DOCSLIB.ORG

Grid Development Plan 2015–2025

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Grid Development Plan 2015–2025 Main grid development plan 2015–2025 1 Summary ..................................................................................3 2 Introduction ................................................................................ 10 2.1 Document content and objectives ......................................................................................11 Contents 2.2 Legislative basis for the grid development plan ................................................................12 3 Background for Fingrid’s ten-year grid development plan ............ 15 3.1 Fingrid’s electricity grid and the Finnish electricity transmission system .......................16 3.1.1 History of the Finnish main grid ...............................................................................18 3.1.2 Fingrid’s history ........................................................................................................22 3.2 Grid development process ..................................................................................................23 3.2.1 Principles of grid development .................................................................................24 3.2.2 International main grid development cooperation ...................................................26 3.2.3 National grid development methods ........................................................................28 3.2.3.1 Planning of the main power transmission grid ..............................................29 3.2.3.2 Planning of the regional power transmission grid .........................................32 3.2.3.3 Formulating the Fingrid investment plan .......................................................38 3.3 Development of grid age ....................................................................................................39 3.4 Changes in the operating environment and future outlooks .............................................43 3.4.1 Electricity market ......................................................................................................43 3.4.2 Finland’s energy and climate policy .........................................................................45 3.4.3 Outlook for electricity production and consumption ................................................47 3.4.4 Technology ................................................................................................................49 3.4.4.1 Electricity transmission technologies .............................................................50 3.4.4.2 Other technology development .......................................................................52 3.4.5 Wind power ...............................................................................................................53 3.5 Scenarios . ..........................................................................................................................55 4 Fingrid’s ten-year grid development plan ...................................... 56 4.1 Development of the main electricity transmission grid.....................................................57 4.2 The development of cross-border capacity ........................................................................60 4.3 Development of the regional grid .......................................................................................63 4.3.1 The Lapland planning area .......................................................................................64 4.3.2 The Sea-Lapland planning area ...............................................................................67 4.3.3 The Oulu region planning area .................................................................................70 4.3.4 The Kainuu planning area .........................................................................................73 4.3.5 The Ostrobothnia planning area ...............................................................................76 4.3.6 The Central Finland planning area ...........................................................................80 4.3.7 The Savonia-Karelia planning area ..........................................................................83 4.3.8 The Pori and Rauma region planning area ...............................................................86 4.3.9 The Häme planning area ...........................................................................................89 4.3.10 The Southwest Finland planning area ....................................................................92 4.3.11 The Uusimaa planning area ....................................................................................95 4.3.12 The Southeast Finland planning area .....................................................................98 4.4 Connection of new production to the grid ........................................................................101 4.4.1 Nuclear power .........................................................................................................101 4.4.2 Wind power .............................................................................................................103 4.4.3 Small-scale production ...........................................................................................105 4.5 A summary of main grid investments ..............................................................................107 1 Summary Table of contents 3 1 Summary Development of the main grid is one of the core tasks of Fingrid Oyj, the company responsible for the electricity transmission system in Finland. Continuous develop- ment of the main grid ensures that the electricity transmission grid and the entire electricity system fulfil the quality requirements set for them as the needs for electricity transmission change. In the future, even greater reliability is expected from the power system in order to secure the essential functions of society. At the same time, changes in the operating environment create new challenges for the functioning of the power system. In the last few years, the construction of new production capacity has required the significant reinforcement of the main grid. The number of connections to the main grid has increased due to the improvement of the weather-related reliability of the distribution network and the construction of wind power. To promote the electricity market, cross-border transmission con- nections between Finland and neighbouring countries have been reinforced by constructing new connections and developing the existing ones. The aging grid is simultaneously being renewed, so that its technical capabilities will also remain on a high level and the system security of the entire electricity system can be ensured as reliably as possible. A major challenge for the development of the power system is presented by Eu- ropean society, which strives towards electricity production that generates lower emissions. The use of renewable energy sources is greatly increased through public subsidy, which increasingly disturbs the functioning of the electricity market. The increase in subsidised renewable energy lowers the market prices of electricity, which has had a detrimental effect on the profitability of conventional thermal power production, caused the closure of existing plants, and stopped new invest- ments. In Finland, this trend endangers the adequacy of electrical power for use by society. The problem cannot be solved by developing cross-border transmission connections alone, as this also lowers the market prices of electricity. In addition, the change in production structure from traditional synchronous machines to the use of power electronics has decreased the rotating mass of the power system. As a result, the inertia, or the natural ability to resist changes in frequency, of the Nordic power system has weakened. This is why, in the future, it may even be necessary to limit the power of large power plant units and HVDC connections in situations where inertia is low. Table of contents 4 1 Summary A main grid that has good transmission capabilities and operates reliably is a basis for the development of the electricity market. The developing electricity market together with the changing production structure require an increasing amount of cross-border transmission capacity. In the last few decades, Fingrid has purposefully developed electricity transmis- sion connections to neighbouring countries. The latest to be completed were an 800-megawatt HVDC connection between Finland and Sweden, and a 650- megawatt HVDC connection between Finland and Estonia. Fingrid’s view is that in the future, the cross-border transmission capacity between Finland and Sweden should be increased with a new 400 kV alternating current connection between northern Sweden and northern Finland. However, the completion date for this investment would only be in 2025. The needs of the electricity market are also supported by the development of Finland’s internal north-south and east-west connections. Plans include the reinforcement of north-south-oriented transmission by replacing aged 220 kV power lines with 400 kV lines from Oulujoki to Central Finland. Development of the main grid is an essential part of power system development The main grid development plan presents the development needs of Fingrid’s main grid and planned investments for the next ten-year period. The development plan is based on regional grid plans compiled by Fingrid in cooperation with its cus- tomers, and it is coordinated with the development plan for the Baltic
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Kirjelomakpohja Suomi Word 2003
    Pirkanmaa PIRELY:n SEURANTARAPORTTI kehittämissuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden toteutuminen asetettujen suositusten suhteen /2012 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys Kehittämissuunnitelman (2006) tausta Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman laadinta käynnistettiin vuonna 2004. Suunnitelman laadinta oli monivaiheinen prosessi, jossa lähdettiin liikkeelle nykytilan kartoittamisesta ja tavoitteiden asettamisesta. Tämän pohjalta, tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa kartoitettiin kehittämistarpeet ja vaihtoehtoiset kehittämistoimenpiteet. Vaihtoehtoisia ratkaisuja arvioitiin mm. taloudellisesta ja toiminnallisesta sekä ympä- ristöllisestä näkökulmasta. Vertailun perusteella päädyttiin lopulliseen suunnitelmaesi- tykseen, joka on koottu julkaisuksi (Pirkanmaan ympäristökeskus: alueelliset ympäris- töjulkaisut 411). Kehittämissuunnitelman ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi sekä ylei- sön kuuleminen toteutettiin nk. SOVA-lakiin pohjautuen (SOVA-laki = laki viran- omaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005)). SOVA-lain mukainen ympäristöarviointi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä alueen kun- tien kanssa. Suunnitelmasta prosessin aikana annetut lausunnot ja mielipiteet otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnitelman viimeistelyssä. Kehittämissuunnitelma valmistui vuoden 2005 lopulla. Tämän jälkeen prosessia on jatkettu seurantasuunnitelman ja toimenpideohjelman laadinnalla. Seurantasuunnitel- massa on esitys kehittämissuunnitelman toteutumisen ja merkittävimpien
    [Show full text]
  • Cattle Teeth in Graves. Interpretations of Animal Bones Found in Finnish Inhumation Graves (Ca AD 550- 1700)
    Cattle Teeth in Graves Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550-1700) Hanna Kivikero Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies University of Helsinki Master’s thesis in Archaeology 1.2.2011 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos Institution – Department Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Författare – Author Hanna Kivikero – Title Cattle teeth in Graves. Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550- 1700). – Subject Arkeologia art – Level – Month and year – Number of pages Pro gradu 02/2011 90 + liitteet 46 sivua Tiivistelmä Referat – Abstract Hautauksen luonne on aina rituaalinen. Tämä seikka on usein unohdettu suomalaisissa ruumishautauksissa, joista löytyy eläinluita. Vain vainajan yhteydestä löytyneille eläintenluille on pohdittu rituaalisia merkityksiä. Haudan täytemaasta, joka on osa hautausta, löytyneet eläintenluut on aikaisemmassa tutkimuksessa jätetty usein huomioimatta. Tässä opinnäytteessä pohditaan eläinluiden funktiota ja tulkintamalleja hautauksissa. Lähtökohtana on kuusi eriaikaista kohdetta. Myöhäiseen rautakauteen (ja mahdollisesti keskiaikaan) sijoittuva Euran Luistarin kohde sijaitsee länsirannikolla ja keskiaikainen kyläkalmisto Finno sijaitsee Espoossa, etelärannikolla. Lisäksi aineistossa on kaksi kaupunkikohdetta Turku ja Porvoo, joista Turusta tutkittava kalmisto ajoittuu myöhäiskeskiaikaan ja uuden ajan taitteeseen ja Porvoo 1700-luvulle. Itä-Suomesta mukana
    [Show full text]
  • 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * Viesti Jokaiseen Talouteen Joka Viikko - Alueviesti
    MEDIA- TIEDOT 2016 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * www.alueviesti.fi Viesti Jokaiseen Talouteen Joka Viikko - Alueviesti Kustannusliike Aluelehdet Oy on vuonna Yhdeksän kunnan alueella ilmestyvä Alue- 1980 perustettu perheyritys, joka julkai- viesti on yli kolmenkymmenen toiminta- see alueellista kaupunkilehteä Alueviestiä. vuotensa aikana vakiinnuttanut vahvan ase- Sanomalehtien liittoon kuuluva, puoluee- man alueellisena tiedotusvälineenä. ton ja riippumaton Alueviesti on yksi har- Alueviesti jaetaan vuoden 2016 alusta Al- voista kaupunkilehdistä, joka ei ole suur- ma Manun varhaisjakelun välityksellä. Var- ten lehtikonsernien omistuksessa vaan toi- haisjakelualueen ulkopuolella lehti jaetaan mii yrittäjäpohjalta. noutolaatikoihin. Jakelualue Sastamala, Huittinen, Punkalaidun, Lavia, Köyliö, Säkylä ja Ko- kemäki. Alueviesti tavoittaa joka viikko yli 33 000 taloutta. Kuukauden ensimmäinen numero jaetaan myös Nokialle ja Lavia Euraan. Tällöin jakoalueeseen kuuluu 47 000 taloutta. Kuu- kauden kolmas lehti jaetaan myös Euraan, jolloin jako kattaa Suodenniemi 37 000 taloutta. Alueviesti jaetaan keskiviikkoisin kotitalouksien lisäksi yrityk- Kiikoinen siin, oppilaitoksiin, opiskelija-asuntoloihin, palvelutaloihin ja sairaaloihin. Mouhijärvi Nokia Lehden voi tilata jakelualueen ulkopuolelle Suomessa 64€ / vuosi, 19€ / 3kk (sis. alv:n 10%) Sastamala Noutopisteet Kokemäki Äetsä Sastamala • Sale Kiikka • ABC Kiikoinen • Sastamalan kaupungintalo Vammala • Alueviesti • Heinon Leipomo Huittinen • Häijään Säästömarket • ABC Huittinen
    [Show full text]
  • Free Travel Guide Visitloviisa.Fi
    ENGLISH Loviisa Free travel guide visitloviisa.fi 2019 1 2 The Coastal Loviisa is the best small town in Finland! Loviisa, founded in 1745, has an interesting history. The town features fabulous town architecture, an inviting guest harbour and a unique feeling created by historical buildings, blooming gardens and a compact town centre. Pictorial countryside, beautiful archipelago, old Strömfors Iron Works milieu and versatile outdoor life opportunities will optimise your visit. And of course the children will also enjoy themselves in this home town of children’s Jill and Joy (Onneli and Anneli) movies. All this you can find along the E18 highway, less than an hour’s drive from Helsinki and within easy reach from Porvoo, Kotka and Kouvola. The Loviisa-dwellers are the friendliest along the south coast of Finland, wishing their guests warmly welcome. Free Welcome to Loviisa! parking! visitloviisa.fi CONTENTS Sights p. 4 • Events p. 10 • Nature & Activities p. 16 • Shopping p. 18 • Eat & Drink p. 20 • Accommodation p. 23 • Services & Service catalogue p. 24 ”Come here! There are superb What facilities for Relaxed atmosphere canoeing chances outdoor life! Hiking, and nice people. in Loviisa: you can biking, canoeing … #plagen #beachlife paddle even with your you name it … in an epic #happy #holiday head down below the old iron works milieu! surface! When will #eventhedoglikesit you join us? #strömforsironworks #realmenusecanoes 3 Just like in the old times! Wooden houses & cobblestone streets The historical lower part of town by the seaside is one of the most uniform 18th century wooden town sections in Finland. Cobblestones, sandy alleys, sheltered courtyards and bright-coloured facades make you smile.
    [Show full text]
  • 1 Partial Translation from the Book: Air Force Participation in the Finnish
    Partial translation from the book: Air Force Participation in the Finnish War of Independence in Year 1918 by Aarne Bremer, 1934 Translated by Seppo Koivisto, 2.2.1999; updated 18.5.1999, 15.5.2004 Chapter II. German Air Activity in Finland 1918 (pages 170-202) Initial Phase of Getting Aid (page 170) The greatest aid, that Finland received already in the preparatory stages and then during the war, came from Germany. Already in autumn 1917 arms shipments came from there to arm the home defence. During the Independence War large amounts of arms and ammunition were further bought from Germany. In February 1918 Germany agreed to send the Königlicher Preussischer Jägerbataillon Nr. 27 (of Finnish volunteers) to Finland. When the red danger was continuously worsening in Southern Finland, made Councillor of State Hjelt, a Finn that had greatest influence in Germany, his best to get aid to Finland. (Edvard Hjelt, 1855-1921, was an active and sometimes arbitrary representative of the Finnish Senate in Germany. He for instance issued a Finnish passport in false name to General Ludendorf after his resignation.) On February 11th the peace negotiations between Germany and Russia at Brest-Litovski were interrupted. By threatening St. Petersburg from Finland, Germany would force Russia swiftly for final conclusion of peace. For this Germany would not need large forces, just so much that the white Finland would win. German high command asked councillor of state Hjelt to send an urgent request for armed assistance. Councillor of State Hjelt saw, that he could fulfil this request, as he had received a telegram from Councillor of State A.
    [Show full text]
  • JÄTETAKSA - Järjestetty Jätteenkuljetus 1.1
    JÄTETAKSA - järjestetty jätteenkuljetus 1.1. 2019 alkaen Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärvi ja Suodenniemi), Tampere, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi. Tästä koosteesta puuttuvat pakkausjätteet (49 §) ja jätteenkäsittelymaksut (50 §). Ne löytyvät: www.pjhoy.fi/hinnat Kotitalouksien vaaralliset jätteet maksutta. Jätetaksan on hyväksynyt alueellinen jätehuoltoviranomainen. Jätetaksa, osa 1/3 - järjestetty jätteenkuljetus 1.1. 2019 alkaen Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärvi ja Suodenniemi), Tampere, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi. Jätetaksan on hyväksynyt alueellinen jätehuoltoviranomainen. Tekstiosa Kuntavastuulliset jätehuoltopalvelut I Jätetaksan perusteet, kohdentaminen ja velvoite jätemaksun suorittamiseen Soveltamisalue 1 § Tätä jätetaksaa sovelletaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueen osakaskunnissa (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärvi ja Suodenniemi), Tampere, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi). Pirkanmaan Jätehuolto Oy hoitaa osakaskuntien lukuun kunnan järjestämän jäte- huollon perustuen jätelain 646/2011 lukuun 5. Jätehuoltoviranomainen määrää jätemaksut maksettavaksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle tämän jätetaksan mukaisesti. Jätetaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton hin- ta. 2 § Tätä taksaa sovelletaan jätelain
    [Show full text]
  • Ijjm Tilastokeskus Lul Tilastokeskus ¡Sm Statistikcentralen 11 Statistics Finland Länsi-Suomen Katsaus
    Länsi-Suomen katsaus 1997 mmrnmmmmm ijjm Tilastokeskus lUl Tilastokeskus ¡Sm Statistikcentralen 11 Statistics Finland Länsi-Suomen katsaus Oulu 1997 Tiedustelut: Esko Syrjäkari (08) 5372045 Leena Jäntti (08) 5372046 Sirkku Hiltunen(08) 5372046 Kansikuva: Mervi Heusala, Tatsi Oy ISSN 1239-7482 ISBN 951-727-386-X © 1997 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Multiprint, Oulu 1997 ALKUSANAT Länsi-Suomen katsaus 1997 on yksi neljästä Tilastokeskuksen tekemästä aluekatsausjulkai- susta. Muut vastaavalla tietosisällöllä ja esitystavalla toteutetut aluejulkaisut ovat Pohjois-Suo- men, Itä-Suomen ja Etelä-Suomen katsaukset. Katsausjulkaisujen aluerajaukset noudattavat uuden läänijaon mukaisia rajoja. Lapin ja Oulun läänien tiedot on kuitenkin esitetty samassa julkaisussa - Pohjois-Suomen katsauksessa. Tässä katsauksessa esitetään tiedot uuden Länsi- Suomen läänin alueesta (Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Vaasan Rannikkoseudun, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat). Julkaisusarja on jatkoa ja laajennus aiemmin kuudesti Oulun läänikatsauksen ja kahdesti Pohjois-Suomen katsauksen nimellä tuotetulle vuosijulkaisulle. Se oli usean vuoden ajan Tilastokeskuksen ainoa tiettyyn Suomen aluekokonaisuuteen keskittyvä kokoomajulkaisu. Katsauksen tavoitteena on antaa alueellista tietoa Länsi-Suomesta, sen maakunnista, seu­ tukunnista sekä kunnista ja niiden keskinäisistä eroavaisuuksista. Tiedot esitetään visuaalisesti joko kuntapohjaisina teemakarttoina tai diagrammeina. Tietolähteinä on käytetty
    [Show full text]
  • Toimintakertomus 2017
    MTK-Pirkanmaan TOIMINTAKERTOMUS 2017 Puheenjohtajan tervehdys .......................................................................................................................... 2 Liiton toiminta yleistä ................................................................................................................................ 4 Liiton kokoukset 2017 ............................................................................................................................... 6 Tiedotus ja viestintä ................................................................................................................................. 11 Valiokuntien ja työryhmien kokoukset .................................................................................................... 17 Kuukausittainen toiminta ......................................................................................................................... 22 Lausunnot ja esitykset .............................................................................................................................. 24 Muu toiminta ........................................................................................................................................... 24 Toimintasuunnitelma 2018 - Juhlista arkeen ........................................................................................... 26 Liiton toimisto ......................................................................................................................................... 29 Yhdistysten toiminta
    [Show full text]
  • Grundstöd: Stödregionsreform, Upphävande Av Stödrättigheter Och Överföringar Av Stödrättigheter Åren 2014 Och 2015 / Bilaga Dnro 3727/55/2014
    Grundstöd: stödregionsreform, upphävande av stödrättigheter och överföringar av stödrättigheter åren 2014 och 2015 / Bilaga Dnro 3727/55/2014 Uppdatering 24.3.2015, C-region: 508 Mänttä-Vilppula (506 Mänttä, 933 Vilppula ). Uppdatering 18.2.2015, AB-region: 609 Björneborg (537 Noormarkku, 413 Lavia) ja 423 Lieto (838 Tarvasjoki). C-region: 297 Kuopio (919 Vehmersalmi, 227 Karttula, 534 Nilsiä, 476 Maaninka). GRUNDSTÖD Kommunerna i de nya stödregionerna för grundstöd: AB-region: 020 Akaa (864 Toijala, 928 Viiala, 310 Kylmäkoski), 016 Asikkala, 018 Askola, 019 Aura, 035 Brändö, 043 Eckerö, 049 Esbo, 050 Eura (262 Kiukainen), 051 Eurajoki, 060 Finström, 061 Forssa, 062 Föglö, 065 Geta, 075 Fredrikshamn (917 Vehkalahti), 076 Hammarland, 078 Hangö, 079 Harjavalta, 081 Hartola, 082 Hattula, 086 Hausjärvi, 111 Heinola (088 Heinola, 089 Heinolan mlk), 091 Helsingfors, 098 Hollola, 102 Huittinen (913 Vampula), 103 Humppila, 106 Hyvinge, 283 Hämeenkoski, 108 Hämeenkyrö, 109 Tavastehus (083 Hauho, 210 Kalvola, 401 Lammi, 692 Renko, 855 Tuulos), 142 Iitti, 143 Ikaalinen, 153 Imatra, 149 Ingå, 165 Janakkala, 169 Jokioinen, 170 Jomala, 177 Juupajoki, 181 Jämijärvi, 186 Järvenpää, 202 S:t Karins (602 Piikkiö), 211 Kangasala (730 Sahalahti, 289 Kuhmalahti), 214 Kankaanpää, 224 Karkkila, 235 Grankulla, 322 Kimitoön (040 Dragsfjärd, 243 Kimito, 923 Västanfjärd), 245 Kervo, 257 Kyrkslätt, 271 Kokemäki, 284 Koski, 285 Kotka, 286 Kouvola (754 Anjalankoski, 044 Elimäki, 163 Jaala, 306 Kuusankoski, 909 Valkeala), 291 Kuhmoinen, 295 Kumlinge, 304 Kustavi, 316
    [Show full text]
  • Vegetation and Ecology of Black Alder
    © Suoseura — Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2018 Suo 69(2–3): 47–132Suo 69(2–3) — Tutkimusartikkelit 2018 47 Vegetation and ecology of black alder (Alnus glutinosa (L.) Gaertn.) dominated swamps and mesic forest sites in Finland Tervaleppäyhdyskuntien ekologia ja kasvillisuus Suomessa Ahti Mäkinen University of Helsinki, Finland, email: [email protected] This study includes all black alder sites (or stands) in Finland in the natural state from wet black alder swamps to fresh black alder -dominated forests. The material is based on 650 sample plots with complete descriptions of vegetation and ecology studied in altogether 200 black alder sites all over the distribution area (59°47′–66°45′N). The a priori classification of the studied sites is based on field observations during several decades and on DCA-ordination and clustering analysis (Euclidian distance with centroid group averages and the Ward linkage method) using the Finnish “Cajanderian” forest and mire site type classification approach. Based on this material, 14 black alder community types and several variations are described. Half of them are black alder swamps and the rest herb-rich and alluvial forests. Most of them are situated on lake and seashores where new sites are exposed continuously as a result of land elevation. The results of the classification are compared with the phytosociology of several Northern and Central European black alder communities. Ecological factors affecting the formation and development of black alder communities in Finland are also discus- sed. Many of these environmental factors deviate noticeably from conditions in Central Europe and are reflecting the special features of Finnish black alder swamps and forests.
    [Show full text]
  • Famine and Society in the Nineteenth Century Edited by Andrew G
    “The Enormous Failure of Nature” Famine and Society in the Nineteenth Century Edited by Andrew G. Newby VOLUME 22 Published in 2017 by the Helsinki Collegium for Advanced Studies P.O. Box 4 (Fabianinkatu 24) FI-00014 University of Helsinki Finland ISSN 1796-2986 ISBN 978-951-51-3072-3 (EPUB) © Editor & Contributors 2017 ______________________________________________________________ COLLeGIUM: Studies across Disciplines in the Humanities and Social Sciences Editors-in-Chief Timo Kaartinen Managing Editor Maija Väätämöinen Editorial Board Thomas Devaney, Josephine Hoegaerts, Nora Hämäläinen, Simo Knuuttila, Klaus Laalo, Merja Polvinen, Mari Wiklund Board of Consulting Editors Laura Assmuth, Marghareta Carucci, Denis Casey, Douglas Davies, Charles Husband, Mika Kajava, Leena Kaunonen, Kuisma Korhonen, Dan Lloyd, Petri Luomanen, Matti Miestamo, Marianna Muravyeva, Andrew Newby, Mika Ojakangas, Tom Popkewitz, Katariina Salmela- Aro, Hanna Snellman, Koen Stapelbroek, Ian Thatcher, Kristiina Taivalkoski-Shilov, Miira Tuominen, Karen Vedel, Alan Warde www.helsinki.fi/collegium/journal Cover photo: Detail from Nälkävuosien 1866-68 uhrien muistomerkki [Memorial to the Victims of the Hunger Years 1866-68], Mäntsälä, Southern Finland. Monument unveiled in 1984. Sculptor Heikki Varja (1918-1986). Photo by Andrew G. Newby. “The Enormous Failure of Nature”: Famine and Society in the Nineteenth Century Edited by Andrew G. Newby Contents 1. “The Enormous Failure of Nature”: Famine and Society in the Nineteenth 1 Century – Introductory Notes Andrew G. Newby 2. The World of the Cavan Cottier during the Great Irish Famine 9 Ciarán Reilly 3. “A Dreadful Pressure for Money”: The Bank Charter Act 1844 and Bankers 21 (Ireland) Act 1845 in the Context of the Great Irish Famine Declan Curran 4.
    [Show full text]