Lukion Kirjailijalistat

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Lukion Kirjailijalistat Lukion kirjailijalistat Lukion lukudiplomi suoritetaan valitsemalla 12 teosta seuraavilta kirjailijoilta siten, että mukana on ainakin yksi kirjailija kaikista neljästä ryhmästä. Sovi opettajasi tai kirjaston henkilökunnan kanssa, miten haluat lukudiplomin suorittaa. Voit esimerkiksi kertoa kirjallisesti kirjojen henkilökuvauksesta tai ympäristönkuvauksesta. Valitse teosten joukosta kirjapareja ja pohdi niiden kerrontaa tai sijoita lukemasi teokset muuhun kirjallisuuden kenttään ja vertaa teoksia aiemmin lukemiisi. Voit käyttää kuvia, ääniä, säveliä tai esineitä apunasi kertoessasi teoksista. Ulkomaisia 1) Klassikoita * Jane Austen (esim. Emma tai Ylpeys ja ennakkoluulo) * Emily Brontë (Humiseva harju) * Charlotte Brontë (esim. Kotiopettajattaren romaani tai Syrjästäkatsojan tarina) * Honoré de Balzac (esim. Ukko Goriot tai Bette-serkku) * Charles Dickens (esim. Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit tai Kolea talo) * Italo Calvino (esim. Jos talviyönä matkamies tai Kenraali kirjastossa) *Albert Camus (esim. Sivullinen) * Raymond Carver (esim. Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta) * Fjodor Dostojevski (esim. Rikos ja rangaistus tai Idiootti) * Gustave Flaubert (esim. Sydämen oppivuodet tai Ruova Bovary) * Frans Kafka * Jack Kerouac (esim. Matkalla) * Halldor Laxness (esim. Salka Valka) * Guy de Maupassant (esim. Elämän tarina tai Ihmissydän) * Edgar Allan Poe (esim. Arthur Gordon Pymin selonteko tai Korppi ja kultakuoriainen) * John Steinbeck (esim. Hiiriä ja ihmisiä tai Torstai on toivoa täynnä) * August Strindberg (esim. Neiti Julie tai Punainen huone) * Leo Tolstoi (esim. Anna Karenina tai Sota ja rauha) * Sigrid Undset (esim. Kristiina Lauritsantytär tai Jenny) * Eddan sankarirunot tai Eddan jumalrunot * Johann Wolfgang von Goethe (esim. Nuoren Wertherin kärsimykset tai Faust) * Charles Baudelaire (esim. Pahan kukat tai Pariisin ikävä) * Aiskhylos (esim. Oresteia) * Sofokles (esim. Kuningas Oidipus tai Antigone) * Euripides (esim. Medeia) * William Shakespeare (esim. Kesäyön unelma tai Romeo ja Julia) 2) Realismista maagiseen * Chimamanda Ngozi Adichie (esim. Puolikas keltaista aurinkoa) * Margaret Atwood (esim. Orjattaresi tai Herran tarhurit) * Heinrich Böll (esim. Katharina Blumin menetetty maine tai Nainen ryhmäkuvassa) * Kerstin Ekman (esim. Tapahtui veden äärellä tai Herran armo) * Marianne Fredriksson (esim. Anna, Hanna ja Johanna tai Kaksi todellisuutta) * Gabriel Garcia Marquez (esim. Sadan vuoden yksinäisyys tai Rakkautta koleran aikaan) * Nadine Gordimer (esim. Poikani tarina tai Ei seuraa matkalleni) * Herman Hesse (esim. Arosusi tai Narkissos ja Kultasuu) * Peter Hoeg (esim. Lumen taju tai Rajatapaukset) * Nick Hornby (esim. Uskollinen äänentoisto) * John Irving (esim. Garpin maailta tai Kaikki isäni hotellit) * Kazuo Ishiguro (esim. Ole luonani aina) * Yasunari Kawabata (esim. Lumen maa tai Kioto) * Stephen King (esim. Uinu, uinu lemmikkini tai Hohto) * Milan Kundera (esim. Olemisen sietämätön keveys tai Jäähyväisvalssi) * Toni Morrison (esim. Jazz tai Armolahja) * Haruki Murakami (esim. Norwegian wood tai Kafkaa rannalla) * V. S. Naipaul (esim. Lumotut siemenet tai Elämän kuva) * Arturo Pèrez-Reverte (esim. Yhdekäsä portti tai Taistelumaalari) * Salman Rushdie (esim. Saatanalliset säkeet tai Maa hänen jalkojensa alla) * Zadie Smith (esim. Valkoiset hampaat) * Donna Tartt (esim. Jumalat juhlivat öisin tai Tikli) * Kurt Vonnegut (esim. Teurastamo 5 tai Mestarien aamiainen) * Herbjorg Wassmo (esim. Dinan kirja tai Synti ja häpeä) * Virginia Woolf (esim. Mrs. Dalloway tai Majakka) * Federico Garcia Lorca (esim. Andalusian lauluja tai Veren häät ja muita näytelmiä) * Pablo Neruda (esim. Kysymysten kirja tai Andien mainingit) * Sylvia Plath (esim. Lasikellon alla tai Sylvia Plathin päiväkirjat) * Samuel Beckett (esim. Huomenna hän tulee tai Leikin loppu) * Bertolt Brecht (esim. Äiti Peloton ja hänen lapsensa tai Galilein elämä) * Umberto Eco (esim. Ruusun nimi tai Foucaultin heiluri) Kotimaisia 3) Klassikoita kotimaasta * Aaro Hellaakoski (esim. Valikoima runoja) * Antti Hyry (esim. Kotona tai Maailman laita) * Tove Jansson (esim. Muumipappa ja meri tai Kesäkirja) * Maria Jotuni (esim. Huojuva talo tai Kun on tunteet) * Aino Kallas (esim. Sudenmorsian tai Aino Kallaksen kauneimmat runot) * Eino Leino (esim. Helkavirsiä tai jokin muu runoteos) * Eeva-Liisa Manner (esim. Tämä matka tai Kuolleet vedet) * Veijo Meri (esim. Manillaköysi tai Peiliin piirretty nainen) * L. Onerva (esim. Etsin suurta tulta tai jokin muu runoteos) * Pentti Saarikoski (esim. Nenän pakinat tai joku runoteos) * Hannu Salama (esim. Juhannustanssit tai Se tavallinen tarina) * F. E. Sillanpää (esim. Hurskas kurjuus tai Nuorena nukkunut) * Edith Södergran (esim. Runoja tai Kohtaamisia) * Mika Waltari (esim. Sinuhe egyptiläinen tai Mikael Karvajalka) * Lauri Viita (esim. Moreeni tai Betonimylläri) * Juhani Aho (esim. Rautatie tai Papin rouva) 4) Uutta tunnustettua * Bo Carpelan (esim. Alkutuuli tai Kesän varjot) * Johan Bargum (esim. Jäähyväisiä tai Syyspurjehdus) * Jörn Donner (esim. Isä ja poika tai Erään rakkauden tarina) * Monika Fagerholm (esim. Ihanat naiset rannalla) * Christer Kihlman (esim. Kaikki minun lapseni tai Kallis prinssi) * Elina Hirvonen (esim. Kauimpana kuolemasta) * Pentti Holappa (esim. Ystävän muotokuva tai Kaksi kirjailijaa) * Kari Hotakainen (esim. Juoksuhaudantie tai Jumalan sana) * Olli Jalonen (esim. Poikakirja tai 14 solmua Greenwichiin) * Riitta Jalonen (esim. Kuvittele itsellesi mies tai Säde) * Pasi Ilmari Jääskeläinen (esim. Lumikko ja yhdeksän muuta) * Tiina Kaila (myös Krohn) (esim. Bruno tai Valaistu manner) * Tommi Kinnunen (esim. Neljäntienristeys) * Leena Krohn (esim. Unelmakuolema tai Matemaattisia olioita tai jaettuja unia) * Juice Leskinen (esim. Jumala on tai Sanataiteilija kävi täällä) * Ulla-Leena Lundberg (esim. Jää) * Reidar Palmgren (esim. Jalat edellä tai Lentämisen alkeet) * Riitta Pulkkinen (esim. Totta tai Vieras) * Mikko Rimminen (esim. Nenäpäivä) * Pirkko Saisio (esim. Elämänmeno tai Punainen erokirja) * Juha Seppälä (esim. Hyppynaru tai Paholaisen haarukka) * Juhani Syrjä (esim. Omenatarha tai Minotauros) * Märta Tikkanen (esim. Vuosisadan rakkaustarina) * Jyrki Vainonen (esim. Mykkä jumala tai Perintö) * Maarit Verronen (esim. Yksinäinen vuori tai Pimeästä maasta) * Sofi Oksanen (esim. Puhdistus tai Baby Jane) * Johanna Sinisalo (esim. Ennen päivänlaskua ei voi tai Auringon ydin) * Juha Itkonen (esim. Myöhempien aikojen pyhiä tai Kohti) * Risto Isomäki (esim. Sarasvatin hiekkaa tai Jumalan pikkusormi) * uutta lyriikkaa * jokin Finlandia-palkinnon saanut kirja .
Recommended publications
  • Skandinavische Erzähler Des 20. Jahrhunderts
    SKANDINAVISCHE ERZÄHLER DES 20. JAHRHUNDERTS Herausgegeben und ausgewählt von Manfred Kluge WILHELM HEYNE VERLAG MÜNCHEN Inhalt DANEMARK MARTIN ANDERSEN NEX0 Jakobs wunderbare Reise 10 TANIA BLIXEN Die Perlen 17 WILLIAM HEINESEN Gäste vom Mond 35 HANS CHRISTIAN BRANNER Zwei Minuten Schweigen 39 TOVE DITLEVSEN Gesichter 51 LEIF PANDURO Röslein auf der Heide 59 VILLY S0RENSEN Der Heimweg 72 KLAUS RIFBJERG Die Badeanstalt 81 INGER CHRISTENSEN Nataljas Erzählung 90 SVEN HOLM Hinrichtung 101 PETER H0EG Carl Laurids 109 FINNLAND FRANS EEMIL SILLANPÄÄ Rückblick 132 TOIVO PEKKANEN Ein Träumer kommt aufs Schiff 152 MARJA-LIISA VARTIO Finnische Landschaft 158 VEIJO MERI Der Töter 168 ANTTI HYRY Beschreibung einer Bahnfahrt 179 MÄRTA TIKKANEN Ich schau nur mal rein 195 ANTTI TUURI 650 nördlicher Breite 206 ROSA LIKSOU Ich hab einen schrottreifen Motorschlitten 217 ISLAND GUNNAR GUNNARSSON Die dunklen Berge 222 HALLDÖR LAXNESS Der Pfeifer 231 STEINUNN SIGURDARDÖTTIR Liebe auf den ersten Blick 247 EINAR KÄRASON Licht in der Finsternis 258 NORWEGEN KNUT HAMSUN Kleinstadtleben 278 SIGRID UNDSET Mädchen 298 GERD BRANTENBERG »Ein Mann wirft einen Schatten« 310 TORIL BREKKE Ein silberner Flachmann 324 INGVAR AMBJ0RNSEN Komm heim, komm heim! 330 JOSTEIN GAARDER ... wir werden herbeigezaubert und wieder weggejuxt... 336 ERIK FOSNES HANSEN Straßen der Kindheit, der Jugend 342 SCHWEDEN HJALMAR BERGMAN Befiehl, Karolina, befiehl 356 SELMA LAGERLÖF Der Roman einer Fischersfrau 365 PÄR LAGERKVIST Der Fahrstuhl, der zur Hölle fuhr 375 EYVIND JOHNSON September 38 382 HARRY MARTINSON Das Seemärchen, das nie passierte 388 LARS AHLIN Man kommt nach Haus und ist nett 395 WILLY KYRKLUND Die Sehnsucht der Seele 404 PER OLOF SUNDMAN Oskar 423 PER OLOV ENQUIST Der Gesang vom gestürzten Engel 436 LARS GUSTAFSSON Eine Wasser-Erzählung 446 LARS ANDERSSON Repja 463 STIG LARSSON Gogols Blick 472 Autoren- und Quellenverzeichnis 483.
    [Show full text]
  • Extensions of Witness Fiction
    UC Berkeley UC Berkeley Electronic Theses and Dissertations Title "Alla människor har sin berättelse": Interculturalism, Intermediality and the Trope of Testimony in Novels by Ekman, Ørstavik and Petersen Permalink https://escholarship.org/uc/item/5xc593sq Author Martin, Suzanne Brook Publication Date 2010 Peer reviewed|Thesis/dissertation eScholarship.org Powered by the California Digital Library University of California “Alla människor har sin berättelse”: Interculturalism, Intermediality and the Trope of Testimony in Novels by Ekman, Ørstavik and Petersen By Suzanne Brook Martin A dissertation submitted in partial satisfaction of the requirements for the degree of Doctor of Philosophy in Scandinavian in the Graduate Division of the University of California, Berkeley Committee in Charge: Professor Linda Rugg, Chair Professor John Lindow Professor Hertha D. Sweet Wong Professor Troy Storfjell Fall 2010 Abstract “Alla människor har sin berättelse”: Interculturalism, Intermediality and the Trope of Testimony in Novels by Ekman, Ørstavik and Petersen by Suzanne Brook Martin Doctor of Philosophy in Scandinavian University of California, Berkeley Professor Linda Rugg, Chair This study focuses on Kerstin Ekman’s Vargskinnet trilogy (1999-2003), Hanne Ørstavik’s Presten (2004) and Martin Petersen’s Indtoget i Kautokeino (2004). The premise of this dissertation is that these novels provide a basis for investigating a subcategory of witness literature called witness fiction, which employs topoi of witness literature within a framework of explicitly fictional writing. Witness literature of all types relies on the experience of trauma by an individual or group. This project investigates the trauma of oppression of an indigenous group, the Sami, as represented in fiction by members of majority cultures that are implicated in that oppression.
    [Show full text]
  • The Key Aspects of the Event Are Experience, Concentration and a High Degree of Quality. 2000
    World Literature Fay Weldon Ben Okri Haruki Murakami Karl Ove Knausgård Kim Leine Mikhail Shishkin Tomas Espedal 2000 - 2014 on the Isle of Møn England Nigeria Japan Norway Denmark/Norway Russia Norge The first year of activity took 08 09 10 11 12 13 14 place in 2000 in collaboration with the Theatre Folk High School Rødkilde with Marianne Hiort-Lorenzen of the Møn Library as organizer. Ben Okri in conversation with Günter Grass in 2009. Since 2007, events have taken PHOTO: SIGURD BO BOJESEN place at Fanefjord Skovpavillon within the organisational framework of PHOTO: SIGURD BO BOJESEN PHOTO: SIGURD BO BOJESEN PHOTO: SIGURD BO BOJESEN PHOTO: HELGE SKODVIN PHOTO: YVONNE BÖHLER the World Literature Society PHOTO: BERRIT ROALD PHOTO: ANNE-SOPHIE FISCHER KALCKAR of the Isle of Møn. “I've been to many festivals in my The year 2009 is the tenth time some of Haruki Murakami was born in Kyoto in Born in Oslo in 1968. Knausgård was Kim Leine was born in Norway in 1961 Mikhail Shishkin was born in Moscow With his personal and poetic books Event profile: writing life: all have a different identity. the world s greatest authors make their 1949. During a sports event in 1974 he the first debutant ever to win the and moved to Denmark at the age of in 1961 and is the author of a number of Tomas Espedal has undertaken a revi- Møn s is one of the best, and most appearance at the literary event World was inspired to write his first novel. Norwegian Critics Prize for Literature 17.
    [Show full text]
  • Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S International Influences in Finnish Working-Class Literature and Its Research Guest Editors Kirsti Salmi-Niklander and Kati Launis Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Titus Hjelm, Lecturer, University College London Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • Eskola Kaisa.Pdf (738.1Kt)
    Opinnäytetyö (AMK) Kirjasto –ja tietopalvelun koulutusohjelma Tradenomi 2011 Kaisa Eskola ”KLASSIKOT OVAT IHANIA” – suomalaisen kaunokirjallisuuden kaanon kirjastoammattilaisten ja äidinkielenopettajien näkökulmasta OPINNÄYTETYÖ(AMK) | TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma Syksy 2011 | 97 Olli Mäkinen Kaisa Eskola ”KLASSIKOT OVAT IHANIA” – SUOMALAISEN KAUNOKIRJALLISUUDEN KAANON KIRJASTOAMMATTILAISTEN JA ÄIDINKIELENOPETTAJIEN NÄKÖKULMASTA Opinnäytetyön aiheena on suomalaisen kaunokirjallisuuden kaanon ja siihen liittyvät asiat. Aihetta käsitellään niin yleisellä tasolla kuin kirjastoammattilaisten ja äidinkielenopettajienkin näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää voivatko kirjastoammattilaiset ja vertailevasti äidinkielenopettajat työllään vaikuttaa suomalaisen kaunokirjallisuuden kaanonin muodostumiseen ja sisältöön. Opinnäytetyö voidaan jakaa rakenteellisesti teorialukuihin ja tutkimuslukuihin. Teorialuvuissa esitellään muun muassa aiheeseen liittyviä käsitteitä, käsitellään kirjallisuusinstituution toimijoita, kaanonia kirjallisuudenopetuksen osalta sekä kirjastoammattilaisten suhdetta kaanoniin. Tutkimusluvuissa esitellään toteutetun tutkimuksen lähtökohdat, taustatiedot ja tutkimustulokset. Lisäksi tutkimusluvuissa analysoidaan tutkimustuloksia ja tehdään johtopäätöksiä. Tutkimusmenetelmien osalta tässä opinnäytetyössä on sovellettu sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty menetelmätriangulaatiota, jolla tarkoitetaan sitä, että tutkimuskohdetta tutkitaan
    [Show full text]
  • 32525 Norsk Litteratur Bak Muren
    Norsk litteratur bak muren Publikasjons- og sensurhistorie fra DDR (1951–1990) Benedikt Jager Norsk litteratur bak muren Publikasjons- og sensurhistorie fra DDR (1951–1990) Copyright © 2014 by Fagbokforlaget Vigmostad & Bjørke AS All Rights Reserved ISBN: 978-82-321-0226-6 Grafisk produksjon: John Grieg AS, Bergen Formgiving: Type-it AS, Trondheim 2014 Omslagsdesign ved forlaget Utgivelsen er støttet av Fritt Ord og Norges forskningsråd. Spørsmål om denne boken kan rettes til: Fagbokforlaget Kanalveien 51 5068 Bergen Tlf.: 55 38 88 00 Faks: 55 38 88 01 e-post: [email protected] www.fagbokforlaget.no Materialet er vernet etter åndsverkloven. Uten uttrykkelig samtykke er eksemplarfremstilling bare tillatt når det er hjemlet i lov eller avtale med Kopinor. Innhold Forord............................................................................................................ 7 1. Innledning................................................................................................. 11 2. Rammebetingelser.................................................................................... 17 2.1. Sensuren – overvunnet eller altomfattende?.................................................. 17 2.2. En føydalstat i det 20. århundre? ................................................................ 26 2.3. Kort riss av den østtyske kulturpolitikken fra 1949 til 1990 ............................. 31 2.4. Rammebetingelser for bokproduksjon i DDR fra 1963.................................... 45 3. Norsk litteratur i DDR ............................................................................
    [Show full text]
  • Writing of a Different Class? the First 120 Years of Working-Class Fiction in Finland
    Writing of a Different Class? The First 120 years of Working-Class Fiction in Finland Elsi Hyttinen & Kati Launis In 1976, the magazine Suomen Kuvalehti published a feature item with the title “Pirkko Saisio’s introspection: We are still waiting for the great working-class author.” In the article, the young debut novelist reasons that “A working-class author is an author who depicts working people and their endeavours from the point of view of a worker. As for me, for the time being I lack both the political awareness and the first-hand knowledge of a present-day worker’s life and mindset required of a person who should wish to call themselves a working-class author” (Saisio, 1976). Pirkko Saisio’s novel Elämänmeno [The Course of Life] (1975) follows its protagonist, Marja, from childhood to early adult- hood, with a class awakening as the central focus. Together with a fierce-tempered mother and a good-natured stepfather, Marja lives in a bedsit in Kallio, a distinctly working-class neighborhood in the Finnish capital, Helsinki. Saisio chose to locate Marja in a milieu of which she had first-hand knowledge; the author herself had lived in Kallio the first few years of her life, before moving to a new, respectably middle-class suburban housing development in the eastern outskirts of the city. Saisio was already a theater school-trained actor at the moment of the novel’s launching, but the novel’s public was eager to see the protagonist as her alter ego. This is a curious phenomenon, perhaps explained by the fact that, in the 1970s, most of the reading public would have defined a working-class author the same way as Saisio herself does in the citation above.
    [Show full text]
  • Merkblatt Zum Ergänzungsmodul 3: Lektüre Literarischer Und Kultureller Texte Für Studierende Mit Fennistischem Schwerpunkt
    Merkblatt zum Ergänzungsmodul 3: Lektüre literarischer und kultureller Texte für Studierende mit fennistischem Schwerpunkt Gruppe A Titel Titel (Übersetzung) Kalevala (1835/1849) Runot 1, 3-5, 10, 11-15, Kalevala 31-36, 39-43, 50 Kanteletar (1840) Kanteletar: alte finnische Volkslyrik. Augewählt, ins Deutsche übertragen und herausgegeben von Trudelies Hofman. München: Diederich 1997. Gruppe B Autor Titel Aleksis Kivi Seitsemän veljestä (1870) Aleksis Kivi Nummisuutarit (1864) Johan Ludvig Runeberg Fänrik Ståls sägner (1848/1860) Gruppe C Autor Titel Minna Canth Työmiehen vaimo (1885) Minna Canth Agnes (1911) Minna Canth Köyhää kansaa (1886) Minna Canth Hanna (1886) Minna Canth Sylvi (1893) Minna Canth Kovan onnen lapsia (1888) Juhani Aho Rautatie (1885) Juhani Aho Juha (1911) Juhani Aho Papin rouva (1893) Juhani Aho Papin tytär (1885) Joel Lehtonen Putkinotko (1919/1920) Gruppe D Autor Titel Maria Jotuni Suhteita (1905) Maria Jotuni Arkielämä (1909) Maiju Lassila Tulitikkuja lainaamassa (1910) Aino Kallas Sudenmorsian (1928) Johannes Linnankoski Laulu tulipunaisesta kukasta (1905) Mika Waltari Suuri illusioni F.E. Sillanpää Nuorena nukkunut (1931) F.E. Sillanpää Hurskas kurjuus (1919) F.E. Sillanpää Ihmiset suviyössä (1934) Pentti Haanpää Noitaympyrä (1956) Pentti Haanpää Yhdeksän miehen saappaat (1945) Toivo Pekkanen Tehtaan varjossa (1932) Toivo Pekkanen Lapsuuteni (1953) Veikko Huovinen Havukka-ahon ajattelija (1952) Gruppe E Autor Titel Paavo Haavikko Vuodet (1962) Paavo Haavikko Fleurin koulusyksy (1992) Väinö Linna Tuntematon sotilas
    [Show full text]
  • PDF Format of 2013 Program
    KONCERTSALEN CAFE NORDFLØJ LIVE-SKÆRM (fra koncertsalen) GIACOMETTI-RUMMET ØSTFLØJ LOUISIANA LITERATURE 2013 præsenterer litteratur BØRNEHUSET i oplæsning, samtale, diskussion, sang, musikalske WEIWEI-SCENEN fortolkninger og performance. Forfatterne optræder på scener rundt omkring på museet, både ude og inde, VILLA-SCENEN HENRY MOORE så det skrevne og fortalte ord får plads mellem natur, MORRIS LOUIS-SCENEN arkitektur og billedkunst. Vi er stolte over at præsentere årets program med SKULPTURPARK væsentlige udenlandske og danske forfattere. De er VESTFLØJ inviteret, fordi de skriver gode bøger og har noget på BIOGRAF SYDFLØJ hjerte, og fordi de vil noget med os, som læser deres bøger. LOUISIANA LITERATURE 2013 tager os med ud i verden BUTIK med navne fra så forskellige lande som England, Japan, GL. STRANDVEJ INDGANG OG UDGANG Norge, Tyskland, Rusland, Sverige, Ghana/Nigeria, Algeriet, Finland, Irland, Island og Italien. TORSDAG 22.8 Traditionen tro byder vi på en række nyskrevne bidrag KL. KONCERTSALEN WEIWEI GIACOMETTI VILLA-SCENEN MORRIS LOUIS til projektet Lydtur, hvor forfatterne går i dialog med 16.30 16.30: kunst og steder rundt omkring på museet. Per Petterson Interviewer: Vi glæder os til fire dage, der hylder forfatterne og litte- 17.00 Kim Skotte raturen – og vi glæder os til at være i det særlige rum, der opstår, når forfatterne møder deres læsere, gamle 17.30 som nye. Velkommen til LOUISIANA LITERATURE 2013 18.00 18.00: Performance: Tomomi Adachi 18.30 18.30: Poul Erik Tøjner Christian Lund 18.45: Oplæsning Direktør Festivalleder Einar Már Zadie Smith, 19.00 Guðmundsson Nick Laird, Interviewer: Colum McCann, Erik Skyum- og Olga 19.30 Nielsen Grjasnowa 20.00 20.00: 20.00: Colum McCann Oplæsning Interviewer: Katarina 20.30 Synne Rifbjerg Frostenson (på engelsk) Oversættelse: Søren Ulrik 21.00 Thomsen LOUISIANA LITERATURE er støttet af Der tages forbehold for ændringer i programmet Følg festivalen på facebook og twitter: #LouisianaLit FREDAG 23.8 NB: Museet er åbent til kl 23.00 LØRDAG 24.8 KL.
    [Show full text]
  • Loomingu Raamatukogu 2016 Eesti Kirjanike Liidu Ajakiri Ilmub 1957
    Loomingu Raamatukogu 2016 Eesti Kirjanike Liidu ajakiri Ilmub 1957. aastast. LX aastakäik „Loomingu Raamatukogu” 60 aastat SA Kultuurileht Tallinn Toimetanud Britt Perens ja Anu Saluäär-Kall Korrektuuri lugenud Inna Lusti Aastakäigu kujundanud Asko Künnap Kolleegium Toomas Haug, Tiit Hennoste, Maarja Kangro, Lauri Kitsnik, Hasso Krull, Ilona Martson, Mati Sirkel, Marek Tamm, Udo Uibo, Vaapo Vaher © „Loomingu Raamatukogu”, 2016 Toimetus Harju 1, 10146 Tallinn Tel.: 6276 425 e-mail: [email protected] Trükikoda Pakett AS ISSN 1406–0515 ISBN 978–9949–563–55–5 (trükis) ISBN 978–9949–563–56–2 (epub) „Loomingu Raamatukogu” 1957–2016 (1) AAFRIKA JUTTE. Prantsuse keelest Hans Vanaveski. 1959 43 (2) Aapeli. MEIE ISSANDA SIPELGAD. Soome keelest Harald Lepik. 1960 33 (3) Aapeli. PISIKESE PEETRUSE HOOV. Soome keelest Endel Mallene. 1988 21/22 (4) Aavik, Johannes. KEELEUUENDUSE LÕPMATU KURV. Anu Lambi teatritekst. 2006 35 (5) Aavik, Johannes. RAHVUSTUNDE NÕRKUSEST EESTIS. Eri aastate kirjutisi. Koostanud Rein Kruus. 1988 50 (6) Abbott, Edwin A. LAPIKMAA. Mitmemõõt- meline lugu. Inglise keelest Märt Väljataga. 2006 9/10 (7) Abe, Kōbō. HÄRRA S. KARMA KURITÖÖ. Jaapani keelest Agu Sisask. 1984 9 (8) Abe, Kōbō. NELJAS JÄÄAEG. Jaapani keelest Agu Sisask. 1966 11–13 (9) Abramov, Fjodor. ILMA ISATA. Vene keelest Hans Luik. 1961 31 (10) Abramov, Fjodor. PELAGEJA. Vene keelest Paul Mõtsküla. 1971 44 (11) Adameșteanu, Gabriela. ANNA ENDALE ÜKS VABA PÄEV. Rumeenia keelest Riina Jesmin. 1988 20 (12) Adams, Valmar. OOMEGA. Esseid ja murd- memuaare. Koostanud Rein Veidemann. 1985 1/2 (13) Adams, Valmar. SINU SEKUNDID. 1971 28/29 (14) Agnon, Šmuel Josef. TEINE NÄGU. Jutte armastusest. Heebrea keelest Kalle Kasemaa.
    [Show full text]
  • Dikter Om Kärlek
    DIKTER OM KÄRLEK I urval av Kaj Attorps LIND & CO INNEHÅLL FÖRORD 5 C.J.L. ALMQVIST (1793-1866) Loys 9 Varför kom du på ängen? 10 CLAES ANDERSSON (f. 1937) Etudeför sommarvind 11 Vi ligger ihop du och jag 12 DAN ANDERSSON (1888-1920) Jag väntar 13 Visa 14 Jungman Jansson 15 Till kärleken 16 URBAN ANDERSSON (f. 1938) Jag hugger in min kärlek 17 Vid din sida 17 WERNER ASPENSTRÖM (1918-1997) Likt infarten till en stad 18 Skuggor 19 Du och jag och världen 20 Kärleken och döden 21 CARL MICHAEL BELLMAN (1740-1795) Fredmans epistel N:o 7 23 Fredmans epistel N:o 23 25 Fredmans epistel N:o 72 29 Fredmans sång N:o 31 31 BO BERGMAN (1869-1967) Adagio 33 Melodi 34 Flickan under nymånen 35 Irrblosset och älvan 36 Kärleksorden 38 Hennes ord 38 PETTER BERGMAN (1934-1986) Och där, i verkligheten 39 ERIK BLOMBERG (1894-1965) / dina händers mjukaJågelbo 41 Du 41 KARIN BOYE (1900-1941) Morgon 42 Allt, allt jag ägde 43 Du är min själs uppståndelse 44 BO CARPELAN (f. 1926) Hemmakväll 45 Vid bordet din gestalt 45 STIG DAGERMAN (1923-1954) Kärlek på matiné 46 OLOF VON DALIN (1708-1763) Skatan sitter på kyrkotom 47 JOHANNES EDFELT (1904-1997) Förklaringsberg 48 Apoteos 49 RAGNAR EKELUND (1892-1960) Du är hos mig 50 VILHELM EKELUND (1880-1949) Tillbedjan S1 Ej vet jag vägen som går till dig 52 GUNNAR EKELÖF (1907-1968) Sång 53 Smekning 54 Att se med den vaknande kärlekens ögon 55 RABBE ENCKELL (1903-1974) Kärlek 56 KJELL ESPMARK (f.
    [Show full text]
  • J.B.METZLER Metzler Lexikon Weltliteratur
    1682 J.B.METZLER Metzler Lexikon Weltliteratur 1000 Autoren von der Antike bis zur Gegenwart Band 1 A-F Herausgegeben von Axel Ruckaberle Verlag J. B. Metzler Stuttgart . Weimar Der Herausgeber Bibliografische Information Der Deutschen National­ Axel Ruckaberle ist Redakteur bei der Zeitschrift für bibliothek Literatur »TEXT+ KRITIK«, beim >>Kritischen Lexikon Die Deutsche Nationalbibliothek verzeichnet diese zur deutschsprachigen Gegenwartsliteratur<< (KLG) und Publikation in der Deutschen Nationalbibliografie; beim >>Kritischen Lexikon zur fremdsprachigen detaillierte bibliografische Daten sind im Internet über Gegenwartsliteratur<< (KLfG). <http://dnb.d-nb.de> abrufbar. Rund die Hälfte der in diesen Bänden versammelten Autorenporträts stammen aus den folgenden Lexika: >>Metzler Lexikon englischsprachiger Autorinnen und Autoren<<, herausgegeben von Eberhard Kreutzer und ISBN-13: 978-3-476-02093-2 Ansgar Nünning, 2002/2006. >>Metzler Autoren Lexikon<<, herausgegeben von Bernd Lutz und Benedikt Jeßing, 3. Auflage 2004. ISBN 978-3-476-02094-9 ISBN 978-3-476-00127-6 (eBook) »Metzler Lexikon amerikanischer Autoren<<, heraus­ DOI 10.1007/978-3-476-00127-6 gegeben von Bernd Engler und Kurt Müller, 2000. »Metzler Autorinnen Lexikon«, herausgegeben von Dieses Werk einschließlich aller seiner Teile ist urheber­ rechtlich geschützt. Jede Verwertung außerhalb der Ute Hechtfischer, Renate Hof, Inge Stephan und engen Grenzen des Urheberrechtsgesetzes ist ohne Flora Veit-Wild, 1998. Zustimmung des Verlages unzulässig und strafbar. Das >>Metzler Lexikon
    [Show full text]