DOCSLIB.ORG

951-44-5707-2.Pdf (1.304Mt)

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
951-44-5707-2.Pdf (1.304Mt) HEIKKI LAITINEN Matkoja musiikkiin 1800-luvun Suomessa AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston Attilan luentosalissa B661, Yliopistonkatu 38, Tampere, 14- päivänä kesäkuuta 2003 klo 12 English summary Acta Universitatis Tamperensis 943 Tampereen yliopisto Tampere 2003 AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen yliopisto, musiikintutkimuksen laitos Myynti Tampereen yliopiston Tiedekirjakauppa TAJU Puh- (03) 215 6055 PL 617 Fax (03) 215 7685 33014 Tampereen yliopisto taju@uta-fi http://granum-uta-fi Kannen suunnittelu Juha Siro Painettu väitöskirja Sähköinen väitöskirja Acta Universitatis Tamperensis 943 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 266 ISBN 951-44-5706-4 ISBN 951-44-5707-2 ISSN 1455-1616 ISSN 1456-954X http://acta-uta-fi Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2003 SISÄLLYS LUETTELO ALKUPERÄISJULKAISUISTA.................................................................5 JOHDANTO......................................................................................................................7 Musisoiva tutkija, tutkiva muusikko........................................................................9 Tallenne on esitys ..................................................................................................10 Kivikauteen on pitkä matka ...................................................................................11 Säelaulusta säkeistölauluun ...................................................................................13 Herrasväki ja rahvas...............................................................................................16 Kreeta ja Elias........................................................................................................18 Metrinen tietoisuus.................................................................................................21 Kirjallisuus.............................................................................................................22 TORPPARINVAIMO GREETA HAAPASALON MATKAT KAUTTA KOKO SUOMEN SUURIRUHTINASKUNNAN JA AINA PIETARIIN JA TUKHOLMAAN SAAKKA...........................................................................................27 Ennen matkoja .......................................................................................................30 Kantele ...................................................................................................................40 Kanteletar...............................................................................................................43 Nimi .......................................................................................................................48 Matkat ....................................................................................................................50 Kahden naisen kohtaaminen ..................................................................................90 ”Jos minä olisin niinkuin te muut”.........................................................................93 Kirjallisuus.............................................................................................................95 Liitteet....................................................................................................................98 ELIAS LÖNNROT JA MUSIIKKI...............................................................................107 Heikkoääninen laulaja?........................................................................................109 ”Arkistolöytö”......................................................................................................111 Robert Kajanuksen tapaus....................................................................................113 Lönnrotin musiikillisia hankkeita ........................................................................116 Kantele .................................................................................................................149 Kirjallisuus...........................................................................................................159 JO LÄHTI POIS PAKENEMAAN: ELIAS LÖNNROT JA KORONPOLUN KOHTALO....................................................................................................................163 Lönnrot ja Runo-oppi...........................................................................................165 Kalevalan murrelmasäe 1835...............................................................................167 Runeberg-suomennoksia 1845.............................................................................170 Murrelmasäkeitä runouteen! ................................................................................176 Jambisäkeen alku .................................................................................................181 Linnustaja.............................................................................................................185 Psalmografi 1847 .................................................................................................187 3 Wanhoja ja Uusia Wirsiä 1865 ............................................................................190 Koronpolun kohtalo .............................................................................................195 Jo lähti pois pakenemaan .....................................................................................197 Kirjallisuus...........................................................................................................201 RUNO, MITTA, MUSIIKKI: KANSANLAULUN SÄKEISTÖMETRIIKKA...........205 Suomen Kansan Sävelmiä....................................................................................209 Neljä säkeistöä .....................................................................................................217 Metrinen säkeistö ja sen rakenne-elementit.........................................................219 Laulujalka ............................................................................................................221 Säe........................................................................................................................233 Säepari, säekolmikko ...........................................................................................247 Säkeistö................................................................................................................253 Rekimitta..............................................................................................................282 Kirjallisuus...........................................................................................................297 Liite: yleisimmät säkeistöt ...................................................................................301 OMA PERINNE VIERAANA KULTTUURINA: 1800-LUVUN SUOMALAINEN KANSANMUSIIKKI TUTKIMUKSEN KOHTEENA.................313 Suomen Kansan Sävelmiä....................................................................................314 Viime vuosisata tutkimuskohteena ......................................................................317 Tiedon lähteet.......................................................................................................321 Lähdekritiikki.......................................................................................................321 Muu aikalaisaineisto ............................................................................................324 Arkisto tutkimuskohteena ....................................................................................325 Talonpoikaismusiikin autonominen estetiikka ....................................................331 Kuviteltuja kenttäretkiä viime vuosisadalle.........................................................333 Musisoiva tutkija, tutkiva muusikko....................................................................335 Kirjallisuus...........................................................................................................339 SUMMARY ..................................................................................................................340 KIITOKSET ..................................................................................................................343 4 Luettelo alkuperäisjulkaisuista Torpparinvaimo Greeta Haapasalon matkat kautta koko Suomen suuriruhtinas- kunnan ja aina Pietariin ja Tukholmaan saakka. ─ Kreeta Haapasalo, ikoni ja ihminen. Toim. Ilkka Kolehmainen ja Vesa Tapio Valo. Kansanmusiikki- instituutin julkaisuja 31. Kaustinen 1990, 4−65. Elias Lönnrot ja musiikki. ─ Kolme on kovaa sanaa. Kalevalaseuran vuosikirja 71. Toim. Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki. Suomalaisen Kirjalli- suuden Seura. Helsinki 1991, 76−136. Jo lähti pois pakenemaan. Elias Lönnrot ja koronpolun kohtalo. ─ Lönnrotin hengessä 2002. Kalevalaseuran vuosikirja 81. Toim. Pekka Laaksonen ja Ulla Piela. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 2002, 317−357. Oma perinne vieraana kulttuurina. 1800-luvun suomalainen kansanmusiikki tut- kimuksen kohteena. ─ Kansanmusiikin tutkimus. Metodologian opas. Toim. Pirkko Moisala. Sibelius-Akatemian julkaisuja 4. VAPK-kustannus. Helsinki 1991, 59−85. 5 6 JOHDANTO Väitöskirjassani Matkoja musiikkiin 1800-luvun Suomessa on viisi artikkelia: 1 Torpparinvaimo Greeta Haapasalon matkat kautta koko Suomen suuriruhtinaskunnan ja aina Pietariin ja Tukholmaan saakka. 1990. 2 Elias Lönnrot ja musiikki. 1991. 3 Jo lähti pois pakenemaan. Elias
Load more

Recommended publications
  • Opinnaytetyo Leeniwegelius.Pdf (1.114Mt)
    Leeni Wegelius TAHMANAUHASTA KANTELEAARTEIKSI Arkistoäänitteistä koottua kokoelmalevyä toimittamassa Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Musiikin koulutusohjelma Toukokuu 2013 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Tekijä/tekijät Kokkola- Pietarsaaren Toukokuu 2013 Leeni Wegelius yksikkö Koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma Työn nimi TAHMANAUHASTA KANTELEAARTEIKSI – Arkistoäänitteistä koottua kokoelmalevyä toimittamassa Työn ohjaaja Sivumäärä Riitta Kossi 31 + Kanteleaarteita-levy Työelämäohjaaja Matti Hakamäki, Kansanmusiikki-instituutin johtaja Opinnäytetyöni Soittosali vol 1: Kanteleaarteita – Kaustisen kauneimmat kautta aikojen on Kansanmusiikki-instituutin arkistoäänitteistä koottu kokoelmalevy, jonka toimitin alkukesästä 2012. Kanteleaarteita-levy on läpileikkaus Kaustinen Folk Music Festivalin Soittosali-nimisessä esiintymispaikassa soitetusta kantelemusiikista. Pyrin valitsemaan levylle mahdollisimman monipuolisen ja kattavaan kuvauksen Soittosalin kanteletarjonnasta niin tyylilajien, soitinnuksen kuin soittajienkin osalta. Valitut kappaleet ovat koko festivaalien historian ajalta 1970-luvulta 2000-luvulle asti. Levy on suunnattu festivaaliyleisölle, mutta se soveltuu myös oppimateriaaliksi kanteleen soitonopetukseen ja omatoimiseen opiskeluun esimerkiksi ammattiopiskelijoille. Opinnäytetyön raporttiosio käy läpi levyn toimitusprosessia alusta loppuun, ja analysoi toimitusprosessin varrella ilmenneitä ongelmia mahdollisine ratkaisuineen. Lisäksi esitellään 22 levylle päätynyttä kappaletta esiintyjineen, ja kerrotaan kappaleiden
    [Show full text]
  • Keski-Pohjanmaan Tilastokatsaus 2001
    KESKI-POHJANMAAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu ISBN 951-39-1052-0 ISSN 1236-598X Käyttäjälle Tilastokatsaus on tehty Keski-Pohjanmaan liiton ja sen jäsenkuntien käyttöön ja se kattaa pää- osin Keski-Pohjanmaan liiton aluekehitysvastuulla olevan alueen, ns. ydinmaakunnan. Kult- tuurisesti ja toiminnallisesti sekä historiallisesti Keski-Pohjanmaan maakunta ulottuu ruotsin- kieliseltä rannikolta Kalajokilaaksoon. Koska Kalajokilaakso ja Pietarsaaren seutukunta esiin- tyvät muiden maakuntien liittojen tilastokatsauksissa, kunnittaisia tietoja on esitetty vain niistä kunnista, jotka ovat myös Keski-Pohjanmaan liiton jäseniä. Tilastokatsaus sisältää pääosin kunnittaista tilastotietoa, jota on summattu edelleen Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien ja Keski-Pohjanmaan liiton alueen toimintaa kuvaaviksi luvuiksi. Koska Haapajärvi on liittynyt Keski-Pohjanmaan liiton jäseneksi vuonna 2001, se on otettu mukaan tähän tilastokatsaukseen ja Haapajärveä koskevat luvut on summattu Keski-Pohjan- maan liiton alueeseen. Tämän vuoksi liiton aluetta koskevia lukuja ei voi verrata aiemmissa tilastokatsauksissa julkaistuihin lukuihin. Julkaisuun on kerätty uusimpia saatavissa olevia tilastotietoja. Tilastojen erilaisen valmistu- misajankohdan vuoksi kaikkien aihealueiden tiedot eivät ole samalta vuodelta. Tilastokatsaus on tällä kerralla julkaistu pelkästään verkkojulkaisuna. Julkaisua saa vapaasti tulostaa
    [Show full text]
  • Kuntatiedote 2020-01
    TOHOTULI TOHOLAMMIN KUNTATIEDOTE | 1 / 2020 Tiedote nuorille ja työnantajille SYTYKETTÄ LAMPILTA Hyvä nuori, olethan aktiivinen la 7.3.2020 klo 9 - 12 kesätyöpaikan hakemisessa! Toholammin kunnantalolla Mukana rekrytapahtumassa mm. KUNNAN YRITYSTUKI 4H, Aalto Haitek, Eezy, Finn Spring, KASE, Kasenet, Kokkotyösäätiö, KPEDU, NJC, TehoPimut NY, Toholammin Energia, NUORTEN KESÄ- Toholammin kehitys, Toholammin Yrittäjät TYÖLLISTÄMISEEN Biolaakso Toholampi -videon ensiesitys Härkänevan ekosysteemihanketta HAETTAVANA esittelevät klo 9.30 alkaen: Janne Hakala, Ilpo Wennström, Markus Virkkala Toholammin kunta myöntää kesätyöllistämistukea toholampilaisen nuoren palkkaamiseen. Paikalla myös Kesätyöllistämistuki on tarkoitettu 17-20-vuotiaalle nuorelle, jonka valtiovarain- kotikunta vuonna 2020 on Toholampi. ministeri Katri Kulmuni Tukea maksetaan 250 €/ työllistetty ja se suoritetaan työnantajalle, joka palkkaa nuoren. Tuki maksetaan työnantajalle jälkikäteen. Killsphere esiintyy klo 11 Täytä kesätyöhakemus yhdessä työnantajasi kanssa ja toimita hakemus kunnantalon neuvontaan tai keskustoimistoon viimeistään 29.5.2020. KUNTA TARJOAA KAHVIT JA MAKKARAT! Tarkemmat tukiehdot ja ohjeet nuorelle ja työnantajalle hakemuslomakkeen liitteessä, joka löytyy kunnan nettisivuilta www. toholampi.fi > Ajankohtaista > Nuorten kesätyöllistämistuki haettavana. Lisätietoja ja hakemuslomakkeita myös kunnantalon neuvonnasta puh. 040 150 5200 (arkisin klo 9 – 11 ja 12 – 15). Kunnanhallitus AVUSTUKSET HAETTAVANA Kunnanhallituksen ja kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimien
    [Show full text]
  • TANELI KUUSISTO, Säveltäjä (1905-1988) COLL.558
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by National Library of Finland DSpace Services Arkistoluettelo 611 TANELI KUUSISTO COLL.558 Käsikirjoituskokoelmat 1 TANELI KUUSISTO, säveltäjä (1905-1988) COLL.558 Säveltäjä, pianisti, urkutaiteilija Taneli Kuusisto syntyi Helsingissä 19.6.1905. Hän opiskeli Helsingin konservatoriossa pianonsoittoa mm. Ilmari Hannikaisen, urkujensoittoa Elis Mårtensonin ja sävellystä Erkki Melartinin oppilaana. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1928 ja kanttori-urkurin tutkinnon Helsingin kirkkomusiikkiopistossa 1931. Ensikonserttinsa säveltäjänä ja pianistina Kuusisto piti 1933 ja urkurina 1935. Taneli Kuusisto vaikutus Suomen musiikkielämässä oli monipuolinen. Hän toimi musiikkiarvos- telijana vuodesta 1927, konserttisäestäjänä, Töölön seurakunnan urkurina 1930-63, yksityisenä musiikinopettajana 1925-35, Yleisradion apulaismusiikkipäällikkönä 1936-39 ja 1940-41, Suomalaisen Oopperan kuoronjohtajana 1942-46 sekä Viipurin Lauluveikkojen johtajana 1945-51. Taneli Kuusisto toimi Sibelius-Akatemian rehtorina 1959-71. Hänen uransa Sibelius-Akatemiassa alkoi liturgisen urkujensoiton ja urkumusiikin historian opettajana 1948, kirkkomusiikin osaston johtaja hän oli vuosina 1955-57 ja vararehtori 1956-59. Kuusiston luottamustehtäviä olivat mm. Suomen Säveltaiteilijain Liiton puheenjohtajuus 1953-59, Suomen Säveltaiteen Tukisäätiön hallituksen puheenjohtajuus 1957 ja Valtion Säveltaidetoimikunnan puheenjohtajuus 1960-65. Taneli Kuusiston
    [Show full text]
  • Meidanveteli042021.Pdf
    MEIDÄN VETELI VETELIN KUNTATIEDOTE 4/2021 Mitä mieltä Vetelistä? Tervetuloa vastaamaan sähköiseen kyselyyn Vetelin kunnan asukkaille ja vierailijoille. Kysely avoinna 16.5.2021 saakka, ja sen voi täyttää myös paperilomakkeella kirjastossa. Kaikki vastaukset käsitellään nimettöminä. Kyselyn löydät verkossa osoitteesta https://veteli.fi/ajankohtaista/mita-mielta-vetelista/ Jos haluat, voit myös jättää kyselyn lopuksi yhteystietosi arvontaa varten. Lisätietoja: Tytti Pohjola / [email protected] Kaustisen seutukunta tiedottaa TIENOO –hankkeen tupailta Vetelin yksityisteiden tiekunnille Aika: 27.4.2021 klo 18:00 - 20:00 Paikka: Vetelin kunnan virastotalon valtuustosali. Kivihyypäntie 1, 69700 Veteli Aihe: Yksityisteiden hoitoon ja kunnossapitoon liittyvien avustusten hakeminen, lainsäädännön muu- tokset, turvallisuus, tekniset ratkaisut sekä muut ajankohtaiset asiat. Ilmoittautuminen: 23.4.2021 klo 16:00 mennessä puh. 040 556 66 03 tai marko.noronen@kaustisen- seutukunta.fi Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä. Osallistumislinkin saa osoitteesta: marko.noronen@ kaustisenseutukunta.fi Osallistuminen on maksutonta. Tilaisuuden rahoittaa Traficom yhdessä Vetelin kunnan kanssa. Kyytiin2: Tarvitsemme testaajia sähköisen liikennepalvelun kehitykseen Ansaitse 10 euron lahjakortti antamalla hetki aikaasi liikennepalveluiden testaamiseen. Kesällä jul- kaistaan uusi sähköinen liikennepalvelu ja testaajat voivat kevään aikana auttaa meitä löytämään ja korjaamaan ongelmakohtia. Jos testaaminen kiinnostaa, laita sähköpostia
    [Show full text]
  • The 'Long Reformation' in Nordic Historical Research
    1 The ‘long reformation’ in Nordic historical research Report to be discussed at the 28th Congress of Nordic Historians, Joensuu 14-17 August 2014 2 Preface This report is written by members of a working group called Nordic Reformation History Working Group, that was established as a result of a round table session on the reformation at the Congress of Nordic Historians in Tromsø in Norway in August 2011. The purpose of the report is to form the basis of discussions at a session on “The ‘long reformation’ in Nordic historical research” at the Congress of Nordic Historians in Joensuu in Finland in August 2014. Because of its preliminary character the report must not be circulated or cited. After the congress in Joensuu the authors intend to rework and expand the report into an anthology, so that it can be published by an international press as a contribution from the Nordic Reformation History Working Group to the preparations for the celebration in 2017 of the 500 years jubilee of the beginning of the reformation. Per Ingesman Head of the Nordic Reformation History Working Group 3 Table of contents Per Ingesman: The ’long reformation’ in Nordic historical research – Introduction – p. 4 Otfried Czaika: Research on Reformation and Confessionalization – Outlines of the International Discourse on Early Modern History during the last decades – p. 45 Rasmus Dreyer and Carsten Selch Jensen: Report on Denmark – p. 62 Paavo Alaja and Raisa Maria Toivo: Report on Finland – p. 102 Hjalti Hugason: Report on Iceland – (1) Church History – p. 138 Árni Daníel Júlíuson: Report on Iceland – (2) History – p.
    [Show full text]
  • Lääkäripäivystys Hammaslääkäripäivystys Päivystävä Sairaanhoitaja Kriisiryhmä Sosiaalipäivystys
    Peruspalveluliikelaitos JYTA (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Perho, Veteli) Lääkäripäivystys Hammaslääkäripäivystys Päivystävä sairaanhoitaja Kriisiryhmä Sosiaalipäivystys LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Välitöntä hoitoa vaativat tapaukset Soitot suoraan yleiseen hätänumeroon 112 (ambulanssi) Lääkäripäivystys maanantai - perjantai klo 8 - 16 Halsua, Kaustinen, Veteli Tunkkarin terveyskeskus, Mäntöläntie 2, 69730 Tunkkari puh. 040-8045000 Lestijärvi Toholammin terveyskeskus, Sairaalantie 2, 69300 Toholampi puh. 040-8044000 (puhelut ohjautuvat Toholammin terveyskeskukseen) Toholampi Toholammin terveyskeskus, Sairaalantie 2, 69300 Toholampi puh. 040-8044000 Kannus Kannuksen terveyskeskus, Lopotinkatu 2, 69100 Kannus puh. 040-8042000 Perho Perhon terveyskeskus, Vanhainkodintie 20, 69950 Perho puh. 040-8043000 Lääkäripäivystys arkipäivisin ma - to klo 16 alkaen seuraavaan aamuun klo 08 viikonloppuisin pe klo 16 - ma klo 08 juhlapyhien aattoina klo 16 alkaen seuraavaan arkipäivään klo 08 juhannus- ja jouluaattona Lestijärvi, Toholampi, Kannus, Perho, Halsua, Kaustinen, Veteli Lääkäripäivystys on K-P:n keskussairaalan yhteispäivystyksessä: Päivystyspoliklinikka Mariankatu 16 - 20, 67200 Kokkola puh. 06-8264500 (tai 06-8287350) OHJEITA K-P:n keskussairaalan yhteispäivystykseen hakeutuville llman lähetettä keskussairaalan päivystykseen hakeutuvia pyydetään ennen sairaalan päivystyspoliklinikalle lähtöä soittamaan keskussairaalan päivystyksen puhelinneuvontaan, puh. 06-8264500 (tai 06-8287350). Päivystyksen puhelinneuvonnassa terveydenhuollon
    [Show full text]
  • Kunnallinen Valvontaviranomainen Eläinvalvontainfo Kotieläintiloille Keski-Pohjanmaa 26.1.2021
    Kunnallinen valvontaviranomainen Eläinvalvontainfo kotieläintiloille Keski-Pohjanmaa 26.1.2021 Valvontaeläinlääkäri Nanna Lindqvist Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Esityksen sisältö: - Miten valvonta on organisoitu ympäristöterveydenhuollon osalta - Paikalliset ympäristöterveydenhuollon viranomaiset (Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto) - Ympäristöterveydenhuollon tehtäviä - Lyhyesti lainsäädännöstä - Eläinlääkintähuollon valvontaprosessit (kaavio) - Suhde muihin viranomaisiin (aluehallintovirasto, poliisi) - Hallintoprosessi verrattuna rikosprosessiin - Yleisesti esitettyjä kysymyksiä ja vastaukset näihin - Yhteystiedot MITEN VALVONTA ON ORGANISOITU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLOSSA 1. Kunta (paikallinen ympäristö- terveydenhuollon yksikkö) 2. Aluehallintovirasto 3. Keskusvirastot (Ruokavirasto, Valvira) 4. Ministeriöt (STM, MMM) 5. EU Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Terveysvalvonta: Kokkola (Vasarakuja 15) Toholampi (Lampintie 5) Sivutoimipisteet: Veteli (Juhanintie 2) Kannus (Varastotie 1) Eläinlääkintähuolto: Kokkola (Vasarakuja 15) Kälviä (Uusi Teollisuustie 5) Halsua (Pajutie 7) Veteli (Juhanintie 2) Kannus (Varastotie 1) Eläinlääkäripäivystysalueet: Perho (Teollisuustie 2) 1. Eteläinen: Kokkola (kantakaupunki), Toholampi (Hakatie 17) Kruunupyy, Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Luoto 2. Lestijokilaakso: Kokkola (Kälviä, Lohtaja ja Ullava), Kannus, Toholampi ja Lestijärvi 3. Perhonjokilaakso: Halsua, Kaustinen, Veteli ja Perho Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto (2) Toiminta-alue: Halsua Kannus Henkilöstö:
    [Show full text]
  • In Central Ostrobothnia
    Lithium Cluster in Central Ostrobothnia A Wide-ranging Opportunity for Mining Companies and Businesses in the Field The Area of the Lithium Province of Central Ostrobothnia is Over 500 Square Kilometres The first indications of a lithium-rich mineral, spodumene, in prospecting work, GTK will continue to conduct an extensive the bedrock of Kaustinen were the boulders found by Arvo survey of lithium potential, covering an area of almost 1,000 Puumala in 1959 at Nikula village. The find sparked wide area square kilometres, based on the analysis of till specimens. The surveys by Suomen Mineraali Oy. This led to locating the Western Finland Office of GTK is also operating in the ”Kaus- Emmes and Jänislampi deposits in Alaveteli along with the tisen seudun litiumvarannot” project (lithium resources in the major Länttä deposit in Ullava. Partek Ltd conducted exten- Kaustinen area) funded by the ERDF. This has partly speeded sive surveys to utilise the deposits, but the world market was up the resource mapping. not in favour of starting lithium production. The Norwegian and Finnish-owned company Keliber Ltd have The Geological Survey of Finland (GTK) has been explored the been researching the lithium resources in the area. The com- lithium resources in the area since 2003. The most significant pany has a mining concession and several claims in the area. new locations found by GTK, Leviäkangas and Syväjärvi, have The company aims to begin mining in the next few years. The been reported to the Ministry of Employment and the Econ- prospects are good since the lithium spodumene resources omy to enable an international tender process.
    [Show full text]
  • Story of the Wirkkalas Narrated by Ilmari Wirkkala on His 75Th Birthday in 1965
    Story of the Wirkkalas Narrated by Ilmari Wirkkala on his 75th birthday in 1965. Kainu is a name closely related to our family. That is why it is necessary to tell that the name occurs first time in ”Idris -geography” somewhere around 1130 and refers to a place called Kainu found in Alaveteli – mentioned as ”the flourishing city in the land of the Amazons”. Kainu was a harbor by the sea. Current Perhonjoki river (Butterfly River) flowed down to the sea from two branches located on each side of the city. The northern branch was probably called Wetelinjoki and the southern Kainuunjoki, currently Kainobäck. ”Kaino” is Lapp variety of the name. It means ”living in a house” contrary to the Laplanders ”living in a goahti”. Distinctive of Wetelinjoki is the word veteli which refers to a sort of roller wagon used in dragging the boats from a stream pool to another in the difficult rapids in Alaveteli and Yliveteli. This river was connected from its headwaters to the rivers flowing down to Päijänne and therefore it was an important connection towards east. That is why it was neutral to be the boundary river between Finland and Novgorod yet until year 1250. Around 30 kilometers upwards the river from the ancient city of Kainu, in the rural municipality of Kaustinen there is the Wirkkala farm, a taxable farm-estate which has been marked in the cadastres since 1549. The first master of the Wirkkala farm was Matti (Knut's son) Kaustar from the Kaustar village of Kokkola. The same year Juho (Antti's son) Kaustar, from the same village, gained ownership of the Kaustinen farm.
    [Show full text]
  • Heikki Poroilan Tekstejä Ja Kuvia
    Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja 190 Oskar Merikannon teosluettelo Heikki Poroila Honkakirja 2020 Julkaisija Honkakirja Kustantaja Honkakirja Ulkoasu Heikki Poroila Kannen valokuva Paul Heckscher © Heikki Poroila 2020 Tarkistettu ja hiukan korjattu verkkoversio 1.0 vuonna 2019 julkaistusta samannimisestä paperikirjasta (ISBN 978-952-68711-7-2). Suomen tietokirjailijat ry on taloudellisesti tukenut kirjan tekemistä. Poroila, Heikki, kirjoittaja Oskar Merikannon teosluettelo / Heikki Poroila. – Helsinki : Honkakirja, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2020. – 554 sivua : kuvitettu, nuotteja. – (Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja, ISSN 0784-0322; 190). –ISBN 978-952-68711-8-9 (PDF) ISBN 978-952-68711-8-9 (PDF) ISBN 978-952-68711-7-2 (nid.) Oskar Merikannon teosluettelo 2 Sisällysluettelo Esipuhe 5 Esipuhe 200 6 Käyttöohjeita 7 Opusnumeroidut teokset 11 Opusnumerottomat teokset (OM001-332) 244 Oskar Merikannon sovituksia muiden säveltäjien teoksista 443 Virheellisesti Oskar Merikannon nimiin merkitty sävellyksiä, toteutumattomia hankkeita ja epämääräisiä viitteitä 463 Arkistolähteet 465 Haastattelut 465 Painetut lähteet 465 Oskar Merikannon sävellyksiä sisältäviä nuottikokoelmia 470 Oskar Merikannon sävellyksistä tehtyjä sovituksia äänitteillä 539 Liitteet 1. Oskar Merikannon sävellysten opusnumeroiden historiaa 541 2. Teosluettelon kokoamisen ongelmia ja ratkaisuja 546 3. Oskar Merikannon kadoksissa olevat sävellykset 551 4. Oskar Merikannon kadoksissa olevat käsikirjoitukset 552 Oskar Merikannon teosluettelo 3
    [Show full text]
  • Skriptum Literaturgeschichte
    Institut für Europäische und Vergleichende Sprach- und evsl Literaturwissenschaft Abteilung Finno-Ugristik zur Lehrveranstaltung Finnische skriptum Literaturgeschichte DIE FINNISCHE LITERATUR: VON AGRICOLA BIS PORTH AN Lernziele: Die Anfangsphasen der finnischen Literatur und ihre historischen Hintergründe kennen lernen. Spezifika der finnischen Literatur: Drei Traditionen Verglichen mit vielen anderen europäischen Literaturtraditionen ist die finnische Literatur sehr jung. Vor dem 19. Jahrhundert gab es praktisch keine finnischsprachige Belletristik im modernen Sinne. Schriftlich wird die finnische Sprache erst seit der Reformation (im 16. Jh.) verwendet, und auch danach hauptsächlich zu kirchlichen Zwecken, weil die literarisch gebildete Oberschicht in Finnland entweder Schwedisch oder andere europäische Sprachen so wie Latein verwendete – finnischsprachige höhere Bildung oder Hochkultur gab es nicht. In den 16.–19. Jahrhunderten erschienen auf Finnisch Bibelübersetzungen, Kirchenlieder, Katechismen, Kirchenhandbücher und Andachtsliteratur, zumeist Übersetzungen und Adaptationen von fremdsprachigen Originalen. Eine weltliche Originalliteratur entstand erst im Laufe der nationalen Emanzipation im 19. Jahrhundert. Der erste finnischsprachige Roman nach modernen Maßstäben, Seitsemän veljestä (‘Sieben Brüder’) von Aleksis Kivi, erschien 1870. Dies bedeutet, dass die früheren Epochen der europäischen Kultur, Renaissance und Barock, für die finnische Literaturgeschichte kaum von Bedeutung sind. Die finnische Literatur ist ein Produkt der
    [Show full text]