Health 2011 Survey – Methods Tomi Mäki-Opas Annamari Lundqvist REPORT Annamari Lundqvist REPORT Tomi Mäki-Opas (Eds.) Health 2011 Survey – Methods

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Health 2011 Survey – Methods Tomi Mäki-Opas Annamari Lundqvist REPORT Annamari Lundqvist REPORT Tomi Mäki-Opas (Eds.) Health 2011 Survey – Methods Annamari Lundqvist Tomi Mäki-Opas (eds.) Health 2011 Survey – Methods Tomi Mäki-Opas Tomi Annamari Lundqvist REPORT Annamari Lundqvist REPORT Tomi Mäki-Opas (eds.) Health 2011 Survey – Methods This report describes the planning, design and implementation as well as the – Methods Health 2011 Survey main methods and contents of the survey. The report is targeted to researchers using the Health 2011 Survey data for various health monitoring and scientific research purposes, and to those who are planning and conducting large population based health examination surveys in the future. The main aim of the Health 2011 Survey was to provide an up-to-date overview of health, functional capacity and welfare of the population as well as time trends in them. The survey design is both cross-sectional and longitudinal. The invitation to take part in the Health 2011 Survey was sent to all persons who had been included in the representative random sample of the national Health 2000 Survey 11 years earlier (N=8,135). A new random sample of persons aged 18–28 years was also drawn (N=1,994). The fieldwork was carried out in 2011–2012. A wide range of information was collected by a comprehensive health examination, interviews and questionnaires. In addition, register based information was linked to the survey data. .!7BC5<3"DFJJLE! Publication sales www.thl.fi/bookshop 8 Phone: +358 29 524 7190 8 | 2016 2016 8 | 2016 ISBN 978-952-302-668-1 REPORT 8/2016 Annamari Lundqvist and Tomi Mäki-Opas (editors) Health 2011 Survey – Methods © Authors and National Institute for Health and Welfare Cover drawing: Riitta Nieminen Layout: Annamari Lundqvist ISBN 978-952-302-668-1 (printed) ISBN 978-952-302-669-8 (online publication) ISSN 1798-0070 (printed) ISSN 1798-0089 (online publication) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-669-8 Juvenes Print – Finnish University Print Ltd Tampere, Finland 2016 Foreword The target group of this report is researchers planning to use the Health 2011 Survey data for various health monitoring and scientific research purposes, and those who are planning and conducting large population based health examination surveys in the future. The aim is to enhance research collaboration at the international level and therefore the report has been published in English only. We wish to thank all key experts contributing to the planning and implementation of the Health 2011 Survey. Their valued expertise and efforts laid the basis for this methodology report. However, only persons participating in the drafting and writing this methodology report are listed as authors. We also would like to thank: x all the 7,488 subjects who gave their time to take part in the Health 2011 Survey, x the fieldwork personnel working so diligently to collect the data, x Research Professor Seppo Koskinen who lead the Health 2011 Survey and contributed to planning and reviewing this report, x Research Manager Päivikki Koponen who was involved in the planning and implementation of the survey and planning, drafting and critically reviewing this report, x Professor Arpo Aromaa who had a very important role in planning the survey and reviewing this report, x Dr. Sebastián Peña who made an invaluable contribution to the planning the survey, x RN Ulla Laitinen and MSc Minna Collins-Cona for their careful and devoted editorial assistance, x the National Institute for Health and Welfare for providing excellent research facilities and support, and x the numerous agencies who contributed to the funding of the survey. We are also grateful to all others not specifically mentioned but who contributed to the planning and implementation of the survey as well as the preparation and publication of this report. 3 The Health 2011 Survey – Methods THL – Report 8/2016 4 Abstract Annamari Lundqvist and Tomi Mäki-Opas, eds. Health 2011 Survey – Methods. The National Institute for Health and Welfare (THL), Report 8/2016, 219 pages, Helsinki 2016, ISBN 978- 952-302-668-1 (printed), ISBN 978-952-302-669-8 (online publication). This report describes the planning, design and implementation as well as the main methods and contents of the Health 2011 Survey, a comprehensive national health examination survey on the levels, changes and determinants of health, functional capacity and welfare of the population. Guidelines are also included for using Health 2011 data for research purposes. The main aim of the Health 2011 Survey was to provide an up-to-date overview of health and functional capacity in the working-age and elderly populations as well as time trends in them. In the survey, the prevalence of the most common health problems and factors contributing to them as well as need for treatment, rehabilitation and assistance associated with these problems were evaluated. The survey design is both cross-sectional and longitudinal. The invitation to take part in the Health 2011 Survey was sent to all persons who had been included in the representative, two-stage stratified, random sample of the national Health 2000 Survey 11 years earlier (N=8,135). A new random sample of persons aged 18–28 years was also drawn (N=1,994). In addition, 920 subjects participating in the Mini-Finland Survey in 1978–1980 and who were invited to a resurvey in 2001 were invited. The Health 2011 Survey was carried out by the National Institute for Health and Welfare (THL) in co-operation with researchers and experts from several other organisations. The fieldwork was carried out in 2011–2012 by five teams in 60 locations all over the country. A wide range of information was collected by a comprehensive health examination, face-to-face and phone interviews as well as self-administered questionnaires. In addition, register based information on all people in the sample was linked to the survey data. Nearly three quarters, 73.6 per cent of the subjects aged 29 years or older took part in at least one data collection phase. The participation rate was 42.3 per cent in the new cohort of young adults and 81.3 per cent among the Mini-Finland resurvey sample. First results of the survey were published in 2012. The Health 2011 Survey data provide exceptionally good opportunities for health monitoring as well as for multidisciplinary public health and epidemiologic research. Register based follow- up also enhances the possibilities for scientific research. 5 The Health 2011 Survey – Methods Tiivistelmä Annamari Lundqvist ja Tomi Mäki-Opas, toim. Terveys 2011 -tutkimus – Menetelmät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 8/2016, 219 sivua. Helsinki 2016, ISBN 978- 952-302-668-1 (painettu), 978-952-302-669-8 ISBN (verkkojulkaisu). Tässä raportissa kuvataan Terveys 2011 -tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen sekä tutkimuksen sisältö ja menetelmät. Raportti käsittelee myös tutkimusaineiston hyödyntämistä ja suositeltavia tilastollisia analyysejä. Terveys 2011 -tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa kattava ja ajankohtainen kuva väestön terveydestä, toimintakyvystä ja niiden muutoksista. Tutkimuksessa selvitettiin tärkeimpien terveysongelmien yleisyyttä ja syitä sekä niihin liittyvän hoidon, kuntoutuksen ja avun tarvetta. Tutkimuskysymyksiä on mahdollista tarkastella sekä poikkileikkaus- että pitkittäisasetelmassa. Terveys 2011 -tutkimukseen kutsuttiin kaikki elossa olevat Terveys 2000 -tutkimukseen 11 vuotta aiemmin kutsutut henkilöt (N=8 135), jotka edustavat Suomen aikuisväestöä. Lisäksi poimittiin uusi täydentävä satunnaisotos (N=1 994) 18–28-vuotiaita nuoria aikuisia. Tutkimukseen kutsuttiin myös ne 920 henkilöä, jotka olivat osallistuneet Mini-Suomi - tutkimukseen vuosina 1978–1980 ja jotka oli kutsuttu uusintatutkimukseen vuonna 2001. Terveys 2011 -tutkimuksen suunnittelua ja toteutusta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhteistyössä laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Tutkimuksen kenttävaihe toteutettiin vuosina 2011–2012. Tiedonkeruusta vastasi viisi kenttäryhmää, jotka työskentelivät 60 tutkimusalueella eri puolella Suomea. Tutkimuksessa kerättiin monipuolisesti ja laaja- alaisesti tietoa terveystarkastuksen, haastatteluiden ja kyselylomakkeiden avulla. Tutkimusaineistoa on täydennetty yhdistämällä siihen kansallisista rekistereistä saatavia tietoja. Tutkimukseen kutsutuista 29-vuotiaista ja sitä vanhemmista henkilöistä 73,6 prosenttia osallistui ainakin yhteen tiedonkeruun vaiheeseen. Nuorista aikuisista tutkimukseen osallistui 42,3 prosenttia ja Mini-Suomi-otokseen kuuluvista 81,3 prosenttia. Ensimmäiset tutkimustulokset julkaistiin vuonna 2012. Terveys 2011 -tutkimuksen aineisto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden sekä väestön terveyden seurantaan että monitieteelliseen kansanterveyden tutkimukseen. Rekisteriseurantatiedot otokseen kuuluvien terveydestä lisäävät oleellisesti aineiston käyttökelpoisuutta korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen. THL – Report 8/2016 6 Sammandrag Annamari Lundqvist och Tomi Mäki-Opas, red. Hälsa 2011 – Metoder. Institutet för hälsa och välfärd (THL). Rapport 8/2016, 219 sidor. Helsingfors 2016, ISBN 978-952-302-668-1 (tryckt), ISBN 978-952-302-669-8 (nätpublikation) Den här rapporten beskriver planering, design, utförande och metoder i Hälsa 2011, en nationell undersökning om befolkningens hälsa, funktionsförmåga och välfärd samt om bidragande faktorer och förändringar i dem. Rapporten innehåller också rekommendationer rörande analysmetoder. Det primära syftet med undersökningen Hälsa 2011 var att ta fram en heltäckande aktuell bild av hälsan och funktionsförmågan samt förändringarna i dem. Undersökningen har kartlagt förekomsten av de viktigaste hälsoproblemen,
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • KYRÖSKOSKI- IKAALINEN Ja Yhtey
    1.1.-31.5.2020 ARKIPÄIVINÄ PIKAVUOROT IKAALINEN – TAMPERE ja yhteydet Helsinkiin Mistä Ikaalinen Ikaalinen Kankaanpää Parkano Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen Ikaalinen HUOM! Koulp. Kylpylä l l l :07.25 07.50 l l l l 11.50 l l l l l l l Ikaalinen 05.40 06.40 07.10 07.40 08.05 08.50 09.05 10.05 11.20 12.05 13.05 14.05 15.05 16.05 17.15 18.45 20.45 Kyröskoski 05.55 06.55 07.25 07.55 08.20 09.05 09.20 10.20 11.35 12.20 13.20 14.20 15.20 16.20 17.30 19.00 21.00 Hämeenkyrö, Härkikuja 06.05 07.05 07.35 08.05 08.30 09.15 09.30 10.30 11.45 12.30 13.30 14.30 15.30 16.30 17.40 19.10 21.10 Metsäkylä th, Vaasantie 06.20 07.20 07.50 08.20 08.45 09.30 09.45 10.45 12.00 12.45 13.45 14.45 15.45 16.45 17.55 19.25 21.25 Ylöjärvi, Vaasantie 06.25 07.25 07.55 08.25 08.50 09.35 09.50 10.50 12.05 12.50 13.50 14.50 15.50 16.50 18.00 19.30 21.30 Tampere, LAS 06.55 07.55 08.20 08.55 09.20 10.05 10.20 11.20 12.30 13.20 14.15 15.20 16.20 17.20 18.25 19.55 21.55 Tampere, LAS *07.10 08.30 08.30 *09.00 *09.30 l l 11.30 12.35 l *14.30 *15.30 *16.30 *17.30 *18.30 *20.00 l Helsinki-Vantaa lentoasema *(09.30) (10.40) (10.40) *(11.35) *(11.35) I I (13.40) 14.50 l *(16.35) *(17.40) *(18.45) *(19.35) *(21.00) l l Helsinki, Kamppi *09.50 10.50 10.50 *11.40 *11.45 l l 13.45 l l *16.55 *17.55 *18.50 *19.55 *21.05 *22.25 l PIKAVUOROT TAMPERE – KYRÖSKOSKI- IKAALINEN ja yhteydet Helsingistä HUOM! Koulp.
    [Show full text]
  • Surun Kohdattua
    Surun kohdattua SAVONLINNAN SEURAKUNTA¤ Enonkoski Kerimäki Punkaharju Rantasalmi Savonlinna Savonranta Surun kohdattua Läheisen ihmisen kuolema pysäyttää. Sureva ihminen tarvitsee tukea. Kristillinen seurakunta tahtoo olla mukana auttamassa siunaten ihmisleämää Jumalan virvoittavalla sanalla ja rukouksella sen kaikissa vaiheissa, myös kuolemassa. Jeesuksen lupauksen mukaan kuolema ei ole lopullinen loppu. Kasteessa kristitylle on lahjoitettu Jeesuksen ylösnousemuksessaan hankkima voitto kuolemasta. Kun uskomme häneen, pääsemme kerran iankaikkiseen elämään. Kuolemaan ja hautajaisiin liittyvät järjestelyt saattavat tuntua raskailta. Ne voivat kuitenkin olla osa surutyötä, jonka kautta omaiset löytävät voimaa jatkaa eteen- päin.Tämä on Savonlinnan evankelis-luterilaisen seurakunnan toimittama opas hautaukseen liittyvien käytännön järjestelyjen helpottamiseksi. Sisältö s. 3 Kuka hoitaa hautausjärjestelyt s. 4 Entä jos vainaja ei kuulunut kirkkoon? s. 4 Lupa hautaamiseen -lomake s. 4 Siunaustilaisuuden varaaminen s. 4 Kuolemasta ilmoittaminen s. 6 Hautapaikan varaaminen s. 6 Sukuhauta s.7 Uusi arkku- tai uurnahauta s. 7 Mihin haudataan? s. 8 Keskustelu papin kanssa s. 8 Vainajan näyttö s. 8 Kukkalaitteet s. 8 Siunaustilaisuus s. 10 Hautaussaatto s. 11 Muistotilaisuus s. 12 Tuhkaus ja maahan kätkeminen s. 12 Haudan hallinta, hoito ja maksut s. 12 Hautamuistomerkki s. 13 Pakolliset kustannukset s. 13 Varaton kuolinpesä s. 13 Muita käytännönasioita s. 14 Surutyö Kuka hoitaa hautausjärjestelyt? Hautausjärjestelyt ovat lähimpien omaisten tehtävä.
    [Show full text]
  • Kohdekortti Ylöjärvi
    356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 357 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Mutalan kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Pietilän talli Pietilä 1) Historiallisesti arvokas maatalousalue, - säilynyt viljelyksessä (1800-luku tai vanhempi) 2a) Historiallinen kylätontti x 2b) Historiallinen merkittävä tielinja x 3) Kiinteä muinaisjäännös x 5) Arvokas maisema-alue (2013) - 6) Perinteinen ja vaihteleva maisemakuva x 4a) Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) - 4b) Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Vesan ja Pietilän pihapiiri Seurantalo Koulu Simolan pihapiiri 1 MK:n MY-alue 1 MK:n MY-alue 1 MK:n akm-alue 1 MK:n akm-alue Niityt Uusi rajaus 2014 Pellot Rakennuskulttuurin ydinalue Asutus Historiallinen tielinja Muinaisjäännös 0 0,25 0,5 km 358 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,25 0,5 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,25 0,5 km 0 0,25 0,5 km 359 YLÖJÄRVI Virrat Kihniö Lempiäniemen kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Runsaan ratsutila Ikaalinen - 1400-luvun asuinpaikka Runsaan kylätontti nykyisen Juupajoki Ylöjärvi pihapiirin itäpuolella - talo isojaon jälkeisellä paikalla Hämeenkyrö Orivesi - kantatila jolla ratsutilan historia 1600-luvulta Tampere - päärakennus runko 1800-luvun alusta, muutostyöt Kangasala Sastamala Nokia Pirkkala
    [Show full text]
  • Vesimuodostuman Tiedot
    2. kausi - Ekologinen Tunnus Nimi Kunta tila 2. kausi - Luokituksen taso Ekologisen tilan muutos 35.125.1.001_001 Kiimajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.001_001 Rautavesi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.002_a01 Riippilänjärvi Sastamala Välttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.132.1.001_001 Kulovesi Nokia, Sastamala Hyvä Laajaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.132.1.009_a01 Teernijärvi Nokia Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.134.1.010_a01 Pääjärvi Sastamala Erinomainen Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.137.1.002_001 Ekojärvi Sastamala Huono Vedenlaatuluokitus Tilaluokka huonontunut yhden luokan johtuen luokkarajan muuttumisesta 35.138.1.003_001 Ylistenjärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.151.1.003_001 Aurajärvi Sastamala Erinomainen Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.153.1.001_001 Kiikoisjärvi Sastamala Tyydyttävä Suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.154.1.001_001 Kuorsumaanjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.001_001 Mouhijärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.016_001 Kourajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.156.1.015_a01 Sävijärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.001_a01 Kirjasjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.002_001 Märkäjärvi Sastamala Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus
    [Show full text]
  • Työllisyyskatsaus Heinäkuu 2021
    ETELÄ­SAVO Työllisyyskatsaus Elokuu 2021 ETELÄ­SAVO Elokuu 2021 Etelä­Savossa elokuun lopussa 5 500 työtöntä Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Etelä­Savossa oli elokuun lopussa 5 493 työtöntä työnhakijaa, mikä on 15 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaan työttömien määrä aleni 547:llä ja lomautettujen määrä 453:lla. Pieksämäki 8,2 Lomautettuja oli 247 eli kolmasosa vuodentakaisesta. Enonkoski 9,1 Rantasalmi Kangasniemi 8,1 9,7 Savonlinna Työttömiä oli elokuun lopussa reilut 700 heinäkuuta vähemmän. 11,5 Työttömänä oli 9,7 % työvoimasta. Juva 6,7 Sulkava Mikkeli 11,7 Hirvensalmi 9,5 11,5 Alle 25­vuotiaita työttömiä oli elokuun lopussa 629, eli 220 Puumala henkilöä ja 26 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pertunmaa 8,3 9,4 Mäntyharju 9,0 Yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli elokuun 5,0 ­ 9,9 (9) 10,0 ­ 14,9 (3) lopussa 1 958. Määrä on noussut vuodessa noin 300:lla eli 16 %. Koko maassa oli elokuun lopussa työttömänä 281 000 eli 48 700 henkilöä ja 15 % vähemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuja oli elokuun lopussa koko maassa 24 600 henkilöä eli 60 % vähemmän kuin vuosi sitten. Tiedot ilmenevät työ­ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta. Trendit: Työttömien määrä oli Etelä­Savossa tasan tuhat vuodentakaista pienempi. Lomautettuja oli elokuun lopussa 247, eli 700 henkilöä ja 65 % vähemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa lomautettuja oli 24 600 eli 60 % vuodentakaista vähemmän. Alle 25­vuotiaita työttömiä oli Etelä­Savossa elokuun lopussa 629, mikä on 220 henkilöä ja 16 % vähemmän kuin vuosi sitten. Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli Etelä­Savossa elokuun lopussa yhteensä 2 901 henkilöä eli 240 enemmän kuin vuosi sitten.
    [Show full text]
  • Koko Tutkimusalue
    5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Ohje Etelä-Savon Hyvinvointialueella Sijaitsevan Kunnan Tai Kuntayhtymän Sopimushallintaan
    etela-savo.fi Ohje Etelä-Savon hyvinvointialueella sijaitsevan kunnan tai kuntayhtymän sopimushallintaan 1. Tämän ohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tämän ohjeen tarkoituksena on auttaa sopimustoimintaan osallistuvia Etelä-Savon hyvinvointialueeseen kuuluvia kuntayhtymiä ja alueella sijaitsevia kuntia ottaman huomioon hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön vaatimukset sopimusten laatimisessa. 1.7.2021 voimaantullut sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettu laki (616/2021, voimaanpanolaki, VPL) sisältää sopimushallinnan kannalta merkityksellisiä säännöksiä. Tällä asiakirjalla ohjeistetaan kuntayhtymiä ja kuntia ottamaan huomioon lakiuudistuksen vaikutus organisaation toimivaltaan tehdä sopimus. Organisaation tulee huomioida myös toimivalta muuttaa sopimusta tai päättää sopimus esimerkiksi irtisanomalla. Tämä ohje koskee kaikkia sopimustyyppejä ja sopimuksia, jotka ovat laadittu 29.6.2021 jälkeen tai joiden voidaan arvioida olevan voimassa 1.1.2023 jälkeenkin. Toimitilojen, siirtyvän irtaimen omaisuuden (kuten immateriaalioikeuksien) ja vastuidenluetteloinnista ja selvittämisestä voi olla tästä ohjeesta erillisiä, itsenäisiä ohjeita, joissa käsitellään sopimuksia tai niitä koskevia menettelytapoja. Tätä ohjetta on arvioitava kuitenkin yhdessä muiden VPL 4 luvun (erityisesti 21 § ja 26 §:n) toteuttamista ja soveltamista koskevien ohjeiden kanssa tai niitä
    [Show full text]
  • Anna Äänesi Ja Vaikuta!
    Osuuskauppa Suur-Savon edustajiston vaalit ANNA ÄÄNESI JA VAIKUTA! Osuuskauppa Suur-Savon asiakasomistajana voit äänestää MIKKELIN JÄSENALUE: oman jäsenalueesi ehdokasta sähköisesti osoitteessa Hirvensalmi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa PIEKSÄMÄEN JÄSENALUE: OSUUSKAUPPAVAALIT.FI/SUUR-SAVO Pieksämäki Sähköinen äänestysaika on 17.-26.2.2020. JUVAN JÄSENALUE: Asiakasomistajat, jotka eivät ole äänestäneet sähköisesti, Joroinen, Juva, Puumala, Rantasalmi, Sulkava saavat postiäänestysmateriaalin kotiin ennen posti- SAVONLINNAN JÄSENALUE: äänestyksen alkamista. Postiäänestysaika on 23.3.-1.4.2020. Edustajiston vaalien jäsenalueet: vaalien Edustajiston Enonkoski, Savonlinna Toimialueen ulkopuolella asuvat asiakasomistajat voivat MIKKELIN JÄSENALUE: äänestää minkä tahansa jäsenalueen ehdokasta. LISTA A 2 3 4 5 6 7 8 9 Anttonen Pertti Barck Paavo Hokkanen Marita Hokkanen Pia Hokkanen Sanna-Mari Hynninen Jukka Hämäläinen Reijo Kaihila Eija Eläkeläinen Sähköasentaja, Opettaja Lähihoitaja Sairaanhoitaja AMK, Erikoisammattimies Mielenterveyshoitaja Omaistoiminnan Mikkeli eläkeläinen Mikkeli Mikkeli lähihoitaja Mikkeli Mikkeli ohjaaja, sosionomi Mikkeli Mikkeli HIrvensalmi LISTA A 10 11 12 13 14 15 16 17 Kohvakka Katja Kähönen Pekka Kääriäinen Vesa Lappi Jani Lehtinen Ari Leskinen Ulla Myyryläinen Veikko Nykänen Reijo Myyjä Toimitusjohtaja, Yhdistelmäajo- Liikennemyymälätyön- Eläkeläinen, rakennus- Pääluottamushenkilö, Parkettityöntekijä, Konepuuseppä Mikkeli yrittäjä neuvonkuljettaja tekijä, varapääluott.m. ten terveysasiantuntija työsuojeluvaltuutettu
    [Show full text]