Venäläissurmat Suomessa 1914–22
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22 Osa 1. Sotatapahtumat 1914–22 VALTIONEUVOSTON KANSLIAN JULKAISUSARJA 1/2004 Lars Westerlund (toim.) VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA VUOSINA 1914–22 Osa 1. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja | 1/2004 1 ISBN 952-5354-43-1 ISSN 0782-6028 Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia Painotyö: Edita Prima Oy, Helsinki 2004 Julkaisun tilaukset: [email protected] p. 1602 2060 2 Julkaisija KUVAILULEHTI VALTIONEUVOSTON KANSLIA 5.3.2004 Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Julkaisun laji: Lars Westerlund (toim.) Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: 1.4.1998 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Venäläissurmat Suomessa 1914–22. Osa 1. Sotatapahtumat 1914–17 (Krigsdöda ryssar i Finland 1914–22. Del 1. Krigshändelser 1914–17) Julkaisun osat: Tiivistelmä Suomen maaperällä menehtyi vuosina 1914–22 sotaoloissa vähintään 617 venäläistä. Suurim- mat menehtyneiden ryhmät olivat Venäjän rintamilta Suomeen tuodut, sotasairaaloissa haavoittuneena kuolleet sotilaat, Helsingissä ja Viipurissa surmatut upseerit vuonna 1917 ja tapaturmissa sekä muissa sotaoloissa kuolleet. Linnoitustöissä menehtyi myös venäläisten Suo- meen tuomia kiinalaisia. Suomen alue- ja lähivesillä menehtyi näiden lisäksi arviolta korkeintaan 2 000 venäläistä sotaan liittyvissä haaksirikoissa. Avainsanat: Sotasurmat Suomessa 1914–17, venäläiset, ensimmäinen maailmansota Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: ISSN: ISBN: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2004 0782-6028 952-5354-43-1 Kokonaissivumäärä: Kieli: Hinta: Luottamuksellisuus: Fi Julkinen Jakaja: Kustantaja: [email protected] p. 160 22060 Valtioneuvoston kanslia 3 4 Sisällys Lukijalle......................................................................................................7 TUTKIMUKSEN LÄHDEPOHJA SUOMEN VENÄLÄISSURMIEN TUTKIMISEN LÄHDEPOHJA VUOSINA 1914–22 Harry Halén, Kristiina Kalleinen, Jyrki Loima & Lars Westerlund................. 11 MERENPUOLEISET SOTASURMAT KUOLEMA MERELLÄ Sodankäyntiin liittyvät haaksirikot ja henkilötappiot Itämeren pohjoisosissa vuosina 1914–22 Åke Söderlund & Lars Westerlund .......................................................... 37 SUKELLUSVENE BARSIN HENKILÖTAPPIOT TOUKOKUUSSA 1917 Mitä miehistöluettelot kertovat surmansa saaneista Lars Westerlund ................................................................................... 59 VENÄJÄN LAIVASTON SOTASURMAT AHVENANMAALLA VUOSINA 1914–18 Kenneth Gustavsson ............................................................................. 65 LINNOITUSTYÖT SUOMESSA KUOLLEISUUS VENÄLÄISTEN LINNOITUSTÖISSÄ Lars Westerlund ................................................................................... 93 KIINALAISET LINNOITUSTYÖLÄISET VUOSINA 1916–17 Harry Halén ....................................................................................... 107 VENÄLÄISEN SOTAVÄEN SOTASAIRAALAKUOLEMAT, TAPATURMAT JA ITSEMURHAT HELSINKI JA HYRYLÄ – VENÄLÄISTEN SAIRAALASEURAKUNTIEN SOTASURMIA VUOSINA 1914–18 Jyrki Loima ........................................................................................ 115 MUUT SOTASAIRAALAKUOLEMAT Kristiina Kalleinen ............................................................................... 127 TAPATURMIA, ITSEMURHIA, MURHIA JA MUITA YKSITTÄISIÄ KUOLEMANTAPAUKSIA 1914–1918 Kristiina Kalleinen & Lars Westerlund .................................................... 133 5 VUODEN 1917 UPSEERISURMAT HELSINGIN UPSEERISURMAT MAALISKUUSSA 1917 Kristiina Kalleinen ............................................................................... 149 “UPSEERIEN UIMAKOULU” Viipurin upseerisurmat syyskuussa 1917 Elena Dubrovskaja ja Lars Westerlund .................................................. 185 MUUT UPSEERISURMAT VUONNA 1917 Lars Westerlund ja Kristiina Kalleinen ................................................... 217 VENÄLÄISSURMAT POHJANMAAN RUOTSINKIELISISSÄ RANNIKKOKUNNISSA MARRAS-JOULUKUUSSA 1917 Lars Westerlund ................................................................................. 233 LÄHTEET ................................................................................................ 263 AN ENGLISH SUMMARY: Russian War Victims in Finland, 1914–1922. Part 1. Hostilities from 1914 to 1917.................................................................... 283 6 Lukijalle Erilaiset tulkinnat venäläisen sotaväen roolista ja merkityksestä vuoden 1918 so- dassa ovat vaikuttaneet jälkipolville sodasta syntyneeseen kuvaan. Vuoden 1918 sodan päämajan ja Vaasan senaatin julistuksissa korostettiin voimakkaasti venä- läisten sotilaiden asemaa punaisen kaartin rinnalla valkoisen armeijan vihollisina. Tätä kuvaa vahvistivat myös molemmat 1920-luvulla ilmestyneet vapaussodan koru- teossarjat: päämajapiirien laatima “Suomen vapaussota 1918” ja aktivistipiirien valmistelema “Suomen vapaussota”. Ajan myötä kuva venäläisestä sotaväestä on kuitenkin tarkentunut. Varsinkin Aatos Tanskasen vuonna 1978 julkaisema tutki- mus “Venäläiset Suomen sisällissodassa vuonna 1918” ja Jussi T. Lappalaisen vuonna 1981 ilmestynyt tutkimus “Punakaartin sota 1–2” osoittivat venäläisen sotaväen näytelleen vain sivuroolia vuoden 1918 tapahtumissa. Viime vuosina on myös il- mestynyt tutkimuksia, joissa on kiinnitetty huomiota päämajan ja suojeluskunta- johdon useilla paikkakunnilla harjoittamaan epäviralliseen yhteistyöhön venäläisen varuskuntapäällystön kanssa varsinkin vuoden 1918 sodan alku- ja valmisteluvai- heessa. Tämäntapainen yhteistyö on dokumentoitu vuonna 1993 ilmestyneessä kirjassani “Massakern i Jakobstad” ja Heikki Ylikankaan vuonna 1999 julkaistussa teoksessa “Väkivallasta sananvaltaan”. Viime vuosina on myös yhä enemmän käsi- telty venäläisiin vuonna 1918 kohdistuneita vainoja. Näin on tehty mm. toimittaja Seppo Rustaniuksen vuonna 1996 valmistuneessa elokuvadokumentissa “Tie tun- temattomaan” ja Outi Karemaan vuonna 1998 julkaistussa tutkimuksessa “Viholli- sia, vainoojia, syöpäläisiä”. Viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana julkais- tut tutkimukset ovatkin perinpohjaisesti muuttaneet tulkintaa venäläisen sotaväen roolista ja merkityksestä vuoden 1918 sodassa. Sotasurmaprojektin tutkimuksessa “Venäläissurmat Suomessa 1914–22” keski- tytään erityisesti selvittämään Suomen alueella sotaoloissa kuolleiden venäläisten kohtaloita, koska aiheesta ei ole olemassa aikaisempaa tutkimustietoa. Sotaoloissa surmansa saaneiden lukumäärän ja tarkempien surmaolosuhteiden selvittäminen tuo esiin uusia tietoja sotatoimien voimakkuudesta, jolloin on myös mahdollista jatkaa kauan käynnissä ollutta uudelleenarviointia venäläisen sotaväen vaikutuk- sesta vuoden 1918 sotatoimiin. Vaikka historian harrastajien päähuomio on kohdistunut venäläisten osuuteen vuoden 1918 sodassa, on sotasurmaprojekti pyrkinyt tutkimaan kattavasti venä- läisten sotatoimissa kärsimiä henkilötappioita projektin koko tarkastelujakson aika- na vuosina 1914–22. Koska aikaisempia tutkimuksia aiheesta ei ole ja lähdetilanne on heikohko, on tämä hanke vaatinut sotasurmaprojektilta suuria ponnistuksia. Tämä on näkynyt siinä, että projekti kokosi itselleen henkilökuntansa voimin laa- jahkon venäläissurmia käsittelevän arkistoaineiston käymällä läpi sekä suomalaisia että venäläisiä arkistoja ja palkkasi tutkijan aihepiiriä tutkimaan sekä käytti apu- 7 naan useita ulkopuolisia asiantuntijoita. Aktiivista tietojen kokoamista ja tutkimus- ta on harjoitettu neljän vuoden aikana ja tuloksena on syntynyt kolme nidettä käsittävä laaja tutkimus “Venäläissurmat Suomessa 1914–22”. Ensimmäinen nide käsittelee vuosien 1914–17 sotatoimissa tai niihin liittyneissä jlkdjlkdsjlkj lkjslk j tapahtumissa surmansa saaneita venäläisiä. Suurimmat menehtyneiden ryhmät noina vuosina olivat Venäjän rintamilta Suomeen sotasairaaloihin tuodut haavoittuneet sotilaat, Helsingissä ja Viipurissa keväällä ja syksyllä 1917 surma- tutut upseerit ja tapaturmissa sekä muissa sotaoloissa kuolleet. Linnoitustöissä menehtyi myös venäläisten Suomeen tuomia kiinalaisia. Suomen alue- ja lähivesillä menehtyi näiden lisäksi suurehko määrä venäläisiä sotaan liittyneissä haaksirikoissa. Projektin johtaja Lars Westerlund 8 TUTKIMUKSEN LÄHDEPOHJA 9 10 SUOMEN VENÄLÄISSURMIEN TUTKIMISEN LÄHDEPOHJA VUOSINA 1914–22 Harry Halén, Kristiina Kalleinen, Jyrki Loima & Lars Westerlund Suomessa tapahtui yhdeksän vuoden (1914–22) kuluessa paljon sotilaallisesti ja poliittisesti merkittäviä muutoksia ja yllättäviäkin käänteitä. Tämä vilkas aika hei- jastuu historiallisiin lähteisiin siten, että sekä tietojen saatavuus että niiden luotet- tavuus vaihtelevat suuresti tutkimuksen näkökulmasta arvioituna. Suomessa vuosi- na 1914–22 tapahtuneiden venäläissurmien tutkijat kohtaavatkin jatkuvasti ongel- mia, jotka johtuvat puutteellisesta lähdepohjasta. Vaikeuksista huolimatta on silti mahdollista tarkastella venäläissurmia vähintään kohtalaisella menestyksellä, ku- ten tämä tutkimus osoittaa. Lähdepohja-artikkelissa tarkastellaan tutkimuksen nykytilaa, muistelma-kirjalli- suutta, arkistojen muistelma-aineistoa, aikalaislehtien kirjoituksia, viranomais- arkistojen materiaalia, ortodoksiseurakuntien kirjanpitoa, venäläisten nimien standardointia sekä venäjän kielen translitterointia. Vaihteleva lähdetilanne tarkoittaa sirpaletietojen kokoamista Ensimmäisinä kolmena sotavuotena 1914–17 Suomi toimi Venäjän rintamantakaisena tukialueena Itämeren koillisosassa. Joitakin vähäisiä tapahtumia lukuun ottamatta operatiiviset sotatoimet eivät ulottuneet Suomeen. Venäjän sotilasjohto militarisoi kuitenkin järjestelmällisellä tavalla Suomen maaperän, saariston