Elliniká H Ellhvika? Latinalaisilla Aakkosilla Kirjoitettu Kreikka Internet-Keskusteluissa
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
HELSINGIN YLIOPISTO Elliniká h ellhvika? Latinalaisilla aakkosilla kirjoitettu kreikka internet-keskusteluissa Paula Hämeen-Anttila Pro gradu -tutkielma Yleinen kielitiede Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Tammikuu 2016 i Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Humanistinen tiedekunta Nykykielten laitos Tekijä – Författare – Author Paula Hämeen-Anttila Työn nimi – Arbetets titel – Title Elliniká h ellhvika? Latinalaisilla aakkosilla kirjoitettu kreikka internet-keskusteluissa Oppiaine – Läroämne – Subject Yleinen kielitiede Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Tammikuu 2016 90 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee latinisoitua kreikkaa internet-keskusteluissa. Latinisoitu kreikka tunnetaan yleisemmin nimellä Greeklish, ja se viittaa kreikan kirjoittamiseen latinalaisilla aakkosilla. Kirjoitustapa on yleinen tietokonevälitteisessä viestinnässä, ja sitä käytetään edelleen, vaikka teknologiset rajoitteet kreikkalaisten aakkosten käyttämiseen ovatkin pitkälti poistuneet. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata nykyisiä latinisointikäytänteitä. Yleensä kirjoittajan katsotaan noudattavan translitteroidessaan joko visuaalista tai foneettista mallia, eli hän yrittää joko jäljitellä alkuperäisen kreikkalaisen grafeemin ulkonäköä tai äännearvoa. Aiempi tutkimus on keskittynyt vahvasti yksittäisten kirjoittajien translitterointivalintojen tutkimiseen. Tämän tutkielman näkökulma luo katseen yksittäisiin grafeemeihin ja digrafeihin: mitkä niistä translitteroidaan yleensä visuaalisen mallin mukaan ja mitkä foneettisen mallin mukaan? Lisäksi tutkimuksen kohteena on translitteroinnin johdonmukaisuus, eli pysyykö kirjoittaja kunkin grafeemin ja digrafin kohdalla yhdessä translitterointiratkaisussa vai vaihteleeko hän niitä pitkin tekstiä. Tutkimuksessa käytetään kahta korpusta. Ensimmäinen on Dora Tseligan vuonna 2003 julkaistuun väitöskirjaan kerätty aineisto, jossa on taulukoitu translitterointikäytäntöjä 127 kirjoittajalta. Toinen aineistokokonaisuus on tätä tutkielmaa varten kerätty korpus, jossa on vuosina 2007–2016 kirjoitettuja viestejä internetin julkisilta kreikkalaisilta keskustelu- ja uutispalstoilta. Yksittäisiä kirjoittajia tässä korpuksessa on yhteensä 59. Korpukset paljastavat ensinnäkin sen, että eri grafeemien ja digrafien välillä on huomattavaa vaihtelua latinisointikäytänteissä. Jotkut kreikkalaiset grafeemit, kuten <ν>, <π> ja <ρ>, translitteroidaan käytännössä aina foneettisen mallin mukaan, kun taas erityisesti muun muassa digrafien tapauksissa visuaalinen translitterointi on selvästi yleisempää. Joidenkin grafeemien kohdalla molemmat mallit ovat suunnilleen yhtä käytettyjä. Tutkimuksen toinen tulos on se, että vaikka aiemman tutkimuksen mukaan kirjoittajat pysyvät valitsemassaan translitterointimallissaan eivätkä sekoita niitä keskenään, tämä ei pidä kovin hyvin paikkaansa kaikkien grafeemien ja digrafien kohdalla. Etenkin grafeemin <η> tapauksessa on varsin tavallista, että kirjoittaja translitteroi sen samassa viestissä paikoin visuaalisesti <h> ja paikoin foneettisesti <i>. Tutkimuksen tuloksista voi myös havaita, että latinisoitua kreikkaa kirjoitetaan internet-keskusteluissa kohtuullisen paljon visuaalisen mallin mukaan. Tämä on päinvastoin kuin viralliset translitterointistandardit, kuten ELOT 743 ja SFS 5807, suosittelevat. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Kreikka, nykykreikka, latinisoitu kreikka, Greeklish, translitterointi, grafemiikka, tietokonevälitteinen viestintä Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Keskustakampuksen kirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information ii Sisällysluettelo 1 Johdanto ........................................................................................................... 1 2 Tutkimuksen tausta .......................................................................................... 3 2.1 Teoria ja käsitteistö .................................................................................. 4 2.1.1 Grafemiikka ja sen keskeinen käsitteistö .......................................... 4 2.1.2 Tietokonevälitteinen viestintä tutkimusalana .................................. 12 2.1.3 Latinisoitu kreikka käsitteenä ......................................................... 14 2.2 Kreikan ortografia .................................................................................. 17 2.3 Viralliset translitterointistandardit .......................................................... 21 2.3.1 ELOT 743 ja SFS 5807 ................................................................... 21 2.3.2 Yhtenäisen translitterointistandardin puutteen tuomia ongelmia .... 23 2.4 Aiempi tutkimus latinisoidusta kreikasta ............................................... 25 2.4.1 Visuaalinen, foneettinen ja näppäimistöpohjainen latinisointi ....... 25 2.4.2 Eri translitterointitapojen vaikutukset lukunopeuteen .................... 33 2.4.3 Latinisoidun kreikan asema kreikkalaisessa yhteiskunnassa .......... 35 2.5 Translitterointitapojen ortografinen syvyys ........................................... 40 3 Aineisto ja metodologia ................................................................................. 42 3.1 Aineisto .................................................................................................. 42 3.1.1 Tseligan korpus ............................................................................... 42 3.1.2 Oma korpukseni .............................................................................. 44 3.2 Metodologia ............................................................................................ 47 3.3 Tutkimusetiikka ...................................................................................... 49 4 Analyysi ......................................................................................................... 50 4.1 Analyysi Tseligan aineistosta ................................................................. 51 4.1.1 Grafeemien ja digrafien latinisointitendenssit ................................ 51 4.1.2 Grafeemien ja digrafien translitteroinnin johdonmukaisuus ........... 54 4.2 Analyysi omasta korpuksesta ................................................................. 55 4.2.1 Grafeemien ja digrafien translitterointitendenssit ........................... 55 4.2.2 Grafeemien ja digrafien translitteroinnin johdonmukaisuus ........... 60 iii 4.3 Kahden analyysin vertailu ja synteesi .................................................... 62 4.4 Mahdollisia syitä latinisointitendenssien muotoutumiselle .................... 65 5 Johtopäätökset ................................................................................................ 67 5.1 Latinisointitendenssit .............................................................................. 67 5.2 Translitterointi prosessina ...................................................................... 70 5.3 Mahdollisia jatkotutkimusaiheita ........................................................... 71 Lähdeluettelo ......................................................................................................... 73 Liite 1. Latinisointitendenssit Tseligan aineistossa ............................................... 77 Liite 2. Latinisointitendenssit tutkielmaa varten kerätyssä korpuksessa .............. 78 Liite 3. Tutkielmaa varten kerätty korpus ............................................................. 79 iv Taulukkoluettelo Taulukko 1. Kreikkalaiset aakkoset ja niiden äännearvot. .......................... 20 Taulukko 2. Nykykreikan digrafit ja niiden äännearvot. ............................. 21 Taulukko 3. ELOT 743 ja SFS 5807. .......................................................... 23 Taulukko 4. Erilaisia translitterointitapoja. ................................................. 27 Kaavioluettelo Kaavio 1. Grafeemien ja digrafien latinisointitendenssit Tseligan aineistossa. ................................................................................................... 52 Kaavio 2. Latinisoinnin epäsystemaattisuus grafeemeittain ja digrafeemeittain Tseligan aineistossa.. ........................................................ 54 Kaavio 3. Grafeemien ja digrafien latinisointitendenssit omassa korpuksessani. .............................................................................................. 58 Kaavio 4. Latinisoinnin epäsystemaattisuus grafeemeittain ja digrafeemeittain omassa korpuksessani. ...................................................... 61 Kaavio 5. Grafeemien ja digrafien latinisointitendenssit koottuna.. ........... 64 1 1 Johdanto Kreikkalaiset ovat tunnetusti ylpeitä kielestään sekä aakkostostaan, jota sen kirjoittamiseen käytetään. Tästä huolimatta latinalaiset aakkoset ovat kreikkalaisilla nykyään varsin yleisessä käytössä tietokonevälitteisessä viestinnässä. Tällainen latinisoitu kreikkaa herättää kreikkalaisissa usein paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan, ja ilmiöstä on keskusteltu yhteiskunnassa paljon: onko se uhka kreikan kielelle vai luonnollinen tapa ilmaista itseä internetissä? Tieteellistä tutkimusta latinisoidusta kreikasta ei kuitenkaan ole tehty kovinkaan paljon. Virallisia standardeja kreikan translitteroimiseksi latinalaisille aakkosille on kehitetty, mutta ne eivät ole laajassa käytössä – itse asiassa läheskään kaikki kreikkalaiset eivät ole edes tietoisia niiden olemassaolosta. Niinpä kyseessä onkin varsin moninainen ilmiö, sillä jokainen kirjoittaja