Vihtijärveläinen 2012 K Y L E N Ä D 2 0 O 1 U 0 V

HTIJÄRV VI I K Y L E N Ä D 2 0 O 1 U 0 Muutoksen tuulia V

HTIJÄRV Teksti: Anu Nilsson ja Kaarina Pullinen VI I

Uusi presidentti Sauli Niinistö astui virkaansa maaliskuun alussa ja Vihdin uusi kunnanjohtaja Sami Miettinen aloitti työnsä toukokuussa. Koulussa oppilaat ovat saaneet viime syksynä tutustua uusiin opettajiin sekä ala- että yläluokassa. Kuntauudistusta laaditaan parhaillaan, emmekä tiedä tulevaisuudesta sen tarkemmin. Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut paljon uusia asioita.

Uusien asioiden edessä on ilmassa usein ennakkoluuloja, muutosvastarintaa, pelkoakin. Voisiko uuden asian nähdä myös haasteena, mahdollisuutena tai tilaisuutena? Asenteella voit saada paljon aikaan: katso avoimin mielin ja myönteisesti tulevaisuuteen, niin se voi tuoda sinulle paljonkin hyvää. Anna myös suvaitsevaisuudelle tilaa, erilaisuus on rikkautta. Ehkä uuden kuntajärjestelyn mukana saammekin mahdollisuuden toteuttaa vesi- osuuskuntamme ja senioritalomme.

Jos uusmaalaisen kylän kehittämishankkeemme saa tuulta purjeisiin, pääsemme muokkaamaan omaa elinym- päristöämme. Miltä näyttää tulevaisuuden Vihtijärvi? Tori kylän keskellä, parturi-kampaaja, hieroja, pubi, pieni kauppa torin laidalla. Kappeli, koulu, senioritalo ovat kivenheiton päässä. Torilta voi pistäytyä kahvilaan, jossa tarjotaan paikallisia leipomuksia leppoisissa tunnelmissa suuren tammen alla. Kylän keskusta näyttää keskus- talta taloineen ja valoineen. Viljellyt peltoaukeat ympäröivät keskustaa. Valaistu pururata kulkee Alimmaisen rantaa ja melontareitti houkuttelee ihailemaan Ylimmäisen kimalteita ja nauttimaan laituriravintolan antimia. Tästä ja ympäröivästä luonnonrauhasta tullaan nauttimaan kauempaakin. Voisiko tästä saada osan elannostaan useampikin kyläläinen?

Uuden edessä joutuu myös usein luopumaan jostain. Luopua pitää asioista, ideoista, tavaroista tai ihmisistä, kuten loistavas- ta kylälehden päätoimittajasta, ihanasta perhepäivähoitajasta, turvallisesta iltapäiväkerho-ohjaajasta tai rakkaasta naapurista. Vanhemmiten saattaa joutua luopumaan omasta päätäntävallas- taan.

Jotkut asiat kuitenkin pysyvät. Uusin, vuoden 2012 kylälehti Vihtijärveläinen on kädessäsi. Vakiopalstojen lisäksi löydät lehdestä kotisivujen lukijan toivomuksesta kaikille muistin virkistykseksi lyhyen kertauksen jokamiehen oikeuksista. Muistathan siis luonnossa ja vesillä liikkuessasi kunnioittaa niin luonnonrauhaa kuin kylän asukkaiden laituri- ja pihayksi- Pieni lukijamme. Kuva: Juha Ahvenharju tyisyyttä.

Mukavia, inspiroivia lukuhetkiä kylälehden parissa toivottavat Anu ja Kaarina

PS: Muista myös omat kotisivumme www.vihtijarvi.fi. Sivuja on uudistettu hiljattain osana kylän kehittämis- hanketta. Toimitus ottaa mielellään vastaan juttuja ja kuvia sekä vapaaehtoisia uusia toimittajia!

Vihtijärveläinen – Vihtijärven kylälehti ilmestyy kerran vuodessa Toimituskunta: Anu Nilsson, Heli Einesalo, Kaarina Pullinen, Lea Viitaniemi, Sari Ahvenharju Kannen kuva: Veikko Törmälehto Piirrokset: Sari Ahvenharju, Ari Peura Ilmoitusmyynti: Kaarina Pullinen Painopaikka: Suomen Painotuote Tuoreimmat tiedot: www.vihtijarvi.fi Toimituksen puh: 044 2760 001 (kyläkoordinaattori)

2 K Y L E N Ä D 2 0 O 1 U 0 Puheenjohtajan katsaus V

HTIJÄRV 23.4.2012 VI I Teksti: Anu Kuusela

Kyläyhdistyksen toiminta on menneellä Uusmaalaisen kylän kehit- det viedä asiaa Vihdin kunnan kanssa yh- kaudella ollut vilkasta, uusi kylätalo on tämishanke dessä eteenpäin. jo hyvin käytössä ja kyläkoordinaattori Kylän kannalta tehtiin jälleen jälki his- aloitti työnsä syyskuussa 2011. Meneil- Kyläyhdistys on käynyt keskusteluja Vih- toriaan kuntaliitosasiassa. Kävi asiassa niin lään on useita hankkeita, joista kerrotaan din kunnan, Uudenmaan liiton, Ely-kes- tai näin, niin ainakin saamme myönteistä lähemmin toisaalla tässä lehdessä. Varain- kuksen ja ympäristöministeriön kanssa julkisuutta ajankohtaiseen asiaan puuttu- hankintaa on siis edelleen tehtävä. Kaikki kylän kehittämishankkeesta. Hankkeen misesta ja sen viemisestä eteenpäin roh- apu on tervetullutta ja kyläyhdistys ottaa tarkoituksena on määritellä muun muassa keasti ja ennakkoluulottomasti. Nurmijär- sen kiitollisena vastaan. Kyllähän nämä kyläkeskuksen toiminnat, rakennuspaikat, vellä asiasta on jo alustavasti keskusteltu- hankkeet ja velka pitävät meidät virkeinä. palvelut, ympäristöarvot, omavaraisuus ja kin hallitus- ja valtuustotasolla. Tässä kohtaa esitän kiitokset innokkaalle jopa lähidemokratia pitkällä tähtäimellä. Kuntaseminaarissa maaliskuussa mi- ja sitoutuneelle kyläyhdistyksen hallituk- Lopputuloksena syntyy eheän Uusmaa- nisteri Henna Virkkunen piti osaliitos- selle ja kaikille talkoolaisille. laisen kylän kehittämismalli käytettäväk- kyselyjen järjestämistä hyvänä ja suosit- Kaikki kylän yhdistykset ovat kokoon- si laajemmin Uudellamaalla. teli, että niitä tehdään niissä kohdin, missä tuneet pari kertaa vuodessa. Kartoitamme Valitettavasti Vihdin kunta ei myön- sen on tarpeellista. Ministeriön virkamies tapahtumia ja etsimme yhteistyömuotoja. tänyt hakemaamme 20 000 euroa hank- totesi, että niitä voidaan tehdä nykyäänkin, Siitä esimerkkinä syksyisen Rokon käve- keelle. Kyläyhdistyksen hallitus päätti sii- mutta kunnalle ei saa siitä tulla mitään hait- lyretken järjestelyistä vastasivat kyläyh- tä huolimatta viedä asiaa eteenpäin. Oma- taa. Nyt siis etenemme valittuun suuntaan distys, Uhka ja Martat yhdessä. Yhteis- rahoitusosuus nousi näin ollen 30 000 eu- ja tiedotamme kyläläisille asian kulusta ja palaverit ovat osoittautuneet hyväksi ta- roon. Koko hankkeen kustannusarvio on järjestämme tarpeen tullen kyläkokouksia. vaksi toimia. Näin myös estämme pääl- 100 000 euroa, johon haetaan Uudenmaan Valtakunnassa on suuria asioita pohdit- lekkäiset tapahtumat kylällä. liiton kehittämisrahaa. tavana. Edellä mainituista asioista ilme- nee, että kyllä niitä on ”syrjäkylälläkin”, Lentokenttä Haavistoon? Kyläkyselyn tulokset kun vain toimeen tartutaan. Anteeksi tuo Siitä ei ole kuin pari vuotta, kun käsittelim- Kyläyhdistyksen hallitus päätti järjestää ”syrjäkylä”-ilmaisu. Joku totesikin kylä- me Malmin korvaavaa lentokenttää. Nyt Vihtijärvellä kyselyn kylän liittämisestä kokouksessa: ”Jos kenttä Haavistoon tu- on tehty valtuustoaloite, jossa esitetään, Nurmijärveen tai Hyvinkäähän. Tulokset lee, silloinhan me olemme maailman napa.” että Vihti, Karkkila ja Nurmijärvi lähtisi- on julkistettu kyläkokouksessa 12.4. Vas- Minusta tuntuu, ettemme tarvitse siihen vät yhdessä viemään Malmin korvaavan tausprosentti oli 30, jota voidaan pitää var- edes tuota kenttää. lentokentän siirtoa Haavistoon. Edellises- sin hyvänä. Yli puolet vastanneista oli sitä sä maakuntakaavassa kenttäkysymys rat- mieltä, että Vihtijärven voisi liittää Nur- Teitä kaikkia tervehtien ja kesän tapahtu- kaistiin niin, että jos jostain löytyy paikka mijärveen, mutta toisaalta reilu kolman- missa tavaten ja hyvät edellytykset, kaava ei näe mitään nes haluaisi pysyä Vihdissä, vaikka se lii- Anu estettä. Orimattila on kartoittanut jo mah- tettäisi muuhun kuntaan. Näistä tuloksista Pieni lukijamme. Kuva: Juha Ahvenharju dollisuuksiaan ja sen perusteluissa on Pie- kyläkokous vakuuttui jo niin paljon, että Kirjoittaja on kyläyhdistyksen puheen- tarin liikenteen läheisyys. Joten antaa vain antoi kyläyhdistyksen hallitukselle valtuu- johtaja. mennä sinne. Olemme kyläkokouksessa 24.3.2010 yksimielisesti päättäneet vas- tustaa Malmin korvaavan kentän sijoitus- ta Karkkilan Haavistoon ja samaa mieltä oltiin tämän vuoden kyläkokouksessakin. Suhtautuminen kuntaliitokseen Ihmettelen suuresti, jos se nyt tänne tulisi, % Kaikki Naiset Miehet • Vih9 = Vih9järven tulisi kun paikka on ensiksi liian kaukana var- 80 sinkin meripelastushelikopterin käyttöön. jäädä Vihdin osaksi kuten 70 ennenkin, vaikka Vih9in Kun edellinen maakuntakaava ei löytä- 59 61 60 56 liiteGäisiin jokin muu kunta nyt Haavistosta ratkaisua, niin kuinka asia • Njärvi = Vih9järvi tulisi 50 olisi niin merkittävästi muuttunut. Vihdin 39 eroGaa Vihdin kunnasta ja 36 kunnan kannalta asia tulee luultavasti esil- 40 31 liiGää Nurmijärveen le nykyisen vaihemaakuntakaavan lausun- 30 • Hkää = Vih9järvi tulisi 20 20 22 non antamisen yhteydessä. 20 eroGaa Vihdin kunnasta ja 11 13 7 liiGää Hyvinkään 10 kaupunkiin Maaliskuussa 2012 toteutetun kyläkyselyn 0 • Muu = Asia tulisi ratkaista tulos. Kysely jaettiin kylän talouksiin, sitä oli Vih9 Njärvi Hkää Muu muulla tavoin. Miten? jaossa Syökerin tuvalla ja sen sai ladattua N=100 kylän kotisivuilta. 3 Kunnanvaltuuston kuulumisia

20.4.2012

Teksti: Anu Kuusela tys (SOTE) ja tämä selvitys tulee etene- myönteisiä kuntaliitoksille. Nähtäväksi mään omalla aikataulullaan huolimatta jää, kuinka asia ratkeaa ja kuinka monta kuntaselvityksestä. kuntaa Suomeen lopulta jää. Uuden lau- Tämän vaalikauden viimeinen valtuus- Valtiovarainministeriön rakennetyö- suntokierroksen järjestäminen oli moni- tovuosi on meneillään jo pitkällä. Voin ryhmän esityksessä Vihtiin on liitet- en kuntien toiveena SOTE:n valmistuttua. todeta vain, että tämä ei ole vähäisin vuo- ty Karkkila. Valtuusto antoi 2.4. Vihdin si, koska monia tärkeitä ja mielenkiin- kunnan lausunnon kuntarakennetyöryh- Kunnan tilinpäätös 2011 toisia asioita on työn alla. Näille asioil- män esityksestä valtiovarainministeriöl- Vihdin kunnan tilinpäätös on tällä het- le on ominaista, että ne vaikuttavat tule- le. Vihdin kunnan kantana on itsenäise- kellä tarkastuslautakunnassa ja tilintar- vaisuudessa meidän tavallisten ihmis- nä pysyminen. Toissijaisena vaihtoehto- kastajilla. Ilahduttavaa oli kunnan vero- ten elämään monelta kantilta. Kunta- ja na on Espoon ja Kirkkonummen suun- tulojen kasvu (4,9 %) ja toimintakulu- palvelurakenneselvitys on suurin ja eni- ta. Karkkila on ilmoittanut haluavansa jen kasvu (2,6 %). Verotulojen kasvuun ten keskustelua herättävä. Asia on tär- olla itsenäinen. Jos sen on johonkin lii- vaikutti eniten veroprosentin nosto 19,5 keä, ja on hyvä että sitä on selvitetty ja tyttävä, niin Vihti on silloin ensisijaise- %:in (vaikutus 2,4 milj. €). Niinpä tili- lähdetty etsimään vaihtoehtoja. Tulevai- na suuntana. Vihtijärven kysely huomioi- kauden tulos muodostui 2,2 milj. € yli- suudessa on suuri haaste säilyttää elin- tiin kunnan lausunnossa: kuntauudistuk- jäämäiseksi. Tärkeä luku, vuosikate 9,7 voimainen kuntarakenne ja siinä samal- sessa osaliitokset ovat tarpeellisia ja sel- milj. €, kattoi 85 prosenttia investoinneis- la kuntien vastuulla olevat hyvinvointi- vitys on mahdollista käynnistää, mikäli ta. Siltä osin talous on tasapainossa vii- palvelut. Olemme kaikki yhtä mieltä sii- asukkaat kannattavat liitosta. On hyvä, me vuonna kuten pitääkin. Tulevaisuus tä, että pohjoismainen hyvinvointivaltio että kysely tuli viralliseen lausuntoon. on aivan muuta. Investointien määrä läh- palveluineen tulee säilyttää. YK:n onnel- Kuntien lausuntojen piti olla perillä 13.4. tee kasvuun 2014 ja on vuosittain 15-20 lisuusraportin mukaan Suomi on maail- Sen jälkeen niitä käsitellään ministeriös- milj.€. Lisäksi Etelä-Nummelan kun- man toiseksi onnellisin maa ja juuri jul- sä ja syysistuntokauden aikana eduskun- nallistekniikan ja muun infran lisäys on kisten hyvinvointipalveluiden saatavuus nassa. Mahdollinen rakennelaki olisi voi- 10-30 %. Lisäksi jätevesiasiat kuormitta- oli perusteluiden kärjessä. massa jo 1.1.2013. Samaan aikaan työs- vat Vihdin taloutta. Espoon Blominmäen Kunta- ja palvelurakenneselvityksen tetään kunta- ja palvelurakenteeseen liit- kalliopuhdistamoon liittymisen tilalle on lähtökohtina olivat luonnolliset työssä- tyviä uutta kuntalakia ja valtionosuus- pohdittu myös muita vaihtoehtoja. Näitä käynti- ja asiointialueet, palveluiden saa- uudistusta. Ne tulisivat voimaan vuoden lukuja vastaan Vihdin kunnalla on suuri vutettavuus ja vahva elinkeinorakenne. 2015 alussa. haaste saada tulorahoitus kuntoon, jotta Väestön ikärakenteen muutokset näky- Pohdiskelen tuota Karkkilan tilan- talous olisi jatkossa tasapainossa. Onnek- vät työikäisten määrän heikkenemise- netta seuraavien asukaskohtaisten luku- si Vihti on muuttovoitto kunta ja hyväl- nä ja ikääntyvän väestön määrän kasvu- jen valossa. Verotulot: Karkkila 3070 € lä kaavoituksella on mahdollisuus saada na. Huoltosuhteen heikkeneminen ilme- ja Vihti 3560 €. Lainat: Karkkila 4040 €, hyviä rakennuspaikkoja hyville veron- nee jo vuoden 2020 jälkeen. Huoltosuh- ja Vihti 2655 €. Veroprosentti: Karkki- maksajille. de pysyi hyvänä 2000-luvulle asti ja se la 20,25, Vihti 19,50. Omavaraisuusas- oli parhaimmillaan 70-luvulla ollen 48. te ja suhteellinen velkaantuneisuus eivät Maakuntakaava Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoite- ole kummallakaan hyviä. Kertynyt ali- Uudenmaan vaihemaakuntakaava on täl- taan työikäisten ja ei-työikäisten suhdet- jäämä Karkkilassa: 150 €. kertynyt yli- lä hetkellä nähtävillä ja lausuntojen anta- ta. Eli 70-luvun sataa työikäistä kohti oli jäämä Vihdissä: 500 €. (Vrt Uusimaa minen on mahdollista. Maakuntavaltuus- 48 ei-työikäistä. Vuonna 2030 Uuden- 2722 €, koko maa 1314 €). Talouslu- to hyväksyy kaavan tämän vuoden jou- maan luku on 61,3 ja Pirkanmaan 68,9. vuissa ei ole kummallakaan kehumista. lukuussa. Maakuntakaavassa esitetään Yli puolella maakunnista luku on yli 80 Kun huomioidaan Vihdin valtava inves- alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen ja Kainuussa jopa yli 90. tointien tarve tulevaisuudessa, niin kyllä periaatteet sekä osoitetaan maakunnan Lisäksi tulee huomioida maan sisäi- haastetta riittää. Näiden lukujen valossa kehittämisen kannalta tarpeellisia alue- nen muuttoliike, globaalit lieveilmiöt en näe kunnalle tulevan mitään hyötyä, varauksia. Vihdin kannalta oli erittäin sekä kansainvälinen ja Suomen talou- jos Karkkila liitetään Vihtiin. On myön- merkittävää, että valtuusto hyväksyi 2.4. dellinen epävakaus. Kunta- ja palvelura- nettävä, että joudumme luultavasti kan- Palojärven työpaikka-alueen asemankaa- kenneseminaarissa valtiosihteeri Raimo tamaan yhteiskunnallista vastuuta Kark- van. Kaavaprosessin aikana käytiin kes- Sailas kertoi taloudellisen kasvuennus- kilan tilanteesta. Pohdittavaksi tulee sil- kustelua siitä mikä on seudullista rakenteen olevan seuraavan 20 vuoden aikana loin, mikä on valtion vastaantulo talou- tamista ja siksi aluetta supistettiin huo- vain 1 %. Julkisen talouden kestävyys- dellisesti. Ministeri Henna Virkkusen mattavasti. vajeeseen on löydyttävä ratkaisu. Valtio mukaan mitään heikkoa kuntaa ei jäte- Toinen keskustelua herättänyt aihe oli ei voi tällä vauhdilla velkaantua lisää. Sen tä yksin selviytymään. Uudellamaalla kylämerkinnän poistaminen. Lopputu- tähden tämän kuntien palvelurakennesel- on muitakin kuntia, jotka eivät talouslu- loksena kylämerkintä rajattiin koskemaan vityksen rinnalla tehdään sosiaali- ja ter- kujen perusteella näytä tulevaisuudessa vähintään 300 asukkaan kylää, jolloin veydenhuoltopalveluiden rakenneselvi- pärjäävän, mutta vain kolme kuntaa oli 4 kaavassa määriteltiin maakunnallisesti Investoinneista Ojakkalan päiväkodin ja Nummelanhar- merkittävät kylät. Uudellamaalla on täl- Lähivuosien investointien paine on val- jun teknisen- ja kotitalousluokan väistö- lä hetkellä 150 kylää, joista poistettavia tava. Vuodesta 2015 eteenpäin on Vih- tiloihin kunnes uudet tilat ovat valmiit. oli 90. Vihdistä oli poistettu Jokikunta, tiin rakennettava joka vuosi uusi päivä- Tällä katsauksella toin esille tämän Oinasjoki ja Huhmari. Jokikunta saatiin koti: Nummelanharju II, Otalammen laa- hetken tärkeimpiä asioita. Samalla kii- takaisin. Oinasjoki kasvaa Nummelaan ja jennus, Haimoon koulu, Ojakkalan päi- tän vt kunnanjohtaja Juha Myllymäkeä kirkonkylään kiinni ja Huhmari kehittyy väkoti, kuluneesta kaudesta ja toivotan uuden merkittävästi kauppa- ja työpaikka-aluee- Etelä-Nummelan koulukeskus jne. kunnanjohtajan Sami Miettisen terve- na, joka tulee liittymään eteläiseen Num- Näiden suunnitteluun kunnanhallitus tulleeksi Vihtiin. melaan. Kylästatuksen säilyttäminen on perusti työryhmän pohtimaan investoin- tärkeää, koska silloin kylän kehittäminen tien ajoituksia ja toteutumisia. Valtuusto Valtuustoterveisin ja jonkin asteinen säilyminen on taattu. hyväksyi 1 milj. euroa lisätalousarvioon Anu

Haastattelussa: Kunnanjohtaja Sami Miettinen

Teksti: Kaarina Pullinen

Mistä olet kotoisin? Keitä perheeseesi kuuluu, Syntymäpaikkani on Espoo ja olen asu- onko kotieläimiä? nut pääosin Helsingin ja Espoon alueil- Perheeseeni kuuluu vaimo, 9 kuukau- la. Koen olevani kotoisin pääkaupunki- den ikäinen lapsi sekä Akita-koirat seudulta. Ruska ja Mosku. Missä asut nyt? Mikä on lempiruokasi? Asun nyt Nummelassa. Jatkossa kat- Ei ole oikein yhtä selvää lempiruokaa, somme kuinka työni täällä alkaa kantaa viime aikoina olen tykännyt syödä sus- ja kuinka asumisjärjestelyt pidemmän hia, toisaalta Savosta on kokemuksia päälle järjestetään Vihdin alueella. Olen aivan käsittämättömän hyvästä lähiruo- joka tapauksessa sitoutunut asettautu- asta. Lempiruoka siis hieman vaihtelee. maan tänne. Mikä on lempivärisi? Missä olet opiskellut ja Sininen. mikä on ammattisi? Olen koulutukseltani valtiotieteen mais- Entä mieluisin teri ja opiskellut sosiaalipolitiikkaa, vuodenaikasi? EU-politiikkaa ja julkisen sektorin joh- Kesä. tamista. Lisäksi olen suorittanut noin Paras näkemäsi elokuva? puolet MBA-tutkinnosta sekä muun Eläin josta eniten pidät? Katson todella harvoin elokuvia, lähin- Koiramme ovat rakkaimpia eläimiä. muassa TKK:n yhdyskuntasuunnitte- nä vain kotimaisia viihdeleffoja. Raid Vaikkakin monesti myös vaativia. lun pitkän kurssin. Ammattini on kun- oli mielestäni varsin hyvä monipuolis- nanjohtaja. Paras lukemasi kirja? ten hahmojensa takia, vaikkei se nyt mikään syvällinen elokuvakokemus Luen varsin vähän kirjoja, viimeisim- olekaan. Mitä harrastat tai teet mie- pänä olen lukenut entisen SOK:n pää- luiten vapaa-ajallasi? johtajan Arto Hiltusen kirjaa Johtami- Harrastan liikuntaa eri muodoissaan. sen taito. Se on ollut todella hyvä kir- Terveisesi Vihtijärveläisen Pyrin kiireisen työn vastapainoksi myös ja ja vastannut myös omia ajatuksiani lukijoille: viettämään vapaa-aikaa mahdollisim- siitä, mikä on 2010-luvun johtamises- Toivotan aurinkoista ja viihtyisää kesää man rauhallisissa merkeissä. sa tärkeää. Vihdin kunnassa!

5 Kuulumisia kirkkovaltuutetulta

Teksti: Pia Hägglund-Viljanen lin juhlasta nautti yli sata ihmistä, aamun jumalanpalvelukseen osallistui vielä use- Kevät on saapunut ampi. Juhlan päätteeksi käveltiin koulul- Jälleen on vierähtänyt vuosi edellisestä le juhlakahville. Vihtijärveläinen-lehdestä ja on aika kir- Elokuun alusta lokakuun loppuun joittaa muutama sana seurakunnan toi- kappeli oli remontissa. Tuolloin kappe- minnasta kuluneen vuoden aikana sekä lin tapahtumat ja toiminta olivat väliai- kurkistaa myös tuleviin tapahtumiin. kaisesti uudessa kylätalossamme. Kap- Vuosi on ollut mielenkiintoinen. Tapah- peliin uusittiin keittiö, sähkötöitä teh- tumia on ollut niin täällä Vihtijärvellä, tiin, maalattiin, lisättiin valaistusta ulos kuin myös muualla Vihdin seurakun- ja sisälle sekä asennettiin äänitekniik- nassa. Kirkkovaltuuston kokouksia on kaa. Sunnuntaina 6.11.2011 oli kappelin ollut muutaman kuukauden välein ja olen virallinen käyttöönotto samanaikaisesti päässyt myös kirkkoneuvoston kokouk- vanhusten kirkkopyhän kanssa ja sen toi- siin pari kertaa varajäsenenä. mitti kirkkoherra Pekka Valkeapää. Juh- lassa esiintyi paikallisia musiikintaitajia Kappelin remontissa sali sai uudet Tapahtumia ja toimintaa Vih- sekä Vihtijärven kappelikuoro. valaisimet ja kirkastuneet seinät. Kuva: tijärvellä Lea Viitaniemi Perhekerho, ilosanomapiiri ja palvelu- Kirkkovaltuuston ja Vihdin taloyhdistyksen järjestämä tiistaikerho seurakunnan kuulumisia ka tarkoituksena olisi, että kylän asukkaat ovat edelleen toimineet säännöllisesti. Vuoden aikana kirkkovaltuusto kokoon- yhdessä kerran vuodessa kokoontuisivat Jumalanpalvelusten ja muiden kirkollis- tuu noin viisi kertaa. Kirkkoneuvostolla Vihdin kirkkoon kirkonkylälle. Vielä ei ten toimitusten lisäksi kappelilla on jär- on tuplamäärä kokouksia. Kirkkovaltuus- ole selvää, mikä sunnuntai se on vihtijär- jestetty kulttuurielämyksiä kuten heinä- ton päätettäväksi tuodaankin useimmiten veläisille, mutta asiasta tiedotetaan var- kuussa iltamusiikkitilaisuus, jonka perään hyvin valmistetut asiat kirkkoneuvostosta masti kotisivuilla. kolmipäiväinen upea kamarimusiikkita- ja useimmiten niihin ei ole mitään lisät- Vihdin seurakunta tarvitsee myös vapaa- pahtuma. Lisäksi marraskuussa oli Aika tävää. Vuoden suurimpina päätettävinä ehtoistyövoimaa. Suurella sydämellä on lähteä -runoja musiikkiteos. Kesävierai- asioina mielestäni olivat kuitenkin Lähe- internetin kautta vapaaehtoistoimintaa den kirkkopyhä, joulumyyjäiset sekä kau- tysjuhlat Vihtiin 2016, nuorisokappalai- välittävä palvelu, jossa Vihtikin on muka- neimmat joululaulut järjestettiin perintei- sen valinta, kirkolliskokouksen ja hiip- na. Sen tehtävänä on tarjota vapaaehtoi- sesti ja hautausmaalla on ollut myös sii- pakuntavaltuuston maallikkoedustajien sille mahdollisuuksia auttaa ja palvella voustalkoot. Tapahtumista voi lukea lisää vaalit sekä piispanvaalit. avun tarvitsijoita. Toimintaan voi käydä Vihtijärven kotisivuilla www.vihtijarvi.fi. Vihdin seurakunnalla on kehitteillä tutustumassa internetosoitteessa www. Menneen vuoden yksi tärkeimmistä myös Vihdin kylien oma kirkkopyhä, jon- suurellasydamella.fi. tapahtumista oli Vihtijärven kappelin 50-vuotisjuhla, jota vietettiin aurinkoise- na sunnuntaina 5.6.2011. Ensimmäiseksi aamulla käytiin kunniakäynnillä insinööri Hans Brummerin ja rovasti Antero Val- tosen haudoilla, joille laskettiin seppeleet kunnioittaen heidän elämäntyötään Vih- tijärven kappelin hyväksi. Jumalanpal- veluksen toimitti kirkkoherra Pekka Val- keapää apunaan Kari Tuovinen, Han- na Noro ja Martti Kilpeläinen. Juhlas- sa muisteltiin kappelin suunnittelu- ja rakennusvaihetta ja kappelissa työsken- nelleiden sekä kävijöiden kokemuksia ja tunnelmia. Kappelin merkitystä kyläläis- ten elämässä käsiteltiin useaankin ottee- seen ja todettiin sen olevan merkittävä osa kylän kokonaisuutta. Muun muassa koululaisten, kesäasukkaiden sekä kappeli- kuoron esitysten lisäksi Bernice Brum- merille ojennettiin presidentin myöntä- mä Director Cantus -arvo. Myös kappe- likuoron ansiomerkkejä jaettiin. Kappe- Kunniakäynti haudoilla kappelin 50-vuotispäivänä. Kuva: Bernice Brummer 6 Tämän vapaaehtoistoiminnan kaut- ja Olkkari. Mikä nuortenilta voisi olla ta olemme nyt vihdoin saamassa Vihti- nimeltään täällä Vihtijärvellä? järvellekin oman nuortenillan teini-ikäi- sille (yläasteikäiset ja sitä vanhemmat). Mukavaa ja rauhaisaa kesää toivotta- Nuortenillat ovat hyvin vapaamuotoisia en Pia kokoontumisia, joissa vietetään aikaa Puh. 050 5311 470 nuorten kesken aikuisen valvovan silmän alla kylätalossamme. Ehdotuksia otetaan vastaan, mutta miltä kuulostaa esimerkik- Tulevia tapahtumia si pizzailta, leffailta tai peli-ilta? Nuor- 10.6.2012 Rokokallion eräkirkko klo 14/15 (avoin) teniltojen ajankohdan voi käydä tarkis- tamassa Vihtijärven kotisivujen tapahtu- Vihtijärven kappelissa: makalenterista ja niistä tiedotetaan vielä 24.6. Kesävieraiden kirkkopyhä ja Kansanlaulumessu klo 10 paremmin syksyllä. Ensi syksyn nuorte- 22.7., 19.8., 16.9. Messu klo 10 nillat ovat perjantaina 31.8., 28.9., 2.11., 14.10. Vanhusten kirkkopyhä ja juhla klo 10 30.11., ja 14.12. klo 18 – 21 kylätalolla. 2.12. Messu, klo 10 Tervetuloa kaikki nuoret mukaan! Kek- 24.12 Jouluaaton hartaus klo 15 si myös nuortenillalle oma nimi. Num- 25.12 Jouluaamun sanajumalanpalvelus klo 9 melassa toimii esimerkiksi Löhönurkka

Kyläyhdistyksen hanketerveiset Teksti: Anu Nilsson ja Kaarina Pullinen

monelaiseen toimintaan. Kylätalon varus- alta vietyjä vanhoja koulutalon historiaan Viime vuosien ponnistelut koulu- ja kylä- tamiseksi on haettu hankerahaa jälleen liittyviä materiaaleja. talon peruskorjaukseksi ovat nyt ohi. Ykkösakselilta. Hankintalistalla ovat Hengähdysaika on vietetty ja on taas aika kokousten ja tilaisuuksien järjestämisen Kyläsuunnitelman mukaisesti hank- jatkaa eteenpäin. Vihtijärven kyläyhdis- mahdollistavat pöydät ja tuolit, tietoko- keen tehtäviin kuuluvat kylän yhdistys- tys on löytänyt hankerahoituksesta maine oheislaitteineen, AV-välineet, ilmoi- ten yhteistyön vahvistaminen, kurssi- ja nion keinon kylän kehittämiseksi. ”Han- tustaulu ulko-oven viereen, verhot, hyl- nuorisotoiminnan kehittäminen sekä yri- keputkemme” jatkuu – Kylän kehittä- lyjä ja joitakin muita huonekaluja. Yksi tystoiminnan edistäminen kylällä. Yksi mishanke II ja kylätalon investointihan- merkittävimmistä investoinneista on toi- tärkeimmistä toimenpiteistä on selvittää ke ovat parhaillaan menossa, muita han- seen portaikkoon suunniteltu tuolihissi. mahdollisuudet palkata kyläkoordinaat- kemahdollisuuksia mietitään. Tämä hankinta mahdollistaa kylätalon tori Vihtijärvelle pysyvästi ilman moni- käytön myös liikuntaesteisille. Vihtijärvi – kylän kehittä- mutkaisia hankekuvioita. Investointihankkeen kustannusarvio on mishanke II 2011-2014 ”Sekalaista”-osastoon kuuluvat muun noin 34.000 €. Tukea hankkeelle saa- Syyskuussa 2011 alkoi kolmevuotinen muassa mediatiimin toimintaan osallistu- daan 60 %, joten kyläyhdistyksen osuu- kylän kehittämishanke II. Hankkeen tär- minen sekä kyläläisten erikoistaitojen kar- deksi jää noin 13.500 €, josta talkootyötä keimmät tehtävät ovat kylätalon ja sen toittaminen ja ideoiden jalostaminen kylän voi olla noin 3000 €. Työtä on siis tarjol- käytön kehittäminen, kyläsuunnitelman hyväksi. Myös keväällä tehty kuntauudis- la halukkaille taas kesän ja syksyn aika- mukaiset toimenpiteet sekä joukko mui- tusta koskeva kyläkysely ja kyläkahvila na noin 300 talkootunnin verran. ta kylän kehittämiseen liittyviä tehtäviä. olivat hankkeen mukaisia toimenpiteitä. Hankkeen toteuttajaksi on palkattu kylä- Kyläyhdistys kerää jatkuvasti varoja toi- koordinaattori Anu Nilsson. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä mintansa rahoittamiseksi. Tulonlähtei- noin 57.000 €. Ykkösakseli on myöntä- tä ovat kirpputori, jäsenmaksut, joulu- Kylätalon käytön varausjärjestelmä on nyt hankkeelle 70 %:n tuen, joten kyläyh- korttien myyminen, eri tilaisuuksien jär- valmis. Kylätalon varaukset ottaa vas- distyksen omarahoitusosuudeksi jää noin jestäminen ja kahvittaminen sekä muut taan kyläkoordinaattorimme ja varausti- 17.000 €, josta pieni osa voidaan tehdä varainkeräystempaukset. lanteen näkee kylän kotisivuilta kohdassa talkoilla. Kyläyhdistys/Koulu- ja kylätalo/Kyläta- lon varauskirja. Talon käyttöohjetta päi- Tarkempaa tietoa hankkeista lötyy vitetään toiminnan kehittyessä, käyttäjä- Vihtijärven kylätalo toi- kylän kotisivuilta www.vihtijar- ryhmiä ja käyttömahdollisuuksia kartoi- mivaksi -investointihanke vi.fi. Lisätietoja antavat mielellään tetaan jatkuvasti. Kylätalon sisustukseen 2011-2012 myös kyläkoordinaattori Anu Nilsson liittyviä yksityiskohtia suunnitellaan. Tar- Ykkösakselin tukema kylätalomme perus- 044 2760 001 ja kyläyhdistyksen hal- koituksena on käyttää hyväksi myös osit- korjaus valmistui huhtikuussa 2011. Kylä- lituksen puheenjohtaja Anu Kuusela tain alakoulun vintille peruskorjauksen talon tilat ovat hienot ja potentiaalia on 0400 483 640. 7 K Y L E N Ä D 2 0 O 1 U 0 Vuoden kyläläiset V

HTIJÄRV Koonnut: Heli Einesalo VI I

Vihtijärven kotisivuilla esitellään joka kuukausi yksi kyläläinen. Palstan tar- sa tuntuu sopivan erityisen hyvin juuri Fin- koitus on tuoda kyläläisiä lähemmäs toisiaan ja esitellä yleisölle sekä uusia nairin eläkkeellä olevalle myynti- ja mark- että vanhoja, tuttuja ja tuntemattomampia kyläläisiä. kinointipäällikölle. ”Juuri ennen kuin tulit, Vihtijärveläinen esittelee nyt menneen vuoden kyläläiset lyhyesti. Lue koti- tästä lensi Amerikan-kone tuonne suuntaan. sivuilta jutut kokonaisuudessaan ja käy ehdottamassa uutta kuukauden kylä- Muistan aikataulut vielä ulkoa”, Rolf Pirck- lén sanoo. Työaikanaan hän lensi paljon ja läistä osoitteessa www.vihtijarvi.fi tähysti aina Helsinkiä lähestyttäessä Vihti- järveä ja sen rannalla olevaa omaa paikkaa. Kylätoiminassa tiistaikerhon lisäksi on Riit- Usein se erottuikin. taa nähty usein kirpputorimyyjänä sekä koulu- Rolf Pircklén ei ole sattumalta kesäasukkaa- ja kylätalon talkoissa. Kylätalon listat on tul- na juuri Vihtijärvellä. Jo hänen isoisovan- lut maalatuksi pariinkin kertaan Riitan olles- hempansa Ida ja Josef Lundell työskenteli- sa osallisena. ”Koulu- ja kylätalohanke ava- vät Hiiskulassa, samoin isovanhemmat Hjal- si silmäni talkootyön voimaan: tulos on upea mar ja Ingeborg Lindfors. Siellä myös Rolf sekä silmälle että mielelle!” Kyläläisten ver- vietti kaikki kesät ja muut lomat: navetassa, kostoitumista on tapahtunut ikäänkuin ’kau- tallilla, sikalassa, pajassa, meijerissä tai tuk- pan päälle’. (KP) kimiesten mukana metsässä. (AA) Toukokuu 2011: Raija Toiviainen, 56 Kuukauden kyläläinen Raija Toiviainen on paluumuuttaja, joka rakensi puolisoineen talon lapsuutensa maisemiin ja muutti Vih- tijärven rantajyrkänteelle viime vuoden tammikuussa. Epävirallisesti Pyyniemen tilan tämä osa tunnetaankin nimellä Jyrkännie- mi. Ulkoilmaihminen saa voimaa luonnosta ja urheilusta. Jyrkän rinteen alla ilta-aurin- Heinäkuu 2011: Syyskuu 2011: gossa kylpevä rantasauna lämmitetään kesä- Myrsky Virmavirta Risto Kivistö, 69 aikaan päivittäin. Pihassa piisaa kuopsutetta- Innokas lukija löytää aina ajan ja paikan romaa- Kun Risto Kivistö avaa varastonsa ovet, seu- vaa ja metsään on lyhyt matka. nille. Myrsky Virmavirrallakin on kotonaan raa hetken hämmästynyt hiljaisuus. Risto ja ”Luonnosta saan hengen ravintoa. Olisin Jukolassa muutama suosikkipaikka. Paras on vaimo Siiri ovat keränneet 5 000 vanhaa esi- aina mieluummin ulkona kuin sisällä. Huo- oma sänky, jossa voi pötkötellä kyljellään. Kir- nettä puolen vuosisadan aikana: venäläisen noa keliä ei ole olemassakaan!” jakin saa maata lukijan vieressä sängyllä, sillä sotilaan reikäinen kypärä, juomaton Coca- Toukokuussa Raija tunnistaa tuoreen maan, se on yleensä painava. Cola vuodelta 1963, työkaluja, sota-ajan puh- ”toivon tuoksun”, kun maanviljelijät pöyhi- ”Hyvä, jos kirjassa on sata sivua, mutta mie- detöitä rintamalta. Kaikkea vanhaa, mitä kuvi- vät mullasta aromit esiin. Hän nauttii muutto- luiten luen kirjoja, joissa on ainakin kaksisa- tella saattaa. lintujen tuomasta ulkoilmakonsertista, ihas- taa sivua”, Myrsky määrittelee. Vihtijärveläiset tuntevat Risto Kivistön telee kevään vihreyttä ja aina vain lisäänty- Tärkeintä on, että on hiljaista. Joten jos pikku- monesta yhteydestä. Hän työskenteli varsi- vää valoa ja vehreyttä. (LV) siskot tulevat yhteiseen huoneeseen, Myrsky naisesti putkimiehenä, mutta piti esimerkiksi pakenee vaikka pihalle, jossa odottavat riip- taksia muutaman vuoden 1960-luvulla. Hän pumatto - ja ikioma lukukivi. on ollut mukana VPK:n ja Uhkan toiminnassa. Ahkera lukija myös kirjoittelee. Kotona on tie- Nykyisin hänet tunnetaan muun muassa Vih- tokoneella tallessa jo kakkosluokalla aloitettu tijärven osakaskunnan puheenjohtajana. Se on keskeneräinen tarina. Sen Myrsky kirjoittaa suuri osakaskunta, joka hallinnoi Vihtijärven ehkä joskus valmiiksi. (MA) lisäksi muun muassa Alimmaista, Isoa-Kairia, Pikkukairia, Laihuetta, Lapoota ja pienempiä lampia. Kivistö on myös Hiidenveden kalas- tusalueen hallituksen puheenjohtaja. (AA)

Kesäkuu 2011: Riitta Rinne, 59 Aurinkoinen Riitta Rinne avaa kotiovensa toimittajalle ja tarjoaa kaffet omenapiirakan kera. Riitta on asunut puolisonsa Esko Auvi- sen kanssa Vihtijärvellä Kytäjäntiellä jo vuodesta 1989 – kokonaista 22 vuotta. Perheeseen Elokuu 2011: kuuluvat myös jo kotoa pois muuttaneet pojat, Rolf Pircklén, 64 Lokakuu 2011: Matti, 28 ja Tuomas, 26. Seudulle päädyt- Rantamäen tila on helsinkiläisten Rolf ja Lee- tiin Helsingin ja Mikkelin kautta Eskon työn na Pircklénin toinen koti, eikä paikka voisi Hannu Hampori, 50 perässä. Sijainti onkin hyvä, sillä Vihtijärvellä olla heille täydellisempi. Tila on Rolfin enti- Hyppään pimeässä syksyisen Pirttiojan yli. ollaan suunnilleen sukujen puolessa välissä – nen mummula. Mieliharrastustaan golfia he Samasta kohdasta ojan ylitti joskus seitsen- Riitta on Eurajoelta Länsi-Suomesta kotoisin pääsevät pelaamaan muutamassa minuutissa vuotias Hannu Hampori ja päätti, että sii- ja Esko taas Itä-Suomesta. Näin on molempi- Nurmijärven kentälle. Vihtijärvestä nousee hen hän vielä rakentaisi talonsa pienelle en kotiseudulle suunnilleen yhtä pitkä matka. kalaa, jos vain ehtii kalastaa, ja rapuja tulee mäelle. Paikka oli aivan kotitilan takakulmil- Riitan puheenparresta erottaa vielä mukavan joka vuosi ainakin yksien rapujuhlien verran. la, jonne isä-Hampori sitten järjesti pojilleen rytmikkään läntisen korostuksen. Kaiken lisäksi on yksi asia, joka paikas- rakennuspaikat. 8 Talo on ollut pystyssä nyt 20 vuotta, ja poika- Liikunta on keskeinen osa elämää. on upeita lasitöitä, joita hän vaihtaa vuoden- kin täyttää lokakuussa 50 vuotta. Sen kunniak- ”Talvet kun hiihtää, niin jaksaa kesät pela- aikojen mukaan. Upean väriset taidokkaat si soi pian Nummituvalla rautalanka sekä Hur- ta pesäpalloa”, Heikki hymyilee. Miehellä on työt hehkuvat ikkunoista tulevassa valos- riganes ja voi olla, että kovaa soikin. takana peräti 25 Finlandia-hiihtoa, ja taskussa sa. Seija on myös myynyt tiffany- ja muita Kuin malliksi tulevasta Hannu Hampori kai- hiihtoneuvoksenkin arvonimi. Kotikylän paras käsitöitä muun muassa Vihdin kirkonkylän vaa piilosta aarteensa, Fenderin Stratocaste- hiihtolenkki vie Rokokalliolle, mutta hyviä latu- Wuosisatamarkkinoilla. (SA) rin ja olohuoneessa alkaa soida ehta rautalan- ja on myös Rajamäellä ja Karkkilassa. Lunta ka. ”Kitaraa aloin soittaa 1980-luvulla koulun olisi siis toiveissa tällekin talvelle. Suunnitel- laulukirjasta, kun vaimolla oli vanha Lando- missa on myös matka Ylläkselle, joten hiihto- la”, Hampori virnistää. No, kitara on kuitenkin laduille päässee joka tapauksessa. (HE) sivuseikka. HK:n ruokatalon putkimiehen tär- kein harrastus on Vihtijärven VPK. ”On aivan sama, mitä maailmassa tapahtuu, mutta kylä- läisiä en unohda koskaan. En lähde vielä vete- raaniosastoon.” (AA)

Maaliskuu 2012: Maarit Kajosaari, 61 Maarit Kajosaari laskee olleensa VPK:n toiminnassa mukana kolmisenkymmentä Tammikuu 2012: vuotta. Useimmiten keittiön puolella, erilai- Olli Saira, 34 sissa tapahtumissa. Motivaatio talkootyöhön Tammikuun kuukauden kyläläisemme on syntyy siitä, että kantaa kortensa kekoon toi- VPK:n jo kahtena vuonna peräkkäin palkit- minnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Maarit Kajosaarta ehdotettiinkin kuukauden kylä- Marraskuu 2011: sema hälytysosastolainen Olli Saira. ”Olen ollut sen verran vähemmän aikaa mukana läiseksi erityisesti juuri hänen aktiivisen tal- Henna-Riina Kuusela, 30 VPK:n toiminnassa kuin muut kaverit, että kootyönsä ansiosta. olen katsonut parhaaksi kiriä taidoissa – sii- ”Talkoilla tekeminen on ollut aina Vihti- Musiikinopettaja Henna-Riina Kuuselan nä syy aktiivisuuteen”, virnuilee Olli vaati- järvellä tavallista, rakennettiinhan aikoi- elämässä rakennetaan nyt taloa. Harkko toi- mattomasti. Harrastus alkoi pari vuotta sitten naan Nummitupakin yhteisvoimin. Ja siihen sensa jälkeen asettuu kohdilleen. Samalla ja on osoittautunut vaativaksi, mutta hyvin aikaan rakentaminen oli toisenlaista, tukitkin Henna on koonnut elämänsä palapeliä, jos- palkitsevaksi. ”VPK:n porukkaan oli help- kaadettiin talkoovoimin kyläläisten omista sa kaikki palaset tuntuvat sujahtavan pai- po mennä mukaan”, toteaa Olli. metsistä”, Maarit muistelee. VPK:n toimin- koilleen kuin itsestään. Talon pohjaraken- Ilman perheen myötävaikutusta ei tosin tätä- taan kuuluminen on ollut Kajosaarten per- teet näkyvät jo jylhän rinteen päällä Ran- kään harrastusta voisi pitää yllä: vaatii mel- heelle luontevaa – lapset ovat olleet pienestä tametsäntiellä, missä hommia on paiskittu koista joustoa kotijoukoilta kun kolmen pie- pitäen vanhempiensa mukana ja saaneet siel- puolison Ollin kanssa keväästä lähtien. Kun nen lapsen ja parin koiran huushollin isän- tä kavereita. Vapaaehtoistyöllä ja talkoilla on Henna ja Olli kävivät katsomassa mahdollis- tä lähteekin kylällä vallitsevan sähkökatkok- siis suuri sosiaalinen merkitys. VPK:n lisäksi ta tontin paikkaa, he tiesivät tulleensa kotiin. sen aikana töiden jälkeen raivaamaan myrs- Maarit hääräilee mukana myös urheiluseura ”Tämä paikka valitsi meidät. En ole aiem- kyn kaatamia puita kylän teiltä. Kotona oli- Uhkan toiminnassa, ja on ollut pitkään mm. min uskonut, että sellaista tunnetta voi tul- si varmaankin riittänyt myös jotain pientä sen huvitoimikunnan jäsen. (HE) lakaan”, Henna kuvaa. tekemistä. Ansio VPK:n pokaaleista kuuluu No, keväällä pari muutti Espoosta Vihtijär- oikeutetusti osittain siis myös Ollin puolisol- velle, käytännöllisesti lähemmäs rakennus- le, Tanjalle. (KP) ta. Asuntokin löytyi kuin tilauksesta punai- sen koulurakennuksen yläkerrasta, keskel- tä kylää. Henna on mieltynyt kylän ilmapiiriin. ”On siistiä, kun ihmiset saattavat poiketa tontil- la ihan muuten vaan, ilman ilmoittamista.” Pistäytymisen kulttuurin hän säilyttäisi ker- naasti myös sitten, kun talo on valmis. ”Voi Huhtikuu 2012: tulla ihan vaan katselemaankin. Ei aina jou- Änise ja Ilkka Haapalainen, 67 du hommiin. Välttämättä!” (LV) Alunperin Tampereelta lähtöisin oleva Haa- palaisen pariskunta oli etsinyt itselleen talvi- Helmikuu 2012: asuttavaa kesäpaikkaa. Kaislaranta oli myyn- Seija Siltala, 38 nissä ja miettimisen, harkinnan sekä laskeske- Jo nuorena tyttönä Seijalla oli selkeä unel- lun jälkeen Änise ja Ilkka Haapalainen päät- ma. Hän halusi asua maalla ja perustaa per- tivät tehdä Suomen Poliohuollolle tarjouksen. heen. Järvenpääläisen Seijan unelma toteu- Marraskuussa 2007 Kaislaranta sai uuden elä- tui, kun hän tapasi tulevan aviomiehensä män nykyisen emännän ja isännän hoivissa. Jari Siltalan. Ensin toteutui haave perhees- Reilun neljän vuoden jälkeen on Kaislarannan tä ja pari vuotta myöhemmin myös toive asua maisema muuttunut paljon. Talosta rantaan saakka ulottunut koivikko sai väistyä maise- Joulukuu 2011: maalla. Hiiskulasta vapautui sopivasti Silta- lan perheelle vuokra-asunto ja siitä se sitten man tieltä ja nyt päärakennuksen ikkunasta Heikki Hepoluhti, 65 alkoi, maalaiselämä. avautuu komea näkymä Ylimmäisen järvel- Seitsemän jälkeen aamusella syttyy Järvelän Neljän lapsen äidin elämä on kiireistä, mutta le. Myös takapihan pimeästä umpimetsästä on puuhellaan valkea. Aamun lehteä hakiessa on silti Seijalla on aikaa myös itselleen. Käsillä tullut valoisa metsikkö. Alakerran pesuhuo- hyvä tutkailla alkavan päivän säätä: pääseekö tekeminen on Seijalle rakkainta. Ellei hänel- ne ja varasto on isännän omin käsin muutettu tänään tekemään ulkohommia? Aamukahvi- lä ole käsissään kutimia tai kirjaa hän joko saunaosastoksi ja asuinkerros on saanut uutta kupposen ja lehden ääressä, hellan lämmit- laulaa V-duuri kuorossa, maalaa akvarelleja pintaa. Remonttia on tehty paljon, mutta talon täessä tupaa alkaa Hepoluhdin Heikin, eli Vihtijärven taidekerhossa tai tekee tiffany- henki on paljolti säilynyt. Rantaan pääsee vie- tuttavallisemmin Hessun, päivä. Jos keli on lasitöitä. ”Minulla on hyvä ystävä Numme- läkin vaikka rullatuolilla ja toimittajan häm- hyvä, kipaisee Hessu lenkille. Talvella mie- lassa, jonka luona saan käydä tekemässä tif- mästyksellä ei ollut rajoja kun leveä ulko-ovi luusti hiihtäen, kesällä vaikkapa pyöräillen. fany-töitä.” Seija kertoo. Seijan varastoissa aukeaa edelleen napin painalluksella. (KP) 9 Uutisia lyhyesti

Koonnut: Heli Einesalo

Vihtijärven mediatiimi pitää par- etsinyt musisoinnissaan rajuja ääritehoja haansa mukaan kyläläisiä ajan niin kuin nykyisin usein on tapana. Tai- yhteensä 120 kilometriä, mikä oli ajalli- tasalla ajankohtaisista asioista tavat muusikot antoivat musiikin puhua sestikin paljon. ja tapahtumista. Toimitus ottaa omaa vastustamatonta kieltään. Viulu ja ”Aikaa ei riittänyt tarpeeksi perheelle.” mielellään uutisvinkkejä vas- sello sulautuivat hyvin yhteen eikä pia- Tuli tarve hiljentää vauhtia – ja vähän taan. Alla joitakin poimintoja no koskaan peittänyt hiljaisissa kohdis- downshiftata, niin kuin sanotaan. kylän nettisivuilla www.vihtijarvi. sakaan”. Ensimmäisiä asioita, joihin Anu tulee fi kuluneena vuonna julkaistuista Yleisöä konserteissa kävi yhteen- kyläkoordinaattorin roolissa tarttumaan, uutisista. sä noin 330. Talkootyön sekä Hiisku- on kylätalon varustus. lan myöntämän taloudellisen tuen tur- ”Tarvitsemme kaikenlaista – videoty- 06.07.2011 vin tapahtuman kulut saatiin peitettyä ja kistä wc-paperitelineeseen”, Anu kertoo. Sorvarista löytyi kyläyhdistykselle jäi vaivan palkkaakin. On kartoitettava tarpeet ja suunniteltava rahoitus. Lisäksi tehtävälistalla on luo- kranaatti ”Kaikki meni nappiin”, toteavat tapahtuman taiteelliset johtajat Maria Bür- da kylätalon käytölle toimiva varausjär- Sorvarinjoen penkalta löytyi maanantaina gi-Brummer ja Ueli Bürgi tyytyväisi- jestelmä. kranaatti. Mansikanviljelijä Matti Koi- nä. ”Yleisöä oli enemmän kun uskalsim- Koordinaattorina Anu toivoo voivan- vistoisen työntekijä löysi kranaatin asen- me toivoa ja tunnelma oli todella lämmin. sa vaikuttaa siihen, että kylän yhdistys- taessaan kasteluputkia joesta mansikka- Tulevaisuutta varten on joitakin ideoita ten välinen yhteistyö lisääntyisi edelleen. maalle. Koivistoinen ilmoitti asiasta heti varastossa, mutta aikaisintaan Vihtijär- Lisäksi ajatuksissa olisi jollakin tavoin maanomistaja Hans Brummerille, joka ven kamarimusiikkitapahtuma toteute- kehittää yritystoiminnan mahdollisuuk- puolestaan teki ilmoituksen poliisille. taan seuraavan kerran 2013”. sia kylällä. Puolustusvoimien erikoisjoukot lähe- (KP) ”Erilaisia kursseja on suunnitteilla”, tettiin paikalle tutkimaan tapausta ja Anu vihjaa. Kylätalon käytön lisäämi- hävittämään kranaatti turvallisesti. nen ylipäätään on yksi koordinaattorin 12.09.2011 ”Vanhoja ammuksia löytyy silloin täl- tehtävistä. löin, tämä oli kolmas löydös minun aika- Uusi kyläkoordinaattori Elämänmuutos on epäilemättä suuri. nani”, kertoo Hans Brummer. aloitti työnsä Anu kuvailee oloaan innostuneeksi, jän- Ei ole tiedossa, oliko kranaatti suutari nittyneeksi ja vapautuneeksi. Voi aloit- vai peräti vielä toimintakunnossa. Räjäh- taa puhtaalta pöydältä, tehdä jotain aivan dyksen vaara on vanhojenkin ammusten muuta kuin ennen. Ja vieläpä itselle tär- kohdalla olemassa. keiden asioiden parissa. Kyläläisiltä Anu (LV) toivoo avoimuutta ja kärsivällisyyttä. ”Tuntuu kuin astuisin aika isoihin saap- 29.07.2011 paisiin”, Anu viittaa edeltäjäänsä Pulli- Vihtijärven kamarimu- sen Kaarinaan. Sitä on kuitenkin turha siikkitapahtuma onnis- miettiä, sillä hankkeet ja haasteet ovat nyt toiset. Ja Anun kukallisessa ideavihkossa tui yli odotusten on jo erilaisia hahmotelmia. Mutta niitä Vihtijärven kyläyhdistyksen hallitus kyläkoordinaattorimme ei vielä paljasta. valitsi viime viikolla kokouksessaan (HE) uuden kyläkoordinaattorin. Tehtävää hoi- 27.10.2011 taa 12.9. alkaen Anu Nilsson. Kylä ehti olla ilman koordinaattoria viime vuoden- Kappelin remontti on vaihteesta asti, jolloin Kaarina Pullisen nyt valmis pesti päättyi. Uuden kyläkoordinaattorin palkkaamisen mahdollisti Ykkösakselil- Viime viikolla Vihtijärven kappelissa jär- ta saatu hankerahoitus. jestetty kamarimusiikkikonserttien sar- 37-vuotias Anu Nilsson ottaa uuden ja onnistui yli odotusten. Paikallisleh- tehtävän vastaan innolla ja jännityksel- ti Luoteis-Uusimaassa kehuttiin tapah- lä. Työ TNS Gallupilla sai nyt jäädä, tumaa vuolaasti ja Martti Kilpeläinen kun tilaisuus tehdä työtä omalla kyläl- luonnehti muusikkojen suoritusta sun- lä tuli. Tutkijan työtä on takana kymme- nuntain wieniläisklassisen esityksen osal- nen vuotta. ta muun muassa näin: ”Beethovenin Trio ”Työni tutkijana on ollut mielenkiin- c-molli ja Schubertin Trio B-duuri soivat toista, mutta työmäärä oli todella suuri”, kuumassa kappelissa soinniltaan tasapai- Anu kertoo. Elokuussa aloitettu kappelin sisäremont- noisina ja miellyttävän pehmeinä. Trio ei Lisäksi työmatkaa kertyi joka päivä ti on nyt valmis. Suntio Anne Hampori 10 kävi torstaina siivoamassa remonttimies- 27.12.2011 muassa Kytäjältä ja Karkkilan puolelta. ten jälkiä lattioilta. Ensi viikolla kappeli Sähkökatkos jatkuu Vih- Myös Vihtijärvellä on metsästetty ilvestä. on taas käyttökunnossa. Ilves on rauhoitettu eläin, jota saa metsäs- Keittiö on saanut kokonaan uuden tijärvellä tää vain riistakeskuksen poikkeusluvalla. ilmeen sekä kiiltävät pinnat. Uutta on (AA) Sähköt ovat edelleen poikki Vihtijär- myös jääkaappi. ven kylältä tiistaiaamuna. Tapaninpäivän Kappelin takaosan ikkunanvierukselta 02.02.2012 myrsky kaatoi puita sähkölinjojen pääl- löytyy nyt turvallisesti suojattu lämpöpat- le useissa kohdin kylää ja naapurikyliä. Niinistö valittiin presi- teri. Pieniä perhekerholaisten sormia on Viranomaisten mukaan sähkökatkos voi ajateltu myös urkujen viereen asennetun dentiksi niukalla äänten jatkua vielä keskiviikonkin. äänentoistolaitteen kohdalla, jossa nape- enemmistöllä Myrsky vaikeutti myös liikennettä. roita houkuttelevat namiskat on käytän- Edelleen tiistaina Lopentie Läyliäisiin nöllisesti piilotettu suojalevyn taakse. Vihtijärven koulussa vietettiin torstaina mennessä oli ajoittain poikki tielle kaatu- Vanhempiakin kappelivieraita on ajatel- 2.2.2012 koululaisten omaa vaalipäivää. neen sähköjohdon takia. Kylän pienem- tu - puhujien ääntä voi vahvistaa langat- Presidentiksi valittiin vaaleilla Sauli Nii- millä sivuteillä oli edelleen kaatuneita tomien korvamikrofonien ja äänentois- nistö 18 äänen voimin. Pekka Haavisto puunrunkoja tiistaina. Pääväylät oli kui- totekniikan avulla. Eteiseen on asennet- sai 17 ääntä. Viisi ääntä jäi puuttumaan tenkin saatu raivattua jopa sadoista tielle tu reilun kokoinen lämpöpatteri. poissaolojen vuoksi. kaatuneista rungoista. Pelkästään Vihtijär- Sähköasentajat ovat ahkeroineet kap- 4.-6. luokan oppilaat ovat valmistel- ven ja Kytäjän välillä tiellä oli yli 20 puun- peliin kokonaan uudet systeemit säh- leet vaaleja jo jonkin aikaa. Ehdokkais- runkoa. Vihdin kirkolle mentäessä tiellä oli kökaappeja myöden. Kattovalaisimia ta oli kerätty tietoa, tehty vaalijulistei- jopa enemmän puunrunkoja. on uudistettu ja isonkin salin puolelta ja keksitty sloganeita. Torstaina koitti Tapaninpäivän myrsky aiheutti myös la on valaistusta lisätty. Ulkovalaistuk- totuuden hetki. 6-luokkalaiset olivat pys- muita vahinkoja. Vihtijarvi.fi:n toimituk- sessa valotolpat seisovat reunustamassa tyttäneet koululle vaalihuoneiston ja toisen tietoon tuli muutama onnettomuus, pihaa ja hautausmaata, ja onpa ulkosei- mivat vaalivirkailijoina. Suomen uudek- jossa puita oli kaatunut rakennusten pääl- nän suuri ristikin saanut arvoisensa ilta- si presidentiksi on siis Vihtijärven kou- le aiheuttaen vaurioita. Henkilövahingoilta valaistuksen. lussa valittu Sauli Niinistö. kylällä on säästytty. Matkapuhelimet ovat (LV) Toimittaja kuuli sattumalta sivukorval- toimineet ajoittain huonosti, mikä johtuu la että Niinistön voitto koulun vaaleissa tukiasemien sähkönsyötön vaikeuksista. olisi voinut olla hieman selvempi ellei 09.12.2011 Fortumin mukaan tiistaina ilman sähköä ainakin yhdelle äänestäjälle olisi sattunut Iltamissa visailtiin ja oli koko maassa yli 100 000 taloutta. Vihti- pientä sekaannusta siitä kuka kukin on. järven lisäksi myös harvaan asutut lähiky- fiilisteltiin rokaten Toimitus kehottaa siis aikuisia äänestäjiä lät olivat ilman sähköä. Läyliäisten kyläl- olemaan tarkkoina varsinaisessa äänes- lä sähköt toimivat, mutta heti kylän ulko- tyksessä ja huolehtimaan siitä että vaa- puolella oli aamulla pimeää. lijännityksestä huolimatta äänestyslip- Viranomaiset varoittavat edelleen puuskit- puun tulee kirjoitettua sen oikean hen- taisista tuulista tiistaina. Vihtijarvi.fi:n toi- kilön numero. mitus seuraa tilannetta ja päivittää tietoja (KP) kylän sivuille mahdollisuuksien mukaan. (AA) 05.03.2012 Kyläyhdistys kokoaa kylä- 28.01.2012 läisten mielipiteitä kuntauu- Ilveksiä liikkeellä kylän pin- distuksesta Nummituvan ravintolasalissa järjestettiin nassa toistamiseen rouheasti rokkaava elävän Vihtijärven kyläyhdistys ry toteuttaa Vih- musiikin ilta, joka oli viehkosti nimetty Vihtijärven kylällä liikkuu tällä hetkellä tijärvellä kyläkyselyn, jonka tarkoitus on Nummarin iltamiksi. muutama ilves. Yksi nähtiin perjantai- selvittää kyläläisten mielipiteitä ja tunto- Pääosin 70-luvun covereita esitti Duo iltana Ylimmäistentiellä Rantapirtintien ja mahdollisesti toteutettavasta kuntauu- Pii-Atomi. Loppuillan musiikista vasta- kohdalla. Toisen on havaittu liikuskelevan distuksesta. Kysely on lähetetty tiedoksi sivat kitaristi Mika Järvinen ja koske- säännöllisesti Koulunummentien, Veh- myös oman ja naapurikuntien kunnan- tinsoittaja Kasper Mårtenson. Musii- maantien ja Meilahdentien väliin jääväs- johtajille sekä kaupungin- ja kunnanhal- kista innostunut yleisö lähti villiin tans- sä maastossa. Kolmas yksilö liikkuu Poh- litusten puheenjohtajille. siin illan viimeisillä hetkillä. joisen Vihtijoentien eteläpuolella. Jäljistä Kuulostaako nykyinen suunnitelma Musiikista myös kisailtiin. Juontajina päätellen nämä ovat eri yksilöitä. Kylän liittää Vihti ja Karkkila hyvältä? Voisi- toimivat oman kylän rock-aktiivi Joni alueella lasketaan olevan kuusi seitsemän ko Vihtijärvi olla osa Nurmijärveä tai Tukiainen sekä Katja Etolin, Karkki- ilvestä, mutta enimmäkseen ne ovat pysy- Hyvinkäätä? Olisiko jokin muu vaihto- lan lahja Vihtijärven viihdemaailmalle. telleet etäällä asutuksista. ehto parempi? Vaikka kilpailu äityikin tiukaksi, tietovi- Ilveskanta on koko Uudellamaalla kas- Näihin kysymyksiin perusteluineen san voittajien paidat puettiin Korpelan vanut voimakkaasti. Suomen riistakeskus voivat kyläläiset vastata asiallisesti mie- Piian ja Tomin ylle. on myös myöntänyt lähialueille muuta- lensä mukaan. Kyläkysely jaetaan Vihti- (LV) mia ilveksenkaatolupia. Vihtijärven naa- järveläisten postilaatikoihin viikolla 10. purikyliltä onkin ammuttu ilveksiä, muun (KP) 11 vä. Mukava kahvilatunnelma poiki idean, vuoden kyläksi, kylälle ojennettiin vuoden Uutisia lyhyesti että jotakin vastaavaa voisi järjestää useam- kylän tunnuksena toimiva puinen olterman- minkin. Lisäksi, kun kylän kehittämishank- ninsauva kiertopalkintona. Nyt kyseisestä 27.03.2012 keessakin mainitaan tavoitteeksi yhteisten sauvasta - joka siis on jouduttu jo antamaan Kyläkahvilassa tutus- tapaamisten järjestäminen, tuntui kahvilan eteenpäin seuraavalle vuoden kylälle - oli tuttiin oltermanninsau- järjestäminen hyvältä ajatukselta. teetetty aivan identtinen kopio. vaan Myös ohjelmaa oli järjestetty. Vihtijärven ”Se on täysin identtinen, kirjoitusvir- osakaskunnan puheenjohtaja Risto Kivis- heineen kaikkineen”, kertoi Risto Kivis- tö kertoi kahvilakävijöille oltermanninsau- tö ojentaessaan sauvaa kyläyhdistykselle. va-perinteestä. Hienoksi sauvan tekee myös se, että se on Kivistö kertoi oltermanninperinteen ole- tehty oman kylän puusta, Lapoon rannas- van lähtöisin 1200-luvun Saksasta. Suo- sa kasvaneesta visakoivusta. meen perinne rantautui vuonna 1742, ja Myös tällä kertaa sauvan mukana kulki sen valta-aluetta olivat Etelä- ja Keski-Poh- viesti. Pieneen, sauvaan sujautettuun pape- janmaan kylät. Oltermannina toimi usein riin oli kirjoitettu tervehdys Vihtijärven kylän vanhin tai porvariston luottamus- osakaskunnalta kyläyhdistykselle. Vies- mies, ison talon isäntä. Oltermanni hoiti ti kertoi, että osakaskunta lahjoittaa 2000 erilaisia kylän asioita, ja laittoi tärkeitä tie- euroa Vihtijärven kyläyhdistykselle kylä- Kylätalolla pidettiin sunnuntaina avoinna donantoja kiertämään erityisen olterman- talon ylläpitoa varten. Kyseessä on huo- kyläkahvilaa. Leppoisan seurustelu- ja kah- ninsauvan kautta. Esimerkiksi kun kyläko- mattava summa, ja sen otti suurella kiitol- vitteluhetken järjesti Vihtijärven kyläyhdis- kous kutsuttiin koolle, tai haluttiin tiedot- lisuudella vastaan yhdistyksen puheenjoh- tys. Kahvilassa vieraili nelisenkymmentä taa jostakin muusta tärkeästä asiasta, sau- taja Anu Kuusela. kyläläistä. Kyläyhdistyksen sihteeri Kaa- va kiersi talosta taloon ja tieto sen muka- Kyläkoordinaattori Anu Nilsson kertoo, rina Pullinen kertoo ajatuksen kyläkahvi- na. Kyseessä oli siis aivan erityinen ”tie- että ajatus olisi pitää kyläkahvilaa avoinna lasta saaneen alkunsa viime kesänä, jolloin donantokapula”. jatkossakin sopivin väliajoin. järjestettiin kylätalolla avoimien ovien päi- Kun Vihtijärvi vuonna 2010 valittiin (HE)

Lähetä uutisvinkkisi toimitukselle: [email protected] tai puhelimitse p. 044 2760 001. Kotitalousvähennys 2012

Teksti: Anu Kuusela

Millaisesta työstä? on tehtävä joko maksajan omassa asun- vähennystä saa 1 500 euroa, tarvit- Kotitalousvähennyksen voit saada, jos nossa tai hänen vanhempiensa tai appi- see vuoden aikana maksaa 1 500 euroa teetät esimerkiksi tavanomaista kotitalo- vanhempiensa käytössä olevassa asun- vähemmän veroa. kuin ilman kotitalous- us- tai hoivatyötä, asunnon kunnossapito- nossa. Vanhempiin sekä appivanhem- vähennystä. Jos vähennyksen on vaatinut ja perusparannustyötä tai tietoja viestin- piin rinnastetaan myös heidän puolisonsa. vasta veroilmoituksella, vaikuttaa määrä tätekniikkalaitteiden asennusta. Myös kuolinpesä voi saada kotitalous- suoraan verotuksen lopputulokseen 1 500 Vähennykseen sana esimerkiksi, jos vähennyksen, mutta ainoastaan henkilön euron verran. palkkaa kotiin siivoojan tai lastenhoita- kuolinvuodelta. Asunto-osakeyhtiö ei voi Vähennyksen laskeminen riippuu sii- jan tai teettää keittiöremontin. Vähennys saada kotitalousvähennystä. tä, oletko maksanut työstä palkkaa työn- myönnetään vain työn osuudesta, ei mat- tekijälle vai korvauksen yritykselle las- kakustannuksista tai tarvikkeista. Vähen- Kuinka paljon? kua vastaan. Jos ostat työn ennakkope- nyksen saa riippumatta siitä, palkkaako Vuonna 2012 vähennyksen enimmäis- rintärekisteriin merkityltä yritykseltä, työn tekijän itse vai ostaako työn yrityk- määrä on 2 000 euroa. Puolisot voivat saat vähentää 45 % arvonlisäverollises- seltä tai yrittäjältä. saada kotitalousvähennystä vuonna 2012 ta työkorvauksesta. Jos palkkaat henki- Yrityksen tai yrittäjän on kuulutta- yhteensä 4 000 euroa. Kotitalousvähen- lön, saat vähentää 15 % maksamastasi va ennakkoperintärekisteriin. Rekiste- nyksen omavastuu on 100 euroa. palkasta sekä palkkaan liittyvät työnan- riin kuulumisen voi tarkistaa internetis- Vähennys tehdään verosta. Eli jos tajan sivukulut. tä YTJ:n tietopalvelusta www.ytj.fi. Pal- velu on maksuton. Tietoja voi hakea pal- velussa joko yrityksen nimellä tai Y-tun- Esimerkki 1: nuksella. Ennakkoperintärekisteriin kuu- Ostetaan yritykseltä/yrittäjältä työtä: lumisen voi tarkistaa myös Verohallinnon enimmäismäärä 4 666 € x 45 %-2 099,70 €-100 € = 1999,70 € palvelunumerosta 020 697 030. Esimerkki 2: Palkataan lastenhoitaja: enimmäismäärä noin 6923 euron kokonaiskustannuksil- Kuka saa? la, jossa sivukulut 22 % bruttopalkasta 5675 eur. Kotitalousvähennyksen saa se, joka mak- Laskelma : 5675 x 15 % + 22 % x 5675 – 100 = 1999,75 saa vähennykseen oikeuttavan työn. Työ 12 Pohdittavaa ikääntyvälle: Edunvalvontavaltakirja Teksti: Ilkka Haapalainen

Täällä Vihtijärvellä on aika paljon tervei- ta käytöstä puhumattakaan. Virkaholhoo- tä ja vireitä mummuja ja pappoja. Terve- jan hankkiminen vie aikaa ja hänen kans- ys ja vireys voivat kuitenkin ikääntymisen saan asioiminen voi olla lapsille tai muil- jatkuessa kadota. Pahimmillaan niin, että le sukulaisille hankalaa. mummu tai pappa ei pysty enää itse asi- On toinenkin vaihtoehto, edunvalvon- oitaan hoitamaan. Lapset tai muut suku- tavaltakirja. Mummun tai papan kannat- laiset pystyisivät, mutta laki, pykälät ja taa tehdä sellainen vielä kun pää pelaa byrokratia estävät. Pankki ei anna tililtä esim. lapsensa tai lapsiensa kanssa. Jos rahoja, asuntoa ei voi myydä sopivam- hänen toimintakykynsä sitten häviää, man saamiseksi tai hoitokotisopimusta mennään lääkäriin, hankitaan lääkärinto- taa, yleensä melkein kaikissa asioissa. ei saada allekirjoitetuksi ilman virkahol- distus tilasta ja toimitetaan se ja edunval- Puolisoiden kannattaa tehdä valtuutus hoojan lupaa tai toimeksiantoa. Ne tarvi- vontavaltakirja maistraattiin. Kun paperit molemmille erikseen, ei sitä tiedä kum- taan aina, kun toimintakykynsä menettä- on sinne tallennettu, voi valtuutettu toi- malla rupeaa ensiksi viiraamaan. Ohessa neen rahoja ja omaisuutta joudutaan käyt- mia mummun tai papan puolesta juuri sii- malli laajasta valtuutuksesta, suppeampi- tämään hänen omaksi hyväkseen, muus- nä laajuudessa kuin valtakirja mahdollis- kin on mahdollista:

EDUNVALVONTAVALTAKIRJA

Tällä valtakirjalla valtuutan puolisoni Maija Meikäläisen (ht 010129-1234) edustamaan minua kaikissa minua koskevissa tai puolestani tehtävissä oikeustoimissa sen jälkeen, kun olen sairastumisen tai loukkaantumisen takia menettänyt osittain tai kokonaan kykyni niihin. Kyvykkyyteni arvioinnin suorittaa asiantuntijalääkäri. Lau- sunnon voivat puolisoni lisäksi pyytää myös poikani Matti Meikäläinen tai tyttäreni Tuula Tavallinen.

Valtuutus käsittää mm. oikeuden ostaa, myydä tai pantata omaisuuttani, käyttää tai muuttaa harkintansa mukaan pankkitilejäni ja mahdollisia osake- tai muita sijoituksiani ja säästökohteitani, tehdä puolestani tervey- dentilani arviointiin ja hoitooni liittyviä ratkaisuja, edustaa minua oikeudessa tai viranomaisissa. Varoistani on varattava osa mahdollisesti tarpeelliseen hyvään hoitooni hoitolaitoksissa tai sairaaloissa. Valtuutus on luon- teeltaan laaja ja kaiken kattava.

Tämä valtuutus voidaan rekisteröidä valtuutetun toimeksiannosta oikeusviranomaisissa.

Vihtijärvellä 01.04.2012

______Jussi Meikäläinen (ht 020230-321A)

Olen osaltani hyväksynyt ja vastaanottanut edellä todetun edunvalvontavaltuutuksen siihen liittyvine velvoittei- neen. Sitoudun puolisoni puolesta tekemissäni ratkaisuissa toimimaan kaikin tavoin hänen parhaakseen.

Aika ja paikka samat

______Maija Meikäläinen

Todistajat Olemme yhtä aikaa paikalla ollen todistaneet Matti ja Maija Meikäläisen, jotka hyvin tunnemme, omasta vapaasta tahdostaan ja oikeustoimikelpoisina allekirjoittaneen yllä olevan valtakirjan.

______

13 Vihtijärven koulun kevätretki

Teksti ja kuvat: Ida Hulkko ja Matti Siltala, 6 lk

Koulun 1.– 6. luokkalaiset olivat kevätret- kellä 25.4. ja vierailivat Fazerin tehtaalla ja Hyvinkään rautatiemuseossa. Aamul- la oppilaat tulivat kouluun yhdeksäksi ja bussi oli jo odottamassa koulun pihalla. Bussi lähti kohti Vantaan suklaatehdas- ta. Matka tehtaalle kesti noin tunnin ja sää oli aurinkoinen ja lämmin. Oppilaat kävelivät suklaatehtaan ovelle ja odotti- vat suklaatehtaan ulkopuolella, että pää- sevät vierailemaan tehtaalla ja syömään suklaata. Kyselimme heiltä fiiliksiä ja vitos- ja kutosluokan tytöt kertoivat, että on kivaa päästä suklaatehtaalle ja he aiko- vat syödä paljon suklaata. Ykkös-, kak- kos- ja kolmasluokkalaiset taas kertoivat, että on kivaa päästä syömään suklaa- Esimerkkikuva Fazerin makeisista. ta. Pian oppilaat päästettiin sisälle ja opas oli odottamassa aulassa. Ensin he menivät katsomaan videota Fazerin historiasta ja suklaatehtaiden syntymästä. Sitten opas kertoi lisää Fazerin historiasta ja sen jäl- keen heidät jaettiin kahteen ryhmään ja heille kerrottiin Fazerin tuotemerkeistä ja he saivat hieman maistiaisia. Tämän jäl- keen he pääsivät syömään suklaata niin paljon kuin halusivat. Pian kaikki olivat syöneet tarpeeksi suklaata ja sitten opas neuvoi oppilaat myymälään. Kohta kaikilla olikin jo korit täynnä suklaata, tikka- reita ja muita karkkeja, sitten kaikki saivat lahjapussit ja sen jälkeen he lähtivät bussiin, joka suuntasi Hyvinkään Rauta- tiemuseoon. Halkopolttoisen veturin tunnistaa leveästä piipusta. Museon kaikki veturit olivat Pian bussi saapui Rautatiemuseon UPEITA! pihalle ja oli vuorossa eväiden syön- ti. Kun eväät oli syöty, oppilaat menivät museon aulaan ja siellä opas kertoi heille, mitä seuraavaksi tapahtuu. Sitten puolet ryhmästä meni suureen saliin, jossa oli noin 4 suurta veturia ja muutamia vaunu- ja. Siellä oppilaat tekivät ”Täyttä höy- ryä eteenpäin” -museokierroksen tehtä- viä. Toinen puoli ryhmästä taas tutustui muihin vetureihin. 45 minuutin kuluttua ryhmät vaihtoivat saleja. Oppilaat otti- vat monia kuvia muistoiksi ja kun oppilaat olivat ihastelleet vetureita ja tehneet tehtävät, he pääsivät matkamuistomyy- mälään. Kohta he jo olivat ostaneet matkamuis- toja ja sitten he lähtivät bussille. Tällä kertaa bussi matkasi Vihtijärven koululle. Kysyimme vielä lopuksi oliko ollut hauskaa ja vastaukset olivat myöntyviä. Rautatiemuseossa on paljon hienoja pienoismalleja.

14 Vappujuhlat Vihtijärven koululla

Teksti ja kuvat: Ada Miettinen 6 lk ja Tuuli Tapaninen, 4 lk

Koulun 1.–6. luokkalaiset ja eskarit juh- livat vappua iloisissa merkeissä. Asuja oli monenlaisia ja värisiä. Paras oli kuitenkin Varpulla. Varpu oli taidemaala- ri. Pensselit hiuksissa kruunasivat kaiken. Muita asuja mm. Velho (Elsa.P.), Paha kuningatar (Myrsky.V.), Ähwä (Janika.T.), Kirppu (Tuuli.T.) , Örkki (Ida.H.), Hullu keksijä Erno (Ilkka.H.), Minni Hiiri (Sanni.L), Pupu (Seija.S.), Screem (Leevi.M.), Cowgirl (Ada.M & Mona.R.) Ja paljon muita. Olympialaisissa kisailtiin yleisurhei- lusta, sokosta, leikkivarjosta ja frisbee- golfista. Ryhmät olivat Sekasorto-velhot, Zabinat, Hurrikaani ja Vappuriiviöt. Paras Elsa Pullinen pukeutui velhoksi. Siitä joukkueen nimeen loppuosa velhot. kannustus oli Sekasorto-velhoilla. Met- sässäkin nähtiin kyy. Ruokailu oli ulkona. Ruokana oli pyttipannua. Ruokailun jälkeen hypittiin hyppynarulla, keilattiin, mentiin esterataa ja pallojenheittelyä. Päi- vän lopuksi jaettiin palkinnot ja juotiin mehua sekä syötiin munkit.

Vappujuhlassa nähtiin monia erilaisia asuja. Kuvassa esimerkiksi Varpu Virma- virran tukassa olevat pensselit.

Tiedoksi kyläläisille ja kesä- Rautaromun keräys asukkaille Syökerin tuvan pihalla Tilava jätepaperin keräyspiste sijaitsee yläkou- lua vastapäätä olevassa punaisessa rakennuksessa, jatkuu. sisäänkäynti päädystä. Alakoulusta alkavat opasteet ohjaavat perille kerä- yspisteeseen. Niputa lehdet sisal- tai paperinarulla, näin helpotat paperin jälkikäsittelyä. Kiitos! Tuomalla jätepaperisi koululle, jää niistä tuleva Tuotto tuotto omalle kylälle! lyhentämättömänä Keräysterveisin Vihtijärven koulun vanhempainyhdistys ry kyläyhdistykselle.

15 Kyläkoulumme uudet opet

Teksti: Kaarina Pullinen

Anu Lönnqvist Sanni Lehti

Mistä olet kotoisin? Tampereelta. Mistä olet kotoisin? Raumalta. Missä asut nyt? Lohjalla Perttilässä. Olen asunut Missä asut nyt? Klaukkalassa. myös Hämeenlinnassa ja Urjalassa. Missä olet opiskellut ja mikä on ammattisi? Missä olet opiskellut ja mikä on ammattisi? Jyväskylän yliopistossa kasvatustieteen maisteriksi. Opiskelin Tampereen yliopistossa Hämeenlinnan opet- Mitä harrastat tai teet mieluiten vapaa-ajallasi? tajankoulutuslaitoksella. Muita virallisia ammatteja Lenkkeilen ja teen käsitöitä. ei ole, mutta opettajan tehtävien lisäksi olen toiminut Keitä perheeseesi kuuluu, onko kotieläimiä? muun muassa leiriohjaajana, vanhustenhoitajana, pos- Avopuoliso Toni. tinkantajana ja puistotyöntekijänä. Mikä on lempiruokasi? Sieniherkut. Mitä harrastat tai teet mieluiten vapaa-ajallasi? Mikä on lempivärisi? Kaikki käy! Harrastan urheilua eri muodoissa. Minua viehättä- Entä mieluisin vuodenaikasi? Kesä :) vät erityisesti vaihdikkaat lajit kuten sähly, ratsastus ja Eläin josta eniten pidät? Ehdottomasti koira. tanssi. Myös tarinateatteri on ollut harrastukseni jo pit- Paras lukemasi kirja? Goscinnyn ja Sempén Nikke-kirjat. kään. Paras näkemäsi elokuva? Kaunotar ja hirviö. Keitä perheeseesi kuuluu, onko kotieläimiä? Terveisesi Vihtijärveläisen lukijoille: Erinomaisen riemu- Perhettä pyöritämme miehen kanssa kahdestaan. Lem- kasta kesää! mikeistä vasta haaveillaan. Mikä on lempiruokasi? Lasagne ja tortillat. Mikä on lempivärisi? Vaaleanpunainen. Entä mieluisin vuodenaikasi? Syksy. Silloin on mukavan raikkaat ilmat, luonnon väriloistoa parhaimmillaan ja aina alkaa jotain uutta. Olen myös syntynyt syksyllä. Eläin josta eniten pidät? Hevonen. Koira tulee toisena. Paras lukemasi kirja? Luolakarhun klaani -sarja. Paras näkemäsi elokuva? Forrest Gump. Terveisesi Vihtijärveläisen lukijoille? Nautitaan ihanasta keväästä!

16 Sanojen selityksiä

Teksti ja kuva: Anu Nilsson

Lähiruoka, kuntauudistus ja mielenterveys ovat sanoja, joita nykykie- lessä vilisee. Kysyimme koulun ala- luokkalaisilta selityksiä näille sanoil- le. Samalla tiedustelimme myös mitä kunnanjohtaja mahtaa tehdä tai mitä hänen pitäisi tehdä.

Vihtijärven koulun alaluokan oppilaat olivat innokkaita keksimään sanojen selityksiä.

Lähiruoka: Mielenterveys:

”Lähellä oleva ruoka, ei tule mistään ”Se on sellasta, että jotkut on päästään ”Jos joku menee sekaisin, jos jotain on kaukaa Kiinasta” vähän niinku tilu-lilu-lii, niin mielenter- tapahtunut jollekin läheiselle ja se jou- ”Ruoka joka tulee lähelle kävellen.” veys on sellaista että se ihminen on ter- tuu mielisairaalaan.” ve eikä sen kallossa ole vikaa.” ”Naapurin pellolta tai omalta pellolta ”Mielisairas on sellainen jolla on adhd tuleva ruoka.” ”Jos on lyöty taju kankaalle niin mieli ja mieliterve on sellainen jolla sitä ei ole terve.” ei ole. (Kenelläs nyt ei olis adhd:tä... ”Esim. se niinku on valmiiksi katettu hmmm...)” pöytään.” ”Jos on tapahtunut joku onnettomuus, vaikka lapsi on kuollut tai painostetaan ”Jos on adhd tai on juonut itsensä juo- ”On voitu tehdä eri maassa ja tuotu len- jotain esiintyjää, niin sit se voi mennä poksi, niin on mielisairas. tokoneella ja sitten se olis myytävänä päästään sekaisin ja alkaa nähdä vähän tuossa lähellä, vaikka Syökerin kiskalla ”Nää ihmeen lapsenryövärit ei ole, mitä omiaan tai olla omissa oudoissa maail- sä sanoitkaan, mieliterveitä. ja mehän asutaan siinä aika lähellä.” moissaan. Jos mielenterveys ei ole kun- ”Lähiruokaa pakkasesta. Pellolta pus- nossa, niin sitten voi joutua mielisairaa- ”Ettei mieli ajattele pahoja juttuja.” siin, pussista pöytään.” laan.”

Kuntauudistus: Mitä kunnanjohtajan tekee tai hänen pitäisi tehdä?

”Se on sellainen että uudistetaan kun- ”Kattoo että kunnassa on kaikki hyvin.” ”Kunnanjohtaja määrää milloin käy- ta! Tai niinku vaihdetaan. Tai emmätie- ”Päättää siitä kunnasta ja johtaa sitä. dään suihkussa ja milloin syödään.” dä... ” Nyt tuli kiperä paikka nimittäin mä en ”Kunnanjohtaja on se, jos vaikka joku ”Vaikka jos Vihtijärvi yhdistetään tiedä.” jostain eri maasta tulee, niin sit se päät- johonkin kuntaan niin se on kuntauu- ”Allekirjoittaa papereita, päättää asi- tää ja on sen kanssa.” distus.” oista.” ”Se on sellainen joka päättää ketkä saa ”Tuhotaan yksi kunta ja rakennetaan se ”Pitäisi pitää niin että kaikilla olis tulla töihin ja ketkä ei.” uudestaan.” hyvin.” ”Huolehtii että koulukuljetukset on tur- ”Jos tulee jotain uusia johtajia ja ”Sen pitäis lopettaa kaikki koulut koska vallisia ja että koulussa on turvallista ja puheenjohtajia ja koordinaatteja niin sit koulu on tylsää. Kun kukaan ei tietäis että vanhemmat voi lähettää lapsensa voidaan yhdistää johonkin toiseen kun- mitään, niin ei tarvis tehdä mitään.” hyvillä mielellä kouluun.” taan niin sit siitä tulee kuntauudistus.” ”Sen pitäis antaa limsaa ja pizzaa ”Mä oon kuullu tän! Eskarilaiset sano, ja hampurilaisia kaikille. Matikkaa et jos me leikittäis kuntauudistusta niin vähemmän, kerran puolessa vuodessa me leikittäis hippaa. Eiku piilosta.” olisi hyvä.” ”Kun Vihtijärvi vedettäis Helsinkiin niin Helsingistä tulis suur-Helsinki.” 17 Päiväkodissa on ollut jännittäviäkin hetkiä

Teksti ja kuvat: Anu Nilsson ja Päivi Peltomäki

Vihtijärven päiväkodin toiminnassa on tänä vuonna ollut monia erilaisia tee- moja. Yksi teemoista oli sirkus, joka tuli mukaan osittain Vihdin kirjaston Loru- pussi-lehden juttukilpailun kautta. Tee- man mukaisesti päiväkodin lapset ovat muun muassa tehneet todella hienoja piirustuksia klovneista, sirkusteltoista ja jonglööreistä. Eskaritunnilla päiväkodin esikoululaiset pohtivat ja kertoivat mitä sirkuksessa tapahtuu. Sen pohjalta kehi- tettiin oma yhteinen tarina sirkuksesta.

SIRKUS

Sirkustirehtööri Luttinen kuuluttaa megafoniin: ”Klovni tulee lavalle!” Intiaanit valmiina seikkailuun. Klovni tulee lavalle ja jonglööraa ja saa pallot kiinni. Klovni kumartaa ja esitys loppuu. Sitten tuleekin toinen pelle lavalle. Pelle irvistää ja pellelle tulee punai- set kasvot. Yleisö huutaa HURRAA HURRAA HURRAA! Sirkustirehtööri tulee lavalle ja kuuluttaa, että leijonankesyttäjä tulee lavalle. Leijonankesyttäjä huiskii raipal- laan ja leijona suuttuu ja karjaisee GRAAUGHH ja raapii häkkiä! Silloin yleisö taputtaa.

Tämän vuoden kuusi eskarilaista ovat kokeneet myös jotain aivan uutta ja erilaista päiväkodissa. He viettivät yhden yön päiväkodissa intiaanileirillä. Yöpäi- Yöpyminen päiväkodissa intiaanileirillä oli jännää. väkodin ohjelmaan kuului seikkailua päi- väkodissa ja lähiympäristössä. Intiaanit selvittivät erilaisia tehtäväpisteitä kuten hämähäkinverkon ja kanjonin ylityksen. Myös matoja jouduttiin maistelemaan. ”Ne oli kyllä karkkeja!”, paljasti Ilona toimittajalle kuiskaten. Kaikki eskarit olivat todella innokkaita ja rohkeita, joten he saivat omat intiaaninimet. Yö meni hyvin, Eskarilaiset Roni, vaikka olikin aika jännittävää yöpyä eska- Ilona, Amanda ja rissa. Väsyneet mutta onnelliset intiaanit Paris keksivät tari- palasivat koteihinsa seuraavana päivänä naa sirkuksen tapah- lounaan jälkeen. tumista 18 Vaihtoehto koululaisen yksinäiselle iltapäivälle

Teksti: Kaarina Pullinen

Iltapäivätoiminnassa koulun jälkeen lei- ta on kaksi viime vuotta käynyt töissä Ip-ohjaajan tehtäviin Vihtijärvellä kuu- kitään, luetaan läksyjä, levätään, syö- Hyvinkäältä käsin. luu välipala- sekä muiden tarvikkei- dään välipalaa ja ulkoillaan. Joskus den hankkiminen ja välipalan valmis- rakennetaan majoja, toisinaan legoin- ”Ainoa asia mikä harmittaa, on se etten taminen, ip-tilojen siivoaminen, lasku- nostus valtaa porukan. Moni on oppi- ollut ymmärtänyt hakeutua tähän työ- tus sekä tietysti läsnäolo lasten kans- nut ip:ssä virkkaamaan ja joskus vaan hön aikaisemmin”, tokaisee Raija. ”On sa. Alan koulutus on tietysti toivottavaa, ollaan ja jutellaan. mukavaa olla mukana lasten arjessa, muttei aivan pakollista. Muita ohjaa- jakaa ilot ja surut ja miettiä sekä jutus- jaksi ryhtymisen edellytyksiä ovat voi- Vihtijärven koulussa on ollut vanhem- tella koulu- ja muista maailman asiois- massa oleva EA1-kortti ja hygieniapas- painyhdistyksen järjestämää iltapäivä- ta.” Edessä on kuitenkin muutos: Rai- si, myös rikosrekisteriote tulee näyt- toimintaa syksystä 2008 lähtien. Pie- ja ei enää tulevana syksynä 2012 jatka tää työnantajan edustajalle ennen kuin nen koululaisen iltapäivä yksin kotona iltapäivätoiminnan ohjaajan työtä Vih- työsopimus solmitaan. Työaika on tois- voi olla pitkä. Koulupäivä loppuu jos- tijärvellä. taiseksi ollut 28 h/viikko ja palkka- kus jopa ennen puoltapäivää ja voi olla, us TES:n mukainen. Työ tapahtuu vain että ensimmäinen vanhempi tulee kotiin Uutta ohjaajaa etsitään koulupäivinä, koulun lomat ovat myös vasta monen tunnin kuluttua. Tästä ip-ohjaajalle lomapäiviä. Työsuhde on syystä vanhempainyhdistys päätti jär- Vanhempainyhdistys etsii nyt syksyksi määräaikainen, aina kerrallaan koulu- jestää koululle iltapäivätoimintaa. uutta ohjaajaa ip-toimintaan. Edellytyk- vuoden kestävä. senä ip-toiminnan jatkumiselle on myös Alkutaival vuonna 2008 oli työläs – se, että osallistujia on riittävästi. Kah- Iltapäivätoimintaan osallistuminen lapsia oli vähän eikä kunta hevin tar- dentoista lapsen mukanaolo mahdollis- maksaa osallistujamäärästä riippuen jonnut tukea pienelle ryhmälle. Van- taa toiminnan toteutumisen kohtuudella 80-120 €/kk. Osallistujat on vakuutet- hempainyhdistys haalikin aluksi varat – vähemmällä lapsimäärällä joudutaan tu, heille tarjotaan välipala päivittäin ja saksan kerhon ja ip-toiminnan aloit- joko osallistumismaksuja tai toiminta- aikuinen ohjaaja on käytettävissä. tamiseen lääninhallitukselta, työvoi- aikoja sopeuttamaan. Vanhempainyh- mahallinnolta ja lopulta myös kunta distyksellä ei ole tarkoituksena tuottaa Jos kiinnostut aiheesta, ota yhteyttä ip- tuli mukaan tukemaan toimintaa. Ber- voittoa, muttei myöskään mahdollisuut- vastaavaan: ta Hernbergin Säätiö on myöntänyt van- ta pyörittää tappiollista toimintaa. Kaarina Pullinen, 050 3632 967 hempainyhdistykselle ensimmäises- tä vuodesta lähtien toiminta-avustusta. Suurena apuna olivat alussa myös tar- vikkeita lahjoittaneet yritykset, yhtei- söt ja yksityiset henkilöt. Vihdin kunta tarjoaa toiminnalle tarvittavat tilat alakoululta. Käytössä on kaksi huonet- ta sekä opettajien kanssa yhteinen keit- tiö ja wc-tilat.

Raija jättää tehtävänsä

Ip-toiminnan alkamisesta Vihtijärvel- lä on neljä vuotta ja toiminta on vakiin- tunut. Ohjaajana on toiminut koko ajan Raija Ikäheimonen, jonka vanhem- painyhdistyksen ip-vastaava löysi koulu- ja kylätalon talkooporukasta. Tuol- loin Raija asui vielä Vihtijärvellä, mut-

Iltapäivätoiminnassa voidaan vaikka rakentaa legoilla. 19 Harrasta Vihtijärvellä Taidekerhossa voi rauhassa olla luova Teksti ja kuva: Lea Viitaniemi

Vihtijärven kylätalolle torstai-iltasin kipuavalla keikkuvat kainalossa pensselit ja väripaletit. Baskeri vedetään vinoon ja otetaan mietteliäs asento. Luovuus saa tulla. Siveltimet piirtävät paperille tark- kaakin tarkempia ääriviivoja, maalaa- vat muistin maisemia ja laveeraavat suuria linjoja. Taidekerhon vetäjä, taideharrastaja Sari Ahvenharju opastaa kurssilaisia erilaisissa tekniikoissa. Kuluneen luku- vuoden aikana kerholaiset ovat keskit- tyneet pääasiassa akvarellimaalaukseen. Se ei ole tekniikoista kaikkein helpoin, Seija Siltala värittää Carl Larssonin mutta käytännöllisyys kunniaan: kyläta- tyyliin tehtyä teostaan. lon käyttäjät kiittävät, sillä akvarelliväri irtoaa kostealla pyyhkien, mikäli taidet- ta valuu lattialle saakka. ”Minulle taidepiirin tarkoituksena oli saada taiteen tekemiseen säännöllisyys Elsa Pullinen (alh. oik.), Irma Lundell ja Ami Nilsson ovat piirin tuotteliaita taiteilijoita.

intressejä, sillä kevättalven aikana maalat- Sivellin on näädänkarvainen. tiin juuri Larssonin tyyliin: tarkkaa rea- lismia vaikkapa kodista, puutarhasta tai perheestä. Ääriviivat piperrettiin tarkasti ja rauha. Kotona ei välttämättä pysty tussilla, ja lopuksi väritettiin vesiväreillä. keskittymään. On hyvä, että saa rauhoit- Taidepiirin aiheet, kurssimatkat ja aika- tua maalaamiseen kerran viikossa”, Sari taulut suunnitellaan yhdessä piiriläisten Ahvenharju kommentoi kulunutta luku- toiveita kuunnellen. vuotta tyytyväisenä. Taidekerho jatkuu syyskaudella tors- Yhteinen kurssimatkakin tehtiin maa- taisin kello 18.30 kylätalolla. Ryhmään liskuussa tutustuen ruotsalaisen Carl mahtuu vielä. Larssonin maalauksiin Ateneumissa, Lisätiedot: Sari Ahvenharju, Helsingissä. Aihe oli lähellä kurssilaisten p. 050 5739 353.

Irman, Elsan ja Seijan työt Carl Larssonin tyyliin.

20 Naisten kuntopiirissä saadaan ikkunat huuruun

Teksti: Kaisa Kuusela ja taas mentiin. ”Ja lähti” -komennol- la liikkeitä alettiin tekemään ja kun joku Lokakuun viimeisenä maanantaina sei- kelloa seuranneesta huusi ”aika”, kolah- soin Nummituvan punttisalin sulje- tivat puntit lattialle kiivaan hengähdyk- tun oven takana. Kello oli kymmenen sen saattelemana. Nummituvan puntti- minuuttia yli seitsemän illalla. Oven salin laitteet ovat siis lähes maksimaa- takaa, punttisalin puolelta, kuului iloi- lisessa käytössä. Kuntopiiri on toiminut nen puheensorina ja punttien kilinää. jo neljän vuoden ajan ja sen laittoi aika- Rohkaistuin ja koputin reippaasti oveen. naan liikkeelle kylän vanha asukas Suo- Puheensorina vaimeni muutamalla desi- misen Mikko, joka opasti naiset laitteiden belillä kun ovi avautui. ”Voisinkos tul- käyttöön. Hyvin näyttää Mikon oppi saa- la mukaan kuntopiiriin?” kysyin, johon neen tulta alleen. Vihtkarin Jenni vastasi iloisesti ”totta- kai”, kuuden muun naisen säestämänä, Iloinen puheensorina jatkui ja hetken sii- kuin yhdestä suusta. nä kuunneltuani joku naisista sanoikin, Sainpa vielä hyvän palautumisvinkin lii- Olin tullut ”naisklubin” kuntopiirivuorol- että kuntopiiri on liikunnan lisäksi myös kunnasta, kunhan kotiini pääsisin: Kun- le, joka on pyörinyt Nummituvalla aina tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Ja niinhän topiirin jälkeen suihkuun, pari herkullis- maanantaisin seitsemästä kahdeksaan. se tuntui olevankin. Siinä hikipisaroiden ta voileipää ja sitten sohvalle katsomaan valuessa päivitettiin viimeisimmät kuu- Täydellisiä naisia. Oli muuten todella Kuntopiirin ensimmäinen kierros oli jo lumiset, vertailtiin etelän lomakohtei- rentouttava ilta! Seuraavana päivänä kun- täydessä käynnissä, olinhan tullut vähän den hintoja ja suunniteltiin illanistujai- topiiri tuntui pakaroissa, reisissä ja olka- myöhässä. Heitin pusakan naulaan ja sia höystettynä riehakkaalla huumoril- päissä sekä vatsanpohjassa. Sen verran heittäydyin piiriin mukaan. Naisten kun- la. Jokainen teki liikkeitä omaan tahtiin, makeat naurut tuli naurettua naisklubi- topiirissä mennään kolme kierrosta ja pii- oman kuntotasonsa mukaan. Kuntopii- laisten hersyville jutuille. rissä on noin 15 erilaista liikettä. Siten rin tavoite on joka kerta saada punttisalin tunti täyttyi nopeammin kuin huomasin- ikkunat huuruun, ja niinhän ne huurussa Kuntopiiriä järjestää Vihtijärven Uhka. kaan. Kierrosten välissä hörpättiin vedet olivatkin viisi yli kahdeksan! Lisätiedot: vihtijarvenuhka.fi

Englannin keskustelupiiri – English Club

Vihtijärvellä on yli viisitoista vuotta toiminut englanninkerho. Aluksi sillä oli suomenkielinen opettaja. Viimeiset 10 vuotta piirissä on ollut englanninkielinen opettaja ja piiri on saanut nimekseen Eng- lish Club. Piiriläiset toivovat, että ”klubiin” tulisi uusia opiskelijoita, jolloin saisimme edelleen pitää tämän ainoan Hiiden Opiston piirin Vihtijärvellä. Kurssi kokoontuu monitoimitalolla. Tarkemmat kurssiajat syksyllä Hiiden Opistosta tai netistä: vihtijarvi.fi. Ohjaaja Elisabeth Roberts-Rossi, p. 040 8411 827 We are looking forward seeing new members in English Club! Best wishes, English Club

JOOGAA KYLÄKUORO MUISTA MYÖS NÄMÄ Kylätalolla keskiviikkoisin Hei- V-DUURI English Club, kitarakoulu, zumba, ni Romo-Lappalaisen ohjaama- Kevyttä kuoromusikkia Henna- kappelikuoro, martat, perhekerho, na. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Riina Kuuselan johdolla. Harjoi- varttuneemman väen tiistaikerho…. Kaarina Pullinen, tukset keskiviikkoisin koululla. HUOMIO! VPK:lla ja urheiluseu- p. 050 3632 967. Lisätiedot: Henna-Riina Kuusela, ra Uhkalla on myös laaja harraste- p. 045 2086 986. tarjonta.

21 Vihtijärven kyläyhdistys Puheenjohtaja Anu Kuusela p. 0400 483 640 Sihteeri Kaarina Pullinen p. 050 363 2967

Vihtijärven palvelutaloyhdistys ry Puheenjohtaja Anu Kuusela Sihteeri Änise Haapalainen Hyvä vihtijärveläinen, Tiedäthän, että kylän omilta internetsivuilta saat paljon Vihtijärven ajankohtaista tietoa kylän asioista ja tapahtumista? vesiosuuskunta Osoitteessa www.vihtijarvi.fi voit mm. - lukea tuoreimmat oman kylän uutiset Puheenjohtaja Paavo - seurata tapahtumakalenteria Norlamo p. 050 2503 - saada tietoa kylällä toimivien yhdistysten toiminnasta Sihteeri Risto Peltola - jättää ilmoituksesi ilmoitustaululle p. 050 3860 363 - ilmoittaa myytävästä tontista tai kiinteistöstä kiinteistöpörssissä - löytää vihtijärveläisten yritysten yhteystiedot - tutustua kuukauden kyläläiseen - lukea Vihtijärveläinen –lehteä sähköisessä muodossa - seurata ja kommentoida kyläkoordinaattorin blogia

Lisäksi löydät sivustolta mm. - Kyläyhdistyksen hallituksen kokousten pöytäkirjat Vihtijärveläinen-lehteä - Myymälän josta voit tilata kyläyhdistyksen tuotteita sekä vihtijarvi.fi -kotisivu- - Kuvagallerioita kylän tapahtumista - Yhteydenottolomakkeen, jolla voit olla yhteydessä kotisivuja ja tekee Vihtijärven media- ylläpitävään mediatiimiin tiimi. Oletko huumorinta- Tervetuloa vierailulle kyläläisten sähköiseen kohtauspaikkaan! julla ja ideoilla varustettu henkilö, ja osaat kirjoittaa? Oletko kiinnostunut tiedot- Nyt kylän kotisivuilla myös tamisesta ja kylän asioista? Kuukauden pilakuva! Haluaisitko liittyä mukaan mediatiimiin?

Ota yhteyttä Anu Nilssoniin, puh. 044 2706 001 tai kylakoordinaattori @vihtijarvi.fi

22 Lähiseutujen teatterinautintoja kesällä 2012 Kesään kuuluu olennaisena osana kesäteatterit, niin ammattilaisesti kuin amatöörivoiminkin toteutettuna. Tässä muutama esimerkki lähi- alueiden teatteritarjonnasta tälle vuodelle:

Vihdin kesäteatteri Liput: www.lippu.fi [email protected] tai puh. 044- Loma Maatilalla – 346 8000 ALL INCLUSIVE Tapahtumanumero R-kioskilla 100946 Käsikirjoitus ja ohjaus: suoraan teatterilta (numeroimattomat Sajaniemen kesäteatteri, Markku Hyvönen paikat) Loppi 16.6. – 18.8. Maria Jotunin Liput Vihdin teatterin toimistosta (Tuu- Karkkilan Tohvelisankarin rouva santie 1, Nummela), K-citymarket Työväen Näyttämö Ohjaus: Timo Tirri Nummelan infopisteestä tai Fagerkullan museoalueen pihanäyttämö www.netticket.fi. 30.6. – 28.7. Lisätiedot: www.vihdinteatteri.fi Tatu Pekkarisen Liput: www.netticet.fi Laulava Hotelli puh. 0600-399 499 Taaborinvuori, Nurmijärvi Ohjaus: Mika Nikander [email protected] 17.7. – 18.8. Lisätiedot: www.lopenteatteri.net Kivi-juhlat, www.nayttamo.fi Seitsemän veljestä Mustion Linnan Ohjaus: Kai Lehtinen Teatteri Päivölä, Hyvinkää kesäteatteri, Mustio 28.6. – 19.8. Rautatiemuseon puiston kesäteatteri Chapman ja Freeman Liput: www.netticket.fi Juhani Ahon Tuplakupla Rautatie 18.6. – 17.7. Kaikkien aikojen Dramatisointi: Virve Ojanne Liput: puh. 050-3091 621 Ohjaus: Teemu Ojanne Gangsteri ja Kaunotar www.vulturehouse.fi 22.6. – 8.7. Käsikirjoitus ja ohjaus: Taavi Vartia [email protected] 27.7. – 1.8. Liput: 040-762 1990

Terveydenhuolto: Perusturvakuntayhtymä Karviainen, vaihde (09) 4258 2000 Nummelan terveysasema, Nummenselkä 2 puh. (09) 4258 2625 - kiireellinen ajanvaraus (09) 4258 2100 Osoite Torpparintie 9, 03300 Otalampi (käynti Simssiku- - kiireetön ajanvaraus (09) 4258 2400 jalta) ma-to 8-11 ja 13-15, pe ja juhlapyhän aattona 8-11 ja 13-14 Kouluterveydenhoitaja (Vihdin kirkonkylän lääkärin ja terveydenhoitajan vas- Vihtijärven koulun kouluterveydenhoitaja on tavattavissa taanotot ovat siirtyneet Nummelan terveysasemalle.) koululla sopimuksen mukaan. Puh. (09) 4258 2231. Hyvinkään sairaalan yöpäivystys vihtijärveläisille Terveyskeskuspäivystys arkisin klo 16.00 - 08.00, Hammashoito viikonloppuisin ja juhlapyhinä Keskitetty ajanvaraus puh. (09) 4258 2078, klo 8.00-12.00 p. (019) 4587 2261 ja 12.30-15.00. Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää Vihdin päihdeklinikka, Nummenselkä 2, Nummela Vihtijärven lasten- ja äitiysneuvolat Kriisiaika ma−pe klo 8-9. Vihtijärveläiset käyvät Otalammella sekä Päihdesairaanhoitaja: 044 042 1140. Puhelinaika ma−pe äitiys- että lastenneuvolassa klo 12−13. Vastaanotto ajanvarauksella. Terveydenhoitaja Anne Tuominen Sosiaaliohjaaja: 044 042 1177. Puhelinaika ma−pe klo Puhelinaika ma−pe klo 12−12.30 9−10. Vastaanotto ajanvarauksella.

23 Terveiset VPK:n hälytysosastolta

Kulunut vuosi on sujunut hyvin Num- Teksti: Harri Hampori ja Mika Nilsson mituvanmäellä. Hälytystehtäviä oli viime vuonna 27. Hälytystehtävistä esiin Kuvat: VPK:n kuvagalleria nousee erityisesti Tapaninpäivä, jolloin olimme liikkeellä raivaushommissa koko miehistön voimalla n. 12 tuntia eri puo- lilla Vihtiä. Uutta on valtakunnallisen pelastus- toimen yksikkötunnusten muuttumi- nen. Uudet tunnukset on otettu käyttöön Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella 28.2.2012. Vihtijärven VPK:n sammutus- auton tunnus muuttui muodosta VIS 31 muotoon R LU 571. Miehistöauto puolestaan on nyt R LU 577. Lisää tietoa Vihtijärven VPK:n osas- tojen toiminnasta: www.palokunta.net/ vihtijarvenvpk Tänä kesänä juhlitaan Vihtijärven VPK:n 80-vuotispäiviä 28.heinäkuuta Nummituvalla klo 17 alkaen. Kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita! Juhlien lisäk- si tulossa on myös muita yleisötapahtu- mia, joista saa ajantasaisen tiedon nettisivuilta www.nummitupa.fi. Raivaustöitä Tapaninpäivänä.

Nuoriso-osasto: Kohti haasteita – kilpailutoiminnan merkeissä!

Teksti: Kaisa Kuusela la, jolloin nämä kaksi joukkuetta lähettiin edustamaan Uudenmaan pelastusliittoa Vihtijärven VPK:n nuoriso-osasto on tänä Sodankylään suureen valtakunnalliseen vuonna ollut aktiivisesti mukana palo- tietokilpailufinaaliin. Finaali kilpailtiin kuntanuorille järjestettävissä kilpailuissa. huhtikuussa ja voittajaksi selviytyi Vah- Pelastusliitot järjestävät palokuntanuoril- don VPK Varsinais-Suomesta. le kilpailuja. Näissä kilpailuissa otetaan Helmikuun tietokilpailun semifinaa- mittaa toisistaan palomiestaidoissa, nok- lin yhteydessä vietettiin kirpakkaa talvi- keluudessa ja ryhmähengessä. päivää lumiveistoskilpailun merkeissä. Kilpailuvuosi rykäistiin käyntiin tam- Vihtijärven 11-henkinen joukkue muo- mikuussa, kun kävimme Tietokilpailu- toili lumesta taideteoksen, jonka nimi oli karsinnoissa Lohjalla Ventelän VPK:n ”Rikkinäinen kahvikuppi”. tiloissa. Karsintoihin osallistui kahdeksan Kauan odotettu Rescue Race -kilpai- kolmen hengen joukkuetta Länsi-Uuden- lu koitti maaliskuun toisena lauantaina. maan alueelta. Tunnin aivonystyräriihen Kilpailu järjestettiin kolmannen kerran jälkeen oli kilpailu kilpailtu. Vihtijärven ja tänä vuonna kilpailun järjestelyistä joukkueen sijoitus oli hienosti toinen sija, vastasi Kaakkois-Suomen pelastusliitto. jolla lähdettiin jatkamaan tietokilpailun Kilpailu järjestettiin Kouvolassa ja kilpai- semifinaalia Nurmijärvelle helmikuussa. luun osallistui 31 joukkuetta Etelä-Suo- Nurmijärvellä kohtasivat 10 joukkuetta men alueelta. Kilpailussa liikuttiin mie- Nuoriso-osasto harjoittelee moottoriruiskun Uudenmaan pelastusliiton alueelta. Kil- histönkuljetusautolla ja viisihenkinen käyttöä. Harjoitusta johtaa Olli Kuusela. pailun voitti Espoon VPK kaksoisvoitol- joukkue navigoi karttaa avukseen käyt- 24 täen Kymenlaakson ympäristössä. Päi- man kyllä! Ensi vuonna Rescue Race kilpailutarjontaan kuuluu palomiestaito- vän aikana joukkueet etsivät ja suoritti- järjestetään Uudellamaalla, joten maa- aiheinen Jussin malja -kilpailu, jonka jär- vat seitsemän eri tehtävärastia kuuden kil- liskuussa kannattaa pitää silmät ja korvat jestelyistä vastaa tänä vuonna viime vuo- pailutunnin aikana. Tehtävärastien aihei- auki! Niin, ja siitä kilpailun sijoitukses- den voittaja Pakinkylän VPK Helsingistä. na oli muun muassa kodin paloturvalli- ta. Paluumatkalla eräs nuori soitti puhe- Kilpailutoiminnan lisäksi nuoriso- suus, ensiapu, alkusammutus, ulkomaa- lun kotiinsa ja kertoi joukkueemme sijoi- osasto käy muun muassa leireillä, järjes- laisen ihmisen kohtaaminen ja opastami- tuksesta: ”Meidän sija oli 23., mutta tär- tää yöpäivystyksen ja pelaa sählyä Num- nen terveyskeskukseen ja valistus Kou- keintä oli, että me voitettiin Vihti!” (Vih- mituvalla maanantaisin. Viikkoharjoi- volan Hansa-kauppakeskuksessa. Päi- din VPK:n sijoitus 23. sija). tukset ovat torstaisin Nummituvalla kel- vä vierähti nopeasti, vaikka päivälle ker- Kesällä kilpaillaan palokuntanuorten lo 18-19. Syyskauden harjoitukset jatku- tyi pituutta 15 tuntia! Nuorilta ei tarvin- viikon pituisella kesäleirillä nokkeluudes- vat 16.8.2012. nut kahta kertaa kysyä halukkuutta ensi ta Soihtumalja-kilpailussa ja palomies- Tervetuloa! vuoden kilpailuun, vastaus oli ehdotto- taidoista Aquarius-kilpailussa. Syksyn

VPK:n naisosastossa on mukava touhuta Teksti: Henna-Riina Kuusela muun muassa ruuanlaittoa, leipomista, tar- Naisosastossa touhuaminen on muka- joilua, myyntityötä ja tapahtumien järjes- va tapa viettää vapaa-aikaa ja osallistua Vihtijärven VPK:n naisosasto on mukaan- telyä. Luonnollisesti osallistua saa kukin talkootyöhön juuri omien voimavarojensa satempaava harrastus, josta löysin itseni omien kykyjen ja aikataulujen mukaan. mukaan. Toimintaan on aina kiva mennä siinä vaiheessa, kun vapaa-aika kului Vihtijärven naisosasto on hyvin aktii- ja sieltä lähdetään hyvillä mielin koteihin muutenkin nykyisellä kotikylälläni. Liit- vinen ja jäseniä on tällä hetkellä 13, ikä- odottaen taas seuraavaa kertaa. Suositte- tyminen naisosastoon kävi kuin itsestään, haarukalla parikymppisestä eläkeläisiin. len naisosastoa erittäin lämpimästi eri- ja tuntui luontevalta ja omalta heti alusta Osastomme perustettiin virallisesti vuon- tyisesti niille, jotka eivät koe varsinais- alkaen. Naisosastossa puuhataan yhdes- na 1988, mutta jo ennen sitä Vihtijärven ta palokuntatoimintaa omakseen, mutta sä kaikenlaista palokunnan ja kyläläis- Martat toimivat Nummituvan tapahtumis- haluaisivat tuoda oman panoksensa Num- ten hyväksi. sa. Puheenjohtajana on alusta asti toiminut mituvan ja VPK:n toimintaan. Porukka Homma on täysin vapaaehtoista ja Mervi Kannisto-Kallela, joka on aktiivi- on mitä mainiointa, unohtamatta ikimuis- tekemistä löytyy monenlaiselle osaajalle, nen palokuntalainen ja naisosaston sydän. toisia saunailtoja.

VIHTIJÄRVEN VPK Pj. Teemu Enbuske, p. 045 110 8468 Siht. Mervi Kannisto-Kallela, p. 0400 998 712

Hälytysosasto Palokunnan päällikkö Harri Hampori, p. 040 5917 948 Osaston harjoitukset Nummituvalla joka toinen torstai klo 19

Naisosasto Osaston pj. Mervi Kannisto-Kallela, p. 0400 998 712 Naisosasto kokoontuu tarvittaessa

Nuoriso-osasto Osaston johtaja Kaisa Kuusela, p. 040 376 9990 Harjoitukset Nummituvalla joka torstai klo 18

Nummitupa Talonmies 09 2760 615 Riitta Stenbacka Talon ja astiaston vuokraus

25 Mitä, missä, milloin: Vihtijärven liikunnan ja urheilun vuosi 2012

Teksti: Jukka Vihtkari tus. Kesäksi olisi todella reipasta viritel- kevään aikana suoritteiden tekemistä Kuva: Anu Nilsson lä jonkinlaista joukkuepeliä esimerkik- ohjasi aika ajoin Marco Harjunen, jon- si potkupallon tai pesäpallon muodossa. ka ansiosta tekemiseen saatiin uutta puh- Tässä kesän korvalla monet virittele- Mikäli tällaista ryhmää lähdetään pistä- tia ja nimenomaan oikein tehtyjä suorit- vät liikunta-aktiviteetteja jälleen uuteen mään pystyyn, niin tästä ilmoitellaan pai- teita. Tätä ohjattua toimintaa on suunnit- eloon, kun talven jäljiltä uuden vuoden kallismediassa sitten lähempänä ajankoh- teilla jatkaa myös tulevana syksynä, joten lupaukset ovat ehtineet jo unhoittua. taa. Jos haastetta kaipaa, niin tennisken- jos kesällä ainoat lenkit löytyivät grillistä, Mennyt talvi oli alkukankeuden jälkeen tän verkot on joka tapauksessa viritetty niin syksyllä voisi korjata tilannetta ryh- kuitenkin hyväluminen ja tarjosi muka- pian kuntoon ja kenttää pääsee käyttä- mäliikunnalla. vat hiihto- sekä luistelumahdollisuudet, mään muutaman kympin kausimaksul- Kesän koittaessa lasten liikuntakerhos- vaikka se pääsi alkamaan vasta tammi- la. Vaikka laji näyttää helpolta, niin tässä sa on myös siirrytty pikku hiljaa kesäla- kuun puolivälissä. Hyvällä talkoomei- riittää jokaiselle haastetta riittävästi. Jos jeihin ja valmistaudutaan muun muassa ningillä syntyi tänäkin vuonna luistinra- et usko, niin kokeile. Lentopalloa pääsee yleisurheilukentille. Mikäli innokkuut- ta sellaiseen kuntoon, että Vihdin kunnan pelaamaan vielä kesäkuun alkuun saak- ta riittää, niin Vihdin sisäisiin kilpailui- säiliöauton ei tarvinnut kuin antaa vii- ka aina tiistaisin ja sitten syyskuun koit- hin lähdetään hyvällä mielellä mukaan. meinen silaus ja siinä se oli. Raikas tal- taessa jatketaan jälleen. Ainakin kevään sisähyppykisojen perus- visää alkoi tosin tuntua jo pieneltä vitsil- Jos alkuvuosi on vierähtänyt muissa teella intoa tuntuisi olevan ja hyvä niin. tä, sillä välillä lunta tuli sellaista tahtia, kiireissä, voisi nyt tietysti yrittää tehdä Vihdin Viestin kilpailuissa tuli muuten että edellisiä kinoksia ei ehtinyt auraa- vielä parhaansa ja saada kroppa Syöke- komea kolmoisvoitto Uhkan edustajille P maan, kun seuraavaa pyryä jo puski tulla. rinrantakuntoon. Tähän keinoksi olisi tar- 13 -sarjassa. Jos kiinnostus ei riitä kilpai- Samaa tuskaa koettiin hiihtolatujen avaa- jolla treeniä kuntosalilla ja pientä kevyttä luihin asti, niin on pääasia, että on kiin- misessa. Vapaaehtoispohjalla toimittaes- Vehmaan lenkkiä pitkin viikkoa. Tuosta nostunut olemaan muiden mukana liik- sa on jokaisen vapaaehtoistyöläisen oma- kun oikein jää lenkkivaihde päälle, niin kumassa. Näin sitä tulee totuteltua pie- kin piha odottamassa lumikolan työntä- sitä voisi jopa harkita osallistumista Vih- nestä pitäen erilaisiin harrastuksiin. Nyt jää ja siinä sitä on luovimista yhteisen tijärvihölkkään ensi syksynä – edes kun- kerhossa on ollut mukana lapsia eskari- hyvän ja oman hyvän välillä. Tässä vai- tosarjaan. Viime vuonna osallistumisroh- ikäisistä aina kuutosluokkalaisiin asti. heessa lumien ja jäiden sulettua on hyvä keus palkittiin kylän pikkujoulujuhlas- Mukaan mahtuu vielä hyvin, joten kan- osoittaa suuri kiitos seuran puolesta töi- sa ja ahkerana juoksijana tunnettu Eli- nattaa lähteä tutustumaan. tä tehneille. na Saltio valittiin Vuoden Uhkalaiseksi. Kesän kohokohtaa – juhannusta ja Niiden, jotka eivät talven riemuista pal- Kuntosalitarjonnassa naisilla on mah- Juhannuskisoja odotellessa toivottelen jon välitä, on joka tapauksessa mahdol- dollisuus saada ryhmätukea ja kenties oikein mukavaa ja liikunnallista kesää! lisuus aloittaa jokin mukava kesäharras- terapiaakin aina maanantaisin. Tämän

Keväällä liikuntakerhossa harjoiteltiin tulevan kesän sprinttikisoihin oikeaa lähtötapaa. 26 VIHTIJÄRVEN UHKA RY HALLITUS 2012 Puheenjohtaja Jukka Vihtkari, p. 0400 802369 Varapuheenjohtaja Eija Jokinen, p. 0400 471877, 09-2760722 Sihteeri VT Hanna Oksa, p. 040 5411155 Rahastonhoitaja Anna-Liisa Kuusela, p. 0400 483640, 09-2760880 Muut jäsenet Mika Korpiniitty, Hanna Oksa, Ilkka Ruhanen, Arto Vihtkari ja Marko Viljanen JAOSTOT HIIHTO: Pj. Niko Einesalo p. 050-5612766

YLEISURHEILU: Pj. Jukka Vihtkari p. 0400-802369

KUNTOILU: Pj. Eija Jokinen p. 0400-471877, 09-2760722

PALLOILU: Pj. Jukka Vihtkari p. 0400-802369

HUVITOIMIKUNTA: Pj. Arto Vihtkari p. 040-5272559, 09-2760773

TENNIS: Pj. Jorma Hänninen p. 0400-816545

MOOTTORIKELKKA-AJAJAT (latujen hoito): Niko Einesalo p. 050-5612766 ja Jouko Jokinen p. 050-66218

KUNTOSALIN JA TENNISKENTÄN AVAINTENHOITAJA: Hanna Oksa p. 040-5411155

JÄSENMAKSUT: Hanna Oksa p. 040-5411155

Kesän tapahtumia Vihtijärven Uhkan perinteiset JUHANNUSKILPAILUT Nummituvalla juhannuspäivänä 23.6. Järjestää Vihtijärven Uhka ry

JUHANNUSPÄIVÄN TANSSIT 23.6. Nummituvalla. Olutteltassa karaoke ja tanssittajana Antero Ketosen yhtye. Järjestää Vihtijärven VPK. KESÄVIERAIDEN KIRKKOPYHÄ kappelissa sunnuntaina 24.6. VIHTIJÄRVEN VPK:N 80-VUOTISJUHLAT 28.7. klo 17.00 Juhlatanssit alkavat klo. 20.00 Jutta & Kari Nyqvistin yhtyeen tahdissa. Olutteltassa karaoke. Vihtijärven KULTTUURI-ILTA Ylisepässä 29.7. klo 17.00 Seuraa ilmoittelua ja katso myös: www.vihtijarvi.fi

27 Tiistaikerhossa kuultiin Kalevalanpäivänä Antti Virmavirran lausumia runoja. Vihtijärven palvelutaloyhdistys täyttää jo 15 vuotta

Teksti: Eija S. Jokinen minen kaatui tuolloin rahoitukseen, jota Kävijämäärät ovat olleet keskimää- Kuva: Anu Kuusela emme saaneet järjestettyä, hankkeen pie- rin 10-15 henkilöä tilaisuutta kohti. Toi- nuudesta johtuen. Asia on edelleen ajan- minnan alussa, päiväkodin tiloissa, ruo- Vihtijärven palvelutaloyhdistys juh- kohtainen ja yhdistys pitää sitä lähitule- ka tuotiin koulun ruokahuollosta. Kappe- lii 15-vuotistaivaltaan tulevana kesä- vaisuuden hankkeena. lissa vapaaehtoiset tekevät tarjoilut itse. nä. Kipinän yhdistyksen perustamiseen Kuljetuksista on vastannut koko toimin- sai kyläyhdistyksen ikäihmisille teke- Virikkeitä vanhuksille nan ajan Vihtijärven Taksi. mä kysely vuonna 1996, jossa tiedustel- Yhdistys ei jäänyt toimettomaksi vaan Kaikki toiminta on toteutettu vapaaeh- tiin vanhusten palveluasuntojen palvelu- aloitti syksyllä 1997 vanhusten toiminta- toisvoimin. Siitä todella suuret kiitokset jen käyttämisestä Vihtijärvellä. Kyselyn päivät, jotka jatkuvat edelleen. Toiminta- mukana olleille ja oleville. Ilman vapaa- tulos oli myönteinen ja kiinnostus suurta. päivien tarkoituksena on antaa virikkeitä ehtoisten panosta toimintaa ei olisi voi- Koska kyläyhdistys ei voinut lähteä vie- ja toimintaa ikä-ihmisten arkeen ja torjua tu järjestää. mään asiaa eteenpäin, päätettiin perustaa näin yksinäisyyttä haja-asutusalueella. uusi yhdistys. Toimintapäiviä pidettiin aluksi päiväko- Nimi muuttui Palvelutaloyhdistys perustettiin Vihti- din tiloissa monitoimitalolla, josta siirryt- Toimintapäivien nimi muutettiin vuon- järvellä 2. päivänä heinäkuuta 1997 ja se tiin seurakunnan tiloihin kappeliin. Toi- na 2010 tiistaikerhoksi. Tällä pyritään rekisteröitiin 29.8.1997. Yhdistyksen tar- mintapäiviä järjestetään kaksi kertaa kuu- siihen, että mukaan voivat tulla henki- koituksena on edistää vanhusten asunto- kaudessa ja ne ovat osoittautuneet erittäin löt, jotka eivät koe itseään vanhuksiksi. oloja, parantaa vanhusten ja lasten sosi- suosituksi vanhusten keskuudessa, moni- Toiminta jatkuu kappelissa siihen saak- aalista asemaa sekä toimia heidän hen- puolisesta ohjelmatarjonnasta ja yhdessä ka, kunnes saadaan kylätalolle porrashis- kisen ja terveydellisen kuntonsa ylläpi- tekemisestä johtuen. si, jolloin toiminta voidaan siirtää sinne. tämiseksi. Vanhukset ovat saaneet nauttia kult- Tiistaikerholle ja kerholaisille kaikkea Yhdistys toimi palvelutalohankkeen tuurista, liikunnan riemuista ja matkailu- hyvää ja aurinkoista ja iloista kesämieltä! eteenpäin viejänä ja paikallisena yhdyssi- nähtävyyksistä. Mieleeni tulee retki Lah- teenä kyseisessä hankkeessa. Toiminnan den Urheilumuseoon, jossa oppaamme Kirjoittaja on ollut palvelutaloyhdistyk- alussa yhteistyökumppaneina ovat olleet Siiri ”Äitee” Rantanen valloitti meistä sen vapaaehtoistyöntekijä 1998-2010. Vihdin kunta ja Kaarikeskussäätiö. Kun- jokaisen eloisalla olemuksellaan ja tari- ta luovutti tontin taloa varten. Rakenta- noillaan. 28 Vihtijärven Marttojen tervehdys

Teksti: Eija S. Jokinen

Vihtijärven Marttojen kulunut vuosi on naapurikylä Haimoon marttojen kanssa ollut tapahtumarikas ja nousujohteinen. kuuluvat ohjelmaamme. Tässä on vain VIHTIJÄRVEN Olemme saaneet 24 uutta jäsentä vuo- muutamia poimintoja toiminnastamme. den 2011 aikana ja tällä hetkellä jäsen- Martoilla on menossa kolmivuotinen MARTAT RY määrämme on 33 henkilöä. Tästä olem- teemakausi Hidastamalla hyvinvointiin Eija S. Jokinen, me kovin iloisia kaikki ja voimme tode- jossa keskitytään yhdessä tekemiseen. ta marttojen sloganin tavoin, että Mart- Neljän polven treffit -haastekamppan- puheenjohtaja tailu – sitä on nyt liikkeellä. Martat-leh- jan tavoitteena on nostaa eri ikäpolvien 0400 471877, ti täyttää 110 vuotta tänä vuonna, onnit- yhdessä oleminen ja tekeminen näkyväk- [email protected] telemme! si toiminnaksi. Vuoden aikana olemme järjestäneet Tätä me martat täällä Vihtijärvelläkin Merja Lyyra-Vihtkari perinteisiä marttailtoja ja olleet muka- pyrimme toteuttamaan tulevia tapahtu- na muun muassa Vihtijärven kappelin mia suunnitellessamme. sihteeri 50-vuotisjuhlan ja Uhkan Rokokallion Toivotamme kaikille vihtijärveläisille 040 8486 505, syysretken kahvituksen järjestämisessä. oikein hyvää kuluvaa vuotta ja tervetu- merja.lyyra-vihtkari@ Kesäretken teimme Lopelle Punaiseen loa marttoihin! kolumbus.fi Tupaan, illallisen ja kartanoon tutustu- misen merkeissä. Yhteiset tapaamiset Kirjoittaja on Vihtijärven Martat ry:n puheenjohtaja.

Asiointiliikenne Vihtijärvellä Vihtijärveltä pääsee tarvittaessa asioimaan taksikyydillä Läyliäisiin tai Vihdin kirkonkylään. Liikennettä hoitaa heinäkuun loppuun asti Taksi Vihtijärvi Keijo Penttinen, puh. autoon 0400-471 811. Taksa on 3 € / suunta. Alle 12-vuotiailta ei peritä maksua. Elokuun alusta alkaen taksiliikennettä hoitaa Kajon Oy. Aikataulut ja maksut pysyvät samana. Puhelinnumero autoon 040 484 2861 tai toimistoon 040 685 2022.

Aikataulut:

Tiistaisin Vihtijärvi-Läyliäinen

Lähtö Vihtijärveltä: Paluu Vihtijärvelle: 9.15 Tupakkiaron-Vihtijärventien lähtö Läyliäisistä n. klo 10.15 tai risteys tarpeen mukaan 9.30 Koulunummentie

Torstaisin Vihtijärvi-Mölkki-Herrakunta-Vihti kk

Lähtö Vihtijärveltä: Paluu Vihtijärvelle: 9.15 Kärrintien-Ylimmäistentien lähtö Vihdin kirkonkylältä n. klo risteys 11.30, perillä ollaan n. klo 12. 9.30 Koulunummentie 9.45 Moksi

29 Istuta puu Puutarhurin palsta

Teksti: Kaarina Pullinen

Se toimii sateen-, tuulen- ja auringon- paikka. Kotitien varrelle istutettu puuku- suojana. Siihen voi lintu rakentaa pesän ja kertoo että nyt ollaan menossa johon- tai ihminen linnunpöntön. Puumaja on kin tärkeään, merkitykselliseen paikkaan. myös mahdollinen. Siihen voi kiinnittää Puun istuttamista kannattaa siis har- riippumaton toisen pään ja riippumatossa kita. Vielä tarkemmin kannattaa harkita makoillessa tirkistellä lehvästön läpi tai- puun kaatamista – yhdessä sahan murah- vasta. Sen ääniä voi kuunnella: havinaa, duksessa loppuu vuosikymmenien ellei ropinaa, läpätystä, viuhumistakin. Jos se -satojen kasvu. on hedelmäpuu, voi sen satoa nautiskel- la. Jos se on vaikka vaahtera, voi nenäl- Ohjeita puun istutukseen lä hauskasti jatkaa omaansa. Koivusta voi Parhaita istutusajankohtia puulle ovat valuttaa keväällä mahlaa. Juhannuksen syksyllä kun lehdet ovat varisseet tai var- tienoolla voi tehdä saunavihtoja. Puussa hain keväällä, astiataimia voi toki istuttaa on hauska kiipeillä. Siihen voi ripustaa muunakin aikana. Suotuisin aika on laji- keinun tai köysitikkaat. Siihen voi kiin- kohtainen, esimerkiksi tammelle sanotaan nittää tikkataulun, numerokyltin tai tai- kevään olevan parasta istutusaikaa. Kes- detta. Sen oksiin voi ripustaa myös lyh- kikesällä heinäkuussa en puiden istutta- lisää ja tiivistä varovasti polkemalla paa- tyjä. Sen juurelle voi istuttaa köynnöksen mista suosittele – haihdutus on tuolloin kun ympäriltä. Suojaa puun runko myyri- kasvamaan. Sitä voi halata. Jotkut tekevät- suurimmillaan. en, jänisten ja muiden jyrsijöiden varalta. kin niin. Jotkut taas ovat aikoinaan hau- Kaiva ennen istuttamista puulle kun- Saatavilla on esim. käteviä verkkoja, jot- danneet puun juurelle aarteita ja uhre- nollisen kokoinen kuoppa. Noin 90 cm ka mukautuvat rungon paksuuntumisen ja. Puihin liittyy paljon mielenkiintoisia läpimitta on hyvä, mutta toimi toki tai- mukaan – rumat muoviset spiraalit voi uskomuksia ja tarinoita. Loppujen lopuksi men ja juuripaakun koon mukaan. Syvyyt- unohtaa. Levitä puun juurelle haketta tai puusta voi tietenkin käytännöllisesti teh- tä kuopalla saa olla n. 80 cm. Kuohkeuta muuta katetta, ettei juuristoalue nurme- dä lautatavaraa rakennusmateriaaliksi tai istutuskuopan pohjaa ja seinämiä varsin- tu. Tai istuta puun juurelle esim. kesäkuk- polttopuuta lämmikkeeksi. kin jos operoit savisella maalla. Jos istu- kia, matalia pensaita, perennoja, maan- Istuta siis puu. Puun ikä on yleensä tat savikkoon, niin istutuskuoppa pitäisi peitekasveja varjoa ja kosteutta tuomaan. hyvin pitkä ihmisikään verrattuna; 50-500 ojittaa niin, ettei siihen kertyvä vesi huku- Ruohonleikkuri tai siimaleikkuri voi teh- vuotta, jopa kauemmin. Valitse siis tarkoin ta puuta. Aseta/lyö tukikeppi tai tukikepit dä pahaa jälkeä puun rungolle. On paras- paikka ja puulaji sen mukaan miksi halu- kuoppaan jo ennen taimen istuttamista. ta, ettei ruoho kasva puun juurella ollen- at puun istuttaa. Mieti minkä kokoisek- Tuulisella paikalla suosittelen kahta, jopa kaan. Kastele puuta istuttamisen jälkeise- si puu voi kasvaa ja kuinka leveälle sen kolmea tukikeppiä, näihin sidotaan puu nä aikana reilulla kädellä, toki tietysti säi- oksisto ja juuristo ulottuvat täysikasvui- kiinni istutuksen jälkeen. Tällä toimenpi- den mukaan. Hento kesäsade ei riitä, vaan sena. Miltä se näyttää minäkin vuodenai- teellä edistetään puun juurtumista. Tuu- kuivana aikana vettä tarvitaan kerrallaan kana; jotkut puut lehtivät aiemmin kevääl- len heiluttaessa puuta voivat hienot juuri- suunnilleen ämpärillinen. lä kuin toiset, joillakin taas on uskomatto- haarat katkeilla ja juurtuminen hidastua. man hieno syysväri. Jokaisella lajilla on Älä tee kiristävää solmua rungon ympä- Hyvää kasvukautta Vihtijärveläisten omat hyvät ja oikein hyvät puolensa. Ei rille vaan käytä lenkkiä, että puu pääsee lukijoille toivottaa Kaarina siis olekaan aivan sama minkä puun istu- vapaasti kasvamaan paksuutta. Tarkis- tat mihinkin paikkaan. ta sidos pari kertaa kasvukauden aikana, P.S. Löysin syksyllä aitasta keväällä istut- Puun voi istuttaa esimerkiksi jonkin ettei tukinaru saa aikaan kuristusotetta. tamatta jääneet istukassipulit. Tökin ne merkittävän tapahtuman johdosta; talon Tukinarut ja -kepit voi poistaa parin vuo- marraskuussa maahan ja peitin lehdillä emännän tai isännän pyöreät, lapsen syn- den kuluttua, kun puu on varmasti hyvin huolellisesti. Olin lähes varma että työ tymä, ulkorakennuksen valmistuminen, juurtunut. oli turha, mutta kas: nyt toukokuun alus- jonkin haaveen toteutuminen jne. Puun Istuta taimi entiseen istutussyvyy- sa näyttää siltä että saan hyvän sadon var- taimi on myös hyvä lahja, varsinkin jos teen niin että juurenniska ei peity. Kaste- haissipulia! Jotain hyötyä siis saamatto- ajattelet sen saajalla olevan puulle sopiva le, täytä kuoppa hyvällä mullalla, kastele muudestakin. 30 Kasvata vihreää lautaselle

Ota kourallinen ruokaherneitä, liota Kesällä kannattaa herneet kylvää ulos niitä yön yli. Kaksi yötä on jo liikaa. kasvimaalle ja pistää maahan herneke- Ripottele lautaselle multaa, niiden pit. Odotus kestää vähän kauemmin, pari- päälle liotetut herneet ja taas kerros sen kuukautta, mutta mukava on myös multaa. Pidä kylvös kosteana esim. kokonaisien herneenpalkojen keräämi- suihkupullolla sumuttamalla kunnes nen omasta maasta. Tämä on jo idätys- herneet ovat kunnolla itäneet ja alka- tä vaativampaa hommaa kitkemisine ja neet juurtua. Sen jälkeen voi vettä kastelemisineen, mutta palkitsee mieles- lorottaa kastelukannullakin. Herneet täni vaivan. itävät aika nopeasti ja jo viikon päästä voit napsia voileivän päälle ja salaat- tiin mehukkaita kesän makuisia ver- soja. Herneiden idätystä harrastetaan tämän puutarhurin perheessä kevättal- vella – herneenversopääsiäisruohosta nypimme tiput pois ja söimme versot pyhien päätteeksi.

Pakina: Syntisen miehen testamentti

Teksti: Aku Ahlholm Pohjantähti näyttäisi hänelle pyhän pai- tan syntini ja sen, kuinka lähtö sattui kan, jossa liperikaulusmiehet olivat asu- minuunkin. Tunsin surun kipuna. Hyvä armahtavainen lukija, istun rippi- neet vuosisatoja, Lumijoen pappilan. tuoliin nyt viimeisen kerran. Tämän jäl- En tiedä, hyvä vihtijärveläinen, armah- keen en enää sinulle ripittäydy, joten Hyvä armahtavainen lukija, sinne minä datko. En tiedä, osoittaako keisarin- toivon, että lyhyen testamenttini päät- heidät vein. Vein sinne luokkakaverisi, peukalosi ylös vai alas. Haluan sil- teeksi annat minulle synninpäästön. eskarikaverisi, ystäväsi, kotisivujesi toi- ti kuulla tuomiosi ja lukea sen huulilta- mittajan, äänekkään pikinokan, kotipel- si. Älä siis soita, kirjoita, tekstaa, book- Ymmärrän hyvin, jos et siihen kykene. tosi hiirentappajat, metsäkaverisi, sieni- kaa tai tviittaa. Odota kuulasta iltaa, Minä olen nimittäin rikkonut sinua vas- toverisi, lenkkiseurasi, naapurisi, kalaka- lähde seuraamaan tähteä ja tule. Tääl- taan, tehnyt syntiä, taas. verisi, kummilapsesi, HPK-fanin, poika- lä me olemme ja odotamme Lumijoen kaverisi kenties, tyttökaverisi kukaties, pappilassa. Vein heidät pois luotasi. Älä vielä säi- 16 korvaa ja silmää sinulta vein, hämyi- kähdä, sillä en sentään vienyt heitä Hai- sän kitaraujelluksen, kappelin kelloa Syntinen mies on Vihtijärven mediatii- mooseen. Hyvään paikkaan vein. Mutta ulvovan kotisuden, iltaisi ilon, aamuisi mistä Lumijoelle loikannut toimittaja. kauas, yli 600 kilometrin päähän. auringon. Noh, anteeksi tuo viimeinen, Lue aiemmat syntisen miehen pakinat minulla on taipumuksia liioitteluun. Vihtijärveläisistä vuosilta 2009 ja 2010. Tilasin suuren rekan pihalle ja kan- Vihtijärveläiset voi ladata myös kylän noin siihen kaikki heidän tavaransa ja Yhtä en sinulta kuitenkaan vienyt: suku- kotisivuilta www.vihtijarvi.fi. omani. Käskin kuljettajaa ottaa suun- laista. taa Pohjantähdestä ja seurata sitä, kunnes yö vaihtuu aamuun. Silloin hänen Tiedän, että sinäkin nyt suruissasi halu- tuli kääntyä hetkeksi kovaan vastatuu- aisit vaihtaa maisemaa, mutta kun et sii- leen kohti vielä jäistä Perämerta ja aset- hen pysty, yrität siirtää Vihtijärven sel- tua tähden alle. laisenaan toiseen kuntaan. Minä tunnus- 31 Vihtijärven pohjoispuolella olevan Iso- Kairin ympäristö. Komiharju kuuluu ole- Retkelle! van komea. Oletko koskaan käynyt Kei- häsjärven maastossa tutkimassa härkä- Teksti: Kaarina Pullinen Kuva: Jukka Vihtkari kiveä ja seitsemän veljeksen maisemia? Tutki karttaa ja kysele kyläläisiltä hyviä retkipaikkoja. Pakkaisiko eväsreppuun mukaan termari- sivuilla ovat hyvä apu, Lustikullantieltä Ota kartan lisäksi myös kirja mukaan soppaa vai riittävätkö voileivät? Kahvia/ lähteviä metsäautoteitä pitkin Rokokalli- – opettele tunnistamaan kasveja, sieniä, teetä ainakin, ja pikkuväelle pillimehua. on ”takapuolelle” pääsee vähän lyhyem- lintuja, perhosia. Pysähdy, kuuntele, kat- Suklaata myös. Ehkä sienikori tai marja- min ja Penikkalammen kautta lähestyt- sele ja haistele. Jos kamera on mukana ämpäri kauden ja sään mukaan. täessä nouset loivemmin mukavaa pol- niin kuvaa hienoja maisemia ja yksityis- Nyt nimittäin kannattaa tehdä retki. kua patikoiden. kohtia. Hengitä. Luonnossa jokainen ret- Vihtijärvellä on paljon hyviä retkipaik- Laihuen ympäri pääsee mukavan vaih- ki on erilainen. koja. Ykköskohde lienee Rokokallio. televaa polkua. Ylimmäisenjärven poh- Näin kesän alussa suosittelemme eri- Tiesitkö että sinne pääsee montaa kaut- joispuolella sijaitseva muinaisranta on tyisesti retkeä uimarannalle. Ranta on ta? Hiihtolatureitit urheiluseura Uhkan mielenkiintoinen retkikohde, samoin hiljattain uudistettu ja runsas pusikko on muisto vain. Uimarannalla voit uimisen lisäksi pelata, leikkiä, maata nurmikol- la ja syödä eväitä pöydän ääressä. Siel- lä saa myös haravoida, kitkeä istutuksis- ta rikkaruohoja, kerätä kaisloja ja risu- ja sekä pitää muutenkin paikkaa siistinä. Jos tallennat retken riemuja, lähetä otoksesi ja pieni juttu osoitteeseen toi- [email protected], niin julkaisemme ne kotisivuillamme.

Internet-linkkejä: www.kansalaisen.karttapaikka.fi www.luontoportti.fi www.vihtijarvenuhka.fi

PS. Jos olet kiinnostunut luontoaiheisen porukan perustamisesta, toiminnasta tai mahdollisesti toiminnan suunnittelusta tai ohjaamisesta, ota yhteyttä kyläkoor- Rokolle tehtiin kevättalvella Uhkan järjestämä hiihtoretki. dinaattoriin.

Liiku luonnossa muut huomioiden

Lähde: www.ymparisto.fi Saat Et saa Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokai- • liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen • aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille sen Suomessa oleskelevan mahdollisuut- luonnossa muualla kuin pihamaal- • häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja ta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka la sekä muilla kuin sellaisilla pelloil- poikasia omistaa alueen tai on sen haltija. Tämä la, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat • häiritä poroja ja riistaeläimiä oikeus koskee myös ulkomaalaisia. Joka- vahingoittua kulkemisesta • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, miehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvi- • oleskella tilapäisesti alueilla, missä ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, ta maanomistajan lupaa, eikä siitä myös- liikkuminenkin on sallittua - voit esi- varpuja, sammalta tai muuta sellaista kään tarvitse maksaa. Oikeuksien muka- merkiksi telttailla suhteellisen vapaas- toisen maalta na tulee myös vastuu, ja sen mukaan joka- ti, kunhan pidät huolen riittävästä etäi- • tehdä avotulta toisen maalle ilman miehen oikeuksista nauttiva ei saa aiheut- syydestä asumuksiin pakottavaa tarvetta taa haittaa tai häiriötä. Jokamiehenoikeu- • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia • häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriyty- det ovat yleisesti hyväksytty maan tapa ja • onkia ja pilkkiä mällä liian lähelle asumuksia tai melua- ne perustuvat eri lakeihin. • veneillä, uida ja peseytyä vesistössä malla Jokamiehenoikeudet lyhyesti sekä kulkea jäällä. • roskata ympäristöä • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa • kalastaa ja metsästää ilman asian- omaisia lupia. 32 Väärinymmärretyt luikertelijat

Teksti ja piirrokset: Sari Ahvenharju

Lähteet: syö sen vasta sitten. Rantakäärme taas terveyskirjasto.fi, wikipedia.org syö vain elävää ruokaa. Se tarraa kaloi- hin, sammakoihin tai muihin saaliseläi- Suomessa elää vain kolme käärmelajia, miin tiukasti hampaillaan ja nielee ne elä- kyy (Vipera berus), rantakäärme (Natrix vänä. Kangaskäärme puolestaan on niin natrix) ja kangaskäärme (Coronella aust- kutsuttu kuristajakäärme. Se kietoutuu riaca). Kovasti käärmettä muistuttava vas- saaliinsa ympärille ja kuristaa sen ennen kitsa (Anguis fragilis) ei ole käärme vaan syömistä. jalaton lisko. Käärmelajeistamme ylivoi- taa sen asukit. Etelä-Suomessa sopivan Kyy on maamme ainoa myrkyllinen maisesti yleisin on kyy ja sitä esiintyykin kolon syvyys on noin puoli metriä, mut- käärmelaji ja sillä onkin myrkyllisyyten- lähes koko maassa pohjoisinta Lappia ta pohjoisemmassa jopa puolitoista met- sä vuoksi huono maine. Kannattaa kui- lukuun ottamatta. Rantakäärmeen levin- riä. Horroskausi kestää Etelä-Suomessa tenkin muistaa, että kyyn purema ei ole neisyysalue ulottuu Oulun korkeudel- keskimäärin syyskuusta huhtikuuhun ja yleensä hengenvaarallinen, paitsi lapsille asti ja kangaskäärmettä tavataan Suo- pohjoisessa elokuusta toukokuuhun. Hor- le, heikkokuntoisille vanhuksille ja aller- messa ainoastaan Ahvenanmaalla. Suo- roskausi vaihtelee luonnollisesti sääolo- gisille. On kuitenkin syytä käyttää saap- men kaikki matelijat kyytä lukuun otta- jen mukaan. paita, jos seudulla on havaittu käärmei- matta ovat rauhoitettuja. Suomalainen kyy syö vain kuollut- tä. Kyy on arka eläin, joka pakenee luon- Syksyllä, kun lämpötila alkaa laskea, ta ruokaa. Se tappaa ravinnoksi saalista- nostaan ihmistä. Yleensä käärmeen kar- matelijat kerääntyvät talvehtimispaik- mansa pienet eläimet ensin myrkyllä ja kottamiseen riittää tömistely liikuttaessa. koihinsa. Horrospaikaksi matelijoille sopii mukulakivikko, sorapenger tai hiek- kanummi. Pienemmille yksilöille kelpaa Jos kyy puree, myös lahokannossa oleva mätäs tai onka- • soita hätänumeroon lo. Hyvistä talvehtimispaikoista voi tava- ta useampia eri lajeja sekaisin. Kolon on • älä koske tai käsittele oltava riittävän lämmin, ettei eläin jää- purema-aluetta dy. Lämpötila kolossa ei saa laskea lii- • pyri olemaan rauhallinen an pitkäksi aikaa enemmän kuin asteen • vältä puremakohdan liikuttamista. tai pari pakkasen puolelle. Kolo ei myös- Huomio: kään saa olla liian syvä, sillä jos läm- pöä on liiaksi, matelijan elintoiminnat Kyypakkaus voi helpottaa puremaa, mutta ei korvaa lääkärissä eivät hidastu ja tuloksena on nälkäkuole- annettavan vastamyrkyn tarvetta. ma ennen kevättä. Myös pohjavesi saattaa nousta liian syvään koloon, ja hukut-

Kuva: Juha Ahvenharju Kalastuslaki muuttui 1.4. 2012

- Kaikki pyydykset on merkittävä pinnalla olevalla, näkyvällä merkillä. - Merkissä tulee olla pyydyksen asettajan nimi, yhteystiedot ja kalastusoikeutta osoittava merkki. - Alamittaiset kalat ja ravut on aina palautettava veteen, myös kuolleet ja vahingoittuneet. Sama koskee myös rauhoitusaikana ja kielletyillä pyy- dyksillä saatua saalista. - Viranomaisella ja kalastuksenvalvojalla on oikeus ottaa pyydys talteen mikäli: se ei ole asi- anmukaisesti merkitty tai kalastusta harjoitetaan ilman kalastusoikeutta, tai alamittoja tai rauhoi- tusaikoja rikotaan. - Kalastusrikkomuksena tulee rangaistavaksi pyydyksen merkitsemättä jättäminen sekä alamit- taisten tai rauhoitetun kalan vapauttamatta jättä- minen.

33 Kesä tulee, renkaiden kumit polttelee!

Teksti: Kaisa Kuusela

Kesä on hienoa aikaa tutustua maam- laista, että ajetaan useita kertoja samas- Ikävaatimus on 15 vuotta, mikäli ajaa me teihin. Niin valtatiellä kuin pienil- sa ympäristössä vuorokauden aikaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa maastos- lä seututielläkin liikennemäärissä näkyy katsomatta, häiriten alueen asukkai- sa. Tien ylitys vaatii aina kyseiselle ajo- huomattavaa vilkastumista. Suomalai- ta. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa tuli- neuvolle vaaditun ajo-oikeuden. Lisäk- set ovat innokkaita kesämatkailijoita. si käsitellä siten, ettei sen moottorista si on huomioitava, että ajoneuvola- Mökkeilijät vilkastuttavat talven jäljil- ja muista laitteista aiheudu kohtuuton- ki ulottuu tien lisäksi myös maastoon. tä uinuneen kylänraitin ja karavaanarit ta melua, ilman pilaantumista tai muu- Tämä tarkoittaa, että ajoneuvon tulee kiillottavat menopelinsä kilpailemaan ta haittaa ajoneuvossa matkustaville tai olla rekisteröity ja katsastettu, mikäli säihkeestä auringon kanssa. Pieni muis- ympäristölle. Taajamien osalta, jossa sitä kuljettaa maastossa. Tästä poikke- tutus siitä, missä sen menopelin paik- on tiheämpää asutusta, tämä pykälä on uksena on maastoajoneuvo, jolla ei ole ka tiellä ja maastossa kulkiessa on, sekä entistä tarkempi (TLL 86§). rekisteröintivelvollisuutta (paitsi moot- siihen liittyvää lainsäädäntöä. Jokamie- torikelkalla). henoikeudet kun eivät yllä moottori- Muistetaan myös, että mikäli ajo-oikeus käyttöisiin ajoneuvoihin asti. on saatu, ajetaan sillä ajoneuvolla, Tyypillisin maastoajoneuvo on ”maas- johon ajo-oikeus on riittävä. Tämä tuo tomönkijä”, joka on siis luokitel- Tieliikennelain soveltaminen ulottuu turvallisuutta liikenteeseen ja kaikille tu maastoajoneuvoksi. Omalla pihal- tielle, jonka tieliikennelaki määrittelee tienkäyttäjille. la seisovaa mönkijää ei voi itse luoki- seuraavasti: Tiellä tarkoitetaan yleis- tella maastoajoneuvoksi, vaan sen mää- nimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, Maastoliikennelaki määrittelee moot- rittää pääsääntöisesti ajoneuvon val- katua, rakennuskaavatietä, moottori- torikäyttöisen ajoneuvon kuljettamises- mistaja. Mönkijän ajoneuvoluokka on kelkkailureittiä, toria sekä muuta ylei- ta maastossa. Lain 4 pykälä sanoo, ettei siis kevyt nelipyörä, nelipyörä, trakto- selle liikenteelle tarkoitettua tai yleises- ”moottorikäyttöisellä ajoneuvolla saa ri tai maastoajoneuvo. Pääsääntöises- ti liikenteeseen käytettyä aluetta. liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysä- ti maastomönkijällä ei saa liikkua tiel- köidä maastossa maa-alueella ilman lä, poikkeuksena tien ja sillan ylittämi- Ajoneuvon paikka on ajoradalla, mah- maan omistajan tai haltijan lupaa.” nen sekä tilapäinen siirto. Maastomön- dollisimman lähellä ajoradan oike- Mikäli on maanomistajan lupa ajaa kijällä tulee olla voimassa oleva liiken- aa reunaa. Jos tien oikealla puolella on maastossa, on huomioitava, ettei ajosta nevakuutus, tietä ylitettäessä vähintään piennar, jolla voi ajaa haitatta, on sil- aiheudu tarpeetonta häiriötä asutukselle B-luokan ajo-oikeus ja suojakypärän lä kuljetettava polkupyörää ja mopoa. ja muulle ympäristölle. Taajaman ulko- käyttö ei ole pakollista, mutta tietenkin Hidasta ajoneuvoa eli traktoria ja kevyt- puolella moottorikäyttöisen ajoneuvon suositeltavaa. tä nelipyörää saa kuljettaa tilapäisesti saa pysäyttää ja pysäköidä tien välittö- pientareella, mikäli se ei aiheuta vaaraa mään läheisyyteen, mikäli se on turval- (Lähteet: Tieliikennelaki, maastoliiken- muille tienkäyttäjille. lista, eikä siitä aiheudu maan omistajal- nelaki, ajoneuvolaki, www.poliisi.fi) le kohtuutonta haittaa. Häiritsevä ja tarpeeton ajo on usein sel-

Tiesitkö? Meitä vihtijärveläisiä on yhteensä 521, josta pieni enemmistö miehiä (267). Vihtijärveläinen on keskimäärin 39-vuotias. Kappalemääräisesti eniten on 48-vuotiaita sekä 3-vuotiaita (molempia 13 henkilöä). Ikäjakauma: 0-9 vuotta 69 henkilöä (joista 0-3 –vuotiaita 27) 10-19 70

20-29 32 K Y L E N Ä D 2 0 O 1 30-39 75 U 0 40-49 77 V 50-59 81 60-69 61 HTIJÄRV 70-79 44 VI I 80-100 12 (Tilanne 31.12.2011, lähde Vihdin kunta, Tilastokeskus)

34 Tapahtuipa koulun mäellä ja vähän muuallakin

Teksti: Seppo Ranta-aho

Mennäänpä taasen 1940-luvulle. Talviso- säni Taskista katsomaan vikaa. Hän avasi lan haasta Roopakan takaa. Käveltiin tien ta oli ja meni jättäen ikuiset arvet suoma- konepellin, jonka alta löytyi sangen likai- vasenta laitaa noin Ahjon kaupan kohdal- laisten mieliin. nen moottori akkua myöten. Fransu putsa- la. Kaukaa vastaan tuli henkilöauto, jos- si kaiken, jonka jälkeen matkamme Nurmi- ta oli irronnut meidän puoleinen etupyö- Saunamuistoja järvelle saattoi alkaa. rä. Se pyöri vinhasti Lumikkia, Ullaa ja Sauna, joka sijaitsi lähellä metsänvartija minua kohti. Pystyimme väistämään sen Holmstenin taloa ja saunaa, oli saunomi- Sotamies Taskinen viime hetkellä! sen ohella ison patansa ansiosta monikäyt- Saatan vielä muistaa, kuinka Fransua kuu- lusteltiin sodan jälkeen asekätkentäasiois- Aleksis Kiveä Vihtijärvellä töinen. Vain yksi padan monista käyttötar- Karjalasta evakkona tulleen Silvastin per- sa. Joskus hän toi koulutettaviaan sotapoi- koituksista oli valkopyykin pesu. Mitä lau- heessä oli aika monta lasta. He asuivat Sor- kia kuorma-autolla koulun mäelle. Pojat teisiin tuli, niin pienehkössä, betonilattiai- varissa, jonne meidän porukka kerran mars- sessa saunassa käytiin vähittäin, sillä iso menivät Niemenjärvelle uimaan sotilas- si iltakylään. Muistanpa, kun Tapio-velje- perhe ei sinne kerralla mahtunut. mestarin ollessa Anninsa luona. Taskinen ni pakotti minut pussaamaan Seijaa - voi Löyly oli nautittavaa, mutta naaman pesu palveli myöhemmin myös YK-joukoissa, kauheeta! Paluumatkalla Ukko-veli runoi- ei, sillä väkisinkin tuppasi saippuavettä kun ensimmäiset suomalaiset rauhantur- li iltapimeässä ”Tuolla ei näykään mikään menemään silmiin. Kuopuksena usein jou- vaajat menivät Suezille. Salo, vaan se on Valton Villen talo!” duin/pääsin äidin kanssa saunaan. Anni- Tuttu teurastaja Alho ei saapunut kerran Vihtijärven kesäasukas Terttu Paju- äitini otti usein mukaansa seinäntakai- sovittuna päivänä. Kun Taskinen kuuli täs- nen-Kivikäs, Jyväskylän kaupunginteat- sen naapurin. Hän oli alakoulun opetta- tä, hän sanoi hoitavansa homman. Katse- terin johtaja, ohjasi Vihtijärven Marttojen ja Anni Heikkilä, joka tuntui olleen kai- lin kyynelsilmin, kun Fransu otti rakkaan toimeksiannosta Kiven Kihlauksen. Aape- mansa eli äitini henkireikä myös mukava- lampaani pään polviensa väliin. Sitten rei- lina oli Silvastin Vilhelm-pappa, Eenokki- na juttuja kahvi-/korvikekaverina. Anni- pas kirveenisku päähän, mutta samalla lam- na oikea räätäli eli Ylisepässä asuva Pal- han oli kotoisin Janakkalasta ja oli tuolloin mas pääsikin karkaamaan. Setä suuttui läh- mukreenin (Palmgren) Kalle ja erinomai- vielä naimaton. tien juoksemaan ruhjotun lampaan perässä. sena Herrojen Eevana ompelija Envallin Saatuaan tuupertuneen kiinni jouduin näke- Tyyne. Minulle lankesi oppipoika Joose- Frans Taskinen – mään Fransun kiukun purkaantuvan lam- pin rooli. Teimme peräti vierailunäytök- paaseen. Ystävyytemme taisi saada kolhun. sen Korpeen hyvällä menestyksellä. Tästä Tekniikan mies taisi alkaa loputon kiinnostukseni Kiveen. Olin perheestämme ensimmäinen, joka sai Suutari Alpert Flinkkilä nähdä Anni-opettajan sulhasen. Hän oli Oli erikoista käydä suutarilla Flinkin Rauhalan talo ja Vihtijärven Frans Taskinen, armeijan automiehiä. Me Alpertin luona. Perillä oltiin aika pime- perheen kakarat olimme pihalla. Minä olin sentraali ään aikaan. Kylläpä oli suuri ihme nähdä Noin nykyisen Kappelin kellotornin paikal- kiivennyt tikapuille, joten saatoin korkealta Alpertin karbiidilamppu. Onhan ymmärret- la sijaitsi Rauhala ja sen lähettyvillä talo, nähdä mantteliasuisen miehen lähestyvän tävää, että hyvä työ vaatii kunnon valaistuk- jonka toiseen päätyi asettuivat vanhem- koulua Rauhalan suunnasta. Fransusta tuli sen. Mutta kun kotona oli totuttu n. 25-50 pani tultuaan Vihtijärvelle 1917. Samaan piankin hyvä ystäväni. Mies oli pikkupoi- watin lamppuihin, joita säästäen käytettiin, taloon sijoittui myöhemmin kylän Nur- karääpäleen mielestä leppoisa jättiläinen, niin suutarin tosi kirkas lamppu jäi takuul- mijärven Puhelinosuuskunnan toimitta- ma puhelinkeskus. Keskusta hoiti Järve- jonka kourat muistuttivat lapiota. la mieleen. Mitä muuten Alperttiin tulee, län Aino-täti, jonka Aaretti-puoliso oli Frans oli aikansa moniosaaja ja ”teknii- oli hän väliin kiivas väittelijä Joonas-isä- kan miehiä”. Tulevalla vaimollaan Annil- taitava puuseppä sekä osuustoimintamies. ni kanssa. Miehet rupattelivat mielellään Aaretti lyhensi muun muassa minun tuk- la oli Lorenz-merkkinen radio, josta kou- keskenään, vaikka poliittiset kannat saat- lulapset saivat joskus kuunnella Markus- kaani saksityöskentelyllä kerran pari vuo- toivat olla kaukana toisistaan. Siinä joskus dessa – kesällä tukka pois! sedän lastentuntia. Fransu löysi jostain kaa- asiat riitelivät, mutta miehet tuntuivat pitä- Itse Rauhalan talon koulun puoleises- pelia ja kytki erillisen kovaäänisen radioon vän toistensa seurasta. sa päädyssä asui Laineen mamma. Hänen siten, että meidän sänkykammarin kome- Arvo-poikansa oli merikapteeni, joka vär- roon saatiin ääniyhteys. Mukavaa pelot- Muistoja Hiiskulasta väsi veljiäni kesäisin merenmittausreissuil- telua! Muistanpa Fransun ajaneen syksyn Hiiskulassa piti käydä muun muassa maito- le muun muassa Nautilus-aluksella. Osmo- sateisella iltapimeällä Riihimäeltä Vihtijär- asioita hoitamassa tai sitten seppä Hellgre- veljeni sai sitten ammatinkin. Hän jäi aika- velle pelkkä taskulamppu valonaan. Auton nin pajassa. Holmqvistin Nannan äiti oli naan eläkkeelle Merenkulkuhallitukses- valot hän korjasi vasta ajan kanssa. äitini hyvä ystävä. Hän pyysi kerran minut ta. Osmon Jyrki-poika on nykyisin kysei- Vuosia myöhemmin sain päähäni lainata mehulle ja kaivoi laatikosta jotain. Se oli sen laitoksen ”perillisen” leivissä vastaten Nurmijärven kappalaisen Åke Launialan kaatuneen Lars Vidar -poikansa leima- veneilyasioista. Tällaisia muistelee opettajaperheen Sep- Peugeot 203 –autoa. Halusin näet viedä sintyyny ja leimasin kumisine irtokirjai- po-kuopus, joka parhaillaan miettii, liite- mielitiettyni Sirkka-Liisan käymään Vih- mineen. Sen hän lahjoitti minulle muis- täänkö Vihtijärven kylä tulevassa kuntauu- tijärvellä. Hämmentynyt pappi antoi auton- tona Lars-pojastaan. Myöhemmin leima- distuksessa Nurmijärven kuntaan. Jos niin sa. Kaikki meni hyvin siihen asti, kun läh- sin sillä valokuviini nimeni ja vuosiluvun. kävisi, niin ”kolmas kerta se toden sanoo”. dimme koulun pihalta takaisin Nurmijär- Oli jännä tilanne kerran, kun Ulla-siskon Eipä tarvitsisi enää taivastella Seitsemän velle. Auto ei inahtanutkaan. Pyysin hädis- kanssa haettiin Lumikki-lehmä Hiisku- veljeksen nurmijärveläisyyttäkään! 35 Oikeaa elämää Teksti: Heli Einesalo Kuvat: Olli Nieminen ja Heli Einesalo

Marja Nieminen on toiminut kunnal- hoitolapsi. Lyhytaikaista työn piti olla lisena perhepäivähoitajana Vihtijär- vielä siinäkin vaiheessa; ajatus oli teh- vellä 25 vuotta. Kesän kynnyksellä dä sitä sen aikaa että omat lapset hieman on kuitenkin aika luopua tärkeästä, kasvavat. Mistä ihmeestä kuuden lapsen rakkaasta työstä ja jäädä eläkkeelle äiti sai lopulta innon ja voiman hoitaa – hyvin mielin. vielä muidenkin lapsia, ihan työksensä?

Perhepäivähoitajaksi ryhtyminen ei oike- Arjen iloa astaan alun perin ollut mikään selkeä ”Jokaisella meistä on oma tehtävänsä”, ammatinvalintapäätös. Elämä vaan vei Marja pohtii. Lasten hoitaminen on osu- siihen suuntaan. Alun perin Marja lähti nut hänen kohdalleen, hänen tehtäväk- töihin Arabian tehtaalle posliininkoris- seen. Marja kuvailee työtään hurjan pal- telijaksi, siskonsa vanavedessä. Nuorel- kitsevaksi. Siinä pitää pärjätä kaikkien le tytölle kuitenkin kertyi lastenhoitoko- lasten kanssa, kaikissa tilanteissa – ja kun kemustakin, kun tuttavaperheissä tarvit- jokainen lapsi on omanlaisensa, haastet- tiin tilapäistä lastenhoitoapua. Kun sitten takin varmasti löytyy. työkaverin kihlajaisjuhlissa vastaan tuli Parasta on aivan tavallinen arki! Ruu- nuori mies nimeltä Kalervo, alkoi elämä anlaittoineen, kurahousuineen, kakka- kulkea aivan tiettyyn suuntaan. pyllyineen. Jos siihen sattuu osumaan Lyhyen seurustelun jälkeen Marja ja vielä tukkoon mennyt wc-pönttö, Mar- Kalervo avioituivat, ja ensimmäinen lapsi ja toteaa hymyillen sen olevan juuri sitä Sami syntyi vuonna 1968 Marjan olles- mitä oikeassa elämässä tapahtuu. Oikeas- sa kaksikymppinen. Minnan synnyt- sa elämässä myös jokaista kiukuttaa jos- Marja Nieminen laskee hoitaneensa tyä (v. 1971) Marja jäi kokonaan kotiin kus, tavarat hajoavat ja nenät vuotavat. vuosien aikana useita kymmeniä lapsia. hoitamaan lapsiaan, ja sille tielle tietyl- Haasteellisista tilanteista selviää kärsi- lä tavalla jäi. Perhe kasvoi suureksi, sillä vällisyydellä. Kun lapsen kiukku pur- sä taitaa paha mielikin jo vaihtua ulkoi- siihen syntyi vielä neljä lasta: Susanna kautuu ulos lähtiessä eikä pukeminen lun riemuun. (s. 1973), Anna-Maria (s. 1976), Suvi huvita, on edettävä rauhallisesti asia (s. 1981) ja Olli (s. 1985). Kun kotona oli kerrallaan, Marja kuvailee. Hiljalleen Suurta luottamusta vierähtänyt kaksitoista vuotta omien las- joka käteen löytyy oikea tumppu, saap- Marja jäi leskeksi jo 48-vuotiaana. Kaler- ten kanssa, tuli ensimmäinen virallinen paat ovat jaloissa ja ulko-oven käydes- von kuoleman jälkeen Marja alkoi kat-

Päiväunilta herännyt tyttöporukka: Heini (vas.), Kristiina (selin), Alma (sylissä vas.), Marja sekä Aino.

36 sella lapsia aivan uusin silmin. Hän poh- ti, millä tavoin pienistä pojista kasvaa hänen puolisonsa kaltaisia upeita, aikuisia miehiä. Miten sellaisia miehiä on lap- sena kohdeltu ja kasvatettu? Oma työ lasten parissa tuntui entistäkin tärkeämmäl- tä ja arvokkaammalta. Vanhinta tytärtään odottaessa Mar- ja tuli uskoon, ja Jumala on siitä saakka ollut läsnä elämässä hyvin vahvasti. ”Olen saanut hurjasti apua työhöni ylhäältä”, Marja kertoo, ja kuvailee Juma- lan tietyllä tavalla olevan hänen työnanta- jansa. Uskoon perustuu myös syvä luottamus siihen, että pärjää tilanteessa kuin tilanteessa. ”Minulla on hyvin suuri luottamus siihen, että voimani riittävät juuri siihen mihin minua tarvitaan”, Marja kuvailee. Hän kertoo haluavansa huolehtia lapsis- ta samalla tavoin kuin Jumala huolehtii Välipalalla kevään ihmeitä hämmästelemässä. hänestä. Oma sisäinen rauha kantaa yli vaikeidenkin tilanteiden. tuneet. Nykyään erilaisten virikkeiden hyvässä kuin pahassakin. Vuosien varrel- Ohjenuoraksi työssään Marja mainit- määrä on valtava, kun taas ennen leikke- ta on kertynyt suuri määrä hyviä muisto- see myös lapsen minäkuvan vaalimisen. jä keksittiin enemmän ”tyhjästä”. ja ja lasten nokkelia oivalluksia. Kun lap- Lapsen pitää saada tuntea olevansa ehjä ja Seuraajilleen Marja haluaa välittää tär- si päiväunilta herättyään toteaa: ”mulla hyvä juuri sellaisena kuin hän on. Arjen keän viestin: ”Muistakaa että teette arvo- on ollut niin hyvä päivä että mun pitäis jokapäiväisissä askareissa Marja toivoo kasta työtä!” Koskaan ei pidä ajatella, että Marja oikeastaan maksaa sulle palkkaa”, lasten oppivan toinen toisensa kunnioi- ”minä vain hoidan lapsia”. tai sanoo ”minä lakattan tinua”, voi var- tusta ja huomioon ottamista. Upeaa on ”Lapsen maailma on ihmeellinen”, masti tuntea olevansa oikeassa paikassa. nähdä, kun lapset touhuavat yhdessä, ja Marja toteaa. Lapset ovat aitoja, niin perheiden ainokaisetkin oppivat toimimaan ryhmässä. Tärkeää on, että jokaisella on ryhmässä hyvä olla – pieniin mut- kiin matkalla ei takerruta. Hyviä muistoja Perhepäivähoitotilanne Vihtijärvellä Tulevaisuutta Marja ei halua liian tarkas- Kunnallisia perhepäivähoitopaikko- alkaen työaikalakia, jonka mukaan ti suunnitella. Aika näyttää, mihin eläke- ja on Vihtijärvellä jatkossakin. Kyläl- työaika on rajoitettu 40 tuntiin vii- läisen tunnit jatkossa kuluvat – selvää on lä toimii Marja Niemisen jäätyä eläk- kossa. Perhepäivähoitajan työpäivä kuitenkin se, että päivien rytmi muuttuu keelle kaksi hoitajaa, kertoo Pohjois- venyy kuitenkin helposti yli kahdek- merkittävästi. Onneksi lapset ovat osa Vihdin perhepäivähoidosta vastaava san tunnin, ja aiemmin Vihdin kun- elämää jatkossakin, sillä lastenlapsia käy Tuula Rouhiainen. Toinen hoitajista ta on maksanut hoitajille työaikaker- vierailulla usein. Oma kuopus, Ollikin, on tällä hetkellä hoitovapaalla, mutta tymät rahana. Työaikalain myötä on asuu vielä kotona, joten aivan kokonaan toinen on työssä. siirrytty käytäntöön, jossa työaikaker- talo ei sentään tyhjene. ”Vihtijärvellä tilanne on siinä mie- tymät pidetään pois vapaina säännöl- ”Nautin joka hetkestä, ja yritän elää täs- lessä hyvä, että meillä on siellä jatkos- lisin väliajoin. Tasausväli on Vihdin sä ja nyt”, Marja kertoo. sakin kaksi erittäin hyvää, koulutettua kunnassa 24 viikkoa. Kaikille lapsil- Menneitä vuosia voi katsella hyvin perhepäivähoitajaa”, Rouhiainen ker- le on kuitenkin osoitettu näiksi ajoik- mielin. Perhepäivähoitajana Marja on too. Paikkojen kysyntä on viime aikoi- si varahoitopaikka, joka Vihtijärven halunnut tehdä työtään siten että siitä jäi- na kuitenkin ollut vähäistä, joten jonoa alueen lapsilla on Otalammen päivä- si mahdollisimman hyvät muistot. Marja ei tällä hetkellä ole. kodissa. Mikäli varahoidon järjestää kuvailee kohdalleen osuneen erittäin iha- Perhepäivähoitopaikkojen vähäinen itse, hoitomaksusta saa hyvitystä vas- nia lapsia ja vanhempia. Toimiva yhteis- kysyntä Vihtijärvellä askarruttaa Tuula taavalta ajalta. työ vanhempien kanssa on yksi työn kan- Rouhiaista. On mahdollista, että muu- Lisätietoja Vihdin kunnan perhe- tavista voimista. tos työaikalain soveltamisessa perhe- päivähoidosta: www.vihti.fi tai Poh- Vuosien aikana niin lapset kuin van- päivähoitajiin on vaikuttanut joiden- jois-Vihdin perhepäivähoidosta vas- hemmatkin ovat muuttuneet. Elinym- kin perheiden hoitopaikan valintaan. taava Tuula Rouhiainen, puh. (09) päristö on erilainen kuin parikymmen- Kunnan perhepäivähoitajiin on 4258 3202. tä vuotta sitten. sovellettu viime vuoden elokuusta ”Vanhemmat joutuvat työelämässä paljon tiukemmille tänä päivänä”, Marja kuvailee. Mutta myös lapset ovat muut- 37 Yrttäjänä Vihtijärvellä ”Kukaan ei hengitä niskaan”

Teksti ja kuva: Lea Viitaniemi

Nuohousta ja valokuvausta. Sii- nä yhdistelmä, josta koostuu Juha Ahvenharjun yritys. Nuohoojan käsikirjaan tehty kuvitus olikin ensimmäinen keikka, jota varten Juha aikoinaan yrityksensä perusti. Aluksi homma oli sivutoi- mista. Nykyään yritys työllistää Juhan kokopäiväisesti. Työuran alkutaipaleella Juha Ahvenhar- ju toimi tietoliikenneinsinöörinä Elisalla ja Radiolinjalla. Sittemmin hän valitsi itselleen oppisopimuksella nuohoojan amma- tin. Pitkään valokuvausta harrastaneelle Juha Ahvenharjun työhuoneen seinäl- Ensimmäisenä valokuvauskeikkana oli taitajalle irtosi ensimmäinen valokuvaus- lä on näyttelykuvia itse tehdyissä puu- tehdä kuvitus nuohouksen oppikirjaan. keikka juurikin Nuohousalan keskuslii- raameissa. Kuva: Juha Ahvenharju tolta. Keikan laskuttamiseen Juha perusti oman toiminimen. Sittemmin tarjottiin kattavaa alihankintasopimusta nuohouk- sesta, jolloin yrityksen toimialaa laajen- nettiin. Näin kävi liukuminen palkollisesta yrittäjäksi, vähän kuin itsestään. Parasta yrittäjyydessä on Juhan mieles- tä se, että saa vapauden suunnitella omat työpäivänsä. Työ nuohoojana on silti melko säännöllistä päivätyötä. Juha nuohoaa tällä hetkellä Nurmijärven piirinuohoojan alihankkijana, siitä koostuu viikoittainen työmäärä helposti. ”Nuohous työllistää tällä hetkellä var- memmin kuin valokuvaus.” Luontokuvaus on Juhan bravuuri. Kuva: Juha Ahvenharju ”Eikä kukaan hengitä niskaan”, Juha huokaisee. ”Paitsi emäntä silloin tällöin!” huutelee Sari-vaimo virnistäen keittiöstä. Myös tulotaso on pysynyt kutakuin- kin samoissa summissa kuin aiemmin tietoliikenneinsinöörinä työskennelles- sä. Siispä yrittäjyys on ollut sopiva ratkaisu Ahvenharjulle. Valokuvauskeikkoja tulee silloin täl- löin, ja yleensä ne painottuvat viikonlop- puihin. Häitä, hautajaisia, syntymäpäiviä. Muun muassa niitä Juha käy kuvaamassa. ”Kuviani on myös myynnissä kuvatoi- mistossa, sieltäkin välillä menee kuvia kaupaksi esimerkiksi kalentereihin tai muihin julkaisuihin.” Myös muutama myyntinäyttely on tuottanut lisäkilahduk- Juhlakuville syntyy myös kauniit cd-kannet. sia yrittäjän kassaan. kään taidekoulun iltalinjalla. Juha taitaa veissa kuitenkin siintää aika, jolloin voi- Juha Ahvenharju on harrastanut valo- olla elämäänsä tyytyväinen, sillä kym- si olla enemmän vapaa-aikaa. Mitä tuol- kuvausta kymmenen vuotta. Tällä het- menen vuoden kuluttua hän näkee itsen- la vapaa-ajalla tekisi? kellä hän opiskelee valokuvausta Hyvin- sä yhä samassa asemassa kuin nyt. Haa- ”Valokuvaisin varmaankin.” 38 VIHTIJÄRVEN KYLÄYHDISTYS TIEDOTTAA: KESÄKIRPPUTORI

KYLÄNPÄÄN TALOSSA (Lopentien varrella, osoite Kylänpääntie 2, opasteet ohjaavat perille) AUKIOLOAJAT: pe 15-19, la 11-16, su 12-17

Otamme vastaan ehjiä huonekaluja, astioita, työkaluja, kirjoja tai muuta myytäväksi sopivaa tavaraa (ei mielellään vaatteita). Sinulle jo tarpeeton saattaa olla toiselle aarre!

Toimita myytävät tavarat kirpputorille sen aukioloaikana. Kuljetus- tai muissa kysymyksissä ota yhteyttä

Kaija Silvasti 050-468 85 90 Kaisu Karstila 040-725 1181

Myyntivuorosi voit halutessasi käydä varaamassa kirpputorilla sijaitsevasta listasta tai kylän kotisivuilla olevasta varauskalenterista.

Kirpputorin tuotto käytetään kyläyhdistyksen toiminnan tukemiseen. Toivotamme kaikki kyläläiset ja kesäasukkaat tervetulleiksi mukaan kirpputoritoimintaan! Kylänpäässä tavataan!

39 Tilaa Vihdin Kruunu – Vihtijärven kylähistoria

K Y L E N Ä D 2 0 O 1 U 0 V

HTIJÄRV VI I

Upean 400-sivuisen historiikin toinen painos myynnissä. Hinta 50 €, tuotto kyläyhdistykselle. Tilaa omaksi tai lahjaksi – kiva idea vaikkapa pukinkonttiin!

Tiedustelut: 050-462 0550 tai [email protected]

Kirjavinkit Vihdin kruunun lisäksi

Kirja-arvostelut: Sari Ahvenharju ja Anu Nilsson

Seitsemän Maailman paras veljestä – kylä myyteistä faktoiksi Arto Paasilinna WSOY, 1992 Aleksis Kivi Hämeen kultasilla teil’ Ahti Gåpå ja Heikki Harju Karprint Oy, 2009

Olisiko kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven seitsemän vel- Arto Paasilinnan kuvitteellisella 2000-luvulla maailman paras jestä voinut asua Vihtijärvellä? Tähän kysymykseen vas- kylä sijaitsee Kainuussa. Asser Toropaisen kuolinkirkkosääti- taa Ahti Gåpån ja Heikki Harjun kirja Seitsemän veljes- ön rakentaman kirkon ympärille kasvaa hiljalleen täysin oma- tä – myyteistä faktoiksi. Historiallisia faktoja, tapahtumia ja varainen kylä. Sen eloa ei juuri horjuta kirkon, kunnan tai val- paikkoja on peilattu suoraan Aleksis Kiven teokseen mie- tion säännöt. Kyläpäällikön, Eemeli Toropaisen, luotsaamana lenkiintoisella tavalla. Kirjan luettuaan, on pakko tunnustaa, kylä selviää monesta vastoinkäymisestä ja kasvattaa suosiotaan että paljon yhtäläisyyksiä löytyy. Niin ja kysymykseen, oli- hyvänä asuinpaikkana. Vaikka maailman tapahtumat ovat tässä siko seitsemän veljestä voinut asua Vihtijärvellä; No miksi- kirjassa melko mielikuvituksellisia, kirjaa lukiessa tulee väistä- pä ei… mättä mieleen, pystyisimmekö Vihtijärvellä vielä samaan… 40 Nyt nappaa! Vihtijärven osakaskunta: Lupien myynti: Syökerin tupa, p. 09 2760 601 Osakaskunnan esimies: Risto Kivistö, p. 0400 190 895

Kalastusohjeita: - Pyydysmerkin ovat ruokakuntakohtaisia eikä niitä saa siirtää. - Lupia myydään enintään 6 kpl / ruokakunta (kylässä asuvat ja kesäasukkaat). - Luvan hinta on 5 euroa / kpl. - Verkko 30 m, katiska, rysä alle 1,4 m, pitkäsiima 100 koukkua, syöttikoukut 10 kpl ja virveli vaativat kukin yhden luvan. - Rapulupia myydään 10 kpl / ruokakunta. Ravustusaika on 21.7.-31.10. Aika alkaa ja päättyy klo 12:00 päivällä. - Lupia myydään vain kyläläisille tai kesäasukkaille. - Ulkopaikkakuntalaisille myydään kesäkalastuslupia enintään 4 kpl / ruokakunta, eikä niitä saa siirtää toiselle. Luvan hinta on 10 euroa / kpl. - Talvella pyydykset on merkittävä jään päällä olevalla merkillä ja kesällä pinnalla olevalla koholla, johon myös pyydysmerkit laitetaan. - Osakaskunnan valvojina toimivat Hans Brummer, Heikki Kivistö, Jouko Korsisaari, sekä Risto Kivistö.

Tarkista lupasi ja se, että kalastat luvallisella alueella. Toivomme Sinulle menestystä kalastuksessa ja toivomme Sinun turvaavan toisten liikkumisen ja kalastamisen toimimalla ohjeiden ja valvojien opastuksen mukaan. Erityisesti haluamme kalastajien kiinnittävän huomiota rannalla asuvien rauhan säilymiseen!

Mikäli Sinulla on kysyttävää tai ehdotuksia, soita Ristolle, p. 0400 190 895.

Ylimmäisten kalastusyhdistys tiedottaa: Verkko 10,-/kpl (max 4 kpl), katiska 5,-/kpl (max 4 kpl), virveli 10,-/kpl, pitkäsiima 2 kpl katiskamerkkejä, Kartta Vihtijärven osakaskunnan lupa-alueesta rapumerta 5,-/kpl (max 10 kpl/talous)

Merkkejä myyvät Pentti Jokinen yksityiset vesialueet (p.0400-582018), Markus Kallio (p. 040-7700 176) ja Keijo Ruttonen (p.0400-805546). Puheenjohtaja: Ilkka Haapalainen, p. 0500-436189

Muiden vesialueiden yhdistyksiä: Petäyksen Kalastusseura ry Jukka Kyröhonka p. 050 3701 671

Yksityinen vedenottamo, vältettävä liikkumista ja roskaamista.

Ilmoita alueen suurpetohavainnot:

Risto Kivistö puh. 0400 190 895, toimii suurpetoasiamiehenä Vihtijärvellä ja ilmoittaa havainnot eteenpäin riistanhoitopiiriin.

41 K Y L E N Ä D 2 0 O 1 U 0 V

HTIJÄRV Vihtijärveläisiä yrityksiä VI I

A-Setti Oy Kirjanpitopalvelu Peltola ja Kuusela Pienyrityspalvelu Alen Oy Astianvuokrausta Avoin Yhtiö Hannele Haaranen Teerimäki 5 Auktorisoitu tilitoimisto Kirjanpidot, tilinpäätökset, verotus 03790 Vihtijärvi Kirjanpito, tilinpäätökset, veroilmoitukset Pyyniementie 12 p. 040 732 5341 / Mika Nilsson Ahokaari 2 03790 Vihtijärvi 05460 Hyvinkää p. (09) 2760 750, 040 524 0492 Ateriapalvelu Anita Vihtkari Ky Anu Kuusela, p. (019) 450 870 , Pitopalvelu Syökerin Tupa Ky 0400 483 640 Ylimmäistentie 1062 Kahvio-kioski, elintarvikkeita, veikkaus, 03790 Vihtijärvi KOR–DINATOR Korpiniitty Ky asiamiesposti ja matkahuolto p. 0400 794 174 Lumen auraus ja hiekoitustyöt Karkkilantie 8 Rauhaniementie 28 03790 Vihtijärvi Autokorhonen Oy 03790 Vihtijärvi p. (09) 2760 601 Maatalouskoneiden, raskaan kaluston ja hen- p. 040 865 1380 fax. (09) 3869 5040 kilöautojen korjausta Taksi Vihtijärvi Ylimmäistentie 1062 Kuljetus & MRL J. Vihtkari Ky Suvipirtintie 58 03790 Vihtijärvi Jorma Vihtkari 03790 Vihtijärvi p. 040 573 6143 / Lauri Korhonen Ylimmäistentie 1062 p. 0400-471811 p. 040 518 4143 / Heli Mäkelä 03790 Vihtijärvi Tmi Anne Hampori 0400 481 973, fax (09) 2760 616 Clerica Oy Pitopalvelua Tilitoimisto Lasse Petrell Suntiontie 43 Huhdintie 5, Sahatavaraa, sahausta, mökkimajoitusta, rat- 03790 Vihtijärvi 03600 Karkkila sastusta, mönkijäajeluita p. 040 5692 554 p. 040 766 2171 / Saija Vihtkari Koivistontie 260 Tmi Ilkan laatoitus 12600 Läyliäinen ESJ-musiikki Ky Kaikki laatoitustyöt p. (019) 447 639, 040 555 5294 Eija S Jokinen Ilkka Ruhanen Kytäjäntie 12, 03790 Vihtijärvi MamziBamzi Pyysyrjäntie 2 puh.+358 400 471877, email esj.musiikki@ Kestovaipat, -siteet, -liivinsuojat ja pussit, 03790 Vihtijärvi kolumbus.fi, www.eijasinikka.fi hahtuvakiekot, kukkarot ja pussukat, keskos- 040-707 0061 ten vaatteet ja vaipat FinnEpos Tmi Juha Ahvenharju Noutovarasto auki sop. mukaan. Magentum Oy Valokuvauspalvelua ja kuvamyyntiä Lapoontie 109b Laadukasta lukemista - kaunokirjallisuutta Kauriinpolku 27 03790 Vihtijärvi sekä asiaa 03790 Vihtijärvi mamzibamzi.nettisivu.org www. finnepos.com p. 050 466 9381 [email protected] www.magentum.fi [email protected] Mika Laurila GoFast Ky Tmi VK-hoidot Viljo Kasanen Autoilija Ilkka Haapalainen Energiahoitoja kaukohoitona Pohjoinen Vihtijoentie 77 Kaislarannantie 47, 0379 Vihtijärvi Rönnintie 183 03790 Vihtijärvi Lakiasiat 03790 Vihtijärvi puh. 0400-934336 puh. 0500 436 189 p. 050 563 8571 [email protected] Noja Yhtiöt Oy TN-yrityslahjat / Tuula Nyman Rakennus- ja remonttipalvelut Harvitek Ky Tilauskalenterit ja muut yrityslahjat Kärrintie 89 Ilmanvaihtotyöt ja –tarvikkeet sekä laite- Hämeenkatu 13-17 03790 Vihtijärvi myynti, rakennuspeltityöt, sadevesijärjestel- 05800 Hyvinkää puh. 040 5152 329 Rain mät, kattoturvatuotteet, minikaivurivuokraus, p. 0400 819 784 e-mail:[email protected] äänentoistolaitteiden vuokraus e-mail: [email protected] Oranssi Lanka www.tn-yrityslahjat.fi Harri Vihtkari Anu Nilsson Ylimmäistentie 1052 Rakennusliike Vihdin Laatutyö Oy Koordinointi ja koulutus. Ompelutyöt ja 03790 Vihtijärvi Suntiontie 21, 03790 Vihtijärvi verhosuunnittelu. Manikyyrit ja p. 0400 472 345, (09) 2760 607 p. 0400 471 606, 0400 473 663 soak off-geelikynnet. Hiiskulan kartano / Hans Brummer Teerimäki 5 Oy Woodeco Ltd Yli-Sepän juhlatila vuokrattavana 03790 Vihtijärvi Tri-Flow ja Bel-Ray -erikoisvoiteluaineiden p. 0400 317 082, (09) 2760 992, p. 044 2760 001 anu.nilsson(at)gmail.com, maahantuonti ja myynti fax (09) 2760 952 kylakoordinaattori(at)vihtijarvi.fi Vihtijärventie 751 03790 Vihtijärvi Juhani Packalen Pasi Nyman p. 040 527 2559 / Arto, Vihanneksia, polttopuuta, haketta Puutavaranosturi puunkorjuuseen 040 581 2577 / Mika Suopellontie 585 05720 Hyvinkää Suopellontie 589 p. (019) 447 696 05720 Hyvinkää p. 040 767 7783 Kaarinan piha ja puutarha Piha- ja puutarhasuunnitelmat ja toteutukset, PH-Saneeraajat Oy huoltotyöt ja neuvonta Kaikki rakennusalan työt Lopentie 1775 Suvipirtintie 58 03790 Vihtijärvi Jos haluat lisätä, poistaa tai muuttaa tieto- 03790 Vihtijärvi Keijo Penttinen, p. 0400 777 829, ja, ilmoita: [email protected] tai p. 050 363 2967, [email protected] fax. 222 7640 p 044 2760 001. 42 Tmi Anne Hampori Suntiontie 43, 03790 Vihtijärvi P. 040-569 2554, [email protected] Sopimuksen mukaan - pitopalvelu- täytekakut, voileipäkakut sekä makeat ja suolaiset leivonnaiset tilauksesta

Fysioterapiaa, hierontaa, yksilölliset tukipohjalliset

43 KOR-DINATOR Korpiniitty Ky - Lumenauraustyöt - Hiekoitukset

Rauhaniementie 28 03790 Vihtijärvi Puh. 040-865 1380 Fax 09-38695040

OY WOODECO LTD - Tri-Flow ja Bel-Ray erikoisvoiteluaineiden maahantuonti ja myynti - MITO-tuotteet teollisuuden kunnossapitoon

Vihtijärventie 751 03790 Vihtijärvi Puh. 040-527 2559 Arto Puh. 040-581 2577 Mika

44 KULJETUS & MAANRAKENNUSLIIKE J. VIHTKARI KY

WWW.VIHTKARI.COM

- Kaikki maanrakennusalan työt - Lavettikuljetukset max 21 tn - Vaihtolavakuljetukset - Kiviainestoimitukset - Roskalavat - Kaivuutyöt Puh. 0400-481 973 - Jätevesijärjestelmät Jorma Vihtkari

Apuantero Ky Rakentaminen ja remontointi

Kari Ranta 040 5322 409

Suvipirtintie 6 0003790 Vihtijärvi

Lopen Maarakennus ja Multa Oy

E.Hietanen, Läyliäinen nurmikkomultaa täytesoraa p. 0400-449 419 puutarhamultaa seulakiviä 0400-484 154 murskesoraa maankaivua myös 019-443 314 kuorikatetta pienellä koneella

Kuljetukset myös PIENELLÄ autolla sekä vaihtolavakuljetukset

45 kortilla Pesuetu- joka 6. pesu joka Käynti meillä voi meillä voi Käynti muuttaa elämäsi! veloituksetta!

Pesuetu- Ystävällisen palvelun Neste-asema! kortilla -esite Tutuksi Loppi joka 6. pesu ··· Kirkasta päiväsi tehokkaassa, mutta veloituksetta!Pesuetu- Ystävällisen hellävaraisessa palvelun pikapesussamme Neste-asema! kortilla joka 6. pesu ··· KirkastaUusitut tankkausautomaatit päiväsi tehokkaassa, mutta veloituksetta!Käynti meillä voi 4-väri 1/4 A5:sta (123 x 45 mm), koko: ··· hellävaraisessaMyymälä ja kahvila pikapesussamme muuttaa elämäsi! Kirkasta päiväsi tehokkaassa, mutta tankkausautomaatit Uusitut Myymälä ja kahvila Uusitut tankkausautomaatit hellävaraisessa pikapesussamme hellävaraisessa ··· ··· ··· Neste··· Läyliäinen Käynti meillä voi Neste Läyliäinen 116 Läyliäistenraitti Huoltoasema Oy, Uotila 9-20 su la 7-20, Ark. 6-20, 443 249. (019) Puh. Huoltoasema··· Myymälä Uotila ja kahvila Oy, Läyliäistenraitti 116 muuttaa elämäsi! Puh. (019) 443 249. Ark. 6-20, la 7-20, su 9-20 Neste Läyliäinen Huoltoasema Uotila Oy, Läyliäistenraitti 116

Puh. (019) 443 249. Ark. 6-20, la 7-20, su 9-20 Ystävällisen palvelun Neste-asema!

Loppi Tutuksi -esite koko: 1/4 A5:sta (123 x 45 mm), 4-väri Loppi Tutuksi -esite

koko: 1/4 A5:sta (12346 x 45 mm), 4-väri RÖYKÄN VALINTATALO

Veikkaus, Toto, Asiamiesposti

Avoinna

arkisin 7-22 lauantaisin 8-22 sunnuntaisin 10-22

Valintatalo Röykkä 05026, puh 020700576, Suomen Lähikauppa Oy Ketunkopintie 2, 05100 Röykkä

Tehtävämme on olla paikallisesti merkityksellinen lähikauppa

Koulutetun hierojan palveluita Röykän keskustassa

• Klassista ja urheiluhierontaa • Kaustislaista jäsenkorjausta • Mobilisoivaa hierontaa • Intialaista päähierontaa • Suklaavartalohierontaa

Avoinna maanantaista perjantaihin Tervetuloa!

T:mi Elina Airaksinen Asemapolku 1 05100 RÖYKKÄ puh. 040 522 0556 www.elinaairaksinen.fi

47 48 Partturi-Kampaamo

Tukkataika

Palvelee asiakkaitaan Röykän Liikekeskuksessa!

Avoinna: Maanantai, Torstai, Perjantai

Klo: 9.00-17.00

Tiistai ja keskiviikko

Klo: 11.00-19.00

Lauantai sopimuksen mukaan.

Osoite: Ketunkopintie 1, 05100 Röykkä

Puh: 09- 276 5552 www.tukkataika.fi

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! -Pia

49 Maakunnan reiluin rauta- ja maatalouskauppa Läyliäisillä ja Karkkilassa

• Karkkilassa uusittu piha ja • Uskomattomat löydöt Leinon puutarhamyymälä Löytöliiteristä Läyliäisistä • Edulliset kuljetuspalvelut • Mukavimmat myyjät

KARKKILA PUH. 020 755 2 500 LÄYLIÄINEN PUH. 020 755 2 550 Jo yli 100 vuotta ostajan asialla

KYTÄJÄN KIOSKIKEIDAS

Lounaskahvila, grilli- ja elintarvikekioski maaseudulla

* Kotiruokalounas ma-pe 11-15, la-su 12-15 * Grilliruokaa * Kahvia, leivonnaisia ym. * Juomia * B-oikeudet * Peruselintarvikkeita * Veneiden vuokraus, * Kysy myös tilausruokailuista! sekä venepaikkoja Hirvijärvelle

Avoinna ma-pe 9-21, la ja su 12-21. Sijainti n. 13 km Vihtijärveltä Kytäjäntietä, Kytäjäntie 1072, puh. 040 824 1962 www.kytajakioski.com

Nähdään kioskilla!

Hannele Haaranen

PH-Saneeraajat Oy Rakennusalan työt luotettavasti ja ammattitaidolla

Suvipirtintie 58, 03790 Vihtijärvi gsm 0400-777829, fax 09-2227640 [email protected]

51 KAARINAN PIHA JA Puutarha PUUTARHA - piha- ja puutarhasuunnitelmat Risto Valta sekä niiden toteutukset - puutarhan hoitotyöt ja neuvonta Ryhmäkasveja, viherrakennusta RistoValta Kaarina Pullinen 050-363 2967 Puh. 0400 – 475 116 Vihtijärvi Lustikullantie 147 – 12600 Läyliäinen [email protected]

YLIMMÄINEN PUU

- Ikkunaentisöinti - myös uusioikkunat mallin mukaan - Puusepäntyöt Aukioloajat: Ma: suljettu, ti-ke: 9.00-17.00, Ylimmäinen Puu Tmi Heikki Harju to-pe: 9.00-19.00, la: 9.00-14.00 Ylimmäistentie 771, Järvenpää 040 532 6162 03790 Vihtijärvi Läyliäistenraitti 89, 12600 Läyliäinen tel. 040 568 0851 www.ninnille.fi

AALLON KAUPPA

- PALVELEVA LIHA- JA KALATISKI NAAPURIKYLÄSSÄ - VALIKOIMISSA MYÖS LÄHIRUOKAA

Avoinna

ma-to 8.30 - 19 pe 8.30 - 20 la 8 - 16 su 10 - 14

AsiointiliikenneAsiointiliikenne Vihtijär Vihtijärveltäveltä Läyliäisiin Läyliäisiin kulkee tkulkeeiistaisin. tiistaisin. Puh. 0400-471 811 Puh. 0400-471 811 heinäkuun loppuun. Elokuun alusta lähtien 040 484 2861

TERVETULOA!

019-443 135, Läyliäistenraitti 346, 12600 Läyliäinen

HARVITEK KY Ylimmäistentie 1052 03790 Vihtijärvi Harri Vihtkari puh. 0400-472 345

- ilmanvaihtotyöt ja –tarvikkeet sekä laitemyynti - rakennuspeltityöt - seinä- ja kattotikkaat sekä muut kattoturvatuotteet - minikaivurivuokraus (1,7 tn) - äänentoistolaitteiden vuokraus

• Sähköalantyöt • Murtohälytys- • Tarvikemyynti järjestelmät • Suunnittelu • Antenni- • Etäohjaus- asennukset • Ylijännite- järjestelmät suojaukset • Ilmalämpö- • Valvonta- pumput • Sähköalan järjestelmät kuntotutkimus • Ilmavesi- lämpöpumput

MUISTA KOTITALOUSVÄHENNYS !

Läyliäisten Sähkö Oy Karkkilantie 7 Kimmo Joutsi 040-591 5056 www.layliaistensahko.fi 12600 LÄYLIÄINEN Erkki Voivala 0400-483 230 [email protected]

Kuljetus LOPEN JÄTEHUOLTO M.H. Laurila Timo Ranta

Kappaletavara- - loka-, jäte- ja siirtolavakuljetukset kuljetukset - viemärien avaukset - vessojen vuokraukset Mika Laurila 0400 934336 Pohjoinen Vihtijoentie 77 p. 019 443 488 03790 Vihtijärvi auto 0500 486 788

54 PUU- JA PUUALUMIINI-IKKUNAT LAATUA MITTOJEN MUKAAN

KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • kerrostalot • rivitalot • omakotitalot • loma-asunnot • saneerauskohteet

MYYNTIKONTTORI Järvihaantie 16 01800 KLAUKKALA puh. / faksi 0207 940 665 [email protected]

Santatie 14, 03620 Karkkila

www.kuhmonikkuna.com

www.mikkolansuoramyynti.fi Mikkolan Suoramyynti MaaMaatilantilan suorsuoramyyntiamyynti •• LeipomoLeipomo •• TilauskonditoriaTilauskonditoria • Pitopalvelu • Kesäkahvila Läyliäistenraitti 984 SUORAMYYNTI ja KESÄKAHVILA 12600 Läyliäinen Avoinna kesäisin: Puh. 019-447 688 ma-pe 9-19, la 9-14, su 12-19 Antti gsm: 0400-851 742 Muina aikoina: la 9-14 Anne gsm. 040-746 2968 Tammikuussa suljettu.

Vihtijärven kylätalo

Remontoidut tilat koulun yläkerrassa ovat vuokrattavissa kokous-, juhla- ja kurssikäyttöön.

Kylätalon varaustilanteen voi tarkistaa kylän nettisivuilta: www.vihtijarvi.fi. Varaukset ja tiedustelut kyläkoordinaattorille: [email protected] tai puh. 044 2760 001. Kylätalon hinnoittelua sekä laitteistoa ja kalustusta kehitetään parhaillaan joulukuussa 2011 alkaneen hankkeen myötä.

www.oasismedia.fi • Tarrat, teipit ja teippaukset teipit • Tarrat, • Markkinointitekstiilit • Kevytmessurakenteet (RollUp, PopUp, messutaulut, messutaulut, PopUp, (RollUp, jne.) Canvastaulut, banderollit, ym. • Painopalvelut, • Sähköisen viestinnän ja viestinnän • Sähköisen median toteutukset ja -järjestelmät • Internet-sivustot • Multimedian suunnittelu ja muokkaus • Sisällön tuotanto Mainos- & Digimediatoimisto Kopiointi, Tulostus & Suurkuvat Tulostus Kopiointi,

• Mainostoimistopalvelut suunnittelu • Graafinen • Mainonta • Markkinointiviestintä ja kuvaukset • Kuvitukset ja tulosteet • MV / 4V kopiot • Digipainopalvelut • Rakennuspiirustusten ja skannaus kopiointi tulostus, • ID- / henkilökortit väriskannaus • Suurkuvien eri materiaaleille • Julisteet

hyvän palvelun. hyvän

Hyvä idea Repe! idea Hyvä

mitä vaikka saa Sieltä

Mennään Oasis Mediaan. Mediaan. Oasis Mennään markkinointiin liittyvää ja ja liittyvää markkinointiin

Hei Lyyli. MADE IN OASIS MEDIA MADE IN OASIS

odottavat, mutta sitä lämpöiset ulkoilukelit

ennen olisi hyvä laittaa Vihdintie 5, 2 krs., 03100 NUMMELA | Puh. (09) 222 6544 [email protected] 5, 2 krs., Vihdintie

markkinoinin asiat kuntoon. Sinulla idea - meillä toteutus

56 VIHDIN KESÄTEATTERISSA 2012

Ensi-ilta la 16.6. klo 17.00 ti 19.6. 19.00 ke 20.6. 19.00 LM su 24.6. 17.00 ke 27.6. 19.00 to 28.6. 19.00 m la 30.6. 17.00 su 01.7. 17.00 Lo a tauko la 28.7. 17.00 MAATILALLA su 29.7. 17.00 – Musiikillinen komedia – ti 31.7. 19.00 ke 01.8. 19.00 to 02.8. 19.00 Käsikirjoitus ja ohjaus la 04.8. 17.00 MARKKU HYVÖNEN KANTAESITYS su 05.8. 17.00 Varaukset ja Lippujen hinnat Esityspaikka ti 07.8. 19.00 tiedustelut peruslippu 16,- Vihdin kesäteatteri ke 08.8. 19.00 Vihdin Teatteri ry opisk. & eläkel. 14,- Kirkkoniementie to 09.8. 19.00 puh. (09) 222 4250 lapset 10,- 03400 Vihti la 11.8. 17.00 gsm 0400 975 068 Kysy myös su 12.8. 17.00 toimisto@vihdinteatteri.fi ryhmäalennuksia! Liput myös netticket.fi ti 14.8. 19.00 pe 17.8. 22.00 Yö www.vihdinteatteri.fi la 18.8. 22.00 Yö

Hinauspalvelu 24 h E. Sohlman 040 515 3456 VALOKUVAUSTA Röykkä Arkeen ja juhlaan www.ahvenharju.com 050-466 9381 Autotrailerivuokraus [email protected] kokonaispaino 2.700 kg

Ratsastusta rennossa ilmapiirissä pienellä maalaistallilla Haavistossa. Avoinna sopimuksen mukaan. 045-6748154 www.jetantalli.fi

57 LAKIPALVELUJA Osaamiseni ja kokemukseni on vahvimmil- laan sopimusriidoissa, irtisanomis- ja työsuh- deriidoissa sekä asunto- ja kiinteistökauppa- asioissa. Hoidan myös isohkot perintäasiat. Muutkin oikeudelliset pulmat tulevat kysee- seen. Haluan pysyä väleissä kaikkien kyläläisten TAKSI kanssa, josta syystä en ota hoitaakseni avio- Leena Suosilta eroja tai naapurusten välisiä riitoja olivatpa ne LÄYLIÄINEN mitä laatua tahansa. Riidoissa pyrin ensisijai- Puh. 0500 203 205 sesti sovintoon vastapuolen kanssa ja jos se TAKSI ٭ ei onnistu, niin sitten tavataan käräjäsalissa. Jaanan Veloitusperusteeni ovat taatusti edulliset, par- LÄYLIÄINEN haimmillaan asiakkaalleni ilmaiset (vasta- Puh. 040 738 7521 puoli tai oikeusturvavakuutus maksaa). Ensi- keskustelu on aina ilmainen. Vartissa Vihtijärvellä! OTK Ilkka Haapalainen Gofast ky lakiasiat Kaislarannantie 47, 03790 Vihtijärvi p. 0500-436189 e-mail [email protected]

58 KS TA I TIMO SUNDSTRÖM

1 + 8 hengen tila-auto • vip-varustetaso • täysin ilmastoitu • invavarustus • tarvittaessa mukana pyörätuoli mainitse tilatessasi jos tarvitset

Aivan naapurissasi Perttulassa Soita ja tilaa puh. 0400 – 936 149

KAIPAATKO NOSTETTA? Vuokrataan Dexter 11 hinattavaa puomilavaa edullisesti. Työskentelykorkeus max 11,5 metriä. Puomilavalla voi tukijalkojensa ansiosta työskennellä kaltevallakin alustalla. Erinomainen apu esim. katto- ja maalaustöissä.

Kysy lisää! Arto Vihtkari p. 040 – 527 2559 tai 09 - 2760773

59 KAHVILA KIOSKI

SYÖKERIN TUPA

MEILTÄ SAAT:

vastaleivotut pullat, pasteijat, sämpylät, jäätelöt, virvokkeet, makeiset maitotuotteet ym. elintarvikkeet lounas arkisin klo 10:30 14, grillituotteet joka päivä läpi aukiolon. oluet, siiderit ja lonkerot 2 kg, 5 kg sekä 11 kg kaasupullot

ASIAMIESPOSTI JA MATKAHUOLLON TOIMIPISTE

VEIKKAUKSEN TOIMIPISTE

VIHTIJÄRVEN JA LAPOON KALASTUSLUVAT

KESKIOLUTOIKEUDET

POLTTOÖLJYÄ MAATILOILLE JA KOTITALOUKSIIN

AJOKAUDELLA JOKA SUNNUNTAI MOOTTORIPYÖRIEN KOKOONTUMINEN

KESÄLLÄ RUNSAASTI TAPAHTUMIA SEURAA ILMOITUSTAULUAMME! TERVETULOA

SYÖKERIN TUPA KARKKILANTIE 8 PUH. (09) 2760 601

AVOINNA KESÄLLÄ JOKA PÄIVÄ KLO 21:EEN!

Kesän aukioloajat (kesä elokuu) Talven aukioloajat Ark 04:30 21:00 Ark 04:30 19:00 La 08:00 21:00 La 08:00 19:00 Su 09:00 21:00 Su 09:00 19:00

Huom ! Avaamme viimeistään mainittuna aikana. Yleensä ovemme on jo aiemmin auki.