PERUSTULO UUDEN TULONJAON PERUSTA Johanna Perkiö ksl Perustulo Uuden tulonjaon perusta Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki www.ksl.fi Kirjoittaja: Johanna Perkiö Taitto: Petteri Lehtinen Kansi: Niko Peltokangas ISBN: 978-952-6693-09-5 E-kirja: 978-952-6693-10-1 Paino: Oriveden Kirjapaino, Orivesi 2015 Perustulo - Uuden tulonjaon perusta on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. 2 Sisällys: 4 Johdanto: mikä perustulo? 9 Perustuloidean aatteellinen pohja 14 Perustulokeskustelu Suomessa 31 Perustulokeskustelu muualla maailmassa 47 Perustulon rahoitus 49 Kohti vasemmistolaista perustuloa 53 Lopuksi 57 Kirjallisuus 63 Kysymyksiä perustulosta 3 Johdanto: mikä perustulo? ”Keskustan mielestä perustulon käyttöönottoa pitää selvittää vakavas- ti. On järjestettävä alueellinen kokeilu perustulon toimivuudesta. Näin voidaan nähdä, onko perustulosta käytännön ratkaisuksi.” Juha Sipi- lä 10.9.20141 ”Sosiaaliturvan rohkea uudistaminen perustulon suuntaan avaisi Suo- melle mahdollisuuden tavoitella korkeaa työllisyyttä sekä lisätä ihmis- ten vapautta omissa elämänvalinnoissaan.” Ville Niinistö 29.1.20152 ”Perustulo on tulevaisuutta. Työelämän alati muuttuessa vastaisi pe- rustulo suurimpaan osaan työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen haasteista. Työelämän muuttuessa ihmiset pystyisivät perustulon avul- la paremmin vastaanottamaan työtä, kun toimeentulo ei leikkaantuisi palkkatyön takia. Myös erilaiset yhteiskunnan ja yksilön hyvinvointia lisäävät vapaaehtoistyöt saisivat perustulon myötä uusia mahdolli- suuksia.” Paavo Arhinmäki 16.3.20153 ”Sdp on säällisen toimeentulon kannalla. Tietyillä reunareunaehdoilla olemme valmis harkitsemaan perustuloa.” Antti Rinne 16.7.20154 Ajatus perustulosta on noussut Suomessa marginaalista valta- virtaan. Keväällä 2015 aloittanut keskustan Juha Sipilän johta- ma hallitus suunnittelee perustulon kokeilemista käytännössä. 1 Maaseudun Tulevaisuus, ”Keskustan Sipilä esittää perustulokokeilua” (http://www.maaseudun- tulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/keskustan-sipil%C3%A4-esitt%C3%A4%C3%A4-perustulokokei- lua-1.69941, tark. 7.10.2015) 2 Turun Sanomat, mielipidekirjoitus ”Perustulolla työtä ja eroon köyhyydestä” (http://www.ts.fi/ mielipiteet/lukijoilta/728494/Perustulolla+tyota+ja+eroon+koyhyydesta, tark. 7.10.2015) 3 Soste ry:n blogi, ”Byrokratiaviidakosta perustuloon” (http://www.soste.fi/ajankohtaista/hallitusoh- jelma-2015/vaalit-2015-sosteblogi/byrokratiaviidakosta-perustuloon.html, tark. 7.10.2015) 4 Helsingin Sanomat. ”SDP:n Antti Rinne muutti kantaansa perustuloon” (http://www.hs.fi/politiik- ka/a1437013142232, tark. 7.10.2015) 4 Kelan tutkimusosaston syksyllä 2015 Taloustutkimuksella teet- tämän mielipidekyselyn mukaan 69% suomalaisista kannattaa perustuloa. Kannatuksessa oli jonkin verran vaihtelua riippuen vastaajan sosioekonomisesta asemasta ja erityisesti poliittisesta suuntautumisesta.5 Mutta mikä on tämä perustulo josta puhuu niin oikeisto kuin vasemmisto? Millaisia eroja on perustulomallien välillä? Miksi perustuloa ylipäätään tarvitaan? Kansainvälinen Basic Income Earth Network (BIEN) mää- rittelee perustulon tuloksi, joka maksetaan jokaiselle henkilö- kohtaisesti ilman ehtoja, tarveharkintaa tai työvelvoitteita6. Se maksetaan riippumatta henkilön tai hänen perheenjäsentensä yhteiskunnallisesta asemasta, muista tuloista tai omaisuudes- ta sekä elämänvalinnoista. Useimmissa malleissa perustulolla korvattaisiin erilaisia vähimmäissosiaaliturvan muotoja ja se perittäisiin hyvin toimeentulevilta ansiotuloverotuksessa takai- sin. Ehdotetun perustulon suuruus ja keinot sen rahoittamiseen vaihtelevat huomattavasti eri malleissa. Perustulon kaltaisista ideoista on puhuttu jo vuosisatojen ajan ratkaisuna köyhyyden ja epätasaisen tulonjaon ongelmiin. Nykykeskustelussa perustulon tarve liitetään yleensä ennen kaikkea sosiaaliturvan monimutkaisuuteen, tuotannon auto- maation lisääntymiseen, työsuhteiden sirpaloitumiseen ja yrit- täjämuotoisen työn lisääntymiseen. Teknologinen kehitys ja tuotannon siirtyminen halvemman työvoiman maihin ovat sysänneet osan ihmisistä pysyvästi an- siotyön ulkopuolelle. Tieto- ja palvelutyön yleistyessä ihmisten toimeentulo on sirpaloitunut ja koostuu yhä useammin useasta eri lähteestä saaduista satunnaisista tuloista. Moni työskentelee freelancerinä tai itsenäisenä yrittäjänä – joko omasta halustaan tai olosuhteiden pakosta. Perustulon avulla halutaan parantaa 5 Kyselyn tulokset on julkaistu kolmessa osassa Kelan tutkimusblogissa otsikolla ”Kansa kannattaa perustuloa” (http://blogi.kansanelakelaitos.fi/) 6 http://www.basicincome.org/bien/aboutbasicincome.html 5 epäsäännöllisissä työsuhteissa työskentelevien ja itsensä työl- listäjien toimeentuloturvaa, helpottaa työn ja sosiaaliturvan yh- teensovittelua sekä taata kaikille oikeus perustoimeentuloon elämäntilanteesta tai -valinnoista riippumatta. Perustulo näh- dään toisinaan myös osana laajempaa yhteiskunnallista muu- tosta, johon liittyy työn ja tuotannon uudenlainen organisointi ja kestävämmät elämäntavat. 6 Perustulo ja kumppanit Perustulolla on useita sukulaisideoita, joista osa on vähemmän tunnettuja Suomessa. Perustulo (basic income) = Maksetaan henkilökohtaisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille ilman ehtoja ja vastikkeetta. Vaikka perustulon saaja on yksilö (eikä esimerkiksi kotitalous), voi henkilökohtaisen perustulon suuruus vaihdella kotitalouden koosta tai esimerkiksi saajan iästä riippuen. Perustulo on pohja jota voidaan täydentää ansio- ja pääomatuloilla tai muilla sosiaalisilla tulonsiirroilla. Hyvätuloisilta perustulo leikkautuu pois ansiotuloverotuksessa. Kansalaispalkka = Käytetään yleensä samassa merkityksessä kuin perustulo, joskus viitataan vastikkeelliseen osallistumistuloon, johon liittyy velvoite osallistua esimerkiksi kansalaistyöhön. Termi on ollut käytössä enimmäkseen pohjoismaissa. Sosiaalinen osinko (social dividend) = Kaikille kansalaisille tai tietyn alueen asukkaille maksettava kertaluontoinen tai säännöllinen etuus, joka voi perustua esimerkiksi luonnonva- roista saatuihin tuottoihin. Tunnetuin malli on Alaskassa vuodesta 1982 käytössä ollut öljytuloi- hin perustuva ”Permanent Fund”, josta maksetaan vuosittain noin 1000-2000 dollarin suuruinen osuus kaikille alaskalaisille. Sosiaalinen osuus/peruspääoma (social stake) = Kertaluonteisesti (esimerkiksi hen- kilön tullessa täysi-ikäiseksi) maksettava ”sosiaalinen perintö”. Bruce Ackerman ja Anne Alstott ehdottivat vuonna 1999 Yhdysvalloissa 80 000 dollarin suuruista pääomaa, joka maksettaisiin neljässä vuosittaisessa erässä henkilön täytettyä 21 vuotta. Ainoana ehtona tämän perintöosan saamiselle olisi, että henkilö suoriutuu toisen asteen opinnoista ja on syyllistymättä rikoksiin. Jokainen saa käyttää pääomansa miten itse haluaa. Ackermanin ja Alstottin ehdotuksessa so- siaalinen pääoma rahoitettaisiin kaikkeen yli 230 000 dollaria ylittävään yksityisomaisuuteen kohdistuvalla kahden prosentin suuruisella vuosittaisella varallisuusverolla. Osallistumistulo (participatory income) = Tulon saajan on vastikkeeksi osallistuttava esimerkiksi kansalaistyöhön. Osallistumistuloa ovat ehdottaneet ainakin taloustieteilijä Anthony Atkinson (1996) Isossa-Britanniassa ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Kati Peltola (1997) Suomes- sa. Atkinson esitti osallistumistuloa maksettavaksi niille, jotka voivat osoittaa olevansa töissä, hakevansa töitä, olevansa työkyvyttömiä tai osallistuvansa erilaisiin hoiva- ja kansalaisjärjestö- tehtäviin. Peltola taas on puhunut pohjatulosta, jonka saisivat ainoastaan tietyn tulorajan alle jää- vät. Pohjatulon saadakseen henkilön olisi työskenneltävä kuntien tarjoamissa yleishyödyllisissä kansalaistöissä. Negatiivinen tulovero (negative income tax, NIT) = Verotuksen ja automaattisen tulotuen yhdistelmä. Määritellyn tulorajan alle jääville maksettava tulonsiirto, joka asteittain leikkaantuu pois tulojen noustessa. Negatiivisesta tuloverosta on keskusteltu keinona selkiyttää sosiaaliturvaa ja vähentää köyhyyttä säilyttäen samanaikaisesti kannusteet työntekoon. Negatii- visen tuloveron idea esiintyi ensimmäisen kerran ranskalaisen ekonomisti Augustin Cournotin kirjoituksissa vuonna 1838. Myöhemmin sitä ovat ehdottaneet tunnetuista ekonomisteista aina- kin Milton Friedman vuonna 1962 ja James Tobin vuosina 1965-1968. On osoitettu, että perus- tulo ja negatiivinen tulovero voivat johtaa melko samanlaiseen lopputulokseen. Vähimmäistulotakuu (minimum income guarantee) = Tarveharkintainen vähim- mäistoimeentulon turva, esimerkiksi Suomessa toimeentulotuki. Perustulo nähdään usein vaih- toehtona vähimmäistulotakuulle, koska perustulon keskeinen ominaisuus on tarveharkinnan puute. Toisaalta toimeentulotuki voidaan nähdä perustulon täydentäjänä. 7 Perustulo: argumentteja puolesta ja vastaan Julkisuudessa on esitetty useita argumentteja perustulon puolesta ja sitä vastaan. Tähän on koottu lista keskeisimmistä perustulon puolustajien ja vastustajien argumenteista. Puolesta: Perustulo • poistaisi sosiaaliturvan loukkuja ja vähentäisi byrokratiaa • tekisi järjestelmästä yksinkertaisen ja selkeän • vähentäisi köyhyyttä ja tukisi mahdollisuuksia tuloerojen tasaamiseen • tekisi satunnaisen työnteon aina kannattavaksi • olisi aukoton tukiverkko, jonka läpi kukaan ei pääse putoamaan • tukisi ihmisten omia elämänvalintoja • parantaisi pienipalkkaisten mahdollisuuksia neuvotella omista työehdoistaan • poistaisi sosiaaliturvasta sen nöyryyttäviä ja kontrolloivia ominaisuuksia • mahdollistaisi työajan ja työnteon tapojen muokkaamisen oman elämäntilanteen ja kiinnostuksen