Lauri Viita 2/2006 Vapputervehdyksiä

numero 2 / 2006 | irtonumero 6,90 € | 34. vuosikerta

Miten maapallo voi? Risto Isomäki Ilkka Halso

Kulttuurimatka vankilaan

Pal.vko 2006-25 410654-0602

Aleida Guevara | Grigori Pasko | Lauri Viita 2/2006 vapputervehdyksiä

Demokraattinen Kulttuuria Sivistysliitto mukana rakastavalle muutosvoimissa myös vasemmistoväelle Vappuna. toverillinen vapputervehdys! Helsingin Solidaarisuus! Vasemmistoliitto ry. Aila Nyman

Vapputervehdys Mayday mayday! kaikille tovereille! Suomen Hämeenlinnan Rauhanpuolustajat sivistys- ja kulttuurityö ry.

Punaista vappua! Paavo Arhinmäki www.punajuuri.net

>>Työstä ja Punavihreää vappua taistelusta, Kulttuurivihkojen on syntyvä lukijoille! solidaarisuus>> Jari Heinonen Työväen vapun professori, terveisin Tampereen Yrjö Hakanen kaupunginvaltuutettu [email protected] (skp)

Sosialismi tai tuho! >>Kaikki alkaa Risto Hohenthal mystiikkana ja päättyy politiikkana.>> (Graffiti) Hauskaa Vappua Akateeminen Viikistä! Sosialistiseura http://www.helsinki. fi/jarj/ass

Vasemmistoklubi Joka lyödään maahan, ry toivottaa nouskoon! / Joka on toverillista ja hukassa, taistelkoon! lämmintä vappua (Bertolt Brecht) vasemmistolaisen Elämme synkkää aikaa, työväenliikkeen mutta optimismi on ihmisille! silti välttämätöntä. Kulttuurivihkojen toimitus

2/2006 numero 2 / 2006 Sisällys

Teema: luonto ■ Miten maapallo voi? Miten kirjailija Risto Isomäki ja valokuvataiteilija Ilkka Halso käsittelevät ympäristökriisiä teoksissaan? Entä onko kriisissä ympäristön lisäksi myös ympäristöliike? Kulttuurivihkojen alustava sukellus joihinkin ihmis- ja luomakunnan peruskysymyksiin.

Artikkelit sivuilla 28–43 Ilkka Halso. Kuva: Helinä Kuusela

Artikkelit Kaunokirjallisuus Kirjoittavat maahanmuuttajat 16 — 17 Ympäristöliikkeen murros 34 — 36 Kuka pelkää jäätä? 50 — 51 Kiamars Baghbanin Kulttuuritarha- Kestävästä kehityksestä on tullut hallinnon Tuomas Haikosen novelli yhdistys auttaa maahanmuuttajakirjailijoita suosima fraasi, josta radikaalin ympäristöliikkeen julkaisemisessa ja markkinoinnissa. tulisi luopua, vaatii tutkija ja kansalaisaktivisti Runoja 52 — 54 Leo Stranius. Verna Julkunen | 52 Aleida Guevara 18 — 19 Jermu Koskinen | 53 Vallankumoussankarin tytär on vahva Taistelu Ullavanjärvestä 37 Katariina Mäkinen | 54 persoona, joka puolustaa kehitysmaita Taannoin taisteltiin Koijärvestä ja Lappajärvestä, ja vähemmistökansoja. nyt keskipohjanmaalaista Ullavanjärveä yritetään Kaupunkisissi 56 pelastaa kuolemalta. Petri Hanninin sarjakuva Baskimaa 20 — 21 Keskellä läntistä Eurooppaa, Espanjassa, lusii Ympäristökasvatusta 700 poliittista vankia, baskiaktiiveja. Pieni kansa kehdosta lehtoon 38 — 39 taistelee sitkeästi oman kulttuurinsa puolesta. Luontoa oppii kunnioittamaan parhaiten siinä liikkumalla. John Zorn 22 — 23 Palstat Kokeellisen musiikin legenda tarjosi Terroristeja ja maanpettureita 40 — 41 Pääkirjoitus 5 räjähtäviä tuokiokuvia Helsingin-keikallaan. Yrittäessään suojella luontoa voi kohdata 200 sanaa 6 —12 monenlaisia vaikeuksia: Venäjällä Grigori Pasko Kirahvi 12 Taidetta muurien sisällä 24 — 27 tuomittiin vankilaan valtiopetoksesta. Elokuvanurkka 14 — 15 Kirjoittaminen, kuvataide ja musiikki ovat 5 levyä 13 monelle vangille elintärkeitä henkireikiä. Iloinen tiedemies 42 — 43 Lehtiverkko 57 Kulttuurivihkot jututti Sörnäisten vankilan Valokuvataiteilija Ilkka Halso kritisoi Jokisalo 58 — 59 henkilökuntaa ja vankeja vankiloiden insinööriuskoa, mutta innostuu joskus Kirja-arviot 60 — 65 kulttuuritoiminnasta. itsekin insinööriksi. Teoksissaan hän yhdistää Soikkeli 66 keinotekoisia arkkitehtonisia elementtejä jylhiin Miten maapallo voi? 28 — 31 luonnonmaisemiin. Risto Isomäki kirjoittaa ja toimii aktiivisesti luonnon hyväksi Monipuolinen klassikko 44 — 46 Kannen kuva: Ilkka Halso Kirjailija Lauri Viita sykähdyttää edelleen. — ”Sponsorimetsä” (osa teoksesta) Ympäristöpolitiikan Tänä vuonna vietetään hänen syntymänsä sanat ja teot 32 — 33 90-vuotisjuhlia. Puolueiden ympäristölinjauksissa on merkittäviä eroja. Puoluetoimistojen Borbetomagus 47 — 49 vastaukset Kulttuurivihkojen kyselyyn. Kulttuurivihkojen haastattelussa yhdysvaltalaisen vapaan improvisaation räjähdyspanos, Borbetomagus.

2/2006 Tämän numeron kirjoittajia

Rita Dahl Juuso Paaso Vapaa toimittaja ja runoilija, jon- Kriitikko ja musiikinharrasta- Julkaisija ka sorkka on monessa kirjallises- ja, joka uskoo, ettemme ole vielä Domirola Oy sa projektissa. Esikoiskokoelma ammentaneet loppuun mahdolli- Kun luulet olevasi yksin julkais- sia tapoja järjestää ääntä nautitta- Päätoimittaja tiin syksyllä 2004. vaan muotoon. Elias Krohn –politiikka, filosofia, mielipide, 200 sanaa Petri Hannini Jarmo Rintala Tomituspäällikkö, kehitys Tampereella asustava ilkeä sar- Asuu Ullavassa, Keski-Pohjan- Ari Lahdenmäki jakuvataiteilija, joka tekee ilkeitä maalla, mutta juuret vahvasti sarjakuvia ja vihaa vilpittömästi Tampereella. Harrastuksiin kuu- Tomitussihteerit Aamulehteä. luvat laadukkaat kulttuuritapah- Jouni Avelin (virkavapaalla) tumat, kirjallisuus sekä klassinen Hanna Kuusela –kirja-arviot ja kolumnit Merja Niemi musiikki. Myös kulttuurista ja Heidi Laine –kaunokirjalliset tekstit, kirjallisuusaiheet, Maaseudulle sydämensä jättänyt muustakin kertovat lehtiartikkelit teatteri helsinkiläinen musiikin opiskeli- ovat suurten intohimojen kohde. Turkka Ylinen –elokuva, sarjakuvat ja ja punavihreä järjestötoimija. Motto: »Niin kuin elämä itse on Työskentelee tällä hetkellä terve- opettanut.» (Leonid Brezhnev) Ulkoasu ydenhuollon parissa ja on erittäin Erik Bertell huolestunut myös maailman ter- Marjut Salama veydentilasta. Harrastaa maail- Nettilehti Kalliolaisen perusta- Valokuvaaja manparantamisen lisäksi japani- ja ja toimittaja. Juuriltaan stadi- Helinä Kuusela laisia taistelulajeja. lainen ja perijuuriltaan läpeensä hämäläinen. Ollut töissä sairaa- Toimittajat Hanna Nikkanen loissa, ravintoloissa ja kaupois- Aleksi Ahtola – historia | Reeta Heino, Eero J. Hirvenoja Helsinkiläinen toimittaja ja kansa ja toiminut alastonmallina tai- – elokuva | Heini Okkonen sainvälinen seikkailijatar dekouluissa. Matkakumppaneina maailman risukoissa syntymästä Kustantaja saakka kirjoittaminen, piirtämi- Johan Alén –verkkosivuston vastaava toimittaja nen ja teatteri. Toimituksen yhteystiedot Taneli Tuominen URL: http://www.kulttuurivihkot.fi | puhelin: (09) 4414 53 86 Helsinkiläinen kulttuuripuuhaili- (vastaaja) | Osoite: Lönnrotinkatu 25 A, 00180 Helsinki ja ja filosofian opiskelija. | sähköpostiosoitteet: [email protected] Osoitteenmuutokset ja tilaukset Kulttuurivihkot ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lähetä tilaus tai tieto osoitteenmuutoksesta toimituksen makkonen osoitteeseen kirjeitse tai sähköpostitse: tilaus@ kulttuurivihkot.fi tai käyttäen www-asiakaspalveluamme osoitteessa: http://www. kulttuurivihkot.fi Ilmoitushinnat Koko sivu: 800 e (neliväri 850 e), puoli sivua: 500 e (nelivärinen 550 e) sekä arvonlisävero: 22 %. Katso: http://www.kulttuurivihkot.fi/mediakortti.html Kirjoitusten lähettäminen Toimitus ottaa sitoumuksetta vastaan lehdessä julkaistavaksi tarkoitettua materiaalia. Tekstit vain RTF- eli Rich Text Format- tai ASCII- eli tekstitiedostoina sähköpostitse toimitussihteereille tai lehden osoitteeseen (tuloste ja mahdollinen levyke). Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Aiheiden tarjoaminen onnistuu parhaiten ottamalla yhteyttä toimitussihteeriin. Ks. työnjako yltä. Kulttuurivihkoihin kertyvä aineisto luovutetaan vanhennettuaan Kansan Arkistoon tallennettavaksi. Kirjapaino Kainuun Sanomat, Kajaani ISSN: 0356-3367

2/2006 pääkirjoitus Hanna Kuusela Onko Eurooppa pois pelistä? Vuosisatoja Eurooppa on harjoittanut lä- yhä vähän verrattuna vaikkapa maailmansotien uhreihin. » hes koko ihmiskunnan tukahduttamista ’hengen Myöskään Afrikan nykyisiä konflikteja ei mielellään kytke- seikkailun’ nimessä. Katsokaa, miten se tänään hor- tä siirtomaamenneisyyteen. Siirtomaa-ajan tuloksena syn- juu atomin hajotuksen ja henkisen hajaannuksen välil- tyneitä monikulttuurisia sukupolvia ja vähemmistöjä puo- lä.» Franz Fanon kirjoitti näin 45 vuotta sitten, ja mikä on lestaan ei vieläkään osata pitää osana Eurooppaa. muuttunut. Enää sotaa ei käydä Algeriassa vaan Irakissa ja Niin vanhat kuin uudetkin siirtolaiset ja etenkin isla- Afganistanissa. Enää polttopullot eivät lennä siirtomaissa minuskoiset nähdään edelleen ongelmana, jonka toivotaan vaan ranskalaisissa lähiöissä. Ja lopulta, henkistä hajaan- menevän ohi. Esimerkiksi Belgiassa arvioidaan olevan nusta eivät enää aiheuta niinkään itsenäistyvät siirtomaat 150 000 »laitonta» siirtolaista – siis 150 000 ihmistä, joil- vaan Euroopan unionin sisäiset erimielisyydet ja lyhytnä- la ei ole kansalaisoikeuksia. Tämän kevään Muhammed- köinen politiikka. pilakuvajupakan yhteydessä puhuttiin toisinaan tanska- 1960-luvulla puhuttiin eurooppalaisen kulttuurin krii- laisten kasvavasta rasismista. Kiinnostavinta tapahtumis- sistä, viimeisen vuoden ajan on ruodittu unionin kriisiä. Si- sa olikin se, miksi eurooppalaisen sananvapauden tilaa ha- säisten ristiriitojen vaivaama unioni ei edelleenkään näytä luttiin testata juuri islaminuskoisia naapureita rienaamalla. kykenevän toteuttamaan arvojensa mukaista ulkopolitiik- Mitä kutkuttavaa on siinä, että islamilaiset kuvataan terro- kaa ja humaaneja ihanteitaan. Tämän vuoksi kysymykset risteina? Eivätkö uutiset, Yhdysvaltojen hallitus ja sen eu- unionin ulkosuhteista eivät tunnu selkiytyvän: siirtolaiset, rooppalaiset kumppanit ole tehneet tämän jo nasevammin suhteet islamilaiseen maailmaan ja kolonialistinen mennei- kuin mihin yksikään kulttuuri-ihminen kykenee? syys ovat edelleenkin ratkaisemattomia kysymyksiä. Kulttuurivihkot käsitteli pilakuvakohun synnyttämiä il- Kasvavat siirtolaisvirrat ovat vaivanneet eurooppalaisia miöitä verkkosivuillaan uutisoimalla kulttuurilehti Kaltion jo pitkään. Vuonna 1999 EU-johtajat päättivät Tampereel- draamasta. Erotetun päätoimittajan ja kiistellyn sarjaku- la etsiä unioninlaajuisia ratkaisuja siirtolaiskysymykseen. van tehneen piirtäjän nimet toivat verkkosivuille selvästi Tulos ei kuitenkaan näytä hyvältä. Tällä hetkellä EU vastaa tavallista enemmän kävijöitä. Kohu kiinnosti ihmisiä – tai siirtolaisvirtoihin esimerkiksi tukemalla Pohjois-Afrikan ainakin yksi puoli kohua. Toivottavasti kaiken keväällä ta- valtioiden rajavalvontaa. Välimerellä hukkuu vuosittain sa- pahtuneen seurauksena myös Fanonin kolonialismia käsit- toja venepakolaisia, ja meren yli selvinneet käännytetään televien teosten myynti lähti nousuun. viimeistään Espanjan rannikolla. Sopimalla siirtolaisasiois- Poltettujen Tanskan lippujen ja liekehtivien mellakoi- ta kahdenvälisesti Pohjois-Afrikan valtioiden kanssa unio- den taustalla kummittelee edelleen kolonialismin haamu- ni nakertaa afrikkalaisen yhteistyön mahdollisuutta. Kun ja. Vain tunnustamalla, että nykyisyydellä on yhteys men- rajat suljetaan EU:n eteläisillä rannoilla, kutsumattomat neeseen, voimme saada otteen maanosamme ongelmis- vieraat jäävät kauttakulkualueeksi tuomittuun Pohjois-Af- ta. Toivokaamme, että Fanon oli väärässä kirjoittaessaan: rikkaan. Ruumiiden keskellä harva tulee puhuneeksi siir- »Eteenpäin, toverit, Eurooppa on kerta kaikkiaan pois pe- tolaisuuden syistä – yhä valtavasta elintasokuilusta Euroo- listä, meidän on löydettävä jotakin muuta.»  pan ja etelän välillä. Myös Euroopan kolonialistinen menneisyys on edelleen harvinainen puheenaihe, kuten dosentti Jouko Joki- salo tämän lehden kolumnissaan osoittaa. Kymmenistä, ellei sadoista miljoonista kolonialismin kuolonuhreista puhutaan

2/2006 200 sanaa

Koulutettujen irakilaisten murhat synnyttävät salaliittoepäilyjä Lääkärit, opettajat ja muu akateemisesti koulutettu väki on joutunut järjestelmällisen väkivallan ja vainon kohteeksi Irakissa. Tarkoituksena näyttää olevan kansakunnan tuhoaminen. teksti Brian Conley ja Isam Rashid

Bagdad (ips)

hä useampien lääkärien ja opettaji- Al-Rawi syyttää Irakin shiiaenemmistöistä en joutuminen sieppauksen ja murhan hallitusta vehkeilystä Iranin poliittisen ja us- »Rikosten tarkastelu antaa Y kohteeksi on saanut irakilaiset epäile- konnollisen johdon kanssa. mään salaliittoa, joka tähtää maan tuhoami- »Syytän miehitysjoukkoja ja Iranin hallitus- varmuuden siitä, että tekijöillä on seen hävittämällä sivistyneistö. ta, koska molemmat haluavat tuhota Irakin. erikoiskoulutus ja tarkoituksena »En tiedä tarkalleen, keitä he ovat, mutta Irakin sisäministeri auttaa Irania pahanteos- on tyhjentää Irak koulutetuista olen varma, ettei kyse ole tavallisista rikollisista sa, ja Irakin hallitus salaa murhatilastot, mutta ja että heidät koulutetaan ulkomailla», Pohjois- meillä on omat tilastomme», hän sanoo. ihmisistä.» Irakin Mosulissa toimiva lääkäri Ali al-Obeidi Yhdysvaltain armeijan tutkimukset ovat vii- aprikoi surmatöiden tekijöitä. Hänen mukaan- tanneet samaan suuntaan. Bagdadissa pidätet- sa kyseinen joukko tietää täsmälleen, mitä se tiin hiljan 22 miestä kuolemanpartion pyörit- moja rikollisia, jotka tappoivat muutkin tohto- on tekemässä ja tarkoituksena on Irakin tuho. tämisestä. He ovat toistuvasti väittäneet toi- rit ja tutkijat. Kyse on järjestetystä salaisesta so- Sivistyneistön elämä Irakissa on vaikeutunut mineensa sisäministeri Bayan Jabrin ohjei- dasta, johon osallistuu eri tahoja erilaisin vai- 1990-luvun alun Persianlahden sodasta ja si- den mukaan. kuttimin», Abdul Rahman vakuuttaa. tä seuranneista YK:n pakotteista alkaen. Saarto kielsi viemästä Irakiin mitään, millä voisi olla Lääkärit pakenevat maasta Murhissa selvä kaava myös sotilaallista merkitystä, ja joukkoon luet- Al-Rawi ja muut muslimioppineiden yhdis- Nimikirjaimilla A.R. esittäytyvä Irakin armeijan tiin monet tieteelliset julkaisut sekä tutkimus- tyksen johtajat lietsovat kansalaistottelemat- entinen kenraali sanoo, että koulutetun ja lääkintävälineet. Saarto taannutti Irakin tek- tomuuskampanjaa kiinnittääkseen huomio- väen tappamisella haetaan kauaskantoisia nistä kehitystä ja pudotti lukutaitoisten osuu- ta asiaan. Mosulissa lääkärit järjestivät jo 14. seurauksia. »Miehitysjoukot keskittyivät den yli 90 prosentista nykyiseen noin 50 pro- helmikuuta mielenosoituksen, jossa vaadittiin sotilaskohteissa työskennelleisiin irakilaisiin senttiin. parempaa turvallisuutta. »Emme tiedä, miten tutkijoihin ja pidättivät monia heistä. Joitakin voimme suojella itseämme. Toivon, että totte- on murhattu», A.R. sanoo. »Miehittäjät ja Iran syyllisiä» lemattomuuskampanja painostaa hallituksen Irakilaiset tutkijat ovat vedonneet interne- Yhdysvaltain hyökättyä maahan 2003 Irakin tehokkaampiin toimiin», mosulilaislääkäri al- tissä YK:hon, jotta se pelastaisi heidät miehitys- akateemiset ovat joutuneet hengenvaaraan ja Obeidi pohtii. joukkojen pidätyksiltä ja ratsioilta. monia on surmattu. Irakin muslimioppinei- Miehityksen aikana Mosulissa on Bagdadin A.R:n mukaan murhiin liittyy selvä kaava. den yhdistys laskee, että maassa toimii enää tavoin alkanut opettajiin, lääkäreihin ja muihin »Moni surmataan kotinsa lähellä tai matkalla 2 000 kotimaista lääkäriä ja yli 300 akateemis- akateemisiin kohdistuva murha-aalto. »Kak- työhön. Toiset siepataan, ja ruumis löytyy kata ammatinharjoittajaa on murhattu miehityk- si kollegaani on tapettu. En tiedä, milloin oma dulta. Rikosten tarkastelu antaa varmuuden sii- sen alettua. vuoroni koittaa. Monet ovat lähteneet Irakista, tä, että tekijöillä on erikoiskoulutus ja tarkoi- »Tämä on tyranniaa, me elämme ihmiskun- eikä meillä pian ole enää lääkäreitä», vuodesta tuksena on tyhjentää Irak koulutetuista ihmi- nan historian pahimman hirmuvallan alla», 1990 ammatissa toiminut al-Obeidi sanoo. sistä.» Irakin muslimioppineiden yhdistyksen jäsen ja Päivä ennen Mosulin mielenosoitusta Bag- Länsimainen lehdistö ei ole raportoinut kaik- yliopistojen opettajayhdistyksen puheenjohta- dadissa surmattiin islamilaisen yliopiston opet- kia murhia, joita on tapahtunut Mada’ainissa, ja tohtori Isam al-Rawi sanoo. taja Hatham al-Azzawi. Hän oli 182. miehi- al-Shulassa ja al-Iskanissa.  »Irakissa tapahtuu joka hetki tappoja, tyksen jälkeen murhattu professori tai opetta- sieppauksia, pidätyksiä, kotietsintöjä ja muu- ja. Aseistetut miehet pysäyttivät al-Azzawin tä- ta. Kaikki tämä johtuu miehityksestä ja halli- män ollessa matkalla töistä kotiin ja tappoivat tuksemme heikkoudesta. En tarkoita, että Sad- hänet, surmatun ystävä, tohtori Omar Abdul dam (Hussein) oli hyvä johtaja. Hänkin oli pa- Rahman, kertoo. ha, mutta silloin kaduilla ei tehty rikoksia, var- »Hän oli hiljainen mies, jota kaikki kunni- sinkaan sivistyneistöä vastaan», hän jatkaa. oittivat. Tohtori al-Azzawin murhaajat ovat sa-

2/2006 Vaara vaanii polttopuuta keräävää pakolaisnaista Miljoonat pakolaisnaiset joutuvat päivittäin hengenvaaraan pelkästään hankkiessaan polttopuuta perheensä tarpeiksi, tuore raportti muistuttaa. teksti Lisa Söderlindh | kuvitus Jella Kujala yk, New York (ips)

ähes 35 miljoonaa ihmistä on jou- ringonnousua. tunut lähtemään kodistaan ja elää nyt pa- Ne harvat puut, joita lähistöllä kasvoi, kun L kolaisena omassa maassaan tai sen ulko- leirit kaksi vuotta sitten perustettiin, ovat ka- Tilanne vaikeutuu päivä päivältä, puolella. Naisille ja tytöille tämä elämä on eri- donneet kauan sitten. Löytääkseen yhden ai- kun puu hupenee ja naisten on tyisen kovaa ja vaarallista, New Yorkissa toimi- noan puun voi joutua kävelemään tuntikausia, va pakolaisnaisten ja -lasten tilanteeseen eri- joten moni yrittää sen sijaan kaivaa juuria sa- etsittävä sitä yhä kauempaa. koistunut komissio (Women’s Commission for visesta maasta. Refugee Women and Children) sanoo. Autiomaassa vaanivat kuitenkin Sudanin ar- »Raiskaus, päällekarkaus, sieppaus, ryöstö ja meija sekä arabien pahamaineiset janjaweed- jopa kuolema uhkaavat päivittäin miljoonia pa- joukot, joiden sanotaan toimivan hallituksen kolaisnaisia ja -tyttöjä, joiden on kerättävä polt- tuella. Raportin mukaan ne käyttävät vallit- topuuta perheelleen vaarallisissa olosuhteissa. sevaa laittomuuden tilaa hyväkseen ja pane- Heillä ei ole valinnanvaraa, koska kyse on hen- vat toimeen joukkoraiskauksia. »Hyökkää- gissä pysymisestä», järjestön johtaja Carolyn jät tietävät, ettei kiinni jäämisestä ole pal- Makinson tähdentää. koa, ja mikä pahinta, naiset ja tytöt tietä- Pakolaisleirit ja -suojat on tarkoitettu tur- vät myös puunhakuun lähtiessään, mitä vapaikaksi ihmisille, jotka kuuluvat maailman heille tapahtuu», Makinson sanoo. haavoittuvimpiin. Saatavilla on suojaa, vettä, Tilanne vaikeutuu päivä päivältä, ruokaa ja terveydenhoitoa, »mutta ruoan val- kun puu hupenee ja naisten on etsit- mistuksessa tarvittavaa polttopuuta on harvoin tävä sitä yhä kauempaa. tarjolla. Se heidän on etsittävä itse, vaikka mi- kä uhkaisi», raportti huomauttaa. Sen mukaan Uhri voikin olla rikollinen tulentekotarpeiden hankinta on usein pakolais- Raportin mukaan pakolaisnaiset altis- ten arjen mutkikkain ongelma. tuvat raiskauksille muuallakin, esimer- Raportoijat sanovat, että polttopuun kerää- kiksi Nepalissa, jossa elää noin 105 000 miseen liittyvät riskit on kyllä tunnettu jo pit- Bhutanista paennutta. Paikalliset met- kään. Kansainvälinen yhteisö ja avustusjärjes- sänvartijat ovat joukkoraiskanneet ja töt tapaavat kuitenkin vähätellä ongelmaa, kos- murhanneet pakolaisleirin tyttöjä. ka se liittyy naisten askareisiin. Polttopuun kerääminen myyntiin voi joskus toimia naisten tulonlähteenä, mut- Sudanin vaarallinen autiomaa ta Nepalissa laki kieltää pakolaisilta kai- Raportti arvioi, että Sudanin Darfur on tällä ken ansiotyön. Väkivallan kohteeksi joutu- hetkellä naisille maailman vaarallisinta aluetta neet naiset eivät siten voi mennä poliisin pu- polttopuun hankinnassa. Kolme vuotta jatku- heille, koska heitä pidetään rikollisina, kertoo nut kansanmurhaksi luonnehdittu selkkaus on Himalajan ihmisoikeusjärjestön johtaja Anja- ajanut kotoaan yli kaksi miljoonaa ihmistä. na Shakya. Sudanilaisia pakolaisia majoittavassa leiris- Raportissa pohditaan pakolaisnaisten polt- sä Abu Shoukin laidalla Darfurin pohjoisosas- topuuongelman ratkaisemiseksi käytännölli- sa naiset ja tytöt lähtevät polttopuun metsäs- siä keinoja, kuten aurinkokeittimiä ja helpos- tykseen aamukolmelta. He hajaantuvat pienis- ti kypsyvää ruokaa. Se suosittelee myös turva- sä ryhmissä ympäröivään autiomaahan toivee- joukon lähettämistä puunkerääjien mukaan ja naan löytää puuta edes päivän tarpeiksi ja eh- polttopuun kuljettamista alueelle jo kriisin al- tiä takaisin valmistamaan aamiaista ennen au- kuvaiheessa. 

2/2006 200 sanaa HysteerisiäK ohtauksia Lapinlahden sairaalassa Lapinlahden sairaalan kohtalo on kiihdyttänyt helsinkiläisten mieliä pitkään. Suurin osa mielisairaalan potilaista on nyt siirretty muualle, ja sairaalassa on enää yksi osasto. Tyhjän tilan ovat ottaneet haltuunsa taiteilijat. Kulttuurivihkot kävi katsomassa poikkitaiteellista Kohtauksia-esitystä.

teksti Reeta Heino kuvat Helinä Kuusela

apinlahden sairaalalle pääsee Hietaniemen hautausmaan halki johta- L vaa leveää hiekkatietä. Sairaalan näke- minen ensimmäistä kertaa on vaikuttava kokemus, onhan rakennus yli 160-vuotias. Hau- tausmaan ja Länsiväylän väliin jäävällä niemel- lä, meren rannalla kohoava talo valmistui C. L. Engelin suunnittelemana vuonna 1841. Vanhojen puiden reunustama pihatie johtaa portille, josta pääsee laajalle sisäpihalle. Ovel- la minut ottaa vastaan pieni ja ystävällinen nainen. Hän on Merja Talvela, Kohtauksia-esi- tyksen ohjaaja. Seuraamme liittyy myös kan- sanmuusikko, laulaja Sanna Kurki-Suonio, joka esiintyy näytelmässä. Kävelemme ajan patinoimia portaita toiseen kerrokseen, jonka merelle kurkottavalle käytävälle on rakennettu pieni lava. Tässä tullaan esittämään naisten hysteriasta kertovaa esitystä. Miten sopiva paikka käsitellä tällaista aihetta. Alun perin esitysten piti alkaa jo tammikuussa, mutta silloin vankien mielentilatut- Lapinlahden sairaalan tunnetuin potilas lienee kimus oli vielä Lapinlahdessa ja epäiltiin, että Aleksis Kivi, joka oli sairaalassa 1871–1872. saattaisi tulla vaaratilanteita. Esitykset siirtyi-

2/2006 vät siksi maaliskuulle, kertoo Talvela. Nyt vangit ja muut potilaat on muutamaa osastoa lu- kuunottamatta siirretty pois Lapinlahdesta uu- distettuihin tiloihin Hyks Psykiatriakeskukseen eli entiseen Hesperian sairaalaan. Lapinlahdes- sa toimii enää syömishäiriöyksikön päiväosas- to ja poliklinikka. Kuka onkaan hysteerikko? Kohtauksia-esitys kertoo kolmesta eri vuosisa- doilla eläneestä naisesta, joiden mieli on järk- kynyt. Naiset kärsivät hysteriasta, joka Talve- lan mukaan oli romukoppadiagnoosi, kun tar- kempaa taudinmääritystä ei pystytty tekemään. Hysteria tulee latinan sanasta hystera, joka merkitsee kohtua, joten sitä pidettiin erityisesti naisten vaivana. Tosin myöhemmin Freud ha- vaitsi, että myös miehillä voi esiintyä hysteriaa. Hysterian oireita ovat muun muassa itkukoh- taukset, pyörtyilyt, sydämentykytys ja puhehäi- riöt, mutta myös korostunut älykkyys, epämää- räiset seksuaaliset kaipuut ja uppiniskaisuus.

Esitys on kannanotto ihmisten tunteiden normittamista vastaan.

Kaija Kangas esittää hullua kirjuria Nykypäivänäkin on tavallista, että jollain ta- sekä Ida-nimistä potilasta. valla poikkeuksellisesti käyttäytyviä naisia kutsutaan hysteerikoiksi. Naisten toimintaa saatetaan vähätellä, ja heidän reaktioitaan pide- tään ylimitoitettuina. Kurki-Suoniolla on ai- heeseen liittyvä anekdootti. Hän oli lounaalla ohjaaja Talvelan kanssa ravintolassa ja söi va- keys nähdään usein hysteerisyytenä, mies taas Lapinlahden tulevaisuus: hingossa annoksen mukana ituja, joille on al- ei saa itkeä ja olla heikko. Toisaalta miehen viha mielenterveyden talo lerginen. Hän sai pahan hengenahdistuskohta- ja kiihkeys voidaan kokea ihailtavana ja kosket- Lapinlahden sairaalan jatkokäyttöä järjestelee uksen ja siltä istumalta lähdettiin ambulanssilla tavana, mistä yksi esimerkki ovat 1960-luvun Y-säätiö, joka aikoo sairaalasta mielentervey- Eiran terveysasemalle. Poliklinikalla hoitohen- vihaiset nuoret miehet. Esitys paljastaakin hel- den taloa. Säätiön ovat perustaneet Kuntaliit- kilökunnan ympäröimänä hän yritti keskittyä lästi, että tunteiden, myös sairaalloisten, takaa to, viisi Suomen suurinta kaupunkia, Suomen hengittämään. Joku joukosta tokaisi: »Onko- löytyy oikea ja todellinen ihminen. Kohtauk- Punainen Risti, Mielenterveysseura, rakennus- han toi feikkiä?» sia on esitetty myös sairaalan potilaille ja hen- teollisuuden järjestöt ja kirkko. kilökunnalle. Talvelan mukaan on surullista, että sairaala- Lapinlahdessa saa olla kiihkeä Kohtauksia on kiinnostava esitys myös sik- toiminta on siirretty muualle, mutta hän pitää Sairaala on esiintymispaikkana erikoinen ja si, että Kurki-Suonio on tuonut siihen ihan uu- hyvänä suunnitelmaa tilan käytöstä mielenter- jännittävä. Kurki-Suonio näkee tilan yhtenä denlaisen tavan tehdä musiikkia. »Ajattelen veyden talona. Talosta toivotaan paikkaa, jossa roolihenkilönä. »Jokainen paikka soi omia ta- repliikit sävelkielisenä improvisaationa, joka voisivat kohdata sekä mielenterveyshoito että rinoita. Soinnit, kaiut ja värähtelyt eivät ole ah- tapahtuu puheen melodialla.» erilaiset kaupunkilaisia yhdistävät projektit ja distavia täällä, vaan täällä mieli järjestyy järkky- Kohtauksissa onkin useita pätkiä, joita tah- taidetapahtumat.  misen jälkeen.» Talvela kokee mielisairaalan ti- dittaa rytmi ja tietynlainen ovela laulutyyli. Esi- lana, jossa on lupa olla kiihkeä, paikkana, jossa tyksen äänimaailmasta vastaa Kurki-Suonio ■ Kohtauksia-teatteriesitystä esitettiin Lapinlahden tunteet saavat tulla esiin tai olla piilossa. yhdessä sellisti Ulla Hammarbergin kanssa. sairaalassa 17.3.–2.4. Esitys onkin kannanotto ihmisten tunteiden Muina esiintyjinä nähdään Kaija Kangas ja normittamista vastaan. Naisessa liiallinen kiih- Leena Nuora.

2/2006 200 sanaa

Yhden ihmisen totuus on toiselle fundamentalismia Juha Jokela jatkaa Fundamentalistissaan pohdiskelevaa yhteiskuntakritiikkiään. Näytelmä ei tuota pettymystä niillekään, jotka haluavat nähdä ihmissuhteita ja viihdettä.

teksti Jaakko Vasankari kuva Yehia Eweis / Teatteri Jurkka

uten Juha Jokelan aikaisem- massa menestyksessä Mobile horroris K sa, Fundamentalistissakin on tärkein- tä dialogi erilaisten aatteiden ja aatosten välil- lä. Dialogiin osallistuu kaksi henkilöä, kirkon uudistamista ajava »liberaalipappi» Markus Hautala (Antti Virmavirta) ja lahkoon hurah- tanut »fundamentalisti» Heidi (Irina Pulkka). Näytelmä alkaa kutsusta, jonka Markus esittää yleisölle (sitaatti muistinvarainen): »Kiitokset, että olette tulleet tänne. Aion kertoa teille tä- nään niistä tapahtumista, jotka ovat johtaneet siihen, että en voi enää jatkaa pappina.» Ensimmäisen viitteen teemasta antaa Hei- din ja Markuksen ensimmäinen kohtaaminen lavalla. Heidi tulee Markuksen luo kertomaan, että Markus on menettänyt uskonsa. Markus ei oikeasti enää usko Raamatun kirjaimelliseen tulkintaan toisin kuin Heidi, jolle uskosta on tullut sydämen asia. Ateistina koen tämän ristiriidan ainoastaan älyllisenä viihteenä, mutta joillekin se on elä- Markus Hautala (Antti Virmavirta) on liberaali pappi ja Heidi (Irina Pulkka) fundamentalisti Juha Jokelan Fundamentalisti-näytelmässä. män ja kuoleman kysymys. Jokelan Funda mentalistissa se on molempia. Markus tut- kii Raamattua, mutta epäilee Raamatun esit- tämää totuutta. Hän jopa vitsailee Raamatun kirjaimellisuudesta Heidille, joka ei suostu ky- joka suunnitteli lähetystyöhön lähtemistä. ovat kuin ihmisen kaksi puolta, jotka ovat so- seenalaistamaan Raamattua millään tasolla. Teologian, eksegetiikan ja lopulta kirjallisuuden vittamattomassa ristiriidassa keskenään. Tä- Usko on Heidille voima, jonka avulla hän opiskelu vei Jokelaa renessanssimaiseen mä tuntuu viittaavan Jokelan omassa sisim- kestää elämän kolhut ja on päässyt alkoholis- uudelleensyntymiseen, jonka lopussa hän mässään käymään Jaakobin painiin. Tämä on ta eroon. Markus näkee lopulta tässä vain uu- huomasi kirjoittavansa ei-hengellistä fiktiota itsellenikin tuttua, koska minut kasvatettiin den riippuvaisuuden, joka on korvannut alko- ja hänen oli pakko tunnustaa itselleen, ettei uskoon, kävin Markuksen ja Heidin välisen holismin. Uskonto on kansan oopiumia, olisi enää ole uskossa. painin ja Markus voitti – tällä erää. eräs talousfilosofi sanonut. Jokela on kertonut, että hän otti Jeesuksen Lopulta lavalla on vain kaksi henkilöä, jot- sydämeensä 15-vuotiaana. Tämän jälkeen hä- ■ Fundamentalistia esitetään helsinkiläisessä ka molemmat epäilevät itseään. Heidi epäilee nen nuoruutensa meni seurakunnan tapahtu- Teatteri Jurkassa 27.5. saakka. omaa uskoaan ja Markus epäilee olevansa fun- missa. Hän oli valmis levittämään Jumalan sa- damentalisti, koska fundamentalisti tietää var- naa, totuutta. Omien sanojensa mukaan hän muudella, mikä on oikein ja väärin. kuunteli nuorena kärsivällisesti toisten ihmisten puheet Raamatusta ja odotti oikeaa hetkeä Ihmisen kaksi puolta lyödä Raamatulla päähän. Fundamentalisti on näytelmänä erittäin Minkä verran Jokela sitten paljastaa kahden henkilökohtainen. Se pohjautuu Jokelan omiin päähenkilönsä kautta itseään? Vain Jokela it- kokemuksiin. Hän oli nuorena uskovainen, se tietää. Markus Hautalan ja Heidin hahmot

2/2006 10 Tuliota vihdoin DVD:nä Latvialaissyntyinen Teuvo Suomen elokuva-arkisto julkai- mentää kosken kuohunta. sa tuotannossa. Mielenkiintoisen Tulio (1912–2000) on suomalai- sevat tämän vuoden aikana DVD- Perinteistä heinälatoroman- elokuvasta tekee jo se, että Nyrki sen elokuvan kulttihahmoja, ja vii- muodossa näyttelijänä aloitta- tiikkaa edustaa Tulion tuotan- Tapiovaara ohjasi aiheesta oman meisen noin kahden vuosikymme- neen ohjaajamestarin kaikki säily- nossa myös Unelma karjamajalla versionsa samana vuonna. nen ajan kiinnostus hänen töitään neet elokuvat kronologisessa jär- (1940), jonka tarinassa Miss Eu- Näiden kolmen helmikuussa kohtaan on ollut kasvussa ulko- jestyksessä. rooppa Sirkka Salosen esittämä myyntiin tulleen DVD-elokuvan maita myöten. Valitettavasti näi- Tulion varhaisin nykypolville piikatyttö ja Kille Oksasen suurta- lisäaineistot valaisevat kattavasti tä elokuvia ei ole ollut sitten 1980- säästynyt elokuva (kolmen ensim- lonpoika kokevat luokkarajat ylit- Tulion uraa sitä vähemmän tun- luvun alun mahdollista juurikaan mäisen kopiot tuhoutuivat tulipa- tävän romanssin. teville.  nähdä, sillä Tulio kielsi vanhoilla lossa 1950-luvulla) on Laulu tuli Jos sukupuoliroolit ovat edellä päivillään ohjaustöidensä julkisen punaisesta kukasta (1938), oman mainituissa elokuvissa melko pe- Eero Hirvenoja esittämisen. Sittemmin niitä on aikansa Levottomat. Jalkapalloi- rinteisiä, on asia toisin sarjakuva- ollut nähtävissä Suomen elokuva- lijanakin tunnettu Kaarlo »Kil- filmatisoinnissa Vihtori ja Klaa ■ Sellaisena kuin sinä minut halusit, arkiston esityssarjoissa sekä viime le» Oksanen näyttelee elokuvas- ra (1939), jossa Eino Jurkka näh- Rakkauden risti ja Levoton veri on jul- vuonna Yle Teema -kanavalla. sa kiertelevää elämää tukkilaisena dään vaimonsa tossun alla olevana kaistu dvd:llä 19. 4. Nyt Tulion elokuvista paitsi jää- viettävää naistenmiestä, joka ajaa miehenä. Tämä satiirinen kome- neet voivat tutustua hänen eloku- hylkäämiään morsiamia turmi- dia on kiinnostava poikkeus Tu- vataiteeseensa, sillä Finnkino ja on tielle. Suuria intohimoja saa il- lion muuten melodramaattises-

Tilauskuponki

Tilaan Kulttuurivihkot loppuvuodeksi 2006 vain 28 eurolla. Saan numerot 3 — 6 / 2006 tuoreina kotiin.

2/2006 11 200 sanaa

Puhakka: Reilu tasokorotus kulttuurilehtitukeen

Ydin-lehden päätoimitta- jan talkootyötä tekevän kirjoitta- tä esimerkiksi Ruotsissa vastaava ja Sirpa Puhakka on vedonnut ja- , kuvittaja- ja valokuvaajajou- tuki on moninkertainen Suomeen kulttuuriministeri Tanja Karpe- kon varassa», Puhakka sanoi Yti verrattuna. laan kulttuuri- ja mielipideleh- men 40-vuotisjuhlissa Helsingissä Puhakka on jäsen Kulttuuri-, dille jaettavan tuen nostamisek- maaliskuussa. mielipide- ja tiedelehtien liiton si. Hän vaatii Karpelaa ottamaan Kulttuurilehtituki on pysynyt (Kultti) kulttuurilehtituen kehit- tämän sydämen asiakseen val- lähes kymmenen vuotta samal- tämisryhmässä. Ryhmään kuuluu tion ensi vuoden budjettia laa- la noin 800 000 euron tasolla lu- myös Kulttuurivihkojen kustanta- dittaessa. kuun ottamatta vuonna 2005 teh- ja Johan Alén.  »Suomalainen kulttuuri- ja tyä 43 000 euron korotusta. Puha- mielipidelehdistö ansaitsee hy- kan mukaan tarvittaisiin 400 000 Elias Krohn vät toimintaedellytykset. Monen euron korotus ennen kuin talou- kulttuurilehden elämän edelly- dellisesti vaikeassa asemassa ole- tys on opetusministeriön myön- vien lehtien toimintaedellytyk- tämän kulttuurilehtituen ja laa- set paranisivat. Hän muistutti, et-

Punaiset kynnet savannilla

unakyntinen, sliipattu, puleerattu ja kaikessa vaaleudessaan lähes albiin- olta näyttävä Vaalea Siili kipusi kukkulan päälle pitämään puheen: »On eläi- P miä, joiden suhde Itaraan Salametstäjään on vainoharhainen. Puolueem- me pitää ottaa Itaraan Salametsästäjään myönteinen asenne. Viidakon Uuteen Val- lankumouspuolueeseen on pesiytynyt väkeä, jonka toimintakulttuuri on peräisin Tulipaloa Edeltäneestä Viidakon Vallankumouspuolueesta.» Sitten Vaalea Siili katsoi minua ja jatkoi: »Työtäni puolueessa on suuresti häirin- nyt eräs henkilö nimeltä Kirahvi. Hän on gebardistinen poliitikko ja pitää kukku- laa pelkkänä puhujalavana. Myös hänen kaverinsa Virtahepo on gebardisti ja punainen mambisti.» Pudistelin päätäni. Vaalea Siili ei ollut suuresta älykönmaineestaan huolimatta koskaan lukenut Punaisen Gebardin tai Punaisen Mamban kirjoja. Itse asiassa hän ei tiennyt Punaisesta Gebardista tai Punaisesta Mambasta mitään, mutta pienet sopulit katsoivat toisiaan ja minua ja supisivat. Vaalea Siili katseli ympärilleen ylpeänä ja halveksien ja päätti puheensa: »Olen itseasiassa jo pitkään ollut Itaran Salametsästäjän agentti. Kirahvi on todella tyhmä tyyppi, enkä todella kehota ke- tään kannattamaan sitä. Minulle on aivan sama, miten teille käy, kunhan itse saan palkkioviran joko teurastamosta tai eläinkaupasta. Nyt vaan Adios pikkuääliöt!» Sopulit supisivat. Ne olivat koko ajan tehneet, mitä Vaalea Siili oli ikinä käskenyt. He olivat täyttäneet viidakon Vaalean Siilin kuvilla ja olivat pitäneet Vaaleaa Sii- liä esikuvanaan. Heille Vaalea Siili oli korvaamaton. Joku kuiskasi »Kirahvin vikaa kaikki» ja joku toinen »Oliko Vaalea Siili sittenkin huono». Sen sijaan mölyapinat kirkuivat: »Vanhat gebardistit saavat vallan!» ja »Muistakaa Punaisen Gebardin jul- muus». Ja yksi huusi: »Puhdistakaa vanhat gebardistit puolueesta!» Lopulta Yksinkertainen Gorilla nousi puhumaan. Hän puhui lespaten ja typeriä, mutta sopulit luottivat häneen, koska hän ei taatusti ollut gebardisti: »Jos puolu- eessamme oppineisuus, nuoruus, vaaleus ja punakyntisyys katoaa, niin voi voi. Nyt varsinkin gebardistit ja Kirahvi voisivat mennä itseensä.» 

2/2006 12 5 levyä Juuso Paaso

ieltämättä pidän hiukan merkil- metelimaaottelussa molemmat osapuolet pal- siikinystäville. lisenä sitä, miten suuri ero nykyään voi kitaan: Guthrielle tunnustus rakenteellisesta Saman sukuista ja silti toisenlaista K vallita julkaisun näkyvyyden ja sen tai- tiukkuudesta, Hair Policelle kiehtovan painos- absurditeettia kuin Hollannissa suositaan teellisen arvon välillä. Esimerkiksi australia- tavan tunnelman yhtenäisyydestä. myös kanavan tuolla puolen Iso-Britanniassa. laisen Will Guthrien 8 minuutin mittainen Maaottelun väliajalla esiintyy punkbändeis- Leedsiläinen Volcano The Bear ei kylläkään SPEAR, jonka Guthrie julkaisi CDR-muodossa sä ja Schimpfluch-aktionistiryhmässä aloit- juuri kajoa tietokoneisiin, vaan enemmän tai omalla Antboy-levy-yhtiöllään, on kiehtovim- tanut sveitsiläinen Joke Lanz, jonka Sud- vähemmän improvisoi musiikkinsa erilaisilla pia kuulemiani musique concrète -teoksia ai- den Infant -projekti alkaa jo saavuttaa ääni- akustisilla soittimilla. Yhtyeen valitsemalla koihin. Sen sekä horisontaalisessa että verti- oikeuteen oikeuttavan iän. Itse kohti 50 vuo- metodilla musiikkia syntyy huikeita määriä, kaalisessa rakenteessa on sellaista hienostunei- den rajapyykkiä suunnistava Lanz osoittaa, joten siihen tutustuminen lienee helpointa suutta, että 40 vuotta sitten päivälehtien edis- että noise-papat vanhenevat omalla tyylil- aloittaa Five Hundred Boy Pianon kaltaisesta tykselliset musiikkikriitikot olisivat eritelleet si- lään: Sudden Infant’s Invocation of The Aural pidemmälle työstetystä pitkäsoitosta. tä kulttuurisena Tapahtumana. Slave Gods -levyltä löytyy muun muassa kak- Toisaalta jos yhtyeen lähestyminen lainkaan Ehkäpä sanomalehtien vaikeneminen ei kui- kakepposia, noise-rentoutusnauha, mahavai- viehättää, Catonapotato on kelpo lisäys kata- tenkaan anna syytä valitukseen. Sillä onhan voja ja psykoanalyyttisille pohdinnoille hyvää logiin. Se on kokoelma otteita Ruotsissa, Rans- miellyttävää, että pitämällä korvansa auki saa materiaalia tarjoavaa koirien nahistelua, joka kassa ja Englannissa vuoden 2004 alkupuolel- nykyisin hyvin tiuhaan törmätä uutta luoviin ja ehkä sittenkin on koneellisesti hidastettu ää- la soitetuista konserteista. Näissä konserteis- lahjakkaisiin musiikintekijöihin, joita ei ole en- nitaltiointi lemmenaktista. Miten materiaaliin sa Karhun sielua asuttivat vain Aaron Moo nalta pureskeltu mihinkään viitekehykseen. lienee vaikuttanut se, että levy on tehty yhdes- re ja Nick Mott, joten musiikkiin jää paljon Kontaktimikrofoneilla ja pienelektroniikal- sä Annie Stubbsin kanssa, joka 1980-luvulla tilaa mielikuvitukselle. Sitä täyttämään riittää la improvisoiva Guthrie on huolellisesti leikel- vaikutti klassisessa industrial/noise-yhtyeessä monenlaisia pakanallisia jumaluuksia: ne ovat lyt ja muokannut konserttitaltiointien otteista Surgical Penis Klinik? ikuisia sikäli kun lähetyksen molemmissa päis- mylläkän, jossa äärimmäisen tarkkaavaisuuden Nijmegeniläisen taidekeskus Extrapoolin sä ymmärretään surrealistisen pelin henki ei- synnyttämä jännite ei kahlitse äänien vilkkaut- isännöimä Brombron-sarja on ehtinyt jo seit- kä mielenkiinto jää ulkokohtaisen antropolo- ta. Terävien, metallisten melunkappaleiden ja semänteen julkaisuunsa. Tosi-TV-henkeen giseksi, saati – haukotusten repiessä suupieliä pidempien kumisevien äänien yhteensulau- Brombron tarjoaa musiikillisille tutkimusmat- – sosiologiseksi.  tuminen tuottaa jollain tapaa painajaismaisen kaajille viikon mittaisen tilaisuuden toteuttaa tunnelman. unelmien yhteistyöprojekti Extrapoolin studios Tuntuu herttaiselta että SPEARin uhkaavuu- sa. Seitsemännen jakson tähdiksi valikoituivat Will Guthrie: spear (Antboy antboy05) dessa on äänellisestikin paljon samaa kuin yh- kodi (Natalie Bruys) ja pausa (Lukas Simo Hair Police: Drawn Dead (Hanson hn124) dysvaltalaisen Hair Policen yhtä lailla kauhua nis), joiden taustalta löytyy niin visuaalisen tai- Sudden Infant's Invocation of The Aural Slave Gods ja uhkaa tutkiskelevassa tuotannossa, vaikka teen opintoja, talonvaltausta kuin laptop-sie- (Blossoming Noise bn006cd) ranskalaisen sivistyksen ympäröimänä elävälle vistelyäkin. kodi & pausa: brombron 07 - in one week and new Guthrielle amerikkalaisen noise-alamaailman Levyn nimi in one week and new toys to play toys to play (Korm Plastics kp 3018) pitäisi näyttäytyä melko etäisenä viitepisteenä. kertoo jakson juonen: rennolla kädellä yhteen Volcano The Bear: Catonapotato (Digitalis Ahkerasti levyjä suoltavan Hair Policen pitkä- sovitettuja kenttä-äänityksiä, vanhoja rumpu- Industries / Broken Face) soiton Drawn Dead aggressiivisenkin hälyis- koneita, satunnaista banjonsoittoa ja spastista tä, jatkuvasti liikkuvaa pintaa täytyy kuitenkin sähkökitarointia. Ikuisiin arvoihin ei edes täh- http://www.antboymusic.com rapsuttaa vain hiukan huomatakseen samo- dätä, mutta kun Brombron-sarjan levyt pide- http://www.hansonrecords.com ja sävyjä kuin nauhamusiikkipioneerien Pier tään apurahoituksen kautta edullisina, tarjoaa http://www.blossomingnoise.com re Henryn ja Pierre Schaefferin alkupään levy kelpo viihdykettä erityisesti semioottises- http://www.kormplastics.nl teoksissa. Australian ja Yhdysvaltain välisessä ti suuntautuneille, absurdista viehtyneille mu- http://www.digitalisindustries.com

2/2006 13 elokuvanurkka

Good Night, and Good Luck. Vapaamielisyyden tuulahduksia Kevään elokuvauutuudet hdysvaltojen kristillinen oikeis- ta ei ole tiennyt. Tämä on elättänyt itseään ka- to älähti keväisen Oscar-gaalan olleen tuhuorana ja unelmoi matkustavansa Los An- tarjoavat Hollywoodin Y liian vapaamielinen, heidän mielestään gelesiin tekemään homopornoa. Luontevas- kun ehdolla olleista elokuvista liian suuri mää- ti päähenkilöidensä valintoihin suhtautuvassa uusia tuulia, kiinnostavia rä oli jollain tavalla moraalisesti tai poliittises- elokuvassa vältetään sievistelevä moralisointi ti arveluttavia. Konservatiivit saivat kuitenkin ja psykologisointi. sotakuvauksia ja lopulta torjuntavoiton, sillä vuoden elokuvaksi Seksuaalista moninaisuutta käsittelevien kotimaisen tuotannon äänestettiin Brokeback Mountainin sijasta heil- teosten lisäksi Yhdysvalloissa on viime aikoina le vähemmän epämiellyttävä Crash, ja parhaan tehty useita poliittisesti kantaaottavia elokuvia, kohokohtana näyttelijättären pysti meni sivu suun transsek- kuten Good Night, and Good Luck. ja Syriana, suaalia näytelleeltä Felicity Huffmanilta. joissa tärkeä panos on ollut Hollywoodin tun- Laitakaupungin valot. Lopulta kolmella Oscarilla palkittu Broke netulla liberaalilla George Clooneylla. Hänen back Mountain on tyylillä toteutettu rakkaus- ohjaamansa Good Night, and Good Luck. kuvaa kertomus toisiinsa lämpenevistä lammaspai- 1950-luvun mccarthyismia, ja tv-aseman tais- teksti Eero Hirvenoja menista, jotka huomaavat, ettei kyse ole ohi- telua sananvapauden puolesta. Samalla eloku- menevästä oikusta. Tahollaan naimisissa olevat vassa kommentoidaan syyskuun 11. päivän jäl- miehet tapaavat vuosikymmenten ajan »kala- keistä tilannetta, jossa ihmisten perusoikeuk- reissuilla» Brokeback-vuorten kupeessa, missä sia on kavennettu terrorismin vastaisen sodan he voivat paeta ympäristön ennakkoluuloja. nimissä. Syrianassa Clooney näyttelee CIA:n Riemastuttava tie-elokuva Transamerica agenttia, joka kiinnostuu USA:n hallituksen ja kertoo nelikymppisestä transvestiitista (Huff- öljy-yhtiöiden poliittisesta kähminnästä arabi- man), jolla on edessään sukupuolenvaihdos- maissa. leikkaus ja haaveilemansa elämä naisena. Hän Juuri tällä hetkellä poliittinen kantaaotta- tapaa sattumalta poikansa, jonka olemassaolos- vuus tuntuu olevan muotia Hollywoodissa,

2/2006 14 Kylmän sodan muistoja Orionissa

■ Kiinnostus Venäjälle sijoittuvia eloku- yhteydessä Kaisaniemeen maalattu via kohtaan kasvoi Hollywoodissa erityi- suuri Lenin-potretti herätti joissakuis- ja tähän trendiin ovat tarttuneet jopa Steven sesti Tohtori Živagon (1965) saavuttaman sa helsinkiläisissä närkästystä. Suomi Spielbergin ja Joel Silverin kaltaiset tekijät. suurmenestyksen myötä. Ajan poliitti- sai harvemmin esiintyä Hollywood- Spielbergin Münchenissä käsitellään kriitti- sessa ilmapiirissä kuvauslupien saaminen tuotannoissa omana itsenään, ja tässä sesti Israelin harrastamaa voimapolitiikkaa, ja Neuvostoliittoon oli kuitenkin mahdotto- mielessä kiintoisa tapaus on Helsingin elokuva on saanut sionistit takajaloilleen. Kon- muus, joten useissa tapauksissa käännyt- maisemia esitellyt Miljardin dollarin servatiivisten toimintapätkien tuottajana tun- tiin toiseksi parhaana vaihtoehtona Suo- aivot (1967). netun Silverin elokuvassa V niin kuin verikosto men puoleen. Niinpä monissa yhdysvalta- Täällä kuvatuissa elokuvissa nähtiin puolestaan päähenkilö voidaan luokitella ter- laisissa tuotannoissa 1960-luvulta 1980-lu- myös kotimaisia avustajia, joista näky- roristiksi, ja siinä suorastaan yllytetään vallan- vulle Helsinki sai esittää Moskovaa tai Le- vin oli Åke Lindman. Hän työskenteli kumoukseen. ningradia ja Lappi Siperiaa. useissa tuotannoissa suomalaisena yh- On kiinnostavaa nähdä, kuinka pitkään li- Kattava katsaus näihin oman aikansa dysmiehenä ja myös apulaisohjaajana. beralismi ja kriittinen poliittisuus saa jalansi- todistuskappaleisiin on mahdollista saada Vastaavia tehtäviä sai 1980-luvulla hoi- jaa yleensä vanhoillisuuden äänitorvena toimi- loppukeväästä sarjassa, jota esitetään Suo- taakseen Lauri Törhönen. neessa Hollywoodissa. men elokuva-arkiston teatterissa Orionis- Orionin sarjan päättää Ilkka Järvi- sa Helsingissä. Laturin ohjaama kansainvälinen yh- Sodan julmat kasvot Jo Tohtori Živagossa oli hyödynnetty teistyöelokuva, ironisen nostalgises- Monet valtiot ovat historiansa aikana käyneet Lapin maisemia, mutta erityisen mielen- ti kylmän sodan aikaan suhtautuva kansallisia traumoja synnyttäneitä sotia, joita kiintoisia ovat pääkaupungissamme ku- Historiaa tehdään öisin (1999). on sitten puitu eri taidemuotojen kautta. Suur- vatut agenttiseikkailut. Muistettava on valloista Venäjällä on Afganistan ja Tšetšenia, esimerkiksi Kremlin kirjeen (1969) alku, ■ Kylmä sota Helsingissä -sarja Yhdysvalloilla Vietnam ja Irak. jossa avautuu kuva Punaista toria esittä- Orionissa (Eerikinkatu 5, Helsinki) 9. komppania on useita sotaelokuvia oh- västä Senaatintorista. Yllättäen muuta- 24. 4.–26. 5. janneen Sergei Bondartšukin pojan Fjodor mat näistä elokuvista olivat varsin lienny- ■ Kylmä sota Helsingissä -viikonloppu in ohjaustyö, ja käsittelee Afganistanin sotaa. tyshenkisiä, kuten John Reedin romaa- Orionissa 13.–14. 5. Vieraina Elokuvassa on runsaasti huumoria, ja sodan ru- niin 10 päivää jotka järisyttivät maailmaa Åke Lindman ja Lauri Törhönen. muus on tuotu esiin kouriintuntuvasti. Valitet- pohjautunut Punaiset (1981) sekä Gorkin tavasti väkivallalla mässäillään loppua kohden puisto (1983). Jälkimmäisen kuvaamisen Eero Hirvenoja lähes itsetarkoituksellisesti. Sam Mendesin ohjaama Merijalkaväen mies kertoo ensimmäiseen Persianlahden so- taan lähetettävistä nuorukaisista. 9. komppani an tavoin kokematon poikajoukko viedään keskelle ei-mitään tehtävänään tappaa toista maailmankatsomusta edustavia ihmisiä. Elokuva on todentuntuinen teos, joka kuitenkin samalla tekee sodasta lähes triviaalin tapahtuman. Tuttua Akia Kotimainen elokuvakevät on tarjonnut Matti Nykäsen, Kummeleiden ja Duudsoneiden toi- lailuja, ja ainakin aihevalinnoiltaan kiinnostavia dokumentteja (Pavlovin koirat, Kenen jou koissa seisot). Kevään huippu on odotetusti ollut Aki Kaurismäen Laitakaupungin valot, jonka tärkeitä aiheita ovat yksinäisyys ja työ- paikkakiusaaminen. Se on eräänlainen syntee- si ohjaajan urasta, täynnä tuttuja elementtejä, jotka eivät kuitenkaan ole kliseitä. Kaurismä- ki tuntuu flirttailevan aikaisempien elokuvien- sa kanssa, aina kaupan kassana nähtävää Kati Outista ja Melrosen jo elokuvassa Hamlet lii kemaailmassa (1987) esitettyä Rich Little Bit chiä myöten. Janne Hyytiäinen näyttelee yö- vartijaa, joka tulee petetyksi ja isketyksi maahan, mutta joka ei missään vaiheessa menetä toivoaan. Se onkin ainoa asia, joka monilla ny- Laitakaupungin valot kymaailmassa on jäljellä. 

2/2006 15 Kiamars Baghbani tuottaa kulttuuritapahtumia kulttuurikeskus Caisassa.

2/2006 16 Kulttuurien yhteentuoja Iranilaissyntyinen Kiamars Baghbani on tottunut löytämään tiensä eri kansallisuuksien luokse. Hänen Kulttuuritarha- yhdistyksensä auttaa maahanmuuttajakirjailijoita saamaan tekstejään julkisuuteen. Kaksi julkaisua on jo ilmestynyt, ja lisää on luvassa.

teksti Rita Dahl | kuva Helinä Kuusela

ranissa 1977 luokanopettajaksi valmis novellistin Ali Asharf Darvishianin Bäfrinä-novelli- tunut Kiamars Baghbani saapui Suomeen viisitois- kokoelma, jonka novellit Baghbani on valikoinut ja suo- I ta vuotta sitten ensimmäisten kiintiöpakolaisten jou- mentanut, sekä Caisan kirjallisissa illoissa esiintyneiden kossa. Hän aloitti Jyväskylän yliopistossa taidehistorian se- maahanmuuttajien ja suomalaisten kirjoittajien teksteistä kä suomen kielen ja kulttuurin opinnot, joiden yhteydes- koottu Divaani-antologia. sä hän tutustui muun muassa kovasti ihailemaansa Kale Darvishian on Iranin kirjailijoiden seuran aktiivijäsen, valaan. Baghbani suoritti sittemmin vielä maahanmuut- aivan kuten Baghbani, joka on mukana myös Keski-Suo- tajataustaisten opettajien tutkinnon täydentävään koulu- men kirjailijoiden ja Hakunilan kansainvälisen yhdistyk- tukseen. sen johtokunnassa, Suomen PEN-klubissa ja SKS:ssä. Bahg- »Työskentelin aluksi Jyväskylässä ESR (Euroopan bani on iranilaisten älyköiden tapaan aktiivinen oikeuden sosiaalirahasto) -rahoitteisessa projektissa, jossa järjestin mukaisuuden ja sananvapauden puolustaja. Tehokkaim- maahanmuuttajille kursseja muun muassa selkokalevalas- min tätä työtä voi tehdä yhdistysten aktiivijäsenenä. ta, Suomen historiasta ja elokuvasta. Minulla on kokemus- Suomessa ollessaan Baghbani on ehtinyt julkaista suo- ta erilaisista kulttuureista, olen asunut muun muassa Isos- meksi kirjoitetut runokokoelmat Heijastus ja Jalanjäljet sa-Britanniassa ja Pakistanissa, osaan muun muassa per- lumessa. Hän etsii parhaillaan kustantajaa kolmannelle siaa, arabiaa ja urdua, eli toisten maahanmuuttajien löytä- proosakäsikirjoitukselleen. minen ei ole koskaan ollut vaikeaa.» Runoja divaanilla Suomalaiset ja maahanmuuttajat samassa tilassa Divaani tarkoittaa runokokoelmaa persiaksi tai arabiak- Jyväskylässa vierähti vielä puoli vuotta kirjastossa, min- si. Baghbanin tuottamassa Divaani-antologiassa on kaik- kä jälkeen Baghbani pääsi kulttuurikeskus Caisaan kiaan 37 runoilijaa, joiden kansalliset taustat vaihtelevat kulttuuritapahtumien tuottajaksi. Hän järjestää esimer- muun muassa Somaliasta Irakiin, Kurdistaniin, Suomeen kiksi kirjailijavierailuita ja Iranin kansallispäivää juhlista- ja Venäjään. van Nowrooz-juhlan. Kirjallisten iltojen järjestämisessä on Baghbani pitää jonkinnäköisenä saavutuksena sitä, et- mukana muun muassa Elävien Runoilijoiden Seura. tä monet antologiaan valituista farsin-, kurdin-, arabian-, »Päämääränäni on saada suomalaisia ja maahanmuut- venäjän-, ja lyydinkielisistä runoilijoista ovat kirjoittaneet tajia samaan tilaan – siitä voi syntyä yhteistyötäkin. Tä- runot suomeksi tai kääntäneet itse tekstinsä. Kulttuuri- män vuoden maaliskuista Nowroozia järjestämään sain keskus Caisa ja Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus mukaan ensimmäistä kertaa Keski-Aasian yhdistyksen ja tukivat antologian julkaisemista taloudellisesti. Afganilaisten yhdistyksen. Tarkoitus on, että jatkamme Seuraavaksi suunnitelmissa on monikulttuurista ja yhteistyötä.» kansainvälistä Suomea kuvaavan antologian julkaisemi- Tammikuussa 2004 Baghbani perusti Kulttuuritar- nen, jonka Baghbani toivoo ilmestyvän vielä tänä vuonna. ha-yhdistyksen helpottamaan maahanmuuttajakirjailijoi- »Annan kirjoittajille aiheen, muuten heillä on vapaat kä- ta julkaisemisessa ja markkinoinnissa. Konkreettisia lop- det novellien ja runojen suhteen», kertoo Baghbani suunni- putuloksia on jo kaksin kappalein: iranilaista todellisuut- telmista salaperäisesti vain hiukan verhoa raottaen.  ta, köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia kuvanneen klassikko

2/2006 17 KomentajanAleida Guevara puolustaa sosialismia tytär ja kritisoi länsimaita, mutta kaikki hänen ajattelussaan ei suinkaan ole isänperintönä saatua. teksti Hanna Nikkanen | kuva Helinä Kuusela

un Aleida Guevara astuu huo- tä on kiitollisuudenvelassa kotimaalleen. Hän vasemmistoliikkeiden sisäpiireihin ja oppinut neeseen, isän henki on läsnä. Toimitta- sanoo käyttävänsä kuuluisalla sukunimellään vallankumouskulttuurin asiantuntijaksi. Mat- K jien posket hehkuvat ja nimikirjoituksia saamansa huomion mielellään hallituksensa kan varrella yksioikoisen isän tyttärestä on tul- pyydetään. Lähes 40 vuotta sitten kuollut Ché hyväksi. Fidel Castrolle Aleida Guevara saat- lut pluralisti, joka saarnaa kansan yhtenäisyy- Guevara seuraa yhä tytärtään kaikkialle. taa hyvinkin olla poliittinen kultakaivos: jokin den sijaan kulttuuri-identiteeteistä ja vähem- 45-vuotias Guevara on kuusi vuotta van- Chén tyttäressä, oli se sitten isän haamu tai tyt- mistökielten säilymisen merkityksestä. hempi kuin Ché oli kuollessaan, mutta hän on tären oma karisma, vaientaa epäilijät. »Joku kysyi minulta vastikään, pitäisikö ara- yhä ennen kaikkea vallankumouksen prinses- »Se ei ole reilua, että sosialismin sanotaan binaisten luopua hunnun käytöstä. Miten mi- sa. Raskas Euroopan-kiertue on päättymäs- epäonnistuneen, kun se ei ole ratkaissut maa- nä sen voisin päättää? Kai se nyt on heidän oma sä, ja toimittajia kiinnostavat aina samat asiat. ilman ongelmia», purnaa Guevara, joka puhuu asiansa.» Guevara vastailee kohteliaasti, mutta antaa uu- usein isänsä sukupolvesta me-muodossa. »Ka- Pohjoismaat ovat olleet Guevaralle hienoi- pumuksen välillä näkyä. Mitä kyselijät oikein pitalismi on kuitenkin hallinnut maailmaa 200 nen pettymys, sillä kukaan ei ole suostunut pu- odottavat kuulevansa miehestä, jonka hän nä- vuotta, ja 80 prosenttia ihmisistä elää yhä köy- humaan hänen kanssaan viikingeistä. »Miten ki viimeisen kerran nelivuotiaana? hyydessä. Me olemme edes yrittäneet tehdä te pärjäätte», hän kysyy, »ja miksi teidän oma »Tiesin aina, että hän rakasti meitä. Siinä se.» asialle jotain.» historianne ei kiinnosta teitä lainkaan?» Tiukka katse lopettaa kysymykset isästä siihen Ja kun identiteeteistä on puhe, Guevara in- paikkaan. Naapurisopu kovilla koko maailmassa nostuu kertomaan kampanjoista, jotka opetta- Tuntematon isä on antanut Guevaralle pal- Isä tulee jälleen puheeksi, kun Guevara vertaa vat haitilaisia lukemaan kreoliksi ja ecuadori- jon muutakin kuin leveän nenän ja raskaat luo- Vietnamin ja Irakin sotia. »Miten yksin onkaan laisia ketsuaksi. Tiukka olemus pehmenee, när- met. Sankari-Chén kuvien keskellä varttunut Vietnamin kansa», hän lainaa Chétä. »Mielen kästys ja väsymys näyttävät katoavan: tämä ai- nuori Aleida opiskeli isänsä tavoin lääkäriksi, osoittaminen sotaa vastaan oli silloinkin help- he on Guevaran oma, ei isänperintönä saatu. matkusti Latinalaisen Amerikan halki ja koki poa, suurvallan hyökkäyksen vastustaminen Jos Lenin uskoikin lukutaidon olevan poli- poliittisen heräämisen todistaessaan omin sil- paljon vaikeampaa.» tiikan edellytys, Guevara epäilee, että valtakie- min maanosan kurjuutta. Nyt maailman kuu- »Ja kuinka yksin on Irakin kansa? Uskaltaisi- leen rajoittuva lukutaito takaa vain valtapoli- luisimman astmaatikon tytär hoitaa astmasta ko joku teistä sanoa heille, ettei miehitystä vas- tiikan toteutumisen. »Vähemmistökielet ja al- kärsiviä lapsia Havannassa. Tuntuu yllättäväl- taan saa taistella?» kuperäiskansojen historia ovat Latinalaises- tä, että omapäisen oloisen naisen elämään ei Guevaran mielestä nykymaailmassa on sa Amerikassa kaikkien taisteluiden keskipis- ole mahtunut irtiottoja isän haamusta. vialla ennen kaikkea se, että valtioiden väli- teessä», Guevara selittää. »Historiansa tunte- nen kunnioitus on kadonnut. Rikkaat maat ei- vaa kansaa ei voi voittaa.» Kiitollisuudenvelassa Kuuballe vät anna köyhille hengitystilaa, mahdollisuut- »Miksi te eurooppalaiset luovutte omasta his- »On helpompaa olla sosialisti Kuubassa kuin ta rakentaa omia utopioitaan. Eihän ihmisen- toriastanne niin helposti?» hän ihmettelee.  Suomessa», Guevara huokaa. Hän epäilee tek- kään, edes miljonäärin, sovi tunkea naapurinsa nologiasta riippuvaisten eurooppalaisten ole- kotiin opastamaan taloudenpidossa, Guevara van hukassa hyvinvointinsa keskellä, juuretto- vertaa – se olisi epäkohteliasta ja loukkaavaa. ■ Haastattelu tehtiin Helsingissä 12.2. Aleida Gueva- mina ja todellisuudesta vieraantuneina. »Tei- Kuuban ja Yhdysvaltain välinen naapuriso- ran Suomen-vierailun yhteydessä järjestetyssä kes- dän on niin vaikea myöntää, ettei tämä osa pu rikkoutui ennen kuin Aleida Guevara op- kustelutilaisuudessa. maailmaa selviäisi ilman kehitysmaita», hän pi kävelemään. Nyt hän näkee sen horjuvan sanoo. muuallakin Latinalaisessa Amerikassa, kun Guevara moittii isäntiään ujostelematta, ja sosialistiehdokkaat menestyvät vaaleissa ker- yleisö myöntelee. Euroopan ja Yhdysvaltojen ran toisensa jälkeen. »Kun Evo Morales va- hyvinvointi perustuu entisten siirtomaiden littiin Bolivian presidentiksi, Yhdysvallat siir- riistolle, hän lataa. »Espanjan kuninkaat on si Paraguayssa olevan sotilastukikohtansa Bo- haudattu palatsiin, jotka on rakennettu Kuu- livian rajalle.» »Kun Evo Morales valittiin basta kaadetuista puista. Niiden puiden tilal- Bolivian presidentiksi, »Historiansa tuntevaa kansaa le ei ikinä istutettu uusia. Ja te puhutte kehitys- Yhdysvallat siirsi Paraguayssa maiden ulkomaanvelasta!» ei voi voittaa» Guevara on ollut tietoinen erityisasemas- Guevaralta ei puutu omaa elämänkokemus- olevan sotilastukikohtansa taan pienestä pitäen ja myöntää tuntevansa, et- ta. Hän on käyttänyt nimeään VIP-korttina Bolivian rajalle.»

2/2006 18 Aleida Guevara on aktiivinen kehitysmaiden ja vähemmistökansojen puolestapuhuja.

2/2006 19 Baskimies vuorilla. Taustalla Bilbao, Baskimaan suurin kaupunki.

spanjan sisällissota alkoi 50 vuotta sitten: vuonna 1936 Francisco Fran- Taistelu jatkuu E con joukot hyökkäsivät laillista tasavaltalaista hallitusta vastaan. Francolaiset murs- kasivat natsi- ja fasistiliittolaistensa tuella kan- sanrintaman ja pommittivat Guernican maan tasalle. Baskikaupungissa kuoli yli 1 500 sivii- Baskimaassa liä ja baskien kansallisarkisto tuhoutui tyystin. Picasson maalaama järkyttävä Guernica eva- Espanjan sisällissota jatkuu Baskimaassa, jossa kuoitiin tasavaltalaisten häviön jälkeen vuonna kamppaillaan edelleenkin itsenäisyyden ja vapauden, 1939 New Yorkiin Modernin taiteen museon kokoelmiin, josta se palautettiin vasta vuonna oman kulttuurin ja kielen puolesta. Vankiloissa viruu 1981 Espanjaan. Sisällissodan kymmenien tuhansien sivii- 700 poliittista vankia, joiden omaiset pitävät hiljaisia lija sotilasuhrien lisäksi Espanjassa murhattiin kirjailijoita ja muita kulttuurityöntekijöi- mielenosoituksia Bilbaossa. Baskikulttuuri kuitenkin tä, kuten runoilija ja näytelmäkirjailija Federi- co García Lorca. Baskimaassa vangittiin ja te- kukoistaa kaikilla taiteenaloilla, etenkin kirjallisuudessa. loitettiin Lorcan aikalainen ja ystävä, kuuluisa baskirunoilija ja journalisti »Lauaxeta» eli Es- teksti ja kuvat Maiju Tawast teban Urkiaga (1905–1937). Hänen satavuo- tismuistojuhliaan vietettiin äskettäin, marraskuussa 2005 Baskimaassa: Bilbaon Teatro Ar- riagassa sai 8.11. ensiesityksensä runoja laulu-

2/2006 20 Sotilasdiktatuurin aikana yli 11 000 baskia vietiin keskitysleireille ja kymmenettuhannet lähtivät maanpakoon.

esitys, jossa Lauaxetan tekstejä kuultiin uusina runoja on suomennettu viimeisten kymme- laisjärjestöistä laittomiksi syyttäen niitä toi- tulkintoina, nuorten säveltäjien rock- ja blues- nen vuoden aikana. Nelisen vuotta sitten At- mimisesta peitejärjestöinä rahainhankinnas- balladeina. Eri puolilla Baskimaata kiertävässä xaga (oikealta nimeltään Joseba Irazu) vierai- sa ETAlle. Madridissa meneillään olevassa po- Lauaxeta-konsertissa on ollut tiheä tunnelma, li Helsingin Juhlaviikoilla. Vuonna 2001 Huvi- liittisessa oikeudenkäynnissä syytettyinä olevat sillä Lauaxetan rakkaus- ja taistelurunot pu- lateltassa pidetyssä runoillassa hän lausui ru- 59 kansalaisaktivistia kiistävät kaiken. Espanjan huttelevat nykybaskeja voimakkaasti. Lauaxe- nojaan juuri ilmestyneestä, Tarja Roinilan suurimmissa kaupungeissa on pidetty lukuisia tan työtä Baskimaan vapauden puolesta kunni- toimittamasta ja kokoamasta teoksesta 9 ki mielenosoituksia tätä poliittista oikeudenkäyn- oitettiin Baskimaan suurimmassa kaupungissa veä, 27 sanaa. Vuonna 1988 ilmestynyt ker- tiä vastaan. Bilbaossa myös 30.11. pidetyssä Baskimaan kir- tomuskokoelma Obakakoak osoittaa Bernar- Tällä hetkellä eri puolilla Espanjaa istuu jallisuuspalkintojen jakotilaisuudessa. Runoili- do Atxagan olevan tyylilajien taituri, mikä il- vankiloissa 700 poliittista baskivankia, joiden ja Lauaxetan työlle ja muistolle on omistettu menee myös hänen 1990-luvulla ilmestyneissä omaiset vaativat vankien tuomista Baskimaa- lisäksi vuotuisia baskikulttuuritapahtumia, ku- romaaneissaan Yksinäinen ja Tuolla taivaal han ja puolueetonta oikeudenkäyntiä kaikille. ten Pamplonan elokuvaviikot. la. Niissä Atxaga on käsitellyt entisten baski- Vankien omaiset ovat kokoontuneet Bilbaon Lauaxetan, Lorcan sekä taiteilija Rafael Al- terroristien elämää, joka on tulenarka aihe Es- Kansallisteatterin edessä hiljaisiin mielenosoi- bertin ystävä ja aikalainen oli myös Suomes- panjassa. tuksiin kantaen kylttejä, joissa lukee euskeraksi sa vielä tuntematon runoilija ja elokuvanteki- eli baskikielellä »Preso gadoak etxera» – »vaa- Vaiettu eurooppalainen sisällissota jä Manuel Altolaguirre. Hän edustaa mainei- dimme baskivankien vapauttamista». kasta kulttuurityöntekijärintamaa, joka rakensi Terrorismi ja ETAn pommihyökkäykset ovat runoillaan ja kirjoituksillaan 1930-luvulla Es- Baskimaassa tänäkin päivänä hyvin ajankoh- Baskikulttuuri osoittaa elinvoimaansa panjan tasavaltalaista kulttuuria. Francolaisten tainen asia. Euskal Herriassa eli Baskialueel- Kärjistyneestä tilanteesta huolimatta Baski- voiton jälkeen vuonna 1938 Altolaguirre jou- la on 1960-luvulta lähtien taisteltu poliittisen maassa kulttuuri kukoistaa ja kansainväliset tui emigroitumaan Kuubaan. Sieltä hän siirtyi itsenäisyyden puolesta. Bilbaon nykyisessä- yhteydet ovat vilkkaita. Totesin tämän vierail- Meksikoon, missä hän työskenteli 1970-luvul- kin kaupunkikuvassa näkyy siellä täällä talojen lessani marraskuussa 2005 Bilbaossa ja San Se- le saakka elokuvaohjaajana ja käsikirjoittajana. parvekkeilla banderolleja, joissa vaaditaan va- bastianissa teatteri- ja kirjallisuusfestivaaleilla. Altolaguirre laati muun muassa Luis Buñue- pautta Baskimaalle. Ärhäkkäin baskijärjestöistä Esimerkiksi San Sebastianissa pidettiin mar- lin elokuvakäsikirjoituksia. on vuonna 1959 perustettu militantti ETA, jo- raskuun lopussa Kansainvälinen naiskirjailijoi- ka on räjäytellyt pommejaan viime aikoinakin den tapaaminen, johon osallistuin tarkkailijana Baskikulttuuri toipuu diktatuurin ikeestä eri puolilla Espanjaa. Tosin 22.3. järjestö julisti kuunnellen hyvin mielenkiintoisia puheenvuo- Francolaisten voiton seurauksena Espanjassa pysyvän tulitauon. roja kielen ja kulttuurin merkityksestä muun tuli 1938 voimaan lähes neljäkymmentä vuotta Baskimaassa toimii kuitenkin myös lukuisia muassa pakolaiskirjailijoille. kestänyt sotilasdiktatuuri, jonka aikana baski- muita, laillisia kansalaisjärjestöjä, jotka pyrki- Bilbaossa on vuosittain lukuisia kansainvä- kulttuuri ja kieli (euskera) olivat kiellettyjä. Yli vät itsenäisyyteen poliittisin ja parlamentaari- lisiä ja kansallisia tapahtumia: nukketeatteri- 11 000 baskia vietiin keskitysleireille ja kymme- sin keinoin. Espanjan hallitus on viime vuosi- festivaali, lyhytfilmifestivaalit, vaihtoehtoteat- nettuhannet lähtivät maanpakoon. Tämä aihe- na kieltänyt useimpien toiminnan, esimerkiksi tereiden verkostotapaaminen, nykytanssifesti- utti yli 30 vuotta kestäneen vakavan katkoksen vuonna 1978 perustetun vasemmistososialisti- vaali BAD (Bilbao Antzerkia Dantza) sekä nyky- ja taantuman sekä taiteissa, tieteissä että bas- sen Herri Batasunan, sekä lakkauttanut viime musiikin päivät Guggenheim-museossa. Runo- kikielessä. Vasta vuonna 1975 Francon kuoltua kuukausinakin baskilehtiä. udella ja runonlausunnalla on hyvin tärkeä ase- alkoi Espanjan vähittäinen vapautuminen tota- Baskimaassa on edelleenkin käynnissä mo- ma baskikulttuurissa: suullinen kertomus- ja litaarisesta sotilasvallasta, kidutuksista ja sen- nikymmenvuotinen, vaiettu eurooppalainen runoperinne jatkuu edelleenkin kylissä ja kau- suurista. sisällissota. Sen kuluessa on 1960-luvulta läh- pungeissa kilpariimittelyn muodossa. Joka lo- Baskimaassa on kuitenkin taisteltu vuosi- tien pidätetty kymmeniä tuhansia itsenäisyys- kakuu Bilbaossa pidettävät runoviikot valtaavat kymmenten ajan ja taistellaan vieläkin alueen taistelijoita Baskimaassa, muualla Espanjassa ja kaupungin kirjastot, teatterit, kahvilat ja muut itsenäisyyden, kulttuurin ja oman kielen puo- Ranskan puolella. Tuhannet ovat kärsineet jopa kokoontumispaikat. Viikottaisia runotilaisuuk- lesta. Baskin kieli euskera on nyt saanut ykkös- elinkautisia tuomioita ja vankiloissa on kuollut sia pidetään säännöllisesti monissa Bilbaon kielen aseman Baskimaassa, vaikka kirjakie- tähän päivään mennessä 20 baskia. Maasta kar- kahviloissa. Vanhan Cafe de Boulevardin ylä- len standardit saatiin luotua vasta 1970-luvulla koitettuja ja mielenosoituksissa loukkaantunei- salongissa vietettiin viime marraskuussa Ma- diktatuurin kaaduttua. Pienen ja sitkeän kan- ta on yli 5 000. Itsenäisyystaistelijoita on myös nuel Altolaguirren 100-vuotissyntymäjuhlia, sakunnan kamppailu oman kulttuurisen iden- tapettu yli 200 sekä mielenosoituksissa että oi- joilla monenikäiset runouden ystävät lausuivat titeetin ja yhtenäisyyden luomisessa on ollut keistojärjestöjen toimesta. hänen lyyrisiä runojaan. Myös kautta vuoden kaiken aikaa aktiivisesti käynnissä kirjallisuu- Espanjan hallitus ja lailliset baskikansalais- pidettävät lukuisat baskien perinteisen musii- den, musiikin, kuvataiteen ja esittävän taiteen järjestöt ovat viime aikoina istuneet rauhan- kin konsertit ja laulutapahtumat ovat merkki alueilla. neuvotteluissa, jotka juuri nyt ovat vaarantu- kulttuurin elinvoimaisuudesta. Suomessa tunnetuin Baskimaan nykykirjai- neet. Hallituksen ja oikeuslaitoksen edustajat Taide, kieli ja ajattelu ylittävät ja särkevät lija on Bernardo Atxaga, jonka romaaneja ja ovat julistaneet useat mukana olevista kansa- muureja. 

2/2006 21 John Zorn ei mielellään poistu New Yorkista. Helsingissä hän viipyi vain yhden päivän, eikä antanut lainkaan haastatteluja Kaoottista musiikkia ja ainutkertaisia elämyksiä Kokeellisen musiikin un tieto New Yorkin avantgar- Benjaminille omistettu, kabbalistinen Necro de-skenen moniulotteisimman muusi- nomicon (2003) jousikvartetolle. legenda John Zorn K kon ja säveltäjäpersoonan John Zornin Avanti!-yhtye osoitti todellista sitoutumista Helsingin keikasta saapui, leukapartojaan hive- ja antautumista vaikeisiin kappaleisiin. Säväyt- ravisutteli Musica Novan levillä kokeellisen musiikin harrastajilla oli vai- tävin esitys oli eittämättä hurja viulukonsertto- keuksia pysyä housuissaan. Musica Nova tar- fantasia, jonka aikana tähtisolisti Pekka Kuusis festivaaliyleisöä. josi Zornia kahdella eri tapaa: Focus-sarjas- ton jouset saivat kyytiä. Konserton johti George sa kuultiin Zornin kamarimusiikkisävellyksiä Steel, kapellimestari, konserttituottaja ja Zornin Avanti!-yhtyeen esittäminä, ja mies itse esiin- ystävä New Yorkista. Kuusisto ilahdutti yleisöä teksti Turkka Ylinen tyi suomalaisten huippumuusikoiden muodos- esittämällä vielä sooloviuluversiona Zornin kuvat Dan Rest taman bändin kanssa Umo Jazz Housessa. hengenheimolaisen Mike Pattonin kappaleen Mitään kattavaa kuvaa säveltäjästä ei voida Raped on a Bed of Sand Zornin tuottamalta yhden festivaalin perusteella saada, sillä Zornin Adult Themes for Voice -levyltä. musiikin haltuun ottaminen on äärimmäisen Konsertin jälkeen Kuusisto ja Steel tarjou- vaikeaa. Mies on julkaissut yli sata omaa albu- tuivat vastailemaan yleisön kysymyksiin. Kos- mia speed-metallista kletzmeriin – ja lisää on ka Zorn ei antanut itse yhtäkään haastattelua tulossa koko ajan. Eikä koskaan voi oikein tie- vierailunsa aikana, Kuusiston ja Steelin pieni- tää, mitä seuraavaksi on luvassa. muotoinen yleisölle avoin keskustelutilaisuus Focus-sarjan konsertissa kuultiin kahdelle oli loistava lisä festivaalin Zorn-teemaan. bassoklarinetille sävelletty noituuteen viittaa- Yleisöä kiinnosti erityisesti Zornin mieletön va Sortilége (2002), viulukonserttojen perintee- tuotteliaisuus ja luovuus. Steel ei kuitenkaan seen laskettava Contes de Fées (1999), puhal- osannut tarkemmin eritellä, mistä taiteilijan sä- linoktetille sävelletty mustaa magiaa ja alkemi- vellykset kumpuavat. »Niitä vain tulee», kuu- aa tihkuva Angelus Novus (1993) sekä Walter lui vastaus. Steel kommentoi myös Zornin bis-

2/2006 22 Raha ei kiinnosta Zornia lainkaan, hän vähät välittää komissioista ja omistautuu mieluummin taiteelle Sydän palaa nes-puolta, hänhän pyörittää menestyvää ko- Musica Nova -festivaalin klassisia kohokoh- keellisen musiikin Tzadik-levy-yhtiötä. Steelin mukaan raha ei kiinnosta Zornia lainkaan, hän tia olivat Torsten Raschin ja Michel van der vähät välittää komissioista ja omistautuu mieluummin taiteelle. Erityisesti Zorn pyrkii tuo- Aan raja-aitoja ylittävät teokset. maan esiin muusikoita ja säveltäjiä, jotka muuten olisivat vaarassa jäädä täysin marginaaliin. ■ Säveltäjä Torsten Rasch, 40, kertoi man melankolisiin teksteihin pohjaava Steelin mukaan Zorn kaipaa nimenomaan vuo- konserttinsa väliajalla pidetyssä ooppera ei pettänyt odotuksia. »Suo- rovaikutusta yleisön kanssa, minkä vuoksi on haastattelussa muuttaneensa Japaniin jelkaa toisianne / sydänsurulta / Sillä tärkeää saada myös kaikkein kokeellisimmalle Saksojen yhdistymisen tultua hänelle hetken vain / teillä on toisenne». Bas- musiikille näkyvyyttä. liian suurena shokkina. Lähes viisitoista sobaritoni Tuomas Pursion ääni siir- vuotta Japanissa viettänyt entinen tyi vakuuttavasti täysromanttisista Hallittua kaaosta Umossa itäsaksalainen kertoi viihtyneensä sointikuluista atonaalisiin tunnelmiin. Zornin Cobra-keikka Umo Jazz Housessa myy- uudessa kotimaassaan erinomaisesti. Rasch loi itsestään kuvan nykysävel- tiin nopeasti loppuun, joskin paikan päällä tun- Nyt hän on kuitenkin taas palannut täjänä, joka ei rajanylityksiä pelkää. tui siltä, että klubiin olisi mahtunut enemmän- Saksaan, vaikka ei pidäkään maata Mein Herz brennt on kiinni mennees- kin yleisöä. Vuonna 1984 ilmestynyt Cobra minään nykymusiikin kehtona. sä: niin Schubertissa, Straussissa kuin on Zornin tunnetuimpia »game piece» -töi- Suomalaiselle musiikkiyleisölle var- Schönbergissäkin, mutta samaan ai- tä. Termin voisi suomentaa vaikka »musiikki- sin tuntematon Rasch ei itse tun- kaan se luotaa nykyajan ahdistusta. peliksi». Kyseessä on strukturoitu improvisaa- nu suuremmin piittaavan tyylilajien Hollantilaisen Michel van der Aan tio, jossa soittajat seuraavat Zornin erivärisillä välisistä raja-aidoista. Konsertin en- One-kamariooppera oli niinikään Mu- kirjainkorteilla ja eleillä antamia esitysohjeita. simmäisellä puoliajalla kuultiin Aulis sica nova -festivaalin ehdottomia klas- Jokainen soittaja myös osallistuu teoksen syn- Sallisen kolmas sinfonia (1975), joka sisia huippukohtia. Kokonaistaidete- tyyn esittämällä käsimerkein toiveita siitä, mi- on valmistunut Paavo Haavikon lib- osta kohti pyrkivä van der Aa oli it- tä haluaisi soittaa. Näitä ehdotuksia pelinjohta- rettoon pohjautuvan Ratsumies-oop- se toteuttanut oopperan taustaproji- ja Zorn sitten hyväksyy ja hylkää. Pelin sääntö- peran jälkeen. Sinfoniassa saatiin mais- soinnin, joka koostui lähinnä vanhojen jä ei paljasteta yleisölle, minkä vuoksi konsertin tella Salliselle tyypillistä motiivien tois- naisten allegorisista metsäänmenotari- seuraaminen on haastavaa ja jännittävää – kos- toa ja vähäisestä muuntelusta kasva- noista ja katkeavien oksien äänistä, jot- kaan ei voi tietää, mitä on seuraavaksi tulossa. vaa dramaturgiaa sekä tummaa sointi- ka kuulostivat siltä kuin vanhan naisen Helsingin Cobra-bändin soittajiksi oltiin maailmaa ja uskoa melodian voimaan. käsivarret olisivat katkeilleet. Teoksen saatu todellinen suomalaisen improvisaati- Ratsumiehen synnyn läheisyys heijas- solisti, sopraano Barbara Hannigan, on tähtikaarti: mukana olivat kitaristit Raoul tui myös kolmannen sinfonian tonali tulkitsi voimakkaasti roolin, joka saat- Björkenheim ja Marzi Nyman, lyömäsoitta- teetissa. toi kuvata naisjatkumoon liittymistä, jat Mika Kallio, Tuomo Lassila ja Janne Tuo Yleisö odotti kuitenkin innosta pa- oman luontevan paikan etsimistä mo- mi, basistit Uffe Krokfors ja Pekka Törmä laen Raschin Mein Herz brenntin kannen sukupolven naisten ketjussa. nen, kosketinsoittajat Timo Hietala, Seppo taesitystä, vaikka onhan Sallinenkin ai- Kantonen ja Samuli Mikkonen, sellisti Juho na Sallinen. Rammsteinin pohjatto- Rita Dahl Laitinen ja viulisti Max Savikangas. Zorn itse pysytteli montussaan riehumassa esitysoh- jeidensa kera. Cobra tarjosi hallittua kaaosta parhaimmil- laan. Improvisaation sävyt vaihtelivat villistä free-jazzista romanttisiin taidemusiikkituoki- oihin ja äärimmäisyyksiin vietyyn hälyyn. Soit- tajat sisäistivät täydellisesti johtajansa vaateet, ja musiikki kuulosti kauttaaltaan parhaimmal- ta John Zornilta. Hienoimpia hetkiä olivat esimerkiksi kolmen lyömäsoittajan välinen vuoropuhelu ja kitaristien tarjoilemat räjähtävät tuo- kiokuvat. Tuskin ketään haittasi, ettei Zorn ollutkaan ottanut saksofoniaan mukaan Helsin- kiin. Peliteorioistakaan ei yleisön sinänsä tar- vinnut olla kiinnostunut, sillä harvoin Umon lavalla koetaan moista hauskuutta, innovatii- vista yhteisöllisyyttä ja loistavaa musiikkia. Zorn tarjosi kuulijoilleen ainutkertaisen, ka- oottisen elämyksen. Keikan jälkeen hyväntuulinen ja bändin suo- ritukseen silminnähden tyytyväinen Zorn jäi vielä hetkeksi pyörimään yleisön kanssa baa- Torsten Raschin ooppera rin puolelle. Mielikuvat sisäänpäinkääntynees- perustuu Rammstein- tä ja eksentrisestä säveltäjänerosta karisivat sa- yhtyeen teksteihin. man tien pois. 

2/2006 23 Kulttuuria uomalaisissa vankiloissa panostetaan vahvasti kulttuuriin. Se on »henkistä vartiointia», vangin S henkisestä kehityksestä huolehtimista ja jaksamisen kaltereiden takana helpottamista. Kulttuurivihkot kyseli vankeinhoitoalan ih- misiltä, minkälainen merkitys vankiloiden kulttuuritoi- Lukeminen, musiikki ja muut minnalla kaiken kaikkiaan on. Filosofian maisteriMarjaana Kempas on toiminut pa- kulttuuriharrastukset ovat monelle vangille rikymmentä vuotta viestinnän ja kulttuurin opettajana Vankeinhoidon koulutuskeskuksessa. Häntä pidetään van- elintärkeitä henkireikiä, jotka auttavat kilahenkilökunnan kulttuuripäivien äitinä. Kulttuuripäiviä myös yhteiskuntaan sopeutumisessa. on vietetty aiemmin muun muassa Mikkelissä ja Hämeen- linnassa, ja seuraavan kerran ne ovat toukokuussa 2007 Kulttuurivihkot selvitti vankiloiden Vantaalla. Paikallinen vankila toimii järjestäjänä ja Kempas koordinaattorina ja neuvonantajana. kulttuuritoimintaa ja kävi kierroksella Kempas tietää, mikä vaikutus kulttuuritoiminnalla on vankien keskuudessa. Hän uskoo vahvasti siihen, että luo- pahamaineisessa Sörnäisten vankilassa. valla toiminnalla on ihmisten persoonaan hyvin positiivinen vaikutus. Se vaikuttaa eheyttävästi paitsi vankeihin myös vartijoihin ja vankilan muuhun henkilökuntaan, psy- teksti ja kuvat Jarmo Rintala kologia ja pastoria myöten. Monimuotoista kulttuuritoimintaa »Lusimista» voidaan helpottaa monella tavalla. Ankeista olosuhteista huolimatta vangeilla on paljon erilaisia vapaa-

2/2006 24 Luova toiminta auttaa vankeja kohtaamaan muun muassa syyllisyyteen ja häpeään liittyviä tunteitaan.

ajanviettotapoja. »Vangit urheilevat sekä lukevat paljon. Helsingin vankilan edustaja kertoo, että yhtenä tällai- Myös niin sanottu pöytälaatikkokirjallisuus ja kirjeiden sena vapaaehtoisena puurtajana toimii elokuvaohjaaja ja kirjoittaminen ovat suuressa suosiossa. Lisäksi vangeilla näyttelijä Jari Halonen. Halonen käy Helsingin vankilas- on selleissä televisiot», Marjaana Kempas kertoo. Televisi- sa ohjaamassa ja kouluttamassa vangeille joogaa. Osa joo- ot ovat hänen mielestään kuitenkin passivoineet vankeja. gaharjoituksiin osallistuneista vangeista on löytänyt yksi- Vangeille järjestetään myös erityisiä kulttuuri- ja viihde- löllisen keinon rauhoittua sekä hiljentyä. Harjoitukset ovat tilaisuuksia. Kempas kertoo, että monet nimekkäät tähdet, muutenkin parantaneet heidän keskittymiskykyään. kuten Vesa-Matti Loiri, Matti Korkeila, Jorma Kääri- Sörkkarock on suosiossa äinen ja Marita Taavitsainen ovat käyneet esiintymässä vankiloissa jopa ilman palkkiota. Helsingin »Sörkka» eli Sörnäisten vankila on yksi Suomen Luova toiminta auttaa vankeja kohtaamaan muun muas pahamaineisimmista. Siellä lusitaan yleensä pitkiä tuomio sa syyllisyyteen ja häpeään liittyviä tunteitaan. Sanojen, ita ryöstöistä ja huume- tai henkirikoksista. Jo vankilan värien ja sointujen avulla vanki voi löytää ulospääsytien portilla turvatarkastus on perin tarkka. Itsellenikin tuotti ahdistukselleen ja saada näin hallintaan sekavan elämänsä. vaikeuksia päästä läpi turvatarkastuksesta, vaikkei mitään Keinoja tähän löytyy monenlaisia: kirjoittaminen, maalaa- erityistä hälyn aiheuttajaa mukana ollutkaan. minen, säveltäminen ja vaikkapa laulujen sanoittaminen. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: myös Sörkan Taide luo järjestystä kaaokseen. kuvioissa kulttuuriaktiviteetit ovat mukana. Niistä suo- »Vankien lukuharrastukset, ilmaisutaidon ylläpitämi- situin on kesäisin järjestettävä Sörkkarock, jossa esiintyy nen, musiikki, teatteri, kuvataide ja monet muut lusimista vankien toiveiden mukaisia bändejä ja artisteja. Viime ke- helpottavat tavat muodostavat vankiloihin kulttuurillisen sänä esiintyivät muiden muassa Mariska, Kardia ja PMMP. rikkauden, joka on kuin ikkuna siviiliin», Kempas sanoo. Sörkkarock on myös uusien, suurelle yleisölle vielä tun- temattomien bändien esiintymisfoorumi. Tulevan kesän Vangit kaipaavat sisältöä elämäänsä eräs tällainen kokoonpano on helsinkiläinen rock-yhtye Rikosseuraamusviraston erityisasiantuntija Vuokko Kar- Maryjanes. sikas luonnehtii kulttuuria merkitykselliseksi elämänsisäl- lön antajaksi. Se on hänen mukaansa tärkeää jo siksi, että Vartijan mukana kierroksella muun muassa päihdeongelmaisten vankien on hyvä löy- Lähden kierrokselle Sörkkaan vartija Jukka Holmin opas- tää vaihtoehtoista toimintaa päihteiden käytölleen, joka on tamana. Holm on varsinainen »alan mies», sillä hänel- aiemmin hallinnut heidän elämäänsä. Karsikas on saanut lä on 31 vuoden kokemus vankeinhoitoalalta. Jos itse van- työhönsä virikkeitä myös ulkomailta, jossa hän on nähnyt git harrastavat kulttuuria, niin sitä tekee myös Holm. Hä- vankien tekemiä musiikki- ja jopa oopperaproduktioita. nen vapaa-aikansa kuluu muun muassa teatterin ja tans- »Sellaiset eivät voi olla vaikuttamatta elämänasenteen ja sin parissa. elämäntavan kehittymiseen», Karsikas sanoo. Saavumme erääseen Yamaha-rummut sisältävään bän- Karsikas toivookin, että erilaiset kulttuurin edustajat dihuoneeseen. Huone ei ole järin suuri. Muutamaan neli- innostuisivat tekemään työtä myös Suomen vankiloissa. öön on mahdutettu rummut, kaiutinlaitteet, mikrofonit ja Näin voitaisiin vetää vankeja toisenlaiseen elämään. kitarat. Tähän pieneen huoneeseen Holm kertoo kerran »On arvokasta, että monet taiteilijat käyvät vankilas- jääneensä lukkojen taakse yhdessä moninkertaisten mur- sa esiintymässä. Tarvittaisiin kuitenkin myös pitkäaikaisia hamiesten kanssa. Holmin pitkä työkokemus ja hyvät suh- puurtajia, jotka voisivat tulla lähemmäksi vankeja», Kar- teet vankeihin vaikuttivat kuitenkin siten, että tilanteesta sikas sanoo. ei syntynyt suurempaa hämminkiä. ☞

2/2006 25 ☞ Holmin mukaan Sörkkaan on tullut avoin ilmapiiri. En- enää muutamiin vuosiin. nen kiellettiin jopa puhumasta vankien kanssa, koska pe- Vartija Jukka Holmin vedettyä pienet rumpusoolot jat- lättiin, että vangit käyttävät hyväkseen sellaisia tilanteita. kamme hänen kanssaan kierrosta. Käytävillä tulee vastaan Nykyään vankien kanssa pyritään puhumisen avulla avoi- vartijoita ja vankeja, jotka näyttävät hieman epäluuloisilta. muuteen. »Sen avulla yleensä selviydytään kireistäkin ti- Eräskin karskin oloinen vanki tiedustelee, mihin lehteen lanteista», Holm sanoo selvästi huojentuneena. juttua ollaan tekemässä. Ehdin vaihtaa vain muutaman sa- »Perhetapaamisilla on sanottu olevan suuri vaikutus nan ennen kuin vartija Holm ohjaa minut päättäväises- paineiden purkamisessa ja muutenkin. Mutta kulttuu- ti jatkamaan kierrosta. Saavumme lopulta tuhansia kirjoja ri on tottakai yksi keino purkaa paineita omalta osaltaan», sisältävään kirjastoon, joka on suosittu paikka. Holm sanoo. Nykyisin vankiloissa, kuten Sörkassakin, teh- Huomio kiinnittyy ensiksi kirjaston seinällä olevaan dään erityisiä »lusimissuunnitelmia», joihin kulttuurikin suurehkoon tauluun, jonka kesäinen aihe vie kylmät ja kuuluu. Ennen oli miltei ainoana suunnitelmana työ. talviset ajatukset koivulta tuoksuvaan juhannuspäivään. Vartijan näkökulmasta katsottuna vanki tarvitsee erilai- Holm kertoo sen syntyneen taannoin vankilan taidepiiris- sia tukitoimintoja, jotka helpottavat tuomion istumista ja sä. Taidepiiriä veti ammatikseen taideterapeuttina toimiva auttavat pääsemään eroon muun muassa huumausainei- henkilö, ja sen jälkimainingeissa syntyi vielä näyttelykin, den käytöstä. Holmkin kertoo, että suurella osalla vangeis- joka pidettiin Helsingin Wanhassa Satamassa. ta on huume- tai muu päihdetausta. Vangit tottakai lukevat hyvin paljon. Suosikkilistalla on Kulttuuritoiminta voi omalta osaltaan toimia myös paljon muitakin kuin perinteisiä vankila-aiheisia kirjoja, »vartijana». Musiikkiin tai kirjastoon liittyvät kulttuuri- kuten Henri Charrièren Papillon tai Jorma Palon Sel toiminnot helpottavat Holmin mukaan merkittävästi nor- li 21. Suomalaisista klassikoista Mika Waltarin ja Kalle maalia vartiointia. Musiikkiohjelmana Sörkassa on ollut Päätalon kirjat ovat olleet suosittuja. Uudempaakin kirjal- muun muassa Katri Helenan vierailu, ja erityisiä suosik- lisuutta luetaan, kuten Reijo Mäkeä, Harri Nykästä (esi- kibändejä ovat olleet Podeda, Trio Niskalaukaus ja Sielun merkiksi Raid-kirjat), Liza Marklundia, Henning Man- veljet. Vesa-Matti Loirikin on vieraillut Sörkassa, tosin ei kellia ja Staffan Bruunia. Myös sotakirjat ovat suosiossa,

2/2006 26 muun muassa Lauri Törnin teokset. Lisäksi yhteiskunta- tieteet ja psykologia kiinnostavat vankeja. Vaikka yleises- ti luullaan toisin, monet vangit ovat sivistyneitä ja osaavat pyytää tilattavaksi hyvin monenlaista kirjallisuutta. Holm kertoo huojentuneena, että lisääntyneiden kulttuuri- ja muiden terapiatoimintojen myötä jopa vankien »Kulttuuritoiminnoilla on selvästi vankeja itsensä viiltely, »venttien» tekeminen, on jäänyt vähem- mälle. rauhoittava vaikutus.» »Kulttuuritoiminnoilla on selvästi vankeja rauhoittava vaikutus. Niiden avulla vankia voidaan osaltaan ohjata yh- teiskuntakelpoiseksi ihmiseksi», Holm lisää. Holm onkin vahvasti sitä mieltä, että vartijan tehtäviin kuuluu vartioimisen ohella myös sosiaalisen työn tekeminen vankien keskuudessa. Kaksi kulttuuriystävällistä vankia Sörkan vankilan kirjastoon saapuu kaksi eri ikäistä pitkiä tuomioita istuvaa vankia, jotka eivät halua esiintyä lehdes- sä nimillään. Nuorempi vangeista – reilun yhdeksän vuoden tuomiota huumerikoksista istuva pistäväkatseinen mies – kertoo, miten hänen vapaa-aikansa kuluu kirjojen ja elokuvien parissa. Hän kertoo lukevansa pääasiassa elä- mänkertoja. Tällä hetkellä on meneillään Kari Uotin Oi keus ja vankila, jota saa kirjakaupasta kaiketi hieman sen- suroituna. Seuraavana on lukuvuorossa kuuluisasta pirtu- kuninkaasta Algot Niskasta kertova kirja. Vanki kuuntelee pääasiassa rock- ja pop-musiikkia, esi- merkkinä hän mainitsee bändin nimeltä Kolmas nainen. Hän pitää myös klassisesta musiikista ja mainitsee lempi- säveltäjikseen Beethovenin ja Bachin. Erityinen lempi- teos on Vivaldin Neljä vuodenaikaa, joka auttaa keskit- tymään. Kate Bushin vanki mainitsee musiikin neroksi ja kertoo omistavansa kaikki tämän levyt. Toinen kirjastoon saapuneista vangeista on hieman edellistä vanhempi mieshenkilö, joka kertoo asuneensa valtaosan elämästään Ruotsissa. Hän tuntuu olevan todellinen kirjallisuuden asiantuntija. »Luen paljon sen sijaan, että katsoisin televisiota.» Hänen lempikirjallisuuteensa kuuluvat novellit ja monet romaanit. Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden kirjallisuusarvosteluista hän kertoo saavansa paljon luku- vinkkejä. »Arvostan kirjallisuudessa hyvää lauserakennetta sekä sujuvaa luettavuutta. Lukeminen tuo minulle monia erilaisia mielikuvia», mies juttelee. Perinteisestä vankilakirjallisuudesta hän kertoo luke- neensa itsensä ulos. Suosikkilistalla on sen sijaan sellaisten kuuluisuuksien kirjoittamia kirjoja kuin Pentti Saarikos- Sörkan vankila teetti muutama vuosi sitten vangeilla ki ja Fjodor Dostojevski. Kalle Päätalo puolestaan ei oi- inspiroivan piirustuskilpailun. Sen tuloksena syntyi kolme kein innosta. eri ehdotusta vankilan kirjaston ex libris -merkiksi. Niistä »Jos olisin kasvanut maalla, voisin asennoitua helpom- valittiin voittajaksi kuvassa oleva työ. Suunnitteilla on min hänen kirjoihinsa», vanki pohtii lopuksi.  tarrapohjaiset merkit.

2/2006 27 Isomäki näkee laajoja kokonaisuuksia Maan ystävä ja kirjailija Risto Isomäki kirjoittaa ympäristön tilasta sekä tieteellisiä että kaunokirjallisia teoksia.

teksti Marjut Salama kuva Helinä Kuusela

Luultavasti viimeisimmän kirjani viesti Gilgamesin tappio 1994, Pimeän pilven ritarit 1997, He » taidettiin joissain piireissä ottaa vähän liiankin pes- rääminen 2000, ja Sarasvatin hiekkaa 2005. Mies oivalsi jo simistisesti vastaan!» sanoo Risto Isomäki vuonna aikaa sitten, että viestit maapallomme tilasta menevät pa- 2005 ilmestyneen kirjansa Sarasvatin hiekkaa jälkimainin- remmin perille kansalle – ja toivottavasti myös päättäjille geista. Viime vuonna Finlandia-ehdokkaana ollutta kirjaa – fiktiivisen romaanin muodossa. on arvioitu ja kehuttu »ikävästi liiankin realistisesti» sci- Osittain kirjailijan oivallus tuntuu toteutuvan, sillä kir- fi-kirjaksi. jojen aihepiireinä käytetyt ilmaston lämpenemiset, kas- Sarasvatin hiekkaa oli viimeistelyä vailla valmis, kun Ta- vihuoneilmiöt, megatsunamit, mannerjäätiköiden sula- paninpäivän tsunami vuonna 2004 kouraisi suomalaisia- minen ja niin edelleen ovat Internet- ja lehtikeskustelu- kin. Isomäki viimeisteli oman käsikirjoituksensa lopulli- jen perusteella herättäneet suuren joukon ihmisiä ajat- seen asuunsa vasta tapahtuman jälkeen. Kirjassa Grönlan- telemaan ponnekkaammin. Kirjailijan itsensäkin nautti- nin mannerjäätikön murtuminen nostattaa satojen metri- ma arvostus tiedetoimittajana ja tutkijana on saanut uutta en korkuisen jättiläistsunamin. potkua tiedotusvälineissä ja seminaareissa. Isomäen mukaan tietoisuutta ravistellut Tapaninpäivän aalto oli kuitenkin kaikessa karmeudessaan vain esimakua Luonnon haavoittuvaisuuden ymmärtäminen siitä, mitä saattaa olla tulossa, mikäli kehitys kulkee arvioi- on tärkeää dulla tavalla. Hysteerisen hurmioituneeksi tuomiopäivän Syksyllä 2005 Kansan Uutisten Viikkolehdessä julkaistiin maalailijaksi Isomäestä ei kuitenkaan ole. Päinvastoin, le- artikkeli, jossa Sarasvatin hiekkaa arvioitiin peräti vuoden vollisen rauhallinen, rehellisen syvälle silmiin katsova Iso- tärkeimmäksi romaaniksi. Se toivottiin pian käännettävän mäki tuntee kyllä maapallon tilaa tieteen sääntöjä ymmär- tärkeimmille kielille, jotta se saavuttaisi laajalti huomiota. täen, mutta maapallon ekokatastrofien todellisella kynnyk- Kotimaassa sitä ehdotettiin jaettavaksi kansanedustajille, sellä hän silti toppuuttelee hysteriaa ja tahtoo päinvastoin maamme etujärjestöjen avainhenkilöille ja virkamiehille. rakentaa ihmisille toivoa ja uskoa sekä jakaa informaatiota Keväällä 2006 Isomäki kirjoittaa rinnakkain kahta uutta fiktiivisillä romaaneillaan. teosta, joista toinen päätynee kustantajalle hyvinkin pian. Isomäki on kirjoittanut tieteellisiä julkaisuja ja viisi sci- »Työnimenä tällä valmistuvalla kirjalla on ollut Jumalan fi-teosta: novellikokoelmaKristalliruusu ilmestyi 1991, pikkusormi. Se on oikeastaan jännäri, joka ei ole kokonais-☞

2/2006 28 Tsunami oli vain esimakua tulevasta.

2/2006 29 Kryptoeläintiede etsii jo kadonneita eläinlajeja.

☞ ta utopiaa», suostuu Isomäki paljastamaan uutuudestaan. häiriöttömästi joutua ihmissilmin havaittaviksi. Nykyisin Ja sen verran vielä, että ekologisena aihepiirinä tällä kertaa moottorit, luotaimet ja muu joka puolella häiritsevä, me- toimii aurinkoenergia. lua ja ääniaaltoja tuottava ihmisen toiminta kenties vain Toinen tuleva teos sukeltaa alkuvuodesta 2006 uutisoi- karkottaa tiettyjä eläimiä havainnointien ulkopuolelle.» tuun teemaan, kryptoeläintieteeseen. Indonesiasta löyde- tyt uudet tai kadotetuksi luullut eläinlajit ovat elävä esi- Puu maailman pelastajana? merkki kryptoeläintieteen saavutuksista. Isomäki on kir- Isomäki on mukana Maan ystävissä, joka on kotimaisia tar- joittanut itsensä henkilöhahmoksi valmistuvaan kirjaansa peita laajemmasta perspektiivistä ajatteleva ympäristöjär- Vietnamin rannikolle etsimään Con Rit -merieläintä. jestö. Sen kattojärjestönä toimii kansainvälinen Friends of Kryptoeläintiede paitsi pureutuu taruolennoiksi luoki- the Earth. teltujen eläinten etsintään, pyrkii myös löytämään luon- »Kattojärjestö ei kuitenkaan toimi ympäristöjärjestöjen nosta merkkejä jo lopullisesti maapallolta kadonneiksi kotimaassa ulkopuolisena käskyttäjänä, kuten vaikkapa ta- pääteltyjen eläinten elämästä sekä löytämään ihmiselle ai- hollaan Greenpeace tekee. Jokainen ympäristöjärjestö toi- van uusia eläin- ja eliölajeja. mii emomaansa oman kulttuurin ja juurtuneiden tapojen »Kryptoeläintiede toivottavasti auttaa ihmisiä ymmär- pohjalta, jolloin kehitys on mahdollisimman terveellä poh- tämään luontoa, sen tutkimattomuutta ja ihmisten teko- jalla», Isomäki kertoo kymmenen vuotta sitten perustetun jen vaikutuksia luonnon ja eläinten olemassaolon tasa- järjestön perusteista. painoon. Ja arvostamaan eläimiäkin eri tavalla. Ylipäänsä Isomäki on yksi edelleen uutterasti toimivan ympäristö- eläinten älykkyyttäkin arvostetaan tänään aivan liian vä- järjestön perustajajäsenistä. hän», Isomäki sanoo. Maan ystävien samoin kuin Isomäenkin mielestä yksi keskeisin ongelma on hiilidioksidi tai pikemminkin sen Kadonneita lajeja etsimässä yltyvä runsaus ilmakehässä. Hiilidioksidin tason nousu Vaikka osa kryptoeläintieteen tutkimuskohteista on- aiheuttaa lajien sukupuuttoa. Ja samaan aikaan suuret au- kin vahvasti yhteyksissä tarustoihin, on mielenkiintois- to- ja öljy-yhtiöt hokevat vetyteknologian mantraa. ta, kuinka joka puolella maapalloa ikivanhoissa tarustoissa »Ensisijaisen tärkeää on tietenkin vähentää maailman- elävät uskomukset kertovat niin samankaltaisista otuksista laajuisesti haitallisia päästöjä. Sehän on selvää. Yhtä selvää niin vesiltä kuin kuivalta maaltakin. kuitenkin on, että jo ilmakehään päässyttä liiallista hiiltä Loch Nessin hirviöt, isojalat ja lumimiehet ovat tunne- pitää poistaa. Monet ehdotetuista keinoista ovat kuiten- tuimpia kyseenalaistetusti havainnoituja kryptoeläimiä, kin todellisia aikapommeja ja verrattavissa ydinteknologi- mutta tutkijat paneutuvat paljon realistisemminkin aihee- an jätteiden säilömisen vaaroihin. Jos hiiltä pumpataan eh- seen. dotetulla tavalla maaperään tai valtamerien pohjiin, ajan »Tässäkin aiheessa on hyvä muistaa, että me nykypäi- myötä ongelmat voivat olla sitäkin kautta arvaamattoman vän ihmiset saamme ehkä liiankin perusteellista kuvaa katastrofaaliset. Sekin on pidettävä mielessä, että valta- kaikesta olevasta dokumenteissa ja näemme pintaa sy- meret pitävät sisällään maapallon eliölajeista suuren osan! vemmältä miltä kaikki näyttää. Silloin unohtuu helpos- Merissä eliölajeja on 100 miljoonaa, mikä on puolet koko ti, miltä maailman ja eläinten tarkastelu näytti ennen Na maapallon ekosysteemin lajimäärästä», kertoo Isomäki. tional Geographyja, kun havainnointi perustui vain nä- Merkittävinä hiilidioksidin sitomisen vahvoina element- kö- ja kuulohavaintoihin luonnollisissa olosuhteissa. Niis- teinä Isomäki mainitsee puut ja suolan. Esteenä näille si- tä hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Olaus Magnussonin nänsä halvoille, turvallisille ja melko helpoillekin tavoil- 1500–1600 luvuilla tehdyt kuvastot ’meripedoista’. Niitten le koituvat niitten mielenkiinnottomuus rahamarkkinoilla. tänä päivänä kummallisiksikin tulkittavien piirrosten hah- Halpa ja yksinkertainen ei ole kaupallisena tuotteena kiin- motuksista löytyvät monet nykypäivänä tunnetut meren- nostava. eläimet, mutta joukossa on monia oudoiksi jääneitä ’taru Paitsi että puu sitoo hiiltä itseensä, se on myös korvaa- olentoja’, jotka ovat nyt kryptoeläintieteen tutkimuskohtei- maton ravinnontuottaja kehitysmaissa. Muutamissa mais- ta. Ne ovat joko jo sukupuuttoon kuolleita olentoja tai al- sa suuria tuottoisia puita, kuten apinanleipäpuuta, istute- keellisten havaintojen tuottamia näkövääristymiä. Tai sit- taankin tarkoituksella ja myös spontaanisti puun arvos- ten vielä toistaiseksi piilossa pysyneitä edelleen eläviä eläi- tuksen lisääntyessä siirtomaa-aikojen alennustilan jälkeen. miä! Näitä eläimiä oli ehkä helpompaa nähdä satoja vuosia Suurista, hyödyllisistä puista voidaan käyttää kaikki sitten, jolloin tarut ovat syntyneet, kun teknologia ei ollut osat: hiilen sitomisen ja ruuan tuotannon lisäksi saadaan niin kehittynyttä ja häiritsevää ja aratkin eläimet saattoivat kuoresta haketta, astioita ja muuta hyödyllistä. Prosessoi-

2/2006 30 Risto Isomäen työn alla oleva romaani pureutuu kryptoeläintieteeseen.

mattoman kasvisöljyn paras osa käytetään ihmisravinnok- si ja muu osa biopolttoaineeksi. Useita ratkaisuvaihtoehtoja Hiilen sitominen suolaan olisi kannattavaa laajoilla alueilla maailmassa. Yksinkertaisena perusperiaatteena on suurien matalien merialtaiden käyttö, joihin on istutettu nopeasti kasvavaa ja leviävää yksisoluista levää, joka sitoo hiilen tehokkaasti itseensä. Suolainen merivesi ottaa vastaan jätevedet ja välillä koko altaan annetaan kuivua suolaksi pohjiaan myöten. Mutta kuten sanottu, turvallisten halpojen ratkaisu- jen esteeksi nousevat isot yhtiöt, joiden tuotontavoittelu ei kostu juuri mitään keinoista, joissa ei tarvita kallista moni- mutkaista teknologiaa. »Kotimaassa puunkasvatus taas on edelleen sidoksis- sa vanhakantaisiin metsäteollisuuden intresseihin, joissa puuta kasvatetaan ensisijaisesti raaka-aineeksi paperiteol- lisuudelle ja toisella sijalla tukkipuuksi. Kun nyt metsäteol lisuus joutunee luopumaan monoliittisesta yhden totuu- den järjestelmästä ja paperiteollisuuden investoinnit suun- tautuvat Suomesta pois, voi vähitellen tulla kysymykseen myös puun kasvattaminen energiapuuksi täydellä teholla», uskoo Isomäki. »Ei siis enää vain energiapajupeltoja, vaan esimerkiksi haavan ja pajun kasvatusta metsämaalla.» Tällä hetkellä puun käsittelylaitokset sijaitsevat kuitenkin niin pitkien matkojen takana, ettei puun tuottaminen ole järkevää. Tarvittaisiin syrjäseutukuntien yhteistyötä ja valtion investointia, jolloin energiapuuta voitaisiin alkaa hyödyntää järkevästi. Se toisi syrjäseuduille myös ylimää- räisiä työpaikkoja ja vaikuttaisi paikalliseen lämmön- ja sähköntuotantoon. Energiantuotannon vaihtoehtoja on pohdittava ja rat- kaistava suurissa ja pienissä mittakaavoissa. Isomäen mie- lestä kaikki vaihtoehdot ovat varteenotettavia kehiteltäviä. »Maailmanlaajuisesti on helpottavaa, että jopa Yhdys- valtojen Bush – tai pikemminkin hänen kenties valistu- neet neuvonantajansa – ovat huolissaan vetyteknologian kasvusta ja sitä tahdottaneen jarruttaa! Bushin intressit ei- vät luultavasti suuntaudu luonnonsuojelullisiin näkökoh- tiin, vaan pikemminkin terrorismin jo hysteerisiksi kasva- neisiin amerikkalaisiin uhkakuviin. Bushia ollaan valistet- tu siitä, kuinka haavoittuvaista on vetyteknologia ja kuinka terrorismille alttiina ovat hyötyreaktorit!» 

■ Lisätietoa: Maanystävät http://www.maanystavat.fi Friend of the Earth http://www.foe.co.uk Tietoa kryptoeläintieteestä http://www.cryptozoology.com Museum of Unnatural Mystery http://unmuseum.org/unmain.htm

2/2006 31 Vasemmisto ja vihreät ottavat ympäristön vakavasti

SDP on suosittava taloudellisin keinoin. ■ Sosialidemokraatit, kommunistit, Vasemmistoliitto ja Myös eläinten hyvinvoinnista on vihreät ovat pitkään laatineet ohjelmia ympäristön tilan Puolueella on voimassa oleva puo- huolehdittava. Eläintenpidon vaati- parantamiseksi, ja niiden puoluetoimistot lähettivätkin pi- luekokouksen hyväksymä visio, jos- muksia on nostettava ja valvontaa te- simmät vastaukset, kun Kulttuurivihkot järjesti ympäristö- 1sa yhtenä osana on kestävä ympäristö. hostettava. kyselyn suurimmille puolueille ja vasemmistolle. Lisäksi eduskuntavaalien vaalitavoit- Vasemmistoliitto poikkeaa muusta vasemmistosta siinä, teissa ympäristöllä on luonnollisesti Sosialidemokraattien johdolla että sillä ei ole erillistä ympäristöohjelmaa. tärkeä osa. Tavoitteet päivitetään uu- Suomeen on saatu moderni ym- Kokoomuksen ympäristöarvojen lähtökohta on rahaan delleen jokaiselle vaalikaudelle. 3päristölainsäädäntö ja -hallinto.Ym- perustuva markkinatalous. Keskusta ei pystynyt toimitta- Ympäristötyöryhmä kokoontuu päristöministeriö on perustettu SDP: maan vastausta. kuukausittain keskustelemaan ympä- n vaatimuksesta, ja ensimmäinen ym- Toimitus on lyhentänyt ja editoinut puoluetoimistojen ristön tilasta sekä mahdollisesta kan- päristöministeri oli sosialidemokraatti. vastauksia. Kommunistista Työväenpuoluetta ei tavoitettu nanottojen ja toimien tarpeesta. Se Tällä vaalikaudella ympäristöön liitty- kysymysten esittämistä varten. myös seuraa tavoitteidemme toteu- vistä sdp:n vaalitavoitteista ovat toteutumista. tuneet muiden muassa seuraavat: Sosialidemokraatit hyväksyivät en- Valtionhallinnossa on tehty laaja sel- Kysymykset simmäisenä puolueena Suomessa luon- vitys »ekologinen verouudistus», jonka non- ja ympäristönhoito-ohjelman kantavana ajatuksena on muuttaa ve- Millainen ympäristöä ja luontoa koskeva ohjelma vuonna 1969. rotusta ohjaamaan ihmisten, yritysten puolueellanne on? ja yhteisöjen käyttäytymistä aikaisem- 1 Ympäristönäkökohdilla on vah- paa ekologisempaan suuntaan. Mitkä ovat puolueenne keskeiset lähtökohdat vistettava talouden kilpailukykyä Suomi on ratifioinut Kioton ilmas- ympäristö- ja luontokysymyksissä? 2ja luotava edellytykset hyvään työllisyy- tosopimuksen, joka tuli voimaan hel- 2 den kehitykseen. Uutta ympäristötek- mikuussa 2005. Mitkä ovat puolueenne suurimmat saavutukset nologiaa tulee kehittää ja luoda edel- Itämeri on ollut esillä Venäjän ja ympäristöä ja luontoa koskien? lytykset sen konkreettiselle käyttöön- Pohjoismaiden välisissä ministerita- 3 otolle. paamisissa, ja se on saanut niin sanotun sdp:llä on meneillään Itämeri-pro- herkän merialueen statuksen. Suomen- jekti Itämeren suojelemiseksi. Teolli- lahden vesiliikenteen sääntöjä ja turval- suuden ja asutuksen jätevesipäästöt lisuutta on kehitetty, ja öljyntorjunta- on jo saatu varsin hyvin kuriin. Rehe- alus-jäänmurtajasta on tehty päätös. vöitymisen tärkein aiheuttaja on maa- talous, jonka päästöjä on vähennettävä aktiivisesti. Itämeren tilan heikkenemi- SKP sen pysäyttämiseksi tarvitaan kotimais- ten toimien lisäksi yhteistyötä Venäjän skp pyrkii käsittelemään jatkuvasti ja eu-maiden kanssa. ympäristökysymyksiä ja tekee eril- Tärkeää ympäristön suojelemises- 1lisohjelmia tarpeen mukaan. Lisäksi sa on myös ihmisen suojelu: arkiympä- ympäristönäkökulma on pyritty otta- ristön liiallinen melu sekä erityisesti lii- maan huomioon läpikäyvänä esimer- kenteen päästöt ovat uhka ympäristön kiksi vaaliohjelmissa ja kunnallisohjel- ja ihmisten terveydelle. massa. sdp vaatii, että meidän on sitoudut- skp on hyväksynyt edustajakokouk- tava toimiin ilmastonmuutoksen eh- sessa kesäkuussa 1998 ohjelman Ta- käisemiseksi. Tämä edellyttää kasvi- louden ekologinen rakennemuutos on Kuva: Emil Bertell huoneilmiötä aiheuttavien päästöjen välttämätön, keskuskomiteassa 1999 kasvun pysäyttämistä ja asteittaista vä- energiapolitiikasta asiakirjan Tarvitaan hentämistä. Vähäpäästöistä tekniikkaa energiatalouden rakennemuutos – ei

2/2006 32 Vasemmistoliitto jelmaa ja Natura 2000 -ohjelmaa. koomuksen ollessa hallituksessa vuosi- Vihreät ovat vaikuttaneet Vuotok- na 1987–2003 ympäristöpolitiikassa on »Ympäristönäkökohdilla Vasemmistoliitolla ei ole erillis- sen allashankkeen torjumiseen ja edis- siirrytty säädöskeskeisyydestä erilais- on vahvistettava talouden tä ympäristöohjelmaa. Ympäris- täneet Kioton sopimuksen toteutu- ten sopimusjärjestelmien kautta kohti kilpailukykyä.» — SDP 1töpoliittiset tavoitteet asetetaan osa- mista kansainvälisissä ilmastokokouk- kannustavien ja taloudellisten ohjaus- na muita ohjelmia, kuten puolueohjel- sissa. Ympäristö- ja energiaveroja nos- keinojen yleistymistä. Hyvänä esimerk- nuutta ydinvoimaa, poliittisessa toimi- massa, poliittisissa tavoiteohjelmissa ja tettiin vihreiden ympäristöministerien kinä tästä ovat Suomessa metsien suo- kunnassa 2002 asiakirjan Ekologiseen ja vaaliohjelmissa. aikana. jelussa kokeiltavat luonnonarvokauppa oikeudenmukaiseen verouudistukseen Useimmiten juuri me tuomme uu- ja tarjouskilpailut. ja keskuskomiteassa 2005 asiakirjan Vasemmistoliittolainen ympäris- det ympäristöavaukset ensimmäisenä Kokoomus on myös aina painotta- Kapitalismi on globaali uhka ilmastolle. töajattelu perustuu kestävän ke- politiikan kentälle ja yleiseen keskus- nut sitä, että ympäristöpolitiikassa tu- 2hityksen käsitteeseen: ajatukseen sii- teluun. Yritämme myös osoittaa sen, lee toimia yhteistyöhakuisesti. Asioi- skp pitää talouden ekologista ra- tä, että kaiken ihmisen toiminnan, ku- milloin hallitus tekee »viherpesua» toden valmistelu tehdään yhteistyössä kennemuutosta kiireellisenä ja ten talouskasvun tavoittelun, on olta- dellisten muutosten sijaan. Asettamal- julkisen ja yksityisen sektorin, poliittis- 2välttämättömänä. Se edellyttää tuotan- va ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. la tavoitteet korkeammalle (esimerkik- ten puolueiden, eri etujärjestöjen ja laa- non ja kulutuksen sovittamista luon- Ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden si biopolttoaineiden käyttö, maanvilje- jan kansalaisjärjestökentän kesken. Eri- non tuottokyvyn kannalta kestäviin on kuljettava käsi kädessä. Vain ym- lyn luomupinta-ala,tuulivoiman osuus tyisesti yrityssektorin voimakas sitou- puitteisiin, siirtymistä pääsääntöises- päristönäkökohdat huomioon ottava energiantuotannossa) haastamme hal- tuminen yhteiskunta- ja ympäristövas- ti uusiutuvien energialähteiden käyt- politiikka voi pitkällä tähtäimellä lisä- lituksen tekemään kunnianhimoisem- tuuseen on Suomelle keskeinen menes- töön sekä talouden muuttamista yhä tä ihmisten hyvinvointia, eikä kestävä paa ympäristöpolitiikkaa. tystekijä. laajemmin kierrätykseen ja uudelleen- ympäristöpolitiikka toisaalta voi onnis- käyttöön nojaavaksi. Ekologisesti kes- tua, ellei se ole samalla demokraattista tävän suhteen luominen yhteiskunnan ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Kokoomus Keskusta ja luonnon välille edellyttää pääoman voitontavoitteluun perustuvan kehi- Vasemmistoliitto on ollut mukana Kokoomus ei nykyään juurikaan Vastaaminen noinkin laa- tysmallin hylkäämistä. Näin ympäris- säätämässä ja päättämässä maan- tee erillisiä politiikan sektorikoh- joihin kysymyksiin jäänee tökysymys kietoutuu yhteen kapitalis- 3käyttö- ja rakennuslakia 1999, luon- 1taisia ohjelmia, vaan kaikki osa-alueet 1–3nyt väliin aikataulusyistä. Mutta lyhy- minvastaisen kamppailun kanssa. nonsuojelulakia 1996 ja ympäristön- on sisällytetty kulloiseenkin tavoiteoh- esti: Ympäristöohjelmaamme päivi- suojelulakia 2001, vaikuttanut oleelli- jelmaan. Ympäristöpolitiikan tavoit- tetään parhaillaan, ja linjauksia tulee skp on yhteistyössä eri alojen tut- sesti Repoveden kansallispuiston pe- teita esitellään voimassa olevassa lähi- muodossa tai toisessa puoluekokouk- kijoiden ja Demokraattisen Sivis- rustamiseen 2003, vaikuttanut siihen, ajan tavoiteohjelmassa vuosille 2003– selta ensi kesäkuussa. Ympäristölinja- 3tysliiton kanssa tuonut ympäristökes- ettei kaivoslaki jyrää luonnonsuojelu- 2007. Tavoiteohjelma on päivitetty nel- uksia sisältyy myös muihin ohjelmiin. kusteluun marxilaisen näkökulman lakia sekä osallistunut Kymijoen ala- jän vuoden välein. Pidemmän aikavälin Voimassa oleva periaateohjelma tote- (muiden muassa kirjat Marx ja ekologia juoksun pelastamiseen vesivoimalara- ympäristötavoitteita on hahmoteltu aa seuraavasti: ja Kuka maksaa ympäristölaskut. Nä- kentamiselta. puolueen tulevaisuusasiakirjassa, joka »Luonto on meille liittolainen. kökulmia ympäristölliseen oikeuden- hyväksyttiin puoluekokouksessa pari Luonnon monimuotoisuuden ylläpito mukaisuuteen globaalissa pörssitalou- vuotta sitten. suojelee maapallon elämää ylläpitäviä dessa). Vihreä liitto järjestelmiä. Suomen vauraus on peräi- skp on ollut mukana rakentamassa Kokoomuksen politiikka perus- sin runsaista ja monipuolisista uudistu- ammattiyhdistysliikkeen ja muun työ- Vihreällä liitolla on ympäristöpoliit- tuu ihmisen ja ympäristön eh- vista luonnonvaroista. Niiden hoidon ja väenliikkeen yhteistyötä ympäristöliik- tinen ohjelma Yhden pallon politiik- 2doilla toimivaan markkinatalouteen. hyödyntämisen periaatteena on oltava keiden kanssa sekä järjestämässä kan- 1kaa. Edellisen varsinaisen ympäristöoh- Ajattelussamme markkinataloudella uusiutuvien luonnonvarojen ylläpitä- salaisliikkeitä, joilla oli tärkeä vaikutus jelman laatimisesta on kulunut vuosia, on niin sosiaalinen kuin ekologinenkin minen sukupolvesta toiseen. muun muassa maakaasuverkon raken- mutta toisaalta ympäristöpolitiikka lä- omatunto. Kestävä kehitys pitää sisäl- Uusiutumattomia luonnonvaroja tamiseen korvaamaan siirtymäkauden päisee Vihreässä liitossa käytännössä lään niin taloudellisen, ekologisen kuin on kukin sukupolvi oikeutettu käyt- ratkaisuna kivihiilen käyttöä. 1980-lu- kaikki ohjelmat: se on osa niin turval- yhteiskunnallisenkin pilarin. Puhtaan tämään vain, mikäli se korvaa käyttä- vulta alkaen olemme olleet aktiivisia lisuuspolitiikkaa, kaupunkipolitiikkaa ympäristön ja terveen elinympäristön mänsä osuuden seuraaville polville sel- ydinvoiman lisärakentamista vastusta- kuin tietoyhteiskunnan kehittämistä. vaaliminen on jokaisen ihmisen ja jo- laisella tiedolla ja teknologialla, joka neissa liikkeissä. kaisen yhteisön jokapäiväinen velvol- auttaa elämään sovussa luonnon kans- Paikallisesti skp on osallistunut toi- Voimassa olevan periaateohjel- lisuus. Saastuttaminen ei saa koskaan sa. Tämä tarkoittaa tuotannon ja ku- mintaan, jonka tuloksena on suojeltu man kestävää kehitystä koskeva olla ilmaista ja ympäristörikoksiin syyl- lutuksen kiertojen sulkemista ja yh- monia alueita (esimerkiksi Vuotos La- 2kappale ja ympäristöohjelman johdan- listyvät on aina saatettava täyteen vas- dentämistä luonnon kiertoihin. Luon- pissa, Keskuspuisto Helsingissä ja Van- toluku kuvaavat vihreän ympäristöpo- tuuseen teoistaan. to käy niukaksi maailmassa, jossa väki- hankylän niemi Järvenpäässä). Helsin- litiikan lähtökohtia. luku kasvaa räjähdysmäisesti. Siksi ruo- gin kaupunginvaltuustossa olemme Yksikään puolue ei luonnollises- katurvallisuus, teollisuuden uudistu- saaneet läpi velvoitteen, että kaupun- Vihreät ovat onnistuneet hallituk- ti voi laskea omaksi ansiokseen va luonnonvarapohja sekä puhdas vesi gin ja sen liikelaitosten investointirat- sessa ollessaan (1995–2002) edis- 3jotakin yksittäistä ympäristön hyväk- ovat arvokkain kansallisvarallisuutem- kaisujen yhteydessä tulee tehdä ekolo- 3tämään useita luonnonsuojeluhankkei- si tehtyä päätöstä, mutta yhtenä suu- me osa, jonka arvo tulevaisuudessa vain gisen kestävyyden arvio. ta, kuten vanhojen metsien suojeluoh- rena linjana voisi mainita sen, että ko- kasvaa.» 

2/2006 33 2/2006 34 Suomalainen ympäristöpolitiikka murroksessa Ympäristöhallinto ja ammattimaiset ympäristöjärjestöt ovat ottaneet ympäristökysymyksen haltuun, Suomen ympäristöpolitiikka on passivoitunut ja kestävä kehitys on muuttunut puheeksi talous- ja sosiaalipolitiikasta. Ympäristöliikkeen olisi aika haastaa vallitsevat rakenteet.

teksti Leo Stranius | kuvitus Emil Bertell

läinoikeus- ja globalisaatiokysymysten nou- tisten päättäjien halu tehdä tiukkaa ja aktiivista ympäristö- sun jälkeen ympäristöliikehdintä on jäänyt Suomes- politiikkaa on heikkoa niin kauan kuin ympäristönsuoje- E sa kansalaistoiminnan ulkolaidalle. Vaikka ilmaston- lu nähdään pelkästään talouskasvun esteenä eikä sen mah- muutoksesta keskustellaankin, tuntuu siltä, että ympäris- dollistajana. Suomalaisen ympäristöpolitiikan aktiivisuus tönsuojelukysymykset eivät herätä kovin suuria intohimo- näyttää hiipuneen. Joidenkin arvioiden mukaan harjoi- ja nuoren aktivistikentän sydämessä. Pikemminkin ympä- tettua ympäristöpolitiikkaa legitimoi tällä hetkellä pikem- ristökysymyksessä on tapahtunut hallinnollinen haltuun- minkin kilpailukyky- ja talouspolitiikka kuin todelliset ym- otto, ja sen parissa ovat alkaneet pakertaa ammattilaiset. päristöongelmat, kuten ilmastonmuutoksen voimistumi- Ovako ympäristöjärjestöt muuttuneet establishmentiksi nen ja luonnon monimuotoisuuden jatkuva oheneminen. ja tätiliikkeeksi, pelkäksi hallinnon jatkeeksi? Retuutetaan- ko niiden edustajia ympäri maailmaa kansainvälisissä ko- Ympäristöhallinto on passivoitunut kouksissa pelkkinä Suomi-kuvan kiillottajina? Syötetäänkö Ympäristöhallinnon ja Suomen ympäristöpolitiikan aktii- aktivisteille vain hallinnon kahvipullia kuulemistilaisuu- visuuden hiipuminen voi johtua ainakin kolmesta keskei- desta ja kokouksesta toiseen? Näyttää siltä, että ympäris- sestä tekijästä. tökysymys ei enää tarjoa mahdollisuutta nostaa uusia ky- 1) Taustalla vaikuttaa yleisemmin talouden globalisaation symyksiä poliittiseen keskusteluun. myötä syntynyt teollisuuden ja liike-elämän kilpailukyvyn ja työllisyyskysymysten ylikorostuminen. Kestävän kehityksen skitsofrenia 2) Toisekseen Suomen ympäristöpolitiikan aktiivisuu- Suomi nähdään kansainvälisessä vertailussa kestävän ke- den hiipumiseen, »talvehtimisstrategiaan» ja passiivisuu- hityksen mallimaana, jossa ympäristöasiat ovat kunnossa. teen, ovat vaikuttaneet 1990-luvulla tehdyt monet kansal- Samaan aikaan suomalaiset rasittavat kuitenkin luontoa liset ja kansainväliset sitoumukset sekä EU:n ympäristöpo- kuudenneksi eniten maailmassa. Maailman luonnonsääti- litiikan myötä syntyneet uudet velvoitteet. Ympäristöhal- ön (WWF) teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten linnon resurssit ovat sidottuja vanhojen, jo sovittujen asi- ekologinen jalanjälki on 3,7 kertaa suurempi kuin ekologi- oiden toteuttamiseen tai EU:ssa tehtyjen lupausten täytän- sen jalanjäljen globaali keskiarvo. Tarvittaisiin neljä maa- töönpanoon. palloa, jos koko maailma kuluttaisi niin kuin suomalaiset. 3) Kolmantena keskeisenä syynä ympäristöhallinnon Suomi näyttäytyy siis samaan aikaan sekä parhaana että passivoitumiseen voidaan pitää heikkoa ympäristöminis- pahnan pohjimmaisena. Taidamme elää kestävän kehityk- teriä (Jan-Erik Enestam), joka ei ole sitoutunut ja innos- sen skitsofreniassa. tunut toimenkuvastaan. Tässä tilanteessa ympäristökysymys ei enää tarjoa jul- Kaikki tämä on tarkoittanut sitä, että ympäristöhallin- kisuudelle yhtä tuoretta ja kiinnostavaa keskustelunaihet- nosta on tullut ympäristöjärjestöille yhä enemmän pikem- ta kuin ehkä vielä kymmenen vuotta sitten. Näyttää siltä, minkin vastustaja kuin liittolainen. Useissa kysymyksis- että kaikkein tärkein kysymys suomalaisessa keskustelussa sä on tietoisesti pyritty heikentämään ympäristönsuojelun on Suomen menestyminen globaalissa taloudessa. Poliit- korkeaa tasoa, ja joissakin tapauksissa hallinnon eri toi- ☞

2/2006 35 ☞ mikunnat ovat jopa sulkeutuneet ympäristöjärjestötoimi- joilta. Valllitseva valtapolitiikka näyttää tietyissä tapauksissa, esimerkiksi energiapoliittisessa keskustelussa, pyrki- vän järjestelmällisesti mitätöimään koko ympäristökysy- myksen. Ympäristön tilan ja luonnonvarojen kulutuksen sekä harjoitetun ympäristöpolitiikan välillä saattaa kuitenkin olla samalla syvä ristiriita. Tämä voi purkautua lopulta ympäristöjärjestöjen kiihtyväksi toiminnaksi, mobilisaa- tioksi, mikäli joku ryhmä tai taho onnistuu politisoimaan ympäristökysymyksen uudella tavalla. Toistaiseksi näin ei Ruotsissa ole kuitenkaan käynyt. kaikki on paremmin?

Eroon kestävästä kehityksestä ■ Naapurimaassamme Ruotsissa näyttää kaikki ole- Puhe kestävästä kehityksestä on johtanut tilanteeseen, jos- van taas paremmin – ainakin ympäristöpolitiikas- sa mikä tahansa kehitys näyttää olevan tavoittelemisen ar- sa. Ruotsi julkisti viime joulukuussa pyrkivänsä ko- voista. Usein kuulee sanottavan, että luonnonvarojen li- konaan eroon fossiilienergiasta vuoteen 2020 men- sääntyvä käyttö, kasvavat hiilidioksidipäästöt, ydinvoiman nessä. Samaan aikaan maan tavoitteena on luopua lisärakentaminen, metsien hakkuut tai yksityisautoilun tu- ydinvoimasta. keminen edistävät kestävää kehitystä tai ainakin kestävää Tukholmassa käyttöön otettu ruuhkamaksu- talouskasvua. kokeilukin näyttää purevan, sillä ensitietojen mu- Kestävän kehityksen puhetapa on tarjonnut hallinnol- kaan autoliikenne on vähentynyt kaupungin kes- le mahdollisuuden ottaa ympäristökeskustelu haltuun. Sii- kustassa noin 25–30 prosenttia. Samalla Ruotsin hen viittaamalla näytetään, että hallinto ottaa vastuun ym- energiateollisuus on valmis panostamaan kymme- päristöasioista. Ympäristöliikettä, joka haastaa ja vaatii niä miljardeja kruunuja tuulivoimaan ja kymmen- ekologista rakennemuutosta, ei enää tarvita. kertaistamaan maan tuulivoimakapasiteetin. Kai- Kestävä kehitys poisti ympäristöliikkeen kaikkein tär- ken kaikkiaan Ruotsin ilmastonmuutosta kiihdyttä- keimmän elementin, jonka mukaan ympäristökriisi on vät hiilidioksidipäästöt ovat reilusti alle sen Kioton syy muuttaa yhteiskuntapolitiikan, talouspolitiikan ja tu- ilmastosopimuksessa saaman tavoitteen. Ruotsin levaisuuskäsitysten tavoitteita. Kestävä kehitys nykymuo- rohkean ympäristöpolitiikan vastakohtana on Eu- dossaan on kestävän talouskasvun takaamista: ekologinen roopan unionin ja Suomen jarruttelu. näkökulma on painunut taustalle. Kestävä kehitys on sa- na sille, että suomalaisen yhteiskunnan ei tarvitse miettiä talouspolitiikan ja yhteiskuntakehityksen tavoitteita uu- destaan, vaan voimme ajaa samoja asioita kuin aiemmin- kin eli maksimaalista taloudellista kasvua, hyvinvoinnin li- säämistä ja talouden vapauttamista. Yksinkertaisesti voidaan siis tuudittautua siihen, että kaikki hyvä on mahdollista kerralla. Ympäristöliikkeen tehtävänä on kuitenkin haastaa vallitsevat rakenteet ja tuoda keskusteluun uusia käsitteitä. ■ Kirjoittaja viimeistelee Ensimmäinen askel voisivat olla vaihtoehtoiset puhetavat. gradua suomalaisesta Ehdotan, että kestävän kehityksen käsitteen käyttö lope- ympäristöliikkeestä, tetaan ympäristöliikkeen puheessa. Tilalle tarvitaan jotain toimii Suomen muuta. Uutena visiona voisi olla kohtuullinen elämäntapa, luonnonsuojeluliiton yhden pallon politiikka tai globaalisti oikeudenmukainen hallituksessa sekä jäsenenä maailma, jossa demokratialle on vallattu se tila, jonka raha kansallisessa kestävän on siltä riistänyt.  kehityksen toimikunnassa.

2/2006 36 Taistelu järvestä

Keskipohjanmaalaista Ullavanjärveä yritetään pelastaa, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. Paikallisen toimittajan puheenvuoro.

teksti ja kuvat Jarmo Rintala

eski-Pohjanmaalla sijaitseva, seksi farssiksi muodostui vuoden 1992 loppu- si ja teki asiasta tutkintapyynnön tekijän selvil- Perhonjoen vesistöalueeseen kuuluva puolella käynnistynyt ranta-alueiden uusjako, le saamiseksi. Teosta epäillään eläkeläismies- K Ullavanjärvi tunnetaan keskisyvyydel- jonka kerrottiin tilusjärjestelyjen parantami- tä, jonka osoitteeksi on tutkintailmoituksessa tään (vain 1 metri) yhtenä Suomen matalim- sen lisäksi myös antavan paremmat mahdolli- merkitty Kokkolan poste restante. mista järvistä. Sen kohtalosta on väännetty suudet kunnostuksen toteuttamiselle. Asiasta Oman huolestumisensa järven huonosta ti- kättä vuosikaudet. Erityisen kohun sai aikaan, pidettiin vuosikausien ajan lukemattomia ko- lasta on ilmaissut myös eläkeläinen Jussi Kor- kun järvestä poisjohtavaan Kylmäojaan ilmes- kouksia. Silti järven tila on vain huonontunut pi, joka tunnetaan paikkakunnalla paikallisen tyi laittomaksi todettu patorakennelma. entisestään. kulttuurin ystävänä ja melkoisena suupalttina. Menkäämme historiassa hieman taakse- Kunnostussuunnitelman tarkoitus on sinäl- Monet kuntalaiset ovat yhtyneet Korven huo- päin. Forssan Koijärven kohtalosta käytiin ai- lään hyvä. Onhan päätavoitteena järven um- lenilmauksiin. kanaan kovaa kiistaa, joka näytti päättyvän jär- peenkasvun sekä keväisten happikatojen estä- Kaikki ullavalaiset eivät kuitenkaan ole yh- ven pelastamisen puolesta taistelevien harmiksi minen. Tärkeänä tavoitteena on lisäksi turva- tä suojeluhenkisiä: joukossa on myös keskusta- maanomistajien voittoon. Järvikiistoja on ollut ta ja parantaa järvellä sijaitsevan Hanhilahden laisia isäntämiehiä ja ainakin yksi emäntä, joi- Suomessa muitakin, ja tulee varmasti olemaan linnustollisia arvoja. den päällimmäisenä ajatuksena tuntuu olevan jatkossakin. Yksi »pohojalainen» esimerkki oli Myös vaikeakulkuiset ranta-alueet ja niiden vain oman etunsa turvaaminen, järven tilasta aikoinaan Lappajärvi, jonka vedenpinnan sään- käyttökelpoisuuden parantaminen kuuluvat välittämättä. Matalan Ullavanjärven tilannetta nöstely sai ihmiset huolestumaan järven koh- suunnitelmiin. Tätä perustellaan järven loma- pahentavat omalta osaltaan juuri maatalouden talosta. Järven syvimmät kohdat ovat useiden ja virkistyskäytön edistämisellä. Suunnitteilla suuret ravinnekuormitukset. kymmenien metrien syvyisiä. oleva järvenpinnan nostaminen auttaisi tilan- Näiden järvien yksi surullinen »kohtalon- netta merkittävästi. Tehtiinhän tätä varten jär- toveri» on Ullavanjärvi. Se on kärsinyt vuosi- vialueelle satoja metrejä pengerryksiäkin, mut- Ympäristökeskus totesi hyvää en varrella happiongelmista sekä vähittäisestä ta ne ovat tähän asti olleet lähinnä maiseman- umpeenkasvusta, jotka ovat heikentäneet huo- pilaajina ja vedenpinta on näyttänyt vain laske- tarkoittavat »kunnostussuunnitelmat» mattavalla tavalla järven virkistyskäyttöä. Näyt- van entisestään. laittomiksi ja teki asiasta tää pahasti siltä, että järven kohtalo on monilta tutkintapyynnön. osin jo sinetöity, joskin viime aikoina ihmisten Kylmäojan oma huolestuminen asiasta on luonut toiveita tilan- »kunnostussuunnitelma» teen parantamisesta. Vuoden 2002 heinäkuussa Länsi-Suomen ym- Monia suunnitelmia Ullavanjärven tilan pa- päristökeskus sai ilmoituksen, että Ullavanjär- rantamiseksi ja umpeenkasvun estämiseksi on Järven kunnostuksesta useita esityksiä ven Kylmäojan laillisesti kivistä tehtyyn poh- todellakin olemassa, mutta tahto on tuntunut Ullavanjärven tilan parantamiseksi on teh- japatoon oli lisätty kiviä ja näin padottu vettä puuttuvan. Paikallisesti ilmaisten on menty ty erityinen kunnostussuunnitelma Ullavan entistä enemmän. Samassa joessa oleviin be- »tuumaamisessa ja kahtomisessa» liian pitkälle. kunnanhallituksen nimeämän työryhmän se- toniarkkuihin oli lisätty lankkuja ja vanerilevy- Lehden painoon mennessä virallinen kunnos- kä rannanomistajien perustaman järviseuran jä, jotta vedenpinta järvessä nousisi. Ympäris- tussuunnitelma oli vielä Länsi-Suomen ympä- edustajien kesken. Erilaisia tiedotustilaisuuk- tökeskus totesi nämä omanlaisensa hyvää tar- ristölupaviraston käsittelyssä. Päätös on odo- siakin on asianosaisille järjestetty. Suoranai- koittavat »kunnostussuunnitelmat» laittomik- tettavissa kuitenkin lähiaikoina. Myös laitto- man padon oikeuskäsittely on vielä kesken. 

2/2006 37 Ympäristökasvatusta kehdosta lehtoon

Vanhempien arvot ja asenteet siirtyvät lapselle jo varhaisessa iässä. Kuinka opettaa lapsille asioita, joita vanhemmatkaan eivät tunnu osaavan? Haluammeko lasten kasvavan ympäristönsä tiedostaviksi aikuisiksi?

teksti Merja Niemi kuva Cecilia Bergström

asten ja nuorten ympäristökasva- tuksesta ei puhuta turhaan. Elämme ku- L lutusyhteiskunnassa, jonka saaliiksi sekä vanhemmat että lapset jäävät päivittäin. Mai- noksia, jotka kehottavat ostamaan aina uusin- ta uutta, ei pääse pakoon edes kotonaan. »Os- ta itsetunto, saat uudet vaatteet kaupan päälle» -tyyppisiä lausahduksia näkee joka nurkalla. Kulutusyhteiskunnan sivutuote materialis- mi näkyy myös lapsissa. Lelu toisensa jälkeen lentää nurkkaan, koska markkinoille on jo tullut päivitetty versio. Oma henkilökuva rakennetaan vääristyneelle pohjalle, kuluttamiselle. Kuvaavaa on, että ihmiset olivat ennen osa ym- päristöä. Tänä päivänä meitä kutsutaan kulut- tajiksi. Kulttuurimme tarvitsee töytäisyn kohti kestävämpää kehitystä. Vääntävänä vipuvoi- mana projektissa toimivat lapset. Eränkävijöistä kasvaa vastuuntuntoisia aikuisia Suomen partiolaiset – Finlands Scouter ry on Suomen suurin nuorisojärjestö 75 000 jäsenel- lään. Järjestö on puoluepoliittisesti sitoutuma- ton. Toiminta on kaikille avointa ja sen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista vastuuntuntoisia aikuisia. Erätaitojen opettelun muassa lapsi oppii kunnioittamaan luontoa ja pitämään Milla Kalmanlehto asuu perheensä huolta omasta ympäristöstään. kanssa kaukana kaupungista. Vantaan partiokannuksen koulutusvastaava

2/2006 38 Ympäristöä tarkkaillessaan lapsille kehittyy huoli omasta elinympäristöstään ja sitä kautta ympäristöstä yleensä.

Noora Lehtovaara havaitsee lasten ympäristö- de eläimiin on vääristynyt. »Lapsille on kehitty- kunnioitusta ympäristöä kohtaan. »Tärkeintä kasvatuksessa metsän mentävän aukon. Vaikka nyt kuva, että ihminen hallitsee eläimiä ja luon- on saada lapsi rakastamaan luontoa», Junno partion ja peruskoulun opetuksen päämäärät toa», Kalmanlehto toteaa. »Maaseudulla eläi- hymyilee. Rantasen mielestä se voi onnistua ovatkin samat, on partiotoiminnalla ympäris- miin kehittyy luonnollisempi suhde, sillä siellä vaikkapa laittamalla muksun kasvattamaan tökasvatusta ajatellen paremmat lähtökohdat. niitä näkee joka puolella.» itse kasveja ja pitämään huolta niistä. Luonnossa liikkuessa opetustilanteet sulautu- Kaupungeista löytyvät pienet tilkut viheri- Siementen idättäminen ja kasvien hoitaminen vat hauskanpitoon. Esimerkiksi vesistöjen re- öivää maata ovat kaikki ihmisen muokkaamia. on juuri sopivan haastavaa pitääkseen lapsen hevöitymisen syihin voi paneutua järveä ohitet- Puistot on suunniteltu kaupunkilaisten käyt- kiinnostuneena. »Yhteys luontoon kuuluu taessa, ja avohakkuun vaaroihin vanhalla met- töön ja niissä istutuksetkin ovat yleensä tark- kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Jo pelkästään sätyömaalla. Vaikka oppikirjat olisivat huippu- kaan aseteltuja. Siinä missä lasten, myös aikuis- sen vuoksi siteitä luontoon pitää vaalia», tasoa, kertoo todellinen kuva enemmän kuin ten olisi hyvä pysähtyä miettimään, kuka hallit- Rantanen sanoo. tuhat sanaa. Ympäristöä tarkkaillessaan lapsil- see ja ketä. Ystävykset fauna ja flora pärjäävät le kehittyy huoli omasta elinympäristöstään ja täysin ilman ihmistä, mutta ihminen ei pärjäi- Pieni voi oppia siinä missä isokin sitä kautta ympäristöstä yleensä. si päivääkään ilman niitä. Siinä onkin koko on- Ruotsinkielisessä päiväkodissa työskentelevien Vaikka partio antaakin monelle lapselle avai- gelman ydin. Mia Östermanin ja Tina Anderssonin mie- met oikeaan ajatteluun, on suurin vastuu van- Ihmisen harhakuva vallastaan ympäristöön- lestä lapsia voi kasvattaa ympäristötietoisiksi jo hemmilla ja kouluilla. »Mielestäni koulujen sä nähden on aiheuttanut välinpitämättömyyt- päiväkoti-iässä. »Meillä isompien lapsien ryh- opetuksessa edetään liian nopeasti globaalei- tä, joka lähentelee suoranaista asennevammaa. mä on jo käynyt tutustumassa kierrätyskeskuk- hin ympäristöongelmiin», Lehtovaara kritisoi. Karamellipaperit heitetään maahan roskako- seen. Kierrätämme myös päiväkodissa mahdol- »Muun muassa Suomen metsien hakkuista ja rin sijaan ilman kolkutusta omassatunnossa, lisuuksien mukaan, mikä antaa oikeaa esimerk- maanviljelyksestä johtuvien haittojen puintiin samoin vettä lasketaan hanasta tuntitolkulla. kiä», Österman toteaa. ei käytetä tarpeeksi aikaa. Kierrätykseen liitty- Esimerkit ovat hyvin arkisia, mutta yhtä arki- Kaupunkilaisen päiväkodin on vaikea järjes- vä opetus on sen sijaan hoidettu mallikkaasti.» sia ovat pienet jokapäiväiseen elämään kuulu- tää varsinaisia luontoretkiä. Puistossa käydään Lehtovaara ei kuitenkaan vähättele maailman- vat ympäristöteotkin. Jokaisen kansalaisen oi- kuitenkin päivittäin. Sielläkin lapset oppivat pi- laajuisten ympäristöasioiden käsittelyä, päin- keus ja velvollisuus on pitää huoltaa ympäris- tämään huolta yhteisestä ympäristöstä. Ulkona vastoin. Sen sijaan hän uskoo lasten oppivan töstä, jossa elämme. Pitämällä huolta sekä suo- touhuilun jälkeen kaikki lapset osallistuvat in- paremmin kotoisten esimerkkien kautta. malaisesta luonnosta että ympäristöstä ympäri nolla leikkikentän siivoamiseen. Yhtään roskaa maailmaa ehkäisemme nurkan takana odotta- tai esinettä ei jää maahan lojumaan. Luonnollista toimintaa via ekokatastrofeja. Vaikka kouluissa on aina opetettu ympäris- Samoilla linjoilla Lehtovaaran kanssa ovat tötietoa, eivät monet aikuisetkaan osaa toimia myös monet vanhemmat. Vanhemmat ovat roolimalleja oppien mukaisesti. »Kieltä voi opiskella ko- Milla Kalmanlehto hyvässä ja huonossa ja Jason Marshall asuvat omien sanojensa ko kouluiän eikä silti osaa aikuisena puhua si- mukaan metsän keskellä. Lapselle on helppo Lapsille suunnatun ympäristökasvatuksen pi- tä. Sama pätee ympäristöasioihin», Andersson opettaa kunnioitusta ympäristöä kohtaan, kun täisi pureutua ongelmiin toiminnan kautta. huomauttaa. »Aito kiinnostus asiaan luo moti- luonto on konkreettisesti läsnä. Marshallin Osallistuminen päivittäisten jätteiden kierrä- vaatiota opiskeluun», hän muistuttaa. mielestä toiminta pitää viedä luontoon. Lapsien tykseen kotona ja koulussa havainnollistaa lap- Moni valveutunut nuori saattaa kohdata ko- kanssa voi käydä tutustumassa luomutilaan, selle enemmän kuin asian opiskeleminen kir- tona negatiivista suhtautumista ekologiseen jossa he voivat nähdä miten ruokaa tuotetaan jasta. Vanhemmat toimivat roolimalleina myös elämäntapaansa. Vanhemman polven ihmi- ja millä vaivalla. Samoin heidät voi viedä päivittäisissä valinnoissa. Kaupassa tehtyjen os- set ovat toimineet koko ikänsä tietyllä taval- katsomaan kaatopaikkaa, mikä havainnollistaisi tosvalintojen eettisyys merkitsee paljon. Lapsi la, ja asenteita on vaikea muuttaa. Omat van- yhdeltä seisomalta kierrätyksen tärkeyden. oppii tunnistamaan joutsenmerkit, suomenli- hemmat eivät ole välttämättä valmiita hyväk- »Lapsille pitäisi järjestää jonkinlaisia luonto- put ja reilun kaupan tuotteet aivan yhtä helpos- symään veganismia tai kierrätettyjen vaattei- leirejä», Kalmanlehto miettii. Kun elintilana on ti kuin raskaasti markkinoidut bränditkin. den käyttämistä. Lapsien kasvissyöntiä ei mo- vain asfalttiviidakkoa, voisi leirielämä oikeassa Samaa mieltä ovat pienten lasten äidit Anne nissa kouluissa hyväksytä lainkaan. Onnek- metsässä antaa tärkeitä kokemuksia. Varsinkin Junno ja Maria Rantanen. Toimintatavat si vanhempien ja lasten suhde toimii toiseen- kaupungissa asuvien lasten kokemukset eläi- tulevat kotoa. Koska kaupungissa asuttaessa kin suuntaan. Lapsi voi välittää tietoa vanhem- mistä ovat lemmikkeihin liittyviä. Koirat ovat päivittäisistä metsäretkistä on turha unelmoida, milleen ja muuttaa koko perheen ajattelutapaa aina kytkettyinä ja kanit häkeissään. Valtasuh- ovat kiireiset äidit keksineet toisen tavan opettaa ympäristöystävälliseksi. 

2/2006 39 Absurdia oikeutta Venäläinen kirjailija ja toimittaja Grigori Pasko halusi kiinnittää huomiota ympäristöongelmiin, mutta tuomittiin vankilaan valtiopetoksesta. Kulttuurivihkojen haastattelussa hän kertoo kansalaisaktivismin ja kriittisen journalismin vaikeudesta nyky-Venäjällä.

teksti Rita Dahl | kuvat Jukka Mallisen arkisto

irjailija, toimittaja, viime vuonna myös tionpetoksesta, mutta vain muutamasta keskustellaan jul- juristin paperit itselleen hankkinut Grigori Pasko kisesti. Yhdysvalloissa on 25 vuoden aikana tuomittu va- K tuli tunnetuksi vuonna 1993 kuvaamastaan videos- koilusta 23 ihmistä. ta, jossa Venäjän armeija hukutti radioaktiivisia ydinjät- »Amerikkalaisten tuomittujen joukossa ei ole kuiten- teitä Japaninmereen. Pasko vangittiin 1997 ja vapautettiin kaan yhtään syytöntä, kuten Venäjällä. Meillä eletään vielä 1999, mutta tuomittiin uudessa oikeudenkäynnissä neljäk- transitiovaihetta – olemme kaukana länsimaisesta demo- si vuodeksi vankeuteen 2001. Paskon ennenaikaista vapau- kratiasta», Pasko sanoo. Pahin ongelma on, että Venäjän tumista tammikuussa 2003 edesauttoi koti- ja ulkomaisten federaatiosta puuttuu riippumaton oikeuslaitos. Oikeu- kirjailijakollegoiden aktiivinen puolustuskampanja. denmukaiset tuomiot ovat poikkeus valtavirrasta. Nyt Pasko on julkaissut parin vuoden ajan juridisesti pai- Venäläiseen demokratiavajeeseen kuuluu myös lakien nottunutta Ekologija i pravo (Ekologia ja oikeus) -lehteä. salainen valmistelu duumassa. Paskon mukaan tälläkin »Olen tavannut monien maiden ekologeja ja suurlähe- hetkellä on valmisteilla parikymmentä ympäristöä tystöjen edustajia, ja kaikki myöntävät, että Tyynenmeren koskevaa lakia, joiden sisällöstä ei saa tietoa ja joista tilanteesta on julkaistava raportti, aivan kuin Murmanskin ekologit ovat huolissaan. Lisäksi rikoslain ympäristöä alueen pohjoisesta laivastosta. Amerikkalaiset ja japani- koskevaa osuutta ei saada pantua täytäntöön, jos pykälien laiset rahoittavat varmasti jätteiden puhdistamista, jos on rikkojana onkin valtio. olemassa selitykset ongelmista ja tarpeista. Olen sanonut Venäjän federaation virkamiehille, että minut täytyy mainita raportissa tai se ei ole uskottava», Pasko vitsailee. Rikoslain ympäristöä koskevaa osuutta ei saada pantua Hän arvioi, että Venäjän ympäristöongelman hoitami- täytäntöön, jos pykälien rikkojana onkin valtio. seen tarvitaan 100 miljoonaa dollaria vuodessa. Edistystä- kin on tapahtunut. Kun ennen hävitettiin 1–2 ydinsukel- lusvenettä vuodessa, nyt puretaan noin kymmenen. »Kansalaisten on vaikea protestoida jotakin vastaan, josta he eivät ole edes tietoisia. Toisaalta on olemassa po- Vaikea protestoida sitiivisia vastaesimerkkejä. Aktivistit keräsivät lähes kak- Ekologija i pravo -lehden kaltaisia vaihtoehtoviestimiä tar- si miljoonaa allekirjoitusta addressiin, jossa vastustettiin vitaan Venäjällä, jossa 130 ihmistä istuu tuomittuna val- käytettyjen ydinpolttoaineiden varastoimista Venäjälle.

2/2006 40 Näiden joukossa oli muutama kymmenentuhatta väären- nen oppositiomedian »reservaatti», lehti, internetsivu se- nettyä nimikirjoitusta, eikä kansanäänestystä aiheesta sik- kä radio- ja televisiokanava, joita Putin voi esitellä maassa si järjestetty.» vierailevalle Condoleezza Ricelle. Jonkinlaista muutosta on luvassa lähitulevaisuudessa, kun vihreät organisaatiot yhdistyvät yhdistyneeksi ekolo- giseksi puolueeksi heinäkuussa. Akuutimpia ongelmia ei- »Toimittajat pelkäävät menettävänsä vät ole ydinsaasteet, vaan ilman ja käyttöveden puhtaus miljoonakaupungeissa. Uusin murheenkryyni ovat gryn- mukavan elämänsä.» derit. Alueita rakennetaan ekologisia seikkoja huomioi- matta ja asukkaita kuulematta. Uusia grigoripaskoja on jo ilmaantunut. Igor Sutjagin, USA:n ja Kanadan Instituutin asiantuntija, pystyi ennusta- Hintana mukavan elämän menetys maan julkisten lähteiden avulla aseistuksen kehittymisen »Putinin Venäjällä ei tarvita enää terrorismin vastaista la- tulevaisuudessa. Turvallisuuspoliisi syytti hänen ennustei- kia, koska journalistit ovat omaksuneet tehokkaimman taan vakoiluksi ja valtionsalaisuuden paljastamiseksi. sensuurin muodon, itsesensuurin. Toimittajat pelkää- »Sutjaginia tuomittaessa rikottiin kaikkia mahdolli- vät menettävänsä mukavan elämänsä», Pasko tilittää. Pie- sia lakeja. Häntä ei tuomittu paikallisessa lääninoikeudes- ni, tuhannen lehden painoksena ilmestyvä Ekologija i pra sa vaan Moskovassa, tuomari vaihdettiin kaksi kertaa, sa- vo saa olla vallanpitäjiltä rauhassa, mutta jos painos oli- moin lautamiehet. Viimeiseen lautamieskokoonpanoon si 10 000, sensuuri iskisi jo. Lisäksi on olemassa muutama kuului yksi KGB:n upseeri», Pasko kertoo. riippumaton lehti – näistä tunnetuin on Novaja Gazeta – Venäläisten poliittisten vankien tapaukset käsitellään ja vaihtoehtoisia internetsivuja. tulevaisuudessa Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomis- Venäjän turvallisuuspalvelu FSB on ollut vaihtoehtoises- siossa. Paskon tapaus tullee käsittelyyn tämän vuoden lo- ta tiedonvälityksestä kauan aikaa huolissaan. Huhtikuussa pulla.  2005 julkaistun lausuman mukaan on »välttämätöntä mer- kittävästi laajentaa Venäjän turvallisuuspalvelun mahdolli- ■ Haastattelu on tehty lokakuussa 2005 Helsingissä. suuksia rajoittaa internetissä tapahtuvaa tiedonvälitystä.» Pasko ennustaa, että tulevaisuudessa syntyy yksi yhtei-

2/2006 41 Iloinen tValokuvataiteilijaied emieshuomata, että tässähän on jotain vikaa.» Jos- kus todellisuus on tosin toiminut mielikuvi- Ilkka Halso tusta nopeammin. »Saksassa näyttelyn ava- jaisissa joku sanoi digitaalisesti rakentamas- käsittelee töissään tani vuoristoratakuvasta, että oli juuri nähnyt luonnon ja paikkaa käsittelevän dokumentin.» Liikkumista taiteen ja tieteen ihmisen suhdetta harmaalla alueella sekä teknologian Luonnon ja ihmisen suhde on kiehtonut Ilkka Halsoa aina. »Olen aina ollut samoilla linjoil- läpitunkemaa la, etsinyt aiheitani muun muassa 1900-luvun tiedekuvastosta. Luonnon luokittelut ja ryh- ihmiskuvaa. mittelyt toimivat generaattorina, josta am- mennan», Halso kertoo. Työt liikkuvat taiteen ja tieteen rajapinnoilla. »2000-luvun taitteessa taiteeseeni alkoi tulla tieteen kuvallisen esittä- teksti Veera Luoma-aho misen problematiikan lisäksi enemmän myös kuva Helinä Kuusela arkkitehtuurin ja luonnon suhteen kuvauksia. Viime vuosina tematiikka on siirtynyt kohti luonnon ja ihmisen suhdetta yhä kiihtyvällä tahdilla, vielä yhden kierroksen vauhdikkaam- odernin teatterin näyttä- min kuin ennen.» mön paikalla on villi vesiputous. Seuraava Ilkka Halson työ tulee olemaan M Pienen metsän ympäröivät suuret kauppa, jossa myydään luontoa – luonto- rakennustelineet. Hienossa jokimaisemassa Ikea. Tällä hetkellä Halso miettii vielä kaup- kulkee huikea vuoristorata. pansa konseptia, markkinointia, varastoin- Monet valokuvataiteilija Ilkka Halson (s. tia ja logistiikkaa sekä kuvaa kaupan tuotteita, 1965) kuvat ovat jylhiä ja komeita, suorastaan yksittäisiä luontokohteita. Projekti etenee rau- kansallisromanttisia maisemia, joihin on lisätty hallisesti. »Eniten aikaa vie juuri nyt saunare- keinotekoisia, mittasuhteiltaan järjettömiä ele- montti», lapsuuden maisemiinsa Orimattilaan menttejä. Ristiriita syntyy maisemien komeu- muuttanut Halso kertoo. desta ja sen yllä leijuvasta uhasta. Joissain töissä Tekemiseen kuluva aika ja projektien rauhal- luonto on viihteellistetty massiivisiksi spektaak- linen eteneminen ovat ominaisia Ilkka Halson keleiksi, toisissa »autenttista luontoa» on suojel- taiteelle. »Hitaus on myös laadun tae», Halso tu, korjailtu ja museoitu insinöörin tarkkuudella pohtii. »Pyörittelen asioita mielessäni ainakin ja huolellisuudella. Teknologiauskon läpitunke- vuoden ennen kuin teen yhtään mitään. Mie- man ihmisen näkökulma hätkähdyttää. tin onko koko jutussa järkeä vai ei. Jos idea tun- Ilkka Halson Luontomuseo-sarjan (2004) tuu vielä vuoden, parin jälkeen järkevältä, alan töissä luonnon keskelle sijoitetut rakenteet on työstää sitä.» Ideat tulevat harvoin kokonaan toteutettu digitaalisesti, mutta koska Halso on hylätyiksi, mutta saattavat lähteä toiseen suun- aiemmin kuvannut myös luontoon rakennet- taan kuin alun perin oli tarkoitus. Ilkka Halso tuja, konkreettisia elementtejä, katsojaan hii- kuvaakin itseään iloiseksi tiedemieheksi. »Tut- pii helposti epäilys: onko tämä sittenkin ole- kiminen ja koesarjat ovat tärkeintä, tuloksilla massa jossain? ja totuudella ei ole niin väliä. Haluan tavoitella »Tavoittelen katsojassa juuri epäuskoa ku- prosessissa lapsen leikkiä.» van autenttisuuteen», Ilkka Halso kertoo. »Tarkoitukseni on olla mahdollisimman foto- »Insinööriys on viettelevää» realistinen, mutta niin, että katsoja alkaa pian Viime vuosina suomalainen valokuvataide on

2/2006 42 Iloinen Seuraava Halson työ tulee olemaan kauppa, jossa myydään luontoa – luonto-Ikea. tiedemies saavuttanut paljon kansainvälistä huomiota. Ilkka Halson näyttelyjä on nähty muun muassa Pariisissa, Berliinissä, Lontoossa ja Frankfur- tissa. Avautuuko suomalaisen maisemavaloku- vauksen perinteellä ja suomalaisella insinööri- uskolla leikittelevä taide maailmalla samalla tavalla kuin kotimaassa? Ilkka Halson mukaan eroja palautteessa ei juuri ole ollut. »Kaikki ym- märtävät suunnilleen idean luonnon ja ihmisen ambivalentista suhteesta. Ehkä vaikkapa Sak- sassa taiteeni nähdään enemmän luontoekso- tiikan kautta», Halso miettii. Vuoden 2000 Restauraatio-näyttelyssä Ilkka Halso käsitteli luonnon korjausrakentamista. Luontomuseo-sarjassa neljä vuotta myöhem- min näkökulma on synkempi: luonnon korjaa- minen ei enää riitä, vaan ainoa mahdollisuus on sen museointi ja säilöntä. Halson taide on helppo nähdä ihmisen kaikkivoipaisuuden kri- tiikkinä. »Haluan kritisoida ajatusta siitä, että ko- vat tieteet voisivat pelastaa maapallon. En eri- Vuoristorata Ilkka Halson Luontomuseo-sarjasta. tyisesti usko siihen, vaan olen pessimistinen luonnon tilan suhteen. Suomessa ja muuallakin maailmassa uskotaan vankasti, kuinka tie- de tulee keksimään viimeisen ratkaisun kaikkeen. Ilmastonmuutoksenkin voi näin lakais- ta maton alle, eikä sitä tarvitse ajatella», Hal- so toteaa. Vuoristoradan synty Halson töiden yhteiskunnallinen sanoma on hänen mukaansa kuitenkin pikemminkin ali- ■ »Vuoristorata oli ajallisesti sup- Vuonna 2004 aloin aktiivisesti tajuinen kuin tietoinen. »Ideointivaiheessa on peampi projekti kuin moni muu. miettiä, mitä kuvalla tekisin. Vuo- jollain tasolla mielessä se, mitä haluan sanoa Alkuvaiheessa suunnittelin pelkkää ristoradasta sain idean Tampereel- yhteiskunnallisesti, mutta työtä tehdessä se jää konseptia, ja itse ajatus vuoristora- la käydessäni Särkänniemellä. Vuo- insinööritieteen alle», Halso miettii. »Insinöö- dasta tuli vasta myöhemmin. Halu- ristoratahan on sellainen viihteel- riys on viettelevää. Luulen ymmärtäväni suuria, sin tehdä työn luonnon museoin- linen päänheiluttelukokemus. Ra- monumentaalisia ajatuksia miettiviä arkkiteh- nista ja viihteellistymisestä ja mie- kentelin 3d-mallinnusta ehkä kuu- teja. Kriittinen lähestymistapa on toki pakosta- tin erilaisia rakennuksia, jotka peit- kauden, sitten photoshoppailin kin mukana, mutta on toisaalta oltava myös ai- täisivät luonnon. sitä muutaman viikon. Tarvitsen don innostunut insinööritieteestä ja arkkiteh- Tein kuvausretken kanootilla töitteni tekoon hauduttelua, en tuurista.» Kolovedelle vuonna 2002. Katselin voisi työskennellä dead linejen ra- Ilkka Halso ei halua kuvata ihmistä suoraan, maisemia konsepti mielessäni. Et- joittamana.» mutta ihminen on Halson taiteessa vahvasti sin ja kiertelin kolme päivää ja otin läsnä luontoon jättämänsä jäljen kautta. »Ku- samalla kuvia. Lopulta sain kuvan vieni kohteena on kova, tekniikan läpitunkema oikeasta paikasta, mutten silloin ihmiskuva, tieteellinen ihminen», Halso mää- vielä tiennyt, mitä kuvaan tulisi: rittelee. Onko kyseessä myös omakuva? Taval- ehkä portti, kiskot? Tiesin kuiten- laan. »Ehkä pikemminkin mielenmaisema: tek- kin, että juuri sitä kuvaa ja maise- niikan ja luonnon ristisiitos.»  maa halusin käyttää.

2/2006 43 Viittauksia Viitaan Miksi kirjailija muistetaan kuolemansakin jälkeen?

teksti Heidi Laine kuvitus Jella Kujala

os Lauri Viita eläisi yhä, hän täyttäisi tä- nä vuonna 90 vuotta. Tamperelainen työväenkirjailija J kuoli kuitenkin auto-onnettomuudessa vuonna 1965. Silti Viita tuntuu olevan edelleen elossa: hän nauttii huomiota, josta monet kirjailijat joutuvat ajan myötä luopumaan. »Kirjailijoita muistetaan yleensä vain sen vuoksi, että he ovat hyviä», sanoo Tampereen yliopiston Suomen kirjallisuuden emeritusprofessori ja Viidan tuotannon pitkäaikai- nen tutkija Yrjö Varpio. »Tulkinnat voivat muuttua, mutta teksteissä on jotakin, joka aukeaa jatkuvasti uudella tavalla.» On luonnollista, että kirjailija tunnetaan teksteistään, vaikka medioituneessa nykymaailmassa hänet saatetaan tuntea kirjoittamastaan riippumattakin. Tiedotusvälineet valitsevat julkisuuteen sopivia kasvoja, mutta olisi vähät- telyä väittää, ettei kirjailijan ensisijainen tehtävä edelleen olisi kirjoittaa kirjoja, joita ihmiset lukevat. Yleinen käsitys on, että Viitaa on aikojen saatossa luettu paljon. Suosion vahvistamiseksi ei ole olemassa minkäänlaisia valmiita tilastoja. Viidan eniten myyty teos on Moreeni, jota kustantajan WSOY:n mukaan on myyty yhteensä noin 89 500 kappaletta. Pelkästään toissavuonna Laila Hieta- miehen Kallista kotimaata myytiin 121 600 kappaletta. Luvut eivät tosin ole suoraan vertauskelpoisia: ostovoi- ma on vuosien saatossa muuttunut, eivätkä myyntitilastot näytä esimerkiksi kierrätettyjä kirjoja. Kirjastoistakin voi tarkistaa ainoastaan tämänhetkisen lainaustilanteen. Helsingin kaupunginkirjaston Moree nia luki joulukuun 2005 puolivälissä kolmetoista henkeä ja Koottuihin runoihin oli tarttunut seitsemän kirjastossa kävijää. Aleksis Kiveä Viita ei siis ainakaan ole vielä päi- hittänyt: Seitsemän veljestä oli luettavana tai kuunneltava-

2/2006 44 na 52 lukijalla. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Saima tyy hänellä tuore näkemistapa ja omintakeinen luonteva il- Harmajan Kootuilla runoillakin oli yli kaksinkertainen maisukyky.» lainaajamäärä Viidan koottuihin nähden. Lassilan toimittamassa uusimmassa suomalaisessa kir- Kun Viidan esikoisrunokokoelma Betonimylläri ilmes- jallisuushistoriassa ei kirjalliseen elämään suhtauduta enää tyi 1947, kirvesmies Viidalla ei ollut vielä mitään aikomuk- henkilö- tai teoskeskeisesti, vaan teoksista puhutaan ilmiö sia vaihtaa kirvestä kynään. Kriitikot kuitenkin rakastivat iden yhteydessä. Viidan tuotannosta voi löytää mainintoja kokoelmaa. Viidasta tuli julkisuuden henkilö, ja työkalu- puhuttaessa esimerkiksi modernismista, historiallisista ro- pakkityö unohtui. maaneista ja kielileikeistä. Mitään Viita-sivua ei ole, vaan miehen nimi löytyy virkkeestä sieltä ja toisesta täältä. Nimi siirtyy suusta suuhun Lassila mainitsee tieteelliset tutkimukset yhdeksi teos- Kun Edith Södergran tiesi kuolevansa, hän poltti suu- ten kanonisoinnin osatekijäksi. Kun Yrjö Varpiolta tai tai- ren määrän dokumenteistaan, koska ei tahtonut jättää na- teiden tutkimuksen laitoksen Sakari Katajamäeltä kysyy, kerrettavaa »ruumismadoille», joiksi hän kutsui kirjallisen miksi he ovat alkaneet tutkia Viidan tuotantoa, kehä kier- maailman taltiointi- ja tutkimustyön tekijöitä. Ruumisma- tyy umpeen. to ei ole imarteleva nimitys niistä tahoista, jotka vaalivat »Muistan, että aikanani minua viehätti Viidan työläis- kulttuuriperintöä ja haluavat tulevienkin polvien saavan tausta ja hänen yhteiskuntakritiikkinsä. 1970-luvun alus- siitä oman osansa. Näiden ruumismatojen tehtävä ei ole- sa elettiin aika radikaalia aikaa yliopistoissa, minä olin sii- kaan yksinomaan hajottaa, vaan ne myös veistävät patsai- nä menossa mielihalulla mukana. Jopa niin, että profes- ta, täyttävät kirjallisuushistorioiden sivuja ja – sallittakoon sori epäili joskus ääneen, että olinko heittäytynyt ’stalinis- hiven itsereflektiota – kirjoittavat artikkeleita. tien kelkkaan’. Jälkikäteen arvioiden väitöskirjassa ei kyl- Myös Viidan ympärillä on pengottu pitkään ja hartaasti, lä ollenkaan heittäydytty stalinistien kelkkaan. Viidan yh- mikä väistämättä lisää osaltaan kirjailijan tunnettuutta. Se, teiskunnallisuuden ohella minua kiinnosti tietenkin myös että hakusanalla Viita on aina onnistunut löytämään rele- hänen tekstiensä herkkyys ja avoimuus», kertoo Varpio vanttia tietoa kirjailijasta kirjallisuushistorioista, vaikuttaa omista lähtökohdistaan. moneen seikkaan. Kouluissa on piirretty tumman kirjaili- Katajamäki tutustui Viitaan lukioaikoinaan. Häntä jaherran naamoja seinätöihin ja yliopistossa on uppoudut- kiehtoi Viidan kielenkäyttö, joka reflektoi sitä, mitä kie- tu Kukunorin modernismin hengessä uudistavaan kieli- li on. Katajamäki näkee myös, että Viita on muodon taitu- leikittelyyn. ri. »Hän osaa käyttää metriikkaa merkitystä luovana teho- Kirjallisuushistorioitsija Pertti Lassila perustelee tietyn keinona.» Katajamäen alunalkuinen kiinnostus nojaa siis kirjailijan valikoitumista kirjallisuushistoriaan seuraavasti: enimmäkseen kirjallis-esteettisiin arvoihin, Varpion yh- »Peruslähtökohta valinnalle on teosten ja kirjailijoiden ka- teiskunnallisiin. nonisointi. Kirjallisuusinstituutiossa tehdään alun alkaen ja kaiken aikaa valintoja, joiden tuloksena joukko tekijöi- Elämästä ja teoksista on moneksi tä ja teoksia nousee näkyviin ja toiset häipyvät näkyvistä. Varpion mukaan Viita on tehnyt vaikutuksen jokamieslu- Valikointi alkaa kustantamoissa ja jatkuu päivänkritiikissä, kijaan muun muassa kuvatessaan kanssaihmiset myöntei- niitä hitaammin ilmestyvissä laajemmissa kirjoituksissa ja sinä, aktiivisina ja aikaansaavina hahmoina. Hän kokee, et- aikanaan tieteellisissä tutkimuksissa. Valikointia tehdään tä teksteissä on »jotakin, joka aukeaa jatkuvasti uudella ta- hakuteoksissa, esimerkiksi tietosanakirjoissa tai vastaavis- valla». Katajamäki puhuu samasta ilmiöstä moniulottei- sa, ja vihdoin myös kirjallisuushistorioissa, joita meillä jul- suutena. kaistaan verrattain harvoin.» Katajamäki muistuttaa, että Viita on siinä mielessä Lassilan mukaan valikoitumiseen vaikuttavat kirjallis- poikkeuksellinen runoilija, että miehetkin ovat lukeneet esteettiset arvotukset, ajankohtaisuus ja poliittis-yhteis- häntä mielellään: »Monet Viidan runot ovat perinteises- kunnalliset seikat. Lisäksi teosta arvioidaan suhteessa pe- sä mielessä aika karskeja ja miehisiä, mutta niissä on myös rinteeseen. Esimerkiksi Otavan 1979 julkaisemassa Suo herkkyyttä.» Tämä liittyy hänen mielestään Viidan kykyyn malaisen kirjallisuuden historiassa Viidan pääteoksek- asetella vastakohtia rinnakkain. si on nostettu Moreeni, josta löytyy aikalaisyhteiskunnan Viidan runoista on tullut jonkinlaista käyttörunout- kuvausta ja esteettisiä arvoja (»vahvaa, sovittavaa huumo- ta: äitienpäivänä luetaan »Alfhildia» ja muistokirjoituksis- ria ja ilmaisun terävyyttä»). Silmään pistää ainoastaan yk- sa lainataan tiheään esimerkiksi »Onni»-sikermää. Runo- si lause: »Taiteellisena suorituksena se on särmikkyydes- jen oikeuksia on myyty useille säveltäjille, ja uusia levytyk- tään huolimatta uusimman proosamme merkkiteoksia.» siä ilmestyy tiuhaan. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia uskaltaa ke- Lauri Viita on henkilönäkin edelleen läsnä. Viime vuon- hua Viitaa enemmänkin. Kirjailijassa on »piirteitä, joi- na Q-teatterissa esitetty Putoavia enkeleitä veti salin näy- ta voi liioittelematta kutsua nerokkaiksi: alkuvoimaan yh- tös toisensa perään täyteen ja sai hyvät arvostelut. Tommi ☞

2/2006 45 ☞ Korpela esitti Viitaa ja Elina Knihtilä vaimoa Aila Meri- luotoa. Meriluodon ja Viidan parivaljakko on tuttu myös television minisarjasta Vaarallista kokea. Nimien yhdistä- minen on jopa niin automaattista, että yllätyin Katajamäen kiittäessä siitä, että teen juttua nimenomaan Viidasta enkä »aina vain Meriluodosta». Meriluodon ja Viidan yhteiselo on monen kiinnostuneen tiedossa, kirjoittihan Aila Meri- luoto Viitaa käsittelevän elämäkerrankin, joka painottuu luonnollisesti heidän aviovuosiinsa. Muistaa voi monin tavoin Suomessa on 54 seuraa, jotka kantavat suomalaisen kirjailijan nimeä. Lauri Viita -seura perustettiin vuonna 2000. Kun kutsu perustamiskokoukseen aikoinaan tuli, Lauri Viidan poika Seppo Viita mietti pitkään, mikä järki seuran perustamisessa oli. »Sitten ajattelin, että jos ihmiset haluavat kokoontua, niin kokoontukoot.» Itse hän on ollut seuran toiminnassa mukana alusta alkaen. Nyt Seppo Vii- ta on aloittanut seuran puheenjohtajana. »Pesti merkitsee minulle velvollisuutta olla mukana». Seuroilla on usein listoillaan korkeita tavoitteita. Viita- seurankin tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Viidan elä- mäntyötä ja tuotantoa sekä edistää näihin liittyvää tutki- musta. »Käytännössä pidämme yllä museota ja järjestäm- me yhden tapahtuman vuodessa», Seppo Viita summaa. Poikkeuksena on Lauri Viidan juhlavuosi. Huhtikuussa on seminaari Tampereen yliopistolla, Laurin päivän käve- ly Pispalassa, pääjuhlana Ahti Jokisen esityksiä ja Tapani Kansan konsertti Tampere-talossa 7.10. ja syntymäpäivä- juhlat Pispalassa. Museo on Viidan lapsuudenkoti. Pispalalaisen pikku- talon kävijäkunta on keskimäärin keski-iän ylittänyttä vä- keä, joka on lukenut tai muuten kiinnostunut kirjailijasta. Vain kesäsunnuntaisin auki olevan museon tilat täyttää joskus talvisin joku kouluryhmäkin. Kolmas kävijäryhmä ovat paikalliset, jotka usein ovat omien sanojensa mukaan yrittäneet jo pitkään käydä museossa, mutta vasta nyt saaneet aikaiseksi. Museolla tuntuukin olevan muitakin tehtäviä kuin kir- jailijakultin elossa pitäminen. Talo on myös osa seudun kulttuuriperintöä ja pala säilynyttä historiaa 1900-luvun alkupuolelta. Sen on perustanut ja omistaa Pispalan koti- seutuyhdistys Moreeni. Kun Seppo Viidalta kysyy, miksi kirjailijaisä muistetaan yhä, vastaus tulee empimättä. »Ihmisillä on hyvä muisti!» hän sanoo ja nauraa lempeästi päälle. 

2/2006 46 Lähemmäs 30 vuotta soittanut Borbetomagus saa yhä äänen kiihtymään valkohehkuiseksi. Kuva: Seth Tisue. Borbetomagusin musiikillinen sirkus Viime syksynä Helsingissä esiintynyt os musiikkia ajatellaan luonnonvoiman kaltaisen äänellisen energian kanavoimisena, harva yhtye onnis- Borbetomagus on vapaan improvisaation J tuu kampeamaan sitä patoavat sulkuportit yhtä am- molleen kuin Borbetomagus. Kahdesta efektoidusta sak- tienraivaaja, jonka pidäkkeetön energisyys sofonista ja yhdestä raskaasti preparoidusta sähkökitaras- ta ryöppyävässä hälymyrskyssä on samaa lumousta kuin ei kumarra musiikin tyylisuuntia. ukonilmassa, metsäpalossa tai tulvivassa joessa: sen kieh- Kulttuurivihkojen haastattelussa kitaristi tovuus ei pohjaa kontekstien yllätykselliseen vaihtumi- seen, vaan lähes epäinhimilliseen elementaariseen puhtau Donald Miller sekä saksofonistit Don teen. Eikä tuo puhtaus ole suinkaan jumalaisen äänen heleää Dietrich ja Jim Sauter selvittivät yhtyeen ikuisuutta, mikä olisi ikävystyttävää. Sen sijaan toimintaa! Free action! Mikroskooppisten erojen tauotonta historiaa ja esteettisiä paradokseja. räiskähtelyä! Sosiaalisesti tällaisen vapauden vaaliminen on vaatinut teksti Juuso Paaso | haastattelu Juuso Paaso hintansa: Borbetomagus on aina ollut monella tapaa kodi- ja Taneli Tuominen | kuvat Seth Tisue ja Mike Rizi ton tarkkarajaisiin kategorioihin paloitellussa musiikkikult- tuurissa. Henkensä pitimiksi yhtye on vallannut itselleen si- jan niin improvisoidun musiikin, meluisamman rockin kuin noisenkin harrastajien keskuudessa, mutta sen musiikilli- seen antiin seuran vaihtuminen ei juuri ole vaikuttanut. ☞

2/2006 47 Kahden suurikokoisen tenorisaksofonistin ruumiillista kontaktia kaihtamaton kiemurtelu ja mainitut erikoistekniikat synnyttävät lähes sirkusmaisen burleskin vaikutelman.

☞ Donald Miller huokaakin hyvin pian vastaukseksi soittamaan yleisön edessä. identiteettiarvuutteluihin: »Aikoinani vaivasin aivojani fi- »Harjoittelemiseen ei siinä vaiheessa oikein löytänyt in- losofoimalla näistä kysymyksistä. Jututin pitkään vanhem- toa», Miller kertoo. pia muusikoita. Ei siinä pääse pidemmälle kuin että sitä te- »Lopulta suurin osa ajasta alkoi kulua turmiolliseen elä- kee sitä mitä sitä tekee.» mään», Dietrich naurahtaa. Sitä paitsi kysymys on pitkälti yhdentekevä. Erilaisten »Totta, menimme treenikämpälle lähinnä juopottele- kategorioiden ja alakulttuurien tehtävänä on ennen kaik- maan – soitimme viisi minuuttia ja kävimme avaamaan kea edistää musiikin myyntiä, tutustuttaa yhtye levyjä osuutta pulloa. Kun kerran olimme jo uskaltautuneet yleisön tavaan ja konserteissa käyvään yleisöön. Kun jäsenten ela- eteen, olimme koukussa keikkailuun ja harjoitteleminen tusta ei ole sidottu musiikkiin, suhde yleisöönkin on va- alkoi tuntua typerältä», jatkaa Miller. paamuotoisempi. »Näkemäni perusteella pyrkimys tehdä rahaa haittaa Ruumiista kuuluvat äänet luovan musiikin tekemistä. Mielestäni ainoa väylä vapau- Kuten improvisoivilla yhtyeillä usein, myös Borbetomagu- teen on taloudellinen vapaus», Miller pohdiskelee. sin musiikissa tärkeimmät edistysaskeleet tapahtuvat ylei- Mutta mitä tehdä, kun vapauden on kerran saavutta- sön edessä. Etenkin kun Millerin muutettua vuonna 2003 nut? Borbetomagusin vastaus tuntuu olevan: pysyä liik- New Orleansiin yhtyeen jäsenet tapaavat toisiaan lähinnä keessä. Voidaan jälleen tehdä vertaus virtaan, sillä purkau- klubeilla ja konserttisaleissa eri puolilla maailmaa, keikois- duttuaan kerran uomaansa vesi ei suinkaan seisahdu, vaan ta on tullut inspiroituneita tilanteita, joissa kukin syytää jatkaa heltiämättä maaperän hidasta työstämistä. tahollaan kehittelemiään ideoita muiden käsiteltäväksi. Tämän dynamiikan vuoksi Borbetomagusin lähes ko- Riehakkaat lapset löytävät mykän neron ko diskografia koostuu onnistuneista tallenteista sellaisilta Millerin isä oli aikanaan edistyksellinen musiikinharrasta- keikoilta, joilla on päässyt tapahtumaan jotain todella uut- ja, joka tutustutti poikansa 1960-luvulla jazzin ja nykymu- ta. Kun yhtyeen levyt julkaistaan etupäässä omalla Agaric- siikin uusimpiin virtauksiin. Hyvin suojatussa ympäristössä levymerkillä, kolmikko pitää tärkeänä huolehtia siitä, että kasvaneen Millerin oli kuitenkin vaikea sopeutua sosiaali- ne eivät jää pelkästään toistamaan samoja kuvioita. seen maailmaan, joten oli kaikin puolin onnekasta, että kun »Olemme tehneet jonkin verran studioäänityksiä, mut- Millerillä oli 1970-luvun lopulla New Yorkissa avantgardis- ta vaikuttaa siltä että vasta keikkatilanteessa pääsemme tiseen musiikkiin keskittynyt radio-ohjelma, sen kuulijakun- uusille urille. Kun on huomion keskipisteenä, saa tilaisuu- nasta löytyi kaksi innokasta nuorta saksofonistia. den sysätä juttua sellaisiin suuntiin, joihin se ei vielä ole Don Dietrich ja Jim Sauter olivat lapsuudenystäviä, edennyt», Sauter pohtii. jotka jo nuorina olivat löytäneet itsestään mielenkiinnon »Studiossa on paljon enemmän aikaa itsetarkkailuun», instrumenttien perinteisten soittotapojen laajentamiseen. Miller täydentää. Heidän naiivi intonsa löysi luontevan vastakappaleen Mil- Konserttitilanteessa löytyi myös yhtyeen kehityksen lerin perehtyneisyydestä. »Kun soitimme yhdessä ensi kannalta ratkaiseva tekniikka, kun vuonna 1984 Dietrich kertaa, meistä tuntui kaikista siltä, että olimme löytäneet sattui lavalla temmeltäessään soittamaan torveaan yhtyee- jotain ainutlaatuista – Donald reagoi siihen, mitä teimme seen tähän aikaan kuuluneen Adam Nodelmanin kaiku- torvilla ja me digasimme hänen puuhiaan. Jotain loksahti laitteeseen kytkettyyn bassoon. Lopputulos mullisti Bor- paikoilleen. Se oli sellainen hetki, jolloin tietää löytäneensä betomagusin musiikin: efektilaitteiden läpi ajettuna sakso- jotain, jonka kanssa voi työskennellä, ja olemme työsken- fonit synnyttävät ennenkuulumattomia ääniä. nelleet sen kanssa tähän päivään asti», Sauter muistelee. »Saimme selville, että minun ja Jimin vuosien mittaan ke- Borbetomagusin kokoonpano ja omistautuminen imp- hittelemät tekniikat synnyttivät taajuuksia, jotka vetävät nä- rovisaatiolle olisivat antaneet olettaa, että nuorelle yhty- mä puhdasta kitarasignaalia käsittelemään rakennetut lait- eelle olisi löytynyt tilaa Knitting Factory -klubin ympärillä teet aivan tilttiin. Ne ylikuormittuvat, ja kun niitä sitten yh- pyörivistä free jazz -kuvioista. Valitettavasti niitä kuiten- distelee, ajaa niiden läpi erilaisia taajuuksia joita niitä ei ole kin dominoi John Zornin persoona, eikä teknisesti hyvin suunniteltu käsittelemään, ne menevät oikosulkuun», Diet- sofistikoitunut Zorn osannut arvostaa trion alkuvoimai- rich analysoi. sempaa lähestymistä. Dietrichin mainitsemat, efektilaitteita hullaannuttavat Lämpimämmän vastaanoton Borbetomagus sai soittotekniikat ovat melko epäortodoksisia: torvien kellot kaupungin meluisammista rock-piireistä. Minimalismin ja lukitaan vastakkain tai rungon ja suukappaleen väliin liite- Velvet Undergroundin perintöä oleva innostus sykkiviin tään kumiletku, johon kaadetaan vettä. Miehet suhtautu- meluvalleihin oli nimittäin poikinut yhtäältä Glenn vat temppuihinsa pilke silmäkulmassa antaen niille sellai- Brancan ja Rhys Chathamin sähkökitarasinfoniat, sia nimiä kuin »bells together» tai »spittoon» – tämä hel- toisaalta punkiakin nihilistisemmän no wave -kulttuurin. lä itseironia pyrkii korostamaan eroa tekniikoiden, joista Lähimmät ystävyyssuhteet kolmikko solmi jälkimmäisen useimmat kehitettiin jo yhtyeen alkuaikoina, ja musiikillis- laitamilla operoivien Circle X:n, Rat At Rat R:n ja Demo ten innovaatioiden välillä. Moen kanssa, joiden seurassa se nousi usein lavalle mm. Yleisön huumorintaju ei aina riitä yhtä pitkälle. »On maineikkaalla CBGB’s-klubilla. käynyt niinkin onnettomasti, että meidät on huudettu pois Silti keskeisin etappi yhtyeen kehitykselle oli Inroads- lavalta, koska emme kaataneet nestettä tenorisaksofoniin. klubin löytäminen SoHosta. Kooltaan pienehköllä ja tai- Näihin juttuihin on helppo juuttua, kun yleisö tahtoo vain teellisesti hyvin vireällä klubilla yhtye pääsi kuukausittain nähdä heidät lattialla tekemässä ’spittoonia’, ja jos siihen ei

2/2006 48 Borbetomagus –A Beginner’s Guide 1) Barbed Wire Maggots (Agaric lp 1983, cd 2005) Viime vuonna cd:llä uusintajulkaistu yhtyeen nel- jäs levy. Efektivapaassa soitossa voi hyvällä mieli- kuvituksella kuulla jopa häivähdyksen jazzia. Erit- täin intensiivistä musiikkia täysin omasta maailmas- taan. Levyn kannessa käytettiin ensi kertaa Donald Millerin kollaasitaidetta. Donald Miller vaihtaa kitaran soittoasentoa musiikin liikettä seuraten. Kuva: Mike Rizi. 2) Live At InRoads (cassette 1982, cd psf 1993) Varhaisen live-kasetin cd-uudelleenjulkaisu. Antaa suostu, meitä käydään kuin itsestään heittelemään olut- hyvän kuvan alkuaikojen metodeista: efektien käyt- pulloilla. Se on kauheaa», Miller irvistää. tö on edelleen minimaalista. Mukana myös elekt- Borbetomagusin lavaesiintyminen on toki huomio- roniikka-mies Brian Doherty, jonka äänimaailma su- ta herättävä näky – etenkin kahden suurikokoisen tenori- lautuu trion soittoon saumattomasti. saksofonistin ruumiillista kontaktia kaihtamaton kiemurtelu ja mainitut erikoistekniikat synnyttävät lähes sirkus- 3) Seven Reasons For Tears maisen burleskin vaikutelman. Visuaalisella kokemuksel- (Purge Sound League lp 1989, cd Agaric 1993) la on luonnollisesti osansa yhtyeen viehätyksessä, mutta Nyky-Borbetomagus-soundin siemenet ovat kypsy- on helppo ymmärtää se turhautuminen, jota pelkäksi freak mässä tällä levyllä, jolla perustrioa täydentää basisti show’ksi tulkitseminen herättää kolmikossa. Adam Nodelman. Basson käyttö tuo mukanaan jy- Yhtyeen musiikkiin hiukankin paneutuva löytää yltäkyl- kevyyttä alataajuuksiin ja jopa jonkinlaista rakennet- läisesti äänellisen materiaalin kehittelyä siinä missä ensi alta, lähes groovea. Fonistien arsenaaliin on ilmaantu- kuun on havainnut pelkkää kakofonista kuohuntaa. Ant- nut myös erilaisia efektejä. hony Braxtonin vanha kommentti suurien improvisoijien muutaman vuoden mittaisesta hedelmällisestä kaudesta 4) Experience The Magic (Agaric cd 1991) pätee kenties niihin soittajiin, jotka ansaitsevat musiikista Live-taltiointi cbgb’s-klubilta 1993. Todella ilkeällä leipänsä, mutta Borbetomagusin kaltaisella yhtyeellä soit- soundilla taltioituna kaksi pitkää äänikudosta. Kun taminen pysyy mielenkiintoisena vain jos vielä 25 vuoden tsunami osuu kohdalle, se kuulostaa tältä. jälkeenkin löytää soittimestaan uusia ääniä. Dietrich saa muidenkin kannatuksen todetessaan ole- 5) Live In Tokyo (Alchemy cd 1996) vansa nykyään elektronisten laitteiden sijaan kiinnostu- Tällä levyllä voi kuulla, miten pa-laitteisto yrittää neempi selvittämään, mitä pelkästä torven akustiikasta saa epätoivoisesti pitää itsensä kasassa, kun herrat Diet- vahvistuksen avulla irti. rich, Sauter ja Miller päästävät todellisen helvetin ir- »Kyse on enemmän musiikista kuin laitteista, tehdään ti. Yksi rankimpia Borbetomagus-julkaisuja. se nyt täysin selväksi», Sauter toteaa. »Laitteet ovat vain lisä, apukeino», jatkaa Dietrich. 6) Songs Our Mother Taught Us (Agaric 1995) »Tarvitaan musiikillinen tapahtuma, muuten siinä vain Tuorein julkaisu, livenä Skotlannissa 1999. Periaat- suljetaan ja käynnistetään laitteita», Sauter päättää. teessa »sitä samaa», mutta aina tuntuu löytyvän jo- Tämä paljas fyysisyys lienee eräs Borbetomagusin inten- ku extravaihde ja uusi äänikombinaatio, joka saa tä- siteetin salaisuuksista: vaikka äänisignaalia muokataankin mänkin kuulostamaan tuoreelta ja erilaiselta. Ja mi- kaikilla mahdollisilla tavoilla, sen synnyttäminen vaatii jo- kä kunnioitettavinta, vain ja ainoastaan Borbetoma- kaiselta soittajista ruumiillista ponnistelua. Musiikki ei voi gukselta. jäädä laitteiden sulkemisen ja käynnistämisen tasolle, kun sen synnyttämiseksi on kasvatettava ilmapatsas joka saa Petri Pirtilä saksofonin lehden värisemään, kun on iskettävä kitaran kie- liä jotta meteli jatkuisi. »Ennen kaikkea tahdomme, että kaikki kolme soittai- sivat täydellä teholla – tosin luonnollisesti herkkinä sille, mitä toiset tekevät. Silloin on pystyttävä kuuntelemaan kahdella korvalla. Ei voi vain keskittyä yhteen asiaan, ikään kuin taustalla olisi orkesteri ja soittaisit sooloa, vaan on kuultava tilanteen koko laajuus», Miller summaa. 

■ Borbetomagus: http://www.borbetomagus.com

2/2006 49 novelli Tuomas Haikonen

Kuka pelkää jäätä?

eneet oli nostettu etäälle rannasta, loon. Asiasta ei puhuttu sen enempää, koska kukaan meis- missä varhaisen kylpijän jäljet painuivat heikko- tä ei tahtonut loukata tai tulla loukatuksi. Ja olihan meillä V na lumen alta. Tarkempinäköinen saattoi ihmetel- edelleen synnytyksetkin. Kaikessa rauhassa kuuntelimme lä mihin jäljet mahtoivat kadota, mutta kenellekään ei tul- viranomaisten varoituksia luonnonolosuhteiden muutok- lut tähän aikaan mieleenkään lähteä ulos pakkasen kovet- sista ja otimme vastaan syytteen virkavallan vastustami- tamaan ilmaan. Vain näkymättömissä pysyvä lintu sirkut- sesta. Saimme kuulla, että talomme oli lähestyvän jäätikön ti pakkasta pahemmaksi. Siellä täällä lumessa kiertävien kulkureitillä. Useimmat naapurimme olivat jo kuulemma jälkien ympärillä pilkotti vielä kiireen keskellä unohtunei- tehneet sopimuksen ja matkustaneet pois. Olisimme tota muovilapioita ja hiekkakakkuja, jotka keräsivät kevyt- dellisia typeryksiä jos jäisimme. Perusteluitamme he ei- tä puuterilunta halkeamista käyviin railoihinsa. Viereinen vät suostuneet ymmärtämään. Kahville viranomaiset eivät keinu oli pysähtynyt lakipisteeseensä kuin äkillisen tuu- enää ennättäneet jäädä. len paiskaamana. Sen punaista pilkottava ruostuminen oli keskeytynyt ja haalistunut ennen aikojaan. Liiteriä vasten d d d kuivuvissa kalaverkoissa roikkuvat kalan päät olivat yhtä koskemattomia ja huolimattomia. Suurempien kalojen sil- Syksyn loppuun mennessä jää oli kavunnut jo mäaukot tuijottivat tyhjyyteen kuin lumeen poratuista tir- kuistille. Vain nuorimmat rohkenivat enää iskeä teränsä kistelyaukoista. Tämän kaiken olimme kuitenkin unohta- siihen ja taistella mitä taisteltavissa oli. Heistäkin osa oli jo neet jo kauan aikaa sitten, paetessamme taloon. väsynyt tähän turhaan työhön, josta intomielisimmät hei- tä sitten pilkkasivatkin. Kunnes eräänä päivänä sattui, et- d d d tä nuorimmainen iski polvensa jään reunaan. Hiljaisuus oli silloin täydellinen, kun kaikkien suunnitelmien teko lo- Taloa ei ollut laajennettu sitten viime kesän, petettiin ja jäätiin seuraamaan kuinka kokemattoman ve- koska synnytyksiä tapahtui enää niin harvoin. Voimassa- ren vana virtasi jään suomuja pitkin silmän kantamatto- olevaksi rajaksi oli tullut vanha tammi, jota kukaan ei raas- miin, jään vanhimpiin osiin asti. Vielä viikkoja myöhem- kinut kaataa. Liian monen iltaisen tarinan jälkeen uskoim- min, jolloin kukaan ei enää muistanut päiviä tai aikoja, jo- me kukin omalla erehtymättömällä tavallamme, että puu ku (muistaakseni äiti) kertoi nähneensä punertavan sävyn oli osa pyhää muistoa, josta jokainen meistäkin tulisi aika- pilkotuksen kuin luotaan työntävän majakanvalon. naan osalliseksi. Ainoa mitä voitiin tehdä oli rakentaa ker- ros kerrokselta, porras portaalta ylös, tavoitellen spiraalin d d d huippua, joka hävisi korkealle sekametsän latvustoon. Sa- malla huoneet kävivät kuitenkin pimeämmiksi ja kylmem- Pian tapahtuman jälkeen kuulimme silloin täl- miksi, eikä lopulta kukaan tahtonut kavuta portaita sen pi- löin laivan sumutorven ääneen. Pitkien ja laiskojen ääni- demmälle. en toistuminen herätti vuoroin jokaisen, joka oli jo ennät- tänyt tyystin kadottaa vuorokausirytminsä. Ja koska silloin d d d jää oli vielä kristallinkirkasta hyvän valaistuksen aikaan, saatoimme nähdä pidemmälle keittiön ikkunasta. Eteem- Lämmityskustannusten vuoksi rajasimme huo- me lipui aluksi murskautuneen metallin jäänteitä ja niiden neiden käytön alakerran vastaanottotilaan, jonka lämmi- loputtomia muodonmuutoksia, joita lapset kurkottelivat tyksestä vastasi päätytakan ympärivuorokautinen käymi- lattialta katsomaan. Näimme kuinka esiin nousi vanho- nen. Huone oli tarpeeksi suuri perheellemme, joka käsitti jen purjelaivojen mastoja ja aluksiensa mukana kuoleman- kuuden aikuisen, lähes yhtä monen lapsen sekä muutaman sa kohdanneiden kapteenien mietteliäitä kasvoja. Kun- siipieläimen vievän tilan. Sitä paitsi olimme jo tottuneet ti- nes jää paljasti kaikki ne koskemattomat rahtikontit ja sa- lanteeseen, jossa kaikkien toiveet jäivät aina vain puolik- dat öljyä valuttavat tynnyrit, joiden määrää ei voinut ver- si toteutuneiksi. Tätä pidimme meille sopivana demokra- rata mihinkään elottomaan. Lapset pyrkivät selkään, jotta tian muotona. Ei kenellekään liian paljon tai liian vähän. Ja mikään ei vain jäisi näkemättä. Yritimme kyllä hillitä hei- lopultakin; yksityisyyden puuttuminen sai meidät tunte- tä siinä, mutta emme tainneet onnistua oman malttamat- maan olomme hieman helpommaksi kuin mitä erakoitu- tomuutemme vuoksi. Mastoja seurasi lukemattomien lin- neet huoneet olisivat koskaan voineet tarjota. tujen joukko, jotka näyttivät kuin ne olisivat hiljentyneet pysyvään kuolinkamppailuun ja kiroaisivat jään vielä on- d d d nettomuudellaan. Pahimpien tapausten kohdalla yritimme kääntää lasten päitä pois. Ei liikaa, eikä liikaa, kuten sa- Ennen syksyä olimme kieltäytyneet useaan notaan. Mutta vaikka juuri linnut tuntuivat tuolloin kiin- kertaan viranomaisten häätöuhkauksista. Isoäidin liikutta- nostavan eniten, voiton vei kuitenkin koristevalojensa ja minen oli sula mahdottomuus, ja se tarkoitti jäämistä ta- ruosteenpunaista keulakuvaansa kantava postilaiva Tita-

2/2006 5500 nic, joka liikahteli varovaisen herrasmiehen tapaan, jään taa sen alastuloa. Silloin suljimme välittömästi kaikki vas- vastustamattoman voiman lakeja uhmaten. Näky oli kau- taanottotilaan johtavat ovet ja lisäsimme päätytakan tul- nis, vaikka äiti muistutti kuinka vakavasta asiasta todella ta. Samalla aamupalan parissa häärivä äiti ryntäsi keit- oli kyse. Se ei kuitenkaan estänyt meitä nauttimasta avo- tiöstä; jää oli nimittäin levinnyt ainoaan vielä toimivaan naisista kansiovista kantautuvasta pienten viulujen säes- jääarkkuun ja peittänyt vähäiset ruokavarastomme. En- tämästä tanssista, joka hiljeni aina silloin, kun laivat va- nen kuin kukaan ehti edes huolestua pienemmistä, kävi- lot sammuivat hetkeksi. Pian musiikki loppui yhtä yllättä- vät lapset jään kimppuun jääpiikeillään, joita he kantoivat en kuin oli alkanutkin. Silloin huomasimme tuijottavam- aina taskuissaan. Mutta turhaan. Jää eteni ja vangitsi jo- me toistemme peilikuvaa, eikä mikään tuntunut sen jäl- kaisen eteensä tulevan muodon ja tilan. Sillä oli kieltämät- keen enää entiseltä. tä hyvän tilannetajun tuomaa päättäväisyyttä. Leivänpaah- timesta hypähtäneet leivät puuroutuivat ilmaan, ja äänet Jään viiva oli jo tuolloin astunut ne askeleet, vaikenivat viimeistä kärpästä myöten. Viimeisen sulkiessa jotka terassinportaasta oli enää jäljellä, ja oli vain ajan ky- ovea kuulimme enää vain kuinka seinäkelloista ponnahta- symys milloin se saavuttaisi terassisaunan. Kiuasta oli pi- va käki jäi kukkumaan kaikuansa nyt jo pieneksi jäätiköksi detty päällä ne kaikki päivät niille harvoille, joita se enää muuttuneeseen keittiöön. Pakenimme vastaanottotilaan ja jaksoi lämmittää. Silti sauna oli edelleen paras paikka ke- yritimme tehdä parhaamme, jotta edes isoäiti pysyisi läm- rätä pois hiuksiin takertuneet itikat ja perhosenmunat. pimänä. Halkopino oli kuitenkin lopussa ja jouduimme Niinpä nuorimmaiset taluttivat isovanhempiansa yhdes- uhraamaan viimeisetkin huonekalut. Lopulta keräännyim- sä kuin toistensa päätöksiä tukien aamusta asti saunan lau- me kaikki takan kivetykselle. Kattovalo muuttui katkonai- teille. Pian tervattuihin seiniin ilmestyivät suipot jääpui- seksi ennen kuin se sammui ja pimensi huoneen. Muiste- kot, joita nuorimmaiset sulattelivat kilpaa niin, että rusin- limme postilaiva Titanicia ja sen pienistä viuluista kantau- aihoiset vanhukset tapasivat unohtua penkkien kätköihin. tuvaa musiikkia, mikä lohdutti niin kuin oikealla äänellä luettu iltasatu vain voi lohduttaa. Pian musiikki hiljentyi, d d d vaikka jotkut meistä jäivätkin sitä vielä hyräilemään.

Ulkona jokapäiväinen lumi lepäsi päivästä päi- d d d vään yhtä varmana kuin äiti, joka ikkunan äärellä saattoi nähdä enää vain kuinka hänen väsyneet hiukset kylmet- Nyt kun muistelen vuosien jälkeen tuota aikaa elä- tyivät rippeiksi ohimolle, heijastaen samalla ulkona etene- mästäni en voi olla tapailematta noita samoja säveliä, vaik- vän jään sinistä tummuutta. Vanhan jään murheellista vä- ka ne tuottaisivatkin nipistäviä vilunväreitä. Ehkä ne piti- riä. Lähestyvä jää oli kuin pirun peili, joka kuvitti katsojan- vät meidät hereillä ne ratkaisevat tunnit, jotka vietimme sa tarkimmatkin pelot ja epäilykset ruutuunsa. Mutta silti jään kannattelemassa ilmakuplassa. Ja loppujen lopuksi uteliaisuus sitä kohtaan piti äidin aina yhtä hereillä ja valp- tunsimme olomme varsin mukavaksi tuossa läpivedotto- paana. Eikä hän tällaisina hetkinä juurikaan ajatellut si- massa huoneessa, joka oli ilmestynyt vastaanottotilaamme tä, kuinka tämä kaikki tulisi joskus päättymään. Hän ei ol- kuin tuntematon vieras. Synnytykset olivat viimein lop- lut enää pitkään aikaan ollut sillä tuulella. Kirkkain silmin, puneet, sillä siipieläimet olivat jäätyneet keittiön orrelle joissa pystyi näkemään alkavan jään pilkahduksen, äiti jak- tai sitten ne olivat lentäneet taivaaseen, kuten lapset olivat soi vielä kestää koko yön kestävät synnytykset. Eikä ku- valmiita väittämään. Äiti sai vihdoin rauhan, josta olimme kaan uskaltanut kertoa hänelle totuutta siinä pelossa, että kaikki hyvillämme. Ja oli ehkä vain meidän onnemme, et- menettäisi oman toivonsa. tei kukaan muistanut ottaa ainuttakaan valokuvaa niiden kuukausien aikana, jotka vietimme talossa. Sillä niitä kat- d d d sellessa olisimme voineet muistaa väärin. Kokonaan toinen seikka on se, kuinka viranomaiset, jotka olivat enem- Jouduimme nyt tekemään päätöksiä, jotka män kuin tyytyväisiä sankarin roolistaan, kohtelivat mei- olimme onnistuneet sivuuttamaan koko syksyn. Muodos- tä evakuoinnin jälkeen. Jouduimme nimittäin puolustele- timme vahtivuorot, joiden tehtävänä oli valvoa jään yri- maan toden teolla havaintojamme postilaiva Titanicista ja tyksiä tunkeutua taloon. Vahtien määräksi päätettiin kaksi, sen pienistä viuluista kantautuvasta musiikista, joiden ei sillä tarvittiin joku, joka valvoisi ettei toinen vain nukah- arvovaltaisten onnettomuustutkijoiden mukaan koskaan taisi. Mutta vaikka vahtivuorojen aikana ei esiintynyt min- edes pitänyt olla laivassa.  käänlaisia huolimattomuuksia, oli meidät tuomittu epäon- nistumaan. Eräänä aamuna saimme huomata, että jää oli ■ Tuomas Haikonen (s. 1979) on helsinkiläinen teoreettisen kavunnut ullakon kautta taloon ja peittänyt sisäänsä yksi- filosofian ja yleisen kirjallisuustieteen opiskelija. Hän on myös tellen jokaisen huoneen, kiertyen lopulta rappusten viini- opiskellut Oriveden opiston kirjoituslinjalla. lehtiaiheiseen kaiteeseen, jonka on täytynyt vain vauhdit-

2/2006 51 runoja Verna Julkunen

Minä en enää ■ Verna Julkunen on 27-vuotias luota variksiin. Mikkelissä syntynyt, nykyään Helsingissä asuva filosofian Kun kävelen kadulla maisteri. Suomen kieltä opiskelleen Julkusen runojen tärkeimpiä täytyy varmistaa selusta. teemoja ovat vuodenaikojen ja valon vaihtelu, kaupunkiluonto ja Keittiössä ei uskalla pienet mielenliikkeet. edes katsoa veitsiä.

INTIAANIKESÄ

Kesän haalistamalla taivaalla aurinko yrittää vakuuttua voimastaan. Kynityn viljapellon kulmakarvat hikoilevat yllättävässä kuumuudessa naakkaparvi uneksii talvesta. Keskellä okranväristä maisemaa, jo kuolemaan valmista, olen niin lähellä onnea kuin on tällä hetkellä mahdollista.

Sinun otsasi siimeksessä luisen vuoren juurella kasvaa sininen varjo, sitä minä rakastan. Kulmakarvojesi metsä lepää ohimoilla kuin lennostaan väsyneet linnut käteni sateen käydessä niiden ylitse.

2/2006 52 Jermu Koskinen

NATURA MORTA ■ Jermu Koskisella on bc-kortti ja kierot pikkusormet. Koskinen hakee kirjeenvaihtotovereita Minä olin siellä. Muistan kuinka käsiäni paleli. Karl Marx ja/tai Friedrich Engels En enää asunut siellä. Avaimet tuntuivat -nimisistä henkilöistä. Mao Zedongit älkööt vaivautuko. oudoilta kädessäni. Ne tuntuivat kylmiltä, juuri niin metallisilta kuin niiden saattoi odottaakin tuntuvan. Mihin katosivat lapsuuteni maailmanloput, täydelliset auringonpimennykset, huolettomat hetket, taivaiden tihkuvansyvät arpikudokset, maailman arvoituksellisuus. Taivas näyttää juuri nyt jotenkin harvinaisen tavanomaiselta, linnutkin huomaavat sen, ne kieltäytyvät lentämästä ennen kuin asiantilaan tulee muutos.

VANITAS VANITATUM

Lapset puetaan univormuihin niin kauan kuin eivät siihen itse pysty, eläimet eivät vieläkään lämpene propagandalle, maailmankaikkeus on tuulilasin muotoinen, totuuslauseet eivät auta tosipaikan tullessa, kuljemme valoa kohti, tanssimme ilman musiikkia, meri ymmärtää viimein halvaantua, meiltä ei heru sille sympatiaa, pian se kuolee, pääsemme riitelemään kuolinpesästä, turvaudumme luontevasti kaikkeen keinotekoiseen, olemme keveitä perhosia ilmassa, olemme kylläisiä susia, jotka ovat haistaneet uuden saaliin.

2/2006 53 runoja Katariina Mäkinen

Tahtoisin kirjoittaa enemmän pelloista ja metsistä ■ Katariina Mäkinen (s.1981) autoista joiden valot muuntavat sinisen pimeäksi asuu Tampereella ja opiskelee naistutkimusta. Pitää auringosta ja juoksemisesta. Eksyy useimmilla jalat etsivät tuoksuvaa pehmeää maata matkoilla. Kirjoittaa työkseen, savua on jo liikaa oppiakseen ja tullakseen onnelliseksi. käsivarsissa väsynyt kireys vatsasta alkaen voin puristaa itseni kasaan valmiina valkoisiin kääreisiin

jossakin on yhä lämmintä ihoa sisko miten herkät sinun silmäsi ovat

2/2006 54 kolumni Heidi Laine

Kun ummikko oopperaan lähti

len päättänyt lähteä oopperaan. En naista, pyydän mukaani asiantuntijan, Kansallisoopperan ole koskaan ennen käynyt oopperassa. Lukiossa ohjaajan assistentin Juulia Tapolan. O jouduin katsomaan Puccinin La Bohémen video Tapola lähtee mielellään mukaan. Kahvilla ennen puolta, koska minun piti tehdä siitä esitelmä musiikintunnille. lituntista sivistyspläjäystä toteamme, että ainakin Kaape- Muistan vain, kuinka köyhät, parrakkaat taiteilijat poltti- litehtaalla pelkoni asiaan sopimattomasta pukeutumisesta vat huonekaluja pitääkseen asuntonsa lämpimänä. ovat aiheettomia. »Kyllä oopperaan tullaan sellaisissa ta- Minulla on karmivia ennakkoluuloja. Epäilen, ettei vaa- mineissa, joissa olo tuntuu hyvältä. Ensi-illoissa pynttäy- tekaapista löydy tarpeeksi siistiä vaatekappaletta. Mouk- dytään useammin», Tapola sanoo. kamaisuuteni tullee näkymään kilometrien päähän. Pääs- Kaikki on hyvin niin kauan kuin synkällä lavalla vain lii- tääköhän ovimies minut sisälle? Pysynkö hereillä näytök- kutaan. Elävä orkesteri synnyttää juhlallisen tunnelman sen ajan? Pitävätkö hermoni, kun lavalla seisovat miehet ja soittaessaan nurkassa. Kalvakka naishahmo kävelee poik- naiset ulisevat? Tajuanko juonesta mitään? ki lavan, mies nousee sängystä ja lähtee työhön, kaksi tyt- Olen kuitenkin kulttuuri-ihminen. Oopperavaje on kor- töä kirmaa läpi lavan. Kun Sudenmorsiamen keskushah- jattava. Postilaatikosta on parahiksi pudonnut Kansallis- mo Aalo ja hänen sisarensa alkavat puhua keskenään, kiu- oopperan esite, jossa kerrotaan kevään ohjelmistosta. Si- saannun. Sanat venyvät laulaen kummallisiksi ja epäsel- vut ovat täynnä melodramaattisiin asentoihin vääntynei- viksi. Tunne on sama kuin Lars von Trierin Dogvilleä en- tä miehiä ja naisia, joilla on yllään kimaltelevia vaatekap- si kertaa katsoessa. Dogvillestä puuttuvat realismin tuntua paleita. Harkitsen Kaija Saariahon Kaukaista rakkautta: lisäävät lavasteet, ja katsojalta kestää tovi tottua uuteen ta- esitteen mukaan se on suomalaisen oopperan suurmenes- rinankerronnan tapaan. Tapola vakuuttaa, että vieraantu- tys. Jostain syystä esityskieli on kuitenkin ranska. Itse asias misen tunne on normaali ja katoaa tottumuksen kasvaes- sa vain yksi oopperoista esitetään suomeksi, muissa on sa. Hänen mukaansa tunne vahvistuu laulun myötä. Lau- suomenkielinen tekstitys. Vilkaisen kuitenkin Kaukaisen laja joutuu käyttämään koko kehoaan tunteen luomiseksi, rakkauden kuvaa ja lopetan harkitsemisen: Jari Sillan- ja vaikutus tuntuu katsojassa. Amatöörinä koen kuitenkin pään näköinen mies on pukeutunut mustaan lateksiaamu- vahvimmin ne harvat puhekohtaukset, joita teoksessa on. takkiin, ja häntä pitelee valkoiseen pyjamaan pukeutunut Laulussa kiinnitän enemmän huomiota kiusaannuttaviin nainen. He hoilottavat jonkinlaisella lautalla, jonka edus- epäilmeisiin ja luonnottomiin eleisiin. Häpeissäni samas- talla on vettä. Tämä ei voi olla tyypillistä oopperaa. En kai- tun eturivin tirskuntaa pidätteleviin koulupoikiin. paa eriskummallisuuksia, jotka lisäisivät ennakkoluulojani. Vaikka ensimmäinen kokemus oopperasta ei vielä va- Wagnerin Parsifalin kuva sen sijaan vakuuttaa: parra- kuuta minua, en luovuta. Tapolan sanat oopperalaulajien kas, mahtipontinen mies laulaa suu ammollaan ja pitelee kurinalaisuudesta ja vahvasta ammattitaidosta jäävät mie- käsissään rastapäisen (!) naisen päätä. Yhä vakuuttuneem- leen, ja päätän antaa arvostetulle taidemuodolle uuden maksi tulen, kun luen esittelytekstin: »Parsifalissa – – eri- mahdollisuuden. Valitsen seuraavaksi koettelemukseksi tasoiset symbolismit palvelevat kaikki oopperavannou- Franz Kafkan kirjoittaman ja Philip Glassin säveltämän tuneisuuden korkeinta päämäärää. – – VAROITUS: Tämä Rangaistussiirtolassa-oopperan, joka pyörii maaliskuisen ooppera voi muuttaa elämäsi!» Katseeni liukuu viimeisel- viikon Helsingin Aleksanterin teatterissa. Seuralaiseni ta- le riville. Oopperan kesto on suorastaan postmoderni: vii- juaa lähtöpäivänä kysyä, onko kyseessä ensi-ilta. Goog- si tuntia ja 15 minuuttia. Siis yli viisi tuntia! Ei voi olla ter- laamme hakusanoilla »ooppera» ja »ensi-ilta» ja Internet veellistä käyttää ensimmäiseen oopperakokemukseensa paljastaa, että tarvitsemme smokit tai ainakin puvut. viittä tuntia. Vaikka väliaikoja on kaksi, laskuhumala ehtii Mielikuvat ylenpalttisesta elitismistä ropisevat teatteril- tulla ennen seuraavaa taukoa. Heitän esitteen syrjään ja jä- la: sovimme hyvin värikkääseen joukkoon. Vain hajuveden tän asian hautumaan. En tiedä kuinka nopeasti liput vara- vahva vana katsomossa tuskastuttaa. Lavalla seisoo pa- taan loppuun, mutta en jaksa välittää. ri kolme miestä harmaissaan ja laulaa kummallisesta teloi- Myöhemmin törmään mielenkiintoiseen vaihtoehtoon: tuskoneesta. Väliajalla seuralaiseni ehdottaa pakenemista Helsingissä järjestettävän Suden Ääni 2006 -tapahtuman läheiseen juottolaan. Baarissa olemme paikan tyylikkäim- yhteydessä esitetään Suden morsian -oopperaa. Tunnen mät asiakkaat, mikä on harvinaista. Sovimme, että läh- Aino Kallaksen teoksen. Se on minusta kiehtova, joten demme oopperaan toistekin.  lähden mielelläni katsomaan siitä tehtyä oopperaa. Koska pelkään, että minulta menee ohi jotakin oopperalle omi-

2/2006 55 sarjakuva Petri Hannini

2/2006 56 lehtiverkko Jouni Avelin

Demokratia ja narrin nauru

apaa-ajattelijassa (1/2006) keskeisistä käsitteistä tulee kyseenalaistamatto- tumassa jo nyt», »Euroopan on tehtävä asiat, Marketta Ollikainen palaa pilakuva- mia dogmeja. jotka on suunniteltu tehtäväksi», »sisämarkki- V kiistaan ja toteaa, että eurooppalainen Monien hämmästykseksi demokratian kes- nat eivät toimi tehokkaasti», »outoihin oloihin kulttuurieliitti vajosi heti tapauksen jälkeen it- keiseksi hahmoksi näissä puheenvuoroissa sisältyy riski». sesensuurin kouriin: helmikuun puolivälissä nousee narri, pyhien uskomusten ja arvojen Kuten tunnettua, valta sokaisee sen lähelle pää- Google-haulla pilakuvista löytyi vain laajim- rienaaja. Ollikainen siteeraa hyväksyvästi aka- sevät. Möttöläkin esittää nämä Ollilan mietel- malle levinnyt kuva pommipäisestä Muham- temiatutkija Jari Ehnroothia, joka huuteli Hel mät visionäärin viisauksina. Todisteeksi käy se, madista. singin Sanomissa narrien perään. Narrien pro- että Nokia on menestyvä yritys. Vallan kama- Suomalaisten poliitikkojen ja kirkonmiesten vokaatio paljastaa »sen dogmaattisen arvojär- reissa toimittajan kynä ei tylsy, vaan alkaa ta- anteeksipyyntöryöpyn ja Kaltion päätoimitta- jestyksen, joka muutoin ehkä saattaisi jäädä us- pailla pohjoiskorealaisen dekkarin tyyliä: »No- jan erottamisen jälkeen aate- ja oppihistorian konnollisen liturgian varjoon. Mitä enemmän kian pääkonttorin seitsemännen kerroksen dosentti Tarja-Liisa Luukkanen hämmäste- satiiri, pilkkaruno tai pilakuva onnistuu ärsyt- neuvotteluhuoneesta aukeaa näkymä hyisel- li Helsingin Sanomissa (22.2.2006) näitä kan- tämään, sitä paremmin ne osuvat kohteeseen- le Keilalahdelle. Talvinen maisema on kauka- nanottoja. »Demokratiassa ei ole tapana pyy- sa.» na siitä kosteasta ja kuumasta todellisuudesta, dellä anteeksi toisten tekemisiä.» Demokratias- Kiusalliseksi tämä narrien ylistys muuttuu, jossa Nokian uusin tehdas Etelä-Intiassa toimii. sa nimittäin »mikään taho ei omista lopullista kun muistamme, että narrit lauloivat nimen- Siksi onkin niin kiehtovaa, että neuvotteluhuo- totuutta ja sen tulkintaa. Kaikelle saa nauraa ja omaan feodaaliruhtinaiden lauluja ja söivät neesta katsoo ulos mies, joka on Euroopan kii- kaikkia saa kyseenalaistaa.» heidän leipäänsä. Heidän pilkkansa ja rienan- tellyimpiä Intian ja muiden kehittyvien mark- Luukkasen käsittelyssä demokratia alkaa sa oli mahdollista ylivertaisen ruhtinaan suvait- kinoiden asiantuntijoita. – – Edellisellä viikolla kuitenkin kivettyä hokemaksi. Kaikesta voi sevuuden vuoksi ja pikemminkin korosti ruhti- Pariisista on saapunut hämmentävä tieto. Chi- tehdä pilaa, kaikkien tunteita saa loukata. Olli- naan mahtia. Narrit olivat viihdyttäjiä. rac haluaa keskustella Ollilan kanssa erityises- kainenkin lähtee mukaan ja siteeraa Luukkas- Ehnrooth toteaa, että hänkin voi kysyä kir- ti Intiasta.» ta. »Se on vain jokaisen kestettävä vastavuoroi- jaimelliseen ehtoollisoppiin uskovalta, mitä Demokratiassa Suuri Johtaja on lyhenne sena hintana siitä, että jokaisella on puolestaan Kristuksen ruumiista ja verestä tulee, kun se suuren yrityksen johtajasta. Ja kuten meille on oikeus sekä yksityisesti että julkisesti kyseen- on mennyt vatsan läpi. Akatemiatutkijan ky- opetettu, kuka tahansa voi päästä suuren yri- alaistaa toisten uskomuksia, väitteitä ja totuuk- symys osoittaa, ettei narrien aika todellakaan tyksen johtajaksi. Koska suuren yrityksen joh- sia.» Samaan hengenvetoon Luukkanen hön- ole ohi… Mutta ketkä ovat tämän päivän ruh- taja on »kuka tahansa», Suuri Johtaja todellakin käisee, että demokratialle on ominaista »su- tinaita? edustaa kansaa. Siten me kaikki olemme Suu- vaitsevaisuus». d d d ria Johtajia. Ei siis ihme, että Suuren Johtajan Luukkanen ja Ollikainen eivät kuitenkaan viisaudet muistuttavat niitä kommentteja, joi- korosta, että »kyseenalaistaminen» ja »suvait- Suuri Johtaja ja kostea Intia. Ul ta kuulemme torikahviloissa ja markettien he- sevaisuus» ovat ongelmallisia ja jokseenkin kopolitiikassa (1/2006) Matias Möttölä haas- delmäpelien äärellä. avoimia käsitteitä. Voimmeko kyseenalaistaa tattelee Nokian pääjohtajaa Jorma Ollilaa. Py- Ja jos valta sokaiseekin, voimme lohduttau- suvaitsevaisuuden? Entä demokratian? Pitäi- hän hallitsemissa yhteiskunnissa karismaatti- tua sillä, että oma valtamme se siinä vain so- sikö meidän suvaita se, että joillekin ihmisille suus liittyy poliittisiin ja uskonnollisiin johta- kaisee. Möttölänkin kynä kipaisee vauhtiin ja jokin on pyhää? Annetaanko kaikkien kukkien jiin, maallistuneessa demokratiassa viihdetai- alkaa tapailla Ollilan tyyliä: »Jorma Ollilan 12 kukkia ja David Irvingin jatkaa holokaustin teilijoihin. Toisaalta liikeyritysten johtajat ovat vuoden kaudella Nokia on työntynyt rohkeas- kyseenalaistamista? Juuri tämän käsitteellisen antikarismaattisia kamreereja, joiden lausun- ti uusille markkinoille myymään ja tuottamaan keskeneräisyyden hyväksyminen sopisi Luuk- not tulevat kuin yhdestä suusta. »Elinkeino- puhelimia ja verkkoja. Se on ollut yhtiölle elin- kasen ja Ollikaisenkin markkinoimaan demo- elämän viat on korjattava», »Euroopan kohta- tärkeä strateginen valinta. Yhtiö on pärjännyt kratiakäsitteeseen, mutta heidän käsittelyssään lo on sen omissa käsissä», »muutos on tapah- uusilla markkinoilla erittäin hyvin.» 

2/2006 57 kolumni Jouko Jokisalo

»Tappakaa ne saatanat!» – länsimainen historiatietoisuus, EU ja kolonialismin historia

Aina kun joku korpraali lähtee kerää- riaanisen ajan viimeisestä holokaustista: »Miljoonat eivät » mään kumia, hänelle annetaan patruunoita. Hänen kuolleet ’modernin maailmanjärjestelmän’ ulkopuolella, on tuotava takaisin kaikki käyttämättömät ja jokaista vaan sen prosessin kuluessa, sen kehityskulun aikana, joka käytettyä kohti yksi oikea käsi! – – puolen vuoden aikana, pakotti heidät sopeutumaan taloudellisiin ja poliittisiin ra- he, valtio, olivat käyttäneet Momboyo-joella 6000 patruu- kenteisiin. He kuolivat liberaalisen kapitalismin kultaisel- naa, mikä tarkoittaa, että 6 000 ihmistä on surmattu tai sil- la aikakaudella; monet suoranaisesti murhattiin Smithin, vottu.» Vuonna 1890 palvelleen upseeri Simon Roin ker- Benthamin ja Millin pyhien periaatteiden dogmaattisen tomus on yksi monista, jotka todistavat Belgian Kongon toteutuksen vuoksi.» Samaan tulokseen tuli taloustieteili- siirtomaapolitiikan julmuuksista. jä Karl Polanyi The Great Transformation -teoksessa jo Belgia ryösti vuosien 1880 –1920 välisenä aikana Kon- vuonna 1944. Kato kuuluu hänen mukaansa tuon ajan ko- gon luonnonrikkauksia ja tappoi arviolta 10 miljoonaa ih- konaiskuvaan, mutta miljoonien nälkäkuoleman taustalla mistä. Murhatuista ei Brysselissä hiiskuta, mutta turistit oli ennen kaikkea Intian yhteiskunnan »perustavanlaatuis- voivat ihailla verisen siirtomaapolitiikan voitoilla ja mil- ten instituutioiden nopea ja raju tuhoaminen». Brittiläi- joonien kongolaisten joukkomurhan hinnalla rakennettua sessä kolonialismissa intialaisten joukkomittainen nälkä- Laekenin palatsia tai Cinquantenairen riemukaarta. kuolema oli oiva lääke liikaväestöongelmaan. Brittiläinen Hererot ja namat nousivat Saksan siirtomaassa (Ger historiatietoisuus ei ulotu niihin miljooniin, jotka meneh- man South West Africa) kapinaan miehittäjiä vastaan vuo- tyivät brittiläisen siirtomaapolitiikan uhreina. sina 1904–1907. Saksalaiset kolonialistit vastasivat kan- Algerian väestömäärä pieneni 20 prosenttia vuosina sanmurhalla. Saksalaisjoukkojen komentaja Lothar von 1830–1870 ja Norsunluurannikon väestömäärä laski vuo- Trotha antoi kuuluisan käskynsä lokakuussa 1904: »Jokai- sien 1900 ja 1910 välisenä aikana Ranskan siirtomaapolitii- nen herero ammutaan, kantoi hän asetta tai ei. En ota vas- kan tuloksena 1,5 miljoonasta 160 000:een. Ranskalainen taan myöskään naista tai lasta. Heidät karkotetaan joko historiatietoisuus ei näytä brittiläistä paremmalta. Helmi- omiensa luokse tai ammutaan.» Noin 80 prosenttia here- kuussa 2005 Ranskan oikeistohallitus sääti lain, jonka mu- roista ja puolet namoista tapettiin. Berliinissä ei ole heille kaan koulujen oppikirjojen tulee ottaa huomioon ranska- omistettuja museoita tai muistomerkkejä. laisen kolonialismin »positiivinen rooli». »Jos historioitsijat tutkivat brittiläisen imperiumin roo- 1800-luvun loppupuolelta ensimmäisen maailmanso- lia 50 vuoden kuluttua, sen käänteentekevimmäksi ja pa- dan alkuun kestänyt siirtomaaimperialismin kausi oli kan- hamaineisimmaksi tuotokseksi osoittautuu miljoonien sanmurhien aikaa. Kirjailija Joseph Conradin kuuluisan intialaisten tarpeeton kuolema», kirjoitti englantilainen Pimeyden sydän -teoksen päähenkilö Kurz tiivisti ajan journalisti William Digby 1870-luvun lopussa. Brittiläi- hengen lauseeseen »Tappakaa ne saatanat!» Skotlantilai- sen kolonialismin murhaavan politiikan tuloksena Intias- nen rotuteoreetikko Robert Knox (1791–1862) kirjoitti: sa kuoli vuosien 1876–1879 ja 1896–1900 aikana miljoo- »Mikä tuhoamisen kenttä onkaan anglosaksisten ja keltti- nia ihmisiä. Arviot kuolleista liikkuvat 12,2 ja 29,3 miljoo- läisten – – rotujen edessä.» Hänelle Afrikan mustan väes- nan välillä. Kysymyksessä ei ollut kuivuuden, katovuosien, tön tuhoutuminen oli edistyksen toteutumista: »Olemme- viljan puutteen tai nälän väistämätön tulos. Yhdysvaltalai- ko selviytyneet hottentoteista ja bushmanneista? Luullak- nen historioitsija Mike Davis onkin todennut tästä vikto- seni olemme; ja pian ne ovat pelkkiä harvinaisuuksia. Yh-

2/2006 58 den nahka on jo täytettynä esillä Englannissa ja toisen Pa- misyyttä ja ihmiskuntaa vastaan eivät ole koskaan tulleet riisissa, ellen erehdy – – Lyhyesti sanottuna he katoavat »osaksi läntistä historiatietoisuutta», toteaa kolumbialais- hyvää vauhtia maan pinnalta.» ranskalainen tutkija Rosa Amelia Plumella-Uribe. Mei- Siirtomaaimperialismin kauden kansanmurhien saldo dän globalisaation aikakauden eurooppalaisten ja EU:n on julmaa luettavaa: nykyisen Sri Lankan väestömäärä oli päättäjien tulisi ottaa vakavasti kolonialismin rikosten ras-

Kuvitus: Jella Kujala Jella Kuvitus: ennen kolonisaatiota 4–10 miljoonaa, mutta vuoteen 1920 kas perintö. Plumella-Uriben mukaan eurooppalaisten ku- mennessä se putosi noin miljoonaan. Brittiläisen siirto- vitelma ei-valkoisten väestöjen vähempiarvoisuudesta on maaimperialismin tuloksena Sudanin väestö väheni 8 – 9 olennaisesti merkittävämpi osa Euroopan kulttuuriperin- miljoonasta 2–3 miljoonaan vuosina 1882 –1903. Afrikas- töä kuin eurooppalaiset itse haluavat myöntää. sa ja Aasiassa kuoli nykyisten arvioiden mukaan pelkäs- Euroopan unioni näkee itseymmärryksessään poliittis- tään Euroopan siirtomaaimperialismin uhreina yhteensä ten arvojensa perustuvan demokratiaan, suvaitsevaisuu- 50–60 miljoonaa ihmistä. teen ja oikeusvaltion periaatteeseen. Tähän vedoten EU Siirtomaaimperialismin kansanmurhapolitiikka oli joh- jäsenneuvotteluissa edellyttää Turkilta oikeutetusti en- donmukaista jatkoa Euroopan 1500-luvulla alkaneel- simmäisen maailmansodan aikana tehdyn armenialaisten le ekspansiolle, jolle olivat leimallisia »verivirrat», niin kansanmurhan tunnustamista. EU tuomitsee Turkin har- kuin 1700-luvun ranskalaiset valistusfilosofitDenis Dide- joittaman politiikan ja katsoo, että se on vastoin euroop- rot ja Guillaume Thomas Raynal totesivat. He kirjoitti- palaisia arvoja sekä kehottaa Turkkia ottamaan esimerkkiä vat aiheesta teoksessa Historie des Deux Indes seuraavasti: Saksasta toisen maailmansodan joukkotuhon tunnustami- »Saavutustensa huumassa he [eurooppalaiset valloittajat] sessa. Euroopan neuvosto on tammikuussa 2006 tuomin- tekivät ratkaisun surmata ne, jotka he olivat jo ryöstäneet. nut »totalitarististen kommunistivaltioiden tekemät ih- Lukemattomat kansat katosivat maapallon kasvoilta näi- misoikeusrikokset». Kuitenkin Euroopan unionin keskeis- den barbaarien saapumisen jälkeen.» ten jäsenmaiden rikokset entisillä siirtomaa-alueilla tarjo- Saksalainen valistusfilosofiAlexander von Humboldt avat häkellyttävän esimerkin unohtamisen politiikasta. kirjoitti 1800-luvun alkupuolella siirtomaapolitiikan häpeä Siirtomaakauden rikosten puuttuminen länsimaises- stä seuraavasti: »eurooppalainen ei joudu missään anka- ta historiatietoisuudesta on anteeksiantamatonta ja vaa- rammin häpeämään eurooppalaisuuttaan kuin juuri [Ka- rallista. EU:n nopean toiminnan joukkoja ollaan lähettä- ribian meren] saarilla, oli kyse sitten ranskalaisten, tans- mässä Kongoon humanitaarisen intervention oikeuttama- kalaisten tai espanjalaisten saarista. – – Se, joka kiistelee na. Taustalla olevat EU:n turvallisuusstrategiset periaatteet siitä, mikä kansakunta kohtelee mustia kaikkein humaa- (esimerkiksi European Defence Paper, EDP, 2004) huoku- neimmin, tekee vain pilaa sanasta ’humanismi’ ja voi sa- vat vanhaa siirtomaaimperialismin henkeä. Strategiois- man tien jatkaa kyselemällä onko miellyttävämpää antaa sa julistetaan EU:n »vitaaleja intressejä», jotka edellyttävät viiltää itseltään vatsa auki kuin tulla nyljetyksi, tekivätkö »vakauden» turvaamista Euroopan ulkopuolella »kauppa- espanjalaiset enemmän julmuuksia Perussa kuin Venezue- reittien ja raaka-aineiden saamisen turvaamiseksi».  lassa, tekivätkö he niitä enemmän Amerikassa kuin eng- lantilaiset ja ranskalaiset Itä-Intiassa!» Kolonialismin historia ja siihen liittyvät rikokset ih-

2/2006 59 kirja-arviot Elämän mittausoppia

urkulaisen Pauliina Haasjoen kolmas Pauliina Haasjoki: runokokoelma Epäilyttävät puut jatkaa osittain Epäilyttävät puut. T kirjailijan tuotannosta jo aikaisemmin tuttuja tee- Tammi 2005, 80 s. moja. Edellisten teosten lailla myös uudessa kokoelmassa käsitellään lapsuutta ja aikuiseksi kasvamista. Teos on jaettu kuuteen erilliseen osastoon: »Mittausop- pi», »Puu ja epäily», »Unen postitoimisto», »Papan saari», »Suojaväri» ja »Avaruusseikkailu». Kappaleiden nimet an- tavat osviittaa kokoelman kuvastosta ja tematiikasta. Mit- takaavat, unet ja avaruus ovat läpi teoksen esiintyviä mo- tiiveja, jotka nivovat runot toisiinsa ja rakentavat niiden välille yhtenäisyyttä. Haasjoki kuvaa kokoelmassaan olemisen eri ulottu- vuuksia, ruohonjuuren mikrotasolta koko universumiin. Kovakuoriaisen hallitsemista puukaupungin katakombeis- ta siirrytään sujuvasti kaavoittamattomaan avaruuteen, suuren ja käsittämättömän keskelle. Runoihin punotaan rinnakkaismaailmoja limittäin ja lomittain. Geometrisen sanaston, pohjapiirustusten ja matemaattisten sääntöjen donnut / ja kaikki maisema myllerretty, – – /teollisuus oli kautta runojen puhuja pyrkii käsitteellistämään maailmaa. tullut lopullisesti, lapsuus lähtenyt lopullisesti.» Näin ai- Tehtävä on kuitenkin mahdoton: vieressä hengittää jatku- kuisen maailman ja lapsuuden välistä kuilua korostetaan vasti tyhjyyden kokemus, unet ja mystisyys, jota ei voida melko konventionaalisin keinoin. Ylimääräiseltä tuntuu koskaan täysin tavoittaa. myös puiden personoiminen, jonka olisi voinut jättää me- Mittausoppi on runoissa nimenomaan aikuiseksi kas- taforiselle tasolle; kunnioitusta herättävät luontokappa- vua: rajojen hahmottamista ja maailman kaavoittamista. leet taipuvat kömpelösti puhelinta käyttäviksi ihmismäi- Lapsen perspektiivistä katsottuna yksi voimalinja voi toi- siksi hahmoiksi. mia koko maailman rajana. Mittakaavat kuitenkin muut- Muutenkin kokoelmassa häiritsee ylimääräinen kielel- tuvat ja asioiden olomuoto vääristyy, kun lapsi tulee tie- linen kikkailu, jonka myötä runot sulkeutuvat lukijalta ja toiseksi itsestään ja ympäristöstään: »Sänky piteni toises- tuntuvat vaikeasti lähestyttäviltä. Haasjoen ilmaisun pää- ta päästään, jalkopäästä / väistämättä kun vuodet kuluivat osassa on kuva. Kuvien runsaus kuitenkin hukuttaa välil- / ja maailman olennot kutistuivat.» Aikuiset tietävät, et- lä runojen puhujan ja sitä kautta mahdollisuuden lukijan tä elämä koostuu palikoista, mutta lapsuuden maailma on samastumiseen. Välähdyksenomaiset vaikutelmat seuraa- vielä täynnä kysymyksiä, vailla säännöllisiä muotoja tai sa- vat toisiaan hengästyttävää vauhtia: »keskellä keittiötä jäh- noja. Nämä lapsen näkökulman kautta hahmotetut runot mettynyt lapsi, / piparia kohden ojentuva käsi / ja jonakin ovat kokoelman parasta antia. Niissä lukijalle näytetään aamuna ennen sarastusta / nousee musta aurinko, pais- kiehtovan abstrakti maailma, jossa voi ratsastaa taikama- taa television ylle / triljoona vuotta, tähdet helminauhassa tolla tai luoda itselleen vaihtoehtoisia todellisuuksia. / kaartuvat punaiseen jättiläiseen / ja kuuletko meren kie- Osastossa »Puu ja epäily» kiteytyy kokoelman keskei- huvan.» Runsaan ilmaisun välille kaipaisi tiivistyksiä, tihe- simmät aiheet. Luonto, metsät, lammet ja saaret ovat sii- ään rakennettuihin säkeistöihin enemmän tilaa. Vaikeasel- nä tärkeässä asemassa. Ihmisen luonnolle sälyttämä rooli koisuus alkaa näyttää itseisarvolta, kun lukija joutuu edi- salaisuuksien haltijana ja viisauden lähteenä – mutta myös toijan virkaan hakiessaan merkitystä sanahelinän keskeltä. mystisenä ja uhkaavana voimana – tiivistyy runoissa pui- Parhaiten runot onnistuvat, kun puhuja on niissä selke- den kantamaan merkitykseen. Puu on mytologisen perin- ästi läsnä, ja maailman kaoottisuus välitetään omakohtais- teen mukaisesti symboli kosmokselle ja maailmankaikkeu- ten havaintojen kautta. Näin tapahtuu kokoelman toiseksi delle. Se kannattelee runon puhujan taivasta, mutta on sa- viimeisessä runossa, joka on rakennettu dialogiksi mittaus malla maailma pienoiskoossa. Puun oksilla lapsi liikkuu opin kirjan kanssa. Kirjan absurdeiltakin vaikuttavat geo- kohti aikuisuutta ja tuntemattomia alueita. metrian ohjeet nivoutuvat runon puhujan muistikuviin ja Puu vertautuu myös itse lapseen: »runko oli hän it- aistimuksiin: riippumatto on lapsuuden ja aikuisuuden vä- se, hänen paikkansa juuriensa päällä / ja oksat olivat hä- lille pingotettu kesä, toiseen asteen yhtälön paraabeli maa- nen taitonsa, hänen kurotuksensa toisia kohti.» Luonnon ta vasten. Tällaiset oivallukset nostavat lukukokemuksen ja lapsen suhde esitetään vertauksen kautta symbioottisen plussan puolelle, vaikka kokoelmasta jääkin päällimmäiseksi kiinteänä. Aikuinen taas on luonnosta vieraantunut olio, epätasainen vaikutelma.  joka hakkaa puut ja muokkaa maisemaa: »Ja voi kauhistus, / miten Siltatien molemmin puolin kaikki maasto oli ka- Saara Oranen

2/2006 6600 Tyttöjen välisestä yksinäisyydestä uuli Niemen toinen runoteos Pitkästä ilosta kuvaa muuten sinua pidempi ennen sairastumistani – – .» Ed- tarinamaisin fragmentein kahden nuoren naisen vä- la ja rouva K ystävystyvät, jakavat nuoruuden hektisyyden J listä ystävyyttä. Teos on luonnollinen jatke esikoisteos ja vanhuuden levollisuuden, nykyhetken ja muistot. Rou- Taralle (Otava, 2003), jossa käsiteltiin ongelmallista sisa- va K:n menneisyyden vaikea ihmissuhde tuo perspektiiviä russuhdetta ja naiseksi kasvamisen vaikeutta. Molemmis- myös Edlan ja Magdan suhteeseen, niin ettei se pääse nou- sa kokoelmissa keskiössä on kaksi tyttöä, joita jokin yhdis- semaan ainutkertaiseksi, elämää suuremmaksi draamaksi tää, mutta joita kuitenkin vetävät erilleen pohjimmiltaan – vaikeita suhteita on monenlaisia, tyttöjen suhde olkoon erilaiset luonteet. Teoksia yhdistää myös niiden runon ja vain yksi niistä. proosatekstin välimaastoon jäävä »runotarinaksi» nimet- Niemen käyttämä runotarinamuoto tuo teokseen miel- ty muoto, seksuaalisviritteinen tematiikka sekä kipeitä ai- lyttävän avoimuuden ja asetelmattomuuden tunnun, mut- heita ajoittain lapsenomaisesti, ajoittain suorasukaisesti ta muodolla on ongelmansakin. Luopuessaan tarinamai- käsittelevä kieli. Ja kun Tarassa kolmantena päähahmona, suuden nimissä runokielen täsmällisyydestä kirjoittaja lu- eräänlaisena kehyskertojana toimii sisarusten isä, Pitkäs nastaa itselleen petollisen vapauden. Kielen täsmällisyy- tä ilosta varaa vastaavan roolin iäkkäälle rouva K:lle, jonka den tilalle pitäisi tulla jotakin muuta (täsmällinen tari- myötä teokseen saadaan myös toinen, nuoren ja vanhan nako?) sillä muuten teksti ei kiinnity mihinkään, siitä tu- naisen välinen ystävyyssuhde. lee löysää ja epätarkkaa, liian yleistä. Tämä onkin kokoel- Pitkästä ilosta jättää mielenkiintoisella tavalla määrit- man suurin ongelma, joka ilmenee myös hyvin konkreet- telemättä pääparin, Magdan ja Edlan, suhteen todellisen tisesti hän-pronominin ajoittain epäselvissä viittaussuh- luonteen. Heistä puhutaan ystävyksinä, mutta viittauk- teissa. Kokoelmaa lukiessa tulee harmillinen olo: aineksia sia myös fyysiseen suhteeseen esiintyy: »Hän nuolaisee ja olisi ollut hyvään kokonaisuuteen, mutta tekstin ja teemo- maistaa kuumennetun kanelin rintojen alla.» Tässä valos- jen hiominen on jätetty puolitiehen, menty jos ei helpoim- sa sanan ystävyys jatkuva toistuminen väliotsikkoja myö- man, niin ainakin helpon kautta. Toivonkin, että Niemi ten alkaa tuntua tarpeettomalta, jopa epärehelliseltä. Mik- malttaisi kirjoittaa seuraavaa teostaan tarkemmin ja kun- si nimetä niin selkeästi jotain, joka kuitenkin halutaan jät- nianhimoisemmin – ja ehkä myös irtautua kahden ensim- tää avoimeksi? Useimpia ystävyyttä käsitteleviä osastoja mäisen kokoelman »tyttömäisyydestä» – sillä hän on sel- vaivaa myös lausetasolla häiritsevä kliseisyyden tuntu, var- västi tarkka havainnoija, joka ajoittain väläyttelee taitavaa sinkin aloituslauseissa: »Kuinka sattumanvaraista heidän ja omaperäistä kieltä. Edellytykset kirjoittaa kiinnostavaa ystävystymisensä olikaan»; »Heidän ystävyytensä on alka- (kertovaa) runoutta ovat siis olemassa. Tässä kokoelmas- nut kaivaa itselleen hautaa.» Magdan ja Edlan yksilökuva- sa kömpelyyden ja tavanomaisuuden tuntua on kuitenkin uksissa Niemi onnistuu paremmin: tyttöjen erilaiset tavat vielä liikaa.  olla maailmassa kuvataan uskottavasti, ajoittain varsin on- nistuneesti. Kun Edla säilyttää laatikossa kamelinväristä Marianna Kurtto lankaa siltä varalta, että joskus omistaisi kamelinkarvata- kin, josta joskus irtoaisi nappi, Magda antaa hedelmäme- hun valua peitteelle eikä erota käsipyyhettä suihkupyyh- keestä. Näissäkin osastoissa Niemi kuitenkin sortuu liian itseselitteisiin lauseisiin: jos »Edla ei löydä paikkaansa maailmassa», eikö olisi parempi jättää se sanomatta, kuvata, antaa lukijan päätellä? Olisin toivonut, että Niemi olisi uskaltanut jättää tytöistä piirtyvät kuvat pienten havaintojen varaan ja jättänyt pois Magdan kirjoituspyrkimyksis- tä ja Edlan isäsuhteesta kertovat osiot, jotka ovat temaatti- sesti turhan tavanomaisia ja tylsistyttävät henkilökuvausta. Magdan perhettä ja ulkomaista taustaa kuvatessaan Nie- mi kuitenkin onnistuu kirjoittamaan tuoreemmin: »Suvun naiset sanoivat: / työnnä kynä tissin alle ja jos se pysyy/ saat alkaa hikoilla ja itkeä ilman syytä.» Ystävyyskuvauksen jäädessä melko epätasaiseksi kokoelman kantavaksi voimaksi nousee Rouva K. Rouva K:ssa yhdistyvät kypsyys ja hauraus, omanarvontunto ja avutto- muus – hänen puheeseensa Niemi onnistuu tuomaan se- kä huumoria että koskettavuutta, joiden puute tuntuu vai- vaavan muita osioita. Edlalle hän esittäytyy: »Minun ni- meni on rouva K. Etunimeä sinun ei tarvitse tietää. Olin Juuli Niemi: Pitkästä ilosta. Otava 2005. 112 s.

2/2006 61 kirja-arviot Elokuva taiteiden ristiaallokossa lokuva on monella tapaa jännittävä tai- teenlaji: se on suhteellisen nuori, jatkuvissa muu- E tospaineissa ja kaupallisuuden kurimuksessa tasa- painoileva moniulotteinen olio. Muut, tavallaan perin- teikkäämmät, taiteet tuntuvat sen rinnalla staattisilta ja it- seensä käpertyneiltä. Elokuva on dynaaminen ja neuroot- tinen – sen tavassa sekoittaa itseensä muita taiteita on jotain skitsofreenista. Helsingin yliopiston elokuva- ja tele- visiotutkimuksen professori Henry Bacon käsittelee elokuvaa taiteiden kohtauspaikkana laajassa tutkielmassaan Seitsemäs taide. Esitystapansa ja tyylinsä puolesta teos on nimenomaan tutkielma tai tutkimus, ei niinkään perinteinen elokuva- teos. Bacon on kirjoitustyössään kiistämättä akateeminen – joskin omalla tavallaan. Hänen tapansa kirjoittaa ei ole paatuneen yliopistolaisen kuivaa mongerrusta mutta ei myöskään laveaa kaunopuheista ilmaisua Peter von Baghin tyyliin. Tavallaan tämäkin teos on tietynlaista elokuvan histori- ankirjoitusta von Baghin ja Juri Nummelinin taannoisen Henry Bacon: Seitsemäs taide. Elokuva ja muut taiteet. Valkoisen hehkun jalanjäljissä. Baconin esittämänä eloku- Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005, 447 s. vahistoria hahmottuu muiden taiteiden kautta. Suurek- si osaksi teos koostuu eri taiteenlajien ja taideteosten sekä elokuvallisten yhteyksien etsimisestä ja löytämisestä. Nii- Shakespeare-filmatisointeja, oopperan ja elokuvan yhte- tä löytyykin liuta. Aina lukija ei voi kuitenkaan olla täysin yksiä, avantgarde-elokuvan monitaiteellisuutta ja »eloku- vakuuttunut Baconin esittämistä yhteyksistä: muistuttaa- varunoutta». Tällainen kunnianhimoinen kaikkien taitei- kohan Leos Caraxin Levottoman veren Alex sittenkään den käsittely vaatii tekijältään valtavaa asiantuntemusta ja Hugo Prattin sarjakuvasankari Corto Maltesea? Mieles- yleissivistystä. Sitä löytyy, ja kirja onkin tavalliselle kult- täni ei. Corto kun on tyyneyden perikuva, Alex puolestaan tuurinkuluttajalle opettavainen. määritelmällisesti levoton. Peter Greenawayn lausahdus siitä, kuinka nykyään Nämä eri taiteenlajien ja elokuvien yhteydet eivät kui- »kaikki taide liikkuu kohti elokuvan tilaa» kiteyttää var- tenkaan jää pelkästään yksittäisten teosten välisiin inter- masti jotain aikamme ja siinä syntyvän taiteen henges- tekstuaalisiin viittauksiin. Kuten Bacon huomauttaa kuva- tä. Onneksi Bacon ei kuitenkaan lähde liiemmälti revitte- taidetta ja elokuvaa koskevassa luvussa: »Joskus on mah- lemään lapsekkaalla ajatuksella elokuvasta kaikki ilmaisu- dollista löytää paralleeleja eri taiteenlajien parissa toimivi- muodot kokoavana lopullisena taiteena. en töistä intertekstuaalisuutta yleisemmällä tasolla.» Ba- Greenaway on kuitenkin selvästi yksi kirjan suuria hah- con etsii siis taiteilijoiden välillä vallitsevaa samanlaista moja – ohjaaja, joka on Baconin mukaan systemaattises- henkeä, maailmankatsomusta ja artikulointitapaa. Tällai- ti »luovalla, yltäkylläisellä ja räväkällä tavalla yhdistellyt ai- nen pari on Baconin mukaan esimerkiksi maalari Edward neksia ja vaikutteita useimmista muista taiteista». Kuvatai- Hopper ja ohjaaja Michelangelo Antonioni. Teokses- teilijana aloittaneen Greenawayn töissä tiivistyy moni kir- sa esitetyn todistusaineiston luettuaan taiteilijoiden välistä jan teema. Valitettavasti massiivinen ja poikkitaiteellinen yhteyttä onkin vaikea kieltää. The Tulse Luper Suitecases -projekti ei ole kuitenkaan eh- Taiteiden välisiä yhteyksiä kirjassa havainnollistetaan tinyt Baconin analyysiin. kattavalla kuvituksella. Kuvat avaavat loistavasti yksittäis- Painotuksistaan huolimatta Baconin ote elokuvaan on ten teosten välisiä vaikutussuhteita. Tässä kohtaa täytyy pääasiassa objektiivinen ja arvolauselmia välttelevä, vaik- kuitenkin tehdä pieni valitus kirjan kuvatoimitukselle: use- ka tietenkin omat suosikit näkyvät ja saavatkin näkyä: at kuvat elokuvista ovat suttuisen näköisiä, kuin huonolaa- etenkin Luchino Visconti mainitaan usein. Oopperan tuisesta tv-lähetyksestä siepattuja. historiaa aikoinaan kirjoittanut Bacon nostaa esiin myös sellaisia taiteilijoita kuin Richard Wagner, jotka muiden Tutkimus on valintojen tekemistä kirjoittajien käsissä tuskin olisivat saaneet omaa väliotsik- Bacon jakaa kirjansa selkeästi taidelajeittain: elokuvan ole- koaan. Nämä valinnat tekevät kirjasta entistä mielenkiin- musta käydään läpi systemaattisesti teatterin, kirjallisuu- toisemman.  den, sarjakuvan, maalaustaiteen, arkkitehtuurin, musiikin ja tanssin kautta. Omissa luvuissaan käsitellään vielä Turkka Ylinen

2/2006 62 Itsepäinen ratsastaja politiikan preerialla ichel Onfrayn kirjoittama Kapinal rekisterissä vaan jää kiinni hierarkkiseen yhteiskuntamal- lisen politiikka on pystypäisen individualismin liin, jossa valtiovalta on välttämätön paha ja yksilöt toisis- M manifesti. Tässä alunperin vuonna 1997 ilmes- taan erotettuja monadeja. Oikeudenmukainen politiikka tyneessä teoksessa Ranskassa vaikutusvaltainen Onfray on Onfrayn päämäärä, mutta avoimeksi jää, miten se voi- hahmottelee johdonmukaisesti puolustamansa hedonis- taisiin saavuttaa kyseenalaistamatta perustavammin ato- tisen elämänfilosofian poliittisia aspekteja.E nsisijaista on misoitujen yksilöiden ja suvereenin kansallisvaltion suhde. nauttivan ruumiin etiikka, Friedrich Nietzschen sanoin Oireellista onkin, ettei Onfraylla ole kummempaa sanotta- »suulaen arvostelmaa» noudattava ja kuvia kumartelema- vaa yhteisöstä ja että uskonto merkitsee hänelle vain kuo- ton hedonismi. Politiikka on asetettava tämän taipumatto- hitsevaa ja alistavaa monoteismia. Mystiikan ja lumouksen man yksilöetiikan palvelukseen ja talous puolestaan valis- Onfray tahtoisi palauttaa maailmaan, mutta nämä kiin- tuneen poliittisen ohjauksen alaisuuteen. Onfrayn pyrki- nostavat teemat töksähtävät jalustallaan yksin kaikkia vas- myksenä on demytologisoida politiikka ja selättää libera- taan pönöttävän dissidentin ihailevaan äimistelyyn. Inter- listinen logiikka. Hän liittää itsensä maanalaiseen anarkis- subjektiivisuuden ajatteleminen voisi perustavasti horjut- tien ja libertaristien kirjoittajatraditioon, yksinäisten susi- taa koko poliittista rakennelmaa, jonka oikomiseen Onfray en romanttiseen vallankumousrintamaan. tyytyy, mutta tällaiset vaikeat kysymykset hän selvittää is- Onfrayn argumentti liberalismia vastaan on, ettei se sal- kevällä retoriikalla ja teesejään toistamalla. li ihmisten nauttia haluistaan ja impulsseistaan. Menesty- Niin tai näin, teoreettisista puutteistaan huolimatta Ka jät joutuvat sitomaan halunsa standardoituun kulutusrih- pinallisen politiikka on piristävää luettavaa. Onfrayn kal- kamaan, kun taas tuottamattomuuteen sysätyt osattomat taisia konformismia kaihtavia ja rohkeasti syntetisoivia kamppailevat olemassaolostaan. Kykyjen ja mahdollisuuk- kirjoittajia on harvassa, ja hänen paatoksellinen vyörytyk- sien riisto toteutuu paljaimmillaan irtolaisuuden täydelli- sensä saa veren kiertämään. Eipä tule mieleeni aikalais- sessä turvattomuudessa ja laitoksiin sidottujen institutio- kirjoittajaa, joka pystyisi tällaiseen liki sartrelaiseen jyri- nalisoitujen yksilöiden elämässä, mutta varmuuden ja va- nään vaikuttamatta naurettavalta! Kiitos Tapani Kilpe- pauden puute kahlehtii myös hyväosaisia ajattelun köy- läisen eläväisen käännöksen, kirja ei kömmähdä Onfrayn hyyteen ja epätyydyttävään elämään. Voimien tasapai- raskaaseen tyyliin, jossa rinnastukset ryöppyävät ja kes- no on yhteiskuntaruumiin toimivuuden edellytys: normia keiset ajatukset nuijitaan läpi kuin rumputulella. Innosta- vastaan rikkova yksilö aiheuttaa vaarallisia tukkeumia ja van asenteen lisäksi Kapinallisen politiikka tarjoaa päte- vuotoja Leviathanin aineenvaihdunnassa. Omasta nautin- vän tiekartan 1800- ja 1900-lukujen vastakarvaiseen ajat- nostaan kiinni pitävä ruumis onkin Onfrayn mukaan yh- teluun. Lempikirjojaan Onfray ruotii sellaisella innolla ja teiskuntaruumiille aina patologinen. Yksilöllistä vapaut- tarkkuudella, että kyynisimmänkin luulisi lauhtuvan. Var- ta rajoittavia hallintamekanismeja vastaan Onfray asettaa sinkin ranskankielentaitoiselle kirjan loppuun koottu lisä- tuhlauksen, nautinnon ja riemun. Hän etsii uusia kanavia lukemisto osoittaa käyttökelpoisia polkuja eteenpäin. Täs- vuoden 1968 Pariisin toukokuun virroille ja valaa uskoa säpä siis sopiva lahja kevään ylioppilaalle!  siihen, että vallankumoukselliseksi tuleminen jokapäiväi- sessä elämässä on yhä mahdollista. Parlamentarismi ja jäy- Taneli Tuominen hä puoluepoliittinen asemasota eivät Onfrayta liiemmin innosta. Mitään poliittisesti mullistavaa Kapinallisen politiik Michel Onfray: Kapinallisen ka ei tarjoa. Viimevuotisessa Yliopisto-lehden (53:6/2005) politiikka. Tutkielma vastarinnasta haastattelussa Onfray kertoi vastustavansa pikemminkin ja taipumattomuudesta (Politique du liberalismia kuin kapitalismia. Yksityisomistus ja valtion rebelle). Suom. Tapani Kilpeläinen. kontrolloima markkinatalous voisivat hänen mukaansa niin&näin-lehden julkaisusarja 23°45 hyvinkin toimia myös oikeudenmukaisesti, »vasemmisto- 2005, 370 s. laisessa kapitalismissa». Keskeistä on ajattelun suunta: pal- velevatko yksilöt politiikkaa ja markkinoitaa vai markkinat politiikkaa, joka on yksilöiden palveluksessa. Onfrayn ajatuksessa suvereenista yksilöstä turmeltu- mattomine nautintoineen häivähtää jälkiä Jean-Jacques Rousseaun luonnontilan viattomuudesta. Rousseaun tapaan Onfray uskoo alistavaa sosiaalistamista edeltävään yksilöllisyyteen, »kovaan ja jakamattomaan ytimeen, mo- nadiin». Onfrayn rohkea teoreettinen atavismi vaatii ve- ronsa kirjan poliittisessa ohjelmassa. Kapinallisen poli tiikka ei käsitteellistä yksilöä eron tai yhteismitattoman

2/2006 63 kirja-arviot Tuoreesti postmodernista

yväskyläläisen Kampus Kustannuksen julkaise- vaa olisikin pohtia, miten postmodernin (tai jonkun mie- ma PoMon tila – kirjoituksia kirjallisuuden postmo lestä osuvammin »nykyajan») ilmiöt ovat läsnä paikalli- J dernismista on ulkoasultaan mainio artikkelikokoel- sesti omalaatuisina muunnoksina. PoMon tila ei kuiten- ma. Kun siirtyy hieman kummallisen otsikon jälkeen sil- kaan käsittele globaalin ja paikallisen vuorovaikutusta. Se mäilemään sisällysluetteloa, odotukset nousevat rutkasti. ei käsittele suomalaisen postmodernismin kansallisia eri- Näyttää siltä, että kyseessä on varsin värikäs joukko artik- tyispiirteitä. Kirjan näkökulma on toinen. Eräs sen tarkoi- keleita ja näkökulmia. tuksista on osoittaa, että ehkä mielekkäämpää kuin puhua Anna Helteen ja Katriina Kajanneksen toimittama suomalaisen postmodernismin »nuoruudesta ja ohuudes- teos perustuu kirjallisuudentutkijoiden ydinosaamiseen: ta» on kiinnittää huomio yksinkertaisesti siihen, minkä- pääosassa on joukko kirjailijoita Suomesta ja muualta. Kir- laisia ilmiöitä ja ongelmia kirjailijat teoksissaan käsittele- joittajia ja artikkeleita on kahdeksan. Tulkittavia kirjailijoi- vät. Jonkinlaista suomalaisen postmodernismin traditiota ta on kuusitoista. Teoksia analysoimalla kirjoittajat avaavat ja sen muutosta PoMon tilassa kuitenkin onnistutaan kä- reittejä kirjallisuuden postmodernismiin. Kokoelman ar- sittelemään. Tästä todistaa Ojajärven ja Anna Helteen artikkeleita yhdistää monitasoinen postmoderni tilan prob- tikkelien onnistunut vuoropuhelu. lematiikka. Anna Helteen tapa käsitellä Markku Eskelisen 1980-lu- Keskustelua postmodernista on käyty hyvin monella ta- vulla »avantgardistisuudellaan» huomiota ja inhoakin he- solla. Johdannossa Anna Helle tekee työerottelun post rättänyt Non Stop kuvaa hyvin PoMon tilan päämääriä. modernin ja postmodernismin välillä. Postmodernismi on Helle lukee Eskelistä uusista teoreettisista näkökulmista. Sa- taidesuuntaus ja tyylikausi, kun taas postmoderni on yh- malla hän tulee »kirjoittaneeksi» siihen ajankohtaisen sisäl- teiskuntatieteiden käsite. lön. Eskelinen luonnehtii itse teostaan näin: »Non Stop on Feministisen liikkeen edustajia ärsytti aikanaan se ta- erilaisten postmodernien teorioiden väkivaltainen kohtaus- pa, jolla postmodernismin tiettyjen suuntausten edustajat paikka, esseen ja proosan hybridi, jossa kirjallisuus kohtaa kyseenalaistivat subjektin kyvyn tietää todellisuudesta ja videon.» Helle haluaa vastata Non Stopin aikanaan osak- toimia tiedon perusteella. Naisilta vietiin jotain, jota heil- seen saamaan kritiikkiin (nihilistisestä) maailmattomuudes- lä ei edes ollut. Yhdelle teoksen kirjoittajalle Kaisa Kuri- ta ja tyhjyydestä lukemalla kirjaa erilaisina avaruudellisina kalle postmodernismin kirjalliset keinot näyttäytyvät kui- tiloina. Non Stopin eräät katkelmat luovat fiktiivisen panop- tenkin potentiaalisina emansipaation välineinä. Analysoi- ticonin tilan, jossa lukija kokee elävästi olevansa tarkkaili- dessaan Monica Fagerholmin Divaa hän kiinnittää huo- ja. Non Stop esittää osan materiaalistaan olevan videoku- miota kertomisen aktiin suhteessa ihmisen toimintaympä- vaa tai salakuuntelutallennetta. Silmiinpistävän väkivaltai- ristöön. Onko puhuja koulun rehtori vai seksuaaliseen vä- set kirjalliset videokatkelmat Helle rinnastaa Jean Baudril- hemmistöön kuuluva tyttö? Onko hän mielisairaanhoitaja lardin kuvalliseen rivouteen. Väkivallan kuvia on liikaa, jot- vai potilas, vanginvartija vai vanki? Divassa on kyse myös ta niillä enää olisi mitään merkitystä. Markku Eskelinen ja tyttöyden representoinnin politiikasta eli siitä, mitä ja mi- Lars Sund asettuvat PoMon tilassa jännittävästi rinnakkain, ten tytöistä voidaan kertoa. Tärkeää on, mitä tarkoitusta ja lukija toteaa heidän täydellisen erilaisuutensa kirjailijoina. varten kertomus on tuotettu. Heidän maailmankuvansa näyttävät poikkeavan radikaalis- Myös Jussi Ojajärven kirjoitus Lars Sundin Lanthand ti esimerkiksi sellaisissa teemoissa kuin toiminnan ja kerto- lerskans sonista käsittelee kertomista, erityisesti kertomi- misen mahdollisuudet versus hyödyttömyys, leikki ja ironia, sen sosiaalisia ympäristöjä ja muistelemisen merkitystä. fantasia ja todellisuus. Ojajärven teksti on oppineisuudessaan onnistunut avaus Lähdin lukemaan PoMon tilaa tiettyjen postmodernis- kokoelmalle. Se on yksi kokoelman kiinnostavimmista sik- mia koskevien ennakkokäsitysten kanssa. Liitin siihen sel- si, että se kritisoi »perinteisen postmodernismin» ylilyön- laisia määreitä kuin pinnallisuus, tyylien itsetarkoitukselli- tejä kuten ikuisia totuuksia historian lopusta ja subjektin nen sekoittaminen, kaikki käy -mentaliteetti, passivoiva iro- kuolemasta. Ojajärvi sanoutuu irti jossain määrin esimer- nia ja vaarallinen epäpoliittisuus. Omat käsitykseni olivat kiksi sellaisesta postmodernin leikin käsitteestä, joka ko- kuitenkin jossain määrin pinnallisia. Varsinkin Harri Vei- rostaa merkitysten ikuista lykkääntymistä. Tai ainakaan von artikkeli ranskalaisista jälkimoderneista kirjailijoista Ojajärvi ei pidä sitä muuna kuin kiinnostavana lähtökoh- muutti käsitykseni jokseenkin sisällöttömiksi. Veivon artik- tana. Ojajärven leikki on sosiaalis-materiaalisiin oloihin keli on kouriintuntuvan aiheensa ansiosta kokoelman paras. perustuvaa leikkiä, jossa ylitetään ajan ja paikan rajat. Tä- Se lähtee rationalisoituina ihannelähiöinä luotujen asuin- mä liittyy muisteluun ja siihen kuuluvaan kertomisen te- alueiden rappeutumisesta ja päätyy käsittelemään neljää koon. Vakavilla asioilla ei leikitä, mutta menneisyyteen ei mielenkiintoista kirjailijaa. tulisi aina suhtautua kuoleman vakavasti. Ei ole välttämät- PoMon tilan kirjoittajista suuri osa on nuoria. Se on tä niin tärkeää, kuinka täydellisyyttä hipovia kuvaukset tuonut sisältöön annoksen tuoreutta, sillä kysymykset ja menneisyydestä ovat. Ehkä tärkeämpää on kysyä muiste- kiinnostuksen kohteet ovat uusia. Kahdeksankymmentä- lun sosiaalista funktiota: esimerkiksi muistelun merkitystä luvun suomalaisen postmodernismin nihilistinen suhtau- isoisän ja tyttärenpojan suhteille. tuminen maailmaan tapahtui hyvin erilaisessa kulttuuri- Sosiologi Zygmunt Baumanin mukaan postmoder- sessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tämä ei kuiten- ni on taloudellisesti menestyneen lännen ilmiö. Kiinnosta- kaan tarkoita, että silloin esitetyt kysymykset olisivat me-

2/2006 64 nettäneet kiinnostavuutensa. Käsillä olevan kirjan henki Hosiaisluoma) on varsin jokapäiväinen. Samalla voi vain on erilainen. Siitä välittyy tietty tekemisen meininki. kuitenkin kysyä, kuka haluaa hallita kokonaisuutta ja onko PoMon tila vastaa artikkeleillaan kulttuuriseen halu hallita Baumanin kuvaamien intellektuellien haikailua tilaukseen. Se on kieleltään melko yleistajuinen ja pyrkii menneeseen moderniin, jossa kulttuurinen määrittelyvalta tieteenalojen rajoja ylittävään keskusteluun. Se on myös merkitsi myös poliittista valtaa. Liittyykö nyt käsillä olevan tasokasta kirjallisuustiedettä. Suomenkielistä yleisesitystä kirjan tuoreus ehkä siihen, että sen nuoret kirjoittajat postmodernismista ei ole kirjoitettu. Myös suomalaisen lähtevät liikkeelle asetelmista, jotka ovat karua tutkijan postmodernistisen kirjallisuuden tutkimus on ollut nykypäivää? Todellista valtaa ei suuremmin ole, mutta vähäistä. Miksi näin on? Ehkä Suomessa on vasta nyt tultu omassa yksiössä sitäkin suurempi ajattelun vapaus.  kulttuuris-yhteiskunnalliseen tilanteeseen, jossa voidaan Fredric Jamesonin tapaan kokea, miten esteettinen tuotanto on yhdentynyt kapitalistiseen tavaratuotantoon? Myös kokemuksemme informaatioräjähdyksen jälkeisestä Anna Helle & Katriina Kajannes (toim.): PoMon tila maailmasta, joka »kohisee semanttista hälyä ja jonka – kirjoituksia kirjallisuuden postmodernismista. Kampus kokonaisuus ei ole enää kenenkään hallittavissa»(Yrjö Kustannus 2005, 196 s.

Häveliäisyyden rajoja rikkova kasvutarina

eikki Turusen uusin, suurten sukupuoliviettiensä kanssa. Näistä asioista on ikäluokkien eepokseksikin mainittu Yö pienessä maalaisidyllissä totuttu puhumaan hy- H kevään kuun -romaani paljastaa roh- vin hiljaa, jos ollenkaan. keasti, vaikkakin pelkistetysti, miten sukupuoli- Yö kevään kuun -romaanissa Turunen kä- asioista puhuminen voi pienessä maaseutuyhtei- sittelee tunnetuimman teoksensa Simpautta sössä olla arka mutta toisaalta hyvinkin arkinen jan aikakautta edeltänyttä aikaa, jolloin maal- asia. Turunen murtaa monia tabuja ja kertoo sa- tamuutto ja siihen liittyvät ilmiöt olivat vielä malla raadollisen ja rehellisen kasvutarinan. edessäpäin. Harmi vain, että tämä Turusen 60- Romaani on kertomus murrosikäisistä nuo- vuotisjuhlaromaani on lupaavasta nimestään rista, jotka joutuvat kasvamaan sodan jälkeisen huolimatta lähes toisinto, ikään kuin Simpaut jälleenrakentamisen raskaassa ilmapiirissä, jos- taja sellaisessa paketissa, jossa aikakausi on eri sa niin fyysisesti kuin henkisestikin runneltu- mutta tavat ja tottumukset samat. jen vanhempien jälkikasvua ohjailee aikuisuu- Romaania ei myöskään paranna se, että Tu- teen liittyvät asiat kuten seksuaalinen heräämi- runen tuo esille paikoitellen samoja naturalis- nen. Turunen kertoo asioista niiden oikeilla ni- tisia piirteitä, joita jo Timo K. Mukka käytti millä, kaunistelemattoman karskilla tyylillään. Maa on syntinen laulu -romaanissaan. Tästä Romaani on myös kertomus suurista ikä- huolimatta Turunen ansaitsee tunnustusta sii- luokista. Pääosassa on sotainvalidin ja uudis- tä, miten hän kertoo Oinosen sekä oman ai- raivaajan poika Heino Oinonen. Turunen tuo kansa suurten ikäluokkien tarinan tutulla oma- tässä omaelämäkerrallisessa tilinteossaan Oi- peräisellä ja junttimaisella tavallaan. nosen kautta esille kertomuksen, jossa nuo- Huomionarvoista romaanissa on loppulu- rella on unelmia paremmasta elämästä. Routa ku »Kuusikymmentä askelta ympyrässä». Se ajaa kuitenkin porsaan kotiin, kuten Oinosen- on itsenäinen hieno loppu, jossa kerrotaan ro- kin, kun hän ei unelmistaan huolimatta pääse- maanissa vaikuttaneiden nykyiset kuulumiset kään Ateneumiin opiskelemaan taidetta. ja elämänkohtalot.  Oinosen tulevaisuudessa siintää kirjailijan ura, mutta tie näyttää olevan pitkä ja kivinen. Jarmo Rintala Heikki Turunen: Yö kevään kuun. Kauniiden unelmien ja haaveiden maailmas- wsoy 2005, 332 s. sa Oinonen joutuu jatkuvasti kamppailemaan

2/2006 65 kolumni Markku Soikkeli

Miljoona siipiveikkoa on aina väärässä

ansallinen hygienia on uhattuna vähintään insertissä, jossa haastateltiin kansanedustaja Erkki Pulli- kerran sukupolvessa. Olivatpa asialla etnisiä rajoja aista. Hän ei ollut lainkaan vakuuttunut Suomen kyvys- K uhkaavat »rodut» tai taksonomisia rajoja uhmaavat tä reagoida lintuinfluenssaan, eikä etenkään viranomais- »lajit», ratkaisu on aina sama: miljoona karjavaunuun sul- temme kyvystä tulkita Euroopan ilmapiiriä. Silloin kun EU: lottua yksilöä on aina väärässä. n sisällä tehdään päätöksiä, joissa ovat vastakkain valtion- Eräänä sunnuntaina (5.3.2006) katselin televisiodoku- talous ja valtioiden välinen solidaarisuus, voittajana on menttia »Stalinin sodat». Dokumentissa piipahdettiin vä- useimmiten valtiollinen itsekkyys. lillä Saksan puolelle, siellä Hitlerillä oli samanlaiset me- todit kuin Stalinilla. Tarvittiin hyvin järjestetty junaverk- ko, jotta miljoonien ihmisten joukkovoima voitiin hajottaa Kansa on kuin karjaa, jonka »epätervettä» ainesta poliittisissa puhdistuksissa. Kuinka ollakaan, kanavaa vaihtaessani törmäsin ohjel- voi siirrellä junavaunuissa minne halutaan. maan, jossa oli jälleen aiheena miljoonien yksilöiden teu- rastaminen. Maailmannäyttämöllä-ohjelmassa keskuste- Pulliainen otti esimerkiksi tapauksen, jossa EU-maat oli lijoina olivat elintarvikehygienian ammattilaiset sekä pe- vat vielä kyenneet toimimaan solidaarisesti. Kolme vuot- ruspalveluministeri Liisa Hyssälä. Ohjelmassa yritettiin ta sitten Hollannissa päätettiin tiputaudin puhjettua hävit- selvittää, millaista solidaarisuutta Euroopasta löytyy, kun tää kolmasosa siipikarjasta. Solidaarisuuden nimissä oltiin lintuinfluenssa iskee kaikessa rajuudessaan – ja millais- valmiimpia tappamaan 30 miljoonaa eläintä kuin rokotta- ta solidaarisuutta on jäljellä, kun virus hyppää ihmisiin ja maan ne. Rokottaminen olisi johtanut viruksen elossa säi- alkaa levitä pandemiana. »Miksi Suomi uskoo olevansa lymiseen ja koko Euroopan vaarantumiseen. poikkeus?» kysyi toimittaja. Pulliainen kysyi samaa asiaa kuin toimittaja Anne Au- Hygienian ammattilaisina esiintyivät eläinlääkäri, elin- tio: kuinka itsekkäästi valtiot tulevat toimimaan, kun (1) tarviketeollisuudenliiton johtaja ja ministeri. EU:n soli- entistä rajumpi lintuepidemia leviää ja kun (2) ihmisiä tap- daarisuudesta he eivät uskaltaneet sanoa yhtään mitään. pava pandemia puhkeaa. Aiemmat esimerkit viittaavat sii- Kolmikko ylisti Suomen hygieniatasoa, eläinten ja ihmis- hen, että EU:ssa valtiot käsittelevät pandemiankin kaltais- ten käsittelyn teollista tehokkuutta. Mitään moraalisesti ta asiaa ensisijaisesti taloudellisena uhkana, koska EU:n pe- kyseenalaista ei nähty käsitteessä »elintarviketeollisuus», rusta on taloudessa eikä kulttuurien kanssakäymisessä. eli siinä, että eläimet muuttuvat liukuhihnalla eineksik- Valtioiden sisällä taas asiaa käsitellään hyssy(lä)tellen ku- si. Muu Eurooppa puhuu uhkaavasta katastrofista, mutten Suomessa: me olemme tehokkaita ja »varautuneita», ta lintukodossa voi kehuskella terveysministerien broileri- muu maailma selvitköön miten kykenee. lounaalla. Lintuinfluenssan kaltaiset tapaukset paljastavat globa- Varmuus kansallisesta hygieniasta kumpuaa jostain sy- lisaation pimeän puolen, kansallisten rajojen katoamisen. vältä sinivalkoisesta alitajunnasta. Hygienian ammattilai- Globalisaation aikana kansallisesta hygieniasta voi puhua set ministeriä myöten ovat varmoja, että kansalaisia voi- vain sellaisten sinivalkoisten myyttien avulla, joissa kan- daan käsitellä kuin »siipikarjayksilöitä». H5N1-viruksen le- saan suhtaudutaan samalla tavalla kuin Hitler ja Stalin viäminen pandemiana on heille yhtä symbolinen – ja mer- suhtautuivat. Kansa on kuin karjaa, jonka »epätervettä» kitysten sijaan merkkeinä hallittava – uhkakuva kuin lin- ainesta voi siirrellä junavaunuissa minne halutaan. tujen kevätmuutto. Globalisaatio on poliitikoille hyvä asia niin kauan kuin »Ja sitten me hankimme täsmärokotteen», tokaisi mi- rajojen ylitse tullaan tunnettuja lentoreittejä myöten. Kaik- nisteri Hyssälä – niin kuin pandemiassa olisi kyse vain ai- ki siivekkäät muuttajat eivät kuitenkaan noudata Finnai- kataulujen tarkistamisesta. »Täsmärokotetta» ei kuiten- rin reittejä. Globalisaation keinotekoisuus paljastuu kai- kaan ole olemassa muualla kuin viranomaisten mielikuvi- kessa naurettavuudessaan, kun meille alkaa saapua »lin- tuksessa. Jo kaksi päivää myöhemmin uutisissa kerrottiin, nuntietä» kaikki se, mitä olemme salaa pitäneet planeetan että Suomi joutuu uusimaan nykyisenkin rokotetilauk- kääntöpuolena, maailmamme varjovyöhykkeenä ja aluee- sensa. H5N1-virus on jo tähän mennessä muuntunut niin na, jossa taudit sikiävät ja sodat soditaan tuottoisasti. merkittävästi. Vain myyteissä maailmanlopun merkit tarvitsevat len- Kansallisen puhtauden ja lintukodon myytit ovat minis- täviä ratsuja. Itse näen heidät tv-studion tuoleissa: minis- terin suojakerroin päivämediaa vastaan. Pandemian leviä- teri, kotieläinasiamies ja elintarviketeollisuusliiton johta- misessä tärkeintä ei olekaan biologinen vaan kulttuurinen ja. Eikä heillä ole mitään kiirettä. He luottavat siihen, että tekijä. Tämä tuli esille Maailmannäyttämöllä-ohjelman miljoona siipiveikkoa on aina väärässä. 

2/2006 66 Kulttuurivihkot kampesi lähetysautonsa Seinäjoelle Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kuhinaan 8.–9.4. Selvitimme, tarvitseeko puolue psykiatria vai tokeneeko punakone puukkotappelulla. Kuka pystyy korvaamaan Suvi-Anne Siimeksen? Katso eetteristä sensuroimaton videomateriaali Seinäjoen puukkojen yöstä. http://www.kulttuurivihkot.fi/

Lauri Viita 2/2006  Vapputervehdyksiä

Lauri Viita 2/2006 Vapputervehdyksiä