Toimintakertomus Vuodelta 1969
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1969 37 JÄSENLIITTOA JA 18 PIIRIÄ 3.847 SEURAA. 744.336 JÄSENTÄ 384 MAAOTTELUA 27 URHEILUSSA 173.040 KOULUTUSTILAISUUTTA, JOISSA 2.991 .106 OSANOTTAJAA 57.125 KILPAILUA JA OTTELUA, JOISSA 1.593.521 OSANOTTAJAA Kun puusepänkisälli Kustaa Alatalo rohkaisi luontonsa KORJAUSLEHTI SVUL:n VUOSIKIRJAAN 1970 Sivu 6 rivi 10 »Suomen Valtakunnallinen Urheiluliitto» pitää olla Suomen Valtakunnan Urheiluliitto. » 174 Hämeen piirin jäsenmäärät: seuroja 195, 21.083 miestä, 7.911 naista, 12.066 poikaa, 6.153 tyttöä, yhteensä47.213. » 180 Keski-Suomen piirin kuntaluettelosta poistetaan Pihla javesi, joka on liitetty Keuruuseen. » 182 Kymenlaakson piirin jäsenmäärät: seuroja 118, 22.571 miestä, 9.013 naista, 11.406 poikaa, 6.191 tyttöä, yh teensä 49.181. » 238 Luetteloon lisätään golf. » 249 SVUL:n Nuoret: Erkki Heleniuksen nimen perästä pois tetaan tähti (*) ja lisätään: (liittojohtokunnan ja työva• liokunnan sihteeri). » 251 Hämeen piiri: luetteloon lisätään Antero Kekkonen. » 272 Taulukko nuorten leiritoiminta: Piirileirit: Lappi: kor jataan lukumäärä = 3, oS.ott. = 216. » 277 Suomen Hiihtoliitto: »FIS:n mäenlaskukomitea. Jäsen .... .. PJlestari~sa luv~lIa avioon mentyään ja kolmasti harkilluaan. Olli ja lähti. Paassaan knalhhattu Ja kauan hautomansa suunnitelma oman asunnon hankkimisesta. Niskala, Martti» pitää olla: mäenrakennuskomitea. Ruoholahdessa oli rakenteilla "sadan markan willoja" hyvämaineisen ja raittiin » 278 Taulukkoon lisätään: SVUL:n Nuoret: Pohjoismainen ammatliväen lunastettavaksi. Siinä oli mahdollisuus. Jos pankki vaikka suostuisi ... Oli jäädä Kruunuhaan apteekkarin valjakon alle Senaatin ohitettuaan. nuorisourheilukomitea, jäsen Ukko Könni, varajäsen Ratkaisun hetket jännittivät, ettei aina sivulleen huomannut katsoa ... Jaakko Estola, sihteeri Erkki Helenius. Oli hän pankinjohtajan joskus kaupungilla nähnyt. Vlhäinen herra varmaan. Melk!:i~ k~!n . k.uv~~n.~öristä . ~euraava. Välähtävät nenälasit ja poskiparta. Keltaiset taulukkolehdet kirjan lopussa: Taulukko 1: Hämeen ja Valahtalslvatkohan ne hanelle 100 markan edestä. Saisi sen talon .. Kustaa sai tahtonsa mukaan. Hänelle kävi hyvin. Eräälle meistä monista, Kymenlaakson piirien jäsenlukuihin samat korjaukset joka yritti, tarttui tilaisuuteen kuin sivuilla 174 ja 182. Taulukko 6: Lahti: yhteensä tilaisuuksia (sarake 6) pitää olla 1.318. ja käveli oikeasta ovesta sisälle. Taulukko 8: Koripalloilun kansainväliset ottelut (sarake 1) pitää olla 43. Jo 80 vuotta sitten. *J KAHSALLIS-CSAKE-PAHKKI *) Nykyään kaikista asunto·osakeluotoista yli viidesosa saadaan Kansallispankista. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA 1970 ja SVUL:n VUOSIKERTOMUS 1969 3 ja -naisten tehtäviin on kuulunut innostuksen säilyttäminen ja syventäminen sekä toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten luominen edessä olevia tapahtumia varten. Mutta SVUL:n toiminta olisi muodostunul vain pintakuohuksi, jos se olisi kiinnittänyt huomiota ainoastaan huippujen kasvatta miseen. J ärj estöurheilun tarkoitus ei ole yksinomaan parhaitten esille tuominen ja heidän maineensa sädekehässä peilaaminen. SVUL:n niinkuin urheilun yleensä perimmäisenä tehtävänä on aada mahdollisimman moni yhteiskuntamme jäsen harrastamaan liikuntaa terveytensä, kuntonsa ja elämänvireytensä ylläpitämi• seksi. Urheilu ei ole itsetarkoitus, vaan välikappale kansan elin voiman lisäämiseksi. Täs ä näkemyksessä SVUL teki aiotteen mm. kuntourheilua edistävän liiton a ikaansaamiseksi, joka toi menpide on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ja hyödylliseksi. Se ei ole mitenkään ristiriidassa kilpa urheilun kanssa, vaan päin• vastoin täydentää työkentällämme esiintyneitä aukkoja. Urheilu SVUL:ssa käsitetään kokonaisuutena kaikille kaikkea tarjoavana. Jokaisella on valinnanvapaus kykyjensäja edellytysten sä mukaan. 37 erikoisliittoa palvelee mahdollisuuksien a puitteissa kutakin toivomustensa mukaan. On ymmärrettävää, että erikois liittojenkin kesken tapahtuu kilpailua jäsenlen saami esta rivei Akseli Kaskela hinsä, mutta sehä n juuri lisää harrastajien lukumäärää ja moni SVUL:n puheenjohtaia puolistaa toimintaa. Tämän jäljestelmän ja jä lj estössämme vallit sevan kokonaishengen ansiosta SVUL:oon kuuluu nykyään lä hes 700.000 henkilöjäsentä. 70. toimintavuoden täyttyessä Vaikka SVUL tiedetään ja tunnustetaan nykyisessä yhteiskun nassamme suurek i ja hyödylliseksi vaikuttajatekij ä ksi, ei sitä val ~arva ssa maas a vapaaehtoinen urheiluelämä kytkeytyy niin tiovallan taholta avustustoiminnan suhteen ellaiseksi arvo teta. vaikuttavana tekij änä kansan historian vaiheisiin kuin Suomessa. Huolima tta virallisen tutkimuksen tuloksista, j oi den mukaan val Ennen valtiollista itsenäistymistämme muodosti urheiluväki huo tionapu olisi määriteltävä, SVUL saa kuitenkin vain suunnilleen ~attavan tekijän kansallisen vapautemme pyrkimyksissä. Ateenan puolet sii tä määrästä, joka si lle oikeudenmukai esti kuuluu. Hal Ja Tukholman olympiakisat voittoineen nostivat kansallistuntom litseehan SVUL jäsenliittoineen, piireineen ja seuroineen suurim me ja herättivät laajat kansankerrokset ymmärtämään urheilun man osan m aamme vapaaehtoisen urheilun toimintakentä tä, mer~ ityksen olemassaolomme taistelussa. Myöhemmät vuodet ja Kilpailu-, koulutus-, valmennus-, järjestö- ja kansainvälisen yh VUOSikymmenet ovat selvästi osoittaneet urheilukunnon ja voiton teistyön luvut ja tulokset sen osoittavat. On vaikeata ymmärtää, tahdon osuuden kansamme kohtaloissa. miksi valtiovallan tuki urheilumme valtajärjestölle on epäoikeu• äissä historian vai hei sa on vapaan kansalaistoiminnan alalla denmukainen. ollut j ohtava j a toimeenpaneva 0 uus urheilumme pääjärjestöllä Suomen Valtakunnan Urheiluliittoa ja sen toiminnan edelleen Suomen Valtakunnan Urheiluliitolla. Sen riveissä eri asteissa on tehostamista tarvitaan nyky-yhteiskunnassamme. Se on kansamme aina ollut intomielisiä ja kauaskatseisia henkilöitä, jotka itseään elinvoimaIl e, fyysiselle ja psyykiselle kunnolle sekä kansalaisten säästämättä ovat antaneet voimansa ja kykynsä urheilumme pal työpanokselle ja tulevaisuuden uskoll e vähintään yhtä tärkeätä velukseen. Kannustavimpina herätteen antajina ovat kuitenkin kuin 70 vuotta sitten. Se on osaltaan myös maamme kulttuurin olleet eri aikojen aktiiviurheilijamme loistavat saavutukset kan ja voiman mitta suuresti lisääntyneiden itsenäisten kansakuntien sainvälisillä kentill ä ja eri tyisesti olympiakisoissa. Järjestömiesten kykyjä arvioitaessa. 4 SVUL:N 70-VUOTINENKEHITYSTIE SUOMEN SUURIMMAKSI KANSALAISJÄRJESTÖKSI Vv. 1900-05 SVUL loimi ni,yellä Suomalainen Voimistelu- ja Urheilu liitto salaisena, koska tsaari ei vahvistanut sen sääntöjä. Jäsenluetteloa ei pi detty. V. 1906 SVUL:n säännöt vahvistettiin. Liiton nimenä oli Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto. Ohjelmassa: voimistelu, urheilu, hiihto, uinti, pyöräily, paini, luistelu, soutu, atletiikka. V . 1910 perustettiin jaostohaUin 37 not: 1. voimistelu, 2. yl eisurheilu, 3. paini j a atletiikka, 4. hiihto, luistelu ja iI pyöräily. V. 1925 erikoisjaostot perustettiin: voimistelu-, urheilu-, hiihto-, Jäsenliittojen määrän kasvu paini-, pyörily-, pesäpalloilu-, poikaurheilujaosto. V. 1932 jaostot itsenäistyi vät vastaaviksi erikoisliitoiksi. V. 1962 SVUL:n nimi muutettiin ja on siitä alkaen Suomen Valtakunnallinen Urheiluliitto. : Erikois- Ol/ = Vuosi Ii i Iloja Seuroja J äseniä J äsenliitot liittyneet: I / / = 1900-05 1932: = U rheilu-, V oimistelu-, Hiihto-, Pesä- = pallo-, Paini-, Pyöräily-, Poikaurheilu- 1906 70 3.065 liitto. = 1935: = 1911 Painonnoslo-, Nyrkkeilyliitto. 287 16.099 17 ~ = 1937: 1916 554 38.1 49 J ääkiekkoliitto. 1938: == Uimaliiuo. 1921 308 22.411 = 1945: Suunnistusliitto. 1926 465 40.799 1947: Koripallo-, Luistelu-, Miekkailuliiuo. 71 1931 599 53.575 1948: Naisten Liikuntakasvatusliitto. 1968 1957: 1931 i1960 1936 9 801 89.295 K äsipalloliitto. 1941 II 1. 021 11 5.084 1961: Taitoluistelu-, Kuntourheilu-, L ento- palloliitto. 1946 12 1.781 202.407 1962: R atsastaja in-, Soutu-, Tennis-, Ampu- jain., Golf., K anootti-, 5-ottelun Liitto. 1951 16 1.527 358.457 1963: Pöytätennis-, ] uda-, Sulkapallo-, M aat- 1956 16 1.403 350.997 toriliitto. Henkilöjäsenten määrä 1964: on kasvanut vv. 1906- 1969 1961 20 1. 586 PurjehtijaliilLO. 436.927 lähes 250-kertaiseksi 1965, Moottorivene., Vesihiihtoliitto. 1966 36 2.294 609.450 1966: Salamapallo. , Ampumahiihtoliitto. 1969 37 2.563 744.336 1967: Kävelyurheiluliitto. *) Scuralukuihin eivät sisäll y pääseurojen jäscnseurat eivätkä kyläosastot, joita v. 1969 yhteen sä 1. 284. 6 3.065:..:=-_ _ 1906 netta, lamaantuu hänen psyykkinen vireensä, aiheutuu pelko tiloja, konflikteja ja epäonnistumisen tuntua. Kilpailij a on »hävin nyt etukäteen» ja on menettänyt taistelutahtonsa. Tästä seuraa myös fyysisen suorituskyvyn lasku. Pahinta on, että tällainen tappiomieliala voi tarttua myös muihin oman joukkueenjäseniin, ja vaikuttaa myös heidä n tuloksiaan heikentävästi. Friedrich Blanz 2. KYSYMYKSE ASETTELU - Mitkä ovat ne tilanne- j a ympäristötekijät, jotka kilpailua edeltävä sä odotustilanteessa eniten lisäävät painetta ja vaikeut tavat kilpailuun keskittymistä? _ Miten vaikuttaa joukkueeseen valitsemisen ajankohta stres- Huippu-urheilijan asenteet ja tressinsieto sinsietoon ja kilpailutuloksiin? - Mikä on erilaisten, lähinnä ulkoisten ja sisäisten motiivien vaikutus kilpailussa menestymiseen? - Missä määrin on kilpailussa m enes tyminen ennustettavissa odotus tilanteen psyykkisen vireen sekä urheilijan muiden ominai suuksien arvioimisen pohjalta? J"' Suomea'd M eksik. on Olympla . k" I soissa v. 19 68 edustaneiden