Alma Media 2

SISÄLLYS

Sisällys 2 Tietoja osakkeenomistajille Euroon siirtyminen 3 Yhtiökokous 3 Osingonmaksu 3 Taloudellinen informaatio 3 Vuosi 1999 lyhyesti 4 Avainluvut 5 Alma Media -konserni Liiketoiminta-ajatus 6 Liiketoiminnat 6 Organisaatio 6 Historia 7 Toimitusjohtajan katsaus 9 Journalistin puheenvuoro 12 Toimintaympäristö Markkinakatsaus 14 Liiketoimintaryhmien kehitys Alpress 17 Broadcasting 23 New Media 29 Alprint 37 Henkilöstö 42 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus 44 Konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelma 51 Konsernin ja emoyhtiön tase 52 Konsernin rahoituslaskelma 54 Emoyhtiön rahoituslaskelma 55 Tilinpäätöksen liitetiedot 56 Osakkeet ja osakkeenomistajat 66 Osakekohtaiset tunnusluvut 68 Tunnuslukujen laskentakaavat 70 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 71 Tilintarkastuskertomus 71 Hallintoneuvoston lausunto 71 Alma Media Oyj:n hallinto 72 Yhteystiedot 77 3

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperi- keskus Oy:n ylläpitämään Alma Media Oyj:n osa- kasluetteloon. Alma Media Oyj aloitti toimintansa 1.4.1998, Saadakseen osallistua yhtiökokoukseen on osak- jolloin Aamulehti-yhtymä Oy ja MTV-Yhtymä keenomistajan ilmoittauduttava yhtiölle kirjallisesti Oy sulautuivat uudeksi viestintäalan yrityk- osoitteella Alma Media Oyj, Aija Paasu, PL 140, seksi. Kummankin sulautuneen yhtiön osak- 00101 Helsinki tai puhelimitse numeroihin keet vaihdettiin Alma Media Oyj:n osakkeiksi, (09) 507 8731 ja (03) 266 6831, telefaxilla numeroon jotka on noteerattu Helsingin Pörssissä 1.4.1998 (09) 507 8774 sekä sähköpostilla osoitteeseen lukien. Sulautuminen toteutettiin yhdistelmä- [email protected] viimeistään 15.3.2000 kello menetelmän (pooling) mukaisesti, joten yhtiöt 10.00 mennessä. ovat toimineet yhteiseen lukuun vuoden 1998 Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alusta alkaen. edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisajan Konsernitasolla vuosikertomuksessa esitettä- kuluessa. vät tiedot vuosilta 1999 ja 1998 ovat täysin ver- tailukelpoisia. Konsernin emoyhtiö, Alma Media Osingonmaksu Oyj aloitti toimintansa 1.4.1998. Vuodelta 1999 esitetään normaalisti tuloslaskelma 1.1.- Alma Media Oyj:n hallitus esittää, että vuodelta 31.12.1999, konsernin tase 31.12.1999 ja rahoi- 1999 maksetaan osinkoa 4,00 mk osakkeelta. Osin- tuslaskelma 1.1.-31.12.1999. Vertailuvuoden ko maksetaan sille, joka on merkitty täsmäytyspäi- osalta esitetään Alma Media Oyj:n tuloslaskelma vänä 21.3.2000 osakkeenomistajaksi Suomen Arvo- 1.4.-31.12.1998, Alma Media Oyj:n tase paperikeskus Oy:n pitämään Alma Media Oyj:n osa- 31.12.1998 ja Alma Media Oyj:n rahoituslas- kasluetteloon. Osingonmaksupäivä on 28.3.2000. kelma 1.4.-31.12. 1998. Taloudellinen informaatio Euroon siirtyminen Alma Media julkaisee vuonna 2000 kolme osavuosi- Alma Media siirtyy voimassa olevan päätöksen katsausta. Julkistukset ovat: mukaan euron käyttöön 1.1.2002. Tilannetta —3 kk, torstai 11.5.2000 seurataan jatkuvasti ja yhtiö ylläpitää valmiut- —6 kk, tiistai 8.8.2000 ta siirtyä euron käyttöön myös nopeammassa —9 kk, tiistai 7.11.2000 aikataulussa, jos erityisiä syitä tähän ilmenee. Katsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Konserni toimii tällä hetkellä pääosin koti- Alma Media Oyj:n vuosikertomus ja osavuosikat- markkinoilla, eikä sillä ole merkittävää liiketoi- saukset lähetetään automaattisesti kaikille osake- mintaa maissa, jotka siirtyvät ensimmäisinä omistuksensa arvo-osuusjärjestelmään rekisteröineil- euron käyttöön, joten euron nopeammalla le osakkeenomistajille heidän rekisterinhoitajalleen käyttöönotolla ei ole saatavissa erityisiä kilpai- ilmoittamaansa osoitteeseen. luetuja tai säästöjä. Tässä vuosikertomuksessa esitetään luvut Julkaisuja voi tilata osoitteella: pääsääntöisesti markkoina. Vuosikertomuk- Alma Media Oyj, Konserniviestintä sessa esitettävät euromääräiset luvut on muu- PL 140, 00101 Helsinki tettu markoista euroiksi kertoimella 5,94573. [email protected]

Yhtiökokous Kaikki Alma Media Oyj:n julkaisemat pörssi- ja lehdistötiedotteet ovat luettavissa Alma Media Oyj:n Alma Media Oyj:n varsinainen yhtiökokous kotisivulta osoitteesta www.almamedia.fi. Yhtiön pidetään torstaina 16.3.2000 kello 17.00 Ma- julkaisemat pörssitiedotteet voi tilata maksutta säh- rina Congress Centerissä, osoitteessa Kataja- köisessä muodossa täyttämällä kotisivulta tiedottei- nokanlaituri 6, 00160 Helsinki. Kokouksessa den tilauslomakkeen. Tiedotteet toimitetaan tilaajien käsitellään yhtiöjärjestyksen 14 §:ssä mainitut ilmoittamiin sähköpostiosoitteisiin joko suomen- tai varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi mää- englanninkielisinä. rätyt asiat. Yhtiön kotisivuilla julkistetaan myös kaikki sijoit- Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat sekä halli- tajille ja osakkeenomistajille suunnattu taloudellinen tuksen ehdotukset ovat osakkeenomistajien informaatio, mikä liittyy yhtiön tilinpäätökseen ja nähtävinä viikon ajan ennen yhtiökokousta osavuosikatsauksiin. yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Etelä- esplanadi 14, Helsinki. Yhtiökokoukseen on oikeus osallistua osak- keenomistajalla, joka on viimeistään 10.3.2000 Alma Media 4

VUOSI 1999 LYHYESTI diayhtiö. Alma Media -konsernin uusmediatoiminto- jen konsolidoitu liikevaihto oli 29 milj. mk ja liike- tappio 28 milj. mk. Digitaaliseen tekniikkaan perustuvien uusien Alma Median painotoiminnasta vastaavan jakelukanavien käyttöönotto vaikuttaa entistä Alprint Oy:n vuosi oli vaikea. Vuoden 1998 syksystä enemmän joukkoviestintäalan yritysten toimin- alkaen painotuotteiden vienti Venäjälle on ollut sel- taympäristöön. Erilaisten päätelaitteiden val- keästi viime vuosia alhaisemmalla tasolla. Alprintin mistajien, viestintäteknologiaan erikoistunei- vienti Venäjälle laski edellisvuodesta 120 milj. mk. den yhtiöiden, teleoperaattoreiden ja sisältöjä Vapautunut tuotantokapasiteetti on lisännyt hinta- tuottavien mediayhtiöiden raja-aidat ovat häl- kilpailua sekä vienti- että kotimarkkinoilla. Alprintin venemässä. Valmistautuminen uuteen viestin- liikevaihto oli 786 milj. mk vuonna 1999 ja liike- nän aikakauteen on johtanut fuusioihin ja pe- voitto oli vain lievästi positiivinen. rinteisiä toimialarajoja ylittäviin yritysjärjeste- Alma Media -konsernin liikevoitto laski 188 milj. lyihin niin Suomessa kuin muuallakin maail- mk:aan ja voitto ennen satunnaisia eriä oli 173 milj. massa. Uusien viestintäteknologioiden hyödyn- mk. Tulos osaketta kohti oli 7,15 mk ja sijoitetun tämisessä Suomi on maailman johtavia maita. pääoman tuotto 11 %. Korollinen nettovelka pysyi Vuoden lopulla jo 1,3 miljoonaa suomalaista samalla tasolla ja omavaraisuusaste parani 52 %:iin. oli käyttänyt Internetiä. Mittavista investoin- Hallitus esittää yhtiökokoukselle osingoksi 4,00 neista huolimatta uusien mediatuotteiden markkaa osakkeelta. osuus mediamainonnasta on vielä varsin pie- ni. Toimintaympäristö 2000 Mediamainonnan määrä kasvoi Suomessa Liikevaihto edellisvuodesta 5,6 %. Sanomalehtien, televi- Alpressin toimintaympäristön odotetaan pysyvän sion ja aikakauslehtien osuus Suomen media- kuluvana vuonna suotuisana. Vuoden 2000 alusta Mmk tuotoista oli vuonna 1999 yli 90 %. Ennusteis- lukien Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:n kirjapai- 3 000 ta poiketen sanomalehtien markkinaosuus Suo- notoiminta on liitetty Alprintiin. Pohjolan Sanomien men mediamainonnasta kasvoi vuonna 1999, painaminen siirrettiin 1.3.2000 Kemistä Rovanie- 2 500 kun taas televisio on menettänyt lievästi osuut- melle ja painotoiminta Kemissä lopetettiin.

2 000 taan. Venäjän viennin romahtaminen vuonna MTV Oy:ssä on käynnistetty merkittävä ohjelma 1998 vaikeutti painoalan toimintaympäristöä. toiminnan tehostamiseksi ja media-asiakkaiden pal- 1 500 velun parantamiseksi. MTV Oy käynnisti helmi- kuussa 2000 uuden TVTV! -kaapelikanavan. Tele- 1 000 Tulos heikkeni sanomalehtien visiomainonnan ja MTV Oy:n liikevaihdon odote- 500 ennätysvuodesta huolimatta taan kasvavan edellisvuodesta. MTV Oy:llä on digi- Alma Media konsernin sanomalehtien kustan- taaliset toimiluvat nykyiselle MTV3-kanavalle, alu- 0 1995 1996 1997 1998 1999 tamisesta vastaavalle Alpress Oy:lle vuosi oli eellisille CityTV-kanaville ja urheilukanavalle. Kana- erinomainen. Sekä levikki- että ilmoitustuotot vien on määrä käynnistyä elokuussa 2001. kasvoivat selvästi. Vuoden aikana Kainuun Alma Media on päättänyt kasvattaa panostuk- Sanomain Kirjapaino Oy:stä tuli Alpressin siaan uusmediaan. New Media -liiketoimintaryh- konserniyhtiö. Alpressin liikevaihto kasvoi mään koottujen ja Alpressissä olevien uusmediatoi- 18 % 1 301 milj. mk:aan ja liikevoitto kohosi mintojen yhteenlasketun liikevaihdon odotetaan 172 milj. mk:aan. kaksinkertaistuvan ja suhteellisen kannattavuuden Liikevoitto Broadcasting-liiketoimintaryhmään kuulu- odotetaan parantuvan. Mmk van MTV Oy:n katseluosuus on säilynyt kor- Alprint muutti organisaatiotaan vuoden 1999 kealla yli 40 %:n tasolla. Tästä huolimatta sen syksyllä fuusioimalla kaikki toimintonsa Alprint 300 liikevaihto laski ennakoitua heikommasta mai- Oy:öön ja siirtymällä neljän tuotantolinjan organi- 250 nosajan kysynnästä johtuen 4 % 1 064 milj. saatioon. Kuluvan vuoden aikana aikakauslehtipai- mk:aan ja sen liikevoitto oli 48 milj. mk. not keskitetään yhteen moderniin tuotantoyksik- 200 Merkittävimmän osakkuusyhtiön TV4 AB:n köön. Markkinatilanteeseen ei odoteta merkittäviä

150 tulos on sen sijaan kehittynyt suotuisasti. muutoksia. Alma Media on panostanut voimakkaasti 100 uuden median tutkimukseen ja tuotekehityk-

50 seen. Vuoden 1999 aikana konsernin uusme- diapalvelut koottiin New Media -liiketoiminta- 0 ryhmäksi. Alma Media konsernin verkkopalve- 1995 1996 1997 1998 1999 luita käyttää viikoittain (joulukuu 1999) yli 400 000 suomalaista. Käyttäjämäärillä ja Internet-mainonnan markkinaosuudella mitat- tuna Alma Media on Suomen johtava uusme- 5

Avainluvut Kurssikehitys 1.4.1998-31.12.1999 1999 1998

euroa 45 Liikevaihto, Mmk 2 911 2 868 40 Liikevoitto, Mmk 188 242 35 Liikevoitto/liikevaihto, % 6,5 8,4 30 Voitto ennen satunnaisia eriä, Mmk 173 225 25 Tilikauden voitto, Mmk 114 163 20 Investoinnit, Mmk 253 219 15 98- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 99- 99- 99- 99- 99-99- 99- 99- 99- 99- 99- 99- 99- vko 14 18 22 26 30 34 38 42 46 50 01 05 09 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 Investoinnit/liikevaihto, % 8,7 7,6

I-sarja Korolliset nettovelat, Mmk 631 630 II-sarja Sijoitettu pääoma 31.12., Mmk 1 912 1 868 Sijoitetun pääoman tuotto, % 10,5 13,6 Liiketoiminnan rahavirta, Mmk 193 246 Omavaraisuusaste, % 52 51 Velkaantumisaste (Gearing), % 40 39 Tulos/osake, mk 7,15 9,21 Oma pääoma/osake, mk 79,00 76,60 Osinko/osake, mk 4,00 *) 4,00 I-osake 31.12., euroa 31,00 28,42 **) II-osake 31.12., euroa 32,00 27,75 **) Tulos/osake Markkina-arvo, Mmk 2 953 2 623 Henkilöstö 31.12. 4 057 4 023 mk

12 *) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. **) Kurssi muutettu euroiksi 10

8

6 Liikevaihto ja liikevoitto/-tappio liiketoimintaryhmittäin (milj. mk) 4 Liikevaihto Liikevoitto/-tappio 2 1999 1998 % 1999 1998 %

0 1997 1998 1999 Alpress 1 301 1107 18 172 150 15 Broadcasting 1 064 1114 -4 48 111 -57 New Media*) 29 14 107 -28 -16 -75 Alprint 786 880 -11 0 29 - Emoyhtiö ja muut liiketoiminnat 63 66 -5 -9 -32 72 Konsernin sisäinen liikevaihto/ Konsernikirjaukset -332 -313 6 5 0 - Yhteensä 2 911 2 868 2 188 242 -22

(* New Media -liiketoimintaryhmän luvut eivät noudata juridista organisaatio- ta. Alpressin kanssa olevat päällekkäisyydet eliminoitu konsernikirjauksissa.) Alma Media 6

ALMA MEDIA -KONSERNI JA LIIKETOIMINTA vastaa Alma Media -konsernin etujen valvonnasta Oy Suomen Uutisradio Ab:ssä (Radio Nova) ja Alma Media on joukkoviestintäalan yritys, jonka kes- Ruotsissa toimivassa TV4 AB:ssä. keinen osaamisalue on sisällöltään monipuolisten ja laadukkaiden informaatio-, viihde- ja mediapalvelujen New Media tuottaminen ja jakelu mahdollisimman monia nykyisiä ja tulevia jakelukanavia hyödyntäen. Uusi media ja New Media -liiketoimintaryhmä muodostuu kahdesta uusimman tekniikan hyödyntäminen sisältöjen ja palve- yhtiöstä. Alma Media Net Ventures Oy vastaa kon- lujen jakelukanavana nähdään perinteistä joukkovies- sernin verkkopalvelujen teknisestä ylläpidosta, kehitys- tintää tukevana välttämättömänä panostusalueena. hankkeista ja tutkimustoiminnasta ja Alma Media Perinteisen ja uuden median osaamisen yhdistämisellä Interactive Oy vastaa liiketoimintaryhmän kaupallisis- voidaan varmistaa suurten kuluttajakohderyhmien ja ta toiminnoista ja sisältöhankkeista. Alma Media on mainostaja-asiakkaiden tyytyväisyys konsernin tuot- Suomen johtava verkkopalveluiden tuottaja. Alma teisiin ja samalla mahdollistaa kuluttajille anonyymi- Median verkkopalveluilla on viikossa yli 400 000 teetin suojaavat personoidut mediapalvelut. käyttäjää. Konsernin tavoitteena on kaikissa olosuhteissa taloudellisesti kannattava toiminta, jotta osakkeen- Painotoiminta omistajat voivat olla tyytyväisiä sijoitukseensa ja siitä saamaansa tuottoon. Alprint-liiketoimintaryhmä vastaa konsernin paino- toiminnasta. Sen liiketoiminta on jaettu cold set, heat Alma Media on Helsingin Pörssissä noteerattu set, hybridi- ja erikoistuotteet -tuotelinjoihin, joita joukkoviestintäyritys. Konsernin pääliiketoimin- kaikkia palvelee yhteinen prepress-yksikkö. Alprintin ta-alueita ovat sanomalehtien kustantaminen, liikevaihdosta noin kolmannes muodostuu konsernin televisio- ja radioliiketoiminta, uusmedia ja pai- omien lehtien painamisesta, kolmannes painotöistä notoiminta. muille kotimaisille kustantajille ja kolmannes vienti- Konsernin liikevaihto oli 2,9 miljardia mk toimituksista. Tärkeimmät vientikohteet ovat Pohjois- vuodelta 1999 ja sen palveluksessa työskentelee maat ja Venäjä. noin 3 000 kokoaikaista ja noin 1 000 osa- aikaista työntekijää. Emoyhtiö Sanomalehdet Konsernin emoyhtiönä toimii Alma Media Oyj, jonka osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä. Kaikkiaan Alma Median sanomalehtien kustantamisesta yhtiöllä on noin 3 800 osakkeenomistajaa. Alma vastaa Alpress-liiketoimintaryhmä. Alpress kus- Media Oyj omistaa liiketoimintaa harjoittavien tytär- tantaa yhteensä yli kolmeakymmentä sanoma- yhtiöiden osakkeet ja lisäksi konsernin kiinteistö- lehteä. Sanomalehtien yhteenlaskettu levikki on omistus on keskitetty pääosin emoyhtiöön. Emoyhtiö yli 575 000 kappaletta ja päivittäin lehdet tavoit- vastaa keskitetysti koko konsernin ohjauksesta ja ra- tavat yli 2,1 miljoonaa lukijaa. hoituksesta sekä harjoittaa arvopaperikauppaa ja muuta sijoitustoimintaa. Alma Media Oyj:n Televisio ja radio konsernihallinto käsittää konsernin johdon lisäksi talous-, kehitys- ja viestintätoiminnot. Näiden lisäksi Broadcasting-liiketoimintaryhmä vastaa Alma emoyhtiöön keskitettyjä konsernipalveluja ovat henki- Median radio- ja televisioliiketoiminnasta. Lii- löstöhallinto, kiinteistöhallinto, lakiasiat, hankintatoi- ketoimintaryhmään kuuluu valtakunnallisesta mi ja tietotekniikka. Näiden tehtävien lisäksi merkittä- MTV3-kanavasta ja kaapelikanava TVTV!:sta vä osa Alma Median uuden median tutkimus- ja tuo- vastaava MTV Oy. Lisäksi liiketoimintaryhmä tekehitystoimintaa on keskitetty emoyhtiöön.

ALMA MEDIA Oyj Talous ja hallinto Kehitys Viestintä

ALPRESS BROADCASTING NEW MEDIA ALPRINT Valtakunnalliset sanomalehdet MTV Oy Alma Media Net Ventures Oy Cold Set -tuotelinja Kauppalehti MTV3 Alma Media Interactive Oy Heat Set -tuotelinja Iltalehti TVTV! Hybridi-tuotelinja Maakuntalehdet Osakkuusyhtiöt Suurimmat verkkopalvelut Erikoistuotteet-tuotelinja Aamulehti TV4 AB (23%) MTV3i Alprint Prepress Satakunnan Kansa RADIO NOVA (48%) Iltalehti Online Lapin Kansa Kauppalehti Online Pohjolan Sanomat DIME Kainuun Sanomat Jobline Paikallislehdet (15 kpl) Kaupunki- ja ilmaisjakelulehdet (8 kpl) 7

HISTORIA 1918 Kainuun maalaisliittolaiset perustavat vuonna 1918 1846 Kajaaniin Kainuun Sanomat -sanomalehden. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö saa 1846 keisarilliselta senaatilta 1928 luvan kirjapainotoiminnan aloittamiseen Suomessa. Kirjapaino käynnistetään 1849 ja Rovaniemellä ilmestyvä Lapin Kansa perustetaan se aloittaa vuonna 1847 perustetun Suometar- vuonna 1928 maalaisliiton Itä-Lapin alueen äänen- nimisen sanomalehden painamisen. Lehti kannattajaksi. Vuonna 1958 lehdestä tuli poliittises- ilmestyi Uusi Suometar nimisenä 1869-1918 ja ti riippumaton, kun Maalaisliitto kielsi Lapin Uusi Suomi -nimisenä 1918-1991. Kansalta oikeuden esiintyä puoluelehtenä.

1873 1957 Poriin perustetaan vuonna 1873 suomenkieli- Oy Mainos-TV-Reklam Ab perustetaan. Osakkeen- nen Satakunta-lehti. Nuorsuomalaiset perusti- omistajiksi merkittiin 108 yritystä Suomen Ilmoit- vat vuonna 1907 Satakunnan Sanomat -nimi- tajat r.y:n, Suomen mainostoimistojen liiton ja Fil- sen lehden. Nämä lehdet yhdistyivät vuonna minvalmistajain liiton jäsenistöstä. 13.8.1957 näh- 1917 Satakunnan Kansaksi. tiin Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n ensimmäinen lähe- tys. Yhtiö on Euroopan kolmanneksi vanhin kaupal- 1881 linen televisioyhtiö. Tampereen Kirjapaino Oy julkaisee ensimmäi- 1980 sen Aamulehden 3.12.1881. Tällä hetkellä Aamulehti on Suomen toiseksi suurin 7-päiväi- Uusi Suomi Oy perustaa Iltalehden Uuden Suomen nen sanomalehti. Aamulehteä kustantava kolmanneksi painokseksi. Iltalehti on viime vuosina Tampereen Kirjapaino Oy hankki 1970 ja -80 voimakkaimmin levikkiään kasvattanut sanomalehti luvuilla omistukseensa useita paikallislehtiä ja Suomessa. Iltalehti alkoi ilmestyä myös Internetissä laajensi toimintaansa myös painotoiminnassa. lokakuussa 1995. Yhtiö hankki omistukseensa 1980-luvulla run- saasti myös tietotekniikka-alan yrityksiä. 1982 1898 Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n nimi muutetaan MTV Oy:ksi. Suomen Liikemiesyhdistys perustaa vuonna 1898 liike-elämän tarpeisiin kerran viikossa 1985 ilmestyvän Kauppalehti -nimisen aikakausleh- den. Vuonna 1918 lehti muuttui sanomaleh- Oy Kolmostelevisio Ab perustetaan 25.11.1985. Sen deksi. Vuonna 1958 lehden osti Uusi Suomi omistajat olivat Oy Yleisradio Ab 50 %, MTV Oy Oy. Nykyisin Kauppalehti on Suomen johtava 35 % ja Nokia 15 %. Yhtiön perustaminen oli mer- taloussanomalehti. Se ilmestyy viitenä päivänä kittävä askel kohti omaa televisiokanavaa. viikossa, minkä lisäksi lehti julkaisee kaksi ker- taa kuukaudessa ilmestyvää Kauppalehti 1988 Optio- nimistä talousaikakauslehteä. Vuonna 1996 perustettu Kauppalehti Online on Vuonna 1988 Tampereen Kirjapaino Oy ja Uusi Suomen suosituin talousalan verkkopalvelu. Suomi yhdistetään erääksi Suomen merkittävimmäk- si sanomalehtien kustantajaksi. Uusi yhtiö nimettiin 1915 myöhemmin Aamulehti-yhtymä Oy:ksi. Aikaisemmin Torniossa Tornion Laakso -ni- 1992 mistä lehteä kustantanut yhtiö perustaa Kemiin Pohjolan Sanomat -sanomalehden. Vuonna Aamulehti-yhtymän painotoimintaa harjoittavat 1918 alunperin sitoutumattomasta lehdestä yksiköt kootaan yhtiöryhmäksi, joka nykyisin tunne- tuli Maalaisliiton (Suomen Keskusta) äänen- taan Alprintinä. kannattaja. 8

1993 MTV Oy saa oman toimiluvan ja se saa kokonaisen Suomalaisen Kirjallisuuden kanavan käyttöönsä. MTV3-kanavan ensimmäisen Seuran Kirjapaino painoi vuoden katseluosuus oli 43 %. MTV Oy:stä tulee Suometarta vuosina 1849— 1866. Lehti ilmestyi myöhem- Euroopan Yleisradioliiton jäsen. min Uusi Suometar ja Uusi Suomi -nimisinä. 1994 Aamulehti-yhtymä aloittaa sanomalehtien julkaise- misen päivittäin suljetussa verkossa. Teknillisen Korkeakoulun verkossa julkaistu OtaOnline sisältää Vuonna 1881 ilmestymisensä Aamulehden, Kauppalehden ja Iltalehden mate- aloittaneen Aamulehden levikki oli noussut vuosisadan riaalia. OtaOnline on Suomen ensimmäinen verkko- vaihteeseen mennessä noin lehti. kymmeneentuhanteen kappa- leeseen. 1995 Lapin Kansa Oy:stä tulee Aamulehti-yhtymän kon- serniyhtiö. Iltalehti Online ja MTV3i aloittavat toi- mintansa Internetissä. Oy Mainos-TV-Reklam Ab perustettiin 29.4.1957. Sen ensimmäinen tv-lähetys näh- tiin 13.8.1957. 1996 Toimituspäällikkö Kyllikki Stenroos veti 60-luvulta läh- Satakunnan Kirjateollisuus Oy:stä tulee Aamulehti- tien perheet tv-ruudun ääreen Tänään kotona -ohjel- yhtymän konserniyhtiö. Aamulehti-yhtymä Oy ja missa. MTV Oy ovat mukana perustamassa Oy Suomen Uutisradio Ab:tä. Yhtiö saa Suomen ensimmäisen toimiluvan kaupallisen valtakunnallisen radiotoi- minnan harjoittamiseen.

1997 Aamulehti-yhtymä Oy:n ja MTV Oy:n hallitukset Vuonna 1988 Uusi Suomi Oy:n osakkeet vaihdettiin allekirjoittavat sopimuksen yhtiöiden fuusioimisesta Tampereen Kirjapaino Oy:n Alma Media Oyj:ksi. Radio Nova aloittaa toimin- osakkeiksi. Uuden yhtiön nimeksi tuli Aamulehti-yhtymä tansa. Alma Media omistaa radiosta 48 %. Oy, jonka pääkonttori sijaitsi Aamulehti-yhtymä Oy ja MTV Oy ostavat yhdessä Tampereen Sarankulmassa. 23,4 % Ruotsissa toimivasta TV4 AB:stä.

1998 Alma Media Oyj aloittaa virallisesti toimintansa Tällä napinpainalluksella MTV 1.4.1998. Pohjolan Sanomat Oy:stä tulee lokakuus- siirtyi omalle kanavalle vuo- den vaihtuessa 1.1.1993. sa Alma Median konserniyhtiö. Vasemmalta MTV Oy:n toimi- tusjohtaja Eero Pilkama, hal- lintoneuvoston puheenjohtaja Timo Karake, hallituksen 1999 puheenjohtaja Kalle Isokallio ja MTV Oy:n varatoimitusjoh- Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:stä tulee konser- taja Jaakko Paavela. niyhtiö helmikuussa. Valtioneuvosto myöntää MTV Oy:lle kolme digitaalista toimilupaa. Alma Media Kuva: Lehtikuva Oy Aamulehti-yhtymä Oy:n ja MTV Oy:n -konsernin uuden median toiminnot yhdistetään New hallitukset hyväksyivät 22.4.1997 sulau- Media -liiketoimintaryhmäksi. Alprintin kaikki toi- tumissopimuksen, jonka mukaan Aamulehti-yhtymä Oy ja MTV Oy yhdis- minnot fuusioidaan Alprint Oy:öön ja toiminta orga- tetään Alma Media Oyj:ksi. Kuvassa nisoidaan neljään asiakkaita palvelevaan tuotelin- MTV Oy:n toimitusjohtaja Eero Pilkama, Aamulehti-yhtymä Oy:n hallituksen jaan. MTV Oy päättää käynnistää TVTV! -kaapeli- puheenjohta Tauno Matomäki, MTV kanavan. Oy:n hallituksen puheenjohtaja Björn Mattsson ja Aamulehti-yhtymä Oy:n toi- mitusjohtaja Matti Packalén. 9

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS On myös mahdotonta vetää selvää rajaa perinteisen ja uuden median välille. Kauppalehti luetaan perin- teiseen mediaan ja Kauppalehti Online uuteen medi- Alma Median muodostamisen taustalla oli vah- aan, mutta ilman Kauppalehden vahvaa brandia ei va strateginen näkemys siitä, että digitalisoin- Kauppalehti Online olisi voinut kasvaa Suomen joh- nin myötä eri massamediamuotojen jyrkät rajat tavaksi verkkopalveluksi talouden alalla. Tänään tulevat häipymään. Ei ole enää passiivisia luki- Kauppalehti on painettavan lehden ja Internetissä joita, katselijoita ja kuuntelijoita, vaan kulut- toimivan online-palvelun lisäksi osa MTV3-kanavan tajat vaativat massaviestinnän lisäksi pitkälle- talousuutisia ja keskeinen osa Suomen mobiilipalve- kin personoituja informaatio-, viihde- ja elä- luiden taloussisältöä GSM- ja WAP-ympäristöissä. myspalveluita. Olemme jo siirtyneet informaa- Suomessa toimivat media-alan yritykset ovat eri- tiotaloudesta elämystalouteen, jossa kuluttaja, tyisen hyvässä asemassa tässä kehityksessä, sillä mis- ei palveluiden tarjoaja, valitsee sen kanavan, sään muualla maailmassa ei ole edistyksellisempää mitä myöden hän haluaa vastaanottaa näitä tekniikkaa ja toimintaympäristöä uusien tuotteiden palveluita. Tulevaisuuden joukkoviestintäyri- ja palveluiden kehittämiseksi. Osoituksena uuden tyksillä on oltava mahdollisimman monipuoli- median keskeisestä roolista joukkoviestinnässä set jakelukanavat palveluilleen. Alma Media kokosi vuoden aikana uuteen mediaan Näkemys viestinnän konvergenssistä on liittyvät toiminnot New Media -liiketoimintaryh- edelleen vahvistunut, sillä viimeisten kolmen mäksi, Alpressin, Broadcastingin ja Alprintin rinnal- vuoden aikana nähty kehitys niin Suomessa le. kuin maailmallakin on osoittanut, että juuri Sanomalehtien kustantamiselle vuosi oli hyvä. media-ala tulee olemaan eräs eniten uuden tek- Sanomalehdet voittivat markkinaosuutta mediamai- niikan luomista mahdollisuuksista hyötyvistä nonnasta. Alpressin liikevaihto ja liikevoitto kohosi- aloista. Telekommunikaatiosektorille merkittä- vat ennätystasolle. Erityisen positiivistä vuodessa oli vä virstanpylväs kehityksessä oli palveluiden valtakunnallisten lehtien menestys. Kauppalehden muuttuminen langattomiksi. Media-alan kehit- levikki kasvoi kilpailutilanteesta huolimatta 2 % . tymisen kannalta on erityisen tärkeää, että laa- Levikin kasvu on saavutettu laadulla ja kovalla työl- jakaistaiset nopeat verkot ja niitä hyödyntävät lä, sillä samaan aikaan sekä ilmoitus- että levikkilii- korkealaatuisen liikkuvan kuvan siirtämisen kevaihto kasvoivat. Iltalehden levikki on kasvanut mahdollistavat päätelaitteet saadaan mahdolli- yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 ja vuoden 1999 levi- simman nopeasti markkinoille. Digitaalisuu- kin kasvu oli jälleen Suomen sanomalehtien korkein. teen siirtyminen ei tarkoita Suomessa vain digi- Iltalehti on noussut merkittäväksi tuloksentekijäksi taaliseen televisioon siirtymistä, vaan digitaa- Aamulehden ja Kauppalehden rinnalle. Kuluvan linen televisio on keskeinen osa tulevaisuuden vuoden toimintaympäristön odotetaan jatkuvan e-mediaa. sanomalehdille hyvänä ja Alpressin kassavirran odo- Siirtyminen uuteen tekniikkaan ei kuiten- tetaan edelleen vahvistuvan. kaan muuta viestinnän peruslainalaisuuksia. Alma Median televisio- ja radioliiketoiminnasta Teleoperaattoreiden rooli on tietoliikenneasiak- vastaa Broadcasting-liiketoimintaryhmä. MTV:n kuuksien hoito ja mediayhtiöiden rooli on mainoasajan myynnin liikevaihto laski, vaikka kuluttajien media-asiakkuuksien hoito. Vahvat mediamainonta kokonaisuudessaan kasvoi huomat- luottamusta herättävät tuotemerkit eli brandit tavasti. On ilmeistä, että MTV:n toimintatapa ei ole sekä laadukkaat informaatio- ja viihdesisällöt vastannut kaikilta osin mainostaja-asiakkaiden vaa- tulevat tarjonnan kasvaessa entistä tärkeäm- timuksia. Katsojien tarpeet se on täyttänyt hyvin, sil- miksi kilpailutekijöiksi. Vain kuluttajien luotta- lä MTV3-kanavan päivittäinen katsomisaika kasvoi miin ja laajasti käyttämiin e-medioihin voidaan 8 % ja katsomisosuus pysyi yli 40 %:n tasolla. kannattavasti liittää tekniikan mahdollistamia MTV:n asiakaspalveluorganisaatiota on muutettu uusia lisäarvoa tuottavia palveluja. merkittävästi ja yhtiön palvelukonseptia uudistetaan Tämä sama muutos koskee myös mainosta- vastaamaan tulevan monikanavakulttuurin vaati- ja-asiakkaita. Aikoinaan mainostajat ostivat muksia yhteistyössä mainostaja-asiakkaiden kanssa. vain mainostilaa ja mainosaikaa. Nyt asiakkaat Suomi siirtyy digitaalisen television aikaan elo- haluavat räätälöityjä kokonaisratkaisuja kuussa 2001. Jotta MTV:llä olisi mahdollisimman markkinointiinsa. Alma Media on käynnistä- hyvät valmiudet tuoda uusia toimintatapoja ja palve- nyt konsernin sisällä laajan projektin, jolla täh- luita markkinoille, käynnistettiin kaapelitelevisiossa dätään juuri mainostaja-asiakkaiden kokonais- uusi kaapelikanava TVTV!. Digitaalinen televisio on palvelun parantamiseen. keskeisellä sijalla Alma Median uusmediastrategias- Uusi media ei tule syrjäyttämään perinteisiä sa, sillä digitaalinen televisio tulee olemaan eräs kes- medioita, vaan sen tehtävänä on täydentää keisimmistä päätelaitteista, joilla tulevaisuuden pal- perinteistä mediaa ja tuoda siihen lisää kulutta- veluita otetaan vastaan. MTV:n tavoitteeksi on ase- jien haluamia palveluja ja uusia ominaisuuksia. tettu katsojaosuuden ylläpitäminen sekä viimevuoti- 10

sen tulostason säilyttäminen huolimatta kaape- kuuden nostaminen vastaamaan nykyistä markkina- likanavan ja digitalisoinnin tuomista uusista hintatasoa. Nämä toimenpiteet on käynnistetty ja kustannuksista. täysimääräisesti ne vaikuttavat Alprintin kannatta- Ruotsissa toimiva TV4 AB:n tulos kohosi vuuteen vuoden 2001 jälkeen. kaikkien aikojen ennätykseen. Kun Alma Alma Media on tehnyt laajaa tutkimusyhteistyötä Media sijoitti syksyllä 1997 runsaat 500 mil- kansainvälisten korkeakoulujen ja yliopistojen kans- joonaaa markkaa 23,4 %:n osuuteen TV4 sa vuodesta 1993 lähtien. Verkkolehtien perusinf- AB:stä, kolmen vuoden tavoitteeksi asetettiin rastruktuuri rakentuu pitkälti MIT:n ja Helsingin tuloksen kohentuminen 200 miljoonan kruu- Teknillisen Korkeakoulun tutkimusyhteistyön tulok- nun tasolle. Tuo tavoite täyttyi vuoden etuajas- siin. Viimeisten kahden vuoden ajan Alma Media on sa ja samalla omistuksen arvo on runsaassa tutkinut yhteistyössä Stanfordin yliopiston kanssa kahdessa vuodessa kaksinkertaistunut. Uskon uuden median käyttäjäkokemuksia ja niiden hyö- että näiden seikkojen lisäksi Alma Medialle on dyntämistä Internet-palvelujen toteutuksessa. vielä runsaasti etua yhteistyöstä ja etenkin Tänä keväänä Alma Media ja Helsingin Kauppa- TV4 AB:n kokemuksista digitaalimaailmaan korkeakoulun Center for Knowledge and Innovation siirryttäessä. Research- tutkimusinstituutti (CKIR) solmivat mer- Alma Media nousi vuoden 1999 aikana kittävän yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa tutki- Suomen suurimmaksi verkkopalveluiden tuot- taan mediasisältöjen kulutusta ja kehitetään uusia tajaksi. Palveluiden käyttäjämäärät kaksinker- tuotekonsepteja uutisiin ja kaupankäyntiin. Tuloksia taistuivat ja vuoden lopulla palveluita käytti käytetään hyödyksi mm. verkkopalveluiden käyttö- viikoittain jo yli 400 000 käyttäjää. Tavoit- liittymien kehittämisessä. Projekti kytkee yhteen teena on, että tämä johtava asema säilytetään. Alma Median sisällöntuottajana ja alan johtavat Kuluvan vuoden aikana käyttäjämäärien odo- kansainväliset korkeakoulut, kuten Stanfordin yli- tetaan kohoavan jo tasolle, mikä tuo mahdolli- opiston ja Bostonissa toimivan MIT MediaLabin. suuksia uuden liiketoiminnan harjoittamiseen. Tutkimustyön tuloksina Alma Medialla on omistuk- Liikevaihtotavoitteeksi on asetettu vähintään sessaan useita uuden median hyödyntämiseen liitty- 100 %:n kasvu. Alma Medialla on konsernissa viä patenteiksi hyväksyttyjä ja patenttihakemusvai- yli 30 sanomalehteä ja kaksi televisiokanavaa, heessa olevia immateriaalioikeksia (IPR), joiden kan- joiden markkinointivoimaa tullaan jatkossa sainvälinen hyödyntäminen on eräs tulevien vuosien hyödyntämään huomattavasti nykyistä enem- suurista haasteista. män sekä olemassa olevien brandien vahvistami- Alma Median tyydyttävä tulostaso ja vahva kas- seen että uusien brandien luomiseen e-median savirta mahdollistavat osingon säilyttämisen 4,00 alueella. markan tasolla. Alma Median tavoitteena on kan- Alprintin markkinatilanne on heikko nattava toiminta kaikissa olosuhteissa, jotta osak- Venäjän viennin vähenemisen aiheuttamien keenomistajat voivat olla tyytyväisiä sijoitukseensa suorien ja välillisten vaikutusten johdosta. ja siitä saamaansa tuottoon. Alprintin tieksi on valittu sen kustannustehok- Matti Packalén toimitusjohtaja

Alma Media 12

VAIN LUKIJALLA ON UUSI ROOLI olemusta kuvaa se, että laajimmillaan se on olio jota ei voi arkistoida. Vaihtuvasta tietovirrasta voidaan ottaa kuvia, mutta ne ovat jo syntyessään vanhoja. Internetin aallonharjalla ratsastavat teknolo- Esimerkiksi Kauppalehti Onlinen Internet-sivuilla giayhtiöt näyttävät uskovan, että ne voivat tapahtuu kymmeniätuhansia muutoksia vuorokau- astua mediatalon rooliin. Pahempaa virhear- dessa, kun talouden ja pörssin numeroaineisto päi- viota voi tuskin tehdä. vittyy sivuille tasaisena tietovirtana. Journalistiset periaatteet oikean ja tasa- Internetiä kiitellään myös siitä, että se on mahdol- puolisen tiedon tuottamiseksi pätevät Inter- listanut osakekurssien seuraamisen ja kaupan koti- netissä yhtä lailla kuin perinteisessä mediassa. päätteeltä. Harvemmin muistetaan, että pörssiosak- Mediatalot säilyttävät asemansa ja vain lukija keiden online-kauppa toimii vain siksi, että uutiset ja on astumassa uuteen rooliin. tiedotteet saavuttavat kaikki samaan aikaan. Vastuu siitä, että pirstaleina tarjottu tieto Journalistin tehtävänä on selittää tuota tietovirtaa asettuu oikeaan viitekehykseen, siirtyy yhä ja kaivaa esille olennainen silläkin uhalla, että jutus- enemmän vastaanottajalle. ta tulee vain paras mahdollinen tulkinta ohi kiitä- Verkkojulkaiseminen ei välttämättä arvota västä hetkestä. uutista lainkaan samaan tapaan kuin sanoma- lehti, televisio tai radio. lll Sanomalehti viestii maailmasta myös vi- suaalisesti. Tärkeinä pidetyt asiat tarjoillaan Internet on tuonut markkinoille uudenlaisia tietoko- isoin kirjaimin, vähemmän tärkeisiin käytetään konaisuuksia. Erityisen aktiivisia sellaisten rakenta- pienempiä kirjaimia. Televisio ja radio tekevät misessa ovat olleet teleyhtiöt. Ne ovat oivaltaneet saman uutisvalinnoilla, esittämisen järjestyk- liittymiensä solmukohtien, portaalien tarjoamat sellä ja käytetyllä ajalla mahdollisuudet. Verkkojulkaisussa tasaisena vuona valuvan Teleyhtiöiden menestys sisältöjen paketoinnissa ja informaatiovirran merkitys peilautuu enää jakelussa ei perustu niiden erinomaisuuteen sisältö- lukijan omaa kokemusta vasten. jen tuottamisessa. Se perustuu toimivaan infrastuk- Ei ole lainkaan tavatonta, että painetun leh- tuuriin, mikä kerää suuria kävijämääriä ja mahdol- den etusivun jutuista mikään ei yllä luetuim- listaa tehokkaan jakelun sekä laskutuksen. pien joukkoon silloin kun ne tarjoillaan Inter- Uutisten tuottaminen ei kuitenkaan ole pelkkää netissä ilman visuaalisia tehokeinoja. paketointia. Tiedon kerääminen ja jalostaminen vaa- tii ison organisaation ja siksi myös verkkojulkaisun lll toimituksilla pitää olla kokoa. Jos verkkojulkaisu on osa isoa ja vakiintunutta uutisvälinettä, hallitaan tie- Alma Media on tehnyt yhteistyötä amerikka- tovirrat ylivertaisella tavalla. laisen Stanfordin yliopiston tutkijoiden kanssa Uutistoimituksessa tapahtuva hiljainen tiedonker- selvittääkseen miten verkkopalvelun luotetta- tyminen ja runsas vuorovaikutus on sellaista pää- vuus ilmenee Internetissä. Tähänastiset tulokset omaa, jota ei kerry paketointikeskuksiin. Esimerkiksi ovat näyttäneet, että Internetistä riippumatto- Kauppalehden toimituksessa päivittäistä tietovirtaa mat ominaisuudet ovat vaikuttavimpia. seuloo ja tulkitsee 70 ammattilaista. Jos verkkopalvelun takana on tunnettu ja Siksi vakiintuneet uutisorganisaatiot tuottavat luotettavaksi tiedetty uutisorganisaatio, palve- sisältöjä jatkossakin, mutta uutiset näkyvät jakelutei- luakin pidetään luotettavana. Tämän suuntai- den pirstoutuessa yhä useammalla kanavalla. nen tulos on saatu esiin sekä USA:ssa, että suo- malaisten vastaajien keskuudesta. lll Tutkimus osoittaa myös, että mediatalojen asema on vankka, sillä uskottavuus ei synny Menestyvän verkkojulkaisun tekeminen vaatii osaa- käyttöliittymästä tai laitteesta. mista ja rahaa. Jatkuvuuden ja laadun puolestaan Internet on erilainen, mutta vanhan journa- takaa vain kannattava julkaisutoiminta. lismin hyvät ominaisuudet toimivat myös siel- Kauppalehden ja Iltalehden verkkojulkaisut poik- lä. Kun käyttäjälle jää enemmän vastuuta, kesivat uusmedian valtavirrasta, sillä ne tekivät posi- hänen on helpompi kantaa se jos tiedon perus- tiivisen tuloksen vuonna 1999. ta on varmuudella laadukasta. Kumpikin teki sen omalla tavallaan — Iltalehti Internet vahvistaa myös painetun lehden Online mainosmyynnillä, Kauppalehti Online pää- asemaa. Sirpaloitunut täsmätieto lisää entises- osin maksullisella sisällöllä. tään sanoma- ja aikakauslehden merkitystä Molempien esimerkki osoittaa, että tästä on hyvä taustoittavana välineenä. jatkaa. Toimiva verkkojulkaisu ei kuitenkaan ole Eero Tuomisto lehti verkossa. Reaaliaikaisen verkkolehden päätoimittaja, Kauppalehti Online

Alma Media 14

TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1999 män liikevaihto muodostuu lähes kokonaan mainos- ja sponsorointituotoista. Vuoden 1998 alusta lukien kaupallisen toimiluvan puitteissa toimiva MTV Oy Alma Media -konsernin liikevaihdosta tele- joutuu maksamaan toimilupamaksua 24,5 % kaikis- visiomainonta ja sponsorointituotot muodosta- ta mainos- ja sponsorointituotoistaan. Toimilupa- vat runsaan kolmanneksen, sanomalehtien maksu on määritelty laissa. Tämän maksun lisäksi ilmoitustuotot runsaan viidenneksen, sanoma- merkittävimmät kuluerät ovat henkilöstökulut, lehtien levikkituotot noin viidenneksen ja kon- ohjelmistokulut ja Digita Oy:lle maksettava vuokra sernin ulkopuoliset painotyöt vajaan viidennek- lähetysverkosta. MTV Oy:n kannattavuus on erit- sen. Alma Media -konsernin liiketoimintaryh- täin riippuvainen toimilupamaksun alaisen liikevaih- mistä ainoastaan Alprintille vienti on merkittä- don kehittymisestä. Vuonna 1999 MTV Oy:n kan- vä tulonlähde. Alprintin liikevaihdosta yksi nattavuus alentui merkittävästi mainonnan liikevaih- kolmasosa muodostuu vientitoimituksista. don laskun vuoksi. Kannattavuuden alentumiseen Alprintin vienti on noin 9 % koko Alma Media vaikuttivat oleellisesti myös kilpailun myötä kasva- -konsernin liikevaihdosta. neet ohjelmistokustannukset sekä yhtiön strateginen Alma Median toimintaympäristön kannalta päätös katseluosuuden pitämisestä noin 40 %:n keskeisin ulkopuolinen tekijä on Suomen tasolla huolimatta mainosajan myynnin liikevaihdon mediamarkkinoiden kehittyminen. Alma ennakoitua heikommasta kehittymisestä. Median markkinaosuus Suomen kuuden mil- Valtioneuvosto myönsi kesäkuussa ensimmäiset jardin markan mediamainonnasta on noin digitaaliset toimiluvat. Digitaalisen televisiotoimin- 30 %. Lisäksi muutokset media- ja suoramai- nan on määrä käynnistyä Suomessa vuoden 2001 nonnan määrässä vaikuttavat myös Alprintin loppupuolella, joten kuluneen vuoden aikana digita- Mediamainonta kannattavuuteen. Mainospainotuotteiden lisointi ei vielä juurikaan vaikuttanut televisioyhtiöi- tuoteryhmittäin kysynnän lisäksi mediamainonnan kasvu sano- den toimintaympäristöön. MTV Oy teki syksyllä ma- ja aikakauslehdissä lisää automaattisesti 1999 päätöksen uuden kaapelikanavan käynnistämi- lehtien sivumääriä ja sitä kautta myös sestä Suomeen. Helmikuussa 2000 käynnistyneellä +2 % Alprintinkin liikevaihtoa. kaapelikanavalla MTV Oy hakee mainostuottojen

+1 % Suomen kansantalouden noususuhdanne on ohella kokemuksia monikanavaympäristössä toimi- jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien. misesta. Bruttokansantuote on kasvanut joka vuosi yli Panostaminen uuteen mediaan on kasvattanut vii- 3 %. Tämän suhdannesyklin nopein kasvu- me vuosien aikana merkittävästi Alma Media -kon-

+1 % vuosi oli 1997, jolloin bruttokansantuote kas- sernin tutkimus- ja tuotekehitysmenoja. Vuonna voi 6 %. Sen jälkeen kasvu on jonkin verran 1999 konsernin panostukset uuden median tutki-

Vähittäiskauppa, 25 % laantunut. Vuoden 1998 tarkistettu kasvuluku mukseen ja tuotekehitykseen olivat yhteensä noin 30 Palvelut, 18 % oli tasan 5 % ja vuoden 1999 kasvun ennuste- miljoonaa markkaa. Uusmediatoimintojen yhteen- Kulutustavarat, 15 % taan jäävän noin kolmen prosentin tasolle. laskettu liikevaihto oli lisäksi noin 30 miljoonaa Kestotavarat, 15 % Luokiteltu, 14 % Bruttokansantuotteen kasvu ja mediamainon- markkaa. Alma Median uusmediatoiminnot koottiin Tuotantotavarat, 10 % nan kehitys korreloivat normaalisti varsin yksi- vuoden 1999 aikana omaksi New Media -liiketoi- Rahalaitokset, 3 % selitteisesti. Bruttokansantuotteen kasvaessa mintaryhmäksi. Alma Median Internet-tuotteet ja Lähde: Gallup-Mainostieto Oy mediamainonnan kasvu on normaalisti muuta- -palvelut ovat menestyneet sekä käyttäjämäärillä että man prosenttiyksikön suurempaa. Viime vuosi- verkkomainonnan markkinaosuudella mitattuna. kymmenen vaihteen laskusuhdanteen jälkeen Taloustutkimus Oy:n kotisivututkimuksen mukaan Mediamainonnan myös mediamainonta kääntyi nousuun vuonna syksyllä 1999 lähes 1,3 miljoonaa suomalaista oli määrä, Mmk 1994. Kuuden viime vuoden aikana mediamai- käyttänyt www-palveluita. Näistä arviolta lähes

6000 nontaan käytetty markkamäärä on kasvanut 90 % oli käyttänyt Alma Median palveluita, sillä 60 %. Mediamainonnan kehitykseen vaikutta- pelkästään MTV3i:n sivuilla oli käynyt yli 800 000 5000 vat luonnollisesti myös kuluttajien käytettävis- käyttäjää. Web Traffic Monitor -tutkimuksen mu-

4000 sä olevien tulojen kehittyminen sekä kulutta- kaan Alma Median verkkopalveluita käyttää viikoit- jien ja elinkeinoelämän luottamus kansanta- tain yli 400 000 suomalaista. Alma Media on Suo- 3000 louden tulevaan kehitykseen. Suomen työttö- men suurin Internet-palveluiden tuottaja.

2000 myysaste laski Tilastokeskuksen mukaan kulu- Gallup-Mainostieto Oy:n mukaan Alma Median neen vuoden aikana noin prosenttiyksiköllä verkkopalveluiden yhteenlaskettu markkinaosuus 1000 yhdeksän prosentin tasolle. Työttömyyden alen- Suomen verkkomainonnasta vuonna 1999 oli noin

0 tuminen ja kansalaisten käytettävissä olevien kolmannes. Alma Mediassa uskotaan strategiaan, 1996 1997 1998 1999E tulojen kasvu vaikuttavat mediamainonnan minkä mukaan joukkoviestintäyrityksellä tulee olla Sanomalehdet Aikakauslehdet ohella positiivisesti myös sanoma- ja aikakaus- käytössään kaikki jakelukanavat sisältöjen jakele- TV Radio lehtien levikkeihin. miseksi. Tästä syystä panostuksia uuden median alu- Muut Lähde: Gallup-Mainostieto Oy/MDC Adfacts Ltd Alma Median televisio- ja radioliiketoimin- eella tullaan edelleen kasvattamaan. nasta vastaavan Broadcasting-liiketoimintaryh- Suomessa vallitsee painoalalla ylikapasiteettitilan- 15

ne, mistä johtuen muutokset graafisen alan EU-alueen tuotteiden vientimäärissä heijastuvat välittö- mästi myös Suomen markkinoille. Vuonna mediamainonta 1998 elokuussa tapahtunut Venäjän viennin vähentyminen aikaisempia vuosia selkeästi alemmalle tasolle muutti merkittävästi paino- palveluiden tarjontatilannetta. Alprintin koh- dalla Venäjän vienti aleni edellisvuodesta yhteen kolmasosaan. Venäjän viennin alentu- minen ja ylikapasiteetin aiheuttama hintatason alentuminen ovat vaikuttaneet merkittävästi Alprintin ja koko painoalan kannattavuuteen, Sanomalehdet, 39 % huolimatta siitä, että painotuotteiden kysyntä- TV, 32 % tilanne Suomessa ja Skandinavian markkinoil- Aikakauslehdet, 19 % Radio, 5 % la oli edellisvuotta parempi. Alprint on aloitta- Muut, 5 % nut laajan ohjelman kustannusten ja tuotanto- Lähde: IRM kapasiteetin sopeuttamiseksi vastaamaan markkinoiden kysyntä- ja hintatasoa. Paperin- hinnat nousivat vuoden aikana vain lievästi. Vuosittain Alprint käyttää paperin ostoon noin 300 milj. mk. Paperin hinnanmuutokset vai- Suomalaisten viestintäyritysten kuttavat Alma Media -konsernin kannattavuu- markkina-arvot teen noin neljänneksen määrällään, sillä muu SanomaWSOY USA:n osa hintavaihteluista siirtyy normaalisti tuottei- Alma Media den hintoihin. Talentum mediamainonta 1998 Janton Ilkka Pohjois-Karjalan kirjapaino Mediamainonta Keskisuomalainen MRD EUR 0 0,5 1,0 1,5 2,0 Suomen mediamarkkinoita hallitsevat printti- mediat. Sanoma-, aikakaus- ja ilmaisjakeluleh- det kattavat lähes kolme neljäsosaa koko mediamainonnasta. Vastaavasti television Skandinavian suurimmat osuus on selvästi monia EU-maita ja etenkin joukkoviestintäyritykset Sanomalehdet, 37,4 % USA:ta alhaisempi. Myös radiomainonnan

TV, 36,8 % osuus on vertailumarkkinoita alhaisempi. Vii- Bonnier Aikakauslehdet, 12,5 % me vuosina verkkomainonta on kasvanut suh- SanomaWSOY Radio, 12,2 % teellisesti nopeimmin, mutta sen osuus on vielä Egmont Muut, 1,1 % Schibsted

Lähde: NTC Publications Ltd. erittäin vähäinen. Viimeisten viiden vuoden Alma Media aikana mediamainonnan jakautumisessa ei ole MTG Aller Group tapahtunut juurikaan muutoksia. Printti- Berlingske International Mainonnan määrä, median osuus on ollut koko ajan korkealla yli Sveriges Television 70 %:n tasolla. Printtimedian sisällä on tapah- Danmarks Radio BKT ja yksityinen MEUR 0 500 1000 1500 tunut noin kahden prosenttiyksikön siirtymä kulutus, % sanomalehdistä aikakauslehtiin. Tämä selittyy muun muassa sillä, että talouden noususuh- % dannevaiheessa on perustettu uusia erikoisai- kakauslehtiä ja sillä, että nousukaudelle tyypil- Mediamainonta Suomessa 1999 15 lisesti merkkitavaramainonta on lisääntynyt. Muutos-% Osuus, %

10 Televisiomainonnan osuus on samalla noin vii- denneksen tasolla kasvaneesta kanavatarjon- Sanomalehdet +7 52 5 nasta huolimatta. Mediamainonan määrä nou- Ilmaisjakelulehdet +10 5 si Gallup-Mainostiedon mukaan vuonna 1999 Aikakauslehdet +5 16 0 Suomessa ensimmäistä kertaa yli kuuteen mil- Televisio +1 20

-5 jardiin markkaan. Radio +4 3 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999E Gallup-Mainostieto Oy:n tammikuussa jul- Ulkomainonta +9 3 Bkt kaiseman ennakkotiedon mukaan mediamai- Verkkomainonta +69 0,6 Yksit. kulutus Mediamainonta nontaan käytettiin vuonna 1999 6,0 mrd. mk. Elokuvamainonta +10 0,2 Lähteet: Tilastokeskus, Gallup-Mainostieto Oy/ Statistics Finland, MDC Adfacts Ltd Edellisvuodesta kasvua oli 5,6 %. Edellis- vuonna mediamainonta kasvoi tarkistettujen Lähde: Gallup-Mainostieto Oy 16

lukujen mukaan 9,8 %. Suoramainonta kasvoi Ilmaisjakelulehtien kasvuun vaikuttivat mm. pää- mediamainontaa hitaammin. Suoramainontaan kaupunkiseudulle kahden viime vuoden aikana käytettiin Suomen Suoramainontaliiton mu- perustetut kaksi suurta ilmaisjakelulehteä. Mainonta kaan yhteensä 2,7 mrd. mk, jossa oli kasvua aikakauslehdissä kasvoi 5 %. Sanomalehtimainon- edellisvuoteen verrattuna runsaat 2 %. Luvut taan käytettiin yhteensä 3 408 milj. mk ja aikakaus- eivät sisällä mediamainonnan suunnittelu- ja lehtimainontaan 944 milj. mk. tuotantokustannuksia eivätkä mm. tapahtuma- Huolimatta siitä, että etenkin kaupallisten televi- ja myymälämarkkinointia. siokanavien katselu on lisääntynyt, televisio on Vuoden aikana järjestetyt eduskuntavaalit menettänyt markkinaosuuttaan mediamainonnasta. kasvattivat mainontaa lähes 50 milj. mk:lla, Lisääntyneestä tarjonnasta huolimatta television joten ilman vaalimainontaa kasvu olisi jäänyt markkinaosuus laski hieman ja markkamääräinen neljän prosentin tasolle. Vähittäiskaupan mai- kasvu jäi runsaaseen prosenttiin. Kaikkiaan televi- nonta kasvoi 42 milj. mk ja moottoriajoneu- siomainontaan ja ohjelmasponsorointiin käytettiin vojen mainonta 32 milj. mk. Sen sijaan talous- 1 220 milj. mk. Tästä MTV3-kanavan osuus oli tarvikkeiden, poltto- ja voiteluaineiden sekä 83 %, Nelosen runsaat 16 % ja TV-Tampereen ja hygieniatuotteiden mainonta väheni. kotimaisen kaapelin vajaa prosentti. Kaikesta mediamainonnasta painetut viesti- Pienemmistä mediamuodoista radiomainonta met keräsivät 73 %. Vuoden aikana sanoma- kasvoi 4 % 211 milj. mk:aan ja ulkomainonta 9 % lehdet valtasivat markkinaosuutta. Sanoma- 201 milj. mk:aan. Verkkomainonnan kasvu puolittui lehdistön sisällä mainonta Kärkimedian lehdis- edellisvuodesta 69 %:iin. Verkkomainonnan määrä sä kasvoi 6 %, ilmaisjakelulehdissä 10 %, ilta- oli 37 milj. mk. Elokuvamainonta kasvoi 10 % päivälehdissä 12 % ja talouslehdissä 8 %. 11 milj. mk. Merkkitavaramainonnasta sanomalehtien Talouden kehitystä arvioivien ennustelaitosten osuus oli 42 %. Tällä sektorilla automainonta tämän hetken arvioiden mukaan Suomen kansanta- kasvoi 8 % ja toimistotekniikan mainonta 6 %. louden odotetaan kasvavan vuonna 2000 hieman Sanomalehdille erityisen tärkeä luokiteltu nopeammin kuin vuonna 1999. Toteutuessaan en- ilmoittelu kasvoi 11 %. Asuntoilmoittelu kas- nustettu noin 4 % bruttokansantuotteen kasvu voi noin viidenneksen, mutta työpaikkailmoit- antaisi hyvät edellytykset mediamainonnan suo- telun kasvu jäi kahteen prosenttiin. tuisalle kehitykselle. Alpress Alpress 18

ALPRESS 1999 1998

Liikevaihto, Mmk 1 301 1 107 Alpressin liikeajatus on harjoittaa kustannustoimintaa Osuus konsernin painopistealueinaan valtakunnallisten erikoissanoma- liikevaihdosta, % 40 35 lehtien, alueellisten ykköslehtien ja paikallislehtien jul- Liikevoitto, Mmk 172 150 kaiseminen. Alpress perustaa kilpailuetunsa aitoon Investoinnit, Mmk 65 118 asiakkaiden arvostukseen, vahvoihin brandeihin sekä Poistot yhteensä, Mmk 49 40 lehtien ammattimaiseen yhteistyöhön ja sen tuloksena Goodwill-poistot, Mmk 14 11 syntyvään osaamisen laaja-alaisuuteen sekä toimin- Sijoitettu pääoma keskim., Mmk 540 379 nan kustannustehokkuuteen. Henkilöstö keskimäärin 1 318 1 085 Osa-aikaiset lehdenjakajat keskim. 1 059 983

Heikki Saraste Alpress Oy Toimitusjohtaja

”Vuosi 1999 oli Alpressin kustantamille lehdil- Alma Median lehtien kustantaminen on keskitetty le hyvä. Kun taistelussa levikistä menestyttiin Alpress-konserniin. Alpressin lehdistä valtakunnalli- hyvin ja ilmoitusmyynti yleisen taloudellisen sia ovat kuutena päivänä viikossa ilmestyvä Iltalehti, kehityksen myötä kasvoi, muodostui kuluneen arkipäivisin ilmestyvä Kauppalehti sekä sen osana Tuottorakenne 1999 vuoden toiminnan tulos selvästi aikaisempaa kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvä talouden eri- paremmaksi. Vahvaan lukijasuhteeseen ja tun- koisaikakauslehti Kauppalehti Optio. Alpressin seit- nettuihin tuotemerkkeihin perustuva painettu semänpäiväiset sanomalehdet ovat Aamulehti, sanomalehti vahvisti mediamarkkinoilla ase- Satakunnan Kansa, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat maansa. Lehtien vahva kassavirta antaa hyvät ja Kainuun Sanomat, jotka kaikki ovat alueellisia mahdollisuudet panostaa myös lehtien ohessa ykköslehtiä. Näiden lehtien lisäksi Alpress julkaisee kehittyviin uusiin tiedonvälityskanaviin. 15 paikallislehteä ja 8 kaupunki- ja ilmaisjakeluleh- Kansantalouden kehitysnäkymät vuodelle teä. Alpressin sanomalehtien yhteenlaskettu levikki 2000 ovat jopa jonkin verran edellisvuotta on yli 575 000 kappaletta ja ilmaisjakelulehtien pai- positiivisemmat. Tämä ennustanee media- nos on noin 165 000 kappaletta. Yhteensä lehdillä Ilmoitustuotot, 52 % myynnin kohtuullisen hyvää kehitystä. Kun on noin 2,1 miljoonaa lukijaa. Alpressin markkina- Levikkituotot, 43 % lisäksi sanomalehtikustannustoiminnan tär- osuus Suomen päivälehtien yhteenlasketusta levikis- Muut, 5 % keimmät kustannuselementit ovat kehityksel- tä oli runsaat 20 %. Alpressin lehdistä 17 ilmestyy tään kohtuullisen hallittuja, on vuoden 2000 myös sähköisessä muodossa Internetissä. Alpressin osalta kaikki edellytykset olettaa sanomaleh- verkkolehdistä Iltalehti Online on yli 150 000 vii- tien kustantamisen myönteisen kehityksen jat- koittaisen kävijän määrällä mitattuna Suomen lue- kuvan.” tuin verkkosanomalehti ja Kauppalehti Online on Heikki Saraste noin 43 200 viikoittaisen kävijän määrällään Suomen suosituin businessportaali. Alpressin lehtiin Kulurakenne 1999 perustuvat verkkopalvelut esitellään sivuilla 30—33 New Median yhteydessä.

Kainuun Sanomat konserniin Alpressin omistusosuus Pohjolan Sanomat Oyj:n osakkeista ylitti 50 % vuoden 1998 lokakuussa. Pohjolan Sanomat Oyj on huomioitu vuoden 1998 vertailuluvuissa osakkuusyhtiönä tammi-lokakuun ajan ja konserniyhtiönä marras-joulukuun ajan. Vuoden 1999 osalta Pohjolan Sanomat- konsernin Toimitus, 22 % Painatus, 25 % koko liikevaihto, mukaanluettuna konsernin paino- Markkinointi, 17 % toiminnot, on sisällytetty Alpressin lukuihin. Paino- Jakelu, 16 % toimintojen osuus Pohjolan Sanomat -konsernin Poistot/pääomakulut, 4 % Muut, 16 % 73 milj. mk:n liikevaihdosta oli 17 milj. mk. Alpress toteutti vuoden 1999 alussa lunastustarjouksen 19

Pohjolan Sanomat Oyj:n osakkeista. Yhtiö oli Alpressin lehtien levikit kasvoivat keskimäärin tuolloin noteerattuna Helsingin Pörssin I-listal- 1,0 %, joten ryhmän lehtien levikkikehitys oli edel- la. Koska Pohjolan Sanomat Oyj:stä oli tullut leen alan keskimääräistä kehitystä myönteisempää. pörssin päälistalla noteeratun Alma Media Alpressin vertailukelpoisten lehtien levikkituottojen Oyj:n tytäryhtiö eikä yhtiön osakkeita juuri- 3,4 %:n kasvu ylitti selvästi markkinoiden keski- kaan vaihdettu pörssissä, haki Pohjolan Sano- määräisen kehityksen. Merkittävä syy tähän oli Ilta- mat Oyj osakkeidensa noteerauksen lopetta- lehden, Aamulehden ja Kauppalehden ennakoitua- mista I-listalla. Yhtiön noteeraus lakkasi kin positiivisempi levikkiliikevaihdon kasvu. 23.12.1999. Vuoden lopussa Alpressilla oli Talouden epätasapainoinen kehitys näkyy vielä 89 % Pohjolan Sanomat Oy:n osakkeista ja selvemmin sanomalehtien ilmoitustuottojen kuin 82 % yhtiön äänivallasta. Pohjolan Sanomien levikkituottojen kehityksessä. Sanomalehdet voitti- painaminen siirtyy 1.3.2000 lukien Kemistä vat markkinaosuutta mediamarkkinoista, sillä keski- Alprintin Rovaniemen yksikköön. Sanomaleh- määrin sanomalehtien ilmoitustuotot kasvoivat tipainon ja postituksen lakkauttaminen sekä edellisvuodesta 7 %. Alpressin lehdistä ilmoitustuot- muun muassa ilmoitusvalmistuksen sopeuttami- tojaan kasvattivat markkamääräisesti eniten nen vastaamaan uutta toimintamallia vähentää Aamulehti, Iltalehti ja Kauppalehti. Suhteellisesti yhtiön henkilöstömäärää noin 40:llä henkilöllä parhaiten menestyi Iltalehti, jonka ilmoitustuotot vuoden 2000 aikana. Myös tytäryhtiönä toimi- kasvoivat 16 % ja Satakunnan Kansa, jonka ilmoi- nut tarrapainantaan erikoistunut PS Print Oy tustuotot kasvoivat 7 %. Alpressin muiden alueellis- myytiin vuoden 2000 alussa konsernin ulko- ten ykköslehtien ilmoitustuotot laskivat hieman, puolelle. mutta Suomen Paikallissanomien lehtien ilmoitus- Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:stä tuli tuotot kasvoivat keskimäärin 9 %. vuoden 1999 helmikuussa Alpress Oy:n Taloussanomalehtien tytäryhtiö. Myös Kainuun Sanomain Kirjapai- Alpressille ennätystulos kokonaismarkkinat no Oy:n koko toiminta on sisällytetty Alpressin lukuihin koko vuoden 1999 ajalta. Vuoden lo- Alpressin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 18 % pussa Alpress omisti 91 % Kainuun Sanomat 1 301 milj. mk:aan. Liikevaihdosta ilmoitusliikevaih- Oy:n osakkeista. Konsernin 80 milj. mk:n liike- don osuus oli 52 %, (52 %), levikkiliikevaihdon vaihdosta painotoimintojen osuus oli 21 milj. osuus 43 %, (45 %). Muu liikevaihto oli yhteensä mk. Vuoden 2000 alusta lukien yhtiön paino- 70 milj. mk (32 milj. mk) ja se koostui pääasiassa toiminta organisoitiin osaksi Alprintiä ja yhtiön verkkolehtien sisällönmyynnistä, online-palveluista, julkaisemat paikallislehdet siirtyivät osaksi painotoiminnasta, Aamujakelu Oy:n konsernin Suomen Paikallissanomat Oy:tä. ulkopuolisista tuotoista sekä Treffi-liitteen tuotoista. Kun uusien yksiköiden vaikutus eliminoidaan pois, Kauppalehti, 82 % Taloussanomat, 18 % Markkinatilanne oli Alpressin vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu Lähde: Suomen Mediatarkastus Oy, levikintarkastus I/1999 5%. Talouden tila Suomen eri osissa vaihtelee suu- Alpress on hakenut kasvua markkinoilta yritysos- resti. Etelä-Suomen kasvukeskusten ja niiden toilla. Vuoden aikana Alpress investoi toimiala-yh- lähialueiden työttömyys on vaihtunut osin työ- tiöiden osakkeisiin yhteensä 41 milj. mk (97 milj.mk). voima- ja asuntopulaksi samalla kun pohjoisen Tästä 32 milj. mk (29 milj. mk) kohdistui Kainuun muuttotappioalueilla ongelmat ovat täysin Sanomain Kirjapaino Oy:n ja Pohjolan Sanomat Oy:n päinvastaiset. Tämä talouden epätasainen kehi- osakkeisiin. Alpressin kokonaisinvestoinnit olivat 65 Levikkikehitys tys näkyy erittäin selvästi sanomalehtien levik- milj. mk (118 milj. mk). Osakeinvestointien jälkeen

% kikehityksessä. Päivälehtien eli 4—7 kertaa vii- merkittävimmät panostukset olivat mm. vuosituhan- kossa ilmestyvien sanomalehtien levikit laskivat nen vaihtumisen takia viime vuodelle ajoittuneet 3 30 Suomessa keskimäärin 0,5 %. Alpressin lehdis- milj. mk:n atk-investoinnit. tä Helsingissä ilmestyvät valtakunnalliset Alpressin liikevoitto oli 172 milj. mk (150 milj.

20 Kauppalehti ja Iltalehti kasvattivat levikkejään mk). Suhteellinen kannattavuus mitattuna liikevoit- samoin kuin alueellisista ykköslehdistä Aamu- toprosentilla pysyi edellisvuoden 13 %:n tasolla. lehti ja Satakunnan Kansa. Sen sijaan Pohjois- Alpressin suurista lehdistä markkamääräistä liike- 10 ja Itä-Suomessa ilmestyvät Lapin Kansa, voittoaan paransivat Aamulehti, Iltalehti ja Pohjolan Sanomat ja Kainuun Sanomat menet- Satakunnan Kansa. Myös Paikallissanomien liike- tivät levikkejään. Levikkitilastossa näkyy sel- voitto kasvoi ryhmänä suotuisasti. Alpressin liike- 0 1995 1996 1997 1998 1999 västi Suomen suurimman sanomalehden voiton kannalta merkittävimmät lehdet ovat Alpress Oy:n lehdet Helsingin Sanomien 17 959 kappaleen levikin Aamulehti, Kauppalehti, Iltalehti ja Satakunnan Lähde: Suomen Mediatarkastus Oy, levikintarkastus 1/1999 lasku. Pienempien 1—3 kertaa viikossa ilmesty- Kansa. Suhteellisessa kannattavuudessa järjestys on

(4-7 krt/viikossa vien sanomalehtien levikkien lasku oli keski- Kauppalehti, Aamulehti, Satakunnan Kansa ja ilmestyvät lehdet) määrin 2,3 %. Suomen Paikallisanomat Oy:n Iltalehti. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevoittoaan kaikkien lehtien levikit kasvoivat. paransivat eniten Aamulehti ja Iltalehti. Alpress 20

Valtakunnalliset lehdet sisältää erittäin monipuolisia sisältöjä. Ilmaispal- veluina verkon kautta on saatavissa mm. painetun Iltalehti lehden tekstisisällöt ja viivästetty pörssi-informaatio. Iltapäivälehtimarkkinat lähtivät voimakkaa- Maksullisia palveluja ovat mm. jatkuvasti päivittyvä seen kasvuun heinäkuussa Iltalehden ansiosta, online -uutispalvelu, pörssin reaaliaikainen markki- mutta markkinan kasvuvauhti laantui loppu- nainformaatio, sijoittajille ja rahoitusalan ammatti- vuodesta. Kuukausittaiset vaihtelut levikki- laisille suunnatut analyysityökalut sekä erilaiset myynnissä olivat suuria. Iltalehden koko vuo- arkistotietokannat ja hakupalvelut. den kuusipäiväinen levikki kasvoi 4,1 %. Kuluneen vuoden aikana Helsingin Pörssi on Iltalehden kuusipäiväisen levikin mukainen kehittynyt hyvin ja sen myötä Kauppalehti Onlinen markkinaosuus oli 36 % (35 %) ja viikonvaih- palveluilla on ollut runsaasti kysyntää. Tämä näkyi teen markkinaosuus 39 % (36 %). erityisesti vuoden loppupuolella, jolloin Helsingin Iltalehteä on kehitetty voimakkaasti kahden Pörssiin listautui useita myös piensijoittajia kiinnos- viime vuoden aikana. Ratkaisut ovat olleet tavia teknologia-yhtiöitä. Osaltaan palvelujen käy- onnistuneita, sillä Iltalehti on tänä aikana tön kasvuun vaikutti myös Kauppalehti Onlinen lo- noussut Alpressin merkittäväksi tuloksenteki- kakuussa uudistettu ulkoasu ja uudet palvelupaketit. jäksi. Iltalehden ulkoasua, ilmettä, painopape- Palvelun käyttäjämäärät Kauppalehti Onlinella oli- ria ja jopa lehden kokoa on muutettu ja samal- vat vuoden 1999 lopulla jo 43 200 viikossa (20 000, la on panostettu voimakkaasti lehden sisäl- joulukuu 1998). Vuoden aikana Kauppalehti solmi töön, sen lukijamielikuvaan eli brandiin ja yhteistyösopimuksen ruotsalaisen uutistoimisto Di- markkinointiin. Toimenpiteiden seurauksena rektin kanssa, jonka perusteella Onlinen käyttäjät lehden levikki on kasvanut voimakkaasti. saavat yhtiöiden tulosennusteet. Kauppalehti Online Viidessä vuodessa Iltalehden kuusipäiväinen toi uusia palveluja GSM-puhelimiin ja avasi ensim- levikki on kasvanut 102 654 kappaleesta mäiset WAP-palvelut syksyllä. Kauppalehti Onlinen 124 394 kappaleeseen eli yhteensä 21 %. liikevaihto kasvoi 65 %. Liikevaihdosta kaksi kol- Myös ilmoittajat ovat ottaneet kehityksen posi- masosaa tulee sisällön ja palvelujen myynnistä. tiivisesti vastaan. Iltalehdellä on iltapäiväleh- Kauppalehti Onlinen palveluista lisää sivulla 31. tien levikkimarkkinoista 36 %:n osuus, mutta Runsaat kaksi vuotta markkinoilla ollut kilpailija ilmoitusmarkkinoista noin 46 %. Viime vuon- ei ole horjuttanut Kauppalehden markkina-asemaa na Iltalehden ilmoitustuotot kasvoivat 16 %. johtavana taloussanomalehtenä. Kilpailijan viralli- Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan Ilta- nen levikintarkastusluku I/99 oli 18 331. Kauppa- lehdellä on päivittäin 562 000 lukijaa. Iltalehti lehden vastaavan ajankohdan levikki oli 81 764. on Suomen kolmanneksi luetuin sanomalehti. Kahden viime vuoden aikana Kauppalehden levikki Iltalehden liikevaihto kasvoi 7 % 249 milj. on noussut yli 2 800 kappaleella. Gallup-Mainos- mk:aan (232 milj. mk), josta levikkiliikevaih- tiedon arvion mukaan kilpailijan ilmoitustuotot ovat don osuus oli 73 %. Iltalehden levikkiliikevaih- 17—18 milj. mk eli runsaat 10 % Kauppalehden to kasvoi 4 % ja Ilmoitusliikevaihto 16 %. Il- vastaavista tuotoista. moitusliikevaihdon kasvuun vaikutti volyymi- Vuoden aikana Kauppalehti on hakenut synergioi- kasvun lisäksi keskihinnan kohoaminen. Leh- ta Alma Median muiden konserniyhtiöiden kanssa. den muita tuottoja lisäsi Iltalehti Onlinen il- Kauppalehti ja MTV Oy perustivat yhteisen talous- moitusmyynnin kasvu. Lehden kustannukset uutistoimituksen, joka tuottaa MTV3-kanavalle sen Liikevaihto pysyivät kurissa huolimatta siitä, että toimituk- erittäin suositut talousuutiset. Lähetyksellä on päivit- sellisten sivujen määrä kasvoi 7 % ja palsta- täin lähes miljoona katsojaa. Kauppalehti Online Mmk millimetreissä laskettu ilmoitusvolyymi 9 %. tuottaa lähetykseen tarvittavat graafit ja lisäksi leh- 1 300 Sekä markkamääräinen että suhteellinen kan- den toimittajat ja brandi ovat näkyvästi esillä myös nattavuus parantuivat selvästi edellisvuoteen televisiossa. Kauppalehdellä ja MTV Oy:llä on yhtei- 1 200 verrattuna. set kirjeenvaihtajat Saksassa ja USA:ssa, minkä lisäk- 1 100 si Kauppalehdellä ja Aamulehdellä on yhteinen kir- jeenvaihtaja Moskovassa. 1 000 Kauppalehti Kauppalehden liikevaihto kasvoi 5 % 232 milj. 900 Kauppalehti on erityisesti liike-elämän palve- mk:aan (220 milj. mk). Kauppalehden levikkituotot luksessa työskenteleville ja päättäjille suunnat- kasvoivat runsaat 3 % ja ilmoitustuotot 5 %. Joh- 800 tu talouden erikoissanomalehti, joka ilmestyy tuen runsaista panostuksista lehden sisältöön ja 700 viisi kertaa viikossa maanantaista perjantaihin. uusiin palveluihin Kauppalehden suhteellinen kan- 1995 1996 1997 1998 1999 Lisäksi Kauppalehden tilaajat saavat kaksi ker- nattavuus aleni hieman, mutta markkamääräisesti taa kuukaudessa Kauppalehti Optio -nimisen se oli edellisen vuoden tasolla. aikakauslehden. Kauppalehti palvelee lukijoi- taan ja tilaajiaan myös verkossa. Kauppa- lehden sähköinen palvelu Kauppalehti Online 21

Alueelliset ykköslehdet Lapin Kansa Aamulehti Alpress omistaa 62 % muun muassa Lapin Kansaa, Tampereella ilmestyvä Aamulehti on levikil- Koillis-Lappia ja kaupunkilehti Uutta Rovaniemeä tään Suomen toiseksi suurin 7-päiväinen sano- kustantavasta Lapin Kansa Oy:stä. Levikkialueen malehti. Aamulehden levikki nousi edellisestä asukasmäärä laski runsaalla prosentilla. Lapin vuodesta vajaalla prosentilla 134 047:een kap- Kansan levikki laski edelleen hieman, mutta lasku paleeseen. Aamulehti on panostanut voimak- pysähtyi toisella vuosipuoliskolla. Kansallisen kaasti lehden sisältöön, minkä lisäksi lehden Mediatutkimuksen mukaan lehden lukijamäärä sen levikkimarkkinointia on tehostettu. Levikki- sijaan nousi runsaalla 2 %:lla. Lehden levikkiliike- markkinoinnissa on mm. telemarkkinointia vaihto nousi 2 %, mutta ilmoitusliikevaihto vastaa- lisätty. Aamulehden levikkialue on muutto- vasti laski prosentin. Toimituksellisten sivujen mää- voittoaluetta, minkä johdosta alueelle muutta- rä kasvoi 2 %, mutta maksullisten ilmoitussivujen neet on otettu erityisen tehomarkkinoinnin määrä aleni peräti 9 %. Vuoden 1998 poikkeuk- kohteeksi. Lisäksi on tehostettu yhteistyötä sellisen hyvä ilmoitusliikevaihdon kehitys johtui konsernin muiden lehtien kanssa tarjoamalla Rovaniemellä järjestetyistä valtakunnallisista asun- mahdollisuutta useamman lehden yhteistilauk- tomessuista. seen. Lehden levikkikehitys näyttää siirtyneen jatkuvalle kasvu-uralle, sillä levikki nousi jo Pohjolan Sanomat kolmantena vuonna peräkkäin. Vuoden aika- na julkaistujen sivujen kokonaismäärä kasvoi Tilikauden päättyessä Alpress omisti 89 % Pohjolan 6 %. Maksullisten ilmoitussivujen määrä nou- Sanomat Oy:n osakkeista ja 82 % äänivallasta. si lähes 10 %, johtuen erityisesti lisääntyneistä Pohjolan Sanomat -konsernin liikevaihto vuodelta ilmoitusliitteistä. 1999 oli 73 milj. mk ( 74 milj. mk). Konserni julkai- Aamulehden liikevaihto oli 373 milj. mk see Pohjolan Sanomat ja Meän Tornionlaakso -nimi- (355 milj. mk), missä oli kasvua 5 % edellis- siä sanomalehtiä sekä ilmaisjakelulehti Kuriiria. vuoteen. Levikkiliikevaihto kasvoi runsaat 4 % Pohjolan Sanomien levikki laski edelleen ja sen levik- ja ilmoitusliikevaihto 5 %. Aamulehden osuus kiliikevaihto aleni 6 %. Levikin lasku on kuitenkin Pirkanmaan alueen mediamainonnasta pysyi levikintarkastuksen mukaan pysähtynyt loppuvuo- muuttumattomana 79 %:ssa. Aamulehti van- desta 1999. Parempaa levikkikehitystä lupaa myös kisti asemaansa Alpressin merkittävimpänä tu- Outokumpu Oy:n päätös investoida lehden ydinle- loksentekijänä. Myös sen suhteellinen kannat- vikkialueelle Tornioon lähivuosina yli kolme miljar- tavuus parani. dia markkaa, sillä luvassa on yli 500 uutta työpaik- Vuodenvaihteen jälkeen Aamulehden vas- kaa. Toimituksellisten sivujen määrä nousi 4 %, taava päätoimittaja Hannu Olkinuora nimitet- mutta maksullisten ilmoitussivujen määrä aleni tiin vastaavaksi päätoimittajaksi Svenska 11 %. Ilmoitusliikevaihto laski 3 %. Yhtiön tulos Dagbladetiin. Uudeksi vastaavaksi päätoimit- pieneni edellisvuodesta muun muassa varausluon- tajaksi valittiin jo aiemmin Olkinuoran vara- teisten kulukirjauksien vuoksi. Lehden tuloksen odo- miehenä toiminut päätoimittaja Matti Apunen. tetaan parantuvan merkittävästi sen jälkeen, kun maaliskuussa 2000 toteutettavan painojärjestelyn Satakunnan Kansa vaikutukset vähentävät kustannuksia. Porissa ilmestyvän Satakunnan Kansan levikki Kainuun Sanomat Liikevoitto nousi lievästi toisena vuonna peräkkäin. Lehden levikkialueella rakennustoiminta on Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:stä tuli Alpressin Mmk ollut vilkasta ja Poriin on perustettu useita konserniyhtiö helmikuussa 1999, mutta yhtiön koko uusia vähittäiskauppoja. Sen sijaan työllisyys- liiketoiminta, painotoiminta mukaan luettuna, on 200 tilanteen parantuminen on pysähtynyt. otettu huomioon Alpressin luvuissa koko vuoden

150 Satakunnan Kansan liikevaihto kasvoi 4 % ajalta. Vuoden lopussa Alpress omisti 91 % yhtiön 127 milj. mk:aan. Satakunnan Kansan levikki- osakkeista. Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy julkai- 100 liikevaihto kasvoi 2 % ja ilmoitusliikevaihto see Kajaanissa ilmestyvää Kainuun Sanomat -nimis- 7 %. Toimituksellisten sivujen määrä kasvoi tä 7-päiväistä sanomalehteä ja yhtiöllä oli oma sano- 50 prosentin ja maksullisten ilmoitussivujen mää- malehtirotaatio sekä merkittävästi myös muuta sivii-

0 rä kasvoi 6 % edellisestä vuodesta. Koska lipainokapasiteettia. Lisäksi konserniin kuuluivat 1995 1996 1997 1998 1999 kustannuksissa pystyttiin jopa säästämään, paikallislehtiä julkaisevat Kuhmon Kirjapaino Oy, kasvanut liikevaihto paransi lehden kannatta- Sotkamon Lehti Oy ja Yläkainuun Paikallislehti Oy. vuutta. Satakunnan Kansan tulosluvut sisältä- Vuoden lopulla sanomalehti- ja kirjapainotoiminta vät myös kaupunkilehti Porin Sanomien liike- organisoitiin osaksi Alprint Oy:tä ja paikallislehdet toiminnan. osaksi Suomen Paikallissanomat Oy:tä. Kainuun Alpress 22

Ilmestymiskerrat ja tarkistetut levikit Sanomain Kirjapaino -konsernin liikevaihto oli vuo- delta 1999 80 milj. mk (84 milj. mk). Tästä Kainuun Sanomien osuus oli 48 milj. mk. Lehden levikki las- Ilmestymis- Levikki Muutos ki hieman, mutta levikkituotot kasvoivat lievästi. kerrat/vko 1999 % Lehden ilmoitusliikevaihto laski 5 %. Valtakunnalliset lehdet Iltalehti 6 119 907 1,2 Suomen Paikallissanomat Kauppalehti 5 81 764 2,0 Pääosa Alpressin paikallislehdistä on keskitetty Suo- Alueelliset ykköslehdet men Paikallisanomat Oy:öön. Vuoden lopussa ryh- Aamulehti 7 134 047 0,8 mään kuului yhteensä 14 paikallislehteä ja 2 kau- Satakunnan Kansa 7 57 060 0,3 punkilehteä. Tilattavien lehtien levikit ovat 2 000— Lapin Kansa 7 36 259 -0,7 10 000 kappaletta. Vuoden aikana yhtiö osti Pohjolan Sanomat 7 24 024 -1,2 Kokemäen Sanomien julkaisuoikeudet. Kokemäen Kainuun Sanomat 1) 7 23 628 -1,9 Sanomat ja jo aiemmin Paikallissanomiin kuulunut Harjavallan Seutu sulautuivat syyskuussa uudeksi Paikallislehdet Sydän Satakunta -nimiseksi lehdeksi. Lisäksi vuoden Valkeakosken Sanomat 5 7 869 2,5 lopulla yhtiö osti samalla levikkialueella ilmestyvän Koillis-Häme 4 7 193 1,8 Jokilaakso-nimisen ilmaisjakelulehden ja aikaisem- Raahen Seutu 4 7 620 1,8 min Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:n omistamien Koillis-Lappi 3 6 641 paikallislehtien liiketoiminnat. Kainuun Sanomain Nokian Uutiset 3 8 031 5,3 Kirjapainosta siirtyneet lehdet ovat Kuhmolainen, Pyhäjokiseutu 3 8 641 0,0 Sotkamo ja Ylä-Kainuu. Suur-Keuruu 3 6 603 1,6 Suomen Paikallisanomat -ryhmän liikevaihto oli Liikevaihdon jakauma Kankaanpään Seutu 2 9 950 2,1 79 milj. mk (73 milj. mk). Ryhmän levikkiliikevaih- Kuhmolainen 2 5 771 to kasvoi 5 % ja ilmoitusliikevaihto 9 %. Pai- Sotkamo 2 4 909 kallissanomat-ryhmän kannattavuus oli edellisvuo- Sydän-Satakunta 2 8 632 2) tista parempi ja hyvän alueellisen ykköslehden tasoa. Ylä-Kainuu 2 7 536 Kurun Sanomat 1 2 247 3,0 Merikarvia-lehti 1 3 157 0,2 Uutismarkku 1 3 484 3,4

Ilmaisjakelulehdet Painos/kpl Aamulehti, 383 Mmk Hervannan Sanomat 2 22 000 Iltalehti, 249 Mmk Jokilaakso 2 11 000 Kauppalehti, 232 Mmk Satakunnan Kansa, 127 Mmk Raahelainen 2 16 600 Lapin Kansa, 80 Mmk Kuriiri 1 6 000 Kainuun Sanomat, 80 Mmk Länsi-Sanomat 1 23 500 Pohjolan Sanomat, 73 Mmk Paikallissanomat, 79 Mmk Meän Tornionlaakso 1 7 000 Porin Sanomat 1 47 500 Uusi Rovaniemi 1 31 000

Lähde: Suomen Mediatarkastus Oy, levikintarkastus I/99 1) tullut tytäryhtiöksi 10.2.1999 2) yhdistetty levikki Harjavallan Seutu ja Kokemäen Sanomat Lukijamäärät ja keskimääräiset sivumäärät 1999 Lukijamäärä *) Keskim. sivumäärä pääleh- dessä Iltalehti 562 000 62,5 Kauppalehti 296 000 35,2 Kauppalehti Optio 413 000 129,0 Aamulehti 315 000 42,1 Satakunnan Kansa 145 000 27,1 Lapin Kansa 98 000 24,5 Pohjolan Sanomat 71 000 21,5 Kainuun Sanomat 65 000 20,4 *) Lähde: Suomen Gallup-Media Oy Broadcasting Broadcasting 24

BROADCASTING 1999 1998

Liikevaihto, Mmk 1 064 1 114 Broadcasting-liiketoimintaryhmän toiminta-ajatuksena Osuus konsernin on harjoittaa sähköistä viestintää Suomessa ja lähi- liikevaihdosta, % 33 35 alueilla. Digitalisoinnin myötä yhden jakelukanavan Liikevoitto, Mmk 48 111 mallista siirrytään televisio-, radio- ja mobiilipäätelait- Investoinnit, Mmk 38 465 teita hyödyntävään monikanavatoimintaan. Kuluttajille Poistot yhteensä, Mmk 39 34 luodaan elämyksiä heidän viihteen ja tiedon tarpeisiin- Goodwill-poistot - - sa. Mainostajille ja muille asiakkaille tarjotaan teho- Sijoitettu pääoma keskim., Mmk 933 655 kas ja monipuolinen mainosväline, laadukasta ja räätä- Henkilöstö keskimäärin 702 726 löityä asiakaspalvelua sekä uusia vuorovaikutteisia rat- kaisuja. Tavoitteena on tehokas ja kilpailukykyinen toi- Eero Pilkama minta. Broadcasting Liiketoimintaryhmän johtaja

”Television katselu lisääntyi 7 % vuonna 1999 prosentin tasolla. MTV:n helmikuussa käynnistämä ja MTV3-kanavan katselu 8 %; kaikki suoma- TVTV!-kaapelitelevisiokanava lisää kustannuksia laiset katsoivat MTV3-kanavaa keskimäärin 1 noin 30 milj. mk. Uuden kanavan kokonaisvaikutus tunnin ja 7,5 minuuttia jokaisena päivänä. Broadcasting-liiketoimintaryhmään riippuu oleelli- Tuottorakenne 1999 Lisääntyneessä katsojakilpailussa MTV3-kana- sesti kaapelikanavan jakeluverkon kattavuudesta.” va säilytti eurooppalaisittainkin korkean yli 40 Eero Pilkama prosentin katseluosuuden. MTV Oy:n kannat- tavuus alentui selvästi johtuen valtakunnallisen mainosajan myynnin alentumisesta ja ohjelmis- tokustannusten noususta. Vuoden aikana mediamyynti organisoitiin uudelleen ja kus- tannusrakenteen tervehdyttämistä jatkettiin ulkoistamalla ydinliiketoimintaan kuulumatto-

Mainonnan liikevaihto, 95 % mia toimintoja. Ruotsissa toimivan TV4 AB:n Muu liikevaihto, 5 % kannattavuus on kehittynyt suotuisasti. Valtiovalta myönsi vuoden aikana ensim- mäiset digitaaliset tv-toimiluvat. Uusien toimi- lupien ansiosta kaupallisten tv-kanavien asema ja merkitys vahvistuu maassamme, sillä synty- vistä 12 digitaalisesta maanpäällisestä tv-kana- vasta on yksityisiä kahdeksan. MTV Oy on mukana kolmessa valtakunnallisessa digitaali- kanavassa. Digitaalisten kanavien toiminta- Kulurakenne 1999 edellytyksiä maksuttomien kaupallisten kana- vien osalta on pyrittävä parantamaan merkittä- västi. Tavoitteena on muun muassa digitaalis- ten televisiovastaanottimien yleistymisen var- mistaminen ja analogisten lähetysten lopetta- misajankohdan vahvistaminen sekä toimilupa- maksun poistaminen digitaalisilta kanavilta ja tekijänoikeuskorvausten sitominen todellisiin katsojamääriin. Markkinointi-investointien painopisteen Muuttuvat ohjelmakulut, 31 % ennakoidaan siirtyvän kuluvana vuonna televi- Toimilupamaksu, 24 % sion käytön suuntaan eikä televisiomainonnan Henkilöstökulut, 22 % Verkkovuokra, 9 % odoteta enää menettävän markkinaosuuttaan. Muut kulut, 10 % Mainonnan kokonaiskasvuksi ennakoidaan Poistot, 4 % noin viittä prosenttia. MTV3-kanavan tavoit- teena on pitää prime-timen katsomisosuus 40 25

Alma Media Oyj:n televisio- ja radioliiketoi- ohjelmiston osuus oli 52 % (49 %) ja ohjelmiston Ohjelma-aika 1999 minnoista muodostettiin 1.12.1999 konserniin eurooppalaisuusaste oli 55 % (53 %). ohjelmaryhmittäin Broadcasting-liiketoimintaryhmä. MTV Oy Kanavatarjonnan lisääntyminen on kiristänyt kilpai- vastaa maanpäällisen MTV3-kanavan ja vuo- lua ja nostanut ohjelmakustannuksia. Muuttuvat den 2000 helmikuussa aloittaneen kaapelikana- ohjelmistokustannukset lisääntyivät 36 milj. mk eli va TVTV!:n liiketoiminnoista sekä uusien digi- yli 12 %. Ulkomaisen ohjelmiston hintataso nousi yli taalikanavien kehittämisestä. Ryhmään kuu- 10 %. luvat myös osakkuusyhtiöt Suomen Uutisradio MTV Oy on keventänyt kustannusrakennettaan Oy ja Ruotsissa toimiva TV4 AB. MTV Oy:n toimintoja ulkoistamalla. MTV Oy myi 51 % omis- verkkotoiminnoista ja MTV3 Tekstikanavasta tamastaan MTV-Viihde Oy:stä Pearson Television vastaa Alma Media -konsernin New Media -lii- ryhmään kuuluvalle Grundy Holdings-yhtiölle. ketoimintaryhmä. MTV3i esitellään sivulla 31. Lisäksi MTV Oy myi vuoden aikana MTV-Musiikin Ulkomaiset ohjelmat, 44 % ja MTV:n koulutusyksikön liiketoiminnot. MTV- Uutis- ja ajankohtaisohj., 23 % Viihde Oy, jossa työskenteli 34 henkilöä, on Suomen Viihde, 9 % Televisiomainonta Urheilu, 8% suurin viihdeohjelmien tuotantoyhtiö. Sen liikevaih- Funny Films, mm. Jyrki 8 % edellisen vuoden tasolla to oli 1998 vajaat 70 milj. mk. Myynti oli osa liike- Palvelu, 4 % Draama, 4 % Televisiomainontaan käytettiin Suomessa 1,2 toimintastrategiaa, jonka mukaan MTV3-kanavan Lähde: MTV Oy:n Ohjelmistosuunnittelu miljardia markkaa. Televisiomainonta lisääntyi oma tuotanto keskittyy uutis- ja ajankohtaisohjel- vain 1,4 %, kun koko mediamainonta kasvoi miin ja muu ohjelmisto hankitaan ulkopuolisilta tuo- 5,6 %. Televisiomainonnan markkinaosuus tantoyhtiöiltä. MTV Oy:n henkilöstökustannukset mediamainonnasta aleni lievästi ja oli edelleen laskivat edellisvuodesta 19 milj. mk. noin 20 %:a. MTV3-kanavan osuus Suomen Kauppalehti ja MTV Oy perustivat Uutislinkki televisiomainonnasta oli 83 % (88 %). MTV3 Oy:n tuottamaan MTV3-kanavan talousuutisia oli Suomen suurin mainosväline 1 013 milj. lokakuun alussa. Yhtiö on merkittävä askel Alma mk:n (1 073 milj. mk) mainosmyynnillään. Median eri medioiden yhteistyöstä, minkä tavoittee- na on entistä paremmat ja samalla kustannustehok- Mainonnan hintoja tarkistettiin kaammin tuotetut sisällöt eri jakelukanaviin. kysynnän rakenteen mukaan Liikevaihto ja tulos MTV3-kanavan mainonnan hintoja nostettiin parhaassa katseluajassa eli prime-timessä vuo- Liiketoimintaryhmän liikevaihto käsittää MTV-kon- den 1999 aikana keskimäärin 5 prosenttia. sernin liikevaihdon. Osakkuusyhtiöiden vaikutus Prime-timen sisällä korotukset kohdennettiin MTV-konsernin liikevoittoon oli lievästi positiivinen. kysytyimpiin ohjelmiin. Parhaan katseluajan Konsernin liikevaihto laski runsaat 4 % 1 064 milj. ulkopuolella hintoja alennettiin, koska päiväai- mk:aan (1 114 milj. mk). Liikevaihdosta mainonnan kojen myyntiasteet olivat alhaiset. myyntiä oli 1 013 milj. mk ja 52 milj. mk oli muuta lii- MTV-Tuotanto toteutti monia suoria lähetyksiä. Kuva edus- Keskikatsojamäärä kasvoi vuonna 1999 yli kevaihtoa. Konsernin edellisvuoteen vertailukelpoiset kuntavaalien alla lähetetystä neljä prosenttia ja näin hinnankorotukset eivät toimintakulut kasvoivat 2 %. Kustannuseristä kas- Vaalimessut-ohjelmasta. vaikuttaneet merkittävästi kontaktihintoihin. voivat eniten ohjelmakulut. Toimilupamaksu- ja Kanavan mainosajan markkamääräisestä verkkovuokrakustannukset kasvoivat myös. MTV myynnistä prime-timen osuus vastaa yli kol- Oy:n toimilupamaksu oli viiden prosentin mainos- Television mea neljäsosaa kokonaismyynnistä. myynnin laskusta huolimatta 2 % edellisvuotista Edellisvuodesta valtakunnallisen mainonnan suurempi. Tämä johtui vuoden 1999 alusta voi- katseluosuudet 1999 myynti laski markkamääräisesti 9 %, mutta maanastuneesta uudesta laista, mikä laajensi toimi- (ei sisällä videon katselua) aluemainonnan myynti kasvoi 5 %. Mainon- lupamaksun pohjaa mainonnan lisäksi mm. sponso- nasta pääosa on valtakunnallista. rointi- ja tekstikanavatuottoihin. Muut kustannuk- Vuoden aikana mainosajan myynnistä vas- set alenivat edellisvuodesta. tannut MTV Media Oy päätettiin sulauttaa Konserin liikevoitto oli 48 milj. mk (111 milj. emoyhtiöön. Samalla myynti ja markkinointi mk). Liikevoitto sisältää 13 milj. mk liiketoiminnan organisoitiin uudelleen palvelun parantamisek- muita tuottoja. Suurin yksittäinen kertaluonteinen si ja toiminnan tehostamiseksi. Muutokset erä oli vuoden kolmannella neljänneksellä toteutettu MTV3:n hinnoittelussa ja toiminnan uudista- MTV-Viihde Oy:n myynti, josta tuloutui 11 milj. misessa vaikuttivat myynnin kehitykseen enna- mk:n myyntivoitto. Vuoden viimeinen neljännes oli MTV3, 42 % koitua hitaammin. MTV:lle tuloksellisesti vuoden paras. Edellisen vuo- YLE1, 23 % YLE2, 20 % den vastaavaan jaksoon verrattuna liikevaihto laski Nelonen, 10 % Kilpailu nosti ohjelmakustannuksia 5 % ja toiminnan kustannukset alenivat prosentin. Muu kotim.kaapeli, 0 % MTV:n liikevoitto vuoden viimeiseltä neljännekseltä Muut yhteensä, 5 % Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus MTV3-kanavan lähetysaika oli keskimäärin 19 oli 35 milj. mk ( 59 milj. mk). tuntia päivässä. Ohjelmistosta kotimaisen Osakkuusyhtiöiden vaikutus MTV Oy:n liikevoit- Broadcasting 26

toon oli 1 milj. mk (-7 milj. mk). Merkittä- radiota kuunnelleet yli 9-vuotiaat. vimmän osakkuusyhtiön TV4 AB:n liikevoitto Radiomainonta kasvoi Suomessa edellisvuodesta nousi 210 miljoonaan Ruotsin kruunuun (116 4 % 211 milj. mk:aan. Radio Novan osuus Suomen Mkr). MTV Oy omistaa 23,4 % TV4 AB:stä. radiomainonnasta oli 27 % (26 %). Radio Novan 21 milj. mk:n TV4 AB:n tulososuuden ja 22 liikevaihto oli 56 milj. mk (55 milj. mk). Radio milj. mk:n markan liikearvopoiston jälkeen Novan mainosajan myynti kasvoi alkuvuodesta sel- TV4 AB:n vaikutus MTV Oy:n ja Alma Media keästi edellisestä vuodesta, mutta erityisesti elo-syys- konsernin tulokseen oli 1 milj. mk negatiivi- kuun myynti jäi selvästi ennakoitua alhaisemmaksi. nen, mutta selvästi edellisvuotta parempi (-7 Radio Nova käynnisti vuoden lopulla Internet-palve- milj. mk). Radio Novalla ei ollut merkittävää lun tukimediaksi mediamyyntiin. Novan liiketappio tulosvaikutusta. oli 1 milj. mk (liikevoitto 1 milj. mk). Salatut elämät on noussut nopeasti suosikkisarjojen jouk- Investoinnit olivat yhteensä 38 milj. mk koon. Päivittäin sarjaa katsoo (465 milj. mk) ja ne muodostuivat pääosin toi- noin miljoona suomalaista. MTV3-kanavan katsomisosuus minnan ylläpito- ja kehitysinvestoinneista. Edellisvuoden investoinneissa 420 milj. mark- eurooppalaista huipputasoa kaa oli TV4 AB:n osakkeiden ostoa Alma Televisiota katsottiin Suomessa vuonna 1999 enem- Media Oyj:ltä. män kuin koskaan aiemmin eli keskimäärin 2 tuntia 41 minuuttia päivässä. Katseluaika lisääntyi edel- TV4 AB lisvuodesta 11 minuuttia eli 7,3 % pysyttyään miltei ennallaan kolmen vuoden ajan. Katselun lisääntymi- TV4 AB:n tv-kanava TV4 oli katsotuin sestä suurin osa (10 min) kohdistui kaupallisten Ruotsissa. TV4 AB -konsernin nettoliikevaihto kanavien katseluun. MTV3-kanavaa seurattiin 5 oli 2 184 milj. kr (2 057 milj. kr), mikä on 6 % minuuttia enemmän kuin vuotta aiemmin. MTV on enemmän kuin edellisenä vuonna. Konsernin nykyisessä kilpailutilanteessa ottanut tavoitteeksi liikevoitto oli 210 milj. kr (116 milj. kr) ja tulos korkean katseluosuuden pitämisen. Katsoja- ennen veroja 218 milj. kr (121 milj. kr). TV4 kilpailussa MTV Oy on menestynyt hyvin. MTV3- AB:n osuus Ruotsin televisiomainonnasta oli kanavan katseluosuus säilyi ennallaan 42 %:ssa, 63 % (64 %). vaikka ohjelma-aika väheni 2 %. Televisionkatselu TV4-kanava säilytti asemansa maan katso- lisääntyi nimenomaan kaupallisilla kanavilla. tuimpana tv-kanavana, ja sen katseluosuus oli MTV3-kanavan osuus kaupallisesta katselusta oli 27 % (27 %). Nuorten aikuisten 20—44-vuo- 81 % (85 %). Ruutunelosen katseluosuus kokonais- tiaiden katseluosuus oli korkeampi ja se ylsi katselusta kasvoi 3 %-yksikköä 10 %:iin. Ylen kah- 29 %:iin (30 %). Television katselu väheni den kanavan katseluosuus laski lähes 3 %-yksikköä Ruotsissa yhden minuutin päivässä edellisvuo- 43 %:iin. desta. Nuoret ja eri ikäiset naiset katsovat eniten TV4 solmi tv-ohjelmien jakelusta vastaavan MTV3-kanavaa. Nuorten televisionkatselu lisääntyi Teracomin kanssa sopimuksen digitaalilähetys- 15 %. Myös tv-uutisia nuoriso seuraa ensisijaisesti tensä välittämisestä katsojille. Kanavan ohjel- MTV3-kanavalta. Naisten suosikkisarjana paikkan- mien lähettäminen aloitettiin 1. syyskuuta sa varmisti Ally McBeal, jonka yleisö parhaimmil- digitaalisessa maanpäällisessä verkossa. laan kasvoi 900 000 suuruiseksi. Myös miehet seu- Kustannuksia ei TV4:lle kerry digitaalisesta tv- rasivat kanavan ohjelmaa aiempaa runsaslukuisem- ohjelmien lähettämisestä ennen kuin vastaanot- pina. Kiinnostavimmiksi osoittautuivat Formula1- tajien määrä ylittää 100 000 taloutta. kisat, joista viisi osakilpailua sijoittui vuoden 15:n katsotuimman ohjelman joukkoon. Japanin F1-osa- Radio Nova kilpailupäivänä, jolloin suomalainen Mika Häk- kinen varmisti maailmanmestaruutensa, MTV3- Alma Media omistaa 48 % Radio Novasta (Oy kanavaa seurasi 88 % suomalaisista, ja MTV3:n Suomen Uutisradio Ab) , joka on Suomen kanavaosuus oli 97 %. ainoa valtakunnallinen kaupallinen radio. Katsojien arvo- ja asennemaailmaa on kartoitettu Radio aloitti toimintansa vuonna 1997. Radio RISC-tutkimuksen avulla ja sitä käytetään apuna Novalla on päivittäin noin 800 000 kuulijaa, myös ohjelmistokartan suunnittelussa. Ohjelmistoon joista yli puolet on 25—44-vuotiaita. Kuulijat valitaan ohjelmia tasapuolisesti eri katsojaryhmiä sil- jakautuvat tasaisesti kumpaankin sukupuo- mällä pitäen. leen, niin kaupunkeihin kuin maaseudullekin. Novan kuuntelijoina toinen iso ryhmä ovat 15—24-vuotiaat. Koko väestöstä laskettu Radio Novan päiväpeitto oli Finnpanel Oy:n tutkimuksen mukaan 15 % ja viikkopeitto 33 %. Lukuihin lasketaan yli 8 minuuttia 27

Ohjelmia koko maan elokuussa. Alueellisista city-yhtiöistä MTV Oy omistaa 40- televisioyleisölle 51 % ja Suomen Urheilutelevisiosta 50 %. MTV3 on Suomen ainoa koko maassa näkyvä Kanavanippu A annettiin Yleisradio Oy:n käyttöön. kaupallinen tv-kanava. Kanavan ohjelmakar- Yhtiön toiminta määritellään laissa, eikä se tarvitse tan suunnittelussa huolehditaan erityisesti siitä, toimilupaa. Samaan kanavanippuun sijoitetut yhtiöt että kaikki mainostajien arvostamat kohde- tekivät toimiluvan edellyttämät sopimukset lähetys- ryhmät on otettu huomioon ohjelmistossa. kapasiteetin käytöstä ja yhteistoiminnan perusteista. MTV3 aloitti kevätkaudella mm. Suomen Telehallintokeskus myöntää taajuudet kanavanipun ensimmäisen jatkuvajuonisen draamasarjan hallinnoijien käyttöön. Salatut Elämät. Se perustuu kansainväliseen Toimilupaehtojen mukaisesti digitaalisen televi- perusideaan, joka toteutetaan täysin suomalai- sion valmistelu on kohdistunut yhtenäisen teknisen Jääkiekon SM-liiga, Hockey sin voimin suomalaisessa todellisuudessa. alustan rakentamiseen, kanavanipun hallinnan jär- Night kiinnostaa suomalaista Ensimmäisessä tuotantosopimuksessa sovittiin jestämiseen ja uusien tv-kanavien liiketoimintasuun- jääkiekkokansaa. 180 jaksosta. Sarjan katsojaluvut ovat ylittä- nitelmien kehittämiseen. neet ennakko-odotukset. Kevätkaudella katso- Digitaalisen tv-toiminnan valmisteluun keskeisesti jille tarjottiin kotimaista draamaohjelmistoa liittyviä vuorovaikutteisia palveluita ja supertekstite- enemmän kuin koskaan yhtiön historiassa. levisiota suunnitellaan yhdessä Alma Media Oyj:n Draamapanostusten ansiosta ohjelmiston kes- New Media- liiketoimintaryhmän kanssa. MTV on ki-ilta uudistettiin. Silloin keskityttiin suurten mukana alan tutkimushankkeissa ja projekteissa kohderyhmien kotimaiseen tarjontaan, jonka kehittämässä useita digitaalitv:n toimintoja ja osallis- jälkeen ohjelmisto suunnataan nuorten aikuis- tuu Yleisradion ja muiden toimilupayhtiöiden yhteis- ten nais- ja miesyleisöille. toimintaan sekä Suomen Digi-TV-Forumin työhön. Pohjoismaiden ensimmäinen aamulähetys, MTV3-kanavan Huomenta Suomi, täytti jou- Uusi kaapelikanava TVTV! lukuussa 10 vuotta. Ohjelman aloittamisen aikoihin ryhdyttiin määrätietoisesti panosta- Osana valmistautumista monikanavaympäristöön maan uutistoiminnan kehittämiseen ja laajenta- MTV Oy ryhtyi valmistelemaan pelkästään kaapeli- miseen. Nykyisin MTV3-kanava tarjoaa yli 20 verkoissa näkyvän maksuttoman tv-kanavan käyn- uutislähetystä vuorokaudessa. Kanava jatkaa nistämistä. Uusi suomalainen kaapelikanava TVTV! draamaan panostamista myös lähivuosien aika- aloitti 1.2.2000. Kanavan ohjelmisto koostuu sar- na. Yhtiö solmi perussopimuksen Twentieth joista, musiikista ja tv-webistä. TVTV!:n tavoitteena Century Foxin kanssa kolmen vuoden ajaksi, on tarjota omaleimaista, yllätyksellistä ja viihteellistä samoin jääkiekon SM-liigan kanssa tehtiin kol- ohjelmistoa suomalaisille katsojille. Kanavan käyn- men vuoden jatkosopimus. MTV3-kanavalla nistyessä MTV Oy:llä on sopimukset kanavan välit- on lisäksi oikeudet mm. huippuyleisöt koon- tämisestä yli 500 000 kotitalouteen. Suomessa on TVTV! tarjoaa katsojalle mm. neeseen Formula1-sarjaan. noin 900 000 kaapeloitua taloutta. uuden TVWEB palvelun ja Internetin mielenkiintoisimmat sisällöt. TVTV! tuo ruutuun Siirtyminen digitaalisen Organisaatiomuutokset ja monia kulttisarjoja, mm. Simpsonit. television aikaan keskeiset nimitykset Valtioneuvosto myönsi 23. kesäkuuta ensim- MTV Oy:n varatoimitusjohtajaksi ja toimitusjohta- Ohjelma-aika tuotanto- mäiset digitaaliset tv-toimiluvat. Kaupalliseen jan varamieheksi nimitettiin 1.7. alkaen ohjelmajoh- tyypeittäin 1999 toimintaan myönnettiin kahdeksan toimilupaa taja Tauno Äijälä. Ekonomi Ilkka Kylmälä nimitet- kahteen kanavanippuun eli multipleksiin. tiin MTV Oy:n varatoimitusjohtajaksi 2.8. lähtien MTV lähettää MTV3:n digitaalisena ja on vastuualueenaan myynnin ja markkinoinnin johta- mukana City-TV-yhtiöissä (Helsinki, Turku, minen. Tampere ja muu Suomi) sekä Suomen Urheilu- Alma Media Oyj:n neljäs liiketoimintaryhmä televisiossa. Nämä kanavat sijoitetaan B-kana- Broadcasting perustettiin 1.12. Sen johtajaksi siirtyi vanippuun, johon määrättiin lisäksi Wellnet MTV Oy:n toimitusjohtaja Eero Pilkama, joka toi- Oy:n tv-kanava. Digitaaliseen kaupalliseen tv- mii myös MTV Oy:n hallituksen puheenjohtajana. toimintaan kymmeneksi vuodeksi myönnetyt Pilkama jatkaa Alma Media Oyj:n varatoimitusjoh- toimiluvat tulevat voimaan 1.9.2000. Tv- ja tajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. MTV Oy:n Kotimainen tuotanto, 52 % radiotoimintaa koskevan lain mukaan säännöl- toimitusjohtajaksi ja Alma Media Oyj:n johtokun- - oma, 36 % linen lähetystoiminta tulee aloittaa vuoden nan jäseneksi nimitettiin 1.12. alkaen MTV Oy:n - alihankinta, 16 % Ulkomainen tuotanto, 48 % kuluessa toimiluvan voimaantulosta eli viimeis- varatoimitusjohtaja Ilkka Kylmälä.

Lähde: MTV Oy:n Ohjelmistosuunnittelu tään 31.8.2001. Maksuttomat kaupalliset Broadcasting-liiketoimintaryhmään johtajaksi se- kanavat aloittanevat toimintansa vasta hiukan kä Broadcasting- ja New Media- liiketoimintaryh- ennen määräajan päättymistä vuoden 2001 mien hallitusten jäseneksi nimitettiin johtaja, val- Broadcasting 28

tiot.tri Jorma Miettinen MTV Oy:stä 1.1.2000 alkaen. Myynnistä ja markkinoinnista vastaava MTV Media Oy uudisti organisaationsa elo- kuussa ja yhtiö fuusioidaan vuoden 2000 alku- puolella MTV Oy:öön. MTV Oy:n kaupalli- seksi johtajaksi ja MTV Oy:n johtoryhmän jäseneksi nimitettiin dipl.ins., kauppat.kand. Juha Ahonen 14.2.2000 alkaen ja MTV Oy:n henkilöstönkehitysjohtajaksi ja MTV Oy:n johtoryhmän jäseneksi nimitettiin ekonomi Iris MTV Oy ja Kauppalehti perusti- Karjula maaliskuusta 2000 lähtien. vat yhteisen Uutislinkki Oy:n Suomen Kaupallisten Televisioiden Liitto tuottamaan talousuutisia MTV3- kanavalle. Kuvassa uutisankkuri perustettiin 4. marraskuuta. Sen perustivat Elsi Mustaniemi. Alma Media Oyj, Helsinki Media Company Oy, MTV Oy ja Oy Ruutunelonen Ab. Toimin- nan tavoitteena on kaupallisen tv-toiminnan toimintaedellytysten turvaaminen ja paranta- minen. Liiton puheenjohtajaksi valittiin Alma Media Oyj:n Broadcasting-liiketoimintaryh- män johtaja Eero Pilkama. New Media New Media 30

NEW MEDIA 1999 1998

New Media -liiketoimintaryhmän tehtävänä on uusien Liikevaihto, Mmk 29 14 sähköisten jakeluteiden mahdollistaman liiketoiminnan Osuus konsernin kehittäminen ja harjoittaminen. Painopisteenä on Alma liikevaihdosta, % 1 0,5 Mediaan kuuluvien vahvojen mediabrandien hyödyntä- Liiketappio, Mmk -28 -16 misestä syntyvä uusi liiketoiminta uusissa jakeluteissä Investoinnit, Mmk 26 5 sekä perinteisen liiketoiminnan tukeminen uusilla Poistot yhteensä, Mmk 5 2 media- ja palveluratkaisuilla. Keskeiset toiminnan sek- Sijoitettu pääoma, Mmk 51 5 torit ovat online-sisältöpalvelut, luokiteltu verkkoil- Henkilöstö keskimäärin 83 37 moittelu ja siihen liittyvät palvelukonseptit, sähköinen kaupankäynti ja ISP-toiminta. Uusien jakeluteiden tek- Raimo Mäkilä nologian hallinta ja T&K -toiminta säilyvät keskeisinä New Media Liiketoimintaryhmän johtaja tutkimus- ja panostusalueina.

”Vuosi 1999 oli Alma Median New Media -liike- Alma Median eräänä painopistealueena on ollut toiminnalle historiallinen. Vuoden alussa perustet- panostaminen uuteen mediaan. Tämä on myös kon- tiin uudet Internet -yhtiöt: Alma Media Interactive sernin strategia jatkossakin ja osoituksena siitä Oy ja Alma Media Net Ventures Oy. Syyskuun Alma Median uusmediatoiminnot koottiin konser- Tuottorakenne 1999 alussa toiminnan merkitystä ja fokusta terävöitet- nin neljänneksi liiketoimintaryhmäksi sanomalehtien tiin perustamalla New Media liiketoimintaryhmä, kustantamisen, televisio- ja radiotoiminnan ja paino- johon koko uuden median liiketoiminta keskitet- toiminnan rinnalle. New Media -liiketoimintaryhmä tiin. aloitti virallisesti toimintansa syyskuussa. Liiketoi- Vuosi 1999 osoitti meidän olevan oikealla tiel- mintaryhmä koostuu Alma Media Interactive Oy:stä lä. Online-palveluissamme oli vuoden lopussa yli ja Alma Media Net Ventures Oy:stä. Alma Median 400 000 kävijää viikossa ja olimme Suomen suu- kaupalliset uuden median toiminnot on koottu pää- rin verkkomedian toimija niin kävijämäärissä kuin asiassa Alma Media Interactive Oy:öön ja verkko- mainosmarkkinoilla. Panostukset uusiin tuotteisiin palveluiden tekninen ylläpito, kehityshankkeet ja tut-

Ilmoitusliikevaihto, 64 % jatkuivat merkittävinä. Pääpaino oli sisältötuottei- kimustoiminta on koottu Alma Media Net Ventures Sisältömyynti, 36 % den kehittämisessä Internettiin sekä olemassa ole- Oy:öön. Liiketoimintaryhmästä vastaa johtokunnan vien tuotteidemme laadun ja tarjonnan moni- jäseneksi 1.9.1999 alkaen nimitetty toimitusjohtaja puolistamisessa. Raimo Mäkilä. Vaikka menestyimme hyvin markkinoilla, odo- Kaikkiaan Alma Medialla on noin 30 erillistä timme markkinoiden kehittyvän vielä nopeammin verkkopalvelua. Suosituimmat palvelut ovat MTV3i, erityisesti sähköisen kaupankäynnin alueella. Iltalehti Online, Luukku.com -sähköpostipalvelu, Lanseerasimme kauppapaikkapalvelut MTV3 Kauppalehti Online, kiinteistöpalvelu DIME ja rek- ShopIt:in, Kauppalehti ShopIt:in sekä huutokaup- rytointipalvelu Jobline. Internet-mainonta kehittyi papalvelu eTorin, jotka eivät vielä olleet menestyk- yleisesti Suomessa ennakoitua heikommin. Gallup- Kulurakenne 1999 siä, mutta joiden menestykseen uskotaan. Mainostiedon mukaan Internet-mainontaan käytet- Sähköisessä kaupankäynnissä uskomme löytä- tiin 37 milj. mk (22 milj. mk). Alma Median tuotot vämme roolin, jossa kuluttaja saa vaivatta käyt- Internet-mainonnasta olivat 12 milj. mk (9 milj. mk). töönsä eturivin sähköiset kauppapalvelut uusissa Tämä vastaa melko tarkkaan yhden kolmasosan medioissamme esillä olevista kaupoista ja toisaalta markkinaosuutta. Konsernin verkkolehtien mainos- kauppiaat saavat tavaransa ja palvelunsa myy- ja sisällönmyyntituotot on esitetty osana Alpressin dyiksi tarjoamamme laajan asiakaspotentiaalin liikevaihtoa. Alma Median lehdistä 17:llä on oma vuoksi. Keskeisenä kehittämisalueena tässä on verkkopalvelu. Kaikkiaan Alma Median uuden AHAA- asiakashallintajärjestelmämme. median toimintojen liikevaihto oli 29 milj. mk (14 Keskeisin tavoitteemme vuodelle 2000 on saa- milj. mk) ja liiketappio 28 milj. mk (16 milj. mk). Tuotekehitys, 41 % Henkilöstökulut, 20 % vutetun ykkösaseman säilyttäminen niin verkko- Liikevaihdosta 64 % oli ilmoitustuottoja ja 36 % Muut kulut, 39 % tuotteiden ja -palveluiden käyttäjien kuin mainos- tuottoja sisällönmyynnistä. Palveluista MTV3i, tajienkin keskuudessa. Liikevaihtotavoite vuodel- Kauppalehti Online, Iltalehti Online ja Jobline tuot- le 2000 on yli 60 milj. mk.” tavat jo voittoa. Raimo Mäkilä 31

Internet-käyttäjät AHAA-tietokanta suomen suosituin kävijämäärällä mitattuna. Erityi- sesti MTV3i:tä on täydennetty vuosien mittaan Suomessa suojaa yksityisyyden uusilla palveluilla. Vuoden 1999 aikana MTV3i:n 1 600 000 Alma Median strategiana on ollut uusien tuot- sivuille tuotiin ulkopuolisille yrittäjille sähköisen 1 400 000 teiden tuonti markkinoille ensimmäisten toimi- kaupankäynnin mahdollistava ShopIt Kauppapaikka 1 200 000 joiden joukossa, jotta tuotteet vakiinnuttavat ja sähköinen eTori-huutokauppa. ShopIt-konseptissa 1 000 000 korkean markkinaosuuden Internetin käytön MTV3i tarjoaa yrittäjille valmiin suuren yleisön 800 000 yleistyessä. Uusia tuotteita ja palveluita on tuo- omilla sivuillaan ja saa korvaukseksi näkyvyyden 600 000 tu verkkoon jatkuvasti ja kauemmin markki- antamisesta kuukausimaksun. Syksyllä esitelty eTori 400 000 noilla olleita palveluita on kehitetty, uudistettu on verkossa toimiva huutokauppa, johon ostajat voi- 200 000 ja monipuolistetettu säännöllisin väliajoin. vat osallistua myös GSM-puhelimilla. 0 Tou Mar Tou Mar Tou Mar Tavoitteena on ollut mahdollisimman suuren MTV3 Internetissä on maamme kattavin, ympäri 97 97 98 98 99 99 Vähintään kerran viikossa rekisteröityneiden käyttäjien määrän saavutta- vuorokauden toimitettava online-uutispalvelu. Päivittäin/lähes päivittäin Kotoa viikoittain minen. Alma Median kehittämä AHAA- MTV3i:n sivuille tuotiin vuoden 1999 aikana kaikil- Opiskelupaikalta viikoittain Työpaikalta viikoittain asiakashallintajärjestelmä yhdistää kaikki le ilmainen, suomenkielinen sähköpostipalvelu Lähde: Taloustutkimus Oy Alma Median verkkopalveluiden käyttäjät Luukku.com. Tämän lisäksi MTV3-kanava käyttää samaan rekisteriin. Tammikuussa 2000 järjes- sivustoja mittavasti omassa kanava- ja ohjelmamark- telmässä oli yli 430 000 henkilön rekisteröity- kinoinnissaan. mistiedot. Järjestelmä toimii mediamainonnan Tammikuussa 2000 MTV3i:n sivuille rekisteröi- vahvistamisen välineenä ja toisaalta sen avulla tiin lähes 2 miljoonaa käyntiä. Kasvu edellisen vuo- on mahdollisuus kehittää entistä kiinnostavam- den vastaavasta ajankohdasta oli lähes 50 %. pia verkkopalveluita. AHAA-järjestelmää voi- Käynneistä kotisivuun kohdistui 958 000 (619 000 Kävijät/viikko daan hyödyntää sekä mainonnan kohdentami- tammikuussa 1999), uutisten etusivuun 352 000 sessa että esimerkiksi erilaisten sähköisten (230 000), AltaVistaan 224 000 (157 000) ja 8/98—1/00 kauppapaikkojen sijoittamisessa verkkopalve- Luukku.com -sähköpostipalveluun 222 000 (-). 450 000 luiden yhteyteen. AHAA-asiakashallintajärjes- MTV3i:n liikevaihto oli 10 milj. mk, josta mainos- 400 000 telmän kehittämisessä on erityisesti kiinnitetty tuottoja oli 7 milj. mk. 350 000 huomiota yksittäisen ihmisen tietosuojan tur- Syksyllä MTV3i aloitti omien ISP-yhteyksien 300 000 vaamiseen ja kehitystyötä on tehty tiiviissä myynnin yhteistyössä Fujitsun ja Keskon kanssa. 250 000 yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimiston Vaikka toiminta on jatkunut vasta muutaman kuu- 200 000 kanssa. kauden, oli MTV3-Internet-access Taloustutkimus 150 000 Oy:n mukaan neljänneksi tunnetuin Internet- 100 000 operaattori. Lähes 50 % vastaajista yhdisti MTV3i:n 50 000 Kävijämäärät kaksinkertaistuivat myös operaattoritoimintaan. Vastaava luku tunne- 0 Elo Lok Jou Hel Maa Kes Elo Lok Jou Tam Taloustutkimus Oy:n kotisivututkimuksen tuimmalla operaattorilla oli runsaat 80 %.

Sonera mukaan vuoden lopulla 1,3 miljoonaa suoma- Suomi siirtyy Euroopan ensimmäisten maiden Alma Media Talentum laista oli käyttänyt Internetiä. Edellisen vuoden joukossa digitaalisen television aikaan. Jotta Alma SanomaWSOY Lähde: WTM/IMR lopulla vastaava luku oli noin miljoona. Alma Medialla olisi mahdollisimman hyvät valmiudet Median verkkopalveluilla oli vuoden lopulla vajaan kahden vuoden päästä koittavaan moni- yhteensä runsaat 400 000 käyttäjää viikossa. kanavakulttuuriin, aloitettiin helmikuussa 2000 Määrä kaksinkertaistui vuodessa. Vaikka luku- uuden TVTV!-kaapelikanavan lähetykset noin puo- Kävijät/viikko ja ei voikaan suoraan verrata, niin ne kertovat, leen miljoonaan kotitalouteen. Mukana ohjelmistos- että Alma Media on onnistunut hyvin strate- sa on TVWEB. TVWEB on MTV3i:n sivuilta koot- 8/98—1/00 giassaan hankkia mahdollisimman suuri osuus tuja web-sisältöjä, joita esitetään kaapelitelevisiossa

300 000 Internetin käyttäjistä omiin palveluihinsa. samaan aikaan esimerkiksi uutissähkeiden ja paikal- 250 000 Kaikista Internetiä käyttäneistä arviolta noin listen säätietojen kanssa. TVWEBiä näytetään myös 200 000 90 % on käyttänyt Alma Median palveluita. MTV3-kanavalla. 150 000 Pelkästään MTV3i:tä on kotisivututkimuksen 100 000 mukaan käyttänyt yli 800 000 suomalaista. Kauppalehti Online 50 000 Yhteenlasketuilla viikoittaisilla kävijämäärillä 0 Elo 98 Mar 98 Hel 99 Tou 99 Elo 99 Mar 99 mitattuna Alma Media on Suomen suurin Vuoden aikana Kauppalehti Online uudistettiin sekä Internet-palveluiden tuottaja. sisällöllisesti että visuaaliselta ilmeeltään. MTV3 YLE Kauppalehti Online pitää sisällään mm. arkipäivisin Nelonen Lähde: WTM MTV3i päivitettävän lehden uutispalvelun, talouteen keskit- tyvän reaaliaikaisen uutispalvelun, pörssikurssien ja - Alma Media on tuonut verkkopalveluita kaik- kauppojen reaaliaikaisen seurannan ja vuoteen 1987 kiin suosituimpiin palveluluokkiin. Vuonna ulottuvan uutisarkiston. Vuoden aikana uusina pal- 1995 aloittanut MTV3i oli Suomen ensimmäi- veluina esiteltiin mobiilituotteet GSM ja WAP-puhe- nen horisontaali- eli yleisportaali ja se on nyt limiin, englanninkielinen uutispalvelu, salkunhallin- New Media 32

Kauppalehti Online tapalvelu sekä runsaasti käyttöä helpottavia Kesällä 1999 Alma Media Net Ventures osti eri kävijöitä/viikko ylläpito-ohjelmistoja. Kauppalehti Onlinen si- 80 %:n osuudet Jyväskylässä, Tampereella ja Porissa säinen uutistoimitus tuottaa jo merkittävän ilmestyneistä Asuntopörssi -lehdistä ja liitti ne osaksi osan painettavan Kauppalehden materiaalista. DIME-palvelua. Näiden kolmen lehden yhteenlas- 40 000 Kauppalehti Online solmi ruotsalaisen Direkt- kettu painos on 300 000 kappaletta. Lehti ja sähköi- 35 000 30 000 uutistoimiston kanssa yhteistyösopimuksen, nen palvelu soveltuvat hyvin yhteen, sillä kiinteistö- 25 000 minkä perustella käyttäjät saavat kattavan välittäjät lähettävät ilmoituksensa kohteistaan joka 20 000 pörssiyhtiöiden tulosennustepalvelun. Kauppa- tapauksessa lehteen sähköisessä muodossa. Tämä 15 000 lehti Online laajensi sisältöyhteistyötä osak- materiaali on kustannustehokkaasti siirrettävissä 10 000 5 000 kuusyhtiönsä Baltic News Servicen kanssa. osaksi verkkopalvelua. DIME:n verkkopalveluun on 0 Vuoden lopulla Kauppalehti ja MTV3 perusti- yhdistetty erilaisia haku-, kartta- ja vahtipalveluita, Kes Mar Huh Syys Hel Hei Jou Tou Lok 96 96 97 97 98 98 98 99 99 vat yhteistoimituksen television talousuutislä- jotka täydentävät painettavan lehden käyttöarvoa. Lähde: Alma Media Oyj hetyksen tuottamiseksi. Kauppalehti Online Tammikuussa Asuntopörssi-konsepti tuotiin Hel- tuottaa valtakunnanverkossa lähetettäviin ta- singin seudulle. Lehti jaetaan pääkaupunkiseudulla lousuutisiin pörssikatsaukset sekä tarvittavan kaikkiin 500 000 kotitalouteen joka toinen viikon- grafiikan. Kauppalehti Onlinen liikevaihto oli loppu. Lehdessä julkaistavat kohteet ovat nähtävissä 7 milj. mk (4 milj. mk). Liikevaihdosta kaksi verkossa jo jakelua edeltävänä torstaina. kolmasosaa muodostuu käyttäjämaksuista, Pääkaupunkiseudun asuntopörssin ja siihen liitetyn mobiilipalveluista sekä sisällönmyynnistä mm. DIME-palvelun odotetaan saavan merkittävän pörssiyhtiöiden intra- ja extranetteihin. markkinaosuuden pääkaupunkiseudun noin 50 milj. Kauppalehti Onlinen kävijämääriä on markan asuntoilmoittelumarkkinoista. mitattu Web Traffic Monitorissa lokakuusta Asuntojen ja kiinteistöjen lisäksi Alma Medialla alkaen Vuoden kolmen viimeisen kuukauden on vastaavanlainen palvelu moottoriajoneuvoille. Kävijät/viikko aikana viikoittaiset kävijämäärät nousivat Autotalli-niminen palvelu on osa mm. MTV3i:n, 8/98—1/00 20 000 tasolta yli 45 000 kävijään ja tammi- Aamulehden ja Lapin Kansan verkkopalveluita. 60 000 kuussa 2000 viikoittain palvelua käytti keski- Alma Media omistaa 75 % Jobline-rekrytointipal- 50 000 määrin jo 57 000 eri kävijää. Kauppalehti velusta. Palvelu on osa kansainvälistä Jobline-ketjua 40 000 Online on ylivoimaisesti Suomen suosituin joka toimii Suomen lisäksi lähes kymmenessä maas- 30 000 20 000 talouspalvelu. Taloussanomien verkkopalvelun sa Euroopassa. Joblinen ansaintalogiikka perustuu 10 000 keskimääräinen käyttäjämäärä tammikuussa siihen, että yksittäiset henkilöt saavat kirjautua 0 Elo Lok Jou Hel Maa Kes Elo Lok Jou Tam oli 14 500 ja Talentumin WOW! -palvelun Joblinen tietokantaan työnhakijaksi ilmaiseksi. Sen

Kauppalehti 8 800. sijaan työntekijöitä hakevat yritykset joutuvat mak- WOW! Taloussanomat Lähde: WTM samaan Joblinelle. Yritysten kannattaa maksaa vali- Iltalehti Online koituneista ja motivoituneista hakijoista, sillä useim- mat hakijat ovat korkeasti koulutettuja ja työssäole- Iltalehti Online on ollut perusrakenteeltaan via eri alojen ammattihenkilöitä. Tällä hetkellä painetun lehden verkkoversio perustamisestaan Joblinen tietokanta käsittää jo noin 15 000 aktiivisen asti. Tähän saakka palvelu on ollut käyttäjil- työnhakijan tiedot. Sähköinen palvelu mahdollistaa leen maksuton. Iltalehden viikoittainen kävijä- erittäin tarkkojen hakukriteerien määrittelyn. määrä oli tammikuussa 2000 jo 151 000. Jobline on ollut käynnistämisestään alkaen taloudel- Vuoden aikana Iltalehti kehitti uusia maksulli- lisesti kannattava palvelu. sia palveluita. Maksulliset Iltalehti Online plus- Kävijät/viikko palvelut ovat uusia tieto-, viihde- ja kommuni- Tutkimustoiminta ja sen tavoitteet 4/99—1/99 kaatiopalveluita ja ne esiteltiin helmikuussa 2000. Uusina palveluina ovat saatavilla muun Alma Media ja sen edeltäjät ovat jo vuodesta 1993 180 000 muassa GSM-puhelimiin ja communikaattorei- panostaneet merkittävästi uuden median tutkimuk- 160 000 140 000 hin tilattavat uutispalvelut, chat-palveluita seen. Tutkimushankkeet ovat olleet mediakulutus- ja 120 000 sekä pelejä. Uudet Pluspalvelut muuttuvat vuo- mediatuotantolähtöisiä erityisesti uusien jakelutei- 100 000 den mittaan maksullisiksi. den mahdollistamien uusien tuotteiden ja toisaalta 80 000 uusien sisällön hallintateknologioiden oppimista ja 60 000 kehittämistä. Viimeaikainen tutkimusfokus on ollut 40 000 Luokiteltu ilmoittelu verkossa 20 000 erityisesti sisällön tekninen hallinta eli Content 0 Huh Tou Kes Hei Elo Syys Lok Mar Jou Tam Kiinteistöilmoittelu soveltuu hyvin verkkoon. Management, jossa tärkein yhteistyökumppani on

Iltalehti Alma Media toi vuoden aikana markkinoille Bostonissa toimiva Massachusets Institute of Ilta-Sanomat Lähde: WTM/IMR palvelun jossa DIME:n kohteet olivat verkon Technologyn ( MIT) Media Labin kanssa solmittuun lisäksi luettavissa MTV3 Tekstikanavalta ja sponsorisopimukseen perustuva hanke. Toinen fokus Kauppalehden ja Iltalehden välissä ilmestynees- on käyttäjän mediakokemuksen eli User Experiencen tä liitteestä. DIME-konsepti on myyty jo 13:lle hallinta. Tällä alueella Alma Medialla on myös maakuntalehdelle. sponsorointiin perustuva tutkimus- ja yhteistyöhan- 33

ke yhdessä Stanfordin yliopiston CSLI:n sponsoroiva Alma Media pääsee myös vahvistamaan (Center for the Study of Language and kansainvälistä verkkoaan korkeatasoisen tieteellisen Information) sekä Helsingin Kauppakorkea- tutkimuksen aloilla. CKIR:n dekaani ja professori on koulun Center for Knowledge and Innovation maailmankuulu knowledge management tutkija Researchin kanssa. Ikujiro Nonaka, joka toimii myös Berkeleyn yliopis- Kansainvälisen yliopistotasoisen tutkimus- ton ja Hitotsubashin yliopiston professorina. yhteistyön lisäksi Alma Media on ollut laajasti CKIR:n kokeellisen mediapsykologian laborato- mukana myös kotimaisissa tutkimusohjelmis- rio — Knowledge Media Laboratory — tutkii ja sa. Tämä on ollut perusteltua, koska Suomi kehittää tietämyspohjaista näkemystä viestinnästä. tietoyhteiskuntana on edelläkävijä maailman Projektin tavoitteena on kansainvälisellä tasolla kil- mitassakin. “Suomi-laboratoriossa” on mah- pailukykyisen soveltavan tieteellisen tutkimuksen dollista tehdä hyvin korkeatasoista kehitys- ja avulla tutkia mediasisältöjen kulutusta. Tutkimus- tutkimustyötä erityisesti langattomien Internet- tuloksia voidaan käyttää mm. mediasisältöjen käyt- palveluiden alueella. Alma Median tavoitteena töliittymien kehitykseen. Knowledge Media on säilyttää edelläkävijän asemansa uuden Laboratory työllistää alkuvaiheessaan viisi tutkijaa median ymmärtämisessä ja hallinnassa, mistä ja joukon alihankkijoita. MIT MediaLab toimii syystä alan tutkimustoimintaan panostetaan myöhemmin Knowledge Media Laboratoryn tekno- jatkossakin vähintään 15 –20 milj. mk vuodes- logiapartnerina. Stanfordin Yliopisto toimii sa. sosiaalis-emotionaalisten käyttöliittymien psykolo- Tutkimustoimintamme tavoitteena on syn- gian laboratoriona. Japanilaisen Hitotsubashin yli- nyttää organisaatioon osaamista, joka konkre- opiston kanssa tutkitaan mediatuotteiden innovaa- tisoituu ylivoimaisina uuden median tuotteina tioprosseja. Yhteistyötä tehdään myös mm. piilaak- ja palveluina. Alma Median tavoitteena on saa- sossa sijaitsevan virtuaalisia myyntiassistentteja ra- da kilpailuetua ja erottautua markkinoilla tuot- kentavan Netsage Corporationin kanssa. teilla, joissa yhdistetään käyttäytymistieteen ja Mediakulutusta on tutkittu myös Tampereen yli- Kuva: Lehtikuva Oy teknologian viimeisimmät saavutukset. Kes- opiston tiedotusopin laitoksen “Locality in the keistä uudella alalla on se, että tietämys on Global Net”-hankkeessa. Siinä on selvitetty paikalli- mahdollisimman syvällistä. Alma Median suutta sekä uusia journalistisen ja yhteisöllisen toi- tämän hetkisten menestystuotteiden, kuten minnan muotoja verkkoviestinnässä. Hankkeeseen Kauppalehti Onlinen ja Iltalehti Onlinen taka- ovat myös osallistuneet kaksi MIT Media na onkin ollut tiivis ja pitkällinen tutkimusyh- Laboratoryn professoria osana vierailuprofessuuria teistyö. Uuden median sisältöjen tuottaminen Tampereen yliopistolla. Tampereen yliopiston vaatii myös kansallisilta sisällöntuottajilta kan- Tauchi-ryhmä (Human Computer Interaction sainvälisesti kilpailukykyistä osaamista mm. Research Group) on tuottanut Alma Median pää- Mobiilipalvelut mahdollistavat personoitujen uutisten ja sähköisen kaupan- tuotteiden käytettävyystutkimusta. Tampereen tek- informaatio-, viihde- ja elämys- käynnin tuotekonseptien alueella. nillisen korkeakoulun KULTU-kuluttajatutkimus- palvelujen saatavuuden paikas- ta riippumatta. Ihmistä lähellä olevan viestinnän tekeminen ryhmän kanssa on selvitetty Alman tärkeimpien on yksi mediatalojen tärkeimmistä osaamis- verkkotuotteiden kulutuksen syitä ja tulevaisuuden- alueista. Mediatalot osaavat tehdä lehtensä, kuvia. televisio- ja radio-ohjelmansa vuosikymmenien Ihmisläheisen verkkoviestintätutkimuksen ohella kokemuksella kuluttajaa miellyttäviksi. Tämä toinen tutkimuksen painopistealue on ollut digitaa- sama ihmislähtöisyys verkossa on yksi Alma listen sisältöjen hallinta ja asiakaskohtainen räätä- “On joskus vieraillut Median tärkeimpiä tutkimusalueita. Stanfordin löinti. Sisällöntuotannon prosessit ovat merkittäväs- yliopistossa Alma Media on tutkinut viestin- sä murrosvaiheessa ja teknisesti korkeatasoisen sisäl- sivuilla” nän personoinnin psykologiaa. Yhteistyössä lönhallinnan merkitys korostuu. Sisällönhallintaa on 1500 Stanfordin kanssa on käynnistetty yhteisiä tut- tutkittu Teknillisen Korkeakoulun kanssa yhteistyös- 1000 kimushankkeita mm. luotettavuuden merki- sä SmartPush-hankkeessa, sekä osallistumalla tyksestä sekä sosiaalis-emotionaalisista käyttö- useisiin TEKES-rahoitteisiin yhteisprojekteihin kuten 500 liittymistä verkossa. Piilaaksossa on myös aloi- Integroituva julkaiseminen multimediaverkossa 0 tettu yhteistyö alan johtavien yritysten kanssa. (IMU) ja Future-TV. Tampereen Yliopiston infor- Kaikki MTV3 Ilta- Kauppa- Aamu- www lehti lehti lehti käyttäjät Alma Median kansainvälinen verkottumi- maatiotieteiden laitoksen kanssa on solmittu yhteis- Syksy 1997 Syksy 1998 nen ihmiskeskeisessä tutkimustoiminnassa on työsopimus, jonka alla on lukuisia sisällönkuvauk- Syksy 1999 Lähde: Taloustutkimus Oy, Web Site Survey keskitetty Helsingin Kauppakorkeakoulun seen ja tiedonhakuun liittyviä hankkeita. Center for Knowledge and Innovation Alma Media on jatkanut tiivistä tutkimusyhteis- Researchiin (CKIR). Kyse on uudenlaisesta työtä MIT Media Laboratoryn kanssa, jonka News yhteistyösuhteesta Alma Median tutkimustoi- in the Future -ohjelman rahoittajana se on toiminut minnan ja tieteellisen laboratorion välillä, jossa vuodesta 1993 alkaen. MIT:n kanssa tehdyt yhteis- pyritään tieteen näkökulmasta tekemään käy- työhankkeet ovat liittyneet mediatuotteiden räätä- täntöön suuntautuvia sovelluksia. CKIR:ää löintiin sekä verkkoviestinnän yhteisöllisyyteen. New Media 34

Myös useiden MIT:sta syntyneiden ja digitaali- New Media vuosina 1987—1998 seen mediaan liittyvien yritysten kanssa on käynnistetty yhteistyö. Vuonna 1987 Uusi Suomi -konserniin kuuluneen Alma Media on osallistunut aktiivisesti Kauppalehden päätöstä lehdessä julkaistujen artik- Teknologian Kehittämiskeskuksen TEKESin kelien arkistoimisesta sähköiseen muotoon voidaan USIX (uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka) pitää Alma Media -konsernin uusmediatoimintojen —teknologiaohjelman suunnitteluun ja paino- avauksena. Kauppalehti oli eräs ensimmäisiä lehtiä, pistealueiden määrittelyyn. Kolmevuotisessa jotka siirtyivät Suomessa elektroniseen toimitus- ja ohjelmassa painopistealueina ovat mm. luon- taittojärjestelmään, mikä mahdollisti mediasisältö- nollisen kielen sovellukset, henkilökohtainen jen sähköisen arkistoinnin toimituksen omien tarpei- navigointi, aktiiviympäristöt, elektroninen den lisäksi myös hyödynnettäviksi edelleen kaupal- asiointi ja tiedon hakeminen, yhdistely ja jalos- lisina tietokantoina. Tietokantaa myös myytiin, taminen. Alma Media on mukana useissa oh- mutta 1980-luvulla ennen Internetin aikaa käyttäjä- jelmaan kuuluvissa tutkimushankkeissa, joissa määrät tietokannalla olivat pieniä. Nykyisin nuo tie- kehitetään esim. puheentunnistuksen teknolo- tokannat ovat luettavissa mm. Kauppalehti Onlinen gioita, käyttäjäkeskeisiä signaalinkäsittelyjär- kautta. jestelmiä ja personoituja, adaptiivisia käyttö- Samoihin aikoihin Aamulehteä kustantava liittymiä. Tampereen Kirjapaino Oy oli lähtenyt hakemaan kasvua kustannus- ja kirjapainotoiminnan ohella tie- totekniikasta. Silloiseen Tampereen Kirjapaino Oy:öön ostettiin lukuisia tietotekniikka-alan yrityk- siä. Samalla tutkittiin mahdollisuutta löytää lehden sisällölle uusia jakelukanavia. Eräs tällainen hanke oli televisiomonitoreihin välitettävät uutispalvelut. Näitä Infostandeiksi kutsuttuja monitoreja sijoitet- tiin mm. lentoasemille ja ne välittivät videotex-sisäl- töinä mm. Aamulehden uutissähkeitä ja säätietoja. Tampereen Kirjapaino Oy ja Uusi Suomi Oy fuu- sioituivat -80-luvun lopulla. Suomen kansantalous ajautui erittäin syvään lamaan vuosikymmenen vaih- teessa. Uusi Suomi Oy:n ja Tampereen Kirjapaino Oy:n fuusiossa syntynyt Aamulehti-yhtymä keskittyi uuden median tutkimuksen ja panostusten sijaan saneeraamaan toimintojaan kannattaviksi. Osana saneerausta lakkautettiin Uusi Suomi -sanomalehti vuonna 1991.

OtaOnline 1994 Yhtiössä nähtiin kuitenkin jo 1993, että joukkovies- tinten digitalisointi tulee muuttamaan alan toiminta- ympäristöä. Sitä ei vielä tiedetty miten ja millä väli- neillä digitalisioitua joukkoviestintää tullaan tule- vaisuudessa harjoittamaan. Aamulehti-yhtymä solmi vuonna 1993 yhteistyösopimuksen Bostonissa toimi- van Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) kanssa. MIT:n Media Laboratoryssä oli juuri käyn- nistetty tulevaisuuden viestintään keskittyvä News in the Future -tutkimusprojekti ja se kiinnosti Aamulehti-yhtymää erityisesti. Aamulehti-yhtymä oli ainoana Pohjoismaisena mediatalona mukana projektissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää sähköinen sanomalehti, mikä mahdollistaisi myös uutisten personoinnin lukijakohtaisesti. Samana vuonna business-to-business -mainon- nassa vahva Kauppalehti käynnisti sähköisen mark- kinapaikan liikekiinteistöille ja toimitiloille. Koska monet Kauppalehden lukijat tai heidän edustamansa yritykset tarvitsivat vastaavia tiloja, Kauppalehti oli 35

luonnollinen foorumi tällaisen markkinatiedon ensimmäinen interaktiivinen sanomalehti. Jo saman välittämiseen. Kauppapaikka sai nimekseen vuoden lopussa lehdellä oli 20 000 rekisteröitynyttä DIME, joka tuli sanoista digitaalinen media. käyttäjää. Hieman Iltalehden jälkeen MTV Oy avasi Vuonna 1994 Aamulehti-yhtymän uuden oman KAMU-projektinsa tuloksena oman verkko- median tutkimustoiminta ja liiketoimintahank- palvelunsa MTV3i:n. Samana vuonna Alexpress keet koottiin Alexpress-liiketoimintaryhmään, aloitti ensimmäisenä maailmassa uutissähkeiden mutta myös konsernin sanomalehdet jatkoivat välityksen GSM-puhelimiin sekä teksti- että äänitie- digitaalisen median tutkimusta. Bostonissa dostoina ja toi markkinoille ensimmäisen oman CD- MIT:n opiskelijakampuksella oli käynnistetty ROM -levyn, joka osasi suoraan ohjata käyttäjää sähköinen Fishwrap-sanomalehti verkossa. Internet-surfauksessa. Internetin käyttöön opastavaa Jotta aivan uudenlaista mediatuotetta voitiin www-opasta myytiin melkoinen määrä ja jaettiin tutkia oikeassa käyttöympäristössä, perustet- tuhansittain Suomen kouluille. Vuoden lopussa tiin Suomeenkin Otaniemen suljettuun verk- Aamulehti-yhtymän ja MTV:n verkkopalveluilla oli koon oma sähköinen lehti. Vuonna 1994 aloi- noin 10 000 käyttäjää viikossa. tettu OtaOnline oli Suomen ensimmäinen verkkomedia. Hanke perustui Teknillisen Kauppalehti Online 1996 Korkeakoulun kanssa edellisvuonna solmit- tuun yhteistyösopimukseen. OtaOnlinen kautta Vuonna 1996 Aamulehti-yhtymän lehdistä noin 3 000 käyttäjää pystyi lukemaan Internettiin vietiin ensin Aamulehti ja toukokuussa Iltalehden, osia Aamulehdestä, Kauppalehdestä Kauppalehti. Kauppalehti on alusta alkaen enemmän ja Kauppalehti Optiosta omalta päätteeltään. palvelukokonaisuus kuin sanomalehti verkossa. Lisäksi OtaOnline välitti säätietoja sekä oman Lehdessä olevien artikkelien lisäksi palvelusta on toimituksen tekemiä uutisia. OtaOnlinesta saa- saatavissa reaaliaikaiset pörssikurssit, yhtiöiden dut kokemukset ovat olleet erittäin arvokkaita pörssitiedotteet, oman uutistoimituksen online-uuti- Alma Media verkkotuotteiden tuotekehitykses- set ja artikkelien arkistotietokanta vuodesta 1987 sä. Jo samana vuonna avattiin Aamulehti-yhty- lähtien. Palvelu on poikkeuksellisesti osin maksulli- mälle täysin omana tuotantona toteutetut nen. www-sivut. Aamulehti-yhtymän KAMU-projektin Nääsnetin Jotta uusiin viestimiin pystyttiin toimitta- sisällä Alexpress vei samana vuonna ensimmäisenä maan reaaliaikaisia uutissähkeitä, perustettiin musiikkia sisältävän live-radiosignaalin ja MTV3i Alexpressiin oma uutistoimitus. Alexpressin televisiosignaalin Internetiin. Molemmat ensimmäisi- uutisia välitettiin teksti-tv:n kautta, telefaxeilla nä Euroopassa. Samana vuonna Alexpress ja sekä äänitiedostoina puhelimiin ja paikallisra- Kauppalehti tuottavat jo uutispalvelun Nokian dioille. uutuustuotteelle Communicator 9000:lle Nääsnetti- projektissa. Nääsnetissä rakennettiin 500 käyttäjälle Iltalehti Online ja MTV3i 1995 myös Suomen ensimmäinen kolmiulotteinen, monenkeskinen teksti-chat, joka perustuu israelilai- Sekä Aamulehti-yhtymä että MTV Oy olivat sen Black Sun Interactiven teknologiaan. Lisäksi aktiivisesti mukana Kansallisessa Multimedia- rakennettiin edistyksellinen video-on-demand -palve- ohjelmassa. KAMU-ohjelmalla valtiovalta luun, online-työkaluihin ja simuloituun tekoälyyn halusi edistää uuden median tutkimusta ja perustuva matemaattisen sanallisen ongelmanratkai- Suomen asemaa uuden viestintätekniikan hyö- sun opetusohjelma Solver. Solveria kokeillaan menes- Internetoperaatto- dyntäjänä. Aamulehti-yhtymä oli voimakkaasti tyksellä Suomen ensimmäisen mediaserverin pyörit- reiden tunnettuus mukana Broad Band Village- ja Nääsnetti-pro- tämänä Tampereen teknillisen korkeakoulun digitaa- jekteissa, joilla selvitettiin mm. nopeisiin ATM- lisen median instituutin kanssa Tampereen alueen 020406080 Sonera yhteyksiin perustuvaa multimediaviestinnän kouluissa matematiikan opetuksessa ATM-yhteyksiä HPY/Kolumbus Saunalahden Serveri toteuttamistekniikkaa ja kuluttajakäyttäyty- käyttäen. Alexpress teki toisen CD-ROM-levynsä; MTV3 Internet-access Eunet mistä. Ylöjärven asuntomessualueen uuden Pekka Poron Joulukuun, joka on interaktiivinen jou- Telia Internet asunnot varustettiin laajakaistaisilla verkkoyh- lukalenteri piirrosanimaationa. Jouluna 1996 levy oli Funet/universities/colleges Clinet teyksillä, jolloin asukkaat pääsivät testaamaan myydyin suomalainen CD-ROM. NIC Nettiyhteys Ei tunne yhtään uuden viestintätekniikan mahdollisuuksia joka- Jotta Internet ei jäisi vain harvojen etuoikeudeksi

Spontaani päiväisessä elämässä. Tässä hankkeessa on Alexpress kehitti Nääsnetti-projektissa helppokäyt- Autettu Lähde: Taloustutkimus Oy mukana myös Tampereen Yliopisto, jonka töisen www-julkaisinohjelmiston, jonka avulla pien- kanssa tutkimusyhteistyö käynnistettiin jo yhteisötkin pääsivät hyödyntämään sanomalehdissä vuonna 1993. kehitettyä uuden median julkaisutekniikkaa. Vuoden ehkä tärkein uutinen oli kuitenkin Verkko- Aamulehteen kehitettiin Nääsnetissä taaja- Iltalehti Onlinen avautuminen Internetissä maviestintä-ohjelmisto, joka mahdollistaa pienyhtei- lokakuussa 1995. Se ei ehkä ollut aivan ensim- söjen oman internet-julkaisemisen. Kymmenkunta mäinen sanomalehti verkossa, mutta se oli yhteisöä alkoi säännöllisesti julkaista omia lehtiään Alprint 36

Aamulehden www-sivujen alla. Kiinteistöjen ja Alma Media -sivustoille avattiin Jobplace- ja liikehuoneistojen markkinapaikasta alkanut Jobline- rekrytointipalvelut. Alma Media omistaa DIME laajennettiin yksityisten kuluttajien tuot- Joblinesta 75 %. Palvelu on ollut liiketaloudellisesti teeksi. Uudessa DIMEssä oli mukana asunnot kannattava lähes avaamisestaan lähtien. ja vapaa-ajankohteet sekä kehittynyt haku- ja Uusmediatuotteiden suurkuluttajia ovat nuoret. karttapalvelu. Palvelussa oli jo tuolloin mm. Jotta heille osattaisiin tehdä oikeanlaisia tuotteita, sähköinen vahtipalvelu, joka ilmoitti hakijan Alma Media palkkasi kesätoimittajikseen noin 20 omaan sähköpostiosoitteeseen kun käyttäjän nuorta, ja perusti aivan uudenlaisen virtuaalitoimi- hakukriteereissään määrittelemä kohde päivit- tuksen. Alma Median eri medioissa työskennelleet tyi palvelun tietokantaan. Ensimmäistä kertaa nuoret kesätoimittajat julkaisivat omaa Au- kiinteistöilmoitteluun tuli mahdolliseksi liittää rinko.netiä verkossa. Erilaiset hakupalvelut ovat lähes rajattomasti valokuvia, pohjapiirrustuk- osoittautuneet erittäin suosituiksi, mistä johtuen sia sekä opaskarttoja. Vuoden lopussa MTV3i:n sivuillle otettiin suomenkielinen hakupal- Aamulehti-yhtymän ja MTV:n verkkopalveluil- velu Alta Vista. Kauppalehti Online aloitti vuoden la oli noin 50 000 käyttäjää viikossa. aikana GSM-puhelimiin välitettävän pörssikurssipal- velun ja laajensi yritysten intra- ja extraneteihin koh- Uusi media keskeisellä sijalla Alma distuvaa sisältöjen myyntiä. Alexpress aloittaa 30 pirkanmaalaisen koulun kanssa laajan projektin kes- Median synnyssä vuonna 1997 kittyen kouluille tarkoitetun Internet-julkaisemisen Aamulehti-yhtymässä nähtiin, että eri media- hyödyntämiseen opetuksessa. Lisäksi EU:n kanssa muodot tulevat digitalisoinnin edetessä väistä- aloitetaan projekti haja-asutusalueiden tietotarpei- mättä konvergoitumaan eli yhdentymään kes- den palvelemisessa kahdella paikkakunnalla. kenään. Aamulehti-yhtymä oli mukana paine- Sanomalehdet ja mm. televisio ovat kehittyneet tussa viestinnässä, radiossa ja uudessa medias- vuosien saatossa nykyiseen muotoonsa. Sen sijaan sa, mutta televisiotoimintaa se ei harjoittanut. uuden median tuotteet vain tuotiin markkinoille ja Tästä syystä alettiin hakea yhteistyötä Suomen niillä vastaavaa aikaa muotokielen vakiintumiseen ei johtavan televisioyhtiön MTV Oy:n kanssa. ole ollut. Verkkotuotteiden ulkoasusta, kuvien aset- Yhtiöt hakivat yhdessä mm. valtakunnallista telusta tai niiden käyttökokemuksista ei ole ollut saa- radiotoimilupaa ja uutta valtakunnallista tele- tavilla syvää tutkimustietoa. Tästä syystä Alma visiotoimilupaa sekä alueellista televisiotoimi- Media solmi yhteistyösopimuksen Stanford lupaa. Lupa radiolle saatiin. Samaan aikaan Universityn kanssa. Tavoitteena on hankkia perus- Aamulehti-yhtymä hankki omistukseensa noin teellista tutkimustietoa verkkotuotteiden käytöstä ja viidenneksen MTV Oy:n osakkeista. Keväällä siitä millaisia tuotteita kuluttajat haluavat ja mitä he 1997 yhtiöiden omistajat päättävät, että on ajattelevat eri tuotteista ja palveluista. Syksyllä Alma molempien yhtiöiden ja niiden osakkeenomis- Media solmi yhteistyösopimuksen Nokian kanssa tajien etu fuusioida yhtiöt uudeksi joukkovies- sisällön tuottamisesta kolmannen sukupolven mat- tintäalan yritykseksi. Eräs keskeinen fuusion kapuhelimiin ja muihin langattomiin päätelaitteisiin. peruste oli nähtävissä olevat synergiaedut Vuoden lopussa Alma Median verkkopalveluilla oli uuden median alueella. noin 200 000 käyttäjää viikossa. Samana vuonna MTV3i käynnisti sivuilleen Bonnier Onlinen kanssa Funplanet-pelimaail- man, Iltalehti oli luettavissa Soneran Inet-tv -boxin kautta ja Nokialle aloitettiin tuottaa yri- tyskohtaista uutispalvelua. Vuoden lopussa Aamulehti-yhtymän ja MTV3:n verkkopalve- luilla oli noin 100 000 eri käyttäjää viikossa.

Luokiteltu ilmoittelu verkkoon 1998 Suomalaiset ovat erittäin ennakkoluulottomia ottamaan käyttöön uusia viestintäteknologian tarjoamia tuotteita. Matkapuhelimien ja Internet-yhteyksien määrillä mitattuna Suomi nousi maailman kärkeen. Jotta verkkomainon- ta pystyisi nousemaan merkittäväksi tuloläh- teeksi tarvitaan verkkoon uusia tuotteita ja pal- veluita. Ainoastaan riittävän suuret kohdennet- tavat yleisöt mahdollistavat uuden median käy- tön myös mainosmediana. Uusina tuotteina Alprint Alprint 38

ALPRINT 1999 1998

Liikevaihto, Mmk 786 880 Alprint on Alma Median graafista teollisuutta harjoit- Osuus konsernin tava liiketoimintaryhmä. Alprint on Pohjoismaiden suu- liikevaihdosta, % 24 28 rin offsetpainotalo, jonka asiakaskunnan ytimen muo- Liikevoitto, Mmk 0 29 dostavat pohjoismaiset ja venäläiset kustantajat sekä Investoinnit, Mmk 115 37 suuret mainostajat. Asiakaskunnan keskuudessa Alprint Poistot yhteensä, Mmk 56 61 tunnetaan luotettavana ja teknisesti monipuolisena pai- Goodwill-poistot, Mmk - - notalona, jonka palvelukyvyn takaa osaava henkilökun- Sijoitettu pääoma ta. Alma Media -konsernissa Alprint tuottaa kustannus- keskimäärin, Mmk 460 449 toiminnan tarvitsemat painopalvelut ja kehittää yhdessä Henkilöstö keskimäärin 957 971 konsernin muiden liiketoimintaryhmien kanssa uusia Risto Takala yhdistelmäratkaisuja viestinnän tarpeisiin. Alprint Oy Toimitusjohtaja

Alprint Oy Cold set -tuotelinja Heat set -tuotelinja Hybridi-tuotelinja ”Painotuotteiden vienti Suomesta Venäjälle las- sijoituskysymykset. Näistä johtuvat toimenpiteet Erikoistuotteet-tuotelinja Alprint Prepress ki vuonna 1999 edellisvuodesta 400 milj. mk. ajoittuvat vuoteen 2001 ja niiden tulosvaikutukset Pelkästään Alprintin vienti laski 120 milj. mk. näkyvät vuodesta 2002 alkaen.” Volyymin romahtamisen lisäksi myös hintataso Risto Takala Tuottorakenne 1999 aleni. Muutos Venäjän kaupan kysynnässä hei- jastui kielteisesti myös kotimarkkinoiden hin- tatasoon. Näiden tekijöiden yhteisvaikutukse- na Alprintin tulos painui lähelle nollatasoa, huolimatta myönteisestä länsiviennin volyymi- kehityksestä ja välittömästi toteutetuista so- peutustoimenpiteistä. Kun ei ole syytä uskoa, että Venäjän paino- tuotteiden kysynnän muutos olisi väliaikainen, Muu kotimaa, 35 % Alprintin toiminta sopeutetaan nykyistä mark- Alma Media, 32 % kinatilannetta vastaavaksi sekä kapasiteetin Skandinavia, 22 % Venäjä, 8 % että kustannusrakenteiden osalta. Pohjan tälle Muut, 3 % työlle muodostaa vuoden 1998 puolella päätet- ty korvausinvestointiohjelma. Kyse on toimi- pisteiden yhdistämisestä ja konekannan karsi- misesta ja modernisoinnista. Vuonna 1999 Jämsän ja Valkeakosken toiminnot siirrettiin Sarankulmaan. Vuoden 2000 aikana Kemin toiminta siirtyy Rovaniemelle sekä koko heat Kulurakenne 1999 set -painaminen keskitetään Tampereelle. Vuo- sina 1999—2000 Alprintin toimipisteiden määrä vähenee viidellä kahdeksaan. Yhtiön organisaatiota kehitettiin vastaamaan muuttu- via rakenteita. Avainsanoja ovat keskittämi- nen, prosessiajattelu ja asiakaslähtöisyys. Pääosa ylläkuvatun sopeutusohjelman toteu- tuksesta tapahtuu vuoden 2000 aikana ja tulok- set näkyvät seuraavan vuoden puolella. Kun markkinatilanteenkin oletetaan säilyvän nykyi- Raaka-aineet, 46 % sen kaltaisena, jää Alprintin tulos kuluvalta Henkilöstökulut, 28 % Poistot, rahoitus, 9 % vuodelta vuoden 1999 tasolle. Muut kulut, 17 % Vuoden 2000 aikana tulevat vielä ratkaista- viksi arkkipainoliiketoiminnan rakenne, Hy- vinkään painon toiminnan niveltäminen yhtiön muuhun toimintaan ja hybridi-liiketoiminnan 39

Heat set -tuotelinja palvelee lähinnä aikakausleh- Alprintin toimintamalli tikustantajia, suuripainoksisten korkealaatuisten Aamulehti-yhtymässä ja sittemmin Alma luetteloiden ja mainospainotuotteiden tilaajia. Tällä Media -konsernissa painotoiminnasta on vas- hetkellä sen näitä asiakasryhmiä palvelevat tuotan- tannut Alprint Oy. Alma Median omien lehtien toyksiköt sijaitsevat Tampereella, Vantaan Tammis- painaminen vastaa noin yhtä kolmasosaa tossa ja Porissa. Tuotelinjan heat set -rotaatiot kes- Alprintin liikevaihdosta. Vuona 1992 yhtiöi- kitetään kuluvan vuoden aikana Tampereen Raho- tetty Alprint muodostui useista osakeyhtiö- laan valmistuvaan painotaloon, johon koneinves- muotoisista yhtiöistä. Vuoden 1996 aikana tointien ja konesiirtojen kautta syntyy painokapasi- sanomalehtituotteita painavista yhtiöistä ja teetin ja sidontamahdollisuuksien puolesta Pohjois- Tampereen Raholan heat set yksiköistä muodostettiin Alprint Sanomalehti- maiden monipuolisin heat set -paino. Samassa yh- -yksikön uusi nopea aikakausleh- tirotaatio on tuotantossa kevääl- painot Oy ja aikakaus- ja sarjakuvalehtiä sekä teydessä toiminta Porin heat set -yksikössä ja lä 2000. erilaisia arkki- ja mainospainotuotteita paina- Vantaan Tammistossa lakkaa. Tuotelinjaan kuuluu vista yhtiöistä ja yksiköistä muodostettiin lisäksi Hyvinkään yksikkö, joka palvelee erityisesti Alprint Aikakauslehtipainot Oy. Alprintin asia- sarjakuva- ja ristikkolehtien kustantajia. kaskunnan muodostavat pääasiassa suuret leh- Hybridi-tuotelinjan yksiköt sijaitsevat Vantaan tikustantajat ja mainostaja-asiakkaat Suomes- Kaivokselassa ja Porissa. Hybridi-tuotteet ovat pai- sa, Skandinaviassa ja Venäjällä. Lisäksi muita notuotteita, joissa osa sivuista voi olla painettu sano- merkittäviä vientimaita ovat mm. Englanti ja malehtipaperille ja osa päällystetylle aikakauslehti- Saksa. paperille. Päällystetty aikakauslehtipaperi on monis- Keväällä 1998 Alprint käynnisti laajan toi- sa tuotteissa tärkeä lisäarvo asiakkaalle etenkin mintamalliuudistuksen, jonka mukaisesti merkkitavarailmoitusten myynnissä. Alprintin organisaatiorakenne muutettiin viime Erikoistuotteet-tuotelinjaan on keskitetty Alprin- vuoden aikana asiakaslähtöiseksi palveluorga- tin pienrotaatiotoiminta sekä arkki- ja digitaalipai- nisaatioksi. Toimintamallin muutoksella tähdä- not. Tuotelinjan tuotteita ovat pienipainoksiset tään palvelun parantamiseen ja kustannusra- sanomalehdet ja esitteet, korkealaatuiset arkkipaino- kenteen tehostamiseen. Vuoden 1999 syys- tuotteet ja erikoismateriaaleille painettavat erikois- kuussa aloitettiin prosessi, jonka aikana kaikki painotuotteet. Linjan tuotanto on keskitetty Alprintin toiminnot yhdistetään Alprint-kon- Tampereen Sarankulmaan ja Helsingin Lautta- sernissa aikaisemmin emoyhtiönä toimineeseen saareen. Linjan sanomalehtirotaatiotoiminta muo- Alprint Oy:öön. dostettiin vuoden aikana lakkautetuista Jämsän ja Nykyisessä toimintamallissa kaikkia Alprin- Valkeakosken yksiköistä. Jämsän yksikön sanoma- tin asiakkaita palvelee yhteinen myyntiyksikkö lehtirotaation väriominaisuuksia lisättiin uudella ja Alprintin kotimarkkinalueeksi määriteltiin väritornilla ja kone siirrettiin Tampereelle. Erikois- Erikoistuotteet-tuotelinjan Sarankulman yksikkö toimii Suomen lisäksi koko Skandinavia. Asiakkaiden tuotteet-tuotelinjan Tampereen yksikkö sijoitettiin samassa kiinteistössä cold set erilaisista lisäarvotarpeista johtuen palvelu on samaan kiinteistöön cold set -tuotelinjan yksikön -yksikön kanssa. kohdennettu erikseen kustantaja-asiakkaille ja kanssa, joten yksiköt pystyvät hyödyntämään mainostaja-asiakkaille. Lisäksi palvelumallissa yhteisiä tukitoimintoja. omiksi erityiskohderyhmiksi on määritelty Erikoistuotteet-tuotelinjaan kuuluva digitaalipai- asiakkaat Venäjän markkinoilla ja painopalve- no on Alprintin ja Tampereen Ammattioppilaitok- luita välittävät myyntiagentit. Alprintin tuotan- sen yhteisprojekti, jossa painokoneen omistaa to jaettiin yhtenevien tuotantoteknologioiden Tampereen Ammattioppilaitos ja Alprint vastaa pai- Liikevaihto mukaisiin cold set-, heat set-, hybridi- ja eri- non liiketaloudellisesta toiminnasta sekä graafista markkinoittain 1999 koistuotteet -tuotelinjoihin. Tuotelinjoja palve- alaa opiskelevien oppilaiden työharjoittelusta. lee keskitetysti yhteinen Alprint Prepress - yksikkö. Samoin kaikki keskeiset liiketoimin- Markkinatilanne nan tukitoiminnot kuten talous, hallinto, tieto- tekniikka ja kunnossapito on organisoitu pal- Painotuotteiden kysyntä kasvoi Suomessa ja velemaan kaikkia Alprintin tuotelinjoja ja nii- Skandinaviassa ja muun Euroopan markkinoilla den yksiköitä. Tuotelinjojen johtajat ja Alprint edellisvuodesta, mutta Venäjän viennin romahtami- Prepress-yksikkö raportoivat operatiiviseksi nen elokuussa 1998 on heikentänyt erittäin voimak- varatoimitusjohtajaksi elokuussa 1999 nimite- kaasti alan kannattavuutta. Painotuotteiden vienti- tylle Sampo Saloselle. määrät Suomesta Venäjälle alentuivat edellisvuodes- Muu kotimaa, 35 % Cold set -tuotelinja vastaa cold set -teknii- ta noin 400 milj. mk. Tämä vapautunut ylikapasi- Alma Media, 32 % kalla painettavista tuotteista. Tyypillisiä tuot- teetti on alentanut painotuotteiden hintoja myös Vienti, 33 % teita ovat suuret pelkästään sanomalehtipape- Suomen markkinoilla. Tilannetta on vaikeuttanut rille painettavat sanomalehdet ja mainospaino- lisäksi se, että monet painot investoivat Venäjän kau- tuotteet. Linjan tuotantoyksiköt sijaitsevat pan kasvua silmällä pitäen uusiin painokoneisiin, Tampereella, Rovaniemellä ja Kajaanissa. jotka on nyt otettu käyttöön. Volyymilaskun lisäksi 40

myös painotuotteiden hintataso Venäjän mark- paperinhinnoissa ei ole odotettavissa merkittäviä kinoilla laski erittäin merkittävästi. Alprintin muutoksia vuoden 1999 hintoihin verrattuna. Venäjän vienti on muodostunut sekä aikakaus- että sanomalehtituotteista. Liikevaihto ja tulos Cold set- ja hybridituotteiden markkinoilla asiakkaat ovat siirtyneet lähes poikkeuksetta Alprintin liikevaihto oli 786 milj. mk (880 milj. mk). täyteen nelivärisyyteen, joka on vähentänyt Liikevaihdosta Alma Media -konsernin osuus oli päällystetyn aikakauslehtipaperin arvostusta 32 % (28 %), muiden kotimaisten asiakkaiden 35 % ja kysyntä on suuntautunut entistä voimak- (32 %) ja viennin 33 % (40 %). Liikevaihdon supis- Alprint sai marraskuussa 1999 ensimmäisen ISO kaammin vaaleampiin erikoissanomalehtipape- tumiseen vaikutti erityisesti Venäjän viennin alentu- 9002 -laatusertifikaatin. rilaatuihin. Tämä muutos on ohjannut tuotan- minen vajaaseen kolmasosaan edellisen vuoden vien- toa hieman suuremmasta euro-tabloid -koosta timääristä. Alprintin cold set- ja hybridituotteiden normaaliin tabloid-kokoon. Venäjän viennin vienti Venäjälle laski 64 milj. mk runsaaseen 15 milj. vähentyminen vaikutti erityisesti hybridituot- mk:aan. Myös heat set -tuotteiden vienti laski teiden kysyntätilanteeseen ja hintatasoon 64 milj. mk 43 milj. mk:aan. Venäjän lisäksi Suomessa. Alprintin tabloid- Alprintin myynti Alma Media-konsernille kasvoi formaattisten mainospainotuotteiden vienti län- hieman lehtien hyvän levikkikehityksen johdosta ja teen kasvoi 8 milj. mk ja saavutetun 23 milj. se oli 252 milj. mk (243 milj. mk). Vuoden 1998 mk:n tason nostaminen jatkossa näyttää toden- lopulla ja vuoden 1999 alussa Alma Media -konser- näköiseltä. niin ostettujen Pohjolan Sanomien ja Kainuun Erityisen merkittävästi Alprintin markkina- Sanomien painotuotanto ei ole mukana Alprintin tilanne on muuttunut aikakauslehtituotteiden vuoden 1999 luvuissa. Muu kotimaan myynti aleni markkinoilla, sillä pääosa Venäjän viennistä on pääasiassa hintakehityksen johdosta 11 milj. mk ollut aikakauslehtiä. Tästä syystä jo ennen 273 milj. mk:aan. Positiivinen seikka oli länsiviennin Venäjän viennin romahtamista aloitettu heat kasvu. Aikakauslehtien ja tabloid-formaattisten tuot- set -tuotannon kustannustehokkuuden paran- teiden vienti Skandinaviaan ja muualle Eurooppaan tamisohjelma on erittäin tärkeä Alprintille. kasvoi 35 milj. mk:lla 203 milj. mk:aan. Alprint on tehostanut markkinointitoimenpi- Alprintin liikevoitto oli muutamia satoja tuhansia teitä länsimarkkinoilla ja se on onnistunutkin markkoja positiivinen, kun se vielä edellisvuonna oli kasvattamaan myös aikakauslehtituotteiden 29 milj. mk. vientiä Skandinaviaan ja muualle Eurooppaan Venäjän viennin määrien vähentyminen leikkasi 27 milj. mk:lla 180 milj. mk:aan. Tällä hetkel- Alprintin liikevoitosta 20 milj. mk, jonka lisäksi hin- lä hintataso Skandinavian markkinoilla on tatason lasku Venäjän markkinoilla alensi kannatta- Alprintin päämarkkina-alueista paras. vuutta edelliseen vuoteen verrattuna 5 milj. mk. Tampereen Raholan heat set Sarjakuvalehtien ja erikoistuotteiden paina- Alprintin investoinnit olivat yhteensä 115 milj. -yksikön laajennusosa nousi harjakorkeuteen marraskuussa. minen täydentävät Alprintin tuote- ja palvelu- mk (37 milj. mk). Investoinneista TampereenHeat set valikoimaa. Näiden yhteenlaskettu liikevaihto -yksikköön kohdistui 62 milj. mk, Vantaan Hybridi- oli noin 95 milj. mk (93 milj. mk). Alprintin yksikön uudistamisprojektiin 21 milj. mk, Tam- asiakkaat näissä tuoteryhmissä ovat Suomesta pereen Erikoistuotteet-tuotelinjan uuteen painoko- ja länsimarkkinoilta. Markkinatilanteessa ei neeseen ja pienrotaation siirtoon yhteensä 16 milj. tapahtunut merkittäviä muutoksia. mk. Loppuosa investoinneista oli normaaleja käyttö- omaisuus- ja ylläpitoinvestointeja. Paperiostot lajeittain Paperin hinnat vakaat Painamisesta kokonaisratkaisuihin 1999 Alprint käytti viime vuonna paperia noin 87 000 (96 000) tonnia. Paperista noin 52 % Alma Media tarvitsee omia sanomalehtipainoja eri- (47 %) oli erilaisia sanomalehtipaperilaatuja, tyisesti suurten maakuntalehtien painamiseksi, joten 37 % (43 %) päällystettyjä paperilaatuja ja tältä osin painaminen on Alma Median ydinliiketoi- muita erikoislaatuja 11% (10 %). Myös eri mintoja. Myös tällä alueella haetaan ratkaisuja kus- paperilaatujen kulutuksessa näkyy aikakaus- tannustehokkuuden parantamiseksi. Kuluvan vuo- lehtituotteiden painomäärien väheneminen. den maaliskuusta lähtien Kemissä ilmestyvän Poh- Paperihinnat nousivat hieman, mutta enna- jolan Sanomien painaminen siirtyy painettavaksi koitua vähemmän. Alprint käytti paperiostoi- Rovaniemelle samaan painoon Lapin Kansan kans- Sanomalehtipaperi, 52 % hin hieman runsaat 300 milj. mk. Tästä Alma sa. Muutos alentaa konsernin kustannuksia ja lisää Päällystetyt paperit, 37 % Muut, 11 % Media -konsernin lehtien painamiseen käytet- merkittävästi Rovaniemen yksikön kannattavuutta. tiin noin yksi kolmasosa. Alprintissa meneillään oleva kustannustehokkuu- Alprint ostaa tarvitsemansa paperin pääosin den ja asiakaspalvelun parantamisohjelman tavoit- kotimaan eri tuottajilta puolen vuoden ja vuo- teena on saada Alprintin kustannustehokkuus vas- den kattavilla sopimuksilla. Tällä hetkellä taamaan markkinoiden tämänhetkistä hintatasoa. 41

Alprintin vienti Laskelmien mukaan nyt käynnistetyt toimenpi- teet pienentävät Alprintin kustannuksia vuosi- Venäjälle tasolla 50 milj. mk:lla vuoden 2002 alusta lu- Mmk kien.

200 Tuotantokoneiston modernisoinnin lisäksi Alprint on käynnistänyt useita projekteja koko- 150 naispalvelunsa parantamiseksi avainasiakasryh- mille. Mainostaja-asiakkaiden kanssa on käyn- 100 nistetty pilottiprojektina ADAM-toimintamalli 50 (Alprint Digital Asset Management). Tämän digitaalisen aineiston siirtoon ja hallintaan kes- 0 1995 1996 1997 1998 1999 kittyvän projektin päämääränä on helpottaa ja nopeuttaa mainostaja-asiakkaiden, heidän mainostoimistojensa sekä painotalon yhtey- denpitoa painotyön valmistamisen eri vaiheis- sa. Koska digitaalista aineistoa voidaan hyö- dyntää asiakkaiden tarpeiden mukaan myös muualla kuin painotöissä, on tässä projektissa mukana edustajat myös Alma Median muista liiketoimintaryhmistä. Marraskuussa Alprint perusti Alprint- Clubin, jonka jäseniksi kutsuttiin eri asiakas- ryhmien edustajia. Klubin avulla vahvistetaan Alprintin brandia ja saadaan arvokasta palau- tetta suoraan asiakkailta toiminnan kehittämis- tä silmällä pitäen. Samalla luodaan painotuot- teiden ostajille uudentyyppinen yhteistyöfooru- mi, jossa asiantuntijat tapaavat toisiaan. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana AlprintClubiin liittyi yli 700 jäsentä. Alma Media 42

HENKILÖSTÖ Alma Median kokoaikaisesta henkilöstöstä 25 % eli 683 henkilöä työskentelee toimittajina lehdissä, uus- mediassa tai ohjelmatyöntekijöinä televisiossa. Alma Media -konsernin henkilöstön kirjavah- Konsernin politiikkana on kannustaa henkilöstöään vuus oli vuoden lopussa yhteensä 4 057 urakiertoon ja ammattitaidon kartuttamiseen kon- (4 023) henkilöä, joista 1 223 (1 169) oli osa- sernin sisällä. Tähän on myös hyvät mahdollisuudet, aikaisia, pääasiassa lehdenjakajia. Kokoaikai- sillä Alma Media -konsernissa on mahdollisuus työs- sen henkilöstön lisäys johtui Kainuun Sano- kennellä hyvin monenlaisissa joukkoviestintäalan main Kirjapaino Oy:n tulosta Alma Median ammateissa. Konserni pitää sisällään lähes kaikki konserni-yhtiöksi helmikuussa 1999. Yhtiön merkittävät joukkoviestinnän muodot. Tämä on kil- palveluksessa työskentelee 100 henkilöä, jotka pailuetutekijä Alma Medialle. Jo nyt alalla on suun- kaikki olivat vuoden 1999 aikana Alpressin tauksena erilaisten mediasisältöjen jakaminen henkilövahvuudessa. Alpressin henkilömäärä useampaa kuin yhtä jakelukanavaa hyväksi käyttä- Sisäisen ilmapiiritutkimuksen tulokset analysoidaan yksiköit- kasvoi vuoden aikana yhteensä 127 henkilöllä. en. täin. MTV Oy:n henkilöstön määrä laski vuoden Tehtäväkierron tehostamiseksi käynnistettiin vuo- aikana 70 henkilöä. Tästä noin puolet johtui den aikana erillinen koulutusohjelma, jossa toimit- syyskuussa toteutetusta MTV-Viihde Oy:n tajilla on mahdollisuus vaihtaa määräajaksi työteh- myynnistä. Alprint lopetti vuoden aikana Jäm- täviä konsernin sisällä. Urakierron tehostamiseksi sässä ja Valkeakoskella sijainneet tuotantoyksi- konsernissa tarjoutuvat uudet ja vapautuvat työteh- köt ja näiden yksiköiden toiminta siirrettiin tävät asetetaan pääsääntöisesti ensin henkilöstön Tampereelle perustettuun Erikoistuotteet-tuo- haettaviksi. telinjan uuteen yksikköön. Alprintin henkilös- tön määrä väheni vuoden aikana 23 henkilöllä. Koulutus osa sitouttamista Lakkautetuissa yksiköissä työskenteli yhteensä 57 henkilöä, joista noin puolelle järjestyi työ- Alma Median henkilöstöstä 35 %:lla on joko opisto- paikka uudessa yksikössä. Myös Venäjän kau- tai korkeakoulututkinto ja lisäksi 17 % on suoritta- pan alentuminen vähensi etenkin määräaikai- nut ammatillisen tutkinnon. Työnkierrätykseen sen henkilöstön käyttöä. New Media -liiketoi- perustuvan oppimisen lisäksi Alma Media haluaa mintaryhmän ja emoyhtiön henkilömäärät panostaa henkilöstönsä koulutukseen. Vuoden aika- eivät juuri muuttuneet vuoden aikana. Vuoden na henkilöstön koulutukseen panostettiin yhteensä aikana henkilöstöstä vaihtui 6 % ja keskimää- 7,6 milj. mk (6,4 milj. mk). Keskimäärin jokainen räinen poissaolopäivien lukumäärä oli 7. henkilöstön jäsen oli vuoden aikana koulutuksessa Alma Median organisaatio perustuu pitkälle kaksi päivää. Erityisesti Alprintissä henkilöstöä on yhtiöitettyyn toimintamalliin, mikä mahdollis- kannustettu suorittamaan työn ohessa myös taa konsernihallinnon pitämisen kevyenä ja ammattitutkintoja. Vuonna 1999 kaksikymmentä turvaa samalla sen, että päätöksenteko tapah- alprintiläistä suoritti graafisen alan ammattitutkin- tuu mahdollisimman lähellä henkilöstöä. non. Kouluttautumismahdollisuuksien järjestäminen Alma Media -konsernissa toimintaa suunni- henkilöstölle nähdään konsernissa tärkeänä osana Henkilöstö liike- tellaan useissa eri jaksoissa. Vuosittain laaditta- sitouttamista. toimintaryhmittäin van toimintasuunnitelman ja budjetin lisäksi Muita sitouttamisen keskeisiä elementtejä ovat liiketoimintaryhmät laativat myös kolmen vuo- muun muassa kannustavan palkkauksen suosiminen den pitkän tähtäyksen toimintasuunnitelman ja vuoden aikana toteutettu optiolaina koko henki- eli PTS:n. Toimintaympäristön muutoksiin löstölle. Jotta liiketoimintaryhmien sekä eri ammat- varaudutaan myös pitemmän aikavälin skenaa- ti- ja henkilöstöryhmien erityispiirteet voidaan ottaa rioilla. Henkilöstöryhmistä suurimmat ovat työn- tekijät (32 %), sisällöntuottajat eli toimittajat Työssä 31.12. ja ohjelmatyöntekijät (25 %) ja konttoritoimi- henkilöstö (22 %). Vuoden aikana toteutettiin 1999 1998 Alpress kokoaikaiset, 28 % Alpress osa-aikaiset, 30 % tasa-arvokartoitus, jossa selvitettiin eri yksiköi- MTV, 16 % den tasa-arvotilanne. Sukupuolijakauma on Alpress *) 2 343 2 216 Alprint, 23 % erittäin tasainen. Henkilöstöstä miehiä on MTV Oy 660 730 New Media, 2 % Alma Media Oyj, 1 % 54 % ja naisia 46 %. New Media 84 84 **) Alprint 923 946 Urakiertoon kannustetaan Alma Media Oyj 47 47 Alma Media -keskeinen osaamisalue on kor- Yhteensä 4 057 4 023 keatasoisten hyöty-, viihde- ja informaatiosisäl- *) Sisältää lehdenjakajat töjen tuotanto ja jakelu eri kanavia pitkin. **) Sisältää paikallisradiot 43

paremmin huomioon, määrittelee kukin liike- Henkilöstön toimintaryhmä omat kannustavan palkkauk- sen ehdot. Käytössä olevia mittareita ovat ikäjakauma, % budjettitavoitteiden saavuttamisen lisäksi esi- 20 merkiksi laatu ja asiakastyytyväisyys.

15 Mielipiteet kuuluviin 10 Jotta konsernin ylimmän johdon ja henkilöstön 5 välinen tiedonkulku olisi kahdensuuntaista ja

0 mahdollisimman tehokasta on konsernissa <20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 >60 käytössä malli, jossa eri yksiköiden noin 140 johtajaa ja eri henkilöstöryhmiä edustavat noin 70 luottamushenkilöä tapaavat kaksi ker- taa vuodessa. Päivän kestävissä kokouksissa käsitellään henkilöstön kannalta tärkeiksi koettuja teemoja. Kokousten asialistat valmis- tellaan 12-jäsenisessä konsernin yt-ryhmässä. Ryhmässä ovat mukana toimitusjohtajan lisäk- si 4 johdon ja 7 henkilöstön edustajaa. Henkilöstöllä on lisäksi kolme edustajaa yh- tiön 15 jäsenisessä hallintoneuvostossa. Vuonna 1996 Aamulehti-yhtymässä kartoi- tettiin ensimmäisen kerran kaikkien yksiköiden Henkilöstöryhmät sisäinen ilmapiiri. Tämä Corporate Image Oy:n suorittama tutkimus uusittiin viime vuoden lopulla Alma Mediassa. Kyselyyn vastasi 63 % henkilöstöstä. Vuosina 1996 ja 1997 MTV- konsernissa järjestettiin Cap Gemini Oy:n kanssa samantyyppinen kartoitus. Jotta kar- toituksista saadaan mahdollisimman suuri hyöty toiminnan suunnitteluun, tutkimuksen tulokset käydään lävitse liiketoimintaryhmit-

Työntekijät, 32% täin ja niiden sisällä yksiköittäin. Työntekijöitä Toimittajat ja kannustetaan ja esimiehiä velvoitetaan käy- ohjelmatyöntekijät, 25 % mään vuosittain kehityskeskusteluja. Vuoden Konttoritoimihenkilöt, 22 % Johto ja ylemmät aikana keskimäärin 45 % henkilöstöstä oli toimihenkilöt, 14 % käynyt esimiehensä kanssa erityisen kehityskes- Tekniset toimihenkilöt, 7 % kustelun. Henkilöstön oma-aloitteisuutta työskente- lytapojen ja -olosuhteiden kehittämiseksi pyri- tään edistämään aloitetoiminnalla. Tilinpäätös 44

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS ilmoitustuotoista sekä DIME:n, Joblinen ja muiden verkkopalveluiden tuotoista. Alprintin liikevaihto laski 94 milj. mk eli 11 % Konsernin liikevaihto vuonna 1999 oli johtuen Venäjän viennin vähentymisestä. Kysynnän 2 911 milj. mk (2 868 milj. mk tammi-joulukuu alentuminen heikensi painotuotteiden hintatasoa 1998) ja liikevoitto 188 (242 milj. mk). Liike- voimakkaasti Venäjän lisäksi myös kotimaan mark- vaihdon kasvu perustui sanomalehtien voimak- kinoilla. Alprintin liikevoitto oli vain hiukan positii- kaaseen ilmoitustuottojen kasvuun, Iltalehden vinen (29 milj. mk). Venäjän viennin volyymin lasku levikkituottojen kasvuun sekä Alpressiin liitetty- pienensi Alprintin liikevoittoa 20 milj. mk ja hintata- jen uusien yksiköiden liikevaihtoon. MTV:n ja son lasku 5 milj. mk. Alprintin liikevaihdot laskivat yhteensä Konsernin vienti, 261 milj. mk (359 milj. mk) 144 milj. mk. koostui kokonaisuudessaan Alprintin painotuottei- Pohjolan Sanomat Oy lisättiin Alpress-liike- den viennistä. Viennistä Pohjoismaihin suuntautui toimintaryhmään marraskuussa 1998 ja 68 % (39 %), Venäjälle 22 % (52 %) ja muihin mai- Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy vuoden hin, lähinnä Iso-Britanniaan 10 % (9 %). 1999 alusta. Alpressin liikevoitto oli 172 milj. Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat mk (150 milj. mk). 50 milj. mk (25 milj. mk). Liiketoiminnan muut tuo- Televisiomainonta menetti markkinaosuut- tot koostuivat mm. MTV Oy:n ulkoistettujen liike- taan mediamainonnasta sanoma- ja aikakaus- toimintojen myyntivoitoista sekä emoyhtiön osake- lehdille. Broadcasting-liiketoimintaryhmän ja kiinteistömyyntien myyntivoitoista. (MTV) liikevaihto laski 4 % ennakoitua hei- Osuus kaikkien Alma Media -konsernin liiketoi- komman mainosajan kysynnän johdosta. mintaan liittyvien osakkuusyhtiöiden tuloksista oli Mainosajanmyynnin liikevaihdon pienentymi- 2 milj. mk (-3 milj. mk). TV4 AB:n lisäksi muut mer- nen laski ryhmän liikevoittoa lähes 40 milj. kittävimmät osakkuusyhtiöt olivat Oy Suomen Liikevaihto mk. Uutisradio Ab (Radio Nova), Suomen Tietotoimisto Ryhmän tulokseen vaikuttaa MTV Oy:n Oy ja Tampereen Tietoverkko Oy. Mmk Ruotsissa toimivan osakkuusyhtiön TV4 AB:n Konsernin kulut kasvoivat 5 % edellisvuodesta ja 3 000 kehitys. TV4 AB:n liikevaihto oli 2 184 mil- ne olivat 2 600 milj. mk (2 477 milj. mk). Kuluja joonaa kruunua (2 057 milj. kr) ja arvioitu kasvattivat yhteensä noin 10 %:lla kohonneet 2 500 tulos, minkä perusteella Alma Median konser- MTV:n ohjelmakustannukset, sisältö- ja markki- 2 000 nitilinpäätös on laadittu oli 190 milj. kr nointipanostukset Kauppalehteen ja Iltalehteen sekä (121 milj. kr). Alma Median konsernitilinpää- kasvaneet panostukset uuden median toimintoihin. 1 500 töksessä on huomioitu 23,4 %:n omis- Poistot olivat yhteensä 176 milj. mk (171 milj. 1 000 tusosuutta vastaava osuus TV4 AB:n arvioi- mk). Poistoista liikearvopoistoja oli 15 milj. mk dusta tuloksesta vähennettynä liikearvopois- (13 milj. mk). Liikevoitto oli 188 milj. mk (242 milj. 500 tolla. mk). Nettorahoituskulut olivat 15 milj. mk (18 milj. 0 TV4 AB:n tulos rahoituserien jälkeen oli mk). Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä oli 1995 1996 1997 1998 1999 15.2.2000 julkistetun tilinpäätöstiedotteen 173 milj. mk (225 milj. mk). mukaan 218 milj. kr eli 28 milj. kr Alma Voitto ennen veroja oli 175 Milj. mk (242 milj. Liikevoitto Median tilinpäätöksessä käytettyä arviota suu- mk). Verot olivat 57 milj. mk (76 milj. mk). Tili- rempi, mistä johtuen Alma Median tilinpää- kauden voitto oli 114 milj. mk (163 milj. mk). Tulos Mmk töksessä esitetty tilikauden voitto on noin osaketta kohti oli 7,15 mk (9,21 mk).

300 2 milj. mk todellisuutta pienempi. Ero oikais- taan vuoden 2000 ensimmäisessä välitilinpää- Investoinnit 250 töksessä. TV4 AB:n vaikutus Broadcasting-liiketoi- Investoinnit olivat yhteensä 253 milj. mk (219 milj. 200 mintaryhmän ja Alma Median tilinpäätöksessä mk). Investoinneista 115 milj. mk kohdistui Alprin- 150 esitettyyn tulokseen oli -1 milj. mk (-7 milj. tin tuotantokoneiston korvaus- ja ylläpitoinvestoin- mk). Broadcasting liiketoimintaryhmän liike- teihin ja 41 milj. mk Alpressin toimialayritysten osa- 100 voitto oli 48 milj. mk (111 milj. mk). kehankintoihin.

50 Käyttäjämäärillä mitattuna Alma Media on Suomen suurin Internet-palveluiden tuottaja. 0 Rahoitus 1995 1996 1997 1998 1999 Alma Median Internet-palveluilla on viikoit- tain yli 400 000 käyttäjää. New Median liike- Konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat tilikauden vaihto oli 29 milj. mk (14 milj. mk) ja liiketap- päättyessä yhteensä 129 milj. mk (158 milj. mk). pio 28 milj. mk (-16 milj. mk). Ryhmän liike- Korollisten velkojen määrä oli tilikauden päättyessä vaihto nousi edellisvuodesta 107 %. Liike- yhteensä 631 milj. mk (630 milj. mk). Velkoja lyhen- vaihto koostuu pääasiassa verkkolehtien ilmoi- nettiin nettomääräisesti 40 milj. mk, mutta Kainuun tus- ja sisältömyynnin tuotoista, MTV3i:n Sanomain Kirjapaino Oy:n mukana taseeseen tuli 45

uutta velkaa 41 milj. mk. Nettovelkaan- Mäkilä nimitettiin johtokunnan jäseneksi. Ilkka tumisaste (gearing) oli 40 % (39 %). Kylmälä nimitettiin joulukuun alusta lukien MTV Oy:n toimitusjohtajaksi ja Alma Media Oyj:n johto- Oma pääoma ja omavaraisuusaste kunnan jäseneksi. Oma pääoma oli 1 243 milj. mk (1 205 milj. Osakkeet ja omistusrakenne mk). Kertynyt poistoero oli 223 milj. mk (226 milj. mk), josta osana omaa pääomaa on Yhtiön hallituksella ei ollut tilikauden aikana voi- esitetty 158 milj. mk (163 milj. mk) ja lasken- massa olevia valtuutuksia osakepääoman korottami- nallisena verovelkana 65 milj. mk (63 milj. seksi. Tilikauden päättyessä Alma Media Oyj:n rekis- mk). Vähemmistöosuus oli 24 milj. mk teröity osakepääoma oli 157 milj. mk. (28 milj. mk). Omavaraisuusaste oli tilikauden Osakepääomasta 68 milj. mk muodostuu I-sarjan päättyessä 52 % (51 %). Oma pääoma osaket- osakkeista ja 89 milj. mk II-sarjan osakkeista. ta kohti oli 79,00 mk (76,60 mk). Vuoden lopussa ulkomaalaisten omistajien rekisteröi- mien ja hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien Henkilöstö ja hallinto omistukset vastasivat 32 % (37 %) yhtiön osakkeis- ta. Konsernin keskimääräinen henkilövahvuus oli Alma Median I-sarjan osakkeista vaihdettiin vuo- 3 108 (2 905). Lisäksi konsernin palveluksessa den aikana Helsingin Pörssissä 15 % osakesarjasta ja oli keskimäärin 1 059 (983) osa-aikaista leh- II-sarjan osakkeista 54 % osakesarjasta. Kaikkiaan denjakajaa. Tilikauden päättyessä vastaavat osakkeita vaihdettiin vuoden aikana 160 milj. eurol- luvut olivat 3 010 (3 002) ja 1 047 (1 021). la. Yhtiön markkina-arvo vuoden lopussa oli Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:n mukana 497 milj. euroa. Sijoitetun pääoman konserniin tuli 100 uutta työntekijää. MTV:n tuotto henkilöstömäärä väheni vuoden aikana 70:llä Osakekurssien kehitys (euroa) ja Alprintin 23:lla. Alma Media Oyj:n hallituksen puheenjohta- % jana toimi Björn Mattsson ja varapuheenjohta- Kurssi Kurssi Ylin Alin jana Bengt Braun. Hallituksen jäseninä toimi- 4.1.1999 30.12.1999 kurssi kurssi 20 vat koko tilikauden Pekka Ala-Pietilä, Pirkko Alitalo, Matti Häkkinen ja Olli Reenpää. I-sarja 28,43 31,00 40,50 19,00 15 Pentti Kivinen toimi hallituksen jäsenenä 1.1.- II-sarja 28,00 32,00 40,00 18,80

10 24.3.1999 ja Kari Stadigh 24.3.1999 alkaen. Erovuorossa ollut Matti Häkkinen valittiin 5 uudelleen kolmivuotiskaudeksi. Otava-Yhtyneet konserni teki joulukuussa 1998 Alma Media Oyj:n hallintoneuvoston Sampo-konsernin ja Keskinäinen Eläkevakuutus- 0 puheenjohtajana toimi Arjo Anttila ja varapu- osakeyhtiö Varma-Sampon kanssa Alma Media 1995 1996 1997 1998 1999 heenjohtajana Paavo Pitkänen. Erovuorossa Oyj:n osakkeita koskeneen osto-optiosopimuksen. olleista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin Osapuolet käyttivät osto-optiosopimusta keski- Liikevoitto/liikevaihto uudelleen Matti Ahde, Jukka Koivisto ja Arto näisissä osakekaupoissaan elokuussa 1999 ja ilmoit- Liinpää. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon tivat, että käyttämättömiltä osiltaan osto-optiosopi- valittiin Hannu Jaakkola ja eroa pyytäneen mukset on purettu.

% Jukka Rantalan tilalle valittiin jäljellä olevaksi Alma Media Oyj laski toukokuussa 1999 liikkee- kaksivuotiskaudeksi Veli Kalle Tavakka. seen henkilöstölle suunnatun optiolainan, johon liit- 10 Yhtiön tilintarkastajiksi varsinainen yhtiöko- tyvillä optiotodistuksilla voidaan merkitä yhteensä kous valitsi tilintarkastusyhteisö KPMG 610 000 II-sarjan osaketta. Lainan ehtojen mukaan 8 Wideri Oy Ab:n ja KHT Mauri Palvin. Alma puolet osakkeista on merkittävissä 28.5.2001 alkaen 6 Media Oyj:n toimitusjohtajana toimi koko tili- kurssiin, mikä on 12 % yli kuluvan vuoden loka- kauden ajan Matti Packalén. kuun keskikurssin eli 23,05 euroa osakkeelta ja puo- 4 Konsernin johtokuntaa on täydennetty vuo- let osakkeista on merkittävissä 28.5.2003 alkaen

2 den aikana kolmella uudella jäsenellä. Kauppa- kurssiin, mikä on 28 % yli em. kurssin eli 26,34 lehden vastaava päätoimittaja Lauri Helve ni- euroa osakkeelta. Merkintähinnasta vähennetään 0 mitettiin toukokuun alusta lukien myös Alma ennen merkintää maksettavat osingot. Optiolainan 1995 1996 1997 1998 1999 Media Oyj:n johtokunnan jäseneksi tuomaan merkintähintojen laskentaperusteena käytettävä II- journalistista näkökulmaa konsernitason pää- osakkeen keskikurssi lokakuussa 1999 oli 20,58 töksentekoon. Syyskuun alusta lukien konser- euroa osakkeelta. nin uuden median toiminnot yhdistettiin New Media -liiketoimintaryhmäksi ja samalla New Media -liiketoimintaryhmän johtaja Raimo Tilinpäätös 46

Vuosi 2000-valmius sijoituksen Netsage Corporationiin piilaaksossa Kaliforniassa. Netsage Corporation on kaksi vuotta Alma Media panosti mittavasti järjestelmiensä, vanha San Franciscossa ja Coloradossa sijaitseva laitteistojen ja tietokantojensa testaamiseen ohjelmistoyritys, joka tekee animoituja ja äänipoh- sekä tarvittaessa uusimiseen runsaan kolmen jaisia myyntiassistentteja sähköiseen kaupankäyn- vuoden aikana. Rahallinen panostus vuosi tiin, automatisoituja asiakaspalvelujärjestelmiä sekä 2000-valmiuden varmistamiseen oli runsaat tietokoneavusteisia opetustuotteita. Sijoitus on suu- 18 milj. mk. Tästä merkittävä osa kohdistui ruudeltaan miljoona dollaria. Sijoituksen yhteydessä sellaisiin välttämättömiin uudistuksiin, joiden allekirjoitettiin myös sopimus hahmopohjaisten säh- aikataulu sovitettiin tapahtuvaksi ennen vuo- köisen kaupan myyntiassistenttien rakentamisesta denvaihdetta. Alma Median järjestelmissä ei Alma Median luokiteltujen ilmoitusten kauppapaik- ilmennyt ainuttakaan liiketoimintaa haittaavaa kaan DIME:en. ongelmaa, joka olisi ollut peräisin vuosituhan- Alma Media ja Helsingin Kauppakorkeakoulun nen vaihtumisesta. Center for Knowledge and Innovation Research- tut- kimusinstituutti (CKIR) julkistivat helmikuussa mer- Tilikauden jälkeiset tapahtumat kittävän yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa tutki- taan mediasisältöjen kulutusta ja kehitetään uusia Alma Media tuli pääkaupunkiseudun asuntoil- tuotekonsepteja uutisiin ja kaupankäyntiin. Tuloksia moittelumarkkinoille Internetissä toimivan käytetään hyödyksi mm. verkkopalveluiden käyttö- DIME:n ja uuden Pääkaupunkiseudun liittymien kehittämisessä. Projekti kytkee yhteen Asuntopörssi -lehden yhdistelmällä. Lehti jae- Alma Median sisällöntuottajana ja alan johtavat taan kaksi kertaa kuukaudessa 500 000 kap- kansainväliset korkeakoulut, kuten Stanfordin yli- paleen painoksena alueen kaikkiin kotitalouk- opiston ja Bostonissa toimivan MIT MediaLabin. siin. Hitotsubashin yliopiston kautta päästään verkottu- Henkilöstö keskimäärin Osana valmistautumista monikanavakult- maan myös japanilaisen mediatutkimuksen kanssa. tuuriin MTV aloitti helmikuussa 2000 kaapeli- televisiotoiminnan. TVTV!-kaapelikanavalla 3 000 Näkymät kuluvalle vuodelle oli toiminnan alkaessa jakelusopimukset 2 500 520 000 kotitalouden kanssa. Suomessa on Suomen kansantalouden kasvun odotetaan muodos- noin 900 000 kaapeloitua kotitaloutta. tuvan kuluvana vuonna jonkin verran vuotta 1999 2 000 Iltalehden levikki vuoden toiselta puoliskol- suuremmaksi, mikä luo pohjan varsin hyvälle toi- 1 500 ta tarkastettiin helmikuussa. Iltalehden kuusi- mintaympäristön kehitykselle. Osaltaan tätä käsitys- päiväinen levikki kasvoi 7,0 % ja viikonvaih- tä tukevat ennusteet mediamainonnan kasvusta, 1 000 delevikki 10,2 % edellisen vuoden vastaavaan työttömyyden alentumisesta ja kuluttajien luotta-

500 jaksoon verrattuna. Iltalehti on voittanut muksen lisääntymisestä tulevaisuuteen. markkinaosuutta iltapäivälehtimarkkinoilla, Alpressin liiketoiminta- ja kilpailuympäristön 0 sillä kilpailijan kuusipäiväinen levikki laski odotetaan säilyvän lähes muuttumattomana, minkä 1995 1996 1997 1998 1999 0,1 % ja viikonvaihdelevikki laski 3,1 %. johdosta sekä liikevaihdon että liikevoiton odotetaan Iltalehti aloitti helmikuussa toimintansa kasvavan vähintään alan keskimääräistä kasvua vas- Investoinnit myös televisiossa. Arkipäivisin Iltalehti tuottaa taavasti. Mmk ajankohtaisiin ilmiöihin perustuvan keskuste- Television katselu lisääntyi vuoden 1999 aikana luohjelman TVTV!-kaapelikanavalle. Ohjelma merkittävästi. Ennusteiden mukaan mainostajat 700 nähdään perjantaisin myös valtakunnallisella aikovat lisätä panostuksiaan televisioon. MTV Oy

600 MTV3-kanavalla. Iltalehden toiminnan laajen- uudisti vuoden 1999 loppupuolella merkittävästi taminen on luonnollinen jatko lehden online- asiakaspalveluorganisaatiotaan. MTV3-kanavan 500 palvelun ja television yhdistämisestä. Marras- mainosajanliikevaihdon odotetaan kasvavan maltilli-

400 kuusta lähtien MTV3-kanavan talousuutiset sesti. MTV Oy:n kannattavuutta rasittaa kuluvana on tuottanut MTV Oy:n ja Kauppalehden vuonna kasvavat ohjelmistokustannukset sekä noin 300 yhteinen Uutislinkki Oy. Talousuutisissa yhdis- 30 milj. mk:n panostus uuteen TVTV!-kaapelika- 200 tetään MTV Oy:n, Kauppalehden ja Kauppa- navaan. Uuden kanavan liikevaihdon kehitys riippuu lehti Onlinen osaaminen ja samalla vahviste- ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti jakeluyhtiöt saa- 100 taan brandien näkyvyyttä. vat kanavan näkyviin kaapeliverkoissaan ja siitä 0 Iltalehti Online toi helmikuussa markkinoil- kuinka kattavaksi vielä jakelusopimusten ulkopuo- 1995 1996 1997 1998 1999 le uudet maksulliset pluspalvelut. Palvelut lella olevat kaapeliyhtiöt saadaan mukaan kanavan koostuvat mm. maksullisista uutispalveluista, jakeluun. MTV-konsernin tuloksen odotetaan muo- peleistä ja chat-palveluista. Palvelut voidaan dostuvan kasvavista panostuksista huolimatta vuo- maksaa joko kiinteällä laskutuksella tai puhe- den 1999 tasoiseksi. linlaskun yhteydessä. New Media -liiketoimintaryhmän tavoitteena on Alma Media julkisti helmikuussa strategisen säilyttää johtava asemansa sekä verkkopalveluiden 47

tuottajana että Internet-mainonnassa Suo- talouden kasvu hidastui hieman edellisvuodesta. messa. Tämä tarkoittaa markkinoiden kasvun Kasvu oli noin kolme prosenttia, kun se edellisenä ylittävää kasvutavoitetta kävijämäärissä ja lii- vuonna oli tarkistettujen lukujen mukaan 5,0 %. kevaihdon kaksinkertaistumista. Toiminnan Lyhyet korot nousivat vuoden aikana noin prosentti- kannattavuuden odotetaan kohentuvan, mutta yksiköllä, mutta korkotaso on edelleen varsin alhai- panostusten johdosta liiketappion odotetaan nen. Vuoden lopussa 12 kuukauden euribor oli muodostuvan kuluneen vuoden tasoiseksi. 3,87 %. Työttömyys laski Suomessa vuoden aikana Alprintin toimintaympäristössä ei odoteta prosenttiyksiköllä yhdeksän prosentin tasolle. tapahtuvan oleellisia muutoksia. Meneillään Työttömyysaste vaihtelee erittäin voimakkaasti oleva kustannustehokkuuden parantamisohjel- Suomen eri osissa. ma alkaa vaikuttaa merkittävästi vasta vuoden Mediamainonta kasvoi edelliseen vuoteen verrat- 2000 jälkeen, joten liiketoiminnan kannatta- tuna 5,6 %. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla kasvu vuuden odotetaan jäävän kuluneen vuoden oli yli 7 %, mutta elo-syyskuussa kasvu lähes pysäh- tasolle. tyi. Vuoden viimeisinä kuukausina ja etenkin joulu- Alma Media -konsernin liikevaihdon odote- kuussa kasvu oli nopeampaa. Mediamainonnan taan kasvavan ja konsernin operatiivisen kan- määrä oli Gallup-Mainostiedon julkaiseman ennak- nattavuuden paranevan. Liikevoiton odotetaan kotiedon mukaan 6,0 mrd. mk. Sanomalehtimai- olevan edellisen vuoden tasolla, huolimatta nonta kasvoi 7 %, aikakauslehtimainonta 5 %, tele- voimakkaasti kasvavista panostuksista sähköi- visiomainonta 1 %, radiomainonta 4 % ja Internet- seen mediaan. mainonta 69 %. Sanomalehtien levikkikehitys oli epäyhtenäinen. Osinkoehdotus Suomessa ilmestyvien päivälehtien levikit laskivat keskimäärin puoli prosenttia ja pienempien 1—3 Alma Media Oyj:n hallitus esittää 16.3.2000 kertaa viikossa ilmestyvien lehtien levikit laskivat Tulos/osake kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoa runsaat 2 %. mk maksetaan 4,00 mk osakkeelta. Television katsomiseen käytetty aika kasvoi ennä- tykselliset 7 %. Tästä huolimatta televisiomainonta 12 Toimintaympäristö ja menetti markkinaosuuttaan mediamainonnasta 10 muille medioille. toimialakatsaukset Internetin käyttö kasvoi voimakkaasti. Vuoden 8 Alma Media -konserni on joukkoviestintään lopussa noin 1,3 miljoonaa suomalaista oli käyttänyt

6 keskittyvä yritys, jonka liiketoiminta on jaettu Internetiä. Tästä määrästä noin 90 % oli käyttänyt neljään toimialaan. Alpress vastaa sanomaleh- Alma Median verkkopalveluita. Alma Media on 4 tien kustantamisesta, Broadcasting-liiketoimin- käyttäjämäärillä mitattuna Suomen suurin verkko- taryhmä televisio- ja radioliiketoiminnasta, palveluiden tuottaja. Viikottain sen verkkopalveluja 2 Alprint painotoiminnasta ja New Media ns. käyttää yli 400 000 suomalaista (200 000: joulukuu 0 uuteen mediaan liittyvästä liiketoiminnasta. 1998). Internet-mainonnasta Alma Median osuus on 1997 1998 1999 Konsernin emoyhtiönä toimii Alma Media noin kolmannes. Oyj, jonka osakkeet noteerataan Helsingin Vuoden 1998 elokuussa alkanut taantuma graafi- Pörssissä. Emoyhtiö vastaa keskitetysti mm. sen alan tuotteiden viennissä Venäjälle jatkui koko Omavaraisuusaste koko konsernin liiketoiminnan ohjauksesta ja vuoden ajan. Edellisvuodesta painotuotteiden vienti

% strategisista kehityshankkeista, rahoituksesta, Suomesta Venäjälle aleni noin 400 milj. mk:lla. kiinteistöistä sekä pörssiyhtiön yleisistä velvol- Viennin väheneminen ja uuden kapasiteetin tulo 60 lisuuksista. markkinoille alensi hintoja Venäjän lisäksi myös Alma Median liikevaihdosta noin 60 % 50 kotimaan markkinoilla. Paperin hinnoissa ei tapah- muodostuu television mainosajan myynnistä, tunut oleellisia muutoksia. 40 sanomalehtien ilmoitustuotoista ja Internet- mainonnasta. Lisäksi mainontaan suoraan liit- 30 Alpress tyviä tuottoja ovat tuotot Alprintin konsernin 20 ulkopuolisille asiakkaille painamista mainos- Alma Median lehtien kustantaminen on keskitetty painotuotteista. Alma Media -konsernin liike- Alpress-liiketoimintaryhmään. Alpressin lehdistä 10 vaihdosta noin 90 % tulee Suomesta. Alprintin valtakunnallisia ovat kuutena päivänä viikossa il-

0 liikevaihdosta vienti kattaa melko tarkkaan mestyvä Iltalehti, arkipäivisin ilmestyvä Kauppalehti 1995 1996 1997 1998 1999 yhden kolmasosan. Viennistä 2/3 menee sekä sen osana kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvä Pohjoismaihin. Alma Media -konsernin mer- talouden erikoisaikakauslehti Kauppalehti Optio. kittävin kansainvälinen panostus on 23,4 %:n Alpressin seitsemänpäiväiset sanomalehdet ovat omistusosuus Ruotsissa toimivasta TV4 Aamulehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa, AB:stä. Pohjolan Sanomat ja Kainuun Sanomat, jotka kaikki Ennakkotietojen mukaan Suomen kansan- ovat alueellisia ykköslehtiä. Näiden lehtien lisäksi Tilinpäätös 48

Alpress julkaisee 15 paikallislehteä ja 8 kau- nettiin tuntuvasti, koska päiväaikojen myyntiasteet punki- ja ilmaisjakelulehteä. Alpressin sano- olivat alhaiset. Keskikatsojamäärä kasvoi vuonna malehtien yhteenlaskettu levikki on yli 1999 yli neljä prosenttia ja näin hinnankorotukset 575 000 ja ilmaisjakelulehtien painos on noin eivät vaikuttaneet merkittävästi kontaktihintoihin. 165 000 kappaletta. Yhteensä lehdillä on noin Vuoden lopulla mainosajan myynnistä vastannut 2,1 miljoonaa lukijaa. Alpressin markkina- MTV Media Oy päätettiin sulauttaa emoyhtiöön. osuus Suomen päivälehtien yhteenlasketusta Samalla myynti ja markkinointi organisoitiin uudel- levikistä oli reilut 20 %. Alpressin lehdistä 17 leen palvelun parantamiseksi ja toiminnan tehosta- ilmestyy myös sähköisessä muodossa miseksi. Muutokset MTV3:n hinnoittelussa ja toi- Internetissä. minnan uudistamisessa vaikuttivat myynnin kehityk- Alpressin lehtien levikit ja levikkituotot kas- seen ennakoitua hitaammin. voivat yleistä markkinakehitystä nopeammin. Osakkuusyhtiöiden vaikutus MTV-konsernin lii- Lehtien levikit kasvoivat prosentin ja levikki- kevoittoon oli lievästi positiivinen. Konsernin liike- tuotot yli 3 %. vaihto laski runsaat 4 % 1 064 milj. mk:aan Alpressin ilmoitusliikevaihto kasvoi 16 % (1 114 milj. mk). Liikevaihdosta mainonnan myyn- eli 94 milj. mk. Ilman uusia yksiköitä ilmoitus- tiä oli 1 013 milj. mk ja 52 milj. mk oli muuta liike- liikevaihto kasvoi 6 %. Alpressin levikkiliike- vaihtoa. Konsernin edellisvuoteen vertailukelpoiset vaihto kasvoi 13 % ja muu liikevaihto 117 %. toimintakulut kasvoivat 2 %. Kustannuseristä kas- Muun liikevaihdon kasvuun vaikutti erityisesti voivat eniten ohjelmakulut ja toimilupamaksu. se, että Pohjolan Sanomat Oy:n ja Kainuun MTV Oy:n toimilupamaksu oli viiden prosentin Sanomat Oy:n liikevaihdot on kokonaisuudes- mainosmyynnin laskusta huolimatta 2 % edellisvuo- saan esitetty Alpressin luvuissa. Alpressin liike- tista suurempi. Tämä johtui vuoden 1999 alusta voi- vaihto oli 1 301 milj. mk (1 107 milj. mk) ja maanastuneesta uudesta laista, mikä laajensi toimi- liikevoitto 172 milj. mk (150 milj. mk). lupamaksun pohjaa mainonnan lisäksi mm. sponso- Erityisen hyvin Alpressin lehdistä menestyivät rointi- ja tekstikanavatuottoihin. Muut kustannukset Iltalehti, Aamulehti ja Kauppalehti. laskivat edellisvuodesta. MTV-konsernin liikevoitto oli 48 milj. mk Broadcasting (111 milj. mk). Liikevoitto sisältää 13 milj. mk liike- toiminnan muita tuottoja. Suurin yksittäinen kerta- Alma Media Oyj:n televisio- ja radioliiketoi- luonteinen erä oli vuoden kolmannella neljänneksel- minnoista muodostettiin 1.12.1999 konserniin lä toteutettu MTV Viihde Oy:n myynti, josta tulou- Broadcasting-liiketoimintaryhmä. MTV Oy tui 11 milj. mk:n myyntivoitto. vastaa maanpäällisen MTV3-kanavan ja vuo- den 2000 helmikuussa aloittaneen kaapelika- New Media nava TVTV!:n liiketoiminnoista sekä uusien digitaalikanavien kehittämisestä. Ryhmään Uuden median alue on ollut Alma Median keskeisiä kuuluvat myös osakkuusyhtiöinä Radio Nova panostusalueita viime vuosina ja näin tulee olemaan markkinointinimellä tunnettu Oy Suomen myös jatkossa. Tästä syystä Alma Mediassa tehtiin Uutisradio Ab (48 %) ja Ruotsissa toimiva elokuussa päätös, jonka mukaan sen kaikki uuden TV4 AB (23,4 %). median toiminnot koottiin omaksi New Media -lii- Television katselu lisääntyi vuonna 1999 ketoimintaryhmäksi syyskuun alusta lukien. 7 % ja MTV3-kanavan katselu 8 %; kaikki Konsernin verkkopalvelujen tekninen ylläpito, suomalaiset katsoivat MTV3-kanavaa keski- kehityshankkeet ja uuden median tutkimustoiminta Oma pääoma/osake määrin 1 tunnin ja 7,5 minuuttia jokaisena on koottu pääosin Alma Media Net Ventures päivänä. Lisääntyneessä katsojakilpailussa Oy:öön. New Media -liiketoimintaryhmän kaupalli- mk MTV3-kanava säilytti eurooppalaisittainkin set ja sisältöhankkeet on koottu pääosin Alma Media 80 korkean yli 40 %:n katseluosuuden. Interactive Oy:öön. Televisiomainontaan käytettiin Suomessa New Media -liiketoimintaryhmän liikevaihto 60 1,2 milj. mk. Televisiomainonta lisääntyi vain sisältää verkkolehtien ilmoitusliikevaihdon sekä tuo- 40 1,4 %. Televisiomainonnan markkinaosuus tot sisällön myynnistä ja muista palveluista, mediamainonnasta aleni lievästi ja oli edelleen MTV3i:n ilmoitustuotot ja tekstikanavatuotot sekä 20 noin 20 %. MTV3-kanavan osuus Suomen DIME:n, Joblinen, eTorin ja muiden vastaavien

0 televisiomainonnasta oli 83 % (88 %). MTV3 Internet-palveluiden ilmoitus- ja muut tuotot. 1997 1998 1999 oli Suomen suurin mainosväline 1 013 milj. Alma Median uuden median strategiana on ollut mk:n (1 073 milj. mk) mainosmyynnillään. olla tuotteineen mahdollisimman aikaisin markki- MTV3-kanavan mainonnan hintoja nostet- noilla, jotta tuotteet ehtivät vakiinnuttaa asemansa tiin parhaassa katseluajassa eli prime-timessä samalla kun Internetin käyttäjien määrä kasvaa. vuoden 1999 aikana keskimäärin 5 prosenttia. Vuonna 1995 aloitetut Iltalehti Onlinen ja MTV3i Parhaan katseluajan ulkopuolella hintoja alen- olivat konsernin kaksi ensimmäistä verkkopalvelua. 49

Tällä hetkellä MTV3i on Suomen toiseksi ta voimakkaasti. suosituin yksittäinen verkkopalvelu yli 197 000 Luokitellun ilmoittelun alueella Alma Media Net viikottaisen kävijän määrällään ja Iltalehti Ventures toi vuoden aikana markkinoille printin ja Online on Suomen kolmanneksi suosituin verk- verkkopalvelun yhdistelmän. Alkuvuodesta DIME:n kopalvelu 150 000 viikottaisen kävijän määräl- tietokannasta painettua lehteä jaettiin Kauppalehden lään (Web Traffic Monitor:Tammikuu 2000). ja Iltalehden välissä, minkä lisäksi myytävät kohteet Vuonna 1996 aloitettu Kauppalehti Online olivat esillä myös MTV:n teksti-tv:ssä. Kesällä Alma oli ensimmäinen monipuolinen sijoittajille Media Net Ventures osti 80 %:n osuudet Jyväskylän, suunnattu verkkopalvelu. Tällä hetkellä se on Tampereen ja Porin asuntoilmoitteluun erikoistu- yli 57 000 viikottaisen kävijän määrällään yli- neista Asuntopörssi-lehdistä ja yhdisti niiden sisällön voimaisesti suosituin business-palvelu. Uusia osaksi DIMEä. Uutena tuotteena luokitellussa tuotteita ja palveluita on tuotu verkkoon jat- ilmoittelussa tuotiin markkinoille Autotalli, mikä on kuvasti ja kauemmin markkinoilla olleita pal- moottoriajoneuvojen sähköinen markkinapaikka. veluita on kehitetty, uudistettu ja monipuolis- Autotalli on osa mm. MTV3i:n ja Verkko- tettu säännöllisin väliajoin. Ensimmäiset verk- Aamulehden palvelua. Rekrytointipalvelu Jobline kotuotteet perustuivat jo markkinoilla tunnet- menestyi hyvin. Joblinen tietokannassa oli vuoden tuihin tuotemerkkeihin, minkä jälkeen näiden lopussa noin 15 000 aktiivista työnhakijaa. New yhteyteen on tuotu uusia verkkopalveluita. Media -liiketoimintaryhmän luokitellun ilmoittelun Tällä hetkellä Alma Medialla on yhteensä liikevaihto oli yhteensä 8 milj. mk. noin 30 erilaista verkkopalvelua. Kävijämää- Alma Media säilytti asemansa johtavana verkko- rillä mitattuna Alma Media on Suomen suurin palveluiden tuottajana. Alma Median verkkopalve- Internet-palveluiden tuottaja. Tammikuussa luiden kävijämäärät kaksinkertaistuivat vuoden 2000 Alma Median verkkopalveluita käytti aikana. Gallup Mainostiedon arvion mukaan viikottain yli 430 000 käyttäjää. Kaikkiaan Suomen Internet-mainonnan määrä oli vuonna 1999 verkkopalveluiden käyttäjistä noin 400 000 oli 37 milj. mk. New Media -liiketoimintaryhmän liike- rekisteröitynyt Alma Median kehittämään vaihto oli 29 milj. mk (14 milj. mk). Liikevaihdosta AHAA-asiakashallintajärjestelmään, mikä 18 milj. mk koostui banner-mainonnasta ja luokitel- yhdistää kaikki Alma Median verkkopalvelui- lun ilmoittelun ilmoitustuotoista. Liiketappio oli den käyttäjät samaan rekisteriin. 28 milj. mk (-16 milj. mk). Alma Median verkkopal- Järjestelmä toimii mediamainonnan vahvis- veluista positiivisen liiketuloksen tekivät MTV3i, tamisen välineenä ja toisaalta sen avulla on Kauppalehti Online, Iltalehti Online, Jobline ja mahdollisuus kehittää entistä kiinnostavampia DIME-Asuntopörssi. Liiketappio johtui lisääntyneis- verkkopalveluita. AHAA-järjestelmää voidaan tä panostuksista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. hyödyntää sekä mainonnan kohdentamisessa että esimerkiksi erilaisten sähköisten kauppa- Alprint paikkojen sijoittamisessa verkkopalveluiden yhteyteen. AHAA-asiakashallintajärjestelmän Alprintin markkinatilanne oli koko vuoden vaikea. kehittämisessä on erityisesti kiinnitetty huo- Painotuotteiden vienti Venäjälle on vähentynyt erit- miota yksittäisen ihmisen tietosuojan turvaa- täin voimakkaasti elokuusta 1998 lähtien. Edelliseen miseen ja kehitystyötä on tehty tiiviissä yhteis- huippuvuoteen verrattuna painotuotteiden vienti työssä tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa. Suomesta Venäjälle jäi 400 milj. mk alhaisemmalle Vuoden aikana uusina tuotteina MTV3i- tasolle, vaikka vientimäärät laskivat jo merkittävästi palveluun liitettiin mm. suomenkielinen vuoden 1998 viimeisellä kolmanneksella. Viennin Luukku.com sähköpostipalvelu sekä ShopIt ja vähentyminen on tuonut markkinoille vapaata kapa- eTori kauppapaikat. Syksyllä MTV3i laajensi siteettia vuositasolla noin 600 milj. mk:lla. Tilan- toimintaansa aloittamalla omien ISP-yhteyk- netta on heikentänyt se, että samaan aikaan on uut- sien markkinoinnin yhteistyössä Keskon ja ta painokapasiteettia rakennettu sekä Suomeen että Fujitsun kanssa. Tammikuussa 2000 MTV3i:n Venäjälle. Ylikapasiteetti on heikentänyt painotuot- sivuille rekisteröitiin jo 2 miljoonaa käyntiä. teiden hintatasoa selvästi sekä kotimaassa että MTV3i:n liikevaihto oli 10 milj. mk. Venäjän markkinoilla. Vienti länteen on sitä vastoin Kauppalehti Online palveluja uudistettiin ja kasvanut selvästi eikä hintataso länsimarkkinoilla laajennettiin lokakuussa. Vuoden aikana tuo- ole muuttunut merkittävästi. Myöskään paperin hin- tiin markkinoille uusia GSM-palveluita ja nat eivät muuttuneet merkittävästi edellisvuodesta. ensimmäiset WAP-palvelut. Kauppalehti Alprint käytti paperinostoon noin 300 milj. mk, jos- Onlinen liikevaihto oli 7 milj. mk, josta noin ta Alma Median omien lehtien painamiseen käytet- kolmasosa on ilmoitustuottoja ja kaksi kol- tiin noin yksi kolmasosa. masosaa muodostuu käyttäjämaksuista sekä Alprint aloitti jo vuoden 1998 aikana toimenpi- sisällön ja palvelujen myynnistä. Erityisesti teet kustannusrakenteensa parantamiseksi ja asiakas- mobiilipalvelujen myynti kasvoi loppuvuodes- lähtöisen toimintamallin rakentamiseksi. Vuoden Tilinpäätös 50

aikana aloitettiin Alprintin kaikkien toiminto- Alprintin liikevaihto laski 11 % 786 milj. mk:aan jen fuusiointi yhdeksi yhtiöksi ja samalla toi- (880 milj. mk). Liikevaihdosta Alma Media -konser- minta jaettiin neljään tuotelinjaan. Syksyllä nin osuus oli 32 % (28 %), muiden kotimaisten käyttöönotetun organisaation mukaan tuotan- asiakkaiden osuus 35 % (32 %). Vientiä liikevaih- to on jaettu Cold set, Heat set, Hybridi- ja dosta oli yhteensä 261 milj. mk (354 milj. mk). Vien- Erikoistuotteet -tuotelinjoille. Kaikkia linjoja ti Venäjälle oli 59 milj. mk (185 milj. mk), Pohjois- palvelee yhteinen prepress-yksikkö. Tuote- maihin 176 milj. mk (138 milj. mk) ja muualle linjasta riippumatta asiakkaat on segmentoitu 27 milj. mk (31 Milj. mk). Alprintin liikevoitto oli mainostaja-asiakkaisiin ja kustantaja-asiak- 0 milj. mk (29 milj. mk). kaisiin. Alprintin kotimarkkina-alueeksi mää- riteltiin Pohjoismaat. Vuoden aikana Alprint lakkautti kaksi sanomalehtipainoa ja teki päätökset kahden aikakauslehtipainon lakkauttamisesta. Lak- kautettujen sanomalehtipainojen tuotanto siir- rettiin Tampereelle perustettuun Erikois- tuotelinjan yksikköön. Vuoden 2000 aikana Tampereelle valmistuu Heat set -yksikön modernisointi, jonne siirretään lakkautetta- vien aikakauslehtipainojen toiminta. Järjes- telyn seurauksena Alprintin koko aikakausleh- tipainotoiminta on keskitetty yhteen Heat set - yksikköön. Viime vuoden aikana tehtiin päätös paino- toiminnan lopettamisesta Kemissä. Pohjolan Sanomien painaminen alkaa Alprint Rovaniemen Cold set -yksikössä maaliskuussa 2000. Alprintin vuonna 1998 aloittama kus- tannustehokkuuden ja tuotantokoneiston kehittämisohjelma ei tuo markkinoille uutta kapasiteettia. Kaikkien ohjelmaan liittyvien toimenpiteiden lasketaan parantavan Alprintin kustannustehokkuutta 50 milj. mk:lla vuodes- ta 2002 lähtien.

Liikevaihto ja liikevoitto liiketoimintaryhmittäin (milj. mk)

Liikevaihto Liikevoitto/-tappio 1999 1998 % 1999 1998 %

Alpress 1 301 1 107 18 172 150 15 Broadcasting 1 064 1 114 -4 48 111 -57 New Media*) 29 14 107 -28 -16 -75 Alprint 786 880 -11 0 29 - Emoyhtiö ja muut liiketoiminnat 63 66 -5 -9 -32 72 Konsernin sisäinen liikevaihto/ Konsernikirj. -332 -313 6 5 0 - Yhteensä 2 911 2 868 2 188 242 -22

(* New Media -liiketoimintaryhmän liikevaihto- ja liiketulosluvut eivät noudata juridista organisaatiota. Alpressin kanssa olevat päällekkäisyydet eliminoitu konsernikirjauksissa.) 51

KONSERNITULOSLASKELMA

milj. euroa milj. mk Liite 1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998 1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998 Liikevaihto (1) 2 911,3 2 867,5 489,6 482,3

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) / vähennys (-) -0,1 0,3 0,0 0,1 Liiketoiminnan muut tuotot (2) 50,0 25,3 8,4 4,3 Osuus osakkuusyhtiöiden voitoista 2,4 0,0 0,4 0,0

Materiaalit ja palvelut (3) -1 015,7 -951,7 -170,8 -160,1 Henkilöstökulut (4) -891,2 -835,9 -149,9 -140,6 Poistot ja arvonalentumiset (5) -175,6 -171,1 -29,5 -28,8 Liiketoiminnan muut kulut -692,9 -688,6 -116,5 -115,8 Osuus osakkuusyhtiöiden tappioista 0,0 -3,4 0,0 -0,6 Liikevoitto (1) 188,2 242,4 31,7 40,8

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,0 0,2 0,0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut (6) -15,0 -17,9 -2,6 -3,0 Voitto ennen satunnaisia eriä 173,2 224,7 29,1 37,8

Satunnaiset erät (7) 1,6 17,7 0,3 3,0 Voitto ennen veroja 174,8 242,4 29,4 40,8

Tuloverot (9) -57,0 -76,0 -9,6 -12,8 Vähemmistön osuus -3,8 -3,9 -0,6 -0,7 Tilikauden voitto 114,0 162,5 19,2 27,3

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA milj. euroa milj. mk Liite 1.1.-31.12.1999 1.4.-31.12.1998 1.1.-31.12.1999 1.4.-31.12.1998 Liikevaihto (1) 62,9 50,5 10,6 8,5

Liiketoiminnan muut tuotot (2) 18,1 1,0 3,0 0,2

Henkilöstökulut (4) -22,6 -19,7 -3,8 -3,3 Poistot ja arvonalentumiset (5) -27,8 -23,4 -4,7 -4,0 Liiketoiminnan muut kulut -39,3 -39,8 -6,6 -6,7 Liikevoitto (-tappio) (1) -8,7 -31,4 -1,5 -5,3

Rahoitustuotot ja -kulut (6) 36,6 24,9 6,2 4,2 Voitto (Tappio) ennen satunnaisia eriä 27,9 -6,5 4,7 -1,1

Satunnaiset erät (7) 119,0 190,1 20,0 32,0 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 146,9 183,6 24,7 30,9

Tilinpäätössiirrot (8) 3,7 2,0 0,6 0,3 Tuloverot (9) -42,0 -53,3 -7,0 -8,9 Tilikauden voitto 108,6 132,3 18,3 22,3 Tilinpäätös 52

KONSERNITASE

milj. euroa

milj. mk Liite 31.12.1999 31.12.1998 31.12.1999 31.12.1998 VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet (11) 80,2 87,4 13,5 14,7 Konserniliikearvo (11) 103,9 94,9 17,5 15,9 Aineelliset hyödykkeet (12,13) 993,2 921,0 167,0 154,9 Osuudet osakkuusyrityksissä (14,15) 543,2 552,9 91,4 93,0 Muut sijoitukset (14,15) 157,5 157,3 26,5 26,5 Pysyvät vastaavat yhteensä 1 878,0 1 813,5 315,9 305,0

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus (16) 235,2 206,7 39,5 34,8 Pitkäaikaiset saamiset (17) 2,7 2,6 0,5 0,4 Lyhytaikaiset saamiset (17) 275,9 275,6 46,4 46,4 Rahat ja pankkisaamiset 129,0 158,3 21,7 26,6 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 642,8 643,2 108,1 108,2

Vastaavaa yhteensä 2 520,8 2 456,7 424,0 413,2

EMOYHTIÖN TASE milj. euroa milj. mk Liite 31.12.1999 31.12.1998 31.12.1999 31.12.1998 VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet (11) 3,5 17,9 0,6 3,0 Aineelliset hyödykkeet (12,13) 248,3 294,1 41,8 49,5 Osuudet saman konsernin yrityksissä (14,15) 370,1 370,1 62,2 62,2 Muut sijoitukset (14,15) 106,0 119,1 17,8 20,0 Pysyvät vastaavat yhteensä 727,9 801,2 122,4 134,7

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Lyhytaikaiset saamiset (17) 1 148,2 1 081,2 193,1 181,9 Rahat ja pankkisaamiset 100,5 125,6 16,9 21,1 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 248,7 1 206,8 210,0 203,0

Vastaavaa yhteensä 1 976,6 2 008,0 332,4 337,7 53

KONSERNITASE

milj. euroa

milj. mk Liite 31.12.1999 31.12.1998 31.12.1999 31.12.1998 VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA (18,19,20)

Osakepääoma 157,3 157,3 26,5 26,5 Ylikurssirahasto 22,1 22,1 3,7 3,7 Arvonkorotusrahasto 45,9 72,8 7,7 12,2 Vararahasto 278,7 278,7 46,9 46,9 Edellisten tilikausien voitto 624,8 511,6 105,0 86,0 Tilikauden voitto 114,0 162,5 19,2 27,3 Oma pääoma yhteensä 1 242,8 1 205,0 209,0 202,6

VÄHEMMISTÖOSUUS 23,7 27,8 4,0 4,7

PAKOLLISET VARAUKSET (21) 14,0 5,2 2,4 0,9

VIERAS PÄÄOMA

Laskennallinen verovelka (22) 101,3 63,5 17,0 10,7 Pitkäaikainen vieras pääoma (23,24) 562,4 573,6 94,6 96,5 Lyhytaikainen vieras pääoma (25) 576,6 581,6 97,0 97,8 Vieras pääoma yhteensä 1 240,3 1 218,7 208,6 205,0

Vastattavaa yhteensä 2 520,8 2 456,7 424,0 413,2

EMOYHTIÖN TASE milj. euroa milj. mk Liite 31.12.1999 31.12.1998 31.12.1999 31.12.1998 VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA (18,19,20)

Osakepääoma 157,3 157,3 26,5 26,5 Ylikurssirahasto 22,1 22,1 3,7 3,7 Arvonkorotusrahasto 72,8 72,8 12,2 12,2 Vararahasto 278,7 278,7 46,9 46,9 Käyttörahasto 121,4 121,4 20,4 20,4 Edellisten tilikausien voitto 397,9 328,5 66,9 55,2 Tilikauden voitto 108,6 132,3 18,3 22,3 Oma pääoma yhteensä 1 158,8 1 113,1 194,9 187,2

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 12,9 16,6 2,2 2,8

PAKOLLISET VARAUKSET (21) 8,4 0,0 1,4 0,0

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma (23,24) 497,9 546,0 83,7 91,8 Lyhytaikainen vieras pääoma (25) 298,6 332,3 50,2 55,9 Vieras pääoma yhteensä 796,5 878,3 133,9 147,7

Vastattavaa yhteensä 1 976,6 2 008,0 332,4 337,7 Tilinpäätös 54

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA milj. euroa

milj. mk 1.1.-31.12.1999 1.1 -31.12.1998 1.1.-31.12.1999 1.1 -31.12.1998 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Liikevoitto 188,2 242,4 31,7 40,8 Oikaisut liikevoittoon *) 146,3 160,3 24,6 27,0 Käyttöpääoman muutos -66,1 -100,7 -11,1 -16,9 Saadut korot liiketoiminnasta 4,6 10,3 0,8 1,7 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -24,5 -25,4 -4,1 -4,3 Saadut osingot liiketoiminnasta 22,3 18,4 3,7 3,1 Maksetut verot -78,4 -60,7 -13,2 -10,2 Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta 0,6 1,3 0,1 0,2 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 193,0 245,9 32,5 41,4

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit muihin sijoituksiin -57,9 -95,3 -9,7 -16,0 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -184,7 -120,6 -31,1 -20,3 Luovutustulot muista sijoituksista 64,5 47,6 10,8 8,0 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 61,2 48,3 10,3 8,1 Myönnetyt lainat -7,9 -3,9 -1,3 -0,7 Lainasaamisten takaisinmaksut 10,0 0,0 1,7 0,0 Investointien rahavirta yhteensä -114,8 -123,9 -19,3 -20,9

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot 50,7 401,1 8,5 67,5 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -103,9 -75,7 -17,5 -12,7 Korollisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) 1,6 0,5 0,3 0,1 Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-) 10,6 -447,0 1,8 -75,2 Maksetut osingot -66,5 -55,7 -11,2 -9,4 Maksullinen osakeanti 0,0 0,8 0,0 0,1 Rahoituksen rahavirta yhteensä -107,5 -176,0 -18,1 -29,6

Rahavarojen muutos (lisäys + / vähennys -) -29,3 -54,0 -4,9 -9,1

Rahavarat 1.1. 158,3 212,3 26,6 35,7

Rahavarat 31.12. 129,0 158,3 21,7 26,6

*) Sisältää mm. poisto-oikaisun, osakkuusyhtiötulosten ja pakollisten varausten sekä pysyvien vastaavien myyntivoittojen ja -tappioiden oikaisut. 55

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA milj. euroa

milj. mk 1.1.-31.12.1999 1.4.-31.12.1998 1.1 -31.12.1999 1.4.-31.12.1998 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Liikevoitto (-tappio) -8,7 -31,4 -1,5 -5,3 Oikaisut liikevoittoon *) 9,5 26,5 1,6 4,5 Käyttöpääoman muutos -8,9 23,2 -1,5 3,9 Saadut korot liiketoiminnasta 57,7 30,0 9,7 5,0 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -28,0 -22,7 -4,7 -3,8 Saadut osingot liiketoiminnasta 4,4 20,4 0,7 3,4 Maksetut verot -60,8 -27,0 -10,2 -4,5 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä -34,8 19,0 -5,9 3,2

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit muihin sijoituksiin -10,8 -8,3 -1,8 -1,4 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -3,6 -5,3 -0,6 -0,9 Luovutustulot muista sijoituksista 31,9 437,3 5,4 73,5 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 45,4 34,1 7,6 5,7 Myönnetyt lainat -7,9 0,0 -1,3 0,0 Lainasaamisten takaisinmaksut 10,0 4,2 1,7 0,7 Investointien rahavirta yhteensä 65,0 462,0 11,0 77,6

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot 41,2 400,0 6,9 67,3 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -82,3 -71,5 -13,8 -12,0 Korollisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) -69,3 -587,3 -11,6 -98,8 Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-) -1,0 -347,9 -0,2 -58,5 Maksetut osingot -62,9 0,0 -10,6 0,0 Saadut ja maksetut konserniavustukset 119,0 192,0 20,0 32,3 Rahoituksen rahavirta yhteensä -55,3 -414,7 -9,3 -69,7

Rahavarojen muutos (lisäys + / vähennys -) -25,1 66,3 -4,2 11,1

Rahavarat 1.1. 125,6 59,3 21,1 10,0

Rahavarat 31.12. 100,5 125,6 16,9 21,1

* ) Sisältää mm. poisto-oikaisun, pakollisten varausten sekä pysyvien vastaavien myyntivoittojen ja -tappioiden oikaisut. Tilinpäätös 56

TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.1999 LIITETIEDOT töomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Kohdistamatta jäänyt konserniliikearvo esitetään omana eränään konsernita- seessa ja poistetaan vaikutusaikanaan. Konserniliikearvon poisto- Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet aika ja konsernireservin tuloutusaika on pääsääntöisesti 10 vuot- Uuden kirjanpitolain soveltaminen ta, televisioliiketoiminnan osalta 20 vuotta. Kaikissa Alma Media -konsernin yhtiöissä noudatetaan yhden- Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja mukaisia Suomen uudistettuun kirjanpitolainsäädäntöön velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet on (30.12.1997) perustuvia laskentaperiaatteita. Uusien säännösten eliminoitu. Vähemmistön osuus on erotettu tilikauden tuloksesta soveltamisesta johtuen merkittävin muutos on laskennallisten ja taseen omasta pääomasta. verovelkojen ja -saamisten käsittely. Laskennalliset verovelat ja Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pää- -saamiset esitetään kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaises- omaosuusmenetelmällä. Konsernin omistusosuuden mukainen ti IAS12:n keskeisiä periaatteita noudattaen. Arvonkorotuksista osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksesta konserniliikearvon ja kohdistetuista konserniaktiivoista tehdyt laskennallisten vero- poistolla vähennettynä on esitetty omana eränään liikevoittovai- velkojen kirjaukset on tehty tase-erien välillä. Muista eristä las- kutteisesti. ketut aikaisemmilla tilikausilla syntyneet laskennalliset verovelat Konsernin omistus Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:stä ylitti ja -saamiset on esitetty tuloslaskelmassa satunnaisissa erissä ja 50 %:n rajan 10.2.1999. Yhtiön luvut on yhdistetty Alpressin ja katsauskauden muutokset on esitetty tuloslaskelman laskennalli- Alma Media -konsernin lukuihin tilinpäätösvuoden alusta lukien. sen verovelan muutoksessa välittömien verojen pääryhmässä. Vuoden 1998 vertailuluvut on muutettu vastaamaan uuden Pysyvät vastaavat lain mukaista ryhmittelyä. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on aktivoitu välittömiin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla pois- Vertailuvuoden luvut toilla. Arvonkorotukset sisältyvät käyttöomaisuuden tasearvoihin Aamulehti-yhtymä Oy ja MTV-Yhtymä Oy sulautuivat 1.4.1998 ja niiden vastaerät ovat sidotussa omassa pääomassa. alkaen Alma Media Oyj -nimiseksi viestintäalan yritykseksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu alkuperäisten Sulautuminen toteutettiin yhdistelmämenetelmän (pooling) hankinta-arvojen ja arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella. mukaisesti, joten yhtiöt ovat toimineet yhteiseen lukuun vuoden Käytetyt poistoajat ovat seuraavat. 1998 alusta alkaen. Näin vuoden 1998 luvut ovat vertailukelpoi- Rakennukset ja rakennelmat 30-40 vuotta sia konsernitasolla vuoden 1999 tilinpäätöslukuihin. Koneet ja kalusto 3-10 vuotta MTV:n osalta liikevaihdon määrittely on muuttunut vuoden Isot rotaatiopainokoneet 20 vuotta 1999 alusta lukien. Liikevaihdon piiriin ovat tulleet aiemmin liike- Muut pitkävaikutteiset menot 5-10 vuotta toiminnan muissa tuotoissa tai ohjelmakuluja vähentävinä erinä Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan vuosikuluiksi niiden käsitellyt sponsorointituotot. Vertailuvuoden luvut on muutettu syntymisvuonna. vastaamaan nykyistä menettelyä. Konsernin emoyhtiön Alma Media Oyj:n vertailuvuoden tilin- Vaihto-omaisuus päätöstiedot esitetään kaudelta 1.4.1998-31.12.1998, koska Alma Vaihto-omaisuus on arvostettu välittömiin hankintamenoihin tai Media Oyj aloitti toimintansa uutena yhtiönä 1.4.1998. niitä alhaisempiin todennäköisiin luovutushintoihin. Vuoden 1999 tilinpäätös on laadittu Suomen markoissa. Vaihto-omaisuuden jaksotuksessa on noudatettu FIFO-periaa- Keskeiset tilinpäätösluvut esitetään vuosikertomuksessa myös tetta. Vaihto-omaisuuteen sisältyvät arvopaperit on arvostettu euromääräisinä. vuoden viimeisen pörssipäivän kursseihin tai sitä alhaisempaan hankintahintaan. Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiön Alma Media Oyj:n Valuuttamääräiset erät lisäksi konserniyhtiöt, joista Alma Media Oyj omistaa tilivuoden Valuuttamääräiset erät on muutettu Suomen markoiksi Suomen lopussa suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % kaikkien Pankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai joissa sillä muutoin on Myynti- ja ostolaskuihin liittyvät kurssierot on käsitelty tulos- määräysvalta. laskelmassa kyseisten erien oikaisuerinä. Tilikauden aikana hankitut yhtiöt otetaan mukaan hankinta- Tilikauden aikana syntyneet lainoihin liittyvät toteutuneet ja hetkestä lähtien ja tilikauden aikana myydyt myyntihetkeen saak- toteutumattomat kurssierot on kirjattu tuloslaskelman muihin ka. rahoitustuottoihin ja kuluihin. Osakkuusyhtiöistä konsernitilinpäätökseen eivät sisälly asunto- Ulkomaisten yhtiöiden konsolidoinnissa on käytetty tuloslas- ja kiinteistöosakeyhtiöt. Poisjätettyjen yhtiöiden vaikutus konser- kelman osalta tilikauden keskikurssia ja muilta osin Suomen nin tulokseen ja omaan pääomaan ei ole olennainen. Pankin ilmoittamaa tilinpäätöspäivän keskikurssia. Ulkomaisten Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmää tytär- ja osakkuusyhtiöiden yhdistämisessä konsernitilinpäätök- käyttäen. Sen mukaan tytäryhtiöiden hankintamenot on eliminoitu seen syntyvät muuntoerot on kirjattu edellisten tilikausien tulok- tytäryhtiöiden hankintahetken omaa pääomaa vastaan. seen omaan pääomaan. Tytäryhtiöiden hankintahetken oman pääoman ylittävä osa osak- keiden hankintamenosta kohdistetaan ensisijaisesti niille tase- Eläkejärjestelyt erille, joiden hankinnasta sen katsotaan johtuvan. Käyttöomai- Konserniyhtiöiden henkilöstön lakisääteinen ja vapaaehtoinen suuserille kohdistettu konserniliikearvo poistetaan kyseisen käyt- eläketurva on järjestetty pääosin eläkevakuutusyhtiöissä. 57

Alma Media Oyj:n (emoyhtiö) vertailuvuoden 1998 luvut tuloslaskelman liitetietojen osalta ovat ajanjaksolta 1.4.-31.12.1998. milj.mk

1. LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO/-TAPPIO JA HENKILÖSTÖ

Liikevaihto, liikevoitto/-tappio Liikevaihto Liikevoitto/-tappio Henkilöstö keskimäärin *) ja henkilöstö toimialoittain 1999 1998 1999 1998 1999 1998 Alpress 1 301,0 1 106,5 172,1 150,0 1 318 1 085 MTV 1 064,5 1 113,6 48,2 111,4 702 726 Alprint 786,5 880,5 0,0 28,8 957 971 Emoyhtiö ja muut liiketoiminnat 85,4 79,3 -36,5 -49,9 131 123 Konsernikirjaukset -326,1 -312,4 4,4 2,1 - - Yhteensä 2 911,3 2 867,5 188,2 242,4 3 108 2 905 *) Lisäksi osa-aikaisia lehdenjakajia 1 059 983

Liikevaihto markkina-alueittain Konserni Emoyhtiö 1999 1998 1999 1998 Kotimaa 2 650,8 2 508,6 62,9 50,5 Muut pohjoismaat 175,2 141,7 - - Venäjä 58,6 185,2 - - Muut maat 26,7 32,0 - - Yhteensä 2 911,3 2 867,5 62,9 50,5

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Konserni Emoyhtiö 1999 1998 1999 1998 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 28,8 20,0 17,9 0,8 Muut 21,2 5,3 0,2 0,2 Yhteensä 50,0 25,3 18,1 1,0

3. MATERIAALIT JA PALVELUT Konserni Emoyhtiö 1999 1998 1999 1998 Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana 392,9 407,3 0,0 0,0 Varastojen muutos -0,5 0,4 0,0 0,0 392,4 407,7 0,0 0,0 Ulkopuoliset palvelut 623,3 544,0 0,0 0,0 Yhteensä 1 015,7 951,7 0,0 0,0

4. HENKILÖSTÖKULUT Konserni Emoyhtiö 1999 1998 1999 1998 Palkat ja palkkiot 699,4 652,9 15,6 10,6 Eläkekulut 125,2 120,2 5,7 8,4 Muut henkilösivukulut 66,6 62,8 1,3 0,7 Yhteensä 891,2 835,9 22,6 19,7

Johdon palkat ja palkkiot Konserni Emoyhtiö (Maksuperusteiset) 1999 1998 1999 1998 Toimitusjohtajat 16,9 17,8 2,0 1,3 Hallituksen jäsenet 0,6 0,5 0,4 0,3 Hallintoneuvoston jäsenet 0,1 0,1 0,1 0,1 Yhteensä 17,6 18,4 2,5 1,7

Tehtyjen sopimusten perusteella emoyhtiön toimitusjohtajalla sekä kolmella varatoimitusjohtajalla on oikeus siirtyä eläkkeelle 60 vuotta täytettyään. Tilinpäätös 58

5. POISTOT JA ARVONALENNUKSET Konserni Emoyhtiö 1999 1998 1999 1998 Suunnitelman mukaiset poistot 159,4 158,0 27,8 23,4 Poistot konserniliikearvosta 15,0 13,1 0,0 0,0 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä 1,2 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 175,6 171,1 27,8 23,4

6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Konserni Emoyhtiö 1999 1998 1999 1998 Osinkotuotot: Saman konsernin yrityksiltä 0,0 0,0 3,6 4,9 Omistusyhteysyrityksiltä 0,0 0,0 1,0 13,8 Muilta 5,6 1,2 1,5 0,7 Yhteensä 5,6 1,2 6,1 19,4

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista: Muilta 0,8 0,7 0,7 0,6

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,0 0,2 0,0 0,0

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä 6,4 2,1 6,8 20,0

Muut korko- ja rahoitustuotot: Saman konsernin yrityksiltä 0,0 0,0 55,0 27,9 Muilta 3,9 9,3 1,8 1,6 Yhteensä 3,9 9,3 56,8 29,5

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 4,7 10,0 57,5 30,1

Sijoitusten arvonalennukset: Pitkäaikaisten sijoitusten arvonalentumiset 0,0 -0,1 0,0 -0,1

Korkokulut ja muut rahoituskulut: Saman konsernin yrityksille 0,0 0,0 -4,9 -4,4 Muille -25,3 -29,0 -22,1 -20,1 Yhteensä -25,3 -29,0 -27,0 -24,5

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -15,0 -17,7 36,6 24,9

Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssieroja 0,0 0,8 0,0 0,0

7. SATUNNAISET ERÄT Konserni Emoyhtiö 1999 1998 1999 1998 Satunnaiset tuotot: Saadut konserniavustukset 0,0 0,0 121,5 192,0 Myyntivoitot 0,0 16,6 0,0 0,0 Muut satunnaiset tuotot 1,6 1,6 0,0 0,0 Yhteensä 1,6 18,2 121,5 192,0

Satunnaiset kulut: Annetut konserniavustukset 0,0 0,0 -2,5 -1,9 Muut satunnaiset kulut 0,0 -0,5 0,0 0,0 Yhteensä 0,0 -0,5 -2,5 -1,9

Satunnaiset erät yhteensä 1,6 17,7 119,0 190,1 59

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT Emoyhtiö 1999 1998 Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 3,7 2,0

9. TULOVEROT Konserni Emoyhtiö 1999 1998 1999 1998 Tuloverot satunnaisista eristä 0,0 0,0 -33,3 -53,2 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -55,8 -74,5 -8,7 -0,1 Laskennallisen verovelan muutos: Jaksotuseroista 0,3 0,0 0,0 0,0 Tilinpäätössiirroista -1,4 -1,5 0,0 0,0 Muista väliaikaisista eroista -0,1 0,0 0,0 0,0 Yhteensä -57,0 -76,0 -42,0 -53,3

10. TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 34,1 milj. mk (1998 23,6 milj. mk). Tutkimus- ja kehitysmenoja ei ole aktivoitu.

11. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Muut pitkä- Aineettomat Konserni- vaikutteiset Ennakko- Konserni oikeudet Liikearvo liikearvo menot maksut Yhteensä Hankintameno 1.1. 11,1 1,8 166,1 255,3 2,3 436,6 Uudet yhtiöt 2,2 0,0 0,0 1,5 0,0 3,7 Lisäykset 8,8 0,0 24,8 23,3 2,2 59,1 Vähennykset -6,8 0,0 -3,6 -13,5 -0,1 -24,0 Siirrot erien välillä 0,3 0,0 0,0 10,1 -2,1 8,3 Hankintameno 31.12. 15,6 1,8 187,3 276,7 2,3 483,7

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 3,6 0,6 69,9 180,2 0,0 254,3 Uudet yhtiöt 1,8 0,0 0,0 0,7 0,0 2,5 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 0,0 -1,6 -2,7 0,0 -4,3 Tilikauden poisto 1,6 0,2 15,1 30,2 0,0 47,1 Kertyneet poistot 31.12. -7,0 -0,8 -83,4 -208,4 0,0 -299,6

Kirjanpitoarvo 31.12. 8,6 1,0 103,9 68,3 2,3 184,1

Muut pitkä- Aineettomat Konserni- vaikutteiset Ennakko- Emoyhtiö oikeudet Liikearvo liikearvo menot maksut Yhteensä Hankintameno 1.1. 0,0 0,0 0,0 132,3 0,0 132,3 Lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 0,4 Vähennykset 0,0 0,0 0,0 -0,8 0,0 -0,8 Hankintameno 31.12. 0,0 0,0 0,0 131,9 0,0 131,9

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 0,0 0,0 0,0 114,4 0,0 114,4 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 0,0 0,0 -0,8 0,0 -0,8 Tilikauden poisto 0,0 0,0 0,0 14,8 0,0 14,8 Kertyneet poistot 31.12. 0,0 0,0 0,0 -128,4 0,0 -128,4

Kirjanpitoarvo 31.12. 0,0 0,0 0,0 3,5 0,0 3,5 Tilinpäätös 60

12. AINEELLISET HYÖDYKKEET Ennakko- Rakennukset Muut maksut ja Maa- ja vesi- ja Koneet ja aineelliset keskeneräiset Konserni alueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 47,4 412,6 1 183,7 11,7 5,4 1 660,8 Uudet yhtiöt 10,4 71,5 44,6 0,0 0,0 126,5 Lisäykset 14,4 8,0 87,9 0,6 82,6 193,5 Vähennykset -7,8 -43,8 -35,2 -0,9 -5,1 -92,8 Siirrot erien välillä 0,0 0,3 -0,3 0,0 -0,3 -0,3 Hankintameno 31.12. 64,4 448,6 1 280,7 11,4 82,6 1 887,7 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 0,0 122,2 701,6 3,7 0,0 827,5 Uudet yhtiöt 6,7 22,3 35,0 0,0 0,0 64,0 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 -10,3 -23,2 -0,4 0,0 -33,9 Tilikauden poisto 0,0 19,8 106,9 0,8 0,0 127,5 Arvonalennukset 0,0 0,0 1,1 0,0 0,0 1,1 Kertyneet poistot 31.12. -6,7 -154,0 -821,4 -4,1 0,0 -986,2

Arvonkorotukset 2,0 89,7 91,7

Kirjanpitoarvo 31.12. 59,7 384,3 459,3 7,3 82,6 993,2

Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12. 423,3

Ennakko- Rakennukset Muut maksut ja Maa- ja vesi- ja Koneet ja aineelliset keskeneräiset Emoyhtiö alueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 33,1 241,7 19,2 5,3 0,0 299,3 Lisäykset 0,0 0,1 3,2 0,0 0,0 3,3 Vähennykset -5,6 -39,9 -1,7 -0,3 0,0 -47,5 Hankintameno 31.12. 27,5 201,9 20,7 5,0 0,0 255,1 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 0,0 72,5 10,1 1,6 0,0 84,2 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 -9,7 -1,4 -0,3 0,0 -11,4 Tilikauden poisto 0,0 9,1 3,6 0,3 0,0 13,0 Kertyneet poistot 31.12. 0,0 -71,9 -12,3 -1,6 0,0 -85,8

Arvonkorotukset 0,0 79,0 79,0

Kirjanpitoarvo 31.12. 27,5 209,0 8,4 3,4 0,0 248,3

Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12. 0

13. ARVONKOROTUKSET Arvonkoro- Arvonkoro- Arvo tukset tusten purku Arvo 1.1. 1.1. - 31.12. 1.1. - 31.12. 31.12. Konserni: Maa- ja vesialueet 2,0 0,0 0,0 2,0 Rakennukset ja rakennelmat 89,7 0,0 0,0 89,7

Emoyhtiö: Rakennukset ja rakennelmat 79,0 0,0 0,0 79,0 61

14. SIJOITUKSET Osakkeet Osakkeet Saamiset Saamiset Omistusyh- Omistusyh- Konserni teysyritykset Muut teysyritykset Muut Yhteensä Hankintameno 1.1. 580,1 130,9 15,5 11,0 737,5 Uudet yhtiöt 0,0 4,3 0,0 0,0 4,3 Muuntoeron muutos 11,1 0,0 0,0 0,0 11,1 Lisäykset 11,3 26,9 0,0 8,1 46,3 Vähennykset -0,5 -27,9 -0,2 -10,1 -38,7 Siirrot erien välillä -9,3 -1,0 0,0 0,0 -10,3 Hankintameno 31.12. 592,7 133,2 15,3 9,0 750,2

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 27,3 0,0 0,0 0,0 27,3 Konserniaktiivan poisto 22,1 0,0 0,0 0,0 22,1 Tilikauden poisto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Arvonalennukset 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 Kertyneet poistot 31.12. -49,5 0,0 0,0 0,0 -49,5

Kirjanpitoarvo 31.12. 543,2 133,2 15,3 9,0 700,7

Osakkuusyrityksistä johtuvan konserniaktiivan vielä poistamatta oleva määrä 31.12.1999 oli 384,0 (405,7 ) milj. mk.

Osakkeet Osakkeet Osakkeet Saamiset Saamiset Yhteensä Konserni- Omistusyh- Konserni- Emoyhtiö yritykset teysyritykset Muut yritykset Muut Hankintameno 1.1. 370,1 8,9 39,2 60,7 10,2 489,1 Lisäykset 0,0 0,0 10,8 0,2 8,0 19,0 Vähennykset 0,0 0,0 -20,4 -1,5 -10,1 -32,0 Hankintameno 31.12. 370,1 8,9 29,6 59,4 8,1 476,1

Kirjanpitoarvo 31.12. 370,1 8,9 29,6 59,4 8,1 476,1

15. OSAKKEET JA OSUUDET Konsernin Emoyhtiön omistusosuus omistusosuus Kotipaikka % % Konserniyritykset: Aamujakelu Oy Tampere 100,00 0,00 Alexpress Oy Tampere 100,00 100,00 Alma Media Interactive Oy Helsinki 100,00 100,00 Alma Media Net Ventures Oy Helsinki 100,00 100,00 Alpress Oy Tampere 100,00 90,00 Alprint Ab Tukholma 100,00 0,00 Alprint Aikakauslehtipainot Oy Tampere 100,00 0,00 Alprint Oy Vantaa 100,00 100,00 Alprint Sanomalehtipainot Oy Vantaa 100,00 0,00 Arctic Press Oy Rovaniemi 100,00 0,00 As. Oy Kajaanin Pohjolankatu 33 Kajaani 100,00 0,00 City-TV Oy Helsinki Helsinki 59,00 0,00 Domiras Oy Helsinki 60,00 60,00 Doraprint Oy Tampere 100,00 100,00 Futuraprint Oy Ltd Kajaani 100,00 0,00 Jobline Oy Helsinki 75,00 0,00 Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy Kajaani 91,17 0,00 Kainuun Televisio Oy Kajaani 100,00 0,00 Kainuun Viestintä Oy Kajaani 100,00 0,00 Karenstock Oy Helsinki 100,00 0,00 Kiint. Oy Kajaanin Kauppakatu 34 Kajaani 100,00 0,00 Konsernin Emoyhtiön Tilinpäätös 62

omistusosuus omistusosuus omistusosuus omistusosuus Kotipaikka % % Kotipaikka % % Konserniyritykset jatkuu: Konserniyritykset jatkuu: Kiint. Oy Kajaanin Kauppakatu 36 Kajaani 100,00 0,00 Suomen Paikallistori Oy Kajaani 100,00 0,00 Kiint. Oy Kajaanin Kauppakatu 38 Kajaani 100,00 0,00 Suomen Uutislinkki Oy Helsinki 100,00 0,00 Kiint. Oy Liike- ja Autokulma Rovaniemi 79,20 0,00 Tampereen Viestintä Oy Tampere 100,00 100,00 Kiint. Oy Raholantalo Tampere 100,00 0,00 Tuotantoyhtiö FOR Oy Helsinki 100,00 0,00 Kiint. Oy Veneentekijäntie 20 Helsinki 100,00 100,00 Yläkainuun Paikallislehti Oy Suomussalmi 100,00 0,00 Kuhmon Kirjapaino Oy Kuhmo 100,00 0,00 Kustannus Oy Aamulehti Tampere 100,00 0,00 Osakkuusyritykset: Kustannus Oy Otsikko Tampere 100,00 0,00 Baltic News Service Ltd. Tallinna 26,48 0,00 Kustannusosakeyhtiö Iltalehti Vantaa 100,00 0,00 City-TV Oy Pirkanmaa Helsinki 40,00 0,00 Kustannusosakeyhtiö Kauppalehti Vantaa 100,00 0,00 City-TV Oy Suomi Helsinki 40,00 0,00 Kustannusosakeyhtiö Uusi Suomi Vantaa 100,00 0,00 City-TV Oy Turku Helsinki 40,00 0,00 Lapin Kansa Oy Rovaniemi 62,44 28,43 Finn-Lab Oy Helsinki 38,00 0,00 Marcenter Oy Tampere 100,00 100,00 Funny-Films Oy Helsinki 48,00 0,00 Marsania Oy Tampere 100,00 100,00 Karhuvisio Oy Pori 22,20 0,00 Masbete Oy Helsinki 100,00 0,00 Kustannusosakeyhtiö Koti-Kajaani Kajaani 40,00 0,00 Meri-Lapin Kustannus Oy Kemi 100,00 0,00 MTV-Tele Oy Helsinki 48,00 0,00 Minara-tek Oy Tampere 100,00 100,00 MTV-Viihde Oy Helsinki 49,00 0,00 MTV-Palvelukiinteistöt Oy Helsinki 100,00 0,00 Oy Suomen Urheilutelevisio Helsinki 50,00 0,00 MTV-Tuotanto Oy Helsinki 100,00 0,00 Oy Suomen Uutisradio Ab Helsinki 48,00 0,00 MTV Media Oy Helsinki 100,00 0,00 Radio Meri-Lappi Oy Kemi 39,44 0,00 MTV Oy Helsinki 100,00 100,00 Suomen Lehdentekijät -ryhmä Oy Helsinki 25,00 0,00 Nanomet Oy Tampere 100,00 100,00 Suomen Tietotoimisto Oy Helsinki 27,40 24,10 Nelossivu Oy Kajaani 100,00 0,00 Tampereen Tietoverkko Oy Tampere 34,90 34,90 Osakeyhtiö Harjavallan Kustannus Harjavalta 99,20 0,00 Tornionlaakson Kustannus Oy Pello 50,00 0,00 Oy Alprint International Ltd Vantaa 100,00 0,00 TV4 AB Tukholma 23,40 0,0 Oy Patakakkonen Ab Helsinki 100,00 0,00 Oy Patakuutonen Ab Helsinki 100,00 0,00 Osakkuusyritykset on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuus- Oy Patanelonen Ab Helsinki 100,00 0,00 menetelmällä. Oy Pataviitonen Ab Helsinki 100,00 0,00 Lisäksi muutamia pääasiassa asunto- ja kiinteistöyhtiöitä, joita ei ole yhdis- Oy Pataykkönen Ab Helsinki 100,00 0,00 telty konsernitilinpäätökseen. Oy Ristikakkonen Ab Helsinki 100,00 0,00 Oy Ristikolmonen Ab Helsinki 100,00 0,00 Oy Ristinelonen Ab Helsinki 100,00 0,00 16. VAIHTO-OMAISUUS Oy Ristiviitonen Ab Helsinki 100,00 0,00 Oy Ristiykkönen Ab Helsinki 100,00 0,00 Konserni Emoyhtiö Oy Ruutukakkonen Ab Helsinki 100,00 0,00 1999 1998 1999 1998 Oy Ruutukolmonen Ab Helsinki 100,00 0,00 Aineet ja tarvikkeet 29,3 27,3 0,0 0,0 Oy Ruutuviitonen Ab Helsinki 100,00 0,00 Keskeneräiset tuotteet 5,1 5,1 0,0 0,0 Oy Ruutuykkönen Ab Helsinki 100,00 0,00 Valmiit tuotteet / tavarat 0,4 0,1 0,0 0,0 Plauttus Oy Helsinki 100,00 0,00 Muu vaihto-omaisuus 0,4 0,7 0,0 0,0 Pohjoiskaira Oy Kemi 100,00 0,00 Ennakkomaksut 200,0 173,5 0,0 0,0 Pohjolan Jakelutoimisto Oy Kemi 100,00 0,00 Yhteensä 235,2 206,7 0,0 0,0 Pohjolan Sanomat Oyj Kemi 88,58 0,00 Porin Kaupunkitieto-Media Oy Pori 100,00 0,00 Porin Sanomat Oy Pori 100,00 0,00 PS-Print Oy Kemi 100,00 0,00 Puossakka Oy Helsinki 100,00 0,00 Satajulkaisut Oy Pori 100,00 0,00 Satakunnan Kirjateollisuus Oy Pori 100,00 0,00 Somy Oy Tampere 100,00 100,00 Sotkamon Lehti Oy Sotkamo 100,00 0,00 Sovartec Oy Tampere 100,00 100,00 Suomen Asuntopörssilehdet Oy Jyväskylä 80,00 0,00 Suomen Erikoispörssilehdet Oy Tampere 80,00 0,00 Suomen Paikallissanomat Oy Tampere 100,00 0,00 Konsernin Emoyhtiön 63

17. SAAMISET 19. LASKELMA VOITONJAKOKELPOISISTA VAROISTA 31.12. Konserni Emoyhtiö Konserni Emoyhtiö 1999 1998 1999 1998 1999 1998 1999 1998 Pitkäaikaiset Voitto edellisiltä tilikausilta 624,8 511,6 397,9 328,6 Tilikauden voitto 114,0 162,5 108,6 132,3 Lainasaamiset 1,4 2,6 0,0 0,0 ./. Kertyneestä poistoerosta Muut saamiset 1,3 0,0 0,0 0,0 omaan pääomaan Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 2,7 2,6 0,0 0,0 kirjattu osuus -158,3 -162,9 0,0 0,0 Voitonjakokelpoiset Lyhytaikaiset varat yhteensä 580,5 511,2 506,5 460,9

Myyntisaamiset 205,0 180,6 0,7 1,8 20. EMOYHTIÖN OSAKEPÄÄOMA OSAKELAJEITTAIN Saamiset samaan konserniin 31.12.1999 31.12.1999 kuuluvilta yrityksiltä kpl mk Myyntisaamiset 0,0 0,0 0,8 0,5 I - sarja (1 ääni / osake) 6 771 586 67 715 860 Lainasaamiset 0,0 0,0 1 139,1 1 069,8 II - sarja (1 ääni / alkavat 10 osaketta) 8 958 474 89 584 740 Yhteensä 15 730 060 157 300 600 Yhteensä 0,0 0,0 1 139,9 1 070,3

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 21. PAKOLLISET VARAUKSET Myyntisaamiset 5,2 1,2 0,0 0,0 Konserni Emoyhtiö 1999 1998 1999 1998 Lainasaamiset 4,5 9,9 0,0 4,9 Muut saamiset 4,8 24,5 0,2 0,0 Eläkevaraukset 5,6 4,8 0,0 0,0 Siirtosaamiset 56,4 59,4 7,4 4,2 Myytyyn kiinteistöön liittyvät kuluvaraukset 8,4 0,0 8,4 0,0 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 275,9 275,6 1 148,2 1 081,2 Muut pakolliset varaukset 0,0 0,4 0,0 0,0 Yhteensä 14,0 5,2 8,4 0,0

18. OMA PÄÄOMA Konserni Emoyhtiö 1999 1998 1999 1998 22. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT Osakepääoma 1.1. 157,3 157,1 157,3 157,3 Konserni Merkitty vaihtovelkakirjoilla 0,0 0,2 0,0 0,0 1999 1998 Osakepääoma 31.12. 157,3 157,3 157,3 157,3 Laskennalliset verosaamiset: Jaksotuseroista 9,5 0,0 Ylikurssirahasto 1.1. 22,1 21,5 22,1 22,1 Emissiovoitto 0,0 0,6 0,0 0,0 Laskennalliset verovelat: Ylikurssirahasto 31.12. 22,1 22,1 22,1 22,1 Tilinpäätössiirroista 64,7 63,5 Muista väliaikaisista eroista 41,1 0,0 Arvonkorotusrahasto 1.1. 72,8 78,2 72,8 72,8 Jaksotuseroista 5,0 0,0 Vähennys käyttöomaisuuden Yhteensä 110,8 63,5 myynnin yhteydessä 0,0 -5,4 0,0 0,0 Vähennetty laskennallinen Laskennalliset verovelat (netto) 101,3 63,5 verovelka -26,9 0,0 0,0 0,0 Arvonkorotusrahasto 31.12. 45,9 72,8 72,8 72,8 Emoyhtiön laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole merkitty taseeseen. Emoyhtiön laskennallinen verovelka muodostuu kertyneestä poistoerosta ja Vararahasto 1.1. 278,7 278,7 278,7 278,7 arvonkorotuksesta. Laskennallinen verovelka kertyneestä poistoerosta oli Vararahasto 31.12. 278,7 278,7 278,7 278,7 31.12.1999 3,8 milj. mk ( 4,6 ) ja arvonkorotuksesta 22,9 milj. mk. Laskennallinen verosaaminen 5,3 milj. mk muodostuu kirjanpidon ja verotuk- Käyttörahasto 1.1. 0,0 0,0 121,4 121,4 Käyttörahasto 31.12. 0,0 0,0 121,4 121,4 sen välisistä jaksotuseroista. Emoyhtiön laskennalliset verosaamiset ja -velat sisältyvät konsernin verosaamisiin ja -velkoihin. Edellisten tilikausien voitto 1.1. 674,1 573,8 460,8 328,5 Osingonjako -62,9 -51,8 -62,9 0,0 Muuntoeromuutokset 13,6 -10,4 0,0 0,0 Edellisten tilikausien voitto 31.12. 624,8 511,6 397,9 328,5

Tilikauden voitto 114,0 162,5 108,6 132,3 Oma pääoma yhteensä 1 242,8 1 205,0 1 158,8 1 113,1 Tilinpäätös 64

23. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 26. VASTUUSITOUMUKSET Konserni Emoyhtiö Konserni Emoyhtiö 1999 1998 1999 1998 1999 1998 1999 1998 Lainat rahoituslaitoksilta 527,0 533,7 479,0 527,0 Omasta velasta *) Eläkelainat 3,2 10,2 0,0 0,0 Pantit 9,0 15,6 0,0 8,1 Kiinnitykset maa-alueisiin Velat samaan konserniin ja rakennuksiin 231,9 184,7 128,9 183,9 kuuluville yrityksille Yrityskiinnitykset 146,1 152,1 90,0 90,0 Muut velat 0,0 0,0 0,1 0,0 Takaukset 28,8 2,9 0,0 0,0

Laskennallinen verovelka 101,2 63,5 0,0 0,0 Konserniyhtiön velasta Muut pitkäaikaiset velat 32,3 29,7 18,8 19,0 Takaukset 0,0 0,0 28,8 2,1 Yhteensä 663,7 637,1 497,9 546,0 Osakkuusyhtiöiden puolesta Takaukset 4,3 4,3 0,0 0,0 Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy henkilöstölle ja Alma Media Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Marcenter Oy:lle suunnattu optiolaina. Muiden puolesta Lainan määrä on 1 220 tmk. Lainaan liittyvillä optiotodistuksilla voidaan mer- Takaukset 0,3 0,3 0,0 0,0 kitä yhteensä 610 000 kpl yhtiön II - sarjan osakkeita yhteenlasketulta nimel- lisarvoltaan 6 100 tmk. Optiolainan ehtojen mukaan puolet osakkeista on Muut omat vastuut merkittävissä 28.5.2001 alkaen kurssiin 23,05 euroa osakkeelta ja puolet Leasingvastuut 7,1 6,2 0,0 0,0 28.5.2003 alkaen kurssiin 26,34 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika Muut vastuut 1,9 0,1 0,0 0,0 päättyy kaikilla optiotodistuksilla 30.6.2006. Yhteensä 429,4 366,2 247,7 284,1

24. VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUODEN Erääntyvät leasingmaksut: KULUTTUA Konserni Emoyhtiö Konserni Emoyhtiö Vuonna 2000 erääntyvät 4,0 0,0 1999 1998 1999 1998 Vuoden 2000 jälkeen erääntyvät 3,1 0,0 Lainat rahoituslaitoksilta 2,9 2,5 2,8 2,4 Eläkelainat 0,0 8,4 0,0 0,0 *) Konsernin ja emoyhtiön antamat pantit ja kiinnitykset kohdistuvat konser- Muut pitkäaikaiset velat 51,5 59,7 17,7 19,0 niyhtiöiden lainoihin rahoituslaitoksilta ja eläkelainoihin. Valtaosin pantit ja Yhteensä 54,4 70,6 20,5 21,4 kiinnitykset on annettu lainanantajille.

27. JOHDANNAISSOPIMUKSET 25. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Konserni Emoyhtiö Valuuttalainat pääoma-arvoltaan 12 milj. mk ovat DEM- ja FRF- määräisiä ja 1999 1998 1999 1998 ne ovat olleet suojattuna valuuttatermiinein ja valuutanvaihtosopimuksin. Lainat rahoituslaitoksilta 93,1 81,9 85,2 79,5 Valuuttalainojen kurssierot ja johdannaistulokset kirjataan muihin rahoitus- Eläkelainat 0,0 0,5 0,0 0,0 tuottoihin ja -kuluihin. Saadut ennakot 63,5 55,1 0,0 0,2 Ostovelat 127,4 144,6 2,4 4,2

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Ostovelat 0,0 0,0 0,7 0,3 Muut velat 0,0 0,0 159,3 185,0 Siirtovelat 0,0 0,0 0,1 0,0 Yhteensä 0,0 0,0 160,1 185,3

Velat omistusyhteysyrityksille Ostovelat 12,5 1,0 0,0 0,0

Muut lyhytaikaiset velat 73,0 44,5 13,5 2,9 Siirtovelat 207,1 254,0 37,4 60,2 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 576,6 581,6 298,6 332,3 65

28. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1999-1995 1999 % 1998 % 1997 % 1996 % 1995 % Liikevaihto milj. mk 2 911 2 868 2 727 2 599 2 383 Liikevoitto milj. mk 188 6,5 242 8,4 270 9,9 245 9,4 202 8,5 Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä milj. mk 173 5,9 225 7,8 269 9,9 235 9,0 183 7,7 Voitto/tappio ennen veroja milj. mk 175 6,0 242 8,4 300 11,0 238 9,2 213 8,9 Tilikauden voitto/tappio milj. mk 114 3,9 163 5,7 231 8,5 167 6,4 181 7,6

Oman pääoman tuotto (ROE) % 9,3 12,6 19,8 18,8 20,4 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 10,5 13,6 17,8 19,2 16,4 Omavaraisuusaste % 51,5 51,3 47,1 46,3 45,8

Bruttoinvestoinnit milj. mk 253 8,7 219 7,6 661 24,2 283 10,9 152 6,4 Tutkimus- ja kehitysmenot milj. mk 34 1,2 24 0,8 16 0,6 11 0,4 11 0,5

Henkilöstö keskimäärin 3 108 2 905 2 818 2 825 2 627 Lisäksi osa-aikaisia lehdenjakajia 1 059 983 970 848 568 Henkilöstö yhteensä keskimäärin 4 167 3 888 3 788 3 673 3 195 Tilinpäätös 66

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT Lunastusvelvollisuus Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistajan, jonka Osakkeet ja osakepääoma osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuot- Helsingin Pörssissä noteerattu Aamulehti-yhty- tamasta äänimäärästä saavuttaa tai ylittää 33 1/3 % mä Oy ja noteeraamaton yhtiö MTV-Yhtymä tai 50 %, on velvollinen lunastamaan muiden osak- Oy sulautuivat 1.4.1998 perustamalla uuden keenomistajien vaatimuksesta näiden omistamat Alma Media Oyj -nimisen yhtiön. Sulau- osakkeet ja niihin oikeuttavat arvopaperit. tuminen toteutettiin kombinaatiofuusiona. Aamulehti-yhtymä Oy:n ja MTV-Yhtymä Oy:n Sisäpiirisäännökset osakkeenomistajista tuli samalla Alma Media Oyj:n osakkeenomistajia. Alma Media Oyj:n Helsingin Pörssin sisäpiiriohje 28.10.1999 on otettu osakkeet on noteerattu 1.4.1998 alkaen HEX käyttöön Alma Media Oyj -konsernissa. Ajanjakso, Oy, Helsingin Arvopaperi- ja johdannaispörssi, jonka aikana pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä selvitysyhtiössä (Helsingin Pörssin päälistalla). kauppaa Alma Media Oyj:n osakkeilla ennen yhtiön Alma Media Oyj:llä on kaksi osakesarjaa. osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkista- Molempien osakesarjojen osakkeiden nimellis- mista, on 21 päivää, ja samaa 21 päivän ns. close arvo on 10 markkaa. I-sarjan osakkeilla on periodia sovelletaan myös analyytikoiden kanssa yhtiökokouksessa yksi ääni osaketta kohden ja käytäviin keskusteluihin. Alma Media Oyj:n sisäpii- II-sarjan osakkeilla yksi ääni kutakin alkavaa rirekisteriä pitää yllä konsernin päälakimies. kymmentä osaketta kohden. Äänieron lisäksi osakesarjoilla ei ole muita eroja. Hallituksen osakepääoman korottami- Alma Media Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön vähimmäisosakepääoma on seen liittyvät valtuudet ja päätökset 100 milj. mk ja enimmäisosakepääoma Alma Media Oyj:n varsinainen yhtiökokous 400 milj. mk. Osakepääomaa voidaan korot- 24.3.1999 hyväksyi hallituksen esityksen henkilös- taa tai alentaa näissä rajoissa yhtiöjärjestystä tölle ja yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle muuttamatta. Yhtiön täysin maksettu ja rekis- Marcenter Oy:lle tarjottavasta optiolainasta. Lainan teröity osakepääoma oli tilinpäätöspäivänä määrä on 1 220 000 markkaa ja lainaan liittyvillä 157 300 600 mk. Osakepääoma muodostuu optiotodistuksilla voi merkitä yhtiön II-sarjan osak- 6 771 586 I-sarjan osakkeesta ja 8 958 474 II- keita enintään 610 000 kappaletta. Optiotodistukset sarjan osakkeesta. merkitään kirjaimilla A ja B. Optiotodistuksella A Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjes- osakkeen merkintähinta on Alma Media Oyj:n II- telmään. sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä lokakuussa 1999 lisättynä 12 Äänestäminen yhtiökokouksessa prosentilla ja optiotodistuksella B Alma Media Oyj:n II-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Jokainen osakkeenomistaja saa äänestää yhtiö- Helsingin Pörssissä lokakuussa 1999 lisättynä 28 kokouksessa edustamiensa osakkeiden koko prosentilla. Osakkeiden merkintäaika alkaa optioto- äänimäärällä sellaisin rajoituksin, että enim- distuksella A 28.5.2001 ja optiotodistuksella B mäismäärä saa olla enintään 1/10 kokouksessa 28.5.2003. Osakkeiden merkintäaika päättyy mo- edustetusta äänimäärästä. lemmilla optiotodistuksilla 30.6.2006. Optiolainan liikkeeseen laskemisen lisäksi halli- Omistusrakenne tuksella ei ollut vuoden 1999 aikana muita voimassa olevia osakepääoman korotus-, optiolaina- ja/tai Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä oli arvo-osuusre- vaihtovelkakirjalainavaltuutuksia. kisterissä yhteensä 3 798 osakkeenomistajaa. Yhtiön osakkeista oli hallintarekisteröitynä Henkilöstön optiolaina yhteensä 1 446 380 kappaletta. Hallintarekis- teröityjen ja ulkomaalaisten omistuksessa ole- Varsinaisen yhtiökokouksen 24.3.1999 päätöksen vien osakkeiden osuus yhtiön kaikista osak- mukaisesti yhtiö laski liikkeeseen osakkeenomista- keista oli 32,4 %. Hallintarekisteröidyt arvo- jien merkintäetuoikeudesta poiketen Alma Media osuudet antavat ulkomaisille osakkeenomista- Oyj:n henkilöstölle ja Alma Media Oyj:n kokonaan jille ainoastaan taloudelliset oikeudet, kuten omistamalle tytäryhtiölle Marcenter Oy:lle suunna- oikeuden osinkoon ja oikeuden osallistua osa- tun optiolainan. Lainan määrä oli 1 220 000 mark- keanteihin. Ellei osakkeenomistaja rekisteröi kaa ja siihen liittyvillä optio-oikeuksilla voidaan osakkeitaan omalla nimellään, osakkeiden merkitä yhteensä 610 000 Alma Media Oyj:n II-sar- tuottamilla äänillä ei voi osallistua eikä käyttää jan osaketta. Lainan merkintäaika oli 12.-24.4.1999. äänioikeutta yhtiökokouksissa. Laina ylimerkittiin lähes viisinkertaisesti. Lainaa 67

merkitsi 759 henkilöä. Alma Media Oyj:n kappaletta. Osapuolet käyttivät osto-optiosopimusta tytäryhtiö Marcenter Oy merkitsi 75 750 keskinäisissä osakekaupoissaan elokuussa 1999 ja osakkeen merkintään oikeuttavat optio-oikeu- ilmoittivat, että käyttämättömiltä osiltaan osto- det. optiosopimukset on purettu. Optiolainan merkintähintojen laskentape- Yhtiön tiedossa ei ole tällä hetkellä osakkeiden rusteena käytettävä II-osakkeen keskikurssi omistukseen tai äänivallankäyttöön liittyviä sopi- lokakuussa 1999 oli 20,58 euroa osakkeelta. muksia. Optiolainan ehtojen mukaan puolet osakkeista on merkittävissä 28.5.2001 alkaen kurssiin, Kaupankäyntitunnus mikä on 12 % yli vuoden 1999 lokakuun kes- kikurssin eli 23,05 euroa osakkeelta ja puolet Alma Media Oyj:n osakkeiden kaupankäyntitun- osakkeista on merkittävissä 28.5.2003 alkaen nukset Helsingin Pörssissä ovat ALMV ja ALM2V. kurssiin, mikä on 28 % yli em. kurssin eli Alma Media Oyj:n pörssitiedotteet kuluvalta ja edel- 26,34 euroa osakkeelta. Merkintähinnoista lisiltä tilikausilta ovat luettavissa yhtiön kotisivulta vähennetään ennen merkintöjä maksettavat osoitteessa www.almamedia.fi. osingot. Osakkeen kurssikehitys ja vaihto Johdon osakkeenomistus Osakkeen kurssi vaihteli vuoden aikana voimak- Yhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet kaasti. Vuoden viimeisen päivän kurssi oli noin 10 % sekä toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtajat vuoden alun kurssia korkeammalla tasolla. Vaihto omistivat 31.12.1999 yhteensä 34 691 kappa- oli vilkasta. Vuoden aikana I-sarjan osakkeita vaih- letta yhtiön I-sarjan osakkeita ja 2 648 kappa- dettiin Helsingin Pörssissä 1 019 813 eli 15 % sarjan letta II-sarjan osakkeita. Omistusten yhteenlas- osakkeista ja II-sarjan osakkeita 4 872 651 eli 54 % kettu äänimäärä vastaa 0,5 % kaikkien osak- sarjan osakkeista. Osakkeen hinnan ja vaihdon kehi- keiden tuottamasta äänimäärästä. Lisäksi toi- tys sekä osakekohtaiset tunnusluvut kahdelta viime mitusjohtaja ja varatoimitusjohtajat omistivat vuodelta on esitetty taulukossa sivulla 66. yhteensä 200 000 markan arvosta vuoden 1999 henkilöstölle suunnattua optiolainaa. Optiolainaan liittyvät optio-oikeudet oikeutta- vat yhteensä 100 000 Alma Media Oyj:n II- sarjan osakkeen merkintään. Mikäli optio- oikeudet käytettäisiin täysimääräisesti heidän omistusosuutensa yhtiön äänimäärästä nousisi 0,6 % . Johdon osakkeenomistusta on esitelty tarkemmin sivulla 72.

Osakkeen verotusarvo Vuoden 1999 verotuksessa Alma Media Oyjn osakkeille vahvistetut markkamääräiset vero- tusarvot Suomessa ovat 20,93 euroa I-sarjan osakkeelle ja 20,65 euroa II-sarjan osakkeelle. Kurssikehitys 1.4.1998-31.12.1999 euroa Osakkeisiin liittyvät sopimukset 45 40 Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n emoyhtiö 35 Kustannusosakeyhtiö Otava ilmoitti 30 17.12.1998, että se oli allekirjoittanut Kes- 25 kinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma-Sammon, 20 Teollisuusvakuutus Oy:n ja Henkivakuutus- 15 vko 98- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 98- 99- 99- 99- 99- 99-99- 99- 99- 99- 99- 99- 99- 99- 14 18 22 26 30 34 38 42 46 50 01 05 09 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 osakeyhtiö Novan kanssa optiosopimuksen, I-sarja jonka ehtojen mukaan mainituilla vakuutusyh- II-sarja tiöillä on yhdessä 22.12.—30.12.2003 välise- nä aikana halutessaan oikeus ostaa Kustannusosakeyhtiö Otavalta tai sen osoitta- malta Alma Media Oyj I-sarjan osakkeita yhteensä 709 747 kappaletta ja Alma Media Oyj:n II-sarjan osakkeita yhteensä 865 056 Tilinpäätös 68

29. OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1999-1997

1999 1998 1997 Tulos / osake mk 7,15 9,21 12,71 Oma pääoma / osake mk 79,00 76,60 70,50 Osinko / osake mk 4,00 * 4,00 Osinko tuloksesta % 55,9 * 43,4 Efektiivinen osinkotuotto I-s. % 2,2 * 2,4 Efektiivinen osinkotuotto II-s. % 2,1 * 2,4 Hinta/voitto-suhde (P/E) I-s. 25,8 18,3 Hinta/voitto-suhde (P/E) II-s. 26,6 17,9

Oikaistut pörssikurssit I-s. Ylin kurssi euroa 40,50 45,41 Alin kurssi euroa 19,00 23,55 Keskikurssi euroa 28,35 33,15 Kurssi 31.12. euroa 31,00 28,42

Oikaistut pörssikurssit II-s. Ylin kurssi euroa 40,00 39,52 Alin kurssi euroa 18,80 21,86 Keskikurssi euroa 26,95 30,57 Kurssi 31.12. euroa 32,00 27,75

Osakekannan markkina-arvo I-s. milj. mk 1 248,1 1 144,4 Osakekannan markkina-arvo II-s. milj. mk 1 704,5 1 478,1 Osakekannan markkina-arvo yht. milj. mk 2 952,6 2 622,5

Osakkeiden vaihto I-s. tkpl 1 020 501 Osakkeiden vaihto II-s. tkpl 4 873 1 620 Osakkeiden vaihto yhteensä tkpl 5 893 2 121

Osakkeiden suhteellinen vaihto I-s. % 15,1 7,4 Osakkeiden suhteellinen vaihto II-s. % 54,4 18,1 Osakkeiden suhteellinen vaihto yht. % 37,5 13,5

Oikaistu osakemäärä keskim. I-s. tkpl 6 772 6 772 Oikaistu osakemäärä keskim. II-s. tkpl 8 958 8 954 Oikaistu osakemäärä keskim. yht. tkpl 15 730 15 726

Oikaistu osakemäärä 31.12. I-s. tkpl 6 772 6 772 Oikaistu osakemäärä 31.12. II-s. tkpl 8 958 8 958 Oikaistu osakemäärä 31.12. yht. tkpl 15 730 15 730

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Alma Media Oyj:n osakkeen noteeraminen Helsingin Pörssissä aloitettiin 1.4.1998. Tästä johtuen osakkeiden kurssikehitys ja osakkeiden vaihtomäärät vuoden 1998 osalta ovat ajanjaksolta 1.4.-31.12.1998. 69

30. 10 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.1999 I-sarja II-sarja Yhteensä Osuus-% Osuus-% osakkeista äänistä 1. Tidnings AB Marieberg 1 549 155 2 089 523 3 638 678 23,1 22,9 2. Otava-Yhtyneet -konserni 914 636 785 915 421 5,8 11,9 - Yhtyneet Kuvalehdet Oy 914 636 778 915 414 5,8 11,9 - Kustannusosakeyhtiö Otava 7 7 0,0 0,0 3. Pohjola-yhtiöt 557 287 295 426 852 713 5,4 7,7 - Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola 350 469 65 940 416 409 2,6 4,7 - Henkivakuutusosakeyhtiö Pohjola 131 089 190 000 321 089 2,0 2,0 - Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 75 729 39 486 115 215 0,7 1,0 4. Sampo-konserni 298 539 764 060 1 062 599 6,7 4,9 - Teollisuusvakuutus Oy 193 197 314 688 507 885 3,2 2,9 - Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo 105 342 449 372 554 714 3,5 2,0 5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 228 898 715 625 944 523 6,0 3,9 Varma-Sampo 6. Kunnallisneuvos C V Åkerlundin säätiö 283 721 15 422 299 143 1,9 3,7 7. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 243 087 283 449 526 536 3,3 3,5 8. Otavan kirjasäätiö 214 298 214 298 1,4 2,8 9. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 200 000 200 000 1,3 2,6 10. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 151 207 4 024 155 231 1,0 2,0 Yhteensä 4 640 828 4 168 314 8 809 142 56,0 66,0 Hallintarekisterissä 188 731 1 257 649 1 446 380 9,2 4,1 Muut 1 942 027 3 532 511 5 474 538 34,8 29,9 Kaikki yhteensä 6 771 586 8 958 474 15 730 060 100,0 100,0

Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtajat 34 691 2 648 37 339 0,2 0,5

31. OMISTAJARYHMÄT 31.12.1999 Osakkaiden Osuus Osakkeita Osuus lukumäärä osakkaista yhteensä osakkeista kpl % kpl % Yksityiset yritykset 286 7,6 2 482 326 15,8 Julkiset yritykset 5 0,1 121 350 0,7 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 62 1,6 2 963 706 18,8 Julkisyhteisöt 37 1,0 2 781 876 17,7 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 120 3,2 985 864 6,3 Kotitaloudet 3 272 86,2 1 268 278 8,1 Ulkomaiset omistajat 13 0,3 3 646 531 23,2 Hallintarekisteröidyt osakkeet 3 0,0 1 446 380 9,2 Odotusluettelolla 450 0,0 Yhteistilillä 33 299 0,2 Yhteensä 3 798 100,0 15 730 060 100,0

32. OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAANTUMINEN 31.12.1999 Osakkaiden Osuus Osakkeita Osuus Osakkeiden lukumäärä lukumäärä osakkaista yhteensä osakkeista kpl kpl % kpl %

1 - 100 1 924 50,7 75 648 0,5 101 - 1.000 1 457 38,4 520 173 3,3 1.001 - 10.000 328 8,6 944 106 6,0 10.001 - 100.000 68 1,8 2 323 228 14,8 100.001 - 1.000.000 19 0,5 6 777 398 43,1 1.000.001 - 2 0,0 5 055 758 32,1 Odotusluettelolla 450 0,0 Yhteistilillä 33 299 0,2 Yhteensä 3 798 100,0 15 730 060 100,0 Tilinpäätös 70

33. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Oman pääoman tuotto-% (ROE) Voitto ennen satunnaisia eriä - verot x 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus (Keskimäärin vuoden aikana)

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) Voitto ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (Keskimäärin vuoden aikana)

Omavaraisuusaste-% Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot

Tulos / osake Voitto ennen satunnaisia eriä +/ - vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta - verot Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä

Osinko / osake Yhtiökokouksen vahvistama osinko osaketta kohden. Viimeisen vuoden osalta hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.

Osinko / tulos ,% Osinko / osake x 100 Tulos / osake

Efektiivinen osinkotuotto-% Osakeantioikaistu osinko / osake x 100 Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12.

Hinta / voitto-suhde (P/E-luku) Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. Tulos / osake

Oma pääoma /osake Oma pääoma Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.

Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä x pörssikurssi 31.12. 71

HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE

Konsernin vapaa oma pääoma 31.12.1999 on 738.836.466,75 markkaa, josta voitonjakoon on käytettävissä 580.468.640,94 markkaa. Konsernin emoyhtiön vapaa oma pääoma on 506.502.237,68 markkaa. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 15.730.060 kappaletta. Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 4,00 markkaa osakkeelta eli 62.920.240,00 markkaa ja loppuosa tilikauden voitosta 45.643.534,63 markkaa kirjataan voittovarojen tilille.

Helsingissä 17. helmikuuta 2000 Björn Mattsson

Pekka Ala-Pietilä Pirkko Alitalo Bengt Braun

Matti Häkkinen Olli Reenpää Kari Stadigh

Matti Packalén toimitusjohtaja

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Alma Media Oyj:n osakkeenomistajille

Olemme tarkastaneet Alma Media Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilivuodelta 1999. Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen sekä konsernin ja emo- yhtiön tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja emoyhtiön hallinnosta. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpää- töksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvi- tetty emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osa- keyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta ase- masta. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilivuodelta. Halli- tuksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Helsinki 23. helmikuuta 2000 KPMG Wideri Oy Ab Mauri Palvi Kai Salli KHT KHT

HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO

Tutustuttuaan Alma Media Oyj:n ja konsernin tilinpäätöksiin vuodelta 1999 sekä tilintarkastuskerto- mukseen hallintoneuvosto esittää, että Alma Media Oyj:n tuloslaskelma 1.1.-31.12.1999 ja tase 31.12.1999 sekä konsernituloslaskelma 1.1.-31.12.1999 ja konsernitase 31.12.1999 vahvistetaan ja tili- kauden voitto käytetään hallituksen ehdottamalla tavalla.

Helsingissä 24. helmikuuta 2000

Hallintoneuvosto Alma Media 72

ALMA MEDIA OYJ:N HALLINTO mm. —yhtiöjärjestyksen muuttaminen, sekä —päättäminen optio-oikeuksista ja vaihtovelka- Helsingin Pörssi suosittelee, että suomalaiset kirjalainoista. pörssiyhtiöt noudattaisivat Keskuskauppa- Hallituksen jäsenistä tekee esityksen yhtiöko- kamarin ja Teollisuuden ja Työnantajain koukselle hallintoneuvosto. Keskusliiton antamia suosituksia julkisten yhtiöiden hallinnoinnista. Alma Media Oyj Hallintoneuvosto noudattaa näitä suosituksia, minkä lisäksi yhtiö pyrkii muutenkin kehittämään yhtiön Alma Media Oyj:n hallintoneuvoston valitsee yhtiö- hallintojärjestelmää osakkeenomistajien edun kokous. Hallintoneuvostoon voi kuulua 10—15 mukaisesti jäsentä. Tällä hetkellä hallintoneuvostoon kuuluu 15 jäsentä, joista kolme valitsee konsernin henkilöstö. Alma Media -konsernin rakenne Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on kolme vuotta ja se on porrastettu siten, että kolmannes hal- Alma Media Oyj muodostuu neljästä liiketoi- lintoneuvoston jäsenistä eroaa vuosittain. Hallinto- mintaryhmästä: Alpress harjoittaa kustannus- neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja toimintaa, Broadcasting kaupallista televisio- varapuheenjohtajan, joiden toimikausi päättyy vaa- ja radiotoimintaa, Alprint painotoimintaa ja lia seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouk- New Mediaan on koottu kaikki Alma Media sen päättyessä. Oyj -konsernin uuden median toiminnot. Hallituksen jäsentä, toimitusjohtajaa tai 67 vuot- Kukin liiketoimintaryhmä toimii erillisenä, ta täyttänyttä henkilöä ei voi valita hallintoneuvos- itsenäisesti liiketoimintaansa harjoittavana ala- ton jäseneksi. konsernina. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituk- Alma Media Oyj on konsernin emoyhtiö, sen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa. joka vastaa konsernin johdosta, taloushallin- Tämän lisäksi hallintoneuvoston tehtävänä on nosta ja rahoituksesta, strategisesta suunnitte- —lausunnon antaminen varsinaiselle yhtiöko- lusta sekä viestinnästä. Sen lisäksi Alma Media koukselle tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuk- Oyj tarjoaa konserniyhtiöille hallintopalvelui- sen johdosta, ta, mm. kiinteistö-, henkilöstöhallinto-, koulu- —antaa ohjeet hallitukselle asioista, jotka ovat tus- ja lakipalveluita. laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä, Koko Alma Media Oyj -konsernin liiketoi- —antaa yhtiökokoukselle, joka päättää osakepää- minnasta vastaavat osakeyhtiölain mukaiset oman korottamisesta tai valtuuden antamisesta hal- toimielimet: yhtiökokous, joka valitsee hallin- litukselle päättää osakepääoman korottamisesta tai toneuvoston jäsenet ja hallintoneuvoston esi- joka päättää vaihtovelkakirjalainojen tai optio- tyksestä hallituksen jäsenet sekä hallituksen lainojen antamisesta, lausuntonsa hallituksen selos- valitsema toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tuksesta, joka koskee tilinpäätöksen antamisen jäl- apuna on johtokunta. Johtokunnan jäsenten keen sattuneita yhtiön asemaan olennaisesti vaikut- esittely sivulla 76. tavia tapahtumia, ja Kullakin liiketoimintaryhmällä on oma ns. —antaa yhtiökokoukselle esitys hallituksen jäse- sisäinen hallitus, jonka jäseninä on konsernin niksi valittavista henkilöistä. palveluksessa olevia henkilöitä. Alma Media Oyj:n hallintoneuvosto kokoontuu yleensä 2—3 kertaa vuodessa. Yhtiökokous Alma Media Oyj:n hallitus Osakkeenomistajat käyttävät päätäntävaltaan- sa Alma Media Oyj:n yhtiökokouksessa. Ta- Alma Media Oyj:n hallituksen valitsee yhtiökokous. vallisesti Alma Media Oyj:n yhtiökokous Hallintoneuvosto antaa yhtiökokoukselle esityksen kokoontuu kerran vuodessa. hallituksen jäseniksi valittavista henkilöistä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään Hallitukseen voi kuulua 5—9 jäsentä. Vuoden 1999 mm. varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäsen- —tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta, määräksi vahvistettiin 7 jäsentä. —voiton jakamisesta, Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta —vastuuvapauden myöntämisestä hallinto- ja toimikausi on porrastettu siten, että 1/3 jäsenistä neuvoston ja hallituksen jäsenille ja toimitus- on erovuorossa vuosittain. Hallitus valitsee keskuu- johtajalle, sekä destaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joi- —hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten den toimikausi päättyy valintaa seuraavan ensim- sekä tilintarkastajien valitsemisesta. mäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat lisäksi Hallitukseen ei voi valita 67 vuotta täyttänyttä hen- 73

kilöä. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. tellään vuositilinpäätöstä. Sen lisäksi tilintarkastajat Hallitus vastaa Alma Media Oyj -konsernin toimittavat vuosittain hallitukselle tiedoksi tilintar- hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta jär- kastussuunnitelman ja kirjalliset seurantaraportit jestämisestä. Yksityiskohtaisesti Alma Media kaksi kertaa vuodessa. Oyj:n hallituksen tehtävät, hallituksen sisäinen työnjako sekä hallituksen kokouksiin ja pöytä- Toimitusjohtaja ja johtokunta kirjoihin liittyvät asiat on määritelty hallituk- sen työjärjestyksessä. Hallituksen valitsema toimitusjohtaja hoitaa Alma Media Oyj:n juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain sekä Hallituksen kokoukset hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukai- sesti. Alma Media Oyj:n hallitus kokoontuu etukä- Johtokunta toimii toimitusjohtajan valtuuksin toi- teen vahvistetun aikataulun mukaan 6—7 ker- mitusjohtajan apuna Alma Media Oyj:n johtamises- taa vuodessa ja sen lisäksi tarvittaessa. sa. Johtokunnassa mm. valmistellaan Alma Media Useimmat kokoukset ajoittuvat tilinpäätöksen Oyj:n pitkän tähtäyksen suunnitelmat ja budjetti ja ja osavuosikatsausten julkistamiseen. Näiden tilinpäätökset hallituksen vahvistettavaksi. Johto- lisäksi on 1—2 kertaa vuodessa hallituksen kunta kokoontuu yleensä kerran kuukaudessa. strategiakokous, jossa käsitellään konsernin tulevaisuuden skenaarioita ja vahvistetaan Valvontajärjestelmä Alma Media Oyj:n strategia. Vuoden viimei- sessä kokouksessa vahvistetaan seuraavan vuo- Alma Media Oyj:n (emoyhtiö) hallitus vastaa yhtiön den budjetti. toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Toimi- Hallituksen jäsenten lisäksi hallituksen tusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuu- kokouksiin osallistuvat toimitusjohtaja, kon- desta ja varainhoidon luotettavuudesta. sernin talous- ja hallintojohtaja, pöytäkirjanpi- Alma Media Oyj:ssä on tulosyksikkökohtainen täjäksi valittu henkilö sekä tarvittaessa erik- taloutta koskeva raportointijärjestelmä. Raportointi- seen pyydetyt henkilöt. järjestelmä seuraa myös tulosyksikköjen budjettien toteutumista. Toimialahallitukset Alma Media Oyj:n toimitusjohtaja, johtokunnan jäsenet ja tulosyksikköjen johtajat vastaavat vastuu- Alpress Oy:llä Broadcasting-liiketoimintaryh- alueittensa kirjanpidon ja hallinnon lain, konsernin mällä, New Media -liiketoimintaryhmällä ja toimintaperiaatteiden ja Alma Media Oyj:n hallituk- Alprint Oy:llä on ns. sisäiset hallitukset, joiden sen ohjeiden ja määräysten mukaisuudesta. puheenjohtajana toimii Alma Media Oyj:n toi- Kukin liiketoimintaryhmä valvoo tulosyksiköit- mitusjohtaja. Nämä toimialahallitukset ko- tensä kirjanpitoa ja hallintoa. Alma Media Oyj:n koontuvat etukäteen vahvistetun aikataulun ulkoiset tilintarkastajat tarkastavat vuosittain tulos- mukaisesti ja niissä käsitellään asianomaisen yksiköitten kirjanpidon ja hallinnon. Vuoden 1999 toimialan tulosseuranta ja valmistellaan toimi- varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin Alma alan budjetti. Sen lisäksi toimialahallitusten Media Oyj:n tilitarkastajiksi KPMG Wideri Oy Ab ja kokouksissa päätetään osakeyhtiölain mukaan Mauri Palvi, KHT toimikaudeksi, joka päättyy vuo- yhtiön hallitukselle kuuluvista asioista ja sisäi- den 2000 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä sen ohjeen perusteella mm. henkilöstön palk- Sisäisen tarkastuksen asettamat vaatimukset on kausasioista, organisaatiosta ja investoinneista. otettu huomioon tilintarkastajien ja konsernin joh- don vuosittain valmistelemassa tilintarkastussuunni- Raportointi Alma Media Oyj:n halli- telmassa. Tilintarkastajat antavat vuosittain kertomuksensa tukselle ja hallintoneuvostolle Alma Media Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle. Alma Media Oyj:n hallitukselle raportoi- Sen lisäksi tilintarkastajat antavat Alma Media Oyj:n daan hallitukselle tilintarkastussuunnitelman pääkohdat —Alma Media Oyj -konsernin kuukausit- vuosittain, koko konsernia koskevan kirjallisen tilin- tainen tulosraportti, ja tarkastusraportin kesäkuun osavuosikatsauksen ja —osavuosikatsausmateriaali ja sen yhtey- tilinpäätöksen yhteydessä, sekä juoksevat toimiala- dessä investointien seurantamateriaali. kohtaiset raportit konsernin talousjohdolle ja toi- Alma Media Oyj:n hallintoneuvostolle mialojen johdolle. annetaan kussakin kokouksessa tilannekatsaus Tilintarkastajat tapaavat konsernin toimialajoh- sekä yhtiöjärjestyksen edellyttämiä lausuntoja don kaksi kertaa vuodessa ja talous- ja hallintojoh- koskevat tarpeelliset tiedot. tajan neljä kertaa vuodessa. Tilintarkastajat ovat läsnä niissä hallituksen ja hallintoneuvoston kokouksissa, joissa käsi- Alma Media 74

Riskien seuranta Hallitus määrittelee vuosittain keskeiset riskit ja seuraa niiden realisoitumista.

Hallintoneuvoston jäsenten, hallituk- sen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtokunnan jäsenten palkkiot

Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut oli- vat vuonna 1999 seuraavat

mk Palkat ja palkkiot luontoisetuineen

Hallintoneuvoston jäsenet 137 000 Hallituksen jäsenet 390 000 Toimitusjohtaja ja hänen varamiehensä 3 866 985 Muut johtokunnan jäsenet 5 871 535

Osakeomistus ja osakeoptiot Hallintoneuvoston jäsenten, hallituksen jäsen- ten ja johtokunnan jäsenten omistamien osak- keiden määrät ja optio-oikeuksien perusteella merkittävissä olevat uudet osakkeet on esitet- ty seuraavassa taulukossa.

kpl Osakkeet Vuoden I-sarja II-sarja 1999 optiolainaan perustuva optio-oikeus

Hallintoneuvoston jäsenet 1 404 506 750 Hallituksen jäsenet 32 007 438 - Toimitusjohtaja ja hänen varamiehensä 472 1 047 60 000 Muut johtokunnan jäsenet 1 067 957 140 000 75

HALLITUS

Istumassa vasemmalta: Bengt Braun, Björn Mattsson ja Pirkko Alitalo. Seisomassa vasemmalta: Pekka Ala-Pietilä , Kari Stadigh, Olli Reenpää ja Matti Häkkinen.

Hallitus Björn Mattsson, s. 1941, vuorineuvos, Pirkko Alitalo, s. 1949, Pohjola-Yhtymä Vakuutus Danisco Finland Oy:n toimitusjohtaja ja Oyj:n varatoimitusjohtaja 1.2.2000 saakka, toimi- Danisco A/S:n varapääjohtaja, hallituksen kausi päättyy 2001 puheenjohtaja, toimikausi päättyy 2001 Matti Häkkinen, s. 1946, varatuomari, toimikausi Bengt Braun, s. 1946, Bonnier AB:n toimitus- päättyy 2002 johtaja, hallituksen varapuheenjohtaja, toimi- Olli Reenpää, s. 1934, vuorineuvos, Otava- kausi päättyy 2001 Kuvalehdet Oy:n toimitusjohtaja, toimikausi päät- Pekka Ala-Pietilä, s. 1957, Nokia Oyj:n toimi- tyy 2000 tusjohtaja, toimikausi päättyy 2000 Kari Stadigh, s. 1955, Vakuutusosakeyhtiö Henki- Sammon toimitusjohtaja, toimikausi päättyy 2002

Hallintoneuvosto Jukka Koivisto, s. 1959, Taloudellisen Puheenjohtaja Arjo Anttila, s. 1932, Tiedotustoimiston toimitusjohtaja, toimikausi päät- tekn.toht. h.c., toimikausi päättyy 2000 tyy 2002 Varapuheenjohtaja Paavo Pitkänen, s. 1942, Arto Liinpää, s. 1943, Markkinointi Viherjuuri Keskinäisen eläkevakuutusyhtiön Varma- Oyj:n toimitusjohtaja, toimikausi päättyy 2002 Sammon toimitusjohtaja, toimikausi päättyy Jonas Nyrén, s. 1951, Bonnier AB:n varatoimitus- 2000 johtaja ja talousjohtaja, toimikausi päättyy 2001 Jarmo Raveala, s. 1959, arkkitehti, toimikausi päät- Matti Ahde, s. 1945, Oy Veikkaus Ab:n toi- tyy 2000 mitusjohtaja, toimikausi päättyy 2002 Veli Kalle Tavakka, s. 1953, Vahinkovakuutus- Ari Heiniö, s. 1945, Stockmann Oyj Abp:n osakeyhtiö Pohjolan toimitusjohtaja, toimikausi toimitusjohtaja, toimikausi päättyy 2000 päättyy 2001 Hannu Jaakkola, s. 1945, teollisuusneuvos, Nanso Oy:n toimitusjohtaja, toimikausi päät- Hallintoneuvoston työskentelyyn osallis- tyy 2002 Asmo Kalpala, s. 1950, Tapiola-yhtiöiden hal- tuvat henkilöstön edustajat litusten puheenjohtaja ja pääjohtaja, toimi- Kari Asikainen, s. 1957, toimittaja, Aamulehti Tilintarkastajat kausi päättyy 2001 Asko Haapaniemi, s. 1943, offsetpainaja, Alprint Matti Kavetvuo, s. 1944, vuorineuvos, Sarankulma KPMG Wideri Oy Ab Pohjola-Yhtymä Vakuutus Oyj:n toimitusjoh- Vesa Kallionpää, s. 1960, politiikan toimittaja, ja Mauri Palvi, KHT taja, toimikausi päättyy 2001 MTV Alma Media 76

Johtokunta

Matti Packalén Heikki Saraste Eero Pilkama Jaakko Nieminen

Matti Packalén, 1947, DI, ekonomi, toimitusjohtaja, johto- kunnan puheenjohtaja Eero Pilkama, 1943, metsänhoitaja, varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan varamies, televisioliiketoiminnasta ja val- takunnallisesta radioliiketoiminnasta vastaavan Broadcasting-liiketoimintaryhmän johtaja Heikki Saraste, 1952, DI, varatoimitusjohtaja, sanomaleh- tien kustantamisesta vastaavan Alpress Oy:n toimitusjohtaja Risto Takala, 1944, ekonomi, varatoimitusjohtaja, graafi- sesta teollisuudesta vastaavan Alprint Oy:n toimitusjohtaja Lauri Helve, 1943, Tampereen yliopisto, sanomalehtitutkin- Risto Takala to, Kauppalehden vastaava päätoimittaja ja kustantaja Ilkka Kylmälä, 1951, ekonomi, MTV Oy:n toimitusjohtaja Raimo Mäkilä Raimo Mäkilä, 1958, DI, liiketoimintaryhmän johtaja, New Media Jaakko Nieminen, 1941, insinööri, kehitysjohtaja Ritva Sallinen, 1949, ekonomi, talous- ja hallintojohtaja

Eero Mörä, 1953, OTK, päälakimies, johtokunnan sihteeri Ahti Martikainen, 1959, FK, viestintäpäällikkö, osallistuu johtokunnan työskentelyyn

Ritva Sallinen Ilkka Kylmälä

Lauri Helve Ahti Martikainen Eero Mörä 77

YHTEYSTIEDOT 1.3.2000 Lapin Kansa Oy Veitikantie 2-8, 96100 Rovaniemi Puh. (016) 320 011 Telefax (016) 320 0345, toimitus ALMA MEDIA OYJ Toimitusjohtaja Heikki Ollila Pääkonttori Lapin Kansa Eteläesplanadi 14, Helsinki Päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula Postiosoite: PL 140, 00101 Helsinki Puh. (09) 507 71 Pohjolan Sanomat Oy Telefax (09) 507 8555 Sairaalakatu 2 Toimitusjohtaja Matti Packalén 94100 Kemi Puh. (016) 2911 Sähköposti: [email protected] Telefax (016) Internet: www.almamedia.fi Toimitusjohtaja Martti Nikkanen Päätoimittaja (vastaava) Heikki Lääkkölä Alpress Oy Satakunnan Kirjateollisuus Oy Eteläesplanadi 14, Helsinki Valtakatu 12, Pori Postiosoite: Pl 140, 00101 Helsinki Postiosoite: PL 58, 28101 Pori Puh. (09) 507 71 Puh. (02) 6228111 Telefax (09) 507 8733 Telefax (02) 622 8392, toimitus Toimitusjohtaja Heikki Saraste Toimitusjohtaja Tuomo Saarinen Satakunnan Kansa Kustannusosakeyhtiö Iltalehti Päätoimittaja (vastaava) Erkki Teikari Postiosoite: PL 372, 00101 Helsinki Puh. (09) 507 721 Suomen Paikallissanomat Oy Toimitusjohtaja Veli-Matti Asikainen Patamäenkatu 7, Tampere Päätoimittaja (vastaava) Pekka Karhuvaara Postiosoite: PL 362, 33101 Tampere Toimitus: Aleksanterinkatu 9, Helsinki Puh. (03) 266 6111 Postiosoite: PL 372, 00101 Helsinki Telefax (03) 266 6305 Telefax (09) 177 313 Toimitusjohtaja Jorma Valkama

Kustannusosakeyhtiö Kauppalehti Broadcasting Puh. (09) 507 81 Toimitusjohtaja Heikki Saraste Eteläesplanadi 14, Helsinki Päätoimittaja (vastaava), kustantaja Lauri Helve Postiosoite: PL 140, 00101 Helsinki Toimitus: Aleksanterinkatu 9, Helsinki Puh. (09) 50 771 Postiosoite: PL 189, 00101 Helsinki Telefax (09) 507 8800 Telefax (09) 5078 419 Liiketoimintaryhmän johtaja Eero Pilkama

Kustannus Oy Aamulehti MTV Oy Patamäenkatu 7, Tampere Ilmalantori 2, Helsinki Postiosoite: PL 327, 33101 Tampere Postiosoite: 00033 MTV3 Puh. (03) 266 6111 Puhelin (09) 15001 Telefax (03) 266 6259, toimitus Telefax (09) 150 0707 Toimitusjohtaja Juha Blomster Toimitusjohtaja Ilkka Kylmälä Päätoimittaja (vastaava) Matti Apunen TVTV! Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy Mannerheimintie 22-24, Helsinki Viestitie 2, Kajaani Postiosoite: 00033 MTV3 Postiosoite: PL 150, 87101 Kajaani Puhelin (09) 15001 Puh. (08) 616 61 Telefax (09) 1500 8484 Telefax (08) 616 6315 Johtaja Marko Kulmala Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen Kainuun Sanomat Päätoimittaja (vastaava) Matti Piirainen 78

Alprint Oy New Media Eteläesplanadi 14, Helsinki Eteläesplanadi 24 A, Helsinki Postiosoite: PL 140, 00101 Helsinki Postiosoite: PL 343, 00101 Helsinki Puh. (09) 507 82 Puh. (09) 507 71 Telefax (09) 507 8505 Telefax (09) 507 8726 Toimitusjohtaja Risto Takala Liiketoimintaryhmän johtaja Raimo Mäkilä

Heat set -tuotelinja Linjajohtaja Markku Antikainen Alprint Rahola Teerivuorenkatu 5, 33300 Tampere Puh.(03) 266 6911 Telefax (03) 266 6955

Gold set -tuotelinja Linjajohtaja Juha Punnonen Alprint Tampere Patamäenkatu 7, Tampere PL 327, 33101 Tampere Puh. (03) 266 6600 Telefax (03) 266 6544

Hybridi -tuotelinja Linjajohtaja Reijo Kuosmanen Alprint Kaivoksela Vetokuja 4, Vantaa Postiosoite: PL 979, 00101 Helsinki Puh. (09) 507 82 Telefax (09) 566 4898

Erikoistuotteet -tuotelinja Linjajohtaja Kauko Viljanen Alprint Sarankulma Patamäenkatu 7, Tampere Postiosoite: PL 824, 33101 Tampere Puh. (03) 266 6500 Telefax (03) 266 6367

Myyntikonttorit ulkomailla:

Tukholman toimipiste Kammarkargatan 62, S-111 24 Stockholm Puh. +46 8 411 1099 Telefax +46 8 411 6242 Myyntijohtaja Erik Alfthan

Moskovan toimipiste Armjanskii per., dom 11/2a, str. 1, 101983 Moscow Puh. +7 095 937 4144 Telefax +7 095 937 4134 Myyntijohtaja Tapio Rättö 79 80