DOCSLIB.ORG

PERUSTULO UUDEN TULONJAON PERUSTA Johanna Perkiö

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
PERUSTULO UUDEN TULONJAON PERUSTA Johanna Perkiö PERUSTULO UUDEN TULONJAON PERUSTA Johanna Perkiö ksl Perustulo Uuden tulonjaon perusta Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki www.ksl.fi Kirjoittaja: Johanna Perkiö Taitto: Petteri Lehtinen Kansi: Niko Peltokangas ISBN: 978-952-6693-09-5 E-kirja: 978-952-6693-10-1 Paino: Oriveden Kirjapaino, Orivesi 2015 Perustulo - Uuden tulonjaon perusta on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. 2 Sisällys: 4 Johdanto: mikä perustulo? 9 Perustuloidean aatteellinen pohja 14 Perustulokeskustelu Suomessa 31 Perustulokeskustelu muualla maailmassa 47 Perustulon rahoitus 49 Kohti vasemmistolaista perustuloa 53 Lopuksi 57 Kirjallisuus 63 Kysymyksiä perustulosta 3 Johdanto: mikä perustulo? ”Keskustan mielestä perustulon käyttöönottoa pitää selvittää vakavas- ti. On järjestettävä alueellinen kokeilu perustulon toimivuudesta. Näin voidaan nähdä, onko perustulosta käytännön ratkaisuksi.” Juha Sipi- lä 10.9.20141 ”Sosiaaliturvan rohkea uudistaminen perustulon suuntaan avaisi Suo- melle mahdollisuuden tavoitella korkeaa työllisyyttä sekä lisätä ihmis- ten vapautta omissa elämänvalinnoissaan.” Ville Niinistö 29.1.20152 ”Perustulo on tulevaisuutta. Työelämän alati muuttuessa vastaisi pe- rustulo suurimpaan osaan työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen haasteista. Työelämän muuttuessa ihmiset pystyisivät perustulon avul- la paremmin vastaanottamaan työtä, kun toimeentulo ei leikkaantuisi palkkatyön takia. Myös erilaiset yhteiskunnan ja yksilön hyvinvointia lisäävät vapaaehtoistyöt saisivat perustulon myötä uusia mahdolli- suuksia.” Paavo Arhinmäki 16.3.20153 ”Sdp on säällisen toimeentulon kannalla. Tietyillä reunareunaehdoilla olemme valmis harkitsemaan perustuloa.” Antti Rinne 16.7.20154 Ajatus perustulosta on noussut Suomessa marginaalista valta- virtaan. Keväällä 2015 aloittanut keskustan Juha Sipilän johta- ma hallitus suunnittelee perustulon kokeilemista käytännössä. 1 Maaseudun Tulevaisuus, ”Keskustan Sipilä esittää perustulokokeilua” (http://www.maaseudun- tulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/keskustan-sipil%C3%A4-esitt%C3%A4%C3%A4-perustulokokei- lua-1.69941, tark. 7.10.2015) 2 Turun Sanomat, mielipidekirjoitus ”Perustulolla työtä ja eroon köyhyydestä” (http://www.ts.fi/ mielipiteet/lukijoilta/728494/Perustulolla+tyota+ja+eroon+koyhyydesta, tark. 7.10.2015) 3 Soste ry:n blogi, ”Byrokratiaviidakosta perustuloon” (http://www.soste.fi/ajankohtaista/hallitusoh- jelma-2015/vaalit-2015-sosteblogi/byrokratiaviidakosta-perustuloon.html, tark. 7.10.2015) 4 Helsingin Sanomat. ”SDP:n Antti Rinne muutti kantaansa perustuloon” (http://www.hs.fi/politiik- ka/a1437013142232, tark. 7.10.2015) 4 Kelan tutkimusosaston syksyllä 2015 Taloustutkimuksella teet- tämän mielipidekyselyn mukaan 69% suomalaisista kannattaa perustuloa. Kannatuksessa oli jonkin verran vaihtelua riippuen vastaajan sosioekonomisesta asemasta ja erityisesti poliittisesta suuntautumisesta.5 Mutta mikä on tämä perustulo josta puhuu niin oikeisto kuin vasemmisto? Millaisia eroja on perustulomallien välillä? Miksi perustuloa ylipäätään tarvitaan? Kansainvälinen Basic Income Earth Network (BIEN) mää- rittelee perustulon tuloksi, joka maksetaan jokaiselle henkilö- kohtaisesti ilman ehtoja, tarveharkintaa tai työvelvoitteita6. Se maksetaan riippumatta henkilön tai hänen perheenjäsentensä yhteiskunnallisesta asemasta, muista tuloista tai omaisuudes- ta sekä elämänvalinnoista. Useimmissa malleissa perustulolla korvattaisiin erilaisia vähimmäissosiaaliturvan muotoja ja se perittäisiin hyvin toimeentulevilta ansiotuloverotuksessa takai- sin. Ehdotetun perustulon suuruus ja keinot sen rahoittamiseen vaihtelevat huomattavasti eri malleissa. Perustulon kaltaisista ideoista on puhuttu jo vuosisatojen ajan ratkaisuna köyhyyden ja epätasaisen tulonjaon ongelmiin. Nykykeskustelussa perustulon tarve liitetään yleensä ennen kaikkea sosiaaliturvan monimutkaisuuteen, tuotannon auto- maation lisääntymiseen, työsuhteiden sirpaloitumiseen ja yrit- täjämuotoisen työn lisääntymiseen. Teknologinen kehitys ja tuotannon siirtyminen halvemman työvoiman maihin ovat sysänneet osan ihmisistä pysyvästi an- siotyön ulkopuolelle. Tieto- ja palvelutyön yleistyessä ihmisten toimeentulo on sirpaloitunut ja koostuu yhä useammin useasta eri lähteestä saaduista satunnaisista tuloista. Moni työskentelee freelancerinä tai itsenäisenä yrittäjänä – joko omasta halustaan tai olosuhteiden pakosta. Perustulon avulla halutaan parantaa 5 Kyselyn tulokset on julkaistu kolmessa osassa Kelan tutkimusblogissa otsikolla ”Kansa kannattaa perustuloa” (http://blogi.kansanelakelaitos.fi/) 6 http://www.basicincome.org/bien/aboutbasicincome.html 5 epäsäännöllisissä työsuhteissa työskentelevien ja itsensä työl- listäjien toimeentuloturvaa, helpottaa työn ja sosiaaliturvan yh- teensovittelua sekä taata kaikille oikeus perustoimeentuloon elämäntilanteesta tai -valinnoista riippumatta. Perustulo näh- dään toisinaan myös osana laajempaa yhteiskunnallista muu- tosta, johon liittyy työn ja tuotannon uudenlainen organisointi ja kestävämmät elämäntavat. 6 Perustulo ja kumppanit Perustulolla on useita sukulaisideoita, joista osa on vähemmän tunnettuja Suomessa. Perustulo (basic income) = Maksetaan henkilökohtaisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille ilman ehtoja ja vastikkeetta. Vaikka perustulon saaja on yksilö (eikä esimerkiksi kotitalous), voi henkilökohtaisen perustulon suuruus vaihdella kotitalouden koosta tai esimerkiksi saajan iästä riippuen. Perustulo on pohja jota voidaan täydentää ansio- ja pääomatuloilla tai muilla sosiaalisilla tulonsiirroilla. Hyvätuloisilta perustulo leikkautuu pois ansiotuloverotuksessa. Kansalaispalkka = Käytetään yleensä samassa merkityksessä kuin perustulo, joskus viitataan vastikkeelliseen osallistumistuloon, johon liittyy velvoite osallistua esimerkiksi kansalaistyöhön. Termi on ollut käytössä enimmäkseen pohjoismaissa. Sosiaalinen osinko (social dividend) = Kaikille kansalaisille tai tietyn alueen asukkaille maksettava kertaluontoinen tai säännöllinen etuus, joka voi perustua esimerkiksi luonnonva- roista saatuihin tuottoihin. Tunnetuin malli on Alaskassa vuodesta 1982 käytössä ollut öljytuloi- hin perustuva ”Permanent Fund”, josta maksetaan vuosittain noin 1000-2000 dollarin suuruinen osuus kaikille alaskalaisille. Sosiaalinen osuus/peruspääoma (social stake) = Kertaluonteisesti (esimerkiksi hen- kilön tullessa täysi-ikäiseksi) maksettava ”sosiaalinen perintö”. Bruce Ackerman ja Anne Alstott ehdottivat vuonna 1999 Yhdysvalloissa 80 000 dollarin suuruista pääomaa, joka maksettaisiin neljässä vuosittaisessa erässä henkilön täytettyä 21 vuotta. Ainoana ehtona tämän perintöosan saamiselle olisi, että henkilö suoriutuu toisen asteen opinnoista ja on syyllistymättä rikoksiin. Jokainen saa käyttää pääomansa miten itse haluaa. Ackermanin ja Alstottin ehdotuksessa so- siaalinen pääoma rahoitettaisiin kaikkeen yli 230 000 dollaria ylittävään yksityisomaisuuteen kohdistuvalla kahden prosentin suuruisella vuosittaisella varallisuusverolla. Osallistumistulo (participatory income) = Tulon saajan on vastikkeeksi osallistuttava esimerkiksi kansalaistyöhön. Osallistumistuloa ovat ehdottaneet ainakin taloustieteilijä Anthony Atkinson (1996) Isossa-Britanniassa ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Kati Peltola (1997) Suomes- sa. Atkinson esitti osallistumistuloa maksettavaksi niille, jotka voivat osoittaa olevansa töissä, hakevansa töitä, olevansa työkyvyttömiä tai osallistuvansa erilaisiin hoiva- ja kansalaisjärjestö- tehtäviin. Peltola taas on puhunut pohjatulosta, jonka saisivat ainoastaan tietyn tulorajan alle jää- vät. Pohjatulon saadakseen henkilön olisi työskenneltävä kuntien tarjoamissa yleishyödyllisissä kansalaistöissä. Negatiivinen tulovero (negative income tax, NIT) = Verotuksen ja automaattisen tulotuen yhdistelmä. Määritellyn tulorajan alle jääville maksettava tulonsiirto, joka asteittain leikkaantuu pois tulojen noustessa. Negatiivisesta tuloverosta on keskusteltu keinona selkiyttää sosiaaliturvaa ja vähentää köyhyyttä säilyttäen samanaikaisesti kannusteet työntekoon. Negatii- visen tuloveron idea esiintyi ensimmäisen kerran ranskalaisen ekonomisti Augustin Cournotin kirjoituksissa vuonna 1838. Myöhemmin sitä ovat ehdottaneet tunnetuista ekonomisteista aina- kin Milton Friedman vuonna 1962 ja James Tobin vuosina 1965-1968. On osoitettu, että perus- tulo ja negatiivinen tulovero voivat johtaa melko samanlaiseen lopputulokseen. Vähimmäistulotakuu (minimum income guarantee) = Tarveharkintainen vähim- mäistoimeentulon turva, esimerkiksi Suomessa toimeentulotuki. Perustulo nähdään usein vaih- toehtona vähimmäistulotakuulle, koska perustulon keskeinen ominaisuus on tarveharkinnan puute. Toisaalta toimeentulotuki voidaan nähdä perustulon täydentäjänä. 7 Perustulo: argumentteja puolesta ja vastaan Julkisuudessa on esitetty useita argumentteja perustulon puolesta ja sitä vastaan. Tähän on koottu lista keskeisimmistä perustulon puolustajien ja vastustajien argumenteista. Puolesta: Perustulo • poistaisi sosiaaliturvan loukkuja ja vähentäisi byrokratiaa • tekisi järjestelmästä yksinkertaisen ja selkeän • vähentäisi köyhyyttä ja tukisi mahdollisuuksia tuloerojen tasaamiseen • tekisi satunnaisen työnteon aina kannattavaksi • olisi aukoton tukiverkko, jonka läpi kukaan ei pääse putoamaan • tukisi ihmisten omia elämänvalintoja • parantaisi pienipalkkaisten mahdollisuuksia neuvotella omista työehdoistaan • poistaisi sosiaaliturvasta sen nöyryyttäviä ja kontrolloivia ominaisuuksia • mahdollistaisi työajan ja työnteon tapojen muokkaamisen oman elämäntilanteen ja kiinnostuksen
Load more

Recommended publications
  • Basic Income in the Finnish Public Discussion in 2006-2012
    Johanna Perkiö PhD student School of Social Sciences and Humanities University of Tampere [email protected] Paper to be presented at the 14th BIEN Congress in Munich 14-16 September 2012 Paper in progress (first draft) The Struggle over Interpretation: Basic Income in the Finnish Public Discussion in 2006-2012 Introduction The paper addresses the public discussion on basic income in Finland in 2006-2012 from the analytical viewpoint of historical institutionalism and studies on the role of ideas in policy processes. The approach is interested in the questions such as how the policy idea (e.g. basic income) has evolved over time and how it is interpreted, argued and justified by political actors. The ideas are seen as powerful drivers of political change (combined with socio-economic structures, institutional constraints and political power relations). The special interest of the paper is framing, i.e. the "linguistic lenses" through which the idea of basic income is viewed. Basic income (BI) has been regularly discussed in Finland since the early 1980s.1 All along, the idea has gained support - as well as resistance - across the political divide. The public discussion on BI was widespread during the 1980-1990s and again from 2006 onwards. In between, there was a silent period. The latter period (from 2006 onwards) can be roughly divided into two peaks: 2006- 2007 and 2011-2012. The public discussion in the earlier period (~1980-2000) and in the beginning of the latter period (2006-2007) is relatively well documented (see Lahtinen 1992; Andersson 2000; Ylikahri 2007; Ikkala 2008; Julkunen 2009).
    [Show full text]
  • Report of the Economic and Social Council
    A/74/3 United Nations Report of the Economic and Social Council 2019 session (New York, 26 July 2018–24 July 2019) General Assembly Official Records Seventy-fourth Session Supplement No. 3 A/74/3 General Assembly A/74/3 Official Records Seventy-fourth Session Supplement No. 3 Report of the Economic and Social Council 2019 session (New York, 26 July 2018–24 July 2019) United Nations • New York, 2019 Note Symbols of United Nations documents are composed of letters combined with figures. Mention of such a symbol indicates a reference to a United Nations document. ISSN 0082-8203 [14 August 2019] Contents Chapter Page I. Matters calling for action by or brought to the attention of the General Assembly .......... 6 II. Special meetings of the Economic and Social Council at the seventy-second and seventy-third sessions of the General Assembly ...................................... 33 III. Special meeting of the Economic and Social Council on international cooperation in tax matters .................................................................... 37 IV. Economic and Social Council forum on financing for development follow-up ............. 39 V. Multi-stakeholder forum on science, technology and innovation for the Sustainable Development Goals ............................................................. 41 VI. High-level segment ............................................................. 42 A. Ministerial meeting of the high-level political forum on sustainable development, convened under the auspices of the Economic and Social Council ................... 43 B. High-level policy dialogue on future trends and scenarios and the long-term impact of current trends on the realization of the 2030 Agenda for Sustainable Development ..... 43 C. General debate on the theme of the high-level segment ............................ 45 VII. High-level political forum on sustainable development, convened under the auspices of the Economic and Social Council ....................................................
    [Show full text]
  • PERUSTULO Kohti 2020-Luvun Yhteiskuntapolitiikkaa Johanna Perkiö PERUSTULO
    Johanna Perkiö PERUSTULO Kohti 2020-luvun yhteiskuntapolitiikkaa Johanna Perkiö PERUSTULO Kohti 2020-luvun yhteiskuntapolitiikkaa VASEMMISTOFOORUMI RY & KSL-OPINTOKESKUS Ajatuspaja Vasemmistofoorumin ja KSL- opintokeskuksen yhteisjulkaisut ovat selvityksiä ja tutkimuksia yhteiskunnallisista aiheista. Julkaisujen tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksenteon pohjaksi, nostaa tärkeitä ilmiöitä julkiseen keskusteluun sekä esittää toimenpiteitä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteisjulkaisut ovat osa Vasemmistofoorumin Raportit-sarjaa sekä KSL-opintokeskuksen yhteiskunnallisia julkaisuja. Johanna Perkiö: Perustulo – Kohti 2020-luvun yhteiskuntapolitiikkaa Perustulo – Kohti 2020-luvun yhteiskuntapolitiikkaa on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen (CC BY-NC-ND 4.0) -lisenssillä. Tekijä: Johanna Perkiö. Teos kuuluu KSL-opintokeskuksen yhteiskunnallisiin julkaisuihin ja se on Vasemmistofoorumin Raportit-sarjan numero 1/2021. Teos on saanut tukea Palkansaajasäätiöltä. Kannen kuvat (etukansi/takakansi): Helsingin kaupunginmuseo (helsinkikuvia.fi) 2016, Pekka Vyhtinen / Helsingin kaupunginmuseo (helsinkikuvia.fi) 2014, Juho Nurmi / CC BY 4.0 Julkaisun muu kuvasisältö: Helsingin kaupunginmuseo (helsinkikuvia.fi) & Museoviraston kuvakokoelma / CC BY 4.0 Taitto: Kuohu & Kaisla Creative ISBN 978-952-6693-47-7 (nid.) ISBN 978-952-6693-48-4 (pdf) Paino: Keuruun Laatupaino Vasemmistofoorumi ry Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Helsinki | www.vasemmistofoorumi.fi ja KSL-opintokeskus | Helsinki | ksl.fi VASEMMISTOFOORUMI
    [Show full text]
  • NERA 2020 Programme
    NERA 2020 Programme In this PDF-version you see in chronological order the general programme, and parallel network sessions (chairs, times, dates, locations, presentation titles, authors and affiliations) If you wish to read the abstracts and the symposium descriptions, please open the full online programme https://app.oxfordabstracts.com/events/1222/secure/program-app/program (access code for the full programme with abstracts has been sent to you by email), click on a network to open the list of presentations in that particular network session and then click on the presentation title to open the abstract. You may also download all the session abstracts from the download icon (top right hand corner) in the session view. Index Wednesday 4 March …………………………………………………………2 Thursday 5 March …………………………………………………………42 Posters …………………………………………………………79 Friday 6 March …………………………………………………………87 Exhibitors …………………………………………………………115 1 WEDNESDAY 4 MARCH Registration & coffee Time: 9:00 - 11:15 Date: 4th March 2020 Location: Educarium lobby Please pick up your name badge from the congress registration and info desk, located at the entrance lobby of the Educarium builiding (address: Assistentinkatu 5). Opening ceremony Time: 11:15 - 12:15 Date: 4th March 2020 Location: Edu 1 (streamed to Edu 2, Edu 3 & Pub 1) Opening speeches by Arto Jauhiainen, Conference Chair University of Turku, Finland Jukka Kola, Rector University of Turku, Finland Li Andersson, Minister of Education Finland John Benedicto Krejsler, NERA’s President Denmark Herner Saeverot, Editor-in-Chief
    [Show full text]
  • Teaching for Civil Society in Finland: a Canadian Perspective on Finnish
    Page 22 in education 24(1) Spring 2018 Teaching for Civil Society in Finland: A Canadian Perspective on Finnish Educators' Reflections Paul Orlowski University of Saskatchewan Author’s Note This study was funded by a John Ranton McIntosh grant. Abstract This article describes a study that took place in Helsinki, Finland in late 2015. A Canadian education professor conducted individual interviews with Finnish educators: six practicing teachers in Helsinki schools, two education professors at the University of Helsinki, and the advisor to the president of Finland’s teachers’ union. Although all five Nordic countries are known to support the social welfare state, Finland was chosen because it is considered to be the most economically left. The study is an exploration of how Finnish educators consider their role and the role of the school regarding civil society and the commons in Finland. The actual research question for the study was, “How do Finnish educators think about the school’s role in supporting the commons and in fostering social cohesion with immigration?” The nine participants were unanimous in their support of the commons and Finland’s generous social welfare state, apparently the result of a collectivist mentality in Finnish society. However, there appears to be growing social, economic, and political discrimination for immigrants and refugees who look different from White Finns. The six teacher-participants expressed uncertainty around how best to deal with these tensions, and were committed to attempting neutrality in their teaching of these social problems, or perhaps even ignoring them altogether. Despite the small sample set, I believe it represents a cross section of views of educators in contemporary Finland.
    [Show full text]
  • Measuring and Monitoring Its Environmental Impact
    Basic Income from an Ecological Perspective: Measuring and Monitoring Its Environmental Impact Will Wojcik Shook (85830) Master in International Studies Supervisor: Dr. Roberto Merrill, PhD Assistant professor, University of Minho September 2020 Basic Income from an Ecological Perspective: Measuring and Monitoring Its Environmental Impact Will Wojcik Shook (85830) Master in International Studies Supervisor: Dr. Roberto Merrill, PhD Assistant professor, University of Minho September 2020 This project is dedicated to my nephews and nieces: Andrew, Kaitlyn, Elise, Baby Marquette, and Baby Bousamra Acknowledgements: First, I’d like to express my gratitude and appreciation to Dr. Merrill: for his guidance, patience, encouragement, and support. To the professors and my colleagues at ISCTE, especially from the International Studies program: I appreciate your thoughts, words, listening, knowledge, advice, and particularly your time. You’ve challenged my thinking and encouraged me to change and grow, and for this I will be eternally grateful. To my friends near and far across the globe: I truly value our interactions, your help, your tolerance for my occasional nonsense, and the laughs we regularly share. I look forward to our next meeting. Last, but certainly not least, to my family: for your unconditional and unquestioning love, support, assistance, acceptance, and understanding. All of your contributions are directly responsible for my efforts and accomplishments, and have helped me arrive where I am today. None of this would have been possible without you! I’m not certain words or actions exist which can adequately capture and express the depth of my gratitude and appreciation. I offer you these words anyway, with the hope you understand.
    [Show full text]
  • PM Takes Part in GCC Summit
    SPORT | Page 1 Afi f receives AFC Player of the Year award published in QATAR since 1978 WEDNESDAY Vol. XXXX No. 11393 December 11, 2019 Rabia II 14, 1441 AH GULF TIMES www. gulf-times.com 2 Riyals Al Sadd to kick off campaign against Hienghene today By Sahan Bidappa Casablanca (2013), Kashima Ant- Doha lers (2016) and Al Ain (2018) did when the tournament was held in their home country. Sadd’s head ince 2013, three host na- coach Xavi Hernandez said it would tion clubs have gone on to be a diffi cult feat to achieve but not Sreach the final of the FIFA impossible. HE the Prime Minister and Minister of Interior Sheikh Abdullah bin Nasser bin Khalifa al-Thani with HE the Prime Minister and Minister of Interior Sheikh Abdullah bin Club World Cup Qatar 2019. Al “We are aware that it is diffi cult, heads of delegations of other GCC countries at the 40th session of the GCC Supreme Council in Nasser bin Khalifa al-Thani holding talks with the Custodian of the Two Sadd will be aiming to become but we are here to perform and play Riyadh yesterday. Holy Mosques King Salman bin Abdulaziz al-Saud in Riyadh yesterday. the fourth one. The Qatar league and we have one of the best players champions will kick off their of this generation in the club’s his- campaign today against Oceania tory. They were part of the Qatar winners Hienghene Sport in a team which won the Asian Cup this play-off match at the Jassim Bin year.
    [Show full text]
  • Perustulo - Uuden Tulonjaon Perusta on Lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Jaa Samoin 4.0 Kansainvälinen -Lisenssillä
    Johanna Perkiö Uuden tulonjaon perusta 1 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki www.ksl.fi Kirjoittaja: Johanna Perkiö Graafinen suunnittelu: Petteri Lehtinen ISBN: 978-952-6693-05-7 E-kirja: 978-952-6693-06-4 Paino: Oriveden Kirjapaino, Orivesi 2014 Perustulo - Uuden tulonjaon perusta on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. 2 Sisällys: 4 Kysymyksiä perustulosta 5 Johdanto: mikä perustulo? 9 Perustuloidean aatteellinen pohja 14 Perustulokeskustelu Suomessa 30 Perustulokeskustelu muualla maailmassa 46 Perustulon rahoitus 48 Kohti vasemmistolaista perustuloa 52 Lopuksi 55 Kirjallisuus 3 Kysymyksiä perustulosta Joihinkin kysymyksiin löydät vastaukset suoraan kirjasta. Käy- tä kuitenkin myös omaa ajatteluasi. Jotkut kysymykset mittaa- vat mielipidettäsi. 1. Mitä perustulolla tarkoitetaan? 2. Mistä nykyinen kiinnostus perustuloa kohtaan nousee? 3. Ovatko perustulo, kansalaispalkka ja negatiivinen tulovero vain eri sanoja samalle asialle? 4. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät perustelut perustulon puo- lesta ja sitä vastaan? 8. Millaisia merkityksiä työlle on annettu perustulon aatteelli- sessa keskustelussa? 5. Onko perustulon kansainvälisistä kokeiluista mielestäsi hah- motettavissa joitain samansuuntaisia tuloksia? 6. Mitä Philippe Van Parijsin ja Yannick Vanderborghtin Euro- Dividend tarkoittaa? 7. Mitä lähteitä perustulon rahoittamiseksi on esitetty? 9. Miten perustulon puolesta puhuttiin suomalaisessa ”varhai- sessa” perustulokeskustelussa 1970-luvulta
    [Show full text]
  • Market Info: South Korea
    MARKET INFO: SOUTH KOREA YoonYoung (Gloria) Choi Advisor / Education & Edu-Tourism Business Finland Korea 4.12.2019 +82 10 2718 8998 [email protected] AGENDA 1. ABOUT KOREA 2. MARKET DATA 3. MARKET DEMAND 4. BUSINESS CULTURE 5. UPCOMING EVENTS IN 2020 17 AdministrativeAreas 1. ABOUT KOREA – BASIC FACTS 7 Major MetropolitanCities Population CAPITAL NEI GHBOURI NG COUNTRIES Seoul Pop. 10 mil. Incheon China, Pop. 3 mil. Seoul Japan, million 51 Population: approx. 10 million NorthKorea *capital area 25mil. Daejeon Pop. 1.5mil. CURRENCY BUSINESS LANGUAGES Daegu Pop. 2.5mil. Ulsan Pop. 1.2mil. Multi-party Korean Won Korean, Gwangju (KRW) Pop. 1.5mil. Busan Pop. 3.5mil. democracy 1 EUR = 1,260 KRW English (as of Dec 4,2018) Sources: Invest Korea Korean overnight stays in Finland 65000 59911 1. ABOUT KOREA 51605 50000 41840 35047 – KOREAN TRAVEL TO FINLAND 35000 29296 29223 20000 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Key points Korean overnight stays by season Winter 17% . Stable growth of overnight stays Autumn 18% . Visitors doubled since 2014, but 2019 forecast gloomy Spring . Finland (and whole Nordics) considered mainly as summer 20% destination Summer . Long-distance travel considerably lower in winter season, 45% affects whole Europe . Finland is leading the Nordics in winter season overnights, but 2nd year-round (Norway 1st) . Finland as a destination is often combined with other Nordics, or Russia . Traveler profiles: Korean visitors by profile (1+ nights) . 54% FIT, 27% Business, 15% Groups *Winter season 2018 . Busan-Helsinki direct route by Finnair to be operated 3 times a week, launching March 2020 1.
    [Show full text]
  • FINNISH STUDIES EDITORIAL and BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S Volume 19 Number 1 June 2016 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-94-7 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Titus Hjelm, Reader, University College London Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha
    [Show full text]
  • Political Youth Organisations and Alcohol Policy in Nordic Countries
    Political youth organisations and alcohol policy in Nordic countries Project report 2019/2020 Nordic Alcohol and Drug Policy Network www.nordan.org THIS is not a scientific study. It has never aimed to be one. This is advocacy groups attempt to analyse the developments in societies and in a way to predict where are we heading in the next five or ten years. The prediction aspect of this is because we are focusing on young people. And even more, on politically active young people. They are, at least theoretically, the ones making the decisions of tomorrow. Are they the future ministers, prime ministers, party leaders, high officials? Probably, yes. They are going to decide the future of the political parties, and as we are finding out, they give their best to do it already today. Perhaps more than ever, the youth voice is critical in today's policymaking. "Politics is in realignment. And perhaps the most underappreciated change is this: Based on recent research at Tufts University's Tisch College of Civic Life, young voters, ages 18- 29, played a significant role in the 2018 midterms and are poised to shape elections in 2020 and beyond." CNN on January 2, 2020, looking at the US presidential elections. Every Nordic country is discussing or already experimenting with lowering the voting age, thus involving younger people in our democratic processes. That will mean that political parties will listen more and more what young are saying, what they support and are interested in. Youth matter. Today more than ever before. For us, to understand the motives and interests of young people, it will be easier to predict the next steps and the future developments.
    [Show full text]
  • Finland Ministries NCEE
    2020-21 Legislative International Education Study Group FINLAND OVERVIEW OF RELEVANT GOVERNMENT MINISTRIES In addition to the prime minister’s office, the government of Finland has 11 ministries overseeing different policy areas: Defense; Transport and Communications; Foreign Affairs; Finance; Economic Affairs and Employment; Justice; Education and Culture; Social Affairs and Health; the Interior; Agriculture and Forestry; and the Environment. Below are overviews of the two ministries most relevant to this trip. The Ministry of Education and Culture1 is responsible for the development of education, science, cultural, sport, and youth policies, and for international cooperation in these fields. The objective of the Ministry is to provide citizens with possibilities for personal development through education and cultural services, to guarantee the skills needed in the labor market, to reinforce the national culture, and to promote international cooperation. Specifically, the Ministry is responsible for national policies related to: • Daycare, education, training, and research; • Arts, culture, sports, and youth work; • The archival, museum, and public library systems; • Religious communities; • Student financial aid; and • Copyright. There are two ministers responsible for the Ministry of Education and Culture. The current Minister of Education is Li Andersson, a member of the Left Alliance. She is responsible for early childhood education and care, general education, and vocational education and training. The current Minister of Science and Culture is Hanna Kosonen, a member of the Center Party. She is responsible for the Department of Art and Culture Policy and the Department of Youth and Sport Policy, including student financial aid. She is also responsible for science policy, higher education policy, and religious affairs.
    [Show full text]