419,4 (315,0) 15,0 3) Manu­ Ov.h. 10 mk 500 m: Erhard Keller Länsi-Saksa 39,44, 2) Hasse Börjes Ruot­ ela Gross-Uwe Kagelmann Itä-Saksa 411,8 (310,8) 29,0, 4) Jojo si 39,69, 3) Valeri Muratov N-liitto 39,80, 4) Per Björang Norja Starbuck-Ken Shell ey USA 406,8 (305,7) 35,0, 5) Alrnut Leh­ 39,91, 5) Seppo Hänninen Suomi 40,12, 6) Leo Linkovesi Suomi mann-Herbert Wiesinger Länsi-Saksa 399,8 (302,4) 52,0, 6) 40,14 ...27) Jouko Salakka Suomi 42,81. Irina Tshernitseva-Vasili Blagov N-liitto 399,1 (301,2) 52,0. 1500 m: Ard Schenk Hollanti 2.02,96, 2) Roar Grönvold Norja 2.04,26, 3) Göran Claeson Ruotsi 2.05,89, 4) Björn Tveter Norja 2.05,94, 5) Jan Bols Hollanti 2 .06,58, 6) Valeri Lavrushkin N­ Jääkiekko, sarja taulukko liitto 2.07,16 . ..10) Kimmo Koskinen Suomi 2.08,18 ...17) Jouko Salakka Suomi 2.10,22... 28) Seppo Hänninen Soumi 2.14,52 ... A-ryhmä 34) Leo Linkovesi Suomi 2.16,86. 5000 m: Ard Schenk Hollanti 7.23,61, 2) Roar Grönvold Norja Neuvostoliitto ...... 5 4 1 ° 33-13 9 7.28,18, 3) Sten Stensen Norja 7.33,39, 4) Göran Claeson Ruotsi USA ...... 5 3 ° 2 18-15 6 7.36,17, 5) Willy Olsen Norja 7.36,47, 6) Kees Verkerk Hollanti Tshekkoslovakia ...... 5 3 ° 2 26--13 6 7.39,17 ...11) Kimmo Koskinen Suomi 7.45,15 . ..18) Jouko Salak­ Ruotsi ...... 5 2 1 2 17-13 5 ka Suomi 7.57,42. Suomi ...... 5 2 ° 3 14-24 4 10000 m: Ard Schenk Hollanti 15.01,35, 2) Kees Verkerk Hol­ Puola ...... " 5 ° ° 5 9-39 ° lanti 15.04,70, 3) Sten Stensen Norja 15.07,08, 4) Jan Bols Hol­ USA sijoittui toiseksi ennen Tshekkoslovakiaa, vaikka sUlä on lanti 15.17,99, 5) Valeri Lavrushkin N-liitto 15.20,08, 6) Göran huonompi maalisuhde, koska se voitti tshekit keskinäisessä ot­ KAVERI KOKO KAUDEKSI Claeson Ruotsi 15.30,19, 7) Kimmo Koskinen Suomi 15.38,87 (SE) telussa 5-1. ...19) Jouko Salakka Suomi 16.35,64. Urheilun tähtihetkiä, valiovalmentajien neuvoja, KeIkkailu rautaisia harjoitteita, Naisten pikaluistelu ja pysytte hyvissä kirjoissa kovia kilpailuja. Naisten ohjaskelkkailu: Anne Marie Miiller Itä-Saksa 2.59,18, 500 m: Anne Henning USA 43,33, 2) Vera Krasnova N-liitto 2) Ute Riihrold Itä-Saksa 2.59,49, 3) Margit Schaumann itä-Sak• 4'1,01, 3) Ljudmila Titova N-liitto 44,45, 4) Sheila Young USA sa 2.59,54, 4) Elisabeth Demleitner Länsi-Saksa 3.00,80, 5) Yoko 44,53, 5) Monika Pflug Länsi-Saksa 44,75... 16) Arja Kantola Otaka Japani 3.00,98, 6) Halina Kanasz Puola ja Wieslawa Mar­ Suomi 46,12 . ..24) Tuula ViJkas Suomi 46,85. tyka Puola 3.02,33. 1000 m: Monika Pflug Länsi-Saksa 1.31,40, 2) Atje Keulen­ Miesten ohjaskelkkailu: Wolfgang Schneidel Itä-Saksa 3.27,53, Deelstra Hollanti 1.31,61, 3) Anne Henning USA 1.31,62. 4) 2) Harald Ehrig Itä-Saksa 3.28,39, 3) Wolfram Fiedler Itä-Saksa Ljudmila Titova N-liitto 1.31,85, 5) Nina Statkevitsh N-liitto 3.28,73, 4) Klaus Bonsack Itä-Saksa 3.29,16, 5) Leonard Nagen­ 1.32,21, 6) Dianne Holum USA 1.32,41 ...11) Tuula Vilkas rauft Länsi-Saksa 3.29,67, 6) Josef Fendt Länsi-Saksa 3.30,03. Suomi 1.33,51. . .21) Arja Kantola Suomi 1.35,45. Pari keIkkailu : Wolfgang Zimmerer-Peter Utzschneider Länsi• 1500 m: Dianne Holum USA 2.20,85, 2) Stien Kaiser-Baas Saksa 4.57,06, 2) Horst Floth-Pepi Bader Länsi-Saksa 4.48,84, 3) Hollanti 2.21,05, 3) Atje Keulen-Deelstra Hollanti 2.22,05, 4) Elly Jean Wicky-Edy Hubacher Sveitsi 4.59,33, 4) Gianfranco Gas­ van der Brom Hollanti 2.22,27, 5) Rosemarie Taupadel Itä-Saksa pari-Mario Armano Italia 5.00,45, 5) lon Panturu- Ion Zangur 2.22,35, 6) Nina Statkevitsh N-liitto 2.23,19... 16) Tuula Vilkas Romania 5.00,51, 6) Carl-Erik Eriksson-Jan Johansson Ruotsi Suomi 2.27,09. 5.01,44. 3000 m: Stien Kaiser-Baas Hollanti 4.52,14, 2) Dianne Ho­ Nelimieskelkkailu : Sveitsi I 4.42,07, 2) Italia 1 4.43,83, 3) lum USA 4.58,67, 3) Atje Keulen-Deelstra Hollanti 4.59,91, 4) Länsi-Saksa I 4.43,92,4) Sveitsi II 4.44,56, 5) Länsi-Saksa n Sippie Tichelaar Hollanti 5.01,67, 5) Nina Statkevitsh N-liitto 4.45,09, 6) Itävalta I 4.45,77.

130 Kuluneen toimikauden eräänä päätehtävänä - jatku­ Hedelmäsokerista van suunnittelutyön ohella - oli jo tehtyjen suunnitel­ SVUL:n mien toteuttamisvaiheen laajentaminen. Tehtäväkentän laajuudesta ja valiokunnan asemasta suunnittelevana koordinoivana elimenä johtuen valiokunta on suunni­ Tieteellisen valiokunnan telmiensa saattamiseksi toteutukseen pyrkinyt solmi­ aitoa energiaa maan mahdollisimman laaja-alaisia yhteyksiä erilais­ toiminta 1971 ten tutkimus- ja asiantuntijatahojen kanssa. Yhdeksi merkittävimmistä toteutuksen kanavointitavoista katsot­ • piristää nopeasti tiin pohjoismainen yhteistyö, jonka käynnistämiseksi pi­ dettiin - SVUL :n tieteellisen valiokunnan vastatessa • piristävä vaikutus on pitkäaikainen järjestelyistä - ensimmäinen yhteispohjoismainen lii­ • raikas luonnontuote kuntatieteen seminaari Helsingissä 21.-23.1. 1972. Se­ minaarin tuloksena syntyikin joukko konkreettisia esi­ • oikein annosteltuna sopii myös painon­ tyksiä liikuntatieteellisestä tutkimusyhteistyöstä poh­ joismaiden kesken. tarkkailijaIle ja laihdutlajalle

Käsitellyt kysymykset Yhteistyö ja edustukset Huippu-urheilu ja mielenterveys. Ylil. Simo Mäkelän välitöntä Valiokunnan edustajat ovat osallistuneet seuraaviin tilaisuuksiin: käytännön hyötyät omaavan tutkimuksen suorittamiseksi valio­ Felles-komitean kokous Tukholmassa 20.-23.5.1971 Valiokunnan kunta on antanut konsultointiapua ja tukenut lausunnollaan tut­ puheenjohtaja Kaarlo Hartiala esitelmöi aiheesta "Urheilun kes­ kimuksen rahoituspyrkimyksiä. kusjärjestön ja tieteen yhteistyön ongelmat". Nuoren urheilijan alaikäraja systemaattisissa voimanhankintahar­ Pohjoismainen nuorisourheilujohtajien kongressi Tampereella joituksissa. Lääket.lis. Kari Kauko on ollut valiokunnan kuulta­ 3.-6.6.1971. Valiokunnan jäsen Matti Suonperä esitteli suunnitel­ vana asiasta. Valiokunta on esittänyt toimeenpantavaksi selvitys­ man nuorisourheiluun liittyvästä yhteispohjoismaisesta tutkimuk­ tilaisuuden, jossa koottaisiin jo olemassa oleva - ei yksinomaan sesta. voimanhankintaharjoitusten vaan yleensäkin harjoittelun aloitta­ Yhteispohjoismainen kokous Göteborgissa 13.-14.11.1971. misikään liittyvä - tieto valmentajakunnalle välitettävään muo­ Lisäksi valiokunnan edustajat ovat neuvotelleet Opetusministe­ toon. riön edustajien kanssa eräiden valiokunnan toimintasuunnitelmaan Rentutumismenetelmien kartoitustutkimus. Valiokunnan yhteis­ sisältyvien projektien toteuttamisedellytyksistä. työssä valmentaja Antti Lanamäen kanssa käynnistämä tutkimus valmistui toimintavuoden aiJkana. Tulokset osoittivat, ettei huip­ putulosten kannalta tarpeellista rentoutumista hallita vielä riit­ tävästi valmentajien ja valmennettavien keskuudessa. Valiokunta Yhteenveto on esittänyt lisäkoulutustilaisuuksien järjestämistä. Urheilukoulukokeilu. Valiokunnan urheilukoulutyöryhmä on suo­ rittanut yhteenvedon vuoden kestäneen kokeilun tuloksista. Yh­ Tarkastellessaan asetettujen toimintapyrkimysten ja saavutettujen teistyö kokeilukoulujen kanssa jatkuu edelleen. konkreettisten tulosten välistä suhdetta valiokunta totesi joudutun SVUL:n nuorten leidtoiminta. Valiokunta totesi, että uusi leiri­ tilanteeseen, joka pakottaa valiokunnan toimintapyrkimystensä ja toimintasuunnitelma on yhdensuuntainen valiokunnan oman teh­ -edellytystensä välisten suhteiden perusteelliseen selvittämiseen ja tävämäärittelyn yhteydessä hyväksyttyjen toim1ntapyrkimysten uudelleen arviointiin. kanssa ja että sen toteutuminen liittyy erittäin läheisesti eräisiin Tämän mukaisesti valiokunta sopi jo tietyistä toimenpiteistä, valiokunnan kiireelIisimpiin toteutettavi-in projekteihin ja tukee jotka liittohallitus myös hyväksyi. niitä ,minkä johdosta valiokunta katsoi suunnitelman pikaisen Uusien yhteyksien luomisella tutkija- ja asiantuntijakenttään toteuttamisen ensiarvoisen tärkeäksi. toivotaan päästävän asiantuntijoiden työn tehostamiseen ja toi­ Sosiometriset tutkimukset. Edellisellä toimikaudella käynnistetyt minnan laajentumiseen. Kuitenkaan eivät voimat tällaisenaankaan tutkimukset jatkuvat edelleen. Niitä on myös samalla laajennettu. vielä riitä. Tavoitteena on saada kootuksi pohjOismaiset resurssit Julkaisut. Valiokunta on ollut yhteydessä ulkomaisiin keskuksiin yhteen, jolloin tutkija- ja asiantuntijakenttä laajentuisi merkittä• toimialaansa liittyvän dokumentaatiomateriaalin saamiseksi. västi.

SUOMEN SOKERI 132 ENNÄ TYSTILASTOJA Julkaisemme yksilö lajien ennätyksiä maailmanennätyksistä Suomen ennätyksiin. Kilpa ilukauden eräissä lajeissa ollessa parhaassa vauhdissa, ei tilasto joka suhteessa kirjan ilmestyessä ole aukoton. Esimerkiksi yleisurheilussa, painonnostossa ja uinnissa tilastojen yhteydessä on maininta, mihin saakka tilasto on vedenpitävä. ME EE PE SE Saavuttaja Saavuttaja Saavuttaja Saavuttaja Urheilulaji Tulos paikka, vuosi Tulos paikka, vuosi Tulos paikka, vuosi Tulos paikka, vuosi Yleisurheilun ennätykset Saavutettu 30.6.1972 mennessä 10.000 m 27.39,4 Ron Clarke, Ausl. 27.47,0 Dave Bedford I-B 27.52,8 Juha Väätäinen 27.52,8 Juha Väätäinen Mr rE PE SE Oslo 1965 Portsmouth 1971 Helsinki 1971 Helsinki 1971 Saavuttaja Saavuttaja Saavuttaja Saavuttaja Urheilulaji Tulos paikka, vuosi Tulos paikka, vuosi Tulos pafkka, vuosi Tulos paikka, vuosi 20.000 m 58.06,2 Gaston Roelants 58.06,2 Gaston Roelants 59.05,8 Seppo Tuominen 59.05,8 Seppo Tuominen 100 m 9,9 Jim Hines, USA 10,0 Armin Hary, L-Saksa 10,1 Raimo Vii en 10,1 Raimo Vilen, Suomi Leuven 1966 Leuven 1966 Pariisi 1971 Parii-si 1971 Ronnie Ray Smith, USA Z tirich 1960 Helsinki 1972 Helsinki 197L. Charlie Greene, USA Vaderi Borzov, N-liitto 110 maj. 13,0 Rod Milburn USA 13,2 Martin Lauer, L-S 13,7 Kjellfred Weum, N 13,8 Ari Salin Sacramento 1968 Kiova 1969 Eugene 1971 Ztirich 1959 Oslo 1967 Gert Metz, L-Saksa Praha 1970 Bo Forssander. Ru Burg Gretesch 1970 Malmö 1968 Roger Bambuck, Ranska Sacramento 1968 Vladislav Sapeja, N-liitto 200 maj. 22,5 Martin Lauer, L-S 22,5 Martin Lauer, L-S 23,3 Ragnar Moland, N 23,6 Ari Salin Leningrad 1968 Ziirich 1959 Ztirich 1959 Kristiansund 1971 Praha 1970 Glenn Davis USA Bern 1960 200 m 19,8 Tommie Smith, USA 20,2 Valeri Borzov NL -71 20,70we Jonsson, Ruotsi 20,8 Raimo Vilen (kaart.) Mexico 1968 Pietro Mennea Italia -72 Ztirich 1962 Torsten Johansson Markku Kukkoaho 400 maj. 48,1 Dave Hemery, I-B 48,1 Dave Hemery, I-B 49,6 Ari Salin Suomi 49,6 Ari Salin Ruotsi -72 Oulu 1971 Mexico 1968 Mexico 1968 Helsinki 1971 Helsinki 1971

3.000 m ej. 8.22,0 Kerry O 'Brien Au 8.22,2 Vladimir Dudin, Nl 8.23,6 Anders Gärderud Ru 8.24,2 Jouko Kuha 44,9 Karl Kaufmann L-S 45,7 Markku Kukkoaho, Su 45,7 Markku Kukkoaho 400 m 43,8 Lee Evans, USA Berliini 1970 Kiova 1969 Tukholma 1972 Tukholma 1968 Mexico 1968 Rooma 1960 Helsinki 1971 Helsinki 1971 Martin Jellinghaus, L-S Mexico 1968 Korkeus 229 Pat Matzdorf USA 228 Valeri Brumel, Nl 222 Jan Dahlgren Ru 217 Reijo Vähälä Berkeley 1971 Moskova 1963 Helsinki 1972 Ateena 1969 Asko Pesonen 800 m 1.44,3 Peter Snell, U S 1.44,9 Franz-Josef Kemper 1.45,9 Audun Boysen, Nor 1.47,2 Markku Aalto Vaala 1971 Christchurch 1962 L-S Hannover 1966 Oslo 1955 Helsinki 1971 Ralph Doubell, Aust Walter Adams L-S Seiväshyppy 559 Kjel Isaksson RU 559 Kjel Isaksson RU 559 Kjel Isaksson RU 531 Altti Alarotu Mexico 1968 Stuttgart 1970 Los Angeles 1972 Los Angeles 1972 Los Angeles 1972 Turku 1970 Bob Seagren USA Los Angeles 1972 1.000 m 2.16,2 Jiirgen May, I-S 2.16,2 Jiirgen May, I-S 2.17,8 Dan Waern, Ruotsi 2.19,4 Olavi Vuorisalo Erfurt 1965 Erfurt 1965 Karlstad 1959 Turku 1958 Franz-Josef Kernper, L-S Franz-Josef Kernper, L-S Olavi Salonen Piluushyppy 890 Bob Beamon USA 835 Igor Ter-Ovaneslan Nl 816 Rainer Stenius 816 Rainer Stenius Hannover 1966 Hannover 1966 Turku 1958 Mexico 1968 Mexico 1967 Los Angeles 1966 Los Angeles 1966 Josef Schwarz, L-S Stuttgart 1970 1.500 m 3.33,1 Jim Ryun USA 3.34,0 Jean Wadoux, Ranska 3.37,3 Ulf Högberg, Ruo 3.38,6 Pekka Vasala Los Angeles 1967 Colombes 1970 Milano 1971 Helsinki 1971 Kolmiloikka 17.40 Pedro Perez, Kuuba 17.39 Viktor Sanejev Nl 17.00 Pertti Pousi 17.00 Pertti Pousi Cali 1971 Mexico 1968 Kuortane 1968 Kuortane 1968

2.000 m 4.56,2 Michel Jazy, Rans 4.56,2 Michel Jazy, Rans 5.05,6 Dan Waern, Ruotsi 5.08,8 Matti Tuura Kuulantyöntö 21.78 Randy Matson, USA 21.32 H.-J. Rothenburg, I-S 20.04 Richard Bruch Ru 19.94 Seppo Simola St.Maur 1966 St.Maur 1966 Uddevalla 1959 Turku 1970 College Station 1965 Potsdam 1972 Malmö 1971 Wuppertal 1971

Kiekonhei tto 68 .40 Jay Silvester USA 68.32 Richard Bruch Ru 68.32 Richard Bruch Ru 63.50 Pentti Kahma 7.54,0 Lasse Viren 3.000 m 7.39,6 Kipchoge Keino, Ken 7.39,8 Emile Putternans Belgia 7.54,0 Lasse Viren, Suomi Reno 1969 Malmö 1971 Malmö 1971 Ylivieska 1971 Hälsingborg 1965 1971 Imatra 1971 Imatra 1971

5.000 m 13.16,6 Ron Clarke, Aust 13.22,8 Ian Stewart, Iso B. 13.29,8 Lasse Viren, Su 13.29,8 Lasse Viren Tukholma 1966 Edinburgh 1970 Heinola 1971 Heinola 1971 EE PE SE ME EF PE SE Saavuttaja Saavuttaia Saavuttaia Saavuttaia Saavuttaja Saavuttaja Saavuttaia Saavuttaja Urheilulaji Tulos paikka, vuosi Tulos paikka, vuosi Tulos paikka, vuosi Tulos paikka, vuosi Urheilulaji Tulos paikka, vuosi Tulos paikka, vuosi Tulos paikka, vuosi Tuios paikka, vuosi ------Moukarinheitto 76.40 Walter Schmidt L-S 76.4C Walter Schmidt L-S 67.52 Risto Miettinen 67.52 Risto Miettinen 200 maj. 25,7 Pamela Ryan Au 25,8 Teresa Sukr.iewicz Pu 26,7 Gun Olsson Ru 27,2 Sirkka Norriund Lahr 1971 Lahr 1971 Göteborg 1971 Göteborg 1971 Melbourne 1971 Varsova 1970 Sollentuna 1971 Varkaus 1968 Annelie Jahns I-S Erfurt 1970 Keihäänheitto 92.70 Jorma Kinnunen 92.70 Jorma Kinnunen 92.70 Jorma Kinnunen 92.70 Jorma Kinnunen Tampere 1969 Tampere 1969 Tampere 1969 Tampere 1969

Korkeushyppy 192 Ilona Gusenbauer 192 Ilona Gusenbauer 181 Grith Ejstrup 170 Leena Kaarna 10-ottelu 1'417 Bill Toomey USA b319 Kurt Bendlin L-S ~057 Lennart Hedmark FLI 7763 Hannu Kyösola Itävalta Itävalta Tanska 1972 Helsinki 1964 Los Angeles 1969 Heidelberg 1967 Miinchen 1971 Helsinki 1971 Wien 1971 Wien 1971

25.000 m 1.15.22,6 Ron Hill I-B 1.15.22,6 Ron Hill I-B 1.17.22,0 Seppo Nikkari 1.17.22,0 Seppo Nikkari Bolton 1965 Bolton 1965 Jyväskylä 1971 Jyväskylä 1971 Pituushyppy 684 Heide Rosendahl L-S 684 Heide Rosendahl L-S 656 Berit Berthelsen No 644 Tuula Rautanen Torino 1970 Torino 1970 Oslo 1968 Lahti 1971 30.000 m 1.31.30,4 Jim Alder I-B 1.31.30,4 Jim Alder I-B 1.35.03,6 Antti Viskari 1.35.03,6 Antti Viskari Lontoo 1970 Lontoo 1970 Lappeenranta 1956 Lappeenranta 1956 Kuulantyöntö 20.63 Nadessha Tsrushova 20.63 Nadessha Tsrushova 15,66 Marjatta Mäkinen 15,66 Marjatta Mäkinen 1 tunnin juoksu 20.664 m Gaston Roelants 20.664 m Gaston Roelants 20.296 m Seppo Tuominen 20.296 m Seppo Tuominen Nl Bukarest 1972 Nl Bukarest 1972 Helsinki 1965 Helsinki 1965 Leuven 1966 Leuven 1966 Pariisi 1971 Pariisi 1971

65.42 Faina Melnik NL 52.88 Marjatta Mäkinen 52.88 Marjatta Mäkinen 1 maili 3.51,1 Jim Ryun USA 3.53,6 Michel Jazy Ranska 3.56,4 Arne KvaJheim Norja 3.59,1 Olavi Vuorisalo Kiekonheitto 65.42 Faina Melnik NL Moskova 1972 Tallinna 1965 Tallinna 1965 Bakersfield 1967 Rennes 1965 Eugene 1971 Naantali 1957 Moskova 1972 Olavi Salonen Helsinki 1962 Keihäänhei tto 65.06 Ruth Fuchs I-S 65.06 Ruth Fuchs I-S 56,48 Kirsti Launela 56,48 Kirsti Launela Naiset 11,0 Wyomia Tyus USA 11,0 Renate Meissner I-S 11 ,5 Karin Wallgren Ru 11 ,6 Mona-Lisa Strandvall Berliini 1972 Berliini 1972 Oulu 1971 Oulu 1971 100 m Mexico 1968 I-Berliini 1970 Oslo 1967 Parainen 1968 Chi Cheng Formosa Wien 1970 5-ottelu 5406 Purglinde Pollak I-S 5406 Purglinde Pollak I-S 4612 Britt Johansson 4362 Sirkka Norrlund Renate Meissner I-S Erfurt 1970 Erfurt 1970 Barcelona 1971 Kongsvinger 1969 I-Berliini 1970

42,8 USA (B.FerreJ, Margaret 43,3 L-Saksa (E. Schit­ ·16.9 Göteborgs K'Iinnliga 48,2 Hangö IK (1.Roos, 200 m 22,4 Chi Cheng Formosa 22,5 Irene Szewinska Puo 23,3 Karin Wallgren Ru 23,5 Marika Eklund 4x100 m Bailes, M.Netter, W .Tyus) tenhelm, 1. Helten, A. II<., Ruotsi (A-C. \.)lofsson, ~I.Eklund , L.Olenius, Y. Miinchen 1970 Mexico 1968 Växjö 1970 Kauniainen 1971 Mexico 1968 Irrgang, 1. Mickler) A Bramer, I Eriesso." K. Hannus) Helsinki 1971 Wallgren) Tampere 1971 400 m 51,0 Marilyn NeufvilJe 51,1 Monika Zehrt I-Saksa 52,7 Marika Eklund 52,7 Marika Eklund Borås 1967 - 46,2 Maajoukkue (T.Rauta­ Jamaica 1972 Miinchen 1971 Mlinchen 1971 nen, M-L.StrandvalJ, R.Hag­ Edinburgh 1970 man, M.Eklund) Göteborg 1971

800 m 1.58,5 Hildegard Falck L-S 1.58,5 Hildegard Falck L-S 2.02,6 Annelise Damm Ole- 2.05,9 Eeva Haimi Stuttgart 1971 Stuttgart 1971 sen Ta Ateena 1969 O~lo 1968 4x400 m 3.29,3 Itä-Saksa (R. 329,3 Itä-Saksa (R. 3.46,5 Göteborgs Kvinnliga 3.56,7 Hangö IK (1.Roos, L. Kiihne, 1. Lohse, H. IK. Ruotsi Olemus, Y.Hannus, M .Ek­ 1500 m 4.09,6 Karin Burneleit I-S 4.09,6 Karin Bumeleit I-S 4.16,6 Anne-Marie Nenzell 4.22,0 Sinikka Tyynelä Kiihne, 1. Lohse, H. SeidJer, M. Zehrt) Arhus 1971 lund) Helsinki 1971 Helsinki 1971 Ru Ateena 1969 Helsinki 1971 Seidler, M . Zehrt) Helsinki 1971 Helsinki 1971 Tampere 1971 .' ..37,2 Maaioukkue (M-L. 100 maj. 12,5 Annelle Ehrhardt 12,5 Annelle Ehrhardt 13,4 Gun Olsson Ru 13,8 Sirkka Norrlund Strandvall, R.Hagman, R Itä-Saksa 1972 Itä-Saksa 1972 Sollentuna 1971 Berliini 1970 LinrlfoT&, M .Eklund) Pamela Ryan Helsinki 1971 Australia 1972 Urheilulaji ME EE PE SE

3x800 m 6.15,6 Hollanti (1. Keizer, 6.45,6 IL Tyrving, Norja 6.59,7 Saarijärven PulIistus Tv.d. Made, M. Com­ (B. Berthelsen, K. (A. Ahonen, R. Lah­ mers) Sittard 1968 Högseth, B. Krogh­ ti, S-L. Kuhno) Tam­ Sörensen) Oslo 1967 pere 1971

4x800 m 8.16,8 Länsi-Saksa 8.16,8 Länsi-Saksa Lyypekki 1971 Lyypekki 1971

Miehet 38,2 USA (c. Greene, M. 38,4 Ranska (G. Fenouil, 40,2 HKV Suomi 40,7 HKV (J. Tapola, R. 4x100 m Pender, R. R. Smith, J. Delecour, C. Pique­ Helsinki 1971 Vilen, K. Vauhkonen, J. Hines) Mexico 1.968 ma!, R. Bambuck) J. Salmi) Vuosaari 1970 Mexico 1968

4x200 m 1.21,7 _Texas A & M, USA 1.22,4 S. V. Bayer 04 Le- 1.25,7 HKV, Suomi (J. 1.25,7 HKV (J. Tapola, (D. Rogers, R. Woods, verkusen, l.-Saksa Tapola, R. Vilen. K. R. Vilen, K. Vauh­ M. MilIs, C. MilIs) (T. Jordan, R Knob- Vauhkonen, J. Salmi) konen, J. Salmi) Des Moines 1970 loch, M. Omrner, J. Vuosaari 1970 Vuosaari 1970 Arean Miinchenin kisa matkat loppuunmyytyjä? Eigenherr) Berliini 1970

Useimpien " suomalaislajie.," kohdalla asia on valitettavasti 4x400 m 2.56,1 USA (V. Matlhews, 3.00,5 L-Saksa (H. MiilIer, 3.12,9 KA 2 IF, Ruotsi 3.13,0 Turun Toverit R. Freeman, L. J 'lII\E'S, G. Hennige, M. Kin­ (U. Nilsson, T. ToI'S­ (Matti Hill, Jussi Rin­ näin. Joitakin peruutuksia voi tosin tulla. Kisojen alkupäiviin L. Evans) Mexko der, M. JeIlinghaus) tensson, N-E. Emils­ tamäki, P. Rekola, on kuitenkin tälläkin hetkellä tarjolla sekä kisalippuja että 1968 Mexico 1968 son, T. Nilsson) V. Hellsten) Turku Puola (S. Gredzi-nski, Karlskrona 1969 1958 matkoja. J. Balachowski, J. 3.07,1 Maajoukkue (A. Sa­ Kannattaa ottaa yhteys Areaan Munchen-spesialisteih in Werner A. Badenski) lin, J. Kotikoski, O. Mexico 1968 Karttunen, M. Kuk­ Kari Suorantaan ja Christer Ö.

7.08,6 Länsi-Saksa (M. Kin- 7.08,6 Länsi-Saksa (M. Kin- 7.24,0 IK Tjalve, Norja 7.29,6 HKV (P. Hyvönen, 4x800 m Pohjoises planadi 2, Hki 13 der, W. Adams, lJ. der. W. Adams, D. · (A. Kvalheim, A. Gal- K. Ceder, P. JuUJtilai- Bogatzki, F.J. Kemper) Bogatzki, F.J. Kemper) gerud, K. Ystborg, H . nen, J. Tuominen) Puh. 661 491 Wiesbaden 1966 Wiesbaden 1966 Pharo) Mäntsälä 1966 Kristiansund 1968

4x1500 m 14.49,0 Ranska (G. Ver­ 14.49,0 Ranska G. Ver- 15.18,8 IK Tjalve, Norja 15.29,2 Kaipolan Vire voort, C. Nicolas. M. voort, C. Nicolas, M. Tönsberg 1967 (N. Kortelainen, R. Jazy, J. Wadoux) Jazy, J. Wadoux) Kotkajuuri, J. Kuha, St.Maur 1965 St.Maur 1965 M. Ala-Leppilampi) Mäntsälä 1966

4x1 maili 16.09,0 University of Oregon, 16.09,6 Länsi-Saksa (W. 16.42,8 Gevle IF, Ruo:si 17.08,0 Kaipolan Vire (E. USA (A. San Rom

Ennätykset 31.1. 1972 mennessä Uinnin ennätykset

MIEHET ME EE SE NAISET ME EE SE

Vapaauinti Vapaauinti 100 m 58,9 Dawn Fraser Australia 59,3 Gabriele Wetzko 1-5 1.03,2 Marju Tilly Ve 100 m 51,9 Mark Spitz USA 52,7 Michael Rousseau Ranska 54,7 Timo Huttunen HV 29. 2. 64 Sydney 11. 9. 70 Barcelona 5. 8. 66 Helsinki 23. 8. 70 Los Angeles 31. 7. 71 Pariisi 24. 8. 67 Helsinki 58,9 Shane Gould Australia 200 m 1.53,5 Mark Spitz USA 1.55,2 Hans Fassnacht L-Saksa 2.02,7 Matti Kasvio HTU 30. 4. 71 Sydney 10. 9. 71 Minsk 9. 9. 70 Barcelona 26. 8. 65 Helsinki 200 m 2.05,8 Shane Gould Australia 2 .08,2 Gabriele Wetzko 1-5 2.17,6 Marjatta Hara Ve 400 m 4.02,1 Tom McBreen USA 4.02,6 Gunnar Larsson Ruotsi 4.23,7 Juhani Teräsvuori HTU 26. 11. 71 Sydney 10. 9. 70 Barcelona 17. 7. 68 Helsinki 7. 9. 70 25. 8 . 71 Houston Barcelona 10. 6. 69 Hjo 400 m 4.21,2 Shane Gould Australia 4.31,3 Hansje Bunschoten HoI 4.44,5 Marjatta Hara Ve 800 m 8.26,6 Graham Windeatt 8.38,1 Werner Lampe L-5.aksa 9.04,2 Juhani Teräsvuori HTU 9. 7 . 71 Santa Clara 28. 8. 71 Bratislava 11. 6. 69 Hjo 3. 4. 71 22. 8. 71 Waldfreibur-g, 26. 68 Aust. Sydney 6. Helsi,nki 800 m 8 .58,1 Shane Gould Australia 9 .17,1 Gabriele Wegner l-S 9.42,7 Marjatta Hara Ve 1500 m 15.57,1 John Kinsella USA 16.19,9 Hans Fassnacht L-S 17.26,9 Juhani Teräsvuori HTU 3. 12. 71 Sydney 3. 9. 71 Leipzig - 6. 7 . 69 Helsinki 23. 8. 70 Los Angeles 11. 9. 70 Barcelona 10. 6. 68 Helsinki 1500 m 1 7.00,6 Shane Gould Aust. 17.5J .l Novella Galligaris Ita 19.04,6 Marjatta Hara Ve 12. 12. 71 Sydney 10. 7 . 71 5yracusa 28. S. 68 Helsinki Rintauinti Rintauinti 100 m 1.05,8 Nikolai Pankin NL 1.05,8 Nikolai Pankin NL 1.11,1 Pertti Laaksonen HU 1.22,9 Ulla Suvanto KouU 20. 4. 69 Magdeburg 20. 4. 69 Magdeburp: 16. 8. 66 Helsinki 100 m 1.14,2 Catherine BalI USA 1.14,7 Galina Stepanova NL 18. 18. 7. 64 Pariisi 200 m 2.23,5 Brian Job USA 2.25,4 Nikolai Pankin NL 2.36,9 Pertti Laaksonen HU :!5.8.68 Los Angeles 4. 71 Berliini 2 .54,4 22. 8. 70 Los Angeles 19. 4. 69 Magdeburg 30. 7 . 66 Helsinki 200 m 2.38,5 Catherine BalI USA 2.40,7 Galina Stepanova NL Ulla Suvanto KouU 26. 8. 68 Los Angeles 11. 9. 70 Barcelona 19. 8. 65 Pariisi

Perhosuinti Selkäuinti 100 m 55,0 Mark Spitz USA 55,7 Roland Matthes I-Saksa 1.00,6 Antti Nikula OUS 1 00 m 1.05,6 Karen Muir E-Afrikka 1.06,5 Andrea Gyarmati Unkari 1.11,2 Ulla Patrikka Ve 25. 8. 71 Houston 3. 9. 71 Leipzig II. 8 . 70 Hyvinkää 6. 7. 69 Utrecht 11. 4. 71 Keskemet 10. 8 . 68 Helsinki 200 m 2.03,3 2.03,3 Hans Fassnacht L-S Hans Fassnacht L-S 2.13 3 Antti Nikula OUS 200 m 2.21,5 Susan Atwood USA 2.24,4 Andrea Gyarmati Unkari 2.32,5 Ulla Patrikka Ve 31. 8. 71 La:1dskrona 31. 8 . 71 Landskrona 19 . 8 . 68 Helsi nki 14. 8. 69 Louisville 29. 8. 71 Bratislava 9 . 8. 68 Helsinki

Selkäuinti Perhosulnti 100 m 56,7 Roland Matthes I-Saksa 56,7 Roland Matthes I-Saksa 1.04,6 Stig-Olof Grenne: HSS 1 00 m 1.04,1 Alice Jones USA 1.04,5 Ada Kok Hollanti 1.07,3 Eila Pyrhönen MarU 4 . 9. 71 Leipzig 4. 9. 71 ' Leipzig 16. 7 . 60 Helsinki 20. 8. 70 Los Angeles 14. 8. 65 Budapest 16. 10. 64 Tokio 200 m 2.05,6 Roland Matthes I-Saksa '2.05,6 Roland Matthes I-Saks3 2.20,4 Stig-Olof Grenner HSS 1.04,5 Andrea Gyarmati Unkari 3. 9. 71 Leipzig 3. 9. 71 Leipzig 15. 8. 64 Helsinki 28. 8. 71 Budapest 200 m 2.18,4 ElHe Daniel USA 2.20,2 Helga Lindner I-Saksa 2 32,5 Elia Pyrhönen MarU 27. 8. 71 Houston 12. 9. 70 Barcelona 7 . 8. 66 Barcelona Sekauinti 200 m 2.09,.3 Gunnar Larsson R 2.09,3 Gunnar Larsson R 223,3 Juhani Teräsvuori HTU Sekauinti 1.2. 9. 70 Barcelona 12. 9. 70 Barcelona 30. 7 . 69 Helsinki 2.32,5 Eva Sigg LaVi 400 m 4.31,0 Gary Hall USA 4.36,2 Gunnar Larsson R 5 01 .8 Antti Nikula OUS 200 m 2.23,5 Claudia Colb USA 2.27,5 Martine Griinert I-S 2.3. 69 15. 8. 71 Reykjavik 21. 8. 70 Los Angeles 8. 9. 70 Barcelona 11 . 8. 68 Helsi nki 25. 8. 68 Los Angeles 8. Budapest 1\ 00 m 5.04,7 Claudia Colb USA 5.07,9 Fvelyn Stolze I-Saksa 5 .21,2 Eva Sigg La Vi 24. 8. 68 Los Angeles 6. 9. 70 Budapest 7. 8. 71 Helsinki Vapaauintiviesti 4x100 m 3.28,8 USA (Havens, Weston, 3.32,3 N-liitto (Bure, Mazanov, 3.54,9 Vetehiset 25.7. 71 Kotka "\ apaauintiviesti Frawley, Heckl) 23. 8. 70 Kulikov, Iljishev) 10. 9. 70 4x100 m 4. 00,7 USA (Johnson, Dear­ 4.00,8 I-Saksa (Wetzko, Ko­ 4.27,8 Vetehiset Los Angeles Barcelona durff, Babashoff, Peyton) mor Sehmisch, Schulze) 10. 8. 68 Helsinki 4x200 m 7.43,3 USA (Spitz, Heidenrich, 7.49,5 L-Saksa (Lampe, von 8.36,4 Vetehiset 16. 8. 64 H :ki 9. 0. 71 Minsk 11. 9. 70 Barcelona Tyler, McBreen) 10. 9. 71 SchiHing, Meeuw, Fass­ Minsk nacht) 12. 9. 70 Barcelona Sekauintiviesti Sekauintiviesti 4x100 m 4.27,3 USA (Atwood, Cleven- 4.30,1 I-Saksa (Hofmeister, 4 .59,2 Vetehiset der, Daniel, Johnson) Schuchard, Lindner, Wet­ 9 . 8. 68 Hehinki 4x100 m 3 .50,4 USA (Campbell, Dahl­ 3 .53,8 I-Saksa (Matthes, Kat­ 423,1 Helsingin Uima:it 11. 9. 71 Minsk zko) 9. 9. 70 Barcelona berg, Spitz, Heidenrich) zur, Flöckner, Unger) 22. 7. 67 Pori 4. 9. 71 Leipzig 4. 9. 71 Barcelona Ennätykset 1. 1. 1972 mennessä SUOMEN UlNTIENNÄTYKSET 1.1.1972 2S m rata Suomen melontaennätykset Miehet Vapaauinti: Selkäuinti : Sekaunti: 50 m 100 m 200 m Yleinen sarja miehet 24,7 Timo Huttunen HU 67 Tapiola 1.03,3 Stig-Olof Grenner HSS 60 Helsinki 2.20,6 Hannu Vahtoranta Ve 63 Helsi nki 100 m 200 m 400 m K-1 500 m Ilkka Nummisto, 1.50,3, Berliini -66 54,4 Timo Huttunen HU 67 Tapiola 2.19,9 Lars Finer LaVi 71 Helsinki 4.58,4 Juhani Teräsvuori HTU 69 Helsinki K-1 1.000 m Ilkka Nummisto, 3.54,9, Kööpenhamina -70 200 m K-1 10.000 m Heikki Mäkelä, 43.05,0 Kaukajärvi -69 2.01,0 Matti Kasvio HTU 68 Bremen Rintauinti: Vapaauintiviesti : K-2 500 m Kari Markkanen-Hannu Korjula, 1.40,5, Belgrad -71 400 m K-2 1.000 m Ilkka Nummisto-Heikki Mäkelä 3.35,43 Miinchen -71 4.19,2 Antti Nikula OUS 69 Oulu 100 m 4x100 m K-2 10.000 m Ilkka Nummisto-Heikki Mäkelä, 41.34,9 H :linna -71 800 m 1.10,4 Arvo Järvinen HTU 71 Helsinki 3.48,2 Helsingin Työv. Uimarit 70 Kuopio ftsi soitto K-4 1.000 m Kari Markkanen-Hannu Korjula-Heikki Mäkelä-Ilkka 8.58,7 Juhani Teräsvuori HTU 70 Kuopio 200 m 4x200 m Nummisto 3.11,47 Belgrad -71 1500 m 2.33,8 Pertti Laaksonen HTU 70 Kuopio 8.32,3 Vetehiset 71 Tapiola K-4 10.000 m Kari Markkanen-Hannu Korjula-Heikki Mäkelä­ 17.33,7 Antti Nikula OUS 69 Oulu Ilkka Nummisto 36.31,1 Lahti -71 Perhosuin ti : K-1 4x500 m Karl-Gustav von Alfthan-Heikki Mäkelä-Jorma Leh- 100 m vakuutuksenne tosalo-Ilkka Nummisto 7.44,5 Kaukajärvi -68 1.01,1 Toivo Honkonen TaUS 68 Tampere C-1 500 m Timo Grönlund 2.09,27 Belgrad -71 200 m C-1 1.000 m Timo Grönlund 4.33,3 Belgrad -71 2.14,8 Matti Kasvio HTU 67 Breme:1 b eeksi C-1 10.000 m. Rudolf Närjänen 50.57,3 Kööpenhamina -69 C-2 1.000 m Kari Mäkinen-Rudolf Närjänen 4.10,2 Berliini -66 Naiset C-2 10.000 m Lasse Grönlund-Hannu Koskinen 48.59,2 Kaukaj. -69 C-1 4x500 m Hannu Koskinen-Timo Grönlund-Lasse Grönlund- Vapaauinti: Selkäuin ti : Sekauinti: rn -- Rudolf Närjänen 9.42,3 Kööpenhamina -69 50 m 100 m 200 m 28,9 Marju Tilly Ve 65 Helsinki 1.11,4 Ulla Patrikka Ve 68 Tapiola 2.33,9 Eva Sigg HU 69 Imatra on vah an- 100 m 200 m 400 m Naiset 1.03,0 Marju Tilly Ve 68 Helsinki 2.30,8 Marju Tilly Ve 69 Helsinki 5.18,2 Eva Sigg HU 71 Helsinki 200 m K-1 500 m Eila Kyröläinen 2.16,8 Marjaniemi -60 2.15,1 Marjatta Hara Ve 69 Imatra Perhosuinti: Vapaauintiviesti : K-2 500 m Inkeri Pirttimaa-Margareta Blomqvist 2.03,9 Romania 400 m mutta riittää -68 4.42,3 Marjatta Hara Ve 69 Bremen 100 m 4x100 m 1.08,9 Eila Pyrhönen MaU 61 Helsinki 4.23,1 Vetehiset 68 Tapiola K-1 5.000 m Inkeri Pirttimaa 25.17,4 Kaukajärvi -69 800 m K-2 5.000 m Irma Aholin-Eija Ryyppö 25.50,0 Kööpenhamina -69 9.42,3 Marjatta Hara Ve 69 Bremen 200 m 2.27,3 Eva Sigg HU 71 Helsinki Sekauintiviesti : K-4 500 m Irma Aholin-Irma Pasila-Leena Patomo-Eija Ryyppö 1500 m 2.07,6 Hämeenlinna -68 19.01,0 Marjatta Hara Ve 69 Helsir,ki 4x100 m 4.58,2 Vetehiset 68 Tapiola Ikämiehet yli 3S vuotta

K-1 500 m Harry Akerfeldt 2.05,7 Ruovesi -51 K-1 5.000 m Harry Akerfeldt 23.14,5 Ruovesi -51 ME SE Pyöräilyn ennätykset Saavuttaja Saavuttaja Laji Tulos, paikka, vuosi Tulos, paikka, vuosi Nuoret 1 km aika-ajo 1.07,0 S.Gaiardoni 1.09,5 R.5uikkanen Italia 64 1971 Pojat alle 20 vuotta K-1 500 m Kari Markkanen 1.55,1 Lahti -69 4 km takaa-ajo 4.52,0 L.RoncagUa 5.01,4 R.5uikkanen yhtä lånellä kuin lähin puhelin K-1 5.000 m Reijo Rauhala 22.09,6 Hämeenlinna -71 Italia 64 1970 K-2 500 m Reijo Rauhala-Hannu Kojo 1.46,1 Snagov -71 K-2 5.000 m Hannu Kojo-Eero Hynninen 20.'10,8 Hämeenlinna -71 4 km joukkue­ 4.46,9 Turun Urhei­ SAMPO-TARMO K-4 500 m Vesisamoilijat: Hannu Korjula-Markku Ihalainen- ajo luliitto 63 Heikki Patomo-Reijo Rauhala 1.39,3 Lahti -69 C-1 500 m Timo Grönlund 2.09,27 Belgrad -71 Naiset C-1 5.000 m Timo Grönlund 26.14,7 Hämeenlinna -71 3 km takaa-ajo 414,9 Beryl Burton 4.17,6 Irma Jussila C-2 500 m 1. Halonen-H. Järvinen 2.18,9 Lahti -69 Englanti 64 1967 C-2 5.000 m Timo Grönlund-Pauli Hakala 25.46,2 H:linna -71 100 km 2.. 44.54,8 Ritva Myk- Sama kuin ME känen Suomi 72

146 147 Painonnoston ennätystilasto Luistelun ennätystilasto

ME EE PE SE ME ja EE SE ulkomailla SE kotimaas ~ a Laji Tulos, saavuttaja, paikka, vuosi Tulos, saavuttaja, paikka, vuosi 52 P 120,0 AGnatov NL 72 120,0 AGnatov NL 72 87,5 V.Kontinen S 71 87,5 V.Kontinen 71 Tulos, saavuttaja, paikka, vuosi 52 te 103,0 Z.Smalcerz Puola 72 103,0 Z.Smalcerz Puola 72 85,0 V.Kontinen 71 85,0 V.Kontinen S 71 500 m 38,0 Leo Linkovesi Suomi Davos 72 38,0 Leo Linkovesi Davos 72 39,4 Leo Linkovesi Outokumpu 72 52 ty 131,0 A.Gnatov NL 71 131,0 A.Gnatov NL 71 112,5 A.Norrback R 69 107,5 V.Kontinen 71 38,0 Erhard Keller L-Saksa Inzell 72 yht. 342,5 T.Holczreiter Unk :',) 342,5 T.Holczreiter Unk 70 275,0 V.Kontinen 71 275,0 V Kontinen S 71 38,0 Hasse Börjes Ruotsi Inzell 72

56 P 128,0 R.Belenkov NL 71 128,0 R.Belenkov NL 71 103,0 E.Anttila S 11 103,0 E.Anttila 71 1000 m 1.18,5 Erhard Keller L-S Inzell 72 1.19,3 Leo Linkovesi Davos 72 1.22,2 Kimmo Koskinen Joensuu 69 56 te 113,5 M.Nassiri Iran 68 110,0 M.Nowak Puola 70 105,5 B. GHliusson R 71 95,5 Y.Haatanen 69 1.19,3 Seppo Hänninen Davos 72 56 ty 150,0 M.Nassiri Iran 68 144,0 A.Vahonin NL 67 127,5 B.GilIiusson R 71 120,0 E.Anttila 71 yht. 375,0 G.CheHn NL 71 375,0 G.Chetin NL 71 332,5 B.GilIiusson R 71 310,0 E.Anttila 71 Sprintteri- pisteet 155,800 Erhard Keller L-S Inzell 72 156,500 Leo Linkovesi Davos 72 162,700 Leo Linkovesi Outokumpu 72 60 P 137,5 I.Földi Unkari 72 137,5 I.Földi Unkali 72 116,0 K.5olajärvi S 70 116,0 KSolajärvi 71 60 te 125,5 Y.Mijake Japani 67 122.5 D.5hanidze NL 71 110,0 B.GilIiusson R 71 }07,5 M.EskeHne'1 65 1500 m 1.58,7 Ard Schenk Hollanti Davos 71 2.01,5 Kimmo Koskinen Davos 72 2.07,4 Kimmo Koskinen Lauritsala 69 60 ty 156,0 D.Shanidze NL 72 156,0 D.Shanidze NL 72 140,0 A.Norrback R 71 135,0 M.Eskelincn 65 yht 402,5 D.5hanidze NL 72 402,5 D.Shanidze NL 72 362,5 A.Norrback R 71 335,0 KLahti 69 3000 m 4.08,3 Ard Schenk Hollanti Inzell 72 4.21,6 Kimmo Koskinen Davos 72 4.25,1 Kimmo Koskinen Rovaniemi 69 67,5 P 155,0 M.Kutshev Bulgaria 72 155,0 M .Kutshev Bulgaria 72 140,5 A.Kurko S 70 140,5 A.Kurko 70 5000 m 7.09,6 Ard Schenk Hollanti IIlZell 72 7.22,1 Kimmo Koskinen Cortina 70 7.31,7 Kimmo Koskinen Lauritsala 69 C!7,5 te 137,5 W.Baszanowski Pu 71 137,5 W.Baszanowski Pu 71 121,0 R.Hokkanen S 70 121,0 R.Hokkanen 70 67,5 ty 173,5 P.Korol NL 71 173,5 P.Korol NL 71 160,5 A.Ala-Pöntiö S 7:i. 160,5 A.Ala-PöntJb 71 10000 m ] 4.55,9 Ard Schenk Hollanti InzelI 71 15.38,87 Kimmo Koskinen Sapporo 72 15.39,4 Kimmo Koskinen Karstula 70 yht. 450,0 W .Baszanowski Pu 71 450,0 W .Baszanowski Pu 71 415,0 A.Ala-Pöntiö S 7] 415,0 A.Ala-Pönlih '71 Pisteet 167,420 Ard Schenk Hollanti InzeIl 72 175,370 Kimmo Koskinen Davos 72 176,302 Kimmo Koskinen Lauritsala 69 75 P 166,0 A.Golotkov NL 72 166,0 A.Golotkov Nl. 162,5 J.Mursu 70 n 162,5 J.Mursu S 70 NAISET 75 te 145,0 M.Ohuchi Japani 67 143,5 R.Terme Ranska 69 142,5 L.Jensen N 70 137,5 ].Mursu 71 500 m 42,5 Anne Henning USA Davos 72 44,2 Arja Kantola Davos 72 45,6 Arja Kantola Roveniemi 71 75 ty 187,5 V.Kurentsov NL 68 187,5 V.Kurentsov NL 68 175,0 J.Mursu S 70 175,0 ].Mursu 70 yht. 482,5 V.Kurentsov NL 6:l 482,5 V.Kurentsov NL 68 467,5 L.Jensen N 71 465,0 J.Mursu 71 1000 m 1.27,3 Anne Henning USA Davos 72 1.29,2 Tuula Vilkas Davos 72 1.33,6 Tuula Vilkas Karstula 72

1$2 ,5 P 178,5 G.Ivan~shenko NL 72 178,5 G.Ivantshenko NL 72 176,0 H .Bettembourg R 70 165,0 KKangasniemi 72 1500 m 2.15,8 Stien Kaiser Hollanti Davos 71 2.17,2 Tuula Vilkas Davos 72 2.24,0 Tuula Vilkas Vierumäki 71 82,S te 156,0 V.Rushev Bul!!; 72 156,0 V.Rushev Buig 72 155,5 KKangasnie:ni ::: 72 155,5 KKangasniemi 72 82,5 ty 198,0 B.Pavlov NL 72 198,0 B.Pavlov NL 72 193,5 J.AveIlan S 71 193,5 J.AveIlan 71 3000 m 4.46,5 Stien Kaiser Hollanti Davos 71 4.52,7 Tuula Vilkas Davos 72 5.04,7 Tuula Vilkas Karstula 72 527,5 V.Sharij NL 72 527,5 V.Sharij NL 72 505,0 L.Jensen N 72 500,0 K.Kangasmer.u 72 Pisteet 182.817 Stien Kaiser Hollanti Davos 71 184,116 Tuula Vilkas Davos 72 194.133 Tuula Vilkas Vierumäki 71 90 P 195,5 H .Bettemboul'Jl; Ru 72 195.5 H .Bettembourg Ru 72 195,5 H.Bettembourg :{ 72 180,0 K.Kangasniemi 69 90 te 166,0 D.Riegert NL 71 166,0 D.Riegert NL 71 161,0 K . Kanga~;n i emi S 69 161,0 K.Kangasniemi 69 90 ty 210,0 D.Riegert NL 72 210,0 D .Riegert NL 72 206,5 B.Johansson R 71 195,0 K.Kanv,a5niemi 69 yhl. 557,5 D.Riegert NL 71 557,5 D.Riegert NL 71 54.2,5 B.Johansson R 71 5:;0,0 KKangasni'!r,\i 6~'

n op 211,0 J.Talts NL 72 211,0 J.Talts NL 72 193,5 H . Bettembour ~ R 71 193,0 H.5aarelainen 72 110 te 175,0 P.Pervushin NL 72 175,0 P.Pervush:n NL n 166,0 KKangasmemi S 71 ] l'6,0 KKangasniemi 71 1 :.0 ty 222,5 ].Talts NL 72 222,5 J.Talts NL 72 203,0 KKangasniemi S 71 ~03 , 0 KKangasniemi 71 yht. 590,0 J.Kozin NL 72 590,0 J.Kozin NL 72 542,5 T.Haa!'a S 71 542,5 T.Haara 71

y.ll0 P 236,5 V.Aleksejev NL 72 236,5 V.Aleksejev NL n 205,0 KLahdenranta S 72 205,0 KLahdenranta 72 y.110 te 180,0 V.Aleksejev NL 7 ] 180,0 V.Aleksejev NL 71 178,0 KLahdeman ~a S 71 178,0 KLahdenranta 71 y.110 ty 237,5 V.Aleksejev NL 71 237,5 V.Aleksejev Nl. 71 215,5 K.Lahdenran!a S 71 215,5 K.Lahdenranta 71 yht 645,OV.Aleksejev NL 72 645,OV.Aleksejev NL 72 590,0 KLahdenran ~a 5 71 590,0 K.Lahdenranta 71 Ennätykset 1.6.72 mennessä.

-trainer keveämpään menoo n Kysykää kaupplaaltanne Maahantuoja TAlLBERG TUKKU OSASTO Aleksanterinkatu 21 00100 Helsinki 10 puh. 13611 148 Sisäll ysluettelo

KOFF

Urheilumme muuttuvat kasvot ...... 3 Etelä-Pohjanmaa ...... 61 Menestys ei johdu vain hyvästä onnesta ...... 5 Helsinki ...... 62 Suomen Valtakunnan Urhetlullitto ...... 8 Häme ...... 62 SVUL:n uusi organisaatio ...... 12 Kainuu ...... 63 SVUL:n liittohallitus 1972 ...... 14 Keski-Pohjanmaa ...... 63 Keski-Suomi ...... 64 SVUL:n liittovaltuusto 1972-74 ...... 15 Kymenlaakso ...... 64 SVUL:n jäsenet ...... 16 Lahti ...... 65 Suomen Ampujainliitto ...... 18 Lappi ...... 65 juomia joka janoon Suomen Ampumah:ihtoliitto ...... 19 Länsi-Pohja ...... 66 Suomen GolfHiitto ...... 20 Pohjois-Karjala ...... 66 Suomen H1ihtolHtto ...... 21 Pohjois-Pohjanmaa ...... 67 Suomen Judoliitto ...... 22 Pohjois-Savo ...... 67 Suomen Jääkiekkoliitto ...... 23 Satakunta ...... 68 Suomen Kanoottiliitto ...... 24 Suur-Savo ...... 68 Suomen Koripalloliitto ...... 25 Uusimaa ...... 69 Suomen KuntourheilUiliitto ...... 26 Varsinais-Suomi ...... 69 Suomen Käsipallolittto ...... 27 Pii rien toiminta 1971 ...... 70 Suomen Kävelyurheiluliitto ...... 28 Nuorten Suurkisat 1971 ...... 74 Vesihiihdon Suomen Lentopalloliitto ...... 29 Mikä saa nuoret urheilemaan ...... 80 Suomen Luisteluliitto ...... 30 Juha Väätäinen vuoden suuri urheiluidoli ...... 82 Moottoriveneiden Suomen Maahockeyliitto ...... 31 SVUL:n varojen käyttö 1971 ...... 84 Suomen Suomen MiekkaiJluliitto ...... 32 Koulutustoiminnassa suurin lisäys ...... 86 Suomen Moottoriliitto ...... 33 SVUL-viikko ...... 88 ennätykset Suomen Moottoriveneliitto ...... 34 Miinchenin kisaopas ...... 90 ennätykset Suomen Naisten Liikuntakasvatuslii tto ...... 35 Mlinchenin olympiaohjelma 26.8.-10.9...... 91 Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto ...... 36 Suomen Olympiayhdistys hoitaa olympiaosanotot ...... 101 Suomen Nyrkkeilyliitto ...... 37 Mitalisaalis olympiakisoissa ...... 104 Suomen Painillitto ...... 38 50 vuotta SVUL:n hyväksi ...... 106 Suomen Painonnostoliitto ...... 39 6.156 urheilijaa ulkomailla ...... 108 Suomen PesäpalJoli~tto ...... 40 374 maaottelua 25 :ssä urheilumuodossa ...... 108 ME SE KuvIot: Suomen PurjehtijaJiitto ...... 41 Kilpakumppaneita 38 maasta ...... 109 42 Saavuttaja Saavuttaja Vesiurheiluklubi 1960 Suomen Pyöräilyliitto ...... Suomen Valtakunnan Urheiluliiton toimitalo ...... 111 Tytöt: Anne Rantala 1265.001 Suomen Pöytätennisliitto ...... 43 Tulos paikka vuosi Tulos paikka vuosi 3116.550 Vesiurheiluklubi 1971 Liikkuminen kansalaistavaksi ...... 112 Pojat: Ari Ahola Suomen Ratsastajainliitto ...... 44 Valmentajakoulutuksen näkymiä ...... 117 BS/118,97 kmlt Sipoo 1968 Sama kuin ME Naiset: Vappu Barck 3651.200 Vesiurheiluklubi 1971 45 Westend-58 1971 Suomen Salamapalloliitto ...... Valmennustutkimus -70 ...... 118 Stig-Olof Fagerström Sama kuin ME Miehet: Heikki Olamo 4297.500 Suomen Soutuliitto ...... 46 Nainen Suomen paras urheilija Sapporossa ...... 120 SE1l04,44 km/t Sipoo 1971 OC/149,41 km/t Sipoo 1968 Suomen Sulka palloliitto ...... 47 Stig-Olof Fagerström Sapporon kisojen tuloksia ...... 129 Stig-Olof Fagerström Pujottelu: ;uomen Suunnistusliitto ...... 48 SVUL :n tieteeIHsen valiokunnan toiminta 1971 ...... 132 Tytöt: Hanna Tegelman 43 kml3 p Kuopion Pursiseura 1971 Suomen Taitoluisteluliitto ...... 49 Ennätystilastoja ...... ' . 134 Pojat: Ari Ahola 49 kml27 p Vesiurheiluklubi 1971 Suomen Tennisliitto ...... 50 Yleisurheilun ennätykset ...... 134 Naiset: Vappu Barck 52 kml19 p Vesiurheiluklubi 1971 Suomen Uimaliitto ...... 51 Ammunnan ennätykset ...... 140 Miehet: Heikki Olamo 55 kml34 p Westend-58 1971 Suomen Urheiluliitto ...... 52 Uinnin ennätykset ...... 144 Suomen Vesihiihtoliitto ...... 53 Pyöräilyn ennätykset ...... 146 Hypyt: Suomen Voimisteluliitto ...... 54 Suomen melontaennätykset ...... 147 Tytöt: Riitta Linja 23,9 m Vesiurheiluklubi 1970 SVUL:n Nuoret ...... 55 Painonnoston ennätykset ...... 148 Pojat: Ari Ahola 34,6 m Vesiurheiluklubi 1971 SVUL :n jäsenliittojen puheenjohtajat ...... 56 Luistelun ennäty~set ...... 149 Naiset: Vappu Barck 27,8 m Vesiurheiluklubi 1971 Piirit ...... 60 Vesihiihdon ennätykset ...... 150 Miehet: Simo Pesola 40,3 m Vesiurheiluklubi 1968 Etelä-Karjala ...... 61 Moottoriveneiden ennätykset ...... 150

150 151 Siinä se lentää Finnairin sinivalkoinen Amerikankone. joka neuvoo suomeksi matkustajia niin, että saapuminen Mukanaan liikemiehiä matkalla oppimaan uutta ja te­ U.S.A:han tapahtuu mutkattomasti. kemään kauppoja; lomalaisia aikomuksenaan katsella Matkatoimistot ja kaikki omat toimi paikkamme antavat ensin vähän New Yorkia ja tutustua sitten muihin mielen­ Teille tietoja Atlantin reittimme aikataulusta sekä erikois­ kiintoisiin kohteisiin; suomalaisia, jotka matkustavat jän• hinnoistamme ryhmille ja yksityisille. nittyneinä ja iloisina tapaamaan amerikansuomalaisia sukulaisiaan. Ottakaa yhteys. Heille kaikille on yhteistä miellyttävän mukava lento­ matka, jonka aikana he voivat kuunnella musiikkia, kat­ sella mielenkiintoista filmiä tai vain olla, levätä ja rentou­ tua . Kansi ja taitto: Kalervo Koski Matkustajien viihtyisyydestä huolehtivat lentoemän• FINNRIR tä mme ja lisäksi erikoisemäntämme Finnhostess. Ja J.F. Ke nnedyn kentällä on vastassa Finnair Arrival Service, Tukeva urheilulehti Jalkapallon nappulaturnaus • Jukolan viesti. Venlojen juoksu. Kaivopuiston maraton ja minimaraton • Korttelikiekko • Siniviittauinnit • Nuorten talvikisat. Näihin osallistuu kanssamme lähes 150.000 urheilijaa. HELSINGIN S.qNOM~