llisten pu tee ut ie ar it h v o s je a n K pimpinella t ie d 13 o 0 tu 2 sl 9, ehti Vol. 2 pimpinella SISÄLLYS Kasvitieteelisten puutarhojen tiedotuslehti 3 Marko Hyvärinen: Puutarhat tieteenaloja pelastamassa pääkirjoitus Vol. 29, 2013 4 Suomen kasvitieteellisten puutarhojen 25. neuvottelupäivät Raumalla 22.–23.8.2012, ohjelma ja osallistujat

www.luomus.fi/julkaisut/pimpinella 6 Marko Hyvärinen: Euroopan kasvitieteellisten puutarhojen konsortion kuulumisia Laura Puolamäki: Ympäristö kulttuurituotantoprosessissa. ISSN 1796-4555 (verkkoversio) 8 Seminaarin puutarha ISSN 0359-4270 (painettu versio) 11 Maria Hällfors: Avustetun leviämisen tutkimus Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa TOIMITUS Marko Hyvärinen (vastaava), 13 Leo Junikka: Risiinin kasvatusta VERIFINin tutkimuksiin Paula Havas-Matilainen, Leena Helynranta 17 Paula Havas-Matilainen: Japanin keruurmatkasta 20 vuotta. OSOITE Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Kumpula täynnä aarteita Kasvitieteen yksikkö, PL 7 (Unioninkatu 44), 00014 Helsingin yliopisto [email protected] 30 Matti Yli-Rekola, Simo Laine: Turku puutarhojen TAITTO Leena Helynranta 35 Tuomas Kauppila, Ritva Hiltunen, kuulumisia PAINATUS Unigrafia Oy, Helsinki Anna-Liisa Ruotsalainen: Oulu 39 Päivi Olli: Pietarsaari KANSIKUVA Varjoyrtti, Pachysandra terminalis 40 Hillevi Kotiranta: Jyväskylä 1993-645, tekee hedelmiä Kumpulan Japanin 43 Jussi Virratvuori: Joensuu. Botania jatkaa – osastossa. Kuva Paula Havas-Matilainen 2011. yhdistyksen johdolla 44 Elina Häikiö: Kuopio 48 Paula Havas-Matilainen: Helsinki 54 Katariina Rautala: Helsinki. Lunta, aurinkoa, tikkejä ja herbaarionäytteitä

57 Paula Havas-Matilainen: Maarten Christenhusz ja kasvihuonekokoelmat 2010–12 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO NATURHISTORISKA CENTRALMUSEET 60 Yhteystiedot FINNISH MUSEUM OF NATURAL HISTORY Marko Hyvärinen kysymys on arvoista ja arvostuksesta, jotka ei- Puutarhat vät välttämättä liity suoraan kokoelmiin, vaan myös niihin tieteenaloihin, joita kasvitieteelli- tieteenaloja pelastamassa set kokoelmat palvelevat. Kokoelmien pelasta- minen on myös kasvitieteen ja siihen liittyvien KUVA MARIKA TURTIAINEN tieteenalojen toimintaedellytyksien turvaamis- pääkirjoitus ta. Tieteellisten kasvikokoelmien rakentaminen iime vuoden ylivoimaisesti puhutuin nut vain vuoteen vie vuosikymmeniä, eikä niitä pitäisi hetkelli- aihe kasvitieteellisten puutarhojen pii- 2018 saakka. Bo- sesti vallitsevien tuulien mukaan lähteä hävit- Vrissä oli Itä-Suomen yliopiston kasvi- tanian jatkon kan- tämään. Vai onko todella niin, että Itä-Suomen tieteellisten puutarhojen lakkautus. Yliopisto nalta tuiki tärkeä yliopistossa ei aiottu enää koskaan tehdä tut- oli päättänyt kertaheitolla irrottaa kasvitieteel- tieteellisten koko- kimusta kasviekologian, -fysiologian, -genetii- liset kokoelmat yhteydestään, ja kokoelmia ja elmien hallinta- kan, -systematiikan tai taksonomian alalla? To- työpaikkoja uhkaavan hävityksen perusteluiksi oikeuksien siirto dennäköisesti myöskään ympäristötieteet tai kelpasivat milloin taloudellinen tilanne milloin saataneen vuoden metsä- ja puutarhatieteiden alat eivät kuulu- päällekkäisyyksien poistaminen. kuluessa myös hoidettua. Valitettavasti kahden neet yliopiston johdon tulevaisuuden visioihin. Kamppailu puutarhojen säilyttämiseksi muun Itä-Suomen yliopistopuutarhan osaksi Jäljellä olevien Suomen kasvitieteellisten keskittyi Joensuun Botanian ympärille, koska tuli lakkautus: kasvilamput Savonlinnan kam- puutarhojen on syytä ottaa opiksi Itä-Suomen joensuulaisten kansanliike kävi erittäin energi- puksella sammuivat jo viime vuoden lopussa, tapahtumista. Kasvitieteellisten kokoelmien sen kampanjan asian puolesta. Botanian saama ja Kuopiossa jatketaan virallisesti vuoden 2014 merkitystä on syytä pitää esillä kaikin mahdol- myönteinen julkisuus olikin ainutlaatuista Suo- loppuun. lisin tavoin, ja puutarhojen on aktiivisesti ke- men kasvitieteellisten puutarhojen historiassa. Mistä Itä-Suomen puutarhojen lakkautta- hitettävä toimintaansa ja kokoelmiaan yhdes- Jonkin verran taustatukea asialle saatiin myös misessa oli oikeastaan kyse? Päällekkäisyydet sä yliopistojen tutkijoiden kanssa. Tällaisista Suomen puutarhojen verkoston sekä Euroopan tuskin käyvät perusteluiksi koko Itä-Suomen aktiviteeteista olemme saaneet kuulla lukui- puutarhojen konsortion puolelta. Lopputulos tyhjentämiseksi kasvitieteellisistä kokoelmista. sia esimerkkejä viime vuosien kasvitieteellisten oli onnellinen, sillä Botanian toimintaa jatka- Itä-Suomen yliopiston viime vuoden rahoitus­ puutarhojen neuvottelupäivillä. Toivottavas- maan saatiin säätiö, Botanian ystävät ry., jota ylijäämällä olisi voitu kustantaa Botanian toi- ti näihin kertomuksiin tulee jatkoa elokuussa Joensuun kaupunki ja Itä-Suomen yliopisto tu- minta pariksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin, Joensuun­ Botaniassa. kevat. Tosin tähän tukeen yliopisto on sitoutu- joten rahapulakaan ei liene todellinen syy. Osin

pimpinella Sivu 3 vol. 29, 2013 Suomen kasvitieteellisten puutarhojen 25. neuvottelupäivät Raumalla 22.–23.8.2012

pimpinella Sivu 4 vol. 29, 2013 Suomen kasvitieteellisten puutarhojen 25. neuvottelupäivät Raumalla 22.–23.8.2012, osallistujat

Rauma Laura Puolamäki, Kirsi Urmson, Anna Innola, Outi Rantanen, Marketta Kortelahti

Savonlinna Anja Romana

Jyväskylä Hillevi Kotiranta

Kuopio Elina Häikiö

Turku Merja Kastu, Arttu Siivonen, Sinikka Vento, Seija Williams, Matti Yli-Rekola, Simo Laine, Arno Kasvi

Pietarsaari Päivi Olli, Jan-Ole Back, Helen Roivainen, Pirjo Söderling-Koivu, Eija Joutsen

Oulu Jouni Aspi, Ritva Hiltunen, Tuomas Kauppila, Jari Klaavuniemi, Tuula Kangas, Annikki Kestilä, Jouni Lammela Matkalla Kylmäpihlajaan, Oulun ja Turun johtajat. Helsinki Leo Junikka, Marko Hyvärinen, Pertti Pehkonen, Maria Helsingin ja Oulun puutarhurit Marita ja Tuula. Hällfors, Paula Havas-Matilainen, Marita Tiiri, Rauni Kivinen, Merja Pulkkinen, Toomas Kangro, Christina Fredriksson, Anneli Vaniala, Seppo Sinkkonen, Outi Pakkanen, Leif Schulman, Pentti Alanko

Isorantasappi, Centaurium littorale. Kuvat Marko Hyvärinen.

pimpinella Sivu 5 vol. 29, 2013 Euroopan kasvitieteellisten puutarhojen konsortion kuulumisia

Marko Hyvärinen Euroopan kasvitieteellisten puutarhojen konsortio (European Botanic Gardens Consortium, EBGC)

uonna 2012 puutarhojen konsortio ko- linnollinen asema, kokoelmien laajuus, hen- EBGC:n tehtävänä on koota EU:n alueen kansallisten koontui kesäkokoukseensa EuroGard kilökunta, fasiliteetit, erityiset osaamisalueet kasvitieteellisten puutarhojen verkostojen kansalliset edustajat yhteen vaihtamaan tietoa alan kehityksestä VI -kokouksen yhteydessä Khioksen sekä suojelu-, tutkimus- ja koulutusohjelmat. V ja keskustelemaan kansallisten puutarhojen verkostojen saarella Kreikassa 26.–27.5. Vuoden toinen Suomalaisista puutarhoista tietokannassa on aikaansaannoksista. Vuodesta 1994 lähtien toiminut kokoontuminen puolestaan pidettiin Gijonis- tällä hetkellä kahdeksan puutarhan tiedot, mitä Euroopan puutarhojen konsortio kokoontuu puolivuosit- sa Pohjois-Espanjassa 31.11.–1.12.2012. Mo- voi pitää varsin edustavana otoksena. Valitet- tain, ja sen päätavoitteena on Biologista monimuotoisuutta lemmissa kokouksissa keskusteltiin erilaisten tavasti suomalaisten puutarhojen tiedot ovat koskevan YK:n yleissopimuksen sekä muiden sitä tukevien sopimusten täytäntöönpanon edistäminen. Yksi näkyvästi puutarhoja koskevien tietokantojen ylläpidos- tällä hetkellä aika tavalla vanhentuneita. Kon- esillä ollut tällainen asia on luonnonkasvien suojelun ta ja kehittämisestä, IPEN (International Plant sortion kokouksessa tähdennettiin sitä, miten edistäminen puutarhoissa. Suomen kasvitieteellisten Exchange Network) -verkoston statuksesta pienellä vaivalla tämänkin tietokannan tiedot puutarhojen verkoston edustajina (varsinaisena ja suhteessa geenivarojen hyödyntämistä ja hyö- saadaan pidettyä ajan tasalla, joten kaikki puu- varaedustajana) ovat toimineet: dyn jakamista koskevaan säätelyyn sekä kon- tarhat voisivat katsoa omalta osaltaan tämän Kari Laine 1994–2005 Leif Schulman 2005–2007 sortion toiminnan rahoituksesta. Erityisesti kuntoon. Kannattaa myös huomata, että tieto- Leif Schulman (Marko Hyvärinen) 2007–2011 Suomea koskeva asia oli Itä-Suomen kasvitie- kantaan pääsee myös ne kasvitieteelliset puu- Marko Hyvärinen (Leif Schulman) 2011– teellisten puutarhojen tilanne. tarhat, jotka eivät ole BGCI:n jäseniä. Botanic Garden Conservation Internatio- Plant Search -tietokanta (http://www.bgci. Konsortion uudet nettisivut nal (BGCI) pitää yllä kahta tietokantaa, joiden org/plant_search.php) toimii siten, että sieltä http://www.botanicgardens.eu tiedoilla on aivan erityinen merkitys puutarho- voidaan hakea kasvitieteellisissä puutarhassa Euroopan puutarhojen konsortion tehtävistä voit lukea jen kansainvälisen toiminnan kannalta. Gar- kasvatettavien kasvien tietoja, mutta itse puu- lisää v. 2007 Pimpinellasta 26(1) sivuilta 5-6. den Search -tietokannassa (http://www.bgci. tarhaa ei saa suoraan selville. Materiaalin saa- org/garden_search.php) on yli 3000 puutar- mista varten joutuu jättämään pyynnön järjes- han tiedot ja siellä kuvataan puutarhojen hal- telmään, joka puolestaan toimittaa pyynnön

pimpinella Sivu 6 vol. 29, 2013 EBGC:n kansallisia edustajia Gjonin kokouksessa. Pöydän päässä Suzanne Sharrock (konsortion pääsihteeri) BGCI:stä sekä Álvaro Bueno Sánchez kokousta isännöivästä Gijonin kasvitieteellisestä puutarhasta. Kuva Marko Hyvärinen.

Itä-Suomen puutarhojen tilanne keskuste- lutti. Päätöksiä Savonlinnan ja Kuopion puu- tarhojen lakkauttamisesta pahoiteltiin, mutta joensuulaisten ja koko Suomen kasvitieteelli- sen puutarhojen verkoston toimintaa Botani- an säilyttämiseksi kiiteltiin esimerkillisenä. On itse asiassa koko Euroopassa hyvin harvinais- ta, että hallinnollisesti päätetty kasvitieteelli- sen puutarhan lakkauttaminen kumotaan ja toimintaa jatketaan uuden taustaorganisaation toimesta. Euroopan puutarhojen konsortio on kirjallisesti ilmaissut tukevansa Joensuun tie- teellisten kokoelmien käyttöoikeuksien siirtä- mistä Botaniaa hallinnoivalle säätiölle. Tämän pitäisi helpottaa merkittävästi oikeuksien siir- perille kyseistä alkuperää kasvattavaan puu- on käytännössä vain Oulun (vuodelta 2010) ja toa ja helpottaa botanialaisten taakkaa. tarhaan. Järjestelmällä on haluttu minimoi- Helsingin (vuodelta 2006) tietoja, joista jälkim- Seuraavan kerran Euroopan puutarhojen da sen riski, että kasvitieteellisten puutarhojen mäiset päivitetään syksyllä 2013. Tulevaisuu- konsortio kokoontuu Prahassa 24.–26. touko- ulkopuoliset tahot alkaisivat hyödyntää järjes- dessa päivityksiä kannattaa tehdä vähintään kuuta 2013 ja siellä meitä edustaa varaedusta- telmää esim. kaupallisiin tarkoitukseen. Tieto- kolmen vuoden välein, koska esim. kansallisten jamme Leif Schulman. Kenties Leif voi jakaa kannassa on tällä hetkellä yli miljoonan alku- ex situ -suojelutavoitteiden toteutumista seura- tulevilla Joensuun päivillä Prahan kokouksen perän tiedot. Suomalaisista puutarhoista siellä taan Plant Search -tietokannan avulla. antia! pimpinella Sivu 7 vol. 29, 2013 YMPÄRISTÖ kulttuurituotantoprosessissa Laura Puolamäki Seminaarin puutarha

urun opettajankoulutuslaitoksen Rau- man yksikön puutarha, Seminaarin puu- Ttarha, on hyvä esimerkki siitä miten kult- tuurituotantoprosessi voi tukea suojelukohteen säilymistä ja hoitoa. Raumalla toimiva Semi- naarin puutarha on ainoa suomalainen opet- tajaseminaarin puutarha, joka on toiminut yhtäjaksoisesti yli sata vuotta, ja jota on aina hoidettu ammattitaitoisen puutarhurin joh­ dolla. Koska seminaarin puutarhan merkitys on muodostunut sen pitkäjaksoisesta käytöstä opetus- ja havainnointikohteena, on paras kei- no toteuttaa kohteen suojelu säilyttää tuo käyt- tötarkoitus. Puutarhaopetuksen aika osana

Seminaaripuutarhojen tarkoitus oli toimia oppimisympäristö- nä tuleville kansakoulunopettajille, jotta he osaisivat perustaa ja hoitaa kansakoulujen puutarhoja. Puutarhaopetusta annet- tiin laajimmillaan viisi tuntia viikossa. Seminaarilaiset viljeli- vät omia palstojaan seminaarin puutarhurin ohjauksessa, ja ohjasivat itse mallikoululaisia koulukasvitarhan hoidossa kou- lulaisten palstoilla. Kuva Rauman museo.

pimpinella Sivu 8 vol. 29, 2013 opettajankoulutusta ja perusopetusta entises- teen osalta biologisista arvoistakin. Inventoin- ta löytyy, mutta sovellukset sen sisällyttämi- sä laajuudessaan on ohi. Sen sijaan puutarhan titieto saadaan elämään ympäristökasvatuksen seksi opetukseen ja kulttuurimatkailuun ovat käyttö oppimisympäristönä useissa nykyajan keinoin. Ympäristökasvatus on historiallisten hajanaisia ja laadultaan vaihtelevia. Turun oppiaineissa on ajankohtaista ja perusteltua puutarhakohteiden suojelukeinona vielä varsin yliopiston Kulttuurituotannon ja maiseman- voimassaolevan valtakunnallisen opetussuun- vähän käytetty Suomessa. Tiedollista sisältöä tutkimuksen koulutusohjelman yhdessä opet- nitelman pohjalta. ympäristökasvatuksen materiaaliksi kohteis- tajankoulutuslaitoksen Sat@oppi-yksikön Puutarhan käyttö opetuskohteena muo- dostaa siitä omaleimaisen matkailukohteenkin. Paitsi alueen arkkitehtuuri, myös nimenomaan puutarha on se mitä tullaan katsomaan ja mis- tä halutaan saada tietoa. Puutarhalla vierailles- saan niin kaupunkilaiset kuin matkailijatkin, lapset ja aikuiset, saavat kohteesta uutta tie- toa ja osaavat yhdistää sen osaksi raumalaista ja suomalaista kulttuuriperintöä. Opetuspakettien ja matka ilijoille suunnat- tujen palve lujen sisällön perustana on alueen yleisinventointi. Yleisinventoinnin yhteydes- sä saadaan yleensä runsaasti tietoa paitsi koh- teen taiteellisista ja tieteellisistä arvoista, myös kulttuurihistoriallisista arvoista ja tämän koh-

Vuonna 1915 Kajaanin, Rauman ja Jyväskylän seminaarien puutarhurit Ailio, Parikka ja Väinölä julkaisivat Kansakoulun puu- ja kasvitarhasuunnitelmia –nimisen mallisuunnitelmako- koelman sekä kasvioppaan. Näiden avulla voitiin helposti pe- rustaa sellainen koulukasvitarha, kuin Kouluylihallitus oli ase- tuksellaan määrännyt. Kuva: Kansalliskirjasto. pimpinella Sivu 9 vol. 29, 2013 kanssa vuosina 2008–2010 toteuttama kehit- minaarin vaiheista. Uudistetusta koulukasvi- myös puutarhapedagogiikkaan liittyvä pro gra- tämishanke Satakunnan ympäristökoulu. Kult- tarhasta sekä puutarhan historiasta kerrottiin du -tutkimus, jonka yhteydessä koulukasvitar- tuuriympäristö koulutuksessa ja kasvatuksessa useissa tiedotusvälineissä. hatoiminta laajeni Pomarkkuun. asetti tärkeimmäksi tavoitteekseen edellä mai- Syyslukukauden 2008 aikana samalla ton- Hankkeen kolmantena toimintavuotena, nittujen sovellusten kehittämisen ja kokeilemi- tilla sijaitseva Rauman Normaalikoulu päätti vuonna 2010, puutarha ja erityisesti koulukas- sen. Seminaarin puutarha oli yksi kehittämis- käynnistää uudelleen puutarhatoiminnan osa- vitarha olivat tunnetuin osa opettajankoulutus- kohteista. na opetussuunnitelmaansa. Kesän 2009 opas- laitoksen Rauman yksikön mukanaan kuljet- tuksissa ja puutarhan vierailijamateriaalissa tamaa kulttuuriperintöä. Alueella vierailevat Näytemaasta museopuutarhaksi nostettiin voimakkaasti esille opettajaseminaa- ryhmät ja omatoimiset matkailijat tulevat kat- Vuoden 2008 keväällä Seminaarin puutarhan rin historiasta koulukasvitarha, puutarhan somaan puutarhaa ja keskustelemaan koke- vihanneskasvien näytemaa uudistettiin ja pe- merkitys Myllymäen kulttuuriympäristön osa- muksistaan sekä kysymään neuvoa puutarhan rustettiin uudelleen Ailion, Parikan ja Väinö- na sekä puutarhatoiminnan elävöittämä mu- henkilökunnalta. Lukuisat koululaisryhmät län antamien suositusten mukaisesti. Näyte- seopuutarha. Puutarhapedagogisen toiminnan käyvät puutarhalla lyhyemmissä, työpaja-tyyp- maasta tuli siten museopuutarha. Jo kesällä kautta verkostoiduttiin erityisesti pääkaupun- pisissä tapahtumissa ja tutustuvat samalla puu- 2007 puutarhalla käynnistettiin kesänäyttely- kiseudulla ja Helsingin yliopiston yhteydessä tarhan historiaan. Taideyhdistys Inspira järjes- toiminta ja opastetut kierrokset matkailijoille tehtävään tutkimukseen ja uusiin koulupuu- ti kesäkurssinsa puutarhalla vuonna 2009 ja ja kaupunkilaisille. Opastukset liitettiin osaksi tarhoihin. Myllymäen Kilta antoi oman, vahvan tuotti kurssitöistä ”Salainen puutarha” -näytte- kaupungin matkailutarjontaa ja Rauman Seu- panoksensa puutarhatoiminnan elvyttämiseen lyn puutarhan tiloihin. dun viikko-ohjelmaa. Rauman oppaiden jäse- ja tuotteistamiseen järjestämällä puutarhase- Teksti sisältyy julkaisusarjan Kulttuuri- niä kouluttautui kohdeoppaiksi. Kesän 2008 minaarin jo huhtikuussa 2009. Helsingin yli- tuotannon ja maisemantutkimuksen julkaisut kesänäyttelyn teemana oli koulukasvitarha. opiston täydennyskoulutusyksikkö Palmenia osan 23: Kulttuuriympäristö koulutuksessa ja Tuolloin puutarhan luokassa oli esillä puutar- suunnitteli puutarhapedagogisen täydennys- kasvatuksessa. Satakunnan ympäristökoulun halta Rauman museolle lahjoitettuja esineitä koulutuksen järjestämistä Raumalla. Turun loppuraportti -nimiseen teokseen (s. 79–82). sekä Ailion, Parikan ja Väinölän mallisuunni- opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön Julkaisu on luettavissa Doriassa, https://www. telmia. Opastusten sisältöön lisättiin keväällä täydennyskoulutuksesta vastaava Sat@oppi doria.fi/handle/10024/64319 2008 valmistuneen yleisinventoinnin tuomaa käynnisti osana hankekumppanuuttamme laa- tietoa. Näytemaalle tuotiin opas tauluja joissa jan ympäristökasvatuksen täydennyskoulutus- kerrottiin koulukasvitarhan historiasta ja semi- kokonaisuuden, jonka yhtenä osana oli puutar- naaripuutarhoista sekä erityisesti Rauman Se- hapedagogiikka. Rauman yksikössä käynnistyi pimpinella Sivu 10 vol. 29, 2013 Avustetun leviämisen MARIA hällfors tutkimus Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa

vustettua leviämistä on ehdotettu uu- kysymykset ovat suhteellisen uusia asioita mo- deksi luonnonsuojelukeinoksi ilmas- nimuotoisuuden suojelussa, tutkijat eivät ole Atonmuutoksen uhkaamien lajien säilyt- vielä ehtineet vastata näihin kysymyksiin. tämiseksi. Avustettu leviäminen tarkoittaa lajin Menetelmää on kuitenkin alettu tut- yksilöiden siirtämistä nykyisen esiintymisalu- kia Luonnontieteellisen keskusmuseon kas- een ulkopuolelle, minne ne olisivat siirtymässä vitieteen yksikön monitieteellisessä, Suomen ilmaston muuttuessa, mutta minne ne eivät itse Akatemian rahoittamassa hankkeessa (CO- pääse siirtymään erinäisten esteiden tai ajan- ADAPT) sekä Euroopan Unionin Life + Biodi- puutteen vuoksi. versity rahoittamassa projektissa (ESCAPE). Avustettu leviäminen herättää kuitenkin CO-ADAPT -hankkeessa kysymykset ovat eko- kiperiä kysymyksiä, sillä siinä ihminen puut- logisia, lainsäädännöllisiä ja filosofisia. Avus- tuisi luontoon paljon radikaalimmin, kuin mi- tettua leviämistä siis tutkitaan samanaikaisesti hin luonnonsuojelussa on totuttu. Onko meillä eri tieteiden näkökulmista, jolloin toiveena on edes oikeutta siirrellä lajeja uusiin ympäristöi- saada aikaiseksi kattavia ja yleispäteviä suosi- hin? Milloin jokin laji on niin suuressa vaaras- tuksia menetelmälle. Näin voidaan varmistaa, sa ilmaston muuttumisen vuoksi, että niin vah- että järkeviä ja tieteeseen nojautuvia päätök- va toimenpide kuin sen yksilöiden siirtäminen siä olisi mutkattomampi tehdä, jos avustettua uusille alueille olisi oikeutettua? Entäpä, jos laji leviämistä täytyy harkita täydentävänä luon- osoittautuukin invasiiviseksi, eli se valtaa uutta nonsuojelustrategiana lähitulevaisuudessa. Maria Hällfors istuttaa ruijanesikkoja Svanhovdin kasvi­ elinympäristöä ja syrjäyttää alkuperäiset lajit? Lainsäädännöllisessä tutkimuksessa on kyse tieteellisessä puutarhassa Pohjois-Norjassa vuonna 2011. Koska avustettu leviäminen ja sen herättämät suosituksien antamisesta lakien tulkitsemiseen Kuvat Marko Hyvärinen.

pimpinella Sivu 11 vol. 29, 2013 ja mahdollisten uusien lakien kehittämiseen, luontaisten esiintymisalueiden ulkopuolella, ja ton vaikutuksia lajiin ja selvittää, ovatko suu- kun taas filosofinen tarkastelu keskittyy me- havainnot muutoksista eri lajien käyttäytymi- rilmastolliset tekijät ratkaisevia lajin kannalta. netelmän hyväksyttävyyden tarkastamiseen. sessä yhdistettynä tiedossa olevaan ilmasto- Samalla selviää muun muassa, voisiko eteläi- Ekologinen puoli tarkastelee lajien ylipäätäis- vaihteluun voivat antaa tärkeätä lisätietoa il- nen muunnos tulevaisuudessa elää esimerkik- tä tarvetta ja omaa mahdollisuutta siirtymiseen mastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista si Jäämeren rannoilla. ilmaston muuttuessa sekä mahdollisia riskite- lajeihin. Usein puutarhoilla on myös kokemus- Kansainvälinen yhteistyö on vahvasti esil- kijöitä menetelmän käyttöönottamisessa, ku- ta lajien etäsuojelusta ja niiden luontoon pa- lä kasvitieteellisissä puutarhoissa ja niiden ten haitallisten vieraslajien syntymistä. Projek- lauttamisesta. Nämä menetelmät ovat keskei- verkostoissa. Koska ilmastonmuutos ja lajien tin eri tieteenalojen tutkijat ovat ensi töikseen siä myös avustetussa leviämisessä, sillä samoja mahdolliset tulevat siirtymistarpeet eivät katso ottaneet käsittelyyn avustetun leviämisen kä- käytäntöjä voi tulla kyseeseen tämän uuden la- valtionrajoja, yhteistyö eri maiden puutarho- sitteen, sen määritelmän ja terminologian, sil- jiensuojelumenetelmän kohdalla. Vieraslajien jen välillä on ensiarvoisen tärkeätä esimerkik- lä tiedeyhteisön tähänastisessa keskustelussa hallinta ja muutosten seuraaminen kuuluvat si siirtokokeiden toteuttamisessa, mutta myös yhteiseen käsitykseen menetelmän sisällöstä ei olennaisesti kasvitieteellisten puutarhojen toi- tiedonvälityksessä tai kasvimateriaalin han- ole päästy. Kun käsitettä tulkitaan ja ymmärre- menkuvaan, mikä puolestaan myös edesauttaa kinnassa. Kasvitieteellisten puutarhojen avulla tään samalla tavalla, päästään toivottavasti sa- avustetun leviämisen tutkimusta. on myös mahdollista kerätä talteen monimuo- mankaltaisiin tutkimuskysymysasetteluihin, ja Hyvin tärkeässä roolissa ovat lisäksi kas- toisuutta. Kun olemme selvittäneet, mitkä lajit näin saadaan tehokkaammin pätevää ja sovel- vitieteellisten puutarhojen infrastruktuuri, nii- ovat alttiita ilmastonmuutoksen tuomille uhil- lettavaa tietoa menetelmästä. den tarjoamat resurssit ja niiden hallinnoimat le, voimme kehittää siemen- ja etäsuojeluko- Kasvitieteelliset puutarhat ovatkin mainio kasvikannat. Puutarhat voivat tarjota maa-alaa koelmia niin, että ne tukevat näitä lajeja ja tu- paikka tutkia avustettua leviämistä. Paitsi että ja kasvimateriaalia ulkopuolisille tutkimusryh- levaisuuden suojelukeinoja mahdollisimman kasvitieteelliset puutarhat toimivat yhteiskun- mille tai tutkia itse. Osana Helsingissä tehtä- tehokkaasti. Esimerkiksi näitä resursseja kehi- nan ja tieteellisen maailman rajalla ja siten tar- vää tutkimusta testaamme uhanalaisen ruijan- tetään ESCAPE-hankkeen yhteydessä, kun etä- joavat otolliset lähtökohdat tieteidenväliselle esikon (Primula nutans ssp. finmarchica var. suojelua kehitetään ja Kumpulan kasvitieteel- ja yhteiskunnallisesti relevantille tutkimuksel- jokelae) selviytymistä erilaisissa ilmastoissa. liseen puutarhaan perustetaan siemenpankki le, kasvitieteellisillä puutarhoilla on myös tie- Kasvitieteellisten puutarhojen verkoston an- uhanalaisille kasville. Hyvin ylläpidetyt ja kor- toa ja kokemusta monista asioista, jotka ovat siosta olemme voineet pystyttää samanlaiset kealaatuiset kokoelmat voivat toimia ajallisena tärkeitä, kun mietitään lajien suojelua ilmas- kokeet Helsingin, Oulun ja Norjan Svanvikin puskurina luonnonsuojelutahoille, kunnes tut- tonmuutoksen tuomista uhista. Puutarhois- kasvitieteellisiin puutarhoihin. Koejärjestelyn kijat ovat selvittäneet, miten ilmastonmuutok- sa on kokemusta lajien kasvattamisesta niiden avulla voimme verrata kolmen alueen ilmas- sen uhkaamat lajit kannattaa suojella. pimpinella Sivu 12 vol. 29, 2013 RISIININ KASVATUSTA Leo Junikka VERIFINin tutkimuksiin

umpulan kasvitieteellisen puutarhan li- an laitosta. VERIFIN on perustettu 1994, ja sen säyskasvihuoneiden vieressä on kesällä tehtävänä on osaltaan valvoa kemiallisen aseen K2012 rehottanut suorissa riveissä nimi- kieltosopimusta, kehittää kemiallisten taiste- kilvet vierellään melkoinen kasvusto erinäköi- luaineiden tutkimusmenetelmiä ja antaa alan siä risiinejä. Kilvissä on huolellisesti tekstattu koulutusta. Tutkimukseen kuuluu yhdisteiden, rekisterinumero ja taksonin nimi. Onko puu- hajoamistuotteiden ja lähtöaineiden jäämien tarhan intendentti höyrähtänyt risiinien vank- seulontaa ja tunnistusta erilaisista näytemate- kumattomaksi ihailijaksi? Ei suinkaan. Ky- riaaleista. seessä oli risiinilajikkeiden koealue. Risiinien VERIFIN on niin kutsuttu verifikaatiolabo- siemenistä saatavia toksiineja on tutkittu VE- ratorio, joka joutuu joka vuosi tarkastettavak- RIFINin eli Kemiallisen aseen kieltosopimuk- si, pätevyystestiin. Maailmalla tämänkaltaisia sen instituutin tiloissa, jotka sijaitsevat puutar- laboratorioita on yhteensä 18. VERIFIN toimii han naapurissa, Kumpulan mäellä, Helsingin Suomessa kansallisena viranomaisena, joka ke- yliopiston kemian laitoksella. Kuitenkin, ennen rää tietoja kemianteollisuudelta ja tekee kan- kun kerron tarkemmin kasvatuksistamme, kat- salliset ilmoitukset OPCW:lle (Organisation for sotaan mikä oikein on VERIFIN ja minkälainen the Prohibition of Chemical Weapons). Kou- kasvi on risiini. lutus annetaan erilaisina kursseina kehitys- maiden kemisteille. VERIFINissä heitä on vie- Kemiallisen aseen kieltosopimuksen raillut 88 maasta noin 280 henkilöä. Suomen instituutti ulkoasiainministeriö kantaa suurimman vas- VERIFIN on osa Helsingin yliopiston mate- tuun instituutin rahoituksesta. Ricinus communis ’Cambodgensis’ (rekisterinumero 2012-45). maattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kemi- Kuva Leo Junikka.

pimpinella Sivu 13 vol. 29, 2013 Leo Junikka ja Kumpulan tutkimusrisiinejä. Kuva Marja-Leena Rapinoja. Risiini Risiini (Ricinus communis) on pensas tai pieni puu, joka voi kasvaa noin 4 metrin korkuiseksi. Sillä on suuret, sormijakoiset lehdet. Hede- ja emikukat sijaitsevat erillään päätykukinnoissa. Hedelmä on kolmisiemeninen kota, jonka pin- nassa on piikkejä. Siemenet ovat ruskeankirja- via, helposti tunnistettavia. Kasvi on luultavas- ti kotoisin Koillis-Afrikasta ja Intiasta, mutta se on levinnyt rikkakasvina kaikkialle tropiikkiin. Meille tutuin on risiinin koristekasvikäyt- tö. Risiini onkin suosittu erityisesti lauhkeal- la vyöhykkeellä. Lajikkeita tai muunnoksia on siemenluetteloissa kymmenkunta. Lajikkei- den lehdissä ja kukinnoissa näyttää olevan aika suurta vaihtelua. Joidenkin lajikkeiden, ku- ten ’Carmencita’:n, lehdet ovat suurikokoisia ja Outi Pakkanen ja Kumpulan tutkimusrisiinejä. Kuva Marja-Leena Rapinoja. tummanpunaisia, kun taas toiset lajikkeet, esi- merkiksi ‘Zanzibarensis’, ovat suurilehtisiä ja kauniin vihreitä. Risiini on kylmänarka, eikä viihdy alle 5 °C:een lämpötiloissa, joten sitä on kasvatettu meillä yksivuotisena. Vanhastaan risiiniöljyä on käytetty laksa- tiivina. 1600- ja 1700-luvulla, kun parin viikon välein tapahtuvaa vatsanpuhdistusta pidettiin terveellisenä, risiiniä käytettiin ulostuslääkkee- nä. Juuri- ja lehtihauteita käytetään edelleen kansanlääkinnässä haavojen, mustelmien ja li- haskipujen hoitoon. pimpinella Sivu 14 vol. 29, 2013 Nykyään risiiniä viljellään paljon erityises- ti Intiassa, Kiinassa ja Brasiliassa siitä kylmä- puristettavan öljyn takia. Öljyä käytetään muun muassa polyuretaanin valmistuksessa, einek- sissä, makeisissa, lääke- ja kosmetiikkateolli- suudessa sekä tekstiili- ja nahkateollisuudessa. Lisäksi se on erinomainen voiteluaine suihku- moottoreissa, dieselkoneissa ja kilpa-autois- sa, koska sen viskositeetti ei muutu matalissa lämpötiloissa ja koska se korkeissa lämpötilois- sa omaa hyvät voiteluominaisuudet. Jo ensim- mäisessä maailmansodassa ympärysvaltojen lentokoneiden moottoreita voideltiin risiiniöl- jyllä. Kauppasaarrossa olleiden keskusvaltojen lentokoneiden piti turvautua huonompiin kor- vikkeisiin, mikä teki niiden lentokoneista epä- luotettavia. Nykyään biodieseliä valmistetaan risiinistä erityisesti Brasiliassa. Sen sanotaan olevan erinomaista myös kylmässä ilmastossa.

Pelätty toksiini Siemenet ovat voimakkaan toksisia. Myrkylli- syys ei johdu öljystä, vaan pienestä risiini-nimi- sestä dimeerisestä glykoproteiinista. Sen mole- kyylipaino on noin 65 kDa. Risiini on ihmiselle kuolettava, kun sitä levitetään aerosolina tai li- haksensisäisesti tai kun sitä nautitaan suun kautta. Toksiini pääsee soluihin endosytoosil- Risiinilajikkeiden koealue Kumpulassa 2012. Kuva Leo Junikka. la. Solussa se estää ribosomi-RNA:n yhden nu- pimpinella Sivu 15 vol. 29, 2013 kleotidin proteiinisynteesiä. Kuolettava annos tropiikissa, ja siitä on helppo valmistaa proteii- Siemenkantoja ja -lajikkeita tilattiin eri risiiniä sisään hengitettynä on 20 mikrogram- nijauhoa ja -kakkuja. puolilta maailmaa suurempina annoksina. maa painokiloa kohden ja suun kautta nielty- Tutkimuksissa on todettu, että risiinitoksii- Tutkijat saivat osan niistä omiin laborato- nä 1–20 mg/kg. Jo 4–8 siementä voi tappaa ai- ni on luonteeltaan heterogeenista. Siemenistä riotutkimuksiinsa. Osa idätettiin Kumpulan kuisen ihmisen. Pitääpä Guinnessin ennätysten valmistettu jauho sisältää yksilöllisiä piirteitä, puutarhassa ja istutettiin aluksi ruukkuihin li- kirja vuoden 2007 painoksessaan sitä maail- joita voidaan käyttää risiinikantojen ja -lajik- säyskasvihuoneisiin ja lopulta koekentälle. Kai- man myrkyllisimpänä kasvina. keiden tunnistukseen ja risiinijauhon maan- kista taksoneista kerättiin kukkimisvaihees- Risiinitoksiinia pidetään vaarallisena “ter- tieteellisen alkuperän selvittämiseen. Nämä sa herbaarionäytteet, ja niiden vartta, lehtiä ja roristimyrkkynä” sen saatavuuden, helpon vil- yksilölliset piirteet voivat olla molekyylejä/pro- kukintoja valokuvattiin värivaihtelun kartoit- jeltävyyden, suuren toksiinisuuden ja myr- teiineja tai näiden biotunnisteita. tamiseksi. Keruiden ja valokuvauksen tarkoi- kytystä estävien tehokkaiden hoitomuotojen tuksena on tarjota aineisto pro gradun tekijälle, puutteen takia. On tiedossa useita tapauk- Tieteiden välinen yhteistyö jonka tehtävänä on tieteellisesti kuvata takso- sia, joissa risiiniä on käytetty rikosvälinee- VERIFIN on Kumpulan kasvitieteellisen puu- nit. Kuvaus tapahtuu käyttämällä verkosta saa- nä, sillä muun muassa murhattiin 1970-luvul- tarhan kautta kysellyt ja saanut siemeniä risii- tavaa, ilmaista DELTA-ohjelmaa, jonka avulla la Lontoossa bulgarialainen sanomalehtimies. nitutkimuksiin jo muutamia vuosia sitten. Syk- on mahdollista tehdä tutkimuskaavoja ja kas- Al-Qaidan on epäilty kehittelevän risiiniä levit- syllä 2011 puutarha lähti mukaan VERIFINin vikuvauksia sekä saada aineistoa fylogeneet- tävää räjähdettä. hakemukseen, jossa haettiin tutkimusrahaa tisiin analyyseihin. Sopiva graduntekijäkin on Risiinimyrkyn helppoa saatavuutta edistää laajaan risiinilajikkeita ja -muunnoksia käsit- löytynyt, Sirpa Heiskanen, joka on 4. vuoden se, että risiiniä on paljon tutkittu immuunitera- televään myrkyllisyystutkimukseen. Hakemus proviisoriopiskelija Farmasian tiedekunnas- piahoidoissa. Valmistajia ja tuotteen myyjiä on lähetettiin yhdysvaltalaiselle Home Security ta. Hän aloitti työskentelyn risiinien parissa tä- markkinoilla paljon. Mukana voi olla myös li- Officelle. Keväällä 2012 perustettiin Kumpu- män vuoden alussa. sensoimattomia valmistajia, jotka käyvät run- lan kasvitieteellisen puutarhan yhteyteen pieni Kasvatukset jatkuvat vielä ainakin kesällä saasti laitonta kauppaa ja edistävät risiinin koeala, jolla kasvatettiin yhteensä 15 lajiketta ja 2013. Yritämme saada mukaan enemmän luon- pääsyä vääriin käsiin. Lisäksi risiinikasvia vil- muunnosta, joita oli saatu eri kasvitieteellisistä nonkantoja ja bioöljyksi viljeltäviä lajikkeita ja jellään teollisuuden tarpeisiin ja biodieseliksi puutarhoista vaihdon kautta ja kansainvälisis- sitä kautta syventää tietämystä risiinin kemial- suurilla viljelmillä. Öljyn erottamisessa syntyy tä siemenliikkeistä. Kaksi lajiketta, joita viljel- lisesta ja morfologisesta muuntelusta. risiinikakkuja ja -jauhoa, joissa on paljon risii- lään bioöljysatoa varten, ostettiin intialaiselta nitoksiinia. Risiinikasvi on muutenkin yleinen siemenvälittäjältä.

pimpinella Sivu 16 vol. 29, 2013 Japanin keruumatkasta 20 vuotta Paula Havas-Matilainen Kumpula täynnä aarteita

elsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon Kumpulan kasvitieteelli- Hsessä puutarhassa (Jyrängöntie 2, Hel- sinki) on – kaiken muun ohella – ainutlaa- tuinen Japanin kasvien osasto. Osastossa on nähtävissä 156 erilaista Japanin luonnonkas- vilajia, yhteensä 216 alkuperää ja tuhansia yk- silöitä. Valtaosa kasveista on kerätty Japanin Hokkaidolta syksyllä 1993. Kumpulan puutar- ha on avaamisestaan 10.6.2009 lähtien ollut avoinna yleisölle kesäkaudet, toukokuun alus- ta syyskuun loppuun. Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puu- tarhan uudet osastot, Kumpulan kasvitieteel- linen puutarha, suunniteltiin 1980-luvulla ja rakennettiin 1987–2009 Kumpulan kartanon vanhoja kartanorakennuksia ympäröivälle 6,1 hehtaarin alueelle (Hemgård 1990, Palmén & Hämet-Ahti 1990, Koponen 1996b ja 1996c, Koponen & Koponen 1997, Koponen 2003, Sc- hulman 2009, Tikkanen 2009, Schulman & Hällfors 2011). Ajatus Japanin osaston rakentamisesta uuden puutarhan kasvimaantieteellisiin osas- Japanin osastoa varhaiskeväällä 2012. Kuva Paula Havas-Matilainen.

pimpinella Sivu 17 vol. 29, 2013 Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan Japanin osaston toihin (Hortus geobotanicus, kasvimaantie- nan (1994) ja Kanadan (1995) keruumatkalle. [lohkot 260–268] kasvikannat 1.1.2013 suvuttain aakkosissa teellinen puutarha), sen lammen ja puron lou- (Koponen1996) naispuolisiin lohkoihin, syntyi 1990-luvulla; Keruupaikkana oli Japanin pohjoisin saa- Merkkien selitys: 2009-727 jne. = puutarhan kasvikannalle antama rekisteri- idean takana olivat puutarhan silloinen inten- ri, Hokkaido. Materiaalia kerättiin kahdeksal- tunnus dentti Aune Koponen ja puutarhan esimie- ta alueelta eri puolilta saarta. Helsinki sijaitsee Lihavoitu = saatu Japanin keruumatkalta 1993 (tai kerätty henä 1992–2001 toiminut professori Timo hemiboreaalisen ja eteläboreaalisen kasvilli- Japanin 1993 keruumatkalla; mutta saatu kokoelmiin Koponen. suusvyöhykkeen rajalla. Jotta olisi saatu mah- 1995) tai saatu Japanin keruumatkalta 1999 Japanin osaston kasvittamiseksi professo- dollisimman hyvin uudessa puutarhassa ja Ete- Lihavoimaton = saatu siemenvaihdon jne. kautta Alleviivattu = lähetetty Japanista oksina; tuotettu ri Koponen järjesti 4.–29.9.1993 luonnonkasvi- lä-Suomessa menestyviä kasveja, niitä pyrittiin solukkolisäyksellä en keruumatkan Japaniin. Keruumatka oli osa Hokkaidolta keräämään Etelä-Suomea biokli- T = tuotu Japanista taimina professori Koposen ”Ulkomaisten koriste- ja maattisesti vastaavilta alueilta eli vuoristos- t = temperaattiselta vyöhykkeltä puutarhakasvien kotiuttaminen Etelä-Suomen ta, orohemiboreaaliselta ja alaoroboreaaliselta t-ohb = temperaattis-orohemiboreaaliselta vyöhykkeeltä oloihin” -tutkimushanketta. Rahoitus saatiin kasvillisuusvyöhykkeeltä, vähintään 400 met- ohb = orohemiboreaaliselta vyöhykkeeltä ob = oroboreaaliselta vyöhykkeeltä pääosin Helsingin yliopistolta, Sasakawa-sääti- rin korkeudesta merenpinnasta, mutta kasveja lob = alaoroboreaaliselta vyöhykkeeltä öltä ja Suomen Akatemialta. Helsingistä keruu- kerättiin myös vuorten tyveltä temperaattises- mob = keskioroboreaaliselta vyöhykkeeltä matkalle osallistuivat Timo Koposen ja Aune ta kesävihannasta lehtimetsästä ja keski- ja ylä- uob = yläoroboreaaliselta vyöhykkeeltä Koposen lisäksi ylipuutarhuri Kustaa Nii- oroboreaalisesta vyöhykkeestä (Koponen 1993, & = kasvaa Kumpulan ohella myös Kaisaniemessä ni ja puutarhuri Martti Koponen sekä tutki- Koponen 1994, Koponen & Koponen 1997). K = kasvaa vain Kaisaniemessä VI jne. = kukkimiskuukausi 2012 musavustaja Visa Lipponen. Keruuretki teh- Yhteensä kerättiin 401 erää kasvimateri- H = hedelmiä 2012 tiin yhteistyössä kolmen ulkomaisen puutarhan aalia (= eri alkuperää, kasvikantaa), pääasias- * = kirjoittajan suosikki kanssa: keruuretken isäntänä toimi Sapporos- sa siemeniä (329 erää), mutta myös oksia mik- + = hyväksi todettu kanta sa sijaitseva Hokkaidon yliopiston kasvitie- rolisäysmateriaaliksi (51 erää) ja puiden taimia - = kasvikanta liian eteläistä alkuperää ja paleltuu joka talvi teellinen puutarha (professori Hideki Taka- (21 erää). Keruut edustivat 169 eri kasvilajia o = Hällforsin tutkimuksessa (Hällfors 2010) käytetty 1993-kasvikanta hashi), ja lisäksi sille osallistuivat Kanadasta (ja kaikkiaan 202 taksonia); kerättiin varsinkin (o) = Hällforsin tutkimuksessa (Hällfors 2010) käytetty Albertan yliopiston Devonian Botanic Garden puuvartiskasveja. (T. Koponen 1993, Lipponen 1999-kasvikanta (professori Dale H. Vitt) ja Kiinasta Kiinan 1994, Koponen 1996a, Koponen 1996d). Niis- tiedeakatemian soveltavan ekologian laitoksen tä noin 90:ää ei ollut Suomessa aiemmin me- 2009-727 Abies mariesii honsunpihta [262] arboretum (professori Cao Tong). Samat yh- nestyksekkäästi kokeiltu (Koponen 1996d, Ko- o &1993-524 Abies sachalinensis sahalininpihta t-ohb [264] o 1993-564 Abies sachalinensis sahalininpihta ohb [266] teistyökumppanit osallistuivat hankkeen Kii- ponen 1998). pimpinella Sivu 18 vol. 29, 2013 1999-441 Abies veitchii japaninpihta mob [262] Keruut saivat puutarhan rekisteritunnuk- oheiseen taulukkoon solukkolisäyksellä tuote- 1999-543 Abies veitchii japaninpihta mob [262] sen 1993-475–1993-875 (A. Koponen 1993). tut ja kokoelmassa yhä 1.1.2013 kasvavat alku- 2011-768 Acebia trifoliata (akebia) [260] Minä syötin puutarhan kasvitietokantaan tuo- perät). Kaikkiaan solukkolisäyksellä tuotettiin 1993-792 Acer cissifolium kissusvaahtera (hedekasvi) t [263] V(–VI) reeltaan kasvien tiedot ja sitten vuosien mit- 2 083 tainta (Anna Kärkönen, sähköpostiviesti (o) 1999-482 Acer micranthum honshunvaahtera (hedekasvi?) taan puutarhureilta tulleet – ja yhä tulevat 22.4.2013). Muun muassa Ulmus laciniata -ja- t [261] VI – päivitystiedot ja kokosin tilastotiedot puutar- lavan ja kaarnapajun (Chosenia (Salix) arbuti- 1999-490 Acer micranthum honshunvaahtera (hede-, emi-) han vuosikertomuksiin. Olen myös alusta läh- folia) solukkolisäys onnistui, mutta taimet kuo- (mountain top) [262] (V–)VI; H * tien päässyt näkemään Kumpulan puutarhan livat osastoon istutettuina. o 1993-872 Acer pictum idänvaahtera T ohb [260] V (o ) 1999-484 Acer rufinerve ruostevaahtera t [260] V ja sen kasvimaantieteellisten osastojen raken- Japanin kasvien siementaimia tuotettiin K 1993-662 Acer ukurunduense kiinanvaahtera ohb tumisen. toistakymmentä tuhatta, ja rinnan niiden lisä- o 1993-730 Acer ukurunduense kiinanvaahtera ohb [266] Kustakin keruusta on herbaarionäy- yksen kanssa alkoi Kiinan ja Kanadan kasvien (V–)VI; H te Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvi- lisäys. Valtaisan siemenlisäysurakan tarkkoine o 1993-748 Aconitum yezoense (ukonhattu) t-ohb [264] museossa (H); näytteet keräsi Visa Lipponen. kirjanpitoineen hoiti puutarhuri Merja Pulk- VIII–IX; H o 1993-741 Actaea simplex syyskimikki ohb [264] VIII–IX; H * Toisintonäytteet ovat vertailuaineistona Kum- kinen Kumpulan uudessa kasvihuoneessa. o 1993-727 Actaea erythrocarpa punakonnanmarja ohb [267] pulan puutarhassa. Keruuretken diakuvasar- Japanista tuoduista 401 kasvikannasta 197 V(–VI); H ja Japani 1–933 (Koponen 1993) on puutarhan poistettiin jo ennen istutusvaihetta. 16 oli pois- o 1993-652 Actinidia arguta japaninlaikkuköynnös t-ohb 262] arkistossa. tettu eri syistä, osa jo Japanissa, ja osa poistet- VI–VII?; H *, [?266] Tutkimushankkeeseen liittyi professo- tiin väärinä. Itämättöminä kylvöksinä – Hok- o 1993-526 Actinidia kolomikta kiinanlaikkuköynnös t-ohb [266] VI(–VII); H (*) ri Koposen ja kasvifysiologian professorin Lii- kaidosta postitse lähetettyjen siementen tulo o & 1993-618 Actinidia kolomikta kiinanlaikkuköynnös lob sa Simolan ideoima mikrolisäysosio. Kasvi- Suomeen oli kestänyt pari kuukautta! –, mik- [260] VI(–VII); H (*) en solukkolisäyksestä huolehtivat Helsingin rolisäyksessä infektoituneina tai lisäyskasvi- o 1993-650 Actinidia kolomikta kiinanlaikkuköynnös t-ohb yliopiston kasvitieteen laitoksessa filosofi- huoneessa (useassa tapauksessa talvea vasten [262] VI(–VII); H (*) an kandidaatti Anna Kärkönen ja biologi- itäneinä, koulimattomina pikkutaimina) kuol- 1987-833 Adenophora thunbergiana (kauluskello) [267] VII–VIII; H an ylioppilas Sirpa Laitanen. Kaikkiaan 54 leina poistettiin 170 kasvikantaa. Taimistovai- o & 1993-782 Alnus japonica japaninleppä t [268] IV; H kasvikannan mikrolisäystä kokeiltiin. Japa- heessa kuoli 11 kasvikantaa. Istutusvalmiiksi K 1993-480 Alnus hirsuta kamtsatkanleppä ohb nin osastoon päästiin istuttamaan 16 kantaa varttui siis 204 kasvikantaa. 1993-666 Alnus hirsuta kamtsatkanleppä ohb [264] IV; H (15 taksonia), ja niistä 10 kantaa (10 taksonia) Ensimmäiset taimet päästiin istuttamaan K 1993-0533 Alnus maximowiczii sahalininleppä lob kasvaa yhä kokoelmissa (Kärkönen 1993; Puu- Kumpulaan jo syksyllä 1994. Istutuksesta ja 1993-576 Alnus maximowiczii sahalininleppä t-ohb [267] V; H & 1993-820 Alnus maximowiczii sahalininleppä lob [263] V; H tarhan kasvitietokanta 2013; olen merkinnyt osaston hoidosta 1993–2004 vastasi Martti pimpinella Sivu 19 vol. 29, 2013 1999-486 Alnus maximowiczii sahalininleppä (mountain top) Koponen. Martti piti vuosilomansakin viikon paneille Keravan, Kotkan ja Riihimäen kaupun- [262] V; H erissä pystyäkseen itse huolehtimaan osastos- ginpuutarhalle kasvatettaviksi ja tarkkailtaviksi 1993-837 Alnus pendula (leppä) t [267] V ta. Japanin osasto oli rakenteilla olleen kas- yhteensä 4 229 erää (Koponen 1998). Ylimää- 2003-550 Ampelopsis brevipedunculata var. maximowiczii hopeaviini [265] vimaantieteellisen puutarhan parhaiten pe- räisiä siemeniä jaettiin 1994 kansainvälisen sie- 2003-545 Anemonopsis macrophylla [267] VIII; H rustettu ja hoidettu, ja Japanin kasvit saivat menvaihdon välityksellä puutarhan koti- ja ul- o 1993-521 Aralia cordata (aralia) t-ohb [266>261] VII–VIII; H osastossa hyvän alun. komaisille vaihtokumppaneille yhteensä 1 919 o 1993-648 Aralia cordata (aralia) t-ohb [265>260] VIII; H Valtaosa Japanin osaston taimista istutet- annosta ja välitettiin yksittäisille tutkijoille 82 o 1993-804 Arisaema serratum (kärsäkalla) t [262] VI tiin 1994–1996. Vuosina 1994–1998 Kumpulan annosta (Koponen 1996d, Koponen 1998, Ko- 2000-312 Aristolochia kaempferi (piippuköynnös) [266] o 1993-545 Aruncus dioicus isotöyhtöangervo ohb [267] Japanin osastoon istutettiin kaikkiaan 9 561 ponen & Koponen 1994). VI–VII; H tainta. Ne edustivat 204 kasvikantaa, 139 tak- Hankkeen tavoitteena on kasvattaa aineis- o 1993-573 Aruncus dioicus isotöyhtöangervo t-ohb [262] sonia. Kaisaniemeen Japanin kasveja istutet- to Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhas- VI–VII; H tiin 1994–2000 yhteensä 836 tainta. (Puutar- sa, tutkia eri kantojen kestävyyttä suomalai- 2003-556 Astilbe microphylla (jaloangervo) [267] (VII–) han vuosikertomukset 1994–2001) sissa ilmasto-oloissa ja eri maaperillä ja tutkia VIII–IX); H 2003-558 Astilbe thunbergii harsojaloangervo [265] (VI–) Istutuskartat piirsi vuosittain kartanpiir- uusien alkuperien sopivuutta eri tarkoituksiin VII; H to-ohjelmalla puutarhuri Eeva Peltonen. (esimerkiksi maisemointi, peittokasvit, köyn- o 1993-574 Berberis amurensis amurinhappomarja t-ohb 1990-luvun alussa kynnetyt ja äestetyt Japanin nökset). Kotiutuneet ja Suomessa menesty- [260] VI; H osaston lohkot olivat 1997 jo täyttyneet Japanin vät kasvikannat annetaan taimipuutarhoille ja o 1993-483 Betula ermanii kivikoivu ohb [262] V; H kasveista (Peltonen 1997–2000). Lohkoissa ai- puutarha-alan organisaatioille monistettaviksi o 1993-548 Betula ermanii kivikoivu ohb [263] V; H o &? 1993-598 Betula ermanii kivikoivu mob [266] V; H kaisemmin kasvaneet kulttuuriperäiset puut ja levitettäviksi yleisölle ja muille tarvitsijoille. o 1993-756 Betula ermanii kivikoivu lob [262], [267] V; H ja pensaat oli poistettu pääosin 1992. Lohkos- (Koponen 1996a) o 1993-508 Betula maximowicziana monarkkikoivu t [262] sa 262 on vielä muistona viimeiseksi, vuonna V; H (*) 2009, lahona kaadetun kartanoaikaisen metsä- o 1993-711 Betula pendula rauduskoivu t-ohb [267] V; H lehmuksen (Tilia cordata XX-45) korkea kan- Japanin keruumatkan kasvit 1.1.2013 2003-533 Buddleja japonica (syrikkä) [262] VII–VIII; H (-) o 1993-780 Callicarpa dichotoma (helmimarja) t [261], [262] to. Japanin osaston kasvit inventoitiin elokuussa VIII(–IX) - Vuonna 2002 Japanin osastossa kasvoi ke- 2006 ja toukokuussa 2008 sekä (Havas-Mati- 1997-165 Campanula punctata var. hondoensis [265] [267] ruumatkalla hankittuja kasveja 182 kantaa, 122 lainen & Tiiri 2011) syys–lokakuussa 2011. Tie- VII; H (*) taksonia (Koponen & Koponen 2002). dot syötettiin kasvitietokantaan. Kasvukauden 1993-774 Cardiocrinum cordatum var. glehnii (japaninjättililja) Japanin kasvimateriaalia, siemeniä tai so- 2012 ajan seurasin osaston kasvien fenologiaa t [263] VII; H (*) o 1993-813 Carex siderosticta idänvarjosara t [267] V; H lukkolisättyjä taimia, annettiin yhteistyökump- (Havas-Matilainen 2012). pimpinella Sivu 20 vol. 29, 2013 2003-565 Carpinus japonica japaninvalkopyökki [264] - Japanin keruumatkan kasveja kasvaa suunnilleen yhtä pitkät. Keväät ja syksyt ovat o &? 1993-657 Celastrus orbiculatus japaninkelasköynnös t 1.1.2013 Kumpulassa 148 kantaa, 104 taksonia lyhyemmät kuin Etelä-Suomessa, ja keväät ja [260], [262] ?: H (Havas-Matilainen 2012; kasvitietokanta). Kai- alkukesät ovat kuivia. Lämpimin kuukausi on &? 1993-531 Cercidiphyllum japonicum (pikkulehti)katsura (hede-, emi-) t [261] V; H saniemen syksyn 2012 inventoinnissa (Väre & elokuu, jolloin on runsaasti helteitä ja vuoro- o 1993-656 Cercidiphyllum japonicum (pikkulehti)katsura Vaniala 2012) varmistui, että Japanin kasvi- kauden keskilämpötila noin 20 astetta. Kesä t-ohb [267] kannoista 29 kasvaa myös Kaisaniemessä (ks. kestää 5–5,5 kuukautta. (https://fi.wikipedia. 2003-560 Clematis apiifolia (kärhö) [263] oheinen taulukko; + 9 epävarmaa) ja että lisäk- org/wiki/Japani) Runsaan lumen takia talvel- o 1993-701 Clematis ochotensis ohotankärhö ohb [262] si vain Kaisaniemessä kasvaa 4 kantaa ** (ks. la ei ole routaa? V(–VI)+VIII; H 1993-713 Clematis ochotensis ohotankärhö t-ohb [267] oheinen taulukko; + 2 epävarmaa sekä lisäksi 1 Kumpulassa nyt kasvavat ovat kaikki valio- V(–VI); H viljelyalkuperää oleva). luokkaa: nämä Japanin mereisestä ilmastosta 2003-552 Cornus macrophylla (kanukka) [262] Kokoelmissa olevat kasvit on kerätty seu- Helsingin mantereisempaan ilmastoon siirretyt 1993-873 Corylus indet (cf. sieboldiana) (pähkinäpensas) T raavilta vyöhykkeiltä (ks. oheinen taulukko; kasvit ovat selviytyneet taimivaiheesta, istutuk- ohb [261] IV; H * vyöhyketiedot: T. Koponen 1993): sesta ja keväthalloista. Hoitohenkilökuntaa oli 1999-479 Corylus sieboldiana (pähkinäpensas) t [260] V; H 2003-554 Deutzia crenata isonietospensas [262] VII; H - – temperaattiselta vyöhykkeeltä 46 vähän, ja siksi istutusalueet peitettiin katekan- 1997-535 Eleutherococcus divaricatus hokkaidonaralehti [265] – temperaattis-orohemiboreaaliselta kaalla. Pikkutaimet istutettiin siihen tehtyihin IX–X vyöhykkeeltä 29 aukkoihin, ja kangas peitettiin kuorikkeella. 2006-712 Euonymus alatus pallesorvarinpensas [264] - – orohemiboreaaliselta vyöhykkeeltä 48 + 3** Katekangas vaikutti kasvien kasvuolosuhtei- 1992-365 Euonymus macropterus (sorvarinpensas) [261] V–VI; – aloroboreaaliselta vyöhykkeeltä 15 + 1** siin, mitä ei vielä silloin aavistettu. Kuivan vuo- H 1993-623 Euonymus macropterus (sorvarinpensas) ohb [261] – keskiboreaaliselta vyöhykkeeltä 5 den 2002 tuhot näkyivät keväällä 2003. Myös V; H * – yläoroboreaaliselta vyöhykkeeltä 5 kesä 2006 oli poikkeuksellisen kuiva. Osaston 1993-649 Euonymus macropterus (sorvarinpensas) t-ohb Taimina tuotuja on kasvamassa 9 kantaa ja kasvit ovat selviytyneet myös rakentamisvai- [260] V; H * mikrolisättyjä 10 kantaa. heen aikaisesta hoitajien vaihtumisesta ja hoi- 1993-672 Euonymus macropterus (sorvarinpensas) ohb [262] Japanin ilmasto on mereinen. Vuoden kes- totason muutoksista. V; H * 1993-733 Euonymus macropterus (sorvarinpensas) ohb [268] kilämpötila on 7–9 astetta ja vuotuinen sade- Vuonna 2006 alkoi Kumpulan puutar- V; H * määrä 1000–1200 millimetriä. Suurin osa sa- han rakentamisessa uusi, aktiivinen vaihe, 1993-681 Euonymus planipes kirsikkasorvarinpensas ohb teista saadaan loppuvuodesta ja aivan vuoden kun alettiin varustautua avaamaan se 2009. [262] (V–)VI; H alussa. Talvella Hokkaidolla onkin aina erit- Avaamisprojektin arkkitehtina toimi puu- 1999-456 Fallopia japonica japanintatar ob [261>260] VI–IX täin paljon lunta. Talvet vastaavat lämpöti- tarhan alkuperäinen suunnittelija, arkkitehti o 1993-582 Fallopia sachalinensis jättitatar t [267] VII–IX laltaan Suomen etelärannikon talvia ja ovat Gretel Hemgård. Kasvimaantieteellisen osas- pimpinella Sivu 21 vol. 29, 2013 o 1993-488 Filipendula kamtschatica jättiangervo t [260] ton puuvartisistutuksia harvennettiin (Botani- Syksyllä 2010 oli komea ruska ja 2011 runsas VI–VII; H cum 5/2006: ”mittavat harvennushakkuut”), kukinta ja hedelmäsato. Sateisena kesänä 2012 o 1993-714 Filipendula kamtschatica jättiangervo t [262] ryhmiä erotettiin toisistaan ja harvennettiin, kasvit kasvoivat rehevästi (mutta japaninlikus- VI–VII; H o 1993-841 Fraxinus mandshurica var. japonica (matsurian- käytäviä ja näköakseleita avattiin ja pahiten terisyreeni ja japaninalppiruusu kukkivat hei- saarni) t [263] vaurioituneita ja vinoon kasvaneita yksilöitä kosti). Valiojoukosta ovat erottuneet hienoim- o 1993-612 Gaultheria miqueliana helmisalali uob [266] VI; H poistettiin. Katekankaiden poisto 2006 oli kas- mat kasvilajit ja kasvikannat. Omat suosikkini o 1993-825 Gaultheria miqueliana helmisalali lob [264] VI; H veille iso fyysinenkin mullistus. Poiston yhtey- – sirokokoiset, kaunismuotoiset, kauniisti kuk- o 1993-506 Hemerocallis dumortieri mätäspäivänlilja ohb dessä perennat ruukutettiin taimistoon, mah- kivat ja hedelmöivät, mahdollisesti tuoksuvat ja [267] (V–)VI 2003-525 Hosta montana vuoristokuunlilja [265] VII–VIII; H dollisesti jaettiin ja istutettiin kasvualustan pölyttäjiä houkuttelevat, syysväreiltään kauniit, 1997-528 Hosta montana vuoristokuunlilja [267] VII–VIII; H uusimisen jälkeen takaisin osastoon. hillitysti lisääntyvät ja Etelä-Suomessa ainakin 2002-550 Hosta sieboldiana sinikuunlilja [266] VII–VIII; H Raivauksen jälkeen lohkot olivat kulkukel- jokseenkin kestävät puuvartiskasvit sekä pari 2002-554 Hosta sieboldii raitakuunlilja [267] VII–VIII; H poisia, kaikki kasvikannat olivat saavutettavis- hienoa perennaa – olen merkinnyt *:llä ohei- 1992-312 Hydrangea anomala subsp. petiolaris köynnöshorten- sa ja kasveilla oli tilaa kehittyä ja kasvaa tervei- seen taulukkoon. sia [264] VII; H o & 1993-684 Hydrangea anomala subsp. petiolaris nä (Botanicum 7/2006). Viime vuosikymmeninä innostus puutar- köynnöshortensia ohb [267] VII; H 1980-luvun lopussa rakennettu vesiaihe hanhoitoon ja viherrakentamiseen on lisäänty- o 1993-826 Hydrangea anomala subsp. petiolaris köynnöshor- perustettiin tammi-maaliskuussa 2008 uudel- nyt. Keruumatkoilla hankitut hyvät kasvikan- tensia ohb [266] VII; H leen, lampi ruopattiin ja sitä laajennettiin, ja nat saattavat aikanaan koristaa suomalaisia 1994-061 Hydrangea anomala subsp. petiolaris köynnöshorten- puro ruopattiin (Viikkotiedote 1/08 ja 7/08). puutarhoja (Koponen 1995). Jo ennakkoon sia t [264] VII; H 1993-487 Hydrangea paniculata japaninhortensia ohb [261] Lammen rannat kivettiin ja nurmetettiin, pu- näytti todennäköiseltä, että Hokkaidon oro- VII–VIII; H rouoma kivettiin, sillat rakennettiin ja käy- hemiboreaalisesta vyöhykkeestä saattaisi löy- o & 1993-801 Hydrangea paniculata japaninhortensia t [260], tävät tehtiin. ”Kasvimaantieteellinen puutar- tyä Etelä-Suomen puistoissa ja puutarhoissa [262] VII–VIII; H * ha on tällä erää valmis” (Viikkotiedote 24/08, viihtyviä kantoja esimerkiksi monarkkikoivus- 1994-063 Hydrangea paniculata japaninhortensia t [267] 30.10.2008). ta (Betula maximowicziana), seitsensormi- VII–VIII; H * o 1993-728 Hypericum ascyron amurinkuisma ohb [267] Puutarhan avajaisista 2009 lähtien kulu- araliasta (Kalopanax septemlopus), katsuras- VI–VII; H neet vuodet ovat runsaslumisine, roudattomine ta (Cercidiphylum japonicum), toisusupajusta 2003-567 Ilex crenata japaninorjanlaakeri [267>264] - talvineen ja suotuisine keväineen ja syksyineen (Salix urbaniana) ja japaninpoppelista (Popu- 1999-478 Ilex geniculata (orjanlaakeri) t [262] VII; H * ja lämpimine kesineen olleet otolliset Japanin lus maximowiczii) (Hämet-Ahti 1972). 1997-537 Ilex serrata (orjanlaakeri) [263] - kasveille, myös koemielessä Kumpulaan istute- Vuonna 2000 lupaavilta vaikuttivat amu- 2003-569 Ilex serrata f. argutidens (orjanlaakeri) [264] 1993-760 Iris ensata japaninkurjenmiekka t [267] VII; H tuille liian eteläistä alkuperää oleville kasveille. rinkuisma (Hypericum ascyron) ja monark- pimpinella Sivu 22 vol. 29, 2013 1998-567 Iris laevigata samettikurjenmiekka [268] VI(–VII); H kikoivu (Betula maximowicziana). Tiiviitä Oletuksen mukaan orohemiboreaalisel- 1987-831 Iris setosa kaunokurjenmiekka [267][268] VI(–VII); H kasvustoja muodostavat Rubus parvifolius -va- ta vyöhykkeeltä kerätyn kasvimateriaalin olisi 1993-747 Jacobaea cannabifolia hamppuvillakko t-ohb [265] tukka ja Salix integra -paju näyttivät viherra- pitänyt menestyä hemiboreaalisessa Kumpu- VII; H 1992-324 Juglans ailanthifolia japaninjalopähkinä [261] V(–VI); kentamiseen soveltuvilta, ja ruosteviini (Vitis lassa parhaiten. Selkeitä tuloksia ei saatu (Hel- H coignetiae) oli menestynyt hyvin ainakin läm- singin päässä oli muitakin muuttuvia tekijöitä o 1993-860 Kalopanax septemlobus seitsensormiaralia T lob pimillä seinustoilla. Jotkut kasvit, kuten hamp- kuin talven lämpötila: maaperä, hoito jne., ja [265] puvillakko (Jacobaea cannabifolia), saattavat toimenpiteet oli osin puutteellisesti dokumen- 1992-314 Larix kaempferi japaninlehtikuusi [263] V; H menestyä liiankin hyvin: niistä voi tulla puutar- toitu), mutta tutkimukseen valitusta aineistos- 1999-450 Leymus mollis nukkavehnä [268] o 1993-752 Ligularia hodgsonii pikkunauhus lob [267] VII hakarkulaisia. (Koponen 2000). ta boreaaliselta vyöhykkeeltä (mukaan luettuna 2003-526 Lilium auratum kultanauhalilja [264] VIII; H MTT:n perennakokeeseen 2005 annetuista orohemiboreaalinen vyöhyke) peräisin olevat 1999-452 Lobelia sessilifolia (lobelia) [267] VIII–IX * kasvikannoista Sanguisorba japonensis 1993- kasvit selviytyivät kaikki jokseenkin yhtä hyvin. o & 1993-698 Lonicera alpigena var. glehnii alppikuusama 797 -komealuppio ja Veronicastrum sibiricum Heikommin selviytyivät temperaattisen ja vie- ohb [260] V(–VI); H - 1993-843 -tädykkö ylsivät hankkeessa 2012 lä heikommin hemiarktisen vyöhykkeen kasvit. o K 1993-732 Lonicera alpigena var. glehnii alppikuusama ohb o & 1993-613 Lonicera chamissoi (kuusama) uob [265] V(–VI); suositeltaviksi kannoiksi (Juhantalo 2013). Tällä hetkellä Japanin keruumatkan 1993 H Kumpulan puutarhan perustaminen tarjosi kaikista Kumpulan puutarhassa kasvavista 148 1997-533 Lonicera japonica japaninköynnöskuusama [260], erinomaisen tilaisuuden tutkia sinne Helsingin kasvikannasta 49,3 %:a on oroboreaalista, 19,6 [264], [267] - ilmasto-oloja vastaavilta alueilta hankittujen ja %:a temperaattis-oroboreaalista ja 31,1 %:a 2000-309 Macleaya cordata herttahuisku-unikko [262], [267] hankittavien kasvien sopeutumista ja menesty- temperaattista alkuperää. Toivottavasti myös VII–IX; H (o ) 1999-481 Magnolia salicifolia pajumagnolia t [261] IV–V; mistä Etelä-Suomessa (Koponen 1996). pitkäikäisimmät puut pääsevät Kumpulassa H * Maria Hällfors (Hällfors 2010) testasi, voi- varttumaan täyteen mittaansa, esimerkiksi sa- (o ) 1999-483 Magnolia salicifolia pajumagnolia t [263+>266] taisiinko keruumatkoilla 1993–1995 ja 1999 halininpihdalla sekä toisusupajulla, japanin- IV–V; H * (Honshu; ks. seuraava luku) puutarhaan han- poppelilla ja mantsuriansaarnella on vielä kas- o 1993-709 Malus mandshurica (omenapuu) t-ohb [260] VI; H kittua kasvimateriaalia käyttää bioklimaattisen vun varaa. 1993-818 Malus toringo var. sargentii marjaomenapensas T t [261] V–VI; H vyöhyketeorian testaamiseen. Japanin osaston Mutta Japanin osaston koekasveilta on vie- 1997-538 Malus toringo var. sargentii marjaomenapensas kasveista tutkimukseen kelvollisia oli keruu- lä kokematta ankarin testi, Helsingissä mah- [260] VI; H matkan 1993 kasveista 116 kantaa ja keruumat- dollinen niukkaluminen ja syväroutainen pak- 2007-013 Malus tschonoskii liekkiomenapuu [262], [264] - kan 1999 kasveista 10 kantaa (niistä kokoel- kastalvi. o & 1993-668 Menziesia pentandra ohb [262] (IV–)V; H massa 1.1.2013 kasvavat 95 + 7 kantaa olen o & 1993-664 Morus alba valkomulperi ohb [265] VI; H o 1993-844 Nepeta subsessilis (kissanminttu) t [260] VII–IX * merkinnyt oheiseen taulukkoon o:lla). pimpinella Sivu 23 vol. 29, 2013 o 1993-645 Pachysandra terminalis varjoyrtti t-ohb [263] V kasveja kerätty myös Honshulta ja (keruukohde: Hokkaido)]. Kansainvälises- (2011: H) * (Kuva 2) saatu siemenvaihdon välityksellä sä siemenvaihdossa on harvoin tarjolla juuri & 1993-585 Phellodendron amurense amurinkorkkipuu t Ilmastoltaan Etelä-Suomen kaltaisia aluei- Kumpulan ilmasto-oloihin soveltuvia alkupe- [262], [265] VII?; H o 1993-530 Phellodendron amurense var. sachalinense ta on Japanissa paitsi Hokkaidolla myös Hon- riä, ja vaihdon kautta saadaan usein hyvinkin sahalininkorkkipuu t-ohb [263], [266] VII?; H shun vuorilla. Helsingin yliopiston ekologian ja niukkoja siemenannoksia. Sakai Hiroshin 1994 1993-434 Philadelphus satsumi (jasmike) [264] VII; H * systematiikan laitoksen systemaattisen biolo- lähettämistä Hokkaidon temperaattisista luon- o & 1993-486 Picea glehnii glehninkuusi ohb [267] V; H gian osaston opiskelijat keräsivät siemeniä [ja nonkasveista on elossa vielä köynnöshortensia o 1993-523 Picea jezoensis ajaninkuusi t-ohb [264] ] V; H 6 (7) erää siementaimia ja yhden erän pistok- (Hydrangea anomala subsp. petiolaris) ja ja- o & 1993-620 Picea jezoensis ajaninkuusi ohb [264] ] V; H o & 1993-750 Picea jezoensis ajaninkuusi ohb [264] V; H kaita] Japanin osastoon professori Timo Kopo- paninhortensia (Hydrangea paniculata). 1993-793 Pinus parviflora neidonmänty t [264] sen johtamalla Japanin opintoretkellä 20.8.– Muilla kuin omilla keruumatkoilla hankit- 1993-528 Polygonatum odoratum var. maximowiczii 11.9.1999. Kasvimateriaalia kerättiin Honshun tuja kasveja on Japanin osastossa 49 kasvikan- (kalliokielo) t-ohb [267] saaren keski- ja länsiosan vuorilta (muun mu- taa, 45 taksonia (V–)VI; H assa Fuji-vuorelta) ja Hokkaidon saaren länsi-, Kaikkiaan 1.1.2013 Kumpulan kasvitieteel- &? 1993-834 Polygonatum odoratum var. maximowiczii (kalliokielo) t [267] (V–)VI; H itä- ja koillisosasta, yhteensä 53 (54) erää (Hil- lisen puutarhan Japanin osastossa kasvaa 216 1989-412 Populus maximowiczii japaninpoppeli (emi-) [266] tunen 2000). Keruuerät saivat puutarhan re- kasvikantaa, 156 eri taksonia ja tuhansia erilai- (IV–)V; H kisteritunnuksen 1999-440–1999-446 ja 1999- sia yksilöitä (siitäkin huolimatta, että luonnol- o 1993-686 Populus maximowiczii japaninpoppeli ohb [266] 448–1999-494 (+ 1999-543). Opintoretkellä lisen poistuman lisäksi puu- ja pensasryhmiä 1993-529 Prunus maximowiczii vienokirsikka t-ohb [263] kerättyjä kasveja kasvaa Japanin osastossa 18 on harvennettukin, vuoden 2006 jälkeen suu- V(–VI); H 1993-575 Prunus maximowiczii vienokirsikka t-ohb [263] (19) kasvikantaa, 16 taksonia. remmassa mitassa 2012). Eri lähteistä on saatu V(–VI); H Kumpulan kasvimaantieteelliseen puu- myös samoja taksoneja, joten taksonien koko- 1993-599 Prunus nipponica kurilienkirsikka mob [261] V tarhaan kelpuutetaan vain luonnosta kerät- naismäärä on pienempi kuin eri lähteiden yh- & 1993-616 Prunus nipponica kurilienkirsikka uob [262] V; H tyjä kasveja. Japanin osastoon niitä on saatu teenlasketut taksonit. 1993-654 Prunus ssiori sahalinintuomi t-ohb [262] V; H paitsi omilta keruumatkoilta myös kotimaisil- Japanin osastossa on edustettuna valtaosa (o ) 1999-476 Pterostyrax hispida tuoksuepolettipuu t [265] 1995-750 Quercus mongolica mongoliantammi lob [261], ta kumppaneilta ja hankittu kansainvälisen Leena Hämet-Ahdin (Hämet-Ahti 1972) ja [262] V(–VI); H + siemenvaihdon välityksellä [Tokyo, Kamaku- Aune Koposen (Koponen 1994) mainitsemista 1993-838 Rhododendron cf. albrechtii (atsalea) t [264] V ra-shi, Sendai, Horoshima, Regensburg, Arbo- Hokkaidon orohemiboreaalisen ja alaorobore- o 1993-700 Rhododendron brachycarpum japaninalppiruusu retum Mustila (keruukohde: Honshu); Pietari, aalisen vyöhykkeen kasveista ja lisäksi paljon ohb [262], [267] VI Tallinna, Arboretum Mustila, Yuzhno-Sakha- muita. Osastossa on suorastaan hengästyttävän o 1993-758 Rhododendron brachycarpum japaninalppiruusu ohb [263], [264] lisk (keruukohde: Kuriilit); Metla, Tsukuba-shi paljon toinen toistaan eksoottisempia kasveja: pimpinella Sivu 24 vol. 29, 2013 & 1993-504 Rhododendron diversipilosum (suopursu) ohb Nähtävissä ovat alueen tyypilliset havu- puutarhassa on sekä hedepuita että yksi emi- [267] (V–)VI; H puut, komeakasvuinen, jykevärunkoinen sa- puu, joten upean syysvärin ja kauniin kukin- 2007-014 Rhodotypos scandens [262] VI; H - halininpihta (Abies sachalinensis; yhteensä 14 nan lisäksi nähdään myös hedelmiä), japanin- o & 1993-770 Ribes japonicum (herukka) t [261], [267] V–VI (*) puuta), glehninkuusi (Picea glehnii; 12 nuo- lehmus (Tilia japonica), valkomulperi (Morus o & 1993-723 Ribes latifolium (herukka) ohb [262] V; H ren puun ryhmä) ja keväisin punaisena kukkiva alba), seitsensormiaralia (Kalopanax septem- (o) 1999-461 Rodgersia podophylla liuskavaleangervo ohb ajaninkuusi (Picea jezoensis; yhteensä noin 24 lobus), jo varhain syyspuolella hehkuvan pu- [267] VI–VII; H puuta). Lohkoissa kasvavat myös neidonmänty naisen värin saava japaninpihlaja (Sorbus o 1993-719 Rosa amblyotis idänmetsäruusu t [263], [266] (Pinus parviflora, 1 nuori puu), vaihdon kaut- commixta) ja Japanin endemiitti laavapihlaja VI(–VII); H o 1993-721 Rosa amblyotis idänmetsäruusu t [260] VI(–VII); H ta Honshulta saatu ja Hokkaidolla runsaasti vil- (S. alnifolia), Suomen ehkä paras mongolian- o 1993-734 Rosa amblyotis idänmetsäruusu ohb [261] VI(–VII); jeltävä, ruskaväreissään keltaisena kauas näky- tammikanta (Quercus mongolica) (Fagerholm H vä japaninlehtikuusi (Larix kaempferi, 3 suurta 2012), japaninpoppeli (Populus maximowic- 2002-549 Rosa fujisanensis (ruusu) [267] VII?; H puuta), Honshulta kerätyt japaninhemlokki zii), runsaasti hedelmiä tuottavat amurinkork- 1997-539 Rosa hirtula (ruusu) [260] VII?; H - (Tsuga diversifolia, 11 tainta; neulasten alapin- kipuu ja sahalininkorkkipuu (Phellodendron &? 1993-759 Rosa rugosa kurtturuusu t [261][268] VI–VIII; H 1987-824 Rosa rugosa kurtturuusu [266] VI–VIII; H ta hopean värinen; kevätkasvun aikaan puut amurense ja P. amurense var. sachalinense), 1993-716 Rubus crataegifolius kiiltovatukka t [260] VI–VII; H hauskasti kaksivärisen vihreät) ja japaninpih- toisusupaju (Salix urbaniana; syksyllä met- (K? 1993-638 Rubus mesogaeus (vatukka) t) ta (Abies veitchii, yhteensä 2 nuorta yksilöä). sikön alusta on sen varisseista lehdistä sini- 1993-690 Rubus parvifolius (vatukka) t [260] VII; H Honshunpihta (Abies mariesii, 3 nuorta yksi- senään) ja muutamat muut pajut, alkukesäi- 1993-761 Rubus parvifolius (vatukka) t [267] VII; H löä) on saatu Arboretum Mustilan kautta tai- sin valkoisenaan kukkivat marjaomenapensas 1993-768 Rubus parvifolius (vatukka) t [261] VII; H & 1993-816 Rubus parvifolius (vatukka) t [263] VII; H mina. Japaninmarjakuusia (Taxus cuspidata) (Malus toringo var. sargentii) ja Malus mand- &? 1993-639 Rubus phoenicolasius japaninvatukka t [267] on Kumpulassa kolme eri kantaa; Hokkaidolta shurica -omenapuu, toistaiseksi hiukan hei- VIII; H tuotujen noin 20 pystykasvuisen yksilön ryhmä kosti menestyvät kiinanvaahtera (Acer uku- 1993-651 Rubus phoenicolasius japaninvatukka t-ohb [267] muodostaa hienon, tiiviin pensaikon. runduense) ja taimina tuotu idänvaahtera (A. VIII; H Hokkaidon (ja Honshunkin) runsaslaji- pictum), varhaiskeväästä lähtien peräkkäin (K? 1993-718 Rubus phoenicolasius japaninvatukka t) 1993-865 Rubus pseudojaponicus (vatukka) T lob [267] V sesta lehtipuustosta Kumpulassa kasvavat ki- kukkivat japaninleppä, kamtsatkanleppä ja sa- 1993-689 Salix integra (paju) (emi-) t [260], [267] V; H vikoivu (Betula ermanii) ja hämmästyttävän halininleppä (Alnus japonica, A. hirsuta ja A. 1993-863 Salix integra (paju) (hede-, emi-) lob [262], [267] pitkänorkkoinen monarkkikoivu (Betula ma- maximowiczii), sahalinintuomi (Prunus ssio- V; H ximowicziana), mantsuriansaarni (Fraxinus ri), vienokirsikka (Prunus maximowiczii; he- 1993-547 Salix miyabeana hokkaidonpaju (hede-) ohb [267] mandshurica var. japonica), katsura (Cerci- delmät ainakaan eivät ole vienon makuisia!) (IV–)V diphyllum japonicum; sen toisesta kannasta ja vaaleanpunakukkainen, kauniin syysvärin pimpinella Sivu 25 vol. 29, 2013 & 1993-693 Salix sachalinensis sahalininpaju (emi-) t [262], saava kuriilienkirsikka (P. nipponica) jne. Ko- macropterus -sorvarinpensas, jonka pitkis- [267] IV–V; H measti kasvava japaninjalopähkinä (Juglans tä silmuista keriytyvät kevätvarhaisella esil- o & 1993-691 Salix urbaniana toisusupaju (hede-) t [267] ailanthifolia) on saatu vaihdon kautta. Tem- le suuret, heleänvihreät lehdet ja nuput, ja [268] V o 1993-624 Sambucus sieboldiana var. miquelii (selja) ohb peraattiset pajumagnoliat (Magnolia salicifo- joka kukinnaltaan, hedelmiltään ja syysväril- [262] V; H lia) ovat selviytyneet hämmästyttävän hyvin, tään ylittää osaston kirsikkasorvarinpensaan 1992-226 Sanguisorba canadensis kanadanluppio [267] (VI–) vuonna 2012 ne kukkivat runsaasti ja niissä oli VII–IX; H hedelmiäkin. Eksoottiset, kaksikotiset kissus- Sorbus sambucifolia 1993-580 -pihlaja 10.8.2012. Mitta­ o 1993-797 Sanguisorba japonensis (komealuppio) t [267] vaahtera (Acer cissifolium) ja honshunvaah- kaavana puutarhuri Marita Tiiri. Kuva Paula Havas-Matilainen. VII–X; H + * & 1993-858 Sasa kurilensis kuriiliensasabambu T lob [263] tera (A. micranthum) ovat Japanin osaston &? 1993-871 Sasa senanensis (sasabambu) T ohb [267] vaahteroista kauneimmat. Kissusvaahteraa on o 1993-796 Schisandra chinensis palsamiköynnös t [263] VI; H puutarhassa vain yksi puu, hedekasvi. Kannan o & 1993-800 Schisandra chinensis palsamiköynnös t [262], säilyttämiseksi sitä yritetään mikrolisätä Oulun [266] VI; H kasvitieteellisessä puutarhassa. Taivukkaat oli- 2002-556 Scilla scilloides (sinililja) [265] IX o 1993-658 Sorbaria sorbifolia var. stellipila (viitapihlaja- si toinen mahdollinen lisäyskeino. angervo) ohb [261] VII(–VIII); H Osaston lehtipensaita ovat siimesheisi (Vi- o & 1993-621 Sorbus alnifolia laavapihlaja ohb [261] (ei burnum furcatum), japaninhortensia (Hyd- kukkinut 2012) rangea paniculata), viitapajuangervo ja koivu- 1993-842 Sorbus alnifolia laavapihlaja t [261] VI; H angervo (Spiraea salicifolia ja S. betulifolia var. o 1993-476 Sorbus commixta japaninpihlaja ohb [261] (V–) VI; H * betulifolia) sekä temperaattinen kaunotar Spi- 1993-537 Sorbus commixta japaninpihlaja lob [267] (V–) raea miyabei. Lisää pensaita: Aralia cordata VI; H * -aralia, kauniskukkainen ja -marjainen, kom- & 1993-678 Sorbus commixta japaninpihlaja ohb [263] (V–) pakti seljapihlaja (Sorbus sambucifolius) ja VI; H * Sorbus matsumurana, jolla on erikoiset, sini- & 1993-857 Sorbus commixta japaninpihlaja lob [261] (V–) VI; H * härmeiset talvisilmut, valkokukkainen japani- o 1993-611 Sorbus matsumurana (pihlaja) uob [261] V(–VI); nalppiruusu (Rhododendron brachycarpum), H (*) amurinhappomarja (Berberis amurensis), To- o 1993-580 Sorbus sambucifolius seljapihlaja t-ohb [264] xicodendron trichocarpum -myrkkusumak- V; H * ki, erikoisen näköisiä hedelmiä tekevä pähki- o 1993-572 Spiraea betulifolia var. betulifolia koivuangervo t-ohb [268] VI; H (*) näpensas (Corylus cf. sieboldiana), Euonymus pimpinella Sivu 26 vol. 29, 2013 1993-583 Spiraea betulifolia var. betulifolia koivuangervo t (E. planipes), temperaattinen japaninvatukka hedelmiä, hedelmät ovat kuin suuria, valkoisia [261], [263] VI; H (*) (Rubus phoenicolasius), Ribes japonicum -he- helmiä. Rhododendron diversipilosum -suo- o 1993-595 Spiraea betulifolia var. betulifolia koivuangervo rukka, jolla on hämmästyttävän pitkät, sivulle pursu kasvaa Hokkaidolla soilla. Kumpulassa mob [261] VI; H (*) o &? 1993-824 Spiraea betulifolia var. betulifolia siirottavat kukkatertut, ja loppukesällä marjo- se viihtyy puron varressa. Alkuvuosina erittäin koivuangervo lob [261] VI; H (*) ja punaisenaan oleva Ribes latifolium. Kurttu- lupaava, tiiviitä kasvustoja muodostanut (levi- o 1993-765 Spiraea miyabei (pensasangervo) t [265] VI–VII; ruusu (Rosa rugosa) kasvaa lammen lähetty- ää maaversoilla) ja loistavan syysvärin saanut H * villä matalana ja siistinä. Rosa hirtula -ruusu kamtsatkanmustikka (Vaccinium praestans) 1993-696 Spiraea salicifolia viitapajuangervo ohb [268] paleltuu talvisin ja on myös rusakoiden herk- on viime vuodet ollut vaisumpi (syitä uudel- VII–VIII; H o 1993-708 Spiraea salicifolia viitapajuangervo t-ohb [267] kua, mutta 2012 se kukki salaa ja teki alaok- leenistutus, valoilmaston muutos puuston um- VII–VIII; H siinsa piikkisiä hedelmiä. Sambucus sieboldia- peutuessa?). o 1993-735 Spiraea salicifolia viitapajuangervo ohb [266] na var. miquelii -selja on kasvanut korkeaksi, Puuvartiset köynnökset, liaanit, ovat Hok- VII–VIII; H komeasti kukkivaksi ja marjovaksi pensaaksi. kaidon metsissä yleisiä ja runsaita. Oroboreaa- 2003-553 Stachyurus praecox [262] Vaihdon kautta saatu temperaattinen seppel- lisissa metsissä yleisimpiä ovat köynnöshorten- o 1993-791 Staphylea bumalda japaninkotapähkinä t [265] VI; H varpu (Stephanandra incisa) on keväisin ri- sia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris) ja 2000-308 Stephanandra incisa seppelvarpu [260] VI–VII; H suinen. Todellinen harvinaisuus on Honshul- meilläkin runsaasti ”pikkukiivejä” tekevä kii- 1999-472 Stewartia pseudocamellia japaninkesäkamellia ta, Karasugasen-vuoren laelta yli 1300 metrin nanlaikkuköynnös (Actinidia kolomikta). Li- [262] VII; H * korkeudesta kerätty safiirikorumarja (Symplo- aanimyrkkysumakki (Toxicodendron radicans &? 1993-781 Syringa reticulata var. reticulata (japanin) cos paniculata), jolla on viehkeä kukinta ja äl- subsp. orientale) saa upean syysvärin, mutta likusterisyreeni t [261] 1999-489 Symplocos paniculata safiirikorumarja (mountain listyttävät siniset hedelmät. pyrkii leviämään; tämän myrkyllisen köynnök- top) [262] VI–VII; H * Varpuja edustavat esimerkiksi korkea, run- sen leviämistä rajoitetaan Kumpulassa anka- 1991-115 Taxus cuspidata japaninmarjakuusi [264] V? saasti kukkiva ja suurimarjainen Vaccinium rasti. Muita Kumpulan köynnöksiä on kauniit (K 1993-687 Taxus cuspidata japaninmarjakuusi viljelyalku- smallii -mustikka ja valkohedelmäinen hel- kukkansa ja punaiset hedelmänsä tuuheaan perää) misalali (Gaultheria miqueliana). Menziesia lehvästöön kätkevä palsamiköynnös (Schisan- o 1993-704 Taxus cuspidata japaninmarjakuusi t-ohb [262] V?; H pentandran varhainen, huhti-toukokuinen, dra chinensis). Ruosteviini (Vitis coignetiae) 1999-485 Taxus cuspidata japaninmarjakuusi (mountain top) kukinta saattaa mennä ohi huomaamatta. Sie- ja mahtavan suurihedelmäinen japaninlaikku- [264] V?; H väkukkainen ja Kumpulan muurahaisten suo- köynnös (Actinidia arguta) sekä ohotankärhö 1993-846 Tilia japonica japaninlehmus T t [262] VI–VII; H siossa oleva Tripetaleia bracteata on Japanin (Clematis ochotensis) kiipeilevät kotoisasti ja- o 1993-869 Tilia japonica japaninlehmus T ohb [262] VI–VIII; H endemiitti. Siemenistä kasvatettu varjoyrtti paninlehmuksissa, kivikoivuissa ja puutarhan 1994-049 Tilia cf. japonica japaninlehmus [267] VII–VIII; H * (Pachysandra terminalis) tekee Kumpulassa aidalla. pimpinella Sivu 27 vol. 29, 2013 o 1993-683 Toxicodendron radicans subsp. orientale Hokkaidon metsien toinen erikoispiirre kalajista japaninkurjenmiekka (Iris ensata) on (liaanimyrkkysumakki) ohb [267] VI? VII? (nupulla V) köynnösten ohella ovat metsien kenttäkerrok- keruuretken 1993 satoa. Myöhään syksyllä ilah- 2004-533 Toxicodendron radicans subsp. orientale sen muodostavat, matalat sasabambut. Kum- duttavat kukinnallaan Lobelia sessilifolia -lo- (liaanimyrkkysumakki) [263] 1993-511 Toxicodendron trichocarpum (myrkkysumakki) t pulassa kasvaa kuriiliensasabambu (Sasa ku- belia ja Aconitum yezonense -ukonhattu. Amu- [262] rilensis), joka sateisena kesänä 2012 saavutti rinkuisma (Hypericum ascyron 1993-728) on o 1993-823 Tripetaleia bracteata lob [266] VII–IX; H miehen korkeuden, ja heikommin menestynyt korkeahko ja pystykasvuinen, ja sillä on suuret, (o ) 1999-443 Tsuga diversifolia japaninhemlokki mob [262] Sasa senanensis. voimakkaankeltaiset kukat. Ennen kuin vuo- (*) Japanin ällistyttävän kookkaita, komei- henputki valtasi sen alkuperäisen kasvupaikan o 1993-505 Vaccinium hirtum var. pubescens (puolukka) ohb [264] VI ta perennoja ovat myöhään syksyllä lumen- 267:ssä, kasvia oli 258 yksilön muodostama o 1993-600 Vaccinium ovalifolium (mustikka) mob [263] valkoisena kukkiva syyskimikki (Actaea simp- laaja, tiivis, yhtenäinen kasvusto ja se menestyi o 1993-501 Vaccinium praestans kamsatkanmustikka ohb lex), jättiangervo (Filipendula kamtschatica), erinomaisesti. Vuonna 2006 oli jäljellä 17 yksi- [264] VI; H japaninjättililja (Cardiocrinum cordatum var. löä. Ne jaettiin ja istutettiin lohkossa 267 toi- o & 1993-497 Vaccinium smallii (mustikka) ohb [263] (V–) glehnii), Veronicastrum sibiricum -tädykkö, seen kohtaan. Vuonna 2011 kasvia oli jäljellä VI; H o 1993-608 Vaccinium vitis-idaea puolukka uob [264] VI Nepeta subsessilis -kissanminttu sekä vaihdon enää 9 kappaletta, eli todella lupaavan koriste- o 1993-591 Weigela middendorffiana keltakotakuusama mob kautta saadut herttahuisku-unikko (Macleaya kasvikannan geneettisestä materiaalista on me- [261] V(–VI )+VIII; H cordata) ja kultanauhalilja (Lilium auratum). netetty valtaosa. o 1993-822 Weigela middendorffiana keltakotakuusama lob Hamppuvillakon (Jacobaea cannabifolia) ku- [261] V–VI+VIII; H kinnot leikataan kukkimisen jälkeen visusti, Kiitokset o 1993-843 Veronicastrum sibiricum (tädykkö) t [267] VII; H + o 1993-570 Viburnum furcatum siimesheisi t-ohb [260] V; jottei kasvi pääse karkaamaan ympäristöön. Kiitän Mari Mirantoa, joka kesken työkiireit- H (*) Jättitatar (Fallopia sachalinensis) kukkii myö- tensä oikoluki tekstin. Anna Kärköselle sy- o & 1993-829 Viburnum furcatum siimesheisi ohb [267] V; H * hään. Näyttäviä ovat myös isotöyhtöangervo dämellinen kiitos tekstin lukemisesta ja mik- o 1993-875 Vitis coignetiae ruosteviini ohb [262] VII? (Aruncus dioicus), puutarhan ylpeys ja komis- rolisäysprojektin tietojen täydentämisestä ja tus Sanquisorba japonensis -komealuppio ja korjaamisesta. Maria Hällforsia kiitän kor- (Olen jättänyt luettelosta pois kasvikannat 1993-877 liuskavaleangervo (Rodgersia podophylla). jauksista, jotka hän teki viittaukseeni hänen Cardio­crinum cordatum var. glehnii (japaninjättililja) [262] Alkukesän värilaikkuna Kumpulassa kuk- pro gradu -tutkimukseensa. Timo Koposta ja [1993-819] Polygonatum odoratum var. maximowiczii kii mätäspäivänlilja (Hemerocallis dumor- ja Aune Koposta kiitän tekstini kahden ver- (kalliokielo) [267]. 1993-877 kasvaa runsaana Kaisaniemessä, mutta Kumpulassa on vain yksi heikko yksilö; Polygonatumia tieri); pikkunauhus (Ligularia hodgsonii) kuk- sion kommentoinnista sekä antoisista yhteis- Kumpulassa on hieno, isohko kasvusto. Kumpaankin kii heinäkuussa. Kuunliljat (Hosta) on kaikki työn vuosista, hyvästä johtajuudesta ja Japa- kasvikantaan liittyy sekaannuksia.) saatu vaihdon kautta. Kolmesta kurjenmiek- nin osastosta! pimpinella Sivu 28 vol. 29, 2013 Lähteet tuloksista. 21 s. Asiakirja puutarhan vuosikertomuksen Schulman, L. 2009: Från lingonris till taigaros. Gumtäkt bo- Fagerholm, J. 2012: Kokemuksia Suomessa viljellyistä ulko- 1995 liitteenä. taniska trädgård. – Ulmus 11. Botaniska trädgården, Na- maisista tammilajeista. – Sorbifolia 43 (1): 5–23. Koponen, T. 1996b: Uusi kasvitieteellinen puutarha perusteil- turhistoriska centralmuseet, Helsingfors universitet. 25 s. Hemgård, G. 1990: Planeringen av universitetets nya botaniska la; mistä puutarha- ja koristekasvimme tulevat? – Yliopis- Schulman, L. 2009: From Cloudberry to Amur Cherry. Kumpu- trädgård i Gumtäckt. – Yliopisto 21: 11–12. ton Almanakka vuodeksi 1997: 65–68. Helsingin yliopis- la Botanic Garden. – Ulmus 12. Botanic Garden, Finnish Hiltunen, L. (toim.) 2000: Japanin opintoretkeily 20.8.– to, Vantaa. Museum of Natural History, University of Helsinki. 25 p. 11.9.1999. – Helsingin yliopiston kasvitieteen monisteita Koponen, T. 1996c: En ny botanisk trädgård grundas; varifrån Schulman, L. & Hällfors, M. 2011: Botanic Garden Profile: 174. Helsingin yliopiston ekologian ja systematiikan lai- kommer trädgårds- och prydnandsväxterna? – Universi- Kumpula Botanic Garden, Helsinki, Finland. – Sibbal- tos, systemaattisen biologian osasto. 55 s. tets-Almanackan för året 1997: 65–68. dia: The Journal of Botanic Garden Horticulture, No. 9: Hällfors, M. 2010: Using a botanic garden collection to test a Koponen, T. 1996d: Mistä kasvit uuteen puutarhaan? Tiedotus- 11–28. bioclimatic vegetation scheme. – Master’s thesis, Plant tilaisuus Kumpulan Yläkartanossa ja lisäyskasvihuonees- Tikkanen, J. 2009: Tervetuloa puutarhaan. – Yliopisto 5: 16– Biology, Department of Biosciences, Faculty of Biological sa 31.3.1996. Lehdistölle jaettava esite. 6 s. 19. and Environmental Sciences, University of Helsinki. 82 s. Koponen, T. 1998: Botanical Garden, University of Helsinki, Hämet-Ahti, L. 1972: Pohjois-Japanin (Hokkaidon) metsävyö- Seed collecting excursions to Japan, China, and Canada. – Muut lähteet hykkeistä. – Dendrologian Seuran tiedotuksia 3 (4): 4–15. Museologia Scientiarum 14(1): 449–458. Supplementum. Havas-Matilainen, P. 2012: Japanin osaston kasvien fenologi- Juhanoja, S. 2013: MTT:n perennatutkimuksen lopputulokset Koponen, T. 2003: Nya Botaniska trädgården i Gumtäkt. – aseuranta 2012. Asiakirja puutarhassa ja eväät tuotannolle. 4.3.2013 Aulangolla pidetyn Tai- Lustgården 2003: 45–50. Havas-Matilainen, P. & Tiiri, M. 2011: Japanin osaston kasvien mistoviljelijöiden & Suomen Puutarhakauppiaiden Talvi- Koponen, T. & Koponen, A, 1994: Delectus Seminum. List of inventointi 2011. Tiedot syötetty Atlantis-kasvitietokan- kurssin kurssimonisteessa. seeds available in 1994. Supplement: Seeds from natural taan; alkuperäinen asiakirja puutarhan arkistossa Koponen, A. 1993: Hokkaidon keruumatkan maastomuistiin- habitats in Hokkaido, Japan. Botanical Garden, Universi- Peltonen, E. 1997–2000: Kumpulan kasvitieteellisen puutar- panot: rekisteritunnusten anto kerätyille siemen- ja kas- ty of Helsinki. 15 s. han lohkottaiset istutuskartat. Asiakirjat puutarhan ar- vierille. Asiakirja puutarhan arkistossa Koponen, T. & Koponen A. 1997: Introduction to the new Bo- kistossa Koponen, A. 1994: Japanilaisia kasveja kasvitieteelliseen puu- tanical Garden at the University of Helsinki. Botanical Väre, H. & Vaniala, A. 2012: Kaisaniemen puistolohkojen in- tarhaan Kumpulaan. – Puutarha 5: 254–257. Garden, university of Helsinki. Yliopistopaino, Pikapai- ventointi. Tiedot syötetty Atlantis-kasvitietokantaan; al- Koponen, A. 1996: Japanilainen puutarhamme eli Suomessa no. 15 s. kuperäinen asiakirja puutarhan arkistossa menestyviä japanilaisia kasveja. – Hashi 17: 12–19. Koponen, T. & Koponen, A. 2002: Introduction to the new Bo- nd Puutarhan Atlantis-kasvitietokanta, tilanne 1.1.2013 Koponen, A. 2000: Uusia koristekasveja Suomeen. New Orna- tanical Garden at the University of Helsinki. 2 edition Puutarhan vuosikertomukset 1993–2001. Asiakirjat puutar- mentals in Finland. – Maatalouden tutkimuskeskuksen with updated taxon list. 74 s. han arkistossa julkaisuja. Sarja A67: 140–144. Maatalouden tutkimus- Kärkönen, A. 1993: Japanin puuvartisten mikrolisäys, raport- Botanicum, kasvitieteen tiedotuslehti keskus, Jokioinen. ti 1 (12.11.1993) (22 s.) Viikkotiedote. Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan Koponen, T. 1993: Seed Collecting Expedition of the Botanical Lipponen, V. 1994: Siemenkeruumatka Japaniin. – Pimpinel- sähköinen tiedote. Tulosteena puutarhan arkistossa Garden, University of Helsinki to Hokkaido in 1993. Col- la 14: 14–16. https://fi.wikipedia.org/wiki/Japani lecting localities of Hokkaido plants and seeds 5.9.1993– Palmén, A. & Hämet-Ahti, L. 1990: Ensimmäiset kasvit on is- 26.9.1993. Dialuettelo. 41 s. Asiakirja ja diat puutarhan tutettu. Kasvitieteellinen puutarha nousee Kumpulaan. – arkistossa. Yliopisto 21/1990: 8–10 . Lisää asiasta Schulman, L. 2009: Salaatista sasabambuun. Kumpulan kas- Koponen, T. 1996a: Ulkomaisten koriste- ja puutarhakasvi- Kärkönen, A., Simola, L. K. & Koponen, T. 1999: Micropropa- vitieteellisen puutarhan yleisopas. – Ulmus 10. Kasvitie- en kotiuttaminen Etelä-Suomen oloihin 1993–1995. Sel- gation of several Japanese woody plants for horticultural teellinen puutarha, Luonnontieteellinen keskusmuseo, vitys määrärahojen turvin tehdyn työn toteutumisesta ja purposes. – Ann. Bot. Fennici 36: 21–31. Helsingin yliopisto. 25 s. pimpinella Sivu 29 vol. 29, 2013 Matti Yli-Rekola suudesta. Lisäksi Tammenterhon nykyiset tilat Turku Simo Laine ovat aika alkeelliset. Työnjohdolle ja kiinteistöhenkilökunnalle ovat aiheuttaneet huolta puutarhan viikonlop- lokuun 2012 alusta Turun yliopisto sai pujen ja arkipyhien lumityöt ja liukkaudentor- Itä-Suomen yliopistosta uuden rehtorin, junta. Ratkaisuksi ajateltiin ensin varallaolo- EKalervo Väänäsen. Samaan aikaan vaih- järjestelmän luomista, mutta samat henkilöt tui myös biologian laitoksen johtaja: Pekka olisivat joutuneet olemaan varalla liian tiheästi, Niemelän tilalle valittiin Harri Savilahti. Puu- ja lisäksi tuotti vaikeuksia päästä yksimielisyy- tarhan esimieheksi Pekka Niemelän vuoden teen varallaolosopimuksen yksityiskohdista. mittaisen tutkimusvapaan ajaksi siirtyi yliopis- Lopulta viikonloppujen ja arkipyhien lumi- tonlehtori Hanna Tuomisto. työt ja liukkaudentorjunta päätettiin ulkoistaa puutarhojen kuulumisia Mitään järisyttävää näiden henkilövaih- puutarhan kahvilaa pyörittävälle perheyhtiölle. dosten myötä ei kuitenkaan liene odotettavissa. Järjestely on sikäli sujuva, että kahvilayrittäjä Lisäksi elokuun 2012 alusta lukien puutarhu- tulee joka tapauksessa viikonloppuisin paikal- ri Marjo Anttilan nimike muutettiin tutkimus- le ja voi paikan päällä arvioida tilanteen. Asian

teknikoksi. Puutarhuri Terttu Hovi täytti 60 Terttu Hovi 60 vuotta. Kuva Merja Kastu. kääntöpuoli on, että nyt puutarha maksaa työn vuotta 5.10.2012 ja siirtyi marraskuun alus- selvällä rahalla, kun aikaisemmin työntekijä sai ta osa-aikaeläkkeelle. Ruissalossa Terttu toimi korvauksen vapaa-aikana. kasvienhoitajana jo 22-vuotiaana, joten hänel- kasvitieteellisen puutarhan yhteyteen. Asias- Puutarhan rakennusten ja rakennelmi- lä on jo nyt työvuosia puutarhassa takanaan yli ta on pidetty lukuisia kokouksia ja käyty neu- en (muun muassa aitojen) sekä teknisen infra- 38 vuotta. Siten hän on yksi pisimpään täällä votteluja. Hankkeen toteutuminen merkitsi- struktuurin ylläpito- ja korjauskustannuksis- toimineista. Terttua onniteltiin kahvituksen ja si tilajärjestelyjä nykyisessä rakennuksessa ja ta joudutaan jatkuvasti käymään rajankäyntiä suuren lahjapaketin kera. myös jonkinasteista uudisrakentamista erityi- Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) kanssa. sesti riittävän näyttelytilan aikaansaamiseksi. Asiaa pyritään selvittämään muun muassa ver- Haasteita ja ongelmia Hanketta on perusteltu muun muassa syner- tailemalla muiden SYK:n yliopistopuutarhojen Jo muutaman vuoden ajan on ollut vireillä han- giaeduilla: Ruissalossa vierailijat saavat yhdellä tilannetta. SYK:n piikkiin ovat joka tapaukses- ke siirtää Turun kaupungin ylläpitämän Ruis- pysähdyksellä tietoa sekä Ruissalon luonnosta sa menneet kasvihuonerakennuksen peltikatto- salon opastuskeskus Tammenterhon toiminta että maailmanlaajuisesti kasvien monimuotoi- rakenteiden varsin mittavat kosteusvauriokor-

pimpinella Sivu 30 vol. 29, 2013 jaukset sekä parin kasvihuoneen lämpöputkien neljänä päivänä useampaan otteeseen. Tapah- Kesäyliopisto järjesti 11.9. seminaarisalis- siirto. SYK:ltä tulevat kunnostusrahat ovat ku- tuma oli suunnattu 3–9-vuotiaille tieteilijöille. sa ”Pehr Kalmin työpajan”. Myöhemmin semi- luneet pääasiassa kattorakenteen korjaukseen. Tuotannosta vastasi Teatteri SudenEnne. Rho- naarisalissa oli näytteillä hyötykasvimaan sa- Kattoa korjattiin koko kesä, ja sulanapitokaa- dopäivää vietettiin 11.6., ohjelmassa oli muun toa. pelit saatiin paikalleen lokakuussa. Kevätkau- muassa luentoja ja opastuksia sekä alan harras- Lokakuun 29. päivänä 2011 puutarhas- della kahden kasvihuoneen lämmitysputkistoa tajien taimivaihtoa ja -myyntiä. Taiteilija Outi sa vietettiin Etelä-Amerikka-kuukauden ava- laskettiin alemmas. Nyt saadaan enemmän va- Latvalan taideteoksia oli kasvihuoneissa esillä jaisia otsikolla ”Kurkistus Etelä-Amerikkaan loa ikkunapöydille. kesä-elokuussa. Ruissalossa”. Yleisölle tarjottiin Verna Santa- Puutarhan omalla rahoituksella on päivi- Puutarhan Ystävillä on ollut ”puuvartiskä- malan (nyk. Paloheimo) matkakertomus Pe- tetty kasvihuoneiden säätöjärjestelmien tieto- vely” niin keväällä kuin syksylläkin. Keväällä rusta ja bolivialaisen Alberto Condori Tolan koneohjelmia. Lokakuussa 2011 Pöyry Building puutarhalla on järjestetty kolme kaikille avoin- kertomus Boliviasta. Kasvihuoneissa saattoi Services Oy teki SYK:n toimesta Silmusta (= ta esitysiltaa. Keväällä puutarhan ystävät öl- siemailla epämääräisen väristä, mutta ah, niin nykyinen kasvihuonerakennuskompleksi) kun- jysivät pääportin kioskin terassin. Kesällä he miellyttävän makuista, guavamehua. Ulkopuu- toselvitysraportin. Vuonna 2010 tehty raportti auttoivat muun muassa puutarhalampien hoi- tarhassa alpakat saivat kovasti huomiota osak- koski puutarhan vanhaa rakennuskantaa. dossa. Syksyllä he auttoivat lehtien haravoin- seen, eivätkä pelkästään pikkuväeltä. Eräskin Tietokoneiden verkkokäyttö puutarhan si- nissa ja istuttivat tulppaaninsipulit. pariskunta ulkoilutti näitä laamaeläimiä niin sätiloissa on helpottunut, kun vuonna 2012 Raija Salminen esitelmöi 16. elokuuta per- intensiivisesti, että lienee jo hankkinut omat al- asennettiin langaton SparkNet. Puhelinjärjes- hosista. Aihe liittyi kulttuuripääkaupunki- pakkansa. Eläimet oli kuljetettu paikalle Parai- telmää puolestaan tullaan sujuvoittamaan, si- vuoden ympäristötaidetapahtumaan, jonka silla sijaitsevasta tarhasta. ten että puhelinliikenne on suorassa yhteydes- ”Perhosten kylät” -teos oli pystytetty ulkopuu- Sää oli avajaispäivänä suosiollinen, ja sä yliopiston keskukseen. Tämän toteutuminen tarhaan. Sinne oli sijoitettu perhospönttöjä näyttely piristi muutoin kovin hiljaista mar- edellyttänee kuitenkin nykyisen linjakapasitee- ja -baareja, muun muassa isokokoinen kepin raskuuta. Eteläamerikkalaisiin kasveihin oli tin kasvattamista. nokassa sojottanut unikonkodan muotoinen kiinnitetty pieni tiedote, ja turkulaisilta Ama- pönttö. zon-tutkijoilta oli saatu ripustettaviksi julistei- Tapahtumat ja näyttelyt Kasvitieteellisten puutarhojen neuvottelu- ta. Lisäksi seminaarisalissa oli nähtävillä etelä- Turun kulttuuripääkaupunki 2011 -ohjelmaan päivät pidettiin 31.8.–1.9. 2011 Turussa. Retki- amerikkalaisia soittimia, intiaanien aito keihäs, liittynyt Lasten metsäseikkailu -tapahtuma päivää vietettiin Nauvon Seilin saaressa, Saa- myrkkynuolia, kuivattuja perunoita, kalebas- ”Bongaa Oliopus Olius!” järjestettiin ulkopuu- ristomeren tutkimuslaitoksella (ohjelma ja si ja saviruukkuja. Myynnissä oli muun muas- tarhassa Riihimäen maastossa toukokuussa osallistujat ohessa). sa laamaeläinten villasta tehtyjä taide- ja käsi- pimpinella Sivu 31 vol. 29, 2013 Suomen kasvitieteellisten puutarhojen 24. neuvottelupäivät Turussa 31.8.–1.9.2011, Suomen kasvitieteellisten puutarhojen 24. neuvottelupäivät osallistujat Turussa 31.8.-1.9.2011 Helsinki Pentti Alanko, Heli Fitzgerald, Christina Fredriksson, Gosia Gabrych, Paula Havas-Matilainen, Marko Hyvärinen, Leo Junikka, Toomas Kangro, Rauni Kivinen, Outi Keskiviikko 31.8. Pakkanen, Marko Pesu, Merja Pulkkinen, Katriina Rautala, Seppo Sinkkonen, Marita Tiiri, 09.00 Rekisteröinti ja tervetuliaiskahvit (puutarhan kahvio) Anneli Vaniala, Jari Väliniemi 10.15 Päivien avaus ja tervehdyssanat, Pekka Niemelä (seminaarisali) 10.20 Kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö, Marko Hyvärinen (mm. Euroopan konsortion , Marja Aalto, Anita Anttila, Markku Huttunen, Leena Kolehmainen, Sari Meriläinen Joensuu jäsenen ja varajäsenen valinta) Jyväskylä Hillevi Kotiranta 11.20 Itämeren alueen puutarhojen puutarhurinvaihto ja sen mahdollisuudet suomalaisille puutarhoille, Katriina Rautala Oulu Ritva Hiltunen, Aino Hämäläinen, Tuula Kangas, Tuomas Kauppila, Annikki Kestilä, 11.30 Lounas Annu Ruotsalainen 12.30 Viherkatot kaupunkirakentamisessa (in English), Gosia Gabrych 12.45 Uusi suomenkielisten nimien kasvitietokanta, Leo Junikka Pietarsaari Jan-Ole Bäck, Benita Fagernäs, Päivi Olli, Pirjo Söderling-Koivu 12.55 Paikkatiedon käytöstä kasvitietojärjestelmässä, Sampsa Rauti ja Matti Yli-Rekola 13.15 Hämähäkkilajistosta Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa, Seppo Koponen Seppo Koponen esitelmöi hämähäkeistä. Etualalla puutarhan esimies, laitosjohtaja 13.35 Lintututkimuksesta kasvitieteellisessä puutarhassa, Suvi Ruuskanen 13.45 Matalan teknologian sieniviljelystä, Jouni Issakainen Pekka Niemelä. Kuva Merja Kastu. 14.00 Kahvitauko 14.30 Pitkä- ja lyhytkestoisen kasvatuksen tutkimuksia Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa, Marjo Helander ja Irma Saloniemi 14.45 Kasvi-herbivori -vuorovaikutuksista käärmeenpistonyrtillä, Aino Kalske 14.55 Kosteus- ja tuholaisstressin vaikutus Jatropha curcas -lajin (Euphorbiaceae) tuottavuuteen, Timo Vuorisalo 15.05 Rikkakasvit metsäpuiden taimituotannossa, Jukka Reiniharju 15.15 Tutkimustoiminnasta muissa puutarhoissa, Helsinki: Marko Hyvärinen 15.45 Oulu: Ritva Hiltunen / Anna-Liisa Ruotsalainen 16.15 Joensuu: Markku Huttunen Jyväskylä: Hillevi Kotiranta Muut puutarhat 16.30 Puutarhojen kuulumisia (ml. tulevaisuuden näkymät) 17.00 Päivällinen 18.00 Puutarhojen kuulumisia (jatkoa), Pimpinellan tulevaisuus, seuraavat neuvottelupäivät Illanvietto puutarhalla

Torstai 1.9. 9.00 Lähtö Seiliiin, Saaristomeren tutkimuslaitokselle M/s Auterella Aurajokirannasta, Martinsillasta alajuoksulle päin n. 200 m Savenvalajankadun ja Itäisen Rantakadun leikkauskohdassa (joen itärannalla) n. 11.00 Tulo Seiliin, tutustuminen saareen, sen luontoon, historiaan ja laitoksen toimintaan, Ilppo Vuorinen / Jari Hänninen / paikallinen opas 12.00 Lounas 13.00 Saareen tutustuminen jatkuu, oppaat 14.00 Päätöskahvit pimpinella Sivu 32 vol. 29, 2013 töitä. Seminaarisalissa pyöri koko kuukauden organisoinut Turun kaupunginkirjastoon ai- ajan biologian laitoksen Amazon-tutkimukses- heesta näyttävän posterinäyttelyn, jonka rekvi- ta kertova diaesitys. siitaksi puutarhalta kiikutettiin paikalle yli kak- Jouluksi oli kasvihuoneisiin perinteiseen simetrinen mandariinipuu. Se ei kuitenkaan tapaan hankittu joulukukkia, sekä tällä kertaa kauan viihtynyt kirjaston hyvin ilmastoidus- lisäksi erityisnäyttelynä eläinten, joulutähtien, sa aulassa, vaan tiputti ensimmäiseen viikon- ritarinkukkien ja niin edelleen muotoisia taide- loppuun mennessä puolet lehdistään. Tähän kynttilöitä. mennessä se on jo sentään toipunut koettele- Hiihtolomalla 2012 talvipuutarhahuone oli muksestaan. Peruskouluikäisille kohdistettu täynnä hyötötulppaaneita, jotka värikkäinä loi- piirustuskilpailu ”Tulevaisuuden kasvi” tuotti vat kevätmieltä varsinkin kirkkaina helmikuun puutarhan seminaarisalin ikkunaseinälle koko- päivinä. Tarjolla oli lähes 30 erilaista tulppaa- naisen sarjan värikkäitä ja varsin mielikuvituk- nilajiketta. Pääsiäisen aikaa elävöitettiin muun sellisia piirustuksia. muassa kaneilla ja kasvillisuuden seasta etsittä- Taiteilija Sakari Peltolan massiiviset, kes- villä tipuhahmoilla. kusteluakin herättäneet kiviteokset ovat olleet Jälleen kerran puutarha osallistui Turun ulkopuutarhassa kesäkuusta 2011 lähtien. Puu- Messukeskuksessa 22.–25.3. pidettyyn ”Puu- tarhalle tuli ehdotus myös kierrätysteemaan tarhan Kevät” -näyttelyyn. Esillä oli hittimyyn- liittyvästä ympäristöteoksesta, jonka keskeise- tikasviksi osoittautuneen, makeutusaineena nä käyttövoimana olisi ollut toistuva virtsalan- käytettävän makeastevian (Stevia rebaudia- Tulevaisuuden kasvi. Kuva Matti Yli-Rekola. noitus. Pitkittyneen pohdinnan jälkeen teoksel- na) taimia. Kasvista saatava makeutusaine on le ei oikein tuntunut löytyvän sopivaa paikkaa. nyt jo Suomessakin viranomaisten hyväksymä. Valonia (Varsinais-Suomen alueella toimi- Toukokuun 18. päivänä 2012 viettiin maa- huoneisiin laatimaan, tietotauluin varustettuun va kestävän kehityksen ja energia-avustusten ilman kasvipäivää ”Lumoudu kasveista” -mo- kasvipolkuun (kaksi vaikeusastetta eri luokka- palvelukeskus) järjesti 9.6.2012 ulkopuutar- tolla. Puutarha osallistui tapahtuman järjes- asteille). Puutarha puolestaan järjesti opastus- hassa Vihervillitys-perhetapahtuman. Sama- telyihin yhdessä muun biologian laitoksen ja kierroksia halukkaille. na päivänä vietettiin perinteistä lemmikkilin- biokemian ja elintarvikekemian laitoksen kans- Seminaarisalissa pyöri samaan aikaan kas- tupäivää. sa. Koululuokille varattiin viikon ajan mahdol- vien ja kasvimaailman merkityksestä kerto- Uutta Rölli-elokuvaa filmattiin loppukesäl- lisuus osallistua lähinnä kasvimuseon kasvi- va diashow, ja lisäksi järjestelytoimikunta oli lä arboretumalueen lammen äärellä. Syksyl- pimpinella Sivu 33 vol. 29, 2013 piä hankintoja tulevat olemaan portille ja ul- kopuutarhaan sijoitettavat isokokoiset infotau- lut, jotka ovat joko puutarhan karttatauluja tai osastotauluja.

Vierailut ja matkat Matti osallistui Puolassa syys-lokakuun vaih- teessa 2011 järjestettyyn Itämeren alueen kas- vitieteellisten puutarhojen kokoukseen ja Kreikan Khios-saarella touko-kesäkuun vaih- teessa 2012 pidettyyn EuroGard VI -koko- ukseen; Matti esitelmöi puutarhan uudesta tietojärjestelmästä. Puolan matkaan liittyi pi- kavierailu Poznaniin, missä hämmästytti se, Hyötykasvipäivän satoa 29.9.2012. Kuva Merja Kastu. että Ruissalon puutarhan kokoisessa kasvitie- teellisessä puutarhassa on vakinaisia työnteki- lä puutarha toimi parin päivän ajan MTV:n oli 29.9. tarjolla myös kaksi luentoa, toinen val- jöitä noin 60 henkeä! ”Nymfit”-fantasiadraamasarjan kulisseina. kosipulin ja toinen viiniköynnöksen viljelystä. Keväällä 2012 presidentti Martti Ahtisaari Mainitussa puutarhan lammessa kasvaa lam- Kasvihuoneissa tarjottiin pääosin henkilökun- seurueineen teki epävirallisen vierailun Ruissa- mikkia (Nymphoides peltata). Laji sai syksyllä nan itse valmistamia herkkuja: omena- ja kur- lon puutarhaan, ja kesäkuussa venäläis-suoma- osakseen melkoista julkisuutta, kun kasvia löy- pitsapiirakkaa, guavamehua, vadelmahilloa ja lainen kauppakamari Uralin alueen Ekaterin- dettiin Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitsevasta punaherukkahyytelöä. burgin (entinen Sverdlovsk) vieraineen tutustui Littoistenjärvestä. Sieltä se viranomaispäätök- Puutarhan henkilökunnalle järjestettiin lounasvierailun yhteydessä puutarhaan. sellä päätettiin hävittää epäilyttävänä vierasla- 4.10.2012 paloturvallisuuskoulutukseen liitty- Viron Dendrologian Seura kävi tutustu- jina. Ei ole selvyyttä siitä, miten kasvi oli joutu- vä alkusammutusharjoitus, jossa päästiin käyt- massa puutarhaan 16.6.2012. Bergianska Träd- nut järveen. tämään sammutuspeittoa ja jauhesammutinta. gårdens Vänner kutsui Ruissalon Puutarhan Syyskuun lopulla 2012 oli jälleen näytteil- EU-rahoitteinen DEVEPARK-hanke on Ystävät vierailukäynnille Tukholmaan; matka lä puutarhan keittiökasvimaan satoa. Kävijöille päättymässä vuoden 2012 lopussa. Viimeisim- toteutui elokuussa 2012. pimpinella Sivu 34 vol. 29, 2013 Tuomas Kauppila Oulu Ritva Hiltunen Anna-Liisa Ruotsalainen

isäsäästäminen ja jatkuva muutos on py- syvä tilanne yliopistoissa ja koskee myös Lkasvitieteellisiä puutarhoja. Oulussa kas- vitieteellinen puutarha on selvinnyt tässä pyö- rityksessä olosuhteisiin nähden hyvin. Olemme nyt osa biodiversiteettiyksikköä, joka nimenä hyvin kuvaakin sitä toimintaa, mitä alun pe- Pistiäispönttö puutarhan kukkuloilla. Kuva Tuomas Kauppila puutarhojen kuulumisia rin vain puutarhan ja kasvimuseon käyttöön rakennetuissa tiloissa tänä päivänä tehdään. Eläinmuseon, Perämeren tutkimusaseman ja loiksi. Varsinkin kasvimuseon ”uusiin” tiloihin likkona ihmetyttää, miten trooppisissa olois- genetiikan opetus- ja tutkimustyö käyttää puu- olisi tulossa väkeä enemmän kuin mahtuu. Se sa lämmitysputket, sähkökaapelit ja valaisimet tarhan tiloja yhä enemmän. Ulkopuutarhassa johtuu ehkä siitä, että tilojen remontointi nos- ylipäätänsä toimivat vielä 30 vuoden iässä. No, on useita pistiäispönttöjä ja hyönteispyydyk- taa vuokrakuluja. Kovissa säästöpaineissa ei eiväthän ne aina toimikaan, mutta turvallisuus siä, ja takapihalle on rakennettu perhosille oma kenties olekaan varaa ottaa uusia tiloja käyt- joskus mietityttää. Turvallisuuteen kiinnitettiin koppi viinibaareineen. Lintujen ja lepakkojen töön. On spekuloitu jopa sitä, mahtuisiko koko kuitenkin vuoden aikana erityistä huomiota pönttöjä on ollut jo useana vuonna eri puolel- biodiversiteettiyksikkö eläinmuseoineen näi- työpaikkaselvityksen myötä. Kiinteistössä teh- la puutarhaa. Varsinaisten koekenttien lisäksi hin samoihin tiloihin. Sehän tietäisi muutoksia tiin selvityksessä annettujen toimenpidesuosi- siis ulkopuutarhakin on tänään aktiivisena tut- ja tinkimistä kaikkien työtiloissa, eli kävipä mi- tusten mukaisesti useita pieniä parannuksia, kimuskenttänä ja hyvä niin. ten tahansa, pysyviä ratkaisuja ei ole luvassa. muun muassa saatiin työhallin ja verstaan vä- Biologian laitoksella pitkään jatkunut Puutarhan vuonna 1983 valmistuneet tilat lille äänieristeovi. Tätä kirjoitettaessa hätäsuih- vääntö sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi on ovat hyvinkin peruskunnostusiässä. Kesän ai- ku on kuitenkin edelleen kahdeksan pistorasi- ehkä viimein saatu päätökseen. Tilojen täydelli- kana kasvihuoneiden kastelujärjestelmän ve- an yläpuolella. nen remontti on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 denpaine heikkeni niin, että kastelut jouduttiin On tehty periaatepäätös, että puutarhan alusta. Sen seurauksena osa puutarhan ja mu- tekemään vuorotellen eri huoneissa. Syksyn ai- aulan saniaishuone puretaan ja että aula muu- seon tiloista otetaan niin kutsutuiksi väistöti- kana putket saatiin onneksi korjattua. Maal- tetaan yhtenäiseksi näyttelytilaksi. Sitä odotel-

pimpinella Sivu 35 vol. 29, 2013 lessa saimme uudet maalit ovien ja ikkunoiden pieliin, niin että kehtaamme taas ottaa vierai- ta vastaan. Ehkä jo hieman surullisenkin kuuluisa rumpukompostori sai vähän lisää vauhtia, kun syöttöaukko saatiin muutettua mekaaniseksi. Pienistä teknisistä ongelmista huolimatta kom- posti tuottaa erinomaista maanparannusainet- ta puutarhaan palautettavaksi. Toimiva avo- maan kompostikenttähän vaatii tilaa ja oikeaa konekalustoa. Kun niitä ei ole ollut, niin ”tun- kiohan” siitä on tullut. Nyt uskotaan, että jät- teen määrä taivasalla vähenee. Tilanne paranee myös kentän osalta, kun siihen ollaan juuri ra- kentamassa uudet rakennekerrokset ja pintave- sien ohjaus. Kenttä pysyy nyt kuivana, ja siellä Pahtakeltot pölyttymässä kotimaan osaston kalkkikalliolla. Kuva Tuomas Kauppila. voidaan liikkua myös syksyisin ja keväisin.

Hankkeita / yhteistyötä on myös kasvullisesti lisättävien uhanalaisten ja oma puutarhamme olivat tutustumiskoh- Suomen ainoat tiedossa olevat pahtakeltot mikrolisäys ja kryosäilytys, joiden menetelmi- teina. Hankkeen lopputuotteena syntyi kolme (Crepis tectorum ssp. nigrescens) kasvavat ja en kehittäminen on vastuullamme. demonstraatioaluetta, joista perifeerisin Yl- kukkivatkin kotimaan osaston kalkkikallioil- EU-hanke New Plants for the Northern Pe- läkselle luontokeskus Kellokkaan piha-alueel- la. Rautalangasta ja sukkahousuista tehdyil- riphery saatiin elokuussa päätökseen. Rova- le. Mielenkiintoista on jatkossa seurata, mi- lä viritelmillä estettiin ristipölytys. Siemenet niemellä Arktikum-talossa järjestetyssä loppu- ten ”Linnanmaa”-omenapuu selviytyy tunturin on kerätty, ja ne odottavat ensi kevään kylvö- seminaarissa oli noin 40 aktiivista osallistujaa juurella. Hankkeelle haetaan mahdollisesti jat- jä. Uhanalaisten kasvien lisäämiseen keskity- Islannista ja Skotlannista asti. Toisena semi- koa, mutta ilman sitäkin toimiva yhteistyö- tään jatkossa enemmänkin EU-LIFE+ ESCA- naaripäivänä järjestettiin ekskursio pohjoisen verkosto jatkaa toimintaa tietojen, kokemus- PE-hankkeen kumppanina seuraavan viiden taimistoille Tornionlaaksoon ja Lassilan tai- ten ja kasvien vaihdon merkeissä. Verkkosivut: vuoden ajan. Oulun rooli tässä hankkeessa mistolle Tyrnävälle. Myös Tornion arboretum http://www.northernplants.net/index.php pimpinella Sivu 36 vol. 29, 2013 Männyn tervasroso-tutkimus (Juha Kai- teelliselle puutarhalle olemme lisänneet siellä Keväällä osallistuimme puutarhamessuille, tera & Ritva Hiltunen) on jatkunut kasvatuk- ”uhanalaisiksi” tulleita puu- ja pensasyksilöitä. joilla esittelimme myös loppuvaiheessa olevaa silla ja maastokokeilla. Ruijanesikon Siikajo- NPNP-hanketta. Messujen vetonaulaksi veim- en siirtoistutusten menestymisseuranta jatkuu. Matkoja ja tapahtumia me seychellienpalmun siemenen, joka sitkeäs- Vastuullisena tutkijana on Riikka Nevalainen. Kreikassa pidettyyn EUROGARD VI -kokouk- tä yrityksestämme huolimatta päätti jättää itä- Samaa alkuperää olevien kasvien Maria Häll- seen osallistuivat Ritva Hiltunen ja Tuomas mättä. forsin kasvatuskoe on puutarhalla. Kauppila sekä Riikka Nevalainen. Mukana oli Lokakuussa Oulun seudun ammattikorkea- Solukkoviljelylaboratoriossa on tehty edel- myös yhteistyökumppanimme Juha Kaitera koulun luonnonvarayksikkö kantoi suurimman leen yhteistyötä Blomqvistin taimiston kanssa. METLA:n Oulun yksiköstä. vetovastuun Pohjoinen Viherpäivä 2012 -ta- Nivalassa yrittäjä Tuomo Vähäsarja on aloitta- Rauman neuvottelupäiville osallistuttiin pahtuman järjestelystä – Tuomas oli mukana massa yksityistä solukkolisäystoimintaa. Puu- isolla joukolla (Jouni Aspi, Ritva Hiltunen, toimikunnassa. Ensimmäinen tapahtuma jär- tarha on toiminut konsulttina. Oma haasteensa Tuomas Kauppila, Tuula Kangas, Annikki Kes- jestettiin vuonna 1989 Torniossa, silloin nimel- on ollut myös Madeiran pihlajan (Sorbus ma- tilä ja Jouni Lammela). Matkalla vierailimme lä Arktinen viherseminaari. derensis) lisääminen; puu tuntuu olevan erit- myös Pohjanmaan taimistolla ja ihailimme ta- täin hidaskasvuinen. Myös Helsingin kasvitie- varatalo Keskisen pihaistutuksia J. Toimintaa Puutarhan siemenluettelo julkaistiin alkuvuo- desta. Keruupaikkoina olivat pääosin perintei- Ritva ja Maria ruijanesikkoja etsimässä. Kuva Tuomas Kauppila. set Kuusamon ja Kilpisjärven seudut, mutta aina joitain uusiakin kohteita otetaan mukaan, tällä kertaa muun muassa Pohjois-Ruotsin ran- nikko ja Rovaniemen Iso-Kivalo. Luettelon sie- meniä on lähetetty 901 annosta 97 puutarhaan 30 maahan. Lisäksi siemeniä on välitetty tutki- joille. Luettelo lähetettiin ensimmäistä kertaa vain sähköisessä muodossa. Pienestä epäilys- tä huolimatta viestit menivät hyvin perille ja lu- ettelon saavutettavuus on ollut ilmeisen hyvä. Loppuvuodesta 2011 puutarhan arboretu- mista poistettiin alkuperäistä puustoa, yhteen- pimpinella Sivu 37 vol. 29, 2013 sä 180 kiintokuutiota tukkeja. Vaikka määrä setelillä 2 viikon jaksoissa sekä 6 koululaista nyt puutarhan tietojärjestelmän luomis- ja ke- olikin kohtuullinen, aukkohakkuuta ei ole ha- TET-jaksoilla. Hyvää apua saatiin myös kol- hittämisurakka oli pitkälti hänen harteillaan. vaittavissa. Nyt monet paitsiossa olleet ulko- mesta OAMK-harjoittelijasta sekä yhdestä Mirjan oma mielenkiinto on kohdistunut maiset puulajimetsiköt tulivat mukavasti esiin HAMK-opiskelijasta, joka muun muassa teki muun muassa pohjoisten alueiden koristekas- ja pääsevät toivottavasti kehittymään kome- kartoitustyötä kotimaan osastossa. vivalikoiman monipuolistamiseen. Hänen laaja apuisiksi ryhmiksi. Hämäläisen Aino piti vuorotteluvapaata kokemuksensa ja asiantuntemuksensa on ollut Evira tarkasti ennakointimielessä Suomen huhtikuusta syyskuuhun. Sijaisena toimi Tert- ja on tutkijoille, opiskelijoille ja opettajille kor- puutarhoja vaarallisten kasvitautien ja tuho- tu Nurmi. vaamattoman tärkeä. laisten mahdollisen leviämisen selvittämiseksi Mirja on osallistunut lukuisille keräysmat- ja pysäyttämiseksi. Oulussa 17.8. tehdyssä tar- Mirja Siuruainen on jäänyt eläkkeelle koille tarkoituksenaan monipuolistaa puutar- kastuksessa ei löytynyt onneksi mitään. Kuten suurin osa Pimpinellan lukijoista jo tie- han kasvivalikoimaa. Hän on myös dendrolo- Valokuvaus nousi aivan uudelle tasolle ker- tääkin, Mirja on jäänyt eläkkeelle intenden- gian harrastajana vapaa-ajallaan matkustanut roskuvauksen myötä. Lassi Kalleinen ja Mat- tin virastaan, tarkkaan ottaen 30.5.2011. Ou- eri puolilla maapalloa ja saanut siten syvenne- ti Rauman rakensivat kasvimuseolle hyvin lun kasvitieteellisessä puutarhassa pitkän ja tyksi osaamistaan. Yhteistyökykyisenä työnte- toimivan ja laadukkaita kuvia ottavan kerros- ansiokkaan työrupeaman tehnyt Mirja (Miku) kijänä Mirja on kyennyt suuntaamaan uutteran kuvausyksikön. Kuvauspistettä voidaan käyt- siirtyi opiskelijasta puutarha-amanuenssik- työpanoksensa myös pohjoista puutarha-alaa, tää moniin eri tarkoituksiin, toistaiseksi sitä si 6.9.1973. Nimike vaihtui myöhemmin inten- tutkimusta ja valistusta palvelevaksi toimin- on eniten hyödyntänyt eliölajien dna-viivakoo- dentiksi. Miku toimi puutarhanjohtajan sijaise- naksi. Puutarhaliito on myöntänyt hänelle ho- daushanke (FinBOL-projekti: http://www.fin- na 1.8.1992–30.7.1993. peisen ansiomerkin hänen ansioistaan puutar- bol.org/fi/finbol.html), jonka valtakunnallinen Mirja oli puutarhan ensimmäinen tieteelli- ha-alalla. koordinaatio on Oulussa. sen koulutuksen saanut työntekijä, ja hän aloit- Mirjan eläkkeelle siirtymisessä meiltä ka- ti heti tieteellisen puolen kehittämisen. Pian toaa väistämättä mittava määrä osaamista. Henkilöstöasiaa alkoi pitkä Linnanmaan puutarhan suunnitte- Onneksi hänen asiantuntemuksensa on ollut Kausityövoiman palkkaamiseen rahoja oli edel- lu- ja myöhemmin rakennusvaihe, jonka kan- edelleen käytettävissä. Kasvimuseon emeritaa- leen niukasti. Kolmen ”vakituisen” kausipuu- tava voima hän oli. Uuden puutarhan tuomat riossa hän on muun muassa kunnostanut mu- tarhurin lisäksi saatiin palkattua kolme vasta haasteet olivat valtaisat; tunteja laskematta seon kokoelmiin puutarhalta kerättyjä kasvi- valmistunutta puutarhuria, jotka kunnostau- Mirja Siuruainen on työskennellyt sen eteen, näytteitä. Mirja on myös edistänyt ansiokkaasti tuivat ensin kevään aikana työssäoppijoina. Il- että meillä on yksi maailman pohjoisimmista arkistojen ja tietotaidon siirtymistä seuraaville maistyövoimaa oli tosin runsaasti: 11 kesätyö- tieteellisistä puutarhoista. Suuri ja vuosia vie- työntekijäsukupolville. pimpinella Sivu 38 vol. 29, 2013 Pietarsaari Päivi Olli

atoi ensilumen, mutta nyt se näyttää su- lavan pois. Kuluneena kesänä on muu- Stenkin joutunut käyttämään sadevaat- teita. Heinäkuun puolivälin jälkeen aurinkokin näyttäytyi, ei tosin pitkiä aikoja kerrallaan. Koulupuutarhan työtiimiin on liittynyt puutarhuri Eija Joutsen. Noin puolet vuodesta

puutarhojen kuulumisia hän tekee puutarhan hoitotöitä ja toisen puo- len vuodesta kaupungin puistojen kasvi/väli- nerekisteriä. Normaalien puutarhatöiden lomassa teh- tiin pari isompaa istutustyötä: Amelanchier spicata -pensaita istutettiin vanhan Cotoneas- ter lucidus -pensasaidan tilalle, ja systemaatti- seen osastoon istutettiin yksityiseltä lahjoitta- jalta saatu Iris-kokoelma. Onneksi on saatavilla kevyitäkin kaivinkoneita. Puutarhaa ei todella- Puutarhuri Helen Roivainen työssään Koulupuutarhassa. Kuva Päivi Olli. kaan sovellu isoille koneille: käytävät ovat ka- peita, ja portaita on yläpuistossa paljon. Puutarhan kehittäminen ja ehkä puutar- Pensaiden leikkuu jatkuu, ja luultavas- Sairaslomista on kärsitty tänä kesänä. Syk- han tilojen luovuttaminen erilaisiin toimintoi- ti lehdetkin paljastuvat vielä lumen alta hara- syllä tilannetta paikkasivat pari todella ahkeraa hin on ajankohtaista ja tarpeellista meilläkin. voitaviksi. harjoittelijaa ja kesä-heinäkuussa koululaiset. Aiemmin on järjestetty näyttelyitä, ja tänä ke- Kiitokset vielä raumalaisille mukavista Tänä vuonna rahat riittävät ja budjetissa sänä on ollut äiti-lapsi-jumppaa. Ruotsinkieli- neuvottelupäivistä! pysytään, mutta ensi vuodeksi on taas kerran sessä lukiossa on suunniteltu puutarhaan liit- lupailtu säästöjä. tyviä kursseja, muun muassa yrttikurssia.

pimpinella Sivu 39 vol. 29, 2013 Hillevi Jyväskylä Kotiranta

uista kasvitieteellisistä puutarhoista poiketen Jyväskylän yliopiston kasvi- Mtieteellisessä puutarhassa ei ole varsi- naista omaa henkilökuntaa, vaan puutarha on osa museon toimintaa. Museolla on käyttäjän ja asiantuntijan rooli kampuksen kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyvissä asioissa. Kuluva- na vuonna yhteistyö on ollut tiivistä yliopiston puutarhojen kuulumisia kiinteistöpalveluiden ja Suomen yliopistokiin- teistöjen kanssa rakennusten peruskorjauksis- sa ja Seminaarinmäen kunnostuksessa. Puiston

ja puutarhan hoito on ulkopuolisen palvelun- Seminaarinmäen kunnostusalue 6, Villa Ranan piha ja puutar- tuottajan tehtävänä. ha. Näkymä Alvarinaukion muurilta alas puutarhaan. Umpeen- kasvanut vanha puutarharinne raivauksen ja maastonmuotoi- Museossa on kulttuurihistoriallinen ja lun jälkeen. Kuva Riikka Mäkipelkola, JY museon kuva-arkisto. luonnontieteellinen osasto, joissa on yhteen- sä kahdeksan vakinaista henkilöä. Luon- nontieteellisessä osastossa on intendentti, Rakennusten peruskunnostus Peruskorjaukset: 2011–2012 Athenaeum ja konservaattori, asiakaspalvelusihteeri ja suun- Kampuksen rakennusten jatkuva jokavuotinen Liikunta; 2012–2013 hallintorakennus; suun- nittelija sekä kulttuurihistoriallisen osaston peruskorjaus rasittaa ja runtelee puistoja. Ti- nitelmissa on Proxima (vanha alakoulu), Villa kanssa yhteinen museomestari. Suunnittelija heään rakennetulla alueella maansiirtotyöt, ra- Rana ja päärakennus. Korjaus- tai purkupää- Hillevi Kotirannan tehtäviin kuuluvat puutar- kennustarvikkeiden varastointi ja raskas työ- töstä odottavat jo toista vuotta tyhjillään ol- haan liittyvät työt. Osaston toiminnasta vastaa- maaliikenne aiheuttavat väistämättä istutusten leet Mattilanniemen B- ja C-rakennukset. Jos va intendentti Tanja Koskela oli vuoden vuorot- ja nurmialueiden kulumista ja hävittämistä. ne puretaan, samalla häviää merkittävin osa teluvapaalla, ja sijaisena toimi Jonna Timonen. Rakennusten korjausten jälkeinen ympäristön 1990-luvulla istutetusta puistosta, muun muas- Tanja palasi töihin syyskuun alussa. kunnostus toteutuu vain osittain. sa Hosta- ja Ligularia-kokoelma.

pimpinella Sivu 40 vol. 29, 2013 Puistojen hoito ja 2009 aikana tehtyjen maisema- ja ympäris- ryhmä, jossa olivat edustettuina SYK Oy, JY Kiinteistöjen hoidosta vastaavan Suomen yli- töselvitysten pohjalta päätettiin aloittaa Semi- museo, JY tilapalvelu, Keski-Suomen museo, opistokiinteistöt Oy:n ja RTK Palvelut Oy:n vä- naarinmäen kampusalueen kunnostus. Jyväskylän kaupungin kaavoitus, Controlteam linen sopimus päättyi huhtikuun lopussa, eikä Ratkaiseva alku oli vuonna 2011 Suomen Oy ja Maisemasuunnittelu Hemgård. Ryhmän sitä uusittu. Parannusta entiseen käytäntöön yliopistokiinteistöt Oy:n kampusmanagerin ko- tehtävänä oli asioiden valmistelu ja toiminnan tuonee se, että erikseen kilpailutettiin raken- koon kutsuma Seminaarinmäen operatiivinen eteenpäin vieminen. nusten ja ulkoalueiden hoito. Näin ollen kum- mankin osa-alueen huoltoyhtiöt voivat kes- kittyä oman alansa tehtäviin. Kiinteistöjen hoitoon valittiin Are Oy ja ulkoalueiden hoi- toon Total Kiinteistöpalvelut Oy. Total Oy on Jyväskylän kaupungin omista- ma yhtiö (300 henkilöä), jonka yhtenä osa-alu- eena ovat vihertyöt. Yliopiston viheralueita pal- veluesimiehen ohjauksessa hoitaa kesäisin 6–8 ja talvisin 3–4 työntekijää; osa töistä, esimer- kiksi talviauraus, hoidetaan alihankintana. To- talilla on myös puutarhuri, mutta hän ei tee töi- tä yliopiston alueilla, joten siltä osin tilanne ei entisestään korjaantunut (edellisellä hoitoyhti- öllä oli kesäaikainen puutarhuri).

Seminaarinmäen kunnostus Kilpailutuksen ja halvimman tarjouksen mu- kaan hoidetut puistot ovat vuosien myötä pääs- seet huonoon kuntoon. Jo pitemmän aikaa ky- tenyt ajatus peruskunnostuksesta alkoi viimein Villa Ranan rinnepuutarhan terassirakenne alarinteestä katsottuna. Kivimuuri oli ennestään, ylemmät tukimuurit on rakennettu toteutua, kun Seminaarinmäelle vuosien 2008 puusta. Etualalla näkyvät kasvit ovat puutarhan entistä kasvillisuutta. Kuva Riikka Mäkipelkola, JY museon kuva-arkisto. pimpinella Sivu 41 vol. 29, 2013 Yhteenveto 2012 kunnostetuilla alueilla tehdyistä sopimus allekirjoitettiin 14.5.2012. Kunnostuk- toimenpiteistä sen toteuttajaksi valittiin Keski-Suomen Puu- Alue 5 Oppion rinnepuisto, pääkulkuakseli ja päärakennuksen tarha-Apu Oy. keskusaukio (Alvarinaukio); 2012 toteutui keskusaukion pohjoispuoli 2012 kunnostetuille alueille istutettiin yh- – keskusaukion käytäväluiskan levennys ja betoninoppakivien teensä 700 puuta ja pensasta ja 3500 perennaa. vaihto luonnonnupukiviin Kokonaisuudessaan työt etenivät yleisaikatau- – olemassa olevat istutukset: ränsistyneen pensaston raivaus, lun mukaan, ja vastaanottotarkastus pidet- osa vanhoista puista ja pensaista säilytettiin tiin 1.10.2012. Istutusten ja nurmikoiden hoi- – uudet istutukset: puuvartiset 8 taksonia, ruohot 5 taksonia Alue 6 Villa Ranan piha ja puutarha to kuuluu urakoitsijalle 2-vuotisen takuun ajan. – ränsistyneen kasvillisuuden raivaus, osa vanhasta

kasvillisuudesta säilytettiin omalla paikallaan, osa siirrettiin Seminaarinmäen kampuksen kunnostussuunnitelman alueja- Sipulikukat sopivampaan paikkaan ko. 2012 kunnostetut alueet 5 (osa), 6, 7 ja 8. Päätöstapahtumana vuoden 2012 kunnostus- – pengerrysten ja tukimuurien rakentaminen urakalle voidaan pitää yliopiston koko henkilö- – uusien nurmialueiden kylvö – uudet istutukset: puuvartiset 20 taksonia, ruohot 30 kunnan yhteistä liikunta- ja kulttuuri-iltapäivää taksonia 9.10. Yliopistoliikunnan ja kulttuuritoimikun- – uudet puuportaat Alvarinaukion ja puutarhan välille nan järjestämän tapahtuman aluksi maisema- – kiviportaiden kunnostus, asvaltti korvattiin luonnon­ Kunnostustöiden aloitus arkkitehti Gretel Hemgård kertoi Seminaarin noppakivillä Seminaarinmäki on jaettu 19 osa-alueeseen, puutarhan ja puiston kunnostuksesta ja antoi – Seminaarinkadun aidan uusiminen erillisenä projektina (urakoitsijana Rakennusmyyrä Oy) joista vuosittain on tarkoitus kunnostaa 3–4 vinkkejä kotipuutarhureille. Esitelmän jälkeen Alue 7 Harjumetsä päärakennuksen alapuolella (Seminaa- aluetta. Maisemaselvitykseen (Hemgård 2009) kokoonnuttiin Villa Ranan puutarhan ja päära- rinharju) pohjautuvan toteutussuunnitelman tekijäk- kennuksen keskusaukion ympäristön kunnos- – vaahteroita ym. lehtipuuvesakkoa poistettiin si valittiin Maisemasuunnittelu Hemgård. En- tetuille alueille istuttamaan sipulikukkia ke- – istutettiin mäntyryhmiä aukkopaikkoihin simmäiseksi kunnostettaviksi valittiin keskei- vään kukkaloistoksi odotettaessa Jyväskylän – siirtoistutuksena aluskasvillisuudeksi kunttaa, jossa mm. puolukkaa ja kanervaa sen Aallontien ympäristöt (alueet 5, 6, 7 ja 8), yliopiston 150-vuotisjuhlavuotta. Alue 8 Seremonia-aukiolta ylioppilastalolle joista 26.8.2011 valmistuivat Gretel Hemgårdin Osa narsisseista ja tulppaaneista oli harvi- – uusittiin teatterin puupenkit, oikaistiin kivipenkit ja raivattiin istutussuunnitelmat ja viherrakennusselostus. naisia vanhoja lajikkeita, mikä sopi hyvin Se- rehottavaa pensastoa Töiden aloittamiseen tarvittavat maisema- minaarinpuiston henkeen. Vaihtoehtoisena lii- – istutettiin teatterin taakse mäntyjä, pihlajaa ja raitaa; Lozzin ja toimenpideluvat saatiin maaliskuussa 2012, kuntamuotona oli mahdollisuus muun muassa muurille ja ympäristöön villaheisiä, tuoksuköynnöskuusamaa, köynnös- ja pallohortensiaa sekä suikeroalpia joten työt pääsivät alkamaan keväällä: urakka- kampussuunnistukseen. pimpinella Sivu 42 vol. 29, 2013 Jussi Virratvuori misiä, lähes 21 000, ja uskomme määrän pysy- Joensuu vän jatkossakin samalla tasolla. Joensuun Botanian budjetti tulee olemaan Botania jatkaa – noin 270 000 €. Vuodenvaihteessa 2012–2013 Botanian toimintakulttuuri muuttuu, ja tämä yhdistyksen tuella muutos mahdollistaa hyvin monenlaiset yh- teistyökuviot. Toivomme toki saavamme lisää ksittäisten kansalaisten perustama Bo- yhteistyökumppaneita yritysmaailmasta jo nyt tanian ystävät ry teki melkein mahdot- mukaan lähteneiden yritysten lisäksi. Yhteis- Ytomasta mahdollista. Yhdistys neuvot- työhön ovat kaikki tropiikinlämpimästi terve- teli yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa tulleita. sopimuksen, jonka mukaan kasvitieteellisen Yhteistyö tutkijoitten kanssa jatkuu ja toi- puutarhojen kuulumisia puutarhan toiminta Joensuussa jatkuu Bota- vottavasti tiivistyykin. Itä-Suomen yliopiston nian ystävät ry:n vetovastuulla 1.1.2013 alkaen. Biologian laitos on nimennyt keskuudestaan Lopullinen ratkaisu tehtiin lokakuun alussa Itä- asiantuntijan, joka tukee tarvittaessa Botanian Suomen yliopiston hallituksen kokouksessa. henkilökuntaa kasveihin liittyvissä asioissa. Li- Hallitus hyväksyi yhdistyksen toimintasuun- säksi Botaniassa ylläpidetään koealaoja, kuten nitelmat vuosille 2013–2018. Samalla yliopisto tähänkin asti. Myös Luonnontieteellinen kes- päätti lähteä omalta osaltaan tukemaan yhdis- kusmuseo perustanee ensi keväänä Botaniaan tyksen toimintaa vuoteen 2017 saakka. Vuonna Afrikankomeetta, Argema mimosae. Kuva Markku Huttunen. siirtokokeita. 2013 yliopiston tuki Botanialle on 120 000 eu- Vakituisen henkilökunnan määrä vähe- roa, ja sen jälkeen tukisumma vähenee vuosit- Miten yhdistys sitten aikoo selvitä puutar- nee vuodenvaihteessa kolmeen kokopäiväiseen tain ja loppuu 2018 heinäkuussa. han ylläpidosta? Perustoiminta eli kasvitieteel- työntekijään. Enempään meillä ei ole yksinker- Yliopiston hallituksen päätös on hieno si- lisen puutarhan ylläpito ei muutu mitenkään. taisesti varaa. Yhdistys tulee tukemaan henki- laus sille hyvähenkiselle yhteistyölle, jota Itä- Puutarha on jatkossakin kaiken toiminnan lökuntaa kaikin tavoin. Lisäksi kaikki henki- Suomen yliopisto, Joensuun kaupunki, Suo- ydin. Lisävaroja hankitaan yritysyhteistyöllä ja lökunnan jäsenet on valittu myös yhdistyksen men Yliopistokiinteistöt Oy ja Botanian ystävät tilojen tehokkaammalla käytöllä sekä tehosta- hallitukseen päättämään yhteisistä asioista. ry ovat tehneet luodakseen Botanian toimin- malla Botanian matkailumarkkinointia. Tänä Annan mielelläni lisätietoja Botaniasta, sen noille uuden tulevaisuuden. vuonna Botaniassa on käynyt ennätysmäärä ih- ylläpidosta ja tulevaisuudensuunnitelmistakin.

pimpinella Sivu 43 vol. 29, 2013 Kuopio Elina Häikiö

akenteellisen kehittämisen nimissä on Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuk- Rsen tutkimuspuutarha päätetty lakkaut- taa vuoden 2014 loppuun mennessä. Puutarha lakkautetaan, koska sen ”käyttö tutkimukseen ja opetukseen on vähäistä”. Henkilökunta irti- sanotaan tuotannollisista ja toiminnan uudel- leenjärjestelyistä johtuvista syistä. Seuraavassa puutarhojen kuulumisia valotetaan sitä, millaisin perustein nämä pää- tökset on tehty.

Itä-Suomen yliopiston hallitus päätti 28.9. Tässä saattaa olla tutkimuspuutarhan tulevaisuus: noin 30 neliön teflonpinnoitettu entinen hiukkastutkimuskammio Melania- 2010 pyrkiä tilakustannusten vähentämiseen rakennuksen katolla. Kammiota oltiin purkamassa kesäkuussa 2012, mutta purkutyöt keskeytettiin, koska arveltiin, että tästä saataisiin meille uusi kasvihuone vanhan tilalle. Tällä hetkellä tutkimuspuutarhalla on käytössä noin 350 m2 kasvihuone- kaikilla kampuksilla. Tavoitteena oli ”optimoi- pinta-alaa. Kuva Anne Kasurinen. da tilojen käyttö ja pyrkiä vähentämään noin 10–15 %:a käytössä olevista tiloista”. Joulu- kuussa 2010 haluttiin selvitys Kuopion tutki- Samassa kokouksessa ilmoitettiin yhteistoi- puutarhat päätettiin lakkauttaa, biologian lai- muspuutarhan liian suurista käyttökustannuk- mintaneuvottelujen käynnistämisestä ja kam- tokseen kuuluva Joensuun kampuksen kasvi- sista. Vuonna 2010 kasvihuonerakennuksen pusten puutarhojen toiminnallisen tarpeen tieteellinen puutarha viimeistään 31.12.2012 vuokran todettiin olevan noin 103 000 € ja selvittämisestä. YT-neuvottelut käytiin marras- mennessä ja ympäristötieteen laitokseen kuu- puutarhalla oli palkattuna kolme henkilöä. Tä- joulukuussa 2011, perusteena tuotannollisten luva Kuopion kampuksen tutkimuspuutarha män jälkeen ei ryhdytty ainakaan näkyvästi laa- ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvien viimeistään 31.12.2014 mennessä. Tämän pää- jempiin toimiin. syiden lisäksi ”varautuminen tulevaisuudessa töksen kanssa on eletty vuoden 2012 alusta läh- Vuoden kuluttua hallitus totesi koko- kiristyvään taloudelliseen tilanteeseen”. Yhteis- tien. Tutkimuspuutarhan henkilökunta irtisa- uksessaan 31.10.2011 toimitilaohjelman toimintaneuvottelujen jälkeen luonnontietei- notaan niin, että työsuhteet loppuvat vuoden Kuopion osalta pääpiirteissään valmiiksi. den ja metsätieteiden tiedekuntaan kuuluvat 2014 lopussa. Kesällä 2014 tehtäneen viimeiset

pimpinella Sivu 44 vol. 29, 2013 Savilahden osayleis- taa Suomen yliopistokiinteistöt Oy. SYK:n an- kaavaluonnos vuo- tamassa osayleiskaavaluonnosta koskevassa delle 2030 suun- nitellun tilanteen lausunnossa esitettiin, että suunnittelu ei sai- mukaisesti. Kasvi- si vaarantaa yliopiston toimintaa alueella ja huonerakennuksen että osayleiskaavaan osoitettaisiin toinen paik- paikka on osoitettu punaisella nuolella. ka julkisten palveluiden ja hallinnon tarpeisiin sitä tapausta varten, että muut asuinalueet ra- kentuvat ja julkisille palveluille tai hallinnolle tulee tarvetta, ennen kuin yliopiston toiminta alueella loppuu. Kuulostaako tämä siltä, että kasvihuoneet pitäisi juuri nyt kiireellisesti tyhjentää ja puu- tarhan puut kaataa ja marjapensaat hävittää ra- kennuskoneiden alta? Yliopiston hallituksen puutarhojen lak- kauttamista koskevassa päätöksessä 27.1.2012 hätkähdyttää eniten kohta: ”Joensuun ja Kuo- pion kampusten puutarhojen käyttö ope- tukseen ja tutkimukseen on vähäistä, tai toi- kenttäkokeet Kuopiossa ympäristötieteen lai- heessa olevaa Savilahden osayleiskaavaa, jos- minnat ovat muulla tavoin organisoitavissa.” toksella. Tutkimuspuutarhan kasvihuoneiden sa puutarhan tilalle on tulossa kerrostaloalue Laskelmien mukaan Kuopion tutkimuspuutar- tilalle ei olla näillä näkymin saamassa korvaa- ja kasvihuoneiden tilalle päiväkoti. Ensimmäis- han resursseja hyödyntävien tutkimushankkei- vaa ratkaisua, joten tulevaisuudessa tutkimus- ten asuntojen arvellaan Kuopion kaupungin den yhteisarvo vuoden 2011 lopussa oli noin 6,3 materiaali pitää hankkia ostopalveluna. viimeisimmän toiminta- ja taloussuunnitelman miljoonaa euroa. Tämä ei juuri vahvista ajatus- Ruohoniemen otsoni- ja lämmityskoekent- mukaan valmistuvan osayleiskaava-alueelle ta puutarhan vähäisestä käytöstä tutkimukses- tä on toistaiseksi pystyssä, mutta sekin saa jos- vuonna 2017. sa, mutta se ei kuitenkaan ole vaikuttanut lak- sain vaiheessa antaa tilaa kevyen liikenteen Kuopion kampuksen alueella sijaitsevan kautussuunnitelmiin. väylälle ja sillalle Savisaareen. Puutarhan lak- tutkimuspuutarhan kasvihuoneineen ja tähän Jos joku on nähnyt elokuvan ”Päiväni mur- kautusperusteena onkin käytetty luonnosvai- liittyvän neljän hehtaarin maa-alueen omis- melina”, tietää, miltä tuntui lukea Jaakko Kan- pimpinella Sivu 45 vol. 29, 2013 gasjärven juttu Pimpinellasta vuodelta 1994, jolloin Kuopion yliopiston puutarhaa oltiin edellisen kerran lakkauttamassa: ”Lisäksi kokonaan lakkautettavaksi esitet- tiin puutarhaa ja eläinlääketieteellisen koetilan navettaa. Työryhmän päätöksissä oli havaitta- vissa tutkimuspoliittisia linjauksia, eli ”Kuo- pion yliopisto on terveysyliopisto” -käsitteen voimakasta korostamista. Tässä konseptis- sa puutarha oli työryhmän mielestä yliopiston päälinjaan huonosti kuuluva yksikkö (= rönsy). Tässä yhteydessä on syytä todeta, että työ- ryhmän muistiossa esitetyt perustelut puutar- Tutkimuspuutarhakin on perhospuutarha. Kaaliperhonen (Pieris brassicae) hunaja-aterialla. Kuva Jarmo Holopainen. han lakkauttamiselle olivat täysin irrelevantte- ja ja osoittivat, että työryhmä ei ollut halunnut toiminnan kannalta, ei tätä kirjettä työryhmän Puutarhan ulkoalue jouduttiin kesällä 2012 hankkia tietoa puutarhan todellisesta tehtäväs- puheenjohtajan päätöksellä otettu käsiteltäväk- jättämään hoidotta, lukuun ottamatta ruo- tä ja toiminnasta – lopputulos oli siis päätetty si – tosin se kyllä jaettiin muistion liitteenä hal- honleikkuuta kulkuväyliltä ja lääkekasvimaan ennen asiaan perehtymistä. Työryhmän työs- lituksen jäsenille.” Déjà vu? ympäriltä. Kuopion yliopiston puutarhahan kentely oli suljettua, ja tietoa käsitellyistä asiois- Vielä hieman tutkimuspuutarhan nykyi- perustettiin alun perin palvelemaan ympäris- ta ja ratkaisuvaihtoehdoista tihkui ulos erittäin sestä tilanteesta. Helmikuun lopussa lähties- töhygienian ja farmasian tutkimusta. Farmako­ vähän. Myöhemmin käydyissä keskusteluissa sään marikkolaiset tyhjensivät hoidossaan ol- gnosian kurssia varten on tähän asti ylläpidetty eräät työryhmän jäsenet ovat maininneet, että leet kaksi näyttelykasvihuonetta ja veivät kasvit avomaalla ja kasvihuoneessa lääke- ja rohdos- he tietoisesti halusivat toimia suljetusti, jotta kompostiin. Ympäristötieteen laitoksen pie- kasvikokoelmia. Farmasian laitoksen johtoryh- ”ulkoinen painostus” ei pääsisi vaikuttamaan. ni opetuskasvikokoelma jäi vielä kolmanteen mä oli kuitenkin keväällä 2012, opettajien vas- Kun esimerkiksi puutarhasta käydyistä kes- näyttelykasvihuoneeseen. Tämän lisäksi aktii- tarinnasta huolimatta, päättänyt lakkauttaa kusteluista kantautui joitain ylimalkaisia tieto- visessa käytössä on edelleen neljä tutkimuskas- farmakognosian opintojakson, koska sen asiat ja, jolloin puutarhaa tutkimuksissa käyttävien viosastoa. Näistä yksi on KH2-luokan tila, jossa ”eivät ole tätä päivää”. Viimeiset opiskelijat kä- tutkimusryhmien johtajat kirjoittivat oman nä- voidaan kasvattaa geenitekniikalla muunnettu- vivät tutustumassa kasveihin elokuussa 2012, kökantansa puutarhan tärkeydestä tutkimus- ja kasveja ja joka korjattiinkin syksyllä 2011. minkä jälkeen jälleen osa kasveista päätyi kom- pimpinella Sivu 46 vol. 29, 2013 postiin. Lääkekasvimaa saa ensi kesänä rauhas- lokakuun alusta ympäristöbiologian yliopiston- tamme perhosia kokeisiin ja kaalia perhosille sa heinittyä. lehtorina, ja työnkuvaan kuuluu vuoden 2014 syötäväksi. Monenlaisia kasvitutkimuksia on Puutarhan portit ovat periaatteessa olleet loppuun saakka 70 %:a opetusta ja 30 %:a puu- edelleen käynnissä. Pidämme yllä pientä ope- kiinni tämän kesän. Tästä huolimatta kasvi- tarha-amanuenssin töitä. Tämä pesti jatkuu tuskokoelmaamme, koska ajattelemme, että huoneita esiteltiin kolmelle vierailijalle ja yh- ”bioalan rakenteellisen kehittämisen” vuoksi kasvit ovat tärkeitä ja kuuluvat ympäristöön delle toimittajalle ”Lumoudu kasveista” -päi- vuoden 2017 syyskuun loppuun saakka. Näh- siinä missä ihminenkin. Ihmisen, ja erityises- vänä toukokuussa. Heinäkuussa seliteltiin täväksi jää, millaista ympäristöbiologian ope- ti ympäristötieteilijän, pitäisi myös ymmär- puutarhan autiutta keskieurooppalaisille tu- tus ja tutkimus Itä-Suomen yliopiston Kuopion tää tämä. Päättäjien olisi myös syytä pysähtyä risteille, jotka olivat löytäneet Kuopion kasvi- kampuksella silloin on. miettimään, pyörittääkö tätä maapalloa pelkäs- tieteellisen puutarhan vanhasta turistioppaas- Me jatkamme kuitenkin tehtäväämme tut- tään raha. Vai pyörittääkö sitä kenties fotosyn- ta. Hienojen kasvikokoelmien sijasta turisteille kimuksen ja opetuksen tukemisessa. Kasva- teesi? esiteltiin kaaliperhosia ja kerrottiin, kuinka nii- den avulla tutkitaan kasvien ja ympäristön vä- listä vuorovaikutusta. YT-neuvottelujen vuoksi emme ole ke- säkuun alusta lähtien voineet enää ottaa työ- harjoittelijoita tai työkokeiluun tulijoita. Elo- kuussa saimme kuitenkin puutarhalle uuden siviilipalvelusmiehen, Ollin. Hän on osoittautu- nut ahkeraksi ja luotettavaksi ja on kullanarvoi- nen lisä vähäiseen työvoimaamme. Esimerkik- si syyslomaviikon ajan Olli piti yksin puutarhaa pystyssä, kun Marjatta ja Topi olivat lomalla ja Elina hoiti opetustehtäviä yliopistolla. Vuoteen 2010 saakka puutarhalla tehtiin 10–12 henkilötyövuotta, vuonna 2011 määrä putosi kuuteen ja tänä vuonna neljään. Tällä hetkellä puutarha pyörii Marjatan, Topin, Ollin ja 30-prosenttisen Elinan voimin. Elina aloitti pimpinella Sivu 47 vol. 29, 2013 Paula hovartiskasvit; loppukesällä 2009 putkilokas- Helsinki Havas-Matilainen vitiimin intendentiksi valittu ja 3.5.2010 toi- messaan aloittanut Maarten Christenhusz sai vastuulleen Kaisaniemen kasvihuoneko- uonnontieteellinen keskusmuseo oli 1.9. koelmat). Intendentit joutuivat ”puutarha- 2009 ottanut käyttöön uuden, tiimeihin hommiin” varsinaisesti vasta 2011. Muut kas- Lperustuvan organisaation. Luonnontie- vitieteen yksikön tiimit ovat kasvikartoitus-, teellisessä keskusmuseossa – 2011 lyhenteeksi sammal- ja sienitiimi. päätettiin LUOMUS – toimii neljä toimintayk- LUOMUKSEN uuteen organisaatioon siir- sikköä, joiden nimiksi 2010 sovittiin yleinen tyminen vaati paljon johtamista, monia eri ta- yksikkö, ajoitusyksikkö, eläintieteen yksikkö ja son kokouksia, paljon keskustelua ja kuunte- kasvitieteen yksikkö. lemista, paljon viilausta ja säätämistä ja myös puutarhojen kuulumisia Kasvitieteen yksikkö, alkuperäiseltä paljon epämukavuuden sietämistä ja uuden nimeltään kasvitieteellinen puutarha ja kohtaamista. Myös johtosääntö, työjärjestys ja kasvimuseo, oli syntynyt 2009 kasvitieteelli- henkilöstösuunnitelma menivät uusiksi. Marko sen puutarhan ja kasvimuseon yhdistämisessä. Hyvärisen johdolla kasvitieteen yksikkö on pa- Historian havinaa Kaisaniemenranta 2:n portilla 25.9.2010. LUOMUKSEN johtajana Juhani Lokin Viimeisinkin kasvitieteen opetus oli siirtynyt Viikkiin 2000-lu- lannut iloiseen työntekoon. jälkeen 1.3.2010 aloittanut Leif Schulman vun alussa, ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo Melkein yhtaikaa LUOMUKSEN organi- jatkoi kasvitieteen yksikön johtajan tehtävi- ja kasvitieteellinen puutarha olivat 2009 yhdistyneet kasvitie- saatiouudistuksen kanssa tulivat uusi yliopis- teen yksiköksi. Kaisaniemenrannan puoleinen aita ja portti uu- en hoitoa, siihen asti, kun yksikön johtajaksi sittiin 2012–2013. Kuva Paula Havas-Matilainen. tolaki ja yliopiston hallinnollisen aseman muu- syyskesällä 2010 valittu Marko Hyvärinen toksen mukanaan tuomat uudet käytännöt 1.1.2011 aloitti toimessaan. (esimerkiksi SAP, Flexim, SoleTM). Uudet yli- Kasvitieteellisen puutarhan kasvien- ja työntekijöistä; tiimin nimi muutettiin 2011 kas- opistot aloittivat toimintansa 1.1.2010 ja vir- puutarhanhoitohenkilöstöstä oli 2009 muo- vitiimiksi. Kasvitiimin kaikille intendenteille kamiehistä tuli työsopimussuhteisia. Työsopi- dostettu puutarhanhoitotiimi; 2010 nimi ly- jaettiin 2010 puutarhavastuita (Leo Junikka: muksia allekirjoitettiin joulukuussa 2009. hennettiin puutarhatiimiksi. Kumpulan kasvitieteellinen puutarha; Henry Puutarhan intendentti Leo Junikka si- Väre: Kaisaniemen kasvitieteellisen puutar- Tila-asioita joittui 2009 putkilokasvitiimiin, joka oli muo- han ulkopuutarhan puuvartiskasvit ja Mikko Kumpulan Yläkartano kumisi tyhjyyttään: Leif dostettu kasvimuseon putkilokasviosaston Piirainen: Kaisaniemen ulkopuutarhan ruo- Schulman, Leo Junikka ja Marko Pesu

pimpinella Sivu 48 vol. 29, 2013 olivat vuoden 2009 tilajärjestelyissä saaneet tilaongelmien ratkaisemiseksi. Vaihtoehtoja Uusi työajanseurantajärjestelmä Flexim työhuoneet Kaisaniemen Kasvimuseosta. Ylei- pohdittiin yhteistoimintakokouksissa. Viikki- otettiin LUOMUKSESSA käyttöön 1.12.2010; söpalvelutilat ovat käytössä vain kesäajan. On- vaihtoehto on suljettu pois. Kasvitieteen yksik- samalla käytöstä poistui ESMIKKO-työajan- neksi Yläkartanoon on tullut kasvitiimissä työs- kö saa jatkaa Kaisaniemen ja Kumpulan tilois- seuranta. ESMIKKO-kulunvalvonta-avain kui- kenteleviä tutkijoita: Malgorzata Gabrych ja saan. Milloin mahdetaan Kaisaniemeen saada tenkin jäi: sillä avataan Kasvimuseon ovet ja Marja Mesimäki työskentelevät Susanna pitkään puhuttu lisärakennus? Kumpulan pääportti ja Yläkartanon ovet. Kas- Lehvävirran vetämässä, runsaasti julkisuut- vimuseon vahtimestarit ottivat vuoden 2011 al- ta saaneessa Viherkatto-projektissa, ja Maria Kollokvioita ja virkistyspäiviä kupuolella hoitaakseen puutarhankin sähköis- Hällfors kirjoittaa Marko Hyvärisen johdolla Kasvitieteen yksikkö elvytti 2010 alkaen kol- ten ja metalliavainten avainhallinnan. väitöskirjaa kasvien ihmisavusteisesta migraa- lokvioperinteen. Ensimmäisissä kollokvioissa tiosta. Siemenlaboratorio oli aktiivikäytössä: kasvitieteen yksikön eri tiimit esittäytyivät ja siellä puhdistettiin Kirgisian-keruumatkan ja kertoivat toiminnastaan, millä lisättiin uuden kaksi Uutta puutarhuria ja uusi Etelä-Venäjän keruumatkan siemenet ja siellä yksikön sisäistä tuttuutta. On myös kuultu kas- puutarhatyöntekijä pyöri 2010 siemenvaihtoon kerättyjen siemen- vinkeruumatkoista. Ensimmäinen kollokvion- Kahteen helmi-maaliskuussa 2010 haussa ol- ten puhdistus, varastointi ja postitus. Puutar- vetäjä on sienitiimin yli-intendentti Harri leeseen puutarhurin toimeen tuli 88 hake- hurit valloittivat ylipuutarhurilta vapautuneen Harmaja. musta. Toimiin valittiin Katriina Rautala huoneen. Lisää yhteisöllisyyttä hankittiin esimerkik- (1.5.2010 alkaen) ja Miia Terämä (1.6.2010 Puutarhan kirjasto ja arkisto ovat Yläkarta- si 18.3.2011, kun kasvitieteen yksikön henki- alkaen). Toomas Kangro palkattiin vakinai- nossa, mutta kasvitieteen yksikön vuonna 2010 lökunta vietti virkistävän perjantai-iltapäivän seksi puutarhatyöntekijäksi lokakuussa 2010, perustettu kirjastotyöryhmä sai tehtäväkseen Luonnontieteellisen museon näyttelyihin, ko- kun hänen vuorotteluvapaasijaisuutensa päät- myös miettiä kasvitieteen yksikön kirjastojen koelmiin ja toimintaan tutustuen. tyi puutarhuri Outi Pakkasen palattua töihin yhdistämistä eli Kumpulan kasvitieteellisen 9.10.2010. kirjaston liittämistä Kasvimuseon kirjastoon. SoleTM ja Flexim Puutarhuri Heli Fitzgerald palasi virka- Ilmeisesti syksyllä 2011 alkaa tapahtua. Työn SoleTM-työajankohdentamisjärjestelmä oli vapaalta 22.6.2010, ja puutarhuri Marita Tii- kannalta oleelliset käsikirjat jäävät puutarhaan. LUOMUKSESSA otettu käyttöön kesäkuussa rin osittainen hoitovapaa päättyi 31.7.2010. Suurempiakin tilaratkaisuja on ollut ilmas- 2009. Päivittäin tehdyt työt kirjattiin neljän- Puutarhurit Rauni Kivinen, Marita Tii- sa. Yliopiston tekninen toimi tutki 2010 yh- nestunnin tarkkuudella SoleTM-tietojärjestel- ri, Heli Fitzgerald ja Katriina Rautala oli- dessä LUOMUKSEN johdon kanssa eri vaih- mään. Muut kuin projekteissa työskentelevät vat talvikauden 2010–2011 Kasvimuseossa toehtoja LUOMUKSEN pitkään jatkuneiden saivat luopua kirjauksista kevättalvella 2011. kiinnittämässä kasvinäytteitä. pimpinella Sivu 49 vol. 29, 2013 Kokonaistyöaika 2010; 2011 uusi työaikajärjestelmä? LUOMUKSEN opetus- ja tutkimustehtävissä toimivat, siis myös kasviyksikön intendentit, siirtyivät 1600 tunnin kokonaistyöaikaan 1.8. 2010. Viikkotyöaikaa tehnyt puutarhan henkilö- kunta siirtyi 1.8.2010 kokonaistyöaikaan; työ- viikko lyheni aiemmasta 37 tunnista 38 minuu- tista 36 tunnin 15 minuutin pituiseksi. Työaikajärjestelmä ei ota huomioon puu- tarhatyön kausivaihteluita; saldokertymien yläraja on 40 tuntia, ja yli menevät tunnit leik- kautuvat. Ylitöiden teettäminen on kallista. Joustavampaa järjestelmää on toivottu jo vuo- sien ajan. Nyt puutarhaan ollaan saamassa uusi Kaisaniemen peruskorjauksessa 2012–2013 hävinneitä näkymiä. Tätä huoltopihaa pienennettiin, ja uusi huoltoalue rakennettiin työaikajärjestelmä. Uudessa järjestelmässä työ- Kaisaniemenrannan rantaportin läheisyyteen. Takaoikealla korjataan Ikkalan kattoa. Kuva 25.9.2010, Paula Havas-Matilainen. aika on sama kuin nykyisessä, mutta siinä on 26 viikon (1/2 vuotta) tasausjaksot. Kiireisim- Miia Terämä määrättiin 2011 ylipuutarhu- Katriina Rautala ja Miia Terämä kävivät pänä aikana on mahdollista tarvittaessa tehdä rin sijaiseksi; talvella 2010–2011, Marko Pesun Hämeen Ammattikorkeakoulussa, Hämeen jopa 10-tuntisia päiviä (50 h/v); ansaitut päi- poissa ollessa, hän oli hoitanut ylipuutarhurin Ammatti-instituutissa, Ahlman-Instituutis- vät pidetään vapaana tasausjakson aikana. Uu- tehtäviä yhdessä Merja Pulkkisen kanssa. sa ja Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitok- teen järjestelmään siirtymisestä on vielä sovit- Hyvien työssäoppijoiden saamiseksi puu- sessa. Viherympäristöliiton Viherpäivillä Tam- tava paikallisesti yhteistoimintaneuvottelussa. tarhatiimi vieraili keväällä 2011 puutarha-alan pereella 8.–9.2. oli lisäksi mukana puutarhuri oppilaitoksissa ja tilaisuuksissa esittelemässä Marita Tiiri. J-Trading Oy:n JT-EXPO päivil- Elävien kasvien kokoelmapolitiikka Luonnontieteellisen keskusmuseon ja kasvitie- lä Vantaalla 15.2. taas esittäytyivät puutarhurit Dave Applin suunnittelee konsulttityönä kas- teen yksikön toimintaa sekä opiskelijoiden har- Heli Fitzgerald, Toomas Kangro, Rauni vitieteen yksikön elävien kasvien kokoelmapo- joittelumahdollisuuksia yksikössä. Puutarhurit Kivinen ja Seppo Sinkkonen. litiikkaa. Hän oli 29.11.–3.12.2010 kasvitieteen pimpinella Sivu 50 vol. 29, 2013 yksikössä alustamassa kokoelmapolitiikasta, Atlantiksen käyttö puutarhassa alkoi 21.6. niä oli lähetetty 33 vaihtokumppanille yhteen- haastattelemassa henkilökuntaa, tutustumas- 2010. Toistaiseksi minä olen jatkanut inten- sä 246 erää. Tilatuimpia olivat olleet Victoria sa kokoelmiin ja keräämässä tietoja konsultti- denteiltä ja puutarhureilta tulevien uusien kas- cruziana, Halimodendron halodendron (Ete- työn pohjaksi. Työ on valmisteluvaiheessa ollut vien saantitietojen ja päivitysten syöttöä. Kir- lä-Venäjän keruita), Linnaea borealis, Drosera LUOMUKSESSA tarkasteltavana. Nyt asiakirja joittava versio on kaikilla putkilokasvitiimin longifolia ja Rubus chamaemorus. on valmis, ja Dave Applin tulee lomakauden jäl- intendenteillä, puutarhurit pääsevät käyttä- keen esittelemään sen. mään tietoja ja laatimaan raportteja. Hortus Fennicus ja Kirgisian kukkulat Jo syksyllä alettiin tutustua Atlantiksen ni- Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan Suomen Atlantis, nimikilvet, siemenvaihtovuosi mikilpitilausmahdollisuuksiin, mutta puutar- lohkojen (Hortus Fennicus) kasvittaminen saa- Toukokuussa 2010 kasvitieteellinen puutarha hurien syystalvella 2010 pyytämät nimikilvet tiin hyvään alkuun, kun puutarhan henkilö- luopui 2004–2005 käyttöön otetusta T-Puska- saatiin tilatuiksi Laser-Riimikolta vasta kevääl- kunta kävi 11.5.2010 hakemassa metsäpuiden kasvitietokannasta, ja kesäkuussa 2010 käyt- lä 2011. Oli nimittäin, Kumpulan avaamisen ta- ja -pensaiden taimia kaupungin luvalla Helsin- töön otettiin hollantilaisille kasvitieteellisil- kia kolmivuotiseksi venyneen tauon jälkeen, gin Pikkukoskelta. Paahteisesta kesästä huo- le puutarhoille tehty Atlantis-tietojärjestelmä. siemenvaihtovuosi (edellisen kerran siemeniä limatta siirtoistutukset onnistuivat hyvin. Is- Leo Junikka oli tietojärjestelmäasiantuntija- oli kerätty 2006 ja luettelo julkaistu 2007). Nyt tutukset ovat jatkuneet 2011. Lisää kotimaisia na, kun Kristo Kulju konvertoi tietoaineiston. oli intendenttejä, joille vierittää vastuuta. Mik- kasveja on kasvatettu siemenvaihtoon kerätyis- Kristo myös kävi Hollannissa neuvottelemassa ko Piirainen, Katriina Rautala ja Miia Te- tä siemenistä. Suomen lohkojen suo on vielä al- T-Puskan tietoaineiston siirrosta Atlantikseen. rämä kävivät keruuretkellä 13.8.2010. Lisäksi kutekijöissään, muovitettuna kuoppana. Uusi tietokanta ei vielä ole netissä. Toivottiin, siemeniä ostettiin henkilökunnalta ja opiske- Kasvitieteen yksikön kesän 2009 Kirgisi- että Atlantis olisi myös helpottanut istutuskart- lijoilta. Myös Leo Junikan Etelä-Venäjän ke- an-tutkimusmatkalta saatiin 160 numeroa var- tojen tekoa: tavoitteena oli ollut saada puutar- ruumatkan 2010 satoa saatiin vaihtoluette- sinkin Leo Junikan keräämiä siemeniä. Ensim- haan järjestelmä, jossa tietokanta keskustelee loon. Mikko tarkisti tositenäytteet. Leon ja mäiset kasvit istutettiin Kumpulan kukkuloille suoraan karttojen kanssa eli kartat päivittyvät Mikon toimittama Delectus Seminum. List syksyllä 2010. automaattisesti (istutetuille kasveille piti voi- of seeds and spores available in Helsin- da tallentaa koordinaatit ja saada ne siirretyik- ki Botanic Gardens in 2011 ilmestyi helmi- Kumpulan kolmas kesä si suoraan istutuskartoille). Tämä ei toimi vielä, kuussa 2011. Tieto vaihtoluettelon nettiosoit- Kumpula on nyt 1.5.2011 avattu kolmanneksi mutta paikkatiedon käyttöönottoa odotellessa teesta lähetettiin sähköpostiosoitteisiin; muut aukiolokesäkseen ja on avoinna joka päivä kello Kumpulan tietokoneella piirretyt istutuskartat kumppanit saivat painetun luettelon postit- 10–18; pyöröportista pääsee ulos kello 20:een ovat päässeet auttamattomasti vanhenemaan. se. Tilausajan päättymiseen mennessä sieme- asti. Kahvilassa isännöi tänä vuonna Teemu pimpinella Sivu 51 vol. 29, 2013 Linqvist; asiantuntija-apuna on Kaisaniemen myymälänhoitaja Kauko Laasonen; lisäksi apuna on LUOMUKSEN siviilipalvelusmiehiä. Kuuden hehtaarin laajuinen Kumpulan puutarha on hyvin hoidettu ja sykähdyttävän kaunis. Selkeä kasvimaantieteellinen jaottelu on ainutlaatuista Suomessa ja ehkä maailmal- lakin, ja kuuma kesä 2010, runsasluminen tal- vi 2010–2011 ja paahteinen kesä 2011 ovat saa- neet Kaukoidän, Japanin, Pohjois-Amerikan ja Euroopan kasvit ennen näkemättömään ku- koistukseen.

sieni- ja jäkälänäyttely, evoluutiopolku ja Tulppaanien lumo Suomen Sieniseura ja Luonnontieteellinen kes- Kumpulan Yläkartanon alakerrassa ovat puutarhan yleisötilat, ja sinne rakennetaan Suomen uhanalaisten kasvien siemen­ pankkia (ENSCONET). Syyskesällä 2013 Luomuksen hallinnoimiin tiloihin sijoittuu myös Luomuksen geologian tiimi. kusmuseo järjestivät Kaisaniemen kasvitie- Kuva Paula Havas-Matilainen. teellisen puutarhan kasvihuoneilla sieni- ja jä- kälänäyttelyn 29.–30.8. Paikalla oli Suomen johtavia sieniasiantuntijoita vastaamassa kysy- huoneissa historiallisten tulppaanien ja narsis- olivat läpimitaltaan 170 cm, ja 12.7. puutarhan myksiin ja määrittämässä näytteitä. sien näyttelyn Tulppaanien lumo. kausityöntekijä Yaiza Malin istuutui lumpeen Palmusalissa avattiin 12.10.2010 Miljoonien­ lehdelle LUOMUKSEN kesätoimittajan Eija- vuosien kilpavarustelu -evoluutiopolku. Sen Jättiläisiä kasvihuoneilla Leena Laihon kuvattavaksi. tietotaulut esittelevät kasvien historiaa ensim- Parananjättilumme (Victoria cruziana 00YY- Palmusalin seychellienpalmuun (Lodoicea mäisistä levistä orkideoiden ja hyönteisten mo- 885) istutettiin Lummehuoneen altaaseen maldivica 2007-601) on 2011 avautunut toi- nimutkaiseen yhteiselämään. 24.3.2011. Siemen oli kylvetty 16.2.2011, ja is- nen lehti. Makkarapuu (Kigelia africana 1986- Villi Niitty -yritys järjesti keväällä 2011 (ku- tutuspäivänä taimessa oli kolme kasvulehteä. 555) ilahdutti komealla kukinnallaan ja kolmel- ten myös keväällä 2010) Kaisaniemen kasvi- Nyt heinäkuun alkupuolella suurimmat lehdet la ”makkaralla”. pimpinella Sivu 52 vol. 29, 2013 Kaisaniemen puutarhan uudistaminen yksityiskohtainen suunnittelu jää yksikön vas- sa asuville on varattu pysäköintialue Kaisanie- Helsingin kaupunki kunnostaa Kaisaniemen tuulle. Työssä hyödynnetään Kumpula-projek- menranta-kadun varresta. puiston. Samassa yhteydessä yliopisto kun- tissa hyväksi havaittuja käytäntöjä. nostaa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutar- Peruskorjauksen yhteydessä Kasvimuseon Jotain uutta: Kasvimuseo-rakennus, Kaisaniemenrannan uut- pohjoispuolinen pysäköintialue poistuu käy- han. Ensimmäinen suunnittelukokous oli 19.4. ta aitaa ja niiden välissä uusi huoltoalue. Kuva 6.2.2013, Pau- 2011. Yliopisto vie projektia eteenpäin Hel- töstä. Kasvitieteen yksikölle ja myös puutarhas- la Havas-Matilainen. singin kaupungin aikatauluista riippumatta. Yleissuunnittelu on tarkoitus tehdä tänä kesä- nä, ja sen pitäisi olla valmiina syksyllä 2011; rakentaminen pyritään aloittamaan kevääl- lä 2012. Yliopiston tila- ja kiinteistökeskus on palkannut suunnittelijaksi Gretel Hemgår- din, jonka käsialaa on myös Kumpulan kasvi- tieteellisen puutarhan suunnittelu. Tila- ja kiin- teistökeskus huolehtii Unioninkadun puoleisen aidan uusimisesta. Työ on alkamassa. Vuonna 2012 vietetään Helsingin pääkaupungiksi tu- lon 200-vuotisjuhlia, ja Unioninkatu on poltto- pisteessä. LUOMUSkin järjestää yleisötapahtu- mia. Tila- ja kiinteistökeskus on myös luvannut uusia kasvihuoneiden jo vanhentunen, huono- kuntoisen säätöjärjestelmän. LUOMUKSEN osuutena Kaisaniemen puu- tarhan peruskunnostuksessa on detaljisuun- nittelu ja toteutus. Kasvitieteen yksikön omat ideat (systemaattisen osaston polut fyloge- neettisen puun muotoon; osa poistuvasta py- säköintialueesta jäkälä- ja sammalpuutarhak- si) otetaan mukaan yleissuunnitteluun, mutta pimpinella Sivu 53 vol. 29, 2013 Katriina Helsinki Rautala

Lunta, aurinkoa, tikkejä ja herbaarionäytteitä

puutarhojen kuulumisia elsingin kasvitieteellisessä puutarhas- sa on ollut elämää Kumpulan puutarhan Havausprojektin jälkeenkin. Viherraken- nusurakoista on hetkeksi siirrytty puutarho- jen ylläpitoon, mutta verta, hikeä ja kyyneleitä on jälleen luvassa: Kaisaniemen ulkopuutarhan peruskunnostusprojekti alkaa 2012. Kaisaniemi 29.11.2010. Talvi 2010–2011 oli ensimmäinen neljän Kumpulan avajaisten 10.6.2009 jälkeinen lumisen talven sarjassa. Kuva Paula Havas-Matilainen. talvi 2009–2010 ja kevät 2010 olivat Helsingis- sä runsaslumiset. Lunta saatiin sananmukai- Kasveja hoidettiin 2010… sesti taivaan täydeltä, siinä määrin, että Kaisa- Puutarhojen kevätsesonki pyörähti käyntiin jo vat kesän alussa Miia Terämä ja Katriina niemen huoltopihakin täyttyi sinne auratuista maaliskuussa Kumpulan taimiston lisäystöil- Rautala, joista jälkimmäinen oli ollut muka- lumista huoltorakennuksen räystästä myöten. lä. Ulkopuutarhoja ahkeroitiin paraatikuntoon na Kumpulan avausprojektissa vuodesta 2007 Maaliskuussa Kaisaniemen kasvihuoneilla jär- huhtikuusta lähtien, ja Kumpulan puutarhan lähtien. Miia sai vetovastuulleen Kumpulan ul- jestettiin yleisölle historiallisten, kasvitieteel- portit avautuivat yleisölle toiseksi aukioloke- kopuutarhan, ja Katriina siirtyi vastaamaan listen tulppaanien näyttely yhteistyössä Villi säkseen vappuna 2010. Kaisaniemen ulkopuutarhan ylläpitotöistä. Niitty Oy:n kanssa. Näyttely sai näkyvyyttä ja Molemmissa puutarhoissa kesä 2010 oli Merja Pulkkinen oli siirtynyt Kaisaniemen oli suosittu vierailukohde. työntäyteinen. Uusina puutarhureina aloitti- kasvihuoneiden vastaavaksi puutarhuriksi lo-

pimpinella Sivu 54 vol. 29, 2013 kakuussa 2009, kun Outi Pakkanen oli jää- set ruohovartiskasvit istutettiin lokakuun alus- lan taimiston. Toomas Kangro vakinaistet- nyt vuorotteluvapaalle; kasvihuoneilla työsken- sa, lehtobiotooppiin. tiin puutarhatyöntekijän tehtävään lokakuussa teli Merjan kanssa Heli Fitzgerald. Rauni Kesä 2010 oli Helsingissä kuuma ja kuiva, 2010. Kivinen ja Marita Tiiri vastasivat Kumpulan ja ulkopuutarhojen sadetus työllisti tiimiläisiä. taimistosta ja hyöty- ja lääkekasvimaasta. Kau- Vierailijoilta saatiin kiitosta hyvin hoidetuista ... ja 2011 sipuutarhureista Anneli Vaniala ja Christi- puutarhoista. Myös talvi 2010–2011 oli Helsingissä erittäin na Fredriksson ahkeroivat Kaisaniemessä Kumpulan taimistossa oli kasvatettu suu- runsasluminen, ja sen vaikutukset tuntuivat ja Jari Väliniemi Kumpulassa. Martti Ko- ri määrä puu- ja ruohovartiskasveja siemenis- puutarhatiimissä ja konekalustossa. Talven ka- ponen vastasi edelleen Kaisaniemen puutar- tä ja sipuleista, jotka oli saatu kasvimuseon ke- nituhot jäivät melko pieniksi molemmissa puu- han kiinteistöasioista ja hoiti yhdessä Toomas sällä 2009 Keski-Aasiaan Kirgisiaan tekemältä tarhoissa. Kangron kanssa molempien puutarhojen ko- kasvinkeruumatkalta. Kasvit istutettiin syksyl- Tammikuussa 2011 Miia Terämä ja Kat- neita. Hassan Gadir jatkoi työskentelyä Kai- lä 2010 Kaukoidän kasvien jatkoksi puutarhan riina Rautala kävivät esittelemässä LTKM:n saniemessä. Molemmissa puutarhoissa työs- pohjoisosaan, ”Mantsurian kukkuloille”. Osa ja kasvitieteen yksikön toimintaa Etelä-Suo- kenteli kausityövoimaa (palkatut, harjoittelijat, kasvatetuista Kirgisian kasveista lähti kansain- men puutarhakouluissa ja rekrytoimassa sa- työkuntoutujat ja yhteiskuntapalvelusta suorit- välisen vaihdon kautta ulkomaille, esimerkiksi malla uusia harjoittelijoita. Yhteistyön ansiosta tavat) erilaisilla sopimuksilla yhteensä noin 50 Royal Botanical Garden Kew’hun Lontooseen. saimme tiimiimme kasvukaudeksi 2011 innok- henkeä. Marraskuun 2010 alussa laajennettiin jo kaita työssäoppijoita kuudesta eri puutarha- Kumpulan ulkopuutarhassa aloitettiin syksyllä 2009 yhdistettyjen kasvimuseon ja oppilaitoksesta. Puutarhatiimi osallistui myös Hortus Fennicuksen eli Suomen lohkojen istu- kasvitieteellisen puutarhan yhteistyötä. Rau- helmikuussa 2011 pidetyille Tampereen Viher- tustyöt toukokuussa 2010. Helsingin kaupun- ni Kivinen, Marita Tiiri, Heli Fitzgerald päiville ja loi hyviä yhteistyösuhteita viheralan gin mailta siirrettiin intendentti Leo Junikan ja Katriina Rautala siirtyivät Kasvimuse- eri sektoreihin. Maaliskuussa järjestettiin Kai- ohjauksessa puita ja pensaita kartanon etelä- oon työskentelemään herbaariokokoelmien pa- saniemessä, edellisvuoden hyvän yhteistyön in- rinteeseen, entisen hyötymaan paikalle, suoja- rissa, ja he olivat putkilokasvi-, sieni- ja jäkä- nostamina, tulppaaninäyttely Villi Niitty Oy:n kasvillisuudeksi. Alueella on tarkoitus esitellä lä- sekä sammaltiimin töissä aina huhtikuuhun kanssa. Kevätpuutarha 2011 -messut pidet- koko Suomen luonnonkasvit Lapin tunturikas- 2011 asti. Yhteistyö oli mielenkiintoista ja tuot- tiin huhtikuussa Helsingissä, ja LTKM osallis- veista merenrannan kasveihin asti. Lohkoihin teliasta – riemuisa puutarhurijoukko asettui tui omalla, ensisijaisesti puutarhoja esitelleel- rakennettiin pienempiä istutusalueita eri bio- heti kodiksi Kasvimuseon kuninkaanlinnaan. lä osastolla. toopeille. Istutusalueet kuorittiin nurmesta, ja Outi Pakkanen palasi vuorotteluvapaalta lo- Kaisaniemen kasvihuoneiden uusi inten- niille ajettiin suojaksi kuorikatetta. Ensimmäi- kakuussa 2010 ja sai vastattavakseen Kumpu- dentti Maarten Christenhusz kiersi syksyl- pimpinella Sivu 55 vol. 29, 2013 lä 2010 ja talvella 2010–2011 innokkaana kas- ti työskentelyn Kumpulan ulkopuutarhassa, viljelykasvien luonnonvaraisten sukulaisten vinmetsästysmatkoilla ympäri maapalloa ja toi ja Seppo Sinkkonen palasi pitkältä vapaaltaan suojelustrategian ja MTT taas vastaavan maati- puutarhan kokoelmiin lukuisia uusia kasvilaje- puutarhatiimiin ja työskentelemään Kumpu- aiskasveille. Koko projektin puitteissa luodaan ja. Merja Pulkkinen ja Heli Fitzgerald sai- laan. Hassan Gadir siirtyi työskentelemään CWR inventaariot ja suojelustrategia- tapaus- vat lisättäväkseen esimerkiksi Uusi-Kaledoni- Kumpulan ulkopuutarhaan. Kausipuutarhu- tutkimukset Suomelle, Italialle, Espanjalle ja asta tuotuja kasveja. Talvi kului kasvihuoneilla rit Anneli Vaniala, Christina Fredriksson Britannialle. Lopuksi tehdään Euroopan laajui- ylläpitotöissä, ja muutama tikattu käsikin saa- ja Jari Väliniemi työskentelivät Kaisaniemen nen tärkeimpien CWR-lajien geenipooli-suoje- tiin työn lomassa aikaiseksi, kun pääsään- ulkopuutarhassa, ja monivuotinen kausityönte- lustrategia sekä yleinen CWR-suojelustrategia, töisesti ulkotöissä olevat puutarhurit tulivat kijämme Joonatan Portaankorva osallistui joka ottaa myös huomioon jalostajien tarpeet. innokkaina työskentelemään eksoottisten kas- Kaisaniemessä kasvihuoneiden ylläpitotöihin. Projekti on kolmen vuoden mittainen. Lähde: vien pariin. Kasvihuoneiden eri huoneisiin Yhteensä kausityövoimaa on kuluneella kau- Museoinfo] asennettiin keväällä 2011 uusia sumuttimia, ja della, heinäkuuhun 2011 mennessä, ollut noin Jos Helsingissä on eletty kaksi perättäis- kesäkuun helteitä helpotettiin avaamalla koe- 50 henkeä. tä runsaslumista talvea, niin myös kesät ovat mielessä Palmusalin suuret, systemaattisen Elokuun 2011 alussa Miia Terämä siir- muistuttaneet toisiaan. Kesä 2011 on ollut poik- osaston suuntaiset pariovet. tyy Pirkkalan kunnanpuutarhuriksi, ja Katrii- keuksellisen vähäsateinen, ja sen vaikutus on Kevätsesongin 2011 koittaessa Rauni Ki- na Rautala on valittu Lontoossa sijaitsevaan tuntunut puutarhoissa sadetuksesta huolimat- vinen siirtyi Kumpulaan vastaamaan hyöty- ja Royal Botanical Garden Kew’n Diploma in Hor- ta. Heinäkuussa jatkettiin Kumpulan Hortus lääkekasvimaan hoidosta ja niiden kasvien kas- ticulture -koulutusohjelmaan, jossa hän aloit- Fennicuksen kasvittamista. Lohkoihin istutet- vattamisesta. Outi Pakkanen vastasi Kumpu- taa syyskuussa. Puutarhuri Heli Fitzgerald tiin noin 20 uutta ruohovartista kasvilajia. Kai- lan ja Kaisaniemen ulkopuutarhojen kasvien työskentelee elo-marraskuun 2011 PGR-Secu- saniemessä on käynyt ilahduttavan paljon eri- lisäyksestä. Lisäyskasvihuoneeseen asennet- re-projektissa projektisuunnittelijana. [PGR- tyisesti ulkomaisia vierailijoita, ja Kumpulan tiin uusi sumutusjärjestelmä ja rakennettiin li- Secure on EU:n 7. puiteohjelman hanke, jossa puutarhan ovat ottaneet omakseen lähialuei- sää pöytätyöskentelytilaa. Miia Terämä siir- tutkitaan ja edistetään viljelykasvien luonnon- den asukkaat, joista monet ovat ostaneet kau- tyi Kaisaniemen ulkopuutarhaan ja osallistui varaisten sukulaislajien (CWR) ja maatiaislaji- sikortit puutarhaan. myös Kaisaniemessä vuonna 2012 alkavan ul- en suojelua sekä mahdollisuuksia käyttää nii- Helsingin kasvitieteellinen puutarha val- kopuutarhan viherrakennusprojektin suunnit- den geenivaroja kasvinjalostuksessa. Suomessa mistautuu jo seuraavaan suureen haasteeseen- teluun. Katriina Rautala siirtyi vastaamaan hanketta koordinoi MTT yhteistyössä Helsin- sa eli Kaisaniemen ulkopuutarhan peruskorja- Kumpulan ulkopuutarhasta ja samalla jatkoi gin yliopiston kanssa niin, että Luonnontieteel- ukseen. Tiimi odottaa jo mielenkiinnolla, mitä työssäoppijoiden ohjausta. Marita Tiiri aloit- linen keskusmuseo tuottaa Suomen kansallisen seuraava vuosi tuo tullessaan. pimpinella Sivu 56 vol. 29, 2013 Maarten Christenhusz ja Kaisaniemen kasvihuonekokoelmat 2010–12

Paula Havas-Matilainen

aartenin kollokvio- ja lähtökahveilla kompleksissa on kasvikantoja noin 1400. Ko- 31.1.2013 pidetty puhe. Maarten Chris- koelmahuoneiden kasveista liki kolmasosa, Mtenhusz aloitti Helsingin yliopiston 32 % eli 400 kasvikantaa, ja 301:n kasveista luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yli 60 % eli 99 kappaletta, on liitetty kokoel- yksikön kasvitiimin intendenttinä 1.5.2010. maan Maartenin vajaan kolmen työssäolovuo- Kasvitiimiin ja kasvimuseotyöhön hän toi huip- den 2010–2012 aikana. [Luvut on poimittu At- putason taksonomisen osaamisensa ja valtai- lantis-kasvitietokannasta 30.1.2013, ja ne ovat san julkaisukykynsä. todellisuudessa jo varmasti paljon suuremmat: Elävien kasvien kokoelmista eli kasvitie- Päivitysten syöttö Atlantikseen laahaa jäljessä. teellisestä puutarhasta Maartenin vastuualu- Kevätkylvöä odottamassa 603:ssa on vielä sie- eeksi tulivat Kaisaniemen kasvihuonekokoel- meniä, ja lisäyskasvihuoneet 401–405 pulliste- mat. Tiimiytymiseen eli syksyyn 2009 asti levat kylvöksiä sekä taimia, joita kyllin isoiksi Kaisaniemen ja Kumpulan kokoelmat olivat ol- varttuneina jatkuvasti siirtyy kokoelmahuonei- leet yhden intendentin vastuulla. Tiimiytymi- siin, puutarhuri Merja Pulkkisen mukaan vielä Kuva Pertti Uotila. sessä ne jaettiin kolmelle intendentille, ja ke- ainakin parin vuoden ajan.] väällä 2010 Maarten tuli neljänneksi tähän Maarten on saanut kasveja vaihtoyhteyk- Chile, 2009 Guatemala ja Kenia, 2010 Seychel- vastuunkantajien ryhmään. siensä (Royal Botanic Garden Kew, Kingston lit, Sisilia, Meksiko, U.S.A., Intia ja Napoli, 2011 Tällä hetkellä varsinaisissa, yleisölle avoi- Garden jne.) ja tutkijakontaktiensa kautta sekä Uusi-Kaledonia, Singapore, Malesia, Australia missa kokoelmakasvihuoneissa 302–311 on yksikön kustannuksella 2012 tekemältään Tan- ja Kalifornia, 2012 Libanon ja Galapagos, jne.). 1262 kasvikantaa. Lisäksi yleisöltä suljetus- sanian-keruumatkalta ja tilaamalla eri puolilta Valtaosa Maartenin hankkimista kasveista sa tutkimus- ja varastokasvihuoneessa 301 maailmaa. Mutta valtaosan Maarten on kerän- on luonnosta tai luonnonalkuperää. Keruuluvat on 164 kasvikantaa, eli yhteensä kasvihuone- nyt itse kustantamillaan keruumatkoilla (2008 ovat puutarhan arkistossa.

pimpinella Sivu 57 vol. 29, 2013 Maarten J. M. Christenhusz From Wikipedia, the free encyclopedia [3.2.2013]

Dr Maarten Joost Maria Christenhusz (b. 27 Apr. 1976) is a Dutch botanist and plant photographer. He was born in Enschede, the Netherlands, received his undergraduate and masters degrees from Utrecht University, and earned his Ph.D. from the University of Turku, Finland in 2007. He lives in Kingston-upon-Thames, Surrey, UK.

He is the former chief editor and initiator of the botanical journal Phytotaxa and an associate editor for manuscripts on pteridophytes for the Botanical Journal of the Linnean Society. He has an interest in island biogeography, floristic treatments and fern taxonomy, and is the current elected president of the International Association of Pteridologists. Several vascular plant families (Pete- naeaceae, Hemidictyaceae, Diplaziopsidaceae), genera Intendentti Maarten Christenhusz esittelee kollokvion osanottajille Palmusalin kasveja 31.1.2013. Kuva Pertti Uotila. (Dracoglossum, Nesolindsaea, Osmolindsaea) and species (Hymenophyllum filmenofilicum, Danaea antillensis, D. Erityisesti Maarten on kartuttanut Saari- läisten kanssa, järjestämään kasvuolosuhteet arbuscula, D. cartilaginea, D. chococola, D. danaëpinna, D. draco, D. epiphytica, Danaea kalevala, D. leussinkiana, D. huoneen kokoelmia (47 % kasveista Maartenin kasvihuoneissa mahdollisimman hyviksi. Se lingua-cervina, D. quebradensis, D. riparia, D. trinitatensis, aikana tulleita) sekä Etelä-Afrikka-huoneen näkyy kokoelmien hyvinvointina nyt Suomen D. ushana, D. vivax, D. xenium, D. ypori, D. zamiopsis, Piper (44,7 %) ja Savannihuoneen kokoelmia (42 %). sydäntalvenkin aikana. Me olemme ylpeitä tie- ciliomarginatum, Tetranema michaelfayanum, were named Lummehuoneen kasveista 38 %, Palmusalin teellisesti arvokkaasta, hyvinvoivasta kokoel- by him or together with colleagues. kasveista 32 % ja Välimerihuoneenkin kasveis- mastamme ja esittelemme sitä mielellämme ta 29 % on Maartenin hankkimia. vierailijoille. Maarten tuntee kasvien luonnonkasvupai- Lisäksi Maarten on kasvittanut kasvihuo- Maarten Christenhusz on julkaissut LUOMUKSEN kasvitieteen yksikössä työskentelyvuosinaan 54 julkaisua kat ja kasvupaikkavaatimukset ja on pyrkinyt, neiden ulkoseinustoja (bambukokoelma, si- (2010: 15; 2011: 11; 2012: 23: 2013: 5). yhdessä puutarhuri Merja Pulkkisen, ylipuutar- puli- ja mukulakasveja jne.). Michiganista Lähde: Helsingin yliopiston Tuhat-tutkimustietokanta huri Pertti Pehkosen ja muiden puutarhatiimi- Maarten keräsi 2011 siemeniä Kumpulan kas- 3.2.2013 pimpinella Sivu 58 vol. 29, 2013 vimaantieteelliseen puutarhaan, ja hänen Suo- mesta keräämiään siemeniä on puutarhan vaihtoluetteloissa, ja niitä on käytetty Kum- pulan Suomi-lohkon kasvittamiseen. Maarten suunnitteli Kaisaniemeen rakennettavan uu- den systemaattisen osaston lajistoa ja tilasi sii- hen siemeniä kansainvälisen vaihdon kautta. Maarten on työllistänyt ruuhkaksi asti eri- tyisesti kollegansa intendentti Leo Junikan, puutarhuri Merja Pulkkisen ja minut. Kasve- ja on rekisteröity: kesäkuussa 2010 eli liki yht- aikaa Maartenin meille tulon kanssa käyttöön otettuun Atlantis-kasvitietokantaan on syötetty mitä eksoottisimpia uusia lajeja, sukuja ja hei- moja. Kasveja on kylvetty, koulittu, ruukutettu, istutettu ja hoidettu; Merja on hyvin onnistu- nut lisäämään kasveja puutarhan varsin alkeel- lisissa ja heikkokuntoisissa lisäyshuoneissa. Tiedot on päivitetty tietokantaan. Sadoille ko- koelmiin istutetuille kasveille on etsitty viral- Intendentti Maarten Christenhusz kertoo Savannihuoneen kasveista 31.1.2013. Vasemmalta: Maarten, Leif Schulman, Pertti Pehko- nen, Leo Junikka, Mikko Piirainen ja Sinikka Jauhiainen. Kuva Pertti Uotila. liset kotimaiset nimet ja levinneisyystiedot ja kaiverrutettu nimikilvet. Me olemme juosseet, mutta olemme tus- vihuoneiden seinustalle, siirtämässä kasveja Maarten irtisanoutui 28.2.2013 alkaen, kin pysyneet Maartenin vauhdissa. Maarten ei huoneesta toiseen tai poistamassa itämättömiä ja 31.1.2013 on hänen viimeisin työpäivänsä pidä byrokratiasta eikä hierarkkisesta työsken- kylvöksiä. Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Päivä telystä, ja hän on halunnut oikaista, missä vain Maartenin intohimo kasveja kohtaan kat- huipentuu, kun Maarten kollokviokierroksella mahdollista. Maarten asuu työsuhdeasunnossa taa koko maapallon. Minun pienen intohimo- esittelee kasvitieteen yksikön henkilökunnalle Kaisaniemen puutarhassa, ja hänet on saatta- ni puutarhan kasveihin Maarten on jakanut sy- uudistuneita kasvihuonekokoelmia. Kun Maar- nut illalla nähdä itse istuttamassa taimia kas- vemmin kuin ehkä kukaan muu. ten lähtee, meiltä lähtee paljon. pimpinella Sivu 59 vol. 29, 2013 Puutarhojen yhteystiedot ja Pimpinellan yhdyshenkilöt

Helsinki www.luomus.fi LUOMUS, kasvitieteen yksikkö, Yksikönjohtaja Marko Hyvärinen Yhdyshenkilö osastosihteeri Paula Havas- PL 7 (Unioninkatu 44), ja Kumpulan kasvi- (09) 191 24440 Matilainen (09) 191 50041 [email protected] tieteellinen puutarha, PL 44 (Jyrängöntie 2), 00014 Helsingin yliopisto

Oulu www.oulu.fi/botgarden Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Johtaja Jouni Aspi 0294 481214 Yhdyshenkilö ylipuutarhuri Tuomas Kaitoväylä 5, PL 3000, 90014 Oulun yliopisto Intendentti Anna Liisa Ruotsalainen Kauppila 0400 957 588 [email protected] 0294 481559, annu.ruotsalainen(at)oulu.fi [email protected] Intendentti Ritva Hiltunen 0294 481573

Turku www.sci.utu.fi/projects/ Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Esimies, prof. Hanna Tuomisto 31.7.2013 asti, Yhdyshenkilö amanuenssi Matti Yli-Rekola biologia/puutarha Ruissalon puistotie 215, 20100 Turku (02) 333 5634 (02) 276 1914, 050 404 7818, [email protected] 1.8.2013– prof. Pekka Niemelä [email protected] Toimisto (02) 276 1900 [email protected] Ylipuutarhuri Simo Laine (02) 276 1912 [email protected]

Puutarha-amanuenssi Merja Kastu (02) 276 1921, [email protected]

Jyväskylä www.jyu.fi/erillis/museo/luonto Keski-Suomen luontomuseo ja kasvitieteelli- Intendentti Tanja Koskela 0400 248 063 Yhdyshenkilö suunnittelija Hillevi Kotiranta nen puutarha, PL 35, Vesilinna (Ihantolantie 040 805 3829 [email protected] 5), 40014 Jyväskylän yliopisto Asiakaspalvelusihteeri Seija Peltola [email protected] 040 805 3828 Toimisto 040 805 4043

Kuopio www.uef.fi/tutkimuspuutarha Tutkimuspuutarha, Ympäristötieteen laitos, Yhdyshenkilö puutarha-amanuenssi Elina Itä-Suomen yliopisto, PL 1627, 70211 Kuopio Häikiö 040 355 3382, [email protected]

Pietarsaari Pietarsaaren koulupuutarha, Borgbacken, Yhdyshenkilö koulupuutarhan työnjoh- 68620 Pietarsaari taja Päivi Olli 044 343 2905, paivi.olli@ pietarsaari.fi

Rauma Rauman opettajankoulutuslaitos / puutarha, Yhdyshenkilö puutarhuri Anna Innola (02) Seminaarinkatu 1, 26100 Rauma 333 7190, (02) 533 1535, [email protected]

Joensuu www.botania.fi Botania, Heinäpurontie 70, 80110 Joensuu Yhdyshenkilö Botanian ystävät ry., (Linnunlahti), 050 5629 482 puheenjohtaja Jussi Virratvuori 050 321 [email protected] 2279, [email protected]