Toimintasuunnitelma 2020 – 2022 Talousarvio 2020

TOIMINTASUUNNITELMA 2020 – 2022 TALOUSARVIO 2020

Keski-Suomen seututerveyskeskus

Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka,

Multia, Petäjävesi ja Toivakka

Järjestämistoimikunta 13.12.2019

Johtokunta 28.11.2019

Sisällys 1. Seututerveyskeskuksen toiminta ...... 3 1.1 Seututerveyskeskuksen nykytila ja tulevaisuus ...... 3 1.2 Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen ...... 4 1.3 Seututerveyskeskuksen strategia ...... 5 2. Avoterveydenhuollon vastuualue ...... 5 2.1 Vastaanottotoiminta ...... 5 2.2 Terveysneuvonta ...... 7 2.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ...... 7 2.4 Fysioterapia ...... 8 2.5 Erityistyöntekijät ...... 8 2.7 Avoterveydenhuollon tulevaisuus 2020–2022 ...... 8 2.7.1 Asiakas/kunta ...... 8 2.7.2 Prosessit/toiminta ...... 8 2.7.3 Henkilöstö ...... 9 2.7.4 Talous ...... 10 3. Sairaalahoidon vastuualue ...... 10 3.1 Laukaan sairaala ...... 10 3.2 Joutsan sairaala ...... 10 3.3 Keuruun sairaala ...... 11 3.4 Laitoshoidon tulevaisuus 2020–2022 ...... 11 3.4.1 Asiakas/Kunta ...... 11 3.4.2 Prosessit/Toiminta ...... 11 3.4.3 Henkilöstö ...... 11 3.4.4 Talous ...... 12 4. Suun terveydenhuollon vastuualue ...... 12 4.1 Perushoito ...... 12 4.2 Erikoishammashoito ...... 13 4.3 Suun terveydenhuollon tulevaisuus 2020–2022 ...... 13 4.3.1 Asiakas/Kunta ...... 13 4.3.2 Prosessit/Toiminta ...... 13 4.3.3 Henkilöstö ...... 14 4.3.4 Talous ...... 14

5. Hallinnon vastuualue ...... 14 5.1 Hallinnon tehtävät ja tulevaisuus ...... 14 5.2 Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut...... 14 5.3 Potilas- ja asiakasturvallisuus, riskienhallinta ja sisäinen valvonta ...... 15 5.4.1 Potilas- ja asiakasturvallisuus ...... 15 5.4.2 Henkilöstöturvallisuus ja työsuojelu ...... 16 5.4.3 Riskien hallinta, sisäinen valvonta ja laatumittarit ...... 16 6. Palvelusopimukset ...... 18 6.1 Palvelusopimus Keuruu ...... 19 6.2 Palvelusopimus Petäjävesi...... 21 6.3 Palvelusopimus Multia ...... 23 6.4 Palvelusopimus Laukaa ...... 25 6.5 Palvelusopimus Konnevesi ...... 27 6.6 Palvelusopimus Joutsa ...... 29 6.7 Palvelusopimus Toivakka ...... 31 6.8 Palvelusopimus Luhanka ...... 33 7. Talousarvio 2020 ...... 34 7.1 Talousarvion perustelut ...... 34 7.2 Tuloslaskelma ...... 35 LIITE 1 Tuloslaskelma ...... 36 LIITE 2 Rahoituslaskelma ...... 36 LIITE 3 Perusterveydenhuollon hoitopalvelut ...... 37

1. Seututerveyskeskuksen toiminta 1.1 Seututerveyskeskuksen nykytila ja tulevaisuus

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluva perusterveydenhuollon liikelaitos seututerveyskeskus on toiminut vuoden 2011 alusta eli yhdeksän vuotta. Liikelaitos tuottaa perusterveydenhuollon (ml. suun terveydenhuollon) ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalityön lähipalvelut kahdeksan kuntansa kuntalaisille perustamissopimuksen mukaisesti. Palvelutaso pohjautuu kun- nittaisiin palvelusopimuksiin sekä johtokunnassa ja järjestämistoimikunnassa päätettyihin yhteisiin toiminnan linjauksiin.

Viimeisten kolmen vuoden aikana seututerveyskeskus on keskittynyt kehittämään sekä peruster- veydenhuoltoa että tietyiltä osin myös kuntien sosiaalitoimea koskevia yhteisiä toimintaprosesse- ja sekä potilaiden hoidon tarpeeseen perustuvaa vastaanottomallia.

Edellisen sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksen aikana totesimme liikelaitoksessa, että teem- me vain niitä toimintatapauudistuksia, jotka ovat perusteltuja perusterveydenhuollon ja lähipalve- luiden tukemiseksi vaikka lakimuutoksia ei saataisikaan aikaan. Merkittävimmät toimintatapa- muutokset ja uudistukset ovat tähän asti olleet mm. - hoidon tarpeen arvioinnin (HTA) korostaminen resurssien ja osaamisen tarkoituksenmukai- sessa kohdentamisessa - potilassegmentaatio päivystyspotilaisiin (kiirevastaanotot arkisin ja lähipäivystykset iltaisin ja viikonloppuisin), satunnaiskävijöihin, kansansairauksia poteviin sekä paljon eri palveluja käyt- täviin potilaisiin - terveydenhuollon sosiaaliohjauksen ja moniammatillisten tiimivastaanottojen vakiinnuttami- nen osaksi sote-keskustyötä ja paljon palveluja käyttävien potilaiden hoitoa ja haltuunottoa - päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoidon turvaaminen osana perusterveydenhuollon palveluita kaikissa kunnissa - muistipotilaiden hoitoketjun varmistaminen yhdessä kuntien ikäihmisten palveluiden kanssa - erikoissairaanhoidon jalkauttaminen osaksi sote-keskustoimintaa yleislääkäreiden tueksi (ge- riatrian ja psykiatrian toiminta osana liikelaitoksen omaa tuotantoa sekä muiden erillisten eri- koislääkärivastaanottojen järjestäminen lähipalveluna isoimmilla terveysasemilla) - sähköisen asioinnin (ml. yhteydenotot, ajanvaraus, chat) ja etävastaanottojen pilotointi

Nyt uuden hallitusohjelman äärellä huomaamme, että pystymme jo varsin hyvin vastaamaan ”Tu- levaisuuden sote-keskus”- ohjelman tavoitteisiin, jotka STM:n ohjelman mukaan ovat seuraavat:

1. palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen 2. toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön 3. palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 4. palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistaminen 5. kustannusten nousun hillitseminen

Tavoitteenamme liikelaitoksessa vuosina 2020- 2022 on - parantaa palveluidemme saatavuutta siten, että jokainen potilas saisi tarvitsemansa hoidon/ hoito päästäisiin aloittamaan viikon sisällä - parantaa hoidon jatkuvuutta niin, että jokaiselle potilaalle voidaan osoittaa oma yhteyshenki- lö - lisätä matalan kynnyksen digi-, etä- ja vastaanottopalveluita - aloittaa hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittarointi (aloitetaan pilottina suppealla mittaris- tolla ja laajennetaan sitä kehittämisen myötä) 4

- keskittyä henkilöstömme työhyvinvointiin, jaksamiseen ja työn ilon kasvattamiseen - tehdä kaikki tämä myös meille osoitettujen määrärahojen puitteissa eli tuottaa samalla rahal- la vaikuttavampaa hoitoa (kustannustehokkuus) 1.2 Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen

Alla olevassa kuvassa on hahmotettu Seututerveyskeskuksen johtamisjärestelmän nykytilanne. Teimme neljä vuotta sitten organisaatiouudistuksen, jossa osastonhoitajien määrää vähennettiin ja tehtäviä yhdistettiin. Samalla myös johtavan ylihoitajan tehtävä lakkautettiin. Viime vuonna yhdistettiin avo- ja laitoshoidon ylilääkärin ja ylihoitajan tehtävät ja perustettiin uusi ylihoitajan tehtävänkuva vastaamaan terveyden edistämisen painopisterooliin sote-uudistuksessa. Suun terveydenhuollon johtamisorganisaatio on muutettu vastaamaan muuta liikelaitoksen organisaatiota.

1.3 Seututerveyskeskuksen strategia

Seututerveyskeskuksen strategia on hyväksytty vuonna 2017. Vaikka se on edelleenkin hyvin ajan- kohtainen, olemme tekemässä siihen tarkennuksia johtuen mm. uudesta hallitusohjelmasta ja henkilökunnan esittämistä uusista näkemyksistä. Tarkoituksenamme on myös loppuvuoden 2019 aikana hakea kommentit strategiaamme myös jäsenkunniltamme. Alla on vielä tällä hetkellä voi- massa oleva strategiamme.

2. Avoterveydenhuollon vastuualue

Avoterveydenhuollon toimintakenttä on laaja, sillä se ulottuu väestöön kohdistuvasta terveyden edistämisestä yksilöön kohdistuvaan terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kuntoutukseen. Vastuu- alueella on palveluita tuottavia toimipisteitä yhteensä 42, ja toiminta on moniammatillista yhteis- työtä. Potilaita ohjataan omahoitoon sekä korostetaan omaa vastuuta terveyden edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Sähköisen asioinnin kehittämiseen panostetaan palveluiden saatavuuden parantamiseksi. 2.1 Vastaanottotoiminta Seututerveyskeskuksen vastaanotto toimii asiakkaan tarpeen mukaisesti organisoidulla työnjako- mallilla, jonka lähtökohtana on hyvä hoidon tarpeen arviointi. Osoiteperustainen väestövastuu purettiin vuonna 2017. Vastaanottomallissa on erikseen palvelupolut päivystys/kiireasiakkaille, pitkäaikaissairaille (mm. kansantauteja sairastaville) ja erityisen paljon palveluja/tukea tarvitsevil- le asiakkaille. Siinä huolehditaan myös Soten mukaisesta palveluohjauksesta tarpeen mukaisesti. Haasteena nykyisessä toimintamallissa on hoidon jatkuvuuden turvaaminen monisairaille ja paljon palveluja käyttäville potilaille. Palveluohjauksen lisäksi henkilökohtaisten yhteyshenkilöiden ni- meämisellä voidaan jatkossa välttää päällekkäistä työtä sekä kätevöittää ja nopeuttaa asiakkaan hoitopolkua.

Päihde- ja mielenterveystyön resursointi ja toteutus kuuluu osana vastaanottotoimintaan. Myös näiden palvelujen oikea-aikaista saatavuutta lähipalveluna on varmistettu integroimalla päihde- ja mielentervetyön hoitohenkilökunta ja psykologit myös henkilöstöhallinnollisesti terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan yhteyteen erikoissairaanhoidon psykiatrian poliklinikoilta. Päihde- ja mie- lenterveystyöhön liittyvää kotikuntoutusta, asumispalvelua ja päivätoiminnan koordinointia tiivis- tetään kokonaisuutena ja yhdessä kuntien muiden palveluiden kanssa.

Vastaanottopalvelujen kehittäminen edellyttää ajanvarauksen sujuvuuden ja palvelujen saatavuuden edelleen kehittämistä ottamalla käyttöön monipuolisesti sähköisiä toimintamalleja niin etälääkäri –toimintamallin, etäkonsultaatioiden ja sähköisen asioinninkin muodossa.

Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnassa on 140 budjetoitua työntekijää. Lähipalveluita tuotetaan jokaisessa jäsenkunnassa. Säännönmukainen lääkärin vastaanotto toimii kahdeksalla terveysasemalla, minkä lisäksi lääkärit käyvät konsultoimassa palveluasunnoissa sekä kotihoidos- sa. Avohoidon lääkärien päivävastaanotot toimivat potilaan tarpeen mukaisen vastaanottomallin mukaisesti. Elokuussa 2018 käyttöön otetulla ja viikoittain päivitettävällä seututerveyskeskuksen sivuilla julkaistavan T3-ajan (kolmas kiireetön vastaanottoaika) pyritään tasaamaan lääkäriaikojen saatavuutta seututerveyskeskuksen sisällä. Lääkärivakansseja avopuolella on 37, 5. Vakansseihin sisältyvät kolme apulaisylilääkäriä sekä kaksi omaa erikoislääkäriä (geriatri ja psykiatri) turvaamaan erikoissairaanhoidon konsultaatiot avainerikoisaloilla. Lääkärirekrytoinnissa on panostettu ostopalvelun sijaan suoriin työsopimussuhteisiin. Kaikkia potilastyöhön osallistuvia lääkärinvirkoja seututerveyskeskuksessa on 40,5, joista syyskuussa 2019 25:ssä oli vakituinen viranhaltija ja muissa sijaisia. Palvelusetelillä pyritään tasaamaan jonoja kiireettömille lääkäriajoille, mutta se sopii vain osalle potilaista.

Hoitohenkilökunnan määrää ja koulutusrakennetta arvioidaan aina kun henkilökuntaa vaihtuu. Lähinnä se tapahtuu luonnollisen poistuman kautta työntekijöiden jäädessä eläkkeelle tai irtisa- noutuessa. Henkilöstösuunnittelu tapahtuu hyvän perustehtävän toteutumisen pohjalta huomioiden esim. sähköisten toimintamallien mahdollistaman työnjaon muutokset osaamisen tarkoituk- senmukaisen kohdentamisen varmistamiseksi. Henkilöstön liikkuvuutta tehostetaan osana toimintojen turvaamista ja hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamista. Erikoistumiskoulutuksen suo- rittaneiden sairaanhoitajien, Valviran erikoispätevyyden (rajattu lääkkeenmäärääminen) omaavi- en sairaanhoitajien osaaminen ja resurssi kohdennetaan osaamista vastaavaan työhön vastaan- otoilla. Samoin tehdään suoravastaanottokoulutuksen käyneiden fysioterapeuttien osaamisen kohdentamisen kanssa. Näillä resursseilla turvataan osaltaan lääkäriaikojen riittävyyttä päivystys- asioissa ja esim. kansantautien hoidossa. Vuoden 2020 aikana lääkkeenmääräämishoitajien koulu- tukseen ei ohjata sairaanhoitajia mutta suoravastaanottokoulutukseen pyritään saamaan ainakin yksi fysioterapeutti Keuruun alueelta.

Mahasuolikanavan tähystystutkimukset (n. 900 kpl/v) on tuotettu laadukkaasti ja kustannustehokkaasti omana toimintana Laukaan ja Keuruun toimipisteissä. Toiminnan jatkuminen Keuruun toimipisteessä voi edellyttää välinehuollon ja tähystyslaitteiston investointeja vuonna 2020. Kliini- set rasituskokeet suurelta osin ja osa ultraäänitutkimuksista tuotetaan omana toimintana lääkä- reiden osaamisen mukaan. Sairaanhoitopiiri on tuottanut radiologian, ortopedian, kardiologian lähipalveluita isoilla terveysasemilla. Selvityksessä on myös muiden palveluntuottajien mahdolli- suudet erikoislääkäripalveluiden kustannustehokkaassa tuotannossa. Erityistutkimuksista unipoly- grafia ja sydänkäyrän (EKG) vuorokausirekisteröinti ovat saatavissa Keuruulla, Laukaassa ja Jout- sassa, jotka palvelevat kaikkia seututerveyskeskuksen kuntia. Hermoratatutkimukset (ENMG) hankitaan yksityiseltä tuottajalta.

Moniammatillisen työotteen, lääkärikonsultaation etupainotteisen käyttöönoton sekä päiväaikai- sen kiireellisen ja puolikiireellisen vastaanoton tehostamisen ansiosta Keuruun arki-iltojen sekä samalla myös maakunnan yhteisen ilta- ja yöpäivystyksen käyttö on merkittävästi vähentynyt. Tämä mahdollistaa arki-iltapäivystyksen lyhentämisen Keuruulla klo 16-18 ajalle ja tämän resurssin siirtämisen päiväaikaiseen toimintaan vuoden 2020 alusta. 7

2.2 Terveysneuvonta Terveysneuvonnassa on tällä hetkellä yhteensä 45 terveydenhoitajan työpanosta, lisäksi terveysneuvonnan alle kuuluvat kolme lasten ja nuorten psykiatrista sairaanhoitajaa, nuorten päihdesai- raanhoitaja, muistihoitajat ja Keuruun perheneuvolan työntekijät (2 psykologia, sosionomi ja sosi- aalityöntekijä). Terveysneuvonta käsittää perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan se- kä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, muisti ja diabeteshoitajapalvelut, nuorten psykiatriset ja päihdesairaanhoitajan palvelut, perhekeskustoiminnan sekä terveydenhuoltolain mukaiset resursseja vaativat tarkastukset. Näitä ovat mm. omaishoitajien, pitkäaikaistyöttömien ja senioreiden terveystarkastukset. Laki ja asetukset määrittelevät asiakasmäärät lääkäriä ja terveydenhoitajaa kohti. Syntyvien lasten määrä on edelleen Seututerveyskeskuksen alueella vähentynyt. Alueelli- nen toiminnan vastuunjako JO-KE-LA -alueella mahdollistaa äitiysneuvolatoiminnan järjestämisen laatukriteerien mukaisesti alueellisten tarpeiden mukaan.

Diabeetikkojen määrä on taas vastaavasti noussut jokaisessa kunnassa ja myös muistiasiakkaiden määrä on kasvava. Muistihoitajien resursointia ja työkenttää on tarkasteltu siten, palvelut pysty- tään nykyisin tuottamaan mahdollisimman tasapuolisesti. Keuruun ja Multia kuntien alueella on aloittanut Seututerveyskeskuksen muistihoitaja. Petäjäveden ja Toivakan alueella toimii muistikoordinaattori sekä Joutsan, Luhangan ja Konneveden alueella muistihoitaja jo ennestään. Lau- kaan alueella kunnan muistihoitaja siirtyy Seututerveyskeskuksen työntekijäksi vuoden 2020 alusta.

Laukaassa ja Keuruulla perhekeskustoiminta on vakiintunutta moniammatillista toimintaa. Jout- sassa uuden Sote-keskuksen valmistuttua pääsee perhekeskustoiminta muuttamaan yhteisiin ja tarkoituksenmukaisiin tiloihin. Petäjävedellä perhekeskus remontoitiin kirjaston tiloihin ja avajais- viikkoa vietettiin syksyllä 2019.

Keuruulla lasten ja nuorten psykiatrinen sairaanhoitaja on aloittanut yhtenä osana monitoimijaista tiimiä. Psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee perhekeskuksen lisäksi kouluterveydenhuollossa. Tämä toiminta on lapsille ja nuorille helposti saatavilla ja toiminnan tavoite on vahvasti ennal- taehkäisevässä työssä. Laukaassa ja Joutsassa psykiatristen sairaanhoitajien työskentely osana monitoimijaista tiimiä on jo vakiintunutta.

Terveydenedistämistä tehdään yhdessä kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa. Naisten koh- dunkaulasyöpäseulonnat siirtyivät terveysneuvonnasta alkuvuodesta 2019 osaksi Fimlabin toimintaa.

Laukaassa piloitoidaan lastenneuvolassa etävastaanottotoimintaa sekä vuoden alusta avointa neuvolatoimintaa. Avoimessa neuvolatoiminnassa näkyy vahvasti ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen näkökulma sekä helppo saatavuus. Laukaassa on aloittanut lisäksi nuorten päihdesai- raanhoitaja. Terveydenhoitokentässä on menossa monia kehittämisprojekteja sekä terveyden edistämisen hankkeita, joissa terveysneuvonnan työntekijät ovat aktiivisesti mukana. Terveysneu- vonnassa kaikkia neuvola-aikoja voi varata myös sähköisesti, lisäksi chat-palvelu on aloittanut. Tä- tä ja Laukaan alueen asiakaspalveluaikoja tarkoitus laajentaa vuoden 2020 alusta. 2.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on yhteensä 12 terveydenhoitajan työpanosta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen ja nuoren kehityksen ja kokonaisval- taisen hyvinvoinnin tukemista ja pitkäaikaisseurantaa. Toiminta tapahtuu terveydenhoitajan, psy- kologien, terveyskeskuslääkärin, suun terveydenhuollon sekä oppilashuollon yhteistyönä.

ADHD-lasten hoito on siirtynyt perusterveydenhuoltoon. Tämä edellyttää varsinkin kouluterveydenhuollossa uudenlaista osaamista ja kouluttautumista, johon on toiminnassa varauduttu. 8

2.4 Fysioterapia Fysioterapiassa on yhteensä 17 työpanosta. Kuntoutus sisältää fysioterapian vastaanottotoiminnan, lääkinnällisen kuntoutuksen terapiatoiminnan ja apuvälinepalvelun sekä veteraanikuntoutuk- sen.

Kuntoutustoiminnan, lääkinnällisen kuntoutuksen ja apuvälinepalvelun yhteisiä toimintatapoja ja linjauksia on yhtenäistetty vuodesta 2017 alkaen. Esimiestyö on vakiintunut yhdelle osastonhoita- jalle sekä myös asiantuntijafysioterapeutin tehtävät yhdelle fysioterapeutille 50 % työajalla. Fy- sioterapia vuosilomavarahenkilöresurssi on pysyvää koko Seututerveyskeskuksen fysioterapioiden alueella. Suoravastaanottotoiminta on vakiintunutta jokaisen Seututerveyskeskuksen kunnan alueelle. Erikoissairaanhoidon kanssa yhdessä sovitun hoitopolun mukaisesti tekonivelpotilaita on enenevässä määrin perusterveydenhuollon fysioterapeuteilla. Tällä toimintamallilla on nopeutet- tu potilaan leikkauksen pääsyä. Fysioterapeutit ovat kouluttautuneet hoitamaan myös purentafy- sioterapia asiakkaita. Lantionpohjafysioterapia on pääosin ostopalveluna. Seututerveyskeskuksen fysioterapian työpajatoiminnalla pyritään kehittämään jo voimassaolevia käytänteitä fysioterapian laajassa toimintakentässä, joita ovat vastaanottotoiminnan lisäksi apuvälinepalvelu, vuodeosasto- kuntoutus sekä lääkinnällisen kuntoutus. 2.5 Erityistyöntekijät Terveyskeskuspsykologit (5 työpanosta) toimivat Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa palvellen myös pienempiä Seututerveyskeskuksen kuntia. Työn painopiste on lasten ja nuorten palveluissa perheiden, päivähoidon, neuvolan ja koulun tukena. Osa psykologeista pitää myös aikuisvastaanottoa ja tekee psykologin tutkimuksia tai työkykyarvioita sovitun työnjaon mukaisesti. Verkostotyyppi- nen yhteistyö perheiden, päiväkotien, koulun, sosiaalitoimen, perhekeskusten, psykiatrian polikli- nikkojen ym. tahojen kanssa on korostunut toimintatapana.

Puheterapeuttien toiminnassa pääpaino on lasten vaikeissa puhe- ja äännehäiriöissä. Aikuisväes- tölle palveluita on pystytty tuottamaan vain hyvin rajallisesti. Seututerveyskeskuksella vakansseja on viisi, näistä kolmessa on vakituinen tekijä. Sekä puheterapioissa että terapia-arvioissa on jouduttu turvautumaan ostettuihin asiantuntijapäiviin tai maakunnallisen hankintarenkaan kilpailut- tamaan ostopalveluun.

Toimintaterapian kasvava tarve ja palveluvaje on ollut merkittävä ja kustannuksiltaan kallis ostopalvelu. Toimintateraputtiresurssin lisäys vuodelle 2017 (yhteensä 4) mahdollisti kaikkiin seutu- terveyskeskusten kuntiin toimintaterapeutin arviot omana toimintana ja ostopalvelun tarve on vähentynyt. Ostopalvelu toteutetaan pääsääntöisesti palvelusetelillä. 2.7 Avoterveydenhuollon tulevaisuus 2020–2022

2.7.1 Asiakas/kunta Kuntalaisen hoitoon pääsyä ja hoidon saatavuutta sekä hoidon jatkuvuutta pyritään parantamaan eri tavoin. Ajanvarauksen sujuvuuden ja palvelujen saatavuuden varmistaminen edellyttää moni- puolisten sähköisten toimintamallien käyttöönottoa niin etälääkäri -toimintamallin, etäkonsultaa- tioiden ja sähköisen asioinninkin muodossa. Kustannusten hillitsemiseksi on kuntien pyynnöstä tehty suunnitelma sulkujen toteuttamiseksi vuodelle 2020 yhteensä 4+1 viikon ajalle avohoitoon kesän 2019 tapaan. Palautetta asiakastyytyväisyydestä kerätään säännöllisesti palvelun laadun ja toiminnan kehittämiseksi jatkuvasti. Asiakkaille tarjotaan palveluseteliä/maksusitoumusta puuttu- vissa terapiapalveluissa. Myös kiireettömään yleislääkäripalveluun tarjotaan palveluseteliä, jos hoitoon pääsy viivästyy.

2.7.2 Prosessit/toiminta Vuoden 2020 aikana Seututerveyskeskus tullee osallistumaan aktiivisesti valtakunnalliseen uuden hallitusohjelman mukaiseen ”Tulevaisuuden sote-keskus”-malliin, jonka tavoitteita on selitetty tarkemmin kappaleessa 1.1 Seututerveyskeskuksen nykytilan ja tulevaisuus. 9

Vastaanoton toimintamalleilla vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä huomioiden erityisesti paljon palvelua tarvitsevat asiakkaat. Tavoitteena on saada tämä asiakasryhmä paremmin hallit- semaan arjen toimintaa ja omahoitoa. Palveluohjauksen roolia vahvistetaan entisestään. Henkilö- kohtaisen yhdyshenkilön järjestäminen hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi on kehitystyön alla.

Kaikissa potilaskontakteissa toteutetaan varhaisen tuen ja tunnistamisen periaatetta (valmenta- minen). Terveyden edistäminen toteutetaan yksilöohjauksena, mutta enenevässä määrin erilaisi- na ryhmätoimintoina. Lisäksi osallistutaan eri tapahtumiin.

Lääkinnällinen kuntoutus pyritään toteuttamaan pääosin omana työnä, osa hankitaan ostopalveluina tai palvelusetelillä. Sairaalaosaston terapiapalveluihin vastataan kuntouttavalla työotteella, millä estetään kotiutuksen viivästyminen ja tuetaan kotona selviytymistä. Yhteistyötä tältä osin li- sätään kotihoidon ja kuntien fysioterapeuttien kanssa.

Tiivistetyllä muistihoitajien ja geriatrin työparityöllä pyritään geriatrin asiantuntijuus saamaan riit- tämään koko seututerveyskeskuksen kuntien väelle (Geriatrimitoituksesta on valtakunnassa suosi- tus, jonka mukaan tarvitaan geriatri / 20 000 asukasta kohden).

2.7.3 Henkilöstö Hoitohenkilökunnan määrää ja koulutusrakennetta arvioidaan hyvän perustehtävän toteutumisen pohjalta. Henkilöstön liikkuvuutta tehostetaan tarkoituksenmukaisesti osana toimintojen turvaamista ja hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamista.

Kehittämistoiminnan painopisteenä on asiakaslähtöinen vastaanotto- ja perhekeskustoiminta, joka edellyttää jatkuvaa toimintaprosessien arviointia, toimintamallien yhdenmukaistamista, työn- jaon kehittämistä ja osaamisen johtamista.

Yhteenveto vuoden 2020 talousarvioon jo sisällytetyistä avoterveydenhuollon muutoksista vuodelle 2020: • Keuruun, Multian ja Petäjäveden alueella yhdistetään palveluohjaajan (terveydenhuollon sosi- aaliohjaus) ja sosiaalityöntekijän tehtävät yhdeksi kokonaisuudeksi ja sosiaalityöntekijän teh- tävä lakkaa • Fysioterapeuttien vuosilomavarahenkilön tehtävä vakinaistetaan • Petäjävedeltä, Multialta ja Joutsasta puuttuvaa koulupsykologiresurssia on paikattu viimeiset 2 vuotta määräaikaisella sijaisuudella (muissa kunnissa toiminta on jo vakinaistettua). Tämä on ollut välttämätöntä psykologin tutkimusjonojen kurissa pitämiseksi. Toivakassa on kunta osta- nut koulupsykologipalveluja Jyväskylästä. Tämän koulupsykologivajeen pitkäaikaisemmaksi ratkaisuksi on perusteltua vakinaistaa toimi ja samalla siirtää Toivakan koulupsykologipalvelu liikelaitoksen tuotettaviksi. • Laitoshuoltajien lähiesimieheksi nimetään puhtauspalveluesimies, joka toimii koko liikelaitoksen laitoshuoltajien esimiehenä yhdenmukaistaen puhtauspalvelujen käytänteitä. Puhtauspal- velun mitoituskartoitus suoritetaan loppuun kaikilla muilla terveysasemilla paitsi Joutsassa terveysaseman rakentamisen vuoksi ja resurssia tarkastellaan vuoden 2020 aikana sen perusteella. (Joutsan mitoitus tehdään rakennuksen valmistuttua). • Seututerveyskeskuksen yhteisen ravitsemusterapeutin tarve on noussut esille useammasta kunnasta ennaltaehkäisemään diabeetikkojen, munuais- ja suolistosairauksista kärsivien huo- non tai epäterveellisen ravitsemuksen komplikaatioita (mm. dialyysihoidot) vaihtoehdoksi kal- liille ostopalvelulle ja niukasti sairaanhoitopiiristä tuotetulle palvelulle. Tätä uutta resurssia ei ole sisällytetty vuoden 2020 talousarvioon, mutta määrärahojen puitteissa tehtävän täyttöä harkitaan vuoden 2020 aikana uudelleen. • Konneveden vastaanotolta vähennetään 50% sairaanhoitajan resurssia kunnan toiveen mukaisesti. • Joutsan vastaanoton eläköityvä perushoitajan tehtävä muutetaan sairaanhoitajan tehtäväksi. • Muistihoitaja siirtyy Laukaan kunnasta liikelaitoksen työntekijäksi. 10

• Omalla etälääkärillä vahvistetaan sähköistä asiointimahdollisuutta ja tasataan lääkäripalvelu- jen saatavuutta. Lääkäri aloittanee pilottitehtävässä tammikuun lopulla 2020.

2.7.4 Talous Toiminnan keskittäminen laadullisesti vaikuttaviin palveluihin on kustannustehokasta. Laatumitta- reiden käyttöönotto antaa kuvan siitä, kohdennammeko verovarojamme oikein.

Jokaisen vapautuvan vakanssin tarkoituksenmukainen täyttö arvioidaan aina erikseen suhteessa tarvittavaan osaamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Myös resurssien käyttöä yli vastuualue- ja yksikkörajojen tehostetaan.

Potilaskohtaisten hoitotarvikkeiden kustannusten kasvun hillitsemiseksi on vuoden 2019 puolella aloitettu selvitysprojekti yhdessä jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Tavoitteenamme on löytää kevään 2020 aikana nykyistä kustannustehokkaampia ratkaisuja tarvikejakelussa.

Ostopalvelujen osalta tehdään talven 2019–2020 aikana erillinen tarkastelu, joka käsitellään toi- menpidevaihtoehtoineen johtokunnassa ja järjestämistoimikunnassa.

3. Sairaalahoidon vastuualue

Terveyskeskussairaaloiden perustehtävänä on vastata viiveettä ja ympärivuorokautisesti seututerveyskeskuksen alueen väestön sairaalahoidon tarpeeseen. Potilaita tulee sairaalahoitoon lää- ketieteellisin perustein terveysasemien omilta vastaanotoilta, päivystyksistä, erikoissairaanhoi- dosta sekä erikseen sovitusti suoraan kotoa. Terveyskeskussairaalatasoista hoitoa toteutetaan kolmessa sairaalassamme eli Laukaassa, Keuruulla ja Joutsassa. Sairaalat eivät tuota pitkäaikais- hoitoa (hoivaa).

Seututerveyskeskuksen eri kuntien potilaita hoidetaan pääosin oman kunnan tai lähimmän kunnan terveyskeskussairaalassa. Paikkatilanteen ja hoitoisuuden mukaan käytetään tarvittaessa myös muita Seututerveyskeskuksen sairaaloita ja myydään hoitopaikkoja myös Seututerveyskes- kuksen ulkopuolisille kunnille (lähinnä Jyväskylälle). Geriatrin konsultaatiot pyritään turvaamaan osastoille sekä muualle vanhushuoltoon yhdessä tiiviin muistihoitajatyöparityön avulla. Aiempien kesien tapaan tullaan kesän 2020 ajalle vähentämään sairaansijoja kesän 2018 – 2019 kokemuk- sen perusteella. 3.1 Laukaan sairaala Sairaansijoja on vuoden 2020 alussa 22. Vuodelle 2020 arvioidaan tulevan 5 000 hoitopäivää. Lau- kaan sairaalassa hoidetaan myös Konneveden ja Toivakan alueen potilaita, mutta tarvittaessa myös muiden kuntiemme potilaita. 3.2 Joutsan sairaala Potilaspaikkoja on vuoden 2020 alussa 20 ja sairaala toimii nykyisissä tiloissa koko toimintavuoden ajan. Vuodelle 2020 arvioidaan tulevan 5 000 hoitopäivää. Joutsan sairaalassa hoidetaan pää- sääntöisesti myös Toivakan ja Luhangan alueen potilaita.

Tämän hetkisten, vielä lopullista päätöstä vailla olevien suunnitelmien mukaan vuodeosastotoi- mintaa varten remontoidaan 18 -paikkainen Sakuko (akuutti sairaanhoito / kuntoutus / kotiin vie- tävät palvelut)-osasto nykyisen Jousen tiloihin. Tärkeänä kehittämisalueena on miettiä yhdessä kunnan kotihoidon ja asumispalvelujen kanssa toimintakonsepti Sakuko -osastolle painottaen kotiin vietäviä sekä lähipalveluna tuotettavia sairaanhoidollisia palveluita. 11

3.3 Keuruun sairaala Sairaalan sairaansijamäärä on vuoden 2020 alussa 26. Vuodelle 2019 arvioidaan tulevan 6 500 hoitopäivää. Keuruu hoitaa pääsääntöisesti myös Multian ja Petäjäveden sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat. 3.4 Laitoshoidon tulevaisuus 2020–2022

3.4.1 Asiakas/Kunta Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden sijoittelua ohjaa ensisijaisesti potilasturvallisuus, vuodeosas- ton kuormitus, hoidon erityspiirteet sekä potilaan asuinpaikka.

Aktiivinen kuntouttava toiminta jatkuu potilaan voimavarat ja tarpeet huomioiden. Painopistealu- eina ovat toimintakyvyn ylläpito ja kohentaminen sekä kaatumisen ehkäisy. Potilaiden ravitsemuksen laadun seuranta on osana kuntouttavaa työtä.

Kaikille potilaille tehdään sairaalajakson alussa hoitosuunnitelma hahmottamaan hoitojakson pi- tuutta, näin kotiutukseen suuntautuminen alkaa heti. Hoitojaksot lyhenevät edelleen ja tämä edellyttää kunnan palvelurakenteen tehokasta toimivuutta. Potilaslähtöinen toiminta, turvallinen kotiutus ja jatkohoidon suunnittelu perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön kunnan kotihoidon ja sosiaalitoimen kanssa myös omaiset huomioiden. Jokainen vuorokausi sairaalassa lisää laitostumisen riskiä ja fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heikkenemistä ja vaikeuttaa kotiutuksen onnistumis- ta. Tämä ja vuodeosastopaikkojen väheneminen edellyttävät hyvää yhdyshoitaja- /kotiutushoitajatoimintaa. Kirjaamista kehitetään edelleen osana potilasturvallista tiedon siirtoa ja ollaan aktiivisena toimijana mukana Nova-sairaalan uudistuvan palveluohjauksen ja ikäihmisten kuntoutusprosessien kehittämistyössä.

3.4.2 Prosessit/Toiminta Nova-sairaalan valmistuminen, kuntien taloustilanne ja tulevat Sote-suunnitelmat linjaavat terveyskeskussairaaloiden tulevaisuutta. Palvelujen tarkoituksenmukainen ja potilaslähtöinen integraa- tio perustuu kunnissa hyvään ja visionääriseen suunnitteluun terveystoimen ja sosiaalitoimen vä- lillä osana yhteistä palvelurakennetyötä. Hoivan ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen edel- lyttävät vakiintunutta terveyskeskussairaalatoimintaa jäsenkuntien alueella sekä hyvää yhteistyö- tä ensihoidon kanssa samoin kuin kuntien muiden Sote -toimijoiden kanssa. Hoitopaikkoja on vuoden 2020 alussa 68, vähenemän vuoteen 2019 siis 6 sairaansijaa.

3.4.3 Henkilöstö Vuodeosastojen henkilökuntamäärä ja ammattirakenne pohjautuvat potilaiden hoidon tarpeeseen ja valtakunnallisiin mitoitussuosituksiin. Hoitoisuuden arviointia varten ei ole käytössä arvi- ointimittaria. Sairaansijamäärän laskiessa henkilöstömääriin tehdään tarvittavat muutokset luonnollisen poistuman kautta ja karsien pitkäaikaisten sijaisten määrää koordinoidusti huomioiden koko terveysaseman henkilöstö. Varahenkilöstö toimii tehokkaasti edelleen, haasteena äkkilähti- jävarahenkilöstön tehokkaalle käytölle on toimintojen väliset matkat.

Henkilöstömitoitus sairaalaosastoilla

Vertailutietona: erikoissairaanhoidon osastoilla mitoitus vaihtelee ollen operatiivisilla ja konserva- tiivisilla osastoilla n. 0,85, psykiatrisilla osastoilla n. 1,3. Kuntien palveluasumisessa henkilöstömi- toitus palveluasumisessa on km. 0,5 ja tehostetussa palveluasumisessa km. 0,6 - 0,7. Kuntien pal- 12

veluasumisen mitoituksissa on vaihtelevuutta, johon vaikuttavat mm. asukkaiden hoitoisuus, muistiasiakkaiden ja lyhytaikaisasiakkaiden määrä. Kaikilla osastoilla toimii yksi osastonlääkäri (yhteensä 3). Lisäksi Laukaassa ja Keuruulla van- hushuollon muut toimipisteet mukaan lukien palvelutalot on pyritty keskittämään yhdelle avohoidon lääkärille.

3.4.4 Talous Sairaansijojen käytön tehostaminen edellyttää käytön tarkkaa seurantaa ja toimivaa yhteistyötä kuntien asumispalveluiden sekä kotisairaanhoidon kanssa. Henkilöstömenojen osuus laitoshoidon kokonaiskustannuksista on suuri (72 %). Henkilöstöresurssin tarpeen mukainen kohdentaminen onnistuu kustannustehokkaasti vain tarkalla läsnäolosuunnittelulla, hyödyntämällä työaikapankkia ja uudistamalla henkilöstövoimavarojen kohdentamismenetelmiä.

4. Suun terveydenhuollon vastuualue

Terveydenhuoltolaki velvoittaa suun terveydenhuoltoa olemaan tavoitettavissa arkipäivisin virka- aikana, antamaan kiireellisen hoidon samana päivänä, tekemään hoidontarpeen arvioinnin yhteydenotosta seuraavien kolmen päivän sisällä ja järjestämään hoidon kuuden kuukauden aikana. Lasten tarkastuksissa noudatetaan asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuol- losta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta.

Terveyden edistäminen Suun terveydenhuollossa terveyden edistämistyö koordinoidaan yhdessä seututerveyskeskuksen yhteisen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän kanssa. Suun terveydenhuollon yksi- köt toteuttavat ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa eri-ikäisten asukkaiden kanssa, sekä mini - in- terventiota jokaisella asiakaskäyntikerralla.

Ajanvaraus Keskitetty ajanvaraus on osa suun terveydenhuollon toimiston toimintaa. Puhelinliikenne on jär- jestetty siten, että puhelinnumeroita on vain yksi ja ajanvaraukseen voidaan vastata useasta eri hoitolasta, jotta ruuhka-aikoina puheluihin vastaajia saadaan riittävästi. Periaatteena on, että aikoja voidaan antaa koko seututerveyskeskuksen alueella mistä hoitolasta tahansa. Ajanvaraus toimii maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Sen rinnalla on lokakuussa 2019 aloitettu chat- toiminta, joka palvelee maanantaista perjantaihin klo 10-15.

Vuoden 2020 keväällä saatetaan loppuun ajanvaruksen toimintaa kehittävä hanke: Keski-Suomen seututerveyskeskuksen suun terveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen ke- hittämishanke. Sen myötä saatiin aikaan uusi toiminto, jossa potilaiden palveleminen onnistuu yhdestä yhteydenotosta. Jatkossa kyse on hoitoon osallistumisesta, eikä enää pelkästä hoitoajan antamisesta. Hanke on osa toiminnan jatkuvaa kehittämistä, eikä vaadi erillistä resursointia.

Sähköinen ajanvaraus palvelee kuntalaisia suuhygienistin ja hammashoitajan määräaikaiskäyntien osalta. Alaikäisten puolesta -asiointi on vanhempien mahdollista tehdä alle 10-vuotiaiden lasten osalta.

Suun terveydenhuollon toimintaa tukevat toiminnat Röntgenin kuvantamispalvelut hankitaan sairaanhoitopiirin radiologian yksiköltä lukuun ottamatta hammasfilmikuvantamista, joka tapahtuu omissa hoitoloissa. 4.1 Perushoito Suun ja hampaiden perushoitoa, sisältäen ensiavun, terveysneuvonnan ja sairaanhoidon, anne- taan kymmenessä hammashoitolassa. Yksiköiden toiminnasta vastaavat apulaisylihammaslääkärit 13

yhdessä osastonhoitajien kanssa. Suuhygienisteillä sekä hammashoitajilla on itsenäistä vastaanottotoimintaa.

Kiireellinen ensiapu Kuntien virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys on järjestetty Kyllön terveysaseman hammashuollon tiloissa ja jatkuu siihen asti, kunnes Nova sairaala valmistuu. Yöaikainen hammas- lääkäripäivystys klo 21–08 järjestetään KYS:ssa. 4.2 Erikoishammashoito Erikoishammashoito sisältää hampaiston oikomishoitoa, kirurgisia toimenpiteitä, protetiikkaa, purennan kuntoutusta, iensairauksien hoitoa ja toimenpiteitä. Osa siitä toteutetaan Joutsan, Keu- ruun, Konneveden, Laukaan sekä Multian hammashoitoloissa ja osa ostopalveluina Jyväskylässä. Koko terveyskeskuksen alueen kirurgiaa sekä Petäjäveden ja Toivakan kuntalaisille myös oikomishoitoa järjestetään seututerveyskeskuksen omana toimintana Jyväskylässä Kansakoulukatu 1:ssä. Toiminnalle välttämättömien konsultoivien oikojahammaslääkärien palvelut hankitaan ostopalveluina. Kiinteää protetiikkaa ja purennan kuntoutusta tuotetaan omana tuotantona Jyväskylässä Kansakoulukatu 1:ssä. Kirurgiaa, iensairauksien hoitoa ja irtoprotetiikkaa tuotetaan ostopalveluna Pihlajalinnalla Jyväskylässä. Yksikön toiminnasta vastaa apulaisylihammaslääkäri. Erikoishoitoon potilaat ohjataan perushammashoidosta. Kuntalaiset eivät voi omatoimisesti hankkiutua erikoishoitoon. 4.3 Suun terveydenhuollon tulevaisuus 2020–2022

4.3.1 Asiakas/Kunta Vuonna 2018 otettiin käyttöön T3-aika (kolmas kiireetön vastaanottoaika), joka lasketaan kunnit- tain hammaslääkäreiltä ja suuhygienisteiltä. T3-arvot julkaistaan seututerveyskeskuksen sivuilla viikoittain ja niiden toteutuminen ilmaistaan liikennevaloväreillä. T3-aikaan määritellään THL:n ohjeistuksen mukaiset tavoitteet ja niitä vastaavat värikoodit seuraavasti: vihreä on 0-90 päivää, keltainen 90–180 päivää ja punainen yli 180 päivää.

4.3.2 Prosessit/Toiminta Työajan seurantaa ollaan toteuttamassa osana työntekijän opinnäytetyötä. Havainnoinnit ja mit- taukset on tehty vuonna 2018 kaikille ammattiryhmille. Tulokset ja niistä poimittavat kehityskoh- teet saadaan koottua vuoden 2020 aikana.

Kirjaamisen arviointi toteutetaan kaikille potilastyötä tekeville työntekijöille (hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat) vuoden 2020 aikana.

Vuoden 2018 syksyllä aloitettiin ajanvaruksen toimintaa kehittävä hanke: Keski-Suomen seututerveyskeskuksen suun terveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen kehittä- mishanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää palveluohjaamista ja hoidon tarpeen arviointia. Hanke on osa toiminnan jatkuvaa kehittämistä, ilman lisäresursointia ja se toimii pilottina, jonka tuotoksia voidaan hyödyntää koko Seututerveyskeskuksen alueella ja Keski-Suomen maakunnan valmistelutyössä.

Pyrkimyksenä on • saada aikaan uusi toiminto, jossa potilaiden palveleminen onnistuu yhdestä yhteydenotosta. Jatkossa kyse on hoitoon osallistumisesta, eikä enää pelkästä hoitoajan antamisesta. • luoda toimintamallit, jotka mahdollistavat potilasasiakkaiden nopean palvelun ja tätä kautta myös tehokkaan toiminnan • saada parempi hyöty nykyisin käytössä olevista yhteydenottokanavista ja testata uusia. 14

• koulutuksen kehittäminen työntekijöille palvelemaan myös uusien työntekijöiden perehdytys- tä. • luoda terveydenhuollon yhteyskeskuspalvelusta haluttu työpaikka. • luoda ergonomialtaan ja viihtyvyydeltään hyvä työpaikka.

4.3.3 Henkilöstö Eläköitymiset ovat suuri haaste. Rekrytoinnit hoidetaan niin, että suunnittelemattomia katkoksia toimintaan ei tule. Vältetään ostotyövoiman käyttöä virka-ajan toiminnassa. Päivystyksen järjes- tämiseen 24/7 henkilökunta ostetaan yhteistyössä Keski-Suomen muiden terveyskeskusten kanssa. Työnjako ja tehtävien siirto mahdollistetaan kehittämällä henkilöstörakennetta sitä kohti, että kaikissa hoitoloissa siten, että meillä olisi 1 hammaslääkäri/1 suuhygienisti tai itsenäistä työtä te- kevä hammashoitaja.

Suun terveydenhuoltoon ei olla esittämässä henkilöstölisäyksiä vuodelle 2020.

4.3.4 Talous Talous on suunniteltu vuoden 2019 talousarviota vastaavaksi. Investointeina on talousarvioversi- ossa suunniteltu hankittavaksi 2 uutta hoitokonetta ja niihin kiinteästi liittyvät potilastuolit sekä hoitokalusteet ja tämän lisäksi yksi hoitotuoli.

5. Hallinnon vastuualue 5.1 Hallinnon tehtävät ja tulevaisuus Toimivan johtamisjärjestelmän tehtävänä on huolehtia suunniteltujen muutosten toteutumisesta ja seurannasta sekä kehittää niitä edelleen vastaamaan paikallisia tarpeita potilaslähtöisesti ja - turvallisesti. Lisäksi sen tehtävänä on kantaa vastuu erityisesti työntekijöiden työtyytyväisyydestä huolehtimalla riittävästä resursoinnista sekä hyvästä työilmapiiristä.

Seututerveyskeskuksen keskeisimpiä kehittämisprosesseja vuodelle 2020 on listattu kappaleessa 1.1. 5.2 Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut

Seututerveyskeskuksen käyttämistä palveluista hankitaan vuonna 2020 58,0 % eli 5,2 miljoonaa euroa (vuonna 2019 vastaava luku oli 49,6 % eli 4,8 miljoonaa euroa) sairaanhoitopiirin muilta yk- siköiltä. Näiden palvelujen kustannukset sisältyvät omana toimintana tuotettujen palvelujen hin- toihin.

Tietojärjestelmäpalvelut ml. puhelinpalvelut hankitaan sairaanhoitopiirin tietohallinnon kautta. Keskeisin tietojärjestelmistä on potilastietojärjestelmä Effica, joka on yhteisessä tietokannassa sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa, eli sama tietojär- jestelmä toimii perusterveydenhuollossa noin 190 000 asukkaan väestöpojalla ja erikoissairaan- hoidossa n. 250 000 asukkaan väestössä. Seututerveyskeskus on tietojensa osalta oma rekisterin- pitäjä. Muita tietojärjestelmiä ovat mm. Web-Marela, Flexim, laboratoriojärjestelmä sekä taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Talousarvioon on varattu ostopalveluihin tietohal- linnolta 2,0 miljoonaa euroa (1,6 miljoonaa euroa), mikä on 5,1 % (4,2 %) liikevaihdosta, 44,41 €/asukas (36,85).

Diagnostisia palveluita hankitaan sairaanhoitopiirin yksiköltä 874 tuhannella eurolla (857 tuhatta euroa), 2,2 % (2,3 %) liikevaihdosta eli 19,66 €/asukas (19,09). Merkittävin erä muodostuu radiologian palveluista, jonka toimintaa ovat seututerveyskeskuksen alueella toimivat kolme rönt- genyksikköä, eli Laukaa, Joutsa ja Keuruu. 15

Lääkehuollon palvelut 216 tuhatta euroa (104 tuhatta euroa) hankitaan sairaanhoitopiirin apteekilta koko seututerveyskeskuksen alueelle. Myös lääkkeet ostetaan sairaanhoitopiirin apteekilta 331 tuhatta euroa (301 tuhatta euroa). Yhteensä palveluiden ja lääkkeiden ostoon on varattu 546 tuhatta euroa (405 tuhatta euroa), 1,4 % (1,0 %) liikevaihdosta, 12,29 €/asukas (9,01).

Materiaalitoimen palvelut (hankintatoimisto, sisäinen kuljetus, varasto ja kuljetus) tuottaa sairaanhoitopiirin materiaalitoimi koko seututerveyskeskuksen alueelle. Materiaalitoimen palveluiden ostoihin on varattu 184 tuhatta euroa (184 tuhatta euroa), 0,4 % (0,5 %) liikevaihdosta, noin 4,14 €/asukas (4,09).

Apuvälinepalvelut Sairaanhoitopiirin kuntoutuksen yksikköön kuuluva alueellinen apuvälinekes- kus (AVEK) vuokraa ja toimittaa kalliimmat ja vaativammat apuvälineet seututerveyskeskuksen oman kuntoutustoiminnan kautta. Näihin ostopalveluihin on varattu 400 tuhatta euroa (465 tuhatta euroa) sekä kuntoutus- ja terapiatarvikkeiden ostoihin 286 tuhatta euroa (306 tuhatta euroa), yhteensä 1,8 % (2,0 %) liikevaihdosta eli 15,42 €/asukas (17,17). Paikallisesti toimivat kuusi kuntoutusyksikköä hankkivat ja lainaavat edelleen yksinkertaisemmat ja useammin tarvittavat apuvälineet.

Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon palvelut hankitaan asianomaisilta sairaanhoitopiirin yksi- köiltä. Henkilöstö- ja taloushallinnon ostopalveluihin on varattu yhteensä 830 tuhatta euroa (757 tuhatta euroa), 2,1 % (1,9 %) liikevaihdosta, 18,67 €/asukas (16,87 €). Henkilöstöhallinnon tehtä- viä on runsaasti myös seututerveyskeskuksen toimistossa, mm. kaikki henkilöstön rekrytointiin ja palkanmaksuun liittyvät päätökset sekä tietojen tallentaminen palkkahallinnon järjestelmään. Myös lähiesimiehet tekevät runsaasti työtä palvelusuhdeasioissa.

Seututerveyskeskuksen jäsenkuntien omistamien toimipisteiden toimitilat ovat kunnat vuokran- neet sairaanhoitopiirin tekniselle toimelle, joka puolestaan edelleen laskuttaa vuokrakustannuk- set seututerveyskeskukselta. Seututerveyskeskuksen toimitiloista aiheutuviin vuokrakustannuksiin on varattu 2 739 tuhatta euroa (2 613 tuhatta euroa), 7,0 % (6,6 %) liikevaihdosta, 61,62 €/asukas (58,21). Kuntien ulkopuolisten toimijoiden osuus em. vuokrakustannuksesta on 40 tuhatta euroa (40 tuhatta euroa). Sairaanhoitopiirin kiinteistötekniikan palvelut seututerveyskeskukselle ovat vuonna 2019 33 tuhatta euroa (32 tuhatta euroa) ja puhtauspalveluiden ja välinehuollon 301 tuhatta euroa (320 tuhatta euroa).

Laboratoriopalvelut hankitaan pääosin Fimlabilta. Määrärahavaraus on 1 029 tuhatta euroa (1 413 tuhatta euroa), 2,6 % (3,6 %) liikevaihdosta, 23,15 €/asukas (31,49). Laboratoriotutkimus- ten analyysitoiminta on keskitetty. Kuitenkin terveysasemien ja sairaaloiden toiminnan sujuvuuden kannalta välttämättömät tutkimukset analysoidaan paikallisesti, enimmäkseen pikatutkimuk- sina. Laboratorionäytteiden ottaminen jatkuu kaikissa nykyisissä toimipisteissä. 5.3 Potilas- ja asiakasturvallisuus, riskienhallinta ja sisäinen valvonta

5.4.1 Potilas- ja asiakasturvallisuus Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy toiminnan johtamisessa, suunnittelussa, toteutuksessa ja ar- vioinnissa. Tavoitteena on, että terveydenhuoltolain mukainen potilasturvallisuusosaaminen, tie- toturvallisuuden, lääkehoidon ja laiteturvallisuuden kehittäminen sekä työturvallisuuslain mukaiset henkilöturvallisuuteen ja väkivallan hallintaan sekä palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyvät koulutukset ovat kirjattuna yksiköiden koulutussuunnitelmissa ja henkilöstön osaaminen on pe- rehdytyksen ja koulutuksen avulla varmistettu sekä ohjeistukset ovat ajan tasalla.

Seututerveyskeskuksen potilasturvallisuussuunnitelma on päivitetty viimeksi vuonna 2019. Poti- lasturvallisuussuunnitelmassamme on huomioitu kokonaisturvallisuus, johon kuuluvat työturvalli- 16

suus, ympäristöturvallisuus ja tietoturvallisuus. Potilasturvallisuus-, työturvallisuus-, tietoturvallisuus- ja ympäristöpoikkeamat ilmoitetaan sähköisesti Awanicin Haipro-ilmoitusjärjestelmän kautta.

Turo -moniammatilliset turvallisuustyöryhmät kokoontuvat 2 kertaa vuodessa kaikilla terveysasemilla, jossa sovitaan koko terveysasemaa koskevista kehittämistoimenpiteistä. Turo-ryhmissä seurataan turvallisuusvaarojen ja -riskien arvioinnin pohjalta tehdyn toimenpideohjelman toteu- tusta. Käsiteltäviä asioita ovat mm. palo- ja pelastussuunnitelmat, kiinteistöjä koskevat asiat, si- säilmatyöryhmissä päätetyt asiat, rakentaminen ja remonttiasiat sekä yksiköiden ajankohtaiset Turo-työryhmälle tuomat turvallisuuteen liittyvät asiat.

5.4.2 Henkilöstöturvallisuus ja työsuojelu Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työtekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi työsuojelun toimintaohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Henkilöstöä on koulutettu väkivalta- ja uhkati- lanteita varten (mm. Avekki-koulutus) ja henkilöstölle on laadittu ohjeistuksia miten toimitaan eri- laisissa uhka- vaaratilanteissa. Terveysasemille on laadittu toimintamallit uhka- ja väkivaltatilan- teissa toimimiseen ja toimintamalleja harjoitellaan käytännössä. Riskien ja vaarojen arvioinnit tehdään säännöllisesti. Henkilöstö ilmoittaa työturvallisuuteen liittyvät haittatapahtumat Haipro- järjestelmään. Toimipisteillä on tarvittaessa mahdollisuus käyttää sairaanhoitopiirissä debriefing- mallia (välitön tilanteen purkumalli). Esimiehille ja toiminnasta kiinnostuneille on järjestetty pur- kukoulutustilaisuuksia. Työhyvinvointijohtamisen malli on käytössä myös Seututerveyskeskukses- sa.

5.4.3 Riskien hallinta, sisäinen valvonta ja laatumittarit Seututerveyskeskuksen arkkiin on laadittu laatutaulut sairaaloihin ja vastaanotoille. Laatutaulun avulla seurataan kuukausittain hoidon laatuun liittyviä mittareita kuten sairaaloiden hoitopäivien määrää, kuormitusprosentteja, potilaspalautteiden määrää ja arvosanoja, Haiproista tapaturmien määrää, eHuuhteen käyttöä (kpl+ %), langatonta kirjaamista (kirjaukset, käyttäjät, EWS) rannekeratsioiden tuloksia (potilasmäärä+ %), hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssia (klp+%), pai- nehaavaprevalenssia/- insidenssiä.

Vastaanotoilta seurataan suoritteita lääkärien ja hoitajakäynneistä, potilaspalautteiden määrää ja NPS lukua, potilasturvallisuus Haiproja, talouden toteutumaa, puheentunnistuksen (lääkä- rit/hoitajat) ja päätöksentuen (hoitajat) käyttöä, puheluiden määrää ja rannekeratsioiden (eli poti- lasrannekkeiden käyttötutkimusten) tuloksia.

Kaikki potilashoitoon osallistuvat työntekijät seututerveyskeskuksessa suorittavat potilasturvalli- suuden verkkokurssin. Tavoite on, että poikkeamat hyvässä hoidossa ja potilasturvallisuudessa kä- sitellään määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Käypä Hoito -suosituksia sekä sairaanhoitopiirin ja seututerveyskeskuksen omia prosessikuvauksia käytetään apuna potilaan hoidossa. Hoito-ohjeet on kirjattu Hopo-järjestelmään ja ne löytyvät nyt myös internetistä Seututerveyskeskuksen sivuil- ta.

Lääkehoidon turvallisuustavoitteena on, että lääkevahingot vähintään puolittuvat. Seututerveys- keskuksessa on oma lääkehoitotyöryhmä, joka jakaa tietoa yksiköihin ja arvioi toimintaa. Lääke- hoitoon osallistuvan hoitohenkilöstön lääkehoito-osaaminen varmistetaan kaikkien osalta sairaanhoitopiirin ohjeistusten mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelmat päivitetään vuosittain jokaisessa yksikössä.

Jatkuva käsihygieniaseuranta on menossa ja tapahtuu sairaanhoitopiirin mallin mukaan. Myös eHuuhde tilastot käytössä.

Pelastussuunnitelmat päivitetään noin kahden vuoden välein. Sairaaloihin tehdään säännölliset paloturvallisuustarkastukset (ml. poistumisturvallisuusselvitykset). Sammutus- ja pelastusharjoi- tuksia järjestetään. Pandemiasuunnitelmat ja valmiussuunnitelmat päivitetään kahden vuoden vä- lein. Kaatumisten ehkäisyyn on luotu toimintamalleja Turo-projektissa sekä sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyössä myös rakennetaan maakunnallista mallia kaatumisen ehkäisyyn.

Seututerveyskeskuksessa toimii vakavien vaaratapahtumien selvittämisen ryhmä. Haipro- järjestelmästä seurataan vakavia vaaratapahtumia ja käynnistetään selvitys tarvittaessa. Seututerveyskeskuksessa noudatetaan samoja laiteturvallisuuden ohjeistuksia kuin mitä sairaanhoitopiirin alueella. Laitevastaavat ovat käyneet laiteajokorttikouluttaja koulutukset ja ottavat vastaan ajokorttinäyttöjä. Ajokortit kirjataan Arkkiin yksiköittäin. Esimiehet seuraavat niitä ja lai- teajokorttinäytöt uusitaan 3 vuoden välein. Tietoturvaan ja -järjestelmiin liittyvät haittatapahtumat ilmoitetaan myös Haipro-järjestelmään.

Henkilöstö ilmoittaa kiinteistöön, kulkuteihin, sisäilmaan ym. liittyvät haittailmoitukset Haipro- järjestelmään. Ilmoitukset menevät potilasturvallisuuskoordinaattorille, joka jakaa ilmoitukset asianomaisille käsittelyä varten. Laajat ja vaikeat sisäilmaongelmat (riskiluku 4–5) käsitellään si- säilmatyöryhmissä.

Ostopalvelusopimuksissa varmistetaan ostopalveluiden potilasturvallisuus ja sovitaan laadun seurannasta lähetettäessä potilasta hoitoon. Ostopalvelusopimuksissa on kirjattu potilasturvallisuu- den ja -laadun varmistamisen menetelmät. Palveluja ostettaessa yksityiseltä terveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen tuottajalta vaaditaan dokumentti omavalvontasuunnitelmasta.

6. Palvelusopimukset

KEURUU Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta

Tunnuslukuja 13,9 % 15,0 % Asukasluku: 9 762

Työttömyys %: 10,6 18,7 % Tulovero %: 21,5

52,4 %

0-15 v. 16-64 v. 65-74 v. 75- v.

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 31.12.2019 Vastaanotto: Keuruu, Päivystys: Lähipäivystys Keuruu Haapamäki Yhteispäivystys, KS Kuntoutus: Keuruu Suun terveydenhuolto: Keuruu, Haapamäki Neuvola: Keuruu, Haapamäki Sairaala: Keuruun sairaala, 26 ss Kouluterveydenhoito: Keuruu, Haapamäki Kustannustiedot 2018 2017 Kunnan nettokäyttökustannukset yhteensä 61,69 M€ 100,0 % 60,40 M€ 100,0 % SOTE kustannukset 37,40 M€ 60,6 % 35,80 M€ 59,3 %

Seututerveyskeskuksen avohoito 5,85 M€ 9,5 % 5,67 M€ 9,4 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 1,77 M€ 2,9 % 1,65 M€ 2,7 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 1,34 M€ 2,2 % 0,98 M€ 1,6 % Seututerveyskeskus yhteensä 8,96 M€ 14,5 % 8,30 M€ 13,7 %

Erikoissairaanhoito 12,00 M€ 19,5 % 12,03 M€ 19,9 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 0,89 M€ 1,4 % 0,73 M€ 1,2 %

Vanhusten ja vammaisten palvelut 9,61 M€ 15,6 % 9,38 M€ 15,5 %

Lasten ja perheiden palvelut 1,29 M€ 2,1 % 1,06 M€ 1,8 % Kotipalvelu 2,09 M€ 3,4 % 1,89 M€ 3,1 % Muut yhteensä 2,56 M€ 4,1 % 2,41 M€ 4,0 %

Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2018 ja 2017 Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2018 Verohallinto: Tuloveroprosentit 2019 ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2018 *) Lasten päivähoidon kustannukset sisältyvät 2014 alkaen opetus ja kulttuuritoimen hallinnonalaan

6.1 Palvelusopimus Keuruu Seututerveyskeskuksen talousluvut Keuruun osalta 2016–2020 :

€ TP 2016 TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020

SeutuTK yhteensä 8 309 255 8 302 204 8 960 894 9 037 886 8 785 852

Avoterveydenhuolto 5 326 724 5 331 977 5 853 697 5 972 992 5 912 296

Laitoshoito 1 952 814 1 799 603 1 772 078 1 927 073 1 735 735

Suun terveydenhuolto 1 029 717 1 239 540 1 335 119 1 137 821 1 137 821

Terveyden edistäminen: - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajaresurssi Keuruulla riittää hoitamaan Multian neuvolat (odottavia äitejä Keuruulla noin 60–65/vuodessa), lastenneuvolassa lapsia noin 490. Synnytysten ja lapsimäärän vähen- nettyä on resurssia äitiys ja lastenneuvolasta siirretty keskitettyyn puhelinpalveluun - psykiatrinen sairaanhoitaja aloittanut osana perhekeskustoimintaa - koulu- ja opiskelijaterveydenhoidon nykyresurssi riittää hoitamaan myös Multian; kaupungilla koulukuraattori ja koulupsykologi (yhteensä noin 1 300 opiskelijaa) - 1,4 terveyskeskuspsykologia ja 0,8 toimintaterapeuttia sekä 1 puheterapeutti - perhekeskustoiminta vakiintunutta sisältäen oman perheneuvolapalvelun - aikuisneuvolan tämänhetkinen resurssi riittää tarpeeseen (diabeetikoita noin 840) ,työttömien, omais- ja perhehoitajien ja 70-vuotiaiden tarkastukset toteutuvat, lisäksi spirometriatutkimukset noin 280 Keuruu-Multia-Petäjävesi alueelle per vuosi).

Sairaanhoito: - 1 apulaisylilääkäri, virkaan saatu tekijä parantaen lähijohtamista osastonhoitajan työparina. - 6 yleislääkäriä, 1 osastonlääkäri sekä hoitohenkilöstö ja avustava henkilöstö sekä yksi palveluohjaaja Keuruu- Multia-Petäjävesi alueelle - Vastaanoton mielenterveys- ja päihdepalveluissa on 1,2 lääkäriä (omana 80 % ja ostopalveluna 40 %), 2 päihdehoi- tajaa, 1 psykologi ja 3 psykiatrista sairaanhoitajaa, 1 depressiohoitaja, 2 mielenterveyshoitajaa, lisäksi 1 koko seututk:n yhteinen asiantuntijasairaanhoitaja ja asiantuntija/konsultoiva psykiatri - 1 koko seututk:n yhteinen geriatri - sairaalan sairaansijoja alkuvuonna 26, hoidetaan myös Petäjäveden ja Multian terveyskeskussairaalahoitoa tarvitsevat potilaat, hoitohenkilömitoitus 0,84 / sairaansija - fysioterapiassa 6 fysioterapeuttia (joista yhdellä suoravastaanottotoimintaa), osaston fysioterapeutti siirtynyt osas- tolta fysioterapian alaisuuteen ja liikkuu joustavasti toiminnan mukaan avokentällä ja osastolla. Kuntohoitajan resurssi on muutettu keväällä 2019 fysioterapeutin resurssiksi - yhteinen toimintaterapeutti Keuruu-Multia-alueella.

Suun terveydenhuolto: - Keuruun hammashoitolassa: hammaslääkäri 4,3, hammashoitaja 5,3 ja suuhygienisti 2,1 sekä Haapamäen hammashoitolassa: hammaslääkäri 0,3, hammashoitaja 0,6 ja suuhygienisti 0,3 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Eri- koishoidon yksikössä. Oikomishoito tehdään Keuruun ja Haapamäen hoitoloissa - Haapamäen terveysaseman toiminta on siirtynyt kesällä 2017 Haapamäen yhtenäiskoulun tiloihin. Suun terveydenhuollon käytössä siellä on yksi hoitohuone.

Toiminnan sopeuttaminen talousarvion tasosta Pääsääntöisesti kaikki tarvittavat palvelut tuotetaan lähipalveluna, ml. tähystystutkimukset. Kesän 2020 aikana toimipis- teissä on supistettua toimintaa, josta sovitaan tarkemmin erikseen keväällä 2020 talousarviotilanteen mukaan. Toimin- tamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn. Henkilöstö- menojen osalta sairaansijojen vähennys osastolla mahdollistaa sijaismäärärahojen vähennyksen.

LAB: ma–pe klo 7.30–14.30 ajanvaraus Kuvantaminen: ma–to klo 8.00–15.00 pe klo 8.00–14.00 Lähipäivystys: Keuruun lähipäivystys ark. klo 8–18, la–su ja arkipyhinä klo 10–16 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

PETÄJÄVESI Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta

10,3 % Tunnuslukuja 21,0 % Asukasluku: 3 900 13,5 % Työttömyys %: 10,7 Tulovero %: 21,75

55,2 %

0-15 v. 16-64 v. 65-74 v. 75- v.

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 31.12.2019 Vastaanotto: Petäjävesi Päivystys: Lähipäivystys Keuruu Yhteispäivystys, KS Kuntoutus: Petäjävesi Suun terveydenhuolto: Petäjävesi Neuvola: Petäjävesi Sairaala: Keuruun sairaala Kouluterveydenhoi- Petäjävesi to:

Kustannustiedot 2018 2017 Kunnan nettokäyttökustannukset yhteensä 23,74 M€ 100,0 % 24,20 M€ 100,0 % SOTE kustannukset 12,73 M€ 53,6 % 13,25 M€ 54,8 %

Seututerveyskeskuksen avohoito 1,54 M€ 6,5 % 1,78 M€ 7,4 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 0,51 M€ 2,1 % 0,40 M€ 1,7 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 0,41 M€ 1,7 % 0,38 M€ 1,6 % Seututerveyskeskus yhteensä 2,46 M€ 10,4 % 2,56 M€ 10,6 %

Erikoissairaanhoito 4,47 M€ 18,8 % 4,46 M€ 18,4 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 0,22 M€ 0,9 % 0,49 M€ 2,0 %

Vanhusten ja vammaisten palvelut 2,95 M€ 12,4 % 2,97 M€ 12,3 %

Lasten ja perheiden palvelut 0,89 M€ 3,7 % 0,92 M€ 3,8 % Kotipalvelu 1,13 M€ 4,8 % 1,22 M€ 5,0 % Muut yhteensä 0,61 M€ 2,6 % 0,63 M€ 2,6 % Lähteet: Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2018 ja 2017 Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2018 Verohallinto: Tuloveroprosentit 2019 ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2018 *) Lasten päivähoidon kustannukset sisältyvät 2014 alkaen opetus ja kulttuuritoimen hallinnonalaan

6.2 Palvelusopimus Petäjävesi

Seututerveyskeskuksen talousluvut Petäjäveden osalta 2016–2020:

€ TP 2016 TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020 SeutuTKT yhteensä 2 280 929 2 568 753 2 460 602 2 486 860 2 426 970 e Avoterveydenhuoltor 1 539 854 1 782 261 1 542 535 1 647 399 1 630 658 Laitoshoitov 410 962 403 119 504 946 434 583 391 434 Suune terveydenhuolto 330 113 383 373 413 121 404 878 404 878 y Terveyden edistäminen: - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajan toimesta hoidetaan lisäksi myös kaikki rokotukset (odottavia äitejä noin 30-35/v) - lastenneuvolassa terveydenhoitajan resurssi riittävä (yhteensä 320 lasta) - koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa terveydenhoitajan resurssi riittävä; kunnalla koulukuraattori (yht. noin 600 opiskelijaa) - perhekeskus aloittanut toimintansa syksyllä -19 - terveyskeskuspsykologin palvelut 3 päivänä viikossa (lapset, koulu, perheet) ja koulupsykologi 2½pv viikossa - toimintaterapeutti 2 päivää/viikko, puheterapeutti yhdessä Keuruun kanssa - aikuisneuvola: diabeetikoiden (noin 200) lisäksi ikääntyneiden, omaishoitajien ja työttömien lakisääteiset tarkastukset toteutuvat

Sairaanhoito: - vastaanottotoiminnassa lääkäreitä 2,8, joka riittävä ja lisäksi hoitohenkilöstö, osastonsihteeri ja laitoshuoltaja - ayl ja osastonhoitaja (lähiesimiehet) yhteiset Keuruun ja Multian kanssa - 1 koko seututk:n yhteinen asiantuntijasairaanhoitaja ja asiantuntija/konsultoiva psykiatri - 1 koko seututk:n yhteinen geriatri - fysioterapiassa 1 fysioterapeutti, jolla suoravastaanottotoimintaa - päihdehoitaja 2 pv/viikko Keuruulta - terveyskeskussairaalahoitoa tarvitsevat hoidetaan Keuruulla Suun terveydenhuolto: - Suun terveydenhuollon työpanokset perushoidossa: hammaslääkäri 1,4, hammashoitaja 2,0, suuhygienisti 1; - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian ja oikomishoidon palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä

Toiminnan sopeuttaminen talousarvion tasosta Pääsääntöisesti kaikki tarvittavat palvelut tuotetaan lähipalveluna ja osin Keuruulla, ml.terveyskeskussairaalatoiminta. Suun terveydenhuollon osalta toimipiste on heinäkuussa suljettuna ja kiirevastaanotto on tuolloin Keuruulla. Toiminta- malli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn.

LAB: ma ja ke klo 7.30–15.00 ajanvaraus Kuvantaminen: Keuruun terveysasemalla ma–to klo 8.00–15.00 pe klo 8.00–14.00 Lähipäivystys: Keuruun lähipäivystys ark. klo 8–18, la–su ja arkipyhinä klo 10–16 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

MULTIA Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta

Tunnuslukuja 16,9 % 14,8 % Asukasluku: 1 584

Työttömyys %: 8,7 17,7 % Tulovero %: 22,00

50,6 %

0-15 v. 16-64 v. 65-74 v. 75- v.

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 31.12.2019 Vastaanotto: Multia Päivystys: Lähipäivystys Keuruu Yhteispäivystys, KS Kuntoutus: Keuruu Suun terveydenhuolto: Multia Neuvola: Multia Sairaala: Keuruu Kouluterveydenhoito: Multia

Kustannustiedot 2018 2017 Kunnan nettokäyttökustannukset yhteensä 11,05 M€ 100,0 % 11,22 M€ 100,0 % SOTE kustannukset 7,19 M€ 65,1 % 7,28 M€ 64,9 %

Seututerveyskeskuksen avohoito 0,81 M€ 7,3 % 0,73 M€ 6,5 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 0,30 M€ 2,7 % 0,30 M€ 2,7 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 0,16 M€ 1,4 % 0,14 M€ 1,2 % Seututerveyskeskus yhteensä 1,27 M€ 11,5 % 1,17 M€ 10,4 %

Erikoissairaanhoito 1,93 M€ 17,5 % 2,11 M€ 18,8 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 0,11 M€ 1,0 % 0,04 M€ 0,4 %

Vanhusten ja vammaisten palvelut 2,38 M€ 21,5 % 2,46 M€ 21,9 %

Lasten ja perheiden palvelut 0,40 M€ 3,6 % 0,45 M€ 4,0 % Kotipalvelu 0,76 M€ 6,9 % 0,72 M€ 6,4 % Muut yhteensä 0,34 M€ 3,1 % 0,33 M€ 2,9 % Lähteet: Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2018 ja 2017 Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2018 Verohallinto: Tuloveroprosentit 2019 ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2018 *) Lasten päivähoidon kustannukset sisältyvät 2014 alkaen opetus ja kulttuuritoimen hallinnonalaan

6.3 Palvelusopimus Multia

Seututerveyskeskuksen talousluvut Multian osalta 2016–2020:

€ TP 2016 TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020 SeutuTK yhteensä 1 244 403 1 167 812 1 266 504 1 275 178 1 240 030 Avoterveydenhuolto 822 793 728 067 809 039 849 736 841 101 Laitoshoito 276 504 298 886 296 713 267 026 240 513 Suun terveydenhuolto 145 106 140 859 160 752 158 416 158 416

Terveyden edistäminen: - äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvola (raskaana olevia noin 10/vuosi, lapsia noin 64) resurssitarve varsin pieni, Keuruulta terveydenhoitaja 1x viikossa - kouluterveydenhuollossa (noin 170 koululaista), terveydenhoitaja 2 pv viikossa - aikuisneuvolatoiminnassa oma resurssi (mm. diabeetikoita 200), joka hoitaa myös sairasvastaanottotoiminnan - psykologi 1 pv/viikko ja toimintaterapeutti 1 pv /viikko, puheterapeutti Keuruulta n. 1pv/vk.

Sairaanhoito: - avovastaanotolla lääkäri 3 päivänä viikossa (Keuruulta) ja lisäksi hoito- ja avustavat henkilöt - ayl ja osastonhoitaja (lähiesimiehet) yhteiset Keuruun ja Petäjäveden kanssa - 1 koko seututk:n yhteinen asiantuntijasairaanhoitaja ja asiantuntija/konsultoiva psykiatri - 1 koko seututk:n yhteinen geriatri - päihdehoitaja 1 pv/viikko - terveyskeskussairaalahoitoa tarvitsevat hoidetaan Keuruulla

Suun terveydenhuolto: - työpanokset perushoidossa: hammaslääkäri 0,6, hammashoitaja 0,8 ja suuhygienisti 0,5 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Eri- koishoidon yksikössä. Oikomishoito tehdään Keuruun hoitolassa.

Toiminnan sopeuttaminen talousarvion tasosta Pääsääntöisesti kaikki peruspalvelut tuotetaan lähipalveluna, osa keskitetysti Keuruulla, ml. terveyskeskussairaalapalve- lu. Kesän aikana toimipisteessä on supistettua toimintaa. Suun terveydenhuollon toimipiste on heinäkuussa kiinni ja kii- revastanotto toimii Keuruulla. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkit- tävästi hoitoon pääsyyn.

LAB: Multia ke 8-10.30 Keuruu ma–pe klo 7.30–14.30 ajanvaraus Kuvantaminen: Keuruun terveysasemalla ma–to klo 8.00–15.00 pe klo 8.00–14.00 Lähipäivystys: Keuruun lähipäivystys ark. klo 8–18, la–su ja arkipyhinä klo 10–16 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

LAUKAA Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta

7,9 % Tunnuslukuja 11,6 % Asukasluku: 18 927 24,2 %

Työttömyys %: 10,8 Tulovero %: 21,50

56,3 %

0-15 v. 16-64 v. 65-74 v. 75- v.

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 31.12.2019 Vastaanotto: Laukaa, Päivystys: Lähipäivystys Laukaa Lievestuore hoitaja Yhteispäivystys, KS vo Kuntoutus: Laukaa Suun terveydenhuolto: Laukaa, Lievestuore Neuvola: Laukaa, Vihtavuori Sairaala: Laukaan sairaala, 22 ss Leppävesi, Lieves- tuore Kouluterveydenhoito: Laukaa, Vihtavuori Leppävesi, Lieves- tuore Kustannustiedot 2018 2017 Kunnan nettokäyttökustannukset yhteensä 107,98 M€ 100,0 % 103,73 M€ 100,0 % SOTE kustannukset 58,35 M€ 54,0 % 56,39 M€ 54,4 %

Seututerveyskeskuksen avohoito 7,87 M€ 7,3 % 7,04 M€ 6,8 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 1,36 M€ 1,3 % 1,56 M€ 1,5 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 2,21 M€ 2,0 % 1,99 M€ 1,9 % Seututerveyskeskus yhteensä 11,44 M€ 10,6 % 10,59 M€ 10,2 %

Erikoissairaanhoito 20,57 M€ 19,0 % 19,36 M€ 18,7 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 1,27 M€ 1,2 % 2,10 M€ 2,0 %

Vanhusten ja vammaisten palvelut 16,31 M€ 15,1 % 16,87 M€ 16,9 %

Lasten ja perheiden palvelut 4,47 M€ 4,1 % 3,9 M€ 3,9 % Kotipalvelu 2,64 M€ 2,4 % 2,38 M€ 2,4 % Muut yhteensä 1,65 M€ 1,5 % 1,19 M€ 1,2 % Lähteet: Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2018 ja 2017 Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2018 Verohallinto: Tuloveroprosentit 2019 ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2018 *) Lasten päivähoidon kustannukset sisältyvät 2014 alkaen opetus ja kulttuuritoimen hallinnonalaan

6.4 Palvelusopimus Laukaa Seututerveyskeskuksen talousluvut Laukaan osalta 2016–2020: € TP 2016 TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020 SeutuTK yhteensä 10 133 744 10 595 256 11 443 365 11 956 045 11 915 420 Avoterveydenhuolto 6 410 691 7 040 314 7 871 316 8 229 340 8 188 715 Laitoshoito 2 019 468 1 563 053 1 363 612 1 606 096 1 606 096 Suun terveydenhuolto 1 703 585 1 991 889 2 208 437 2 120 609 2 120 609

Terveyden edistäminen: - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa on tällä hetkellä riittävä terveydenhoitajaresurssi (odottavia äitejä noin 200) - lastenneuvolassa (lapsia noin 1900) terveydenhoitajaresurssi on tällä hetkellä riittävä - koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa (17 koulua, yht. noin 3100 opiskelijaa) koululaisten määrä on nousussa - ammattiopiston opiskelijoita on tulossa lisäksi syksyllä 2020 noin 80 Laukaaseen - kouluterveydenhuoltoon järjestellään terveydenhoitajan lisäresursseja toimintoja tarkastelemalla - Laukaan perhekeskuksen toiminta on jo vakiintunutta - 0,5 lääkäri perhekeskuksessa on ollut erittäin toimiva - avointa neuvolatoimintaa pilotoidaan Laukaassa - lastenneuvolan etävastaanottotoimintapilotti yhdessä erikoissairaanhoidon lastenlääkäreiden kanssa aloitettu jo vuoden 2019 lopussa - nuorten päihdesairaanhoitaja on aloittanut toimintansa - kunnan muistihoitaja siirtyy Seututerveyskeskukselle vuoden 2020 alusta - aikuisneuvolassa omais- ja perhehoitajien, työttömien ja 70-vuotiaiden lakisääteiset tarkastukset toteutuvat - 2 psykologia (toinen aikuisille ja toinen lapsille), toimintaterapeuttiresurssia 1,5 (sisältää Lievestuoreen 1pv), 2 pu- heterapeuttia (toinen hoitaa Konneveden pt tarpeen)

Sairaanhoito: - vastaanotolla 1 apulaisylilääkäri (yhteinen Konneveden kanssa) ja 11 yleislääkäriä - lisäksi hoitohenkilöstö ja avustava henkilöstö sekä yksi palveluohjaaja Laukaan ja Konneveden alueelle - Vastaanoton mielenterveys- ja päihdepalveluissa psykiatri 2pv/viikko, 0,5 tk-lääkäri 2pv/viikko, 1,5 psykologia, 5 psyksh., 1 depressiohoitaja, 1 tk-psykologi ja 1 aikuisten päihdehoitaja - koko seututk:n yhteinen asiantuntijasairaanhoitaja 5pv/vk ja asiantuntija/konsultoiva psykiatri 1pv/vk - 1 koko seututk:n yhteinen geriatri - fysioterapiassa 6 fysioterapeuttia (joista 3 suoravastaanottotoimintaa ja 80 % työpanos vuodeosastolla) - vuodeosasto: 1 osastonlääkäri, 22 sairaansijaa, palvelee laukaalaisten lisäksi Konneveden ja tarvittaessa myös muun seututerveyskeskuksen potilaita, hoitohenkilömitoitus 0,83/sairaansija

Suun terveydenhuolto: - työpanokset Laukaan hammashoitolassa: hammaslääkäri 7,3, hammashoitaja 10,6 ja suuhygienisti 3,0 - työpanokset Lievestuoreen hammashoitolassa: hammaslääkäri 0,1, hammashoitaja 0,5 ja suuhygienisti 0,4 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Eri- koishoidon yksikössä. Oikomishoitoa tehdään sekä Laukaan että Erikoishoidon yksikössä - Kannettavaa hoitoyksikköä käytetään Laukaan hoitolan tiloissa alle kouluikäisten tarkastuksiin sekä Laukaan koulu- jen tiloissa koululaisten tarkastuksia ja Lievestuoreella monihuonemallilla 1. ja 8.luokkalaisten tarkastuksiin. Toiminnan sopeuttaminen talousarvion tasosta Kaikki tarvittavat perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan lähipalveluna ns. täyden palvelun periaatteella. Kesäaikana eri toimipisteissä voi olla kuitenkin supistettua toimintaa kiireettömien palveluiden osalta. Suun terveydenhuollon osalta heinäkuussa toteutetaan vain kiirevastaanottoa. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn.

LAB: ma–70 klo 7.30–14.30, pe 7.30–13.00 ajanvaraus Lievestuoreella ti ja pe klo 7.30–13.30 ajanvaraus Kuvantaminen: ma–pe klo 8.00–15.00 Lähipäivystys: Laukaan lähipäivystys ma–to klo 16–20 pe 15–20 la–su ja arkipyhinä klo 8–18 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys 26

KONNEVESI Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta

Tunnuslukuja 15,0 % 15,0 % Asukasluku: 2 698

Työttömyys %: 11,7 17,5 % Tulovero %: 22,00

52,6 %

0-15 v. 16-64 v. 65-74 v. 75- v.

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 31.12.2019 Vastaanotto: Konnevesi Päivystys: Lähipäivystys Laukaa Yhteispäivystys, KS Kuntoutus: Konnevesi Suun terveydenhuolto: Konnevesi Neuvola: Konnevesi Sairaala: Laukaan sairaala Kouluterveydenhoito: Konnevesi

Kustannustiedot 2018 2017 Kunnan nettokäyttökustannukset yhteensä 19,07 M€ 100,0 % 19,27 M€ 100,0 % SOTE kustannukset 11,85 M€ 62,1 % 12,04 M€ 62,5 %

Seututerveyskeskuksen avohoito 1,24 M€ 6,5 % 1,32 M€ 6,9 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 0,26 M€ 1,4 % 0,51 M€ 2,6 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 0,38 M€ 2,0 % 0,38 M€ 2,0 % Seututerveyskeskus yhteensä 1,88 M€ 9,9 % 2,21 M€ 11,5 %

Erikoissairaanhoito 3,19 M€ 16,7 % 3,4 M€ 17,6 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 0,25 M€ 1,3 % 0,17 M€ 0,9 %

Vanhusten ja vammaisten palvelut 4,5 M€ 23,6 % 4,28 M€ 22,2 %

Lasten ja perheiden palvelut 0,51 M€ 2,7 % 0,40 M€ 2,1 % Kotipalvelu 0,91 M€ 4,8 % 0,93 M€ 4,8 % Muut yhteensä 0,61 M€ 3,2 % 0,65 M€ 3,4 %

Lähteet: Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2018 ja 2017 Tilastokeskus: väestötiedot 31.12.2018 Verohallinto: Tuloveroprosentit 2019 ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2018 *) Lasten päivähoidon kustannukset sisältyvät 2014 alkaen opetus ja kulttuuritoimen hallinnonalaan

6.5 Palvelusopimus Konnevesi

Seututerveyskeskuksen talousluvut Konneveden osalta 2016–2020:

€ TP 2016 TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020 SeutuTK yhteensä 2 598 018 2 209 997 1 878 112 2 051 608 2 037 948 Avoterveydenhuolto 1 061 898 1 315 501 1 243 141 1 344 297 1 330 637 Laitoshoito 1 148 294 512 555 257 433 337 499 337 499 Suun terveydenhuolto 387 826 381 941 377 538 369 812 369 812

Terveyden edistäminen: - äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvolassa, raskaana olevien äitien määrä on laskenut viime vuosista, joten terveydenhoitaja resurssia on tarkasteltu, siten, että äitiys ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut joka ovat toinen viikko ja lasten ja aikuisneuvolan palvelut hoitavat kolmipäiväistä työviikkoa tekevä terveydenhoitaja (odottavia äitejä noin 8, lapsia noin 125). - kouluterveydenhuollossa (4 koulua, yht. noin 300 opiskelijaa), ja aikuisneuvolassa (mm. diabeetikoita noin 240) 1,5 terveydenhoitajan työpanos ollut riittävä, resurssia liikuteltu siten, että Lapunmäen koululle lisätty terveydenhoitajan työpanosta 2,5 päivään viikossa). Kunnalla oma koulukuraattori - aikuisneuvolassa omais ja perhehoitajien, työttömien ja 70-vuotiaiden lakisääteiset tarkastukset toteutuvat - puheterapeutti ja toimintaterapeutti 1 pv/viikko - kunta tuottaa itse tai ostaa päihde- ja MT-palvelut

Sairaanhoito: - vastaanotolla 2 yleislääkärin virkaa (ollut käytössä 1.5) ja 1 sairaanhoitaja, 2 muuta hoitohenkilökuntaa - ehdotettu toiminta vuodelle 2020: . täytetään 1.5 – 1.6 lääkärin virkaa (jolla ratkaisulla pidetään lääkärikohtainen väestömäärä hallittavalla tasol- la) - fysioterapiassa 1 fysioterapeutti, jolla myös suoravastaanottotoimintaa - vuodeosastohoito Laukaan sairaalassa.

Suun terveydenhuolto: - työpanokset Konneveden hammashoitolassa: hammaslääkäri 1, hammashoitaja 1,7 ja suuhygienisti 0,8 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Eri- koishoidon yksikössä. Oikomishoito tehdään Konneveden hoitolassa.

Toiminnan sopeuttaminen talousarvion tasosta Pääsääntöisesti kaikki tarvittavat peruspalvelut tuotetaan lähipalveluna, osin keskitetysti Laukaassa. Kesän aikana toi- mipisteessä on supistettua toimintaa ja suun terveydenhuollon toimipiste on heinäkuussa kiinni, kiirevastaanoton olles- sa Laukaassa. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn.

Talousarvion kustannustasoon haetaan v. 2019 aikana aktiivisesti lisäsäästöjä resurssien tarkalla suunnittelulla ja koh- dentamisella. Konneveden kustannuksia vähentävät hoitajaresurssin tarkistus 30 %:lla koko vuodelle sekä hammaslää- kärin ja –hoitajan resurssien tarkistus koko vuodelle (kustannussäästöt yhteensä 46.100 €).

LAB: ma ja to klo 7.30–13.00 ajanvarauksella Kuvantaminen: Laukaassa ma–pe klo 8.00–15.00 Lähipäivystys: Laukaan lähipäivystys ma–to klo 16–20 pe 15–20 la–su ja arkipyhinä klo 8–18 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

JOUTSA Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta

11,7 Tunnuslukuja 17,3 % % Asukasluku: 4 467 20,6 % Työttömyys %: 11,2 Tulovero %: 21,00 50,5 %

0-15 v. 16-64 v. 65-74 v. 75- v.

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 31.12.2019 Vastaanotto: Joutsa Päivystys: Yhteispäivystys, KS Kuntoutus: Joutsa Suun terveydenhuolto: Joutsa Neuvola: Joutsa Sairaala: Joutsan sairaala, 20 ss Kouluterveydenhoito: Joutsa

Kustannustiedot 2018 2017 Kunnan nettokäyttökustannukset yhteensä 30,15 M€ 100,0 % 30,92 M€ 100,0 % SOTE kustannukset 20,16 M€ 66,9 % 20,62 M€ 66,7 %

Seututerveyskeskuksen avohoito 2,26 M€ 7,5 % 1,98 M€ 6,4 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 1,32 M€ 4,4 % 1,57 M€ 5,1 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 0,65 M€ 2,1 % 0,53 M€ 1,7 % Seututerveyskeskus yhteensä 4,22 M€ 14,0 % 4,08 M€ 13,2 %

Erikoissairaanhoito 5,41 M€ 18,0 % 6,28 M€ 20,3 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 0,44 M€ 1,5 % 0,43 M€ 1,4 %

Vanhusten ja vammaisten palvelut 6,07 M€ 20,1 % 5,99 M€ 19,4 %

Lasten ja perheiden palvelut 0,90 M€ 3,0 % 0,87 M€ 2,8 % Kotipalvelu 1,61 M€ 5,3 % 1,73 M€ 5,6 % Muut yhteensä 1,51 M€ 5,0 % 1,24 M€ 4,0 %

6.6 Palvelusopimus Joutsa

Seututerveyskeskuksen talousluvut Joutsan osalta 2016–2020:

€ TP 2016 TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020 SeutuTK yhteensä 4 109 328 4 082 306 4 224 539 4 587 565 4 562 652 Avoterveydenhuolto 1 948 533 1 982 878 2 259 950 2 451 644 2 426 731 Laitoshoito 1 648 491 1 566 637 1 318 254 1 625 709 1 625 709 Suun terveydenhuolto 512 304 532 791 646 335 510 212 510 212

Terveyden edistäminen: - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa yhteinen terveydenhoitajaresurssi Luhangan kanssa riittävä (odottavia äitejä yht. noin 16 äitiä/vuosi) - lastenneuvolassa yhteinen th-resurssi Luhangan kanssa (yht. noin 230 lasta) - aikuisneuvolassa yhteinen th-resurssi Luhangan kanssa sopiva (mm. yht. noin 406 diabeetikkoa), myös Leivonmäellä aikusneuvolapalvelux1 (omais ja perhehoitajien, työttömien ja 70-vuotiaiden lakisääteiset tarkastukset toteutuvat) - koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa (yhteensä 5 koulua, noin 450 opiskelijaa) työpanos riittävä; 60 % työpanok- sella käy psykologi ja kunnan toimesta koulukuraattori - nuorten psykiatrinen sairaanhoitajan toiminta vakiintunut - 1 pv/viikko puheterapeutti, 3 pv /viikko toimintaterapeutti, 1 psykologi (lapset, koulu, aikuiset) 4pv/viikko (tarve työparille) - rakenteilla olevaan Sote-keskukseen tulevat tilat perhekeskukselle

Sairaanhoito:

- vastaanotolla 1 ayl + 2,5 lääkäriä ja hoito- sekä avustava henkilöstö sekä yksi palveluohjaaja Joutsa-Toivakka-Multia alueelle - päihde-mt vastaanotossa 1 psyk. sh, ostopsykiatri 1pv joka toinen viikko, päihdehoitaja 1pv/viikko, 1 tk-psykologi, joka hoitaa myös lapset ja koulut - 1 koko seututk:n yhteinen psykiatrinen asiantuntijasairaanhoitaja ja asiantuntija/konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - 1 koko seututk:n yhteinen geriatri - fysioterapiassa 3 fysioterapeuttia, joilla suoravastaanottoa ja osastolla työskentelyä. - vuodeosastotoiminta: 1 osastonlääkäri, 20 sairaansijaa, henkilökuntamitoitus 0,84 / sairaansija

Suun terveydenhuolto: - työpanokset: hammaslääkäri 2,0, hammashoitaja 2,5 ja suuhygienisti 0,8 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Eri- koishoidon yksikössä. Oikomishoito tehdään Joutsan hoitolassa - Kannettavaa hoitoyksikköä Joutsassa käytetään palvelukodin asukkaiden ja kehitysvammaisten hammashoitoon

Toiminnan sopeuttaminen talousarvion tasosta Pääsääntöisesti kaikki tarvittavat palvelut tuotetaan lähipalveluna, ml. terveyskeskussairaalapalvelut. Kesän aikana toi- mipisteessä on supistettua toimintaa ja suun terveydenhuollon osalta heinäkuussa toimii vain kiirevastaanotto. Toimin- tamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn.

LAB: ma–to klo 8.00–14.30 pe 8.00–12.30 Leivonmäen näytteenotto 2 x/kk erikseen ilmoitettavina päivinä Kuvantaminen: ma, ke, pe klo 8.00–15.00 Lähipäivystys: Virka-ajan ulkopuolella KSKS/Yhteispäivystys

TOIVAKKA Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta

11,1 % Tunnuslukuja 20,1 % Asukasluku: 2 406 15,8 % Työttömyys %: 10,3 Tulovero %: 21,00

53,0 %

0-15 v. 16-64 v. 65-74 v. 75- v.

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 31.12.2019 Vastaanotto: Toivakka Päivystys: Lähipäivystys Laukaa Yhteispäivystys, KS Kuntoutus: Toivakka Suun terveydenhuolto: Toivakka Neuvola: Toivakka Sairaala: Joutsan sairaala Kouluterveydenhoito: Toivakka

Kustannustiedot 2018 2017 Kunnan nettokäyttökustannukset yhteensä 15,27 M€ 100,0 % 14,07 M€ 100,0 % SOTE kustannukset 8,30 M€ 54,4 % 8,10 M€ 57,6 %

Seututerveyskeskuksen avohoito 0,86 M€ 5,6 % 0,85 M€ 6,0 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 0,26 M€ 1,7 % 0,32 M€ 2,3 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 0,34 M€ 2,2 % 0,32 M€ 2,3 % Seututerveyskeskus yhteensä 1,46 M€ 9,6 % 1,49 M€ 10,6 %

Erikoissairaanhoito 2,58 M€ 16,9 % 2,90 M€ 20,6 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 0,15 M€ 1,0 % 0,11 M€ 0,8 %

Vanhusten ja vammaisten palvelut 2,8 M€ 18,3 % 2,45 M€ 17,4 %

Lasten ja perheiden palvelut 0,35 M€ 2,3 % 0,24 M€ 1,7 % Kotipalvelu 0,52 M€ 3,4 % 0,53 M€ 3,8 % Muut yhteensä 0,44 M€ 2,9 % 0,38 M€ 2,7 %

6.7 Palvelusopimus Toivakka

Seututerveyskeskuksen talousluvut Toivakan osalta 2016–2020:

€ TP 2016 TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020 SeutuTK yhteensä 1 357 930 1 492 929 1 464 657 1 679 655 1 670 186 Avoterveydenhuolto 788 012 849 102 858 236 931 824 922 355 Laitoshoito 252 340 317 922 258 570 382 426 382 426 Suun terveydenhuolto 317 578 325 905 347 851 365 405 365 405

Terveyden edistäminen: - äitiys-, perhesuunnittelu-, lasten ja koulu-opiskelijaneuvola: (äitejä noin 17/v, lapsia noin 240, 2 koulua yht. noin 332 koululaista): terveydenhoitajaresurssi riittävä, kunnalla ostopalveluna koulukuraattori 1 pv/vk - aikuisneuvola (diabeetikoita noin 250) resurssi riittävä. Omais ja perhehoitajien, työttömien ja 70-vuotiaiden laki- sääteiset tarkastukset toteutuvat. - tk-psykologi n. 1pv /viikko Joutsasta, toimintaterapeutti ja puheterapeutti 1 pv /viikko. Koulupsykologi 1-1½ pv /viikko

Sairaanhoito: - vastaanotto: 2 lääkäriä, lisäksi hoito- ja avustava henkilöstö . optimitarve lääkäriresurssille olisi 1.6 lääkäriä pysyvästi, lääkäritilanne myös vuodelle 2020 haasteellinen, etä- lääkäripalvelua on pilotoitu jo vuoden 2019 alussa hyvällä menestyksellä, lisäksi palvelusetelitoimintaa - 1 koko seututk:n yhteinen asiantuntijasairaanhoitaja ja asiantuntija/konsultoiva psykiatri - 1 koko seututk:n yhteinen geriatri - fysioterapeutti Joutsasta 30 % työpanos, muistikoordinaattori/muistihoitaja 50 % - vuodeosastopalvelut Joutsasta tai Laukaasta

Suun terveydenhuolto: - työpanokset hammaslääkäri 1,2, hammashoitaja 1,8 ja suuhygienisti 1 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian ja oikomishoidon palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä - Kannettavaa hoitoyksikköä käytetään koululaisten Kankaisten koululla, joissa on tehty suuhygienistin suorittamia 5. ja 8. luokkalaisten tarkastuksia, hammashoitajan tarkastuksia, omahoidon ohjausta, hammaskiven poistoa, pinnoi- tuksia sekä hampaiden puhdistuksia.

Toiminnan sopeuttaminen talousarvion tasosta Pääsääntöisesti kaikki tarvittavat perusterveydenhuollon avopalvelut tuotetaan lähipalveluna. Kesän aikana toimipis- teessä on supistettua toimintaa ja suun terveydenhuollon toimipiste on heinäkuussa kiinni kiirevastaanoton toimiessa Joutsassa. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pää- syyn.

Talousarvion kustannustasoon haetaan v. 2019 aikana aktiivisesti lisäsäästöjä resurssien tarkalla suunnittelulla ja koh- dentamisella. Toivakan kustannuksia vähentää joka tapauksessa toteutuva lääkäriresurssivaje ainakin alkuvuonna sekä sairaanhoitajan sijaiskustannusten säästö (kustannussäästöarvio 24.900 €).

LAB: ti ja to klo 7.30–13.30 ajanvaraus Kuvantaminen: Joutsan terveysasemalla ma, ke, pe klo 8.00–15.00 Lähipäivystys: Laukaan päivystys ma–to klo 16–20 pe 15–20 la–su ja arkipyhinä klo 8–18 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

LUHANKA Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta

10,0 % Tunnuslukuja 19,9 % Asukasluku: 707

Työttömyys %: 7,1

Tulovero %: 18,50 22,2 % 47,8 %

0-15 v. 16-64 v. 65-74 v. 75- v.

Seututerveyskeskuksen toimipisteet 31.12.2019 Vastaanotto: Luhanka Päivystys: Yhteispäivystys, KS Kuntoutus: Suun terveydenhuolto: Luhanka Neuvola: Luhanka Sairaala: Joutsa Kouluterveydenhoito:

Kustannustiedot 2018 2017 Kunnan nettokäyttökustannukset yhteensä 5,19 M€ 100,0 % 5,18 M€ 100,0 % SOTE kustannukset 3,13 M€ 60,3 % 3,29 M€ 63,5 %

Seututerveyskeskuksen avohoito 0,35 M€ 6,7 % 0,32 M€ 6,2 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 0,17 M€ 3,3 % 0,22 M€ 4,2 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 0,11 M€ 2,1 % 0,11 M€ 2,1 % Seututerveyskeskus yhteensä 0,63 M€ 12,1 % 0,65 M€ 12,5 %

Erikoissairaanhoito 0,83 M€ 16,0 % 1,06 M€ 20,5 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 0,04 M€ 0,8 % 0,03 M€ 0,6 %

Vanhusten ja vammaisten palvelut 1,06 M€ 20,4 % 1,02 M€ 19,7 %

Lasten ja perheiden palvelut 0,10 M€ 1,9 % 0,09 M€ 1,7 % Kotipalvelu 0,28 M€ 5,4 % 0,24 M€ 4,6 % Muut yhteensä 0,19 M€ 3,7 % 0,20 M€ 3,9 %

6.8 Palvelusopimus Luhanka

Seututerveyskeskuksen talousluvut Luhangan osalta 2016–2020:

€ TP 2016 TP 2017 TP 2018 TA 2019 TA 2020 SeutuTK yhteensä 805 534 654 528 628 681 818 536 814 200 Avoterveydenhuolto 303 045 323 935 349 472 426 710 422 374 Laitoshoito 409 634 225 130 165 915 256 487 256 487 Suun terveydenhuolto 92 855 105 463 113 294 135 339 135 339

Terveyden edistäminen: - äitiys-, perhesuunnittelu-, lastenneuvola toimii yhteistyössä Joutsan kanssa - aikuisneuvolatoiminnassa (1 x viikossa) ja kouluterveydenhuollossa myös yhteinen resurssi Joutsan kanssa. Diabee- tikkoja noin 73. Omais- ja perhehoitajien, työttömien ja 70-vuotiaiden lakisääteiset tarkastukset toteutuvat - puheterapeutti, toimintaterapeutti ja psykologi Joutsasta

Sairaanhoito: - vastaanotto: lääkäri 1 pv/vk Luhangassa, muina päivinä Joutsassa - 1 koko seututk:n yhteinen asiantuntijasairaanhoitaja ja asiantuntija/konsultoiva psykiatri - 1 koko seututk:n yhteinen geriatri - vuodeosastopalvelut Joutsasta.

Suun terveydenhuolto: - työpanokset: hammaslääkäri 0,3, suuhygienisti 0,1, hammashoitaja 0,4 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Eri- koishoidon yksikössä ja oikomishoito tehdään Joutsan hoitolassa

Toiminnan sopeuttaminen talousarvion tasosta Tarvittavia perustason palveluita pyritään tuottamaan lähipalveluna. Kesän aikana toimipisteessä on supistettua toimintaa ja suun terveydenhuollon toimipiste on kiinni. Kiirevastaanotto toimii Joutsassa. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn.

Talousarvion kustannustasoon haetaan v. 2019 aikana aktiivisesti lisäsäästöjä resurssien tarkalla suunnittelulla ja koh- dentamisella.

LAB: lääkärin vastaanottopäivinä (ke) klo 9.00–10.00 Lu- hangassa, lisäksi ma–pe Joutsassa Kuvantaminen: Joutsan terveysasemalla ma, ke, pe klo 8.00–15.00 Päivystys: Virka-aikana Joutsan terveysasemalla muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

7. Talousarvio 2020 7.1 Talousarvion perustelut Keski-Suomen seututerveyskeskuksen - perusterveydenhuollon liikelaitoksen tulot peritään sopi- jakunnilta kiinteän veloituksen muodossa ja ulkopuolisilta palvelujen ostajilta toimipistekohtaisina tuotehintoina. Tuotteistusta tarkennettiin vuonna 2019, ja tilastointien kautta saadaan myös sopi- jakuntien tuotekohtaista tietoa. Potilailta perittävien asiakasmaksujen osuus liikevaihdosta on 9,6 %. Eri toimipisteiden osalta on arvioitu vuoden 2020 tuotettavien tuotteiden määrät, yhteensä kuntalaskutettavia suoritetapahtumia on n. 253 000 kpl. Suoritemääräarviot on tehty oletuksella, että kovin merkittävää henkilöstövajausta ei toimintavuoden aikana ole.

Laskentateknisesti seututerveyskeskuksen talousarvio vuodelle 2020 on laadittu siten, että jokaiselle toimipisteelle on tehty menobudjetti hoitolaskutuksella katettavista kustannuksista. Toimi- pisteen tuotteille arvioitujen suoritemäärien avulla on sitten laskettu tuotteiden omakustan- nusarvot, joilla saavutetaan nollatulos. Toimipisteiden budjetit on edelleen konsolidoitu vastuu- aluetasoisiksi kustannusbudjeteiksi. Lasketut vastuualueiden kustannukset sekä tuotteiden oma- kustannusarvot on edelleen syötetty sairaanhoitopiirin Hyperion-budjetointijärjestelmään. Oma- kustannusarvot on viety tuotekohtaisiksi painokertoimiksi joiden avulla järjestelmä laskee tuotteille hinnat vastuualueittain. Hintojen sekä järjestelmässä olevien kuntien palveluiden ristiin käyttöä ennakoivien jakosääntöjen avulla lasketaan puolestaan kuntalaskutuksen kuntaosuudet.

Toimintavuoden aikana seurataan kuntalaskutuksen hintoja ja kuntaosuuksia verraten niitä kiin- teään kuntalaskutukseen.

Henkilöstökuluissa ei kasvua edelliseen talousarvioon verrattuna ole (61,0 %). Palkkakulut sisältä- vät 2 %:n sopimuskorotusvarauksen. työn vaativuuden arvioinnista johtuviin palkantarkistuksiin ei liikelaitoksen budjetissa ole varauduttu, mutta määrärahat siihen on sairaanhoitopiirin laskelmissa mukana.

Aineiden ja tarvikkeiden ostot kasvavat 18,6 %. Tämä johtuu pääosin lakisääteisen hoitotarvikeja- kelun kustannusten kasvusta. Näiden kulujen hillitsemiseksi on perustettu työryhmä, jonka tuloksia odotetaan vuoden 2020 alussa. Sairaanhoitopiirin sisäisten palvelujen kustannusten nousun takia ulkoisia palveluostoja on jouduttu talousarviossa sopeuttamaan, mikä edellyttää määrätie- toista johtamista samoin kuin ostopalveluiden uudelleenarviointeja toiminnoittain.

7.2 Tuloslaskelma

Tuloslaskelma esitetään seututerveyskeskustasolla LIITTEESSÄ 1.

Talousarvion keskeiset avainluvut alla (suluissa prosenttiosuus liikevaihdosta):

TA2020 (1000 €) TA2019 (1000 €)

Liikevaihto 39.051 t € (100 %) 39.284 t € (100 %) Potilasmaksut 3.739 t € (9,6 %) 3.765 t € (9,6 %) Oman toiminnan hoitopalvelut jä- senkunnille Avoterveydenhuolto 20.433 t € (52,3 %) 20.810 t € (53,0 %) Laitoshoito 6.462 t € (16,5 %) 6.757 t € (17,2 %) Suun terveydenhuolto 5.198 t € (13,3 %) 5.159 t € (13,1 %) Yht. 32.092 t € (82,2 %) 32.725 t € (83,3 %)

Henkilöstökulut 23.822 t € (61,0 %) 24.054 t € (61,2 %) Materiaali- ja palveluostot 12.270 t € (31,4 %) 12.378 t € (31,5 %)

Investointibudjetti vuodelle 2020 on 200 t €. (TA2019 216 t €).

LIITE 1 Tuloslaskelma

Muutos 2018 TA 2019 TA 2020 vuodesta 2019 2021 2022 2023 2024

LIIKEVAIHTO 38 232 160 39 283 566 39 050 502 -233 064 -0,6 % 39 250 990 39 453 000 39 703 000 39 743 000 Perusterveydenhuollon hoitopalvelut 33 303 744 34 478 066 33 926 459 -551 607 -1,6 % 34 100 990 34 253 000 34 503 000 34 543 000 Muiden palvelujen myynti 1 267 451 1 040 200 1 385 400 345 200 33,2 % 1 450 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 Potilasmaksut 3 660 965 3 765 300 3 738 643 -26 657 -0,7 % 3 700 000 3 700 000 3 700 000 3 700 000 Tuet ja avustukset 167 518 0 0 0 0 0 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot 300 150 000 150 000 0 0,0 % 150 000 150 000 150 000 150 000

Materiaalit ja palvelut 12 482 517 12 378 481 12 270 530 -107 951 -0,9 % 12 400 280 12 450 000 12 500 000 12 500 000 Henkilöstökulut 23 367 700 24 054 140 23 821 970 -232 170 -1,0 % 23 900 200 24 000 000 24 200 000 24 200 000 Poistot ja arvonalentumiset 181 675 173 952 174 854 902 0,5 % 160 000 163 000 163 000 203 000 Avustukset 88 477 0 0 0 0 0 0 Vuokrakulut 2 565 121 2 612 743 2 738 898 126 155 4,8 % 2 750 000 2 800 000 2 800 000 2 800 000 Liiketoiminnan muut kulut 109 090 190 000 170 000 -20 000 -10,5 % 170 000 170 000 170 000 170 000

Liikeylijäämä (-alijäämä) -394 602 24 250 24 250 0 0,0 % 20 510 20 000 20 000 20 000

Rahoitustuotot ja -kulut -24 531 -24 250 -24 250 0 0,0 % -20 760 -20 250 -20 250 -20 250 -sisältää: Korvaus peruspääomasta 20 000 20 000 20 000 0 0,0 % 20 000 20 000 20 000 20 000

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -419 133 0 0 0 0 0 0 0

LIITE 2 Rahoituslaskelma

2018 TA 2019 TA 2020 2021 2022 2023 2024 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -394 602 24 250 24 250 20 510 20 000 20 000 20 000 Poistot ja arvonalentumiset 181 675 173 952 174 854 160 000 163 000 163 000 203 000 Rahoitustuotot ja -kulut -24 531 -24 250 -24 250 -20 760 -20 250 -20 250 -20 250 Yhteensä -237 458 173 952 174 854 159 750 162 750 162 750 202 750

Investointien rahavirta Investointimenot -87 135 -216 000 -200 000 -200 000 -200 000 -200 000 -200 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -324 593 -42 048 -25 146 -40 250 -37 250 -37 250 2 750

Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys sairaanhoitopiirille -124 000 -124 000 -124 000 -124 000 -34 000 0 0

Oman pääoman muutokset Ylijäämän palautus kuntayhtymälle

Maksuvalmiuden muutokset yhteensä 448 593 166 048 149 146 164 250 71 250 37 250 -2 750

Rahoituksen rahavirta 324 593 42 048 25 146 40 250 37 250 37 250 -2 750

Toiminta, investoinnit, rahoitus; netto 0 0 0 0 0 0 0

LIITE 3 Perusterveydenhuollon hoitopalvelut

STK Yht. as.luku muutos TA20/TA19 TA 20 Tot 18 31.12.2018 TA 19 TA 20 TA 20 - TA 19 ero % €/as Tot 18 €/as Keski-Suomen STK 44 451 33 893 333 33 453 258 -440 075 -0,4 % 753 32 327 354 727 Joutsa 4 467 4 587 565 4 562 652 -24 913 -0,5 % 1 021 4 224 539 946 Keuruu 9 762 9 037 886 8 785 852 -252 034 -2,8 % 900 8 960 894 918 Konnevesi 2 698 2 051 608 2 037 948 -13 660 -0,7 % 755 1 878 112 696 Laukaa 18 927 11 956 045 11 915 420 -40 625 -0,3 % 630 11 443 365 605 Luhanka 707 818 536 814 200 -4 336 -0,5 % 1 152 628 681 889 Multia 1 584 1 275 178 1 240 030 -35 148 -2,8 % 783 1 266 504 800 Petäjävesi 3 900 2 486 860 2 426 970 -59 890 -2,4 % 622 2 460 602 631 Toivakka 2 406 1 679 655 1 670 186 -9 469 -0,6 % 694 1 464 657 609

Avohoito as.luku muutos TA20/TA19 TA 20 Tot 18 31.12.2018 TA 19 TA 20 TA 20 - TA 19 ero % €/as Tot 18 €/as Keski-Suomen STK 44 451 21 853 942 21 674 867 -179 075 -0,8 % 488 20 787 386 468 Joutsa 4 467 2 451 644 2 426 731 -24 913 -1,0 % 543 2 259 950 506 Keuruu 9 762 5 972 992 5 912 296 -60 696 -1,0 % 606 5 853 697 600 Konnevesi 2 698 1 344 297 1 330 637 -13 660 -1,0 % 493 1 243 141 461 Laukaa 18 927 8 229 340 8 188 715 -40 625 -0,5 % 433 7 871 316 416 Luhanka 707 426 710 422 374 -4 336 -1,0 % 597 349 472 494 Multia 1 584 849 736 841 101 -8 635 -1,0 % 531 809 039 511 Petäjävesi 3 900 1 647 399 1 630 658 -16 741 -1,0 % 418 1 542 535 396 Toivakka 2 406 931 824 922 355 -9 469 -1,0 % 383 858 236 357

Laitos as.luku muutos TA20/TA19 TA 20 Tot 18 31.12.2018 TA 19 TA 20 TA 20 - TA 19 ero % €/as Tot 18 €/as Keski-Suomen STK 44 451 6 836 899 6 575 899 -261 000 -3,8 % 148 5 937 521 134 Joutsa 4 467 1 625 709 1 625 709 0 0,0 % 364 1 318 254 295 Keuruu 9 762 1 927 073 1 735 735 -191 338 -9,9 % 197 1 772 078 182 Konnevesi 2 698 337 499 337 499 0 0,0 % 125 257 433 95 Laukaa 18 927 1 606 096 1 606 096 0 0,0 % 85 1 363 612 72 Luhanka 707 256 487 256 487 0 0,0 % 363 165 915 235 Multia 1 584 267 026 240 513 -26 513 -9,9 % 169 296 713 187 Petäjävesi 3 900 434 583 391 434 -43 149 -9,9 % 111 504 946 129 Toivakka 2 406 382 426 382 426 0 0,0 % 159 258 570 107

Suu as.luku muutos TA20/TA19 TA 20 Tot 18 31.12.2018 TA 19 TA 20 TA 20 - TA 19 ero % €/as Tot 18 €/as Keski-Suomen STK 44 451 5 202 492 5 202 492 0 0,0 % 117 5 602 447 126 Joutsa 4 467 510 212 510 212 0 0,0 % 114 646 335 145 Keuruu 9 762 1 137 821 1 137 821 0 0,0 % 117 1 335 119 137 Konnevesi 2 698 369 812 369 812 0 0,0 % 137 377 538 140 Laukaa 18 927 2 120 609 2 120 609 0 0,0 % 112 2 208 437 117 Luhanka 707 135 339 135 339 0 0,0 % 191 113 294 160 Multia 1 584 158 416 158 416 0 0,0 % 100 160 752 101 Petäjävesi 3 900 404 878 404 878 0 0,0 % 104 413 121 106 Toivakka 2 406 365 405 365 405 0 0,0 % 152 347 851 145