VITAL
Vihtijärven alueen kehittämissuunnitelma
Raportti
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 21.11.2014 P23126
Raportti 1 (37)
21.11.2014
Sisällysluettelo
1 Tausta ...... 1 1.1 Sijainti ja laajuus ...... 1 2 Nykytilanneanalyysi ...... 2 2.1 Vihdin kunnan strategia ja muut strategiat ...... 2 2.1.1 Vihdin kunnan strategia 2014-2017 ...... 2 2.1.2 Asuntostrategia 2012 ...... 3 2.1.3 Kaavoitustilanne ...... 4 2.2 Asuminen & väestötiedot ...... 6 2.3 Elinkeinorakenne & palvelut ...... 8 2.4 Liikenne ...... 10 2.5 Maankäytön reunaehdot ...... 11 2.5.1 Kallioperä ...... 11 2.5.2 Maaperä ...... 11 2.5.3 Korkeusolosuhteet ...... 11 2.5.4 Vesiolot ...... 11 2.6 Luonto ...... 13 2.7 Maisema & kulttuuriympäristö ...... 14 2.7.1 Maisemarakenne ...... 15 2.7.2 Maisema-arvot ...... 15 2.7.3 Rakennettu kulttuuriympäristö ...... 17 3 Kehittämissuunnitelma ...... 20 3.1 Valmisteluvaihe ...... 20 3.1.1 Selvitykset ...... 20 3.1.2 Vyöhykemalli ...... 20 3.1.3 Mitoitus ...... 23 3.2 Kehityskuva ...... 26 3.2.1 Asuminen ...... 27 3.2.2 Elinkeino & työpaikat ...... 28 3.2.3 Palvelut ...... 28 3.2.4 Liikenne- ja infraverkko ...... 29 3.2.5 Energia ...... 29 3.2.6 Virkistys & vapaa-aika ...... 29 3.2.7 Luonto ...... 30 3.2.8 Maisema ja kulttuuriympäristö ...... 31 4 Johtopäätökset ...... 32 5 Lähteet ...... 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
Raportti 2 (37)
21.11.2014
Liitteet
Liite 1: Vihtijärven kylän kehityskuva Liite 2: Emätila- sekä kiinteistökohtaiset rakennusoikeudet (”Mitoitus”) Liite 3: Vihtijärven inventoidut rakennuskulttuurikohteet Liite 4: Vihtijärven luontoselvitys Liite 5: Vihtijärven maisemaselvitys
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (33)
21.11.2014
Vihtijärven alueen kehittämissuunnitelma
1 Tausta
VITAL – hanke on Vihtijärven kylämallin kehittämishanke, jossa pyritään löytämään maaseutumaisen kylän ja sen suunnittelun malli metropolialueen läheisyydessä sijaitsevalle kylälle. Vihtijärvellä maaseutumaisen kylämallin suunnittelussa keskeistä on kylän elinvoiman edistäminen uusien rakennuspaikkojen, kyläkoulun toiminnan turvaamisen ja yhdistystoiminnan kehittämisen, tietoliikenneyhteyksien ja vesi- ja viemäröintilinjojen toteuttamisen sekä yrittäjyyden edistämisen myötä.
Alkuvaiheessa tehtiin tarvekartoitus hankkeen toteuttamisen kannalta keskeisten selvitysten laatimisesta. Seuraavassa vaiheessa laadittiin erillisselvitykset kuten alueellinen historia- ja maisemaselvitys, luontoselvitys ja selvitys rakennuspaikoista. Molempien vaiheiden lopputuloksena laadittiin Vihtijärven kehittämissuunnitelma.
Vihtijärven kehittämissuunnitelma on laadittu Vihtijärven kyläyhdistys ry:n toimeksiannosta VITAL hankeen osana FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Vihtijärven kyläyhdistyksen yhdyshenkilönä on toiminut Kaarina Pullinen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä työstä on vastannut arkkitehti SAFA Anssi Savisalo. Työhön on osallistunut erikoissuunnittelija Jan Tvrdý (M.Sc.), maisema-arkkitehti MARK Eeva Eitsi, biologi Tiina Mäkelä (FM) ja konsultti Mari Pohjola (FM).
1.1 Sijainti ja laajuus
Suunnittelualue sijaitsee Salpausselkien välisellä järvi- ja viljelyseudulla (Kuusisto & Rinkinen 2012) Uudenmaan maakunnassa (kuva 1). Suunnittelualue kattaa koko Vihtijärven kylän alueen, joka sijaitsee Vihdin kunnan pohjoispuolella, Nurmijärven, Hyvinkään, Lopen ja Karkkilan rajoilla.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (33)
21.11.2014
Kuva 1. Hankealueen sijaintikartta.
2 Nykytilanneanalyysi
2.1 Vihdin kunnan strategia ja muut strategiat
2.1.1 Vihdin kunnan strategia 2014-2017
Strategian tarkoituksena on parantaa Vihdin mahdollisuuksia toimintaympäristönsä muutoksissa ja haasteissa.
Vihdin kunnan missio
• Vihti järjestää kuntalaisten peruspalvelut ja luo edellytyksiä kuntalaisten hyvinvoinnille. Kuntalaisten palvelut turvataan terveellä kuntataloudella.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (33)
21.11.2014
Vihdin arvot
• Asiakaslähtöisyys
• Vastuullisuus
• Oikeudenmukaisuus
• Avoimuus
• Yhteisöllisyys (Vireät ja toimivat taajamat ja kylät)
Vihdin kunnan visio 2025
• Vihti on metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvukunta.
2.1.2 Asuntostrategia 2012
Asuntostrategian tehtävänä on tarkentaa kuntastrategiassa määritellyt tavoitteet ja määritellä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on vuosittaisen toimintasuunnittelun pohja ja sen perusteella luodaan tavoitteet ja toimenpiteet valtuustokaudelle.
Tavoitteet:
• Asumisen ja ympäristön laatuun ja profilointiin panostaminen
• Riittävä asuin- ja elinkeinotonttivaranto
• Väestömäärän kasvu noin 2 % /vuosi.
Kuntastrategiassa hyväksytty väestökasvutavoite 2 % tarkoittaa asukkaina noin 600 uutta asukasta vuosittain. Huomioiden myös asumisväljyyden kasvu uusien asuntojen tarve on vuosittain noin 350 asuntoa. Asuntostrategian mukaisesti kuntaa ohjaa asuntotuotantoa asemakaavoitetuille alueille (kunnan oma raakamaa), eli pääsääntöisesti taajama-alueille (Nummela, Kirkonkylä, Ojakkala, Otalampi). Tavoite on, että suurin osa vihtiläisistä asuisi siten, että palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Asuntostrategia ei käsittele hajarakentamista.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (33)
21.11.2014
2.1.3 Kaavoitustilanne
Uudenmaan maakuntakaava Maakuntakaavassa Vihtijärvi on merkitty kyläksi (kuva 2). Kylä-merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on haja-asutusluonteisen lisärakentamisen ohjaaminen kyläalueille, edellytysten luominen palveluiden säilymiselle ja yhteisen vesihuollon järjestämiselle sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen.
Kuva 2. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta.
Maakuntakaavan mukaiset kylät muodostavat kokonaisuutena maakunnallisen kyläverkoston. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tuettava asumisen ohella alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista sekä parannettava kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä,
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (33)
21.11.2014
varmistettava kylien liikenneyhteydet päätieverkkoon ja selvitettävä yhteisen vesihuollon toteuttamismahdollisuudet. Täydennysrakentamisessa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet.
Vihtijärven osayleiskaava
Vihdin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihtijärven osayleiskaavan lokakuussa 1988. Ympäristöministeriö antoi vahvistamispäätöksen joulukuussa 1990, osayleiskaava jäi kuitenkin osittain vahvistamatta (kuva 3). Lainvoimainen Vihtijärven OYK kattaa Ylimmäinen-järven rannat sekä alueen kylän itärajalla, joka määrittää esimerkiksi loma-asuntojen korttelialueita.
Kuva 3. Vihtijärven osayleiskaavan lainvoimaisuus.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (33)
21.11.2014
Leppälammen ja Vihtijärven vesihuollon yleissuunnitelma
Vihtijärven vesiosuuskunta valmisteli vuonna 2009 Leppälammen ja Vihtijärven vesihuollon yleissuunnitelman (kuva 4). Työn tarkoituksena oli suunnitella viemäri- (viettoviemäri/paineviemäri) ja vesijohtoverkosto Vihtijärven keskustan alueelle.
Kuva 4. Leppälammen ja Vihtijärven vesihuollon yleissuunnitelma (Vihtijärven vesiosuuskunta 2009)
2.2 Asuminen & väestötiedot
Suomen ympäristökeskuksessa on kehitetty yhdyskuntarakenteen tutkimusta ja seurantaa palveleva tietojärjestelmä, yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR 2010), jossa Vihtijärvi on luokiteltu kyläksi sekä Hiiskula ja Äijäkoski pienkyliksi (kuva 5). Kylän väestö asuu pienemmillä kyläalueilla tai haja-asutusalueilla. Alueellisesti vertailtuna Vihtijärvellä on paljon hajarakentamista.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (33)
21.11.2014
Kuva 5. Asumisen jakauma sekä YKR-alueet Vihtijärvellä.
Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsi Vihtijärven vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 2010. Vihtijärvi valittiin lisäksi myös koko Suomen vuoden kyläksi.
Vihtijärven alueella on 539 asukasta ja noin 270 taloutta (Tilastokeskus, 2012). Asukasluvulla on selkeästi nouseva trendi (Tilastokeskus, 2013):
• 514 (2010)
• 521 (2011)
• 537 (2012)
• 539 (2013)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (33)
21.11.2014
Kuva 6. Vihtijärven väestörakenne ja ikäryhmät.
Vihtijärven alueella on 361 kesämökkiä (Tilastokeskus, 2012) ja noin 270 asuinrakennuksia (Maanmittauslaitos, 2014).
2.3 Elinkeinorakenne & palvelut
Kylässä on noin 35 yritystä ja noin 30 työpaikkaa (kuva 7), työpaikat jakautuen seuraavasti (YKR 2010):
• Alkutuotanto - 4kpl
• Jalostus - 8kpl
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (33)
21.11.2014
• Palvelut - 6kpl
• Maatalous, metsätalous ja kalatalous - 4kpl
• Rakentaminen - 8kpl
• Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien Korjaus - 4kpl
• Informaatio ja viestintä - 2kpl
• Hallinto- ja tukipalvelutoiminta - 1kpl
• Koulutus - 5kpl
• Terveys- ja sosiaalipalvelut -1kpl
• Muu palvelutoiminta - 3kpl
Vihtijärvellä varhaiskasvatusta esiopetuksineen tarjotaan kylän monitoimitalolla (30 lasta). Kylällä toimii myös yksi kunnallinen perhepäivähoitaja. Päiväkodin lapset ovat iältään 1-6 –vuotiaita ja heidät on jaettu pienten ja isojen ryhmään. Henkilökuntaan kuuluu lastentarhanopettaja, neljä päivähoitajaa sekä yhdistelmätyöntekijä.
Vihtijärven koulu sijaitsee luonnonkauniilla harjanteella Alimmaisenjärven rannalla mäntymetsän keskellä. Koulussa opiskelee noin 45 oppilasta ja oppilasennusteiden mukaan luku kasvaa tulevaisuudessa. Vihtijärven koulun vanhempainyhdistyksen järjestää iltapäivätoiminta pienille koululaisille koulupäivinä.
Nummituvan yleisurheilukenttä (talvella luistelukenttä), tenniskenttä ja valaistu pururata ovat myös sopivan lähellä päiväkotia / koulua. Talvella on hyvät mahdollisuudet harrastaa hiihtoa ja luistelua. Koulunummella on kuntopolku. Nummituvasta löytyy myös palo- ja pelastustoiminta, kunto- ja liikuntasali.
Kylän keskustassa sijaitse elintarvikekioski, jossa on myös posti, Veikkaus ja matkahuolto. Kioskin läheisyydessä, Niemenjärven pohjoisrannalla on uimaranta. Kirjastoauto käy Vihtijärven koululla parillisen viikon torstaina klo 11.45 – 12.30.
Kappelissa pidetään jumalanpalvelus keskimäärin kerran kuussa. Istumapaikkoja on sata. Kappelin vieressä on hautausmaa.
Kylässä harjoitetaan monipuolista ja vireää kylätoimintaa monien paikallisten organisaatioiden kautta. Kylällä toimii myös palokunta (Vihtijärven VPK).
Vihtijärven asukkailla on myös mahdollisuus käyttää naapurikuntien palveluita kuten esim. Hyvinkään aluesairaalaa tai Nurmijärven kouluja. Lähin poliisi- asema on Nurmijärvellä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (33)
21.11.2014
Kuva 7. Vihtijärven elinkeinorakenne ja palvelut.
2.4 Liikenne
Matkaa Vihdin kirkonkylään on noin 24 km ja Nummelan keskustaan noin 35 km. Kylän kautta kulkevat seututie 132 Vantaan Keimolasta Lopelle ja siitä erkaneva seututie 133 Karkkilaan.
Joukkoliikenne (Matkahuolto 2014):
• Vihtijärvi – Helsinki noin kerran tunnissa, kesto 1t 10 min. Matkalipun hinta aikuiselle 10,1 €.
• Vihtijärvi – Nummela kerran päivässä – meno 7:55 (kesto 1t), paluumatka ei ole järjestelty. Matkalipun hinta aikuiselle 9,3 €.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (33)
21.11.2014
• Vihtijärvi – Loppi noin 6 kertaa päivässä, kesto 30 min. Matkalipun hinta aikuiselle 6,8 €.
• Vihtijärvi – Klaukkala noin 10 kertaa päivässä, kesto 25 min. Matkalipun hinta aikuiselle 6,1 €.
Asiointiliikenne on Vihdin kunnan järjestämää kaikille avointa joukkoliikennettä, joka toteutetaan tilataksilla. Taksa on 3,00 €/suunta. Alle 12-vuotiailta ei peritä maksua. (Vihdin kunta 2014)
2.5 Maankäytön reunaehdot
2.5.1 Kallioperä
Vihtijärven maastonmuodot ovat vaihtelevat. Valtaosalla aluetta suhteelliset korkeuserot ovat kolmenkymmenen metrin luokkaa. Kallioperä määrää maaston perusmuodot.
Kallioperä koostuu Vihtijärven pohjoispuolella pääasiassa mikrokliinigraniitista. Keski- ja eteläosaa dominoivat suprakrustisia seurantoja - gneissit ja kvartsit.
Vihtijärven kallioperän merkittävin geomorfologinen muodostuma on Rokokallio sekä Ylimmäisenjärven muinaisranta. Vihtijärvellä on kohtalaisen runsaasti jyrkkämuotoisia kallioita.
2.5.2 Maaperä
Alueella vaihtelevat pääosin savet ja hiekkamoreenit (kuva 8). Kallio- ja moreenialueet erottuvat myös topografialtaan korkeampina mäki- ja selännealueina suurmaisemassa. Vihtijärven keskustan alueelta löytyy soravaltaisia reunamuodostumia. Suoalueet sekä jokilaaksojen pohjat erottuvat turve- ja liejualueina, kuten Uudensillansuo, Mäntysuo ja Hiukkalamminsuo.
2.5.3 Korkeusolosuhteet
Alavimmat alueet ovat Lapoo-järvi (85,5 mpy) sekä liittyvä Vihtijoenlaakso. Vihtijärven korkeimmat kohdat ovat yli 150 mpy. Alueen korkein kohta, Rokokallio, sijaitsee Vihtijärven kylän etelärajalla.
2.5.4 Vesiolot
Vihtijärven merkittävin ja suurin järvi on Vihtijärvi (86,5 mpy), jonka länsiosaan on rakentunut kylän keskus. Kylän keskusta rajoittavat myös lähellä oleva Ylimmäinen-järvi (97,7 mpy), etelässä sijaitseva Niemenjärvi (97,0 mpy) sekä pohjoisessa sijaitseva Petätys-järvi (101,9 mpy). Vihtijärven keskustan kaakkoissuunnalla sijaitsee myös Lapoo-järvi (85,5 mpy). Ulkoilun näkökulmasta merkittävämpi vesistö on Valkealammi (114,2 mpy). Vihtijärven kylän alueella saa alkuunsa myös Vihtijoki. Muut merkittävät joet ja purot alueella ovat Keihäsjoki (Mäkelän pohjoispuolella), Ali-Kärrin joki sekä Lapoonjoki.
Vihtijärvellä on useita pohjavesialueita (taulukko 1), joista mm. Vihtijärvi kuuluu 1. luokan pohjavesialueisiin. Vihtijärvi, Ylimmäinen, Kuonjoennummi, Likolampi ja Tupakkiaro sekä Koulunnummi ovat vedenhankinnan kannalta arvokkaita pohjavesialueita.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (33)
21.11.2014
Kuva 8. Maaperäkartta ja pohjavesialueet.
Taulukko 1. Selvitysalueelle sijoittuvat pohjavesialueet (OIVA 2014).
Tunnus Nimi Tyyppi Antoisuus Kuntanimi Riskiarvio Pinta- (m3/vrk) ala (km2) 154352 Kiljava Vedenhankintaa varten tärkeä 7000 Nurmijärvi Riskialue 17,01 pohjavesialue 192726 Kuonjoennummi Vedenhankintaan soveltuva 1400 Vihti Ei 4,10 pohjavesialue 192719 Tupakkiaro Vedenhankintaan soveltuva 350 Vihti Ei 1,08 pohjavesialue 192728 Vihtijärvi Vedenhankintaan soveltuva 560 Vihti Ei 2,15 pohjavesialue 192727 Ylimmäinen Vedenhankintaan soveltuva 340 Vihti Ei 1,39 pohjavesialue
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (33)
21.11.2014
0122415 C Kuonjoki Vedenhankintaan soveltuva 950 Karkkila Ei 2,90 pohjavesialue 192720 Likolampi Vedenhankintaan soveltuva 580 Vihti Ei 2,24 pohjavesialue 154312 Kassakumpu Vedenhankintaan soveltuva 240 Nurmijärvi Ei 0,57 pohjavesialue 192717 Koulunnummi Vedenhankintaa varten tärkeä 430 Vihti Ei 1,26 pohjavesialue 192753 Haimoo Vedenhankintaan soveltuva 290 Vihti Ei 0,79 pohjavesialue
Vihtijärvellä on useita suoalueita, joista laajimmat ovat Mäntysuo, Tyrymäensuo ja Valkealamminsuo. Ne ovat pääosin ojitettu.
2.6 Luonto
Vihtijärven selvitysalueella vaihtelevat kuivahkot, tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, lehdot, peltomaat sekä kulttuurivaikutteiset rakennetut alueet. Alue on maastonmuodoiltaan hyvin vaihtelevaa ja maisemaa monipuolistavat moreenimuodostelmat, kalliot sekä useat järvet ja lammet.
Alueelle sijoittuu useita liito-oravan elinympäristöjä, luonnontilaisia tai sen kaltaisia puroja ja jokia, ojittamattomia suoalueita sekä kalliometsiä, joille sijoittuu mahdollisia metsälain 10§:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä.
Selvitysalueelle sijoittuu useita maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Selvitysalueelle ei sijoitu Natura 2000- alueita (kuva 9).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (33)
21.11.2014
Kuva 9. Natura 2000-alueet ja luonnonsuojelualueet lähtötietojen perusteella (OIVA 2014).
2.7 Maisema & kulttuuriympäristö
Maisemamaakunnallisessa aluejaossa suunnittelualue kuuluu Salpausselkien väliselle järvi- ja viljelyseudulle (Kuusisto & Rinkinen 2012). Alueelle tyypillisiä ovat pienipiirteiset ja vaihtelevat maastonmuodot, kalkkipitoinen maaperä ja lehtokasvillisuus. Muusta maakunnasta poiketen seutu kuuluu eteläisimpien rannikkoalueiden ohella tammivyöhykkeeseen. Vanhin asutus on sijainnut järvien välisillä kannaksilla. Viljelykset ovat järvien rantamailla. Luoteessa maisema muuttuu kallioisemmaksi ja karummaksi vaihettuen hiljalleen Hämeen järviylängön metsä- ja viljelymaisemiin. Esimerkiksi Karkkilan ylänkö on Salpausselän vaihtelevaa reunavyöhykettä, jossa harjut, pienet maaperän painanteisiin syntyneet järvet ja moreenimuodostumat vuorottelevat. Alue on
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (33)
21.11.2014
metsäistä, eikä savikoita ja peltoja juurikaan ole. Salpausselkien välisellä järvi- ja viljelyseudulla on mm. seuraavia ominaispiirteitä:
• Keskiaikaiset kivikirkot
• Kartanot: muutamia ennen 1560-lukua, pääosin sen jälkeisiä
• Maaseudun asutus: perinteisesti paljon pieniä 1-2 talon ”kyliä”
• Viljely: samat pellot viljelyksessä jo vuosisatojen ajan
• Puutarhatoiminta: Kauppapuutarhat ja omenanviljely
Vanhan rakennuskannan lisäksi kyläalueiden tärkeitä maisemakuvallisia piirteitä ovat myös pellot, niitä rajaavat metsäiset reunat sekä kylärakenteen taustalla kohoavat metsät.
2.7.1 Maisemarakenne
Maisemarakenteen pienipiirteisyydestä johtuen maiseman vyöhykkeet ovat vaihtelevia. Vihtijärven maiseman perusrakenteessa erottuvat selkeästi neljä isoa järveä sekä Vihtijoen jokilaakso ja niitä ympäröivät selännealueet. Maasto on hyvin vaihteleva ja jyrkät rinteet yleisiä.
Maisemallisesti merkittävät solmukohdat muodostuvat laaksojen sekä kulkureittien risteämiskohtiin, mm. Vihtijärven keskustaan, jossa järvien rannat sekä tieyhteydet muodostavat alueen merkittävimmän solmukohdan.
2.7.2 Maisema-arvot
Vihtijärven kyläalueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita tai valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (kuva 10). Sen sijaan itäisen rajan lähelle, Nurmijärven sekä Hyvinkään alueelle, sijoittuu maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto sekä Sääksjärven vapaa-ajan alue.
Hankealueella ei sijaitse muinaisjäännöskohteita tai -alueita (Museovirasto 2014). Ylimmäisen järven pohjoisrannoilla sijaitsee Ylimmäisenjärven muinaisranta (kuva 11): rantakerrostuma, joka on luokiteltu arvokkaaksi tuuli- ja rantakerrostumaksi (Suomen ympäristökeskus 2012).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 (33)
21.11.2014
Kuva 10. Vihtijärven maiseman perusrakenne ja arvot.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 17 (33)
21.11.2014
Kuva 11. Ylimmäisenjärven muinaisrannalta avautuu myös näkymä etelään.
Vihtijärven kyläalueen etelärajalla sijaitsee valtakunnallisesti arvokas kallioalue Rokokallio (156,0 mpy, kuva 12). Kallioalueen arvoluokka on 3, eli hyvin arvokas kallioalue (Suomen ympäristökeskus 2004).
Kuva 12. Rokokallion upeat maisemanäkymät etelään.
2.7.3 Rakennettu kulttuuriympäristö
Vihtijärven kylän alueelta löytyy 81 Museoviraston inventoimaa rakennuskulttuurikohdetta (kuva 14 & liite 3), erityisesti lohkotilat (esimerkiksi Hiiskulan ent. sivutila), entiset torpat ja osatalot. Kuninkaankartalla (v. 1782, kuva 13) erottuvat selvästi nykyinen Vihtijärven keskusta ja Hiiskulan kartano, joka on nykyaikana edelleen merkittävin kiinteistöomistaja Vihtijärvellä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 18 (33)
21.11.2014
Hiiskulan kartano sijaitsee Vihdin koillisosassa Alimmaisenjärven etelärannalla. Kartanon perusti vuonna 1836 vapaaherra Arthur Wilhelm Klinckowström ostamalla Kourlaan kuuluneet Hurran, Kaupin, Syökärin ja Kuloin rälssitilat Carl Henrik Tollin konkurssipesästä. Kartanoon liitettiin 1860-luvulla Ali-Seppä - niminen puolikas Sepän perintötaloa, 1870-luvulla Porrin perintötalo ja 1880- luvulla Poukoin ja Sorvarin perintötilat. 1861 Hiiskulan kartano lankesi paroni Arthur Emil Wilhelm Klinckowströmille. Kartanonpidossa hän ei kuitenkaan onnistunut, vaan teki konkurssin 1868. Velkaantumisen pääsyyksi Arthur Klinckowström ilmoitti konkurssihakemuksessaan pahat katovuodet. Hiiskulan osti konkurssihuutokaupasta vuonna 1869 kollegionasessori, myöhemmin hovineuvos Alexander Wilhelm Brummer, joka myöhemmin osti myös Tervalammen säteritilan. Alexander Wilhelm Brummerin pojanpoika, insinööri Hans Brummer käytti hyväkseen lunastusoikeuttaan 1911 ja hänestä tuli Hiiskulan kartanon omistaja aina kuolemaansa vuoteen 1956 saakka. Silloin kartanon peri hänen poikansa Henrik Brummer. Vuonna 1987 tapahtui seuraava perinnönjako jolloin omistus siirtyi seuraavalle polvelle. (Vihtijärven kyläyhdistys 2012)
Kuva 13. Ote Kuninkaankartasta (1782). Kartalla näkyy mm. Vihtijärven kylä ja Hiiskulan kartano.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 19 (33)
21.11.2014
Kuva 14. Vihtijärven inventoidut rakennuskulttuurikohteet, joilla on maisemallisia, historiallisia tai muita arvoja. Kohteiden nimet ja arvot esitetään liitteessä 3.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 20 (33)
21.11.2014
3 Kehittämissuunnitelma
Nykytila-analyysin, kylän asettamien tavoitteiden ja lähtökohtien pohjalta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy laati kehityskuvan kyläkeskuksen alueelle sekä kuivan maan mitoituksen (rakentamismahdollisuuksien jakautumisen kiinteistöittäin) koko tarkastelualueelle. Kehittämissuunnitelmassa tarkasteltiin maankäytön kehittämisen tarpeita ja painopistealueita koko Vihtijärven kylän alueella. Varsinaiset kehitystarpeet koskivat kyläkeskuksen aluetta, johon valmisteltiin kehityskuva.
3.1 Valmisteluvaihe
3.1.1 Selvitykset
Vihtijärven luontoselvitys (liite 4)
Luontoselvityksen maastotyöt suoritettiin 1.6., 2.6. sekä 12.7.2014 Selvitys perustuu arvokkaiden luontokohteiden inventointiin.
Vihtijärven maisemaselvitys (liite 5)
Maisemaselvityksen maastotyöt suoritettiin 8.6.2014. Maisemaselvitys on laadittu Vihtijärven kehityskuvaa varten.
3.1.2 Vyöhykemalli
Vyöhykemallin laatiminen sisälsi eri osa-alueiden tarkastelun paikkatietoanalyysien tukemana asiantuntija-arviona. Vyöhykemallin perusteella määriteltiin potentiaaliset rakentamisalueet uusien rakennuspaikkojen sijoittamista varten (taulukko 2). Lähtöaineistojen pohjalta määriteltiin jokaiselle tekijälle seuraavat yhdyskuntavyöhykkeet, joille annettiin 0 – 10 pistettä:
• vyöhyke, jolla uudisrakentaminen ei ole suositeltavaa (0 pistettä)
• vyöhyke, jolla uudisrakentaminen on mahdollista (5 pistettä)
• vyöhyke, jolla uudisrakentaminen on suositeltavaa (10 pistettä)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 21 (33)
21.11.2014
Taulukko 2. Teemakohtaiset analyysit sekä vyöhykkeiden määrittely.
TEEMAKOHTAISET ANALYYSIT VYÖHYKKEET uudisrakentaminen uudisrakentaminen uudisrakentaminen suositeltava mahdollista ei suositeltava
10 pistettä 5 pistettä 0 piste luontoarvot (luonnonsuojelualueet + >100 m 50-100 m <50 m natura2000 + pohjavesialueet + vesistöt) maisema-arvot (kallio + ranta ja >100 m 50-100 m <50m tuulimuodostelmat + harjut + maisemallisesti arvokkaat alueet) maaston kaltevuus <5 % 5 - 10 % > 10 % pellot (yhtenäiset peltoalueet) < 1 ha 1-2,5 ha >2,5 ha suot (etäisyys) >100 m 50-100 m <50 m laajat yhtenäiset metsäalueet <50 ha 50-500 ha >500 ha maaperän rakennettavuus (turve + savi + >50 m 10-50 m <10 m lieju) kiviainesotto (etäisyys) >100 m 50-100 m <50 m saavutettavuus - palvelut kaikki yhteensä <500 m 500-2000 m >2000 m joukkoliikenteen saavutettavuus (etäisyys <250 m 250-500 m >500 m pysäkille) asemakaavoitetut alueet <50 m 50-100 m >100 m
(liittymismahdollisuus verkostoon) tiet (liittymismahdollisuus tieverkkoon) <50 m 50-100 m >100 m rakennusten läheisyys <50 m 50-100 m >100 m
Vyöhykeanalyysin perusteella määriteltiin seuraavia Vihtijärven rakentamispainealueita (eniten pisteitä saaneet paikat) (kuva 15):
• Vihtijärven kylän keskusta • Hiiskulan kartano • Koivumäki & Ylimmäinen • Mäkelä
Vihtijärven keskustan osalta tunnistettiin tarkemmalla tasolla vielä seuraavia rakentamispainealueita, joille sijoitettiin mitoitukseen perustuvia uusia rakennuspaikkoja suoraan kartalle (kuva 16):
• Ali-Vanhakylä • Hiiskula • ”Keskusta-alue” • Kuloi • Lepola & Rintala • Nummenranta & Sahanmäki • Nybacka
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 22 (33)
21.11.2014
Mäkelä
Ylimmäinen & Koivumäki
Vihtijärven keskusta
Hiiskulan kartano
Kuva 15. Vyöhykemalli Vihtijärven alueelta. Vyöhykemallin perusteella määriteltiin potentiaaliset rakentamisalueet uusien rakennuspaikkojen sijoittamista varten. Punaiset alueet osoittavat alueet, joilla uudisrakentaminen on suositeltavaa (eniten pisteitä saaneet paikat).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 23 (33)
21.11.2014
Nybacka Ali- Vanhakylä
Nummenranta & Sahanmäki Keskusta-alue Kuloi
Lepola & Rintala
Hiiskula
Kuva 16. Vyöhykemalli Vihtijärven keskustan alueelta. Vyöhykemallin perusteella määriteltiin potentiaaliset rakentamisalueet uusien rakennuspaikkojen sijoittamista varten. Punaiset alueet osoittavat alueet, joilla uudisrakentaminen on suositeltavaa (eniten pisteitä saaneet paikat).
3.1.3 Mitoitus
Alueilla, joilla Vihtijärven osayleiskaava ei ole lainvoimainen (kuva 17), hajarakentamisen mahdollisuudet ratkaistiin Vihdin kunnassa käytössä olevan hajarakennusoikeuden laskentamallin ja emätilaselvitykseen perustuvan mitoitustarkastelun kautta.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 24 (33)
21.11.2014
Kuva 17. Kuivan-maan mitoitustarkastelu koskee kartalla olevia vihreitä alueita.
Mitoituksen avulla toteutuu maanomistajien tasapuolinen kohtelu, sillä rakennuspaikkoja määrittäessä käytetään Vihdin kunnan mitoitusperusteita. Vihdin kunnassa käytössä oleva hajarakennusoikeuden laskentamalli:
• Laskennan lähtökohtana on emätila.
• Emätilatarkastelun poikkileikkausajankohta on 1.7.1959. Ajankohdan jälkeen erotetut määräalat katsotaan lohkotiloiksi.
• Näille tiloille vahvistettiin laskennallinen kokonaisrakennusoikeus mitoitusperusteen mukaisesti.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 25 (33)
21.11.2014
• Emätilojen rakennusoikeus määräytyy pinta-alan ja käytettyjen mitoitusnormien perusteella tehdyn laskelman mukaan. Hajarakennus- oikeuden laskennan perusteena oleva pinta-ala= emätilan pinta-ala, josta on vähennetty jyrkänteet ja kallioiden lakialueet, kosteikot ja vesistöt sekä peltoalueet.
• Palveluetäisyys, vyöhykemääritys
o Lähin koulu, etäisyys alle 2 km -> vyöhyke I
o Lähin koulu, etäisyys alle 4 km-> vyöhyke II
o Lähin koulu, etäisyys yli 4 km-> vyöhyke III
Vihdin kunnan hajarakennusoikeuden laskentamallin ja emätilaselvitykseen perustuvan mitoitustarkastelun kautta saatiin 400 uutta rakennuspaikkaa (rakennusoikeutta). Emätila- sekä kiinteistökohtaiset rakennusoikeudet esitetään liitteessä 2.
Vihtijärven keskustan osalta uusien rakennuspaikkojen lukumäärä ja niiden likimääräinen sijainti osoitettiin kiinteistökohtaisesti kartalle vyöhykeanalyysin perusteella sekä mahdollisuuksien mukaan niin, että:
• keskitetty vesihuolto on alueella kiinteistökohtaisia edullisempaa; noin 30 rakennusta neliökilometrillä (Suomen ympäristökeskus 2013);
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 26 (33)
21.11.2014
• suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuvat maisemaan ja muuhun ympäristöön siten, että alueen kylämäisyys säilyy;
• rakentaminen ei estä maatalouden toiminta- ja kehittämisedellytyksiä (mm. kotieläintalouden suuryksiköt);
• rakennuspaikat sijoitetaan lähelle olemassa olevia tieyhteyksiä;
• rakennuspaikkoja ei sijoiteta avoimille peltoalueille. Rakennuspaikkoja voidaan sijoittaa peltoalueiden laidoilla oleville metsäalueille.
3.2 Kehityskuva
Kehityskuvan (kuva 18) tavoitteena on ohjata ja ennakoida Vihtijärven kylän tulevaa kehitystä, määritellä alueidenkäytön periaatteet ja painopistealueet sekä luoda peruslinjaukset alueiden jatkosuunnittelulle. Kehityskuva toimii samalla keskeisiä sidosryhmiä sekä kyläläisiä osallistuvana ja sitouttavana prosessina.
Kylän kehityksen ja maankäytön ohjauksen kannalta keskeisimmät asiat ja tulevaisuuden haasteet ovat:
• yhdyskuntarakenteen eheyttäminen
• palvelutarjonnan ja työpaikkojen turvaaminen
• kyläkeskuksen palvelujen ja erilaisten asumismuotojen kehittäminen
• kylän elinvoimaisuuden säilyttäminen
• matkailuun ja virkistykseen soveltuvien alueiden potentiaalin hyödyntäminen ja palveluiden kehittäminen
• liikenteen, erityisesti kevyen liikenteen, toimintamahdollisuuksien parantaminen
• kylän vetovoimaisuuden säilyttäminen
• kylän alueellisen aseman vahvistaminen
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 27 (33)
21.11.2014
Kuva 18. Vihtijärven kylän kehityskuva (myös liitteessä 1).
3.2.1 Asuminen
Uutta yhdyskuntarakennetta (pientaloasumista) sijoitetaan olemassa olevan sekä suunnitellun infran yhteyteen tai siihen helposti liitettävästi. Uusien rakennusten tulee liittyä tasapainoisesti olevaan rakennuskantaan ja maisemarakenteeseen. Täydennysrakentamisella tähdätään samoin aluekokonaisuuksien kohentamiseen ja valmiiksi saamiseen sekä viihtyisyyden ja kiinteistöarvon lisäämiseen. Kehityskuvassa eroteltiin kaksi asumisen kehittämistä mahdollistavaa aluetta:
Kehittyvä asuinalue
Kehittyvät asuinalueet on rajattu koulun 2 km saavutettavuusvyöhykkeelle ja kehittämiskuvaan vesihuollon piirissä olemassa oleville asuinalueille. Uusien asuinrakennuksien sijainti ohjataan ensisijaisesti kehittyville alueille.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 28 (33)
21.11.2014
Asuinalueen laajennus
Kehityskuvaan osoitettiin kaksi asuinalueen laajennusaluetta. Laajennusalueille voidaan osoittaa uusia asuinrakennuksia, mikäli niiden osoittaminen kehittyville asuinalueille on jostain syystä mahdotonta.
3.2.2 Elinkeino & työpaikat
Maa- ja metsätalouden elinehtojen ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä uusien rinnakkaisten elinkeinotoimintojen kehittäminen on kylä- ja maaseutualueiden elinvoiman tärkein tekijä. Tulevaisuudessa kylässä tuetaan lähiruokatuotantoa sekä uusien energialähteiden kuten bioenergian hyödyntämistä.
Kyläkeskuksen alueella tarjotaan toimintaympäristöjä uusille yrityksille, esimerkiksi palvelualan yrityksille ja mahdollisesti myös start-up yrityksille. Yritysalueiden ympäristöt rakennetaan alueen luonto- ja maisemakuvaa kunnioittaen ja siihen sopeuttaen. Kylän kehityksessä tuetaan ensisijaisesti seuraavia elinkeinoryhmiä:
• alkutuotanto
• jalostus
• palvelut
• maatalous, metsätalous ja kalatalous
• tukku- ja vähittäiskauppa
3.2.3 Palvelut
Alueella tärkeimmät julkiset ja kaupalliset palvelut ovat kehityskuvassa keskittyneet kyläkeskukseen.
Väestönkasvu sekä mahdollinen yritysten määrän kasvu synnyttävät Vihtijärven keskusta-alueelle uutta asiointiliikennettä, joka tukee keskustan liike- ja palvelutoimintaa. Julkiset palvelut tulee sijoittaa Vihtijärven koulun ja Nummituvan ympäristöön.
Yksityiset palvelut ohjataan kyläkeskuksen alueelle. Uusia yksityisiä palveluita voi olla esimerkiksi:
• tuotantotoiminnan lisääminen (lähiruoka, uusiutuvia energian tuotanto)
• etätyökeskus
• huoltoasema
• korjaamopalveluita
• matkailupalveluita (B&B, pienhotelli, kalastus ja metsästys, kaluston vuokraus, ohjelmallinen toiminta, palvelupaketit, täysihoito)
• saneeraus/rakennustyö, puuteollisuus / jalostusasteen nosto
• kuljetusliikenneyrittäjä / taksi
• yksityinen päiväkoti (erikoispäiväkoti kuten metsäpäiväkoti)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 29 (33)
21.11.2014
• kotikäynnit: hieroja, kauneushoitaja, kokki
• käsityöpaja
• puutarhatuotteet
3.2.4 Liikenne- ja infraverkko
Kylän sijainnin johdosta liikennesuoritteen määrä kasvaa ja joukkoliikenteen järjestäminen on keskeinen haaste toimivan kylä- sekä kuntarakenteen kannalta. Suunnittelemalla maankäyttöä ja sijoittamalla palveluita joukkoliikennekäytävien varsille joukkoliikenteen edellytykset paranevat ja henkilöautoliikenteen suorite pienenee.
Uuden palvelukeskittymän toteutuminen keskustaan voi edellyttää liikennejärjestelmän, esimerkiksi liittymäalueen, kehittämistä. Kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen on kylässä tärkeä erityisesti vilkasliikenteisten tieosuuksien varrella kuten Lopentiellä. Myös kehitettävien asuinalueiden välille tarvitaan ja kehitetään kevyen liikenteen yhteydet.
Uusien rakennuspaikkojen sijoittamisessa pyritään vahvistamaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, nostamaan olemassa olevaa rakennustiheyttä ja tukemaan vesihuollon yleissuunnitelmaa (Vihtijärven vesiosuuskunta 2009). Kyläalueen sijainti ja yhdyskuntarakenteen tiheys vaikuttavat suoraan yhteisen vesihuoltoverkoston kustannuksiin, erityisesti kiinteistökohtaisiin kustannuksiin.
Vesihuoltoverkoston kehittäminen ja rakentaminen mahdollistaa myös tietoliikenneverkoston kehittämisen (valokuitukaapeli).
3.2.5 Energia
Kylän kehityksessä keskitytään paikallisiin resursseihin ja niiden avulla siirrytään lähienergian tuotantomuotoihin. Tulevaisuudessa tuetaan erityisesti:
• aurinkoenergian käyttöä
• maalämpöjärjestelmiä
• hakelämmön tuotantoa.
Energiatuotannossa voidaan hyödyntää myös Vihtijärven alueella syntyvää biojätettä ja siitä mädättämällä saatavaa energiapotentiaalia. Paikalliset tuotantolaitokset sijoitetaan ympäristöarvot huomioiden, esimerkiksi maalämpöjärjestelmät sijoitetaan pohjavesialueiden ulkopuolelle.
3.2.6 Virkistys & vapaa-aika
Virkistysalueet ja -yhteydet, erityisesti Vihtijärven keskustassa, otettiin huomioon ja vahvistettiin niiden asemaa maankäytön suunnittelussa.
Lähipalveluiden vähetessä on syytä kiinnittää huomiota myös asuinalueiden ja niiden yhteydessä olevien lähivirkistysalueiden viihtyvyystekijöihin. Asuinalueiden viihtyisyyttä ja vetovoimaa voidaan parantaa luonnonympäristön ja puistojen hoidolla sekä Koulunnummen ja Laihueensuon ulkoilureittien kehittämisellä tai peli- ja leikkikenttien rakentamisella. Näin voidaan samalla lisätä keskeisten kulttuuri- ja luontoympäristöjen matkailullista vetovoimaa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 30 (33)
21.11.2014
Kehityksessä panostetaan seuraaviin virkistyksen ja vapaa-ajan vetovoimatekijöihin:
• Hiiskulan kartano
• Rauhaniemen ulkoilualue - Vihtijärven rannalla sijaitseva ulkoilu- ja leirintäalue.
• Rokokallio
• Pienipiirteinen vesistöinen hiljainen luontoympäristö, kulttuurimaisema, maaseutu
• Voimakas yhdistystoiminta
Kyläläiset, maisema, ympäristö, perinne, historia ja ilmapiiri ovat osa myytävää Vihtijärven matkailutuotetta. Keskustan kaupan ja palveluiden kehittäminen voi lisätä tulevaisuudessa alueen matkailullista merkitystä. Matkailuvetovoimaa tuetaan seuraavien tekijöiden avulla:
• Majoitustoiminta (esim. Hiiskulan kartanossa) - maatilamajoitus, kylämajoitus, mökkimajoitus
• Yrittäjien verkottuminen ja markkinointi (esim. yhteinen on-line varausportaali) kylä- ja seutualueella
• Luontoharrastusmahdollisuuksien kehittäminen (yleiset nuotiopaikat ja laavut, lintutornit)
• Urheiluharrastusmahdollisuuksien kehittäminen - esimerkiksi latu- ja pyöräilyverkoston kehittäminen, golfkeskus, hevosurheilu
• Opastusten kehittäminen, paikallinen luonto- ja ulkoilukartta
• Kurssitoiminnan kehittäminen ja kylämatkailu (paikallinen osaaminen esim. käsityökurssit)
• Tapahtumien järjestäminen – maatilatorit, lähiruokatapahtumat, kesäteatteri, lavatanssit,
3.2.7 Luonto
Vihtijärven kylän kehityskuvassa otettiin huomioon arvokkaat luontokohteet. Esimerkiksi kehittyvät asuinalueet valittiin nämä kohteet huomioiden. Rakentaminen ohjataan arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle. Rakentamisen ja luontokohteiden sekä rakennuspaikkojen ja vesistöjen välille jätetään sopivia (15 metriä leveä) suojavyöhykkeitä.
Alueelle sijoittuu esimerkiksi useita liito-oravan elinympäristöjä, luonnontilaisia tai sen kaltaisia puroja ja jokia, ojittamattomia suoalueita sekä kalliometsiä, joille sijoittuu mahdollisia metsälain 10§:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Näille alueille voidaan ohjata luontomatkailua esimerkiksi luontopolkujen avulla, mutta alueet kuitenkin säästetään laajemmalta rakentamiselta.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 31 (33)
21.11.2014
3.2.8 Maisema ja kulttuuriympäristö
Maiseman kannalta rakentamisessa suositaan jo olevaa kyläaluetta, johon täydennysrakentaminen antaa parhaat edellytykset maiseman ja elinympäristön vaalimiselle ja kehittämiselle. Paikallisia kyläalueita, kuten Ylimmäistä, Koivumäkeä ja Mäkelää, tulee kehittää niiden rakentamisen ominaispiirteet ja arvot huomioon ottaen.
Kehityskuvassa hyödynnettiin selvitysalueiden vahvuuksia kuten esimerkiksi avoimia viljelyalueita ja maisemallisesti hienoja reunavyöhykkeitä. Potentiaalisten liiketoimintarakennusten tulee liittyä tasapainoisesti olevaan rakennuskantaan ja maisemarakenteeseen. Alueen maisemarakenteen ja maisemakuvan tulee säilyä rakentamisen ohella. Uutta rakentamista sijoitettaessa otetaan huomioon myös ympäröivään maisemaan avautuvat näkymät, jotta niitä ei tukita rakentamisella.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 32 (33)
21.11.2014
4 Johtopäätökset
Kehittämissuunnitelma esittää Vihtijärven kylän kehittämisperiaatteet sanallisesti ja karttaesityksenä. Työssä on esitetty konkreettisesti, millä laajuudella kylässä on realistista odottaa täydennysrakentamista ja mihin rakentamisen tulisi sijoittua, jotta se vahvistaa kylän elinvoimaa ja palvelujen kehittymistä. Työn yhtenä lopputuloksena on tuotettu tausta-aineistona toimiva selvitys, joka seuraa tarkasti Vihdin kunnan mitoitusperusteita, ja jota kunta voi käyttää kylän alueelle sijoittuvien rakennuspaikkojen suunnittelutarveharkinnassa.
Alueen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvot ovat olennainen osa alueen identiteettiä. Niiden säilyminen ja hyödyntäminen ovat tärkeää Vihtijärven kylän imagon, perinteiden ja vetovoimaisuuden kannalta. Samoin virkistys- ja ulkoilualueiden sekä -reittien kehittäminen ja säilyttäminen on merkittävä vetovoimatekijä nykyisille ja tuleville asukkaille.
Kolmannen sektorin ja yhdistyspohjaisen toiminnan kannustaminen on keskeistä haja-asutus- ja kyläalueen kehittämisen, yhteistyön sekä yhteisöllisyyden kannalta. Ympäristön laatu sekä alueiden ja kiinteistöjen arvon säilyminen on tärkeää kylän elinvoimaisuudesta viestimisen. Erityisesti tärkeä on kylän pitäminen elävänä elämänkaari-asumisella, joka mahdollistetaan nykytekniikkaa hyödyntäen sekä kutsuohjatulla asiointi- ja joukkoliikennejärjestelyllä.
Vihtijärven kylän kehittämiselle keskeinen taustatekijä olisi, että kylä saisi maakuntakaavan ohella myös Vihdin kunnan strategiassa kehitettävän kylän statuksen ja sitä kautta kylää voitaisiin kehittää monipuolisemmin eri kaavallisilla välineillä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 33 (33)
21.11.2014
5 Lähteet
Kuusisto, E., Rinkinen, K. 2012. Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt Uudenmaan liitto, Uudenmaan liiton julkaisuja E 114 – 2012.
Maanmittauslaitos 2014. Maastotietokanta.
Museovirasto, Ympäristöministeriö 1993. Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. 1993. (Rajaukset myös digitaalisena)
Nurmijärven kunta 2009. Leppälammen ja Vihtijärven vesihuollon yleissuunnitelma.
Suomen ympäristökeskus 2004. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla.
Suomen ympäristökeskus 2013. Haja-asutusalueen yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut vuoteen 2030. Suomen ympäristö 4/2013.
Suomen ympäristökeskus 2013. Metatietopalvelu – YKR Taajama. On-line. 31.10.2014
http://metatieto.ymparisto.fi:8080/geoportal/catalog/search/resource/details.page? uuid={CB02E608-6E6B-417E-87DA-BD7C8CB53712}
Tilastokeskus 2013. Taajamat. On-line 31.10.2014
http://tilastokeskus.fi/tup/karttaaineistot/taajamat.html
Tilastokeskus 2013. Ruututietokanta 2013.
Vihdin kunta 2014. Vihdin strategia 2014-2017. Luettu 22.10.2014
http://www.vihti.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vihti/embeds/22486_Vihdi n_kunta_strategiatyo_.pdf
Vihdin kunta 2014. Asuntostrategia 2012. Luettu 22.10.2014
http://www.vihti.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vihti/embeds/18950_Asun tostrategia_2012_kv3001_liite2_tulostettava_versio.pdf
Vihtijärven kyläyhdistys 2012. Vihtijärven historiaa.Luettu 1.8.2014
http://www.vihtijarvi.fi/fi/vihtijarvi/vihtijarven-historia
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474031-0 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki