– täynnä mahdollisuuksiaVammaisurheilijan polku

TEEMA 2/13 ja urheilun pariin Polkuja liikunnan Kaikille avoin 2013 leirikesä Kaikille valmentamiselle Vammaisuus eioleeste www.vammaisurheilu.fi • 6,90€ i-puoti

Laadukkaat ja pirteät Pikku-Pöllö-tuotteet pienten ja isompienkin haavereihin.

Haavaspray puhdistaa ja desinfioi, Allergiaystävälliset myös auringonpolttamiin Aloe Vera -laastarit 5 € ja hyönteisten puremiin 8 €

Ensiaputarvikkeet siistissä muovikotelossa, Dermatologisesti myös seinäkiinnitys 12 € testattu mansikanmakuinen huulirasva aurinkosuojalla 5 € Uudistunut nettikauppa: www.i-puoti.fi Lääkkeetöntä itsehoitoa tarjoushintaan; Kuuma- ja kylmätuotteet -25 % ja Muut tuotteet -10 %

Tiedustelut ja tilaukset: Tarja Pohjonen, puh. 050 352 4531, [email protected], myymälä Invalidiliiton Esteettömän toimitalon ala-aulassa Mannerheimintie 107, 00280 HELSINKI, www.i-puoti.fi

Kokousta & Sporttia!

Kokoustilat 10–800 henkilön ryhmille Tervetuloa Kisakallioon! Kisakalliossa on vieraiden käytössä useita erilaisia esteettömiä kokous- ja liikuntatiloja, suurellekin ryhmälle. Lauri Ikävalko Myyntipäällikkö Hyvää ruokaa ja iloista illanviettoa Pyörätuolicurling maajoukkueen päävalmentaja Kisakallion Sport-ravintola tarjoaa maistuvat ja monipuoliset +358 44 562 8549 ruuat. Kokous- ja kurssipäivä huipentuu iloiseen lauri.ikavalko@kisakallio.fi illanviettoon! Jaana Ihatsu Kisafi ilistä ja monipuolista sporttia Myyntineuvottelija, yritykset ja tapahtumat Urheiluopiston monipuoliset tilat tarjoavat loistavat puitteet +358 40 456 0694 sporttiin, joissa taito, tunne ja asenne ratkaisevat. jaana.ihatsu@kisakallio.fi

KISAKALLION URHEILUOPISTO Kisakalliontie 284, 08360 LOHJA • Puh. 019 315 11 • myynti@kisakallio.fi • www.kisakallio.fi

2 kisa_vau_183x122.indd 1 23.1.2013 16.04 2/13 Sisällys 30

20 28

Pääkirjoitus 5 Sporttiklubi Kolumni 9 Vammaisuus ei ole este valmentamiselle 36 Lyhyesti 13 Uusia lajeja - uusia ystäviä 37 Tutkittua 17 Liikuntavinkki 38 Julisteessa Niko Salomaa 34 Törrönen vastaa 38 Svenska sidor 47 Kaikille avoin leirikesä 2013 39 VAU tiedottaa 49 Liikunnasta on saatava hauskempaa! 40 Teema Lyhyesti 41 Jarkko Finni: Urheilijan polku on elämäntapa 6 Vammaisurheijan polku – Kuntoillen täynnä mahdollisuuksia 10 Kuntokuusta perinne 42 Jere Forsberg omaa jäätävät kilpailuhermot 15 Liikuntavastaava toimii aktiivisena moottorina 43 Ajassa 18 Vauhdin hurmaa 44 Lehtikatsaus, terminselittäjä 19 Kipinä nojapyöräilyyn ei ole sammunut 45 Liikunta on mahdollista ja mahdollisuuksia on 20 Lyhyesti 46 Liikunta toi ilon takaisin elämään 22 Ng Kwok 24 Vammaisurheilukentälle on monta erilaista tietä 25 Tanssi on tunnelaji 27 SDM-kouluttaja Susa Miettunen Veronica Sherbornen jalanjäljillä 28 Seuraava Huipulla lehti ilmestyy Amanda Kotajan tie tähtiin 30 Lyhyesti 32 26.6.2013 Maija Järvelä tähtäsi ampumahiihdon Teemana MM-pronssia 33 vammaisurheilu muuttuvassa urheilu- maailmassa 3 Kuntoudu Kankaanpäässä!

Kuntoutussuunnitelmaan pohjautuva yksilöllinen jakso. Lääkärin ja fysioterapeutin alkututkimusten pohjalta rakennetaan henkilö- kohtainen kuntoutusohjelmasi painottuen aktiiviseen liikuntaan, toimintaan ja tarvittaviin yksilöterapioihin. Jakson suunnittelussa huomioimme sisältö- ja aikatoiveesi. Tarjoamme osaavat ammat- tilaisemme, erinomaiset liikuntatilat sekä ajanmukaiset kuntoilu- välineet käyttöösi.

Ota yhteys: Tarja Lammi puh. 02 573 3250 Email: tarja.lammi(at)kuntke.fi Kelankaari 4 * 38700 Kankaanpää * www.kuntke.fi

Tilaa lehti!

6,90 € www.vammaisurheilu.fi •

1/12 Tilaa Vammaisurheilu & -liikunta -lehti! www.vammaisurheilu.fi • Tilauskuponki 6,90 €

2/12 Olen VAU:n jäsenyhdistyksen jäsen: en kyllä TEEMA JÄSENHINTA Osaamisen Vammaisurheilu & -liikunta kehittäminen -lehti 20 euroa/vuosi VAU:n jäsenyhdistyksen/seuran nimi:

Urheiluakatemiat Valmentajan muutoksen etulinjassa VAU:n parhaat valmennustyylillä vammaisurheilijat 2011 TILAUSHINTA on väliä Vammaisurheilu & -liikunta Nimi: TEEMA

Raha ja Vammaisurheilu saa oman -lehti 30 euroa/vuosi postimerkkiarkin resurssit Välineet.fi-verkkopalvelu Lähiosoite: laajenee entisestään SÄHKÖINEN LEHTI Postinumero: MAKSUTTA Postitoimipaikka: Sähköinen lehti sähköpostiin*) Monipuolinen katsaus vammais- Puhelin: urheilun- ja liikunnan maailmaan (pdf tai html) Daisy (äänite lukemis-esteisille) Sähköposti*): Huippu-urheilijoiden kuulumisia Syntymävuosi: Sporttiklubin omat sivut Haluan tilauksen Tapahtumat ja leirit alkavan nrosta: ______Lehtitilaukset osoitteella Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry/lehtitilaus, Kilpailukutsut Lehtitilaukset osoitteella Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry/lehtitilaus, Radiokatu 20, 5. krs., 00240 Helsinki tai Radiokatu 20, 5. krs., 00240 Helsinki tai [email protected] tai puh. (09) 4257 9824 Vinkkejä ja ideoita toimisto@vammaisurheilu. tai puh. (09) 4257 9824. 48 4 Pääkirjoitus Liikunnasta ammatti Oma polkuni liikunnan pariin alkoi pihapelien ja koululiikunnan kautta. Kilpaur- TOIMITUS heilun aloitin alle 10-vuotiaana alppihiihdossa. Laji vaihtui myöhemmin jääkiek- Suomen Vammaisurheilu ja koon, jonka parissa kului noin kymmenen vuotta. Jääkiekon pelaaminen oli jäl- -liikunta VAU ry keenpäin ajateltuna monella tapaa merkityksellistä, sillä lajissa piti kehittyä niin Radiokatu 20, 5. krs., 00240 Helsinki yksilönä kuin joukkuepelaajanakin ja sovittaa yhteen päivittäinen harjoittelu, vii- puh. (09) 4257 9824 [email protected] konlopun pelit ja koulunkäynti. [email protected] www.vammaisurheilu.fi Koulun ja urheilun sovittaminen yhteen oli välillä raskastakin, sillä pelireissut Kuu- samosta käsin olivat pitkiä: joskus lähdettiin perjantaina kesken koulupäivän ja PÄÄTOIMITTAJA reissusta palattiin maanantain puolella. Tiivis ja sitova harrastus opetti monenlai- Nina Jakonen sia elämänhallinnan taitoja sitoutumisesta, onnistumisesta ja välillä häviämises- [email protected] täkin. Oli vaikea olla aina voittaja, jos vastustajan riveistä löytyi Janne Niinimaa tai Sami Kapanen! TOIMITUSTIIMI Aija Saari, Anna Tervahartiala, Samppa Rautio, Leena Kummu Näkövammauduttuani 22-vuotiaana vietin urheilun osalta muutaman hiljaisen vuoden. Elämä keskittyi uusien toimintatapojen opetteluun ja ammattiin opiske- ULKOASU luun. Uudessa tilanteessa olin ehtinyt miettiä, mitä mahdollisuuksia minulla olisi Mainostoimisto Huima, Huittinen näkövammaisena. Kaipasin liikuntaa, jota voisin vammastani huolimatta harras- Minna Lehtonen taa. Sellainen löytyi maalipallosta. Menin rohkeasti tutustumaan lajin harjoituk- siin ja seuraavana syksynä olin jo perustamassa Rovaniemelle maalipallojouk- JULKAISIJA kuetta. Tavoitteeni oli saada lajista mielekäs harrastus – sain paljon enemmän. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Pääsin mukaan maajoukkueeseen ja maalipallosta tuli vuosiksi osa päivittäistä ar- toiminnanjohtaja Riikka Juntunen kea: työpäivän päätteeksi lajitreeneihin, kuntosalille tai juoksulenkille ja säännöl- puh. 0400 340 091 lisesti maajoukkueleireille ja turnauksiin. puheenjohtaja Pekka Hätinen puh. 040 502 6308 Nykyisin totisempi urheileminen on vaihtunut liikunnaksi. Olen palannut takai- sin nuoruuden lajiini alppihiihtoon, sillä hyvän opaslaskijan ja kypäräpuhelinten Yhteistyössä Suomen avulla alppihiihtokin onnistuu näkövammaisena laskijana. Lajikirjoon ovat tulleet Paralympiakomitean kanssa. mukaan myös keilailu ja maraton-juokseminen. ILMOITUSMYYNTI Harrastus on muuttunut myös työksi, sillä olen reilun vuoden ajan työskennellyt Scanetto Oy VAU:n aluetoiminnan suunnittelijana pohjoisella alueella. [email protected] Työssäni olen oppinut paljon uutta vam- PAINOPAIKKA maisliikunnasta ja eri vammaryhmien eri- KTMP YKKÖS-OFFSET, tyispiirteistä. Erityispiirteiden huomioimi- Somero seen liittyy läheisesti esteettömyys, jonka Painosmäärä 7 000 kpl huomioiminen on tärkeää kaikille meille ISSN 1798-7334 toimintaa järjestäville. TILAUKSET JA On ollut hienoa auttaa ihmisiä eteenpäin OSOITTEENMUUTOKSET liikunnan tärkeällä tiellä – hyvinä esi- [email protected] merkkeinä toimivat mm. Lumilauantai- puh. (09) 4257 9824 tapahtumat ja vammaisliikunnan ko- keilupäivät. Liikunta ja urheilu ovat ILMESTYMINEN aina olleet tärkeässä roo- NRO 3 26.6. Vammaisurheilu muuttuvassa urheilumaailmassa lissa elämässäni: ne NRO 4 2.10. Esteetöntä liikuntaa ovat auttaneet jak- NRO 5 18.12. Naiset vammaisurheilussa samaan arjessa ja myös kasvamaan KANNEN KUVA ihmisenä. Tätä sa- Amanda Kotaja nomaa haluan vä- Kuva: Maiju Torvinen littää myös työs-

autio säni! Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, R muokata sekä jättää julkaisematta toimitukselle lähetettyjä juttuja. Jarno Saapunki amppa aluetoiminnan : S suunnittelija uva K 5 Teksti ja kuva: Anna Tervahartiala Teema

Jarkko Finni: Urheilijan polku on elämäntapa

Entinen kymmenottelija Jarkko Finni tietää ja tuntee nä kuin esteiden asettajana. Nuorten urheilijoiden kohtaamat suorituspai- urheilijan polun kompastuskivet ja kohokohdat. neet tulevat useimmissa tapauksissa – Matka on pitkä ja mutkikas, mutta haasteista huoli- ulkopuolelta, yhteiskunnan ja popu- matta harva katuu oman potentiaalinsa maksimoimis- laarikulttuurin vain harvoin suosiessa varhaista omistautumista vaativaa ur- ta ja hyväksi, ehkä jopa parhaaksi pyrkimistä, toteaa heilijan tietä. Finni. Finni viittaa esimerkiksi vapaa-aika- ja ravintokulttuurien muutoksiin, jotka vain poikkeustapauksissa edustavat kokonaisvaltaista terveellistä elämän- Urheilua on turha yrittää erottaa tiivisia omassa kehittämisessään, Finni tapaa kapeakatseisten ja hetkellisten omaksi juonteekseen Jarkko Finnin painottaa. tulosten sijaan. elämänpolusta. Kilpaura kasvoi yhteen – Vastuu urheilijaksi kasvusta on urhei- – Urheilijaksi kasvu ei ole pelkästään valmennuksen ja urheilujärjestötoi- lijalla itsellään, mutta ympäristön vai- fyysisiä ominaisuuksia ja lajitaitoja, minnan kanssa, harrastus kehittyi am- kutuksia on turha vähätellä. vaan kokonaisuus johon liittyy psyyk- matiksi, eikä hyväksi todetulta tieltä Finni kertoo hankkeen kohdistavan kistä ja henkistä kasvua ja kehitystä. ole sittemmin poikettu. Tuntemus ur- katseensa erityisesti urheilijaksi kas- Kokonaisuus sisältää 24 tuntia unen, heilusta niin ruohonjuuritasolta kuin vun kriittiseen ytimeen, 11–15 vuo- ravinnon, ruutuajan, liikunnan, koulun olympiatason valmennuksesta toi Fin- den ikäluokkaan, jolloin polulla kulke- ja urheilun yhdistämistä. nin Nuori Suomi ry:n urheiluyksikön minen on useissa tapauksissa erityisen johtoon ja nuorten urheilijoiden po- haastavaa. Urheilulliset tavoitteenaset- lun vahvaksi rakentajaksi. Finnin työ ja telut tapahtuvat usein yläkoulun aika- Kasvu- ja kasvatus- taito kulminoituukin Nuori Suomi ry:n na, jolloin nuorten on itse päätettävä kumppanuus Kasva urheilijaksi -palvelukokonaisuu- mitä he haluavat harrastukseltaan ja Kasva urheilijaksi -palvelu on toimin- teen. Kaksi ja puoli vuotta sitten lan- mihin suuntaan he itse tahtovat polul- tansa aikana levinnyt laajalle ja Finni seeratun palvelun tarkoitus on edistää laan tähdätä. kertoo palvelun tavoittaneen jo arviol- ja turvata nuorten omaehtoista taival- Syyt urheilijan polulta kääntymiseen ta 7 000 urheilijaa. Tuloksia on kuiten- ta urheilijan polulla – polulla, jonka ovat monimuotoisia. kin vaikea mitata, sillä Kasva urheilijak- Finnikin on kulkenut. – Yläkouluvaiheessa urheileva nuo- si -palvelu ei tarjoa valmiita vastauksia ri kohtaa usein suurimmat haasteen- ja ilmiselviä tuloksia. Palvelu toimii pit- Urheilijaksi ei synnytä, sa: kouluvaativuus kasvaa, liikkumisen kälti urheilijan oman roolin ja omien urheilijaksi kasvetaan määrä vähenee ja harjoittelun moni- valintojen seurausten tiedostamisen Kasva urheilijaksi -hanketta lähdet- puolisuus heikentyy, Finni luettelee. lisäämisessä. Palvelun valtti on kuiten- tiin kehittämään ydinkysymyksiin pa- Elämänrakenteen muutokset ja itse- kin välittömyydessä, sillä urheilija he- neutumalla ja vaikuttamalla suoraan näistymisen aikana tapahtuvat maa- rää pohtimaan omaa kasvukulkuaan jo urheileviin nuoriin, heidän ohjaajiin- ilman myllerrykset saattavat asettaa testikysymyksiin vastaamisen aikana. sa ja ympärille rakentuvaan verkos- nuorena itsestään selvyytenä pidetyn Palvelun vahvuus onkin pallon heittä- toon. Finni puhuu Kasva urheilijaksi urheilun vaakalaudalle. Epävarmuus misessä itse urheilijalle: mihin suun- -hankkeesta palautepalveluna, jonka omia valintoja tehdessä elämän haara- taan hän haluaa kulkea, millä vauhdilla avulla urheileva nuori voi itsenäisesti polkujen tarkastellessa saattaa pahim- ja millä tavoitteilla? tarkastella omaa kehitystään ja omia massa tapauksessa johtaa lahjakkaan- Suurimmat haasteet tiedon ja tiedos- tavoitteitaan. Vaikka urheilijan polulla kin urheilijan kasvun pysähtymiseen, tuksen levittämisessä ovat kuitenkin kuljetaan valmentajan, perheen ja ym- kiinnostuksen ja haasteiden muuttu- juuri kohderyhmän saavutettavuu- päristön saattelemana, ovat yksittäiset essa tai puuttuessa. dessa ja tietotaidon perille viemisessä päätökset ja suuntavalinnat jokaisen Urheilijan henkilökohtaista kehitystä myös urheilijan polun ympärille kyt- urheilijan omissa käsissä. ei voi erottaa sosiaalisesta ympäristös- keytyvään piiriin. Finni puhuu ”kas- – Nuorten on itse oltava koko ajan ak- tä, joka toimii niin suunnannäyttäjä- vu- ja kasvatuskumppanuudesta”, joka 6 – Urheilijaksi kasvu ei ole pelkästään fyysisiä ominaisuuksia ja lajitaitoja, vaan kokonaisuus johon liittyy psyykkistä ja henkistä kasvua ja kehitystä. Kokonaisuus sisältää 24 tuntia unen, ravinnon, ruutuajan, liikunnan, koulun ja urheilun yhdistämistä, kertoo Jarkko Finni.

sulkee sisäänsä niin urheilijan, valmen- oiden tehtävänasettelusta ja tavoitteis- ilmaan saakka. Liittojen välinen kump- nuksen kuin perheen. Urheilumenes- ta riippuvainen. Urheilun organisoin- panuus tavoittelee urheilijan tien tys ja -mielekkyys syntyvät jo kotiolois- nin tarkoituksen tulisi Finnin mukaan helpottamista jatkumona vähentä- ta, jotka kantavat kentälle ja säteilevät olla innostaminen ja ammattitaitoisten en kehitystä jarruttavia irrallisia ja tar- lopputuloksiin, joko positiivisesti tai taitojen opettamisen hallitseminen, peettomia osia. Yhtenäisyyden vahvis- negatiivisesti. Urheilijan verkoston on painostuksen ja sokean kilpailuttami- taminen näkyy myös vammaisurheilun toimittava ja vedettävä yhtä köyttä, sil- sen sijaan. Treeneissä opitut taidot on integroitumisessa huippu-urheiluun: lä kaikki yksinkertaisesti vaikuttaa kaik- myös saatava paremmin nautittaviksi urheilijoita on turha käsitellä erikseen, keen. harjoitusten ulkopuolelle. Liikunnan li- sillä molemmat kulkevat huippu-ur- Toinen haaste nykyisessä urheilukult- sääminen vaatii esteiden purkamista – heilun tietä yhtäläisessä arvossa. tuurissa on suoritusvaatimusten aikais- esteiden, joita yleensä aikuiset luovat. tuminen. Eri pelaajien yhteistyön tiivistäminen – Jotta urheilijan portaisiin pääsisi kiin- näkyy myös urheilujärjestöiden kehi- Pitkä päättymätön tie ni, on nuoren oltava jo varhaisessa vai- tyksessä liittojen kattojärjestöjen tiivis- Jarkko Finnin intohimo urheiluun ei heessa hyvä. Näin ollen meille tulee tyessä mm. Valo ry:n ja Suomen Olym- pääty pelikentälle ja valmentamiseen, nykyään aika kiire. Nuoren pitäisi olla piakomitean alle. Saumattomamman vaan säteilee myös järjestötyössä. Kat- huonolla pohjalla erityisen hyvä, Finni yhteistyön tavoitteena on yhtenäistää soessaan omaa polkuaan nykyisten tarkentaa tilannetta. urheilijan polkua lapsuusvaiheesta ai- nuorten polkuun verraten, huomioi Kysymys on pitkälti urheilu-instituuti- kuisten huippu-urheilun ammattimaa- Finni urheilun järjestäytymisen kasva- > 7 Teema neen luonnollisen arkiliikunnan vähen- – Näin ei ole pakko olla, sillä urheilla ritustulos välttämättä ratkaise ainutlaa- tymisen rinnalla. Suurimpia haasteita voi myös ilman ammattilaisten järjes- tuisen matkan kiehtoessa ja pitäessä tulevaisuudessa tulee olemaan juu- tämiä tapahtumia ja toimintaa. Urhei- otteessaan vaikeista valinnoista huoli- ri luontaisen liikunnan vähenemisen lu ja liikunta ovat edelleen osa tervettä matta. Urheilijan polku on monilajinen kompensointi urheilun iloa tyrehdyttä- elämäntapaa, tähdättiin huipulle tai ei, tie, joka ajan kulussa rakentaa liikkuvan mättä. muistuttaa Finni. maiseman, jonka sisällä nuoren on kul- Vaikka urheiluorganisaatiot työskente- Oma kokemus ja työ eri-ikäisten ja ta- jettava omin voimin. Määrätietoisuus ja levät liikunnan edistämiseksi, on liialli- soisten urheilijoiden kanssa on antanut pitkäjänteisyys omaa tietä pohjustaes- sen järjestäytymisen vaarana omaeh- Finnille taidon hahmottaa urheilijan sa näkyvät myös urheilun ulkopuolises- toisuuden kuristuminen ja liikunnan polku kokonaisuutena, joka on täynnä sa elämässä. Omistautunut tekeminen muotoutuminen osaksi aikataulutettua erilaisia haasteita, mutta ennen kaikkea tukee elämän kaikkia haarapolkuja, ja loppuun suunniteltua arkea. Sosiaali- mahdollisuuksia. eikä liikuntaa tule siten erottaa arjen sen ympäristön vahvan organisoitumi- – Urheilijan polku on pitkä matka. Pi- muista osa-alueista. Urheilijan polku sen vaarana on myös urheilukysymyk- tuus on kuitenkin positiivinen asia – on kulkemisen arvoinen, hiestä ja haas- sen esittäminen joko-tai muodossa: meillä ei ole kiire. teista huolimatta, tai kenties jopa juuri joko olet urheilija tai sitten et ole. Hyväksi pyrkiminen vie aikaa, eikä suo- niiden takia. •

www.kasvaurheilijaksi.fi/nuorisuomi

8 Kolumni jakonen

nina : uva K

Henkilökohtaises- ”sa” elämässä täysi- ikäistyminen oli myös raskasta murrosaikaa, mutta kaikista on- gelmista huolimatta kipinä maalipalloon ei sammunut.” Minun polkuni

Lapsuus- ja nuoruusvuoteni sujuivat hyvin liikuntapainot- Todellinen systemaattinen päivittäinen harjoittelu käynnis- teisesti synnyinkaupungissani Kemissä. Kemi tarjosi hyvät tyi, kun valmistuin ylioppilaaksi ja siirryin Kemistä Espoo- puitteet liikkumiselle, joten kavereiden kanssa tuli harrastet- seen opiskelemaan erityisammattiopistoon, Arla-instituut- tua kaikkea mahdollista ja miltei mahdotontakin näkövam- tiin vuonna 2006. Puitteet maalipallon harjoitteluun olivat masta huolimatta. Kesäpäivät täytti jalkapallo ja yleisurheilu, loistavat. Samana syksynä pääsin SM-sarjaan kokeneiden talvisin hiihdettiin ja luisteltiin. 11-vuotiaana innostuin kun- konkareiden ”maalipallokouluun” – sillä oli korvaamaton vai- tosalilla ahertamisesta naapurin pojan innoittamana ja rau- kutus pelitaitojeni kehittymiselle. dankiskomisesta tuli nopeasti jokapäiväinen harrastus. Se loi hyvän pohjan nykyiselle maalipalloilijan uralleni. Maajoukkueeseen nousin joulukuussa 2007 ja pääsin mu- kaan Pekingin paralympialaisiin matkanneeseen joukkuee- Maalipalloon tutustuin ensimmäisen kerran Jyväskylän nä- seen 2008. Reissu oli erittäin opettava, vaikka menestystä kövammaisten koululla, jossa niin monet muutkin maalipal- ei vielä tullutkaan. Pekingin paralympialaisten jälkeen pää- loilijat ennen minua ja minun jälkeeni ovat liikunnanopet- valmentajamme Timo Laitinen istutti minut maajoukkueen taja Vennu Leppäsen opastuksella saaneet kipinän lajin ykkössentteriksi, minkä jälkeen matkamme kohti maailman pariin. Vietimme koululla kerran vuodessa normaaliin perus- huippua on ollut lähes tarunomainen: 2011 otimme sekä nä- opetukseen integroitujen näkövammaisten tukijaksoviikkoa kövammaisten maailmankisojen voiton että Euroopan mes- ja onnekseni ikäryhmästäni löytyi innokkaita maalipallon taruuden. Viime vuonna Lontoon paralympialaisissa valtava paiskijoita, joten jokavuotinen maalipallontäyteinen tukijak- yhteinen työmme ja joukkueeksi hitsautuminen palkittiin soviikko toistui aina yhdeksännelle luokalle asti. parhaalla mahdollisella tavalla – kultaisella paralympiamita- lilla. Pari vuotta peruskoulun jälkeen palasin maalipallon pariin – tällä kertaa aktiivisissa merkeissä, sillä vanha tukijaksokaveri- Tie maalipallon huipulle on ollut pitkä ja ni pyysi minua joukkueeseensa 1-divisioonaan. Kipinä oli sen työntäyteinen, mutta kaikki on ollut verran suuri, että en miettinyt asiaa hetkeäkään, vaan suos- todellakin sen arvoista! tuin siltä seisomalta. Alkuun pelaaminen oli pitkälti hauskan- pitoa, ja täysi-ikäistymisen myötä muutkin kuin urheileminen olivat tärkeässä roolissa. Henkilökohtaisessa elämässä täysi- ikäistyminen oli myös raskasta murrosaikaa, mutta kaikista Erkki Miinala ongelmista huolimatta kipinä maalipalloon ei sammunut. maalipalloilija 9 Teksti: Nina Jakonen Teema Kuva: lauri jaakkola Vammaisurheilijan polku – täynnä mahdollisuuksia

Huippu-urheilun muutostyöryhmä on saanut lajiliitot maisurheilijan polkua on ollut selkeitä aukkoja, mutta nyt erilaiset vaihtoehdot ja muut tahot miettimään omien urheilijoidensa pol- on saatu toimiviksi. Totta kai edelleen kuja lajinsa pariin. Näin on tehty myös vammaisurhei- on kehitettävää, mutta nyt, kun nuoril- lukentällä. lekin on saatu oma valmennusryhmä, niin se vie vammaisurheilua ja -urheili- Polkuja vammaisurheilun pariin on suurimmille paikkakunnille. joita eteenpäin uudella volyymilla. yhtä monta kuin on vammaisurheili- – Säännöllinen, vähintään kerran viikos- Jos vammautuminen tapahtuu vas- jaakin. Jokainen on omanlaisensa. Yksi sa toteutuva harrastusryhmä voi löytyä ta aikuisiällä, on polku vammaisurhei- vammaisurheilun erityispiirteistä on se, myös yleisistä kerhoista tai urheiluseu- lun pariin erilainen. Taustalla voi olla jo että urheilu-ura voi alkaa ”perinteisesti” roista, vinkkaa Törrönen. oma urheilu-ura ennen vammautumis- jo nuorena tai vasta aikuisiällä, jos vam- VAU tarjoaa Sporttiklubin nuorille laji- ta tai kiinnostus urheiluun voi löytyä mautuminen tapahtuu myöhemmällä leirejä, joilla on mahdollisuus tutustua vasta vammautumisen jälkeen. Aikuis- iällä. Oli sitten syntymästään asti vam- eri liikuntamuotoihin ja -lajeihin yhdes- iällä vammautuneen kosketus vam- mainen tai vasta aikuisiällä vammau- sä muiden samankaltaisen vamman tai maisurheiluun ja liikunnan erilaisiin tunut henkilö, kysymys kuuluu: Miten toimintakyvyn omaavien nuorten kans- apuvälineisiin löytyy erilaisten tapah- pääsen mukaan? sa. tumien, leirien ja lajikokeilujen kautta, – Sporttiklubista lajinsa löytäneille ja jo joita tarjoaa niin VAU kuin Soveltavan Lapselle ja nuorelle polku hieman harjoittelun alkuun päässeille liikunnan apuvälinetoiminta SOLIA. aukeaa Sporttiklubista urheilijanaluille on tarjolla myös määrä- – SOLIA toteuttaa liikunnan apuvälinei- VAU toteuttaa lasten ja nuorten toimin- tietoinen harjoittelumahdollisuus Tree- den vuokraustoimintaa. Opastamme, taa Sporttiklubin alla. Sporttiklubi on ni-lajien parissa. Tällä hetkellä lajilistalla neuvomme ja tarjoamme kokeilumah- liikuntaohjelma alle 20-vuotiaille lap- on viisi Treeni-lajia: pyörätuolikoripallo, dollisuuksia. Tärkeintä on, että jokainen sille ja nuorille, joilla on jokin liikunta-, sähköpyörätuolisalibandy, maalipallo, voi rauhassa kokeilla erilaisia vaihtoeh- näkö- tai kehitysvamma tai jotka ovat sokkopingis ja boccia. toja ja sitä kautta löytää oman lajinsa. Ei saaneet elinsiirron. Sporttiklubissa ko- – Treeni-hanke on tuottanut parissa vuo- ole järkevää ostaa heti omaa liikunnan keillaan liikuntamuotoja, apuvälineitä dessa hienosti tulosta. Olemme saaneet apuvälinettä, sillä välineet ovat kalliita ja lajeja kerhoissa, tapahtumissa ja lei- uusia nuoria mukaan lajitoimintaan ja ja jos laji ei miellytäkään alkukokeilun reillä. pystyneet luomaan heille mahdollisuu- jälkeen, menee hankinta täysin huk- – Yksi tämän hetken toimivimmista den määrätietoiseen harjoitteluun. Nyt kaan, kertoo SOLIA:n apuvälineneuvoja palasista vammaisurheilijan polun al- tavoitteena on juurruttaa Treeni-toi- Jukka Parviainen. kupäässä on Sporttiklubitoiminta. Se minta jokaiseen vammaisurheilulajiin, Suomen Paralympiakomitea tarjoaa tarjoaa matalankynnyksen kanavan iloitsee VAU:n nuorisotoiminnan suun- myös oman väylänsä vammaisurheili- vammaisurheilun pariin ja aktiivisen nittelija. joiden rekrytoinnissa. Tie Tähtiin -jär- viestintäkanavan kaikille Sporttiklubiin jestelmä tarjoaa väylän uusille, kilpaur- liittyneille, kertoo VAU:n nuorisotoimin- Tiellä tähtiin heilusta kiinnostuneille henkilöille sekä nan suunnittelija Tuomas Törrönen. Kun oma laji ja luokka löytyvät ja taidot lajinsa vaihtoa harkitseville vammaisur- Alle 13-vuotiaat sporttiklubilaiset kuu- edellyttävät, jatkuu vammaisurheilijan heilijoille. Järjestelmä tarjoaa tietoa Tie luvat vipanoihin ja kyseessä on koko polku valmennusryhmään. Tähtiin -tapahtumista, eri paralympia- perheen toiminta. – Erilaiset valmennusryhmät ovat pe- lajeista sekä niiden harjoittelumahdol- – Vipanoilla liikunnan tavoitteena on rustoimintaa, jota vammaisurheiluken- lisuuksista. monipuoliseen perusliikuntaan tutus- tällä on kehitetty ja saatu eteenpäin. tuminen. VAU tarjoaa mm. liikunnallisia Valmennusryhmiä löytyy tällä hetkel- Kehitettävääkin riittää perhetapahtumia, alueellisia liikunta- lä niin VAU:n, Suomen Paralympiako- Vammaisurheilijan polulla on paljon on leirejä ja kohdennettuja lajikokeilupäi- mitean kuin lajiliittojen järjestämänä mahdollisuuksia, mutta paljon on myös viä, jatkaa Törrönen. kohdennetuille ryhmille. Hyvänä esi- kehitettävää. Vammaisurheilun erityis- Sporttiklubin nuoret ovat iältään merkkinä ovat mm. Special Olympics piirteisiin kuuluu myös luokittelu, jonka 13–19-vuotiaita. Usein vammainen -valmennusryhmät, Paralympiakomite- tavoitteena on taata kaikille kilpailijoille nuori on paikkakuntansa ainoa erilai- an nuorten ryhmä sekä lajiliittojen omat tasapuoliset lähtökohdat, jossa loppu- nen, joten soveltuvaa kerhotarjontaa valmennusryhmät, kertoo Törrönen. tuloksen ratkaisevat urheilulliset teki- tai lajiryhmää ei välttämättä synny edes – Aiemmin juuri tässä vaiheessa vam- jät, ei vamman haitta-aste. Luokittelua 10 Polkuja vammaisurheiluun LAPSI

Liikun, tahdon Koti tietää enemmän Perheliikunta Kaverit Päivähoito/ Sporttiklubi koulu Neuvonta Terveyden- huolto Koululiikunta Kuntoutus Välinekokeilut Vertaistuki Harrastusryhmä Kunta Urheiluseura Vammais- palvelut Leirit Luokittelu Kilpailut Kilpailen, tahdon Päivittäinen menestyä harjoittelu Luon lisää mahdollisuuksia

Valmentaja

Valmennus- ryhmät Avustaja/ opas Kilpailut Ohjaaja/ valmentaja Urheilu- akatemia Yhdistys- aktiivi Apurahat Huoltaja

Toimitsija

Tuomari Olen aktiivinen Kouluttaja – toimin esikuvana Luokittelija

11 Teema voidaan verrata esimerkiksi vammatto- mien painoluokkalajeihin (esim. paini, judo, nyrkkeily). Tällä hetkellä luokitte- luprosesseissa on paljonkin kehitettä- vää. – Vammaisurheilijan polulta puuttuvat ns. matalan kynnyksen luokitteluta- pahtumat. Luokittelu on vielä tälläkin hetkellä liian irrallinen ja vaikea koko- naisuus. Se täytyy tuoda lähemmäksi ja arkisemmaksi asiaksi kaikille vammais- urheilun pariin tuleville ja siellä jo toimi- ville. Esimerkiksi Junior Games -nuoriso- kisat olisivat hyvä paikka vuosittaisille luokittelutapahtumille, joihin kaikilla kiinnostuneilla olisi mahdollisuus osal- listua, suunnittelee Tuomas Törrönen. Toinen kehittämiskohde on matalan kynnyksen kilpailutapahtumat. – Lapsille ja nuorille on tällä hetkellä tar- jolla Junior Games -kisatapahtumat, joi- ta järjestetään kahdesti vuodessa. Sen VAU vahvistaa rooliaan vammaisurheilijan polun alkupäässä. jälkeen kilpailurintamalla on tarjolla la- – Tavoitteena on luoda lajeille yhteinen toimintamalli, jolla taataan vammaisurheilijoille jikohtaisia kansallisia kilpailuja ja SM- myös tulevaisuudessa matalan kynnyksen pääsy lajitoimintaan. Mallissa tullaan huomi- oimaan myös myöhemmällä iällä vammautuneiden mukaantulo, kertoo VAU:n toimiala- kilpailuja. Hyppäys nuorisokisoista suo- päällikkö Hannele Pöysti. raan lajikilpailuihin on tällä hetkellä liian suuri. Tähän täytyy löytää ratkaisu, jotta lapset ja nuoret pääsevät mittaamaan kannustaa heitä liikkumaan. Vielä tä- tarkoituskaan. Tärkeintä on, että jokai- tasoaan useammin ikäistensä kanssa, näkin päivänä lapsia ja nuoria ylisuojel- nen löytää mielekkään tavan liikkua tai kiteyttää Törrönen. laan vammaisuuteen vedoten, vaikka oman harrastuksen tai lajin. Jokaisella maailma on täynnä mahdollisuuksia! on mahdollisuus luoda oma polkunsa Lisää kannustusta! Liikkumattomuus on vaarallista myös vammaisurheiluun, mutta siihen tarvi- Kaikkein ratkaisevin tekijä löytyy lähel- vammaisille – ei vain vammattomille, taan aina myös taustatukea. Siksi jokai- tä. kiteyttää Törrönen. sen kohdalla omien taustajoukkojen – Jokaisen, joka kohtaa vammaisia lap- – Jokaisesta liikkujasta ja harrastajas- aktiivisuus ja kannustaminen ovat aina sia tai nuoria tulisi entistä enemmän ta ei tule huippu-urheilijaa, eikä se ole avainasemassa. • Vammaisen huippu-urheilijan polun esteet Teksti: Aija Saari ja Tuomas Törrönen

Potentiaalia ei tunnisteta. Etenkin jos vammaisurhei- Tarraudutaan talentteihin. Ei ymmärretä, että vam- 1.lija on vaikeavammainen tai yleisestä ”vammaisur- 6.maisurheilussa voi harrastaa huipputasolla useam- heilijakuvasta” poikkeava. paa lajia ja jopa menestyksellisesti vaihtaa lajista toiseen myös aikuisiällä. Kilpailumahdollisuuksien vähäisyys. Aloitteleva 2.vammaisurheilija ei pääse testaamaan tasoaan ja ke- Esteettömien liikunta- ja harjoitustilojen puute. hittymään. 7. Urheilutarjonta ja nuoren kiinnostus ja/tai toiminta- Tiedon puute erilaisista vammaisurheilulajeista, 8.kyky eivät kohtaa. Etenkään pienillä paikkakunnilla. 3.-muodoista ja -luokista. Vammaisten henkilöiden urheilua pidetään ”vain” Yksinäisyys; vammaisurheilija jää usein yksin ilman 9.kuntoutuksena. Kilpailutoimintaan osallistumista ei 4.harjoittelu- tai kilpakumppaneita. pidetä vammaiselle henkilölle suotavana tai sopivana. Mukaan pääsyn ongelma. Aikuisen vasta-alkajan Vammaispalvelujen/vammaisuuden perusteel- 5.mukaan pääsy vammaisurheiluun ja/tai urheiluseu- 10.la henkilölle myönnettyjen tukipalvelujen (väli- raan voi olla vieläkin hankalampaa kuin lapsen tai nuoren. neet, avustaja, matkat) ja kuntoutuksen riittämättömyys.

12 Lyhyesti Liikuntalakia uudistetaan ExtremeRun- Jyrki Kataisen hallitusohjelman (2011) Saaren mukaan uudistustyö on tarpeen tapahtumalta mukaisesti liikuntalaki päätettiin uudis- kansalaisten yhdenvertaisten liikunta- taa tämän hallituskauden aikana. Ope- palvelujen turvaamiseksi. tus- ja kulttuuriministeriö on asettanut – Vanhassa laissa on paljon hyvää. Nykyi- lahjoitus tätä varten työryhmän, jonka puheen- sin esimerkiksi Soveltava Liikunta SoveLi johtajana toimii Harri Syväsalmi. Uudis- ry:n ja VAU:n alaiset paikalliset vammais- VAU:lle tuksen tavoitteena on selkiyttää liikun- ja kansanterveysyhdistykset tulkitaan lii- tajärjestöjen valtionavustusjärjestelmää, kuntain nojalla liikuntaseuroiksi. Lisäksi ExtremeRun-tapahtuma lahjoitti VAU:lle vahvistaa liikunnan asemaa peruspalve- nykyinen laki ohjaa järjestämään liikun- 3 500 euron shekin vaikeavammaisten luna ja tukea paikallista seuratoimintaa. tapalveluja tasavertaisesti myös erityis- lasten liikunnan tukemiseen. Edellisen kerran vuodelta 1998 peräisin ryhmien tarpeet huomioiden. Ongelma- Lahjoitus ei suinkaan ole tapahtuman olevan lain uudistamista yritettiin 2009. na vain on se, että käytössä ei ole mitään ensimmäinen, vaan vuonna 2010 alka- VAU:ssa seurataan lakiuudistusta kiin- sanktioita, joilla tätä tasavertaista tarjon- nut tapahtuma on lahjoittanut rahaa nostuneena. Tutkimuspäällikkö Aija taa valvottaisiin, pohtii Saari. VAU:lle aiemminkin. Lahjoituksilla VAU on hankkinut mm. vastalautoja ja juni- orikokoisen sähköpyörätuolin saliban- dyyn. Shekin kävi ottamassa vastaan Esteettömyys liikuntapaikka- VAU:n puolesta tutkimuspäällikkö Aija rakentamisessa Saari.

Esteelliset liikuntatilat voivat estää lii- nisteriön (OKM) ja Rakennustiedon lii- kunnan harrastamisen, vammaisurhei- kuntapaikkajulkaisujen sarjassa. luryhmien harjoittelun ja tapahtumien ESTE-hanketta (2009–2011) toteuttivat seuraamisen. VAU:n koordinoimassa opetus- ja kulttuuriministeriön tuella ESTE-hankkeessa (2009–2011) otettiin Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta lähtökohdaksi laaja-alainen esteettö- VAU ry ja Kynnys ry. Yhteistyössä oli- myys (liikkuminen, kuuleminen, näke- vat mukana Invalidiliitto ry, Kuuloliitto minen ja ymmärtäminen) liikkujan/ur- ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja heilijan, ohjaajan tai työntekijän sekä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry (ny- yleisön näkökulmista. kyisin Valo ry). Hankkeessa tuotettiin tietoa liikunta- ja urheiluympäristöjen esteettömyydestä Urheiluopistojen esteettömyys- Liikuntamaa liikuntapaikkojen suunnittelijoille ja ra- kartoitukset käynnistyvät kentajille. Aineisto löytyy VAU:n verk- Vuonna 2013 VAU:n kartoitushank- marraskuussa kopalvelusta (www.vammaisurheilu.fi keessa tehdään esteettömyyskartoitus -> Materiaalit): kaikkiin maamme urheiluopistoihin Tampereella - Kilpelä 2009: ESTE-hankkeen loppu- (liikunnan koulutuskeskukset). Opis- raportti tojen kartoituksissa sovelletaan ES- VAU isännöi jo perinteeksi muodos- - Kilpelä 2011: ESTE-kyselyn yhteen- KEH-menetelmää, jota on täydennetty tunutta Liikuntamaata 7.–9. marras- veto liikunnan suorituspaikkojen lajikohtai- kuuta 2013. Tarjolla on Tampereen - Kotinurmi & Kouvonen 2011: Vam- silla esteettömyyskriteereillä. Messu- ja Urheilukeskuksen E-hallin maisurheilulajien esteettömyyssi- Tavoitteena on tuottaa luotettavaa, täydeltä tietoa vammaisliikunnasta sällöt – sisäliikuntatilat objektiivista ja yhteismitallista tietoa ja vammaisliikunnan apuvälineistä. - Saari 2012: Liikunnan koulutuskes- opistojen ja niissä sijaitsevien liikunta- Apuväline13-messujen yhteydessä kusten esteettömyyskartoitusten paikkojen esteettömyydestä. Esteettö- toteutettavassa Liikuntamaassa on tarve -tutkimusraportti myyskartoitusten perusteella laaditaan tarjolla lajeja, välineitä ja harrastusmah- - Parviainen & Saari 2013: Vammaisur- koulutuskeskuskohtaiset esteettö- dollisuuksia lähes 30 toimintapisteessä. heilun lattiaselvityksen raportti myyskartoitusraportit sekä yhteenveto Tule mukaan – kokeilemaan, tutustu- - Saari, Kilpelä & Parviainen 2013: Lii- liikunnan koulutuskeskusten esteettö- maan, innostumaan! kunnan suorituspaikkojen lajikoh- myydestä. taiset esteettömyyskriteerit Lisätiedot: Esteettömät sisäliikuntatilat -kir- VAU, Jukka Parviainen, jukka.parviai- ja (toim. Niina Kilpelä) liikuntatilojen [email protected] suunnittelijoille ja rakentajille ilmestyy Niina Kilpelä, [email protected] keväällä 2013 opetus- ja kulttuurimi- Aija Saari, [email protected] 13 Teksti: Samppa Rautio Teema Kuvat: Maiju Torvinen, Nina Jakonen

Jere Forsberg omaa jäätävät kilpailuhermot Jere Forsbergin elämää on pienestä pitäen vä- ri oikea tapa suhtautua asioihin, Fors- berg ynnää. rittänyt kilpailuhenkisyys. Lapsena yleisurheilus- – Olen aina halunnut olla paras. Se on sa Junior Games -kisoissa kultamitaleita napan- toisaalta ollut hyväksi, mutta etenkin nut kotkalainen menetti kiinnostuksensa Junior ennen olin turhan perfektionisti. Jos vaikka ammuin kilpailussa ysin, niin

Valokeilassa Games -kisoja kohtaan 8-vuotiaana, kun mitale- seuraavaan nuoleen tuli ihan liikaa pu- ja alettiin jakaa kolmen parhaan lisäksi kaikille ristusta. Nyt olen onneksi jo vähän kyp- synyt. muillekin alle 13-vuotiaille osallistujille. Kuin nakutettuna Forsbergin ajatte- lumaailmaan sopii se, että Suomessa – Ei se sitten enää napannut. Mitaleista ka. Silloin jäin lajiin koukkuun, Fors- vammaisurheilijat kilpailevat jousiam- pitää joutua taistelemaan. Junior Ga- berg naurahtaa. munnassa samassa sarjassa vammat- mes -kisat loppuivat kohdaltani kuin tomien kanssa. seinään, Forsberg avaa. Pitää pystyä tekemään – Tuloksellisesti vammaisampujien Urheilua lahjakkuus ei halunnut kui- Vamma on vaikuttanut positiivisesti ja vammattomien välillä ei ole suur- tenkaan lopettaa. Suuntana oli jousi- Forsbergin luonteenlujuuteen. Päähän ta eroa. Kilpailu on paljon tiukempaa ammunnan alkeiskurssi. Lajin pariin on iskostunut ajatus, että pitää pys- näin, sillä vammaisampujia ei Suomes- Forsberg oli päässyt jo nuorempana. tyä tekemään mahdollisimman paljon sa hirveästi ole. – Oli sitä tullut joskus kokeiltua ja se kaikkea sitä, mitä vammattomatkin te- Tekemisen meininki yhdistettynä ko- vaikutti mukavalta. Kävin alkeiskurs- kevät. vaan kilpailuhenkisyyteen on siivittä- sin lopulta kahtena vuotena peräkkäin. – Vanhempani ovat aina kannustaneet nyt kotkalaisen aina Lonroon paralym- Toisena vuotena mukana oli 4–5 hen- minua tekemään eri asioita. Se on aut- piavoittoon asti. Voittoa ei herkässä gen suunnilleen samanikäinen poruk- tanut huomattavasti. Se on ollut juu- lajissa olisi tullut ilman loistavia kilpai- 14 luhermoja. vuotta ennen kilpailuja. Ammunta oli – Ne olivat kyllä koetuksella finaalissa. lukossa, eikä nuori mies hallinnut krop- Siinä vaiheessa, kun johdin kamppai- paansa laukaisuhetkellä. Hyviä tuloksia lua 4–0, oli tilanne henkisesti todella ei syntynyt. vaikea, sillä silloin jännitti oikein kun- – Sitten kävi niin, että teloin peukalo- nolla. Kun viimeinen nuoli oli taulussa, ni, kun avasin kissanruokapurkkia. Jou- ensimmäinen tunne oli helpotus, että duin ison haavan vuoksi vaihtamaan se on nyt ohi, muistelee Forsberg. laukaisulaitettani. Uudella laitteella – Yleensä kisajännitystä vähentää mu- tekniikkani loksahti kohdalleen ja sain siikin kuunteleminen ennen suoritus- ammunnan heti kulkemaan. ta. Minulla on aina IPod matkassa ki- Uusi laukaisulaite ja ampumisvarmuus sareissuilla ja metallimusiikki pauhaa toivat parannusta tuloksiin sekä pai- ennen ammuntaa. kan paralympialaisiin. – Se kaksi ja puoli viikkoa Lontoossa – Onnettomuudesta onneen se oli elämäni parasta aikaa. Ei pelkäs- Oli silti vähällä, että Suomella olisi ol- tään menestyksen takia vaan myös sik- lut yksi kultamitali vähemmän kotiin si, että reissussa oli mukana niin paljon tuomisina Lontoon paralympialaisis- ystäviä ja tuttavia, Forsberg tunnelmoi. ta. Forsbergin ura oli nimittäin katkolla – Kilpaileminen on toki lajissa parasta,

Lontoon paralympialaisissa Forsberg otti kaikkien hämmästykseksi kultaa tal- jajousen avoimessa luokassa.

mutta laji on hieno myös siinä mieles- sä, että aina voi oppia jotain uutta. Kos- kaan ei voi olla valmis. Idolina pistenikkari Jere Forsbergin elämä on tänä kevää- nä ollut hektistä. Ohjelmaan kuuluivat abiturienttien tapaan ylioppilaskokeet. Ammuntaa täytyy kuitenkin treenata 5–6 kertaa viikossa. Oheisharjoittelus- sa tärkeintä on treenaaminen kuntosa- lilla, jossa Forsberg vierailee pari-kol- me kertaa viikkoon. Vapaa-aikana kitaran soittoa harras- tava innokas penkkiurheilija tuijot- taa etenkin Englannin Valioliigaa sekä jääkiekon NHL-liigaa. Manchester Uni- ted -fanin suosikkiurheilija löytyy NHL- joukkue Pittsburgh Penguinsista. – Kyllä se on tähtihyökkääjä Sidney Crosby. Hän on myös jollain tasolla idolini. •

Nuorena Jere Forsberg kahmi mitaleita Junior Games -kisoissa.

15 Lyhyesti Hae stipendiä opinnäytetyöllä

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta diä haetaan sähköisellä lomakkeel- duihin asti. VAU ry:n ja Soveltava Liikunta Sove- la, joka löytyy VAU:n verkkopalvelusta Stipendijärjestelmän tavoitteena on le- Li ry:n yhteisellä stipendijärjestelmällä (www.vammaisurheilu.fi). vittää tietoa kiinnostavista opinnäyte- palkitaan jälleen opinnäytetöitä. Sti- Samalla työllä voi hakea stipendiä töistä, innostaa opiskelijoita aiheiden pendejä voivat hakea kaikkien sellais- vain kerran. Työn tulee olla kokonaan pariin, kehittää ruohonjuuritason käy- ten alojen opiskelijat, joiden opinnäy- valmis ja hyväksytty kuluvana tai sitä täntöjä ja parantaa liikunnan saavu- tetyö käsittelee vammaisurheilua ja edellisen vuoden aikana. Opiskelija ha- tettavuutta. Arvioinnissa painotetaan -liikuntaa, soveltavaa liikuntaa ja liikun- kee stipendiä itse, liittää mukaan työn ennakkoluulottomuutta, käytännönlä- takasvatusta tai terveyttä edistävää lii- abstraktin ja linkin sähköiseen opin- heisyyttä ja monialaisuutta. kuntaa. Stipendijärjestelmässä jaetaan näytetyöhön. Työn voi myös omal- yksi 500 ja kaksi 250 euron stipendiä/ la kustannuksellaan lähettää postitse Lisätiedot: palkittu opinnäytetyö. molemmille yhteyshenkilöille. VAU, Piia Korpi, puh. 044 767 1368, piia. Vuoden 2013 haku on käynnissä 16. Työ voi painottua käytäntöön tai teori- [email protected] syyskuuta asti ja palkitseminen ta- aan. Työ voi olla suomen-, ruotsin- tai SoveLi, Virpi Pennanen, puh. 040 551 pahtuu Liikuntamaassa Apuväline 13 englanninkielinen. Haku on avoin kai- 4468, [email protected] -messujen yhteydessä Tampereella ken tasoisille Suomessa toteutetuille www.vammaisurheilu.fi torstaina 7. marraskuuta 2013. Stipen- lopputöille opistotasolta aina pro gra- www.soveli.fi

Ulkoliikuntasymposium Porin Yyterissä

Porin Yyterissä 15.–18. elokuuta 2013 järjestettävässä kan- sainvälisessä ulkoliikuntasymposiumissa perehdytään apu- väline- ja esteettömyysratkaisuihin purjehduksessa, me- lonnassa, vaelluksessa, surffauksessa ja suunnistuksessa. Symposium on tarkoitettu vammaisten liikkujien kanssa työskenteleville ammattilaisille. Symposium toteutetaan SAMK:n, Maliken ja VAU:n yhteistyönä. Ilmoittautumiset: www.samk.fi/yyterisymposium. Huom! Symposium on englanninkielinen. samk Lisätiedot: SAMK, Riikka Tupala, puh. 044 710 3868, riikka. : [email protected]. kuva

Cross-Border Move for Health -erityisliikuntaseminaari Joensuussa

-projekti, jonka tavoitteena on edistää liikuntaseminaari järjestetään 5.–6. lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvoin- kesäkuuta 2013 Pataluodon koululla, tia Karjalassa liikunnan ja urheilun – niin Joensuussa. Seminaarissa perehdytään erityisliikunnan, kasvatuksen, urheilun Suomen ja Venäjän erityisliikunnan ti- organisoinnin kuin valmennuksen – nä- lanteeseen, asemaan ja käytäntöihin. kökulmasta. Projektin puitteissa järjeste- Erityisliikuntaseminaarin yhteydessä tään koulutuksia ja tapahtumia, julkais- järjestetään 6. kesäkuuta 2013 Poka- taan kasvatusmateriaaleja ja aktivoidaan lin kesäleiri ja VAU:n Vammaisurheilu kansalaistoimintoja. VAU on yksi kaksi- tutuksi -teemapäivä. vuotisen projektin kumppaneista. Karelia Lisätiedot: ISLO, projektipäällikkö Katja ENPI CBC -ohjelmaa rahoittaa Euroopan Isoaho, puh. 050 414 2005, katja.isoaho@ Itä-Suomen liikuntaopistolla käynnis- unioni, Venäjä ja Suomi. islo.jns.fi, www.islo.fi/sitenews/view/-/ tyi helmikuussa 2013 Karelia ENPI CBC Cross-Border Move for Health -erityis- nid/68/ngid/1, www.healthmove.fi 16 Teksti: Kaisu Mononen ja Aija Saari

tutkittua Huipulle pääseminen vaatii 10 vuotta ja 10 000 tuntia

myös menestystä. Varhaista erikoistu- No Accidental Champions – Long- mista yhteen lajiin tulisi välttää. Liian Term Athlete Development for Ath- varhain erikoistumisen on nähty joh- letes with a Disability (http://www. tavan monenlaisiin ongelmiin, kuten canadiansportforlife.ca/resources/no- loukkaantumisiin, lajiin kyllästymiseen accidental-champions-2nd-edition) ja varhaiseen drop-outiin. Long-Term Athlete Development for Athletes with an Intellectual Disa- Vammaisurheilijan polulla bility (Special Olympics 2007). (http:// erityispiirteitä www.specialolympics.ca.php5-22.dfw1- Vammaisurheilu kuuluu myöhäisen 2.websitetestlink.com/wp-content/uplo- erikoistumisen piiriin. Vammaisurhei- ads/2011/07/SOC_LTAD_Dec_4_2007_ lija voi myös esimerkiksi käydä mallin English.pdf) vaiheet läpi esitetyistä ikäsuosituksis- ta poiketen eri-ikäisenä vamman luon- teesta, vammautumisesta tai liikun- nan harrastamisen piiriin tulemisesta Info johtuen. Vammaisurheilija voi käydä LTAD-mallin myös joskus saman vaiheen läpi mon- kuusi steppiä ta kertaa, ensin vammattomana ja sen Long-Term Athlete Development -mal- jälkeen vammaisurheilijana. Lisäksi kilpaurheilijan polulla lin (LTAD) juuret ovat Kanadassa. Mal- jossakin kehitysvaiheessa voidaan py- 1. Active Start, FUNdamentals ja lin kehitti Istvan Balyi vuonna 2002. syä mallin suositusaikoja kauemmin, Learn to Train: monipuolista leik- Tavoitteena oli koko urheilujärjestel- esimerkiksi motorisia perustaitoja voi- kiä ja liikuntaa, perusliikuntatai- män (koululiikunta, harrastusliikunta, daan harjoitella pidemmän aikaa ja po- toja. huippu-urheilu) yhtenäistäminen ja lun monessa eri vaiheessa. 2. Active for Life: harrastuksen jat- yhteistyön tehostaminen. LTAD-mallis- kuminen. sa huippu-urheilumenestyksen tavoit- Mutta onko tämä totta? 3. Train to Train, Train to Compe- telu ja liikunta elämänmittaisena har- Tutkijat pitävät mallin epäkohtina mo- te, Train to Win: lajitaitoja, ominai- rastuksena on esitetty tasa-arvoisina nitieteisen tutkimuksen puuttumista, suuksien harjoittamista sekä kil- tavoitteina. Urheilija on keskiössä. Aja- psykologisen kehityksen kapea-alaista pailutoimintaa. tuksena on, että urheilija käy läpi kus- käsittelyä ja fysiologisten faktojen esit- 4. Active for Life: harrastamista, sakin ikä- tai kehitysvaiheessa samat tämistä totena ilman luotettavaa tutki- siirtymistä toimitsija- ja valmen- vaiheet, mutta eri lajeissa voidaan pai- musta. nustehtäviin. nottaa erilaisia asioita. Huipulle pääse- Tänä päivänä LTAD-mallia sovelletaan minen vaatii harjoittelua 10 vuotta ja kuitenkin useissa eri maissa ja sitä pi- Vammaisurheilijoille kaksi vaihet- 10 000 tuntia. detään johtavana mallina urheilijaksi ta lisää polun alussa: kehittymisestä. LTAD on vaikuttanut 5. Awareness -vaiheessa on tar- Monipuolinen harjoittelu myös suomalaisen Huippu-urheilun koituksena jakaa monipuolisesti ja myöhäinen lajivalinta muutostyö -prosessin taustalla. tietoa niistä liikunta- ja urheilu- Malli puhuu monipuolisen harrastami- • mahdollisuuksista, joita eri tahot sen ja myöhäisen lajivalinnan puoles- Lähteet: vammaisille liikkujille tarjoavat. ta. Lapsen ja nuoren yksilöllisen kas- Nipuli, Suvi: Pohdittua urheilun orga- 6. First contact -vaiheen tavoit- vun ja kehityksen huomioiminen on nisointia? Tutkimus kanadalaisesta ur- teena on varmistaa positiivinen tärkeämpää kuin ikä. Kaikki perustuu heilun kehitysmallista, sen sovelluksista, ensikosketus liikuntaharrastuk- hyviin perusliikuntataitoihin. haasteista ja erikoistumisiästä. Helsinki: seen ja näin ollen rohkaista ja mo- Kun harjoittelu on lapsuusiässä moni- Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotut- tivoida yksilöä jatkamaan harras- puolista, voi uuden lajin aloittaa vielä kimusseura; Nuori Suomi, 2011. - 46 s. tustaan. verrattain myöhään ja saavuttaa siinä (Verkkojulkaisuja; 46) 17 Teema Ajassa-palstalla pohditaan, ihmetellään ja otetaan kantaa vammaisurheilun ytimen ulkopuolelta.

Teksti: MILLA ILONEN, VAMMAISAKTIVISTI JA INTOHIMOINEN kotialbumi

VAIKUTTAJA losen I illa

Koulupolulta : M

kuntointoilijaksi kuva

Löysin hiljattain valokuvan teinivuosilta. Silmäni loistavat, ja kaulassa roik- kuva mitali. Olen juuri voittanut kultaa uintikisoista. Voitin usein kultaa, sillä olin ainoa kilpailija luokassani. Kisojen ykkösjuttu ei kuitenkaan ollut voitto tai mitali, vaan kavereiden tapaaminen ja kannustava henki. Sama henki kuvaa peruskouluaikaisia liikuntamuistojani.

Kiitos rohkean opettajani, pääsin osalliseksi kaikesta! Meidän luokalla kori- palloa pelattiin lattialla istuen. Kori asetettiin puoleentoista metriin ja hou- kutuksesta huolimatta seisomaan ei saanut nousta. Minun lyöntivuorol- lani pesistreeneissä muiden piti juosta pesältä toiselle takaperin. Tasoitus oli reilu. Heikompi lyöntivoimani tai hidas kiihtyvyys sähköpyörätuolissa ei estänyt osallistumista.

Luistelukin sujui taidolla. Parasta oli, kun monen itse kelatun kierroksen jälkeen poikien liikunnanopettaja tarttui yllättäen kiinni pyörätuolin kah- voista. Jää muuttui kiitoradaksi, jossa huima vauhti nosti ilmoille valtavaa riemua ja rajattomuutta. Nuoren miehen hurmurikiharat hulmusivat tuu- lessa ja tytön poskia punotti! Keväällä suunnistusrastit piilotettiin haas- teellisiin, mutta esteettömiin paikkoihin. Värikkäät twist-narut kaivettiin kaapeista ja alkoi uusien hyppysarjojen soveltaminen. Minäkin hypin – omalla tavallani.

Yksinomaan myönteisten kokemusten jälkeen tuntui perin oudolta, että yläkouluaikainen opettajani olisi halunnut vapauttaa minut liikunnasta. Helppo ratkaisu, johon en kuitenkaan suostunut. Liikuntatuntieni suunnit- teluvastuu siirtyi fysioterapeutilleni ja ryhmässä liikkuminen väheni. Kave- rit onneksi raportoivat parhaimmat juorut tyttöjen pukukopista ja koke- mistaan epäreiluuksista.

Joukkoon kuuluminen syntyy pienistä asioista: omasta roolista pelissä, sa- malla tavalla tekemisestä, kunnioittavasta katseesta ja erilaisuudesta, joka voidaan valjastaa hyödyksi. Meidän luokalla vammaisuuttani ei koskaan erityisesti korostettu, vaan erilaiset tavat pelata, kokea ja liikkua otettiin it- sestään selvyyksinä. Vammaisuuteni ei ollut liikuntarajoite saati este.

Oliko varhaisesta inkluusiosta sitten jotain haittaa? Tätä kysymystä pysäh- dyn välillä pohtimaan, kun ajan innostuksissani työkaverin varpaille zum- batunnilla, tai kun ihan vakavissani harkitsen osallistumista tulitanssikurs- sille. Ajassa 18 Tällä palstalla seurataan vammaisurheiluun liittyvien aiheiden käsittelyä meillä ja muualla. lehti- Alex Zanardista katsaus tehtiin vammais- Vammais- urheilun tähti urheilijoille oma sarja Miksi vammaisurhei- Zanardi nousi ”lusaavutuksilla pää- ”kahdessa vuo- see Vuoden Urheilija dessa vammais- -äänestyksen kärkipää- urheilun huipulle. hän, mutta juniori- tai Joko hän oli poik- veteraanisarjojen me- keuksellisen lah- nestyksillä ei? jakas 47-vuoti- as tai sitten myös Vesa-Matti Peltola osallis- välineillä oli osan- tuu Urheilutoimittajain Lii- sa nopeassa me- ton Fair Play -jäsenlehdessä Urheilugaalan jälkipyykkiin. nestyksessä. Fair Play 1/2013. Helsingin Sanomien toimittaja Ari Pu- san pääkirjoitukses- sa entinen F1-kul- jettaja, molemmat jalkansa menettä- nyt Alex Zanardi antaa ymmärtää, että omaa vammaansa ”pahentamalla tai muokkaamalla” voi saavuttaa etulyöntiase- man muihin vammaisurheilijoihin nähden. Helsingin Sanomat 6.2.2013.

termin- Elinsiirtourheilu selittäjä VAU:n toiminnassa on mo- listosiirron saaneet henkilöt. Sarveiskalvo-, veri- tai ihosiirtoja ei lasketa elinsiirroiksi, nia eri vammaryhmiä, joista vaan ne kuuluvat kudossiirtoihin. Dialyysis- käytetään erilaisia yläkäsite- sä oleviin henkilöihin kuuluvat peritoneaa- Tällä palstalla pureudutaan nimiä. Elinsiirron saaneista li- ja hemodialyysissä olevat henkilöt. Käy- vammaisurheilussa ja -liikun- tännössä elinsiirtourheilussa on kuitenkin nassa käytettävien termien ja dialyysissä olevien urhei- vain kaksi erilaista ryhmää: elinsiirron saa- taustoihin. lusta puhuttaessa on käytet- neet ja dialyysissä olevat henkilöt. ty termiä elinsiirtourheilu. Kansallisessa kilpailutoiminnassa elin- Termi ei kuitenkaan kuvaa 2siirron saaneet ja dialyysissä olevat hen- kattavasti koko elinsiirron kilöt kilpailevat samassa ryhmässä. Kan- sainvälisesti dialyysissä oleville henkilöille saaneiden ja dialyysissä ole- on vain joka toinen vuosi järjestettävät Eu- vien henkilöiden joukkoa, roopan elinsiirron saaneiden ja dialyysipo- vaan antaa pelkästään os- tilaiden kilpailut. Elinsiirron saaneille on laajempaa kansainvälistä kilpailutoimintaa, viittaa siihen liittyvistä ryh- sillä kilpailukalenteriin kuuluvat niin Elin- mistä. siirron saaneiden World Transplant Games -kesä ja -talvimaailmankilpailut sekä Euro- Elinsiirron saaneisiin kuuluu Suomessa pean Transplant Games -kesä ja -talvimaa- 1munuais-, maksa-, sydän-, keuhko, sy- ilmankilpailut. dän-keuhko-, haima-munuainen- tai suo-

19 Teksti ja kuvat: Anna Tervahartiala Teema Liikunta on mahdollista ja mahdollisuuksia on On perjantai-iltapäivä ja Ruskiksen koulun käytävillä vallitsee rauha. Huoneista kajahteleva nauru kaikuu sei- nillä ja sulava lumi kimmeltää ikkunoissa. Nainen aurin- koisen keltaisessa paidassa saapuu aulaan ja tervehtii varmalla kädenpuristuksella. – Näytänkö sinulle valtakuntani?, Kira Durchman kysyy ja avaa oven uimahalliin.

Durchmanin polku uinnin konsultik- Vammaisuinnin ja eri liikuntamahdolli- si alkoi nuorena. Työ vammaisten ja suuksien kasvaessa Durchman lähti 80- ja erityisliikkujien parissa oli selkeä ta- 90-luvuilla myös aktiivisesti mukaan las- voite jo ylioppilaaksi valmistumisen jäl- ten ja nuorten kotimaisen ja pohjoismai- keen. Aktiivisesti aina liikkunut Durch- sen urheiluluokitusten kehittämiseen. man haki ja pääsi lääkintävoimistelijakou- – Huomasin jo varhaisessa vaiheessa, että lutukseen (nyk. fysioterapeuttikoulutus), toisaalta vammaisluokitus on rajoittavaa, jonka jälkeen ammattitaito on vahvistu- mutta toisaalta myös mahdollistavaa. nut niin opin kuin oma-aloitteisen teke- Luokkajaolla on usein vaikutus urheili- misen kautta. Asioita on viety eteenpäin jan polun suuntaan. Luokkajako on sopi- puhtaasti toimimalla. mus, jossa noudatetaan voimassa olevia kriteerejä. Luokitus ottaa huomioon vain Vesiteiden viitoittaja henkilön fyysiset ominaisuudet, ei yksi- Ruskikselle Durchman saapui sijaisen lön kykyjä kokonaisuutena. Erityisesti CP- kengissä koulun vielä kulkiessa nimel- vammaisten luokitus on erittäin vaikeaa lä Ruskeasuon koulu, tarkemmin laskien eikä aina tunnu oikeudenmukaiselta. noin 30 vuotta sitten. Ajan myötä sijais- – Se on rankka maailma, Durchman huo- kengät vaihtuivat vakituisiksi, eikä vuosia kaa. sitten aloitetulta polulta ole poikettu. Mahdollisuuksien ja rajoitusten tuntemi- – Jo silloin kun tulin, lähdimme saman nen on niin uinnin kouluttajan ja konsul- tien kehittämään koulun uintia. tin kuin yleisesti soveltavan liikunnan pa- Uinnin opettaminen erityisliikkujille alkoi rissa toimivan henkilön ammattitaidon toiminnan organisoimisesta pohjaraken- mitta: tekemisen, kysymisen ja kartoit- teista lähtien. Omatoiminen tekeminen ja tamisen kautta on otettava selvää, mikä uinnin tilan ja mahdollisuuksien kartoit- on mahdollista ja kuinka näitä mahdolli- taminen ovatkin antaneet omakohtaisen suuksia käytetään parhaiten hyödyksi. Lii- näkökulman liikunnan monipuolisuu- kunta ei pääty vammaan, jos uskallus ja teen. Soveltavan uinnin polkua on aurat- tahto soveltamiseen löytyvät. tu aina välineiden suunnittelusta opetus- tekniikoita myöten. Tiedon jakaja ja uskon luoja – Aloittaessani Ruskiksen uinnin konsul- Uinnin konsultaatio eroaa uinnin opetta- taatioiden kehittämisen vuonna 1996 misesta kokonaisvaltaisen näkemyksensä olin pioneeri tässä asiassa. Ei ollut ke- ansiosta, joka laajentaa uinnin käsitettä tään muita, jotka olisivat tehneet tällaista. teknisestä tekemisestä itse vedessä ole- Minä olen luonut oman polkuni tekemäl- misen oppimiseen ja ymmärtämiseen. lä, Durchman muistelee. Konsultti ei ainoastaan kerro mitä kon- Tekeminen on pitänyt sisällään havain- sultoitavan tulisi tehdä, vaan näyttää eri- nointia, tiedon etsintää, analysointia, laisia mahdollisuuksia toiminnan itsenäi- vaihtoehtojen kokeilua ja oppimisproses- seen jatkamiseen. Uinnin konsultaatio ei sin tutkimista. Valmista alan tietoa ei yk- siten ainoastaan anna tietoa oppilaalle, sinkertaisesti ollut. vaan myös vaatii konsultoitavalta omis- 20 tautumista ja tahtoa edetä. Liikkujan on itse uskallettava kulkea omaa polkuaan ja luotettava omiin kykyihinsä. Luotta- mussuhteen luomisessa tärkeä asema on myös liikkujan perheellä ja turvaver- kostolla. – Minun tehtäväni on saada lapset, nuoret ja aikuiset löytämään harrastus, jota he voivat tehdä yhdessä. Tehtä- väni on viedä heitä eteenpäin liikun- taan, oli laji mikä tahansa. – Tärkeintä on näyttää, että liikunta on mahdollista ja että mahdollisuuk- sia liikkua on! Samat ajatukset ohjaavat Durchmania kouluttajana. – Mikään ei ole typerämpää kuin tie- don panttaaminen, hän summaa. Kira Durchman vertaa uintiharjoitusta fysioterapiaan ja huomioi eri nimestä huolimatta molemmilla harjoituksilla olevan yhtäläinen määränpää: vah- Uinnin vistuminen liikunnan kautta. Liikkuja konsultaatio Info ei uidessa ole passiivinen hoidettava, vaan aktiivinen uimari, joka työsken- Ruskiksen koulu tarjoaa yksilöllistä telee omaehtoisesti kehittyäkseen ur- uinnin opetuksen ja vesiterapian oh- heilijana. jauskonsultointia Ruskiksen omassa Konsultaatioiden ja Ruskiksen uintien uima-altaassa kaikenikäisille erityis- tehtävä on auttaa uimaria tai oppilas- tukea tarvitseville. Ammattitaitoinen ta löytämään oma määränpää, jota ohjaus tarjoaa eväitä omatoimiseen kohti kulkea harjoitusten avulla. Har- harjoitteluun asiakkaalle (lapselle, joitus on tehtävä oppilaan ehdoin, nuorelle, aikuiselle), hänen huoltajil- jotta hän ymmärtää, että hän on me- leen, terapeuteille, avustajille ja muil- – Minun tehtäväni on saada lapset, nuo- nossa omaa tavoitettaan kohti oman ret ja aikuiset löytämään harrastus, jota le asiakkaan kanssa uintia harrastavil- halunsa ja omistautumisensa ansios- he voivat tehdä yhdessä. Tehtäväni on le. ta, ulkopuolisen työnnön ja painos- viedä heitä eteenpäin liikuntaan, oli laji Uinnin konsultaation tavoitteena on, tuksen sijaan. mikä tahansa, kertoo Kira Durchman. että asiakas – En tahtoisi ajatella ihmistä terapian - innostuu harjoittelusta ja huomaa kautta. Ihminen on kokonaisuus, jon- Katse kohti tulevaa oppimisen edistysaskeleet ka tekemiselle pitää olla tavoite. Kun - pystyy luottamaan omiin taitoihinsa käyt uimassa, sillä on merkitys. Se ei Asiat ja ajat muuttuvat ja monet asi- sekä nauttimaan vedestä ja vesiliikun- ole ”pelkkää” terapiaa, sillä harjoituk- at, jotka eivät toimineet ennen, toimi- nasta sella on laajempi liikuntaa edistävä pää- vat uusien tekniikoiden ja tietotaitojen - oppii uimaan itsenäisesti, apuväli- määrä, Durchman tähdentää. avulla nykyään. Tärkeintä on kokeilla neillä tai ilman sekä Uinti ei ole jumppaa vedessä, vaan niin ja uskaltaa tehdä virheitä, kuulla pa- - motivoituu hakeutumaan uintiryh- fyysiseen kuin henkiseen kehitykseen lautetta ja haastaa itsensä. Pilkkomalla mään, erityisuinnin tai omatoimisen vievä harjoitus, josta parhaassa tapauk- oppilaan kehityskaari yksittäisiin osiin harjoittelun pariin. sessa syntyy harrastus. on liikkujan selkeä nähdä oman kehi- Ruskiksen erityisuinnin asiantuntija Durchman on uransa aikana niin edistä- tyksensä pienetkin askeleet. Uinnin ja puolestaan nyt kuin seurannut vammaisliikunnan liikunnan saralla tekemistä riittää aina, - laatii joka käynnin jälkeen asiakkaan kehitystä. Vaikka kehitys on ilmiselvää, mutta tärkeä on huomata oma kasvu kanssa suunnitelman hänen omatoi- ei hän kuitenkaan ole vielä aivan tyy- niin oppilaana kuin opettajana. miseen harjoitteluunsa ja tyväinen soveltavan liikunnan tilaan. Urheilijan polku on aallokkoinen, mut- - tekee konsultaatiojakson päätteeksi Oman lajin löytyessä urheilijan seuraa- ta oikeaan tukeen nojaten ja rohkeasti palautteen ja ehdotuksen jatkosuun- va haaste on urheiluseuraan mukaan neuvoa kysymällä on taival kuljettavis- nitelmasta konsultoinnin maksajalle. pääseminen. Vaikka vammaisliikunta- sa niin maalla kuin vedessä suunnan ol- Lisätiedot: Ruskiksen koulu, puh. tarjonta on kasvanut, nostaa Durchman lessa selkeä. (09) 473 390, uinninkonsultaatio@ kulmiaan todeten, että parantamisen – Kyllähän meillä on sydän tässä muka- ruskis.fi, www. ruskis.fi/uinnin-kon- varaa riittää. Tarjonnan puute on haas- na, Durchman paljastaa oman polkunsa sultaatiot te, jopa ammattilaiselle. tärkeimmän suunnannäyttäjän. • 21 Teksti: Samppa Rautio Teema Kuvat: MAIJU TORVINEN, NINA JAKONEN Liikunta toi ilon takaisin elämään

kunnan aloittaminen uudestaan. Marjaana Heikkinen (os. Huovinen) oli nuorena aktii- – Fysioterapeutit todella hoitivat koko vinen liikkuja. Harrastettua tuli useita lajeja ja aktiivi- ihmistä, ei vain vammautuneita raajo- ja. En olisi tässä ilman Neuronin osaa- nen liikkuminen oli jokapäiväistä. Rakkaimpia lajeja vaa henkilökuntaa. Heillä on pelisil- olivat keihäänheitto, uinti, lentopallo ja melonta. Vuo- mää, Heikkinen tuumii. si 2008 toi kuitenkin muutoksen elämään. Joulu on taas Kuntoutuksen aikana aloitettiin pallo- – Aktiivinen urheilun harrastaminen ti ikävän lopputuloksen. Leikkauksen jen ja jopa teiden aurausviittojen heit- loppui, kun opiskelu- ja työelämä alkoi komplikaationa vasen puoli hänen var- täminen. Lopulta tie vei takaisin nuo- – silloin muut asiat rytmittivät elämää. talostaan halvaantui. Masennuksen ja ruusvuosien rakkaan harrastuksen, Kuntoiluni oli lähinnä hyötyliikuntaa. ahdistuksen keskeltä oli löydettävä jo- keihäänheiton pariin. Voin kuitenkin sanoa olleeni aina liik- tain, jolla saisi jälleen otteen elämästä. Suuri rooli kuntoutuksessa oli Neuro- kuvainen, Heikkinen kertoo. Kuopiossa sijaitsevan Suomen aivotut- nissa toimivalla SOLIA:lla (Soveltavan Kaikki kuitenkin muuttui vuonna 2008. kimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin liikunnan apuvälinetoiminta), josta Heikkinen oli leikkauksessa, joka tuot- fysioterapeuteilla oli tähän ratkaisu: lii- Heikkinen sai kuntoutusta varten va-

Marjaana Heikkisen vammaisurheilu-uran täh- tihetki osui Lontoon paralympialaisiin. Päätös jatkaa elämää uudella tavalla palkittiin pronssisella mitalilla keihäänheitosta.

22 rusteet melontakokeiluun. – Ensimmäinen melontaretki Kortesal- mella oli hieno kuntoutuskokemus. Sii- nä tuli ensimmäistä kertaa se tunne, ettei kaikki lopu tähän. Tunne oli sa- manlainen kuin 12-vuotiaana, jolloin sain hienot sukset joululahjaksi. Minun oli pakko varata välittömästi uusi me- lonta-aika, Heikkinen hymyilee. – Kaiken lisäksi vesi on aina ollut minul- le elementtinä tärkeä, sillä työskentelin aiemmin uimaopettajana. Liikunnan aloittaminen poisti masen- nuksen. Nykyään Heikkinen urheilee aktiivisesti. Melomisen lisäksi hän kä- sipyöräilee, kelkkahiihtää ja -luistelee sekä ui. – Ensi talvena on pakko päästä lasket- telemaan! Vammattomana en pitänyt laskettelemisesta ollenkaan, mutta nyt on iskenyt polte päästä kokeilemaan. Sellaista rajojen etsimistä tämä on, Heikkinen kommentoi. Pihtiputaa, Lontoo, Rio de Janeiro… SOLIA:n kautta Marjaana Heikkinen on saanut lainaan liikuntaa mahdollista- via apuvälineitä. Yksi apuvälineistä oli Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla vuon- na 2009 ollut keihäänheittotuoli. Liekö tuolin innoittamana vai miksi, mutta Heikkinen lupasi keihäskarnevaalien televisiohaastattelussa osallistuvansa Lontoon paralympialaisiin tähtäävään Tie tähtiin -projektiin. – Ei sitä voinut sitten enää perua, Heik- kinen nauraa. Lontoon paralympialaisista taskuun jäikin pronssinen mitali keihäänheitos- ta. – Oikeastaan vasta Lontoon jälkeen ta- jusin, että minullahan on mahdollisuu- det menestyä. Nyt tähtäimessä on Rio de Janeiron vuoden 2016 paralympa- laiset. Huikea matka Vammautuminen ei pelkästään tuo- nut liikuntaa takaisin kuopiolaisen elä- VAU:n aluetoiminnan suunnittelija mäläinen tuumii. mään, vaan muutti Heikkisen maail- nykyään työskentelevä Anu Hämä- – Kuntoutuksessa näki, että hän ha- mankuvaa. Mittasuhteet muuttuivat läinen toimi Neuronissa vapaa-ajan luaa treenata ja tehdä erilaisia asioi- täysin. ohjaajana Marjaana Heikkisen tulles- ta. Jos Marjaana päättää jotain, hän – Esimerkiksi kilpailutilanteissa en sa kuntoutukseen. Hämäläinen on ainakin yrittää tehdä sen. enää jännitä juurikaan. Minulla on nähnyt lähietäisyydeltä, kuinka poh- Päällimmäisenä Hämäläisen mieleen myös kova lentopelko, enkä ennen jalta on noustu aallonharjalle aina on jäänyt ensimmäinen melontaretki. vammautumista lentänyt ollenkaan. paralympiamitalistiksi asti. – Siellä järvellä sen näki. Tuntuu kuin Nyt on vähän pakko, kun kilpailuja on – Uskomatonta, että näin voi tapah- joku olisi naksahtanut Marjaanan ulkomailla. Toki lentäminen yhä jännit- tua. Vammautumisen jälkeen Mar- päässä. Elämä voi vielä jatkua. Apu- tää, mutta se ei ole enää tilanne, johon jaana sai uuden elämän ja hän on välineiden avulla lähes kaikki on en voisi mennä. Sellaisia tilanteita ei kulkenut aivan huikean matkan, Hä- mahdollista, Hämäläinen tunnelmoi. enää ole. • 23 Teksti ja kuva: Samppa Rautio Teema NG KWOK Lasse Mårtenson sävelsi ai- kanaan kappaleen ”Kaikki paitsi purjehdus on turhaa”. Kappaleen nimeä on käytet- ty eri yhteyksissä muuttaen keskimmäistä sanaa mielei- sekseen. Englantilaisen Ng Kwokin kohdalla sana muu- tettaisiin istumalentopalloksi ja sen psyykkiseksi valmenta- miseksi.

Kwok on mielenkiintoinen persoona. Valo-talossa helmikuun alussa järjes- tetyssä Ahos-seminaarissa Kwok kertoi Skotlannissa vuonna 2012 järjestetys- tä ICSEMIS-konferenssista, johon hän osallistui Ahos-apurahan turvin. Kwok Ng Kwok toimi istuma- on pikkutarkka, sillä hänellä on tieto- lentopallon tuomarina Pajulahti Games -kil- kone-esityksessään jopa pohjapiirros pailutapahtumassa. konferenssitalosta ja mies kertoo tark- kaan, missä kulki ja mitä näki. Ennen muuttamista Suomeen Kwok luvalmentajan koulutusta suorittaes- – Psyykkistä puolta ei treenata tar- toimi Englannissa erilaisissa urheilun saan Kwok työskenteli vapaaehtoisena peeksi. Onnistumiseen tarvitaan fyysi- kehitysprojekteissa sekä yhteisöval- vammaisurheilukerhossa. Urheiluval- sen harjoittelun lisäksi vahvaa henkistä mentajana. Tällä hetkellä hän opiskelee mentajan pätevyyden saatuaan Kwok lujuutta. Yritän saada ohjelmani val- liikuntatieteitä Jyväskylän yliopistossa. ei lopettanut vammaisurheilukerhossa miiksi ennen Rio de Janeiron paralym- Kwok myös työskentelee kansainvä- työskentelyä. pialaisia, jotta kaikki urheilijat voisivat lisessä projektissa, joka koskee kou- – Motivaationi tuli siitä, että sain tyydy- käyttää sitä. luikäisten lasten elintapoja. Erityisen tystä, kun olin tekemässä jotain hyvää kiinnostunut hän on lievästi vammais- ihmisille, Kwok toteaa. Tiedonjakaja ten ja pitkäaikaissairaiden lasten elä- Ng Kwokin intohimo istumalento- mäntavoista. Pelkkä fyysinen palloon johdatti hänet kirjoittamaan osaaminen ei riitä omakustanteisen kirjan lajista. Vaikka Historian pauloissa Vapaa-aikanaan Kwok lukee, kirjoittaa istumalentopallossa on kilpailtu para- Suomeen Kwok ei päätynyt elämänsä sekä laittaa ruokaa. Tärkeää on myös lympialaisissa jo vuodesta 1980, ei la- rakkauden vuoksi. Kyseessä oli toisenlai- viettää aikaa perheen kanssa. Yksi rak- jista kuitenkaan ole juurikaan kirjalli- nen rakkaus. kaimmista vapaa-ajan harrasteista on suutta. Kwok päätti muuttaa asian. – Suomella on poikkeuksellinen histo- istumalentopallo. – Lajista on tarvetta saada lisää tietoa ria vammaisurheilussa. Suomi menes- – Valmennan, tuomaroin ja pelaan it- esimerkiksi opettajia, opiskelijoita, val- tyi pienenä maana erittäin hyvin yhdes- sekin aina joskus. Pelatessa huomaa, mentajia, managereja ja sponsoreita sä ensimmäisistä vammaisurheilijoiden että laji on itse asiassa paljon nopeam- varten. Yritin kirjassani tiivistää istu- kansainvälisistä kilpailutapahtumista pi kuin tavallinen lentopallo. Verkko on malentopallon ytimen niin, että siitä Stoke Mandevillessa 1950-luvun alku- matalammalla ja kenttä on pienempi. on hyötyä niin aloittelijoille, harrastajil- puolella. Vammaisurheilulla on Suomes- Kwok työstää Jyväskylän yliopistossa le kuin muillekin lajin parissa toimivil- sa historiaa ja vain muutamassa maassa työkalupakkia vammaisurheilijoiden le. Olen saanut niin paljon materiaalia vammaisurheilulla on alusta saakka ollut psyykkiseen koulutukseen. Hän on val- tutkimuksistani, joita olen suorittanut samanlainen profiili, Kwok kertoo. mistellut ohjelmaa niin istumalento- opiskelun ohella, että minun oli pakko Vammaisurheilun pariin Kwok pää- palloilijoille kuin pyörätuolirugbyn pe- levittää tieto muiden saataville, Kwok tyi Englannissa vuonna 2005. Urhei- laajille. selventää. • 24 Teksti: Samppa Rautio Kuvat: PIIA PÖYHÖsEN JA SANNA WEURLANDERin kotialbumit ja ERKKI TERVO Toimijaksi, tuomariksi, valmentajaksi… Vammaisurheilukentälle on monta erilaista tietä Vammaisurheilu on viime vuosien suomalaismenestyksen den luokittelijaan Paula Leppäseen. myötä tullut tutummaksi yhä suuremmalle joukolle ihmi- – Pääsin katsomaan luokittelua. Se oli todella mielenkiintoista. Loppujen lo- siä. Samalla vammaisurheilu myös kiinnostaa koko ajan puksi se johti siihen, että tein opinnäy- yhä enemmän. Moni ei jää pelkäksi sivustaseuraajaksi, tetyöni pyörätuolirugbyn luokittelusta, vaan kiinnostus vammaisurheilua kohtaan vie paljon pi- naurahtaa Weurlander. Weurlander pelasi nuorempana pesä- demmälle. Vammaisurheilukentälle on monta erilaista tie- palloa SM-tasolla. Opiskeluaikana aika tä – tällä kertaa oman tarinansa kertoo kolme vammaisur- oli kortilla ja lajin harrastus jäi vähem- heilun parissa työskentelevää henkilöä. mälle. Luokittelussa Weurlander kokee mahdolliseksi yhdistää loistavalla taval- la työn ja kiinnostuksen urheiluun. Luokittelijaksi – Tuolloin tutustuin paralympiavoittaja – Tällä hetkellä toimin Helsingin Synap- Sanna Weurlanderin ensikosketus Toni Piispasen siskoon Tiinaan. Jutte- siassa fysioterapeuttina. Luokittelua vammaisurheiluun tapahtui hänen lin hänen kanssaan ja innostuin oikein olen päässyt tekemään toistaiseksi har- opiskellessaan Metropolia ammatti- kunnolla, Weurlander myöntää. joittelijana. Tänä vuonna menen harjoit- korkeakoulussa fysioterapeutiksi. Ope- Kiinnostus jatkui roihuten, kun hän telijaksi pyörätuolirugbyn EM-kilpailui- tusohjelmaan kuului tutustuminen meni uudelleen pyörätuolirugbyn tu- hin, joista toivottavasti saan lisenssin vammaisurheiluun. Weurlander päätyi tustumispäivään. Tällä kertaa hän tu- toimia jatkossa ihan virallisena luokitte- katsomaan pyörätuolirugbya. tustui liikuntavammaisten urheilijoi- lijana! Koordinaattoriksi Piia Pöyhönen opiskelee Jyväskylän yliopistossa neljättä vuotta liikunnan yhteiskuntatieteitä. Tutkintoon kuuluu työharjoittelujakso, jonka Pöyhönen vietti VAU:n leirikoordinaattorina kesäl- lä 2012. – Pidimme vammaisurheilupäiväkiertu- etta yhdeksällä eri paikkakunnalla. Tuo aika vahvisti mielikuvaani halusta työs- kennellä vammaisurheilun parissa. Sain paljon vastuuta ja oli hienoa olla työs- kentelemässä paikan päällä, Pöyhönen kertoo. – Olen ollut työharjoittelussa myös Suo- men Paralympiakomiteassa, joten kyllä tämä alue on todella lähellä sydäntä. Pöyhönen on päässyt jatkamaan työs- kentelyä vammaisurheilukentällä leirin päätyttyä. Syksystä saakka hän on ollut mukana soveltavan liikunnan materiaa- leihin liittyvässä projektissa. – Olen päivittänyt erityisliikunnan kou- lutusaineistoa Suomen opetuskäyttöön sopivaksi. Koulutusmateriaalin tiedot pohjautuvat kohdemaa Irlannin tietoi- Sanna Weurlander löysi kutsumuksensa hin. Se on siis käännetty jo Suomeksi, luokittelusta. mutta päivitän tiedot ja kirjoitusasun kuntoon, Pöyhönen avaa. 25 Teema Mikäli Pöyhönen saisi päättää, tulevai- suuden työpaikka löytyisi vuorenvar- masti vammaisurheilun parista. – Koen vammaisurheilun tärkeäksi kentäksi. Haluaisin työskennellä sekä hallinto- että ohjauspuolella. Viime ke- sän kaltainen koordinointityö voisi olla juuri passelia. Opettajaksi Jyväskylän yliopiston erityisliikunnan lehtori Terhi Huovinen päätyi 16-ke- säisenä uima-avustajakurssille äitinsä suostuttelemana. Kipinä iski lähestul- koon välittömästi. Vuosien saatossa Huovinen on ohjannut erilaisia vam- maisten harrastusryhmiä, kuten uintia ja voimistelua. – Se on aina tuntunut mielekkäältä. Olenkin nyt yliopistolla kannustanut opiskelijoita hakeutumaan vammaisur- heilun työtehtäviin, Huovinen paljastaa. Harrastusryhmien vetäminen on Terhi Huovisen mukaan tuntunut aina mielekkäältä. Kannustus ei ole mennyt hukkaan, sil- lä Jyväskylän yliopiston liikuntapeda- gogiikan opiskelijoita nähdään suo- – Etenkin erityisliikuntaa sivuainee- nestykseen kansainvälisissä vammais- rittamassa työharjoittelujaksoja eri naan lukeville vammaisurheiluun urheilukilpailuissa on lisännyt opiske- vammaisurheilujärjestöissä. Opiskeli- suuntautuminen on luonnollista. lijoiden tietämystä vammaisurheilusta. joita nähdään myös toimitsijoina esi- Liikuntapedagogiikan opintoihin kuu- – Ihan jokainen koulumme opiskelija merkiksi VAU:n järjestämissä Junior Ga- luu pakolliset kurssit erityisliikunnasta. tietää Leo-Pekka Tähden ja Toni Piis- mes -kisoissa. Tämä yhdistettynä suomalaisten me- pasen, se on saletti! •

Piia Pöyhönen toimii opiskelun ohessa uimaohjaajana ja -valmen- tajana.

26 Teksti: Anna Tervahartiala Kuva: Sisko Könönen Tanssi on tunnelaji Pienistä ajatuksista, ää- neen sanotuista ideoista ja arvaamattomista sattu- muksista saattaa joskus syntyä suuriakin liikeh- dintöjä. Jyväskyläläisen Tepika-tanssiseuran eri- tyistanssiryhmä on tästä elävä ja eloisa esimerkki.

Soveltava tanssiryhmä sai alkunsa tans- sijärjestön toimijoiden juttutuokiosta ja on sittemmin mahdollistanut tanssi- en kuljetun liikunnan polun. Ajatuksen tuominen toteen ei kuitenkaan sujunut haasteitta ryhmän keskeisimmän teki- jän, tanssin ohjaajan puuttuessa. Katso- essaan oman tanssipolkunsa alkua tote- aa Sisko Könönen yksinkertaisesti: – Otin haasteen vastaan ja tanssiryhmät pyöräytettiin käyntiin! Könönen on sittemmin työskennellyt niin lasten, nuorten kuin aikuisten sovel- suhde oppilaiden ja ohjaajan välille on ta huolimatta Tepika vaalii erityistukea tavan tanssin ohjaajana edistäen tanssi- ajan kuluessa syntynyt ja toiminnan ru- tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten joiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia tiinit hitaasti löytäneet paikkansa tanssi- tanssiliikunnan harrastamista. Yleisesti luovan liikunnan keinoin. lattialla. Suomen soveltavan tanssin tilaa katso- Luovan liikunnan harrastaminen ei mis- essa toivon tanssin tukien kuitenkin pa- Luova liike sään nimessä tarkoita urheilullisen haas- rantuvan tulevaisuudessa. Tärkeintä tanssituntien pitämisessä on teen puuttumista. Onnistunut tunti ra- tuntien huolellinen suunnittelu. Luovuus kentuu niin käytännön pienistä asioista, Tanssien kuljettu matka ei luonnistu itsestään, sillä vaatimuksena kuten välineiden huollosta, ja harrastuk- Muutos on hidasta, muttei mahdotonta. on niin opettajan kuin oppilaiden omis- sessa kehittymiseen kannustavasta posi- Edistämällä oman tanssiryhmänsä ke- tautuminen. Tuntien suunnittelun tar- tiivisesta palautteesta. Tanssi on tunnela- hitystä liikunnan ilolla tietää Könönen koitus ei kuitenkaan ole tappaa tekemi- ji, eikä pakottamisella ja painostamisella harjoituksen kannattelevan tanssilattian sen iloa, vaan varmistaa, että jokainen ole paikkaa tanssijan tiellä. rajojen ulkopuolellekin. Tanssiliikunnan pääsee liikkumaan omien taitojensa ja – Tanssi ei tue ainoastaan liikkujan oman sytyttämä palo ei ole oppilaiden yksin- kykyjensä mukaan tasavertaisesti. kehon tuntemusta, vaan säteilee myös oikeus. – Tanssissa sosiaalisilla taidoilla on suuri itsetunnon ja tanssin ulkopuolisen lii- – Tanssitunnit voimaannuttavat myös merkitys ryhmädynamiikan löytymises- kunnan, kuten tasapainon ja liikeratojen minua. Parasta tanssissa onkin liikunnan sä ja ylläpitämisessä. Tunnit pidetäänkin hallitsemisen kehitykseen. Tanssi on te- riemu ja tekemisen meininki! aina avustajan tuella, jotta jokaisen tans- hokas ja innostava keino urheilijan po- Könönen sulkee tanssisalinsa ovet hymy- sijan ohjaus pystyisi vastaamaan keskit- lulla etenemiseen, musiikin tahdissa tai huulin. Tulevaa katsoessa hän paljastaa tymistä vaativia tilanteita ja harjoituksia ilman, sanoo Könönen. pohtineensa integroidun tanssiryhmän mahdollisimman hyvin. Avustajina toi- – Kerran luovaan liikkeeseen lähdettyä, perustamista. Kehittyminen luovan tans- mivat seuran omat nuoret tanssijat, jot- toivon tanssijoiden pysyvän aloittamal- sin opettajana on oma matkansa, joka ka ohjauksen kautta saavat kokemusta laan polulla mahdollisimman pitkään. avaa ovia niin uusille tanssilajeille kuin erityisryhmien valmentamisesta. Paras Tanssissa aloitettu taival on kuitenkin uusille tanssin harrastajille tuoden hei- tapa oppia onkin joskus itse opettamal- usein vaarassa katketa käytännön syistä, dät samalle lattialle luovaan liikkeeseen. la, Könönen kertoo. kuten taloudellisista tekijöistä ja tavoitet- – Päämäärä ei ole tavoite, vaan päämää- Alkukankeus on Tepikan erityistanssiryh- tavuuteen liittyvistä mutkista. rän saavuttamiseksi kuljettu matka, Kö- män lämmetessä kaikonnut. Luottamus- – Olen erittäin ylpeä siitä, että haasteis- nönen toteaa. • 27 Teksti: Piia Korpi Teema Kuvat: SUSA MIETTUSEN KOTIALBUMI, Henna Heinonen, Anu Hämäläinen

Kurittomia lapsia? Onko niitä olemassakaan? SDM-kouluttaja Susa Miettunen Veronica Sherbornen jalanjäljillä

Fysioterapeutti Susa Miettusen tie SDM-kouluttajaksi alkoi kesäyliopistossa vuonna 1996. SDM-peruskurssi (Sherborne Developmental Movement) vei mennes- sään, eikä siltä tieltä ole ollut paluuta. Harjoitusohjel- man käyttö omassa työssä ja siitä saadut positiiviset kokemukset johdattivat Miettusen lopulta kouluttau- tumaan SDM-kouluttajaksi.

pimiseen tähtääviä harjoituksia, jotka rätti kuitenkin aikalaisissa vastarintaa, onnistuessaan innostivat lapsia kokei- jonka takia harjoitusohjelma levisikin lemaan lisää. Harjoittelun myötä myös aluksi lähinnä varjeltuna sisäpiirijuttu- kehitystä alkoi tapahtua, mutta kehitys na. ei rajoittunut vain motoriikan alueelle. – Nykyisin tilanne on toisenlainen. – Sherborne panosti omissa harjoituk- SDM-harjoitusohjelman soveltamises- sissaan motoriikan lisäksi myös erilais- ta on tehty useampia tieteellisiä tutki- ten vuorovaikutussuhteiden kehitty- muksia, joilla on osoitettu sen käyttö- miseen ja aktivaatiotason säätelyyn, kelpoisuus. Miettunen kertoo. Miettusen mukaan SDM-harjoitusoh- Tällainen kokonaisvaltainen ote he- jelma soveltuu hyvin monenlaisille

SDM on kokonaisvaltaista kehittymistä tukeva liikunnallinen harjoitusohjelma. Sen juuret juontavat 50- ja 60-lukujen Britteihin, missä nuori liikunnanopetta- ja Veronica Sherborne alkoi kehitellä uudenlaisia keinoja saattaa liikunnan ilo kaikkien oppilaidensa saataville. – Liikunnanopetus tuohon maailman aikaan painottui voimisteluun erilaisis- sa muodostelmissa tamburiinin tahdis- sa, Miettunen kuvaa. – Sherbornen oppilaina oli lapsia, joilla oli kehitysvamma ja/tai ongelmia tun- ne-elämän hallinnassa ja sosiaalisissa taidoissa. Tuon tyyppinen liikunta ei saanut lapsia edes liikkeelle, saati iloit- semaan liikunnasta. Kapinallisista kokeiluista tieteellisiin perusteluihin Veronica Sherborne alkoi tehdä lasten kanssa motoristen perustaitojen op- 28 kohderyhmille, osalle sellaisenaan ja Vaikka SDM elää ajassa ja on Miettusen – Varsinkin yhden kouluttajan, Kaisu osalle valikoiden. Ohjelma on käytös- kymmenvuotisen kouluttajauran aikana Laasosen, kysymys jäi ikuisesti mieleen: sä esimerkiksi päiväkodeissa, erityis- jonkin verran muuttunutkin, harjoitusoh- Kurittomia lapsia, onko niitä olemassa- opetuksen ryhmissä ja jopa joukkueur- jelman perusydin ja eetos ovat säilyneet kaan? Vai voisiko sieltä käyttäytymisen heilun valmennuksessa. samana. Tätä kokonaisvaltaista lähesty- alta löytyä joku syy, miksi lapsi toimii, ku- – Kun Sherborne kehitteli harjoituksi- mistapaa kuvastaa osaltaan Miettusen ten toimii? aan, hän mietti aina samasta harjoituk- muisto ensi kosketuksestaan SDM-harjoi- Suomessa SDM-koulutuksia koordinoi sesta useamman sovelluksen edeten tusohjelmaan. VAU. helposta vaikeaan. Jotta liikkuminen • tuo onnistumisen iloa ja halua kehit- tyä, sopiva tavoitetaso on tärkeää löy- tää – jokaiselle liikkujalle ryhmässä, Info Miettunen jatkaa. Sherbornea ja Sata koulutusta psykomotoriikkaa myöhemmin Myös 1950-luvun Saksasta lähtöisin oleva psykomotoriikka perustuu aja- Tähän päivään mennessä Susa Miet- tukselle siitä, että liikunnan kokonaisvaltaisella otteella saadaan paljon tunen on toiminut SDM-kouluttajana jo hyvää aikaan paitsi motoriikan, myös esimerkiksi sosiaalisten taitojen ke- yli kymmenen vuotta ja vetänyt reilusti yli hittymisessä ja eri tarkkaavaisuuden osa-alueiden harjaantumisessa. sata kaksipäiväistä koulutusta Psykomotoriikassa ja SDM-harjoitusohjelmassa on paljon yhteistä, mutta – Koen, että kouluttajana myös itse opin myös eroavaisuuksia. jatkuvasti uutta kurssilaisilta. Samalla olen saanut mahdollisuuden seurata eri VAU ja Suomen Psykomotoriikkayhdistys ry järjestävät yhteisen kaksi- ammattiryhmien työnkuvan muuttumis- päiväisen Sherborne- ja psykomotoriikkaseminaarin 21.–22. syyskuuta ta ja eri alojen tutkimustiedon karttumis- 2013 Liikuntakeskus Pajulahdessa, Nastolassa. ta sekä tietoa uusimmista suuntauksista. Seminaari luo lisää vuoropuhelua ja yhteistyömahdollisuuksia Sherbor- Aktiivisella puuhanaisella riittää energiaa ne-harjoitusohjelman ja psykomotoriikan välille. Koulutus on tarkoitet- laajentaa osaamisrepertuaariaan myös tu henkilöille, joilla on perustiedot Sherborne-harjoitusohjelmasta ja/tai uusille alueille: ammattitaitonsa moni- psykomotoriikasta. puolistamiseksi Miettunen aloitti viime Koulutuksen hinta on 150 euroa (sis. majoitus ja ruokailut). syksynä Psykomotoriikan erikoistumis- Lisätiedot: VAU, koulutuskoordinaattori Piia Korpi, puh. 044 767 1368, opinnot ammattikorkeakoulu Metropo- [email protected]. liassa. 29 Teksti: Leena Kummu Huipulla Kuvat: Nina Jakonen

Amanda Kotajan tie tähtiin Amanda Kotaja, 18, on yksi tämän hetken valovoimai- tuli päästää irti ja luottaa, että kaikki su- juu hyvin. simmista yleisurheilijoista Suomessa. Kotaja on vart- Helsingissä on tällä hetkellä hyvä tuki- tunut 1 700 asukkaan Vampulassa, joka on osa Huit- verkko, johon kuuluvat isosisko, lukion tisten kaupunkia. Lapsuuden maisemista Lontoon ryhmänohjaaja sekä valmentajakolmik- ko Rauno Saunavaara, Maarit Kurki ja huikeisiin paralympiakelauksiin on mahtunut paljon Marko Hyytiäinen. valintoja ja sattumuksia, jotka ovat vieneet sisukasta – Muuttaminen Helsinkiin oli ainoa vaih- toehto urheilun kannalta. Sen olen ym- ja aurinkoista nuorta naista kohti unelmaansa. märtänyt, että urheilu on tässä ja nyt, sitä ei voi tehdä sitten lukion jälkeen, kertoo – Amanda on ollut syntymästään asti iloi- Junior Games -kisoista äiti ja toteaa olevansa äärettömän onnel- nen ja sitkeä. Alussa oli toki huoli, miten alkusykäys urheilu-uralle linen nähdessään miten paljon urheilu hän kehittyy ja tulee liikkumaan, joten on tuo tyttärelleen iloa ja voimaa. ollut uskomatonta seurata, kuinka liikku- Amanda Kotaja tutustui ensimmäistä ker- – Mäkelänrinteen urheilulukio tuntui misesta on tullutkin vahvuus ja kantava taa vammaisurheilun toimijoihin Junior alusta asti hyvältä paikalta ja olen ollut voima, kuvailee Amandan äiti Tuuli Ko- Games -kisoissa Jyväskylässä. Koko luok- todella tyytyväinen kouluun ja harjoi- taja. ka tuli kannustamaan 7-vuotiasta luok- tusmahdollisuuksiin. Porin urheilulukio Kotajan viisilapsinen perhe asuu vanhas- katoveriaan kelaus- ja pyörätuolislalom- oli myös harkinnassa, mutta siellä ei ollut sa puutalossa, jossa on paljon portaita, jo- kilpailuissa. Nuorisokisoista muotoutui hissiä, Espoon Esport Arenassa treenaava ten ratakelaajan käsilihasten voimat ovat yksi tärkeimmistä hetkistä urheilijapolun ratakelaaja kertoo. peräsin kotiportailla kiipeämisestä. Perhe varrella. Monet huomasivat tytön lahjak- Amandan äiti on ollut mukana tyttärensä osti 6-vuotiaalle tyttärelleen luisteluun ja kuuden ja äitikin näki tyttärensä uudessa tärkeimmissä urheilutapahtumissa: kan- hiihtoon soveltuvan kelkan ja pari vuotta valossa. sainvälisellä tasolla hän näki jälkikasvun- myöhemmin käsipyörän. Samat välineet – Vaikka suitsutusta ja kannustusta tuli, sa kilpailevan ensimmäisen kerran Sveit- ovat vieläkin käytössä. Liikunnasta tuli niin oli rauhallinen olo ja seurasimme rea- sissä keväällä 2012 ja viime syyskuussa pian myös mieliaine koulussa. listisesti tilannetta. Kokeilimme eri lajeja: kokemuksia karttui Lontoon paralympia- – Meille oli selvää, että Amanda menee kävimme laskettelemassa ja osallistuim- laisissa. lähikouluun. Reilun 100 oppilaan kylä- me Maliken soveltaville liikuntakursseille. – Sveitsissä näin ensimmäisen kerran koulussa oli hyvät opettajat, jotka otti- Amanda kävi myös ratsastusterapiassa. Amandan tasavertaisena toisten naiske- vat hänet kaikkeen mukaan. Amanda oli Pyörätuolikelaus valikoitui 12-vuotiaana laajien kanssa rintarinnan. Oli upea tunne myös itse näppärä soveltamaan liikun- omaksi lajiksi Suomen Invalidien Urhei- nähdä ne lukuisat ratakelaajat ja ymmär- tatunneille ja muille tunneille. Olennais- luliitto ry:n (SIU) järjestämällä Sporttiklu- tää hänen olevan osa isoa kokonaisuutta. ta oli myös hyvä fysioterapeutti, joka loi bin yleisurheiluleirillä. Kun urheilukipinä Amanda on löytänyt oman porukkansa uskoa, että kaikki on mahdollista. Yksi syttyi, niin pärjätäkseen omassa lajissa oli ja vertaisryhmänsä nimenomaan urhei- vahvemmista muistikuvista on, kun to- muutettava Vampulasta muualle. lun kautta, iloitsee äiti. kaluokkalainen lähti ensimmäistä kertaa yksin kouluun käsipyörällä. Oli ihmeellis- Muutto Helsinkiin Vanhempien ja perheen tä seurata loittonevaa hahmoa ja ymmär- Syksyllä 2012 oli edessä muutto Helsin- kannustus avainasemassa tää, että hän pärjää yksin, äiti luonnehtii. kiin ja edessä opiskeluvuodet Mäkelän- Lontoon paralympialaisissa kaikki osui rinteen urheilulukiossa. Äidin tehtäväksi kohdalleen: tavoitteeksi asetettu finaali- 30 paikka 100 metrillä onnistui ja lisäksi oma ennätys parani 0,31 sekunnilla. Samalla tuli alitettua myös Euroopan ennätys ja nuorten maailmanennätys. 400 metrillä Suomen ennätys parani jälleen ja finaa- lista irtosi kuudes sija. Tänä vuonna tavoitteet ovat yleisurhei- lun MM-kilpailuissa, jotka järjestetään heinäkuun loppupuolella Ranskan Lyo- nissa. MM-kilpailut ovat myös tärkeä vä- lietappi matkalla kohti Rio de Janeiron paralympialaisia vuonna 2016. – En olisi näin pitkällä ilman vanhempi- en ja perheen kannustusta. Tällä hetkellä valmennus toimii ja harjoitusolosuhteet ovat hyvät, lisäksi koulu tukee kokonai- suutta. Ne ovat avainasemassa tässä ur- heilu-uran vaiheessa. Urheilijan polkua tukee myös kuulumi- nen Pääkaupunkiseudun urheiluaka- temiaan, Urheaan. Se auttaa urheilijaa opiskeluiden ja opintojen yhdistämisessä erilaisten tukipalveluiden avulla. Urheilija voi käyttää urheiluakatemian kautta mm. fysioterapia- ja valmennuspalveluita. Amanda Kotajan tie Junior Games -ki- soista kansainvälisen tason ratakelaajaksi on yksi esimerkki vammaisurheilijan po- lusta. Urheilijan polun alkupäässä oleville henkilöille nuori ratakelaaja antaa oman ohjeistuksensa. – Kokeile monipuolisesti kaikkea ja tee sitä, mistä nautit. Oma laji löytyy sitten myöhemmin. •

Urheilijan tukipalvelut

Urheiluakatemiat man kautta. Ohjelman kohderyhmänä edistää vammaisen henkilön mahdol- Urheiluakatemiat sovittavat urheilun ovat Olympia- ja Paralympiakomitean lisuuksia toimia yhdenvertaisesti mui- ja opiskelun parhaalla mahdollisella ta- tukijärjestelmien piirissä olevat yksi- den kuntalaisten kanssa sekä poistaa valla yhteen. Keskeisinä tavoitteina on lö- ja joukkuelajien urheilijat ja val- vammasta aiheutuvia haittoja ja estei- päivittäisvalmennuksen tehostaminen mentajat sekä myös urheilu-uransa jo tä. Kunnalla on velvollisuus järjestää sekä tukipalveluiden verkottaminen päättäneet huippu-urheilijat. Ohjelma laissa tarkoitetut palvelut sisällöltään ja urheilijoiden ja valmentajien ympärille. sisältää henkilökohtaista työnhakuoh- laajuudeltaan kunnassa esiintyvän tar- Suomessa toimii tällä hetkellä 19 urhei- jausta, ominaisuuksien kartoitusta ja peen mukaan. luakatemiaa. Suomen Olympiakomitea uravalmennusta sekä ns. uraseminaa- koordinoi urheiluakatemiatoimintaa reja, joissa käsitellään urheilijan työn- valtakunnallisesti. hakuun, työllistymiseen ja urasuun- nitteluun liittyviä aiheita ja annetaan Näppäile nettiin Huippu-urheilijoiden käytännön ”työkaluja” ja toimintamal- Uraohjelma leja. Esteetöntä liikuntaa: Urheilijoiden sekä myös valmentaji- www.vammaisurheilu.fi/fin/vau/ en työllistymistä ja urasuunnittelua Liikunnan esteetonta_liikuntaa tuetaan yhteistyössä Adecco Finland vammaispalvelut Urheilijoille suunnatut palvelut: Oy:n Huippu-urheilijoiden Uraohjel- Vammaispalvelulain tarkoituksena on www.huippu-urheilija.fi 31 Lyhyesti INAS kokosi yhteen luokittelusta vastaavat psykologit Teksti: Riikka Lindström ja Oili Sauna-aho KUVA: OILI SAUNA-AHO

Ensimmäinen National Eligibility Of- tapahtuma, sillä Sauna-aho valittiin ar- ficer (NEO) -konferenssi järjestettiin vostettuun tehtävään INAS:n Eligibility 2.–3. helmikuuta 2013 Manchesterissa. Panel -jäseneksi. Tiivis ohjelma käsitteli mm. arviointien tekoa ja raportointia, NEO:n roolia sekä International Federation for Sport for Pa- perusluokitteluista päättävän Eligibili- ra-athletes with an Intellectual disability ty Panelin toimintaa. (INAS) on kansainvälinen kehitysvam- Konferenssi tarjosi myös lisätietoja maisten urheilijoiden urheilujärjestö, INAS:n uudesta väliaikaisesta luokitte- jonka kisoihin osallistuminen edellyttää lusta, joka antaa urheilijalle oikeuden nk. perusluokittelua (Primary Eligibili- osallistua tiettyihin INAS:n kisoihin as- ty Check). Perusluokittelussa varmiste- tetta kevyemmällä luokitteluprosessilla. taan, että urheilija täyttää vammansa – Konferenssiin saapui osallistujia kuu- osalta INAS:n kriteerit ja sen pohjana desta eri maanosasta ja kävimme mie- on psykologin tekemä arvio urheilijas- lenkiintoista keskustelua miten ur- ta. INAS:n luokittelemat urheilijat voivat heilijoiden arviointeja käytännössä myös osallistua paralympialaisiin. tehdään eri maissa ja kulttuureissa, ker- Suomessa urheilijoiden arvioita tekee too Riikka Lindström, joka osallistui psykologi Riikka Lindström ja Suomen konferenssiin Oili Sauna-ahon kanssa. NEO, psykologi Oili Sauna-aho vastaa Eligibility Committeen puheenjohtaja Konferenssi oli suomalaisen vammais- siitä, että suomalaisista urheilijoista teh- Jan Burns. urheilun kannalta erittäin merkittävä dyt arviot täyttävät INAS:n vaatimukset.

Kesälajien urheilija-apurahat myönnettiin 18 vammaisurheilijalle Kuva: NINA JAKONEN Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Ar- hinmäki on myöntänyt 76 kesälajien urheilijalle verottoman urheilija-apu- rahan. Yhteensä 960 000 euroa jaettiin urheilijoille, joista 53 edustaa olympia- lajeja, viisi ei-olympialajeja ja 18 para- lympiaurheilua.

Apurahan tarkoituksena on taata ur- heilijalle taloudellinen turva ammatti- maista harjoittelua varten. Urheilijoille myönnettävää apurahaa on nostettu viime vuodesta. Aiemmin suuri apura- ha oli 15 000 euroa ja pieni apuraha 7 Suuri apuraha (20 000 euroa) Jani Kallunki, judo 500 euroa. Nyt suuri apuraha on 20 000 Jean-Pierre Antonios, jousiammunta Päivi Tolppanen, judo euroa ja pieni 10 000 euroa. Jere Forsberg, jousiammunta Niko Salomaa, purjehdus Apurahojen myöntämiskriteereitä on Katja Karjalainen, ratsastus Jarmo Ollanketo, pyöräily myös tiukennettu. Suuren apurahan Marjaana Heikkinen, yleisurheilu Marko Törmänen, pyöräily saajilta on edellytetty lajissaan menes- Toni Piispanen, yleisurheilu Esa Miettinen, pöytätennis tymistä viime vuoden olympialaisissa Leo-Pekka Tähti, yleisurheilu Jaana Kivimäki, ratsastus ja paralympialaisissa tai oman lajinsa Antti Latikka, uinti MM-kilpailuissa. Pienen apurahan saa- Pieni apuraha (10 000 euroa) Aleksi Kirjonen, yleisurheilu jilta odotetaan nousua lajinsa terävim- Minna Leinonen, ampumaurheilu Amanda Kotaja, yleisurheilu mälle huipulle. Saana-Maria Sinisalo, jousiammunta 32 Teksti: Samppa Rautio Kuva: martin nauclér Huipulla Maija Järvelä tähtäsi ampumahiihdon MM-pronssia

Vammaishiihdon ja -ampumahiihdon vajaan 30 sekunnin päähän. himme ja olemme jo nyt osoittaneet, MM-mitaleista taisteltiin helmi-maa- – Pronssi ei ollut kaukana, ja kolme kil- että pystymme pelaamaan voitosta jo- liskuun vaihteessa Ruotsin Sollefteås- saa ennen maalia olin jo hyvin lähel- kaista joukkuetta vastaan, iloitsi jouk- sa. Suomen joukkuetta vaivasi kilpai- lä. Loppuun hyydyin vähän ja siinä tuli kueenjohtaja Lauri Ikävalko. luissa tukkoisuus, eikä ”pöljää päivää” ero, Tuomisto manasi. – Sotshissa mahdollisuudet ovat vaikka nähty. Mitalinsyrjään päästiin kuiten- mihin, sillä erot ovat äärimmäisen pie- kin kiinni, sillä liikuntavammaisten Pyörätuolicurlingjoukkue niä, totesi Suomen Paralympiakomite- pystyhiihtäjien luokassa kilpaileva Sotshiin an valmennuspäällikkö Kimmo Mus- Maija Järvelä jyräsi tiensä kolman- Iloa ja juhlaa saatiin kokea pyörätuo- tonen. neksi ampumahiihdon 12,5 kilometrin licurlingin MM-kilpailuissa, jotka jär- matkalla. Neljältä ammuntapaikalta jestettiin helmikuussa tulevissa para- Saarisen MM-taival päättyi tuli vain yksi ohilaukaus. lympiamaisemissa Venäjän Sotshissa. loukkaantumiseen – Voitettu pronssi vaikeuksien jälkeen. Suomen joukkue Mina Mojtahedi, Helmikuussa järjestetyissä alppihiih- Tosi vaikeaa meno oli koko matkan. Tuomo Aarnikka, Sari Karjalainen, don MM-kilpailuissa Espanjan La Mo- Jalat hyytyivät kolmannen kiekan jäl- Vesa Hellman ja Markku Karjalainen linassa Suomen ainoan edustajan keen, mutta kaikkeni annoin mitä kro- sijoittui turnauksessa komeasti kah- Katja Saarisen MM-urakka päättyi jo pasta irtosi, Järvelä kertoi. deksanneksi ja sai tarvittavat pisteet hänen toisessa lajissaan pujottelussa, Toisen suomalaisedustajan Ilkka Tuo- varmistaakseen paikan Sotshin para- kun vuoden 2004 MM-pronssimitalis- miston parhaimmaksi suoritukseksi lympialaisiin 2014. ti kaatui ja loukkasi nilkkansa. Ennen jäi neljäs sija liikuntavammaisten pys- – Joukkue pelasi hyvän turnauksen ja loukkaantumista Saarinen ehti sijoit- tyhiihtäjien 20 kilometrin vapaan tyy- sai tärkeitä onnistumisia. Lähdimme tua supersuurpujottelussa kymme- lin kilpailuissa. Palkintopallipaikka jäi haastajina ensimmäisiin MM-kilpailui- nenneksi. •

Maija Järvelä vastasi Suomen ainoasta mitalista vammaishiihdon ja -ampuma- hiihdon MM-kilpailuissa.

33 NIKO SALOMAA torvinen

laji: purjehdus (2.4mR) maiju

: syntymäaika: 23.6.1988 asuinpaikka: Turku valmentaja: Rikard Bjurström, kuvat Jesse Kylänpää seura: Turun Pursiseura kotisivut: www.nikosalomaa.fi ulisteen J 34 35 Teksti: Samppa Rautio Sporttiklubi Kuva: vesa sydänmaa

Kari Kämppi (kesk. takana) pyrkii luotsaamaan Suomen pyörätuolikoripallomaajoukkueen takaisin Euroopan huipulle. Vammaisuus ei ole este valmentamiselle CP-vammainen Kari Kämppi ei ole antanut liikunta- hengen luomisen lajitietämyksen lisäksi. – Vuorovaikutustaitojen on oltava kun- vamman haitata tietään koripallovalmennuksen pa- nossa. Pitää olla myös oikeudenmukai- riin. Tällä hetkellä mies valmentaa useampaa joukku- nen sekä valmennuksellisesti nöyrä. On etta. oltava valmis kehittämään itseään val- mentajana koko ajan. Tarkoitukseni on pysyä alalla mahdollisimman pitkään. Viime vuoden elokuusta alkaen Kämp- miasta. Harvoin nämä mitään eläkevirkoja kui- pi on toiminut Helsingin NMKY:n A- ja – Laitoin hakemuksen menemään ja tenkaan ovat, Kämppi hymähtää. B-ikäisten poikien valmentajana. Sen pääsin sisään. Koulutukseen sisältyi esi- • lisäksi hän toimii pyörätuolikoripallo- merkiksi kuukauden työharjoittelu Sak- maajoukkueen valmentajana ja VAU:n sassa, Frankfurt Skyliners -seurassa, joka Sporttiklubin Treeni-hankkeessa pyörä- on ammattilaisjoukkue. Kokemus oli ai- tuolikoripallon treenarina. van huikea, Kämppi hehkuttaa. Info – Koripallo on ollut perheessäni aina Pyörätuoli- läsnä. Sisko pelasi, kaverit pelasivat ja Koripallo elämäntapana koripalloleirille minä pelasin sen minkä pystyin, Kämp- Kari Kämppi elää koripallolle. Hän val- pi listaa. mentaa päivittäin ja seuraa omien jouk- Kokemäelle! Kylmiltään hän ei valmentajaksi alka- kueidensa sekä muiden seuran joukku- Lounais-Suomen Liikuta ry järjes- nut, vaan takana on ura pyörätuolikori- eiden pelejä paikan päällä. Lisäksi hän tää perinteisen PitkisSport-leirin pallon parista. katsoo televisiosta useamman pelin vii- 1.–5. heinäkuuta 2013 Kokemä- – Aluksi oli todella haastavaa ajatella kossa. Olennaista on myös jutustelu kol- ellä. PitkisSportilla on mukana pelaavansa pyörätuolikoripalloa, kun legojen kanssa. Näin tietotaito leviää. myös pyörätuolikoripalloleiri. kuitenkin pystyn kävelemään kävelys- – Lajin valmennuksessa mahtavaa on Ilmoittautumiset: www.pit- auvojen kanssa. Ennakkoluulot olivat sen haasteellisuus. Kahta samanlaista kissport.net. suuret, mutta ne onneksi karsiutuivat harjoituskertaa ei ole. Treeni-hankkees- Lisätiedot: Johanna Kuusisto, jo- pois. sa valmentaminen vaatii kärsivällisyyt- [email protected], puh. 044 Kun oma peliura oli ohi, syntyi Kämpin tä, joka on yksi hyvän valmentajan omi- 701 1412 ja Kati Karinharju, kati. elämään tyhjiö, joka oli päästävä täyt- naisuuksista. [email protected], puh. 044 710 tämään. Mahdollisuus tähän siunaantui Tärkeimmäksi ominaisuudeksi Kämp- 3868. Kouvolan Kouvojen valmentaja-akate- pi rankkaa ihmissuhdetaidot ja hyvän 36 Teksti: Samppa Rautio

Uusia lajeja - uusia ystäviä

VAU:n lasten ja nuorten Sporttiklubi on liikuttanut klubin Treeni-hankkeen harjoituksissa. kaikenikäisiä lapsia ja nuoria jo usean vuoden ajan. Maalipalloon tutustuin juuri Sporttiklu- bin kautta, Kunelius valottaa. Vipanoissa liikkuvat alle 13-vuotiaat lapset ja nuorissa – Ja tokihan sieltä on saanut uusia kave- 13-vuotiaat ja sitä vanhemmat vammaiset tai elinsiir- reita! ron saaneet nuoret. Avustusta kunnalta Vipana-ikäisten lasten toiminta on – Erityisesti tykkään hiihtämisestä. Siksi Niko Kunelius kulki vuosien ajan taksilla pääosin perheliikuntaa. Yli 13-vuotiail- Lumilauantait ovat niin mukavia, näkö- Äänekoskelta Jyväskylään harrastamaan le nuorille tarjotaan lajipolkuja ja teke- vammaisten koulujen hiihtomestaruus- liikuntaa Sporttiskerhoon. Taksimatkan misen paikkoja. Yksi sporttiklubilaisista kilpailuissa hiljattain voiton napannut hänelle kustansi Äänekosken kunta. on myös Niko Kunelius. Kunelius kertoo. – Aina kannattaa yrittää hakea tällaisia Äänekoskelta kotoisin oleva Jyväsky- Kunelius kuuli Sporttiklubista Sporttis- etuuksia kunnalta, jotta lapsi, nuori tai län Onerva Mäen koulun kymppiluok- kerho-ohjaaja Nina Peltoselta. Liitty- aikuinen pääsee helpommin harrasta- kalainen on ollut mukana VAU:n Sport- mistä ei ole tarvinnut katua. maan, kertoo Jyväskylän Sporttiskerho- tiklubitoiminnassa jo usean vuoden – Se on vaan niin kivaa käydä tapahtu- ohjaaja Nina Peltonen. ajan. Kunelius kokee Sporttiklubin par- missa ja testata lajeja. Asun viikot Jyväs- – Kunnalta on mahdollista saada myös haiksi tapahtumiksi erilaiset lajikokei- kylässä ja siellä olen päässyt pelaamaan avustaja liikuntatoimintaa varten, Pelto- lupäivät sekä Lumilauantait. maalipalloa aina keskiviikkoisin Sportti- nen jatkaa. • Info Liity mukaan!

Sporttiklubi on vammaisten ja erityis- vuodessa. Lehden voi tilata eri for- tarjoamaan monipuolista leikkiliikun- tä tukea tarvitsevien lasten ja nuor- maateissa, kuten sähköisenä, painet- taa kaikille sellaisille, jotka tarvitsevat ten suora väylä VAU:n toimintaan. tuna tai Daisy-äänitelehtenä. tehostettua motoristen taitojen har- Sen pääkohderyhmä ovat liikunta-, Lue lisää Sporttiklubista: www.vam- joittelua. Kerhon taustatahot määrit- näkö- ja kehitysvammaiset sekä elin- maisurheilu.fi -> Lapset ja nuoret -> televät kohderyhmän itse. Tiedot ker- siirron saaneet lapset ja nuoret. Liitty- Sporttiklubi hon kohderyhmästä ja tarjonnasta minen on maksutonta. saa kysymällä sen vastuuohjaajalta. Sporttiklubin tervetulopakettiin Sporttiskerhot Sporttiskerhojen taustalta löytyy kuuluu Sporttiklubin t-paita. Sport- Sporttiskerhot ovat paikallisia liikun- usein paikallinen vammaisyhdistys, tiklubin jäsenet saavat tietoa lii- takerhoja lapsille ja nuorille, joilla on liikuntatoimi tai urheiluseura. Sport- kuntatarjonnasta, lajikokeiluista, ta- jokin vamma tai muu erityisen tuen tiskerhoverkostoon voi liittyä vaikka pahtumista ja kisoista. Sporttiklubin tarve. Kerhot voivat toimia monella taustataho ei olisikaan VAU:n jäsen- infokirje lähetetään postitse neljä nimellä. Osa kerhoista voi olla tarkoi- yhdistys tai -seura. kertaa vuodessa. Sporttiklubilaiset tettu vain tiettyyn vammaryhmään, Lue lisää Sporttiskerhoista: www. saavat myös Vammaisurheilu & -lii- kuten esimerkiksi kehitysvammaisil- vammaisurheilu.fi -> Lapset ja nuoret kunta -lehden maksutta viisi kertaa le lapsille. Toiset puolestaan pyrkivät -> Sporttiklubi -> Sporttiskerhot

37 Teksti: Tuomas Törrönen Sporttiklubi Kuva: reet rusi

Tällä palstalla VAU:n nuori- Törrönen sotoiminnan suunnittelija Tuomas Törrönen vastaa per- vastaa heiden liikuntaa ja harrasta- mista koskeviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoit- teeseen tuomas.torronen@ vammaisurheilu.fi.

Voiko Junior Games -kisoihin osallistua lähikoulun oppilas?

Vammaisurheilun Junior Games -kisat ovat matalankynnyksen kilpailutapahtumia vammaisille nuorille ja ne järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Kevätkisat järjes- tetään kaksipäiväisinä huhtikuus- sa Kuortaneen Urheiluopistolla ja syyskisat marraskuun viimeisenä keskiviikkona Jyväskylän Hippos- hallissa. Junior Games -kisoihin voivat osallistua kaikki näkö-, lii- kunta- ja kehitysvammaiset op- pilaat sekä elinsiirrokkaat ja dia- lyysihoidossa olevat oppilaat ja näiden lisäksi myös erityistä tukea tarvitsevat oppilaat avoimessa kil- pailuluokassa.

Osallistujat voivat käydä koulua LIIKUNTAVINKKI missä koulussa tahansa eli lähi- koulussa tai erityiskoulussa. Alun perin 1990-luvulla osallistujat tuli- vat lähinnä erityiskouluista, mutta Pariakrobatiaa tänä päivänä entistä useampi lap- si käy lähikoulua ja myös he voi- vat osallistua Junior Games -kisa- Tehdään pareittain akrobatiatemppuja: tapahtumiin. - lapsi istuu aikuisen selän päällä - lapsi on konttausasennossa aikuisen selän päällä Vammaisurheilun Junior Games - lapsi seisoo aikuisen selän päällä (hartian ja takamuksen päällä) -kisat ovat vammaisten lasten - lapsi seisoo pallon päällä, aikuinen tukee kä- koulujen väliset kisat, joten van- sistä hempien ja opettajien on tärke- Lukuvinkki! - aikuinen makaa selin: lapsi makaa ää huolehtia, että Junior Games Moto-taituriksi ”lautana” poikittain aikuisen reisien -kisat ovat osa HOJKS-suunnitel- – Vinkkejä ja virikkeitä päällä maa. Kun Junior Games -kisat on 4–12-vuotiaiden lasten mo- - leijonan kaato: toinen pareista me- kirjattu suunnitelmaan, katsotaan toristen taitojen harjoitteluun nee konttausasentoon lattialle ja sen olevan osa koulutyötä tuke- perheliikunnassa; Suomen yrittää estää pariaan kaatamasta vaa toimintaa ja osallistuminen Mielenterveysseura, häntä kyljeleen tai selälleen – har- esim. avustajan kanssa onnistuu Johanna Tuomi, joittelussa tulee huomioida, ettei paremmin. www.perheliikunta.fi. toista saa vahingoittaa ja kutittami- nen on kielletty.

38 KuvaT: kymli/jArno kiintola Kaikille avoin leirikesä 2013

Tuleva kesä tarjoaa jälleen roimasti leirejä niin lapsille kuin 1.–5.7. PitkisSport Futuurileiri, KokemäKI nuorille. Kaikille avoimia Sporttileirejä järjestetään ympäri Järjestäjä: Lounais-Suomen Liikunta ry Suomea. Leirit toteutetaan yhteistyössä SLU:n aluejärjes- Ilmoittautumiset: www.pitkissport.net töjen kanssa. Ota yhteyttä oman alueesi SLU-järjestöön! Lisätiedot: Johanna Kuusisto, johanna. [email protected], puh. 044 701 1412 ja Kati Karinharju, [email protected], 3.–6.6. SOVELTAVA SPORTTILEIRI Lisätiedot: Lasse Heiskanen, lasse.heis- puh. 044 710 3868 ROVANIEMI, OUNASVAARA [email protected], puh. 040 500 1849

Järjestäjä: Lapin Liikunta ry 1.–5.7. PitkisSport Pyörätuoli- Ilmoittautumiset: www.lapinliikunta.com 10.–13.6. Lomakoti Villingin las- koripalloleiri, Kokemäki Lisätiedot: Mika Karusaari, puh. 040 847 tenleiri, Helsinki Järjestäjä: Lounais-Suomen Liikunta ry 1321 Järjestäjä: Helsingin ja Uudenmaan nä- Ilmoittautumiset: www.pitkissport.net kövammaiset ry (HUN) 3.–7.6. Sankari Sporttileiri 1, Lisätiedot: Johanna Kuusisto, johanna. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Maija Hyvinkää [email protected], puh. 044 701 1412 ja Haukka, [email protected], puh. 040 Järjestäjä: Etelä-Suomen Liikunta ja Ur- Kati Karinharju, [email protected], 1788 858 heilu ry puh. 044 710 3868

Ilmoittautumiset: www.eslu.fi 10.–13.6. Soveltava Sporttileiri, 30.7.–1.8. Sporttisleiri, Salo Lisätiedot: Tarja Nieminen, tarja.niemi- Pirkkala Järjestäjä: Lounais-Suomen Liikunta ry [email protected], puh. 0400 894 559 tai Sari Järjestäjä: Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Ilmoittautumiset: www.liiku.fi Sivonen, [email protected], puh. 040 Ilmoittautumiset: www.hlu.fi Lisätiedot: Karita Toivanen, karita.toiva- 5447 771 Lisätiedot: Hannamari Laitinen, hanna- [email protected], puh. 040 9000 841 [email protected], puh. 0207 482 612 5.–7.6. SOVELTAVA SPORTTILEIRI, Kesäleiriterveisin,Tuomas Törrönen JOENSUU 10.–14.6. KESLI-liikuntaleiri, [email protected] Järjestäjä: Pohjois-Karjalan Liikunta ry Korpilahti puh. 050 408 6152 Ilmoittautumiset: www.pokali.fi/sportti- Järjestäjä: Keski-Suomen Liikunta ry leiri Ilmoittautumiset: www.kesli.fi Lisätiedot: Annu Jantunen, annu.jantu- Lisätiedot: Mira Autio, mira.autio@kesli. [email protected], puh. 050 301 8415 fi, puh. 050 3813 820 Info Leiriohjaajaksi 10.–14.6. Sankari Sporttileiri 2, 10.–14.6. Monipuolinen liikun- tai -avustajaksi kesän Hyvinkää taleiri, Mikkeli Järjestäjä: Etelä-Suomen Liikunta ja Ur- Järjestäjä: Etelä-Savon Liikunta ry leireille heilu ry Ilmoittautumiset: www.esliikunta.fi Leirikesä tarjoaa myös mielenkiintoi- Ilmoittautumiset: www.eslu.fi Lisätiedot: Harri Taskinen, harri.taski- sen ja monipuolisen kesätyöpaikan, Lisätiedot:, Tarja Nieminen, tarja.niemi- [email protected] puh. 044 341 0062 joten ota rohkeasti yhteyttä suoraan [email protected], puh. 0400 894 559 tai Sari leirijärjestäjiin ja ilmoita kiinnostuk- Sivonen, [email protected], puh. 040 12.–14.6. Soveltava Sporttileiri, Siilinjärvi sestasi toimia ohjaajana tai avustaja- 5447 771 na erityistä tukea tarvitseville lapsille. Järjestäjä: Pohjois-Savon Liikunta ry 5.–7.6. Soveltava Sporttileiri, Ilmoittautumiset: www.pohjois-savon- Leirit ovat oiva oppimisen paikka eri Imatra liikunta.fi alojen opiskelijoille ja ammattilaisille. Järjestäjä: Etelä-Karjalan Liikunta ja Ur- Lisätiedot: Anne Kekäläinen, anne.ke- Lisätiedot ja hakemukset: ota yhteyt- heilu ry [email protected], puh. tä itsellesi sopivan leirin järjestäjään Ilmoittautumiset: www.eklu.fi 050 560 5437 (yhteystiedot ohessa). 39 Teksti: Anna Sporttiklubi Tervahartiala KUVA: REET RUsI Liikunnasta on saatava hauskempaa! Ollessaan nuori Antti Rusi juok- si viikoittaisen ”maratoninsa” lehdenjakajana. Töiden vaih- tuessa jäi liikunta salakavalas- ti pois arjesta. Nuorena kerät- ty voima kantoi vuosia, muttei ikuisesti. Urheilullisen jälleen- heräämisensä jälkeen Rusi on toiminut aktiivisesti nuorten lii- kuttajana tuoden innovatiivisia kulkureittejä urheilullisen elä- män tien varrelle.

Rusin liikunnallinen uudelleen aktivoitu- ja esimerkkinä. eivät keksimällä lopu. Erityisesti sovelta- minen tapahtui reilu kymmenen vuotta – Oma motivaatio löytyy vahvasta ver- van liikunnan parissa innovatiivisuus niin sitten ja siitä lähtien hän on ollut muka- taisverkostosta ja ymmärryksestä liikun- välineiden kuin sääntöjen ja pelitapojen na erinäisissä leireissä, kerhoissa ja liikun- nan merkityksestä niin henkisen kuin hyödyntämisessä ovat ehdottomia valt- taan liittyvissä hankkeissa painopisteenä fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä. Lii- teja. Liikkujat on itse saatava mukaan näkövammaistoiminta. Antaumukselli- kunta ei ole ainoastaan mekaanista teke- oman liikuntansa suunnitteluun, sillä pa- nen toiminta ei ole jäänyt huomiotta, sillä mistä ja urheilusääntöjen noudattamis- ras sovellus tulee molemminpuolisesta VAU nimitti hänet vuoden 2011 Hyväksi ta, vaan parhaimmillaan mielikuvituksen aloitteesta. tyypiksi. Virallinen hyvis kuvaa vahvuuk- hyödyntämistä urheilun kehittämisen ja – Vaikka soveltaminen saattaa ohjaajien siaan vaatimattomasti, mutta pohtii pal- soveltamisen puolesta, kiteyttää Rusi. näkökulmasta kuulostaa lisätyöltä, niin kinnon tulleen kekseliäisyydestä ja val- soveltaminen on lopulta pieniä ja suuria miudesta toimintaan. Pakkopullan kasvojen tekoja, jotka näkyvät esimerkiksi sääntö- Rusin suhde liikuntaan perustuu puhtaa- kohotus jen yksinkertaistamisessa ja liikuntaväli- seen tekemisen ja jakamisen iloon. Into ja tahto tehdä eivät kuitenkaan aina neiden monipuolisessa hyödyntämises- – Liikunta saa suurimman merkityksensä riitä liikkeelle pääsemiseksi. Rusi kehottaa sä. Tavoite on saada liikunnasta liikkujaa osana arkea, olivat liikkujan henkilökoh- liikkujia katsomaan omaa arkeaan koko- koskettava ja kiinnostava asia välttämät- taiset tavoitteet huippu-urheiluun täh- naisuutena, jonka jokainen tunti joko si- tömän pahan sijaan. Ketään ei tarvitse täävät tai eivät. Tärkeintä on, että jokaisel- sältää tai ei sisällä liikuntaa. Puhuessaan jättää liikunnan ulkopuolelle, jos näin ei la on mahdollisuus liikkua ja hyödyntää nuorista liikkujista hän kehottaa kääntä- tahdota, muistuttaa Rusi. omaa kehoaan oman hyvinvointinsa mään katseen koulumaailmaan ja koulu- edistämiseen. liikuntaan. Samalla suunnalla – Jos ajattelemme lasta, joka liikkuu, niin – Se on sellainen mörkö, Rusi toteaa tilan- eteenpäin hänestä voi pikkuhiljaa kehittyä urheilija netta kaunistelematta. Katsellessaan oman polkunsa horisont- ja mahdollisesti huippu-urheilija, jos hän Nuorten viettäessä suurimman osan elä- tiin Rusi näkee itsensä jatkamassa nuor- niin tahtoo, Rusi summaa liikunnan polku- mästään koulussa tai erilaisen institutio- ten kouluttamisen ja liikuttamisen paris- jen osoittamisen ja avaamisen tärkeyttä. nalisoidun toiminnan parissa on liikun- sa tuoden uusia liikkujia urheilun polulle Urheilijan polkua on myös turha katsoa nasta tullut niin sanottua pakkopullaa. ja avittaessa jo polun löytäneitä eteen- lineaarisena jatkumona, vaan pikemmin- Ongelman syitä ja seurauksia voi katsoa päin. Vaikka työtä riittää tihkuu Rusin sa- kin kierteenä. Urheilu-ura alkaa ensim- monelta kantilta, mutta Rusi neuvoo ur- noista ilmiselvä onni: työ ei ole pelkkää mäisistä treeneistä, kehittyen harrastuk- heilutoimijoita tarkastelemaan tilannetta antamista, vaan ensisijaisesti kokemus- seksi, kenties kilpailuksi, menestykseksi, kuin ulkopuolisen silmin vailla suoritus- ten, ystävien ja elämysten saamista. valmennukseksi ja jaetuksi toiminnaksi paineita: liikunnasta on yksinkertaisesti – Elämän polku on soveltavaa liikuntaa, ja taidoksi. Katsoessaan omaa rooliaan saatava hauskempaa. Liikunnan on olta- Rusi toteaa kuin ohimennen. nuorten liikkujien rinnalla näkee Rusi it- va miellyttävä osa arkea. – Jokainen urheilijan polulla otettu askel sensä nuorten kannustajana, ohjaajana Eväät liikunta-asenteiden muuttamiseen on elämän huippuhetki. • 40 Lyhyesti Treeni-hankkeen sokkopingisleiri Helsingissä

VAU järjestää Sporttiklubin Treeni- Osallistumismaksu on 40 euroa, joka hankkeen sokkopingisleirin 25.–26. sisältää ruoat, yhden yön majoituksen, toukokuuta 2013 Iiriksessä, Helsingis- ohjauksen ja tarvittaessa varavarusteet sä (Marjaniementie 74). Leirillä harjoi- lainaksi. tellaan tekniikkaa, tehdään harjoittei- Ilmoittautumiset 12.5. mennessä ja ta, pelataan ja pidetään muuten vain lisätiedot: Teemu Ruohonen, teemu. hauskaa. Kaikki uudet ja vanhat nuoret [email protected], puh. 040 558 pelaajat ovat tervetulleita leirille. 0342. Leirille mahtuu 16 ensimmäistä. Soveltavan alppihiihdon Lumilauantait saivat perheet verkostokokous liikkeelle Tampereella

Koko perheen Lumilauantai-liikunta- minnan suunnittelija Tuomas Törrö- Soveltavan alppihiihdon verkosto- tapahtumat liikuttivat jälleen perheitä nen. kokous järjestetään 18. toukokuuta helmi-maaliskuun aikana eri talvilajien Yhteistyökumppanit ovatkin avainase- 2013 Tampereella, Malike-keskukses- parissa. Tänä vuonna talviurheiltiin nel- massa tapahtumien järjestämisessä. sa (Sumeliuksenkatu 18 b 3. krs). Ver- jättä kertaa ja nyt jo kuudella eri paik- – Mahdollisuudet liikuttaa ihmisiä vaa- kostokokoukseen ovat tervetulleita kakunnalla aina Turusta Rovaniemelle tii paikallista verkottumista ohjaaji- harrastajat, hiihdonopettajat ja kaik- asti. en, oheisohjelmien ja tapahtumajär- ki asiasta kiinnostuneet. Tilaisuus on – Tämän talven talviset säät tarjosivat jestelyn puolelta. Hiihtokeskuksille maksuton. tapahtumissa hienoja kokemuksia lu- tapahtumat antavat mahdollisuuden Ilmoittautumiset 10.5. mennessä: miliikunnasta entistä useammalle per- tai kipinän kouluttaa omia hiihtokou- VAU, Anu Hämäläinen, anu.hamalai- heelle. Toivottavasti tulevinakin talvina lun ohjaajiaan soveltavan alppihiihdon [email protected] lunta riittää eri puolille Suomea ja yh- osaajiksi ja jatkossa hiihtokeskus voi Lisätiedot: Malike, Susanna Tero, su- teistyö jatkuu eri toimijoiden kesken, omatoimisestikin tarjota ohjauspalve- [email protected], puh. 020 771 8305. jotta tapahtumia saadaan jatkossakin luja alueen ihmisille, kiteyttää Törrö- järjestettyä, kertoo VAU:n nuorisotoi- nen. Alustava ohjelma 09.30 Kahvitarjoilu 10.00 Soveltava alppihiihto – ennen ja nyt! Susanna Tero, Anu Hämäläinen ja Johanna Alppi 10.20 Koko perheen harrastus! Esa ja Jani Järvelin 10.40 Kuinka pääsin vammautumisen jälkeen saman lajin pariin! Seppo Koi- visto 11.00 Iloksi, alppihiihtoa kaikille! Larri Vermola 11.20 Laji muiden joukossa – Anne La- rinlahti, Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry 11.40 Yhteenveto aamupäivästä 12.00 Lounastauko (omakustanteinen) 13.00 Sovellettu LumiWerneri erityistä tukea tarvitseville lapsille – Heidi Kelho 13.20 Välineet.fi ja soveltavan alppi- hiihdon uudet välineet – Antti Tulasalo 14.00 Mitä tehdään soveltavan alppi- hiihdon kehittämiseksi yhdessä ja erik- seen? 15.00 Päivä päättyy Kuva: reetta hermiö 41 Teksti: Samppa Rautio Kuntoillen Kuvat: tuula helasen ja anna-liisa ilveksen kotialbumit

Syyskuun kuntokortti

Kuntokuusta perinne Päivittäinen 3 tuntia liikuntamäärä

30 min Laske yhden päivän kaikkien liikuntakertojen kesto yhteen 2 tuntia ja piirrä/väritä päivän kohdalle liikuntamäärää vastaava palkki. 30 min Kun jokaisen päivän kohdalle 1 tunti täytetään liikuntakertojen kesto,

30 min muodostuu pylväikkö, josta voi Helmikuun kuntokortti katsoa Kuntokuun aktiivisimmat Talvi yllätti tilastojen mukaan kuluneena talvena yh- päivä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 liikuntapäivät. Päivittäinen 3 tuntia Palauta kuntokorttiliikuntamäärä 15. lokakuuta mennessä nimi 30 min omaan paikallisyhdistykseesiLaske yhden päivän kaikkien liikuntakertojen kesto yhteen lähiosoite tai VAU:n toimistoon: teensä 17 kertaa, mutta perinteiseksi muodostunut 2 tuntia Suomen Vammaisurheiluja japiirrä/väritä päivän kohdalle postinumero liikuntamäärää vastaava palkki. 30 min -liikunta VAU ry Radiokatu 20, 5. krs. postitoimipaikka Kun jokaisen päivän kohdalle 1 tunti 00240 Helsinki. täytetään liikuntakertojen kesto, puhelin Kaikkien osallistujien kesken 30 min muodostuu pylväikkö, josta voi arvotaan palkintoja! katsoa Kuntokuun aktiivisimmat VAU:n Kuntokuu ei enää tullut kenellekään yllätyksenä. sähköposti liikuntapäivät. päivä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 syntymävuosi

VAU:n jäsenyhdistys Palauta kuntokortti Haluan jatkossakin tietoa VAU:n tapahtumista. En halua jatkossa tietoa VAU:n tapahtumista. Yhteistyössä mukana Ammattiopisto15. maaliskuuta Luovi mennessä nimi omaan paikallisyhdistykseesi tai Helmikuun aikana aktiivisia liikkujia löytyi niin eri yh- lähiosoite VAU:n toimistoon: Suomen Vammaisurheilu ja postinumero -liikunta VAU ry Radiokatu 20, 5. krs. postitoimipaikka 00240 Helsinki.

puhelin Kaikkien osallistujien kesken distyksistä ja järjestöistä kuin niiden ulkopuoleltakin. arvotaan palkintoja! sähköposti

syntymävuosi

VAU:n jäsenyhdistys / asuntola / toimipiste

Haluan jatkossakin tietoa VAU:n tapahtumista. En halua jatkossa tietoa VAU:n tapahtumista. Yhteistyössä mukana Ammattiopisto Luovi Lemmikki laittaa liikkeelle 71-vuotiaalle espoolaiselle Anna-Liisa Ilvekselle mennyt Kuntokuu oli jo nel- jäs, johon hän osallistui. Helmikuussa Helmikuun Kuntokuu- liikuttua tuli joka ikinen päivä. Syy tä- palkintojen voittajat hän on 13-vuotias kääpiösnautseri. – Koira on antaa hyvän impulssin lii- Osallistuneiden kesken arvottiin kuntaan. Sen kanssa on mukavaa käy- erilaisia palkintoja. dä tekemässä eri mittaisia lenkkejä Onnetar suosi seuraavia: metsissä, Ilves hymyilee. Sydämensiirron 10 vuotta sitten saa- Intersportin 50 euron nut Ilves kävisi mieluiten hölkkäämäs- lahjakortti sä, mutta hänen elimistönsä ei siihen Mika Mikkola, Kotka enää kykene. Sen sijaan vesijuoksu su- Veijo Kallio, Forssa juu mallikkaasti. Timo Barck, Oulu – Kerran tai kahdesti viikossa tulee ve- Eino Heiskanen, Kouvola sijuoksussa käytyä. Sen lisäksi Espoon Heli Peuraniemi, Kuusamo kaupunki tarjoaa ilmaisen kuntosali- Kuntokuu-reppu Tuula Helanen ulkoilee mielellään meren vuoron yli 68-vuotiaille, joten käyn siel- Mari Ojala, Tampere rannalla. lä kerran viikossa. Näiden päälle tulee Raija Hietanen, Kuopio käytyä vielä vesijumpassa, aktiivinen Sirkka Pohtila, Salla Yksi aktiiveista oli Ammattiopisto Luo- eläkeläinen listaa. Päivi Pakarinen, Savonlinna vin Oulun yksikön erityisopettaja Tuu- Anja Kareinen, Imatra la Helanen. Hänet palkittiin Luovissa Tapio Vesala, Halsinki viime syyskuussa järjestetyn Kunto- Kristiina Kuotola, Janakkala kuun aktiivisimmaksi liikkujaksi yh- Veijo Uotinen, Helsinki dessä opiskelija Henriikka Karttusen Sisko Keskitalo, Loppi kanssa. Palkinto ei kilahtanut hattuun, Anneli Kalliokoski, Nivala vaan kuntoiltua tuli tälläkin kerralla. Erika Rauva, Sastamala – Helmikuussa tuli liikuttua kyllä ihan Ella Korpi, Oulu yhtä paljon kuin yleensäkin, mutta Minna Määttä, Kempele Kuntokuu kyllä rytmitti liikkumista. Susanna Rautiainen, Joensuu Kun merkkaa kaiken ylös, niin huomaa Teemu Lahnaoja, Kokkola kuinka paljon tulee liikuttua, Helanen Lilja Nieminen, Sastamala summaa. Kirsi Kulmala, Teuva – Koska olen vuorotteluvapaalla, odot- Terttu Koivisto, Lukalahti telen, että mies tulee töistä. Sitten sän- Seija Stenholm, Tammela täämme yleensä heti lenkille! Kari Untola, Heinola Luovin yksiköissä Kuntokuuhun osallis- Outi Lehtinen, Joensuu tuvat niin opiskelijat kuin opettajatkin. Toni Heinila, Forssa Opiskelijoita liikkumaan tsemppaa- Petri Kyttä, Sysmä vat liikunnanopettajien lisäksi kaikki Joni Potkonen, Joensuu muutkin opettajat. Useassa ryhmäs- Ari Hirvi, Kouvola sä on otettu kuntokortit koko luokal- le ja järjestetty liikuntaprojekteja sekä Anna-Liisa Ilveksen Kuntokuu sujui aktii- Yhteistyössä Ammattiopisto yksinkertaisesti panostettu normaalia visissa merkeissä. Luovi. enemmän liikkumiseen. 42 Teksti: Tiina Siivonen, Nina Jakonen Kuva: Sari Kuivas Liikuntavastaava toimii aktiivisena moottorina

kaupunkien liikunta- tai vapaa-aikatoi- mien alta löytyy erityis- tai soveltavaa liikuntaa, joissa on säännöllistä toimin- taa. Näiden paikallistahojen yhteistyö onkin tärkeää, jotta ideat vaihtuvat ja ryhmiä olisi toiveiden ja tarpeiden mu- kaisesti. – Liikuntavastaavat voivat vaikuttaa tällaiseen yhteistyöhön ja ovat siinä ihan avainasemassa, muistuttaa Siivo- nen. Vuosikello suunnittelun avuksi Koulutuksissa riitti puhumista ja tietoa jaettiin molemmin puolin. Aktiivisuut- takaan ei unohdettu, sillä liikunnalli- Talven kuluessa kolmella paikkakunnalla pureuduttiin suutta pidettiin yllä taukojumpilla ja VAU:n jäsenyhdistysten liikuntavastaavien arkeen ja omassa liikuntaosuudessa tutustuttiin Motoasemiin. Motoasemat on VAU:n arjen haasteisiin. Turussa, Oulussa ja Mikkelissä liikun- uusin tuote ja siinä toteutetaan erilai- tavastaavan rooli koettiin tärkeäksi – niin oman yhdis- sia pisteitä, joissa harjoitetaan moto- risia perustaitoja, kuten heittämistä, tyksen kuin VAU:nkin suuntaan. potkaisemista, tasapainoa ym. Moto- asemat on kehitetty kehitysvammai- sille suunnatun Special Olympics -toi- – Liikuntavastaava on tärkeä linkki VAU:n lituksen ja muiden yhdistyksessä toi- minnan pohjalta. ja jäsenyhdistyksen välillä. Ilman liikunta- mivien taholta. Joissakin yhdistyksissä Koulutuksen materiaalina kaikille jaet- vastaavia ja liikuntatoimikuntia tai -jaos- toimii liikuntatoimikunnat, joissa vas- tiin mm. Liikkeelle - liikuntavastaavan toja yhdistystoiminnasta voisi uupua pal- tuuta jaetaan. Myös liikuntavastaavan käsikirja, jonka on tammikuussa jul- jon toiminnallisuutta, korostaa VAU:n ta- toiminta parityöskentelynä on tuotta- kaissut Soveltava Liikunta SoveLi ry. pahtumakoordinaattori Tiina Siivonen. nut tulosta. Käsikirja avaa hyvin liikuntavastaavan Koulutuspäivät kokosivat saman pöy- – Yhteistyö kannattaa aina, sillä usein erilaisia rooleja ja eri tasoja, joilla lii- dän ääreen kaikki VAU:n eri vammaryh- toiminnan pyörittäminen on yksinäis- kuntavastaava toimii. mät: näkö-, liikunta- ja kehitysvammaiset tä puurtamista ja siihen voi väsyä. Kan- – Käsikirja sisältää hyviä käytännön sekä elinsiirron saaneet liikkujat. Koulu- nattaa ainakin kokeilla – se voi tuottaa työkaluja, kuten vuosikellomallin, jon- tuksen aikana läpikäytiin VAU:n historiaa, paljon enemmän mitä etukäteen on ka avulla on helppo suunnitella, to- toimintaa ja ajankohtaisia asioita sekä uskaltanut edes toivoa, vinkkaa Siivo- teuttaa ja arvioida toimintaa yhdis- kahlattiin läpi mitä kaikkea www.vam- nen. tyksessä. Malli otettiin innostuneesti maisurheilu.fi-sivustolla on ja miten tieto Koulutusten aikana tuli ilmi myös se, vastaan ja moni päätti ottaa vuosikel- sieltä löytyy. että liikuntaa ei ole erikseen kirjattu lon niin liikunta- kuin hallitustyösken- – Liikunta-asioista tiedottamisen edelly- budjettiin, toimintasuunnitelmaan tai telyn avuksi, iloitsee Tiina Siivonen. tys on, että meillä VAU:ssa on ajan tasalla -kertomuksen, mikä olisi erittäin tärke- – Oli ilo tavata lähes 50 liikuntavastaa- olevat yhteystiedot. Siksi onkin tärkeää ää. vaa, sillä mukana oli niin aloittelevia ilmoittaa uuden liikuntavastaavan yhte- – Tämän perusteella jossain yhdistyk- kuin konkareitakin. Paljon oli tarinaa ystiedot aina, kun liikuntavastaava yhdis- sessä voidaan todeta, että liikuntaa ei onnistumisista, ideoista ja haasteista. tyksessä vaihtuu, muistuttaa Siivonen. juuri ole, mutta kun liikuntaosuuskin Itsekin sain oppia tuleviin koulutuksiin kirjataan ylös, huomataan, että yhdis- ja ymmärrystä hyvin erilaisista toimin- Liikuntavastaavan rooli ja tyksen aktiivisin ja toimivin osa-alue tatavoista eri yhdistyksistä. arjen työkalut onkin liikunta, kertoo Siivonen. VAU:n jäsenyhdistysten liikuntavas- Liikuntavastaavan rooli voi olla mo- Paikalliset seurat ja yhdistykset ovat taavakoulutukset jatkuvat jälleen ensi nisyinen ja tukea tarvitaan myös hal- tärkeitä liikuttajia. Myös kuntien ja vuonna. 43 Teksti: Jukka Parviainen Kuntoillen KuvaT: SOLIA:n arkisto Vauhdin hurmaa!

SOLIA:n vauhdikkaimmat menopelit löytyvät kä- sipolkupyörien parista. Kesä onkin loistavaa ai- kaa nauttia vauhdin hur- SOLIA:n tapahtumissa pyöriä pääsee masta ja samalla myös testaamaan myös juoksuradalla. kunto kohoaa.

Käsipolkupyörien huippunopeus saat- malla istuttavia kolmipyöräisiä käsipol- rätuolin istumakorkeutta. Myös penkkiä taa nousta yli 50 km/h. Tällaiset nopeu- kupyöriä. Kevyempi ja urheilullisempi voi liu´uttaa taaksepäin ja jalkalaudat saa det vaativat tietenkin hyvän tien, vahvat Offcarr Costa löytyy 27-vaihteisena käännettyä pois tieltä pyörään siirtymi- kädet ja hyvän käsipolkupyörän. Maskun toimintayksiköstä ja 8-vaihtei- sen ajaksi. Mach 2 -käsipyörässä on seit- Käsipyöriä on kolmea eri mallia. Pyörä- sena Kuopion toimintayksiköstä. Mo- semän vaihdetta, joten se ei välttämättä tuoliin kiinnitettävä Stricker-käsipyörä lemmat käsipolkupyörät ovat erittäin sovellu kovin nopeaan ajamiseen. Silti se on hyvä henkilöille, joiden on hanka- kevyitä, sillä ne on rakennettu alumii- on erittäin suosittu käsipolkupyörä hel- la siirtyä omasta tuolista kiinteärunkoi- nista. Costa-käsipolkupyörällä on pai- pon käytettävyytensä takia. seen käsipolkupyörään. Stricker-käsi- noa vain noin 15 kiloa. pyörä toimii hyvin lyhyisiin pyöräilyihin, Offcarr Costa on hyvä käsipolkupyö- Kypärä matkaan mukaan vaikkapa kaupassa käyntiin. Stricker ei rä henkilölle, jolla on hiukan vartalon Jos todellista nopeutta haluaa, niin kuitenkaan toimi kunnolla pyörätuoleis- hallintaa, sillä korkeammassa istuma- kannattaa kääntyä SOLIA:n Helsingin sa, joissa on irtoavat jalkalaudat. Myös asennossa vartalon lihaksia pystyy käyt- toimintayksikön puoleen, sillä sieltä ajoasennon säätäminen parhaaksi mah- tämään pyöräillessä hyödyksi. Toinen löytyy tulevana kesänä kolme kiinteä- dolliseksi vaatii myös hiukan kokemusta. pystymmällä istuma-asennolla ajettava runkoista matalalta ajettavaa käsipol- käsipyörä on Quickie Shadow Mach 2, kupyörää. Amerikkalaisesta Quickie Kevyitä menopelejä joka on saatavilla Maskusta. Tähän käsi- Sharkkia -polkupyörästä löytyy sekä SOLIA:n varauskalenterista löytyy kah- polkupyörään siirtyminen on helpom- katkeava malli, joka on 2-osaisena ta eri mallia kiinteärunkoisia, korkeam- paa, koska istuma-asento on lähellä pyö- helppo kuljettaa autossa että tavalli- nen 1-osainen malli. Sharkkien lisäksi ensi kesän varauskalenteriin tulee uusi tanskalainen matalarunkoinen Woltur- nus-käsipyörä. Pyörässä on kevyt alu- miinirunko sekä huippukilpapyörien vaihteet. Wolturnusta kannattaa ko- keilla, mikäli haluaa todellista kilpakä- sipyöräilyn tuntua. Jokaisella pyöräilymatkalla kaikkein tärkein varuste on kypärä. Se on myös SOLIA:lta vuokrattavissa käsipolkupyö- rissä pakollinen varuste. Varsinkin ma- talalta ajettavissa malleissa pyöräilijä on noin 7-vuotiaan lapsen korkeudel- la, joten käsipolkupyöräilijän huomaa- Pyörät soveltuvat myös minen liikkuvasta autosta saattaa olla soratiellä ajamiseen. todella hankalaa. • 44 Teksti: Samppa Rautio Kuva: Timo Jytilän kotialbumi Kipinä nojapyöräilyyn ei ole sammunut mettelemään, että mikäs kumma tuo on. Turun kupeessa Ylänteellä asuvan Timo Jytilän kesä ei – Pyörässä on myös se hyvä puoli, että jos olisi oikea kesä ilman SOLIA:n (Soveltavan liikunnan väsähtää, niin voi vain istua ja kuunnella apuvälinetoiminta) vuokrattavaa nojapyörää. Lihas- lintujen laulua, Jytilä hymyilee. hermosairaus on vienyt tunnon eläkeläisen jaloista, Traditio saa jatkua mutta se ei menoa haittaa. Kuukauden mittainen vuokrausjakso on Jytilälle juuri sopivan mittainen. Jos hä- – Sairaus iski samana vuonna, kun eurot matkoja, mutta kesän edetessä pidennän nellä olisi oma pyörä, ajaminen ei lisään- tulivat. Vuosi-pari tämän jälkeen Mas- pikku hiljaa. Mitään oikeasti pitkiä lenk- tyisi. Ajettua tulisi kuitenkin vain kesäisin kussa oli SOLIA:n esittelytilaisuus. Esitte- kejä ei tule ajettua, pisimmillään seitse- ja pahimmassa tapauksessa jopa nykyis- lijä sanoi minulle, että testaapas tällaista män kilometrin reissun mäkisellä sora- tä vähemmän. nojapyörää. Ajattelin, ettei se voi hääp- tiellä pyöräillyt Jytilä naurahtaa. – Silloin sitä ajattelisi, että ei sitä nyt ole pöinen olla, mutta se tuntuikin hyvältä. pakko mennä, ehtiihän sitä. Voisi helposti Varasin heti seuraavana päivänä itselleni Sähkömopo jää kakkoseksi vähän laiskottaa. Vaan nyt pitää ajaa pal- pyörän kesälle, raskaan liikenteen kuljet- Nojapyöräily toi oivan lisän Jytilän kun- jon, kun tietää, että siitä joutuu taas luo- tajana työskennellyt Jytilä kertoo. toutukseen. Mieliala lähti nousuun jo en- pumaan. Kipinä nojapyöräilyyn ei ole vuosien ku- simmäisestä kokeilukerrasta. Pyörä on Kysymykseen, aikooko Timo Jytilä vuok- luessa sammunut. Pyörä on ollut pakko johtanut myös hauskoihin juttutuokioi- rata nojapyörän aina kesäisin myös tule- vuokrata joka kesä. Tulevallekin kesälle hin naapureiden kanssa. vaisuudessa, saa varman ja nopean vas- varaus on jo tehty. – Paljon enemmän tämä antaa mielihy- tauksen. – Otan sen aina noin kuukaudeksi juhan- vää kuin sähkömopolla mäkien päälle – Aivan varmasti! Niin kauan, kun ajami- nuksen jälkeen. Aluksi ajan lyhyempiä ajaminen. Naapurit vain tuppaavat ih- nen vaan onnistuu. •

Timo Jytilä odottaa jo tule- van kesän pyöräilylenkkejä.

45 Lyhyesti VAU on mukana liikunnan kehitysyhteistyössä kuva: samppa rautio Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry on suomalainen kansalaisjärjestö, joka motivoi lapsia koulunkäyntiin liikun- nan avulla. LiiKe on edistänyt koulua käyvien lasten lukumäärän kasvua Tan- Paikallista saniassa jo vuodesta 2001. Myös VAU on mukana liikunnan kehitysyhteis- toimintaa! työssä. LiiKe ry:n kautta on mahdollisuus saa- -seminaari da ystävyyskoulu Tansaniasta. Monet VAU järjestää Paikallista toimintaa! -se- ovat tätä kautta Liikuntaystäviä ja tu- minaarin vammaisurheilun paikallisen kevat vuosittaisella summalla ystävyys- toiminnan näkökulmasta 6. syyskuuta koulun liikuntaa. VAU on Liikuntaystä- 2013 klo 9.00–16.00 Oulussa. Seminaa- vä ja ystävyyskoulu Nyangaon sijaitsee ri on maksuton. Tarkempi paikka ilmoi- Lindin läänissä ja kaupungissa Kaak- tetaan myöhemmin. kois-Tansaniassa, Intian Valtameren Seminaari on tarkoitettu kaikille VAU:n rannalla. Oppilaita on 629, joista 34 on jäsenyhdistyksille sekä muille paikalli- näkövammaisia. sille yhdistystoimijoille, kuntatoimijoil- Liikuntatunteja on kaksi viikossa, maa- le, urheiluseuroille, liikunnanohjaajille nantaisin ja perjantaisin. Nyangaon den taitoja. Koulu haluaisi myös jon- ja opiskelijoille. Seminaarin päätteeksi koululla on jalkapallokenttä ja netball- kin organisaation auttavan heitä lii- järjestetään Johdanto vammaisurhei- kenttä. Maalit ovat huonokuntoiset ja kuntavälineiden hankinnassa näkö- ja luun ja -liikuntaan -työpaja. pallot lähes käyttökelvottomia. Liikun- liikuntavammaisille, sillä koulun bud- Ilmoittautumiset 30.8. mennessä ja tavälineistä käytettävissä ovat keihäs, jetti välineille on toivottoman pieni. lisätiedot: VAU, Sari Kuivas, puh. 0400 kiekko, kuula ja korkeushyppytelineet. VAU on lahjoittanut Liike ry:n kautta 285 530, sari.kuivas@vammaisurheilu. Näkövammaiset oppilaat pelaavat Tansaniaan mm. asusteita sekä erilai- fi. Ilmoittaudu ajoissa, sillä paikkoja se- maalipalloa ja harjoittelevat juoksua ja sia urheiluvälineitä, joista osa on ollut minaariin on rajoitetusti. heittoja sekä liikuntaleikkejä. käytettyjä, kertoo VAU:n tapahtuma- Opettajien mielestä koulupäivinä, jol- koordinaattori Tiina Siivonen. Alustava ohjelma loin on liikuntatunti, oppilaiden määrä 09.00 Aamukahvi ja seminaarin avaus kouluissa on suurempi kuin muina päi- Info 09.30 Paikallisten yhdistysten puheen- vinä. Liike ry vuoro LiiKe toteuttaa Tansanian opetusmi- Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry 10.10 Erityisliikunta kunnan näkökul- nisteriön kanssa myös liikunnanopet- pyrkii vaikuttamaan kehitysmaiden masta tajien määrän ja laadun lisäämiseen lasten elämään liikunnan 10.40 Seurayhteistyö tähtäävää hanketta opettajankoulutus- avulla. LiiKe tukee mm. yli tuhatta pe- 11.40 Soveltavan liikunnan apuväline- laitoksessa. VAU:n kouluttajia on ollut ruskoulua ja 11 opettajankoulutuslai- toiminta hankkeessa mukana ja he ovat olleet tosta Tansaniassa. Koululiikunta hou- 12.00 Seminaarin päätös Tansaniassa opettamassa soveltavaa kuttelee lapset kouluun ja kehittää 13.00 Johdanto Vammaisurheiluun ja liikuntaa. heidän fyysisiä ja sosiaalisia taitojaan. -liikuntaan -työpaja – Tulevaisuuden suunnitelmissa Tan- Lahjoita liikuntaa kehitysmaiden lap- 16.00 Työpaja päättyy saniassa on koulujen väliset kilpailut, sille www.liike.fi/kauppa kautta. jotka lisäävät yhteistyötä ja oppilai- Lue lisää: www.liike.fi Kuntokuun liikunnallinen starttipäivä Haukiputaalla

Kuntokuun perinteinen liikunnallinen ma on osana Virpiniemi 30 vuotta -liikun- starttipäivä järjestetään 7. syyskuuta tatoritapahtumaa, jossa on paikalla ur- 2013 klo 11.00–16.00 Haukiputaalla, Vir- heiluseuroja ja yhdistyksiä esittelemässä piniemen liikuntaopistolla (Hiihtomajan- toimintaansa. Tapahtuma on maksuton. tie 27). Ilmoittautumiset yli viiden henkilön ryh- Tapahtumassa on mahdollisuus osallistua mille 30.8. mennessä ja lisätiedot: VAU, erilaisiin matalankynnyksen lajikokeiluihin Sari Kuivas, puh. 0400 285 530, sari.kui- sekä tutustua SOLIA:n välineisiin. Tapahtu- [email protected]. 46 Översättning av svenska sidor åsa öhrman Svenska sidor Ansök om stipendium för lärdomsprov Med VAU:s och Soveltavan Liikunnan Sove- Li ry:s gemensamma stipendiesystem belön- as återigen ett lärdomsprov. Stipendium kan sökas av studerande inom alla sådana utbild- ningar vars lärdomsprov behandlar handikap- pidrott, handikappmotion, anpassad motion, motionsfostran eller hälsofrämjande motion. Stipendierna som delas ut är ett stipendium på 500 euro och två stipendier på 250 euro var. Ansökningstiden för 2013 går ut 16 augus- ti och stipendieutdelningen sker i samband med Liikuntamaa på hjälpmedelsmässan Apuväline 13 i Tammerfors torsdagen den 7 november 2013. Ansökan om stipendium sker på en elektronisk blankett som finns på VAU:s webbtjänst (www.vammaisurheilu.fi). Med samma lärdomsprov kan man ansöka om stipendium endast en gång. Arbetet ska vara helt färdigt och godkänt under innevaran- de eller föregående år. Den studerande ansö- ker själv om stipendiet och fogar till ansökan abstrakt för och en länk till det elektroniska lär- domsprovet. På sökandens egen bekostnad kan arbetet också sändas per post till de båda kontaktpersonerna. Jere Forsberg har iskalla Lärdomsprovet kan fokusera på praktik eller teori. Det kan vara skrivet på finska, svenska eller engelska. Ansökan gäller alla slutarbeten tävlingsnerver av olika nivåer som gjorts i Finland; allt från slu- Jere Forsbergs liv har ända sedan han var ända till seger i de paralympiska spelen i tarbeten på institutnivå till pro gradu-avhand- en liten pojke utmärkts av tävlingsanda. London. Det hade nog inte blivit någon se- lingar. Kotkabon som redan som barn snappade ger i denna känsliga gren utan Forsbergs Närmare information: VAU, Piia Korpi, tfn 044 åt sig guldmedalj i friidrott i Junior Games utmärkta tävlingsnerver. 767 13 68, [email protected]. tävlingarna, tappade sitt intresse för Juni- –Mina nerver prövades nog hårt i final- or Games tävlingarna som 8-åring då man kampen. I det skede jag ledde kampen började dela ut medaljer till alla deltagare med 4–0 var situationen mentalt väldigt Utbildning för nya och inte endast till de tre bästa idrottarna. svår. Då började jag nämligen spänna mig Den begåvade pojken ville ändå inte sluta ordentligt. Då den sista pilen satt fast i tav- stödinstruktörer 2013 med idrotten. Intresset riktades mot en ny- lan, var min första känsla en lättnad att nu VAU ordnar för medlemmar i sina med- börjarkurs i bågskytte. är allt över, minns Forsberg. lemsföreningar en stödinstruktörsutbild- Forsbergs funktionsnedsättning har inver- Det hängde på ett hår att Finland skulle ha ning i Ilmajoki i folkhögskolan Etelä-Poh- kat positivt på hans karaktärsstyrka. Han haft en medalj mindre i bagaget hem från janmaan Opisto (Opistontie 111) 27–29 är fullt och fast av den åsikten att man ska de paralympiska spelen. Det var nämligen september 2013. Under utbildningen be- kunna göra möjligast mycket av det som ett avbrott i Forsbergs karriär ett år före handlas grunderna i instruktörsarbetet, personer utan funktionsnedsättning kla- tävlingarna. Bågskyttet ville inte fungera anpassning för olika slag av motionärer, rar av. och den unge mannen behärskade inte gymnastikövningar, småspel och grupp- –Mina föräldrar har alltid uppmuntrat mig sin kropp vid avfyringsögonblicket. Det bildning o.d. Av deltagarna krävs inte fär- att göra olika saker. Det här har varit till blev inga goda resultat. digheter att instruera vid motion. Utbild- stor hjälp. Det är just det rätta sättet att för- –Sedan gick det så att jag skadade min ningen är avsedd för personer över 40 år. hålla sig till saker och ting, säger Forsberg. tumme då jag öppnade en burk med katt- Deltagaravgiften är 80 euro, i avgiften in- Något som passar Forsbergs tankevärld mat. På grund av det stora såret var jag går helpension, material och instruering. mycket bra är att Finlands handikappidrot- tvungen att byta min release. Tack vare Deltagarna står själva för reseutgifterna. tare i bågskytte tävlar i samma serie som den nya releasen fick jag min teknik att Antalet platser är begränsat. icke funktionshindrade idrottare. fungera och mitt skytte började genast Ansökan till utbildningen sker med en –När det kommer till resultaten är det inte lyckas. Den nya releasen och skyttesäker- fritt formulerad skrivelse där du ska berät- så stor skillnad mellan funktionshindrade heten gav bättre resultat och en plats i de ta om dig själv, om dina motionsintressen och icke funktionshindrade tävlare. Det är paralympiska spelen. och till vilken medlemsförening du hör. ändå mycket tuffare att tävla på det här –De där två veckorna i London – var den Ansökningar senast 30 augusti och när- sättet eftersom det inte finns så väldigt bästa tiden i mitt liv. Inte enbart på grund mare information: VAU; Tiina Siivonen, många funktionshindrade bågskyttar i av framgången utan också på grund av att Radiogatan 20, 5 vån. 00240 Helsingfors, Finland. Görandets glädje förenad med en så många vänner och bekanta var med på tfn 040 833 48 69, tiina-siivonen@vam- hård tävlingsanda har sporrat Kotkabon resa, berättar Forsberg. maisurheilu.fi.

47 Översättning av svenska sidor Svenska sidor åsa öhrman Att vara idrottare är ett levnadssätt Den tidigare tiokamparen Jarkko Finni är ningen är enskilda beslut och vägval något att också en begåvad idrottares utveckling medveten om och känner väl till stötes- som varje idrottare själv är ansvarig för. stannar upp då intresset och utmaningarna tenarna och höjdpunkterna längs en idrot- – De unga ska själva hela tiden vara aktiva i förändras eller saknas. tares bana. Kännedomen om idrotten på sin egen utveckling, betonar Finni. En annan utmaning i den nuvarande id- såväl gräsrotsnivå som träning på olympisk – Ansvaret för att växa som idrottare ligger rottskulturen är att prestationskraven ställs nivå förde Finni till ledningen för idrottsen- på idrottaren själv, men man ska inte un- tidigare. heten vid Ung i Finland rf och till en posi- derskatta omgivningens betydelse. – För att kunna påverka de olika stegen på tion som en stark skapare av den idrottsli- De idrottsliga målen ställs ofta upp under en idrottares bana ska den unga redan i ett ga banan för unga idrottare. Finnis arbete högstadiet då de unga själva ska besluta tidigt skede vara bra. Därför har vi numera och kunnighet kulminerar i servicehelhe- vad de vill uppnå med sin fritidssysselsätt- ganska bråttom. Den unga bör med dålig ten Kasva urheilijaksi. Syftet med servicen ning och i vilken riktning de vill gå på sin grund vara speciellt bra, preciserar Finni. som lanserades för två och ett halvt år se- bana. Frågan är i hög grad beroende av hur id- dan är att främja och garantera de ungas Orsakerna till att avvika från banan är många. rottsinstitutionerna ställer upp sina uppgif- självständiga bana på idrottarens stig. Man – I högstadiet möter den unga idrottaren ter och mål. Syftet med att organisera idrot- började utveckla projektet Kasva urheili- ofta de största utmaningarna; ökade krav i ten bör enligt Finni vara att engagera och jaksi genom att fokusera på kärnfrågorna skolan, färre möjligheter att röra på sig och att lära ut yrkeskunniga färdigheter i stället och genom att direkt påverka unga idrot- färre möjligheter till mångsidig träning, för påtryckning och blind konkurrens. Fär- tare, deras instruktörer och det omgivande räknar Finni upp. digheter som man lär sig under träningar nätverket. Med hjälp av projektet kan den Förändringar i livet och turbulensen under ska också på ett bättre sätt kunna avnjutas unga idrottaren självständigt granska sin självständighetsprocessen kan ställa den ti- utanför träningslokalen. Att öka på motion egen utveckling och sina egna mål. Fastän digare självklara idrotten i vågskålen. Osä- förutsätter att man raserar hinder – hinder man som idrottare på sin väg går tillsam- kerhet att fatta egna beslut när man står som de vuxna ofta har ställt upp. mans med sin tränare, sin familj och omgiv- vid vägskäl i livet kan i värsta fall leda till Handikappidrottarens bana – full av möjligheter Huippu-urheilun muutostyöryhmä (arbets- –Olika slag av träningsgrupper är grund- personens invaliditetsgrad. Denna klassifice- gruppen för att utveckla finländsk elitidrott) läggande verksamhet som har utvecklats ring kan jämföras med exempelvis viktklass- har fått grenförbunden och andra sektorer och initierats på handikappidrottsfältet. För grenar för icke funktionshindrade personer att begrunda sina idrottares banor och kar- närvarande ordnas träning för riktade grup- (t.ex. brottning, judo, boxning). För närva- riärer inom respektive gren. Detta har även per av VAU, Finlands Paralympiska kommitté rande finns det mycket som kräver utveck- skett på handikappidrottsfältet. Antalet kar- och grenförbunden. Goda exempel är bland ling i fråga om klassificeringsprocesserna. riärer inom handikappidrotten är lika mån- annat Special Olympics träningsgrupper, Pa- I handikappidrottarens bana saknas klas- ga som antalet handikappidrottare. Ett av ralympiska kommitténs ungdomsgrupp och sificeringsevenemang med s.k. låg tröskel. handikappidrottens särdrag är att idrotts- grenförbundens egna träningsgrupper, be- Klassificeringen är en alltför fristående och karriären kan inledas ”traditionellt” redan rättar Törrönen. komplex helhet. Klassificeringen bör föras då idrottaren är ung eller först i vuxenålder, Banan till handikappidrotten ser annorlun- närmare och bli till en mer vardaglig sak för om funktionshindret har uppstått först vid da ut om man fått ett funktionshinder först alla som vill verka eller som verkar inom han- senare ålder. vid vuxen ålder. I bakgrunden kan finnas en dikappidrott, säger Tuomas Törrönen. VAU bedriver verksamhet för barn och ung- idrottskarriär före funktionshindrets upp- Något annat som kräver utveckling är täv- domar i form av verksamheten Sporttiklubi. komst eller så kan intresset för idrott uppstå lingsevenemang med låg tröskel. Inom ramen för denna sportklubb genom- först efter det man fått ett funktionshinder. –För närvarande erbjuds barn och ungdo- förs motionsprogram för barn och ungdo- För en person som fått ett funktionshinder i mar tävlingsevenemanget Junior Games, mar under 20 år. Deltagarna prövar på oli- vuxen ålder kan beröringen med handikap- som ordnas två gånger per år. Senare på täv- ka motionsformer, hjälpmedel och grenar i pidrott och olika slag av hjälpmedel för mo- lingsnivå erbjuds också grenspecifika natio- klubbar, på evenemang och på läger. tion ofta ske via olika evenemang, läger och nella tävlingar och FM-tävlingar. I dag är ste- –En av de mest fungerande delarna i bör- grenförsök, som både VAU och hjälpmedel- get från ungdomstävlingar till grentävlingar jan av handikappidrottarens bana är den suthyrningen SOLIA erbjuder. alldeles för stort. verksamhet som sportklubben erbjuder. I rekryteringen av handikappidrottare erbju- Verksamheten erbjuder en kanal till handi- der Finlands Paralympiska kommitté också Mer uppmuntran! kappidrott med låg tröskel och en aktiv in- en egen led. Systemet Tie Tähtiin erbjuder Den mest avgörande faktorn finns nära. formationskanal till alla klubbmedlemmar, nya personer som är intresserade av tävling- –Alla som möter funktionshindrade barn berättar Tuomas Törrönen, VAU:s planerare sidrott och handikappidrottare som funde- och ungdomar bör i allt högre grad upp- av ungdomsverksamhet. rar på att byta gren en egen led. Systemet muntra dem att röra på sig. Trots att världen –De som har funnit sin gren i sportklubben ger information om evenemang som ordnas är full av möjligheter överbeskyddas än i dag och som redan har hunnit börja träna inom inom ramen för systemet Tie Tähtiin och om barn och ungdomar med hänvisning till de- sin idrottsgren erbjuds även målinriktade olika paralympiska grenar och träningsmöj- ras funktionshinder. Att inte röra på sig är träningsmöjligheter inom ramen för Treeni ligheter. farligt inte bara för icke funktionshindrade grenarna, som för närvarande är rullstols- utan också för funktionshindrade, samman- korgboll, el-rullstolsinnebandy, goalball, Det finns fortfarande behov av utveck- fattar Törrönen. showdown och boccia. ling –Alla motionärer och idrottsutövare blir inte Då man finner sin egen gren och klass och Till handikappidrottens särdrag hör också elitidrottare, det är inte heller meningen. har de färdigheter som krävs, fortsätter han- klassificering vars mål är att garantera alla Det viktigaste är att alla finner ett menings- dikappidrottarens bana till träningsgrup- tävlare jämlika utgångspunkter där slutre- fullt sätt att röra på sig eller ett eget intresse pen. sultatet avgörs av idrottsliga faktorer, inte av eller en egen gren. 48 SUOMEN VAMMAISURHEILU JA -LIIKUNTA VAU RY TIEDOTTAA

Sisällys Uutisia 50 VAU:n toimisto 51 Kilpailukutsuja 52 Lajijaostot 53 VAU:n hallitus 53 Tapahtuma- ja kilpailukalenteri 54 : LAURI IKÄVALKO kuva Suomen pyörätuolicurlingjoukkue saavutti helmikuussa lajin MM-kilpailuissa hienosti historian ensimmäisen paralympiapaikan pyö- rätuolicurlingissa. Suomi osallistui ensimmäistä kertaa lajin MM-kilpailuihin Sotshissa ja sijoittui kahdeksanneksi. Suomen joukkuees- sa pelasivat Vesa Hellman (kesk.), Sari Karjalainen ja Tuomo Aarnikka sekä kuvasta puuttuvat Markku Karjalainen ja Mina Mojtahedi.

VAU TIEDOTTAA 49 VAU:n uutisia Iloliikuttajat -vertaisohjaajakoulutus Ilmajoella 27.-29.9. VAU:N LAJIUUTISET VAU järjestää Iloliikuttajat liikkujien pariin. -vertaisohjaajakoulutuksen Koulutuksessa käydään läpi uusille vertaisohjaajille 27.– ohjaamisen perusteita, so- BOCCIA 29. syyskuuta 2013 Ilmajoel- veltamista erilaisille liikku- la, Etelä-Pohjanmaan opistol- jille, jumppia ja pienpelejä, VUODEN 2014 SM-KILPAILUJEN HAKU la (Opistontie 111). Löytyykö ryhmän perustamista ym. Boccian lajijaosto julkistaa haettaviksi vuoden 2014 boc- yhdistyksestänne liikuntavas- Osallistujilta ei vaadita lii- cian SM-kilpailut. Järjestettävinä ovat sisä- ja ulkokenttien taava tai joku muu liikunnas- kunnan ohjaamisen taitoja. joukkue-, pari- ja henkilökohtaiset kilpailut. Kirjalliset ha- ta ja liikuttamisesta innostu- Koulutus on tarkoitettu yli kemukset 15.8. mennessä ja lisätiedot: Marko Yli-Kleemo- nut ihminen? Olisiko hänestä 40-vuotiaille. la, Koivulankatu 16, 26200 Rauma tai [email protected]. tai Sinusta iloliikuttajaksi eli Osallistumismaksu on 80 vertaisohjaajaksi? euroa, joka sisältää täysihoi- VAU:n Ilo liikkua -ohjelma don, materiaalin ja ohjauk- KEILAILU on kouluttanut vertaisoh- sen. Matkoista aiheutuvat VUODEN 2014 KEILAILUKILPAILUJEN HAKU jaajia eli iloliikuttajia. Ver- kulut osallistujat maksavat Vuoden 2014 keilailukilpailujen haku on käynnissä. Järjes- taisohjaajat ovat nimensä itse. Paikkoja on rajoitetusti. tettävinä ovat Keilacup- ja SM-kilpailut. Keilacupissa kevät- mukaan vertaisia, itsekin ta- Haku koulutukseen tapah- kaudella on kolme osakilpailua (helmi-, maalis- ja huhti- valla tai toisella kropassaan tuu vapaamuotoisella kir- kuu) ja syyskaudella neljä (syys-, loka-, marras- ja joulukuu). rempat ja rajoitteet koke- joituksella, johon tulee SM-kilpailut järjestetään maaliskuussa (joukkuekilpailu) ja neita. Iloliikuttajat ohjaa- kertoa itsestäsi, liikunnan toukokuussa (pari- ja henkilökohtaiset kilpailut). SM-jouk- vat helposti sovellettavaa harrastamisesta ja mihin kuekilpailu ja maaliskuun keilacupin osakilpailu järjeste- liikuntaa, johon kaikki voi- VAU:n jäsenyhdistykseen tään samassa yhteydessä. vat osallistua. Jokainen oh- kuulut. Kirjalliset hakemukset 12.8. mennessä ja lisätiedot: VAU, jaa omalla tasollaan ja tai- Hakemukset 30.8. men- Anu Hämäläinen, Teletie 6 E, 70600 Kuopio tai anu.hama- tojensa mukaan. Jos olet nessä ja lisätiedot: VAU, Tii- [email protected], puh. 044 752 9373. kiinnostunut ohjaamaan, na Siivonen, Radiokatu 20, oppimaan ja innostamaan 5krs., 00240 Helsinki, puh. muita liikkumaan, niin läh- 040 833 4869, tiina.siivo- PYÖRÄTUOLITANSSI de koulutukseen iloisten [email protected]. PYÖRÄTUOLITANSSIN SINGLE-KURSSI Pyörätuolitanssiseura Wendarit järjestää pyörätuolitans- sin single-kurssin 18.–19. toukokuuta 2013 Porvoossa, Kokonhallissa (Jääkiekkotie 3). Kurssin opettajina toimivat Constantin Vasiljev ja Nina Andreeva. VAU:n tapahtumakalenteri 2013 Lisätiedot: Pyörätuolitanssiseura Wendarit ry, Marja-Tert- VAU:n tapahtumakalente- kansainväliset vammaisur- tu Lindfors, [email protected], puh. 040 729 rista löytyy vuoden 2013 ta- heilujärjestöt, VAU:n työnte- 3104. pahtumat kilpailuista leirei- kijät ja erilaiset työryhmät. PYÖRÄTUOLITANSSIN KESÄLEIRI hin ja koulutuksista erilaisiin Kalenteri on maksuton. Pyörätuolitanssiseura Wendarit järjestää pyörätuolitanssin tapahtumiin. Tapahtumaka- Tilaukset: VAU, puh. (09) kesäleirin 7.–9. kesäkuuta 2013 Porvoossa, Kokonhallissa lenterin sivuilta löytyy myös 4257 9824, toimisto@vam- (Jääkiekkotie 3). Leirin opettajina toimivat Timo Pyykkö- monipuolisesti eri tahojen maisurheilu.fi. nen ja Tuuli Harju. yhteystietoja – lajijaostot, Lisätiedot: Pyörätuolitanssiseura Wendarit, Marja-Terttu Lindfors, marja-terttu.lindfors(at)pp.inet.fi, puh. 040 729 3104. PYÖRÄTUOLITANSSIN ELOLEIRI Henkilöstömuutokset Uudenmaan pyörätuolitanssijat järjestää pyörätuolitanssin eloleirin 24.–25. elokuuta 2013 Helsingissä, Synapsiassa VAU:n uutena toimistoassistenttina aloitti 1. maaliskuu- (Nordenskiöldinkatu 18 B). ta Viivi Kuja-Kyyny ([email protected]). Lisätiedot: Uudenmaan pyörätuolitanssijat ry, Viivin tavoittaa VAU:n puhelinnumerosta (09) 4257 9824. www.up-ry.fi, puh. 045 359 3995

50 VAU TIEDOTTAA Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry toimisto palvelee

Petri Räbinä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry lajikoordinaattori. puh. 050 596 5014, Radiokatu 20, 5. krs., 00240 Helsinki [email protected] puh. (09) 4257 9824 - lajit: CP-jalkapallo, kelkka- fax (09) 4257 9825 jääkiekko, istumalentopallo, pyörätuolirugby, sähköpyörä- www.vammaisurheilu.fi tuolisalibandy ja sokkopingis

HALLINTO, TALOUS JA Tiina Siivonen Suvi Blechschmidt JÄRJESTÖTOIMINTA tapahtumakoordinaattori lajikoordinaattori Riikka Juntunen puh. 040 833 4869, (äitiyslomalla) toiminnanjohtaja tiina.siivonen@ puh. 0400 340 091, vammaisurheilu.fi Elina Holopainen riikka.juntunen@ - tapahtumien suunnittelu ja lajikoordinaattori, vammaisurheilu.fi toteutus puh. 045 139 7373, - toiminnan johtaminen - koulutus elina.holopainen@ - hallinto- ja talousasiat - esteettömyys vammaisurheilu.fi - Special Olympics -toiminta - Special Olympics -lajitoiminta

Viivi Kuja-Kyyny toimistoassistentti, Jukka Parviainen puh. (09) 4257 9824, apuvälineneuvoja, viivi.kuja-kyyny@ puh. 045 677 0516, HARRASTE- JA vammaisurheilu.fi [email protected] JÄSENPALVELUT - toimistoasiat - apuvälinetoiminta Teemu Lakkasuo - asiakasrekisterin ylläpito - esteettömyys toimialapäällikkö, - lehti- ja materiaalitilaukset puh. 040 565 1001, teemu.lakkasuo@ vammaisurheilu.fi Anu Boman - seura- ja yhdistystoiminnan taloussihteeri, kehittäminen ja koordinointi puh. 044 361 3322, Piia Korpi - elinsiirtoväen urheilu- anu.boman@ koulutuskoordinaattori, toiminnan koordinointi vammaisurheilu.fi puh. 044 767 1368, Eija Kangas-Virtanen - talousasiat ja laskutus [email protected] - koulutus toimialapäällikkö, puh. 0400 709 596, eija.kangas-virtanen@ vammaisurheilu.fi Pertti Wallenius - järjestöasiat toimistoapulainen - jäsenpalvelut - postitus ja kopiointi - henkilöstöasiat

LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA Tuomas Törrönen Anu Hämäläinen nuorisotoiminnan suunnittelija, aluetoiminnan suunnittelija puh. 050 408 6152, (itäinen alue) tuomas.torronen@ puh. 044 752 9373, VIESTINTÄ vammaisurheilu.fi anu.hamalainen@ Nina Jakonen - lasten ja nuorten liikunta vammaisurheilu.fi viestintäpäällikkö, - Sporttiklubitoiminta - itäisen alueen harraste- puh. 040 502 3784, liikunnan ja aluetoiminnan nina.jakonen@ suunnittelu vammaisurheilu.fi Nina Peltonen - tapahtumien suunnittelu ja - viestinnän suunnittelu ja oto-liikunnanohjaaja, toteutus koordinointi puh. 050 400 1532, - lajit: keilailu ja shakki - suhteet tiedotusvälineisiin, nina.peltonen@ esitteet ja painotyöt vammaisurheilu.fi Jarno Saapunki - Vammaisurheilu & -liikunta - lasten ja nuorten liikunta aluetoiminnan suunnittelija -lehden päätoimittaja (pohjoinen alue) KILPA- JA HUIPPU-URHEILU Samppa Rautio puh. 040 737 5882 Hannele Pöysti jarno.saapunki@ viestintäassistentti, toimialapäällikkö, puh. 044 752 9366 vammaisurheilu.fi puh. 050 517 6151, - pohjoisen alueen samppa.rautio@ hannele.poysti@ vammaisurheilu.fi harrasteliikunnan ja vammaisurheilu.fi aluetoiminnan suunnittelu - viestinnän suunnittelu - kilpa- ja huippu-urheilun - verkkopalvelun päivitys - tapahtumien suunnittelu ja koordinointi toteutus - graafinen suunnittelu - lajiliittointegraatio - Vammaisurheilu & -liikunta Timo Pelkonen -lehden toimittaja aluetoiminnan suunnittelija (läntinen alue) Lauri Jaakkola (toimivapaalla 1.1.2012–31.12.2013) viestintäassistentti Jarmo Koivisto (hoitovapaalla alueellinen yhteyshenkilö (pohjoinen alue, toimintaa 1.12.2012–31.7.2013) koordinoidaan Rovaniemeltä) puh. 040 572 2123, [email protected] TUTKIMUS JA KEHITYS Harri Lindblom Aija Saari lajikoordinaattori, Maarit Kaari tutkimuspäällikkö puh. 044 361 7353, alueellinen yhteyshenkilö (läntinen alue, toimintaa puh. 040 506 4208, harri.lindblom@ koordinoidaan Kauhajoelta) [email protected] vammaisurheilu.fi [email protected], puh. 0400 543 430 betjäning på svenska - elinsiirtoväen kansallinen Sari Kuivas - tutkimus lajitoiminta alueellinen yhteyshenkilö (pohjoinen alue, toimintaa - kehitys- ja esteettömyys- - muut lajit: boccia, pyörätuoli- koordinoidaan Oulusta) projektit tanssi ja voimanosto [email protected], puh. 0400 285 530

51 KILPAILUKUTSUJA

BOCCIA Sarjat: tasoitus 0.0–18.4 miehet (tasoituksellinen lyöntipeli), tasoitus 18.5.–36 miehet (pistebogey), tasoitus 0.0–36 naiset, X VILPPULA-BOCCIA (HENK.KOHT.) (pistebogey). Lisäksi palkitaan paras tasoituksettomasti pelan- Mäntän Seudun Invalidit ry järjestää kaikille avoimet boccian hen- nut mies ja nainen. kilökohtaiset kilpailut 8. kesäkuuta 2013 klo 9.00 alkaen Vilppulan Kannatusjäsenet ja muut henkilöt, jotka ovat pelaajan mukana, urheilukentällä (Hopunmäentie 15). voivat osallistua kilpailuun ja pelaavat tasoitustaan vastaavassa Sarjat: luokat 1–3 (naiset + miehet), naiset, yleinen ja seniorit (nai- sarjassa. Palkintojenjaossa tämä huomioidaan omana sarjana. set + miehet). Seniorien ja luokkien 1–3 sarjoissa on pelaajilla käy- Kaikkien sarjojen kolme parasta saavat mitalin ja lisäpalkinto- tössä SM-sääntöjen mukaiset hyvityspisteet. Mikäli seniorit-sar- ja arvotaan kaikkien sarjassa pelaavien kesken. Palkintojenjako jaan ilmoittautuu seitsemän tai vähemmän osallistujaa, jaetaan suoritetaan välittömästi kilpailun jälkeen. pelaajat sukupuolen mukaan naisten ja yleiseen sarjaan. Alkukil- Lähtölistat nähtävillä 10.6. alkaen seuran kotisivuilla tai soitta- pailussa pelataan vain neljä erää per ottelu ja loppukilpailussa nor- malla Ruukkigolfin toimistoon, puh. (019) 245 4485. maalit kuusi erää per ottelu. Golfautot saatavilla EDGA-lisenssin mukaisesti 2 pelaajaa/auto Osallistumismaksu on 10 euroa/hlö ja se maksetaan Mäntän Seu- veloituksetta, muutoin tapauskohtaisesti ja erillistä maksua dun Invalidit ry:n tilille: Mäntän Seudun FI67 5521 0740 0128 76. (seuran jäsenet 20 euroa ja muut 40 euroa) vastaan. Ilmoittautumiset 5.6. mennessä ja lisätiedot: Pertti Gustafs- Osallistumismaksu on 48 euroa ja se maksetaan caddiemas- son, Hallituskatu 13 A 6, 35800 Mänttä, puh. 050 919 2209 tai terille kilpailukorttia noudettaessa ennen kilpailun alkua. Mak- Onerva Uuttera, [email protected]. su sisältää lounaan Ruukkigolf-ravintolassa. Kentällä kahvio. Omat pelipallot mukaan. Ilmoittautumiset golfauton käyttäjille ja kirjeitse 27.5. men- nessä, www-sivuilla 31.5. mennessä: www.suomenhcpgolf.fi BOCCIAN ULKOKENTTIEN SM-KILPAILUT tai Suomen HCP Golf, Kari Heikkilä, Kuikkakuja 5 D 22, 10320 (JOUKKUE, PARI, HENK.KOHT) Karjaa. Kurikan Invalidit ry järjestää boccian ulkokenttien joukkue-, Lisätiedot: Kari Heikkilä, puh. 0440 533 804 tai hcp.golfry@ pari- ja henkilökohtaiset SM-kilpailut 28.–30. kesäkuuta 2013 gmail.com. Kurikan Urheilukentällä (Tanelintie). Kilpailut aloitetaan perjantaina joukkuepeleillä klo 11.00, osan- ottovarmistus klo 9.00 alkaen. Lauantaina klo 9.30 aloitetaan SOKKOPINGIS paripelit ja heti paripelien päätyttyä alkavat henkilökohtaiset pelit. Osanottovarmistukset pari- ja henkilökohtaisiin peleihin SOKKOPINGIKSEN KESÄKISAT lauantaina klo 8.00 alkaen. Sunnuntaina henkilökohtaiset pe- VAU järjestää sokkopingiksen kesäkisat 15. kesäkuuta 2013 klo lit jatkuvat klo 9.00. Osanottovarmistuksien yhteydessä on il- 10.00 alkaen Helsingissä, Palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä moitettava, mihin luokkaan pelaajat kuuluvat hyvityspisteiden (Marjaniementie 74). Kilpailu on maksuton. merkitsemistä varten. Sarjat: B-sarja (aloittelijat, harrastajat). Kilpailussa käytetään uu- Osallistumismaksu on 21 euroa/joukkue, 18 euroa/pari ja 16 sia sääntöjä. euroa/hlö ja ne maksetaan Kurikan Invalidit ry:n tilille: Kurikan Ilmoittautumiset 9.6. mennessä ja lisätiedot: Mira-Maria Hå- Osuuspankki 472610-213499. kansson, [email protected], puh. 0500 970 050. Paikalla on kisakanttiini. Sarjat: joukkue- ja paripelit: naiset, yleinen ja luokat 1–3 sekä henkilökohtaiset pelit: naiset, yleinen, seniorit ja luokat 1–3. Luokkaan 1–3 luokiteltujen pelaajien ei tarvitse kuulua samaan UINTI yhdistykseen. Hyvityspistejärjestelmä on käytössä joka sarjas- sa. Seniorisarjaan osallistuvilla naisilla on lisäksi kaksi hyvitys- Espoonlahden uinnit pistettä/peli. Kaikissa henkilökohtaisissa sarjoissa pelataan A- CETUS järjestää uintikilpailut 18. toukokuuta 2013 klo 12.00 ja B-finaalit. liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä elinsiirtouimareille Majoitus: Hotelli Pitkä Jussi, puh. (06) 451 0500, Kurikka. Espoossa, Espoonlahden uimahallissa (Espoonlahdenkuja 4). 2hh/89 euroa/vrk ja 1hh/72 euroa/vrk. Huonevaraukset 27.5. Lajit ja sarjat: www.vammaisurheilu.fi -> Tapahtumakalenteri mennessä. Hotellilla on mahdollisuus päivälliseen, tiedustelut -> Uinti. huonevarauksen yhteydessä. Pitkämönranta Camping, Kurik- Ilmoittautumiset 10.5. mennessä: [email protected]. Ilmoittau- ka, puh. 0400 833 977. Hotelli Kauhajoen Krouvi, puh. (06) 231 tuessa tulee ilmoittaa nimi, laji, lajin nro, luokka ja paras aika. 1644. Hotelli Aronkeidas, Kauhajoki, puh. 040 042 5030. Lisäksi Osallistumismaksu on 6 euroa/startti tai viestijoukkue ja se Seinäjoen hotellit n. 35 km Kurikasta. maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä Ceteuksen tilille: Nor- Ilmoittautumiset 7.6. mennessä ja lisätiedot: Kurikan Invalidit dea 143230-219881. Jälki-ilmoittautumismaksu on 18 euroa/ ry, Raimo Nevanen, puh. 040 512 7142 tai kurikan.invalidit@an- startti. vianet.fi. Lisätiedot luokittelusta: Marko Yli-Kleemola, puh. 045 Lisätiedot: Minka Rostedt, [email protected] tai Seppo 126 5974. Loiske, puh. 040 755 6484 . Ruokailumahdollisuus sekä makkaraa, kahvia, juomia sekä ar- vontaa. Omat pallot ja mitat mukaan. Kilpailujen tulokset löytyvät GOLF VAU:n verkkopalvelusta lajeittain E-TOUR-KILPAILU I, (www.vammaisurheilu.fi). HCP GOLF AVOIN MESTARUUSKILPAILU Tulokset ovat myös tilattavissa E-Tour-kilpailu I, HCP Golf avoin mestaruuskilpailu järjestetään 14. kesäkuuta 2013 klo 9.00 alkaen Pohjankurun Ruukkigolfis- kilpailujärjestäjältä tai VAU:n toimistolta. sa (Hiekkamäentie 100).

52 VAU TIEDOTTAA Lajien yhteyshenkilöt

Alppihiihto Jalkapallo Purjehdus Sokkopingis Susanna Tero Petri Räbinä Erkka Ikonen Teemu Ruohonen puh. 050 556 1273 puh. 050 596 5014 puh. 044 364 5505 puh. 040 558 0342 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected]

Ampumaurheilu Jousiammunta Pyöräily Soutu Pirjo Peltola Keijo Kallunki Antti Hagqvist Sami Vehkakoski puh. 040 591 5809 puh. 0400 456 109 puh. 0440 111 415 puh. (09) 494 965 pirjo.peltola [email protected] [email protected] [email protected] @ampumaurheiluliitto.fi Judo Pöytätennis Sulkapallo AmpumaHIIHTO Ilkka Valtasaari Mika Räsänen Juhani Pippuri Jukka Haltia puh. 044 554 6560 [email protected] puh. 050 556 9194 puh. 046 878 2200 [email protected] puh. 040 594 3043 [email protected] [email protected] Keilailu Pyörätuolikoripallo Sähköpyörätuoli- BoCCE/PETANQUE Mauno Sirviö Ulla Karlsson salibandy Harri Lindblom puh. 0400 544 178 puh. 044 556 7776 Sanna Kalmari puh. 044 361 7353 [email protected] [email protected] puh. 040 703 6614 harri.lindblom [email protected] @vammaisuheilu.fi Kelkkajääkiekko Pyörätuolirugby Timo Karko Petteri Liski Taitoluistelu Boccia puh. 040 501 2919 puh. 0400 436 413 Tanja Töyrylä-Kannisto Marko Yli-Kleemola timo.karko [email protected] puh. 040 766 9480 puh. 045 126 5974 @sledgehammers.fi [email protected] [email protected] Pyörätuolitanssi Lentopallo Pirjo Malmberg-Tarvonen Tennis Curling Petri Räbinä pirjomalmbergtarvonen Teemu Purho Hannele Pöysti puh. 050 596 5014 @gmail.com puh. 040 523 1797 puh. 050517 6151 [email protected] [email protected] hannele.poysti Ratsastus @vammaisurheilu.fi Lumikenkäily Marja Mikola Uinti Mika Valavuori puh. 045 131 4888 Kati Kauhanen Golf puh. 040 456 0701 [email protected] puh. 044 549 0354 Harri Lindblom [email protected] [email protected] puh. 044 361 7353 Rytminen voimistelu [email protected] Maalipallo Assi Aalto Voimanosto Hannele Pöysti puh. 050 305 1885 Jari Laine Hiihto puh. 050 517 6151 [email protected] puh. 0400 584 999 Kimmo Aalto hannele.poysti [email protected] puh. 0500 797 758 @vammaisurheilu.fi Salibandy [email protected] Harry Seidler Yleisurheilu Melonta puh. 044 323 9862 Jukka Lahti Istumalentopallo Hilkka Leskinen-Nikander [email protected] puh. 045 349 0942 Sari Mannersuo puh. 040 568 4997 [email protected] puh. 044 545 0430 hilkka.leskinen-nikander Shakki [email protected] @hmlliikuntahallit.fi Arto Vuorinen puh. (09) 3960 4006 [email protected] Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry hallitus

Pekka Hätinen Allan Pynnönen Ilkka Vass Erkki Lönnrot puheenjohtaja Taitoniekantie 13 A 12 Kirvuntie 35 G Pihlajatie 50–52 B 30 Hietapellontie 32 B 40740 JYVÄSKYLÄ 02140 ESPOO 00270 HELSINKI 00730 HELSINKI [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] puh. 050 323 1435 puh. 040 502 2905 puh. 0400 501 859 puh. 040 502 6308 Harri Ivonen Harri Saarikoski Riikka Juntunen sihteeri, VAU Marko Suhonen Välimaankatu 4–8 A 17 Lokkalantie 14 A 9 riikka.juntunen Kivenkatu 6 as 10 33500 TAMPERE 00330 HELSINKI @vammaisurheilu.fi 50100 MIKKELI [email protected] puh. 0400 340 091 marko.suhonen@ Minna Kejonen puh. 040 552 3322 vammaisurheilu.fi Keskikoskentie 17 A puh. 0400 543 679 46800 ANJALANKOSKI [email protected] puh. 040 715 5010

VAU TIEDOTTAA 53

E = elinsiirtourheilijat, K = kehitysvammaiset urheilijat, L = liikuntavammaiset urheilijat, Kalenteri 2013 N = näkövammaiset urheilijat touko-kesäkuu 18.–19.5. Purjehduksen Ranking-kilpailu 1, 9.–13.6. Loiskutellen-uintileiri (E, K, N, L) Toukokuu 2.4mR (avoin) Heinola Kuortane 1.–4.5. Vammaisurheilun VISTA- 19.5. Tarkkuussuunnistuskilpailut (E, K, L, N) 10.–12.6. EKL:n ulkokenttien boccian SM- tiedekonferenssi Bonn, Saksa Nousiainen kilpailut (henk.koht.) (N, L) Virrat 3.–5.5. Pyörätuolitanssin International Office 20.–29.5. Voimanoston IPC EM-kilpailut (L) 10.–13.6. Hämeen liikuntaleiri (E, K, L, N) Deutsche Meisterschaft (L) Saksa Venäjä Pirkkala 3.–5.5. Elinsiirron saaneiden nuorten 22.5. Ulkoilu- ja liikuntapäivä (E, K, L, N) Joensuu 10.–13.6. Lomakoti Villingin lastenleiri (E, K, L, viikonloppu (E) Lohja 24.–25.5. Golfin 25th Balasa National N) Helsinki 4.5. EL:n sisäkenttien boccian SM-kilpailut Championship (L) Iso-Britannia 10.–14.6. Etelä-Savon Liikunnan (henk.koht.) (L, N) Kaskinen 24.–26.5. Maalipallon Super European monipuolinen liikuntaleiri (E, K, L, N) Mikkeli 4.5. Tarkkuussuunnistuskilpailut (E, K, L, N) Goalball League, 3. osaturnaus (N) Trakai, 10.–14.6. KESLI-liikuntaleiri (E, K, N, L) Nurmijärvi Liettua Korpilahti 4.5. Erityisryhmien uintikilpailut (E, K, L, N) Raisio 25.5 Likkojen Lenkki (E, K, L, N) Jyväskylä 10.–14.6. CAMPabilities (N) Espoo 4.–5.5. Keilailun SM-kilpailut (henk.koht, pari) 25.5. Espoon Invalidien liikuntatapahtuma (E, 10.–14.6. Sankari Sporttileiri (E, K, L, N) (E, K, N) Jyväskylä K, L, N) Espoo Hyvinkää 4.–5.5. Purjehduksen joukkue SM, 2.4mR 25.5. Primavera V -pyörätuolitanssileiri (L) 12.–14.6. Pohjois-Savon Liikunnan Sporttileiri (avoin) Tampere Tampere (E, K, L, N) Siilinjärvi 9.–12.5. Sokkopingiksen Haninge Open (N) 25.5.–26.5. Treeni-hankkeen sokkopingisleiri 14.6. E-Tour-kilpailu I, HCP Golf Tukholma, Ruotsi (L) Helsinki -mestaruuskilpailu (K, L) Pohjankuru 11.5. Maalipallon SM-sarjan lopputurnaus (N) 14.–16.6. Elinsiirron saaneiden ja dialyysissä Helsinki Kesäkuu olevien valmennusleiri (E) Nastola 11.5. Salibandyn Special Olympics -turnaus 15.6. Kesä-Boccia (Pari) (N, L) Isokyrö (K) Tampere 1.–2.6. Festival Golf (L) Viberg, Tanska 3.–6.6 Lapin soveltava Sporttileiri (E, K, L, N) 15.6. Sokkopingiksen kesäkisat (N) Helsinki 11.–12.5. Taitoluistelun Impared Skating 15.6. Salo Streetbasket -turnaus (L) Salo -kilpailut (L, K, N) Dumfries, Iso-Britannia Rovaniemi 3.–7.6. Sankari Sporttileiri (E, K, L, N) Hyvinkää 15.–23.6. Boccian EM-kilpailut (N, L) 11.–12.5. Boccian VAU:n sisäkenttien SM- Guimaraes, Portugali kilpailut (henk.koht) (L, N) Nastola 5.–7.6. Etelä-Karjalan Liikunnan ja Urheilun soveltava Sporttileiri (E, K, L, N) Imatra 19.6.–23.6. Special Olympics Euroopan 12.5. Vammaisratsastuksen seurakilpailut (E, Unified-lentopalloturnaus (K) Istanbul, Turkki K, L, N) Huittinen 6.9. Camp Finland 2013 -pyörätuolikoripallon valmentajaklinikka Lohja 22.–27.6. Sulkapallon kutsukilpailu (L) Stoke 13.–19.5. Valtakunnallinen pyöräilyviikko (E, Mandeville, Englanti K, L, N) Jyväskylä 6.–9.6. Camp Finland 2013 21.–25.6. European Youth Olympic Festival 18.5. MS-boccia (pari) (N, L) Kurikka -pyörätuolikoripalloleiri (L) Lohja 7.–9.6. Pyörätuolitanssin kesäleiri (L) Porvoo -istumalentopalloturnaus (L) Utrecht, Hollanti 18.5. Likkojen lenkki (E, K, L, N) Tampere 23.–25.6. Czech Disabled Golf Masters (L) 18.5. Kesämäsä (E, K, L, N) Lahti 8.6. X Vilppula-Boccia (henk.koht.) (N, L) Mänttä-Vilppula Darovansky Dvur, Tšekki 18.5. Joukolla liikkeelle -tapahtuma (E, K, L, N) 25.6. Boccian Energia-kisa (pari) (L, N) Lempäälä 8.–9.6. Purjehduksen Ranking-kilpailu 2, 2.4mR (avoin) Vaasa Harjavalta 18.5. Soveltavan alppihiihdon 27.–30.6. Yleisurheilun IAADS Euroopan verkostokokous Tampere 8.–9.6. Vammaissulkapallon harjoitus- ja lajin kokeiluleiri (L) Oulu mestaruuskilpailut (K) Rooma, Italia 18.5. Tarkkuussuunnistuskilpailut (E, K, L, N) 9.6. Jalkapallon Stadi Cup (L, K) Helsinki 28.–30.6. Boccian VAU:n ulkokenttien SM- Kokemäki kilpailut (henk.koht., pari, joukkue) (L, N) 18.5. Espoonlahden uinnit (E, K, L, N) Espoo 9.6. Tarkkuussuunnistuskilpailut (E, K, L, N) Alahärmä Kurikka 18.–19.5. Pyörätuolitanssin single-kurssi (L) 29.–30.6. Purjehduksen Ranking-kilpailu 3, Porvoo 9.–12.6. Erityisuinnin tekniikkakurssi uimaopettajille ja valmentajille Kuortane 2.4mR (avoin) Rauma

VAU:N JÄSENEDUT 2013 Vammaisurheilu & -liikunta Palkintoja jäsenetuhintaan Alennuksia i-puodista -lehti VAU ja Palkintotukku Oy ovat yhdessä suunnitel- i-puodin kuuma-/kylmätuotteet -25%, muut tuot- Vammaisurheilun ja -liikunnan erikoislehti jäsenhin- leet palkintokokoelman, jossa palkinnot on yksilöity teet -10 %. Tilaukset: Tarja Pohjonen, puh. 050 352 taan 20 euroa/vuosi, muille 30 euroa/vuosi. VAU:n omiksi tuotteiksi VAU:n logoa käyttäen. 4531, [email protected], www.i-puoti.fi. 1) Mitali D30, Hinta: 2,80 euroa/kpl, sisältäen 20 Soveltavan liikunnan kaiverrusmerkkiä. Alennuksia Feelmax -tuotteista 2) Numeropatsaat 1/2/3, Hinta: 6 euroa/kpl, sisäl- Feelmax-tuotteista 15 %:n alennus kaikista normaa- apuvälineet -kirja täen kaiverruslaatan ja kaiverruksen. Soveltavan liikunnan apuvälineet -kirjaan on koot- 3) Pokaali 11870, Hinta: 46 euroa/3 pokaalin setti, lihintaisista jalkineista ja sukista. tu keskeisimmät liikuntavälineet ja niiden käyttötar- sisältäen kaiverruslaatat ja kaiverruksen. Tilaukset: www.fastway.fi. Valitse tuotteet ja siirry koitukset esimerkein. Kun välineet ovat tuttuja, voi Toimituskulut: mitalit enintään 40 kpl: 7,50 euroa/ ostoskoriin. Syötä maksuvaiheessa alennuskoodi niiden käytöstä tulla luonteva osa liikuntaharrastus- lähetys, muut tuotteet ja mitalit yli 40 kpl: 15 euroa/ VU7462 ruutuun. ta. Kirjan kirjoittajat ovat soveltavan liikunnan asian- lähetys. Lisätiedot: www.feelmax.fi. tuntijoita. Tilaukset: Palkintotukku-Kääty Oy, Teollisuuskatu Hinta: VAU:n jäsenille 6 euroa, muille 10 euroa (+ toi- 21, 00510 Helsinki, puh. (09) 728 7330, myynti@pal- mituskulut 5 euroa). kintotukku.fi, www.palkintotukku.fi. Teosto ja Gramex-sopimus VALO on solminut Teoston ja Gramexin kanssa so- VAU-pipo Bocciapallot pimuksen järjestäytyneessä liikuntatoiminnassa jul- Sininen, nuorekas VAU-pipo valkoisin painatuksin. Viralliset Mamaku-bocciapallot jäsenhintaan 360 kisesti esitettävän musiikin tekijänoikeuskorvaus- Hinta: VAU:n jäsenille 10 euroa, muille 12 euroa (+ euroa (+ toimituskulut 15 euroa), muille 380 euroa ten hoitamisesta. Sopimuksen sisältö kattaa myös toimituskulut 5 euroa). (+ toimituskulut 15 euroa). kaikki VAU:n jäsenet. Sopimus kattaa myös Teoston Tilaukset: VAU, Harri Lindblom, puh. 044 361 7353, osalta pienimuotoisen kopioinnin (28 kpl:tta/vuosi). VAU-kangaskassi [email protected]. Gramexin sopimus ei sisällä kopiointia, mutta Gra- Reilunkokoinen sininen kangaskassi valkoisin paina- mex tarjoaa liikunta- ja urheiluseuroille suunnattu- tuksin. Alennuksia Tevellasta ja kopiointipaketteja. Oikeudet kopiointiin voi ostaa Hinta: VAU:n jäsenille 4 euroa, muille 7 euroa Tevella Oy:n normaalihintaisista tuotteista -10% (+ toimituskulut 5 euroa). alennus – ei koske säästö- ja nettohintaisia tuotteita osoitteesta www.valo.fi. Sopimukset ovat voimassa (VAU:n jäsenyys mainittava tilattaessa). 31.12.2014 asti. Tilaukset: VAU, puh. (09) 4257 9824, Tilaukset: Tevella, puh. (03) 380 5300, Lisätiedot: www.valo.fi [email protected] www.tevella.fi. Maailman kevein kokoon- taittuva pyörätuoli Sopur Xenon SA Maailman kevein kokoontaittuva pyörä- tuoli Sopur Xenon on nyt saatavissa myös irrotettavilla ja sivulle taittuvilla jalkatuilla

Keveimmillään Sopur Xenon SA painaa vain 9,8 kg.

Sopurin käsipyörät Puhdasta ajonautintoa- uusittiin rakenteel- taan ja ulkomuo- Sopur Shark doltaan.

Sopur Shark RT on harrastajalle tarkoitettu käsipyörä.

Tällä menopelillä keräät varmasti niin katseet kuin kom- mentitkin unohta- matta liikunnan riemua.

PT-keskus Oy Koivuhaantie 2-4 01510 Vantaa p. 020 7912 740 f. 020 7912 759 www.ptkeskus.fi