Suomen Sinfonia- Orkesterit Ry
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Suomen Sinfonia- orkesterit ry Suomen Sinfoniaorkesterit ry SUOSIO Eerikinkatu 3 B 00100 Helsinki [email protected] sinfoniaorkesterit.fi Helena Värri Toiminnanjohtaja 050 556 9781, myös media [email protected] Elina Tuomola Sihteeri 040 594 3079, myös nuotisto [email protected] Ulkoasu ja taitto: Inka Asikanius, IA ad+comms Kuvat: © Maarit Kytöharju Kannen kuva: Helsingin kaupunginorkesteri valmistautuu konserttiin Newprint 2019 Sinfoniaorkesterit SuoSiO Sinfoniaorkesterit SUOSION JÄSENORKESTERIT VUONNA 2018 kantaesitystä ensiesitystä levytystä Suomessa konserteissa kävijää kuulijaa mediassa (TV ja verkkolähetykset) konserttia yleisötyöhön osallistunutta Konserttityypit 11 % Sinfoniakonsertit 40 % Messut ja oratoriot 3 % 12 % 40 % Kamarimusiikki 5 % 2 % Viihdekonsertit 11 % 9 % Lastenkonsertit 7 % Koulukonsertit 9 % 7 % Laitos- ja työpaikkakonsertit 2 % 11 % Ulkoilma- ja ilmaiskonsertit 12 % 3 % Muut konsertit 11 % 5 % ORKESTEREIDEN MENOT ORKESTEREIDEN KOKONAISRAHOITUS 81,3 milj. € Kunnat 50 % Valtio 22,5 % Palkka-, palkkio- ja sosiaalikulut 76 % Omat tulot 14,5 % Kiinteistökulut 9 % Yleisradion rahoitus RSO:lle 11 % Muut käyttökustannukset 15 % Muut avustukset 2 % 2 % 15 % 11 % 9 % 14,5 % 50 % 76 % 22,5 % SUOMEN SINFONIAORKESTERIT RY:N (SUOSIO) VUOSIKERTOMUS 2018 Puheenjohtajan katsaus 3 1 Yhdistyksen toiminta vuonna 2018 5 Toimintaympäristö 5 Yhdistyksen jäsenistö 7 Konserttien ja muiden tilaisuuksien yleisö 7 Orkestereiden rahoitus 9 Yhdistyksen hallinto ja talous 9 Keskuskirjasto 11 Tilastointi 11 Kokoukset ja seminaarit 12 Viestintä 14 Lausunnot ja kannanotot 15 Sidosryhmät ja jäsenyydet 15 Yhteisprojektit 17 2 Perustietoja orkestereista 19 Jäsenistö 19 Jäsenorkesterit paikkakunnittain 20 Soittajisto 21 Kokoonpanot instrumenteittain 22 Kapellimestarit, intendentit ja muu henkilökunta 23 Päätoimisten muusikoiden sukupuolijakauma, keski-ikä sekä muun henkilökunnan määrä 24 3 Kuulijatilastot 25 Esiintymiset ja kuulijat Suomessa 25 Kuulijat Suomessa ja ulkomailla 2011–2018 26 Sinfoniaorkestereiden esiintymiset ja kuulijat Suomessa 27 Kamari- ja runko-orkestereiden esiintymiset Suomessa 29 Muiden orkestereiden esiintymiset ja kuulijat Suomessa 30 Kaikki esiintymiset ja kuulijat Suomessa 2017 ja 2018 31 Omat konsertit ja kuulijat Suomessa 2017 ja 2018 32 Ooppera-, teatteri- ja balettiesitykset 2017 ja 2018 33 Esiintymiset ja kuulijat Suomessa kotipaikkakunnan ulkopuolella 2017 ja 2018 34 Konsertit ulkomailla, esiintymiset ja kuulijat Suomessa ja ulkomailla yhteensä 2017 ja 2018, yleisötyö ja muut tapahtumat 35 Omien konserttien kuulijat konserttityypeittäin Suomessa 36 Medialähetykset: radio, verkkolähetykset ja TV Suomessa 2017 ja 2018 37 4 Taloustilastot 38 Laskennalliset henkilötyövuodet ja valtionosuus 2018 sekä vertailu vuoteen 2017 38 Julkinen rahoitus 39 Julkinen rahoitus orkestereiden menoista kuntien asukasta kohden 2017 ja 2018 40 Toimintatulot ja muut tulot 41 Palkka- ja palkkiomenot, muut käyttökustannukset sekä kiinteistömenot 42 Orkestereiden menot ja kokonaisrahoitus 43 Orkestereiden tulot 44 5 Muut tilastot 45 Orkestereiden käyttämät konserttisalit paikkalukuineen 45 Suomalaiset ja ulkomaiset kantaesitykset 47 Orkestrointien ja sovitusten kantaesitykset 50 Ensiesitykset Suomessa 53 Julkaistut levyt 55 Ohjelmistojen suomalaiset säveltäjät ja teosten määrät 57 Puheenjohtajan katsaus Vuosi 2018 oli Suomen sinfoniaorkestereille kes- Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa on edelleen kimäärin hyvä. Yleisöä konserteissa oli yhteensä SUOSIOn liitännäisjäsenenä oleva Sinfonietta Len- 1 226 308 henkeä, mikä merkitsi yli 28 000 kuulijan tua, jonka rahoitus koostuu pääasiassa vain omista lisäystä vuoteen 2017. Samalla konserttien mää- lipunmyyntituloista ja apurahoista. Avanti! Kama- rä kasvoi 348:lla, eli konsertteja pidettiin yhteensä riorkesteri joutui myös talouskriisin, kun opetus- 2 794. Kun lisäksi monet konsertit radioitiin, ja tele- ja kulttuuriministeriö halusi orkesterilta takaisin visiossa ja digitaalisessa mediassakin kuulijoita oli sille pitkän ajan kuluessa liikaa maksettua valtion- yhteensä yli kuusi miljoonaa, voi sanoa, että orkes- apua. Lisäksi UMO-orkesterin toiminta oli viime terimusiikki tavoittaa suomalaiset nykyisin varsin vuonna vaakalaudalla. UMOn taloustilanteeseen hyvin. löytyi ratkaisu, kun orkesteri muutti päärahoitta- Orkesterien rahoitustilanteessa on kuitenkin jansa Helsingin kaupungin toivomuksesta nimensä melko suuria kuntakohtaisia eroja. Orkesterien ko- UMO Helsinki Jazz Orchestraksi. konaisrahoituksesta kunnan rahoitusosuus on puo- Ongelmana monissa kaupungeissa on se, et- let (50 %), eikä valtionosuus (keskimäärin 22,5 %) tä kulttuurimenot asetetaan niin helposti vastak- riitä kompensoimaan mahdollista kunnan kulttuu- kain terveys- ja sosiaalikulujen kanssa. Monin tut- ribudjetin supistamista. kimuksin on osoitettu, että kulttuurin aktiivinen Suurissa kaupungeissa orkesterit eivät ole tois- harrastaminen on itse asiassa erinomaista ennal- taiseksi uhattuina, mutta joissakin pienemmissä taehkäisevää terveydenhoitoa. Ihmisten saaminen kaupungeissa oman orkesterin rahoittaminen on kulttuuriharrastusten piiriin tulee itse asiassa yh- saatettu aika ajoin kyseenalaistaa. Tähän mennessä teiskunnalle halvemmaksi kuin että heidät pääste- orkesterit ovat kyenneet osoittamaan tarpeellisuu- tään sairastumaan ja hoidettavaksi ennenaikaisesti tensa paikkakunnallaan. Lappeenrannassa orkeste- hoitokodeissa tai sairaaloissa. ria ei olla lakkauttamassa, vaikka perussuomalais- Usein orkestereita on moitittu siitä, että niiden ten valtuustoryhmä aikanaan laski, että orkesterin yleisö on muka liian ikääntynyttä. En ymmärrä mi- hinnalla kaupungin koulujen homeongelmat saatai- tä pahaa on siinä, jos myös vanhat ihmiset käyvät siin korjatuiksi. Kokkolan kaupunkikaan ei vähentä- konserteissa. Sitä paitsi orkesteriyleisössä on var- nyt Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin avustusta sin monen ikäistä kuulijaa. Aivan selvästi myös 10 %:lla, vaikka Kokkolan uusi kaupunginjohtaja näin monet nuoret ovat alkaneet kokea klassisen mu- ehdotti viime vuoden talousarvioesityksessään. siikin tuoreeksi vaihtoehdoksi kaikkialta tulvivalle massamusiikille. 3 Suomen Sinfoniaorkesterit ry Vuosikertomus 2018 Kun suomalaisorkesterien intendenttikunta on 2010-luvun aikana jokseenkin täysin vaihtunut, niin myös orkesterien muusikkokunta on lyhyessä ajassa suuresti muuttunut. Ulkomaisten muusik- kojen osuus orkestereissamme on koko ajan kasva- nut, mikä viittaa ongelmiin nykyisessä musiikin- opetuksessamme, kun kotimaiset hakijat eivät enää pärjää koesoitoissa. Toisaalta orkestereiden kan- sainvälistyminen on samalla musiikkielämäämme virkistävä asia. Ulkomaisten huippumuusikoiden hakeutuminen Suomeen kielii lisäksi siitä, että or- kesterisoiton taso on maassamme erittäin korkea ja että maamme klassisella musiikilla on ylipäänsä erinomainen maine ulkomailla. Kun orkestereilla oli viime vuonna yhteensä 92 kantaesitystä ja 63 Suomen ensiesitystä, monet or- kesterit ovat halunneet pysyä ohjelmistoltaan kiin- ni myös tässä ajassa. Tietenkin orkestereiden on pi- dettävä yllä myös perinnettä, mutta traditiokin voi näyttäytyä aivan uudessa valossa silloin kun sitä onnistuneesti rinnastetaan nykyaikaan. Juuri tällä hetkellä orkesterielämämme ja sa- malla koko klassisen musiikin tulevaisuus näyttää valoisalta. Mikäli maamme ei yllättäen joudu vaka- vaan yhteiskunta- tai talouskriisiin, uskon että or- kesterielämämme korkeasuhdanne voi jopa enti- sestään voimistua lähivuosina. Kalevi Aho Puheenjohtaja 2000–2018 Kunniapuheenjohtaja 2019– 4 1 Yhdistyksen toiminta vuonna 2018 Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n (SUOSIO) tarkoituksena on edistää ja kehittää maamme ammattimaista orkesteritoimintaa. SUOSIO saavutti vuoden 2018 tavoitteensa aktii- loudellisia resursseja, sillä uusia yleisöjä ei tavoite- visena toimijana musiikin eri areenoilla sekä te- ta ilman asiaan paneutuvaa henkilöstöä. hokkaana jäsenorkestereiden toimintaedellytys- ten ja oikeuksien edistäjänä. Tulevina vuosina on Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen tehtävä paljon vaikuttamistyötä, jotta kansainvä- lisesti ainutlaatuisen ammattiorkesteriverkoston Asiantuntijatyöryhmän esitys ”Esittävän taiteen ja toimintaedellytykset voivat säilyä suomalaisessa museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistami- yhteiskunnassa. sesta” julkaistiin tammikuussa ja sen jälkeen alkoi lausuntokierros. SUOSIOn hallitus otti kriittisen kannan työryhmän keskeisiin ehdotuksiin. Hallitus TOIMINTAYMPÄRISTÖ totesi, että valtionosuuden määräaikaisuus aiheut- Suurin osa orkestereista saavutti niille asetetut tu- taa haasteita orkestereiden pitkäjänteiselle toimin- lostavoitteet, vaikka orkesteritoiminta on edelleen nalle. Esityksessä määräaikaisuutta perusteltiin ollut säästöjen kohteena. Hallituksen vuodesta 2012 mahdollisuudella ottaa valtionosuusjärjestelmään jatkuneet valtiontalouden sopeutustoimet ovat vai- uusia toimijoita. SUOSIOn hallitus kuitenkin ko- keuttaneet toimintaa mm. indeksikorotusten jää- rosti, että aikaisemmassakin järjestelmässä on uu- dytysten muodossa. Monissa kunnissa on kiristetty sia toimijoita voitu ottaa mukaan järjestelmään. säästötavoitteita. Vuodesta 2012 jäsenorkestereiden Suurimpina esteinä ovat olleet valtionrahoituksen yhteenlaskettu valtionosuus on pienentynyt yli 6 %. rajallisuus sekä rahoitukseen tehdyt säästöt. Laa- Toiminta on kuitenkin vastaavana aikana laajentu- dukas ammatillinen toiminta edellyttää riittävää, nut. Hallitus on suunnitellut, että indeksikorotus- ennakoitavaa ja pitkäjänteistä rahoitusta. Hallitus ten jäädyttämisestä