Lapset januoret TEEMA 1/14 www.vammaisurheilu.fi • paralympialaiset luvassa mahtipontisetSotshissa Lumilauantai-tapahtumassa Aleksi innostuilaskemisesta 6,90€ Kokousta & Sporttia!

Kokoustilat 10–800 henkilön ryhmille Kisakalliossa on vieraiden käytössä useita erilaisia Tervetuloa Kisakallioon! esteettömiä kokous- ja liikuntatiloja, suurellekin ryhmälle. Pia Hoff ren Hyvää ruokaa ja iloista illanviettoa Myyntineuvottelija Kisakallion Sport-ravintola tarjoaa maistuvat ja +358 45 7731 0734 monipuoliset ruuat. Kokous- ja kurssipäivä huipentuu pia.hoff ren@kisakallio.fi iloiseen illanviettoon! Jaana Ihatsu Kisafi ilistä ja monipuolista sporttia Myyntineuvottelija Urheiluopiston monipuoliset tilat tarjoavat loistavat puitteet +358 40 456 0694 sporttiin, joissa taito, tunne ja asenne ratkaisevat. jaana.ihatsu@kisakallio.fi

KISAKALLION URHEILUOPISTO Kisakalliontie 284, 08360 LOHJA • Puh. 019 315 11 • myynti@kisakallio.fi • www.kisakallio.fi

kisa_vau_183x122_2014.indd 1 4.12.2013 11.24

VALKKU Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 40 ov, koulutusaika 25.8.2014–29.5.2015

Haku päättyy 16.5.2014 Lisätietoja: Virpi Remahl, puh. 044 7755 350 [email protected]

LUKIO JA URHEILUVALMENNUS Uutta! Yhdistä lukio-opiskelut ja valmentautuminen Pajulahdessa.

Haku yhteishaussa 24.2.–14.3.2014 Lisätietoja: Janne Lahtinen, puh. 044 7755 351 [email protected]

LUE LISÄÄ MYÖS MUISTA KOULUTUKSISTA: PAJULAHTI.COM

Pajulahdentie 167, 15560 Nastola, puh. (03) 885 511, www.pajulahti.com

2 1/14 Sisällys

16–17 43

Teema Sporttiklubi Pääkirjoitus 5 Junior Games 25 vuotta 40 Motoriikan oppimisvaikeudet 6 Luminen lauantai rinteessä 43 Kolumni 9 Miten me se tehtiin: Valokeilassa: Tuomas Törrönen 10 Tampereen Pyrintö ja Ville Mäntynen 44 Ajassa 12 Liikuntavinkki 46 Lehtikatsaus 13 Törrönen vastaa 46 Tiesitkö, että 13 Lyhyesti 47 3-portainen tuki 14 Maiju Leino 16 Kuntoillen Inkluusiopiirakka uudistui 18 Harrastus tutuksi: Jumppakuminauha 48 Repokankaan koulu 19 Iloliikkuja Airi Mankinen-Yrjänheikki 50 Nuutti Raassina 20 Pauliina Nuutinen: Oma laji löytyi kokeilemalla 51 Lyhyesti 21 SOLIA:lta löytyy talven välineitä myös lapsille 52 Tutkittua 22 VAU kouluttaa 23 Svenska sidor 53 Huipulla VAU tiedottaa 55 Sotshin paralympialaiset 24 Lyhyesti 29 Pajulahti Games 30 Seuraava Valmentajan vaatimukset nuorten valmentamisessa 32 lehti ilmestyy Arvokilpailukooste 33 23.4.2014 Julisteessa pyörätuolicurlingmaajoukkue 34 Unified-käsipallo – uusi kasvun paikka? 36 Ennen ja nyt: Pertti Sankilampi 38 Teemana ulkoilusta hyvinvointia

3 Makusi mukaan maailmalle ESTEETTÖMÄSTI Liikuntarajoitteisena lähdet lomalle huolettomasti, kun erityistarpeesi on otettu huomioon matkan suunnittelussa. Olemme koonneet valmiiksi kohteita, joissa liikunta- rajoitteiset henkilöt on huomioitu hotellissa, ympäristössä, lentokenttäkuljetuksissa sekä usein myös erilaisissa aktiviteeteissa ja retkitarjonnassa. Varaa meiltä omatoimilomat, ohjatut hoito- ja kuntoutusmatkat sekä kaupunkilomat! Mallorca Sari Kivimäen kanssa 11. – 18.05.2014 Välimeren paratiisisaarella Mallorcalla vietät lomasi nauttien upeista maisemista ja auringosta. Mallorcan vaaleahiekkaisilla rannoilla, idyllisissä kylissä ja mahtavien vuoristojen kupeessa viihtyvät kaikki. Majoitus Cala Bonan kylässä pienessä esteettömässä hotellissa, jossa mm. lämmitetty uima-allas allasnostimella. Saatavilla tavallisia sekä esteettömiä huoneita. Hinnat alk. 888,–/hlö kaksiossa kahdelle Hintoihin sis. Norwegian reittilennot veroineen (ei tarjoiluja), lentokenttäkuljetukset kohteessa, majoitus valitussa huonetyypissä, puolihoito (aamiainen ja illallinen) sekä matkanjohtaja Sari Kivimäen palvelut. Toscana Sanna Kalmarin kanssa 22. – 29.06.2014 Lumoavan kaunis Toscana, taiteen ja viinin mekka, on mahdollista kokea myös esteettömästi! Matkan aikana nautit lomapäivistä auringon alla sekä rennosti uima-altaalla että kiehtovilla retkillä Firenzeen ja Sienaan. Majoitus kauniiden peltojen ympäröimässä lomahotellissa, joka on rakennettu täysin esteettömäksi. Pihalla kaksi uima-allasta, joista toinen on lämmitetty ja sinne pääsee allasnostimella. Hinnat alk. 1218,–/hlö Hintoihin sis. Finnairin reittilennot veroineen, lentokenttäkuljetukset kohteessa, majoitus valitussa huonetyypissä, täysihoito (aamiainen, lounas, illallinen) ja retkipäivinä puolihoito (aamiainen, illallinen), kaksi kokopäiväretkeä: Firenzeen ja Sienaan sekä matkanjohtaja Sanna Kalmarin palvelut.

Kysy myös muita esteettömiä kohteitamme! Lähde talvea pakoon vaikka Fuengirolaan – hinnat alk. 596,– / hlö / vko! Tulossa lokakuulle 2014 Matka Läntisen Välimeren risteily! agentit Lisätietoja ja varaukset: • 050 414 5306 / Kaisu • 050 371 6166 / Miranda Eerikinkatu 33, 00180 Hki, [email protected] • HELSINKI • JOENSUU • PORVOO • TURKU • VARAA MATKASI 24 H • www.matka-agentit.fi

4 Pääkirjoitus

Rinteet kutsuvat! TOIMITUS Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Jippii! Taas on päästy aloittamaan talviliikunnan riemut ja kevättä kohti auringon Radiokatu 20, 5. krs., 00240 Helsinki paisteessa on mukava lähteä koko perheen voimin ulkoilemaan. Hiihtokeskusten puh. (09) 4257 9824 rinteet ovat avoinna, ja niihin voi suunnata mäenlaskuun ja makkaran paistoon. [email protected] [email protected] Lumilauantai-talviliikuntatapahtumat ovat loistava paikka aloittaa koko perheen www.vammaisurheilu.fi talviliikunnan harrastaminen. Tänäkin vuonna VAU järjestää eri järjestöjen ja las- kettelukeskusten kanssa Lumilauantai-tapahtumia eri puolella Suomea alkuvuo- PÄÄTOIMITTAJA Lauri Jaakkola den aikana. Vielä on kaksi Lumilauantaita jäljellä. Kouvolan Mielakkaan (8.3.) ja [email protected] Pudasjärven Pikku-Syötteelle (15.3.) ehdit vielä mukaan!

TOIMITUSTIIMI Tekniikan kehittyessä paranevat myös mahdollisuudet toimia erityistä tukea tar- Lauri Jaakkola, Aija Saari, vitsevien lasten kanssa rinteessä. Viime talvena opetin ensimmäisen kerran ky- Anna Tervahartiala, Leena Kummu päräpuhelimen avulla soveltavaa alppihiihtoa. Aivan loistava keksintö! Pystyin opettamaan kahta lasta, joiden taitotaso oli hyvin erilainen. Ohjeistin kypäräpu- ULKOASU helimen avulla kehitysvammaista lasta ja lähiopetuksessa oli kuulo-näkövammai- Mainostoimisto Huima, Huittinen nen lapsi. Molemmat oppilaat saivat laskettelusta onnistumisen kokemuksia ja JULKAISIJA liikunnan riemua. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Tänä vuonna saadaan piiiiiitkästä aikaa soveltavan alppihiihdon leiri (tämän leh- toiminnanjohtaja Riikka Juntunen den sivu 29), jossa pääsee kokeilemaan mm. noita kypäräpuhelimia. Leiri järjeste- puh. 0400 340 091 tään Jämsän Himoksella 4.–6. huhtikuuta. Se on tarkoitettu liikunta-, näkö- ja ke- puheenjohtaja Pekka Hätinen hitysvammaisille sekä elinsiirron saaneille henkilöille. Leirin tavoitteena on löytää puh. 040 502 6308 jokaiselle soveltuva laskettelutapa ja että osallistujilla olisi leirin jälkeen itsenäiset Yhteistyössä Suomen taidot jatkaa harrastusta. Opetuksessa hyödynnetään soveltavan alppihiihdon Paralympiakomitean kanssa. välineitä. Opetuksesta vastaavat soveltavan alppihiihdon opettajat vapaaehtois- ten avustajien kanssa. ILMOITUSMYYNTI Laajennetaan sitten näkökul- Scanetto Oy maa rinteestä rajan taakse. VAU [email protected] on mukana Itä-Suomen liikun- taopiston Karelia ENPI CBC Cross PAINOPAIKKA KTMP YKKÖS-OFFSET, Border Move for Health -hank- Somero keessa. Hanke on kaksivuotinen Painosmäärä 6800 kpl ja sen tavoitteena on edistää las- ISSN 1798-7334 ten ja nuorten terveyttä ja hy- vinvointia molemmin puolin itä- TILAUKSET JA rajaa. OSOITTEENMUUTOKSET [email protected] Kesäkuussa 2014 Petroskoihin puh. 044 752 9360 kokoontuu noin 300 liikunnan- ILMESTYMINEN 2014 opettajaa ympäri Eurooppaa ja NRO 2 23.4. Ulkoilusta hyvinvointia minua on pyydetty sinne koulut- NRO 3 18.6. Urheilijaelämää tamaan käytännön vinkkejä heil- NRO 4 8.10. Ilo liikkua le. Olen innoissani päästessäni NRO 5 17.12. Liikkeelle lähellä kotia tällaiseen paikkaan. Tätä kautta mukavat liikuntaleikit ja -pelit KANNEN KUVA leviävät ympäri maailmaa. Eikä Aleksi Miettinen valmistautuu ensimmäiseen laskuunsa Lumilauantai tarvitse korostaa niiden olevan -tapahtumassa Joutsenon Myllymäessä. erityisliikuntaa, vaan ne leikit ja Kuva: Anna Tervahartiala pelit sopivat kaikille!

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää,

: KATI KOSKINEN KATI : ANU HÄMÄLÄINEN muokata sekä jättää julkaisematta NUORISOTOIMINNAN toimitukselle lähetettyjä juttuja.

KUVA SUUNNITTELIJA 5 TEKSTI: LAURI JAAKKOLA Teema KUVAT: IDA MÄLKÖNEN, LAURI JAAKKOLA

Piritta Asunta ja Jussi Saarinen. 6 Tiedosta, tunnista, tue – kolmen T:n ohjelma motoriikan oppimisvaikeuteen

Jokaisessa koululuokassa on arviolta vähintään yksi KES-tutkimuskeskus, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo, motoriseen oppimiseen tukea tarvitseva oppilas. CP- Sydänliitto sekä Liikkuva koulu -ohjel- liiton projektityöntekijät Piritta Asunta ja Jussi Saari- ma, jonka muodostama kouluverkosto on apuna hankkeen jalkauttamisessa nen auttavat opettajia auttamaan lapsia. joka puolelle Suomea, syksystä 2014 alkaen portaittain jopa 250 suomalais- kouluun. Suomalaisessa järjestelmässä on auk- on pyritty pitämään mahdollisimman Keväällä 2013 alkaneen hankkeen ko. Joka vuosi koulupolun aloittaa tu- yksinkertaisena ja nopeakäyttöisenä, työntekijät käyttivät ensimmäiset puo- hansia oppilaita, joilla on motoriikan jotta opettajan kynnys sen täyttämi- li vuotta tilanteen kartoittamiseen. He oppimisvaikeuksia, mutta jotka eivät seen ei kasvaisi liian korkeaksi. Täyttä- haastattelivat asiantuntijoita opettajis- ole ”jääneet kiinni” neuvolassa, eli hei- minen vie opettajalta 3–5 minuuttia. ta lastenneurologeihin saadakseen sel- dän ongelmaansa ei ole tunnistettu. Lomakkeessa kysytään arvioitavan lap- ville, millaiset tukitoimet voisivat tulla Osalla kiinni jääneistäkin tukitoimet sen hieno- ja karkeamotoriikkaan liit- kysymykseen. ovat jääneet syystä tai toisesta riittä- tyviä asioita. – Keinoja voivat olla esimerkiksi mo- mättömiksi. Kevään 2014 aikana kerätään 60 suo- toriikkakerhot, liikunnan tukiopetus, Ensimmäiset kouluvuodet ovat herk- malaiskoulusta 1500 lomakkeen nor- liikunnalliset kotitehtävät, taukojump- kää aikaa, eikä tilannetta helpota se, miaineisto, joiden pohjalta lasketaan pa…, luettelee Jussi Saarinen, Innos- jos lapsi on vaikeuksissa oman kehon- suomalaiset viitearvot. Jos kaikki sujuu tun liikkumaan -hankkeen projekti- sa kanssa. Lapset eivät useimmiten ole suunnitelmien mukaan, syksyllä loma- päällikkö. ”vähän kömpelöitä”, kuten on totut- ke on sähköisesti kenen tahansa suo- Tärkeintä olisi saada luotua koulu- tu sanomaan, vaan taustalla on kehi- malaisopettajan täytettävissä oppimis- päivän aikana riittävästi liikunnallista tyksellinen ongelma, joka vaatii syste- vaikeuksien tutkimiseen keskittyneen toimintaa, eikä tässä ole kysymys var- maattista tukea. Niilo Mäki Instituutin kotisivuilla. sinaisten liikuntatuntien määrän li- Tällä hetkellä alakoulun opettajilla ei säämisestä. Koulupäivän liikunnallis- ole riittäviä välineitä ongelman tunnis- Tunnistamisesta taminen on Liikkuva koulu -ohjelman tamiseen ja lapsen tukemiseen. tukemiseen verkostoon kuuluville kouluille jo en- – Opettaja saattaa ajatella, että jos Ongelman tunnistaminen on hyvä nalta tuttu käsite. lapsi on kömpelö, hän tarvitsee vain alku. Sillä pääsee jo pitkälle, että opet- – Liikunnalliset siirtymät ovat yksi paljon toistoja. Se ei ole ratkaisu, jos taja ja vanhemmat ymmärtävät lapsen esimerkki mahdollisista tukitoimista. lapsi ei saa oikeanlaista tukea, sanoo ongelman laadun ja tietävät, että lap- Koulupäivän aikana siirrytään paljon Piritta Asunta, CP-liiton Mukaan – lii- si tarvitsee tukea. Silti olisi hyvä vielä paikasta toiseen: välitunnille, ruoka- kun, opin, osallistun -hankkeen projek- tietää, millaista tuen pitää olla. Tästä laan, luokasta toiseen, Saarinen selit- titutkija. tarpeesta syntyi uusi CP-liiton vetämä tää. Asunnan tehtävänä hankkeessa on hanke: Innostun liikkumaan. – Koulun käytävällä voi vaikka olla kehitellä ja testata opettajille suunnat- Hankkeessa kehitellään tukitoimia merkittynä, että tästä punaiselta mer- tua havainnointilomaketta motorisen niiden lasten liikunnan lisäämiseksi, kiltä tuonne seuraavalle kuljetaan yh- oppimisen vaikeuksien tunnistami- joiden liikkeelle saaminen on osoittau- dellä jalalla kinkaten. Jos tämän saa ta- seen. tunut erityisen vaikeaksi. Tähän ryh- vaksi, tulee kouluvuoden aikana melko – Lomake on tarkoitettu 6–9-vuoti- mään kuuluu n. 20 prosenttia alakou- paljon yhdellä jalalla hyppelyä, hän jat- aiden motoriikan oppimisvaikeuden luikäisistä: lapsia, joilla on motorisen kaa. seulontaan. Lomakkeen avulla ei diag- oppimisen vaikeuksia, liikuntavamma, Tärkeintä on pukea kaikki toimet lei- nosoida, vaan pyritään seulomaan ne elintavoista johtuvaa ylipainoa tai jot- kiksi ja hauskanpidoksi, ettei tukitoi- lapset, joilla on riski siihen, että motori- ka muuten vain kokevat liikunnan vas- mien kohteena oleville oppilaille tule sessa oppimisessa on ongelmia, Asun- tenmieliseksi. tunnetta siitä, että he ovat… no, tuki- ta selvittää. Kunnianhimoisessa hankkeessa CP- toimien kohteena. Fakta on se, että jo- Motoriikan havainnointilomake (MOHA) liiton kanssa yhteistyössä toimivat LI- tain on tehtävä, mutta sen olisi tapah- 7 Teema duttava hankkeen nimen mukaisesti Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopisto- tukea. Koulumaailmassa lapsen fyy- liikkumaan innostaen. jen yhteistutkimuksessa huonomman sistä toimintakykyä testataan syste- – Toimilla pyritään siihen, että lap- motorisen suorituskyvyn ja heikom- maattisesti vasta viidennellä luokalla sen omaehtoinen liikkuminen lisään- man luku- ja laskutaidon väliltä löy- Move-seurantajärjestelmässä, joka se- tyy. Ei pelkästään koulussa vaan arjes- tyi yhteys tutkittaessa alakouluikäisiä kin tulee pakolliseksi opetussuunnitel- sa yleensä, Saarinen sanoo. kuopiolaislapsia. maan vasta vuonna 2016. – Motorisilla ongelmilla on heijastu- – Jos viidenteen luokkaan mennessä Yhteys oppimiseen, mia myös esimerkiksi itsetuntoon ja on saanut liikunnasta vain negatiivisia itsetuntoon ja sosiaalisiin sosiaalisiin suhteisiin. Etenkin pojilla, kokemuksia, niin liikunnalliseen elä- suhteisiin jos he jäävät pois piha- ja välituntipe- mäntapaan kiinni pääseminen voi sen leistä, Piritta Asunta lisää. jälkeen olla vaikeaa, Saarinen sanoo.. Motoriikan oppimisvaikeuksiin puut- Varhain aloitetuilla ja tehokkailla tu- tuminen ja liian vähän liikkuvien liikun- kitoimilla luodaan pohjaa myöhem- nan lisääminen eivät ole yksiulotteises- mälle motoriselle kehitykselle ja ennal- ti vain fyysiseen hyvinvointiin liittyviä taehkäistään itsetunnon, sosiaalisen Näppäile nettiin toimia. kehityksen sekä oppimisen ongelmia. – Lähtökohta tässä ei ole pelkästään Seurantatutkimukset osoittavat, että Lisätietoja CP-liiton se, että saataisiin nämä liian vähän liik- joka toisella lapsella, jolla on motori- Mukaan – liikun, opin, innostun ja kuvat hikoilemaan, vaan nämä asiat sen oppimisen vaikeuksia, nämä on- Innostun liikkumaan -hankkeista: heijastelevat myös muuhun elämään, gelmat jäävät pysyviksi, ellei hän saa www.cp-liitto.fi/tutkimustoiminta Saarinen sanoo. niihin riittävän varhaisessa vaiheessa

Erkki Tervon Temppuja ja kehon- hallintaa -rata on soveltuvuudes- saan hyvä motoriikan harjoitte- lun väline. 8 Kolumni

Jos olen jotakin ”halunnut” tehdä, niin ei vammani ole sitä estänyt.” : : TORVINEN MAIJU Leo Lähteenmäki. KUVA Kannattaa uskaltaa kokeilla!

Kävin ensimmäisen kerran urheiluseuran harjoituksissa uusista innokkaista vammaisuimareista. muistaakseni kuusivuotiaana. Kyseessä oli jalkapalloseura Itse olen urheillut urheiluseurassa nyt 16 vuotta ja siitä ajas- Tampereen Palloveikot. Todennäköisesti vanhemmat ovat ta olen harjoitellut pelkästään vammaisille tarkoitetussa kysyneet haluanko alkaa harrastaa jotakin, ja ilmeisesti olen ryhmässä kaksi vuotta. Tämä tapahtui, kun aloitin uinnin halunnut pelata jalkapalloa. Nuorempana olen myös hiihtä- 12-vuotiaana. Tampereella toimi vammaisuimareille tarkoi- nyt paljon omalla ajallani. tettu ryhmä, ja isä kysyi, haluaisinko lähteä kokeilemaan. Vanhemmat ovat myöskin todennäköisesti miettineet vai- Kahden vuoden jälkeen siirryin sitten vammattomien ryh- kuttaako vammani jotenkin mahdollisuuksiini harrastaa la- mään. Tällä välillä olin ehtinyt lopettaa jalkapallon. jia. Minä en kuitenkaan ole koskaan miettinyt asiaa siltä kan- Myönnän, että alkuun mukaan mahtui kurjia treenejä uu- nalta. Jos olen jotakin halunnut tehdä, niin ei vammani ole dessa ryhmässä. En tuntenut ketään. Treenit olivat raskaam- sitä estänyt. Jos ja kun on tarvinnut soveltaa, niin sitten on pia kuin aiemmin, ja niitä oli useammin viikossa. Lisäksi kaik- sovellettu. ki uivat minua kovempaa. Minulla on melko lievä vamma, joka rajoittuu vasempaan Jälkeenpäin ajatellen olen iloinen, että jaksoin jatkaa siinä käteen, joten olen siinä suhteessa helpossa asemassa. Idea, ryhmässä. Sai uusia kavereita ja vanhankin ryhmän uimarei- jota yritän tässä avata, on kuitenkin vammasta riippumat- ta näki ainakin kilpailuissa. Vähitellen alkoi tulla menestystä ta se, että kannattaa uskaltaa kokeilla. Kannattaa ottaa roh- kilpailuista ja pääsin harjoitusleireille ulkomaille ja sain tätä keasti yhteyttä urheiluseuroihin ja kysyä mahdollisuuksia kautta hienoja kokemuksia. aloittaa harrastus. Aina pitää muistaa, että vaikka vammaisurheilu on erilaista Vanhempia kehotan rohkaisemaan lasta kertomaan, mitä ja joskus jopa hieman vaikeampaa, niin pitkäjänteinen työ hän haluaa. Tämä kannattaa tehdä suhteellisen nuorena, antaa aina enemmän kuin ottaa. Urheilun ei myöskään vält- sillä ihmisen oppiminen sekä useimpien seurojen ryhmära- tämättä tarvitse olla aina vakavaa ja kilpailuhenkistä. Päivit- kenne on sellainen, että mitä nuorempana aloittaa, sitä hel- täisestä harjoittelustakin voi saada uskomattoman hyvän pompi on päästä mukaan ja sopeutua. olon. Joissakin seuroissa toimii ryhmiä vammaisurheilijoille, mutta Itse olen äärettömän onnellinen, että olen jaksanut panos- Suomessa niitä on valitettavan vähän. Vammaisurheilijoiden taa urheiluun ja toivon, että Suomesta löytyy paljon nuoria määrän kasvu parantaisi varmasti asiaa. Vammaisurheilija lupauksia jotka jaksavat tehdä saman. pystyy kuitenkin harjoittelemaan vammattomien urheilijoi- den ryhmässä aivan yhtä lailla, kunhan seuran kanssa saa- daan aikaiseksi sopiva järjestely. Esimerkiksi nykyisessä seu- LEO LÄHTEENMÄKI rassani Swimming Jyväskylässä oltaisiin erittäin innoissaan UIMARI 9 TEKSTI: LAURI JAAKKOLA Teema KUVAT: ERKKI HÄMÄLÄINEN, LAURI JAAKKOLA

Tuomas Törrönen.

Vammaisurheilijat urheiluakatemioihin – tehtävä työmies Törröselle

Nuorten vammaisur- laiset vammaisurheilijat entistä laaja- tyksessä – on kartoittaa, miten nykyi- alaisemmin urheiluakatemioiden piiriin. set vammaishuippu-urheilijat sijoittu- heilun parissa pit- Tämän vuoksi VAU:n nuorisotoiminnan vat suhteessa urheiluakatemioihin. kään työskennellyt suunnittelija Tuomas Törrönen siirtyi Tämä selvitystyö käsittää lähinnä Tuomas Törrönen Suomen Paralympiakomitean palkkalis- apurahaurheilijat ja nuorten paralym- toille ja vastaamaan Vammaisurheilun ke- piaryhmään kuuluvat urheilijat. Muu-

Valokeilassa lähti kehittämään hittäminen urheiluakatemiatoiminnassa tama heistä on jo mukana oman koti- vammaisurheilutoi- -hankkeesta. seutunsa akatemiassa, mutta muiden mintaa urheiluakate- Hanke sai opetus- ja kulttuurimi- kohdalta katsotaan, löytyisikö heille nisteriöltä rahoitusta 15 kuukaudek- sopivaa ”kotipesäakatemiaa”. mioissa. si, lähtien syksystä 2013, joten työssä Toinen kohta on kartoittaa akate- täytyy edetä nopeasti. Törrönen onkin mioiden omat tämänhetkiset valmiu- toiminnan miehenä pannut heti töpi- det sen suhteen, mitä tarjottavaa niillä näksi. Hän työskentelee tiiviisti Kat- voisi olla vammaisurheilijoille. Tämän Ympäri Suomea on parisenkymmentä ja Saarisen kanssa, joka on Törrösen pohjalta selvitetään, mitkä akatemiat urheiluakatemiaa. Ne ovat isompien tapaan nimettynä Olympiakomitean voisivat hankkeen päätyttyä profiloi- kaupunkien ympäristöön rakennettu- Huippu-urheiluyksikön Urheiluakate- tua vammaisurheilupainotteisiksi aka- ja yhteistyöverkostoja, joihin kuuluu miaohjelmaan. temioiksi. oppilaitoksia yläkouluista korkeakou- – Olemme tehneet tällaisen ”viiden – Pyritään löytämään 3–6 akatemiaa, luihin. Akatemioiden tarkoituksena on tähden illallisen”, eli viiden kohdan oh- joita voisi markkinoida vammaisurhei- mahdollistaa urheilijoille mahdollisim- jelman, jota lähdetään viemään eteen- lijoille siten, että näissä on vammais- man sujuva opiskelun ja urheilemisen päin, Törrönen kertoo. urheiluosaamista. Toki mihin tahansa yhdistäminen. Ensimmäisenä kohtana – joskaan akatemiaan voi silti mennä vammais- Tavoitteena on saattaa myös suoma- kohdat eivät ole teko- tai tärkeysjärjes- urheilijoita, Törrönen selvittää. 10 Oikeudenmukaisuutta kriteereihin – Akatemiaverkoston valmentajat täysin ulkopuolella, vaikka eri puolella ovat usein samalla myös seuravalmen- Suomea toimivien erityisoppilaitosten Hankkeen kakkoskohtaan liittyy myös tajia, ja tämän koulutuksen avulla ha- läpi kulkee iso osa suomalaisista vam- urheiluakatemioiden omien arvioin- lutaan lisätä heidän uskallusta ottaa maisurheilijoista. tikriteeristöjen yhtenäistäminen, joka vammaisurheilijoita mukaan valmen- – Esimerkiksi Keskuspuiston ammat- koskettaa kaikkia akatemiaurheilijoita. nukseen. tiopiston Arlan toimipaikassa ovat Osassa akatemioista on jo luokiteltu Työpajan ovat rakentaneet Törrö- opiskelleet kaikki Lontoossa paralym- urheilijat 1-, 2- ja 3-tason urheilijoihin. nen ja Saarinen yhdessä VAU:n koulu- piakultaa voittaneet miesmaalipal- 1-luokan akatemiaurheilija voi esi- tuskoordinaattori Piia Korven kanssa. loilijat. Mikseivät siis myös erityisoppi- merkiksi saada terveydenhuoltopalve- Pitkään vammaishiihtovalmentajana laitokset voisi olla mukana akatemia- lut ja muut akatemian tarjoamat tuki- toiminut Törrönen ja alppihiihtäjä Saa- verkostossa? toimet maksutta ja milloin vain, kun rinen toimivat myös kouluttajina, mut- Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia taas 3-tason akatemiaurheilija joutuu ta jatkossa kouluttajiksi pyritään saa- Urhea on ollut erittäin kiinnostunut maksamaan palveluista itse. maan muitakin henkilöitä, joilla on vammaisurheilutoiminnan kehittämi- Tällä hetkellä eri akatemioissa on hy- kokemusta vammaisurheilusta ja val- sestä ja on vahvasti mukana hankkees- vin kirjavia käytäntöjä arviointikritee- mentamisesta. sa. Akatemian urheilijoihin kuuluva ra- reistä, ja ne on tehty täysin vammatto- Neljäs kohta hankkeessa on tietoi- takelaaja Amanda Kotaja on toiminut mien urheilun ehdoilla. suuden lisääminen akatemiamahdolli- Urheassa kannustavana esimerkkinä. – Vammaisurheilijoiden kohdalla se suudesta vammaisurheilijoiden ja hei- Myös esimerkiksi Lahden seudulla menee arpomiseksi. Jos vammaisur- dän perheidensä keskuudessa. toimiva Päijät-Hämeen urheiluakate- heilija ei ole aivan huipputunnettu, – Ei riitä, että avataan ovia, vaan asi- mia on osoittanut kiinnostusta hanket- niin hänet laitetaan yleensä kolmosta- anosaisten henkilöiden täytyy myös ta kohtaan. Liikuntakeskus Pajulahden son urheilijaksi, Törrönen sanoo. tietää siitä, että ovet ovat auki. Että ur- omassa vammaisurheiluhankkeessa on – Eräs kansainvälisissä kilpailuissa heiluakatemia on yksi mahdollisuus korvamerkitty resursseja akatemiatyö- kiertävä vammaisurheilija koki itse ole- polulla kohti vammaishuippu-urheilua. hön, joten Pajulahden Osku Kuutamo vansa ykköstason urheilija, mutta hä- Viides kohta on erityisoppilaitosten vastaa yhteistyössä Törrösen kanssa net laitettiin kolmostasolle ja sanottiin, saattaminen mukaan urheiluakate- Päijät-Hämeen urheiluakatemian vam- että pitää olla finaalitasoa maailmal- miaverkostoihin. Tällä hetkellä ne ovat maisurheilun kehittämisestä.. la päästäkseen ykköstasolle. Vammat- tomalle urheilijalle ykköstasoon riitti, että oli 16 parhaan joukossa Suomes- sa. Toinen Törrösen kertoma esimerkki liittyy urheiluakatemiaverkostoon mu- kaan pääsemiseen. Eräs kansainvälisen tason nuori vammaisurheilija haki ylä- kouluun urheiluluokalle, mutta ei vam- mastaan johtuen voinut suorittaa pää- sykokeen testejä. – Kun niitä testejä ei lainkaan sovel- leta vammaisurheilijoille. No, häntä ei voitu virallisesti valita urheiluluokal- le, mutta hänelle annettiin takaportin kautta mahdollisuus tulla kuitenkin luokan treeneihin mukaan. Eihän sel- lainen voi olla enää nykypäivää, kun ajatellaan vakuutuksia ja kaikkea. Uskallusta valmentajille Hankkeen kolmas kohta on konkreet- tista koulutustyötä. Kolmituntinen VAU-työpaja 5a: Valmentaminen vam- maisurheilussa/Valmennuksen erityis- piirteitä valmistui vuoden 2013 aika- na. Tarkoitus on, että hankkeen aikana mahdollisimman moni akatemiaver- Pituushyppääjä Elisa Montonen on yksi nuorista vammaisurheilijoista, joiden asemaa koston valmentaja ympäri Suomea kä- urheiluakatemioissa Tuomas Törrönen lähtee parantamaan. visi koulutuksen. 11 Teema Ajassa-palstalla pohditaan, ihmetellään ja otetaan kantaa vammaisurheilun ruohonjuurelta.

TEKSTI: MAARIT NOPSANEN, JOUKKUEENJOHTAJA, FC KONTU FAIR PLAY TEAM KUVA: TIMO MÄLKÖNEN

Elämän erityistä palloilua

”Maarit, tuutko mukaan pelaamaan?” kysyy pieni pelaaja. Olen ylpeä, kun saan kuulua FC Kontu Fair Play Teamiin, jalkapallojoukkueeseen, jossa kaikki otetaan mukaan. Tällaisesta en kirjojen ja musiikin äärellä viihtyvä- nä osannut edes uneksia, ennen kuin täytin 41 vuotta.

Kaiken olenkin saanutkin oppia alusta. Kahdeksan vuotta sitten liityin joukkueen tonttukomiteaan, jonka tehtävänä on järjestää iso vuotuinen pikkujoulujuhla. Vähitellen aloin selvitellä myös, miten seura toimii, miten palloa potkitaan ja miten erityisjalkapallosta puhutaan. Minulle huomau- tettiin, että veskan hanska ei ole räpylä eikä puoliaikaa kutsuta väliajaksi. Sain yhtäkkiä tutustua noin sataan uuteen ihmiseen: pelaajiin ja heidän vanhempiinsa.

Joukkue oli hieno ja toimiva, kun tulin mukaan vetäjäpoppooseen. Sitä oli luotsannut pitkään ihastuttava sveitsiläissyntyinen Leo Carena. Joitakui- ta, myös itseäni, pelotti, miten onnistun viemään joukkuetta eteenpäin. Yksin en olekaan jäänyt. Meitä on kaikki nämä vuodet ollut kymmenkun- ta aktiivista vetäjää: olemme lisänneet harjoituskertoja, kehitelleet jouk- kueen toimintatapoja ja järjestäneet vuotuisia leirejä. Muutama vuosi sit- ten saimme mahdollisuuden alkaa järjestää erityisturnauksia Stadi Cupin yhteyteen, ja kohta Palloliittokin tuli mukaan SM-sarjoineen.

Aktiivinen kehittäminen on käynyt työstä, niin vapaaehtoista kuin se on- kin, ja välillä uuvuttaa. Joskus mietin myös sitä edellistä elämää, jossa oli enemmän aikaa itselle – lukea, musisoida ja tavata ystäviä. Olen toistai- seksi valinnut tämän nykyisen elämän erityisine pelaajineen.

Tiedän, että joukkue on monille tärkeä yhteisö, jossa voi viettää aikaa ka- vereiden kanssa sekä kasvattaa pelitaitoa ja lihaskuntoa. Joukkueesta on tullut myös minulle tärkeä. Olen oppinut iloitsemaan pienestä ja suures- ta: onnistuneesta syötöstä, osuvasta kommentista ja yhdessä tekemisen hassusta meiningistä. Kun joku kysyy, tulenko mukaan, vastaus on ennen kuin ehdin miettiäkään: ”Joo!” Ajassa Tällä palstalla seurataan lehti- Tanja Kari uskoo jatkuvaan vammaisurheiluun liitty- vien aiheiden käsittelyä katsaus kehitykseen liikunnan meillä ja muualla. soveltamisessa Jani Töyrylästä Vuoden iittiläinen

Tänä päivänä on mel- ”ko helppoa tarjo- Olemme todella yl- ta aktiviteetteja alaraa- ”peitä poikamme puo- jahalvaantuneille, joilla lesta, että hän on saanut on suhteellisen korkea näin suuren huomion- toimintakyky. Mutta ai- osoituksen. Arvelimme na kun pystymme kek- Joukon kanssa, että tus- simään keinoja saada kin tästä maasta montaa vaikeavammaisempia kuntaa löytyy, joka valit- henkilöitä aktivoitua, see kehitysvammaisen voimme olla tyytyväisiä henkilön vuoden kunta- siihen mitä teemme.” laiseksi.”

Ex-huippuhiihtäjä Tanja Kari johtaa TRAILS-kuntoutus- ja -aktivointi- Vanhemmat Anitta ja Jouko Töyrylä iloitsivat poikansa Jani ohjelmaa Utahin yliopiston kuntoutuskeskuksessa Yhdysvalloissa. U.S. Töyrylän valinnasta Vuoden iittiläiseksi. Jani on kiertänyt vii- Paralympics 22.11.2013. www.teamusa.org/US-Paralympics/Features me vuodet menestyksellä Down-urheilijoiden IAADS-järjestön kansainvälisiä yleisurheilukilpailuja. Iitinseutu 19.12.2013

Tiesitkö Tiesitkö, että... että Sporttiklubi Tiesitkö, että valtakunnallinen Sporttiklubi on vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten suora väylä VAU:n toimintaan. Sporttiklubiin kuuluu n. 750 jäsentä. Liittyminen on maksutonta. Sporttiklubin jäsenet saavat tietoa Tällä palstalla tarjoillaan liikuntatarjonnasta, lajikokeiluista, tapahtumista ja kisoista. He saavat myös tietoiskuja lehden teemaan Vammaisurheilu & -liikunta -lehden maksutta kotiinsa. liittyvistä vammaisurheilun ja -liikunnan aihealueista. Sporttiskerhot Tiesitkö, että Sporttiskerhot ovat paikallisia liikuntakerhoja lapsille ja nuorille, joilla on jokin vamma tai muu erityisen tuen tarve. Kerhot eivät ole VAU:n alaisuudessa, vaan niitä pyörittävät kunkin paikkakunnan omat taustatahot, kuten urheiluseurat tai yh- distykset. Sporttiskerhoja on ympäri Suomen nelisenkymmentä, ja ne eivät kaikki ole nimeltään Sporttiskerhoja.

Nuto Tiesitkö, että VAU kouluttaa ohjaamisesta innostuneista vammaisista, erityistä tukea tarvitsevista ja pitkäaikaissairaista nuorista Nuoria toimijoita eli Nutoja. Koulutukses- ta valmistuneet Nutot voivat toimia esimerkiksi ohjaajina liikuntaleireillä, liikuntaker- hoissa tai urheiluseuroissa tai apuna liikuntatapahtuman järjestämisessä. Vuoden 2014 aikana Liikuntakeskus Pajulahdessa kahdessa jaksossa järjestettävään Nuto-koulutuk- seen voi ilmoittautua vielä helmikuun loppuun saakka (www.vammaisurheilu.fi –> Lapset ja nuoret –> Nuori toimija).

13 TEKSTITEKSTI: VIRPI: VIRPI REMAHL REMAHL Teema KUVATKUVAT: LAURI: LAURI JAAKKOLA JAAKKOLA Lentopallon opetuksesta yksilön opettamiseen – kolmiportainen tuki liikunnanopetuksessa Tampereella Apuväline- messujen yhteydessä järjestettiin vuosittainen yliopistojen ja ammatti- korkeakoulujen opettajil- le suunnattu soveltavan liikunnan kouluttajata- paaminen. Ensimmäistä kertaa mukaan oli saatu myös yhdeksän eri opet- tajankoulutuslaitoksen (OKL) liikunnan didakti- kot. Tapaamisen teema oli koulumaailmaan ajan- kohtainen perusopetuk- sen kolmiportainen tuki liikunnanopetuksessa.

Kouluttajana toimi erityisliikuntapeda- gogiikan lehtori Terhi Huovinen Jy- väskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitokselta. Huovinen viimeistelee väitös- tutkimusta heterogeenisen liikuntaryh- män opettamiseen liittyvistä asioista. Perusopetuslaki muuttui 1.1.2011. Oleellisin muutos lain voimaantulon myötä oli, että oppimisessa ja koulun- käynnissä tukea tarvitsevat oppilaat opis- kelevat yhä useammin yleisopetuksen ryhmässä. Huovisen mukaan lakimuutos Terhi Huovinen. tarkoitti ajattelutavan muutosta aikai- semman eriyttämisen ja erillisien ryhmi- en sijasta yhteisölliseen tukemiseen. Kolmiportaisen tuen tarkoitus on an- Erityinen tuki: pedagogisen sel- taa peruskoulussa tuen tarpeessa oleval- 3vityksen pohjalta oppilaalle laa- le oppilaalle tarvitsemat tukiportaat: Tehostettu tuki: oppilaalle on teh- ditaan henkilökohtainen opetuksen 2tävä pedagogisen arvion pohjalta järjestämistä koskeva suunnitelma Yleinen tuki: eriyttäminen ja muu henkilökohtainen oppimissuunnitel- (HOJKS), johon kirjataan kaikki oppi- 1opetuksellinen tuki oppitunneilla, li- ma, johon kirjataan oppilaan tarvitse- laan tarvitsemat koulunkäynnin tuki- säksi tarvittaessa tukiopetus tai osa-ai- mat opetusjärjestelyt ja tuki yleisen palvelut. HOJKS:ssa oppilaalle voidaan kainen erityisopetus yhdessä tai useam- opetussuunnitelman tavoitteiden saa- asettaa yksilöllisiä tavoitteita ja määri- massa oppiaineessa. vuttamiseksi. tellä myös yksilölliset arviointikriteerit. 14 Terhi Huovinen (oik.) esitteli kolmiportaista tukea liikunnanopetuksessa soveltavan liikunnan kouluttajatapaamisessa Tampereella.

Osallisuuden vahvistamista edes tietää siitä, sanoo Huovinen. honkieli ja tarvittaessa jopa viittomat. Erityistä tukea voidaan antaa joissakin Selkeästä opetuksesta hyötyvät kaik- Laissa sanotaan mm., että ”opetus järjes- liikunnan opetussuunnitelman osa-alu- ki opetusryhmässä, mutta tarkoitus on tetään oppilaiden ikäkauden ja edellytys- eilla, esimerkiksi oppilaalle, joka ei toi- huomioida jokainen oppilas yksilönä. ten mukaisesti niin, että se edistää oppi- mintakyvyn rajoitteen vuoksi pysty luis- Liikuntatunneilla tulee usein monia oh- laan terveyttä, kasvua ja kehitystä”. telemaan itsenäisesti. Tällöin HOJKS:iin jeita ja sääntöjä, joiden muistamista hel- Kolmiportaisen tuen tavoitteena on tulee kirjata suunnitelma ja arviointipe- pottavat yksinkertaiset kuvalliset ohjeet siis osallisuuden vahvistaminen. Lähtö- rusteet yksilöllisesti. ja joihin on helppo palata tunnin aikana. kohtana tulisi olla opetusryhmän ja kun- Huovisen mukaan liikuntatunneilla kin oppilaan vahvuudet sekä oppimis- ja Oppilasarviointi tärkeää on luoda positiivinen ja kaikkia kehitystarpeet. Opettajalla on vastuu sii- Liikunnanopetuksessa arviointi tuot- kannustava ilmapiiri. Siihen tarvittavia tä, että jokaisella oppilaalla on oikeus ja taa haasteita monelle liikunnanopetta- sosiaalisten taitojen oppimista tuetaan mahdollisuus laadukkaaseen liikunnan- jalle, jos ryhmässä on tukea tarvitseva parhaiten oppilaskeskeisillä työtavoilla. opetukseen osallistumiseen. lapsi tai nuori. – Tutkimustulosteni valossa näyttää – Opettaja ei voi valita ketä oppilaita Esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöisel- siltä, että oppilaskeskeinen työtapa li- opettaa ja ketä ei. Perusopetuslain tar- lä oppilaalla pitäisi olla mahdollisuus sää fyysistä aktiivisuutta enemmän kuin koitus ei ole liikunnasta vapauttaminen, osoittaa taitonsa yksilöllisesti näyttä- opettajajohtoinen työtapa, sanoo Huo- vaikka se onkin lain mukaan mahdollis- en. Arviointi perustuu yleensä opet- vinen. ta esim. vakavan akuutin sairauden takia, tajan observointiin ryhmätilanteessa. Koulutuspäivän osallistujat olivat erit- sanoo Huovinen. Ryhmätilanteessa voi kuitenkin olla täin tyytyväisiä. Liikuntatunneilla opettajien haasteena paljon keskittymistä vaikeuttavia häi- – En ole kokenut näiden vuosikym- ovat heterogeeniset ryhmät, joissa liikun- riötekijöitä, mikä saattaa estää oppi- menten aikana vastaavaa, että joku on nalliset kokemukset, liikuntataidot, fyysi- lasta näyttämästä osaamistaan. Kol- valmis jakamaan omaa osaamistaan näin nen toimintakyky, ryhmässä työskente- miportainen tuki pitää siis sisällään auliisti meille, sanoi Riitta Asanti Turun lytaidot ja motivaatio liikkua vaihtelevat ajatuksen, että oppilaalle on annetta- yliopiston opettajankoulutuslaitokselta yksilöllisesti niin yleisopetuksen ryhmissä va mahdollisuus näyttää osaamistaan ja kiitti koko porukan puolesta järjestä- kuin erityisoppilaiden ryhmissä. Opet- parhaalla mahdollisella tavalla. jiä.. tajalta vaaditaan luovuutta ja ammat- titaitoa, jotta liikuntatunnit tarjoaisivat Selkeää opetusta Milloin oppilas Info jokaiselle sopivia haasteita ja onnistumi- Tampereen kouluttajatapaamisessa Huo- sen kokemuksia riittävää fyysistä aktiivi- vinen tarjosi mukana olleille konkreettisia tarvitsee tukea suutta unohtamatta. Liikuntatunneilla työkaluja asioiden opettamiseen. Huovi- liikunnassa? voi liikunnanopettajan työparina käyttää sen opetuksen ydin kiteytyy toimivaan koulunkäyntiavustajia ja/tai konsultoivia positiiviseen viestintään ja vuorovaiku- - kun oppiaineen tavoitteita ei saavuteta. erityis(liikunnan)opettajia, jolloin tun- tukseen eli oppilaiden kohtaamiseen - kun oppilaan on vaikea osallistua neilla on mahdollista yksilöllisiin opetus- sekä opetuksen selkeyteen eli strukturoi- opetukseen. tapoihin. tuun opetukseen. - kun ryhmän työskentelyilmapiiri Huovisen arvion mukaan liikunnan- Selkeään opetukseen kuuluvat puhet- on huono (esim. oppilasta kiusataan opetuksen HOJKS:eja on tehty erittäin ta tukevat kommunikointitavat, jossa liikuntatunnilla). - kun oppilaan fyysinen toimintakyky vähän. ohjeet ja positiivinen palaute annetaan on uhka oppilaan terveydelle ja – Jos lapsi on ns. hojksattu akateemisis- monikanavaisesti puheen tukena kuvat, hyvinvoinnille. sa aineissa, niin harva liikunnanopettaja piirrokset, erilaiset opetusvälineet, ke- 15 Teema TEKSTI JA KUVAT: ANNA TERVAHARTIALA Tyttö, joka ei suostu katsomaan vierestä

11-vuotias Maiju vastaa lähes jokaiseen kysymykseen erittäin rajattua. Viimeiset vuodet ovat ”entiiä” hymyillen itsekseen. Vaikka ujo lappeenranta- kuluneet sallittujen ja kiellettyjen lii- kuntamuotojen välillä tasapainotelles- laistyttö ei paljon itsestään kerro, on hänelle yksi asia sa. Vaikka vuodet ovat olleet turhaut- sanomattakin selvää: liikunta kuuluu kaikille. tavia ja raskaita, Maijun kujeileva hymy ei ole ulkona puhaltavasta pakkasesta huolimatta hyytynyt. Maiju Leinolla on jalassa mustat ken- tulehtuneet, diagnoosin saaminen vii- gät, joissa on vaaleanpunainen etumus västyi kahden taudin kumotessa toi- Sallitun ja kielletyn ja keltaiset tarranauhalliset varret. Hän sensa oireet. rajapinnassa on suunnitellut kengät itse. Varren si- – Reuma aiheuttaa jäykkyyttä, kun – Suurin haaste diagnoosien kanssa on sällä on pieni korotus, joka tukee pitki- taas marfani yliliikkuvuutta nivelissä. ollut selkeiden rajoituksien puute. Ku- en säärien askeleita. Marfani näkyy myös tavallista pidem- kaan ei ole osannut sanoa, mihin raja Maiju oli kuusivuotias saadessaan pien raajojen kasvussa, Maijun äiti, Tia pitäisi vetää liikunnan kanssa, Tia tote- nivelreumadiagnoosin. Kaksi vuotta Leino, kertoo. aa. myöhemmin lapselle todettiin harvi- Marfanin ja reuman vaikutukset ke- Oireyhtymän harvinaisuus ja siitä nainen marfanin oireyhtymä. Vaikka hon vahvuuteen ovat johtaneet tilan- johtunut tiedon puute johti myös Mai- nivelet olivat olleet varpaista saakka teeseen, jossa nuoren tytön liikunta on jun koululiikunnassa harmilliseen ta-

Maiju Leino posee- raa Lappeenrannan historiaa esittelevän taulun edessä.

16 pahtumaketjuun. Maijun saadessa diagnoosinsa asias- ta kerrottiin avoimesti koulussa tytöstä vastaavalle henkilökunnalle. Opetta- jille annettiin Invalidiliiton sekä Suo- men Marfan-yhdistyksen oppaat, jotta nämä pystyisivät huomioimaan tytön terveyden niin välitunneilla, opetuk- sessa kuin liikuntatunneilla. Infopa- keteissa kerrottiin taudin oireista ja annettiin onnettomuuksia ennaltaeh- käiseviä ohjeita. Tiedosta huolimatta jokin meni pie- leen ja liikuntatunnilla tuntia ohjannut opettaja antoi Maijulle kuulantyön- tökuulan käteen. Yliliikkuva ranne ja sormet sekä heiveröinen käsivarsi an- toivat periksi ja Maiju ehti nipin napin siirtää jalkateränsä syrjää putoavan kuulan tieltä. Kuulantyöntö oli Marfan- Maiju ja Tia Leino. yhdistyksen oppaassa lueteltu kiellet- tyjen liikuntamuotojen listaan. Tieto tapahtuneesta ei kantautunut helimestaan. pelaamaa kännykkäpeliä kysyessä hän kotiin kuin vasta paljon myöhemmin. – En mie mee! vastaan näpäkästi: Tian epäilykset heräsivät ensimmäi- Maiju ei suostu istumaan katsomossa. – En mä pelaa, mä tutkin! sen kerran Maijun kertoessa olevan- Rajoituksista huolimatta Maijuun sa kyvytön lukemaan luokassa toisten Heikkoudesta vahvuuksiin mahtuu enemmän voimaa kuin mitä mölytessä. Tian selvittäessä tilannetta Katsoessaan tapahtumaketjua taak- hennot raajat antavat ymmärtää.. ilmeni, että Maiju oli siirretty pois lii- sepäin ei Tia osaa sanoa olisiko jotain kuntatunneilta katsomoon, lukemaan voitu tehdä toisin. Hän on kuullut per- kirjaa toisen luokan oppitunnille tai heistä, jotka ovat jättäneet diagnoosin ulos salista puuhastelemaan omiaan. täysin yksityisasiakseen tai vastaavasti – Ehkä syy opettajien toimintaan oli käärineet lapsensa pumpuliin kieltä- häpeä, Tia pohtii. en kaiken. Kultaista keskitietä etsitään Tilanteesta selvittiin säikähdyksellä edelleen ja sitä tuskin elävän tilanteen ja kattavilla selvityksillä opettajien ja johdosta koskaan löytyy. oppilashuoltoryhmän kanssa. Yhteis- Vuosien tuomien haasteiden keskel- ymmärrykseen päästiin kuitenkin vas- lä toteaa Tia Maijun positiivisen asen- ta fysioterapeutin vieraillessa liikunta- teen olleen vankkumaton. Kuntoutuk- tunnilla opettaen niin opettajille kuin siin mennään innolla ja kivuliaistakin oppilaille raskaan ja vauhdikkaan lii- hoidoista on selvitty rohkeasti. Per- kunnan soveltamisesta kaikille sopi- heen tuki on tullut tarpeeseen, vaikka vaksi harjoitukseksi. kolmen sisaruksen välinen dynamiikka – Tärkeintä olisi, ettei Maijun tarvitsi- on vaihdellut kapinoinnista ylitsevuo- si tehdä mitään erilailla, vaan tehdä sa- tavaan suojeluun. Koulussa haasteet mat asiat soveltaen. ovat tulleet juuri henkilökunnan, ei op- Kaiken epäselvyyden keskellä yksi on pilaiden, suunnalta. ollut selvää: Maijun on saatava liikkua Vertaistuki ja ennakkoluulottomuus siinä missä muidenkin. Tia painottaa, neuvoa hakiessa ovat olleet suurin ettei liikuntatuntien korvaaminen ole apu liikuntarajoitteiden sulautumisek- ratkaisu. Vaikka opetushenkilökunta si osaksi arkea. Kotikaupunki Lappeen- on ehdottanut liikuntatuntien korvaa- rannan suppea erityisliikunntatarjon- mista fysioterapialla, ei terapia vastaa ta ei ole helpottanut tilannetta, mutta aerobista harjoitusta ja yhdessä har- onneksi lähistölle muutti vastikään lä- rastetun liikunnan iloa. hes Maijun ikäinen tyttö Vilja, jolla on Tian pohtiessa useiden lasten mah- sama oireyhtymä. dollisesti käyttävän vapautumista lii- Omaa liikuntalajia etsitään vielä, kunnasta hyväkseen keskeyttää Maiju mutta tekemisestä ei ole puute. Mai- äitinsä puheen nostaen kasvonsa pu- jun aika kuluu kirjojen parissa. Tytön 17 Teema TEKSTI: PIRITTA ASUNTA JA AIJA SAARI Inkluusiopiirakka uudistui

Vanha inkluusiopiirakka.

Space=Sopiva tila, Task=Tehtävä, Equip- ment= Erilaiset välineet, People= Pelaa- Uusi inkluusiopiirakka. jat ja leikkijät. Malli on uudistetun piira- kan keskiössä. Brittiläinen soveltavan liikunnan asiantuntija Ken Black esitteli ISAPA 2013 -konferenssissa uudistetun mallin inkluusiopiirakasta, joka on eräänlainen teoreettinen malli yhteisen toiminnan erilaisista keinoista. Mistä ”inkkupiirakka” Avoin toiminta soveltuu sellaisenaan rantautui Suomeen? kaikille. Sovelletussa toiminnassa sovelle- taan tarpeen mukaan ja sovellukset koh- Inclusion Spectrum esiteltiin Suomen In- distuvat koko ryhmään, osaan ryhmästä Tämän ympärillä kuviossa on toinen validien Urheiluliiton kouluttajille Iso-Bri- tai yksilöön. Yleisimmin sovelletaan sään- ympyrä, jossa on vammaisurheilu ja so- tanniassa vuonna 2002. Se oli tajunnan töjä ja välineitä. veltava liikunta. Vanhan mallin kääntei- räjäyttävä juttu, koska sen avulla pystyt- Rinnakkaisessa toiminnassa jokainen nen integraatio on siis siirtynyt ympyrän tiin tuomaan vammaisuuden sosiaalinen voi valita itselleen sopivan vaihtoehdon. sisälle. Uusi malli korostaa vammaisurhei- malli liikuntaan, siis ajatus valinnan mah- Temppu- ja toimintaradat ovat esimer- lun lajeja, pelejä ja ideoita osana kaikkea dollisuudesta. kiksi hyviä tapoja toteuttaa rinnakkaista soveltavaa ja laadukasta liikuntaa. Ympy- Vammaisurheilu tai erityisryhmät eivät toimintaa. Erillinen toiminta on toimin- rän ulkoreunoilla on erilaisten vaihtoeh- olleetkaan inkluusion vastakohta, vaan taa, jossa liikuntaa harrastetaan esim. yk- tojen valikko: avoin, sovellettu, rinnakkai- tasavertaisia vaihtoehtoja. Kaikki harras- sin, pien- tai vertaisryhmissä. Käänteisen nen ja erillinen toiminta. tamisen vaihtoehdot ovat yhtä arvok- integraation toiminnassa kaikki pelaavat Sekä uutta että vanhaa inkluusiopiirak- kaita ja päärooliin asettuu yksilön mah- vammaisurheilun pelejä, kuten maalipal- kaa voi käyttää apuna kaikille avoimen lii- dollisuus valita erilaisista vaihtoehdoista. loa. kunnan suunnittelussa ja käytännön to- Piirakkaa käytettiin koulutuksissa mallina Uudistetussa piirakassa korostetaan teuttamisessa. Toimintaa ja ympäristöä siitä, miten liikuntatunti, kerho tai kun- soveltavan liikunnan sekä vammaisur- muokkaamalla voimme mahdollistaa eri- nan liikuntatarjonta voidaan jäsentää. heilun merkitystä. Mallia on myös laa- laisten ihmisten, vammaisten ja vammat- Mallia alettiin kutsua lempinimellä ”ink- jennettu ottamalla mukaan sovelta- tomien, mielekkään yhdessä toimimisen. kupiirakka”. van liikunnan työkalu, STEP-malli. Tämä Liikkukaamme siis kaikki yhdessä ja erik- inkluusiota tukeva malli otettiin käyttöön seen! Vanha ja uusi malli . Iso-Britanniassa Youth Sport Trust -ohjel- Vanhassa mallissa vaihtoehtoiset toi- massa 90-luvun puolivälissä. STEP-malli Näppäile nettiin mintatavat eli osallistumisen jatkumo voidaan nähdä soveltamisen portaina, jakautuu viiteen lohkoon: avoimeen, so- jotka kokoavat yhteen alueita, joita so- Lisätietoa inkluusiosta ja soveltavas- vellettuun, rinnakkaiseen ja erilliseen toi- veltamalla toiminnasta saadaan osallis- ta liikunnasta englanniksi osoitteessa www.theinclusionclub.com mintaan sekä käänteiseen integraatioon. tavampaa. STEP muodostuu sanoista: 18 TEKSTI: AIJA SAARI KUVA: ANNA KESKITALO Repokankaan koulu liikkuu ja leikkii Koulumme lähti Liikkuva koulu -ohjelmaan mukaan meämmillä välineillä. Easy-ryhmässä vasta opetellaan esim. välineen käsitte- vuosi sitten, kertoo rehtori Anne Suomalainen Var- lyä kaikessa rauhassa. Sama oppilas siis kaudesta. Vuonna 2012 tukirahalla ostettiin välineitä voi jossain lajissa olla easy-ryhmässä ja ja saatiin vauhtia välitunneille. jossain toisessa yltää hard-ryhmään. Samassa haastattelu keskeytyy, kun – Tukiraha oli pieni mutta tärkeä. Se kana yhteisissä opetusryhmissä. rehtori kiiruhtaa välitunnille. sysäsi positiivisen kierteen käyntiin. – Onnistumisen avaimena on opet- – Meillä on kohta ihan mahtava pi- Lehtijuttujen ja julkisuuden myötä tajien välinen yhteistyö ja yhteisope- hatapahtuma, jossa on pihapelejä ja meille on hakeutunut myös harjoitte- tus. He työskentelevät tiiminä, jolloin esityksiä, hiphoppia ja sensellaista, lijoita, esimerkiksi liikunnanohjaajia. oppilaita voidaan joustavasti ryhmitel- huikkaa Suomalainen. Seuraavana hän Tänä vuonna tukirahalla koulutetaan lä tarpeen mukaan. onkin jo pihalla tarkistamassa tapahtu- henkilökuntaa. Esimerkkinä Suomalainen kuvailee man turvajärjestelyjä.. liikuntatunnin järjestämistä kolmelle Onnistumisen avaimena opetusryhmälle yhteisenä. yhteisopetus – Oppilaat saavat valita, mihin ryh- Info Suomalainen kuvailee kouluaan inklu- mään he kyseisellä tunnilla menevät: Liikkuva koulu siiviseksi. Erityisen tuen piiriin kuuluvat easy, medium vai hard. Hard-ryhmässä Liikkuva koulu -ohjelma käynnistyi oppilaat otetaan erityisen tai tehoste- mennään ja kovaa (esim. peliä tiukoil- hankkeena 45 koulussa vuonna 2010 tun tuen ryhmiin hakemusten perus- la säännöillä). Medium-ryhmässä voi- ja on nyt osa hallitusohjelmaa. Ohjel- teella. Koulupäivän aikana he ovat mu- daan pelata esim. viitepelinä tai peh- ma on levinnyt jo 500 kouluun ympä- ri Suomea. Ohjelman tavoitteena on pysyvästi muuttaa koulujen toiminta- kulttuuria liikkuvammaksi.

Ohjelmaa koordinoi LIKES-tutkimus- keskus. Rahoitus toteutetaan veik- kausvoittovaroin, ja siitä vastaa ope- tus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi ELY-keskukset rahoittavat Liikkuva koulu -toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä.

Lisätiedot: www.liikkuvakoulu.fi

19 TEKSTI: LAURI JAAKKOLA Teema KUVA: SANNA RAASSINA Nuutti Raassina – nuori seuratoimija

Kun on riittävästi halua harrastaa, niin keinot osallis- ja mahdollisesti maalivahtien toimin- tumiseen kyllä löytyvät. Joukkuelajeihin mieltynyt taa kuvaavia tilastoja, kertoo Nuutti, joka työskentelee myös kuuluttajana Nuutti Raassina ryhtyi pikkuveljensä jääkiekkojouk- F-poikien kotiotteluissa. kueen tilastovastaavaksi ja perusti oman salibandy- Syvällistä tietämystä joukkueen. Tomi-isän mukaan Nuutti on usein val- 16-vuotias Nuutti tulee jääkiekkoper- kävi yläasteella tietokonepainotteista mennusportaan apuna ottelukokoon- heestä. Pikkuveli Tuukka pelaa Sa- luokkaa, joten hän osasi auttaa isään- panojen laatimisessa. lon Kiekkohaiden F-junioreissa, jonka sä. – Nuutilla on aika syvällinen tietämys yhtenä valmentajana toimii isä Tomi – Isoin ongelma siinä oli väärä tie- pelistä ja meidän joukkueen pelaajista, Raassina. dostomuoto, muistelee Nuutti. isä kehaisee. Nuutilla itsellään on CP-vamma, ja Tämän tapauksen jälkeen F-poikien Kun jääkiekkoon liittyvä data kiin- hän käyttää pyörätuolia. Se ei ole kui- valmennusjohto keksi pyytää Nuuttia nostaa ja näkemystä pelistäkin löytyy, tenkaan estänyt häntä osallistumasta tekemään joukkueen tilastoja. Siitä asti eikö Nuuttia kiinnostaisi jossain vai- perheen miesten yhteiseen harrastuk- hän on toiminut Kiekkohaiden 04-syn- heessa toimia myös jääkiekkovalmen- seen. tyneiden joukkueen tilastovastaavana. tajana? Pari vuotta takaperin Tomi-isä yrit- – Lasken pelaajien maalit, syötöt, – No, valmentajana toimiminen voi ti tietokoneellaan täyttää joukkueen tehopisteet ja näistä ottelukohtaiset olla vähän hankalaa, kun pitäisi itsekin ilmoittautumislomaketta, eikä hom- keskiarvot. Jossain vaiheessa on ollut päästä jäälle. Jos voin tässä olla avuksi masta tahtonut tulla valmista. Nuutti suunnitteilla myös plus-miinustilasto sen aikaa kun Tuukka pelaa ja itse käyn koulua, niin se riittää minulle, lukio- opinnot syksyllä aloittanut Nuutti to- teaa. Oma salibandyryhmä Nuutti on ollut aktiivinen myös oman liikuntaharrastuksensa suhteen. Hän perusti vuonna 2008 kavereidensa kanssa oman harrastesalibandyryh- män, kun paikkakunnalla ei muuten ol- lut tarjolla luontevaa joukkuelajia. – Otimme yhteyttä kaupungin liikun- tatoimeen, jotta saimme salivuoron. Paikallinen salibandyseura SalPa on ollut myös yhteistyössä mukana. Alun perin ryhmä oli pyörätuolilaisille tar- koitettu, mutta mukana on myös pe- laajien vanhempia ja sisaruksia, Nuutti kertoo. Hän on itse joutunut jättäytymään pois pelitoiminnasta polvileikkauksien ja lisääntyneiden läksyjen vuoksi. – Ryhmä pyörii edelleen hyvin. Oli helpompaa itsellekin jäädä siitä pois, kun näki, että toiminta on vakaalla pohjalla, sanoo Nuutti, jonka liikunta- harrastuksiin tätä nykyä kuuluvat käsi- pyöräily ja kuntosalilla käynti..

Nuutti Raassina toimii kuuluttajana Salon Kiekkohaiden F04-poikien kotiotteluissa. 20 Lyhyesti

Tapahtuma on avoin kaikille kehitysvammaisille liik- kujille. Karnevaaleissa voi kokeilla lukuisia eri lajeja: keppicur- lingia, melontaa, kirkkovenesoutua, kyykkää, sulka- palloa, pihatennistä, boccea, petanqueta, frisbeegol- fia, mölkkyä, salibandya, koripalloa… Paikan päällä voi osallistua myös motorisia taitoja tes- taaviin KTK-taitotesteihin ja tutustua Special Olympics -kisojen tunnelmaan juoksukilpailussa. Karnevaalit on koko Special Olympics -perheen yhtei- : TUOMAS TÖRRÖNEN TUOMAS : nen tapahtuma, joka sopii niin matalankynnyksen liik- kujille kuin lajiosaajille. KUVA Molempina päivinä on mahdollisuus kokeilla kaik- Special Olympics -karnevaalit kia tarjolla olevia lajeja. Ruokailla voi klo 12.00–14.00 omaan tahtiin lajikokeilujen lomassa. 9.–10.5. Lohjan Kisakalliossa Osallistumismaksu: päivähinta 20 euroa/hlö, sisältää lounaan. Hinta majoittumisen kanssa (1 yö) 95 euroa/ VAU ja Kisakallion Urheiluopis- kalliontie 284). Karnevaalien tee- hlö, sisältää täysihoidon. to järjestävät Special Olympics mana on ”Taitoa ja motoriikkaa”. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kisakallion Urhei- -karnevaalit 9.–10. toukokuuta Karnevaalit ovat käynnissä mo- luopisto, Virpi Palmen, puh. 040 455 2852, virpi.pal- 2014 Lohjan Kisakalliossa (Kisa- lempina päivinä klo 11.00–15.00. [email protected]

Ahos-apurahaa jaettiin lähes 25 000 euroa kouluttautumistarkoituksiin EUCAPA 2014 Suomen Punaisen Ristin alainen Ahos-sää- netty 1600 euroa -kongressi tiö myönsi syksyn apurahahaussa tukea 11 Erkki Lill: Valmentajan ammattitutkinto VAU:n toiminnassa mukana olevalle ha- VAT, Liikuntakeskus Pajulahti 20.1.2014– Madridissa kijalle tai hakijaryhmälle. Yhteensä Ahos- 29.5.2015, myönnetty 3670 euroa Euroopan soveltavan lii- apurahoja myönnettiin syksyn 2013 haus- Maalipallon tuomariryhmä (Sipura, kunnan järjestö EUFAPA jär- sa 24 644 euroa. Heikkinen, Jätyri, Vuokila, Sorkkila & jestää European Congress Ahos-apuraha on tarkoitettu VAU:n piiris- Lehtola) co/Hannele Pöysti: Maalipallon of Adapted Physical Activi- sä toimiville ohjaajille, valmentajille, kou- kansainvälinen tuomariklinikka, Liikunta- ty 2014 -kongressin 29.9.– luttajille ja urheilijoille kotimaisiin ja ulko- keskus Pajulahti 15.–19.1.2014, myönnetty 2.10.2014. Kongressin tee- maisiin opintoihin. Sen avulla edistetään 3100 euroa mana on ”Inclusion into uusien ideoiden hakemista ja vammaisten Juha Halme: Maalipallon kansainväli- Action: Applications from henkilöiden liikkumismahdollisuuksien nen tuomarikoulutus, Italia 19.–23.3.2014, Research”, eli vapaasti suo- kehittämistä. VAU vastaanottaa hakemuk- myönnetty 745 euroa mennettuna ”Inkluusiota käy- set ja tekee esityksen Ahos-säätiölle, joka Janne Petter Ahokas: Maalipallon kan- täntöön: tutkimustulosten so- lopullisesti päättää tuista. sainvälinen tuomarikoulutus, Italia 19.– veltaminen”. Vuoden 2014 ensimmäinen Ahos-haku päät- 23.3.2014, myönnetty 697 euroa Kahden vuoden välein jär- tyy 28. helmikuuta. Hakuohjeet ja -lomake Teemu Janhunen: Opintomatka vammais- jestettävä EUCAPA-kongres- löytyvät osoitteesta www.vammaisurheilu.fi yleisurheilumaajoukkueen leirille, Portuga- si kokoaa yhteen soveltavan (Koulutus->Ahos-apuraha). li tai Teneriffa 2014, myönnetty 2944 euroa liikunnan tutkijat ja muut Lisätiedot: koulutuskoordinaattori Piia Korpi Arja Putila: Opintomatka Special Olympics ammattilaiset ympäri Eu- 044 767 1368, [email protected] -taitoluistelukilpailuihin, Itävalta 4.4.2014, rooppaa. Suomestakin on myönnetty 480 euroa perinteisesti ollut mukana Syksyn 2013 Timo Väre: Opintomatka istumalentopal- ryhmä soveltavan liikunnan apurahapäätökset lon MM-kilpailuihin, Puola 10.–22.6.2014, asiantuntijoita. SOLIA-ryhmä (Loukiainen, Eskelinen, myönnetty 1564 euroa EUCAPA 2014 -kongressiin Hillgren, Jalonen & Westerlund) co/Juk- Jarno Peltovako: Somatic Fysio-koulutus, osallistumiseen ehtii vielä ha- ka Parviainen: Opintomatka REHACARE- Helsinki 2014, myönnetty 3788 euroa kea Ahos-apurahaa. Seuraava apuvälinemessuille, Saksa 24.–27.9.2014, Jari Pirttimaa: Psyykkinen valmennus Ahos-apurahahaku päättyy myönnetty 5056 euroa -koulutus, Jyväskylä 2014, myönnetty 1000 28. helmikuuta. Antti Pollari: Kuntosaliohjaaja- ja Personal euroa Lisätiedot: Trainer- koulutukset, Helsinki 2014, myön- www.eucapa2014.eu. 21 TEKSTI: AIJA SAARI KUVA: TUOMAS TÖRRÖNEN Tutkimustieto vahvistaa tutkittua vanhempien ja koulun puutteellisen yhteistyön koululiikunnassa Lähikouluajattelun etenemisen seurauksena yhä use- liikunnanopettajan välillä. Tutkimus vahvistaa kodin ja koulun ampi vammainen lapsi osallistuu yleiseen liikunnan- välisen yhteistyön tärkeyden sekä tuo opetukseen. Siten voisi olettaa, että myös kodin ja esiin vanhempien monet roolit lapsen- koulun väliset liikunnanopetukseen liittyvät yhteydet sa koulunkäynnin tukijana. Vanhempi- en ja koululiikunnan välinen yhteistyö olisivat lisääntyneet, arvelivat yhdysvaltalaistutkijat on kuitenkin vähäistä. Jihoun An ja Samuel R. Hodge (2013). Tutkijoiden mukaan vammaisten las- ten perheissä ehkä arvostetaan akatee- Tutkimuksen pääkysymyksiä olivat: Mil- toon ja opetussuunnitelmiin. misia aineita enemmän kuin koululii- laisena vammaisten lasten vanhemmat Vanhempien suhdetta lapsen lii- kuntaa. Yhteistyön puutetta selitetään näkevät roolinsa lapsen liikunnanope- kunnanopetukseen kuvataan kolmen myös yleisissä ryhmissä toteutettua tuksessa? Millaisia kokemuksia heillä avainteeman kautta. Ensimmäisessä liikunnanopetusta kohtaan tunnetul- on liikunnanopetuksesta sekä kodin ja korostetaan vanhempien edunvalvo- la epäluottamuksella. Perheet olisivat koulun yhteistyöstä? jaroolia. Vanhempia tarvitaan lapsen mieluummin toivoneet erityisopettajaa Tutkimukseen osallistui seitsemän äi- toiveiden ja tarpeiden tulkkina, eri am- tai soveltavaan liikuntaan perehtynyttä tiä ja yksi pariskunta, joiden lapsilla on mattilaisten yhteistyöverkostoissa sekä liikunnanopettajaa.. kehitysvamma, kehitysviivästymä tai opetussuunnitelman ja oppimisen seu- autismi. Lapset olivat 8–17-vuotiaita, he rannassa. Edunvalvojarooliin kuuluu Lähde: An J. & Hodge S.R., 2013. Exploring osallistuivat liikuntaan vähintään 1–2 myös mukanaolo oppimista tukevassa the Meaning of Parental Involvement in kertaa viikossa ja he kaikki olivat muka- tiimissä. Physical Education for Students With De- na yleisessä liikunnanopetuksessa. Toisessa teemassa käsitellään aiheita, velopmental Disabilities. Adapted Physi- Vanhempien kokemuksia kerättiin jotka liittyvät oppimiseen ja lapsen yksi- cal Activity Quarterly, 30, 147-163. haastattelemalla sekä tutustumalla löllisen oppimissuunnitelman toteutu- muuhun aineistoon kuten valokuviin, miseen. Kolmanteen teemaan kiteytyy Info kodin ja koulun väliseen kirjeenvaih- puutteellinen yhteistyö vanhempien ja APAQ

Adapted Physical Activity Quar- terly on neljä kertaa vuodessa il- mestyvä julkaisu, joka sisältää vertaisarvioituja tutkimusartikke- leita erityisliikunnasta ja sovelta- vasta liikunnasta. Lehti ilmestyy painettuna ja sähköisenä. Tilauk- set: http://journals.humankinetics. com/apaq

The International Federation of Adapted Physical Activity (IFAPA) on kansainvälinen ja monitietei- nen erityisliikunnan järjestö, joka järjestää joka neljäs vuosi maail- mankongressin. IFAPAn jäsenmak- suun sisältyy APAQ-lehden vuosi- tilaus.

22 VAU kouluttaa -palstalla tiedotetaan VAU kouluttaa tulevista VAU:n järjestämistä koulutuksista.

VAU:n työpajakoulutukset 7.–8.3.2014 Forssa, Lounais-Suomen Liikunta ja VAU-työpajat (6 kpl) käsittelevät vammaisurheilun ja Urheilu ry (LiikU), www.liiku.fi -liikunnan eri aihepiirejä käytännönläheisesti ja oma- – SDM-jatkokurssi kohtaiseen oivaltamiseen kannustaen. 15.–16.3.2014 Helsinki, Liikkumaan! -hanke, 25.2.2014 Helsinki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu www.eslu.fi ry (ESLU), www.eslu.fi – SDM-peruskurssi – Työpaja 4a Liikuntaa kaikille/Ohjaajana toimiminen 28.–29.3.2014 Hämeenlinna, Hämeen Liikunta ja 11.3.2014 Helsinki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu Urheilu ry (HLU), www.hlu.fi ry (ESLU), www.eslu.fi – SDM-peruskurssi – Työpaja 4b, Liikuntaa kaikille/Pelit ja leikit tutuiksi 15.–16.5.2014 Lahti, Päijät-Hämeen kesäyliopisto, 7.4.2014 Helsinki, Suomen Vammaisurheilu ja -lii- www.p-hkesayo.fi kunta VAU ry, www.vammaisurheilu.fi – SDM-jatkokurssi – Työpaja 5a Valmentaminen vammaisurheilussa/Val- 4.–5.10.2014 Tampere, VAU ry ja Suomen mennuksen erityispiirteitä Psykomotoriikkayhdistys, www.vammaisurheilu.fi 7.5.2014 Jyväskylä, Jyväskylän kaupunki ja VAU ry, – Sherbornea ja psykomotoriikkaa -seminaari II www.vammaisurheilu.fi 7.–8.11.2014 Tampere, Varalan Urheiluopisto, www.varala.fi – Työpaja 4a Liikuntaa kaikille/Ohjaajana toimiminen – SDM-jatkokurssi 8.5.2014 Jyväskylä, Jyväskylän kaupunki ja VAU ry, Lisätiedot: VAU, koulutuskoordinaattori Piia Korpi, puh. 044 767 www.vammaisurheilu.fi 1368, [email protected] tai SDM-koulutusvastaava – Työpaja 4b Liikuntaa kaikille/Pelit ja leikit tutuiksi Susa Miettunen, puh. 040 524 3734. 18.10.2014 Kouvola, Suomen Vammaisurheilu ja -lii- kunta VAU ry, www.vammaisurheilu.fi Muut koulutukset – Työpaja 4a Liikuntaa kaikille/Ohjaajana toiminen Vammaisliikunnan ajankohtaispäivä Lisätiedot: VAU, koulutuskoordinaattori Piia Korpi, 20.3.2014 Imatra, Etelä-Karjalan kesäyliopisto, puh. 044 767 1368, [email protected] www.kesyli.net Etelä-Karjalan kesäyliopisto järjestää Vammaisliikunnan ajan- Motoasemat-koulutukset kohtaispäivän Imatralla, kesäyliopiston koulutustilassa (Koski- Kolmituntisessa Motoasemat-koulutuksessa opitaan katu 1, 2. krs). Päivän aikana on tarjolla tietoa vammaisurheilun ohjaamaan motoristen perustaitojen hallintaan täh- ja -liikunnan mahdollisuuksista, olosuhteista, tukipalveluista ja tääviä harjoitteita. Koulutus soveltuu kaiken ikäisten apuvälineistä. Lisäksi osallistujat perehdytetään Motoasemiin. liikunnallista toimintaa ohjaaville niin päiväkodeissa, Lisätiedot: Etelä-Karjalan kesäyliopisto, koulutussuunnittelija harrasteryhmissä, yhdistyksissä, asuntoloissa kuin työ- Ritva Oravuo, puh. 010 322 9452, ja toimintakeskuksissa. Koulutukseen sisältyvät myös [email protected] Motoasemat-oppaat. Koulutuksia voi tilata VAU:sta ja niitä järjestetään suomeksi ja ruotsiksi. Pyörätuolia käyttävien urheilijoiden 14.5.2014 Jyväskylä, Jyväskylän kaupunki ja VAU ry, fyysisen harjoittelun perusteet www.vammaisurheilu.fi 25.–26.4.2014 Nastola, VAU ja Liikuntakeskus Pajulahti, 5.9.2014 Kuopio, Suomen Vammaisurheilu ja -liikun- www.vammaisurheilu.fi ta VAU ry, www.vammaisurheilu.fi VAU järjestää yhteistyössä Liikuntakeskus Pajulahden kanssa 18.10.2014 Kouvola, Suomen Vammaisurheilu ja -lii- Pyörätuolia käyttävien urheilijoiden fyysisen harjoittelun perus- kunta VAU ry, www.vammaisurheilu.fi teet -seminaarin. Seminaari on suunnattu kaikille pyörätuolia Lisätiedot: VAU, tapahtumakoordinaattori Tiina Siivo- käyttäville urheilijoille, heidän valmentajilleen sekä lajiliittojen nen, puh. 040 833 4869, tiina.siivonen@vammaisur- vammaisurheilusta vastaaville henkilöille. heilu.fi Lisätiedot: VAU, kilpa- ja huippu-urheilun toimialapäällikkö Hannele Pöysti, puh. 050 517 6151, Sherborne-kurssit [email protected] Sherborne on liikunnan täydennyskoulutusta liikun- nanohjaajille, erityisryhmien ohjaajille sekä kasvatus- Aloittelevien Sporttiskerho-ohjaajien koulutus alan ammattilaisille. Veronica Sherbornen kehittelemä 6.9.2014 Kuopio, VAU, www.vammaisurheilu.fi liikuntaohjelma SDM (Sherborne Developmental Mo- VAU järjestää aloitteleville lasten ja nuorten matalan kynnyk- vement) on kokonaisvaltainen harjoitusohjelma, joka sen liikuntakerhojen ohjaajille suunnatun Sporttiskerho-ohjaa- tukee monipuolisesti motoriikan ja sosiaalisten taito- jakoulutuksen, jossa käydään läpi kerhotoiminnan perusasioita. jen kehittymistä. VAU järjestää SDM-perus- ja -jatko- Lisätiedot: VAU, koulutuskoordinaattori Piia Korpi, kursseja tilauksesta. puh. 044 767 1368, [email protected]. 23 TEKSTI: LEENA KUMMU Huipulla KUVAT: SATU BELL Sotshissa nähdään epäilemättä huikeat talviparalympialaiset

Talviparalympialaiset järjestetään 7.–16. maaliskuuta 2014 Venäjällä Sotshissa.

Tulevien olympia- ja paralympiakiso- vuotta sitten hyvinkin vaiheessa, mut- jen järjestämisestä on käyty monisä- ta uskon venäläiseen voimaan tässä vyistä keskustelua ja tapahtumat ovat asiassa. Toisaalta toivon, että tulevai- kulminoituneet erityisesti presidentti suudessa pystyttäisiin rakentamaan Putinin mahdin näytteeksi. Jotain ker- laadukkaita olympialaisia ja paralym- too sekin, että alkuperäinen budjet- pialaisia hiukan vaatimattomammal- Ilkka Tuomisto osoitti jo kauden ensim- ti noin 9 miljardia euroa on kasvanut lakin budjetilla, Paralympiakomitean mäisessä maailmancupin kilpailussa 40 miljardiin euroon. Maaliskuussa on pääsihteeri Tiina Kivisaari punnitsee. olevansa kovassa kunnossa. epäilemättä luvassa mahtipontiset kil- Paralympialaisten kuusi lajia jakaan- pailut. tuvat kolmeen kisakylään, joiden olo- Suomen joukkue on suurin sitten – Puitteet Sotshissa ovat viimeisen suhteet maaliskuussa saattavat vaih- Salt Lake Cityn 2002 talviparalympia- päälle. Rakentaminen oli vielä puoli della helteestä pakkaseen. laisten. Ensimmäistä kertaa Suomi

24 saavutti paikan joukkuelajissa talvipa- jaitsee Sotshin pohjoispuolella reilun ralympialaisissa. Pyörätuolicurlingin kahden kilometrin korkeuteen kohoa- maajoukkue saavutti viime vuoden villa Kaukasus-vuorilla. MM-kilpailuissa paikan paralympialai- Merenrannassa on Coastal Cluster, siin ja on yksi kovatasoisen turnauksen jossa pelataan pyörätuolicurlingin ja mitaliehdokkaista. kelkkajääkiekon turnaukset. Vuoristos- sa on kaksi kisakylää: Laura, jossa on Sotshi on Euroopan pisin maasto- ja ampumahiihdon kilpailu- kaupunki paikat sekä Rosa Khutor, jossa kilpail- Sotshi on monikansallinen noin 400 laan alppihiihdossa ja lumilautailussa. 000 asukkaan kaupunki Mustanmeren Sotshissa vallitsee subtrooppinen il- rannalla Kaukasian länsiosassa. Sotshin masto, jonka vuoksi kesät ovat hyvin sanotaan olevan Euroopan ”pisin” kau- kuumia ja talvet lyhyitä ja leutoja. Sot- punki, koska sillä on lähes 150 kilomet- shin ilmasto luokin oman haasteensa riä Mustanmeren rantaviivaa. talviparalympialaisten järjestämiselle; Olympia- ja paralympiakylä sijaitse- maaliskuussa keskilämpötilat vaihtele- vat Mustanmeren rannalla – siellä mi- vat -4 – +30 °C rannikolla ja -18 – +19 tellään kelkkajääkiekon ja pyörätuo- °C vuoristossa. Sotshissa aika on kaksi Maija Järvelä saavutti hopeaa edellisis- licurlingin paremmuudesta. Alppi- ja tuntia Suomea edellä. sä talviparalympialaisissa Vancouveris- . sa 2010. hiihtolajien näyttämö puolestaan si-

Lipunmyynti Info Sotshin paralympialaisiin

Lippuja talviparalympialaisten kilpailu- tapahtumiin voi ostaa Sochi 2014 -lippu- verkkokaupasta. Kilpailujärjestäjä kan- nustaa varaamaan liput ja majoituksen ajoissa. Kisaturisti tarvitsee lipun ja majoituksen li- säksi katsojapassin sekä Venäjän viisumin. Lippujen hinnat kilpailutapahtumiin ovat noin 10 euroa. Liput avajaisiin- ja päättä- jäisiin ovat kalliimpia. Lippupaketteja myy kansainvälinen yritys eVenturaZone. Sotšin lentokenttä sijaitsee Adler -nimi- sessä kaupungissa, josta Sotšiin on mat- kaa vajaa 30 kilometriä. Adleriin voi lentää esimerkiksi Istanbulin tai Moskovan kaut- ta. Lipunmyynti: Katja Saarinen hakee kruunua uralleen www.tickets.sochi2014.com paralympiamitalin muodossa. 25 Huipulla Järvelä, Tuomisto ja Saarinen ovat jo paralympiakonkareita

Suomen paralympiajouk- kuessa on 13 urheilijaa: viisi pyörätuolicurlingissa, yksi alppihiihdossa, yksi lumilautailussa ja kuusi maasto- ja ampumahiih- dossa. Valmentajia ja muita joukkueenjäseniä Sotshiin lähtee kymmenkunta.

Suomen joukkue:

Ilkka Tuomisto Katja Saarinen Ikä: 30 Ikä: 34 Seura: Ylöjärven Urheilijat Seura: Santa Claus Ski Team (Rovaniemi) Laji: Maastohiihto Laji: Alppihiihto (Super-G, Suurpujotte- Luokka: LW 2-9 Pystyhiihtäjät lu, Super-Combi, Pujottelu) Luokka: LW 2 (jalka-amputaatio) Saavutukset: Kauden 2012/13 maail- mancupin kokonaistuloksissa kuudes, Saavutukset: Vuonna 2013 maailman- Vancouverin paralympialaisissa 2010 cupin osakilpailussa kolmas pujottelus- sprinttihiihdon kolmas, MM-kultaa sa, MM-pronssia vuonna 2004. 20km (p) 2009. Aikaisemmat paralympialaiset: Aikaisemmat paralympialaiset: 2002, 2006, 2010 2006, 2010 Motto/Asenne/Inspiraatio: Mikään vuori ei ole liian korkea. Maija Järvelä (os. Löytynoja) Ikä: 30 Seura: Saloisten Salama Laji: Maasto- ja ampumahiihto Luokka: LW 2-9 Pystyhiihtäjät

Saavutukset: MM-pronssia ampuma- hiihdon pitkällä matkalla v. 2013, kol- me pronssia vuoden 2011 MM-kilpai- luissa (kaksi ampumahiihdosta ja yksi maastohiihdosta), Ampumahiihdon kokonaismaailmancupin voitto kau- silta 2010/11 ja 2011/12, Vancouverin paralympialaisissa 2010 ampumahiih- Pyörätuolicurlingmaajoukkue don takaa-ajon hopeamitalisti. Markku Karjalainen (Rovaniemi), joukkueen kapteeni (kuvassa vas.), Vesa Hellman Aikaisemmat paralympialaiset: (Tampere), Sari Karjalainen (Rovaniemi), Tuomo Aarnikka (Vantaa), Mina Mojtahe- 2006, 2010 di (Helsinki). Motto/Asenne/Inspiraatio: Usko täysil- Laji: Pyörätuolicurling. lä unelmiisi ja siihen mitä teet. Saavutukset: Vuoden 2012 MM-kilpailuiden kahdeksas. 26 Matti Suur-Hamari Rudolf Klemetti Ikä: 27 Ikä: 31 Asuinpaikka: Helsinki, syntynyt Imat- Asuinpaikka: Jyväskylä, syntynyt Kuu- ralla samossa Laji: Lumilautailu Opas: Timo Salminen Juha Härkönen Luokka: SB-LL (jalka-amputaatio) Ikä: 40 Saavutukset: 8. Salt Lake City Paralym- Seura: Saloisten Reipas Saavutukset: Vuonna 2013 maailman- pialaiset. 7. maailmancupin kokonais- Laji: Maasto- ja ampumahiihto cupin osakilpailun 3. kilpailussa 2006-2007. 3. Eurooppa cu- Luokka: LW 4 Pystyhiihtäjät Motto: Elämässä ei ole esteitä, eteen pin osakilpailussa 2002. saattaa tulla vain hidasteita! Aikaisemmat paralympialaiset: Saavutukset: Ampumahiihdon SM-mi- 2002, 2010 taleja ikämiehissä, ampumahiihdon Luokka: B2 Vaikeasti heikkonäköiset World Winter Masters Gamesissa vuon- hiihtäjät na 2010 hopeaa normaalimatkalla. Motto: Yksi mies voi muuttaa maail- man. Opashiihtäjä Timo Salminen Lasse Kankkunen Ikä: 44 Ikä: 24 Asuinpaikka: Jyväskylä Seura: Kiteen Urheilijat Aikaisemmat paralympialaiset: Laji: Maastohiihto 2002, 2006 Luokka: LW 4 Pystyhiihtäjät Info Näin seuraat talviparalympialaisia YLE näyttää lähtökohtaisesti kaikki lajit suorana YLE Areenan kautta. Lisäksi joka arki- päivä näytetään paralympiakooste kello 18.02–18.58. Viikonloppuna ajat poikkeavat. Radion puolella YLE Puhe lähettää päivittäin haastatteluja ja kisakoosteita. Tarkemmat tiedot: www.yle.fi/urheilu

Paralympiajoukkue facebookissa: Sini Pyy https://www.facebook.com/Paralympiaurheilu Ikä: 21 Paralympiajoukkue Twitterissä: https://twitter.com/FinnParalympic Seura: Ounasvaaran Hiihtoseura Paralympiajoukkueen viralliset kotisivut: www.sport.fi/paralympiakomitea Laji: Maastohiihto Paralympialaisten viralliset kotisivut: Luokka: LW11 Kelkkahiihtäjät www.sochi2014.com

Saavutukset: 17. sija vammaishiihdon Katja Saarinen (alppihiihto) Ilkka Tuomisto (maastohiihto) maailmancupissa Twitter: @SaarinenFIN Facebook: Ilkka Tuomisto Markku Karjalainen (pt-curling) Matti Suur-Hamari (lumilautailu) Motto: When your legs can´t run Twitter: @tulikoni Facebook: Matti Suur-Hamari anymore, run with your heart.

27 Vauhdikas TALVIPARALYMPIAPÄIVÄ Rautatientorin Jääpuistossa

Tule seuraamaan Sotšin olympialaisten pari sprinttiä isolta screeniltä ja kokeilemaan eri talviparalympialajeja!

Keskiviikkona 19.2.2014 KLO 12.00–18.00

Tapahtumassa pääsee kokeilemaan kelkka jääkiekkoa ja pyörätuolicurlingia. Luvassa myös näytösotteluita, taitoluisteluesityksiä sekä mahdollisuus tavata Sotšin paralympialaisiin lähteviä urheilijoita. Tilaisuuden juontaa YLE Urheilun Riikka Smolander. Veikkaus Oy tarjoaa tapahtumassa hernekeittoa ja mehua. Tarkemmat tiedot löydät www.paralympia.fi tai facebookista ”Talviparalympiapäivä 2014”

28 Lyhyesti Vuoden urheiluteko -palkinnot Ahokaiselle, Mannille, Tolppaselle ja Syväjärvelle

VAU jakoi Suomen Urheilugaalassa nel- pyörätuolikelauksessa voittaessaan hän harjoittelee ja urheilee säännölli- jä erityismainintaa vuoden vammais- MM-pronssia 200 metrillä Lyonissa. sesti ja tavoitteellisesti. Isojoen monitai- urheiluteoista. Palkitut henkilöt ovat Nuorten maailmankisoista hän palasi turin vahvimmat lajit ovat keihäänheit- menestyneet urheilun kentillä, mut- kotiin viiden kultamitalin kanssa. Man- to, sulkapallo ja petanque. Vuoden 2013 ta samalla saavuttaneet jotain muuta ni janoaa voittoja, mutta on halunnut elinsiirron saaneiden maailmankisoista merkityksellistä. Vuoden urheiluteko panostaa myös opiskeluun. Hän val- Etelä-Afrikan Durbanista Syväjärvi palasi -palkinnot saivat salibandynpelaaja mistui juuri liikuntaneuvojaksi Pajulah- kotimaahan kulta- ja hopeamitalit kau- Janne Ahokainen, ratakelaaja Hen- den urheiluopistosta. lassaan. ry Manni, judoka Päivi Tolppanen ja elinsiirtourheilija Tomi Syväjärvi. Päivi Tolppanen Ensimmäinen suomalainen pe- Janne Ahokainen laaja, joka on valittu maalipallon Toimi Suomen kultaa voittaneen sa- Hall of Fameen. Saavutti maa- libandyjoukkueen kapteenina Spe- lipalloilijana kolme EM-kultaa cial Olympics Talvimaailmankisoissa ja yhden MM-kullan. Hienoista Etelä-Korean Pyeongchangissa. Van- saavutuksista huolimatta vaih- taalaista Itä-Hakkilan Kilpaa edustava toi maalipallon judoon, jossa on Ahokainen toimii myös ALPs-urheili- voittanut jo kaksi EM-pronssia, jana edustaen muita kehitysvammai- vuosina 2011 ja 2013. Fysiotera- sia urheilijoita Suomen Special Olym- pia-alan yrittäjä, joka on sovitta- pics -toiminnassa. Arkielämässään hän nut onnistuneesti yhteen urhei- työskentelee Päiväkummun koululla. lun ja työelämän. Henry Manni Tomi Syväjärvi Saavutti kesällä 2013 ensimmäisen ai- Sai maksansiirron neljän kuukau- kuisten sarjan arvokilpailumitalinsa den ikäisenä. Nyt 24-vuotiaana

Soveltavan alppihiihdon Camp 4.–6.4.2014 Himoksella

Soveltavan alppihiihdon camp järjes- ta ja ruokailuista aiheutuvista kuluista vammaisurheilu.fi, puh. 044 752 9373 tetään 4.–6. huhtikuuta 2014 Jämsän vastaa jokainen itse. Henkilökohtaisel- Yhteistyössä: Suomen Vammaisur- Himoksella. Leiri on tarkoitettu liikun- ta laskevalta avustajalta ei peritä osal- heilu ja -liikunta VAU ry, Malike, Akson ta- näkö- ja kehitysvammaisille sekä listumismaksua, mutta muut kulut (vä- ry, Sokeain lasten tuki ry elinsiirron saaneille henkilöille. Leirin linevuokrat, majoitus, ruokailu) tulee tavoitteena on löytää jokaiselle sovel- kustantaa itse. tuva laskettelutapa sekä oppia itse- Ilmoittautumiset 15.3.2014 men- näiset taidot jatkaa harrastusta leirin nessä: Anu Hämäläinen, anu.hamalai- jälkeen. Opetuksessa hyödynnetään [email protected]. Ilmoittautu- soveltavan alppihiihdon välineitä. misen yhteydessä tulee kertoa laskijan Opettamisesta vastaavat soveltavan ja avustajan nimi, yhteystiedot, puhe- alppihiihdon opettajat vapaaehtoisten linnumerot ja molempien sähköpos- avustajien kanssa. tiosoitteet, pyörätuolin istuimen leve- Leirillä on yhdeksän ryhmää, joihin ys, mahdollinen, apuvälineen käyttö valitaan n. kymmenen laskijaa per ryh- ja miten vamma/pitkäaikaissairaus nä- mä. Lisätiedot ryhmistä ja leirin aika- kyy liikkumisessa, avustuksen tarve, taulu löytyvät osoitteesta www.vam- aikaisempi laskettelukokemus, lupaus Merkitse maisurheilu.fi (Tapahtumat –> Leirit ja valo-/videokuvaamiseen ja muut sel- tapahtumat). laiset seikat, jotka ohjaajien on hyvä kalenteriin! Osallistumismaksu: 250 euroa, joka tietää. VAU:n ja Suomen Paralympiakomitean sisältää opetuksen, hissiliput (laskija ja Lisätiedot: Susanna Tero, susanna. juhlaseminaari 23.5.2014 Helsingissä. avustaja) ja soveltavan alppihiihdon [email protected], puh. 0207 718 305 tai Lisätiedot: www.vammaisurheilu.fi välineet. Majoituksista, vakuutuksis- Anu Hämäläinen, anu.hamalainen@ ja www.paralympia.fi 29 HuipullaHuipulla TEKSTI JA KUVAT: LAURI JAAKKOLA

Suomen maalipallonaiset jäivät kohteliaina emäntinä tasaväkisen turnauksen hännille. Kuvassa Katja Heikkinen (7), Kaisu Hynninen (4) ja Natalie Ball (3). Pajulahti Games toimi maalipalloilijoille ensiaskeleena MM-kotikisavuoteen

Nastolan Pajulahti Games -kilpailutapahtuman maali- sissa, vertyi Suomi nytkin loppua koh- palloturnauksessa ja naisten istumalentopallossa juh- den yhä parempaan vireeseen. Viimei- sissä lohko-otteluissa kaatuivat Venäjä livat kansainväliset vieraat, mutta sokkopingis säilyi ja Ruotsi sekä välierässä Algeria. yhä suomalaiskomennossa. – Näköjään olemme aika hitaasti syt- tyviä kavereita, totesi Suomen Erkki Pajulahden maalipalloturnaus oli vuo- ti turnauksen kangerrellen ja hävisi Miinala. den 2014 ensimmäinen kansainväli- kolme ensimmäistä otteluaan, ensin Finaalissa turnauksen selvästi paras nen koitos Suomen miesten ja nais- niukasti Liettualle ja sitten selvemmin joukkue Tšekki oli toistamiseen Suo- ten maajoukkueille matkalla Espoossa samaan MM-alkulohkoon Suomen mea parempi. Tšekki voitti Suomen 26.6.–6.7. järjestettäviin MM-kotikil- kanssa arvotuille Tšekille ja Algerialle. kahdesti myös syksyn 2013 EM-kilpai- pailuihin. Kuten vuoden 2012 kultajuhliin luissa. Suomen miesten maajoukkue aloit- päättyneissä Lontoon paralympialai- – Tšekki on vähän henkisesti nis- 30 Suomen naisten istumalentopallomaajoukkue haastoi Euroopan mestari Venäjän parhaimmillaan tasaväkisesti.

Istumalentopallonaiset nen kerran peräkkäin. Hanna Vilmi on iskuetäisyydellä ollut naisten sarjan ykkönen kaikilla Pajulahden naisten istumalentopal- neljällä kerralla, kun Pajulahdessa on loturnauksessa mentiin kaksi ensim- pelattu. mäistä pelipäivää vanhaan malliin, eli Helpolla voittajat eivät finaaliotte- Venäjä vei omat ottelunsa näytöstyy- luissa päässeet. Vilmi kaatoi maailman- liin Suomen ja Iso-Britannian pelatessa mestari Jaana Pesarin viiden erän tais- keskenään tasaväkisempiä pelejä. telussa ja Oikarainen käänsi kahden Finaalissa Suomi oli kuitenkin yllät- erän tappioaseman voitokseen otte- tää hallitsevan Euroopan mestarin Ve- lussa maailmanrankingin ykköstä, hol- näjän johdettuaan ottelua erin 2–1. lantilaista Leander Sachsia vastaan. Rutinoitunut Venäjä kuitenkin käänsi kan päällä. Heitä ei pitäisi päästää joh- pelin edukseen erin 3–2. Kirjoselle toon, ovat sen verran rautahermoisia – Voittoerissä oli positiivista sähinää. maailmanluokan tulos kavereita, Miinala totesi 5–8-tappioon Oli kiva nähdä, kun venäläisten ilmeet Yleisurheilussa järjestettiin Pajulahdes- päättyneen finaalin jälkeen, mutta muuttuivat totisemmiksi ja penkillä al- sa avoimet SM-hallikilpailut, joiden ko- muistutti Suomen tähtäävän parhaan koi suu käydä, totesi Suomen Maria vimmasta tuloksesta vastasi F56-luokan iskukykynsä vasta kesän MM-kilpailui- Viitala harmitellen kuitenkin, ettei yl- kuulantyöntäjä Aleksi Kirjonen. Hän hin. lätys kantanut ihan maaliin saakka. työnsi Suomen ennätyksen 12,86, joka Suomen naisten maajoukkue jäi lo- Sokkopingisturnauksessa oli jälleen olisi myös Kansainvälisen Paralympia- pulta kuudennelle eli viimeiselle sijalle mukana kovia pelaajia ympäri Euroop- komitean IPC:n nuorten maailmanen- Pajulahden naisten turnauksessa, jossa paa niin miesten kuin naisten sarjoissa, nätys, mutta Pajulahden kilpailulla ei kaikki maat olivat tulevia MM-edusta- mutta suomalaishuiput eivät olleet yl- ole IPC:n myöntämää virallista arvoa. jia. Tasaisessa turnauksessa Suomi on- lätettävissä kotikentällään. Juha Oika- Pajulahti Games -kilpailutapahtumas- nistui kuitenkin voittamaan Ruotsin ja rainen voitti miesten sarjan kolman- sa järjestettiin myös sovelletun judon Israelin sekä pelaamaan tasan Turkin turnaus, jossa tunnelma nousi Nikula- kanssa. hallin kattoon kehitysvammaisten ju- Suomen välieräpaikka jäi maalin dokoiden otellessa ja huilivuorossa ole- päähän, kun Yhdysvallat ja Venäjä pe- vien kilpakumppaneiden kannustaessa lasivat lohkovaiheen päätösottelus- äänekkäästi. sa sopuisan 0–0-tasapelin. Suomi olisi Special Olympics -judossa päästään päässyt jatkoon, jos jompikumpi jouk- tämän vuoden aikana maistamaan kueista olisi voittanut pelin. Yhdysval- myös kansainvälistä arvokisatunnel- lat vei lopulta nimiinsä koko turnauk- maa, kun Belgian Antwerpenissa järjes- sen. tetään 13.–20.9. Special Olympics Eu- roopan Kesäkisat, joissa judo on yhtenä lajina. Juha Oikarainen voitti Pajulahden mies- . ten sokkopingisturnauksen kolmannen Kaikki tulokset: kerran peräkkäin. www.pajulahtigames.fi 31 TEKSTI: HANNA-LEENA RONKAINEN Huipulla KUVA: LAURI JAAKKOLA Nuorten positiivinen kohtaaminen valmennustyössä Viime vuosina positiivinen psykologia on saanut jalan- heilijan välillä. Vaihteleva ja toivoa yllä- pitävä palaute motivoi urheilijaa kehit- sijaa alalla kuin alalla. Se tukee myös kokonaisvaltais- tämään taitojaan. Joskus taas harkittu ta valmentautumisfilosofiaa. Positiivisen psykologian hiljaisuus on viisautta. ydin on keskittyä tarkastelemaan asioita, jotka toi- Se, miten valmentaja kohtaa valmen- nettavansa, vaikuttaa siihen, miten val- mivat. Se korostaa onnistumiskeskeisyyttä ja on kiin- mennettavat suhtautuvat valmentajaan- nostunut siitä, milloin ihminen on parhaimmillaan. sa. Lapset ja nuoret arvostavat sitä, että valmentaja antaa aikaansa varsinaisen Negatiivisia asioita ei kielletä, mutta ne nähdään mah- lajivalmennuksen lisäksi muuhun ajatus- dollisuuksina uuden oppimiseen (Biswas-Diener, 2010). tenvaihtoon ja keskusteluun. Nuoret ha- luavat olla ylpeitä valmentajistaan (Hä- Valmentajan suhtautuessa positiivisesti Kaikkien perustarve on tulla mäläinen, 2013). jokaisen urheilijan oman parhaan mah- kuulluksi ja nähdyksi Lasten ja nuorten valmentajat tekevät dollisen potentiaalinsa saavuttamiseen, äärimmäisen tärkeää työtä. He jättävät rakennetaan vahvaa pohjaa nuoren Valmennustilanteissa erityisen tärkeää valmennettaviinsa syviä muistijälkiä, joi- kohtaamiseen valmennustyössä. Mitä on, miten valmentaja kohtaa valmennet- hin palataan myöhemmin aikuisuudessa. enemmän valmentaja kohtaa valmen- tavansa. Kyse on yleisestä positiivisesta Yksittäisiin hetkiin pystyy palaamaan voi- nettaviaan positiivisessa ja turvallisessa suhtautumisesta valmennettaviin, ai- makkaasti eläytyen vuosikymmenienkin ilmapiirissä, sitä enemmän nuoret halua- don välittämisen osoittamisesta, kyvystä päästä. Mikä onkaan tärkeämpi muisto, vat sitoutua tavoitteisiin. eläytyä lapsen ja nuoren asemaan sekä kuin se hetki, jolloin valmentajani katsoi Positiivinen ilmapiiri on yksi toimiva siitä, että lapsi tai nuori tulee kuulluksi. minua syvälle silmiin ja tiesin siitä kat- lääke myös epäonnistumisen pelkoon. Kiireettömän ja turvallisen ilmapiirin seesta, että hän oli aidosti ylpeä minusta. Epäonnistumisen pelko liitetään monesti luominen mahdollistavat nämä asiat. Koin olevani tärkeä ja merkityksellinen.. kilpailutilanteisiin, mutta yhtälailla se voi Niinkin konkreettiset, pienet asiat, ku- pulpahtaa pintaan arkitreenissäkin. ten silmiin katsominen, kuunteleminen Lähteet: Biswas-Diener, R. (2010). Practi- Valmentaja voi viestiä oman käyttäyty- ja kuulumisten kyseleminen, ovat merki- cing positive psychology coaching. misen ja suhtautumisen avulla, että epä- tyksellisiä. Hämäläinen, K. (2013). Suomalaisen val- onnistumiset ovat sallittuja, ja että ne Palautteen antaminen on myös yksi mennusosaamisen malli -esitys, valmenta- kuuluvat luonnollisena osana elämään. tärkeä kohtaaminen valmentajan ja ur- jaseminaari 10/13. Tästä osoituksena on esimerkiksi se, että valmentaja näkee urheilijan epäonnistu- miset mahdollisuuksina kehittyä tai että omat epäonnistumiset nähdään mah- dollisuuksina pysähtyä tarkastelemaan omaa toimintaa ja miettimään uudenlai- sia tapoja. Valmentajan uskallus myöntää ja kertoa avoimesti omista epäonnistu- misistaan lisää turvallisuuden kokemus- ta. Valmentaja siis vahvistaa turvallista il- mapiiriä antamalla urheilijoille luvan epä- onnistumiseen. Joskus tämän ääneen sanominen voi olla jollekin urheilijalle helpottava kokemus ja vapauttaa urheili- jan monista vääristä uskomuksista. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö epäon- nistuminen saisi tuntua ikävältä niin ur- heilijasta kuin valmentajasta. Olennaisin- ta on, miten epäonnistumiset kohdataan ja käsitellään.

32 TEKSTI: LAURI JAAKKOLA KUVAT: JANNE MÄKISEN KOTIALBUMI, MERVI KURULA Elinsiirron saaneiden talvimaailmankilpailut ovat samalla vertaistuen MM-kisat Kauniit alppimaisemat, kaunis kisapaikan nimi La Chapelle d’Abondance ja kaunis lähtökohta urheiluta- Janne Mäkinen (vas.), Salme Muurikka, pahtumalle: elinsiirron saaneet henkilöt ympäri maail- Asko Räsänen ja Mervi Kurula. maa kohtaavat ja kisaavat talvisissa lajeissa.

Siinä tiivistettynä Ranskan World Trans- jojaan. Kotiin viemisinä on mitaleita, jo- Talvikisojen jatko vaarassa plant Games -talvikilpailujen henki. Suo- ten vaimon kristallit saavat tehdä tilaa vit- malaisittain listaan voi lisätä vielä huike- riinissä, hän jatkoi. Ranskan talvimaailmankilpailuihin osal- an menestyksen: neljä urheilijaa saavutti listui n. 300 elinsiirron saanutta urheilijaa yhteensä 15 mitalia, joista seitsemän kul- Elinsiirtoasia esille 25 maasta. He kilpailivat alppihiihdossa, taisia. Joensuulainen Mervi Kurula, lemiläinen lumilautailussa, maastohiihdossa, am- Erityisen menestyksekäs oli elinsiirron Salme Muurikka ja karkkilalainen Asko pumahiihdossa, lumikenkäilyssä ja cur- saaneiden kansainvälisten arvokilpailu- Räsänen saavuttivat neljä mitalia kukin. lingissa. Suomalaiskilpailijoiden lajeina jen ensikertalainen, espoolainen Janne Mitalisaldo on komea, mutta vertaistu- olivat 5 km hiihto, tunnin hiihto, 2 km lu- Mäkinen, joka voitti 40–49-vuotiaiden keen painottuvissa kilpailuissa sittenkin mikenkäily ja ampumahiihto. sarjassa kaikki kolme lajia (5 km hiihto, vasta toiseksi tärkein seikka. Talvimaailmankilpailut järjestettiin tunnin hiihto ja ampumahiihto), joihin – Kisoissa parasta ovat uudet ystävyys- tänä vuonna yhdeksännen kerran. Kilpai- osallistui. suhteet. Vaihdetaan kuulumisia, kysel- lut järjestetään kahden vuoden välein, – Lähdin mukaan, koska liikun ja urhei- lään poissaolevista, huolehditaan toisten mutta vuoden 2016 kisaisäntää ei ole vie- len muutenkin paljon. Motivaation ylläpi- hyvinvoinnista ja lähetellään terveisiä, lä löytynyt, joten talvimaailmankilpailu- tämiseksi tarvitaan tavoite johon pyrkiä. Salme Muurikka kertoi. jen jatko on tällä hetkellä uhanalaisena. Ennen kilpailuja minulla ei ollut mitään – Tällaiset kisat tuovat näkyvämmin – Olisi hyvä, että kisaperinne ei katkea. odotuksia, koska en tiennyt, paljonko on esille sen, että elinsiirron saaneet ovat Toivon, että joku maa ottaisi kisat järjes- osallistujia ja millainen taso kilpailuissa eri-ikäisiä tavallisia ihmisiä. Että elinsiirrot tääkseen 2016. Tänä vuonna tuli 20 vuot- on. Yllätyin paljosta osallistujamäärästä. ovat tärkeitä, että meillä on tulevaisuus ta ensimmäisistä MM-talvikisoista, totesi Taso oli aika tasainen ja sai oikeasti kilpail- ja että elinsiirron saaminen on mahdol- Suomen joukkueen konkari Asko Räsä- la, mikä on hyvä, Mäkinen sanoi. lisuus parempaan elämänlaatuun, sanoi nen, jonka arvokilpailumitalien määrä – Kokemus oli minulle tärkeä, koska on Mervi Kurula, jolle tehtiin maksansiirto nousi Ranskassa 39:ään.. mukava nähdä jotain uutta ja testata ra- vuonna 2002.

Suomen joukkue World Transplant Games Info -talvimaailmankilpailuissa 12.–17.1.2014 Mervi Kurula, Joensuu, 50–59-vuotiaat – mitalit: 2 kultaa (2 km lumikenkäily, ampumahiihto), 1 hopea (tunnin hiihto), 1 pronssi (5 km hiihto) Salme Muurikka, Lemi, 30–39-vuotiaat – mitalit: 1 kulta (2 km lumikenkäily, 3 hopeaa (5 km hiihto, tunnin hiih- to, ampumahiihto) Janne Mäkinen, Espoo, 40–49-vuotiaat – mitalit: 3 kultaa (5 km hiihto, tunnin hiihto, ampumahiihto) Asko Räsänen, Karkkila, 70+ -vuotiaat – mitalit: 1 kulta (2 km lumikenkäily), 3 hopeaa (5 km hiihto, tunnin hiih- to, ampumahiihto)

Salme Muurikan ja Asko Räsäsen tankkaushetki. 33 : KATJA KIISKINEN KATJA : KUVA 34 Pyörätuolicurling- maajoukkue

Pelaajat: Tuomo Aarnikka (kuvas- sa vas.), Sari Karjalainen, Vesa Hell- man, Markku Karjalainen ja Mina Mojtahedi (ei kuvassa). Valmentajat: Lauri Ikävalko (ku- vassa ylh. oik.) ja Osku Kuutamo. Saavutukset: Vuoden 2012 MM- kilpailujen kahdeksas. Selviytyi en- simmäisenä suomalaisena joukku- eena talviparalympialaisiin.

35 TEKSTI: ANNAMARI JÄÄSKELÄINEN Huipulla KUVAT: SPECIAL OLYMPICS NETHERLANDS, ANNAMARI JÄÄSKELÄISEN KOTIALBUMI

Unified-käsipallo – uusi kasvun paikka?

Suomen Käsipalloliiton nuorisovastaava Annamari Suomessa käsipallolla on 4000 harras- Jääskeläinen matkusti Hollannin Amsterdamiin en- tajaa, ja laji on kasvussa. Käsipallo on helppo oppia, sillä pal- simmäiseen käsipallon Special Olympics -seminaariin. lon hallinta käsillä on helpompaa kuin Hän kertoo, miksi lajista voi hyvinkin tulla uusi tulokas esimerkiksi jaloilla. Lisäksi tarvitaan vain sisäliikuntavarusteet. Siksi käsipal- suomalaisen Unified-urheilun perheeseen. lo on myös loistava Special Olympics -laji. Tätä nykyä Special Olympics Fin- Kun yhden onnistuneen ristiinajon jäl- terdamissa marraskuun alussa. Minulla land -ohjelmassa ovat jo alppilajit, golf, keen heitin ylävitoset parini kanssa, ja muilla kansallisten käsipalloliittojen judo, keilailu, jalkapallo, lentopallo, sa- kaikki muutkin halusivat heittää ”fem- lähettämillä kokelailla oli ilo ja kun- libandy, lumikenkäily, maastohiihto, mat” kanssani, ja lopulta kaikki halusi- nia saada tutustua Hollannin Special melonta, purjehdus, ratsastus, taito- vat heittää ylävitoset kaikkien kanssa. Olympics -käsipalloon. luistelu, uinti ja yleisurheilu. Joko olisi Jokunen sekunti siinä kului, ja sitten Käsipallo on yksi suosituimmista pal- myös käsipallon vuoro? taas jatkettiin harjoitusta, ristiinajoja, loilulajeista maailmassa. Käsipalloa Seminaariin osallistui ohjaajien li- maaleja ja ylävitosia… pelaa 20 miljoonaa ihmistä 200 maas- säksi 17 innokasta oppijaa isäntämaa Ensimmäinen käsipallon Special sa, ja useissa maissa se on jalkapallon Hollannin lisäksi Saksasta, Tanskasta, Olympics -seminaari järjestettiin Ams- jälkeen toiseksi suosituin joukkuelaji. Ruotsista, Suomesta, Venäjältä, Portu-

36 galista, Kreikasta, Unkarista ja Itävallas- Aitous ja pohjaa ja saada seuratoimintaan uusia ta. Mukana oli siis todellisia käsipallo- onnistumisen ilo ulottuvuuksia. Yhteiskuntavastuu on maita. Osalla oli jo paljon kokemusta Iltapäivällä pääsimme tositoimiin. En- kuuma puheenaihe yrityksissä ja yh- Special Olympics -toiminnasta, ja osal- sin kävimme läpi keskenämme Spe- teisöissä, ja ne tukevat mielellään eri- la, kuten allekirjoittaneella, ei vielä yh- cial Olympics -pelaajille soveltuvia tyisryhmien toimintaa yhteiskuntavas- tään. harjoitteita ja sen jälkeen pääsimme tuun nimissä. toteuttamaan opittua demoryhmän Eivätkä Unified-toiminnasta hyö- Pihkalla vai ilman? kanssa käytännössä. En muista, mil- dy pelkästään kehitysvammaiset vaan Saavuimme perjantaina päivällä Ams- loin viimeksi harjoitus olisi tuottanut myös partnerit, sillä mikäli käsipallon terdamiin, ja illalla kävimme läpi Spe- niin suuren emotionaalisen latauksen pelaaminen ei jostain syystä nappaa cial Olympics -käsipallon historiaa, ja niin suurta iloa. Nautin joka hetkestä kilpailumielessä, Unified-käsipallo on sääntöjä ja termistöä. Illallisella verkos- pelata palloa. Jo pelkästään se käsittä- loistava tapa vain harrastaa ja höntsäil- toiduimme keskustellen tietenkin mai- mätön aitous ja onnistumisen ilo ovat lä pari kertaa viikossa mukavassa seu- demme käsipalloasioista. syy, miksi tätä kannattaa kokeilla. rassa. Tämä jos mikä on tunteisiin ve- Seuraavana päivänä keskustelu jat- Jotkut SO-pelaajista olivat todella toavaa ja merkityksellistä toimintaa!. kui, ja kiihkeimmät keskustelut aihe- taitavia. Minua vain huolestutti se, että uttivat käsipalloliisterin, eli kansan kie- joillekin pallo oli aivan liian iso ja ote lellä pihkan (tai klibban), käyttö sekä huono, jälleen palatakseni pihkakes- luokittelujärjestelmät (divisioning). kusteluun. Ehdotukset pallokoon pie- Käsipallossa käytetään liisteriä, jotta nentämisestä eivät herättäneet reak- pallon hallinta paranee ja peliin saa- tioita. daan lisää vauhtia. Olosuhdeongelma Lopuksi pelasimme Unified-käsi- pihkan käytön suhteen tuntuu olevan palloa. Unified-urheilussa kehitys- muuallakin sama kuin Suomessa: hallit vammaiset urheilijat ja vammattomat eivät hyväksy pihkan käyttöä. partnerit muodostavat joukkueen. Tässä asiassa yritimme päästä yhteis- Unified-käsipallossa se tarkoittaa, että ymmärrykseen siitä, kuinka tarpeellis- ulkopelaajina kentällä on kolme urhei- ta pihkan käyttö olisi Special Olympics lijaa ja kolme partneria. Maalivahdin -pelaajille ja onnistuisiko pelaaminen tulee olla kehitysvammainen urheilija. myös ilman sitä. Tavoitteena on saada Suomessa Unified-toiminta alkoi halleista harjoitteluaikaa myös Spe- 1990-luvun lopussa. Unified-toiminta cial Olympics -pelaajille, mutta toisaal- alkoi lentopallosta, ja se on hiljalleen ta heilläkin olisi oikeus laadukkaaseen levinnyt myös keilailuun, ratsastuk- pelaamiseen pihkan kanssa. Yhteistä seen, purjehdukseen, jalkapalloon ja linjaa ei syntynyt. koripalloon, joka on maailmalla yksi Koska kehitysvammaisten urheili- suosituimmista Special Olympics -la- joiden fyysinen ja psyykkinen suori- jeista. tuskyky on erilainen, Special Olym- pics -toiminta perustuu luokitteluun. Markkinarako Tavoitteena on saada kaikille saman- Unified-käsipallossa suurin haaste lie- tasoisia otteluita. Käsipallon luokitte- nee tasoerot sekä se, kuinka niitä ta- lussa kannatusta sai ns. pooliluokittelu, soitetaan. Keskustelimme mm. siitä, joissa tuloksen perusteella asetetaan miten esimerkiksi sääntömuutoksilla joukkueet koreihin, ja seuraava vastus- voidaan tasoittaa eroja: kenttäkoos- taja määräytyy samasta korista. Näin tumukset, maaleista saatavat pisteet, esimerkiksi turnauksen edetessä taso- maalivahdin vaihtosääntö, Unified- erot tasoittuvat loppua kohden men- alueet jne. nessä ja jokainen pelaa omantasois- Unified-urheilu on keino vedota ja taan vastustajaa vastaan. vaikuttaa maailmanlaajuisesti käsityk- siin vammaisurheilusta: vähentää pel- koa, stereotypioita ja väärinkäsityksiä niin kehitysvammaisten kuin vammat- tomienkin keskuudessa sekä lisätä so- siaalista yhteenkuuluvuutta. Näkisin, että Special Olympics -kä- Special Olympics -käsipallotapahtuman sipallotoiminnassa ja Unified-toimin- osallistujat yhteispotretissa. Annamari nassa olisi suomalaisessa käsipallossa Jääskeläinen sinisessä paidassa keskel- lä takana. ”markkinarako”. Tässä olisi nimittäin Annamari Jääskeläinen. loistava keino kasvattaa harrastaja- 37 TEKSTI: LAURI JAAKKOLA ENNEN & NYT KUVAT: NINA JAKONEN, SIU:N ARKISTO Vammaishiihdon uranuurtaja rautaisella tasatyönnöllä

Luusyöpä ja reisiamputaatio herkässä iässä eivät Pert- Sykemittari Bushille ti Sankilampea lannistaneet. Hän loi huikean uran Uransa viimeisiksi jääneissä vuoden niin hiihtoladulla kuin työelämässä. 1990 MM-kilpailuissa Yhdysvaltain Jacksonissa Sankilampi sai pitää pu- Sankilampi oli 1960-luvun alkupuolis- ilmanmestaruuksia latujen rautaiselle heen päättäjäisjuhlissa, sillä hän oli ai- kolla lupaava kempeleläinen hiihtäjän tasatyöntäjälle kertyi uran aikana seit- noa kilpailija, joka oli osallistunut kaik- alku, joka ihaili Veikko Hakulista ja semän ja lisäksi yksi MM-hopea ja neljä kiin vammaishiihdon arvokilpailuihin haaveili olympialaisista. Parikymppi- MM-pronssia. vuoden 1974 ensimmäisistä MM-kil- senä hänellä havaittiin aggressiivinen luusyöpä, joka johti vasemman jalan reisiamputaatioon joulukuussa 1966. – Minulle oli itsestään selvää, että ta- pahtui mitä tahansa, niin tulen pysy- mään tavalla tai toisella urheilun pa- rissa. Palava innostus urheiluun säilyi amputaatiosta huolimatta. Tiesin myös jo silloin, että vuonna 1964 oli perus- tettu Suomen Invalidien Urheiluliitto (SIU), Sankilampi kertoo. Kun vuosikymmen oli kulunut am- putaatiosta, Sankilammen lapsuuden haave toteutui. Hän ei pelkästään osal- listunut ensimmäisiin talviparalympia- laisiin Ruotsin Örnsköldsvikissä vuon- na 1976, vaan myös putsasi siellä koko palkintopöydän: kolme kultamitalia kolmelta matkalta. – Oli upea hetki seistä siellä palkin- topallilla, kun nuori kuningas Kaar- le Kustaa jakoi mitalit. Seisoin siellä kahden sotainvalidin, Otto Malkin ja Tauno Seppäsen keskellä. Hakulinen oli esikuvani, mutta vammautumiseni jälkeen sotainvalidiurheilijat nousivat myös esikuvikseni. Kaikkiaan Sankilampi voitti neljis- sä talviparalympialaisissa 13 mitalia, joista seitsemän kultaista. Myös maa-

Uusi ja vanha proteesi. Pertti Sanki- lampi vammaisurheilun historianäyt- telyssä 2009.

38 pailuista lähtien. klooritehtaalla (1967– – Rakas kilpakumppanini Samu- 1976), sitten 27 vuotta Ou- li Kämi totesi puheen jälkeen tyypil- lun Invalidien Yhdistyk- liseen tapaansa, että sinustahan Pert- sen toiminnanjohtajana ti pitäisi tehdä Suomen ulkoministeri, (1976–2003) ja viimeisenä kun puhuit niin hyvin. oululaisen Rehapolis-kon- Jacksonin MM-kilpailujen suojeli- septin toimitusjohtajana ja oli Yhdysvaltain silloisen presiden- (2003–2012). tin puoliso Barbara Bush, joka tosin 50 vuoden työuran jäl- ei ollut päättäjäistilaisuudessa paikal- keen eläkkeelle jääminen la. Sankilampi lahjoitti Bushia edus- ei tuonut muutosta kun- taneille kempeleläisen Polar Electron nallisneuvos Sankilammen sykemittarin, ja myöhemmin Sanki- luottamustoimien ja liikun- lammelle saapui kotiin kiitoskirje, jossa nan harrastamisen mää- presidentti George Bush kertoi mitta- rään. Kovakuntoinen San- rin olevan käytössä ja toivotti terveyt- kilampi harrastaa liikuntaa tä ja hyviä vuosia huippu-urheilu-uran keskimäärin kymmenen jälkeen. tuntia viikossa ja hoitaa Sykemittari on suomalainen keksin- samoja lukuisia kunnalli- tö, ja ajatuksen alkuisänä voidaan pi- sia ja ylikunnallisia luotta- tää mestarihiihtäjä Pertti Sankilampea. mustehtäviä kuin työuran- Hän tapasi 70-luvun puolivälissä hiih- sa aikanakin. Lisäksi hän tolenkillä Kempeleessä Oulun yliopis- toimii Oulun Invalidien ton elektroniikan professorin Seppo Yhdistyksen vertaistuki- Säynäjäkankaan, jolle esitteli ajatus- renkaassa vertaistukijana taan siitä, miten sykettä voisi mitata amputoiduille ja syöpään elektronisesti. sairastuneille sekä vapaa- Säynäjäkangas patentoi sykemittarin ehtoistyössä kempeleläisis- Pertti Sankilampi (vas.) ja Heikki Miettinen 24 tun- ja perusti mittareita valmistavan Polar sä järjestöissä. nin hiihdossa Jyväskylässä talvella 1988. Electro Oy:n. Idean isänä Sankilampi Matti Hannuksen kir- sai toimia sykemittarin prototyyppien joittamassa ansiokkaassa testaajana. Säynäjäkankaan yritystoi- elämäkertateoksessa ”Voi- mintaan hän ei lähtenyt mukaan. tin elämän – Pertti Sankilammen kun- on niin paljon kiinnostavia asioita me- nian latu”, joka päättyy vuoteen 2007, neillään – mm. kuntarakenneuudis- Eläköityminen päätti vain lukee, että Sankilampi jättäisi paikkan- tus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palkkatyön sa Kempeleen kunnanvaltuustossa sote-uudistus – etten malttanut jäädä Sankilampi aloitti työuransa Kem- vuoteen 2012 päättyvän kauden jäl- pois, kun tunsin nauttivani vahvaa kan- peleessä 17-vuotiaana omalla maati- keen. Näin ei kuitenkaan käynyt. natusta edelleen, vuodesta 1977 kun- lalla vuonna 1962. Vammautumisen- – Petin lupaukseni, mutta minulla nanvaltuustoon kuulunut Sankilampi sa jälkeen hän työskenteli Oulu Oy:n on siihen perusteet. Yhteiskunnassa (kesk.) kertoo..

Reisiproteesien kehitys vammaishiihdossa

Pertti Sankilampi kertoo reisiamputaation jälkeisen kinoille alkoi tulla ns. älyproteeseja. Sankilammella on ensimmäisen proteesinsa vuoden 1967 alussa olleen älyproteesi ollut käytössä vuodesta 2006 lähtien. käytännössä puujalka. Hiihtäminen sellaisen kanssa – Nyt uusin on tällainen Genium-polvinivel, joka oli aluksi hankalaa. reagoi sata kertaa sekunnissa kaikkiin liikkeisiin. Otto- Myöhemmin hänellä oli erikseen ns. siviilijalka ja bockin Janne Isokangas sanoikin tätä kokeillessani, hiihtojalka, jossa oli polvinivelen toiminnan turvaami- että nyt sinulla on Pertti polvessa enemmän älyä kuin seksi tehtyjä viritelmiä. päässä. – Aina se pelko niissä oli, että polvi lipsahtaa hiihtä- Hiihtämiseen ei enää tarvita erillistä jalkaa siviilijalan essä alta pois. Varmistin sen nahkaremmillä, jotta polvi lisäksi. Älyproteesi soveltuu siihenkin erinomaisesti. ei pettäisi. Tosin Sankilammen mukaan paralympialatasolla reisi- Reisiproteesien kehitys oli melko pientä vuosikym- amputoidut ovat nykyään suurimmalta osin siirtyneet menten ajan, kunnes vuosituhannen vaihteessa mark- pystyhiihtäjistä kelkkahiihtäjiksi.

39 TEKSTI: LAURI JAAKKOLA Sporttiklubi KUVAT: LAURI JAAKKOLA, SIU:N ARKISTO Junior Games 25 vuotta – Nimi on vaihtunut, mutta Kuortane pysyy

Lasten ja nuorten Junior Games -kisat täyttävät 25 desta 1989 lähtien Suomen Invalidien Urheiluliitto (SIU) otti kisojen järjes- vuotta. Kevätkisat on järjestetty yhtä vuotta lukuun telyvastuun, ja ensimmäiset SIU:n Nuo- ottamatta joka kerta Kuortaneen urheiluopistolla. risokisat järjestettiin keväällä Kuorta- neen urheiluopistolla. Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Kuorta- kunnan historiassa. Ensimmäisten SIU:n järjestämien ke- neen kunta ei ole erityisen keskeinen Erityiskoulut järjestivät 80-luvulla vätkisojen lajeina olivat uinti ja seit- paikka, mutta sillä on merkittävä rooli koulujen välisiä liikuntavammaisten semän lajin moniottelu. Nuorisokisat suomalaisen vammaisurheilun ja -lii- henkilöiden urheilukilpailuja. Vuo- järjestettiin – ja järjestetään yhä – kah-

40 desti vuodessa ja syyskisoissa lajit leen istumalentopallon, painottuivat alusta alkaen enemmän joka ei enää viime aikoi- yleisurheiluun. na ole kuulunut Junior Syyskisojen järjestämispaikkakunnat Games -kisojen lajeihin. vaihtuivat tiheään, mutta kevätkisois- – Olen aina tykännyt sa Kuortaneelta hypättiin syrjään vain istiksestä lajina. Kuor- kerran. Vuonna 1990 kevätkisat järjes- taneella sitä pelattiin tettiin Turussa. sovellettuna, kun kaik- Vuodesta 1991 lähtien kevätkisat ki eivät pystyneet pe- on järjestetty joka vuosi Kuortaneel- laamaan peffa lattiassa. la. Kisojen nimi on sen sijaan vaihtu- Siinä sai muistaakseni nut useasti. Nuorisokisat (1989–1992) ainakin nousta polvi- vaihtuivat Futuuri-nuorisokisoiksi seisontaan jos pystyi, (1993–1997), sitten Futuurikisoiksi nykyään esiintyvänä (1998–1999), sitten SM-nuorisokisoiksi pyörätuolitanssijana ja (1999–2004) ja lopulta vaihdettiin ny- tanssinopettajana toi- kyiseen nimeen Junior Games (2004–). miva Herpiö kertoo. Urheiluopiston tii- Soveltamista ja loisketta vistunnelmaisessa ui- Myös Kuortaneen kisojen lajivalikoima mahallissa on kilpailtu on muuttunut vuosien saatossa. Kisoi- aina, kun kisat on Kuor- hin 90-luvun alkupuolella muutamaan taneella järjestetty. Kisojen uinnista neksi kisajärjestäjäksi vuoden 2003 ai- kertaan osallistunut turkulainen Raisa vastaava Seppo Loiske on järjestänyt kana. Kun SIU, SKLU, NKL:n liikuntatoi- Herpiö muistelee suosikkilajinsa ol- pitkään myös toista Kuortaneen vuo- mi ja Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI sittaista vammaisurheilutapahtumaa, yhdistyivät vuonna 2009 ja vuoden kesäkuista Loiskutellen-uintileiriä. 2010 alussa aloitti toimintansa Suo- Näkövammaisten Keskusliitto (NKL) men Vammaisurheilu ja -liikunta VAU, Junior Games -kisojen kenties tavoitel- tuli 90-luvun alkupuolella SIU:n rinnal- oli kisoilla jälleen vain yksi järjestäjä. luin palkinto on Paras kannustus -kier- le toiseksi kisajärjestäjäksi. Kevätkisoi- Kuortaneen sijainti ja kevätkisojen topalkinto, jonka voittajana juhli ke- hin tuli tämän myötä lajiksi maalipallo. kaksipäiväisyys ovat tuoneet erityis- väällä 2012 Katariinan koulu Turusta. – Kivahan Kuortaneelle oli junnuna mausteensa kisojen osallistujille. Kisa- tulla kisaamaan, ja maalipalloturnaus reissu on reissu isolla R:llä pitkine bus- oli välillä aika tasokaskin, toteaa Pet- simatkoineen ja yöpymisineen. teri Peitso, joka osallistui omien las- – Turusta kun lähdettiin, niin otim- kujensa mukaan Kuortaneen kisoihin me usein porilaiset matkalta mukaan. kymmenkunta kertaa vuosien 1996– Se oli aina monin verroin hauskempaa, 2006 aikana. kun oli enemmän porukkaa mukana, Peitso on viime vuosina kuulunut sanoo Katariinan koulua edustanut miesten menestyksekkään maalipal- Raisa Herpiö. lomaajoukkueen vahvuuteen ja saa- vuttanut arvokilpailumitaleja myös näkövammaisten yleisurheilun puolel- la. Vaikka Kuortaneen kisat ovat eri ni- mimuunnelmineen olleet aina ennen kaikkea matalan kynnyksen kilpailut, on urheiluopistolla kisannut vuosien saatossa useampi suomalaisen vam- maisurheilun nykyhuippu. Linja-autossa on tunnelmaa 2000-luvulla kisat ovat kehittyneet edelleen. Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu (SKLU) tuli kolman-

Raisa Herpiö oli mukana Kuortaneen ki- soissa, kun niiden nimi oli vielä Nuoriso- kisat.

41 Sporttiklubi

Risto Simonen (kesk.) matkustaa vuodesta toi- seen Kuortaneelle kaukaa Tohmajärveltä.

Matka on pitkä, lähestyi Kuortanet- riä Tohmajärveltä Kuopioon. hin osallistuvista nuorista odottaa vuo- ta sitten etelästä tai idästä. Tämän vah- Junior Games -kevätkisojen ensim- desta toiseen. vistaa myös yksi Junior Games -kisojen mäisen kilpailupäivän päätteeksi jär- – Disko on semmoinen hyvä, ihan nykyosallistujista, kuopiolaisen Mänty- jestetään urheiluopistolla bilekeilailu jees, ihan menevä, tyytyy Simonen to- kankaan koulun Janika Juutilainen. ja disko. Tätä kohokohtaa iso osa kisoi- teamaan cooliutensa ylläpitäen.. – On mukavaa, kun siellä ollaan yön yli, mutta matka sinne on aika rasitta- van pitkä, toteaa Juutilainen, joka ni- Info meää suosikkilajikseen uinnin. – Se on kivaa, kun vedessä saa men- Junior Games -kevätkisat Kuortaneella nä ihan vapaasti, toteaa pyörätuolissa istuva Juutilainen. – Järjestetään 9.–10.4.2014 Kuortaneen Maailma muuttuu jopa nopeampaa urheiluopistolla. tahtia kuin Nuorisokisojen nimi, ja Ju- – Yksilölajeina uinti, keilailu ja puhallus- tikka. Joukkuelajeina maalipallo, boccia nior Games -kisoissa on osallistujien ja salibandy. joukossa yhä enenevissä määrin myös – Uinnissa, keilailussa ja puhallustikas- normaaliopetukseen integroituneita sa kilpaillaan alle 13-v (2002 ja myöhem- oppilaita. min syntyneet) ja yli 13-v (1996–2001) Risto Simonen edustaa ylpeänä sarjoissa. Muissa lajeissa kilpaillaan yh- tohmajärveläistä Tietäväisen koulua. dessä ikäsarjassa. – Ilmoittautumiset 14.3. mennessä os- Itärajan tuntumasta on koulunsa aino- oitteesta www.vammaisurheilu.fi löyty- ana edustajana omat haasteensa pääs- vällä ilmoittautumislomakkeella: VAU, tä Kuortaneen lakeuksille. Viivi Kuja-Kyyny, Radiokatu 20, 5. krs., – Minä otan Mäntykankaan kou- 002400 Helsinki, toimisto@vammaisur- lulaisilta liftin, kertoo Simonen, joka heilu.fi. – Lisätiedot: VAU, Anu Hämäläinen, joutuu ennen 290 kilometrin bussi- puh. 044 752 9373, anu.hamalainen@ matkaa Kuopiosta Kuortaneelle hank- vammaisurheilu.fi kiutumaan omin neuvoin 190 kilomet- 42 TEKSTI JA KUVA: ANNA TERVAHARTIALA Luminen lauantai rinteessä Pakkanen nipistelee punaisia poskia ja lumi narskuu Himoksella järjestettävällä viikonloppu- kenkien, monojen ja erilaisten kelkkojen alla. Jout- leirillä on tarkoitus päästä lajiin kunnol- la käsiksi. senossa järjestetty soveltavan talviliikunnan tapahtu- – Eikun yrittämään! Tiilikainen toteaa ma, Lumilauantai, ei jättänyt ketään kylmäksi. talvilajeista kiinnostuneille liikkujille. – Ihan varmasti onnistuu, kun vaan Viisivuotias Aleksi Miettinen istuu hil- vuotiaasta ylöspäin. Joukkoon mahtuu yrittää ja soveltaa. jaa monoski-kelkassa. Kehitysvammais- sekä ensikertalaisia että kokeneita las- ten Tukiliitto ry Maliken toiminnan esi- kijoita. Jokaiselle laskijalle on määrätty Väsyneet ja onnelliset mies, Susanna Tero, kiinnittää kelkan avustaja ja eri välineitä kokeillaan ja so- Aleksi on silminnähden harmissaan lukuisat remmit paikoilleen ja ohjeistaa velletaan paikan päällä. laskupäivän päätyttyä. Alussa eniten rinteeseen lähtevää isoisä Veli-Mattia hirvittäneet mutkat olivat loppujen lo- ja äiti Hanna Alvea. Kolmikon aloittaes- Takaisin rinteeseen puksi kaikkein paras osa laskua. Kelkkaa sa ensimmäisen laskunsa Aleksin silmät Satu Tiilikainen seisoo suksella ensim- ohjannut Veli-Matti on myös tyytyväi- ovat tiukasti kiinni. Seuraavalla laskulla mäistä kertaa elämässään. Ensikertalai- nen päivän laskuihin; ohjaaminen oli yl- suupielet hipovat korvia. nen ja kummallakin puolella seisovat lättävän helppoa ja mäkeen tullaan to- Eri paikkakunnilla järjestettävät Lu- avustaja kuuntelevat Teron ohjeita tar- dennäköisesti uudestaan. milauantai-tapahtumat ovat kutsuneet kasti. Tukisauvat vaihdetaan snow rider – Muistan kuinka mäki hirvitti, äiti- alppilajeista kiinnostuneet rinteeseen -kehikkoon, ja ensimmäinen lasku alkaa Hanna kertoo pohtien omia ensimmäi- jo useiden vuosien ajan. Tapahtuma hitain ja varovaisin käännöksin. Kahden siä laskujaan. järjestetään yhteistyössä paikallisten ja tunnin kuluttua Tiilikainen istuu rinne- – Taisin laskea silmät kiinni. valtakunnallisten toimijoiden kanssa. kahvilassa ja hymyilee. Vasen jalka on Nyt Hanna ja Aleksi laskevat molem- Malike on tuonut paikalle kymmenkun- uupunut, mutta rinteeseen on päästä- mat silmät auki. ta erilaista soveltavan alpin välinettä. vä takaisin. Iltapäivällä varpaitaan lämmittelevä Avustajat ja vapaaehtoiset ovat paikal- – Kaikki oli minulle ihan uutta ja kaik- Susanna Tero toteaa tapahtuman on- lisia. ki apu oli tarpeen, Tiilikainen kertoo. nistuneen hyvin. Soveltavaa talviliikun- – Tavoitteenamme on, että kaikki las- Haasteista huolimatta Tiilikainen pu- taa on jälleen tuotu entistä enemmän kijat pääsevät kokeilemaan heille sopi- huu jo innolla huhtikuussa järjestettä- esille ja uusia liikkujia tavoitettu. vaa tapaa laskea, Tero kertoo. västä lasketteluleiristä. Siinä missä Lu- – Nähdä laskija uudestaan rinteessä, Tapahtumaan on ilmoittautunut 30 milauantain tarkoitus on tutustuttaa Tero toteaa. Se on Lumilauantain paras liikkujaa, joiden ikähaarukka on viisi- erilaiset liikkujat soveltavan alpin pariin, palaute.. Info Lumilauantait Alkuvuonna 2014 järjestetään kaikki- aan kuusi Lumilauantai-talviliikunta- tapahtumaa eri puolilla Suomea. Vie- lä ehtii mukaan kahteen maaliskuussa järjestettävään tapahtumaan: Kouvo- lan Mielakkaan ja Pudasjärven Pikku- Syötteelle. La 8.3. klo 10.00–15.00 Mielakka, Kouvola Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Mia Kal- pa, [email protected], puh. 040 7449 439 La 15.3. klo 10.00–15.00 Pikku-Syöte, Pudasjärvi Ilmoittautumiset laskettelun opetuk- seen: Antti Tulasalo, antti.tulasalo@ kvtl.fi, puh. 0207 718 306. Aleksi Miettinen valmistautuu Lisätiedot: Jussi Lotvonen, puh. 0440 ensimmäiseen laskuun. 836 838 ja Sari Kuivas, puh. 0400 285 530.

43 TEKSTI: LAURI JAAKKOLA Sporttiklubi KUVAT: NINA JAKONEN, Juttusarjassa esitel- JYRKI MÄNTYNEN lään kaikille avointa Miten urheiluseuratoimin- taa. Tässä lehdessä me se vuorossa Tampereen Ville Mäntynen tehtiin Pyrintö. – seuraesimerkki – Pyrinnön tehoryhmäläinen

Monet kehitysvammaisten urheilijoiden vanhemmat – Minulla ei henkilökohtaisesti ollut aiempaa kontaktia vammaisurheiluun, ovat epäileväisiä sen suhteen, voiko heidän lapsensa läh- enkä usko, että meidän valmentajilla- teä mukaan urheiluseuran toimintaan. Yhä useammas- kaan oli, muistelee Pyrinnön hiihtoja- sa seurassa alkaa tänä päivänä kuitenkin jo olla riittävää oston puheenjohtaja Pasi Rajala. Kyse ei kuitenkaan ollut mistään ra- osaamista ja ennen kaikkea avarakatseisuutta erilaisista kettitieteestä, vaan ainoastaan siitä, lähtökohdista ponnistavien urheilijoiden mukaan otta- että seuran toimintaan tuli mukaan miseen. uusi poika, joka halusi kehittyä parem- maksi hiihtäjäksi. Ville Mäntynen aloitti hiihtoharjoitte- 15-vuotias. Hänet otettiin mukaan seu- – Tunnen olevani yksi urheilija mui- lun Tampereen suuressa yleisseuras- ran nuorten Hopeasompa-valmennus- den joukossa, vaikka olenkin kehitys- sa Pyrinnössä vuonna 2009 ollessaan ryhmään. vammainen. Pyrintö otti minut vastaan

Ville Mäntynen voitti vapaan hiihtotavan 10 kilometrin kil- pailun vuoden 2013 Special Olympics Talvimaailmankisois- sa Etelä-Koreassa.

44 reilusti, ja antoi näin mahdollisuuden – Porukka on pysynyt pitkään aika- – Toisaalta siihen, että Ville pystyy harrastaa hiihtourheilua säännöllisesti, lailla samana, ja he ovat tulleet sillä niin hyvin olemaan tässä ryhmässä Ville itse toteaa. lailla Villen kanssa tutuiksi, että saatta- mukana, auttaa paljon juuri se, että Hän pääsi mukaan myös Pyrinnön vat vähän tarvittaessa katsoa Villen pe- hän on fyysisiltä ominaisuuksiltaan nuorten tehoryhmään, mikä tiesi vie- rään, Rajala sanoo. niin kovakuntoinen, Rajala komppaa. lä lisää treenejä nyt 19-vuotiaalle Män- – Ville tuo sellaista pirteyttä ja ener- Mäntysen hiihtokunnosta löytyy tyselle. Se sopii paremmin kuin hyvin gisyyttä ryhmään, kun hän on aina hy- näyttöä vuoden takaa Etelä-Korean nuorukaiselle, joka tykkää laittaa ”hip- vällä tuulella. Hänellä on myös ihan Special Olympics Talvimaailmankisois- pulat vinkumaan” ladulla. hauskat jutut, toteaa tehoryhmään ta, joissa hän voitti vapaan hiihtotavan – Harjoituksiin on aina kiva lähteä, kuuluva Krista Laitinen. 10 kilometrin kilpailun ja sijoittui Suo- koska tykkään harjoittelusta ja ilman Mäntysen Pyrintö-uran alkuvaiheis- men viestijoukkueen kanssa pronssille. harjoittelua ei voi olla hyvä hiihtäjä, Vil- sa harjoituksiin tarvittiin välillä henki- Kansainvälisistä arvokilpailuista Män- le sanoo. lökohtainen treenikaveri, joka auttoi tynen tuo kunniaa paitsi itselleen ja – Valmentajat vetävät hyviä treenejä, vaikeammissa hommissa, esimerkiksi perheelleen myös seuralleen Tampe- vaikka ovat joskus ikäviä, kun laittavat kun Ville harjoitteli ensimmäisiä kerto- reen Pyrinnölle. punnertamaan ja vetämään sauvarin- ja rullahiihtoa. Hänen seuraava iso tavoitteensa siin- nettä, hän jatkaa. Kun Pyrinnön hiihtovalmentajat al- tää kolmen vuoden päässä, jolloin Itä- kuvaiheiden jälkeen oppivat tunte- vallassa järjestetään seuraavat Special maan Villen ja tämä puolestaan oppi Olympics Talvimaailmankisat. ”Kovakuntoinen kaveri” . seuran tavoille, on yhteistyö sujunut Pyrinnön nuorten tehoryhmässä on mutkattomasti. yhdeksän nuorta hiihtäjää, ikähaaruk- – Ville on sen verran kovakuntoinen ka on 15 vuodesta ylöspäin Mäntysen kaveri, että välillä pitää vähän katsoa, ollessa porukan vanhin. Muut hiihtäjät missä hän menee, ettei aivan eksyttäi- ovat ottaneet Villen hyvin mukaan ryh- si toisistamme, toteaa Pyrinnön hiihto- Ville Mäntynen sekä valmentajat män jäseneksi. valmentaja Jarmo Salonen. Jarmo Salonen ja Satu Pirttiniemi.

45 Sporttiklubi TEKSTI JA KUVA: AIJA SAARI MOTOASEMIEN LIIKUNTAVINKKI Törrönen vastaa

Tällä palstalla Tuomas Törrönen vastaa per- heiden liikuntaa ja harrastamista koskeviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen [email protected].

Kenelle urheiluakatemiat on tarkoitet- tu? Miten urheiluakatemiaan pääsee mukaan? Urheiluakatemiat ovat paikallisia tai alu- eellisia verkostoja huippu-urheilijoiksi tähtääville ja huipulla jo oleville urheili- joille. Akatemiat eivät siis ole lukioita tai urheiluoppilaitoksia, vaan itsenäisiä, oppi- laitosten kanssa yhteistyössä toimivia val- mentajien, asiantuntijoiden ja urheilijoi- den verkostoja. Urheiluakatemiat toimivat ns. kaksois- ura-ajattelulla, eli niiden perustarkoituk- sena on urheilijan opiskelujen sekä har- joittelun yhdistäminen mahdollisimman hyvin toimivaksi paketiksi. Akatemiat pyr- kivät luomaan huippu-urheilumaiset olo- Tasapaino- suhteet urheilijalle sekä harjoittelua tuke- van ja kannustavan ilmapiirin. Urheiluakatemioita on eri puolella Suo- harjoittelu mea ja niihin voivat hakea myös vammais- urheilijat. Useimmissa akatemioissa ha- kemisen alaikäraja on 15 vuotta, mutta istuen joissakin akatemioissa on myös toimintaa yläkouluikäisille nuorille. Myöhemminkin Tasapainoharjoittelua voi tehdä paitsi seisaaltaan myös istuen esimerkiksi akatemiaan toki voi hakea esimerkiksi kor- tuolilla, jumppapallolla tai tasapainotyynyllä. Tasapainotyynyn voi asettaa keakouluopintojen aikaan tai urheilu-uran tuolille. Istu mahdollisimman ryhdikkäästi. Tee painonsiirtoja ja keinahtele. ohessa. Voit vaikeuttaa harjoitusta nostamalla jalat ilmaan. Sitä haastavamman har- Urheilijat, jotka opiskelevat toisen as- joituksen saat mitä kiikkerämmällä alustalla keinahtelet. teen urheiluoppilaitoksessa ovat auto- maattisesti akatemiaurheilijoita. Haku Motoasemat toiselle asteelle urheilulukioihin ja am- Motoasemat-opas sisältää kuvauksen ja ohjeet kuuden matillisiin oppilaitoksiin tapahtuu helmi- erilaisen liikunnallisen harjoitteluaseman rakentami- maaliskuussa normaalin yhteishaun kaut- seen sekä alkulämmittelyn ja loppuleikin ohjaami- ta. Yläkoulujen liikuntaluokille haetaan seen. Irtileikattavista tehtäväkorteista löytyy ohjeet vaihtelevalla aikataululla. Korkeakoulu- tehtävien helpottamiseen, vaikeuttamiseen, sovel- opiskelijat hakevat urheiluakatemian jä- tamiseen ja eriyttämiseen. Oppaan lopusta löytyy senyyttä opiskelupaikkansa varmistuttua. välinelista ja ideoita tee-se-itse -välineiden teke- Tuore Nuoren urheilijan uraopas 2014 miseksi. Opas on saatavilla myös ruotsiksi nimellä löytyy osoitteesta www.sport.fi. Motostationer. Oppaan kuvituksesta on vastannut Arto Nyyssönen. Lisätiedot: koordinaattori Tuomas Törrönen, Hinta: jäsenhinta 10 euroa + toimituskulut, muut 25 euroa Suomen Paralympiakomitea + toimituskulut. Tilaukset: [email protected]. [email protected], puh. 050 408 6152. 46 TEKSTI JA KUVA: MAARIT KAARI Lyhyesti SuperFutis – erityisen hauskaa jalkapalloa

SuperFutis on erityistä tukea tarvitsevi- Treeneissä tutustuttiin palloiluun ohjaamisesta tai avustamisesta kiin- en lasten, nuorten ja aikuisten jalkapal- aluksi leikkien ja sovellettujen pienpe- nostuneet tervetulleiksi tutustumaan lon harrasteryhmä Kauhajoella. Super- lin kautta, mutta joka kerta on myös Kauhajoen SuperFutis treeneihin kes- Futikseen on kutsuttu jalkapalloilusta pelattu jalkapalloa. Treenien tavoittee- kiviikkoisin klo 16.30–17.30 Nuotti- kiinnostuneita erityistä tukea tarvitse- na on kohentaa kuntoa jalkapalloilun Areenaan!. via henkilöitä, jotka eivät pysty jostain avulla mutta yhtä tärkeää on päästä syystä osallistumaan tavalliseen jalka- harrastamaan mieluista lajia sekä tava- pallon harrasteryhmään. ta ystäviä ja pitää hauskaa. Ryhmän jalkapallotreenit alkoivat syk- Uusi tekonurmipohjainen Nuotti- syllä 2012 ja talven aikana kokoonnut- Areena-halli Kauhajoella on mukava tiin jalkapallotreenien parissa kerran paikka pitää treenejä, ja erityisen mu- viikossa. Kesällä oli taukoa, mutta tree- kavaa on silloin kun vuonna 2000 syn- nit ovat taas jatkuneet. tyneiden poikien joukkueen taitavat SuperFutis-ryhmä perustettiin yh- pelaajat ehtivät mukaan ”peliapulaisik- teistyössä Karhun jalkapallojaoston, si”. Nimittäin maalejahan syntyy kyllä Kauhajoen kaupungin liikuntatoimen kun tulee sopivia syöttöjä! ja Kauhajoen Kehitysvammaisten Tuki SuperFutiksessa alusta asti mukana ry:n kanssa. Ryhmän perustamiseen olleen 15-vuotiaan Sofia Kulmalan saatiin 3000 euroa valtakunnallista mielestä superfutis on kivaa ja on mu- seuratukea, ja sen avulla saatiin kou- kavaa olla saman harrastuksen paris- lutettua uusia ohjaajia ja avustajia ryh- sa kuin muukin perhe. Mukavinta ovat mään sekä oli mahdollista ostaa harjoi- tietysti kivat kaverit! tusvuoroja NuottiAreenasta. Erityisjalkapallon ryhmässä osallistu- Jalkapalloliitto tuki SuperFutis-ryh- ja tarvitsee tukea ja opastusta yleensä mää lahjoittamalla pelikassin, joka si- enemmän kuin tavallisesti, joten hyvi- sälsi mm. palloja, liivejä, merkkikarti- en ohjaajien ja avustajien löytyminen oita ja muuta treeneissä tarvittavaa on ollut ryhmän kannalta erityisen tär- välineistöä. Palloliitolta saatiin myös keää; siitä kuuluu kiitos ohjaajiksi ja erityisryhmien jalkapalloilun kehittä- avustajiksi tulleille reippaille ja aikaan- miseen kohdennettua Respect-tukea saaville nuorille, jotka ovat ennakko- 1200 euroa vuosille 2013–2014. Lisäksi luulottomasti toteuttaneet harrastami- VAU avusti ryhmää 400 euron arvoisel- sen tasa-arvoa jalkapallon parissa! la liikuntavälineavustuksella, jolla saa- SuperFutaajat ohjaajineen toivotta- Sofia ja Enni harjoittelevat maaliin lau- komista Kauhajoen NuottiAreenassa. tiin hankittua motoriikkavälineistöä. vat kaikki alueella jalkapalloryhmän

Loiskutellen-uintileiri Kuortaneella 8.–12.6.

Perinteinen Loiskutellen-uintileiri jär- ja avustajaa altaassa tai altaan reunalla. www.vammaisurheilu.fi (–> Tapahtu- jestetään 8.–12. kesäkuuta 2014 - joka haluat oppia uintitekniikkaa tai mat –> Leirit ja tapahtumat). Kuortaneen urheiluopistolla. Leirillä parantaa sitä. Leirille valitaan 20 leiriläistä, joille lä- uidaan ja kehitetään uimataitoja kak- Leirin hinta 380 euroa sisältää ma- hetetään kutsu leirille 19. toukokuuta si kertaa päivässä kokeneiden uinnin- joituksen, ruokailut, opetuksen, ohja- mennessä. Kutsun mukana leiriläiset opettajien johdolla. Tarjolla on myös uksen, avustamisen, leirivakuutuksen saavat myös maksuohjeet, alustavaa muuta liikunnallista ajanvietettä. ja oheisohjelman. tietoa leiristä sekä matkustusvinkit. Leiri on tarkoitettu Sinulle, Huom! Leirillä uidaan 2 x 2 tuntia Lisätiedot: leirin vastuuohjaaja Sep- - joka olet n. 9–20-vuotias liikunta-, päivässä + muut liikunnalliset aktivi- po Loiske, puh. 040 755 6484 (tieduste- näkö- tai kehitysvammainen tai elin- teetit, joten on tärkeää, että leiriläiset lut iltaisin ja viikonloppuisin), s.loiske@ siirron saanut nuori. pystyvät tähän fyysisesti. hotmail.com - joka osaat uida vähintään 50 metriä Ilmoittautumiset 5.5. mennessä il- itsenäisesti, ilman uinnin apuvälineitä moittautumislomakkeella osoitteessa Kuntoillen TEKSTI: SARI KIVIMÄKI KUVAT: JIRI HALTTUNEN HARRASTUS TUTUKSI Jumppakuminauha on taskukokoinen kuntosali Kuminauhasta voi taikoa yhden hengen näppärän kuntosalin. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kenttä- päällikkö Sari Kivimäki antaa vinkit matalankynnyk- sen kuminauhajumppaan.

Vastuskuminauhajumppaan löytyy eri tella jarruttamaan liikettä palautumis- vahvuisia nauhoja, joista valita itsel- vaiheessa. le sopiva. Ensin kannattaa aloittaa Harjoitteen aikana tulee pyrkiä olla kevyemmästä, ja opetella mahdollisimman rento ja antaa vain oikea suoritus- niiden lihasten toimia, jotka tekevät tekniikka. Kuten kyseisen liikkeen. Liikeradat pitää teh- kuntosalillakin dä huolella loppuun asti. Yliojentamis- liikkeiden oi- ta tulee kuitenkin varoa, liikkeen on ol- kein tekeminen tava hallittu. on tärkeää. Kuminauhajumppa soveltuu hyvin Kuminauhaan säädetään pyörätuolissa istuvalle, sillä välineenä napakkuutta kiepautta- kuminauha on monipuolinen, eri li- malla kuminauhaa kämmenten haksia vahvistava ja liikeratoja ylläpi- ympärille sen verran kuin haluaa. Ku- tävä harjoitusväline. Kuminauhan voi minauhoihin voi myös hankkia kahvat, asettaa selän taakse, reisien alle, jalka- jolloin kiinnipitäminen on helpompaa. pohjan alle jne. Kuminauhajumppa ei edellytä al- Kun kuminauhan kiertää esimerkiksi kuverryttelyä, mutta on hyvä aloittaa ovenkahvan ympärille, siitä saa helpos- muutamalla toistoliikkeellä ennen var- ti soveltavan kotikuntosaliharjoituk- sinaisen sarjan toteuttamista. Liikkeen sen. Nauha on helppo kuljettaa muka- oikean tekniikan mallintaminen on tär- na, ja tehokkaan treenin tekemiseen keää. kuluu vain n. 15 minuuttia. Kuminauha on hyvä väline sekä li- Helppoon, matalankynnyksen kumi- haskuntoharjoitteluun että liikerato- nauhajumppaan kevyellä kuminauhal- jen ylläpitämiseen. Tärkeää on jumpa- la voi kuulua alkuun esim. 2x10 tois- ta hyvässä ja ryhdikkäässä asennossa: toa rauhallisella tahdilla ja 30 sekunnin hartiat alhaalla, selkä suorana, pää kes- tauoilla. Kannattaa aloittaa neljästä tai kiasennossa. viidestä eri liikkeestä ja lisätä vähitel- Ranteiden asentoon kannattaa kiin- len sekä vastusta että sarjojen määrää nittää huomiota, sillä ne kipeytyvät ja pituutta, esim. 3x15 toistoon. Har- helposti. Ranteet pitää muistaa pitää joitteet kannattaa toistaa 2–3 kertaa keskiasennossa eli suorana kyynär- viikossa.. varren jatkeena. Kannattaa välttää hartioiden nostamista ja jännittä- Näppäile nettiin mistä sekä leuan eteentyöntämistä. Jumppakuminauhoja voi tilata VAU:sta Tarkkaile asentoasi osoitteesta www.vammaisurheilu.fi Hyvä asento tulee säilyttää koko (–> Materiaalit –> Myytävät tuotteet). suorituksen ajan. Harjoitella voi pei- Hinta: 2 euroa/pari + toimituskulut (minimitilaus 5 kpl). lin edessä ja tarkkailla ryhtiä. Kuminauha pidetään koko liik- Jumppakuminauhoja voi hankkia myös LIIKE 1. keen ajan kireällä, pieni ”veto hyvin varustelluista urheiluliikkeistä, Mallina kuvissa: päällä”, jolloin liikkeistä tulee mo- marketeista tai vaikkapa apteekeista. Pauliina Tamminen nipuolisempia. On siis hyvä ope- 48 Viisi liikettä kuminauhajumppaan 1) Rintarangan liikkuvuus: Aseta ja anna rintakehän kiertyä hiukan liik- kuminauha kainaloiden alta yläselän keen mukana. Palauta jarruttaen alku- ympäri. Kierrä kuminauha käsien ym- asentoon. Tunne miten vinot vatsa- pärille sopivalle kireydelle. Liikkeen lihakset aktivoituvat liikkeen aikana. alkuvaiheessa pidä peukalot ylös- LIIKE 1. päin. Ojenna kädet vuorotellen suoraksi eteen kiertäen samalla 2) Edellinen liike yhtä aikaa molem- rystyset milla käsillä: Ojenna kädet suorik- ylöspäin si vartalon eteen siten, että rystyset osoittavat koko ajan ylös ja peukalot kohtaavat vaakatasossa. Ojenna liike- radan loppuun asti. Koukista kädet jar- ruttaen ja vetämällä lavat yhteen. LIIKE 2.

3) Hartiat ja olkavarren ojentajat: Vie kuminau- ha reisien alle ja kiedo nauha käsien ympärille. Vie kyynärnivelet koukkuun ja olkavarret lähelle vartaloa, nauha olkavarsien ulkopuolella. Punnerra kädet vuorotellen kohtisuoraa ylös, lähelle korvaan. Vie liike liikeradan loppuun, mutta ei yliojennukseen. Pidä hartiat alhaalla ja ranteet kes- kiasennossa, kun ojennat nauhaa. Tarkkaile pään asentoa, älä työnnä leukaa eteen. Palauta jarruttaen ta- kaisin alkuasentoon.

4) Olkavarren koukistukset: Vie kuminauha jalkojen tai jalkalauto- jen alle. Vie kädet suoraksi vartalon viereen, kierrä kuminauha rantei- den ympäri niin, että nauha on tiuk- ka. Kierrä kämmenet eteenpäin ja pidä ranteet suorana. Pidä olkavarret kiinni vartalossa ja vedä kyynärpäät koukkuun. Palauta jarruttaen.

5) Yläselän lihakset ja rinta- rangan liikkuvuus: Vie kädet suoraksi eteen hartioiden kor- keudelle ja ota nauhasta kiinni niin, että oteväli on hartiale- vyinen tai hieman leveämpi. LIIKE 5. Vie kädet edestä sivulle mah- dollisimman pitkälle. Palauta LIIKE 2. jarruttaen kädet eteen. Liike on myös tehokas liikkuvuusharjoitus rintaran- galle ja olkanivelille. LIIKE 5. 49 TEKSTI: ANNA TERVAHARTIALA Kuntoillen KUVA: LINNEA REMES Iloliikkuja liikkuu puhtaasta liikunnan riemusta Airi Mankinen-Yrjänheikki oli 17-vuotias välilevyn rap- jana, eli Iloliikuttajana. Iloliikuttajan peuman viedessä liikuntakyvyn. Kunto palasi hitaasti tehtävä on opastaa liikuntarajoitteisia liikunnan pariin ja kannustaa oman mutta varmasti omatoimisella liikunnalla. Nykyään liik- liikuntauran kehitykseen. Mankinen- kuja kannustaa muita urheilun pariin iloisella otteella. Yrjänheikin vahvuus vertaistukijana kumpuaa omasta liikuntahistoriasta Mankinen-Yrjänheikin arki pyörii liikun- ryttelyllä. Lämmittelyn jälkeen liikkujat ja palosta ylläpitää terveyttä ja hyvin- nan ympärillä. Siilinjärvellä asuva liikun- lähtevät kulkemaan omaan tahtiin 2–5 vointia omatoimisella aktiivisuudella. ta-aktiivi on ollut mukana perustamassa kilometrin matkaa. Reittiä saa soveltaa – Olen hyvä esimerkki, sillä olen saa- paikallista invalidiyhdistystä, ja hän on ol- oman mielensä mukaan ja lenkille voi nut itseni kuntoutettua juuri liikunnan lut keskeinen tekijä liikuntaharrastusten lähteä myös ilman sauvoja. avulla. ja -tapahtumien kehittämisessä alusta Sauvakävelyn suosio perustuu sen laa- Iloliikuttajan tehtävä kiteytyy liikun- saakka. jaan kohderyhmään. nan jakamiseen. Työ on ollut helppoa, Nykyään yhdistyksen tarjoama liikun- – Sauvakävely sopii kaikille. Urheilulaji- sillä ihmiset ovat lähes poikkeuksetta takattaus pitää sisällään laajan kirjon la- na sauvakävely on tehokas, sillä kävelles- innoissaan saadessaan kehon liikkeel- jeja: vesivoimistelu, curling, kuntosali, sä koko kroppa on liikkeessä, Mankinen- le. Vaikka kuntoilla voi yhdessä, tär- jumppa ja sauvakävely – lista lajikokei- Yrjänheikki kertoo. keintä on muistaa, että liikunta on aina luista ja urheilumahdollisuuksista on pit- Sauvakävely saattaa tuoda haasteita itselle kotiin päin. kä. niskakivuista kärsiville henkilöille, mutta – Liikunnan ja kuntoilun hyöty tulee kokenut harrastaja korostaa, että tärkein- aina ensimmäisenä itselle. Sitä ei voi Kaikille sopiva sauvakävely tä on kävellä oman tason ja kyvyn mu- tehdä naapurin puolesta. Liikkua täy- Viimeisten vuosien aikana yhdeksi rak- kaan. Kunto kasvaa tehdessä. tyy koko ajan. Liikuntaa ei voi varastoi- kaimmista lajeista on muodostunut sau- da ja säilyttää. vakävely, jonka ryhmä on ollut toimin- Liikkua ei voi naapurin Niin kauan kuin omat jalat kanta- nassa jo yli kymmenen vuotta. Kolmesti puolesta vat iloliikuttaja työskentelee terveyt- viikossa kokoontuva ryhmä aloittaa sau- Paikallistoiminnan rinnalla Mankinen- tä edistävän liikunnan puolesta vielä vakävelylenkkinsä yhteisellä alkuver- Yrjänheikki toimii VAU:n vertaisohjaa- monta iloista vuotta eteenpäin..

Airi Mankinen-Yrjänheikki (vas.) 50 sukkisjumpan parissa. TEKSTI: ANNA TERVAHARTIALA KUVA: PAULIINA NUUTISEN KOTIALBUMI Oma laji löytyi kokeilemalla

Oma laji ei löydy itsestään, vaan etsimällä. Joensuun on vieras ohjaaja. Seudun Invalidit on jo vuosia järjestänyt liikuntako- Liikunnan rinnalla Nuutinen on VAU:n Kuntokuu-bloggaaja. Nuutinen keiluja, joissa jokaisella on mahdollisuus saada syk- kertoo ehdottaneensa itseään kirjoit- keensä kattoon hyvässä seurassa. tajaksi huomatessaan valtaosan blog- gaajista olevan huippu-urheilutaustai- sia. Pauliina Nuutinen, paljasjalkainen jo- Oma laji – Huomasin, että kilpaurheilun ja ensuulainen ja invalidiyhdistyksen lii- matalankynnyksen liikunnan välistä kunta-aktiivi, ei nuorena mieltänyt it- – Kun etsii omaa lajia, kannattaa ko- puuttui jotakin, Nuutinen pohtii. seään liikunnalliseksi. Liikunnasta tuli keilla niin pitkää kunnes löytyy se laji, Kirjoittamalla omista kokemuksis- keskeinen osa elämää nuoren naisen joka tuntuu omalta, Nuutinen neuvoo. taan, terveydestään ja harrastuksistaan päästessä 90-luvun puolessa välissä Nuutinen itse löysi lajinsa vammat- Nuutinen toivoo entistä useammin Suomen Invalidien Urheiluliiton kum- tomien cross-fit -treeneistä tunneil- löytävän liikuntalajin, jota harrastaa miohjaajakoulutukseen. Haaste otet- le rohkeasti osallistumalla. Lievä hah- hyvässä ja iloisessa seurassa.. tiin vastaan oman liikuntaohjaajan mottamista ja tasapainoa vaikeuttava kannustuksen saattelemana. vamma on osoittanut liikunnanohjaa- Näppäile nettiin Koulutuksen avulla Nuutinen pääsi jan roolin tärkeyden. mukaan liikuntatoiminnan suunnitte- – Minun on paljon helpompi mennä Tutustu Pauliina Nuutisen luun ja toteutukseen. Samalla tiellä ol- vaikealle tunnille, jos siellä on tuttu oh- Liikuntaa omaksi iloksi -blogiin: www.kuntokuu.fi laan edelleen. Nuutinen on keskeisessä jaaja, kuin helpommalle tunnille, jossa osassa invalidiyhdistyksen järjestämis- sä liikuntakokeiluissa, jotka kokoavat liikunnasta kiinnostuneet yhteen noin kerran kuukaudessa. Viimeaikoina uudet lajikokeilut ovat olleet vähäisiä, mutta toiminnan ansi- osta esimerkiksi keilauksesta on tullut noin kuusihenkisen ryhmän säännölli- nen harrastus. Kokeiluja on tehty kun- tosalille ja ampumaradalle, ja seuraava laji saattaa olla pingis. Liikuntavastaavana Nuutisen tehtä- vä on huomioida eri tavoin vammais- ten liikkujien tarpeet. Toiminnan on oltava tarpeeksi kiinnostavaa niin vai- keavammaisille kuin niille joiden vam- ma on lievä. – Parasta kokeiluissa ja ryhmissä on se, kun huomaa uuden osallistujan tu- levan seuraavallakin kerralla mukaan, Nuutinen kertoo. Lajit ovat loppupeleissä kokeilujen kannalta toissijaisia, sillä tärkeintä on viettää aikaa yhdessä ja haastaa itsen- sä uuden tekemisen parissa.

Pauliina Nuutinen.

51 TEKSTI: JUKKA PARVIAINEN Kuntoillen KUVAT: ANU HÄMÄLÄINEN, LAURI JAAKKOLA

SOLIA:lta löytyy talven välineitä myös lapsille

Vaikka Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIA cm, eli ne sopivat jo aika pienille henki- on keskittynyt vuokraustoiminnassaan aikuisten lii- löille. SOLIA:n kaikissa yksiköissä on vuok- kunnan ja urheilun apuvälineisiin, on osa SOLIA:n väli- rattavana SEILOX ja Oiva -merkkisiä pys- neistä myös lapsille ja nuorille sopivia. Kaikki välineet tyluistelun tukia. Molemmat mallit pys- eivät välttämättä ole varsinaisia lasten välineitä, mut- tytään säätämään jopa 60 senttimetriin. Molempia tukia pystyvät käyttämään ta hyvän säädettävyyden tai pienen koon takia sopi- hyvin myös aikuiset, koska niistä löytyy vat hyvin lapsille. säätövaraa ylöspäin todella reilusti. SOLIA:n välineitä voi kysellä kaikista SOLIA:n uusin hankinta on sopivan ko- Jos kelkka on hiukan liian leveä, voi sitä SOLIA:n vuokrausyksiköistä. Yksiköt, yh- koinen lapsille ja nuorille. Se on yksi- kaventaa hiukan laittamalla väliin vaikka teystiedot ja päivystysajat löytyvät osoit- suksinen monoski-laskettelukelkka, jon- palan Airex-mattoa. Se myös lämmittää teesta www.vammaisurheilu.fi/fin/solia. ka penkin istumaleveys on 32 cm. Uusi hieman samalla. Muut lasten ja nuorten toimintaväli- itävaltalaisen Praschbergerin valmista- Lasten mittojen mukaan tilattuja jää- neitä sekä liikunnan apuvälineitä vuok- ma monoski on varustettu pienemmäl- kiekkokelkkoja on kaksi, merkiltään Han- raavat tahot löytyvät osoitteesta www. lä rungolla, joten sen rungossa oleva dinoreja. Niiden istumaleveys on 30–35 valineet.fi.. istuinjousikin toimii paremmin kevyem- mällä henkilöllä. Info Uudessa kelkassa on takana avustus- Monoski- kahva, jota voi säätää mukana laskevan avustajan pituuden mukaan. Näin pie- laskettelukelkka nen kelkkailijan nopeus ei pääse nouse- maan liian kovaksi, jos jarruttaminen ei Alois Praschberger ole vielä oikein hallussa. Hiihtokelkoista pienemmille hiihtäjil- – Istumaleveys: 32 cm le sopii keveytensä takia Spokes’n Mo- – Selkänojan korkeus: 30 cm tionin XC Sprint -hiihtokelkka sekä yksi – Istumasyvyys: 40 cm SOLIA:n To-jo -merkkisistä kelkoista. To- – Suksen pituus: 155 cm Lisätiedot: jo toimii pienemmillä sen hyvän säädet- www.praschberger.com tävyyden ansiosta. 52 Svenska sidor Att förstå, identifiera och stödja – program för motoriska inlärnings- svårigheter

I det finländska systemet finns luckor. Var- je år inleder tusentals elever med motoris- ka inlärningssvårigheter sin skolbana. Det är fråga om barn vars svårigheter inte har upptäckts i barnrådgivningen, det vill säga barn vars problem inte har identifierats. De första skolåren är känsliga tider och situationen underlättas inte av att barnet har svårigheter med sin egen kropp. Dessa barn är inte ”lite klumpiga”, som man brukar säga, utan i bakgrunden finns ett problem i utvecklingen, som kräver systematiskt stöd. – Läraren kan anse att om barnet är klum- pigt behöver han eller hon endast fler om- tagningar eller repetitioner. Det är ingen lösning om inte barnet får rätt stöd, säger Piritta Asunta, forskare för CP-förbundets projekt Mukaan – liikun, opin, osallistun. Asunta har som uppgifter i projektet att utveckla och pröva ut en observationsblan- kett riktad till lärare med vars hjälp motoris- Piritta Asunta ja Jussi Saarinen. ka svårigheter hos eleverna kan identifieras. – Blanketten är avsedd för att urskilja mo- barnet har och är medvetna om att barnet barn som har motoriska inlärningssvårig- toriska inlärningssvårigheter hos barn i ål- är i behov av stöd. Det vore ändå bra att heter, ett rörelsehinder, övervikt på grund dern 6–9 år. Med hjälp av blanketten görs känna till hurdant stöd barnet är i behov av. av levnadssätt eller barn som i största all- ingen diagnos, utan man strävar efter att På grund av detta behov uppstod CP-för- mänhet upplever motion som något mot- upptäcka barn med risk för att ha problem bundets nya projekt Innostun liikkumaan. bjudande. i den motoriska inlärningen, förklarar Asun- Inom ramen för projektet utvecklas stöd- – Stödinsatser kan exempelvis vara mo- ta. insatser för att utöka motionen för sådana tionsklubbar, stödundervisning i idrott och Att identifiera problem är en god början. barn som har visat sig särskilt svåra att en- gymnastik, motoriska hemuppgifter och Med det kommer vi redan långt, läraren och gagera och få igång. Till denna grupp hör pausgymnastik, konstaterar Jussi Saari- föräldrarna inser vad för slag av problem cirka 20 procent av eleverna i lågstadiet; nen, chef för projektet Innostun liikkumaan.

Nuutti Raassina – ung föreningsaktör

16-årige Nuutti Raassina kommer från en is- äng och utgående från dem matchspecifika någon naturlig lagsport. hockeyfamilj. Lillebror Tuukka spelar i Salon medelvärden. I något skede har vi också pla- – Vi kontaktade stadens idrottsväsende och Kiekkohaits F-juniorer, med pappa Tomi Ra- nerat plus-minus statistik och eventuell statis- fick en speltur. Den lokala innebandyförening- assina som en av tränarna. tik över målvakternas insatser, berättar Nuutti, en SalPa har också deltagit i samarbetet. Från Nuutti har själv en CP-skada och han använ- som även verkar som speaker under F-pojkar- första början var gruppen avsedd för rullstols- der rullstol. Det har ändå inte hindrat honom nas hemmamatcher. burna personer, men vi har också fått med för- från att delta i det gemensamma fritidsintres- Nuutti har även varit aktiv i fråga om sitt äldrar och syskon till spelarna, berättar Nuutti. set för familjens män. Han verkar som F-poj- eget motionsintresse. År 2008 startade han Han har själv varit tvungen att avstå från karnas statistikansvarige i laget. tillsammans med sina kompisar en egen inne- spelen på grund av knäoperationer och ökat – Jag räknar spelarnas mål, passningar, po- bandygrupp, då det på hemorten inte fanns skolarbete. 53 Svenska sidor Unified-handboll – tid för en ny tillväxt? I Sotji blir det Annamari Jääskeläinen, ungdomsansva- rig vid Finlands Handbollförbund, reste till Amsterdam i Holland för att delta i Special utan tvekan Olympics första seminarium om handboll. Handboll är en av de populäraste boll- fantastiska grenarna i världen. Handboll spelas av 20 miljoner människor i 200 länder, och i de paralympiska flesta länder är handboll den populäraste lagsporten efter fotboll. I Finland finns det 4 000 personer som spelar handboll och vinterspel grenen blir allt populärare. Det är lätt att lära sig handboll, att be- härska bollen med händerna är nämligen De paralympiska vinterspelen ord- lättare än med exempelvis fötterna. Dess- nas i Sotji i Ryssland den 7–16 mars utom behövs endast utrustning för inom- 2014. Om arrangemangen för de husmotion. Därför är handboll också en kommande olympiska och para- ypperlig Special Olympics -gren. lympiska spelen har det förts en ny- Seminariet var inte endast tomt prat, ansrik diskussion och evenemang- utan seminariedeltagarna fick även möjlig- en kulminerar i att speciellt framstå het att visa vad de gick för på planen. som ett uttryck för president Putins – Jag kan inte minnas när någon träning makt. Något berättar också det fak- senast skulle ha inneburit en sådan stor tum att den ursprungliga budgeten emotionell laddning och glädje. Några av på cirka 9 miljarder euro har vuxit till Special Olympics -spelarna var verkligen 40 miljarder euro. I mars kommer vi bra. Det som bara oroade mig var att bol- otvivelaktigt att få se pompösa täv- len för vissa spelare var alldeles för stor och lingar. greppet för dåligt. Förslagen att minska på Finlands lag är störst sedan de pa- bollens storlek väckte inga reaktioner, be- ralympiska vinterspelen i Salt Lake rättar Jääskeläinen. City 2002. För första gången fick Fin- – Till slut spelade vi Unified-handboll, land en plats i en laggren i de para- där idrottare med utvecklingsstörning och lympiska vinterspelen. Landslaget i partner utan funktionshinder bildade ett rullstolscurling uppnådde i VM-täv- lag. Jag anser att det i Special Olympics lingarna i fjol en plats i de paralym- -handboll och i Unified-verksamhet finns piska spelen och är nu en av med- en ”marknadsnisch” inom den finländska aljkandidaterna i den högklassiga handbollen. Detta skulle nämligen vara ett turneringen. ypperligt tillfälle att skapa en grund för ett fritidsintresse och ge föreningsverksamhe- ten nya dimensioner, fortsätter Jääskeläi- Annamari Jääskeläinen. nen. Junior Games 25 år – Namnet har ändrats, men Kuortane finns kvar

Tävlingarna Junior Games för barn och ung- ordnats i Kuortane varje år. Namnet på täv- tävlingarna har gett en extra krydda till täv- domar fyller 25 år. Vårtävlingarna har varje lingarna har däremot ändrats flera gånger. lingarna. För många har resan till tävlingen gång ordnats i Kuortaneen Urheiluopisto, Nuorisokisat (1989–1992) ändrades till Fu- varit en resa med stort R, med långa bussre- med undantag av ett enda år. tuuri-nuorisokisat (1993–1997), sedan till Fu- sor och övernattning på tävlingsplatsen. Specialskolor ordnade på 80-talet idrotts- tuurikisat (1998–1999), därefter till SM-nuo- – Då vi åkte från Åbo tog vi ofta på vägen tävlingar mellan skolorna för elever med risokisat (1999–2004) och slutligen till det med gänget från Björneborg. Det blev all- rörelsehinder. År 1989 tog Finlands Handi- nuvarande namnet Junior Games (2004–). tid mycket roligare då vi var fler, säger Raisa kappidrottsförbund (SIU) ansvaret för täv- – Visst var kul att som junior komma till Herpiö, som representerade Katariinan kou- lingsarrangemangen, och de första ung- Kuortane för att tävla och goalballturnering- lu i början av 90-talet. domstävlingarna ordnades i Kuortaneen en var ibland till och med av rätt så hög nivå, Årets Junior Games vårtävlingar ordnas i Urheiluopisto på våren. Numera ansvarar konstaterar Petteri Peitso, som vill minnas Kuortane 9–10 april. Grenarna är simning, VAU för tävlingarna. att han har deltagit i tävlingarna i Kuortane bowling, blåspil, goalball, boccia och inne- År 1990 ordnades vårtävlingarna i Åbo, ett tiotal gånger under åren 1996–2006. bandy. men från och med 1991 har vårtävlingarna Kuortanes läge och de två dagar långa 54 SUOMEN VAMMAISURHEILU JA -LIIKUNTA VAU RY TIEDOTTAA

Sisällys VAU tiedottaa 60 VAU:n toimisto 61 Kilpailukutsuja 62 Lajijaostot 64 VAU:n hallitus 64 Tapahtuma- ja kilpailukalenteri 65 : LAURI JAAKKOLA LAURI : KUVA

Ilona Lindroos Lahden Judoseurasta oli yksi Pajulahti Games -kilpailutapahtuman judoturnauksen osallistujista.

VAU TIEDOTTAA 55 VAU:n uutisia

Henkilöstömuutokset Liikuntavastaavakoulutukset

Elina Holopaisen äitiyslo- Viivi Kuja-Kyyny (toimis- keväällä 2014 man aikana Special Olym- [email protected], puh. pics -lajikoordinaattori- 044 752 9360) ja viestinnän VAU järjestää jäsenyhdistys- Ilmoittautumiset ja na toimii Timo Pelkonen osalta yhteyshenkilönä toi- tensä liikuntavastaaville kou- lisätiedot: (timo.pelkonen@vammais- mii Lauri Jaakkola (lauri. lutusta vuosittain eri puolilla VAU, tapahtumakoordinaat- urheilu.fi, puh. 050 596 jaakkola@vammaisurheilu. Suomea. Koulutuksissa päi- tori Tiina Siivonen, puh. 040 5015), joka palasi VAU:hun fi, puh. 045 136 8695). vitetään liikuntavastaavien 833 4869, tiina.siivonen@ vammaisurheilu.fi. vuoden 2014 alussa kahden VAU-tietämystä, tutustutaan vuoden toimivapaalta. Pel- Itäisellä alueella Kuopion vammaisurheiluun ja -liikun- VUODEN 2014 konen vastaa myös maali- toimistossa työskentelevät taan laaja-alaisesti sekä päi- KOULUTUKSET pallosta. nuorisotoiminnan suun- vitetään liikuntavastaavien 15.3. Lappeenranta nittelija Anu Hämäläinen tehtäväkenttää. Koulutukset 22.3. Jyväskylä VAU:n henkilöstön vähen- (anu.hamalainen@vam- koostuvat teoria- ja käytäntö- 5.4. Pori täminen vuoden 2013 lo- maisurheilu.fi, puh. 044 752 osuuksista. Koulutukset ovat 12.4. Kemi pun yt-menettelyn päät- 9373) ja lajikoordinaattori VAU:n liikuntavastaaville mak- teeksi toi muutoksia myös Petri Räbinä (petri.rabina@ suttomia. Liikuntavastaavat Ilmoittautumiset kaksi jäsenistön suuntaan. Jat- vammaisurheilu.fi, puh. 050 ovat tärkeä verkosto jäsenyh- viikkoa ennen koulutusta. kossa jäsenyhdistyksiä kos- 596 5014) vastaavat myös distysten ja VAU:n välillä. keviin kysymyksiin vastaa paikallisiin kysymyksiin.

Tilaa lehti!

6,90 € www.vammaisurheilu. •

1/12 Tilaa Vammaisurheilu & -liikunta -lehti! www.vammaisurheilu.fi • Tilauskuponki 6,90 €

2/12 Olen VAU:n jäsenyhdistyksen jäsen: en kyllä TEEMA JÄSENHINTA Osaamisen Vammaisurheilu & -liikunta kehittäminen -lehti 20 euroa/vuosi VAU:n jäsenyhdistyksen/seuran nimi:

Urheiluakatemiat Valmentajan muutoksen etulinjassa VAU:n parhaat valmennustyylillä vammaisurheilijat 2011 TILAUSHINTA on väliä Vammaisurheilu & -liikunta Nimi: TEEMA

Raha ja Vammaisurheilu saa oman -lehti 30 euroa/vuosi postimerkkiarkin resurssit Välineet.fi-verkkopalvelu Lähiosoite: laajenee entisestään SÄHKÖINEN LEHTI Postinumero: MAKSUTTA Postitoimipaikka: Sähköinen lehti sähköpostiin*) Monipuolinen katsaus vammais- Puhelin: urheilun- ja liikunnan maailmaan (pdf tai html) Daisy (äänite lukemis-esteisille) Sähköposti*): Huippu-urheilijoiden kuulumisia Syntymävuosi: Sporttiklubin omat sivut Haluan tilauksen Tapahtumat ja leirit alkavan nrosta: ______Kilpailukutsut LehtitilauksetLehtitilaukset osoitteella osoitteella Suomen Suomen Vammaisurheilu Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ja ry/lehtitilaus, -liikunta VAU Radiokatu ry/lehtitilaus, 20, 5. krs., 00240 Helsinki tai Vinkkejä ja ideoita toimisto@vammaisurheilu. Radiokatu 20, 5. krs., 00240 Helsinki tai puh. tai [email protected] (09) 4257 9824. tai puh. 044 752 9360 48

56 VAU TIEDOTTAA Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry toimisto palvelee

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Radiokatu 20, 5. krs., 00240 Helsinki puh. 044 752 9360, fax (09) 4257 9825 www.vammaisurheilu.fi

HALLINTO, TALOUS JA Jukka Parviainen Petri Räbinä JÄRJESTÖTOIMINTA apuvälineneuvoja, lajikoordinaattori. Riikka Juntunen puh. 045 677 0516, puh. 050 596 5014, toiminnanjohtaja [email protected] [email protected] puh. 0400 340 091, - apuvälinetoiminta - lajit: CP-jalkapallo, kelkka- riikka.juntunen@ - esteettömyys jääkiekko, istumalentopallo, vammaisurheilu.fi pyörätuolirugby, sähköpyörä- - toiminnan johtaminen tuolisalibandy, sokkopingis, - hallinto- ja talousasiat keilailu ja shakki - Special Olympics -toiminta

Viivi Kuja-Kyyny Timo Pelkonen toimistoassistentti, Piia Korpi lajikoordinaattori puh. 044 752 9360, koulutuskoordinaattori, puh. 050 596 5015 viivi.kuja-kyyny@ puh. 044 767 1368, timo.pelkonen@ vammaisurheilu.fi [email protected] vammaisurheilu.fi - toimistoasiat - koulutus - Special Olympics -toiminta - asiakasrekisterin ylläpito - muut lajit: maalipallo - lehti- ja materiaalitilaukset

Anu Boman taloussihteeri, puh. 044 361 3322, anu.boman@ Elina Holopainen vammaisurheilu.fi lajikoordinaattori - talousasiat ja laskutus LASTEN JA (äitiyslomalla ) NUORTEN TOIMINTA Anu Hämäläinen nuorisotoiminnan suunnittelija HARRASTE- JA JÄSENPALVELUT Pertti Wallenius puh. 044 752 9373, anu.hamalainen@ Teemu Lakkasuo toimistoapulainen toimialapäällikkö, - postitus ja kopiointi vammaisurheilu.fi - lasten ja nuorten liikunta puh. 040 565 1001, - sporttiklubitoiminta teemu.lakkasuo@ vammaisurheilu.fi - seura- ja yhdistystoiminnan kehittäminen ja koordinointi - elinsiirtoväen urheilu- toiminnan koordinointi

VIESTINTÄ Tuomas Törrönen Lauri Jaakkola nuorisotoiminnan suunnittelija Jarno Saapunki tiedottaja, (toimivapaalla aluetoiminnan suunnittelija puh. 045 136 8695, lauri. 1.12.2013–31.12.2014) (pohjoinen alue) [email protected] puh. 040 737 5882 - viestinnän suunnittelu jarno.saapunki@ - verkkopalvelun päivitys Nina Peltonen vammaisurheilu.fi - graafinen suunnittelu oto-liikunnanohjaaja, - pohjoisen alueen - Vammaisurheilu & -liikunta puh. 050 400 1532, harrasteliikunnan ja -lehden päätoimittaja nina.peltonen@ vammaisurheilu.fi aluetoiminnan suunnittelu - lasten ja nuorten liikunta - tapahtumien suunnittelu ja toteutus TUTKIMUS JA KEHITYS Aija Saari tutkimuspäällikkö puh. 040 506 4208, KILPA- JA HUIPPU-URHEILU Jarmo Koivisto [email protected] Hannele Pöysti alueellinen yhteyshenkilö (pohjoinen alue, toimintaa betjäning på svenska toimialapäällikkö, koordinoidaan Rovaniemeltä) - tutkimus puh. 050 517 6151, puh. 040 572 2123, [email protected] - kehitys- ja esteettömyys- hannele.poysti@ projektit vammaisurheilu.fi Maarit Kaari - kilpa- ja huippu-urheilun alueellinen yhteyshenkilö (läntinen alue, toimintaa koordinointi koordinoidaan Kauhajoelta) - lajiliittointegraatio [email protected], puh. 0400 543 430

Tiina Siivonen Harri Lindblom Sari Kuivas tapahtumakoordinaattori lajikoordinaattori, alueellinen yhteyshenkilö (pohjoinen alue, toimintaa puh. 040 833 4869, puh. 044 361 7353, koordinoidaan Oulusta) tiina.siivonen@ harri.lindblom@ [email protected], puh. 0400 285 530 vammaisurheilu.fi vammaisurheilu.fi - tapahtumien suunnittelu ja - elinsiirtoväen kansallinen Jarno Jokela toteutus lajitoiminta alueellinen yhteyshenkilö (Pirkanmaa, toimintaa - koulutus - muut lajit: boccia ja koordinoidaan Tampereelta) - esteettömyys voimanosto [email protected], puh. 040 500 9615

57 KILPAILUKUTSUJA

ALPPIHIIHTO ISTUMALENTOPALLO ALPPIHIIHTOKILPAILUT ISTUMALENTOPALLON VETERAANISARJAN M50 Alppihiihtokilpailut liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä SM-TURNAUS elinsiirron saaneille laskijoille järjestetään sunnuntaina 6. huhti- Istumalentopallon veteraanisarjan M50 SM-turnaus järjestetään kuuta 2014 klo 11.00 alkaen Himoksella Jämsässä. Lajina on pu- 1. maaliskuuta 2014 Kotkassa, Otsolan koulun salissa (Hiiden- jottelu. Kilpailusta ei peritä erillistä osallistumismaksua. kirnuntie 2). Miesten M50-sarjan joukkueissa saavat pelata vuon- Ilmoittautumiset 21.3. mennessä: Sanna Hänninen, sanna@ na 1964 ja ennen sitä syntyneet. Turnaus alkaa klo 10.00 tai klo naaranlahti.fi, puh. 044 359 3736. 11.00 osallistujien määrästä riippuen. Lisätiedot: Sanna Hänninen, [email protected], puh. 044 359 Osallistumismaksu 50 euroa/joukkue, maksetaan tilille Kotkan 3736 ja Janne Piitulainen, [email protected], puh. Seudun Invalidit ry FI97 5172 2040 0764 96 tai sovittaessa tur- 044 7755 329. nauspaikalla. Ilmoittautumiset 23.2. mennessä ja lisätiedot: Kotkan Seudun AMPUMAURHEILU Invalidit ry, Pekka Nygren, Laajakoskentie 326, 48720 Kotka, puh. 0400 333 091, [email protected]. ILMA-ASEIDEN SM-KILPAILUT Ilmoittautuneille joukkueille lähetetään turnaustiedot ja otte- Turun Seudun Ampujat ry ja Säkylän Seudun Ampujat ry järjes- luohjelma n. viikkoa ennen turnausta. tävät ilmakiväärin ja ilmapistoolin SM-kilpailut 14.–16. maalis- kuuta 2014 Heinolassa, Vierumäki Areenalla. Kilpailujen yhtey- KEILAILU dessä ammutaan myös liikunta- ja näkövammaisten SM-luokat perjantaina 14.3. KEILACUP 2013–2014, 7. OSAKILPAILU Ilmoittautumiset 25.2. mennessä ja lisätiedot: www.turunseu- Keilacupin kauden 2013–2014 seitsemäs osakilpailu järjestetään dunampujat.fi/ilmakivaarin-ja-ilmapistoolin-sm 15. maaliskuuta 2014 Salossa, Hanhivaaran keilahallissa (Salo- rankatu 5–7). BOCCIA Kilpailussa noudatetaan kauden 2013–2014 sääntöjä. Henkilö- kohtaiset kilpailuluokat A, B, C, D, E ja F. XII HARJAVALTA-BOCCIA (PARI) Kilpailuerät: klo 10.00, klo 12.00, klo 14.30 (ratahoito), klo 16.30. Harjavallan Seudun Invalidit ry järjestää boccian avoimet parikil- Osallistumismaksu: 25 euroa/henkilö, maksetaan yhdistyksit- pailut lauantaina 29. maaliskuuta 2014 klo 9.00 alkaen Nakkilan täin 28.2. mennessä tilille Hanhivaara House Bowlers ry 177730- liikuntahallilla (Kuntopolku 1). 3767. Viestikenttään: Keilacup. Sarjat: Yleinen, naiset, luokat 1–3. Parin ei tarvitse kuulua sa- Ilmoittautumiset yhdistyksittäin 28.2. mennessä: keilahalli@ maan yhdistykseen. Hyvityspisteet käytössä luokissa 1–3. hanhivaara.fi. Ilmoittautumisista selvittävä osanottajan nimi, kil- Osallistumismaksu: 14 euroa/pari, maksetaan Harjavallan Seu- pailuluokka ja yhteyshenkilö tietoineen. dun Invalidit ry:n tilille Nordea FI12 2109 1800 0144 03 Lisätiedot: Sami Konsteri, puh. 0500 698 026, keilahalli@hanhi- Ilmoittautumiset 24.3. mennessä: Harjavallan Seudun Invali- vaara.fi dit ry, Keskustie 5 A 3, 29200 Harjavalta tai puh. (02) 537 3671 tai Keilahalli sijaitsee Astrum-keskuksessa, josta löytyy ruokaravin- puh. 044 087 7020 tai [email protected]. tola mahdollista ruokailua varten (ei tarvitse varata ruokailua Lisätiedot: Seija Kuula, puh. 050 573 9301, seijakuula@hotmail. etukäteen). Astrum-keskuksessa sijaitsee myös hotelli Salora, mi- fi. käli yöpymiselle löytyy tarvetta. Hotellivaraukset osoitteeseen Omat pallot ja mittatikut mukaan. Kilpailupaikalla ruokailu ja [email protected] saadaksesi erikoishinnan. kahvio. Arvontaa. WILLIMIES-BOCCIA (JOUKKUE) Etelä-Saimaan Invalidit ry järjestää avoimet Willimies-Boccia PYÖRÄTUOLITANSSI -joukkuekilpailut lauantaina 5. huhtikuuta 2014 klo 10.00 alka- en Lappeenrannassa, Sammonlahden liikuntahallissa. Kilpailussa PYÖRÄTUOLITANSSIN SM-KILPAILUT JA AVOIMET on käytössä hyvityspisteet. KANSALLISET KILPAILUT Osallistumismaksu: 15 euroa/joukkue, maksetaan 22.3. men- Pyörätuolitanssin SM-kilpailut ja avoimet kansalliset Suomi nessä tilille SHB FI 74 3131 3001 2080 08 Open -kilpailut järjestetään sunnuntaina 23. maaliskuuta 2014 Ilmoittautumiset 22.3 mennessä: Marjatta Hirvikallio, puh. 040 Lohjalla, Kisakallion Urheiluopistolla (Kisakalliontie 284). 776 6388, [email protected]. SM-kilpailujen sarjat: Champion-sarja, kaikki kategoriat Lisätiedot: Marjatta Hirvikallio, puh. 040 776 6388. Vakiotanssit: hidas valssi, tango, wieninvalssi, hidas foxtrot ja Omat pallot mukaan. Paikan päällä puffetti ja arpajaiset. quick step. Latinalaistanssit: samba, cha cha, rumba, paso doble ja jive. SM-kilpailut vain Suomen pyörätuolitanssiliiton jäsenille.

58 VAU TIEDOTTAA Avointen kansallisten Suomi Open -kilpailujen sarjat: Tu- Aikataulu: lokas-sarja, combi 1 ja 2 sekä duo 1 ja 2: hidas valssi, tango ja Pe 28.2. klo 16.30–17.00 osanoton varmistaminen, klo 17.15– samba. 21.15 1. kierros Pre-champion -sarja, kaikki kategoriat. La 1.3. klo 10.00–14.00 2. kierros, klo 15.00–19.00 3. kierros Vakiotanssit combi: hidas valssi, tango, hidas foxtrot ja quick Su 2.3. klo 10.00–14.00 4. kierros, klo 15.00–19.00 5. kierros ja step. palkintojenjako Vakiotanssit duo: hidas valssi, tango, wieninvalssi ja quick step. Osallistumismaksu: 10 euroa/pelaaja, maksetaan paikan päällä. Latinalaistanssit combi: samba, cha cha, rumba ja jive. Ilmoittautumiset 21.2. mennessä: Petri Räbinä, petri.rabina@ Latinalaistanssit duo: samba, cha cha, rumba ja paso doble. vammaisurheilu.fi, puh. 050 596 5014. Champion-sarja, kaikki kategoriat. Lisätiedot: Arto Vuorinen, puh. (09) 3960 4006. Vakiotanssit: hidas valssi, tango, wieninvalssi, hidas foxtrot ja quick step. SOKKOPINGIS Latinalaistanssit: samba, cha cha, rumba, paso doble ja jive. Single-tanssi, luokat 1 ja 2: hidas valssi ja samba. SOKKOPINGIKSEN SM-KILPAILUT Osallistumismaksu: 15 euroa/henkilö VAU järjestää sokkopingiksen SM-kilpailut 22. maaliskuuta Ilmoittautumiset 3.3. mennessä: [email protected] 2014 Helsingissä, Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Ii- tai puh. 045 324 2100. Ei jälki-ilmoittautumisia. riksessä (Marjaniementie 74). Turnaus on samalla sokkopingiscu- Lisätiedot: www.pyoratuolitanssi.fi pin kauden 2013–2014 neljäs osaturnaus. Turnaus pelataan nel- jällä pelipöydällä. SHAKKI Peliluokat: A (kilpapelaajat) ja B (harrastepelaajat). Osallistumismaksu: 15 euroa/pelaaja, maksetaan 11.3. mennes- NÄKÖVAMMAISTEN SHAKIN SM-KILPAILUT sä VAU:n tilille FI1580018710023586 Näkövammaisten shakin SM-kilpailut järjestetään 28.2.–2.3.2014 Ilmoittautumiset 11.3. mennessä ja lisätiedot: Teemu Ruoho- Tuusulassa, Majatalo Onnelassa (Rantatie 34). nen, [email protected], puh. 040 558 0342.

E = elinsiirtourheilijat, K = kehitysvammaiset urheilijat, L = liikuntavammaiset urheilijat, Kalenteri 2014 N = näkövammaiset urheilijat helmi-huhtikuu Helmikuu 8.3. Kehitysvammaisten pöytälätkän SM- 4.–6.4. Soveltavan alppihiihdon camp (E, K, 14.–15.2. Sherborne-peruskurssi, Tampere kilpailut (K) Lohja L, N) Jämsä 15.2. Keilacup 2013–2014, 6. osakilpailu (E, 8.3. Mielakan Lumilauantai (E, K, L, N) Kouvola 5.4. Willimies-Boccia (joukkue) (E, K, L, N) K, L, N) Oulu 14.3. Ilma-aseiden SM-kilpailut (L, N) Heinola Lappeenranta 15.2. Istumalentopallon miesten SM- 14.–16.3. Pikku-Syötteen Lumilauantai- 5.4. Pyörätuolikoripallon SM-lopputurnaus sarjaturnaus (L) Jämsä viikonloppu (E, K, L, N) Pudasjärvi (L) Lahti 15.2. Pyörätuolikoripallon 5. SM- 15.3. Istumalentopallon ykkössarjaturnaus 5.–6.4. Istumalentopallon miesten SM-sarjan sarjaturnaus (L) Lahti (L) Vantaa 1. loppuottelu (L) paikka avoin 15.2. Sokkopingiscupin 3. osaturnaus (N) 15.3. Keilacup 2013–2014, 7. osakilpailu (E, 5.–6.4. Istumalentopallon miesten SM-sarjan Pori K, L, N) Salo pronssiottelu (L) paikka avoin 15.2. V Ystävä-Boccia (pari, joukkue) (E, K, L, N) 15.–16.3. Pyörätuolirugbyn SM-turnaus (L) 5.–11.4. Voimanoston IPC MM-kilpailut (L) Mänttä-Vilppula Helsinki Dubai, Arabiemiraatit 19.2. Talviparalympiapäivä, Helsinki 15.–16.3. Sherborne-peruskurssi, Helsinki 6.4. Alppihiihtokilpailut (E, K, L, N) Jämsä 22.2. Härmä-Boccia (pari) (E, K, L, N) Alahärmä 22.3. Istumalentopallon miesten SM- 7.4. VAU-työpaja 5a: Valmentaminen 24.–26.2. Eläkkeensaajien Keskusliiton sarjaturnaus (L) Kerava vammaisurheilussa/Valmennuksen boccian SM-kilpailut (joukkue) (E, K, L, N) 22.3. Sokkopingiksen SM-kilpailut (N) erityispiirteitä, Helsinki Virrat Helsinki 9.–10.4. Junior Games -kevätkisat (E, K, L, N) 24.–27.2. Alppihiihdon maailmancupin 22.–23.3. Pyörätuolikoripallon 6. SM- Kuortane finaalit (L, N) Tarvisio, Italia sarjaturnaus (L) Tampere 12.4. Maalipallon 5. SM- ja 26.–28.2. Eläkkeensaajien Keskusliiton 22.–23.3. Uinnin Grand Prix -kilpailusarjan 3. 1-divisioonaturnaus (N) Salo boccian Suomi-sarja (joukkue) (E, K, L, N) Virrat osakilpailu (E, K, L, N) Jyväskylä 12.4. Istumalentopallon miesten SM-sarjan 28.2.–2.3. Näkövammaisten shakin SM- 22.–23.3. Special Olympics 2. loppuottelu (L) paikka avoin kilpailut (N) Tuusula -salibandyturnaus (K) Vantaa 12.–13.4. Boccian sisäkenttien SM-kilpailut 23.3. Pyörätuolitanssin SM-kilpailut ja (henk.koht.) (L) Nastola Maaliskuu avoimet kansalliset kilpailut (L) Lohja 13.4. Istumalentopallon miesten SM-sarjan 1.3. Maalipallon 4. SM- ja 28.–29.3. Sherborne-peruskurssi, 3. loppuottelu (tarvittaessa) (L) paikka avoin 1-divisioonaturnaus (N) Espoo Hämeenlinna 23.–25.4. Rehabilitation: Mobility, Exercise & 1.3. Istumalentopallon veteraanisarjan M50 29.3. Istumalentopallon naisten SM- Sports -kongressi, Groningen, Hollanti SM-turnaus (L) Kotka sarjaturnaus (L) Helsinki 23.–27.4. Uinnin pitkän radan SM-kilpailut (E, 1.–2.3. Maastohiihdon SM-kilpailut (E, K, L, N) 29.3. Harjavalta-Boccia (pari) (E, K, L, N) K, L, N) Turku Imatra Nakkila 25.–26.4. Pyörätuolia käyttävien 7.3. Ritola-Boccia (pari, joukkue) (E, K, L, N) 29.–30.3. KVES-Boccia (joukkue) (E, K, L, N) urheilijoiden fyysisen harjoittelun perusteet Peräseinäjoki Kuopio -seminaari, Nastola 7.–8.3. Sherborne-jatkokurssi, Forssa 29.–30.3. Unified-koripallon 5. sarjaturnaus 26.4. Boccian parikilpailu (E, K, L, N) Eurajoki 7.–9.3. Special Olympics Unified- (K) Helsinki 26.–27.4. Keilacup 2013–2014, 8. osakilpailu jalkapalloleiri (K) Nastola ja SM-joukkuekilpailu (E, K, L, N) Tampere 7.–16.3. Talviparalympialaiset (L, N) Sotshi, Huhtikuu 26.–27.4. Sähköpyörätuolisalibandy 3. SM- Venäjä 4.4. Nurmoo-Boccia (pari) (E, K, L, N) ja Finlandia-sarjaturnaus (L) Vantaa 8.3. Istumalentopallon miesten SM- Peräseinäjoki 27.4. Boccian Oras-turnaus (henk.koht.) (E, K, sarjaturnaus (L) Kotka L, N) Eurajoki VAU TIEDOTTAA 59 Lajien yhteyshenkilöt

ALPPIHIIHTO JALKAPALLO MELONTA SOKKOPINGIS Susanna Tero Petri Räbinä Hilkka Leskinen-Nikander Teemu Ruohonen puh. 050 556 1273 puh. 050 596 5014 puh. 040 568 4997 puh. 040 558 0342 [email protected] [email protected] hilkka.leskinen-nikander [email protected] @hmlliikuntahallit.fi AMPUMAURHEILU JOUSIAMMUNTA SOUTU Pirjo Peltola Keijo Kallunki PURJEHDUS Sami Vehkakoski puh. 040 591 5809 puh. 0400 456 109 Erkka Ikonen puh. (09) 494 965 pirjo.peltola [email protected] puh. 044 364 5505 [email protected] @ampumaurheiluliitto.fi [email protected] JUDO SULKAPALLO Ilkka Valtasaari PYÖRÄILY Juhani Pippuri AMPUMAHIIHTO Antti Hagqvist Jukka Haltia puh. 044 554 6560 puh. 050 556 9194 puh. 0440 111 415 puh. 046 878 2200 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] KEILAILU PÖYTÄTENNIS SÄHKÖPYÖRÄTUOLI- BOCCE/PETANQUE Mauno Sirviö Mika Räsänen SALIBANDY Harri Lindblom puh. 0400 544 178 [email protected] Sanna Kalmari puh. 044 361 7353 [email protected] puh. 040 594 3043 puh. 040 703 6614 harri.lindblom [email protected] @vammaisuheilu.fi KELKKAJÄÄKIEKKO PYÖRÄTUOLIRUGBY Timo Karko Petteri Liski TAITOLUISTELU BOCCIA puh. 040 501 2919 puh. 0400 436 413 Tanja Töyrylä-Kannisto Marko Yli-Kleemola timo.karko [email protected] puh. 040 766 9480 puh. 045 126 5974 @sledgehammers.fi [email protected] [email protected] PYÖRÄTUOLITANSSI KORIPALLO Pirjo Malmberg-Tarvonen TENNIS CURLING Ulla Karlsson pirjomalmbergtarvonen Teemu Purho Hannele Pöysti puh. 044 556 7776 @gmail.com puh. 040 523 1797 puh. 050517 6151 [email protected] [email protected] RATSASTUS hannele.poysti Marja Mikola @vammaisurheilu.fi LENTOPALLO UINTI Petri Räbinä puh. 045 131 4888 Kati Kauhanen [email protected] GOLF puh. 050 596 5014 puh. 044 549 0354 [email protected] Harri Lindblom [email protected] RYTMINEN VOIMISTELU puh. 044 361 7353 Assi Aalto [email protected] LUMIKENKÄILY puh. 050 305 1885 VOIMANOSTO Jari Laine Mika Valavuori [email protected] HIIHTO puh. 040 456 0701 puh. 0400 584 999 Kimmo Aalto [email protected] SALIBANDY [email protected] puh. 0500 797 758 Harry Seidler [email protected] MAALIPALLO puh. 044 323 9862 YLEISURHEILU Hannele Pöysti [email protected] Jukka Lahti ISTUMALENTOPALLO puh. 050 517 6151 puh. 045 349 0942 Sari Mannersuo hannele.poysti SHAKKI [email protected] puh. 044 545 0430 @vammaisurheilu.fi Arto Vuorinen [email protected] puh. (09) 3960 4006 [email protected]

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry hallitus

Pekka Hätinen Allan Pynnönen Ilkka Vass Erkki Lönnrot puheenjohtaja Taitoniekantie 13 A 12 Kirvuntie 35 G Pihlajatie 50–52 B 30 Hietapellontie 32 B 40740 JYVÄSKYLÄ 02140 ESPOO 00270 HELSINKI 00730 HELSINKI [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] puh. 050 323 1435 puh. 040 502 2905 puh. 0400 501 859 puh. 040 502 6308 Harri Ivonen Harri Saarikoski Riikka Juntunen sihteeri, VAU Marko Suhonen Välimaankatu 4–8 A 17 Lokkalantie 14 A 9 riikka.juntunen@ Ristimäenkatu 18 33500 TAMPERE 00330 HELSINKI vammaisurheilu.fi 50100 MIKKELI [email protected] puh. 0400 340 091 marko.suhonen@ Minna Kejonen puh. 040 552 3322 msiry.com Keskikoskentie 17 A puh. 0400 543 679 46800 ANJALANKOSKI [email protected] puh. 040 715 5010

60