Vammaisurheilu.Fi • Kisakalliossa 6.–13.2

TEEMA 5/14 lähellä kotia Liikkeelle www.vammaisurheilu.fi • Kisakalliossa 6.–13.2. Kisakalliossa Pyörätuolicurlingin MM-kilpailut laskettelun maailmaan Lumilauantai onensisysäys 6,90€ •

Muita esteettömiä matkojamme: Teneriffa Sanna Kalmarin kanssa, Mallorca Sari Kivimäen kanssa, Berliini Sanna Kalmarin kanssa, Kreeta Sanna Kalmarin kanssa… ja omatoimiselle räätälöimme matkan toiveiden mukaan! Varaukset: • Kaisu Väänänen 050 4145 306 • Miranda Nuotio 050 3716 166 • Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki • [email protected] • HELSINKI • JOENSUU • PORVOO • TURKU • VARAA MATKASI 24 H • www.matka-agentit.fi

2 10–11 Sisällys 5/14

40–41 Teema Sporttiklubi Pääkirjoitus 5 Lumilauantait 38 Valokeilassa Tuija Brax 6 Junior Games 40 Kolumni: Jari Rummukainen 9 Motoasemien liikuntavinkki 42 Malike ja Lumille-perheloma 10 Törrönen vastaa 42 Sportisti Roi: Rovaniemi lähti liikkeelle 12 Lyhyesti 43 Mikael haluaisi vain liikkua 13 Esteetön kuntosali 14 Kuntoillen Akatemia-hanke 15 Harrastus tutuksi: Sovellettu luistelu 44 Ajassa: Riikka Tupala 16 Kuntokuu 46 Lehtikatsaus 17 SOLIA: Istumalentopallo 47 Tutkittua 18 Elinsiirron saaneen liikuntaopas 48 Koulutus Svenska sidor 49 Jyrki Vilhu ja EUDAPA-ohjelma 19 VAU tiedottaa 51 Etelä-Pohjanmaan koulutusinnostus 20 Lyhyesti 21 VAU 5 v -kyselyn yhteenveto 22 Lehden palautekysely 23 Huipulla Seuraava Pyörätuolicurlingin MM-kilpailut 6.–13.2. 24 Tansanialainen Salumu lähtee Los Angelesiin 26 lehti ilmestyy Suomen joukkue Los Angelesiin 28 Pajulahti Games -ennakko 30 1.4.2015 Katja Saarinen ja IPC:n Athlete Council 31 Teemana Kelkkajääkiekkoilija Annika Santanen 32 Lyhyesti 33 Näkövammaisten Julisteessa Matti Suur-Hamari 34 Ennen ja nyt: Jaana Argillander 36 liikunta ja urheilu

3 SOVELTAVAN LIIKUNNAN JA VAMMAISURHEILUN POHJOISMAINEN SEMINAARI 19.–21.8.2015 PAJULAHDESSA! Seminaari on joka toinen vuosi järjestettävä koulutustilaisuus kuntoutus-, kasvatus- ja liikunta-alan ammattilaisille ja opiskelijoille.

Teemoja: Sisä- ja ulkoliikunnan soveltaminen, koululiikunta ja harrastaminen, polku kuntoutujasta aktiiviliikkujaksi, esteettömät ja saavutettavat tilat ja palvelut, inkluusio, vaikeavammaisten liikunnan ideat ja välineet, vammaisurheilua eri tasoilla. Seminaarikieli on englanti. Tulkkaus suomeksi ja ruotsiksi. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen: www.pajulahti.com 1. 15.3.2015 mennessä, alennus –35 € AVAUTUU 2. 15.7.2015 mennessä MARRASKUUSSA Seminaarin hinta:GIN}f*16'..+6#51XFg**GFN}f12+5616#51XFg** 2014! Kysy edullisia opiskelijahintoja ryhmille. Lisätietoja: Virpi Remahl, [email protected], puh. 044 7755 350 Marja Gran, [email protected], puh. 044 7755 395

Pajulahdentie 167, 15560 Nastola, puh. (03) 885 511, www.pajulahti.com

Tilaa lehti!

• 6,90 € www.vammaisurheilu.fi

1/12 Tilauskuponki Tilaa Vammaisurheilu & -liikunta -lehti! www.vammaisurheilu.fi • 6,90 €

2/12 JÄSENHINTA Olen VAU:n jäsenyhdistyksen jäsen: en kyllä TEEMA Osaamisen Vammaisurheilu & -liikunta kehittäminen -lehti 20 euroa/vuosi VAU:n jäsenyhdistyksen/seuran nimi:

Urheiluakatemiat Valmentajan muutoksen etulinjassa valmennustyylillä VAU:n parhaat TILAUSHINTA vammaisurheilijat 2011 on väliä Vammaisurheilu & -liikunta Nimi: TEEMA -lehti 30 euroa/vuosi Raha ja Vammaisurheilu saa oman resurssit postimerkkiarkin Lähiosoite: Välineet.fi-verkkopalvelu laajenee entisestään SÄHKÖINEN LEHTI Postinumero: MAKSUTTA Postitoimipaikka: Sähköinen lehti sähköpostiin*) Monipuolinen katsaus vammais- Puhelin: urheilun- ja liikunnan maailmaan (pdf tai html) Daisy (äänite lukemis-esteisille) Sähköposti*): Huippu-urheilijoiden kuulumisia Syntymävuosi: Sporttiklubin omat sivut Haluan tilauksen Tapahtumat ja leirit alkavan nrosta: ______Kilpailukutsut LehtitilauksetLehtitilaukset osoitteella osoitteella Suomen Suomen Vammaisurheilu Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ja ry/lehtitilaus, -liikunta VAU Radiokatu ry/lehtitilaus, 20, 5. krs., 00240 Helsinki tai Vinkkejä ja ideoita [email protected] 20, 5. krs., 00240 Helsinki tai puh. tai [email protected] (09) 4257 9824. tai puh. 044 752 9360 48 4 Pääkirjoitus

TOIMITUS Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Radiokatu 20, 5. krs., 00240 Helsinki puh. 044 752 9360 [email protected] [email protected] www.vammaisurheilu.fi PÄÄTOIMITTAJA Lauri Jaakkola [email protected] TOIMITUSTIIMI Lauri Jaakkola, Aija Saari, Anna Tervahartiala, Leena Kummu ULKOASU Mainostoimisto Huima, Huittinen JULKAISIJA Suomen Vammaisurheilu ja Valinnan mahdollisuus -liikunta VAU ry toiminnanjohtaja Riikka Juntunen Viiden vuoden ikään ehtinyt VAU toteutti kuluneen syksyn aikana jäsenkyselyn, jonka puh. 0400 340 091 tuloksia käytetään tulevien vuosien toiminnan suunnittelussa. Palaute oli selkeä: Es- puheenjohtaja Pekka Hätinen teettömyyden ja saavutettavuuden eteen tehtyyn työhön ollaan tyytyväisiä, mutta puh. 040 502 6308 toimistolta on tultava lähemmäs kenttää.

Yhteistyössä Suomen Menossa olevan kolmevuotiskauden (2013–2015) toiminnan painopisteenä on ollut Paralympiakomitean kanssa. vaikuttaminen liikunnan olosuhteisiin, erityisesti liikuntapaikkojen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Esteettömät sisäliikuntatilat -kirja on julkaistu, urheiluopistojen ILMOITUSMYYNTI esteettömyyskartoitukset on toteutettu, asiantuntijaluentoja on pidetty – Seuraavaksi Scanetto Oy edetään paikalliselle tasolle. [email protected] Vuoden 2015 aikana VAU koordinoi Maailman terveysjärjestö WHO:n Liiku terveem- PAINOPAIKKA KTMP YKKÖS-OFFSET, mäksi -teemavuotta Suomessa ja tuo kumppaneidensa kanssa terveysliikuntaa ja es- Somero teettömyyttä paikalliselle tasolle. Liiku terveemmäksi -neuvottelukunnan puheenjoh- Painosmäärä 6300 kpl tajaksi valittiin kansanedustaja Tuija Brax, jonka haastattelu löytyy tästä lehdestä. ISSN 1798-7334 Vammaisurheilun ja -liikunnan edistäminen vaatii laajaa yhteistyöverkostoa ja Liiku TILAUKSET JA terveemmäksi -neuvottelukunta on VAU:lle mahdollisuus edistää paikallista toimintaa. OSOITTEENMUUTOKSET VAU:n tavoitteena on luoda liikunnalle ja urheilulle sellaiset toimintaedellytykset, että [email protected] jokainen liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö voi valita missä ja miten liikkuu. Meillä puh. 044 752 9360 kaikilla pitää olla mahdollisuus valita. ILMESTYMINEN 2015 Keväällä 2015 VAU järjestää historiansa toisen liittokokouksen. Jokainen VAU:n jäsen- NRO 1 1.4. Näkövammaisten liikunta ja urheilu yhdistys on oikeutettu osallistumaan kokoukseen ja vaikuttamaan tehtäviin valin- NRO 2 17.6. toihin. Liittokokous hyväksyy kolmevuotissuunnitelman, joka ohjaa VAU:n toimintaa Kehitysvammaisten liikunta ja urheilu vuosien 2016–2018 aikana. Kokouksessa valitaan myös hallitus ja valtuusto sekä nii- NRO 3 7.10. den puheenjohtajat. Liikuntavammaisten liikunta ja urheilu NRO 3 10.11. Kulunut viisi vuotta on osoittanut sen, että valinnoilla on merkitystä. Jos liittokokous ei Elinsiirron saaneiden liikunta ja urheilu olisi vuonna 2012 päättänyt esteettömyyden ja saavutettavuuden olevan painopiste, emme olisi saaneet aikaan sitä, mitä nyt on saavutettu. Seuraavana esityksenä tulee KANNEN KUVA olemaan yhdistyksissä ja urheiluseuroissa tapahtuvan liikunnan ja urheilun kehittämi- Laskettelua Vuokatissa. nen. VAU haluaa tehdä valinnan, jossa paikallinen toiminta on keskiössä. Kuva: Janne Ruotsalainen. Tällä valinnalla on väliä. Meille kaikille. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, muokata sekä jättää julkaisematta Hyvää ja rauhallista joulun aikaa! toimitukselle lähetettyjä juttuja. RIIKKA JUNTUNEN TOIMINNANJOHTAJA 5 TEKSTI: LAURI JAAKKOLA Teema KUVAT: TUIJABRAX.FI, LAURI JAAKKOLA, ANTERO AALTONEN

Enää rahan puute on esteenä esteettömälle lähiliikunnalle

Yhteiskunta on valmis tekemään tarvittavat toimet Brax aloittaa vuoden 2015 alusta Liiku terveemmäk- liikunnan harrastamisen esteiden poistamiseksi, vain si -neuvottelukunnan pu- heikko taloustilanne haraa vastaan, sanoo Liiku heenjohtajana. Hän korvaa terveemmäksi -neuvottelukunnan puheenjohtajaksi puheenjohtajana Tervey-

Valokeilassa den ja hyvinvoinnin lai- valittu kansanedustaja Tuija Brax (vihr.). toksen entisen pääjohta- jan Pekka Puskan, joka on johtanut neuvottelukuntaa sen perustamisvuodesta 2004 saakka. Samaan aikaan kun Brax aloittaa puheenjohtajana, ottaa Suomen Vammais- urheilu ja -liikunta VAU ry vetovastuun Liiku ter- veemmäksi -toiminnasta vuodeksi 2015. VAU:n Lii- ku terveemmäksi -vuoden teemana on liikkumisen esteettömyys ja saavutettavuus, mikä on lähellä myös Braxin sydäntä.

Tuija Brax.

6 siitä, riittääkö rahoitus 1970-luvun ui- mahallirakennusbuumin jälleenkorjaa- miseen. Yhteiskunnan asenneilmasto alkaa olla valmis – osittain eläkepommin ai- heuttaman paineen pakottamana – ottamaan esteettömyysasiat vakavasti ja tarttumaan toimeen. Mutta talous laa- haa pahasti, eikä tilanteen kohenemi- sesta ole näköpiirissä merkkejä. Tämä on Braxin mielestä suuri sääli, sillä liikkumismahdollisuuksien paran- tamiseen laitetut investoinnit maksavat kyllä itsensä takaisin monilla tavoilla, lähtien vaikka terveydenhuoltokulujen pienemisestä. Alueellista epätasa-arvoa Brax toimi 2000-luvun alussa Valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston puheenjohtajana, minkä jäljiltä hänellä on hyvä tuntuma suomalaisen erityisliikunnan yleistilanteeseen. Alueellinen Tuija Brax on huolissaan siitä, riittävätkö yhteiskunnan rahat uimahallien korjaamiseen. epätasa-arvo on hänen mukaansa alan suurin ongelma. – Harrastamismahdollisuudet riippu- vat liian paljon siitä, millä paikkakun- – Korostan sitä, että on niin paljon mämpiä ja saavutettavampia harras- nalla asuu: mitkä ovat kunnan resurssit voittajia, jos lähiliikuntapaikat ja uima- tamismahdollisuuksia ajatellen. Mutta ja miten kunta suhtautuu erityisliikun- hallit laitetaan kuntoon. Niiden kysyn- sitten tulee mutta: taan. tä ja hyötysuhde on nyt suurempi kuin – Hienojen linjausten suurin heikkous – Perinteisesti keskisuuret kaupun- koskaan väestön ikääntymisen vuoksi, on se, että samaan aikaan on merkittä- git ovat hoitaneet leiviskänsä aika hy- Brax sanoo. viä huolia sen suhteen, että onko rahaa. vin, mutta suhteessa tarpeeseen suu- Valtion liikuntaneuvosto julkaisi – Nyt on esimerkiksi aika isoja huolia rissa kaupungeissa tarjonta on usein vuonna 2014 Liikuntapaikkarakenta- misen suunta -asiakirjan, jossa esteet- tömyys on nostettu aiempaa selvästi painokkaammin esille. Hankeavustuk- sen hakijaa mm. pyydetään liittämään hakemukseen hanketta koskeva esteet- tömyysselvitys ja peruskorjausten osalta esteettömyyskartoitus. Valtio tukee liikuntapaikkarakentamista vuosittain noin 25 miljoonalla eurolla, joten asiakirjan painoarvo on suuri. – Monista kunnista on tullut palautet- ta, että viimeinkin esteettömyysmäärä- ykset myös otetaan tosissaan, Brax kertoo. – Meillä on Suomessa uusi sukupolvi suunnittelijoita, joille esteettömyysasi- at ovat selvästikin paremmin valmiiksi ”geeneissä” ja toki myös koulutuksessa. Verrattuna 20 vuoden takaiseen tilan- teeseen, nyt ei mielestäni ole enää sel- laista asenneongelmaa rakentamispuo- lella. Kaikki näyttää siis hyvältä – parem- Pyörätuolikoripallo on yksi vammaisurheilun sisälajeista, jonka harrastajien pitää kat- malta kuin koskaan – entistä esteettö- soa tarkkaan, mistä halleista harjoitus- ja pelivuoronsa varaavat. 7 Teema vähäistä. Pienillä paikkakunnilla tarjon- mahdollisuuksia tukea riittävästi lastensa Info ta saattaa olla hyvin satunnaista tai ole- harrastamista. Vammaisten ja erityistä tu- matonta, vaikka valopilkkujakin toki on: kea tarvitsevien lasten kohdalla ongelma kuntia, jotka hoitavat asian tosi hyvin on pääasiallisesti harrastusmahdollisuuk- yhteistyöllä. sien hyvin rajallinen tarjonta. Eduskunnan tarkastusvaliokunta, jon- – Jos kuljetusmatkat harrastuksiin las- ka puheenjohtajana Brax on, linjasi yksi- ketaan tunneissa, niin on selvää, että sel- mielisesti lasten ja nuorten syrjäytymis- laiset ovat arjen kannalta ihan mahdotto- tarkastuksen yhteydessä, että tämän mia. vauraustason maassa kaikilla lapsilla pi- Tämä on syy, miksi VAU on ottanut liik- täisi olla oikeus yhteen harrastukseen. kumisen olosuhteet ja esteettömyyden Liian yleinen ongelma suomalaislasten Liiku terveemmäksi -vuoden teemak- kohdalla on, ettei vanhemmilla ole varaa seen. Liikunnan harrastamisen täytyy maksaa harrastamisesta eikä erilaisten so- olla mahdollista kaikille lähellä omaa ko- siaalisten ongelmien vuoksi välttämättä tiaan..

Esteettömyyskiertue on VAU:n Liiku terveemmäksi -vuoden selkäranka

Maailman terveysjärjestö WHO lanseerasi 2000-luvun alussa Liiku terveem- mäksi -päivän, jota vietetään vuosittain 10. toukokuuta. Päivän tarkoituksena on kannustaa ihmisiä liikkumaan riittävästi oman terveytensä kannalta. Liiku terveemmäksi -päivän ympärille on Suomessa rakentunut laajempi hanke, jota koordinoi Liikuntatieteellinen Seura. Joka vuosi Liiku terveem- mäksi -teemaa vie eteenpäin eri järjestö. Vuonna 2014 se on ollut Opiskeli- Tuija Brax joiden Liikuntaliitto, vuonna 2015 se on Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Vihreiden kansanedustaja vuodesta 1995 lähtien. Oikeusmi- VAU:n Liiku terveemmäksi -vuoden teemana on liikunnan esteettömyys nisterinä Vanhasen/Kiviniemen ja saavutettavuus. VAU järjestää Invalidiliiton kanssa Liiku terveemmäk- hallituksessa 2007–2011. Koulu- tukseltaan juristi. Ei asetu ehdolle si esteettä -kiertueen viidellä paikkakunnalla. Kiertuepäivään kuuluu es- kevään 2015 eduskuntavaaleissa. teettömyysseminaari (klo 12.00–16.00) ja kokeilumahdollisuuksia tarjoava Valittiin joulukuussa 2014 Sydän- Sporttitori (klo 16.00–18.00). Kiertue huipentuu Tampereella 5.11. Apuväli- liiton uudeksi pääsihteeriksi. nemessujen ja Liikuntamaan yhteydessä järjestettävään päätösseminaariin. Pelasi nuoruudessaan koripalloa Liiku terveemmäksi esteettä -kiertue 2015 ja toimi myös valmentajana: ”Lu- 12.5. Rovaniemi, Lapin AMK kioaika Pirkkalassa oli enemmän 20.5. Espoo, Laurea AMK, Otaniemi koripalloaikaa kuin lukioaikaa”, 30.9. Vaasa, Vaasan ammattiopisto hän sanoo. Harrastanut myös 7.10. Mikkeli, Etelä-Savon ammattiopisto hiihtoa ja yleisurheilua sekä toi- 5.11. Tampere, Messukeskus minut aerobic-ohjaajana. Seminaari ja Sporttitori ovat maksuttomia. Seminaariin vaaditaan ilmoit- Runsaasti liikuntaan ja urheiluun tautuminen. Jos olet ilmoittautunut seminaariin, etkä pääse paikalle, on il- liittyviä luottamustehtäviä. Toi- moittautuminen peruttava. Peruttamatta jättämisestä seuraa sanktiomaksu. mi silloisen Suomen Liikunnan ja Seminaariin ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa osoit- Urheilun hallituksessa ja varapu- heenjohtajana. On tällä hetkel- teessa www.invalidiliitto.fi/jarjestokoulutus tai puhelimitse toimistosihteeri lä Valon ensimmäinen varapu- Tarja Lukjanov, puh. (09) 613 191. heenjohtaja. Luottamustehtäviä

Lisätiedot: myös Suomen Koripalloliitossa. Invalidiliitto ry, Auli Tynkkynen, Aloittaa Liiku terveemmäksi [email protected], -neuvottelukunnan puheenjoh- puh. 040 778 8690 tajana vuoden 2015 alusta, jol- VAU ry, Jukka Parviainen, loin täyttää myös 50 vuotta. [email protected], puh. 045 677 0516

8 Kolumni : LAURI JAAKKOLA LAURI : KUVA

Boccianpelaajan haasteet

Olen ollut boccian maajoukkuepelaajana 15 vuotta, joista ja kuusi metriä leveä. Kotikaupungissani Joensuussa kenttiä ensimmäiset viisi vuotta pelasin heittämällä palloa. Sen jäl- löytyy, mutta kaupunkilaiset ovat niin aktiivisia liikkujia, että keen anoin kansainväliseltä lajiliitolta lupaa pelata kourulla vapaita aikoja löytyy harvakseltaan. Jos kansainvälisellä ta- ja sainkin sen. Avustaja on minulle pelaamisen suhteen erit- solla pelaajat harjoittelevat 20–30 tuntia viikossa, meikäläi- täin tärkeä, koska hän auttaa kourun kääntämisessä ja suun- nen pystyy harjoittelemaan vain noin 10 tuntia viikossa. Eli taamisessa kohti maalipalloa neuvojeni avulla. Avustaja siis perusharjoittelussa on huima ero verrattuna muihin. Kan- mahdollistaa pelaamiseni. sainväliset leirit puuttuvat kokonaan, mikä on harmi, koska niistä saa kovan luokan harjoittelukokemusta. Hyvän avustajan löytäminen onkin erittäin tärkeää ja yhteis- työ vaatii monen vuoden hiomisen. Sama avustaja toimii Myös välineissä on eroja. Huippukourut on rakennettu vii- myös avustajanani muunakin aikana kilpailureissulla. Avus- meisen päälle, kun itse olen pelannut samalla kourulla yh- tajan täytyy olla kuuliainen, joustava ja kärsivällinen pelin hi- deksän vuotta. Suomesta ei juuri löydy kouruihin perehty- taan etenemisen vuoksi. Hän ei saa pelin aikana puhua eikä neitä rakentajia. Tässä asiassa olisi hyvä olla kansainvälistäkin katsoa pelikentälle. Kemian täytyy toimia, jotta kilpailumat- yhteistyötä. Kilpailuista niitä voi kyllä ostaa, tosin hinnat ovat koilla energiani ei kulu erimielisyyksiin. 2000 eurosta ylöspäin, mikä on hyvin suuri summa itse kus- tannettavaksi. Avustajan kanssa tapahtuva harjoittelu lisääntyi vuoden 2011 keväästä lähtien, kun muutin pitkän paperisodan jäl- Olen kuitenkin kiitollinen, että olen löytänyt minulle sopivat keen palvelutalosta vuokra-asuntoon. Samalla avustajatun- yhteistyötahot ja tukijat, jotka ovat antaneet minulle mah- nit laskettiin uusiksi, ja nyt tunnit kattavat kaikki arkipäivän dollisuuden kehittää pelaamistani ja menestyä. Tällaisen tuki- toiminnot sisältäen bocciaharjoitukset. Pelimatkoille olen ringin saaminen on ollut erittäin tärkeää. Siihen kuuluu mm. saanut sovittua spesiaalitunneista. Tie positiiviseen nykyti- pari fysioterapeuttia, avustajani, sekä muutamat sponsorit, lanteeseen on siis ollut sosiaalitoimen kanssa hyvin mutkai- jotka ovat tukeneet niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina. nen ja kivinen, mutta taisteltu työ kannatti.

Vuosien varrella haasteita ovat tuoneet muutamat harjoitte- JARI RUMMUKAINEN luun liittyvät asiat. Bocciakentän täytyy olla 10 metriä pitkä BOCCIANPELAAJA 9 TEKSTI: TUULA PURANEN Teema KUVAT: JANNE RUOTSALAINEN Lasten vahvuudet pääsevät esille uusissa kokemuksissa

Malike (Matkalle, liikkeelle, keskelle elämää) on osa Kehi- Laura puolestaan oli itse rohkeampi kuin hän uskoikaan. tysvammaisten Tukiliiton toimintaa, joka tarjoaa liikun- – Otto oli laskettelukelkassa, ja yllä- nan riemua vaikeavammaisille henkilöille. Yksi keinoista tyin siitä, että uskalsin kokeilla laskettelua hänen kanssaan, ja se sujui niinkin tähän on keväisin järjestettävä Lumella-perheloma. hyvin. Muutama lasku vielä, niin olisin saanut lisää tuntumaa. Vaikeasti vammaisten lasten mahdolli- pitkään. Laskettelimme 2,5 tuntia, ja suudet elämyksiin, kokemuksiin ja osal- hän olisi jaksanut lasketella pitempään- Uusia mahdollisuuksia listumiseen ovat riippuvaisia aikuisten kin, Anna Lehmonen kertoo. Osa vanhemmista oli lasketellut ennen kokeilunhalusta, tiedoista ja asenteista. Nelivuotiaan Otto Sauran vanhem- vaikeavammaisen lapsen syntymää, Perhelomalla lapset vanhempineen ko- mat saivat yllättyä lapsensa kärsivälli- mutta sittemmin laskettelu on jäänyt keilevat erilaisia talviliikunnan välineitä. syydestä. arjen jalkoihin. Tieto ja kokemus toi- Seuraava Lumella-perheloma järjes- – Laskettelu oli hänelle varmasti jän- mintavälineistä saattoivat talviliikkumi- tetään 24.–28. maaliskuuta 2015. Vuo- nittävä kokemus, mutta hän oli rintees- sen yhteiset mahdollisuudet uuteen va- den 2014 perhelomalle osallistuneet sä oikein tyytyväisenä sekä aamu- että loon. perheet kertovat tässä kokemuksistaan. iltapäivän, Oton äiti Laura Paalanen Riikka Kapanen ehti jo myydä las- sanoo. kettelusuksensa, koska hän oli vuosien ”Uskomattomia kavereita” Otto on laskenut mäkeä pulkalla, mittaan päätynyt siihen, että laskettelu Vanhemmat Eric ja Tarja Tähtinen sa- mutta laskettelussa bonuksena olivat on hänen osaltaan ohitse. Rinteeseen novat, että lasten ilo on tärkeintä. He vauhti, mutkittelu ja pitkä rinne. päästäkseen hänen olisi pitänyt saada osallistuivat perhelomaan poikiensa Aarnin, 8, ja Pekon, 5, kanssa. – Pojat tykkäsivät laskettelusta tosi paljon. Vaikka en nähnyt Pekon kasvoja, kuulin hänen hihkumisensa, Tarja kertoo. Eric kuvailee poikia ”ihan uskomat- tomiksi kavereiksi”. Uusien asioiden tekeminen läheisten kanssa voikin tuoda perheenjäsenissä esille ominaisuuksia, jotka aiemmin olivat olleet piilossa tai antaneet vain viitteitä olemassaolos- taan. Aarnin kanssa lasketelleen Ericin käsitykset pojista vahvistuivat. – Tuli vahvistus, että Aarni on vähän varovaisempi luonne kuin Pekko, joka on vauhdikas tyyppi ja sopeutui paremmin lasketteluun. Mutta huomasin myös, että vaikka Aarni syttyy hitaam- min, pelkää vähän ja jännittää, niin sitten kun hän voittaa itsensä, hän on tosi sinnikäs. Vanhempana on ollut ylpeä ja iloinen hetki, kun näkee, että pojat pär- jää, Eric sanoo. Monet lapset nauttivat vauhdista, mutta esimerkiksi neljävuotias vauhti- mimmi Roosa Lehmonen yllätti van- hempansa Anna ja Jukka Lehmosen Lehmoset perheajelulla, Anna ohjaa, sitkeydellään. Jukka ja Roosa istuvat kyydissä. – Roosa jaksaa tehdä yhtä asiaa tosi 10 si siitä, miten lasketellessa otetaan lapsi huomioon, kun hän on laskettelukelkassa, ja oli yllätys, että kelkan kanssa pääsee tuolihissiin. Hissin voi pyytää py- sähtymään niin, että sen kyytiin voi aset- tautua kunnolla, Tarja ja Eric kertovat. Eläimellistä menoa Retki Kimmo Laasosen Vuokatti Hus- kyn koiravaljakoilla typistyi lumen puut- teen vuoksi vajaan kilometrin pituiseen kierrokseen, mutta sen saattoi ajaa moneen kertaan. Rataa kiersi riemukkaasti juosten neljä valjakkoa, kuusi koirapa- ria kussakin: edessä johtokoirat, peräs- sä pyöräpari, niiden välissä vauhtipari. Jos ajelu olisi ollut kuusi kilometriä, kuten alkuperäisessä suunnitelmas- sa, rekiin olisi lapsia varten asetettu is- tuinratkaisuja, joiden avulla he olisivat Tuolihissin käyttäminen vammaisen pystyneet istumaan hyvässä asennos- lapsen kanssa jännitti vanhempia, sa retken vaatiman ajan. Nyt he tekivät mutta harjoitus tekee mestarin. Riikka matkaa vanhempiensa sylissä. (oik.) ja Alexander Kapanen saivat tu- Lähtötilanteesta kiihtyneet koirat Alexander Kapanen vauhdittaa. ekseen hiihdonopettajat Johanna Jo- haukkuivat, ulvoivat ja hyppivät, ja kun hanssonin (vas.) ja Susanna Teron Ma- ne saivat käskyn lähteä, ne ampaisivat likkeesta. hurjaan vauhtiin, karhea lumi vain ra- on pysytellyt koirista loitolla. Mutta kun hisi jalasten alla. Lasten kasvoille meno hänen kypäräänsä kiinnitettiin ajon tal- hoitaja nyt 10-vuotiaalle Alexanderille. nosti hymyn ja naurun. lentava kamera, kameramiehen tehtävä Vauhdikas Alexander taas on aina ha- Valjakkoajeluun liittyi ainakin yksi it- selätti haukkupelon. Uudestaan, Ale- lunnut laskettelevien veljiensä, Nicho- sensä ylittämisen kokemus. Alexander xander hihkaisi, kun valjakko oli kierrok- laksen ja Patrickin, mukaan. Nyt kun Kapanen pelkää koirien haukuntaa ja sensa tehnyt. . perhe tuntee välineitä, joiden avulla Alexander voi lasketella, tulevaisuus näyttää toiselta kuin vielä edellisvuon- na. Info – Jatkossa voimme lasketella kaikki yhdessä, Riikka iloitsee. Malike Vammaisen lapsen mukaan pääsy on -toiminta avautunut mahdollisuutena muillekin vanhemmille, esimerkiksi Laura Paala- Kehitysvammaisten Tukiliiton alai- selle ja Esko Sauralle. sen Malike-toiminnan tavoitteena – Ennen ajattelimme, että jos lähdem- on ehkäistä vaikeavammaisten ih- me Lappiin lomalle, Otto jäisi mökkiin misten syrjäytymistä. Malike järjes- isovanhemman tai muun hoitajan kans- tää tapahtumia, kursseja ja koulutuk- sia sekä vuokraa toimintavälineitä ja sa, kun me muut kävisimme hiihtämäs- opastaa niiden käyttämisessä. Toi- sä. Nyt ajatus on kääntynyt niin päin, mintaa järjestetään ilman diagnoo- että lähdemme ladulle koko porukalla, sirajoja vaikeavammaisille lapsille ja Laura Paalanen kertoo. aikuisille. Myös kolmevuotiaan Lennin vanhemmat Pia ja Jarmo Venäläinen ko- Yksi Malikkeen tapahtumista on yh- kevan saaneensa hyvät valmiudet läh- teistyössä Maaseudun Terveys- ja teä tulevaisuudessa perheenä mäkeen. Lomahuolto ry:n kanssa Vuokatis- sa järjestettävä Lumella-perheloma. Jarmo ihastelee, kuinka osallistumisen Se järjestetään 24.–28.3.2015. Hake- mahdollistavat keinot ja välineet ovat mukset tulee lähettää 19.12. men- lopulta hyvin yksinkertaisia. Tarja ja Pekko Tähtinen nousevat mä- nessä. Osoitteesta www.malike.fi/ Tähtistenkin perheelle laskettelusta keä hiihtoretkellä. Lapset kulkivat ai- tapahtumat löytyy myös muita Ma- on tulossa yhteinen harrastus. kuisten kyydissä pulkissa ja ahkioissa. liken tulevia tapahtumia. – Saimme paljon vinkkejä esimerkik- 11 TEKSTI: ANNA TERVAHARTIALA Teema KUVA: MIIKA MOILANEN

Rovaniemi lähti liikkeelle

Rovaniemellä kouluvuosi käynnistyi vauhdilla. Yh- le avoimia. VAU:n aluetoiminnan suunnittelija Jarno Saapunki on vastannut deksän koulua on mukana Rovaniemen kaupungin ja Sportisti Roin VAU-kerhopäivistä, joissa paikallisten urheiluseurojen Sportisti Roi -yhteishank- soveltava liikunta on keskiössä. – Pelasimme viimeisimmässä ker- keessa, joka tuo liikunnan entistä lähemmäs koululai- hossa maalipalloa. Peli oli kaikille uusi, sia, myös liikuntatunnin jälkeen. mutta lasten oli helppo keskittyä lajiin, joka tarjoaa sopivasti uusia haasteita, Liikunnanohjaaja Sannu Sutisen syksy kuussa. Tavoitteena on saada projektis- Saapunki kertoo. on ollut kiireinen. Keväällä alkanut selvi- ta pysyvä malli, joka kantaa vuodesta Vaikka hankkeen tuloksia on vielä tys rovaniemeläisten lasten liikunnasta toiseen. vaikea ennustaa, Saapunki kertoo pa- konkretisoitui elokuussa selvitystä teh- lautteen olleen innostunutta. Kävijä- neen työryhmän päättäessä puuttua Kaikille avointa liikuntaa määrät ovat kasvaneet kerta kerralta. nuorten vähentyneeseen liikkumiseen Liikuntakerhot toteutetaan iltapäivi- VAU-kerhojen lisäksi jokainen kerho- tarjoamalla matalan kynnyksen kerho- sin kouluissa, koulutuntien jälkeen. ohjaaja on ohjeistettu soveltamaan pe- toimintaa alakouluikäisille lapsille. Kerhoja pitävät paikalliset urheiluseu- lejä siten, että kaikki pääsevät mukaan – On paljon lapsia, jotka liikkuvat pal- rat ja oppilaitokset kukin vuorollansa. tekemiseen. Saapunki myös toivoo la- jon ja ovat mukana seuratoiminnassa. Kerhopäivissä tärkeintä on kaikkien jikokeilujen osoittavan, ettei sovelta- Silti liikkuvien lasten rinnalla on kas- mahdollisuus pitää hauskaa liikkumal- va liikunta ole ainoastaan liikunta- ja vava määrä lapsia, jotka eivät liiku va- la yhdessä. Tästä syystä urheilussa ei toimimisrajoitteisille. Liikunta on aina paa-ajallaan ollenkaan. Tavoitteemme painoteta kisaamista ja suorittamista, liikkumisen arvoista, oli kohderyhmä on tarjota liikuntaa, johon kaikkien on vaan lapsille tarjotaan kosketus uusiin mikä tahansa. helppo tulla, Sutinen pohjustaa. lajeihin yhdessä tekemisen kautta. Liikuntahanke sai nimekseen Sportisti Liikuntakerhojen suunnittelussa oli Liikuntakulttuurin Roi ja ensimmäiset kerhot alkoivat syys- alusta asti selvä, että kerhot ovat kaikil- muutos Vasta alkanut liikuntahanke ei jätä ta- voitteitaan yksinomaan urheilun mää- rän lisäämiseen. Liikuttamisen rinnalla Sportisti Roin määränpää on muuttaa liikuntaan liitettyjä ennakkoasetelmia ja -asenteita. Liikuntakulttuurin muutos näkyy jo tänä vuonna muun muassa koulujen välisten urheilukilpailujen muuttamisessa yhteisiksi urheiluta- pahtumiksi. Muutoksen toteuttaminen ei ole helppoa, mutta Sutinen toteaa asen- nemuutoksen olevan välttämätöntä, jos liikunnasta halutaan kestävä osa niin nuorten kuin aikuisten arkea. – Muutoksen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä, Sutinen muistuttaa..

Näppäile nettiin

Sportisti Roin tavoite on tuoda urheilu entistä tärkeämmäksi osaksi lasten ja Tutustu Sportisti Roi -hankkeen toimin- nuorten arkea. taan osoitteessa www.sportistiroi.fi

12 TEKSTI: LAURI JAAKKOLA

Mikael haluaisi vain liikkua

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on tessa ja urheillessa. – Yhdellä jalkapallotunnilla hän sai olla oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, toisena maalivahtina, kun oli pelattu si- oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulun- ten, että molemmissa maaleissa oli kaksi maalivahtia. Kerran sisäliikuntatunnil- käynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. la oli ryömitty, mistä oli oikein maininta reissuvihossa. Muuten osallistuminen on Lakiin perustuva kolmiportaisen tuen kaikkea suunnitelmallisuutta, eikä ihan ollut lähinnä sitä, että hän on ollut tuo- – yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen kaikkeen kipsijalkainen poika pysty osal- marina ja ”apuopena”. tuki – malli jää kuitenkin ontoksi, jos sen listumaan. Äitiä harmittaa se, ettei opet- Opettaja on kokenut, mutta liikunta- soveltaminen tyssää jo alkuaskeleilla. Tä- tajalla ole ollut hirveästi edes yritystä. rajoitteisen lapsen liikuttaminen ei ole män on saanut kokea riihimäkeläinen – Aluksi Mikelle annettiin vaihtoeh- hänelle tuttua. Hän on ylivarovainen, Saara, kun hänen poikansa Mikael aloit- doiksi lisätehtävien tekeminen opetta- suorastaan peloissaan, ettei pojalle satu ti ensimmäisen luokan. jainhuoneessa liikuntatuntien aikana tai mitään. Siksi jalkapalloa pelatessakin – Mikellä on synnynnäinen kampura- kentän laidalla seisominen muiden pela- maalivahteja piti olla kaksi.. jalka, joka näytettiin saavan hoidettua, kun ylläpitohoito loppui reilu vuosi sitten. Viidellä prosentilla se kuitenkin uu- sii iän myötä, ja Miken tapauksessa näin kävi, Saara kertoo. Pelko pois, yhteistyö tilalle – Sama prosessi jouduttiin aloitta- maan alusta. Miken jalka toistokipsattiin. Riihimäen erityisliikunnanohjaaja Panu – Liika varovaisuus osallistuttami- Kipsaus jatkuu syyslukukauden ajan ja Tavisalo pohti Vammaisurheilu & -lii- sessa lisää ennakkoluuloja. Jos lapsen kuntoutusprosessi toukokuulle. kunta -lehden pyynnöstä keinoja ohei- vanhemmat toivovat lapsensa osallis- – Kun kerroin tästä luokanopettajalle, sessa jutussa kuvaillun tilanteen ratkai- tumista tuntiin, niin sille ei pitäisi aset- hänen ensimmäinen reaktionsa oli, että semiseksi: taa estettä edes loukkaantumisvaaran ”ai kamala, eihän Mikael pysty sitten te- – Opettajan ei tarvitse näissä tilan- vuoksi. Jokainen lapsi voi satuttaa itsen- kemään yhtään mitään liikuntatunneil- teissa jäädä yksin, vaan useimmiten sä liikunnassa. la!” Hän jopa ehdotti, että pidettäisiin Mi- koulussa on joku opettaja, jolla voi vas- – Temppuradat, voimistelu, pallo- ken vammaisuudesta tiedotustilaisuus taavasta kokemusta olla. Vanhemmat pelit… kaikkeen voi osallistua. Toisten koko koululle. tuntevat lapsensa parhaiten, joten hei- lasten tai aikuisen avustamana, apuvä- Saara on itse työskennellyt vaikeasti dät kannattaa ottaa mukaan keskuste- lineitä käyttäen, erilaisia rooleja kokeil- kehitysvammaisten henkilöiden kanssa, luun. Useissa kunnissa on myös erityis- len. Lapset usein kiinnostuvat apuväli- joten hän tietää, ettei lievästi liikkumisra- liikunnanohjaaja, joka on erikoistunut neistä. Sitä kannattaa käyttää hyväksi joitteisen pojan osallistaminen liikunta- soveltavan liikunnan ratkaisuihin. liikuntatilanteissa. tunneilla pitäisi olla mahdoton tehtävä. Toki se vaatii erityishuomiota ja ennen 13 TEKSTI: LAURI JAAKKOLA Teema KUVA: HEIDI HUTTUSEN KOTIALBUMI Työntekijöiden asenne tekee kuntosalista aidosti esteettömän

Modernein välinein varustetut tilavat kuntosalit madal- ensimmäinen kerta, kun vastaanotto oli näin lämmin. tavat liikkumis- ja toimimisrajoitteisten kynnystä aloittaa Lahden Fressin keskusvastaava Jo- kuntosaliharrastus. Tärkeimmät esteettömyystekijät liit- hanna Vilen on hyvillään kuullessaan tyvät kuitenkin ihmisten väliseen kanssakäymiseen. kehuja henkilökunnan asenteesta. – On kiva kuulla, että henkilökunta on auttavaista. Asiakaspalveluhenkilö- Heidi Huttunen oli muuttanut vast- Kolmanneksi myös kuntosalin muut kuntamme on melko pitkäaikaista ja ikään perheineen Lahteen. Hän totesi, tilat ovat esteettömiä. Pukuhuoneet heitä koulutetaan säännöllisesti. Lisäksi että aika on kypsä uudelle liikuntahar- ovat tilavat ja inva-wc on hyvä. meidän kahdeksalla personal trainerilla rastukselle. – Suihkutuolia ei ole, mutta varmaan on liikunta-alan koulutus ja sitä kautta – Pienen poikamme vauvavuosi alkoi sellainenkin sinne on hoidettavissa, jos osaamista toimia erilaisten asiakkaiden olla taputeltu, ja ajattelin, että nyt on vain pyytää. kanssa, Vilen kertoo.. aika laittaa mamma kuntoon, Huttunen kertoo. Ei esteitä Kuntosaliharrastus tuntui sopivalta ta- korvien välissä valta palata aktiivisemman liikunnan pa- Neljänneksi – ja tämä on riin, etenkin kun nykyaikaisilta kuntosa- Huttusen mukaan tärkein leilta löytyy myös lapsiparkki. tekijä – henkilökunta on Lapsiparkki ei kuitenkaan ollut Huttu- asenteiltaan esteetöntä. selle ainoa kriteeri kuntosalin valinnassa. – Henkilökunta on ava- Huttunen on CP-vammainen ja liikkuu rakatseista ja vastaanotto pyörätuolilla. Huttusilla ei myöskään ole kuntosalille on ollut läm- autoa käytössään, joten esteetön kunto- min. Joissain kuntosaleis- sali saisi mieluusti löytyä kelausmatkan sa, missä olen käynyt, on päästä kotoa. vastaanotto saattanut olla – Täytyi sen eteen vähän töitä tehdä, jännittynyttä. että sopiva kuntosali löytyi. Ja se löytyi Henkilökunnan palve- lopulta sattumalta, kun osuimme Lah- lualttius ja ystävällisyys den Fressiin valtakunnallisena liikunta- on tärkeä tekijä erityises- päivänä, jolloin oli avoimet ovet. Matkaa ti liikkumis- ja toimimis- Fressiin on kotoamme 800 metriä. rajoitteisten henkilöiden Fressi on osoittautunut erittäin sopi- kohdalla, sillä kuntosali- vaksi. Ensinnäkin se on saavutettava. harrastuksen aloittaminen Kuntosali sijaitsee liikehuoneiston ylä- ja tuntemattomalle salil- kerrassa, mutta hissit vievät katutasosta le saapuminen voivat olla suoraan laitteiden äärelle. heille aidosti pelottava Toisekseen kuntosali on avara. Välinei- asia. den lomassa on kosolti tilaa liikkua pyö- – Monilla on käsitys, että rätuolilla. salilla ovat vain kauniit, – Välineet eivät ole mitään HURin es- rohkeat ja hyväkuntoiset. teettömiä välineitä, mutta sellaisia, että Salille tuleminen on pelot- minä pystyn suurimpaan osaan hyvin tavaa minulle, vaikka olen siirtymään. Tiedän lisäksi minua vaikea- kuitenkin koulutukseltani vammaisemman henkilön, joka pystyy liikunnan ammattilainen. myös käyttämään laitteita, Huttunen Siksi vastaanotto on tär- Heidi Huttunen. kertoo. keää, ja tämä taisi olla ihan 14 TEKSTI JA KUVA: LAURI JAAKKOLA Vammaisurheilun akatemiahanke kantaa hedelmää

Tuomas Törrönen on työskennellyt vuoden päivät Suo- mukaan lajien omiin valmentajakoulu- tuksiin sekä yleisiin valmentajakoulu- men Paralympiakomitean urheiluakatemiahankkeen tuksiin. koordinaattorina, ja tulokset ovat olleet mainioita. – Tavoitteena on, että jokainen valmentajan ammattitutkinnon (VATT) Konkreettisinta on tarkastella Törrö- sa ja lajiensa erityispiirteet pitää myös käyvä törmäisi opinnoissaan vammais- sen työn tulosta lukujen kautta. Vuo- osata ottaa huomioon. Yksi osa Törrösen urheiluvalmentamiseen, Törrönen sa- den alussa kymmenkunta suomalaista akatemiahankkeen työtä on ollut osaa- noo. vammaisurheilijaa oli mukana urheilu- misen lisääminen akatemiavalmentaji- Suunnitelman toteutuminen tietäisi akatemiatoiminnassa, nyt heitä on 42. en ja asiantuntijoiden keskuudessa. suurta kehitysaskelta paitsi urheiluaka- Suomessa on 21 alueellista urheiluaka- Törrönen järjestää yhteistyössä Suo- temioiden vammaisurheiluosaamiseen temiaa, niistä 12:ssa on vammaisurhei- men Valmentajien kanssa valmentaji- myös vammaisurheilijoiden harjoit- lijoita. en osaamisen lisäämiseen keskittyvän telumahdollisuuksien kohenemiseen Viimeisin edistysaskel tapahtui mar- kiertueen alkuvuodesta neljällä suurel- yleisellä tasolla, kun yhä useammalla raskuussa, kun Pääkaupunkiseudun ur- la akatemiapaikkakunnalla Helsingissä, urheiluseuravalmentajalla olisi koske- heiluakatemia Urhea hyväksyi VAU:n Tampereella, Turussa ja Oulussa. tuspintaa vammaisurheiluvalmentami- jäsenekseen. VAU:n alaisista lajeista Koulutuspäivään sisältyy teoriaosuus seen. maalipallosta ja pyörätuolirugbysta tuli vammaisurheilun erityispiirteistä sekä Vammaisurheilun kehittäminen ur- Urhean akatemialajeja. tunnetun vammaisurheilijan ja hänen heiluakatemiatoiminnassa -hanke tulee Akatemiaurheilijoiksi on nimetty valmentajansa vetämä treenisessio, jos- päätökseensä alkuvuodesta 2015, mut- maalipallon ja pyörätuolirugbyn maa- sa osallistujat pääsevät näkemään käy- ta Paralympiakomitean hallitus hakee joukkuerinkiin kuuluvia pelaajia sekä tännön harjoittelua. Paralympiavoittaja jatkoa hankkeelle vuosiksi 2015–2016 maalipallossa myös ns. haastajaryhmän Toni Piispanen on lupautunut valmen- nimellä Vammaisurheilijoiden päivit- pelaajia. Urhean urheilijoina he saavat tajansa Teemu Janhusen kanssa mu- täisharjoittelun kehittäminen urheilu- paremmat mahdollisuudet päivittäis- kaan osaan kiertuepäivistä. akatemiaverkostossa. Olympiakomite- harjoittelunsa toteuttamiseen. Törrösellä on myös kunnianhimoiset an Huippu-urheiluyksikkö on puoltanut – Ihan konkreettisesti lisätään harjoi- suunnitelmat saada vammaisurheilua hankkeen rahoitusta.. tusmääriä ja harjoittelun laatua, erityisesti oheisharjoittelun osalta. Pyritään siihen, että näiden urheilijoiden arki olisi päivä päivältä parempi, Törrönen kertoo. Vuoden aikana vammaisurheilulajeis- ta on päässyt akatemialajiksi myös boccia, joka toimii Hämeenlinnan alueen Tavastia Urheiluakatemian alaisuudessa yhteistyössä Kiipulan ammattiopiston kanssa. Myös Kiipulan ja Keskuspuiston Ammattiopiston kaltaiset erityisoppilai- tokset ovat liittyneet urheiluakatemi- oiden jäseniksi, mikä oli niin ikään yksi akatemiahankkeen tavoitteista. Vammaisurheiluosaamista valmentajille Ei riitä, että vammaisurheilijat pääsevät mukaan akatemioihin. Heidän tarpeen-

Tuomas Törrönen.

15 Teema Ajassa-palstalla pohditaan, ihmetellään ja KUVA: VEERA KORHONEN otetaan kantaa vammaisurheilun ruohonjuurelta.

Riikka Tupala työskentelee Sa- takunnan ammattikorkeakou- lussa (SAMK) projektityönteki- jänä esteettömyyttä edistävissä hankkeissa.

Tuulta päin!

Aloittaessani työt SAMKissa vuonna 2010 käynnissä oli Porin Yyterin vesi- ja luontoliikuntamahdollisuuksia kehittävä hanke. Monen mieles- tä oli varmasti hullua alkaa kehittää aluetta, joka lähtökohtaisesti on kaukana esteettömyydestä. Ja lajeja, joita verrattain harvat pääsevät koskaan kokeilemaan. Enhän itsekään ollut koskaan purjehtinut saa- ti purjelautaillut ennen. Hankkeellamme oli kuitenkin päämäärätietoi- nen vetäjä, SAMKin lehtori Kati Karinharju, joka ei karta mahdottomalta tuntuviin projekteihin ryhtymistä. Sain ainutlaatuisen tilaisuuden toimia hänen työparinaan.

Ammattikorkeakoulun rooli alueellisen esteettömyyden edistäjänä tuntui olevan melko vieras ajatus. Paljon tarvittiinkin perusteluja ja us- kottavuutta niin organisaation sisä- kuin ulkopuolella. Alkuun uskotta- vuutta ei varmasti lisännyt se, että kehitetyt ratkaisut lajien soveltami- seen olivat puutarhatuolien ja ilmastointiteipin varassa. Mutta jostain oli lähdettävä liikkeelle. Joskus pienet teot ovat arvokkaampia kuin uskoisikaan. Se on kuin perhosefekti, pienet muutokset aikaansaavat suuria muutoksia. Niin kävi myös meille. Tänä päivänä Yyterin uudet lintutornit ovat portaattomia. Uudet luontoreitit ovat leveitä ja help- pokulkuisia. Rannalle pääsee aiempaa helpommin. Useimmat alueen yrittäjät osaavat soveltaa palveluitaan erilaisiin tarpeisiin.

Sanonnan mukaan Siperia opettaa. Meille Yyteri opetti asioita välillä kantapään kautta. Olen oppinut, että muutosten aikaansaaminen vaatii ennakkoluulotonta ja positiivista asennetta, kokeilunhalua, joskus jopa riskinottoa. Ennen kaikkea uskallusta tehdä asioita, rikkoa kaavaa. Ja vaikka kehitystyö ei aina ole kulkenut myötätuulessa, emme ole jää- neet tyynelle alueelle Yyterin tuloksia ihailemaan. Uusia aluevaltauksia ja innovaatioita on tehty mm. hyvinvointiteknologiaan ja aistiesteettö- myyteen liittyen.

Ensi vuonna laivamme kapteeni jää hetkeksi rannalle nauttimaan muun maailman tarjoamista antimista ja siirryn itse ruoriin. Miehistön vähetessä vauhtimme saattaa hidastua, mutta suunta on selkeä ja reitti on hyvin suunniteltu. Hyvää vuorotteluvapaata Kati!

16 Ajassa Tällä palstalla seurataan lehti- vammaisurheiluun liitty- vien aiheiden käsittelyä katsaus meillä ja muualla. ”Kuin ampiaiset Iso mahdollisuus kukan – iso velvollisuus ympärillä” ”Jäsenseuroillemme lokakuussa tehtyyn laajaan kyselyyn vasta- [Sähköpyörätuo- si 55 seuraa. Yhtenä kysymyksenä ” oli ’Oletteko halukkaita ottamaan lisalibandyn pe- lituolin] nopeus on mukaan vammaisharrastajia’. Kyllä- parhaimmillaan 15 vastauksia tuli 14. Se on mielestä- kilometriä tunnissa. ni hyvä alku. Onnistuneita malleja Käännökset ovat vinkeitä. Hyörimme siellä kuin ampiai- vammaissulkapallon mukaanotos- set kukan ympärillä.” ta seuratoimintaan haluamme jatkossa jakaa muille.” SB Vaasan sähköpyörätuolisalibandyjoukkueen pelaa- Sulkapalloliiton toiminnanjohtaja Mika Heinonen kertoo Sulkapal- ja-valmentaja Harri Hakala kuvailee osuvasti lajiaan. lo-lehden pääkirjoituksessa lajiliiton olevan vahvasti paralympiala- MS-liiton Avain-lehti 6/2014 jiksi nousseen vammaissulkapallon takana. Sulkapallo-lehti 4/2014

Tiesitkö Tiesitkö, että... että Asikkala on liikunnanohjaajat vastaavat kaikki myös eri- erityinen tyisliikunnasta. Vuoden 2015 alusta vakinais- erityis- ja tetaan Asikkalan kolmas liikunnanohjaajan terveys- pesti. Tällä palstalla tarjoillaan Liikkumislähete on tietoiskuja lehden teemaan liikuntakunta liittyvistä vammaisurheilun Päijäthämäläinen Asikkalan menestysresepti ja -liikunnan aihealueista. Asikkalan kunta on Vuonna 2008 lanseerattu liikkumislähete on Suomessa omaa ollut yksi Asikkalan edistyksellisen liikunta- luokkaansa, kun puhutaan panostamisesta puolen menestystarinoista. Terveydenhuol- erityisliikuntaan. Valtion Liikuntaneuvoston losta annetaan lähete liikuntapalveluihin, jos Erityisliikunnan tilanne kunnissa 2013 -rapor- lääkäri tai terveydenhoitaja katsoo potilaan tin mukaan 5 500–9 999 asukkaan kunnissa kaipaavan lääkityksen sijaan liikuntaa. Terve- erityisliikunnan menot olivat keskimäärin 1,66 ytensä kannalta liian vähän liikkuva henkilö euroa kuntalaista kohden. Noin 8 400 asuk- tapaa liikunnanohjaajan, jonka kanssa räätä- kaan Asikkalassa tuo vastaava lukema oli 11,90 löidään suunnitelma liikunnan harrastami- euroa kuntalaista kohden. Valtaosa kunnan lu- sessa alkuun pääsemiseksi. Asikkala panostaa kuisista erityisliikunnan ryhmistä on ikäihmis- kovimman ammattitaitonsa juuri tähän ”nol- ten liikuntaryhmiä, kuten muissakin kunnissa. lapisteeseen”. Kun alkuun on päästy, voi hen- kilö edetä seuratoimintaan tai omaehtoiseen Asikkalan sitoutuminen liikunnan harrastamiseen. Liikkumislähete on liikunta-asioihin on sittemmin levinnyt Oiva-peruspalvelukeskuk- pitkäjänteistä sen muihin kuntiin Hollolaan, Hämeenkoskel- Asikkalan ylin johto ja poliittiset päättäjät ovat le, Kärkölään ja Padasjoelle. sitoutuneet pitkäjänteisesti terveysongelmi- en ennaltaehkäisyyn liikunnan keinoin. Asik- Lähteet: kalassa ei tehdä eroa erityisliikunnan ja muun Asikkalan vapaa-aikajohtaja Matti Kettusen terveyttä edistävän liikunnan välillä, mikä osal- haastattelu. taan selittää myös kunnan korkeita erityislii- Ala-Vähälä T., Rikala S. Erityisliikunnan tilanne kunnan menoja. Kunnassa ei ole erikseen ni- kunnissa 2013. Valtion liikuntaneuvoston julkai- mettyä erityisliikunnanohjaajaa, vaan kunnan suja 2014:5.

17 tutkittua

Nämä asiat ovat tärkeitä TEKSTI: AIJA SAARI vammaisille henkilöille. KUVA: EMMA SPRINGIN KOTIALBUMI Tarjoa sitä mikä kiinnostaa

Englannin vammaisurheiluliitto EFDS nasta. Sellaiset henkilöt, jotka eivät miellä tapalveluja tarjoavien toimijoiden ko- (English Federation of Disability Sport) itseään vammaisiksi, ehkä eivät. kemukset ja vinkit. Mitä seura tai laji on maan vammaisurheilun ja -liikunnan Riippumatta siitä mihin ryhmään kuu- hyötyy siitä, että tarjoaa vammaisille kattojärjestö, jonka päätavoite on lisätä luu, voi jäädä ulos. Toiset siksi, että vam- henkilöille mahdollisuuden tulla mu- vammaisten henkilöiden liikunnan har- man vaikutus arkeen on liian suuri. Toi- kaan? Mitä haasteita on ilmennyt ja rastamista koko elämänkaarella. EFDS on set siksi, että vamman vaikutus on pieni, miten haasteet ylitettiin? Miten lajia tai valjastanut tutkimukset työnsä tueksi. mutta silti liikunnan ympäristöissä mer- harrastusmahdollisuutta voidaan mai- Viimeisimmät selvitystyöt saivat sy- kittävä. nostaa ja esitellä? säyksen 2013 julkaistusta laajasta elä- Spring painottaa, että markkinoitaessa EFDS:n selvitykset välittävät tiedon, mäntyyliraportista. 64 prosenttia vam- liikuntapalveluja on otettava huomioon että liikkumattomuuden ongelmiin maisista henkilöistä haluaisi liikkua kolme seikkaa. Ensimmäinen liittyy tun- on löydettävissä ratkaisuja. Ne välittä- vammattomien kanssa yhteisissä tilan- teisiin. vät mallin soveltavasta tutkimuksesta, teissa, mutta vain 51 prosenttia tekee – On löydettävä, mikä on kiinnostavaa jossa ongelmaan (miksi et liiku tai har- niin. Se, mitä halutaan, eroaa merkittäväs- ja tärkeää juuri tälle henkilölle. Ei ole olen- rasta/millä tavoin haluaisit harrastaa) ti siitä, mihin todellisuudessa on mahdol- naista, mitä millekin diagnoosiryhmälle vastataan kysy- lisuus. Ongelmaa lähdettiin tutkimaan on tarjolla. Liikunnan tulee koskettaa ja mällä heiltä, jot- kysynnän ja tarjonnan näkökulmista. tarjota juuri tämän ihmisen elämäntilan- ka asian tietävät teeseen soveltuvia vaihtoehtoja, Spring parhaiten (vam- Motivoi minua sanoo. maiset henki- Raportissa Motivate me (Motivoi minua) Toiseksi henkilöllä tulee olla varmuus löt) ja hakemalla selvitetään mikä motivoi ja houkuttaa siitä, että hänen tarpeistaan osataan huo- ratkaisumalleja mukaan. Raportti on koottu haastattele- lehtia. niiltä, jotka ovat malla kahdeksaa palveluntarjoajaa ja 14 Kolmanneksi hän haluaa vakuuttua, onnistuneet on- henkilöä, joilla on näkö-, liikunta-, kehi- että pystyy osallistumaan. Tarvitaan kou- gelman ratkai- tys- tai kuulovamma. lutettu ohjaaja, soveltuvia välineitä, es- sussa. Hyvää pe- Selvisi, että nykyinen liikuntatarjonta ei teettömät tilat, kuljetuspalvelut ja tur- rustyötä, ei mi- kohdennu oikein. Vamma ei välttämättä vallinen olo. Olennaista on myös se, että tään rakettitie- Emma Spring. tuota vammaisuutta. Joillekin vammai- henkilö pärjää eikä koe erottuvansa liikaa. dettä. . suus on tärkeä osa identiteettiä, toisille ei. Vammaisliikkeessä ja -järjestöissä toi- Oppia kokeneemmilta Kirjoituksessa mainitut EFDS:n rapor- mivat saavat ehkä muita paremmin tie- Active together (Aktiivisesti yhdessä) tit löytyvät osoitteesta www.efds.co.uk/ toa erityisryhmille suunnatusta tarjon- -raportti kokoaa kaikille avoimia liikun- resources/research/efds_research 18 Koulutus TEKSTI JA KUVA: LAURI JAAKKOLA Kansainvälisesti kiiteltyä käytännönläheisyyttä

EUDAPA-ohjelma kokoaa joka kevät Vierumäelle eu- veysalan opiskelijoita jne. Vilhu pitää mo- nialaisuutta ja eri lähtökohdista tulevien rooppalaisia opiskelijoita laaja-alaisen ja hyvin käytän- opiskelijoiden välistä yhteistyötä yhtenä nöllisen soveltavan liikunnan rautaisannoksen äärelle. ohjelman ehdottomina vahvuuksista. Myös intensiivijaksolla käsitellyissä ai- EUDAPA (European University Diploma ga-Helian omia opiskelijoita ja 11 ulko- heissa näkyy tämä monialaisuuden kir- in Adapted Physical Activity) on euroop- maalaisia. Opetuksesta vastaa niin ikään jo. Jakson aikana on tehty vierailuja mm. palainen soveltavan liikunnan diplo- kansainvälinen joukko: 15 ulkomaista psykiatriseen sairaalaan ja vankilaan. Kä- miohjelma, jota pyörittää Haaga-Helian soveltavan liikunnan opettajaa ja 15 suo- sin kosketeltava käytännöllisyys ja erilais- ammattikorkeakoulu Vierumäellä. malaista. Mukana opetusjoukossa on ten mielenkiintoisten aihealueiden vyöry Tulevana keväänä Vierumäelle saapuu myös ns. substanssiosaajia, kuten kuuro- 13 viikon aikana tekevät EUDAPA-koko- jo kuudetta kertaa opiskelijoita ympä- sokea mies ja hänen tulkkinaan toimiva naisuudesta hyvin tehokkaan opetuspe- ri Eurooppaa kolmen kuukauden ja 30 vaimonsa. riodin. opintopisteen opintojaksolle. Intensiivijaksolla ei istuta intensiivises- Euroopan soveltavan liikunnan am- Ohjelman isänä voidaan pitää Haaga- ti luokkahuoneessa, vaan jakson rungon mattilaisia (opettajat) ja potentiaalisia tu- Helian soveltavan liikunnan lehtoria Jyrki muodostavat 5–7 käytännön projektia. levia ammattilaisia (opiskelijat) vuosittain Vilhua, jolle myönnettiin Madridissa syk- Yhdessä projektissa opiskelijat kokoa- Suomeen kokoava ohjelma on omiaan syllä järjestetyssä Euroopan soveltavan vat mukaansa eri vammaryhmiin kuulu- kohentamaan Suomen jo valmiiksi vah- liikunnan konferenssissa erityispalkinto via henkilöitä, joiden kanssa he lähtevät vaa asemaa alan yhtenä kärkimaista. EUDAPA-koulutuksen kehittämisestä. Kii- viikoksi hiihtokeskukseen harrastamaan – Madridin soveltavan liikunnan kon- tosta on kerännyt etenkin koulutuksen soveltavaa alppi- ja maastohiihtoa sekä ferenssissa huomasimme, että hyvin mo- kouriintuntuva käytännönläheisyys. muita talvisia aktiviteetteja. Opettavaisen nessa esityksessä viitattiin Suomeen. Sii- Kansainvälisillä soveltavan liikunnan viikon ajan opiskelijat elävät hyvin tiiviisti nä tuli sellainen tunne, että olemmeko kentillä on varmasti kymmeniä erilaisia vammaisten henkilöiden kanssa. itse tajunneetkaan, että Suomessa moni APA-loppuisia lyhennelmiä, ja Vierumä- Ohjelmaan osallistuu opiskelijoita pait- asia soveltavassa liikunnassa on hoidettu en EUDAPA:kin on oikeastaan jatke bel- si eri puolilta Eurooppaa myös monilta eri aika hyvin, Vilhu pohtii ja kiittelee hyvin gialaisten 90-luvulla aloittamalle DEU- aloilta: liikunnanohjaajaopiskelijoita, fy- toimivaa yhteistyötä Suomen muiden so- APA-ohjelmalle. Sittemmin DEUAPA:a sioterapeuttiopiskelijoita, sosiaali- ja ter- veltavan liikunnan toimijoiden kanssa.. jatkoivat ensin italialaiset ja sen jälkeen ohjelma oli pitkään ranskalaisten hallin- nassa. – Ilmeisesti ranskalaiset vähän väsäh- tivät, eikä 2000-luvun puolivälissä ollut muutamaan vuoteen tällaista euroop- palaista diplomiohjelmaa. Eurooppalai- sissa verkostoissa koimme tälle kuitenkin olevan tarvetta, ja päädyimme perusta- maan uuden EUDAPA-ohjelman tänne Vierumäelle. Lukukaudella 2009–2010 startannut ohjelma koostuu soveltavan liikunnan opinnoista kotimaan opinahjossa, kolmen kuukauden intensiivijaksosta Suo- messa sekä 12 viikon työharjoittelusta. Kevään 2015 intensiivijaksolle osallistuu 23 opiskelijaa, joista 12 on Haa-

Jyrki Vilhu.

19 TEKSTI: PIIA KORPI Koulutus KUVA: MARI LÄHDESMÄKI Ennakkoluuloista inkluusioon Etelä-Pohjanmaalla

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu PLU on yksi VAU:n aluehankkeessa mukana olevista liikunnan aluejärjestöistä. Yksi alue- hankkeen osa-alueista on VAU:n oh- jaajakoulutusten eli VAU-työpajojen tarjoaminen aluejärjestöille.

PLU:n nuorisokouluttaja Tan- joja vetämään. Soveltavan ja Hietikon mukaan odo- liikunnan parissa pitkään toi- tukset työpajojen kysynnän mineelle Johanna Lähdes- suhteen olivat kyllä korkealla, mäelle VAU:n koulutukset ja mutta ensimmäisten koulu- toiminta olivat jo entuudes- tusten suuri osanottajamäärä taan tuttuja ja hän ilmoit- tuli silti pienenä yllätyksenä. tautuikin Hietikon vinkkaa- Seinäjoella järjestetyt Liikun- mana heti mukaan VAU:n taa kaikille -työpajat keräsivät tarjoamaan kouluttajakoulu- kumpikin lähes kolmekym- tukseen. mentä osallistujaa. Ensimmäisen VAU-työpa- Positiivisten kokemusten jansa Lähdesmäki koulutti siivittämänä on luontevaa Vaasassa marraskuussa. jatkaa koulutusten tarjoa- – Koulutuksen aikana nou- mista myös hankeen pää- si ahaa-elämyksiä melkeinpä tyttyä. kaikille. Mukava komment- – VAU-työpajojen kautta ti osallistujalta oli, että eihän PLU pystyy palvelemaan en- tämä soveltaminen olekaan tistä paremmin erityisryhmi- mitään tähtitiedettä, Lähdes- en kanssa toimivia toimijoita. mäki kertoo. Johanna Lähdesmäki. Nyt kokeilemamme työpajat Hietikko ja Lähdesmäki jäävätkin varmuudella koulu- näkevät kumpikin matalan tustarjontaamme. Seuraava kynnyksen VAU-työpajat hy- tännön vinkkejä, joita on toimivat hyvin ennakkoluulo- askel on varmaankin pilotoi- vinä välineinä parantaa vam- helppo siirtää päivittäiseen jen poistajina. Koulutukseen da valmennuskoulutusta alu- maisten henkilöiden harras- työhön. Tämän lisäksi koulu- osallistuneille tulee matalam- eellamme, Hietikko pohtii. tusmahdollisuuksia omalla tuksilla on myös tärkeä asen- pi kynnys ottaa toimintaansa PLU:n aktiivisuuden tulok- kotipaikkakunnalla. Työpajat neilmapiiriä avartava vaikutus. mukaan erilaisia liikkujia, eri- sena löytyi myös uusi paikal- antavat niin kokeneille kuin – Mielestäni ainakin meidän laisista lähtökohdista, Lähdes- linen kouluttaja VAU-työpa- aloittelevillekin ohjaajille käy- alueella nämä koulutukset mäki summaa..

VAU-työpajakoulutukset VAU kouluttaa 28.3. Tampere, VAU-työpaja 4: Liikuntaa kaikille – www.hlu.fi Sherborne-kurssit 22.4. Tampere, VAU-työpaja 5a: Valmentaminen 16.–17.1. Kajaani, Sherborne-peruskurssi vammaisurheilussa/Valmennuksen erityispiirteitä – www.kainuunliikunta.fi – www.hlu.fi 7.–8.2. Tampere, Sherborne-peruskurssi – www.varala.fi Lisätiedot koulutuksista: VAU, koulutuskoordinaattori 14.–15.3. Kaarina, Sherborne-jatkokurssi Piia Korpi, puh. 044 767 1368, [email protected] – www.liiku.fi ja www.vammaisuheilu.fi 20 Lyhyesti KUVA: NINA JAKONEN Soveltavan alppihiihdon Catani-stipendi Markku Poikelalle

Vammaisten henkilöiden hiihdonopet- tajaksi kouluttautumiseen tarkoitettu Catani-stipendi jaettiin loka-mar- raskuun vaihteessa SkiExpo-messuilla Helsingissä. Tuhannen euron arvoisen stipendin sai helsinkiläinen Markku Poikela, joka osallistuu Suomen Hiih- Markku Poikela. donopettajat ry:n (SHORY) järjestämäl- le hiihdonopettajakurssille kaudella 2014–2015. Poikelalla on selkäydinvamma. Hän kelkkalaskettelijoita löytämään lajin ja soveltavan alppihiihdon hyväksi ja sti- harrasti aktiivisesti lumilautailua ennen opettaa heitä mm. soveltavan alppihiih- pendijärjestelmän avulla tekee sitä yhä vammautumistaan vuonna 2006. Vam- don leireillä ja tapahtumissa, Poikela kir- eläkkeelle jäämisensä jälkeenkin. mautumisen jälkeen hän on harrasta- joitti stipendihakemuksessaan. Catani-stipendi on seuraavan kerran nut kelkkalaskettelua viisi vuotta. Guy Catani – jonka mukaan stipen- haettavissa syksyllä 2015. Stipendin – Hiihdonohjaajakurssia voisin hyö- di on nimetty – toimi pitkään Suomen avulla voi kattaa osallistumismaksun ja dyntää soveltavan alppihiihdon opet- Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnan- muut aiheutuvat kulut SHORY:n hiihdo- tamisessa ja edesauttaa näin uusia johtajana. Hän on tehnyt pitkään työtä nohjaajakurssille osallistumisesta.

Vuosi 2015 tarjoaa hyviä VAU:n liikunta- Ahos-apurahakohteita – haku vastaavakoulutukset helmikuun loppuun mennessä keväällä 2015 Vuoden 2015 ensimmäinen ulkomailla järjestettävistä vam- VAU järjestää jäsenyhdistystensä liikuntavastaaville koulu- Ahos-apurahahaku päättyy hel- maisurheilun ja soveltavan lii- tusta vuosittain eri puolilla Suomea. Liikuntavastaavakou- mikuun lopussa. Ahos-apuraha kunnan konferensseista kus- lutuksissa tutustutaan laaja-alaisesti vammaisurheilun ja on VAU:n ja Suomen Punaisen tannuksiltaan kestettävämpiä. liikunnan kenttään, saadaan arvokkaita käytännön vink- Ristin alaisen Ahos-säätiön yh- Vuoden 2015 merkittävimmät kejä yhdistyksen liikuntatoiminnan arkeen ja pohditaan teinen tukijärjestelmä vammais- kansainväliset konferenssit ovat yhdessä liikuntavastaavien tehtäväkenttää. urheiluun ja -liikuntaan liittyvän Wingate Institutessa Israelissa Liikuntavastaavakoulutus koostuu teoria- ja käytännön kouluttautumisen ja opintomat- 11.–15.6. järjestettävä sovelta- osuuksista. Koulutukset ovat VAU:n jäsenyhdistysten lii- kojen tukemiseksi. van liikunnan ISAPA-konferenssi kuntavastaaville maksuttomia. Liikuntavastaavat ovat tär- Koulutusmatkoihin jaettujen sekä Gironassa Espanjassa 7.– keä verkosto jäsenyhdistysten ja VAU:n välillä. apurahojen arvo on keskimäärin 11.10. järjestettävä vammaisur- 20 000–30 000 euroa vuodessa. heilun VISTA-konferenssi. Kevään 2015 VAU valmistelee esitykset Ahos- Ahos-apurahaa voi toki hakea liikuntavastaavakoulutukset säätiölle, joka päättää tuista. Ha- myös esimerkiksi eri lajien val- 14.3. Pori – Ilmoittautumiset ja lisätiedot: kijan omavastuu on 20 prosent- mentaja- tai tuomarikoulutuk- Maarit Kaari, puh. 0400 543 430, tia haetusta summasta. siin tai ylipäänsä mihin tahansa [email protected] Vuonna 2015 järjestetään vammaisurheilun ja -liikunnan 21.3. Sodankylä – Ilmoittautumiset ja mm. Soveltavan liikunnan ja kouluttautumistarkoituksiin. lisätiedot: Jarno Saapunki, puh. 040 572 2123, vammaisurheilun pohjoismai- Ahos-apurahan haku on kaksi [email protected] nen seminaari ensimmäistä ker- kertaa vuodessa: helmi- ja loka- taa Suomessa, Liikuntakeskus kuun lopussa. Pajulahdessa 19.–21. elokuu- Lisätiedot Ahos-apurahan ha- Kokouskutsu ta. Seminaariin osallistumisen kemisesta: www.vammaisur- Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n sään- kustannuksiin voi hyvin hakea heilu.fi (–> Palvelut –> Koulu- tömääräinen liittokokous järjestetään 25.4.2015 klo Ahos-apurahaa. tus ––> Ahos-apuraha) ja VAU:n 14.00 Helsingissä. Jäsenyhdistykset ovat tervetulleita Mahdollisuus Ahos-apura- koulutuskoordinaattori Piia Kor- liittokokoukseen. VAU:n liittovaltuuston kokous järjes- han hakemiseen tekee myös pi, puh. 044 767 1368. tetään samana päivänä. 21 TEKSTI: AIJA SAARI KUVA: NINA JAKONEN ”Tulkaa maakuntiin ja ryhtykää toimenpiteisiin”

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n perusta- maisuus sulautuu osaksi jokapäiväistä kanssakäymistä”, eräässä vastauksessa misesta tuli syksynä 2014 kuluneeksi viisi vuotta. Syksyn todettiin. aikana järjestetyllä sähköisellä kyselyllä kysyttiin palau- Lasten ja nuorten Sporttiklubi arvioi- tetta VAU:n toiminnasta jäsenyhdistyksiltä, luottamus- daan pääosin hyväksi. Lisää tukea kaivataan paikalliseen kerhotoimintaan ja toimijoilta, yhteistyökumppaneilta ja henkilöstöltä. uusien lasten houkutteluun mukaan liikkumaan. Kyselyyn vastasi 89 tahoa, joista lähes tatilat -kirja, Pajulahti Games, Kuntokuu ”Paikallisesti on erittäin vaikea löytää puolet (37) edustivat VAU:n jäsenyhdis- ja Sporttiklubi arvioitiin kauttaaltaan on- mitään viikoittaista harrastusporukkaa, tystä (esim. yhdistyksen liikuntavastaava nistuneen paremmin kuin abstraktit ja johon jollakin tavalla erilainen lapsi tai tai puheenjohtaja). Vastaajat sijoittuivat yleiset aiheet, kuten VAU:n osaaminen nuori voisi osallistua säännöllisesti, liik- tasaisesti eri puolille maata. Kysely antaa tai koulutus kokonaisuudessaan. kua ja saada kavereita. Ja toimimme pää- suuntaa VAU:n seuraavan kolmivuotis- Heikoimmin on onnistuttu yhdistys- kaupunkiseudulla…” kauden (2016–2018) suunnitteluun, jon- ten ja seurojen palveluissa. Osa-alueiden Yhdistykset kokevat jääneensä liian yk- ka painopistealueeksi on sovittu yhdis- erot olivat pienet. sin. tys- ja seuratoiminta. Vammaisurheilu kokonaisuudessaan ”VAU:n jäsenyhdistykset ja VAU vai- VAU:n toimintaa arvioitiin pääosin ar- on kiinnostavaa. Vammaisurheilun nä- kuttavat ajoittain olevan kuin eri maail- vosanoilla hyvä (3) tai tyydyttävä (2). Kii- kyvyys on lisääntynyt. Integraatio, eli moista. Täytyisi löytää yhteistä kosketus- tettävään (4) ei päästy millään osa-alu- se että urheiluseurat ja lajiliitot ottavat pintaa ja ymmärrystä sille, miten VAU voi eella, mutta millään alueella ei myöskään vastuuta vammaisurheilusta, nähdään olla avuksi (ja miten ei).” jääty heikkoon (1). positiivisena. Tarvitaan kuitenkin lisää Viesti seuraavan kolmivuotiskauden Parhaiten VAU on kyselyn mukaan tukitoimia, kuten paikallisia verkostoja, suunnitteluun on selkeä: toiminta on suoriutunut esteettömyystyössä ja SO- joissa vammaisyhdistykset ja urheiluseu- tuotava lähemmäksi jäsenistöä. Kolmi- LIA-apuvälinetoiminnassa. rat kohtaavat. vuotissuunnitelma käsitellään VAU:n Selkeät ja tunnetut nimikkeet ja tuot- ”Avoimuus ja suvaitsevaisuus lisäänty- sääntömääräisessä liittokokouksessa ke- teet, kuten SOLIA, Esteettömät sisäliikun- vät, kun asioita tehdään yhdessä ja vam- väällä 2015..

22 Tätä kaivataan: Että VAU tulisi konkreettisesti paikan päälle tapaamaan ja liikuttamaan yhdistysväkeä. 6,90 € Kysely Vammaisurheilu & -liikunta www.vammaisurheilu.fi •

1/14 www.vammaisurheilu.fi •

6,90 € -lehden lukijoille 3/14

Vammaisurheilu & -liikunta -lehti on ilmesty- Vastaa kysymyksiin tämän sivun lomakkeeseen nyt viiden vuoden ajan ja tämä kyseinen lehti ja lähetä lomake osoitteeseen: VAU ry/lehti, Ra-

Aleksi innostui laskemisesta on 25. numero. Lehden toimitus haluaa jatku- diokatu 20, 5. krs., 00240 Helsinki. Vastata voi Lumilauantai-tapahtumassa TEEMA Sotshissa luvassa mahtipontiset vasti kehittyä ja tehdä entistä parempaa leh- myös sähköisesti osoitteessa www.vammaisur- Lapset ja nuoret paralympialaiset TEEMA

Urheilijaelämää Maalipallon teä. Siksi haluamme kysyä lukijoiden mielipi- heilu.fi. Kaikkien31.1.2015 mennessä vastan- MM-kilpailut dettä lehdestä. neiden kesken arvotaan tuotepalkintoja! Espoossa 30.6.–5.7.

1. Taustatietoa 6. Millaisia juttuja lehdessä on liikaa? YHTEYSTIEDOT Olen lehden tilaaja 1. Nimi Olen irtonumeron lukija Lehti tulee työpaikalleni Luen lehden netissä 2. Lähiosoite 2. Missä muodossa luet lehden? Painettu lehti Issuu-lehti 3. Postinumero ja -toimipaikka Pdf-lehti Html-lehti Daisy-äänitelehti 7. Onko jokin lehden juttu jäänyt Luetus-julkaisu positiivisesti mieleesi? 4. Syntymävuosi 3. Miten käytät lehteä? Luen koko lehden kannesta kanteen 5. Oletko VAU:n jäsenyhdistyksen jäsen? Luen yli puolet lehdestä Kyllä Luen muutama jutun kokonaan Ei Selailen lehden läpi Jos kyllä, niin minkä? 4. Luen useimmiten lehdestä (voit rastittaa useita vaihtoehtoja) Teemaan liittyvät jutut Kilpaurheiluun liittyvät jutut 8. Onko jokin lehden juttu jäänyt negatiivisesti mieleesi? Lasten ja nuorten toimintaan liittyvät jutut Harrasteliikuntaan liittyvät jutut 6. Mikä on roolisi vammaisurheilussa ja -liikunnassa? Pääkirjoituksen (voit valita useamman kohdan) Kolumnit Urheilija Kilpailukutsut ja tapahtumailmoitukset Liikkuja Perheenjäsen/omainen 5. Millaisia juttuja haluaisit lukea Kouluttaja/ohjaaja/valmentaja enemmän? Opettaja Alan ammattilainen 9. Miten kuvailisit lehden ulkoasua? Muu Loistava Jos muu, niin mikä? Hyvä Keskinkertainen Huono

10. Minkä kouluarvosanan antaisit lehdelle kokonaisuutena (4–10)? Kiitos vastauksistasi! Leikkaa tästä 23 TEKSTI: LEENA KUMMU Huipulla KUVAT: MARTTI SALONEN, MAIJU TORVINEN

Anne Malmi.

Kolme miestä vaihtui yhdeksi naiseksi

Suomen pyörätuolicurlingmaajoukkue valmistautuu curlingpelaajalle. Hän on kasvanut ja asuu edelleen Suomen curling-mekas- 6.–13.2.2015 Kisakallion Urheiluopistolla järjestettä- sa Hyvinkäällä. Malmi oli vuonna 2007 viin MM-kotikilpailuihin uuden päävalmentajan Anne käynnistämässä pyörätuolicurlingin maajoukkuetoimintaa, mutta on sen Malmin johdolla. jälkeen seurannut joukkueen edesotta- muksia fanin roolissa. Päävalmentajan Pyörätuolicurlingmaajoukkue teki maa- laajamuutos, kun Vesa Hellman lopet- sopimus on tehty helmikuun MM-kil- liskuussa historiaa olemalla ensimmäi- ti uransa Sotshiin ja rovaniemeläinen pailuihin saakka. nen suomalaisjoukkue talviparalympia- Vesa Leppänen nousi maajoukkuee- Malmi ei säästele kehuja puhuessaan laisten joukkuelajissa. seen. Valmennuspuolella on tapahtu- joukkueen sitoutumisesta tai Osku Kuu- Turnaus ei ollut helppo monestakin nut suurempi muutos. Joukkuetta kuu- tamon valmennustyöstä. syystä. Suomi hävisi neljä peliä käytän- si vuotta valmentanut Osku Kuutamo – Minulle oli yllätys, että Osku lähti. nössä viimeisessä päässä ja itseluot- jättäytyi sivuun Sotshin jälkeen, kuten Hän on tehnyt huikeaa työtä joukkueen tamus oli kovilla. Silloin kun peli sujui, myös taktiikasta vastannut virolainen kanssa. Pelaajien heittotekniikka on to- kaatui kaksi mitaleille yltänyttä maata: Erkki Lill. della hyvällä mallilla. Olemme saaneet Kanada ja Iso-Britannia. Joukkueen taustalla on edelleen Ki- paketin hyvin kasaan ja teemme töitä Joukkueella oli paralympialaisten jäl- sakallion Urheiluopiston myyntipäällik- joukkueena, Malmi kuvailee. keen pohdinnan paikka, ja uusi ilme on könäkin työskentelevä Lauri Ikävalko, Haasteita joukkueen toimintaan tuo- löytynyt ennen helmikuussa 2015 Suo- mutta käskyt on jakanut kesän jälkeen vat harjoitusolosuhteet ja pelaajien vä- messa pelattavia MM-kilpailuja. Anne Malmi. liset etäisyydet. Pelaajista kaksi asuu Joukkueessa on tapahtunut yksi pe- Malmin, 48, tausta on tavanomainen pääkaupunkiseudulla ja kolme Rova- 24 niemellä. Joukkueen harjoittelu keskit- vät senioreiden MM-kilpailut vuonna tyy Kisakallioon, jossa joukkue harjoit- 2016. telee yhdessä noin kerran kuukaudessa. – Aloitin oman curlingtaipaleeni kou- – MM-kisoja ja seuraavia paralympia- lussa liikuntatunnilla vuonna 1983. Kou- laisia ajatellen tärkeässä roolissa on pe- lun kuusi opettajaa pelasi curlingia ja laajien omakohtainen harjoittelu sekä pian koko koulu oli lajiin koukussa. Aloi- sitoutuminen joukkueeseen. Prosessi timme ulkona tekojäällä kahdella radal- vaatii priorisointia, Malmi luonnehtii. la. Radat saivat vuonna 1984 päälleen Joukkueen kapteeni Markku Karja- teltan suojaamaan pelaajia vesi- ja lumi- lainen on todella tyytyväinen joukku- sateelta. Samassa teltassa on tehty poh- een tämänhetkiseen toimintaan. jaa olympiahopealle ja samassa teltas- – Anne osaa valmentajana pitää ur- sa pelataan edelleenkin, Malmi viittaa heilijan keskiössä. Hän on tuonut jouk- hyvinkääläisen Markku Uusipaaval- kueelle järjestelmällisyyttä ja selkeän niemen kipparoimaan joukkueeseen, palautteenantojärjestelmän. Hänellä on joka saavutti olympiahopeaa Torinossa niin pitkä kokemus curlingista, että hä- 2006. neltä löytyy perspektiiviä joka osa-alu- Malmi vertaa curlingia shakkiin ja ko- eelle. Olemme käsitelleet Sotshin haa- rostaa, että curling vaatii kokemusvuo- vat ja löytäneet peli-ilon, Karjalainen sia, jotta pelisilmä kehittyy. kiittelee. – Curling on jatkuvaa oppimista ja Markku Karjalainen ja Tuomo Aarnikka. etenkin kantapään kautta oppimista. It- Pelaajana ja valmentajana selläni on 22 arvokilpailut takana, joten rakkaudesta lajiin luulen, että tunnistan pelaajien erilaisia Malmilla on curlingissa tavoitteita myös fiiliksiä ja pystyn niihin vaikuttamaan. Vuosina 2010–2011 hän valmensi kuu- pelaajan roolissa. Hän on ollut Suomen Mutta onhan se aina arvoitus, mitä pe- rojen curlingmaajoukkuetta kohti kuu- ensimmäisen naismaajoukkueen kap- lissä tapahtuu paineen alla pelatessa. rojen talviolympialaisia. Kilpailut jäivät teeni vuonna 1983 ja pelaajaura jatkuu Malmi osaa antaa tarvittaessa val- lopulta käymättä, koska kisat kaatuivat edelleen. Isoimpana tavoitteena siintä- mennusneuvoja myös viittomakielellä. kisaorganisaation kavallusongelmiin.. Info

Kisakalliossa kohtaavat 10 parasta

Pyörätuolicurlingin MM-kilpailut jär- jestetään Lohjalla, Kisakallion Urhei- luopistolla 6.–13.2.2015. Joukkueilla on ensimmäinen mahdollisuus kerätä pisteitä vuoden 2018 talviparalympialaisiin. Pyörätuolicurlingissa pelataan ennen Pyeongchangin paralympialaisia kol- met MM-kilpailut ja kymmenen eniten rankingpisteitä kerännyttä maata pää- see mittelemään paralympiamitaleista. Suomen tavoitteena on varmistaa kotikisoista paikka seuraaviin MM-kilpailuihin. Se tarkoittaa sijoittumista seitse- män parhaan joukkoon. Kisakalliossa pelaavat Suomi, Kanada, Ruotsi, Kiina, USA, Venäjä, Skotlanti, Sari Karjalainen ja Tuomo Aarnikka. Slovakia, Norja ja Saksa.

25 TEKSTI: TOMI LOUNIO JA IDA MÄKELÄ Huipulla KUVAT: SOFIA UUKSULAINEN Tansanialainen Salumu lähtee Los Angelsin Special Olympics -kisoihin

Haaga-Helia Ammattikorkeakoulun liikunnanohjaaja- ganin koulun erityisoppilaiden luokalla opiskelijat Ida Mäkelä ja Sofia Uuksulainen ovat viettä- on hyvin eri-ikäisiä lapsia ja nuoria, joi- neet jo kolme kuukautta työharjoittelussa Tansaniassa. den taitotaso myös vaihtelee valtavasti. 16-vuotias Salumu erottuu joukosta, jo- Innokkaat suomalaisnaiset ovat ohjanneet liikuntatun- hon kuuluu myös pieniä 7-vuotiaita op- teja kaikenikäisille koululaisille ja opiskelijoille, mutta pilaita. mieleenpainuvinta oli yhteistyö Special Olympics -jal- Vaikeuksien kautta kapalloilija Salumun kanssa. koulunpenkille Salumu ei ole aina opiskellut erityisluo- Nuori mies ottaa muutaman juoksu- lala on taitava futaaja. kalla. Hän aloitti koulun muiden ikäis- askeleen, asettaa vasemman kenkän- Olemme Kaakkois-Tansanian ran- tensä tavoin vammattomien luokalla, sä kuluneen jalkapallon viereen ja vip- nikolla sijaitsevassa Mtwaran läänis- mutta alkoi pikkuhiljaa jäädä opinnois- paa nahkakuulan rennosti ilmaan. Hän sä. Liikunnan Kehitysyhteistyö (LiiKe) ta jälkeen. Hän ei pystynyt hahmotta- ponnauttelee palloa muutaman kerran, on tukenut koululiikuntaa paikallisen maan opettajan antamia ohjeita, ja ti- potkaisee sen korkealle ja ampuu sen il- kumppanijärjestönsä Sports Develop- lanne vaikeutui entisestään, kun hänen masta suoraan maalin yläkulmaan. ment Aidin (SDA) kautta täällä jo vuo- kuulonsa alkoi heikentyä. Ruosteisten maalipylväiden välissä ei desta 2002. Poika menetti motivaationsa, eikä ha- ole verkkoa, joten peliväline vierii kauas Nyt olemme saapuneet seuraamaan lunnut enää mennä kouluun. Kun muut piikkiseen pusikkoon. Mutta yksi asia on SDA:n Thea Swain vammaisille koulu- lapset menivät aamuisin oppitunneille, tullut selväksi: Salumu Mohamed Ma- laisille ohjaamaa liikuntatuntia. Shan- Salumu vietti päivänsä kierrellen pikku-

Salumu Mohamed Malala. 26 tautuminen Los Angelesia varten on jo käynnissä. Hän käy joka päivä pelaa- massa katufutista ja oppii joka päivä uusia kikkoja, joilla hämää vastustajia. – Urheilu on parasta mitä tiedän, poika tokaisee ja se on helppo uskoa. Jalkapallon avulla on helppo saada uusia ystäviä ja onnistuminen maalinte- ossa nostaa itseluottamuksen taivaisiin. Tulevaisuudessa Salumu haluaisi opiskella ammattiin ja löytää hyvän työ- paikan. Se on Tansaniassa vaikeaa, mutta hänen opettajansa Helenan mukaan kaupungin katuja. missä myös Special Olympics Tanzanian silti mahdollista. Helena esittelee mei- Kolme vuotta sitten erityisluokan valmentajat huomasivat nopealiikkei- dät kahdelle entiselle oppilaalleen, joi- opettaja Helena Kadege tapasi 13-vuo- sen hyökkääjän juonikkuuden. ta hän on auttanut etsimään mielekästä tiaan Salumun ja onnistui houkutte- Nyt Salumu on valittu Mtwaran histo- työtä. lemaan hänet koulunpenkille. Koska rian ensimmäisenä vammaisurheilijana 24-vuotias Mzarubu on paikallisradi- vammaisten oppilaiden koulunkäyn- edustamaan kotimaataan kansainvä- ossa urheilutoimittajana ja kertoo ra- nin merkitystä ei ymmärretä paikallises- lisiin kilpailuihin. Ensi vuoden Special kastavansa työtään. 21-vuotias Tino on sa yhteisössä, erityisopettajat käyttävät Olympics Kesämaailmankisat järjeste- paikallisen sähkömiehen apulainen, jol- perjantaipäivät etsivän lapsi- ja nuori- tään Los Angelesissa. Myös Ida Mäkelä le työtoverit ovat rakentaneet DJ-väli- sotyön tekemiseen. He yrittävät löytää on lähdössä mukaan Suomen naisten neet. Hän tekee viikonloppuisin tiskiju- perheitä, jotka eivät ole laittaneet las- Unified-jalkapallojoukkueen valmenta- kan töitä paikallisissa baareissa. taan kouluun. jana, joten luvassa on riemukas jälleen- näkeminen tutun tansanialaispelaajan Kuulo kuntoon Köyhyys suurin este kanssa. suomalaisten tuella koulunkäynnille Salumun tulevaisuudensuunnitelmat Usein perheiden päätöksen taustalla on Soveltavaa liikuntaa ovat vielä epäselvät, mutta hän ker- köyhyys, sillä maanviljelijäperheet tar- opettajakoulutukseen too kuulonsa parantuneen selvästi yl- vitsevat lapsiaan apuna peltotöissä tai Vammaisurheilua tunnetaan Itä-Af- lättävän käänteen myötä. Syyskuussa nuorempien lasten hoitamisessa. Vaik- rikassa vielä kovin heikosti. LiiKen ja Mtwarassa vierailleen Radio Valo -ryh- ka julkiset alakoulut ovat Tansaniassa SDA:n kehitysyhteistyöhankkeissa on män tuella hän pääsi korvalääkäriin, ilmaisia, niin koulupuvun ja -tarvikkei- viety soveltavan liikunnan menetelmiä joka tarkasti ja putsasi hänen korvan- den hankinta sekä koulukuljetukset peruskoulujen liikuntaan. Tammikuus- sa huolellisesti. Korvakäytävistä löytyi muodostavat merkittävän menoerän. sa on tarkoituksena aloittaa kolmivuo- pumpulia, joka oli koteloitunut ja estä- Helenalla ja hänen kollegoillaan riit- tinen projekti, jossa erityisliikunnan nyt kuulon lapsuudesta saakka. tää työsarkaa saada köyhät perheet ym- roolia Tansanian liikunnanopettajien Kolme viikkoa lääkärikäynnin jälkeen märtämään, että myös vammainen lap- koulutuksessa kehitetään merkittävästi. Salumu sanoo, että hänen on paljon si kannattaa kouluttaa. Yhtä tärkeää on – Liikunta on ihmisoikeus, joka kuu- helpompi keskustella ja keskittyä kou- painostaa hallitusta ohjaamaan tukea luu kaikille. On tärkeää, että opettajat lunkäyntiin kuin ennen. Korvalääkärin erityisoppilaiden kouluun pääsyn var- osaavat ottaa myös erilaisten liikkujien kanssa on kuitenkin sovittu, että hänel- mistamiseksi. tarpeet huomioon, SDA:n Thea Swai selle teetetään vielä sopiva kuulolaite. ventää. Myös VAU tukee omaa ystävyys- Jos kaikki menee suunnitelmien mu- Enkelten kaupunki kutsuu erityiskouluaan Lindin läänissä Tansani- kaan, niin Los Angelesin kisoissa Tansa- Salumun tarina on Mtwaran yhteisölle assa. nian jalkapallojoukkueen tähtihyökkää- vahva esimerkki siitä, että koulutus kan- jä kuulee niin erotuomarin vihellykset nattaa. Katupoikien kanssa pelaillessa Unelmana oma ammatti kuin valmentajansa ohjeet. Ja tietenkin opitut jalkapallotaidot pääsivät esille Futis on tällä hetkellä koulun ohella hurjana kannustavan kisayleisön kan- erityiskoulujen liikuntatapahtumassa, Salumun elämässä tärkeintä ja valmis- nustuksen.. 27 Huipulla TEKSTI JA KUVA: LAURI JAAKKOLA

93 urheilijaa vuoden 2015 suurimpaan urheilutapahtumaan maailmassa

Los Angelesissa 25.7.–2.8. järjestettävät kehitysvammais- -joukkueissa pelaa miesten ja naisten lentopalloa liigatasolla pelanneita part- ten Special Olympics Kesämaailmankisat on suurin urhei- nereita, kirkkaimpana tähtenä vastikään lutapahtuma maailmassa vuonna 2015. Kisoihin osallis- maajoukkueuransa päättänyt Kokkolan tuu noin 7 000 urheilijaa 177 maasta. Tiikereiden Matti Hietanen. Huippu- pelaajat auttavat omalla osaamisellaan Suomesta kisoihin lähtee 93 urheilijan ja ten urheilijoiden kanssa. Unified-urheilu joukkuekavereitaan kohti onnistumisia, 32 valmentajan joukkue. Suomalaisur- on Special Olympics -liikkeelle yksi tapa eivät suinkaan tao pää märkänä palloa heilijat kilpailevat 13 lajissa: beach vol- tuoda kehitysvammaisten urheilua ja lattiaan. leyssa, golfissa, jalkapallossa, judossa, vammattomien urheilua lähemmäs toi- – Yritän omalla panoksellani tuoda keilailussa, koripallossa, lentopallossa, siaan. joukkueeseen positiivista henkeä ja aut- melonnassa, purjehduksessa, ratsastuk- Suomen joukkueessa Unified-part- taa joukkuetta. Edessä on varmasti hui- sessa, rytmisessä voimistelussa, uinnissa nereita on viidessä lajissa: purjehdukses- kea urheilutapahtuma, Hietanen sanoo. ja yleisurheilussa. sa, beach volleyssa, lentopallossa, kori- Pitkään partnerina toiminut Hietasen Kaikki kisojen 7 000 urheilijaa eivät pallossa ja jalkapallossa. Lähtökohta on, lapsuudenystävä Jouni Mahlamäki in- ole kehitysvammaisia, vaan mukana on että partnerit mahdollistavat kehitys- nosti kokeneen yleispelaajan mukaan myös vammattomia urheilijoita, Unified- vammaisten urheilijoiden urheilemisen, Special Olympics -toimintaan. partnereita. Unified-partnerit pelaavat ja eivät dominoi tapahtumia. – Kävin sitten katsomassa muutamia urheilevat rinta rinnan kehitysvammais- Suomen lentopallo- ja beach volley pelejä ja innostuin heti. Tulevat kisat ovat minulle ensimmäiset partnerina, Hieta- nen kertoo. Myös vastikään liigauransa lopettanut Mahlamäki lähtee Los Angelesiin. Mah- lamäen pelipaikka on libero, eli pallojen nostaja. Joukkueen passari, lahtelainen Heikki Töyrylä on siis oikea mies arvioi- maan joukkuetoverinsa taidot. Millaisia nostoja Mahlamäeltä tulee passarille pas- sattavaksi? – No, välillä aika surkeita, Töyrylä toteaa pilke silmäkulmassa ja nauraa perään. – Meidän partnerit ovat hyvää poruk- kaa, vaikka välillä heitä pitää vähän pitää silmällä, hän jatkaa..

Los Angelesiin lähtevät lento- palloilija Heikki Töyrylä (vas.), lentopallon Unified-partneri Jouni Mahlamäki ja lentopal- loilija Saku Suikkanen.

28 Suomen joukkue Los Angelesin Special Olympics Kesämaailmankisoihin Golf Ratsastus Keilailu Urheilijat Urheilijat Urheilijat Ville Lipsanen, Savonlinna Anna-Maija Pyy, Espoo Tuomo Kukkohovi, Oulu Samu Alander, Hyvinkää Jenny Kärkkäinen, Espoo Mika Niemeläinen, Imatra Jere Suominen, Masku Toomas Lahtinen, Vihti Valmentajat Valmentajat Klaus Müller, Espoo Helvi Järvinen, Tampere Arto Lipsanen, Savonlinna Valmentajat Marjaleena Laakkonen, Joensuu Tuulia Suominen, Masku Arto-Pekka Heino, Oulu Maritta Enqvist, Kirkkonummi Yleisurheilu Rytminen voimistelu Urheilijat Meloja Jarmo Patana. Urheilijat Unified-lentopallo, Kai Koljonen, Oulu Bettiina Vuori, Naantali miehet Valtteri Kalliomäki, Orimattila Lotta Huttunen, Naantali Aleksi Hyvärinen, Kouvola Melonta Urheilijat Saga Hänninen, Espoo Saku Suikkanen, Koski Tl Noora Koponen, Seinäjoki Urheilijat Valmentajat Heikki Töyrylä, Lahti Valmentajat Mikko Kivikko, Hämeenlinna Assi Aalto, Turku Ari Lehmuskoski, Salo Jukka Lahti, Petäjävesi Minna Palonen, Hämeenlinna Emmi Aalto, Turku Heimo Kaartinen, Lappeenranta Elina Raivo, Helsinki Anna Laitinen, Nastola Mari Mieskonen, Vantaa Markku Purho, Lahti Matti Hämäläinen, Nastola Unified-koripallo, Partnerit Jarmo Patana, Kokkola Unified-jalkapallo, miehet Ville Rantala, Turku Valmentajat Urheilijat miehet Ferri Pakula, Turku Hilkka Leskinen-Nikander, Riku Virtanen, Vantaa Urheilijat Jesse Söderlund, Raisio Hämeenlinna Niko Nätynki, Lahti Mikko Saarinen, Hämeenlinna Matti Hietanen, Tampere Niina Siljander, Hämeenlinna Mohammad Sadr, Jyväskylä Heikki Pääkkönen, Vantaa Jouni Mahlamäki, Tampere Aleksi Hienonen, Vantaa Judo Juho Lappalainen, Jyväskylä Valmentajat Jaakko Järvinen, Tampere Teemu Salmenaho, Mäntsälä Urheilijat Eija Helander-Nieminen, Eura Kim Salin, Karkkila Samu Reinikka, Espoo Linda Naumann, Helsinki Aki Nieminen, Turku Hannu Tallqvist, Vihti Partnerit Pirjo Komppa, Mikkeli Jukka Virolainen, Mäntsälä Partnerit Teemu Koskinen, Helsinki Piia Komppa, Mikkeli Heikki Törrönen, Helsinki Unified-beach volley Aleksi Mäkinen, Espoo Merja Eskelinen, Kuopio Jere Virinsalo, Lahti Urheilijat Jami Lehti, Vantaa Mikko Niskanen, Siilinjärvi Oskari Lappalainen, Jyväskylä Marko Saarinen, Eura Lauri Aaltonen, Helsinki Antti Ollikka, Lahti Tomi Lounio, Helsinki Jari Mäkinen, Sastamala Valmentajat Janne Pirhonen, Lappeenranta Janne Ristkari, Lahti Mika Reponen, Salo Pirjo Pellikka, Vantaa Henri Kajan, Espoo Tom Hellqvist, Lahti Jari Karp, Eura Milla Haglund, Vantaa Valmentajat Valmentajat Partnerit Pipsa Aaltonen, Helsinki Hanna Kokkonen, Helsinki Jarmo Häggman, Lahti Jukka Lehti, Koski Tl Ilkka Valtasaari, Lahti Purjehdus Jaakko Törrönen, Helsinki Antti Remes, Kiuruvesi Urheilijat Uinti Pauli Saksa, Helsinki Päivi Pohjalainen, Rauma Joni Roivanen, Naantali Urheilijat Unified-jalkapallo, naiset Heidi Horelli, Pori Juha-Matti Linnasaari, Raisio Tatu Kantonen, Turku Valmentajat Urheilijat Heikki Kullberg, Naantali Lasse Purmonen, Tampere Nea Nieminen, Tampere Julia Fonsén, Lempäälä Matti Heino, Kaarina Anniina Saastamoinen, Helsinki Atte Peltola, Turku Sanna Forsström, Lohja Partnerit Milla Venäläinen, Espoo Henna-Mari Korpijärvi, Kokkola Antti Aarnio, Turku Valmentajat Maarit Petälä, Tampere Mari Aarnio, Turku Marleena Leskinen, Turku Alina Sipari, Helsinki Ville Sahlström, Turku Heidi Kukkonen, Oulu Wilma Torni, Helsinki Saammal Morottaja, Inari Partnerit Valmentaja Ilona Ahti, Helsinki Johanna Roivanen, Naantali Niina Huotari, Tampere Joukkueenjohto Vilma Ilomäki, Hollola Hannele Pöysti Sanna Koskinen, Pirkkala Timo Pelkonen Maria Ruponen, Lahti Anu Lönnrot Titta Pihlajamaa, Tampere Valmentajat Jarmo Pelli, Hollola Iida Mäkelä, Nastola Golffari Samu Alander. Maria Olkkola, Kokkola Jalkapalloilija Alina Sipari. 29 TEKSTI JA KUVA: LAURI JAAKKOLA

Pajulahti Games: Naisten istumalentopallo ja maalipallo vetonauloina

Viidettä kertaa järjestettävä Pajulahti Games on Suo- vuoden 2015 aikana toukokuussa Ete- men suurin vuosittainen kansainvälinen vammaisur- lä-Koreassa järjestettävistä IBSA Maail- mankilpailuista ja kesän EM-kilpailuis- heilun kilpailutapahtuma. ta Liettuasta. IBSA Maailmankilpailut ovat vuoden Nastolan Liikuntakeskus Pajulahdessa sanneksi ja tavoittelee tosissaan paik- 2015 näkövammaisten urheilun suuri kilpaillaan 16.–18. tammikuuta 2015 kaa vuoden 2016 Rio de Janeiron kansainvälinen kilpailutapahtuma, ja seitsemässä vammaisurheilulajissa: paralympialaisiin. monen maan rahalliset panostukset maalipallossa, judossa, istumalento- Naisten maalipalloturnauksessa mu- menevät kisamatkaan kauas Souliin. pallossa, pyörätuolirugbyssa, sokko- kana on peräti kolme maata kesän Tämä on näkynyt Pajulahti Games -kil- pingiksessä, voimanostossa ja yleisur- MM-kilpailujen välieristä: maailman- pailutapahtuman sokkopingisturnauk- heilussa. mestari USA, hopeamitalisti Venäjä ja sen ja miesten maalipalloturnauksen Kovatasoisimmat turnaukset käy- neljänneksi sijoittunut hallitseva para- osallistujamäärissä. dään tällä kertaa naisten joukkuepal- lympiavoittaja Japani. Naisten turna- Miesten maalipalloturnauksessa laa- loilulajeissa: maalipallossa ja istuma- uksen täydentävät MM-puolivälieriin tu korvaa määrän. Turnauksen ennak- lentopallossa. yltänyt Israel, uutta nousua maailman kosuosikit ovat MM-hopeamitalisti Istumalentopallossa turnaukseen huipulle tavoitteleva Kanada ja MM- Suomi ja MM-nelonen Liettua. ovat ilmoittautuneet Suomen lisäksi kotikisoista uudistunut Suomi. Judossa käydään tuttuun tapaan hy- tämän vuoden MM-pronssimitalisti Ve- Kokeneet Katja Heikkinen ja Nata- vähenkinen sovelletun judon turna- näjä, MM-nelonen Hollanti, MM-kuto- lie Ball lopettivat maajoukkueuransa us, johon osallistuvat myös kesällä Los nen Brasilia sekä marraskuussa Buda- Espoon MM-kilpailuihin, joten Suomen Angelesin Special Olympics Kesämaa- pestin turnauksessa Suomen yllättänyt joukkueessa on paikka auki uusille vas- ilmankisoihin lähtevät suomalaisjudo- Unkari. Suomi sijoittui kesän MM-kil- tuunkantajille. Naisten joukkue tavoit- kat. pailuissa Puolassa mainiosti kahdek- telee paikkaa Rion paralympialaisiin Yleisurheilussa kilpaillaan SM-hallikilpailut, ja myös voimanostossa mitel- lään SM-mitaleista. Pyörätuolirugby on mukana Pajulahti Games -kilpailutapahtumassa ensimmäistä kertaa, kun kilpailutapahtuman yhteydessä järjes- tetään yksi viidestä SM-sarjan osatur- nauksesta. Syyskuussa 2015 Pajulahdessa näh- dään pyörätuolirugbya maanosan hui- pulta, kun Suomi isännöi lajin EM-kilpailujen A-sarjaa..

Näppäile nettiin Pajulahti Games -kilpailutapahtuman Asya Millerin (vas.) edustama maalipallon maailmanmestari USA saapuu Pajulahteen. kotisivut www.pajulahtigames.fi 30 TEKSTI: LEENA KUMMU Huipulla KUVA: KATJA SAARINEN IPC:n Urheilijavaliokunta on paralympiaurheilijan ääni päätöksenteossa

Katja Saarisen alppihiihtoura päättyi Sotshin paralym- na tapana vaikuttaa paralympialiikkee- pialaisiin, mutta samoista kilpailuista urkeni uusi mah- seen. – Tällä hetkellä olemme pureutuneet dollisuus vaikuttaa paralympiaurheiluun: jäsenyys luokittelukoodiin ja erityisesti siihen, Kansainvälisen Paralympiakomitean IPC:n Urheilijavalio- että se tehtäisiin urheilija keskiössä. Li- kunnassa. säksi olemme tiiviissä keskustelussa lajien kattojärjestöjen kanssa ja kehitämme niiden työtä myös urheilijakeskeisem- Urheilijavaliokunta, IPC Athletes’ Council, Valiokunta pitää yhteyttä puhelin- pään suuntaan. Olisi tärkeää, että mah- edustaa paralympiaurheilijoita IPC:ssä ja konferensseilla ja tapaa kasvotusten dollisimman monessa kattojärjestössä paralympialiikkeessä. Valiokunta on yh- vähintään kerran vuodessa. Lisäksi va- olisi myös oma urheilijaneuvosto, Saari- teys IPC:n päättäjien ja paralympiaurhei- liokunnan jäsenet kiertävät lajien kilpai- nen kertoo. lijoiden välillä. Saarinen on toinen suo- lutapahtumissa tapaamassa urheilijoita. Saarinen kannustaa urheilijoita ole- malainen valiokunnassa, maastohiihtäjä Sekä talvi- että kesäparalympialaisissa maan aktiivisesti mukana lajiensa kehit- Tanja Kari kuului siihen vuosina 2002– urheilijat äänestävät uudet jäsenet valio- tämisessä. 2006. kuntaan. – Facebookista löytyy oma ryhmä pa- IPC:n Urheilijavaliokuntaan kuuluu Urheilijavaliokunnan tärkein tehtävä ralympiaurheilijoille. Liittykää siihen ja kymmenen urheilijaa, joista kolme edus- on tuoda urheilijan ääni kuuluviin Kan- olkaa tarvittaessa minuun yhteydessä. taa talvilajeja, kuusi kesälajeja ja yksi sainväliselle Paralympiakomitealle ja ra- edustaja on Kansainvälisen Olympiako- portoida sen hallitukselle urheilijoiden Yhteystiedot: mitean (KOK) urheilijakomissiosta. Li- mielipiteitä ja aloitteita. Tärkeimmäksi www.facebook.com/groups/ säksi valiokuntaan on mahdollista valita tavoitteeksi neuvosto on linjannut tiiviin ParaAthleteClub yksi lisäjäsen, jotta kaikki maanosat ovat keskusteluyhteyden säilyttämisen urhei- www.paralympic.org/athlete edustettuina. Kausi kestää neljä vuotta. lijoiden kanssa. s-postit: Urheilijavaliokunnan puheenjohtaja on Katja Saarinen kuvailee uutta edustus- [email protected] ja katja. myös IPC:n hallituksen jäsen. tehtäväänsä motivoivana ja kiinnostava- [email protected]

Katja Saarinen (toinen vasemmalta) on osa IPC:n Urheilijava- liokuntaa.

31 TEKSTI: LAURI JAAKKOLA KUVA: BRIAN CLARKE Annika Santanen debytoi kansainvälisissä kelkkalätkäkaukaloissa

Suomalainen kelkkajääkiekko ei ihan vielä ole siinä vai- että norjalaiset hakevat pelaajia vuonna 2011 toimintansa aloittaneeseen Euroo- heessa, että maajoukkue niittäisi kunniaa kansainvälisis- pan yhteisjoukkueeseen. Suomalaiskak- sä kaukaloissa. Yksi suomalaispelaaja kuitenkin esiintyi sikko kysyi, voisivatko he tulla mukaan tänä vuonna lajin arvokilpailuissa. elokuussa järjestetylle leirille Norjaan ja saivat kutsun. Tätä kautta aukesi myös tie Hän on Annika Santanen, entinen ringe- sa kokeilemaan ja löysimme Karhu-Kis- Kanadan turnaukseen. tenpelaaja, joka yhdeksän polvileikkauk- sat, Santanen kertoo syksyllä 2013 alka- Naisten kelkkajääkiekolla on vielä mat- sen – kuusi vasempaan ja kolme oikeaan neesta kelkkakiekkourastaan. kaa paralympialajiksi miesten kelkkajää- jalkaan – jälkeen siirtyi kelkkajääkiekon Kuten arvata saattaa, ensikosketukset kiekon rinnalle, kun joukkueellinen pe- pariin. Marraskuussa hän oli mukana lajiin olivat haparoivia. laajia löytyy tällä hetkellä vain USA:sta, Euroopan yhteisjoukkueessa Kanadan – Eihän siitä meinannut tulla mitään, Kanadasta ja pienin varauksin Norjasta. Bramptonissa pelatussa kelkkajääkiekon olimme koko ajan kyljellämme. Hiljalleen Kanadan turnauksen kaltaiset tapahtu- International Women’s Cupissa. liikkuminen alkoi kuitenkin sujua, ja rin- mat ovat lajille kuitenkin erinomainen Norjalaispelaajat muodostivat Euroo- gettetaustasta on ollut hyötyä esimerkik- töytäys eteenpäin. Tavoitteena on saa- pan joukkueen rungon. Mukana oli li- si peliälyn muodossa. Mailankäsittely on da naisten kelkkajääkiekko näytöslajiksi säksi kaksi hollantilaista, yksi britti ja San- tietenkin täysin erilaista, kun nyt on mai- vuoden 2018 talviparalympialaisiin Etelä- tanen. Suomalaispelaajista myös Nina lat molemmissa käsissä. Korean Pyeongchangiin.. Löfhjelm sai kutsun joukkueeseen, mut- Ex-ringetenpelaajien kanssa samaan ta joutui jäämään sivuun turnauksesta aikaan Karhu-Kissojen harjoituksissa työesteen vuoksi. aloitti ratakelaaja Amanda Kotaja, jo- Euroopan joukkue hävisi kaikki otte- ten joukkue sai kertarysäyksellä vahvan Näppäile nettiin lunsa Yhdysvalloille ja Kanadalle, mutta naisedustuksen. Tutustu helsinkiläisen Karhu-Kissojen Santanen oli erinomainen. Hän oli muka- Kansainvälinen ulottuvuus pelaami- kelkkajääkiekkotoimintaan osoitteessa na Euroopan kaikissa maaleissa keräten seen löytyi taas internetistä, kun Santa- www.karhu-kissat.fi/joukkueet/kelkka- tehot 2+3. nen ja Löfhjelm bongasivat Facebookista, jaakiekko – Turnauksesta jäi tosi hyvät fiilikset. Vaikka hävisimme kaikki ottelut, pystyim- me silti parantamaan peliämme loppua kohden ja jopa haastamaan Kanadan vii- meisessä pelissä (0–2-tappio), Santanen kertoi. Karhu-Kissojen vahvuuteen Santanen pelasi ringetteä 7-vuotiaasta saakka. Suurimman osan urastaan Es- poon Kiekkoseuran riveissä ja viimeiset pelivuodet Helsinki Ringetessä. Yhdek- sännen polvileikkauksen jälkeen lääkäri suositteli vahvasti, että ringetestä kannattaa luopua. Ei ollut taetta siitä, miten monta leikkausta Santasen runnellut pol- vet vielä kestäisivät. – Meitä oli kolme polvivaivaista ringe- tenpelaajaa, ja yksi meistä löysi Youtubes- ta videon kelkkajääkiekosta. Lähdimme Annika Santanen. selvittämään, missä lajia pääsisi Suomes- 32

TEKSTI: LAURI JAAKKOLA Lyhyesti KUVA: SUOMEN BILJARDILIITTO Arvokilpailukooste: Jouni Tähdelle pronssia MM-kotikisoista Viisinkertainen pyörätuolibiljardin maailmanmestari Jouni Tähti sai tyytyä pronssimitaliin kotikentäl- lään Turussa järjestetyissä ysipallon MM-kilpailuissa. Kaarinalainen Tähti hävisi Kauppakeskus Hansassa 21.–23.11. käydyn turnauksen välieräottelun Iso-Bri- tannian Matt Duffylle pistein 7–9. Tähden välierätappio tiesi sitä, että unelmafinaali ruotsalaista Henrik Larssonia vastaan jäi näkemät- tä. Larsson voitti finaalissa Duffyn pistein 9–6 ja nou- Jouni Tähti pelasi MM-mitaleista turkulaisessa kauppakeskuksessa. si Tähden rinnalle viiteen maailmanmestaruuteen. Mikkeliläisellä Timo Nyströmillä oli puolustetta- vinaan kaksi kultaa ja yksi hopea edellisistä EM-kilpailuista, kun Jari Rummukainen oli Suomen ainoa edustaja boccian MM- hän matkusti Puolan Dadaj’hin näkövammaisten ampumaur- kilpailuissa Kiinan Pekingissä. Rummukainen koki tappion mo- heilun EM-kilpailuihin. Nyt hän joutui kuitenkin palaamaan ko- lemmissa alkulohkopeleissään eikä päässyt BC3-luokan jatko- tiin tyhjin käsin. Parhaaksi suoritukseksi jäi makuuasentokilpai- peleihin. lun viides sija. Päivi Tolppanen sai kovat vastukset näkövammaisten judon Pyörätuolitanssin EM-kilpailuista Puolan Lomiankissa Suomi MM-kilpailujen 63-kilon sarjan otteluihinsa Yhdysvaltain Co- saavutti kolme finaalisijoitusta. Tuuli Harju ja Marko Ukkola lorado Springsissä. Tolppanen hävisi ensin paralympiavoittaja olivat combi-sarjan latin 1 -luokan seitsemänsiä. Singletanssin Dalidaivis Rodriguez Clarkille ja sitten Euroopan mestari Ni- naisten 1-luokassa Harju sijoittui kuudenneksi ja Tinja Toivo- colina Pernheimille, eikä päässyt ottelemaan mitaleista.. nen seitsemänneksi.

Sulkapallo Kehitysvammaisten paralympialajiksi Special Olympics Tokioon 2020 -valmennusleiri 23.–25.1. Kansainvälisen Paralympiakomitean (IPC) hallitus valitsi sulkapallon uute- Himoksella na lajina mukaan vuoden 2020 kesä- paralympialaisten lajiohjelmaan. Special Olympics -hiihdon, -alppihiih- Hinta: 100 euroa (sis. majoitus, ruokai- Tokioon valitaan enintään 23 lajia, don ja -lumikenkäilyn valmennuslei- lut, ohjaus ja leirivakuutus) + alppila- joista 16 julkistettiin syksyllä ja loput ri järjestetään 23.–25. tammikuuta jeissa lisäkustannus: hissilippu + väli- helmikuussa 2015. Uusista lajeista 2015 Jämsän Himoksella. Leiri on avoin nevuokraus, jos ei omia mukaan on tyrkyllä vielä taekwondo, kaikille kehitysvammaisille urheilijoille. Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut la- mutta sen mukaan pääseminen vaa- Urheilija voi osallistua vain yhden lajin jeittain valmentajille 31.12.2014 men- tisi jonkin nykyisen paralympialajin valmennukseen. Leirillä toimitaan itse- nessä: tiputtamista ohjelmasta. näisesti lajivalmentajien ohjauksessa. hiihto: Maarja Tuovinen, Vammaissulkapallo ry:n puheen- Urheilijat majoittuvat lajeittain 6 ja 8 [email protected], johtaja Harri Isomäki uskoo, että hengen mökkeihin (Himoskotka), jon- puh. 044 080 8151 paralympiastatus tuo vammaissulka- ne tuodaan omat petivaatteet ja teh- alppihiihto: Janne Piitulainen, pallolle lisää näkyvyyttä ja sitä kautta dään loppusiivous yhdessä. [email protected], uusia harrastajia. Lumikenkäilyssä lauantaina 24.1. on puh. 044 7755 329 – Laji on varsin nuori Suomessa, leirin yhteydessä maksuton Special lumikenkäily: Mika Valavuori, mutta se on hyvin organisoitu ja har- Olympics -lumikenkäilykilpailu (lajit: [email protected], rastajia on mukava määrä ympäri 100 m, 400 m) puh. 040 456 0701 Suomen, Isomäki totesi. . 33 : MAIJU TORVINEN, LEENA KUMMU LEENA TORVINEN, MAIJU : KUVAT 34 MATTI SUUR-HAMARI Laji: lumilautailu Ikä: 28 Asuinpaikka: Helsinki Luokitus: SB-LL (jalka-amputaatio) Kotisivut: mattisuurhamari.com

Saavutukset: • 2013–14 maailmancupin kolmonen • IPC:n kuukauden urheilija helmikuussa 2014 • Sotshin paralympialaisten lumilautacrossin 11.

35 ENNEN & NYT TEKSTI: OUTI LINDROOS KUVAT: VAU:N ARKISTO, JAANA ARGILLANDERIN KOTIALBUMI Hyvä itsetunto syntyi urheilumenestyksen myötä

Jaana Argillander on kansainvälisesti menestynyt 2002 Salt Lake Cityn kisoja. – Silloin sain kutsun kaupungin ti- vammaisurheilija, joka kävi läpi oikeastaan kaksi ur- laisuuteen, jossa saatujen kontaktien heilu-uraa: 80-luvulla hän oli paralympiatason yleisur- kautta myös sponsoriasioitani saatiin heilija ja vuosituhannen vaihteen ympärillä yksi maa- kuntoon. ilman parhaista näkövammaisista hiihtäjistä. Haasteista onnistumisiin Argillander on heikkonäköinen, urhei- Kaikki alkoi yleisurheilusta, jossa Argil- tärkeää ja Argillanderia kiinnosti lajipe- luluokitukseltaan B2. Tasapainon har- lander saavutti useamman EM-mita- rinteen jatkaminen. joitteleminen suksien päällä toi siksi lin lisäksi paralympiapronssia Soulissa – Intohimo urheilla näkyi haluna op- oman haasteensa. vuonna 1988. pia uutta ja tinkimättömänä harjoitte- – Liuku ja luminen pinta saivat rikko- – Lajina oli silloin viisiottelu. Kun lap- luna. maan rajoja. set eivät olleet enää pieniä ja muutim- Ensimmäinen edustus talviparalym- Rajojen hakeminen toistuu Argillan- me Joensuusta Jyväskylään, päätin vie- pialaisissa Naganossa vuonna 1998 derin puheessa useasti. Onnistumiset lä 90-luvulla paneutua tavoitteelliseen tuotti pronssimitalin viiden kilomet- rakensivat hyvää itsetuntoa, josta on urheiluun, Argillander kertoo. rin perinteisen hiihtotyylin kilpailusta. ollut hyötyä myös kilpauran päätyttyä. Maastohiihto oli ollut vanhemmille Siitä alkoi myös projekti kohti vuoden – Kun rullasuksihiihto merkittiin har-

Jaana Argillander.

36 joitusohjelmaani, aprikoin. Aluksi jän- Argillander saavutti kisoista yhden mi- nitin, kuinka nilkat siinä toimivat. Ura- talin kutakin väriä. ni aikana yllätyin usein, miten moneen – Kultaa voitin vapaan kympillä, ho- pystyin. peaa perinteisen vitosella ja pronssimi- Argillanderin tukijoukkoihin kuului talin vapaan 15 kilometrin kilpailussa. valmentajaperhe. Kilpailu-uran päätyttyä kilpailulliset – Kilpailu- ja harjoitusmatkoilla päämäärät ovat jääneet, mutta liikku- valmentajani Arto Kaukonen toimi minen on oleellinen osa arkea. opashiihtäjänä. Hän jäähdytteli samoi- – Urheilu-uralta on peräisin hyvä hin aikoihin omaa harjoitteluaan. Har- kunto ja liikunkin lähes päivittäin. Ker- joitusohjelmani olivat Miia Kaukosen ran viikossa käyn muun muassa lava- tekemiä viiden vuoden ajan. tanssikursseilla. Olen myös osallistunut Tukholman ja Helsingin maratoneille. Huippukunnosta hyvään Puolikas maraton on tavoitteissa taas Valmentajien löytyminen ja sopivat ensi kesänä, Helsinkiin asettunut Argil- olosuhteet mietityttävät nykyvam- lander kertoo. maisurheilussa. Argillanderilta itsel- Liikkumaan innostaminen on Argil- tään löytyi aikanaan myös kykyä itse- landerille mieleistä. näiseen harjoitteluun. – Olen perustanut juoksuryhmän, – Sauvakävelylenkit sujuivat lähi- jossa kerätään juoksukokemusta. Yksi maastossa yksinkin, mutta muuten tar- ryhmäni jäsen lähti ensimmäistä ker- vitsin oppaan tuekseni. taa lenkille vammautumisensa jälkeen. Talviparalympialaisissa Salt Lake Ci- Hän sai tehdä sitä hissun kissun ja hä- tyssa vuonna 2002 moni asia Argillan- nen intonsa kasvoi. Kolme vuotta myö- Jaana Argillander ja valmentaja- derin elämässä oli hyvässä järjestyk- hemmin hän osallistui kymmenen kilo- opashiihtäjä Arto Kaukonen. sessä ja tulokset puhuivat puolestaan. metrin juoksutapahtumaan..

Naganon paralympialaisten suomalaismitalisteja. Perinteisen vitosen pronssimitalisti Jaana Argillander kuvassa vasemmalla. 37 TEKSTI: LAURI JAAKKOLA Sporttiklubi KUVAT: ANNA TERVAHARTIALA

Lumilauantai on ensisysäys laskettelun maailmaan

Lumilauantait ovat matalan kynnyksen laskettelu- ja ton alainen Malike vastaavat välineistä talviliikuntatapahtumia vammaisille ja erityistä tukea useimmilla Lumilauantai-paikkakunnilla. Tärkeä roolinsa Lumilauantai-tapahtu- tarvitseville henkilöille. Tapahtumissa on koulutetut missa on myös Suomen Hiihdonopetta- soveltavan alppihiihdon opettajat ja soveltavan alppi- jat ry:llä, joka kouluttaa opettajat Vuoka- hiihdon välineet omasta takaa, joten osallistujien on tin tapahtumaan ja jonka kouluttamia soveltavan alppihiihdon opettajia on tuotava paikalle vain itsensä, mahdollisen avustajansa muillakin paikkakunnilla. ja vaikka koko perheensä. Lumilauantai-tapahtumissa on lasket- tajia, joiden kanssa kelkalla laskijat voivat laskea. On silti suositeltavaa, että osallis- Lumilauantai-konsepti on VAU:n koor- yhteistyötahojen kanssa. VAU:n alainen tujat ottaisivat mukaan oman avustajan, dinoima, mutta hiihtokeskukset vastaa- Soveltavan liikunnan apuvälinetoimin- jotta opettajat voivat opettaa sekä laski- vat järjestelyistä yhdessä paikallisten ta SOLIA ja Kehitysvammaisten Tukilii- jaa että avustajaa. Näin he pystyvät jatkamaan harrastamista myöhemmin itse- näisesti. Jatkopolkuja harrastamiseen kaivattaisiin

Soveltavan alppihiihdon apuvälineitä löytyy osasta hiihtokeskuksista omasta takaa muulloinkin kuin Lumilauan- tai-tapahtumien yhteydessä ja niitä voi lisäksi vuokrata Välineet.fi-palvelun kautta. Kokeilutapahtumia on Lumi- lauantaiden lisäksi muitakin, mm. tam- 38 Lumilauantait Info 2015 Lumilauantait ovat koko perheen liikun- tatapahtumia, joissa voi laskemisen lisäksi harrastaa muita talvisia aktiviteetteja. Las- kuopetukseen osallistuminen, hissiliput ja välineet maksavat vammaislaskijalle 10 euroa. Opaslaskijan/avustajan osallistuminen on maksutonta. Vuokatin, Ounas- vaaran ja Riihivuoren Lumilauantait ovat kaikille avoimia. Ellivuori ja Mielakka ovat ensisijaisesti suunnattuja lapsiperheille. 1.2.2015 Vuokatti, Sotkamo (Huom! Lumisunnuntai), klo 10.00–15.00 Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Vuokatin Hiihtokoulu, [email protected], puh. 044 4148 880 7.2.2015 Ounasvaara, Rovaniemi, klo 10.00–15.00 Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Jarno Saapunki, [email protected], mikuun 23.–25. päivä Himoksella jär- toseuroissa. puh. 040 737 5882 jestettävä Soveltavan alpin camp. Lajin – Soveltava alppihiihto ei lopulta ole ongelma ei olekaan se, ettei laskemista mitenkään ihmeellistä, suksi toimii sa- 7.2.2015 Ellivuori, Sastamala, klo 10.00–15.00 pääsisi kokeilemaan, vaan se, ettei sitä malla lailla oli laskija pystyssä tai kel- Ilmoittautumiset ja lisätiedot: pääse harrastamaan säännöllisemmin. kassa. Soveltavan laskijat ja seuratoi- Jaana Engblom, [email protected], – Tällä hetkellä Suomessa ei ole mon- mijat pitäisi vain saada kohtaamaan, puh. 050 5918 167 taa seuraa, joissa vammaiset laskijat Hämäläinen sanoo. 14.2.2015 Riihivuori, Muurame, pääsisivät harrastamaan aktiivisem- Suomen Hiihdonopettajat koulut- klo 10.00–15.00 min, kertoo VAU:n nuorisotoiminnan taa vuosittain soveltavan alppihiihdon Ilmoittautumiset ja lisätiedot: suunnittelija Anu Hämäläinen ja lu- opettajia. Seuroissa toimivat valmen- [email protected] ettelee Espoon Napaketut, Vihdin Sla- tajat ja ohjaajat voivat hakea VAU:sta 7.3.2015 Mielakka, Kouvola, lom-Seuran ja Turun Iloskin. Ahos-apurahaa kattamaan kouluttau- klo 10.00–15.00 Suomessa on runsaasti soveltavan tumisesta aiheutuvia kuluja. Ahos-apu- Ilmoittautumiset ja lisätiedot: alppihiihdon opettajia, mutta he ovat raha on tarkoitettu vammaisurheilun ja Mia Kalpa, [email protected], hiihtokouluissa, ei juurikaan alppihiih- -liikunnan alalla kouluttautumiseen.. puh. 040 7449 439

Soveltavan alppihiihdon camp Info Viikoittaista Info Himoksella 23.–25.1. erityisryhmien

Soveltavan alppihiihdon camp järjestetään 23.–25.1.2015 Jämsän Länsi-Himoksel- laskettelutoimintaa la. Leiri on tarkoitettu liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä elinsiirron saaneille henkilöille. seuroissa Leirin tavoitteena on löytää jokaiselle soveltuva laskettelutapa sekä oppia itsenäiset Iloski – Hirvensalo, Turku taidot jatkaa harrastusta leirin jälkeen. Lajia jo harrastaneille leiri tarjoaa loistavan Lisätiedot: Rimma Joenperä, mahdollisuuden tulla parantamaan omaa laskutekniikkaa ja kokeilemaan ratalaskua. puh. 041 505 3616 ja www.iloski.fi Leiriläiset jaetaan ryhmiin laskutavan ja -kokemuksen perusteella. Jos tarvitset avus- Napaketut – Swinghill, Espoo tajaa, huolehdithan avustajan itse. Lisätiedot: Karl Westerstråhle, [email protected], puh. 0400 427 833 ja Osallistumismaksu: 250 euroa, sisältää opetuksen, hissiliput (laskija ja avustaja) ja www.swinghill.fi/fi/napaketut soveltavan alppihiihdon välineet. Majoituksista, vakuutuksista ja ruokailuista aiheu- tuvista kuluista vastaa jokainen itse. Slalom-Seura – Vihti Ski Center Lisätiedot: Mikko Avela, Ilmoittautumiset 4.1. mennessä ja lisätiedot: Anu Hämäläinen, [email protected] ja [email protected]. www.slalom-seura.fi

39 Sporttiklubi TEKSTI JA KUVAT: LAURI JAAKKOLA Neljännesvuosisata ainutlaatuista Junior Games -tunnelmaa

Junior Games -kisat juhlivat vuonna 2014 25-vuotias- tesi 11-vuotias Maija Roiha Marjatta- ta taivaltaan. Vuonna 1989 silloinen Suomen Invalidien koulusta. Urheiluliitto järjesti ensimmäiset SIU:n Nuorisokisat, ja – Turbokeihäänheitto oli paras laji. Heittäminen on kivaa. Pituushyppy oli siitä on edetty pisteeseen, jossa Jyväskylän Hipposhal- vaikeinta, jatkaa Roiha, joka pelaa va- liin kokoontuu joka marraskuussa noin 350 vammaista paa-aikanaan koripalloa helsinkiläisessä Sykissä. tai erityistä tukea tarvitsevaa lasta ja nuorta. Marjatta-koulu on Helsingin Pohjois- Haagassa sijaitseva 83 oppilaan hoito- Suurin osa osallistujista on erityiskoulu- erityiskouluja, erityisluokkia sekä nor- pedagoginen yksityinen erityiskoulu, jen oppilaita. Esimerkiksi helsinkiläisen maaliopetukseen integroituja oppilaita. jossa opetus pohjautuu Steiner-ideolo- Ruskeasuon koulun, kuopiolaisen Män- Helsinkiläinen Marjatta-koulu, joka osal- giaan. Koulun rehtorin Pirjo Kostiaisen tykankaan koulun ja jyväskyläläisen listui kisoihin 11 oppilaan joukkueella, mukaan ensikosketus Junior Games Onerva Mäen koulun oppilaat ovat va- oli yksi tämän syksyn ensikertalaisista. -tunnelmaan oli erittäin positiivinen, kiokasvoja Junior Games -kisoissa. – Hyvät kisat ovat olleet, haluan ilman joten kisat saivat kenties uuden vakio- Jonkin verran on myös pienempiä muuta tulla ensi vuonna uudestaan, to- osallistujan..

Ruskeasuon koulu Helsingistä voitti syyskisojen Paras kannustus -palkinnon.

40 AMEO-verkoston johtoryhmän puheenjohtaja Tiina Meriläinen, taitoluistelija Janita Ryhänen, koripalloilija Niko Nätynki, jalkapalloilija Mohammed Sadr, hiihtäjä Inkki Inola ja Bovallius-ammattiopiston viestintäpäällikkö Anu Lääkkölä. AMEO-stipendin saajista boccianpelaaja Niko Koivumäki ei päässyt paikalle stipendinjakotilaisuuteen. AMEO-stipendit viidelle nuorelle vammaisurheilijalle Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta vumäki (Lieto), taitoluistelija Janita kisa Vuokatissa joulukuussa ja Hopea- VAU ry ja Ammatillisten erityisoppilai- Ryhänen (Lappeenranta), koripalloili- somman loppukilpailu keväällä, kertoi tosten kumppanuusverkosto AMEO ja Niko Nätynki (Lahti) ja jalkapalloi- nuori laukaalaishiihtäjä Inola. solmivat syksyllä 2014 yhteistyösopi- lija Mohammed Sadr (Jyväskylä). Sti- AMEO on Suomen ammatillisten eri- muksen. Yksi yhteistyön muodoista pendit jaettiin vammaisurheilun lasten tyisoppilaitosten muodostama kump- ovat vuosittain viidelle nuorelle vam- ja nuorten Junior Games -syyskisojen panuusverkosto, jonka kautta VAU:n maisurheilijalle jaettavat tuhannen eu- yhteydessä Jyväskylässä keskiviikkona yhteistyökumppaneina ovat Ammatti- ron arvoiset AMEO-stipendit. 26.11. opisto Luovi, Bovallius-ammattiopisto, AMEOn luovuttamat stipendit saivat – Stipendirahat menevät välineisiin ja Keskuspuiston Ammattiopisto, Kiipu- tänä vuonna maastohiihtäjä Inkki Ino- kisamatkoihin. Kauden päätavoitteeni lan ammattiopisto, Validia Ammatti- la (Laukaa), boccianpelaaja Niko Koi- ovat vammaishiihdon maailmancupin opisto ja Aitoon koulutuskeskus.

Seuraavat Junior Games -kisat 15.–16.4.2015 Kuortaneella Info Junior Games -kevätkisat järjestetään 15.–16. huhtikuuta 2015 Kuortaneen Urheiluopistolla. Ilmoittautumiset 21.3. men- Lajeina kisoissa ovat uinti, keilailu, maalipallo, salibandy, boccia ja puhallustikka. nessä osoitteesta www.vammaisurheilu.fi (–> Palvelut –> Uinnissa, keilailussa ja puhallustikassa kilpaillaan alle 13-v (2003 ja myöhemmin syntyneet) ja yli Materiaalit –> Junior Games) 13-v (1997–2002) sarjoissa. Muissa lajeissa kilpaillaan yhdessä ikäsarjassa. löytyvällä ilmoittautumislomak- keella osoitteeseen: VAU, Viivi Kisat ovat avoimet kaikille liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä elinsiirron saaneille ja eri- Kuja-Kyyny, Radiokatu 20, 5. krs., tyistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Suurin osa osallistujista tulee erityiskoulujen ja -luok- 00240 Helsinki tai sähköpostit- kien kautta, mutta mukaan voivat ilmoittautua myös normaaliopetukseen integroidut oppilaat. se: [email protected]

41 TEKSTI JA KUVA: AIJA SAARI MOTOASEMIEN LIIKUNTAVINKKI Törrönen vastaa

Tällä palstalla Tuomas Törrönen vastaa perheiden liikuntaa ja harrastamista koskeviin kysymyksiin.

Heikkonäköinen teini-ikäinen poikamme on koko ikänsä ollut innostunut hiih- täjä. Aiemmin hän pystyi hiihtämään helposti itsenäisesti ja osallistui näke- vien kilpailuihinkin. Viime aikoina näkö on kuitenkin lähtenyt heikkenemään, ja se on hankaloittanut hänen harras- tamistaan ja vienyt hänen motivaatio- taan. Mikä neuvoksi?

Vaikka poikanne motivaatio hiihtoon on laskenut näön heikkenemisen myötä, kan- nustaisin häntä jatkamaan urheilua ja myös hiihtoa opashiihtäjän avulla. Koska hän on hiihtänyt lapsena ja nuorena, todennäköi- Kieriminen ja sesti hänen valmiutensa hiihtää ja hiihto- tekniikkansa ovat kunnossa. pyöriminen Nyt hänen tarvitsee saada yhteistyö opashiihtäjän kanssa toimimaan, jotta hiihtoon palaisi jälleen innostus. Kilpaile- Tehtävänä on harjoitella kierimistä ja pyörimistä. Keinahtele jumppapal- minenkin on opashiihtäjän kanssa mah- lon päällä (pyöriminen poikittaisakselin ympäri) avustajan tukemana. Tuk- dollista näkevien kilpailuissa sekä vam- kikierinnässä kieritään pitkittäisakselin ympäri, alustana esimerkiksi kiila- maishiihdossa. Opashiihtäjänä voi toimia patja, jumppamatto tai pehmeä nurmikko. Kotona kierimisen apuna voi kuka tahansa näkevä nuori tai vanha nai- käyttää myös räsymattoa tai peitettä (kieriteltävä kääritään mattorullaksi nen tai mies. – rulla avataan).

Opashiihtäjä voi tulla omasta lähipiiristä Motoasemat tai vaikka hiihtoseurasta. Moni nuori kil- Motoasemat-opas sisältää kuvauksen ja ohjeet pauraansa lopetteleva hiihtäjä urheiluseu- kuuden erilaisen liikunnallisen harjoitteluase- rasta voi saada opashiihtäjän tehtävästä man rakentamiseen sekä alkulämmittelyn uuden mahdollisuuden hiihtäjän uralleen. ja loppuleikin ohjaamiseen. Irtileikattavis- Samoin vanhempien työpaikoilla tai vaikka ta tehtäväkorteista löytyy ohjeet tehtävien Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU helpottamiseen, vaikeuttamiseen, sovelta- ry:n kontaktien kautta voi löytyä opashiih- miseen ja eriyttämiseen. Oppaan lopus- täjä. ta löytyy välinelista ja ideoita tee-se-itse -välineiden tekemiseksi. Opas on saata- Hiihtäessä kannattaa käyttää huomioliiviä villa myös ruotsiksi nimellä Motostatio- hiihtäjällä sekä opasliiviä oppaalla, jotta ner. Oppaan kuvituksesta on vastan- muut hiihtäjät maastossa erottavat teidät. nut Arto Nyyssönen. Huomio- ja opasliivejä saa myös ostettua VAU:sta ([email protected]). Hinta: jäsenhinta 10 euroa + toimituskulut, muut 25 euroa + toimituskulut. Tilaukset: [email protected]. 42 Lyhyesti Special Olympics -karnevaalit 8.–9.5. Lohjan Kisakalliossa

VAU ja Kisakallion Urheiluopisto järjestävät Special Olym- tiin lajikokeilujen lomassa. pics -karnevaalit 8.–9. toukokuuta 2015 Lohjan Kisakalli- Osallistumismaksu: päivähinta 20 euroa/hlö, sisältää lou- ossa (Kisakalliontie 284). Karnevaalit ovat käynnissä molem- naan. Hinta majoittumisen kanssa (1 yö) 95 euroa/hlö, sisäl- pina päivinä klo 11.00–15.00. Tapahtuma on avoin kaikille tää täysihoidon. kehitysvammaisille liikkujille. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kisakallion Urheiluopisto, Karnevaaleissa voi kokeilla lukuisia eri lajeja: koripalloa, sa- Virpi Palmén, puh. 040 455 2852, [email protected] libandya, mölkkyä, frisbeegolfia, petankkia, boccea, tennis- tä, sulkapalloa, kirkkovenesoutua, melontaa, curlingia… Huom! Special Olympics -karnevaalien yhteydessä järjeste- Paikan päällä voi osallistua myös tasapainoa ja motorisia tään Special Olympics -valmennusleiri, johon voi tulla eri la- taitoja kehittävälle radalle sekä tutustua Special Olympics jien urheilijoita. Leiri sisältää ravinto- ja valmennustietoutta -kisatunnelmaan juoksukilpailussa, jossa jaossa on oikeat sekä käytännön harjoittelumalleja. Leirillä toimitaan itsenäi- Special Olympics -mitalit. sesti leirivalmentajien ohjauksessa. Leiri on omakustantei- Karnevaalit on kaikkien kehitysvammaisten henkilöiden nen: 95 euroa/hlö, sisältää täysihoidon, ohjauksen ja leiriva- yhteinen tapahtuma. Se sopii niin kokemattomille liikkujille kuutuksen. kuin pitkään urheilun parissa olleille. Molempina päivinä on mahdollisuus kokeilla kaikkia tar- Lisätiedot leiristä: Elina Ahtiainen, puh. 045 139 7373, jolla olevia lajeja. Ruokailla voi klo 12.00–14.00 omaan tah- [email protected]

Hae paikkaa NIFU 2015 -kisoihin TERVETULOA KEHITYSVAMMAISTEN Färsaarille lähtevään LASTEN JA NUORTEN PERHEIDEN joukkueeseen! LEIRILLE 23.–25.1.2015 HUITTISTEN Pohjoismaiden nuorten Nordiska Idrettsleke För Unga NIFU 2015 harjoittelu- ja kilpailuleiri järjestetään 2.–7.7.2015 Fär- RATSASTUSKESKUKSEEN saarilla, Toftirin ja Runavíkin kylässä. Kilpailutapahtuma on suunnattu 12–16-vuotiaille nuorille Leirillä ratsastetaan jokaisen oman tason mukaisesti 2h/päivässä tai hoidetaan hevosta. (s. 1999–2003), joilla on näkö-, liikunta- tai kehitysvamma. Mukaan voi lähteä myös ilman ratsastusta. NIFU-kilpailutapahtumaan odotetaan osallistujia kaikista Monenlaista oheistoimintaa löytyy kaikenikäisille! Pohjoismaista. Tutustu paikkaamme Kilpailulajeina Tanskan NIFU 2015 -kilpailutapahtumassa www.rekikoski.ﬁ ovat yleisurheilu, pöytätennis, uinti ja voimistelu. TERVETULOA! Suomen joukkueeseen valitaan 10 nuorta vammaisurhei- ILMOITTAUTUMISET JA lijaa. Päälajin ohella kaikkia urheilijoita kannustetaan osallis- LISÄTIEDUSTELUT tumaan myös muihin kilpailulajeihin. Kilpailutapahtumaan Huittisten Ratsastuskeskus osallistumisen omavastuuhinta on 600 euroa sisältäen ma- toimisto p. 02 567 797, joitukset, ruokailut, valmennuksen, kilpailut, oheisohjelmat, toimisto@rekikoski.ﬁ kisavaatteet sekä matkat Helsingistä Färsaarille ja takaisin. Tee vapaamuotoinen hakemus, jossa kerrot omasta urheilijan polustasi ja miksi juuri Sinä haluaisit olla mukana Suo- men joukkueessa. Joukkueen valinta suoritetaan maalis- kuussa. Lisätiedot ja hakemukset joukkueeseen 28.2.2014 mennessä: VAU, Anu Hämäläinen, Radiokatu 20, 5. krs., 00240 Helsinki, puh. 044 752 9373, anu.hamalainen@vammaisurheilu.fi 43 Kuntoillen TEKSTI JA KUVAT: ANNA TERVAHARTIALA

Luistelun oppiminen aloitetaan jäähän tu- tustumalla. Ensin harjoitellaan luistinten päälle nousemista, niiden päällä seisomista Liu’un ilo ja sen jälkeen luistinten avulla liikkumista. Luistelu on laji, joka haastaa ja hauskuuttaa. Luistelu- helppo, se on kuitenkin liikuntamuoto, jonka avulla liikkujan on mahdollista harrastus vaatii ohjaajalta heittäytymistä ja liikkujalta vahvistaa koko kehoa, kehon liikeratoja rohkeutta ottaa uusi elementti haltuun. ja kehon yksittäisiä heikkouksia. Noiva-Lehdon mukaan luistelu soveltuu erityisesti liikkujille, joiden liikku- Luistinten terät kopisevat jäätä vas- sikymmeniä työskennelleelle Virve vuutta rajoittavat esimerkiksi puoliero, ten luistelijoiden liikkuessa Matinkylän Noiva-Lehdolle soveltava luistelu tuli tasapainovaikeudet, poikkeava lihas- jäähallissa Espoossa. Nuoret luistelijat tutuksi oman luistelunohjaajan työn jänteys tai lievät motoriset vaikeudet. Janne ja Emmi harjoittelevat kentän kautta. Luistelun soveltamisesta tuli no- – Kaikki, joilla pysyvät luistimet jalassa oikeassa laidassa yhdessä avustajiensa peasti kuntoutuksen työkalu fysiotera- voivat luistella, jäällä Jannea ja Emmiä kanssa. Kenttä on täynnä kuhinaa eri- peutin ammattitaidon ja kilpaluistelijan ohjaava Minna Kantele toteaa. ikäisten ja -tasoisten luistelijoiden luis- taustan löytäessä toisensa jään pinnal- tellessa kukin omassa kulmassaan. ta. Heittäytymistä ja läsnäoloa Soveltavan luistelun parissa vuo- Vaikka luistelu ei ole urheilulajina Vaikka jää on suomalaisille kotoinen kenttä, luistinten päällä liikkuminen on ensikertalaiselle jännityksen paikka. – Ensimmäisellä kerralla ei ole pakko tulla luistelemaan. Voi vaikka istua ken- tän laidalla ja katsoa, Kantele sanoo. Vuosia luisteluohjaajia kouluttanut Noiva-Lehto toteaa soveltavan luistelun onnistumisen olevan kiinni ohjaajan ky- vyistä ottaa erityisliikkuja huomioon. Soveltava luistelu vaatii heittäytymistä ja läsnäoloa, sillä ohjaajan ei ole mahdollista näyttää edeltä ja pyytää luiste- 44 lijoita seuraamaan perässä. – Liikkeisiin on vietävä, Noiva-Lehto kuvailee. Luistelun soveltamisessa on mahdollista käyttää erilaisia tukivälineitä, kuten kelkkaa. Tukivälineisiin liittyvä haaste on valmiiden välineiden soveltuminen yksittäisille luistelijoille. Niin Noiva-Leh- to kuin Kantele toteavat mielikuvituk- sen olevan luistelunohjaajan tärkein työkalu. – Olemme käyttäneet erilaisia vantei- ta, tolppia ja palloja luisteluharjoituksen tukena, Kantele kertoo. Välineiden valinnassa on muistetta- va nopeiden tilanteiden mahdollisuus. Kaatumisia on turha estää, joten kovat pinnat ja terävät reunat on minimoita- va. Tärkeintä luistelun opettamisessa on varman tuen antaminen epävarmalle Soveltavan luistelun tärkeimpiä työkaluja ovat värikkäät esineet. etenemiselle. Lähelle saa ja pitää men- Uusi laji on helpoin oppia leikin ja huumorin avulla. nä.

Kirkkaan ja dollisimman helppoa, on harjoituksissa lijoiden tasosta ja ryhmissä olevien oh- selkeän väriset esineet hyvä käyttää kirkkaan ja selkeän värisiä jaajien ja avustajien määrästä. Luisteluharjoitusta suunnitellessa tulee esineitä. Luistelu ei myöskään ole yksinomaan ohjaajan huomioida tilan ehdot ja tun- – Musta, punainen ja sininen ovat lasten harrastus, vaan jäälle voi lähteä nelma. Jäähallien kirkkaat valot, häly ja helppoja värejä, Kantele luettelee. myös aikuisiässä. Tärkeintä luisteluhar- kanssaluistelijoiden nopeat liikkeet vaa- Vaikka Emmi ja Janne harjoittelevat rastuksen aloittamisessa on kysyminen tivat uusilta luistelijoilta totuttelemista. Matinkylässä keskenään, integroidut ja kokeileminen. Hauskuus ja leikki eivät Jotta harjoitusvälineiden hahmottami- ryhmät eivät ole poikkeus. Ryhmien ole lasten yksinoikeus, sillä jäällä liuku- nen olisi valkoisen jään pinnalta mah- muodostaminen riippuu paljon luiste- misen ilo ei katso ikää.. Info Viisi vinkkiä luisteluohjaajille

1. Kaikki lähtee leikistä. 2. Ohjaajan on näytettävä edeltä, avustettava läheltä ja heittäydyttä- vä harjoituksiin. 3. Luistelijan ujoutta ja jännitys- tä on kunnioitettava. Ketään ei saa pakottaa jäälle ja liikkuminen tapahtuu luistelijan ehdoilla. Kentän laitaan tarkkailemaan jäänyttä luistelijaa ei kuitenkaan tule unohtaa harjoituksesta, sillä hänet voi tutus- tuttaa välineisiin ja lajiin myös kat- somosta käsin. 4. Luistelijaa tulee tukea rohkeasti. Ohjaajalta vaaditaan vahvaa luis- telutaitoa, sillä yhtäkkiset liikkeet osuvat molempiin luistelijoihin vauhdilla. 5. Mielikuvitus on soveltamisen tär- kein työkalu. Niin värit, koot kuin materiaalit vaikuttavat luisteluhar- Luistelua noin kolme vuotta harrastanut Janne liukuu kohti poimittavaa esinettä. joituksen onnistumiseen.

45 Kuntoillen TEKSTI: LAURI JAAKKOLA KUVA: MIKKO AHVENAINEN InfoInfo Anne Tirronen osaa Syyskuun Kuntokuu arvostaa kuntoaan -arvonnan voittajat Lahjakortit Petra Rintaniemi, Peräseinäjoki VAU:n kaksi kertaa vuodessa järjestämän Kuntokuu- Liisa Seppänen, Sysmä Soili Vilkka, Imatra liikuntakampanjan ideana on innostaa ihmisiä oma- Heikki Impivaara, Varkaus ehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Lieksalainen Yrjö Jansson, Forssa Anne Tirronen ei sinällään enää innostamista tarvitse, Kuntokuu-reppu Joona Muona, Joensuu vaikka aktiivinen kuntokortin täyttäjä onkin. Tanja Simonen, Oulu Mika Lukkinen, Muhos Tirronen on ikänsä ollut liikunnallinen ranneen kuuden viikon sairaalajak- Marianna Salminen, Helsinki ihminen, mutta hän on joutunut käy- son aikana Helsingissä Tirronen tapasi Juhani Lepistö, Lohikko mään elämässään läpi myös vaiheen, kontrollikäynnillä olleen maksansiirron Marko Parviainen, Rantasalmi jolloin tuntui, ettei kerta kaikkiaan pys- saaneen Tapio Aikion, joka innosti hä- Jaana Lehtinen, Sysmä Jorma Uusitalo, Sysmä ty liikkumaan. net tavoitteellisen liikunnan pariin. Jukka Oinonen, Rantasalmi Tirrosella todettiin munuaisen va- – Lyötiin kättä päälle, että lähdetään Pekka Järvinen, Sysmä jaatoiminta jo hänen nuoruudessaan vuonna 2013 Etelä-Afrikassa järjestet- Marja Jantunen, Kotka vuonna 1989. täviin elinsiirron saaneiden MM-kilpai- Meeri Kalsi, Huittinen – Silloin ei vielä älynnyt, mihin se voi luihin. Maija Illikainen, Ranua johtaa. Ei ollut internetiä, eivätkä lää- Ja niin tapahtui. Tirronen valitsi la- Tuija Lehtonen, Turku kärit oikein osanneet kertoa. Ehkä olisi jeikseen juoksun ja uinnin, ja hankkiu- Meeri Paavilainen, Savonlinna elämäntapoja muuttamalla voinut vai- tui lieksalaisen Brahean Uimareiden Sirpa Lindell, Varkaus Raija Joronen, Simpele kuttaa siihen, että edelleen mentäisiin valmennukseen. Vielä Etelä-Afrikan Raimo Karppinen, Rautavaara omilla munuaisilla, Tirronen pohtii. MM-kilpailuissa Tirronen jäi mitalien Salme Jäntti, Suonenjoki Munuainen hyytyi totaalisesti vuon- ulkopuolelle, mutta tämän vuoden Irma Pusa, Sastamala na 2008 ja seuraavana vuonna alkanut EM-kilpailuista Puolasta hän palasi kol- Sari Savolainen, Hattula dialyysiaika venyi lopulta kahteen vuo- men mitalin kera. Seuraava tähtäin on Matti Penttilä, Urjala teen. Silloin Tirronen ui syvissä vesissä. vuoden 2015 MM-kilpailut Argentii- Anne Tirronen, Lieksa – Lääkäri pakotti liikkumaan, vaikka nassa. Jaana Soppi, Helsinki olisin vain halunnut nukkua. Äiti kävi Tirronen tekee fyysistä työtä varas- Markku Suominen, Tampere monta kertaa sängystä patistamassa totyöntekijänä. Kun kunto on aktiivi- lenkille, Tirronen muistelee. sen elämäntavan myötä noussut, pitää – Poikani oli silloin vielä ala-asteikäi- hänen välillä muistaa toppuutella itse- Seuraava Info nen, joten koko ajan oli sellainen va- ään. Munuaissiirrokkaan on syytä olla lonpilkku, että kyllä tästä selvitään. varovainen rehkimisessään. Kuntokuu Elokuun 22. päivä vuonna 2011 Tir- – Ei enää 160 kilon tynnyri liikahda helmikuussa ronen sai uuden munuaisen. Sitä seu- trukin piikkeihin, kuten aikoinaan. . VAU:n Kuntokuuta vietetään seuraavan kerran helmikuussa. Kuntokuu aktivoi yhdistysten jäseniä seuraamaan omaa liikkumistaan ja sitä kautta myös kiinnit- tämään huomiota siihen, että liikkuu riit- tävästi ja monipuolisesti. Kuntokuussa täytetään kuntokorttia, jonka palautta- malla osallistuu Kuntokuu-arvontaan. VAU:n jäsenyhdistykset voivat tilata kun- tokortteja maksutta ja jakaa niitä jäsenil- leen. Kuntokortit palautetaan VAU:n toi- mistolle yhdistyksittäin 15.3. mennessä. Kuntokorttia voi täyttää myös sähköisesti osoitteessa www.kuntokuu.fi, jolloin kuntokorttia ei tarvitse erikseen palauttaa. Kuntokorttitilaukset: VAU, puh. 044 752 9360, [email protected] Anne Tirronen. 46 TEKSTI: JUKKA PARVIAINEN KUVAT: ANTERO AALTONEN, OSKU KUUTAMO SOLIA:n demokassi on kätevä apu istumalentopalloon tutustumiseen

Istumalentopallo on yksi perinteisimmistä vammais- saa pompata kerran maassa. Jos istumalentopallon pelaaminen urheilulajeista Suomessa. Sitä on pelattu Suomessa ja lajissa kehittyminen alkaa kiinnos- 1950-luvusta lähtien. taa enemmänkin, kannattaa tutustua kansainvälisen VolleySLIDE-koulutus- Suomi kuului vielä vuosituhannen demokassi. projektin tuottamiin istumalentopal- vaihteessa istumalentopallon ehdot- Demokassiin kuuluvat verkko, verk- lon valmennusmateriaaleihin. Materi- tomaan eliittiin maailmassa, mutta nyt koantennit, välitolpat ja kaksi palloa. aalit ovat kääntäneet suomeksi Mirka laji kaipaisi hieman nostetta ja uusia Verkon voi kiinnittää päistään seiniin Mannersuo ja VAU:n entinen lajikoor- pelaajia etenkin miesten puolelle. Suo- tai lentopallotolppiin. Kassin mukana dinaattori Suvi Blechschmidt, joka men naisten maajoukkue tavoittelee tulevat välitolpat nostavat verkon oi- toimii nykyään Saksassa ParaVolley Eu- parhaillaan paikkaa vuoden 2016 Rio kealle korkeudelle. Välitolpissa on pai- ropen kehitysjohtajana.. de Janeiron paralympialaisiin. kat sekä miesten verkkokorkeudelle Yleisin vamma istumalentopalloilijal- 110 cm että naisten verkkokorkeudelle Suomenkielinen VolleySLIDE la on alaraajan vamma, esimerkiksi am- 100 cm. -valmennusmateriaali löytyy putaatio. Laji soveltuu henkilöille, joilla Virallisissa peleissä molemmissa osoitteesta www.volleyslide.net/ on hyvä istumatasapaino. joukkueissa on kuusi pelaajaa ja ken- short-resource-finnish Istumalentopallon kokeileminen on- tän koko on 6x10 metriä, mutta harjoit- nistuu helposti, esimerkiksi näin: 1) telun voi aloittaa pienemmällä kentällä Lisätiedot SOLIA:n välineiden Kootkaa porukka halukkaita kokeilijoi- ja vähemmillä pelaajilla. Peliä voi myös vuokraamisesta: ta, 2) varatkaa salivuoro ja 3) vuokrat- aluksi helpottaa pelaamalla isommalla Apuvälineneuvoja Jukka Parviainen, kaa Soveltavan liikunnan apuväline- tai kevyemmällä pallolla, kuten ranta- puh. 045 677 0516, toiminta SOLIA:lta istumalentopallon pallolla tai pelaamalla niin, että pallo [email protected]

Istumalentopallo on yksi perinteisimpiä vammaisurheilulajeja Suomessa. SOLIA:n istumalentopallosetin välitolppa.

47 TEKSTI: LAURI JAAKKOLA KUVA: ELINSIIRRON SAANEEN LIIKUNTAOPPAAN KANSI Tuore Elinsiirron saaneen liikuntaopas kokoaa tärkeän tiedon tiiviiseen pakettiin

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry on julkais- opastusta siitä, mitä liikuntaa harrastaes- saan tulee ottaa huomioon elinsiirron jäl- sut Elinsiirron saaneen liikuntaoppaan. Oppaan on keen ja dialyysissa. toimittanut Tuija Helander. – Tärkeätä on, että liikunta on päivit- täistä. Kuten oppaassakin mainitaan: Elinsiirron saaneen liikuntaopas on Elinsiirron saaneelle säännöllinen lii- ”vähän kerralla, paljon viikossa”, Helan- päivitetty versio vuonna 2006 julkais- kunnan harrastaminen on kuntoutu- der muistuttaa. tusta Korsetti kuntoon ja palkeisiin misen ja hyvinvoinnin kannalta erityi- Helanderin kanssa oppaan sisältöjä puhtia – Elinsiirtopotilaan liikuntaopas sen tärkeää. on hionut Antti Pollari, munuaissiir- -teoksesta. – Elinsiirron saaneilla on hyljinnä- ron saanut, valmistumista vaille valmis Opas on suunnattu elinsiirron saa- nestolääkitys, jonka haittavaikutuksis- toimintaterapeutti. Oppaassa on tarkat neille ja dialyysissa oleville henkilöille. ta lähes kaikki ovat sellaisia, joihin voi kuvitetut ohjeet lihaskunto- ja liikku- liikunnalla vaikuttaa. Esimerkiksi kor- vuusharjoituksiin. Ohjekuvissa mallei- tisoni hau- na toimivat Pollari ja Marjo Remes. rastuttaa li- Koottua ja selkeästi esitettyä tietoa hasta, joten elinsiirron saaneiden ja dialyysissa ole- lihaskunnos- vien liikunnasta ei ole suomeksi liikaa ta huoleh- tarjolla, joten opas tehtiin selkeään tar- timinen on peeseen. Helsingin yliopistollinen kes- ensiarvoisen kussairaala, jonne Suomen elinsiirrot tärkeää, ker- on keskitetty, otti tuoreen oppaan vä- too Helan- littömästi jakoon tiloihinsa.. der, jolle itsel- leen on tehty keuhkonsiirto Info vuonna 2000. – Keuhko- Elinsiirron saaneen siirron saa- neella keuhko- liikuntaopas (20 s.) jen värekarvat Tuija Helander (toim.) & Suomen eivät toimi nor- Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry maalisti, joten ISBN 978-952-67633-3-0 (nid.) tarvitaan hen- ISBN 978-952-67633-4-7 (pdf) gästyttävää liikuntaa, jotta Tilaukset: lima saadaan Munuais- ja maksaliitto, keuhkoista liik- puh. 050 3415 966 keelle, hän ker- Sydän- ja keuhkosiirrokkaat, syke@ syke-elinsiirrot.fi, too toiseksi esi- puh. (09) 752 75240 merkiksi. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta Oppaasta löyty- VAU ry, [email protected], vät ohjeet oma- puh. 044 752 9360 toimiseen arki- Opas on maksuton. liikuntaan sekä 48 Svenska sidor Endast pengar är hinder för tillgänglig närmotion

Riksdagsledamot Tuija Brax (Gröna) kom- – Respons från flera kommuner visar att mer från början av 2015 att verka som ord- tillgänglighetsbestämmelserna äntligen förande för delegationen Liiku terveem- tas på allvar, berättar Brax. mäksi – Motion är hälsa. Hon ersätter den – I Finland har vi en ny generation pla- tidigare generaldirektören för Institutet för nerare för vilka tillgänglighetsaspekter på hälsa och välfärd Pekka Puska, som har bättre sätt finns i ”generna” och givetvis lett delegationen allt sedan den tillsattes också i utbildningen. Jämfört med situatio- 2004. nen för 20 år sedan tycker jag inte att vi nu Samtidigt som Brax börjar som ordföran- längre har sådana attitydproblem på bygg- de, tar Finlands handikappidrott och -mo- nadssidan. tion VAU rf ansvaret för ledningen av verk- Allt ser således bra ut – bättre än någon- samheten Liiku terveemmäksi – Motion är sin – när vi tänker på mer tillgängliga och hälsa år 2015. Temat för det år VAU ansva- åtkomliga möjligheter att utöva fritidsin- rar för ledningen av projektet är tillgänglig tressen. Men sedan ett ”men”: och åtkomlig rörlighet, något som också – Den största svagheten med fina riktlin- står Brax hjärta nära. jer är att vi samtidigt har betydande pro- – Jag vill betona att det finns så många blem med finansieringen, det vill säga om som vinner på att närliggande motions- det finns pengar. och idrottsanläggningar och simhallar – Nu har vi exempelvis rätt så stora be- ställs i ordning. Efterfrågan på dem och de- kymmer med huruvida vi kan finansiera to- ras verkningsgrad är nu större än någonsin talrenoveringarna av de många simhallar i och med att befolkningen åldras, säger som byggdes på 1970-talet. Brax. Attitydklimatet i samhället börjar vara i Statens idrottsråd publicerade 2014 do- skick – delvis framtvingat av det tryck som kumentet Liikuntapaikkarakentamisen pensionsboomen orsakar – att ta tillgäng- veemmäksi – Motion är hälsa, som firas var- suunta där tillgänglighet klart tydligare lighetsaspekter på allvar och att gripa sig je år den 10 maj. Avsikten med dagen är att än tidigare lyfts fram. De som anhåller om verket an. Men ekonomin släpar kraftigt sporra människor att röra på sig tillräckligt projektbidrag ombeds bland annat att till efter, och några tecken på en förbättring med tanke på den egna hälsan. sin projektansökan bifoga en tillgänglig- finns inte i sikte. I anknytning till dagen Liiku terveem- hetsutredning och en tillgänglighetskart- Brax anser att det är synd eftersom inves- mäksi – Motion är hälsa har det i Finland läggning då projektet gäller en totalre- teringar som syftar till att förbättra möjlig- byggts upp ett mer omfattande projekt novering eller ombyggnad. Staten stöder heterna till motion nog betalar sig tillbaka som koordieras av Liikuntatieteellinen Seu- uppförandet av motions- och idrottsan- på olika sätt, exempelvis som minskade ra. Olika organisationer ansvarar årligen läggningar årligen med cirka 25 miljoner hälsovårdsutgifter. för motionstemat. År 2014 var det Stude- euro, vilket betyder att dokumentet i fråga Världshälsoorganisationen WHO lanse- randenas Idrottsförbund, år 2015 kommer är mycket viktigt. rade i början av 2000-talet dagen Liiku ter- VAU att stå i turen.

Personalens attityd gör gymmet tillgängligt på riktigt

Heidi Huttunen hade nyligen flyttat med bil och därför var det bra om gymmet skul- och försedda med handikapptoalett. Det sin familj till Lahtis. Hon konstaterade att ti- le finnas nära hemmet. viktigaste i hela helheten är ändå persona- den var mogen för ett nytt motionsintresse. Gymmet Lahden Fressi har visat sig vara lens ”tillgängliga” attityd. – Vår lilla sons första spädbarnsår började mycket lämpligt. Gymmet är nåbart och – Personalen är vidsynt och tolerant och närma sig sitt slut och jag tänkte att nu var tillgängligt, det vill säga lätt att komma jag har blivit varmt mottagen på gymmet. I det hög tid för mamma att komma i skick, till. Gymmet är också rymligt, vilket gör att vissa gym som jag har besökt har jag upp- berättar Huttunen. man mycket lätt kan röra sig bland alla red- levt att mottagandet har varit ansträngt. Gymintresset kändes som ett lämpligt skap med rullstol. – Många anser att gymmen är en plats för sätt att komma tillbaka till en mer aktiv mo- – Redskapen är inte av tillgänglig HUR enbart de vackra och djärva med god kon- tion, i synnerhet då det i dagens gym ofta teknologi, men ändå sådana som jag rela- dition. Det är skrämmande för mig att kom- också finns så kallad barnparkering. tivt bra kan förflytta mig till. Dessutom kän- ma till ett gym, trots att jag till min utbild- En barnparkering var ändå inte Huttu- ner jag en person som har en svårare funk- ning är proffs inom motionssektorn. Därför nens enda kriterium i valet av gym. Huttu- tionsnedsättning än jag, som också kan är mottagandet viktigt, och det här var nog nen har en CP-skada och hon rör sig med använda redskapen, berättar Huttunen. säkert första gången som jag blev motta- rullstol. Familjen Huttunen har inte heller Omklädningsrummen är också rymliga gen med sådan värme. 49 Svenska sidor Tre män byttes Salumu, från Tanzania, ut till en kvinna Landslaget för Finlands rullstolscurling för- bereder sig inför VM-tävlingarna på hem- åker till Special Olympics maplan, som hålls i Kisakallion Urheiluopisto 6–13.2.2015, under ledning av första träna- ren Anne Malmi. -tävlingar i Los Angeles Landslaget i rullstolscurling gjorde historia i mars genom att vara det första finländ- ska laget i de paralympiska vinterspelen i en Ida Mäkelä och Sofia Uuksulainen, funktionsnedsättningar går i skola, an- laggren. som studerar till idrottsinstruktörer vid vänder speciallärarna fredagar till upp- Turneringen var allt annat än lätt av många yrkeshögskolan Haaga-Helia Ammatti- sökande barn- och ungdomsarbete. De olika orsaker. Finland förlorade i praktiken korkeakoulu, har redan varit på arbets- försöker hitta familjer som inte har satt fyra spel alldeles i slutet och självförtroen- praktik i Tanzania i tre månaders tid. De sina barn i skola. det sattes på prov. När spelet sedan löpte väl, entusiastiska finländska kvinnorna har För samhället i Mtwara är Salumus his- vann laget över två länder som nått medalj- lett gymnastiklektioner för skolelever toria ett levande exempel på att det lö- plats: Kanada och Storbritannien. och studerande i alla åldrar, men det nar sig att gå i skola. Salumus färdigheter Efter de paralympiska spelen var det tid för mest oförglömliga har varit samarbetet i fotboll, som han lärt sig då han spelat reflexioner och en ny framtoning har nu hit- med Special Olympics -fotbollsspelaren tillsammans med gatpojkar, märktes un- tats före VM-tävlingarna som spelas i Finland Salumu Mohamed Malala. der ett idrottsevenemang som ordnades i februari 2015. Organisationen Liikunnan Kehitysyh- i specialskolorna, där även tränare för En av spelarna i laget byttes ut då Vesa teistyö (LiiKe) har via sin lokala part- Special Olympics i Tanzania lade märke Hellman avslutade sin karriär i Sotji och Vesa nerorganisation Sports Development till den snabba anfallsspelarens listighet. Leppänen, från Rovaniemi, kom till landsla- Aid (SDA) redan sedan 2002 understött Nu har Salumu valts till den första get. På träningssidan har det skett större för- gymnastik och idrott i skolor i länet Mt- handikappidrottaren i Mtwaras historia ändringar. Osku Kuutamo, som verkat som wara på Tanzanias sydöstra kust. för att representera sitt hemland i inter- tränare för laget i sex år steg åt sidan efter Thea Swain vid SDA leder gymnastik- nationella tävlingar. Special Olympics spelen i Sotji liksom även esten Erkki Lill, lektioner för skolelever med funktions- sommarvärldsspel ordnas i Los Angeles som ansvarat för taktiken. nedsättningar. På klassen för skolelever nästa år. Också Ida Mäkelä är på väg med Som bakgrundsgestalt för laget verkar med särskilda behov i skolan i Shangani som tränare till Finlands Unified -fot- fortfarande Lauri Ikävalko, som arbetar som finns barn och ungdomar i mycket va- bollslag för kvinnor. Det kommer att bli försäljningschef vid Kisakallion Urheiluopis- rierande ålder vars färdighetsnivå även ett glatt återseende med den bekanta to, men efter sommaren har det varit Anne varierar stort. Den 16 år gamla Salumu spelaren från Tanzania. Malmi som har stått för ordergivningen. skiljer sig från gruppen, där Malmi, 48 år, har en bakgrund som är ty- det även finns små elever på pisk för en curlingspelare. Hon har vuxit upp sju år. och bor fortfarande i Hyvinge, som är ett Salumu har inte alltid stu- Mecka för Finlands curling. År 2007 deltog derat i en specialklass. Han Malmi i att starta upp landslagsverksamhet inledde sin skolgång tillsam- för rullstolscurling, men har efter det följt la- mans med andra jämnåriga gets förehavanden i supporterrollen. Avtalet i en klass med elever utan som första tränare har ingåtts till och med funktionsnedsättningar. Så VM-tävlingarna i februari. småningom började han Träningsförhållandena och avstånden ändå sacka efter i sina studier. mellan spelarna har inneburit utmaningar Han kunde inte gestalta lära- för laget. Av spelarna bor två i huvudstadsre- rens anvisningar och situatio- gionen och tre i Rovaniemi. Laget tränar hu- nen försvårades ytterligare vudsakligen i Kisakallio, där spelarna tränar då hans hörsel blev svagare. tillsammans cirka en gång i månaden. Pojkens motivation försvann – Med tanke på VM-tävlingarna och de och han ville inte längre gå nästa paralympiska spelen är spelarnas per- i skola. Då de andra barnen sonliga träning och engagemang i laget av gick till skolan på morgonen stor betydelse. Processen kräver prioritering, tillbringade Salumu sina da- säger Malmi. gar med att gå runt på gator- Lagets kapten Markku Karjalainen är na i den lilla hemstaden. verkligt nöjd med lagets verksamhet just nu. För tre år sedan stötte spe- – Som tränare kan Anne hålla idrottaren i cialklassläraren Helena Ka- centrum. Laget har med henne blivit syste- dege ihop med den 13 år matiskt och har fått ett klart system för att ge gamla Salumu och lyckades och ta emot respons. Hon har en så pass lång locka honom till skolbänken. erfarenhet av curling att hon har perspektiv På grund av att man i den lo- på varje delområde. Vi har behandlat såren i kala gemenskapen inte för- Sotji och funnit spelglädjen, berömmer Kar- står vikten av att elever med jalainen. 50 SUOMEN VAMMAISURHEILU JA -LIIKUNTA VAU RY TIEDOTTAA

Sisällys

VAU:n toimisto 52 Kilpailukutsuja 53 Kilpailukalenteri 56 Lajien yhteyshenkilöt 57 VAU:n hallitus 57 : LAURI JAAKKOLA LAURI : KUVA Special Olympics -urheilija Valtteri Kalliomäki valittiin Orimattilan Jymyn Vuoden yleisurheilijaksi.

VAU TIEDOTTAA 51 Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry toimisto palvelee

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Radiokatu 20, 5. krs., 00240 Helsinki puh. 044 752 9360, fax (09) 4257 9825 www.vammaisurheilu.fi

HALLINTO, TALOUS JA Jukka Parviainen Petri Räbinä JÄRJESTÖTOIMINTA apuvälineneuvoja, lajikoordinaattori. Riikka Juntunen puh. 045 677 0516, puh. 050 596 5014, toiminnanjohtaja [email protected] [email protected] puh. 0400 340 091, - apuvälinetoiminta - lajit: CP-jalkapallo, kelkka- riikka.juntunen@ - esteettömyys jääkiekko, istumalentopallo, vammaisurheilu.fi pyörätuolirugby, sähköpyörä- - toiminnan johtaminen tuolisalibandy, sokkopingis, - hallinto- ja talousasiat keilailu ja shakki - Special Olympics -toiminta

Timo Pelkonen Viivi Kuja-Kyyny Piia Korpi lajikoordinaattori toimistoassistentti, koulutuskoordinaattori, puh. 050 596 5015 puh. 044 752 9360, puh. 044 767 1368, timo.pelkonen@ viivi.kuja-kyyny@ [email protected] vammaisurheilu.fi vammaisurheilu.fi - koulutus - Los Angeles 2015 -projekti - toimistoasiat - muut lajit: maalipallo - asiakasrekisterin ylläpito - lehti- ja materiaalitilaukset

Elina Ahtiainen lajikoordinaattori Anu Boman puh. 045 139 7373 taloussihteeri, LASTEN JA elina.ahtiainen@ puh. 044 361 3322, NUORTEN TOIMINTA vammaisurheilu.fi anu.boman@ Anu Hämäläinen - Special Olympics -toiminta vammaisurheilu.fi nuorisotoiminnan - talousasiat ja laskutus suunnittelija puh. 044 752 9373, anu.hamalainen@ vammaisurheilu.fi - lasten ja nuorten liikunta HARRASTE- JA - sporttiklubitoiminta JÄSENPALVELUT Pertti Wallenius Teemu Lakkasuo toimistoapulainen toimialapäällikkö, - postitus ja kopiointi puh. 040 565 1001, teemu.lakkasuo@ vammaisurheilu.fi - seura- ja yhdistystoiminnan Tuomas Törrönen kehittäminen ja koordinointi nuorisotoiminnan suunnittelija - elinsiirtoväen urheilu- (toimivapaalla toiminnan koordinointi 1.12.2013–28.2.2015) Jarno Saapunki aluetoiminnan suunnittelija Nina Peltonen (pohjoinen alue) VIESTINTÄ oto-liikunnanohjaaja, puh. 040 737 5882 Lauri Jaakkola puh. 050 400 1532, jarno.saapunki@ tiedottaja, nina.peltonen@ vammaisurheilu.fi puh. 045 136 8695, lauri. vammaisurheilu.fi - pohjoisen alueen [email protected] - lasten ja nuorten liikunta harrasteliikunnan ja - viestinnän suunnittelu aluetoiminnan suunnittelu - verkkopalvelun päivitys - tapahtumien suunnittelu ja - graafinen suunnittelu toteutus - Vammaisurheilu & -liikunta KILPA- JA HUIPPU-URHEILU -lehden päätoimittaja Hannele Pöysti Jarmo Koivisto toimialapäällikkö, alueellinen yhteyshenkilö (pohjoinen alue, toimintaa puh. 050 517 6151, koordinoidaan Rovaniemeltä) TUTKIMUS JA KEHITYS hannele.poysti@ puh. 040 572 2123, [email protected] Aija Saari vammaisurheilu.fi tutkimuspäällikkö - kilpa- ja huippu-urheilun Maarit Kaari puh. 040 506 4208, koordinointi alueellinen yhteyshenkilö (läntinen alue, toimintaa [email protected] - lajiliittointegraatio koordinoidaan Kauhajoelta) betjäning på svenska [email protected], puh. 0400 543 430 - tutkimus Harri Lindblom - kehitys- ja esteettömyys- Sari Kuivas projektit lajikoordinaattori, puh. 044 361 7353, alueellinen yhteyshenkilö (pohjoinen alue, toimintaa harri.lindblom@ koordinoidaan Oulusta) vammaisurheilu.fi [email protected], puh. 0400 285 530 - elinsiirtoväen kansallinen Tiina Siivonen lajitoiminta Jarno Jokela tapahtumakoordinaattori - muut lajit: boccia ja alueellinen yhteyshenkilö (Pirkanmaa, toimintaa (toimivapaalla voimanosto koordinoidaan Tampereelta) 6.10.2014–4.10.2015) [email protected], puh. 040 500 9615

52 VAU TIEDOTTAA KILPAILUKUTSUJA

ALPPIHIIHTO BOCCIAN SISÄKENTTIEN SM-KILPAILUT (PARI, JOUKKUE) HIMOS-LEITNER -ALPPIHIIHTOKILPAILUT Boccian sisäkenttien SM-kilpailut joukkueille ja pareille järjestetään Himos-Leitner -alppihiihtokilpailut liikunta-, näkö- ja kehitysvam- 23.–25. tammikuuta 2015 Nastolassa, Liikuntakeskus Pajulahdes- maisille sekä elinsiirron saaneille laskijoille järjestetään lauantaina sa (Pajulahdentie 167). 18. huhtikuuta 2015 klo 8.00 alkaen Pohjois-Himoksella Jämsäs- Joukkueiden alkulohkot pelataan perjantaina 23.1. klo 14.00– sä. Kilpailu järjestetään 8–16-vuotiaiden junioreiden Leitner-kilpai- 22.00 ja finaalit lauantaina klo 9.00 alkaen. Paripelien alkulohkot al- lun yhteydessä soveltavan alppihiihdon sarjana. Lajina on suurpu- kavat lauantaina klo 15.00 ja jatkuvat sunnuntaina klo 9.00, jolloin jottelu. pelataan myös parien finaalit. Kunkin sarjan osanottovarmistukset Osallistumismaksu: 35 euroa, sisältää hissilipun. Maksu 14.4. men- alkavat noin tuntia ennen kilpailun alkua. Osanoton varmistuksen nessä tilille FI30 5091 0320 0348 94. Lisätietoihin maininta ”sovelta- yhteydessä on ilmoitettava, mihin luokkaan joukkueen/parin pe- va Leitner + kilpailijan nimi”. laajat kuuluvat hyvityspisteiden merkitsemistä varten. Rinneyhtiön vaatimus on, että kilpailijat käyttävät aina hissilippua Sarjat: joukkue- ja parikilpailussa naiset, yleinen, kouruluokka ja hissiin mennessään. Kilpailijaliput kisatoimistosta, huoltajaliput lip- luokat 1–3. Kouruluokkaan ja luokkiin 1–3 luokiteltujen pelaajien puluukulta (la 8.00–). ei tarvitse kuulua samaan yhdistykseen. Hyvityspistejärjestelmä on Kisatoimisto on auki perjantai-iltana ja lauantaiaamuna. Ajat ja pai- käytössä kaikissa sarjoissa. kat tarkentuvat myöhemmin ja ovat luettavissa Himoskin netti- Osallistumismaksu: 21 euroa/joukkue, 18 euroa/pari, maksetaan sivuilla www.himoski.fi. Boccian lajijaoksen tilille FI 34 5700 8120 1701 59. Ilmoittautumiset 4.4. mennessä: Janne Piitulainen, janne.piitulai- Ilmoittautumiset 9.1. mennessä ja lisätiedot: Raimo Nevanen, [email protected], puh. 044 7755 329. puh. 040 512 7142, mielellään arkisin klo 18 jälkeen tai raimo.neva- Huom! Perjantaina illalla joukkueenjohtajien kokous. Rataan tutus- [email protected]. Sähköpostilla ilmoittautuneille lähetetään kisain- tuminen kisapäivänä klo 8.00. Palkintojenjako n. klo 17.00. Tarvitta- fo etukäteen ennen kilpailuja. va majoitus varattava itse. Majoitus: Majoitusvaraus ja majoituksen maksu tehdään ne- Järjestäjät: Alppihiihtoseura Himoski ry ja Suomen Vammaisurhei- tin kautta samanaikaisesti Pajulahden varausjärjestelmän kautta. lu ja -liikunta VAU ry Linkki varausjärjestelmään löytyy: www.vammaisurheilu.fi (–> Se- laa tapahtumia –> Tapahtumat lajeittain –> Boccia). BOCCIA Pajulahti toivoo, että mahdollisimman moni varaa ja maksaa majoituksen tämän linkin kautta. Viimeinen majoituksen verkkomak- NOKIA-BOCCIA (JOUKKUE) suja varauspäivä on 9.1.2015. Peruutusehdot: Ilmoittautuminen Nokian Invalidit ry järjestää kaikille avoimet boccian joukkuekilpai- on sitova. Sairaustapauksissa Pajulahti palauttaa maksetun sum- lut lauantaina 27. joulukuuta 2014 klo 9.00 alkaen Nokian palloilu- man lääkärintodistusta vastaan, vähennettynä toimistokululla 21 hallilla (Kankaantaankatu 4). euroa/hlö. Sarjat: Yleinen. Käytössä luokkien 1–3 hyvityspisteet. Luokkien 1–3 Opistotason huoneet: Täysihoito, 2–3hh, 142 euroa/hlö/2vrk. Puo- pelaajien ei tarvitse kuulua samaan yhdistykseen tai seuraan. lihoito, 2–3hh, 126 euroa/hlö/2vrk. Opistolla on 6 kpl invahuonei- Osallistumismaksu: 18 euroa/joukkue, maksetaan Nokian invali- ta, jotka myydään varausjärjestyksessä. Niiden loputtua Pajulahti dien tilille: OP Nokia FI25 5293 0920 0487 53. (viiteteksti: NokiaBoc- pyrkii valitsemaan jäljellä olevista perushuoneista huoneet, joihin cia 2014). Osallistumismaksu on suoritettava yhdistyksen tilille, ei on tarpeen mukaan helppo kulku. paikanpäällä. Hotellitason huoneet: Täysihoito, 2–4hh, 162 euroa/hlö/2vrk. Puoli- Ilmoittautumiset 20.12. mennessä: Juha Rajala puh. 050 911 2553 hoito, 2–4hh, 146 euroa/hlö/2vrk. Hotellitasolla Hopeapajussa on 2 tai [email protected]. Ei jälki-ilmoittautumisia! invahuonetta, lisäksi yläkerran huoneissa helppo kulku. Lisätiedot: Juha Rajala, puh. 050 911 2553 Sekä opisto- että hotellitasolla 1hh lisämaksu on 25 euroa/vrk. Kahvio. Ruokailu. Arpajaiset. Omat pallot mukaan. Huom! Mikäli yöpymisesi kestää yhden yön, niin ota yhteyttä Pa- julahteen Sari Elorantaan [email protected]. Yhden yön IV LAPPI-BOCCIA (PARI) majoituksesta tulee 5 euron lisämaksu vuorokausihintaan. Lapin Eläkkeensaajat ry järjestää kaikille avoimen IV Lappi-Boc- cia -parikilpailun lauantaina 10. tammikuuta 2015 klo 9.00 alkaen VI YSTÄVÄ-BOCCIA (PARI, JOUKKUE) Raumalla, Lapin liikuntahallilla (Kirkkotie 6). Mäntän Seudun Invalidit ry järjestää VI Ystävä-Boccian ystävänpäi- Sarjat: naiset ja yleinen. vänä, lauantaina 14. helmikuuta 2015 klo 9.30 alkaen Vilppulan Osallistumismaksu: 16 euroa/pari, maksetaan Lapin Eläkkeensaa- urheilutalolla (Hopunmäentie 15). jien bocciatilille FI8552140020013182 Sarjat: Joukkue ja pari. Hyvityspisteet käytössä. Joukkueissa ja pa- Ilmoittautumiset 29.12. mennessä: Marko Yli-Kleemola, Koivulan- reissa pelaavien henkilöiden arvonta tapahtuu paikan päällä. Kisa- katu 16, 26200 Rauma tai [email protected] järjestäjä muodostaa kilpailuun tarvittavan määrän joukkueita ja Lisätiedot: Marko Yli-Kleemola, puh. 045 1265 974. pareja ja kukin pelaaja arpoo itsensä joukkueeseen/pariin. Tavara- Kilpailupaikalla ruokailumahdollisuus ja arpajaiset. Omat pallot palkinnot. mukaan. Osallistumismaksu: 7 euroa/henkilö, maksetaan yhdistyksen tilil-

VAU TIEDOTTAA 53 le FI58 5521 0720 0858 43. Osallistumismaksu: 50 euroa/joukkue, maksetaan tilille Jokilaak- Ilmoittautumiset 9.2. mennessä: Onerva Uuttera, Hallituskatu 13 son lentopallo ry FI31 1056 3000 3038 88 tai sovittaessa turnaus- A as. 6, 35800 Mänttä tai [email protected] tai puh. 0400 753 paikalla. 662. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan henkilömäärä. Ilmoittautumiset 2.1. mennessä: Jokilaakson lentopallo ry, Jani Virtanen, Löydyntie 4, 42300 Jämsänkoski, puh. 0400 953 488, jani. [email protected] HIIHTO Ilmoittautuneille joukkueille lähetetään turnaustiedote ja otte- VAMMAISHIIHDON SM-KILPAILUT luohjelma turnausta edeltävällä viikolla. Vammaismaastohiihdon SM-kilpailut järjestetään 28.2.–1.3.2015 Hollolan Heinsuon Urheilukeskuksessa. Lauantaina 28.2. hiihde- KEILAILU tään sprintti vapaalla tyylillä sekä 2,5 km ja 5 km perinteisellä tyylil- lä. Sunnuntaina 1.3. hiihdetään 5 km ja 10 km vapaalla tyylillä. Kilpailuluokat, -sarjat ja -matkat: B1–B3, B4 = näkövammaiset, KEILACUP 2014–2015, 5. OSAKILPAILU LW2–9 = liikuntavammaiset pystyhiihto, Lva= liikuntavammaiset Keilacupin kauden 2014–2015 viides osakilpailu järjestetään avoin pystyhiihto, LW10–12 kelkkahiihto, K= kehitysvammaiset, E= lauantaina 24. tammikuuta 2015 klo 10.00 alkaen Imatran elinsiirrokkaat keilahallissa (Kotipolku 2). Kilpailussa noudatetaan kauden T ja P 20v – La: sprintti 1 km (V), 2,5 km (P) Su: 5 km (V) 2014–2015 sääntöjä. Kaikilla näkövammaisilla keilaajille tulee N ja M yleinen – La: sprintti 1 km (V), 5 km (P), LW10–12 kelkka- olla voimassa oleva luokitus B1–B4. hiihto 2,5 km Su: 10 km (V), E-luokka 5 km (V) ja LW10–12 kelkka- Kilpailuluokat: A, B, C, D ja E. hiihto 5 km Kilpailussa keilataan kuusi sarjaa, rataa vaihtamatta. Jokaisen N ja M yli 50v – La: sprintti 1 km (V), 2,5 km (P), LW10–12 kelkka- luokan kolme (3) parasta palkitaan. hiihto 2,5 km Su: 5 km (V) (omissa luokissaan) Osallistumismaksu: 26 euroa/keilaaja, maksetaan yhdistyk- N ja M yli 60v - La: sprintti 1 km (V), 2,5 km (P), LW10–12 kelkka- sittäin 9.1. mennessä Imatran Keilailuliitto ry:n tilille FI29 5094 hiihto 2,5km Su: 5 km (V) (omissa luokissaan) 0020 0229 80. Näkö- ja liikuntavammaisten alle 20-vuotiaiden sekä N ja M yleises- Ilmoittautumiset 9.1. mennessä: Imatran Keilailuliitto, ry, Ko- sä sarjassa yhdistetyissä kilpailuluokissa B1–B3, LW2–9 sekä LW10– tipolku 2, 55120 Imatra tai puh. 0400 525 575 tai palvelu@ibc. 12 käytetään IPC:n vuosittain julkaisemaa %-hyvitysjärjestelmää fi. Ilmoittautumisessa tulee olla keilaajan nimi ja kilpailuluokka tuloslaskennassa. sekä yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot. Jälki-ilmoittautumi- T/P 20-vuotiaiden sarjoihin voivat osallistua vuonna 1995 tai sitä set eivät ole mahdollisia. myöhemmin syntyneet kilpailijat. N/M yli 50-vuotiaiden sarjoihin voivat osallistua vuonna 1965 tai sitä aikaisemmin syntyneet kilpailijat. N/M yli 60-vuotiaisten sarjoihin voivat osallistua vuonna 1955 LUMIKENKÄILY tai sitä aikaisemmin syntyneet kilpailijat. Sprintit hiihdetään sarjoittain yhteislähtöinä ja muut matkat 30 s. SPECIAL OLYMPICS -LUMIKENKÄILYKILPAILUT väliaikalähdöllä. Kilpailuissa noudatetaan VAU:n maastohiihdon Lumikenkäilyn Special Olympics -kilpailut järjestetään 24. tammi- SM-kilpailusääntöjä. kuuta 2015 klo 10.30 alkaen Himoksen Himoslaaksossa, Jämsässä. Osallistumismaksu: 15 euroa/päivä, maksetaan 14.2. mennes- Lajit: 100 m, 400 m sä Hollolan Urheilijat -46 hiihtojaoston tilille POP Hollola FI28 5611 Luokat: kehitysvammaiset naiset ja miehet (Special Olympics), 1620 014314. avoin luokka naiset ja miehet (kaikille vammaryhmille yhteinen) Ilmoittautumiset 14.2. mennessä www.hollolanurheilijat.com/ Aikataulu: hiihto. Jälki -ilmoittautumiset viimeistään 25.2. mennessä. Sen jäl- 10.30 luokittelukilpailu kehitysvammaiset 100 m (N/M) keen ei enää oteta ilmoittautumisia vastaan. 11.00 varsinainen kilpailu kehitysvammaiset 100 m (N/M) Lisätiedot: Hollolan Urheilijat -46, Heidi Passila, puh. 050 585 8787 11.30 avoin luokka 100 m (N/M) tai VAU, Hannele Pöysti puh. 050 517 6151, hannele.poysti@vam- 12.00 kehitysvammaiset ja avoin luokka 400 m (N/M) maisurheilu.fi Ilmoittautumiset 17.1. mennessä ja lisätiedot: Mika Valavuori, Majoitus kannattaa varata pikaisesti, koska sitä on rajallisesti tarjol- [email protected], puh. 040 456 0701. Ilmoitettava urhei- la. Majoitusta voi tiedustella seuraavista paikoista: lijan nimi, luokka ja laji. Ei osallistumismaksua. Kartanohotelli Messilä, puh. (03) 86011, lähin, noin 6 km, ei esteet- tömiä wc- ja suihkutiloja Solo Sokos hotel Lahden seurahuone, puh. 020 1234654, noin 10 RATSASTUS km Cumulus hotel Lahti, puh. (03) 813711, noin 10 km KEHITYSVAMMAISTEN RATSASTUKSEN JOUKKUEMESTARUUSKILPAILUT Huittisten Ratsastuskeskus järjestää kehitysvammaisten ratsastuk- ISTUMALENTOPALLO sen joukkuemestaruuskilpailut sunnuntaina 1. helmikuuta 2015 klo 10.00 alkaen Huittisten Ratsastuskeskuksessa. Kanslia aukeaa ISTUMALENTOPALLON M50-SARJAN SM-TURNAUS klo 9.00 ja sulkeutuu tunti kilpailujen päättymisen jälkeen. Istumalentopallon M50-sarjan SM-turnaus järjestetään lauantaina Kilpailuissa noudatetaan Special Olympics -sääntöjä sekä SRL:n 17. tammikuuta 2015 Jämsän liikuntahallissa (Keskuskatu 16). vammaisratsastussääntöjä soveltuvin osin. Ratsastajille suositel-

54 VAU TIEDOTTAA laan kuulumista SRL:n jäsenseuraan tai hänellä pitää olla SRL:n TAITOLUISTELU Green Card -kortti tai jokin oma tapaturmavakuutus, joka kattaa myös ratsastuksessa mahdollisesti sattuvat tapaturmat. SPECIAL OLYMPICS -TAITOLUISTELUKILPAILUT Luokat: Kehitysvammaisten Special Olympics -taitoluistelukilpailu järjes- LUOKKA 1 Special Olympics, käyntiohjelma 1, tetään lauantaina 14. maaliskuuta 2015 Tampereella, Tesoma 1 LUOKKA 2 Special Olympics, käyntiohjelma 2, -jäähallissa (Tuomarikatu 7) osana Varalan Vappis -kutsukilpailua. LUOKKA 3 Special Olympics, käynti-raviohjelma 1, Luokat: Special Olympics yksinluistelu miesten ja naisten sarjoissa LUOKKA 4 Special Olympics, käynti-raviohjelma 2, tasoilla I–VI. Arvostelujärjestelmänä on suomalainen tähtiarvoste- LUOKKA 5 Special Olympics, käynti-ravi-laukkaohjelma 1, lu. Kilpailussa luistelija suorittaa ensin pakolliset kuviot ja heti sen LUOKKA 6 Special Olympics, käynti-ravi-laukkaohjelma 2, perään vapaaohjelman ilman väliaikaa. LUOKKA 7 K.N. Special Osallistumismaksu: 20 euroa/luistelija. Ilmoittautumismaksu pe- Ratsastaja voi osallistua kahteen luokkaan lainahevosella tai omal- ritään tuomarilaskun yhteydessä. Tuomarikulut jaetaan osallistu- la hevosellaan. Lainahevosluokissa hevoset jaetaan etukäteen. vien seurojen kesken. Pyydämme ilmoittamaan sähköpostiosoit- Ratsastajat saavat verrytellä hevosta 15 minuuttia ennen omaa teen, johon tuomarilasku lähetetään. suoritustaan. Lainahevoset ovat pääasiassa ratsastuskoulun ope- Kilpailun aikataulu ilmoitetaan kilpailuvahvistuksen yhteydessä ja tushevosia. Kilpailut ratsastetaan maneesissa. Hevosten kokeilu ja se löytyy myös kilpailua järjestävän seuran Varala-Tiimi ry:n netti- verryttely myös maneesissa. sivuilta www.varalatiimi.fi noin viikko ennen kilpailua. Kilpailujen tuomarina toimii Sirpa Ruojärvi ja kilpailujen johtajana Ilmoittautumiset 28.2. mennessä ja lisätiedot: Arja Putila, arja. Arto Rekikoski. [email protected], puh. 050 546 0937. Ilmoitettava kilpailijan nimi, Unified-joukkuemestaruussäännöt: Joukkueessa 4 ratsasta- syntymäaika ja taso. Kilpailijalla on oltava voimassa oleva kilpailu- jaa, joista 2 kehitysvammaisia. Kehitysvammaisilla ohjelmana va- lisenssi. paavalintaisesti Special Olympics -ohjelmat. Muilla joukkueen jä- Jäähallissa on kahvio. senillä luokkana Luokka K.N. Special lainahevosella. Voittaja on se joukkue, joiden yhteenlaskettu sijalukupistemäärä on pienin. Mikä- li pistemääriä on samoja, sijoitus ratkeaa siten, että K.N. Specialis- VOIMANOSTO sa suurimman yhteispistemäärän saanut on sijoituksissa korkeam- malla. VOIMANOSTON SM-KILPAILUT Lähtömaksu: 10 euroa/luokka, hevosvuokra 10 euroa/luokka. Liikuntavammaisten voimanoston avoimet SM-kilpailut järjeste- Kaikki maksut maksetaan kilpailukansliaan. tään lauantaina 17. tammikuuta 2015 Nastolassa, Liikuntakeskus Ilmoittautumiset 26.1. mennessä: Huittisten Ratsastuskeskus, toi- Pajulahdessa. Punnitus alkaa klo 11.00 ja kilpailut klo 13.00. SM-kil- [email protected], puh. (02) 567 797. pailut järjestetään vammaisurheilun kansainvälisen Pajulahti Ga- Lisätiedot: Huittisten Ratsastuskeskus, puh. (02) 567 797. mes -kilpailutapahtuman yhteydessä. Kilpailuissa noudatetaan Majoitusmahdollisuus, sisältää aamupalan. Majoitustiedustelut ja IPC:n sääntöjä. varaukset: Huittisten Ratsastuskeskus, puh. (02) 567 797, toimisto@ Osallistumismaksu: 20 euroa/nostaja, maksetaan VAU:n tilille rekikoski.fi. FI1580018710023586, viitteeseen 13012, urheilijan nimi, SM-voi- Kilpailupaikalla puffetti ja maksullinen ruokailumahdollisuus. Jos manosto. ratsastaja tarvitsee avustusta, tulee hänen tuoda avustaja muka- Ilmoittautumiset 5.1. mennessä: sähköpostitse harri.lindblom@ naan. vammaisurheilu.fi tai postitse VAU, Harri Lindblom, Radiokatu 20, Perjantai-lauantai järjestetään valmennusleiri Huittisten Ratsastus- 00240 Helsinki. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava nimi, seu- keskuksessa. ra/yhdistys, syntymäaika, sarja, tehty tulos päivämäärineen. Lisätiedot: Jari Laine, puh. 0400 584 999, [email protected] ja Harri Lindblom, puh. 044 361 7353, harri.lindblom@vammaisur- SALIBANDY heilu.fi

SALIBANDYN ERITYISRYHMIEN 1. SM-TURNAUS YLEISURHEILU SB Welhot ja Suomen Salibandyliitto järjestävät salibandyn erityisryhmien ensimmäisen SM-turnauksen 28.2.–1.3.2015 Kuopiossa, VAMMAISYLEISURHEILUN SM-HALLIKILPAILUT Pohjantien koululla (Pohjankatu 2). Lauantaina 28.2. pelataan kilpa- Vammaisyleisurheilun avoimet SM-hallikilpailut liikunta-, näkö- ja sarja ja sunnuntaina 1.3. harrastesarja. Molempina päivinä pelit pe- kehitysvammaisille sekä elinsiirron saaneille järjestetään lauantai- lataan klo 10.00–16.00. na 17. tammikuuta 2015 klo 15.00–18.00 Nastolan Liikuntakes- Ilmoittautumiset 15.1. mennessä ja lisätiedot: Jaska Juntunen, kus Pajulahdessa, Pajulahti-hallissa (Pajulahdentie 167). SM-kilpailut järjestetään vammaisurheilun kansainvälisen Pajulahti Games puh. 044 718 3212, [email protected]. -tapahtuman yhteydessä. Ruokailu noutopöydästä hintaan 8,50 euroa/pelaaja. Ruokailijoi- Kilpailuluokat ja sarjat: liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisten den määrä ilmoitetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Kahvio toimii sekä elinsiirtoväen luokat: M/N, M/N 50 koko turnauksen ajan. Lajit: 60m, 200m, 400m, 800m, 1500m, 3000m kävely, pituushyppy, 3-loikka, korkeushyppy, kuulantyöntö Huom! Kilpailun tarkempi aikataulu nähtävissä ilmoittautumisajan päätyttyä osoitteessa www.lahdenahkera.fi/tapahtumakalenteri-

VAU TIEDOTTAA 55 ja-kilpailut ja tiedusteltavissa Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta laji, maksetaan 14.1. mennessä samalle tilille. VAU ry:n toimistolta, puh. 044 752 9360. Ilmoittautumiset 3.1. mennessä: [email protected] tai SM-kilpailuihin saavat osallistua kaikki luokitellut liikunta-, näkö- postitse Lahden Ahkera, Takojankatu 3, 15800 Lahti. Ilmoittau- ja kehitysvammaiset sekä elinsiirron saaneet. Urheilijat luokitel- tumisen yhteydessä kerrottava urheilijan nimi, puhelinnumero, laan omien kansallisten/kansainvälisten luokitusten mukaan. seura/yhdistys, syntymävuosi, sarja (M/N, M/N 50), vammaluoki- Lisäksi järjestetään kilpailut avoimessa luokassa, johon voivat tus ja lajit joihin osallistuu. Tarvittaessa VAU:sta voi tilata ilmoit- osallistua vammaisurheilijat, joilla ei ole luokitusta: liikuntavam- tautumislomakkeen: [email protected], puh. maiset avoin (pysty- ja tuoliluokka), näkövammaiset avoin ja ke- 044 752 9360. Huom! Jälki-ilmoittautuminen mahdollista 14.1. hitysvammaiset avoin. Järjestäjällä on oikeus yhdistää luokkia mennessä. osanottajien lukumäärään vedoten, kun osallistujia on vähem- Lisätiedot: Lahden Ahkera, toimisto@lahdenahkera ja VAU, Harri män kuin kolme. Urheilijalta ei vaadita yleisurheilulisenssiä, mut- Lindblom, puh. 044 361 7353, [email protected] ta urheilijan on edustettava joko SUL:n tai VAU:n alaista jäsenseu- Majoituksen voi varata Liikuntakeskus Pajulahdesta: myyntisih- raa tai -yhdistystä. teeri Sari Eloranta, puh. (03) 8855 204, sari.eloranta@pajulahti. Osallistumismaksu: 15 euroa/laji, maksetaan 3.1. mennessä Lah- com. VAU:n sopimushinta täysihoidolla opistotason majoitukses- den Ahkeran tilille. FI69 5610 0720 0197 86. Tiedoksi kilpailijan sa: aikuinen pe–su 76 euroa/vrk, 6–16-vuotias pe–su 71 euroa/ nimi ja VAU YU SM 2015. Jälki-ilmoittautumismaksu on 30 euroa/ vrk.

E = elinsiirtourheilijat, K = kehitysvammaiset Kalenteri 2014–2015 urheilijat, L = liikuntavammaiset urheilijat, N = näkövammaiset urheilijat joulu-huhtikuu Joulukuu Helmikuu 8.3. Unified-koripallon 7-sarjan turnaus (K) Helsinki 19.–21.12. Maalipallon Super European 1.2. Kehitysvammaisten ratsastuksen 14.3. Sokkopingiksen SM-kilpailut ja Goalball League, 3. osaturnaus (N) Vilna, joukkuemestaruuskilpailut (K) Huittinen sokkopingiscupin 4. osaturnaus (N) Turku Liettua 5.2. Kehitysvammaisten biljardin SM- 14.3. Special Olympics 27.12. Nokia-Boccia (henk.koht.) (E, K, L, N) kisat (K) Helsinki -taitoluistelukilpailu (K) Tampere Nokia 6.2. Ritola-Boccia (pari) (E, K, L, N) Seinäjoki 14.3. Boccian parikilpailu (pari) (E, K, L, N) Tammikuu 6.–13.2. Pyörätuolicurlingin MM-kilpailut Rauma (L) Lohja 14.–15.3. Istumalentopallon miesten SM- 10.1. Istumalentopallon naisten SM- 7.2. Istumalentopallon 33. Kotka-turnaus turnaus (L) Siilinjärvi sarjan 3. osaturnaus (L) Jyväskylä ja ykkössarjan 2. osaturnaus (L) Kotka 14.–15.3. Sähköpyörätuolisalibandyn SM- 10.1. IV Lappi-Boccia (pari) (E, K, L, N) 7.2. Sokkopingiscupin 3. osaturnaus (N) ja Finlandia-sarjan 3. osaturnaus (L) Oulu Rauma Jyväskylä 14.–15.3. Sherborne-jatkokurssi, Kaarina 16.–18.1. Pajulahti Games 7.2. Ellivuoren Lumilauantai (E, K, L, N) 15.3. Keilacup 2014–2015, 7. osakilpailu -kilpailutapahtuma (E, K, L, N) Nastola Sastamala (E, K, L, N) Jyväskylä 16.–17.1. Sherborne-peruskurssi, Kajaani 7.–8.2. Sherborne-peruskurssi, Tampere 28.3. XIII Harjavalta-Boccia (pari) (E, K, L, N) 17.–18.1. Pyörätuolirugbyn SM-sarjan 4. 14.2. Keilacup 2014–2015, 6. osakilpailu Nakkila osaturnaus (L) Nastola (E, K, L, N) Helsinki 28.–29.3. Boccian KVES-turnaus (joukkue) 17.–18.1. Sähköpyörätuolisalibandyn SM- 14.2. VI Ystävä-Boccia (pari, joukkue) (E, K, (E, K, L, N) Kuopio ja Finlandia-sarjan 2. osaturnaus (L) Lieto L, N) Mänttä-Vilppula 28.–29.3. Unified-koripallon sarjojen 17.1. Pohjois-Suomen alueellisen 14.2. Riihivuoren Lumilauantai (E, K, L, N) yhteinen turnaus (K) Lohja Keilacupin 3. osakilpailu (E, K, L, N) Muurame 29.3. Istumalentopallon 5. Kevät-turnaus, Rovaniemi 14.–15.2. Pyörätuolirugbyn SM-sarjan 5. naisten 4. SM-sarjaturnaus ja ykkössarjan 17.1. Voimanoston SM-kilpailut (L) Nastola osaturnaus (L) Turku 3. osaturnaus (L) Espoo 17.1. Vammaisyleisurheilun SM- 21.–28.2. Vammaislumilautailun MM- hallikilpailut (E, K, L, N) Nastola kilpailut (L) La Molina, Espanja Huhtikuu 23.–25.2. Boccian EKL:n SM-kilpailut (pari, 17.1. Istumalentopallon M50-sarjan SM- 10.4. Nurmoo-Boccia (pari) (E, K, L, N) joukkue) (E, K, L, N) Virrat turnaus (L) Jämsä Seinäjoki 25.–27.2. Boccian EKL:n Suomisarja (pari, 23.–25.1. Boccian sisäkenttien SM- 11.4. Boccian Willimies-turnaus (joukkue) joukkue) (E, K, L, N) Virrat kilpailut (pari, joukkue) (L) Nastola (E, K, L, N) Lappeenranta 28.2. Härmäin-Boccia (pari) (E, K, L, N) 23.–25.1. Soveltavan alppihiihdon camp 11.4. Maalipallon SM-sarja ja 1-divisioona Kauhava (E, K, L, N) Jämsä 2014–2015, 5. osaturnaus (N) Lahti 28.2.–1.3. Pyörätuolikoripallon 4. SM- 23.–25.1. Kehitysvammaisten lasten ja 11.–12.4. Keilacup 2014–2015, 8. sarjaturnaus (L) Salo nuorten perheiden ratsastusleiri (K) osakilpailu ja SM-joukkuekilpailu (E, K, L, Huittinen 28.2.–1.3. Salibandyn erityisryhmien 1. N) Rovaniemi SM-turnaus (K) Kuopio 24.1. Keilacup 2014–2015, 5. osakilpailu 11.–12.4. Sähköpyörätuolisalibandyn SM- (E, K, L, N) Imatra 28.2.–1.3. Vammaishiihdon SM-kilpailut ja Finlandia-sarjan 4. osaturnaus (L) Vaasa (E, K, L, N) Hollola 24.1. Special Olympics 15.–16.4. Junior Games -kevätkisat (E, K, L, -lumikenkäilykilpailut (K) Jämsä Maaliskuu N) Kuortane 24.1.–1.2. Vammaishiihdon ja 18.4. Himos-Leitner -alppihiihtokilpailut -ampumahiihdon MM-kilpailut (L, N) 2.–10.3. Vammaisalppihiihdon MM- (E, K, L, N) Jämsä Cable, Yhdysvallat kilpailut (L, N) Panorama, Kanada 18.4. Sokkopingiscupin 5. osaturnaus (N) 31.1.–1.2. Maalipallon SM-sarja ja 7.3. Pari-Boccia (pari) (E, K, L, N) Teuva Helsinki 1-divisioona 2014–2015, 3. osaturnaus 7.–8.3. Maalipallon SM-sarja ja 18.–19.4. Revontuli-Boccia (henk.koht., (N) Espoo 1-divisioona 2014–2015, 4. osaturnaus pari) (E, K, L, N) Hankasalmi 31.1.–1.2. Pyörätuolikoripallon 3. SM- (N) Espoo 25.4. Boccian EL:n SM-kilpailut (henk. sarjaturnaus (L) Tampere 7.–8.3. Unified-koripallon 6A- ja koht.) (E, K, L, N) Nastola 56 VAU TIEDOTTAA 6B-sarjojen turnaus (K) Nokia Lajien yhteyshenkilöt

ALPPIHIIHTO JOUSIAMMUNTA PROTEESIJÄÄKIEKKO SOKKOPINGIS Susanna Tero Keijo Kallunki Markku Makkonen Teemu Ruohonen puh. 050 556 1273 puh. 0400 456 109 puh. 0400 217 217 puh. 040 558 0342 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected]

AMPUMAURHEILU JUDO PURJEHDUS SOUTU Pirjo Peltola Hanna Kokkonen Erkka Ikonen Sami Vehkakoski puh. 040 591 5809 puh. 050 412 5744 puh. 044 364 5505 puh. (09) 494 965 pirjo.peltola [email protected] [email protected] [email protected] @ampumaurheiluliitto.fi KEILAILU PYÖRÄILY SULKAPALLO Antti Hagqvist AMPUMAHIIHTO Mauno Sirviö Harri Isomäki Jukka Haltia puh. 0400 544 178 puh. 0440 111 415 puh. 050 557 5585 puh. 046 878 2200 [email protected] [email protected] harri.isomaki@ [email protected] PÖYTÄTENNIS vammaissulkapallo.fi KELKKAJÄÄKIEKKO Mika Räsänen BOCCE/PETANQUE Timo Karko [email protected] SÄHKÖPYÖRÄTUOLI- Harri Lindblom puh. 040 501 2919 puh. 040 594 3043 SALIBANDY puh. 044 361 7353 timo.karko Sanna Kalmari harri.lindblom @sledgehammers.fi PYÖRÄTUOLIRUGBY puh. 040 703 6614 @vammaisuheilu.fi Petteri Liski [email protected] KORIPALLO puh. 0400 436 413 BOCCIA Ulla Karlsson [email protected] TAITOLUISTELU Marko Yli-Kleemola puh. 044 556 7776 Tanja Töyrylä-Kannisto puh. 045 126 5974 [email protected] PYÖRÄTUOLITANSSI puh. 040 766 9480 [email protected] Pirjo Malmberg-Tarvonen [email protected] LENTOPALLO pirjomalmbergtarvonen CURLING Petri Räbinä @gmail.com TENNIS Lauri Ikävalko puh. 050 596 5014 Teemu Purho puh. 044 562 8549 [email protected] RATSASTUS puh. 040 523 1797 Hanna Talvitie [email protected] [email protected] LUMIKENKÄILY puh. (09) 2294 5242 GOLF Mika Valavuori [email protected] UINTI Harri Lindblom puh. 040 456 0701 Kati Kauhanen RYTMINEN VOIMISTELU puh. 044 549 0354 puh. 044 361 7353 [email protected] Assi Aalto [email protected] [email protected] puh. 050 305 1885 MAALIPALLO [email protected] HIIHTO Timo Pelkonen VOIMANOSTO Toni Myllylä puh. 050 596 5015 SALIBANDY Jari Laine puh. 050 434 8565 timo.pelkonen Harry Seidler puh. 0400 584 999 [email protected] @vammaisurheilu.fi puh. 044 323 9862 [email protected] [email protected] ISTUMALENTOPALLO MELONTA YLEISURHEILU Sari Mannersuo Hilkka Leskinen-Nikander SHAKKI Jukka Lahti puh. 044 545 0430 puh. 040 568 4997 Arto Vuorinen puh. 045 349 0942 [email protected] hilkka.leskinen-nikander puh. (09) 3960 4006 [email protected] @hmlliikuntahallit.fi [email protected] JALKAPALLO Petri Räbinä puh. 050 596 5014 [email protected]

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry hallitus

Pekka Hätinen Allan Pynnönen Ilkka Vass Erkki Lönnrot puheenjohtaja [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] puh. 050 323 1435 puh. 040 502 2905 puh. 0400 501 859 puh. 040 502 6308 Harri Ivonen Harri Saarikoski Riikka Juntunen Marko Suhonen [email protected] [email protected] sihteeri, VAU marko.suhonen@ puh. 040 552 3322 riikka.juntunen@ msiry.com Minna Kejonen vammaisurheilu.fi puh. 0400 543 679 [email protected] puh. 0400 340 091 puh. 040 715 5010

VAU TIEDOTTAA 57