DOCSLIB.ORG

Digitalisaatio Opettajankoulutuksessa Tiistaina 11.9.2018 Klo 9.00–16.00 Paasitorni, Karl Lindahl -Sali, 1.5 Krs, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Digitalisaatio Opettajankoulutuksessa Tiistaina 11.9.2018 Klo 9.00–16.00 Paasitorni, Karl Lindahl -Sali, 1.5 Krs, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Opettajankoulutusfoorumin seminaari: Digitalisaatio opettajankoulutuksessa tiistaina 11.9.2018 klo 9.00–16.00 Paasitorni, Karl Lindahl -sali, 1.5 krs, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Itsearviointi lomakkeella 2018 Opettajankoulutuksen kehittämishankkeet Rahoituspäätökset 2017 2018 Haaga- HY 5 2017 ja 2018 Helia 1 HAMK 1 HY 2 ISY 3 HAMK 1 JY 6 ISY 1 LY 2 JY 2 OY 2 LY 1 TaY 2 OY 4 TY 2 Taideyliopi ÅA 2 sto 1 TaY 1 TY 5 ÅA 1 (Vaasa) 20 kpl 25 kpl PK 13.9.2017 Muut mukana olevat korkeakoulut Tiedot kuntayhteistyöstä opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden hankesuunnitelmien perusteella v. 2017 rahoitetut hankkeet v. 2018 rahoitetut hankkeet Askola, Aura, Enontekiö, Espoo, Eura, Eurajoki, Forssa, Hankasalmi, Hanko, Harjavalta, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ilmajoki, Imatra, Inari, Inkoo, Isokyrö, Joensuu, Jyväskylä, Jämsä, Järvenpää, Kajaani, Kangasala, Karkkila, Kauhajoki, Kauniainen, Keitele, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kempele, Kerava, Kirkkonummi, Kitee, Kittilä, Kokkola, Kolari, Kontiolahti, Korsnäs, Kotka, Kruunupyy, Kuopio, Kuortane, Kuusamo, Laitila, Lapinjärvi, Lapinlahti, Lappeenranta, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Liperi, Lohja, Loppi, Loviisa, Maalahti, Maarianhamina, Masku, Mikkeli, Muonio, Mustasaari, Muurame, Myrskylä, Mäntsälä, Mäntyharju, Naantali, Nokia, Nousiainen, Nurmijärvi, Närpiö, Oulu, Parainen, Pedersöre, Pelkosenniemi, Pello, Petäjävesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Pirkkala, Pori, Pornainen, Porvoo, Posio, Pukkila, Pyhäranta, Raahe, Raasepori, Raisio, Ranua, Rauma, Rautalampi, Riihimäki, Rovaniemi, Saarijärvi, Salla, Salo, Sastamala, Sauvo, Savukoski, Seinäjoki, Siilinjärvi, Simo, Sipoo, Siuntio, Sodankylä, Sonkajärvi, Tampere, Tervola, Tornio, Turku, Tuusula, Ulvila, Utsjoki, Uurainen, Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski, Vantaa, Varkaus, Vesanto, Vihti, Viitasaari, Vöyri, Ylitornio, Ylivieska, Ylöjärvi, Ypäjä 129 kuntaa *)Tiedot kuntayhteistyöstä hankesuunnitelmien perusteella Kuva: Ximfel1: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Finnish_municipalities_2017.png Muut mukana olevat yhteisöt, kuten koulutuksen järjestäjät PK 13.9.2017 Missä vaiheessa hanke etenee seuraavien väittämien suhteen? Ei Aloi- Valmis aloitettu tettu Hankkeelle on nimetty johtaja ja hankkeen toimijat tietävät johtajan. 0 1 31 Kunkin osallistuvan korkeakoulun ja toimijan osavastuu hankkeessa on sovittu. 1 1 29 Hankkeessa on selkeästi sovittu, millä tavalla hankkeessa toimitaan ja miten 1 3 27 yhteistyötä tehdään muiden korkeakoulujen kanssa. Hankkeessa on selkeästi sovittu, millä tavalla hankkeessa toimitaan ja miten 3 9 19 yhteistyötä tehdään kuntien kanssa. Hankkeelle myönnetyt resurssit on jaettu hankkeessa toimijoiden kesken. 1 6 23 Kunkin osallistuvan korkeakoulun ja toimijan osavastuu tulosten soveltamisessa 1 13 17 ja levittämisessä on sovittu. Hankkeessa on selkeästi sovittu, millä tavalla hankkeessa kehitettyjä 0 17 15 toimintamalleja ja muita tuotoksia levitetään. Hankkeessa on selkeästi sovittu, millä tavalla hankkeen etenemistä seurataan ja 0 17 15 arvioidaan ja millaisia kriteereitä arvioinnissa käytetään. Hankkeen tavoitteiden asettamisessa ja suunnittelussa hyödynnetään/on 0 15 17 hyödynnetty tutkimusta. Hankkeen tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa ja toteuttamisessa 0 15 17 hyödynnetään kotimaisia ja kansainvälisiä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Hankkeen tuloksia levitetään ja ne ovat muiden saatavilla. 0 25 7 Hankkeessa kehitettävät opettajankoulutuksen toimintamallit/mallit Opettajan osaamisen malli Opetus ja ohjaus Digitaalinen oppiminen ja uudet oppimisympäristöt Ohjatun harjoittelun kehittäminen Moniammatillinen yhteistyö Johtamisen kehittäminen sekä asiantuntijaverkosto- ja… Kulttuurisen moninaisuuden, -kielisyyden sekä kieli- ja… Tasa-arvoinen ja sukupuolitietoinen kasvatus Muu malli, mikä? Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden… Opettajankoulutuksen valinnat Korkeakoulut Perusopetus Toinen aste Varhaiskasvatus 0 10 20 30 PK 13.9.2017 Kuvaile lyhyesti hankkeessa kehitettävä toimintamalli, toimintaympäristö tai oppimateriaali • Hanke perustuu yhteiskehittelyyn, digitaaliseen mallintamiseen ja monimateriaalisuuteen, ja sen tavoitteena on edistää oppilaiden, opettajaopiskelijoiden ja opettajien sekä opettajankouluttajien valmiuksia uuden tiedon ja ideoiden luomiseen, yhteistoimintaan ja osaamisen kehittämiseen. • Hankkeessa kehitetään paikallisiin tarpeisiin soveltuvia toimintamalleja a) opettajien uranaikaiseen ammatilliseen kehittymiseen, b) yliopistojen ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyöhön sekä c) yliopistojen yhteistyöhön. • Vi strävar efter en verksamhetsmiljö där det digitala är integrerat i all undervisning inom lärarutbildningarna, men där både lärarutbildare och studenter samtidigt har ett kritiskt förhållningssätt till digitala verktyg. PK 13.9.2017 Miten hankkeen etenemistä on arvioitu… Hankkeen tavoitteiden toteutumista ja etenemistä arvioidaan tyeri tasolla: 1) Opettajankoulutusfoorumin kautta tulleet itsearvioinnit 2) Osallistuminen KARVIn auditointitoimenpiteisiin. 3) Väliraportointi 4) Ohjausryhmätyöskentely 5) Toimijoiden säännölliset tapaamiset 6) Tapaamiset kohderyhmien edustajien kanssa. 7) Opettajankoulutuksen henkilöstön kanssa yhteinen työskentely. 8) Opettajakorkeakoulujen neuvottelukuntien ja yhteistyöryhmien kokoukset. Hankkeen kohderyhmä/-ryhmät 0 5 10 15 20 25 Lastentarhanopettajan peruskoulutus Luokanopettajan peruskoulutus Aineenopettajan peruskoulutus Erityisopettajan peruskoulutus Opinto-ohjaajakoulutus Ammatillinen opettajankoulutus Johtamiskoulutus Lastentarhanopettajien täydennyskoulutus - Luokanopettajien täydennyskoulutus Aineenopettajien täydennyskoulutus Opinto-ohjaajien täydennyskoulutus Erityisopettajien täydennyskoulutus Ammatillinen täydennyskoulutus Johtaminen täydennyskoulutus Täydennyskoulutus+ Peruskoulutus Täydennyskoulutus+ perehdyttämis koulutus Opettajaopiskelijat Kuinka monen opettajan kanssa kaikkiaan työskenneltiin vuoden 2018 aikana? 0 1-5 6-10 11-20 21-50 51-100 101-200 201-400 401-1000 1001-2000 yli 2000 Kuinka monen opettajankouluttajan kanssa kaikkiaan työskenneltiin vuoden 2018 aikana? 0 1-5 6-10 11-20 21-50 51-100 101-200 201-400 401-1000 1001-2000 yli 2000 Kuinka moni opettajaopiskelija on kohdannut hankkeessa vuoden 2018 aikana? 0 1 2 3 4 5 6 0 1-5 6-10 11-20 21-50 51-100 101-200 201-400 401-1000 1001-2000 yli 2000 Mitä ja miten sähköisiä vuorovaikutuskanavia käytettiin 2018? Missä määrin opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa mainitut tavoitteet on hankkeessa saavutettu (1= ei ole … 4 = on saavutettu) Hankkeen johtaminen on vuorovaikutteista Hankkeen koordinointi auttaa edistämään hankkeen tavoitteita Hankkeen johtaminen on tavoitteista Tutkimukseen tukeutuminen tutkintovaatimusten kehittämisessä Opiskelijavalintojen kehittäminen Innostavan ja ajankohtaisen koulutuksen kehittäminen Opettajankoulutuksen rakenteiden uudistaminen Yhteistyön tiivistäminen (ainelaitos – OKL – harj.koulu….) Vertaistuen ja yhteistyön mallien kehittäminen Tutkimuslähtöisyys opettajankoulutuksessa Opettajankoulutusta profiloivan teeman kehittäminen Yhdessä tekemisen kulttuurin vahvistaminen Oppilaitosten strateginen johtaminen Oppijalähtöisyys opettajankoulutuksessa Perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen kokonaisuuden… 2017 Valmiudet osallistua yhteistyöhön oppilaitoksen ulkopuolisten… 2018 Opettajankoulutuksen ohjelmien/tutkintovatimusten/tutkintojen… Tavoite ei ole 1,00 2,00 3,00 Tavoite on saavutettu saavutettu Missä määrin opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa mainitut tavoitteet on hankkeessa saavutettu Verkostoitumisen tukeminen Opettajankoulutuksen työtapojen kehittäminen Opettajankouluttajien ammatillisen osaamisen kehittyminen Opiskelijoiden uutta luovan asiantuntijuuden kehittyminen Tutkimukseen tukeutuminen opettajankoul. oppimisympäristöjen… Opettajankoulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen Valmiudet osallistua yhteistyöhön oppilaitoksessa Pedagogisten opintojen uudistaminen Opettajien/opettajaopiskelijoiden kansainvälistyminen Tarvekartoituksiin ja tavoitteisiin perustuvien oppilaitosten… Digitaalisten välineiden käytön kehittyminen Opettajaopiskelijoiden/opettajien tutkimusosaamisen kehit. … Tarvekartoituksiin ja tavoitteisiin perustuvien kehittymisuun. teke… Opettajatarpeen ja opettajien osaamistarpeiden ennakointi Kehitettyjen toimintamallien integroituminen osaksi koulutusta… 2017 Opettajankouluttajien kansainvälisyysosaamisen kehittyminen 2018 Valmiudet osallistua oppilaitoksen kehittämiseen Tavoite ei ole 1,00 2,00 3,00 Tavoite on saavutettu saavutettu Missä määrin hankkeessa on onnistuttu seuraavissa asioissa vastausajankohtaan mennessä (hankkeen prosessi) Hankkeessa toimitaan tutkimusperustaisesti Hankkeessa toimitaan vuorovaikutteisesti Hankkeessa toimitaan tavoitteellisesti Tapaamiset ja työskentely rytmittyvät tarkoituksenmukaisesti Toimijat verkostoituvat yksikön sisällä Hankkeessa tehdään yhteistyötä asiantuntijaverkostojen kanssa Opettajankouluttajat/opettajat osallistuvat hankkeeseen… Hankkeessa tehdään yhteistyötä kansallisten opetuksen ja… Opettajankouluttajat/opettajat ovat mukana asettamassa tavoit. … Kohdehenkilöiden lähtötilanne otetaan huomioon Toimijat verkostoituvat ulkopuolisten asiantuntijoiden … Hankkeessa tehdään yhteistyötä muiden sidosryhmien, kuten… Hankkeessa tuotetaan malleja opettajankouluttajien … 2017 Opiskelijoilla on aktiivinen rooli hankkeessa 2018 Ei ole1,00 2,00 3,00 On onnistuttu onnistuttu Missä määrin hankkeessa on onnistuttu seuraavissa asioissa vastausajankohtaan mennessä Opettajankouluttajat oppivat arviointimenetelmiä Hankkeessa tehdään yhteistyötä kansainvälisten
Load more

Recommended publications
  • Suomalaisten Vapaapalokuntien Rakennushistoriaa
    Johanna Hakanen SUOMALAISTEN VAPAAPALOKUNTIEN RAKENNUSHISTORIAA Aatteen taloja arkkitehtuurin rajoilla SUOMALAISTEN VAPAAPALOKUNTIEN RAKENNUSHISTORIAA Aatteen taloja arkkitehtuurin rajoilla Suomalaisten vapaapalokuntien rakennushistoriaa – Aatteen taloja arkkitehtuurin rajoilla 2. korjattu painos Aalto-yliopisto julkaisusarja TAIDE+MUOTOILU+ARKKITEHTUURI 6/2018 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos, Arkkitehtuurin historia © tekijä ja Aalto-yliopisto Graafinen muotoilu M-L Muukka ISBN (PDF) 978-952-60-8298-1 Espoo 2018 Johanna Hakanen Suomalaisten vapaapalokuntien RAKENNUSHISTORIAA Aatteen taloja arkkitehtuurin rajoilla LisensiaatintYÖN TIIVISTELMÄ Tutkimus kuvaa suomalaisen vapaapalokuntaliikkeen rakennushistoriaa ja sen synnyttämää arkkitehtuuria esimerkkinä suomalaisten kansanliikkeiden rakennusperinnöstä, jota tarkastellaan seurantalona tunnetun rakennustyypin alla. Vastauksia etsitään kolmeen kysymykseen: Miten vapaapalokuntien arkkitehtuuri ja ra- kennustyypit muotoutuivat? Mitä, minne ja miksi palokunnat rakensivat eri ajanjaksoina? Mikä on vapaa- palokuntien vanhimman rakennusperinnön nykytila ja tulevaisuus? Vapaapalokuntien rakentamia kokoushuoneistoja, kalustorakennuksia ja tanssipaviljonkeja kuvataan 1880-luvulta 1950-luvulle. Tarkasteltava ajanjakso käsittää vapaapalokuntien kehityksen vapaaehtoisuu- teen perustuvasta kansanliikkeestä osaksi kunnallista palo- ja pelastustoimea. Vapaapalokuntien rakentami- sen taustalta ovat 1800-luvun lopulla Suomessa laajaa kannatusta saaneet kansanliikkeet,
    [Show full text]
  • C O N F E R E N C E Helsinki 2019 1 4 T H February
    CONFERENCE HELSINKI 2019 14TH FEBRUARY HELSINKI CONGRESS PAASITORNI WELCOME WELCOME It is absolutely wonderful that the Wood from Finland I wish you warmly welcome to Wood from Finland Con- conference has become an interesting and annual event in frerence Education program event. Helsinki. It tells a lot about how important international trade is to the participants and Finland in general. Sawn timber Finnish Wood Industry is lacking professionals. In recent is a traditional product, but it is still modern, ecological and years, many schools focusing on “wood” have been shut down. an important building material. Its markets are growing. It Professors of main wood universities in Europe and other ed- deserves conferences and shared moments – like the one we are ucation professionals will gather at Paasitorni to discuss how having here today. We are grateful that you have all come to Finnish and whole European Wood education can be improved! Helsinki. Welcome! In the timber trade, economic fluctuation is familiar to us all, but the timing and strength is always a surprise. The individ- Markus Luodelahti uals working with sawn timber, however, are not weak boys or girls. We all have faith in our industry. We are pleased to also The Association of Finnish Sawmillmen, chairman welcome our Minister of Education, Sanni Grahn-Laasonen, to open the conference day – which also has an accompanying event that focuses on making teaching and training stronger in the woodworks industry. It is great that we are all here – in record crowds! Welcoming you all here with thanks, Pekka Kopra Finnish Sawmills Association, chairman EDUCATION Education Conference is part of Sahaajakisälli - program 2 WOOD FROM FINLAND CONFERENCEHappy 2019 Valentine’s Day WOOD FROM FINLAND CONFERENCE 2019 3 PROGRAM PROGRAM MARKETING & EDUCATION EDUCATION 13 - 16 KARL LINDAHL 9.00-12.OO CONGRESS HALL 13 - 18.30 CONGRESS HALL 13.00 ”Welcome and Education needs of Sawmill Industry” Mr.
    [Show full text]
  • Suomen Taidehistoria 2011.Pdf
    HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI SUOMEN TAIDEHISTORIA Runkomoniste kevät 2011 Taidehistoria Helsingin yliopisto SUOMEN TAIDEHISTORIAN PERUSTUNTEMUKSEN KURSSI, KL 2011, TTA 120E, OHJELMA Vastuuhenkilö yliopistonlehtori Markus Hiekkanen ([email protected]) Jakso 1 ti 18.1. Ville Lukkarinen ja Markus Hiekkanen, Kurssin johdanto, klo 10–12 to 20.1. Markus Hiekkanen, Keskiajan taide, 10–13 ti 25.1. Markus Hiekkanen, Keskiajan taide, 10–13 to 27.1. Markus Hiekkanen, Keskiajan taide, 10–13 ti 1.2. Anja Kervanto Nevanlinna, Kaupunkirakennustaide, 10–13 to 3.2. Anja Kervanto Nevanlinna, Kaupunkirakennustaide, 10–13 ti 8.2. Markus Hiekkanen, 1500–1600-luvut, 10–13 to 10.2. Ville Lukkarinen, 1700-luvun arkkitehtuuri, 10–13 ti 15.2. Ville Lukkarinen, 1700-luvun arkkitehtuuri, 10–12 to 17.2. Elina Räsänen, 1700-luvun ja 1800-luvun alun kuvataide, 10–12 ti 22.2. Anne-Maria Pennonen, 1800-luvun kuvataide, 10–12 to 24.2. Ville Lukkarinen, Kuvataide 1870–1900, 10–12 ti 1.3. Anja Kervanto Nevanlinna, 1800-luvun arkkitehtuuri, 10–12 to 3.3. Anja Kervanto Nevanlinna, 1800-luvun arkkitehtuuri, 10–12 Jakson 1 kuulustelu ti 15.3. klo 10–13 auditoriumissa XV ja uusintakuulustelu ma 28.3. klo 10– 13 taidehistorian opintosalissa Jakso 2 to 17.3. Juha Jämbäck, 1700–1800-lukujen taidekäsityö, 10–13 ti 22.3. Juha Heikki Tihinen, 1800-luvun kuvanveisto, 10–13 to 24.3. Pinja Metsäranta, 1800- ja 1900-luvun taitteen arkkitehtuuri, 10–12 ti 29.3. Pinja Metsäranta, Arkkitehtuuri noin 1900–1950, 10–13 to 31.3. Juhana Lahti, Arkkitehtuuri 1950–, 10–13 ti 5.4.
    [Show full text]
  • Suomen Taidehistorian Runkomoniste Kevät 2012
    SUOMEN TAIDEHISTORIA Runkomoniste kevät 2012 Taidehistoria Helsingin yliopisto Julkaistu oikeudenhaltijoiden luvalla. Ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman eri lupaa. Julkaisun saa tulostaa tai tallentaa opiskelua, opetusta ja tutkimusta varten. 1 SUOMEN TAIDEHISTORIAN PERUSTUNTEMUKSEN KURSSI, KL 2012 TTA 120E, 5 + 5 op., tunnisteet 402433 ja 402434 Tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 tai 10–13, auditorium XV Vastuuhenkilö yliopistonlehtori Renja Suominen-Kokkonen ([email protected]) Jakso 1 Ti 17.1. Ville Lukkarinen ja Renja Suominen-Kokkonen, Kurssin johdanto, klo 10–12 To 19.1. Markus Hiekkanen, Johdanto jaksoon 1 ja keskiajan taide noin 1200–1500-luvun alkupuoli, 1, 10–13 Ti 24.1. Markus Hiekkanen, Keskiajan taide 1200–1500-luvun alkupuoli, 2, 10–12 To 26.1. Markus Hiekkanen, Keskiajan taide 1200–1500-luvun alkupuoli, 3, 10–12 Ti 31.1. Anja Kervanto Nevanlinna, Kaupunkirakennustaide 1, 10–13 To 2.2. Anja Kervanto Nevanlinna, Kaupunkirakennustaide 2, 10–12 Ti 7.2. Renja Suominen-Kokkonen, Taide 1500-luvun alkupuolelta noin vuoteen 1700, 10–12 To 9.2. Ville Lukkarinen, Arkkitehtuuri noin 1700–1800, 10–12 Ti 14.2. Ville Lukkarinen, Arkkitehtuuri noin 1800–1850, 10–12 To 16.2. Renja Suominen-Kokkonen, Kuvataide noin 1700–1800, 10–12 Ti 21.2. Anne-Maria Pennonen, Kuvataide noin 1800–1870, 10–12 Jakson 1 kuulustelu to 1.3. klo 10–13 auditoriumissa XV ja uusintakuulustelu ti 13.3. klo 10–13 taidehistorian opintosalissa Jakso 2 To 15.3. Ville Lukkarinen, Kuvataide noin 1870–1905, 10–12 Ti 20.3. Renja Suominen-Kokkonen, Arkkitehtuuri noin 1850–1890, 10–12 To 22.3.
    [Show full text]
  • Rakennusalan Tapahtumia Eri Vuosikymmeninä
    RIL-Seniorit RAKENNUSALAN TAPAHTUMAT Historiaryhmä Toimintasuunnitelman kohta 8 180108 1 (25) RAKENNUSALAN TAPAHTUMIA ERI VUOSIKYMMENINÄ Sisältö - RAKENNUSALAN TAPAHTUMIA - MOOTTORITEIDEN RAKENTAMINEN - RAUTATEIDEN RAKENTAMINEN - RAKENNUSALAN HALLINNON KEHITTYMINEN - Ministeriöt - Rakennushallinto - Tiehallinto - Rautatiehallinto - Vesistö- ja vesiliikennehallinto - Ilmailuhallinto - Ajoneuvohallinto - Liikennevirasto - Liikenneturvallisuusvirasto (Trafi) - ELY-keskukset - RAKENNUSALAN JÄRJESTÖT - RAKENNUSALAN YHDISTYKSIÄ - RAKENNUSALAN OPETUS - RAKENNUSALAN LEHDET - RAKENNUSALAN VIENTIHANKKEITA RIL-Seniorit RAKENNUSALAN TAPAHTUMAT Historiaryhmä Toimintasuunnitelman kohta 8 180108 2 (25) RAKENNUSALAN TAPAHTUMIA -1900-luku - Kansallisteatteri 1902 (Onni Tarjanne) - Hvitträsk, Kirkkonummi, 1903 (Gesellius, Lindgren, Saarinen) - Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan rakennus (Vanha Poli) 1903 (Karl Lindahl, Valter Thomé) - Ensimmäinen valtion betonitalo, Viipuri, 1905 - Suvilahden höyryvoimalaitoksen betoninen rakennus, Helsinki, 1908 - Ensimmäinen teräsbetonisilta, Loviisa-Vesijärvi -radan ylikulkusilta Harjukadulla Lahdessa, 1909. Suunnitteli ja rakensi Otto Weyerstall, Helsingin Sementti- ja Asfalttiliike. - Helsingissä ensimmäiset sähköraitiovaunut 1900; kantakaupungin viimeinen hevosvetoinen raitio- linja lopetettiin 1901 - Turussa sähköraitiotie 1908, lopetettiin 1972 - Tampereen tuomiokirkko 1907 (Lars Sonck, seinämaalausten tekijänä Hugo Simberg) 1910-luku - Outokummun kuparimalmio löydettiin 1910 - Suomen ensimmäinen vesitorni,
    [Show full text]
  • Charlotte Ashby Phd Thesis
    WORDS AND DEEDS: NATIONAL STYLE VERSUS MODERNITY IN FINNISH ARCHITECTURE, 1890-1916: THE WRITINGS OF VILHO PENTTILÄ AND THE ARCHITECTURE OF FINANCIAL INSTITUTIONS Volume 1 Charlotte Ashby A Thesis Submitted for the Degree of PhD at the University of St Andrews 2007 Full metadata for this item is available in Research@StAndrews:FullText at: http://research-repository.st-andrews.ac.uk/ Please use this identifier to cite or link to this item: http://hdl.handle.net/10023/318 This item is protected by original copyright This item is licensed under a Creative Commons Licence WORDS AND DEEDS: NATIONAL STYLE VERSUS MODERNITY IN FINNISH ARCHITECTURE 1890-1916: THE WRITINGS AND WORK OF VILHO PENTTILÄ AND THE ARCHITECTURE OF FINANCIAL INSTITUTIONS VOLUME 1 CHARLOTTE ASHBY Submitted in application of the degree of Ph.D in the University of St Andrews, 4th September 2006. ABSTRACT This thesis examines the question of the extent to which the concept of a National Style dominated architectural production in Finland between 1890 and 1916. The thesis maintains that National Style ideas should be understood as one of a number of impulses emerging in Finnish architecture in the 1890s. This point is explored through analysis of the writings of the architect, journalist and Finnish nationalist Vilho Penttilä. His writings reveal that alongside the National Style he was also concerned with the general question of architectural reform in Finland. This thinking included new ideas on the role that materials, construction and new technology should play in shaping architectural design. Alongside this ran interest in the development of a new language of architectural ornament capable of expressing the character of the building and the society who used it.
    [Show full text]
  • Monumenteista Tanssiaskeliin
    Monumenteista tanssiaskeliin –ja Taiteiden kulttuurin Viipuri 1856–1944 TOIMITTEITA ! KIRJALLISUUSSEURAN ! SUOMALAISEN ! VIIPURIN Monumenteista tanssiaskeliin Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 22 Toim. Anna Ripatti ja Nuppu Koivisto VSKS VIIPURIN!SUOMALAISEN! KIRJALLISUUSSEURAN! TOIMITTEITA 22 Monumenteista tanssiaskeliin Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 TOIM. ANNA RIPATTI JA NUPPU KOIVISTO Kannen kuva: Viktor Svaetichinin maalaus Vesiportinkatu ja kellotorni (1905). Kuva: Lahden historiallinen museo: VHM ryhmä L: LHMVHMLT9115:303. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 Toimittaneet: Anna Ripatti (osan toimittaja) Nuppu Koivisto (osan toimittaja) Anu Koskivirta (sarjan päätoimittaja) H. K. Riikonen (sarjan päätoimittaja) Sanna Supponen (sarjan toimitussihteeri ja kuvatoimittaja) Taitto ja graafinen suunnittelu: Eemeli Nieminen SBN 978-952-69280-4-3 (sid.) ISBN 978-952-69280-5-0 (PDF) ISSN: 1236-4304 (sarja) Painettu: 2020, Digipaino Kirjaksi.net Painosmäärä: 300 kpl Ensimmäinen painos. Julkaisija: Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ry, Helsinki Sisällys 6 Anna Ripatti ja Nuppu Koivisto: Viipurin kulttuurihistoriaa kartoittamassa Esittävät taiteet ja kulttuurielämä 22 Riikka Siltanen: Richard Faltin ja Viipurin taidemusiikkielämän rakentuminen 1856–1869 66 Nuppu Koivisto: Eurooppalaiset naisten salonkiorkesterit Viipurissa 1870-luvulta sisällissotaan 94 Johanna Laakkonen: Tanssia ja tanssijoita Viipurissa 119 Pentti Paavolainen:
    [Show full text]