DOCSLIB.ORG

SOTE-KARTTA MUUTTUU ILMAN LAKIAKIN Jo Kymmenen Maakunnan Kokoista Kuntayhtymää Järjestää Perusterveydenhuollon Palveluja Ainakin Osassa Alueen Kunnista

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
SOTE-KARTTA MUUTTUU ILMAN LAKIAKIN Jo Kymmenen Maakunnan Kokoista Kuntayhtymää Järjestää Perusterveydenhuollon Palveluja Ainakin Osassa Alueen Kunnista Ajassa SOTE-KARTTA MUUTTUU ILMAN LAKIAKIN Jo kymmenen maakunnan kokoista kuntayhtymää järjestää perusterveydenhuollon palveluja ainakin osassa alueen kunnista. TEKSTI MINNA PIHLAVA TYÖRYHMÄ TUOMAS KERÄNEN, PIITU PARMANNE, MINNA PIHLAVA, ULLA TOIKKANEN, HERTTA VIERULA JA HELI VÄYRYNEN GRAFIIKAT LIISA VALTONEN ote-uudistuksen kohtalo on semmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. vitse lähetettä, ja puhelinnumero, johon vielä epäselvä, mutta maa- Kunnissa aiemmin yksin työskennelleet voi arkisin soittaa mielenterveys- ja kunnat valmistautuvat jo erityisosaajat ovat saaneet tuekseen päihdeasioissa. uuteen. Kirjavat kuntapoh- oman alan työyhteisön. Sinne on Niemen mukaan ruvennut jaiset järjestelyt jäävät taak- Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulemaan yhteydenottoja, joita ei aiem- se, jos sote-palvelut siirty- on otettu käyttöön muun muassa mata- min ollut, esimerkiksi nuorilta miehiltä, vät maakuntien kontolle. lan kynnyksen vastaanotot, joihin ei tar- jotka kertovat hakevansa ensimmäistä Maakuntajärjestelyyn on jo menty Sseitsemällä alueella, Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Etelä-Savossa, Itä-Savossa, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla. Päätös asiasta on NÄIN LUET KARTTOJA: tehty myös Kymenlaaksossa. Mikä muuttui, kun Siun Sote Poh- • Kunnat ja yhteenliittymät on merkitty karttoihin erityisvastuualueittain jois-Karjalassa ja Soite Keski-Pohjan- eri väreillä sen mukaan, miten kuntien perusterveydenhuollon palvelut on maalla alkoivat järjestää alueidensa hoidettu. sote-palvelut viime vuoden alussa? • Ulkoistusjärjestelyistä on huomioitu sosiaali- ja terveyspalvelujen kattavat Pohjois-Karjalassa isoimpia muutok- kokonaisulkoistukset, ei esimerkiksi yksittäisen terveysaseman ulkoistusta. sia ovat olleet sekä kuntoutustoiminto- jen että mielenterveys- ja päihdepalve- • Kartta kuvaa tilannetta lehden ilmestymishetkellä. lujen organisoituminen alueelliseksi • Tietolähteinä on käytetty Kuntaliiton materiaaleja, Lääkäriliiton tutkijan toiminnaksi ja yhden työnjohdon alai- Piitu Parmanteen kokoamaa Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimuksen suuteen. materiaalia sekä kuntien, sairaanhoitopiirien ja ulkoistuspalveluja tarjoavien Kehittämisjohtaja, yleislääketieteen yritysten verkkosivuja. Osasta kuntia on tarkistettu tietoja soittamalla. erikoislääkäri Anu Niemi Siun sotesta kuvaa toimintaa aiempaa systemaatti- 1464 LääkäriLehti 23/2018 vsk 73 kertaa apua pitkäaikaiseen ongelmaan. Myös hoitoketjuja on saatu Siun YHTEENLIITTYMÄ TOI SÄÄSTÖÄ, JOUSTAVUUS VÄHENI sotessa uuteen kuosiin. Esimerkiksi lonkkamurtumapotilaan kokonaishoito- PLUSSIA jakson pituus keskussairaalassa tai • Palvelut ja käytännöt yhdenmukaistuivat terveyskeskuksen vuodeosastolla oli • Palveluketjuja sujuvoitui yhteensä 42 vuorokautta, nyt alle 20. • Yhteistyö tiivistyi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Siun sotessa on perustettu myös tie- • Yhteiset tukipalvelut dolla johtamisen yksikkö. Se kokoaa eri • Kustannussäästöt tietolähteistä systemaattisesti talous- ja • Tiedolla johtaminen tuli mahdolliseksi koko maakunnan tasolla toimintatietoa esimiesten avuksi ja kan- • Kuntien yksittäiset erityisosaajat saivat oman alan työyhteisön sallisia raportointitarpeita varten. • Työnkuviin tuli vaihtelun mahdollisuuksia On esimerkiksi selvinnyt, että Siun • Lomat siirtyvät työyksikön vaihtuessa Soten alueen 168 000 asukkaasta 14 000– 15 000 ihmisen palveluihin menee noin MIINUKSIA 80 prosenttia yhtymän kustannuksista. • Joustavuus väheni paikallisessa päätöksenteossa – Osa on tunnistettu monenlaisia pal- • Lääkäreiden kouluttautumismahdollisuudet vähenivät, kun talouskuri tiukkeni veluita tarvitseviksi. Heidän kokonais- • Lääkäreiden lomakäytännöt tiukentuivat tilannettaan on ruvettu käymään syste- maattisesti ja aiempaa suunnitelmalli- Lähteet: Pirjo Dabnell, Anu Niemi, Lasse Nieminen, Kaarina Röning semmin läpi, Niemi kertoo. › Parikkala Hartola Sysmä Padasjoki Ruokolahti Rautjärvi Heinola Taipal- Asikkala Savi- saari Imatra PÄIJÄT-HÄME taipale ETELÄ-KARJALA Hollola Lemi Lahti Kouvola Luumäki Lappeen- Perusturvakunta- Iitti ranta Kärkölä yhtymä Karviainen KYMEN- Orimattila LAAKSO Mäntsälä Pukkila Miehikkälä Hamina Hyvinkää Myrskylä Lapin- Kotka Viro- Karkkila Järven- Askola järvi MIEHIKKÄLÄ Nurmi- pää Pyhtää lahti järvi Pornainen Loviisa + Virolahti Vihti Kaakon kaksikko Tuusula Kerava Porvoo Lohja Espoo Vantaa Sipoo LOVIISA Kauniainen Siuntio Helsinki + Lapinjärvi Raasepori Inkoo Kirkko- HELSINKI JA UUSIMAA nummi Hanko HYKS Maakuntatason kuntayhtymä vastaa Vastuukuntamalli kunnan perusterveydenhuollosta Kunta tuottaa perusterveydenhuollon Kuntayhtymät Kokonaisulkoistus (maakuntia pienemmät) palvelut itse tai osin ulkoistettuna LääkäriLehti 23/2018 vsk 73 1465 Potilaat ovat Niemen mukaan olleet Luoto tyytyväisiä uudenlaiseen työotteeseen ja PIETARSAARI siihen, että he ovat saaneet vastuuhenki- Pietarsaari + Luoto + Pedersöre lön apua asioittensa hoitoon. MUSTASAARI + Uusikaarlepyy Uusi- + Vöyri Pedersöre JÄNNITTEITÄ ILMASSA kaarlepyy Toimintojen yhtenäistäminen on iso työ, joka edelleen jatkuu. Mustasaari – Tosiasia on, että kun meillä on 14 VAASA Vöyri kuntaa, perusterveydenhuolto näyttäytyi Vaasa + Laihia 14 erilaisena tapana tehdä töitä, Niemi muotoilee. Laihia Toisissa kunnissa oli menty jo pitkäl- Maalahti le lääkärien, hoitajien ja fysioterapeut- Korsnäs VAASA tien työnjaossa, toisissa vasta harjoitel- tiin. Myös esimerkiksi kotihoidon lääke- Närpiö Rannikko-Pohjanmaan hoidon käytännöt olivat kirjavia. sosiaali- ja perusterveyden- Kunnissa aiemmin työskennelleiden Kaskinen huollon kuntayhtymä esimiesten avuksi tuli tukku uusia tuki- palveluita esimerkiksi viestintään, hen- Kristiinan- kilöstöasioihin ja talouden suunnitte- kaupunki luun. Se koettiin alkuun, Niemen yllä- Karvia Pohjois-Satakunnan peruspalvelu- tykseksi, uhaksi ja päätösvallan menet- Honkajoki kuntayhtymä tämiseksi. – Kestää aikansa, että toimijat oppivat Siikainen Merikarvia Kankaan- luottamaan, että näitä ei tarvitse kaik- pää Jämijärvi kien kunnissa itse miettiä eikä avun PORI + Ulvila Pomarkku Keski-Satakunnan pyytäminen ole merkki osaamattomuu- desta, hän kuvaa. + Merikarvia Pori terveydenhuollon- kuntayhtymä Ulvila UUSIKAUPUNKI PELIVARA KASVAA Lääkäreiden työnjakoon on maakunnan + Vehmaa Nakkila Harjavalta + Taivassalo kokoisessa yksikössä uusia mahdolli- Eurajoki Kokemäki + Pyhäranta suuksia. Siun sotessa kaikissa kunnissa LOIMAA + Kustavi SATAKUNTA ei ole enää omaa ylilääkäriä. Kouluttaja- Rauma Huittinen + Oripää lääkäri voi kouluttaa naapurikunnan Säkylä Pyhäranta Eura nuorta lääkäriä. Pöytyän kansan- Laitila Myös länsirannikolla Soitessa lääkä- Loimaa terveystyön Oripää reiden liikkuvuus on lisääntynyt. Uusikaupunki Mynä- kuntayhtymä mäki Pöytyä Kardiologit, reumatologit, lastenlää- Vehmaa Nousiainen kärit ja diabeteslääkärit ottavat vastaan Aura Koski Taivassalo Rusko Somero terveysasemilla. Keski-Pohjanmaalla Masku Lieto Marttila Kustavi Turku terveyskeskuslääkärit myös sijaistavat Raisio VARSINAIS-SUOMI toisiaan kuntarajojen yli. Perusturva- Naantali Kaarina Paimio kuntayhtymä Lääkäreiden varapääluottamusmie- Sauvo Salo Akseli Parainen LIETO hen, kokkolalaisen terveyskeskuslääkä- + Koski rin Kaarina Röningin mielestä yhteis- RAISIO Kemiön- + Marttila työ erikoissairaanhoidon kanssa on + Rusko saari tiivistynyt. Naamat tulevat tutuiksi lää- kärien yhteisissä kuukausikokouksissa Paimion-Sauvon kansan- ja terveysasemien ääni kuuluu Rönin- terveystyön kuntayhtymä gin mielestä aiempaa paremmin pää- TYKS töksenteossa. Soitessa on otettu käyttöön Lähettees- tä konsultaatioksi -järjestely, jossa ter- Kuntayhtymät Kunta tuottaa perus- veyskeskuslääkäri tekee suoraan potilas- (maakuntia pienemmät) terveydenhuollon palvelut itse tai osin ulkoistettuna tietojärjestelmään konsultaation erikois- Vastuukuntamalli sairaanhoidon lääkärille. 1466 LääkäriLehti 23/2018 vsk 73 Lähetteiden määrä maakunnan alu- synnytysten erikoislääkäri Pirjo Dabnel- ria ja päihdepalvelut, lasten sairaanhoi- eelta pienentyi kuusi prosenttia alku- lin mielestä säästö johtuu nimenomaan to, neuvolat, aikuissosiaalityö, perhetu- vuonna 2018 verrattuna viime vuoden Soiten uusista järjestelyistä. kipalvelut ja lastensuojelu toimivat nyt alkuvuoteen. samassa perheiden palvelujen toimi- Ensimmäisenä toimintavuotenaan KIVIJALKA EI OLE PERUSTA alueessa. 2017 Soiten kulut pienenivät aiemmas- Soitessa isoin organisatorinen muutos Perusterveydenhuoltoa on järjestelty ta. Johtajaylilääkäri, naistentautien ja tehtiin perheiden palveluissa. Psykiat- isoihin hyvinvointikeskuksiin ja pie- › SEINÄJOKI Kuntayhtymä + Isokyrö Kaksineuvoinen JIK-peruspalvelu- Evijärvi liikelaitos- Järvi-Pohjanmaan perusturva -kuntayhtymä kuntayhtymä Lappa- Kauhava vastuukuntana Alajärvi järvi Vimpeli Suupohjan Iso- Alajärvi peruspalvelu- kyrö ULKOISTUSTEN liikelaitos- Lapua Kuusiolinna Terveys Oy Soini kuntayhtymä Seinäjoki VAIKUTUS EI OLE Kuortane SELVILLÄ llmajoki Keiturin sote Oy Kurikka Alavus Ähtäri Keiturin sote Oy:n Sote-palvelujen kokonais- Teuva ETELÄ-POHJANMAA omistaa sataprosenttisesti ulkoistusten vaikutus Virrat. maakuntien toimintaan ei Kari- Kauhajoki joki ole vielä selvillä. Virrat Valinnanvapauslaki velvoit- Kihniö taa maakunnat neuvottele- Isojoki Mäntänvuoren maan kuntien ja yhtiöiden Parkano Mänttä- Terveys Oy kanssa, mitä voimassa olevien Ruovesi Vilppula sopimusten kanssa tehdään. Kolmostien PIRKANMAA Pirkanmaalla sote- ja maakunta- Terveys Oy Juupa- Jämsä Ikaalinen Jämsän uudistusta valmistelevan muutos- joki Ylöjärvi Terveys Oy johtaja Jaakko Herralan mukaan Hämeen- Tampere Orivesi neuvottelujen aika ei ole
Load more

Recommended publications
  • W Ater Billing Agreements Work Invoicing Surveying, Planning and Design
    A research project supported by the European Commission FP5: Energy, Environment and Sustainable Developmen t www.watertime.org Key Action 4: City of Tomorrow and Cultural Heritage Thematic Priority 4.1.2: Improving the quality of urban li fe watertime@ watertime.org Contract No: EVK4-2002-0095 D22: WaterTim e case study - Häm eenlinna, Finland Dr Jarmo J. Hukka and Dr Osmo T. Seppälä1 Institute of Environmental Engineering and Biotechnology Tampere University of Technology, Finland 31st January 2005 One of 29 WaterTime case studies on decision-making on water systems Watertime case studies Estonia: Tallinn Finland: Tampere, Hämeenlinna France: Grenoble Germany: Berlin, Munich Hungary: Budapest, Debrecen, Szeged Italy: Arezzo, Bologna, Milan, Rome Lithuania: Kaunas, Vilnius Netherlands: Rotterdam Poland: Gdansk, Lodz, Warsaw Romania: Bucharest, Timisoara Spain: Cordoba, Madrid, Palma de Mallorca, Gran Canaria Sweden: Stockholm UK: Cardiff, Edinburgh, Leeds www.watertime.org 1 Contacts: Dr. Jarmo Hukka - jarmo.hukka@ tut.fi; Dr Osmo T. Seppälä - osmo.seppala@ plancenter.fi WaterTime partners: PSIRU, Business School, University of Greenwich, UK ERL, Universidad Complutense de Madrid, Spain Institute of Environmental Engineering and Biotechnology (IEEB), Tampere University of Technology, Finland International Water Affairs, Hamburg, Germany Eötvös József College, Hungary Coordinator: PSIRU, Business School, University of Greenwich, Park Row, London SE10 9LS, U.K. www.watertime.org Table of Contents 1 INTRODUCTION 3 2 CITY AND REGION BACKGROUND
    [Show full text]
  • Koko Tutkimusalue
    5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • E-Water Evolution of Water and Sewerage Services in Hämeenlinna
    E-WAter Official Publication of the European Water Association (EWA) © EWA 2007 Petri S. Juuti1 & Tapio S. Katko2 & Riikka P. Rajala3 & Osmo T. Seppälä4 Evolution of water and sewerage services in Hämeenlinna, Finland, 1800-2000 ABSTRACT This paper aims at discussing key long-term strategic decisions and changes concerning the evolution of water and sanitation services in Hämeenlinna, Southern Finland. After a debate of three decades the construction of the water and sewage works was completed in 1910. In the early 19th century the hygienic conditions in Hämeenlinna were poor since the city was densely built-up and “half marshland, half surrounded by lakes with muddy shores where water flowed so slowly that it appeared to stand still”. Groundwater from the Ahvenisto esker area instead of a lake was selected as the raw water source. Water consumption increased rapidly in the 1950s and a surface water plant on Lake Katuma was constructed in 1955, doubled in 1960 but taken out of use 1980. Since 1976 artificial groundwater has been used. The Paroinen wastewater treatment plant began its operations in 1966 as an activated sludge plant. In addition to Hämeenlinna’s own wastewaters, the Paroinen plant has also purified the wastewaters of Hattula, the neighbouring municipality, since 1974. A supra-municipal water and wastewater services joint-stock company owned by Hämeenlinna Town and neighbouring municipalities, Hämeenlinna Region Water Supply and Sewerage Ltd., was established in 2001. In 2007 the company takes care of water services in the Hämeenlinna region. Water supply is fully based on groundwater or artificial groundwater. KEY WORDS Water supply, sewerage, evolution, services, environmental history, Hämeenlinna, Finland 1 University of Tampere, Department of History, FI-33014 University of Tampere, FINLAND 2 Tampere University of Technology, P.O.
    [Show full text]
  • Pests of Cultivated Plants in Finland
    ANNALES AGRICULTURAE FE,NNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Vol. 1 1962 Supplementum 1 (English edition) Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 5 — Sarja TUHOELÄIMET n:o 5 Reprinted from Acta Entomologica Fennica 19 PESTS OF CULTIVATED PLANTS IN FINLAND NIILO A.VAPPULA Agricultural Research Centre, Department of Pest Investigation, Tikkurila, Finland HELSINKI 1965 ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja journal of the Agricultural Researeh Centre TOIMITUSNEUVOSTO JA TOIMITUS EDITORIAL BOARD AND STAFF E. A. jamalainen V. Kanervo K. Multamäki 0. Ring M. Salonen M. Sillanpää J. Säkö V.Vainikainen 0. Valle V. U. Mustonen Päätoimittaja Toimitussihteeri Editor-in-chief Managing editor Ilmestyy 4-6 numeroa vuodessa; ajoittain lisänidoksia Issued as 4-6 numbers yearly and occasional supplements SARJAT— SERIES Agrogeologia, -chimica et -physica — Maaperä, lannoitus ja muokkaus Agricultura — Kasvinviljely Horticultura — Puutarhanviljely Phytopathologia — Kasvitaudit Animalia domestica — Kotieläimet Animalia nocentia — Tuhoeläimet JAKELU JA VAIHTOTI LAUKS ET DISTRIBUTION AND EXCHANGE Maatalouden tutkimuskeskus, kirjasto, Tikkurila Agricultural Research Centre, Library, Tikkurila, Finland ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja 1962 Supplementum 1 (English edition) Vol. 1 Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 5 — Sarja TUHOELÄIMET n:o 5 Reprinted from Acta Entomologica Fennica 19 PESTS OF CULTIVATED PLANTS IN FINLAND NIILO A. VAPPULA Agricultural Research Centre, Department of Pest Investigation,
    [Show full text]
  • Kanta-Hämeen Väestösuunnite 2016-2040
    KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta lievä pehmennys ja lisäkasvu 2016-2040. Hausjärven suunnite on hiukan keskiarvon yläpuolella. Vuosi 2014 on toteutunut. Vuosi 2015 on Tilastokeskuksen ennakkotieto 26.1.2016. Välivuosien 2016-2035 luvut on laskettu ed. keskiarvojen suhteessa, kun koko maakunnan muutosvauhti on ensin säädetty kohti vuotta 2040 sopivaksi. 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 2030 2035 2040 2014-2040 Hämeenlinna 67976 67996 68036 68169 68342 68540 68886 70813 73185 74915 75688 7712 Hattula 9738 9745 9751 9762 9776 9792 9821 9980 10176 10319 10377 639 Janakkala 16840 16851 16863 16894 16934 16979 17058 17500 18044 18440 18608 1768 Riihimäki 29350 29263 29268 29368 29478 29624 29824 30936 32304 33302 33680 4330 Hausjärvi 8815 8726 8719 8739 8789 8866 8895 9111 9367 9557 9698 883 Loppi 8291 8178 8170 8193 8233 8290 8332 8568 8860 9072 9214 923 Forssa 17521 17414 17374 17355 17337 17344 17352 17370 17370 17459 17580 59 Humppila 2440 2388 2378 2373 2373 2372 2371 2370 2363 2363 2367 -73 Jokioinen 5516 5429 5419 5417 5417 5416 5415 5408 5400 5400 5410 -106 Tammela 6395 6281 6271 6268 6266 6266 6265 6260 6260 6270 6301 -94 Ypäjä 2468 2411 2408 2407 2407 2407 2407 2410 2407 2410 2420 -48 Hämeenlinnan seutukunta 94554 94592 94650 94825 95052 95311 95765 98293 101405 103674 104673 10119 Riihimäen seutukunta 46456 46167 46157 46300 46500 46780 47051 48615 50531 51931 52592 6136 Forssan seutukunta 34340 33923 33850 33820 33800 33805 33810 33818 33800 33902 34078 -262 KANTA-HÄME 175350 174682 174657 174945 175352 175896 176626 180726 185736 189507 191343 15993 Vuotuinen muutosvauhti: -668 -25 288 407 544 730 820 1002 754 367 Perusteet: Kehityskäytävät HHT ja HFP tuottavat hitaasti kiihtyen uusia investointeja ja asukkaita Kehittämiskäytävätyö muuttaa asenteita ja olosuhteita ja lisää Kanta-Hämeen kaupunkiseutujen houkuttelevuutta eteläisessä Suomessa.
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Regional Socio-Economic Disparities in Finland
    Stefan Fina, Bastian Heider, Maija Mattila, Pauli Rautiainen, Mikko-Waltteri Sihvola, Kaisa Vatanen Unequal Finland Regional socio-economic disparities in Finland FRIEDRICH-EBERT-STIFTUNG – POLITICS FOR EUROPE Europe needs social democracy! Why do we need Europe? Can we demonstrate to European citizens the opportu- nities offered by social politics and a strong social democracy in Europe? This is the aim of the new Friedrich-Ebert-Stiftung project “Politics for Europe”. It shows that European integration can be done in a democratic, economic and socially balanced way and with a reliable foreign policy. The following issues will be particularly important: – Democratic Europe – Social and ecological transformation – Economic and social policy in Europe – Foreign and security policy in Europe We focus on these issues in our events and publications. We provide impetus and offer advice to decision-makers from politics and trade unions. Our aim is to drive the debate on the future of Europe forward and to develop specific proposals to shape central policy areas. With this publication series we want to engage you in the debate on the “Politics for Europe”! About this publication On the outset and in international comparison, Finland has developed one of the wealthiest and most generous welfare states in the world and with low levels of income inequality and high social mobility. A deeper look reveals deepening re- gional disparities, leading to the observation that in fact there are four Finlands. Following Finland's post-war industrialisation, the rate of urbanisation and rural depopulation have been rapid, however the country's demographic change and stagnating unemployment rate have increased regional inequalities and put in- creasing pressure on municipalities.
    [Show full text]
  • TUL:N Hämeen Piirin Jäsenseurat 2020 Forssan Alku Forssa Www
    TUL:n Hämeen piirin jäsenseurat 2020 Forssan Alku Forssa www.forssanalku.fi facebook Lajit: Koripallo, salibandy, yleisurheilu. Forssan Moottoriseura Forssa Forssan Nyrkkeilijät Forssa facebook Lajit: Nyrkkeily. Heinolan Kevytvenepurjehtijat Heinola www.hkvp.suntuubi.com Lajit: Purjehdus, veneily. Heinolan Voimailijat Heinola Lajit: Voimailu. Herralan Hukat Hollola www.herralanhukat.fi facebook Lajit: Yleisurheilu, hiihto, lentopallo, beachvolley, sähly, kuntoliikunta, harrasteliikunta. Hollolan Nasta Hollola www.hollolannasta.com Lajit: Hiihto, yleisurheilu, veteraaniurheilu. Humppilan Veikot Humppila www.humppilanveikot.nettisivu.org facebook Lajit: Maahockey, pesäpallo, salibandy, yleisurheilu, tikkaurheilu. Hämeenlinnan ITF Taekwon-do Hämeenlinna www.stu.fi/fi/index.php/hameenlinna-taekwondo Lajit: Taekwondo. Hämeenlinnan Kisa Hämeenlinna www.hameenlinnankisa.fi facebook Lajit: Kuntoliikunta, lasten ja nuorten liikuntakoulut, nyrkkeily, pöytätennis, veteraanit, yleisurheilu. Hämeenlinnan Palloilijat Hämeenlinna Järvelän Jänne Kärkölä Lajit: Sulkapallo. Idänpään Toive Hämeenlinna Lajit: Lentopallo. Jokioisten Koetus Jokioinen www.jokioistenkoetus.fi facebook Lajit: Pesäpallo. Jokioisten Koetus Juniorit Jokioinen Lajit: Pesäpallo. Kalvolan Isku Kalvola www.kalvolanisku.fi facebook Lajit: Voimanosto, nyrkkeily, kahvakuula, petanque, lasten ja nuorten liikunta, muut lajit. Lahden Kaleva Lahti www.lahdenkaleva.fi facebook Lajit: Kuntoliikunta, nyrkkeily, uinti, hiihto, suunnistus. Lahden Taimi Lahti www.lahdentaimi.fi facebook Lajit: Suunnistus,
    [Show full text]
  • HÄME Työllisyyskatsaus Elokuu 2021 HÄME
    HÄME Työllisyyskatsaus Elokuu 2021 HÄME Elokuu 2021 Elokuussa 20 185 työtöntä työnhakijaa Hämeen ELY­keskuksen alueen kunnissa oli elokuun lopussa 20 Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain 185 työtöntä työnhakijaa, joista 1646 kokoaikaisesti lomautettuja. Se on 2119 vähemmän (­9,5 %) kuin vuotta aiemmin, mutta Hartola 10,9 3702 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Suurin osa laskusta Sysmä 9,7 johtui lomautettujen määrän (­1817) vähenemisestä, mutta myös Padasjoki muiden työttömien (­302) määrä laski. Heinäkuuhun verrattuna 11,0 Heinola työttömien työnhakijoiden määrä TE­toimistossa ja Asikkala 13,8 9,9 kuntakokeiluissa väheni 2504:llä. HattulaHämeenlinna 6,9 11,6 Humppila Hollola Lahti 8,4 12,1 15,5 Iitti Forssa 9,7 Nuoria alle 25­vuotiaita oli elokuun lopussa työttömänä 2453, 11,2 Janakkala Jokioinen 8,9 Kärkölä Ypäjä6,3 Tammela 9,3 8,3 7,0 Hausjärvi Orimattila mikä on 414 vähemmän (­14,4 %) kuin vuosi sitten. 7,2 10,1 Riihimäki Loppi 9,8 5,0 ­ 9,9 (13) Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden 5,8 10,0 ­ 14,9 (7) 15,0 ­ 19,9 (1) työttömänä työnhakijana olleita oli 3054 enemmän (53,2 %) kuin vuosi sitten eli 8794. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Hämeessä elokuun lopussa 11,8 prosenttia, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Alle 25­vuotiaiden nuorten työttömien osuus alle 25­vuotiaasta työvoimasta oli 16,0 prosenttia ja ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta 27,6 prosenttia. Tiedot ilmenevät työ­ ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastosta. Alueella toimii kaksi työllisyyden kuntakokeilua. Lahden seudun kuntakokeilua hallinnoi Lahti kumppaneinaan Asikkala, Hollola, Kärkölä ja Orimattila. Hämeenlinnan seudun kokeilua hallinnoi Hämeenlinna kumppaneinaan Hattula ja Janakkala.
    [Show full text]
  • Vaalipiirit Valkretsar Constituencies 2019
    Vaalipiirit Valkretsar Utsjoki Constituencies 2019 Inari 01 Helsinki Enontekiö Helsingfors Helsinki 02 Uusimaa Sodankylä Muonio Nyland Kittilä Uusimaa Savukoski 03 Varsinais-Suomi Egentliga Finland Kolari 13 Varsinais-Suomi Pelkosenniemi 04 Satakunta Satakunta Pello Salla KEMIJÄRVI Satakunta ROVANIEMI 05 Ahvenanmaa Ylitornio Åland Tervola Posio Åland TORNIO Ranua KUUSAMO Keminmaa 06 Häme Simo Tavastland KEMI Ii Häme Taivalkoski PUDASJÄRVI 07 Pirkanmaa Birkaland OULU Suomussalmi Pirkanmaa Hailuoto Kempele 08 Kaakkois-Suomi Lumijoki Muhos Utajärvi Puolanka Liminka Tyrnävä Sydöstra Finland Siikajoki 12 Hyrynsalmi RAAHE Southeast Finland Vaala Ristijärvi Pyhäjoki Pyhäjoki Paltamo Merijärvi Siikalatva 09 Savo-Karjala OULAINEN Alavieska KALAJOKI KUHMO Savolax-Karelen HAAPAVESI KAJAANI YLIVIESKA Savo-Karelia Pyhäntä Sotkamo KANNUS NIVALA Kärsämäki KOKKOLA Sievi Luoto Vieremä Toholampi 10 Vaasa PIETARSAARI Kruunupyy HAAPAJÄRVI Sonkajärvi Valtimo PYHÄJÄRVI KIURUVESI Reisjärvi Vasa Pedersöre Kaustinen NURMES IISALMI Rautavaara Vaasa UUSIKAARLEPYY Halsua Lestijärvi Evijärvi Veteli Pihtipudas Mustasaari Lapinlahti Kinnula LIEKSA Vöyri Lappajärvi Perho Pielavesi 11 Keski-Suomi KAUHAVA Juuka Vimpeli VAASA Keitele VAASA Kivijärvi VIITASAARI Mellersta Finland Isokyrö Kyyjärvi 09 LAPUA ALAJÄRVI Siilinjärvi 10 Kannonkoski Tervo Kaavi Central Finland Maalahti Laihia Korsnäs Soini Karstula Vesanto Polvijärvi Ilomantsi Kuortane KUOPIO Tuusniemi Ilmajoki SEINÄJOKI Kontiolahti OUTOKUMPU 12 Oulu SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI Rautalampi NÄRPIÖ KURIKKA Teuva ALAVUS ÄHTÄRI
    [Show full text]