DOCSLIB.ORG

C O N F E R E N C E Helsinki 2019 1 4 T H February

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

CONFERENCE HELSINKI 2019 14TH FEBRUARY HELSINKI CONGRESS PAASITORNI WELCOME WELCOME It is absolutely wonderful that the Wood from Finland I wish you warmly welcome to Wood from Finland Con- conference has become an interesting and annual event in frerence Education program event. Helsinki. It tells a lot about how important international trade is to the participants and Finland in general. Sawn timber Finnish Wood Industry is lacking professionals. In recent is a traditional product, but it is still modern, ecological and years, many schools focusing on “wood” have been shut down. an important building material. Its markets are growing. It Professors of main wood universities in Europe and other ed- deserves conferences and shared moments – like the one we are ucation professionals will gather at Paasitorni to discuss how having here today. We are grateful that you have all come to Finnish and whole European Wood education can be improved! Helsinki. Welcome! In the timber trade, economic fluctuation is familiar to us all, but the timing and strength is always a surprise. The individ- Markus Luodelahti uals working with sawn timber, however, are not weak boys or girls. We all have faith in our industry. We are pleased to also The Association of Finnish Sawmillmen, chairman welcome our Minister of Education, Sanni Grahn-Laasonen, to open the conference day – which also has an accompanying event that focuses on making teaching and training stronger in the woodworks industry. It is great that we are all here – in record crowds! Welcoming you all here with thanks, Pekka Kopra Finnish Sawmills Association, chairman EDUCATION Education Conference is part of Sahaajakisälli - program 2 WOOD FROM FINLAND CONFERENCEHappy 2019 Valentine’s Day WOOD FROM FINLAND CONFERENCE 2019 3 PROGRAM PROGRAM MARKETING & EDUCATION EDUCATION 13 - 16 KARL LINDAHL 9.00-12.OO CONGRESS HALL 13 - 18.30 CONGRESS HALL 13.00 ”Welcome and Education needs of Sawmill Industry” Mr. Tommi Sneck, Koskisen Oy 8.00 Registration and coffee (Congress Hall Foyer) 13.00 ”Softwood outlook, China” 13.15 ”Sahaajakisälli -program” 9.00 ”Welcome” Ms. Anna Ni, Senior Advisor, Ms. Nina Kokkonen, Häme University of Applied Sciences, Mr. Mika Vanhanen, Lahti University of Mr. Pekka Kopra, Managing Director, Westas Oy, Chairman Wood from Finland Applied Sciences of Finnish Sawmills Association 13.25 ” ”Outlook of global chemical pulp 13.30 ”New Vocational Education in Finland” 9.15 ”Economic Outlook” supply and demand – Finnish perspective” Ms. Anni Miettunen & Ms. Inga Sihvo, Finnish National Agency for Education Mr. Jan von Gerich, Chief Analyst, Nordea Bank Ms. Teija Konttori, Vision Hunters 13.45 ”Future of Sawmill Industry Education in Finland” Ms. Silja Kostia, Lahti University of 9.45 ”Opening of the Wood from Finland Conference 2019” 13.50 Coffee (Congress Hall Foyer) Applied Sciences Ms. Sanni Grahn-Laasonen, Minister of Education 14.20 Market discussion 14.00 Coffee 10.00 ”The Sawmill Industry - Handbook”, 16.00 End of the seminar 14.30 ”University presentation ”Duale Hochschule Baden-Württemberg Mosbach, Germany” Mr. Hubert Speth Mr. Ilkka Tarvainen, Lahti University of Applied Sciences and Chairman of seminar Mr. Pauli Aaltonen, Mr. Esa Mikkonen, Polar Timber, UK 14.45 ”University presentation ”Rosenheim UAS, Germany” TOGETHER Sales Director, JPJ-Wood Oy EDUCATION 10.10 ”Finnish Sawmill Industry Update” MARKETING Mr. Andreas Michanickl 18.00 Drinks Mr. Kai Merivuori, Managing Director, Finnish Sawmills 15.00 Panel Discussion ”Wood Technology Education” Helsinki Congress Paasitorni, Entrance Hall 10.30 Break (Congress Hall Foyer) Participants: Salzburg UAS, Austria / Günter Berger, Sopron, Hungary / Laszlo Bejo, Zvolen, Slovakia / 18.30 Dinner 11.00 ”Global softwood trade Outlook” Hubert Palus, Rosenheim UAS, Germany / Andreas Michanickl , Mosbach, Germany / Hubert Speth, Helsinki Congress Paasitorni, Congress Hall Mr. Russell Taylor, Managing Director, FEA-Canada Tallin, Estonia / Jaan Kers, Aalto, Helsinki / Lauri Rautkari, Lahti UAS / Ilkka Tarvainen (WOOD MARKETS) 16.00 End of the seminar 12.00 Lunch (Restaurant Paasi) Chairman of seminar Mr. Tommi Sneck, Koskisen Oy changes possible PEKKA KOPRA JAN VON GERICH SANNI GRAHN-LAASONEN RUSSELL TAYLOR ANNA NI KAI MERIVUORI Managing Director, WESTAS OY Chief Analyst Minister of Education Managing Director Senior Advisor Managing Director Chairman of Finnish Sawmills Association NORDEA BANK kuvaaja:Lauri Heikkinen/valtioneuvoston kanslia FEA-Canada (WOOD MARKETS) Wood from Finland FINNISH SAWMILLS 4 WOOD FROM FINLAND CONFERENCE 2019 WOOD FROM FINLAND CONFERENCE 2019 5 DINNER 14th February 2019 Cocktail at 18 Entrance Hall Dinner at 18.30 Congress Hall Cold smoked white fish, dill pea purée, white fish roe, sea water jelly and rye bread *** A NEW DIMENSION Grilled Finnish beef tenderloin, cep potato gratin, fried truffle leak and dark sherry sauce OF ROAD TRANSPORT *** LOGISTICS Hazelnut chocolate mousse, mocha cake, The end of era of emails, apricot coulis and vanilla excels and text messages mascarpone in transport *** Coffee & avec *** Riesling vom Kalkstein KWV Cathedral Cellar Triptych *** 6 WOOD FROM FINLAND CONFERENCE 2019 WOOD FROM FINLAND CONFERENCE 2019 7 FINLAND TOP10 EXPORT TOP20 EXPORT Whitewood 12/2018 12/2017 change 12/2018 12/2017 change 1000 cbm 1000 cbm % €/cbm €/cbm % CN China 791 1270 -38 198,82 195,71 2 TOP 20 Export Countries of Finnish Sawn Softwood DE Germany 453 437 4 215,78 205,18 5 1 400 1 200 FR France 403 421 -4 216,86 205,99 5 1 000 JP Japan 334 375 -11 233,45 223,78 4 800 GB UK 238 230 3 210,16 199,35 5 600 IL Israel 203 221 -8 181,04 165,55 9 1000cbm 400 EG Egypt 200 145 38 151,41 115,50 31 200 NL Nederlands 195 218 -11 201,46 186,10 8 0 EE Estonia 153 140 9 201,95 186,49 8 UK Italy Spain Israel China Egypt Japan France Poland Algeria Austria Tunisia Estonia Holland Belgium Germany Denmark AT Austria 118 102 16 234,33 220,29 6 Morrocco South-Korea Saudi-Arabia All countries 3715 4332 -14 206,53 194,08 6 Other countries Whitewood Redwood Planed Gluelam Redwood 12/2018 12/2017 change 12/2018 12/2017 change 14.3.2019 Source: EUROSTAT 1 1000 cbm 1000 cbm % €/cbm €/cbm % EG Egypt 1082 1152 -6 165,80 142,69 16 DZ Algeria 517 273 89 222,77 204,51 9 JP Japan 481 488 -1 2 2 7,62 216,17 5 Export of Sawn Softwood from Finland GB UK 382 401 -5 221,51 202,64 9 5 CN China 274 444 -38 189,86 164,53 15 4,5 IL Israel 233 253 -8 188,74 167,57 13 MA Morrocco 229 247 -7 183,67 164,26 12 4 EE Estonia 218 233 -6 214,99 197,37 9 3,5 SA Saudi-Arabia 124 126 -2 194,91 167,95 16 3 TN Tunisia 98 81 21 197,08 193,47 2 2,5 Million Million cbm/12 month All countries 4256 4368 -3 200,87 179,06 12 2 White- & redwood 7971 8700 -8 203,51 186,54 9 1,5 12 source:EUROSTAT 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Whitewood 12 month Redwood 12 month Algeria REDWOOD +89% 8.3.2019 Source: Finnish Customs/EUROSTAT 2 8 WOOD FROM FINLAND CONFERENCE 2019 WOOD FROM FINLAND CONFERENCE 2019 9 Export from Finland FINLAND 11000 10000 9000 8000 7000 Finland is enjoying its third consecutive year of economic recovery, and the 6000 unemployment rate has declined to its lowest level since 2011. Growth in 2018 is 5000 expected to be 2.8 percent. But it is likely to slow next year as global demand slows and 1000cbm 4000 financial conditions tighten. There are downside risks to this outlook, such as from an increase in trade protectionism. And over the long term, growth is likely to be lower than 3000 what has been seen recently, unless productivity growth permanently increases. 2000 1000 Hence, the challenge is to make the economy more dynamic. Recent reforms have made 0 Finnish exports more cost competitive and helped to boost employment. But the job 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019F is not yet done: unemployment rates remain persistently high in some regions despite ample vacancies in others, and productivity growth is still below what was seen before Whitewood Redwood Planed the crisis rates, despite the strength of the recovery. The focus of reforms should be on increasing labor market dynamism while maintaining a strong safety net. This means more flexibility about setting wages at the firm level and changing unemployment 12.3.2019 Source: EUROSTAT 1 benefits to increase job search soon after losing employment. Other policies may be needed to aid regional labor mobility. Because growth is likely to slow, there is a need to continue to rebuild fiscal buffers. The 2019 budget implies a moderate tightening; going forward, fiscal policy should concentrate on raising the effectiveness of public spending, alongside policies to boost potential growth. The financial system is sound. The authorities should continue to keep a close eye on banks’ exposures to real estate. The size of the banking sector has increased 8,7 11,8 2,9 substantially with the recent redomicile of Nordea to Finland, which increases demands Mcbm Mcbm Mcbm on supervision and heightens the importance of continued close regional cooperation (+1 %) and preparedness for crises. Households’ exposures are also important. To protect borrowers, it would be good for the authorities to have more so-called “macroprudential” tools and access to better data, such as from a comprehensive positive credit registry. The growth in consumer credit raises the question of whether some borrowers are sufficiently informed about the conditions of their loans—extra consumer protection FINNISH EXPORT PRODUCTION CONSUMPTION measures should be considered.
Recommended publications
  • Suomalaisten Vapaapalokuntien Rakennushistoriaa

    Suomalaisten Vapaapalokuntien Rakennushistoriaa

    Johanna Hakanen SUOMALAISTEN VAPAAPALOKUNTIEN RAKENNUSHISTORIAA Aatteen taloja arkkitehtuurin rajoilla SUOMALAISTEN VAPAAPALOKUNTIEN RAKENNUSHISTORIAA Aatteen taloja arkkitehtuurin rajoilla Suomalaisten vapaapalokuntien rakennushistoriaa – Aatteen taloja arkkitehtuurin rajoilla 2. korjattu painos Aalto-yliopisto julkaisusarja TAIDE+MUOTOILU+ARKKITEHTUURI 6/2018 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos, Arkkitehtuurin historia © tekijä ja Aalto-yliopisto Graafinen muotoilu M-L Muukka ISBN (PDF) 978-952-60-8298-1 Espoo 2018 Johanna Hakanen Suomalaisten vapaapalokuntien RAKENNUSHISTORIAA Aatteen taloja arkkitehtuurin rajoilla LisensiaatintYÖN TIIVISTELMÄ Tutkimus kuvaa suomalaisen vapaapalokuntaliikkeen rakennushistoriaa ja sen synnyttämää arkkitehtuuria esimerkkinä suomalaisten kansanliikkeiden rakennusperinnöstä, jota tarkastellaan seurantalona tunnetun rakennustyypin alla. Vastauksia etsitään kolmeen kysymykseen: Miten vapaapalokuntien arkkitehtuuri ja ra- kennustyypit muotoutuivat? Mitä, minne ja miksi palokunnat rakensivat eri ajanjaksoina? Mikä on vapaa- palokuntien vanhimman rakennusperinnön nykytila ja tulevaisuus? Vapaapalokuntien rakentamia kokoushuoneistoja, kalustorakennuksia ja tanssipaviljonkeja kuvataan 1880-luvulta 1950-luvulle. Tarkasteltava ajanjakso käsittää vapaapalokuntien kehityksen vapaaehtoisuu- teen perustuvasta kansanliikkeestä osaksi kunnallista palo- ja pelastustoimea. Vapaapalokuntien rakentami- sen taustalta ovat 1800-luvun lopulla Suomessa laajaa kannatusta saaneet kansanliikkeet,
  • Suomen Taidehistoria 2011.Pdf

    Suomen Taidehistoria 2011.Pdf

    HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI SUOMEN TAIDEHISTORIA Runkomoniste kevät 2011 Taidehistoria Helsingin yliopisto SUOMEN TAIDEHISTORIAN PERUSTUNTEMUKSEN KURSSI, KL 2011, TTA 120E, OHJELMA Vastuuhenkilö yliopistonlehtori Markus Hiekkanen ([email protected]) Jakso 1 ti 18.1. Ville Lukkarinen ja Markus Hiekkanen, Kurssin johdanto, klo 10–12 to 20.1. Markus Hiekkanen, Keskiajan taide, 10–13 ti 25.1. Markus Hiekkanen, Keskiajan taide, 10–13 to 27.1. Markus Hiekkanen, Keskiajan taide, 10–13 ti 1.2. Anja Kervanto Nevanlinna, Kaupunkirakennustaide, 10–13 to 3.2. Anja Kervanto Nevanlinna, Kaupunkirakennustaide, 10–13 ti 8.2. Markus Hiekkanen, 1500–1600-luvut, 10–13 to 10.2. Ville Lukkarinen, 1700-luvun arkkitehtuuri, 10–13 ti 15.2. Ville Lukkarinen, 1700-luvun arkkitehtuuri, 10–12 to 17.2. Elina Räsänen, 1700-luvun ja 1800-luvun alun kuvataide, 10–12 ti 22.2. Anne-Maria Pennonen, 1800-luvun kuvataide, 10–12 to 24.2. Ville Lukkarinen, Kuvataide 1870–1900, 10–12 ti 1.3. Anja Kervanto Nevanlinna, 1800-luvun arkkitehtuuri, 10–12 to 3.3. Anja Kervanto Nevanlinna, 1800-luvun arkkitehtuuri, 10–12 Jakson 1 kuulustelu ti 15.3. klo 10–13 auditoriumissa XV ja uusintakuulustelu ma 28.3. klo 10– 13 taidehistorian opintosalissa Jakso 2 to 17.3. Juha Jämbäck, 1700–1800-lukujen taidekäsityö, 10–13 ti 22.3. Juha Heikki Tihinen, 1800-luvun kuvanveisto, 10–13 to 24.3. Pinja Metsäranta, 1800- ja 1900-luvun taitteen arkkitehtuuri, 10–12 ti 29.3. Pinja Metsäranta, Arkkitehtuuri noin 1900–1950, 10–13 to 31.3. Juhana Lahti, Arkkitehtuuri 1950–, 10–13 ti 5.4.
  • Suomen Taidehistorian Runkomoniste Kevät 2012

    Suomen Taidehistorian Runkomoniste Kevät 2012

    SUOMEN TAIDEHISTORIA Runkomoniste kevät 2012 Taidehistoria Helsingin yliopisto Julkaistu oikeudenhaltijoiden luvalla. Ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman eri lupaa. Julkaisun saa tulostaa tai tallentaa opiskelua, opetusta ja tutkimusta varten. 1 SUOMEN TAIDEHISTORIAN PERUSTUNTEMUKSEN KURSSI, KL 2012 TTA 120E, 5 + 5 op., tunnisteet 402433 ja 402434 Tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 tai 10–13, auditorium XV Vastuuhenkilö yliopistonlehtori Renja Suominen-Kokkonen ([email protected]) Jakso 1 Ti 17.1. Ville Lukkarinen ja Renja Suominen-Kokkonen, Kurssin johdanto, klo 10–12 To 19.1. Markus Hiekkanen, Johdanto jaksoon 1 ja keskiajan taide noin 1200–1500-luvun alkupuoli, 1, 10–13 Ti 24.1. Markus Hiekkanen, Keskiajan taide 1200–1500-luvun alkupuoli, 2, 10–12 To 26.1. Markus Hiekkanen, Keskiajan taide 1200–1500-luvun alkupuoli, 3, 10–12 Ti 31.1. Anja Kervanto Nevanlinna, Kaupunkirakennustaide 1, 10–13 To 2.2. Anja Kervanto Nevanlinna, Kaupunkirakennustaide 2, 10–12 Ti 7.2. Renja Suominen-Kokkonen, Taide 1500-luvun alkupuolelta noin vuoteen 1700, 10–12 To 9.2. Ville Lukkarinen, Arkkitehtuuri noin 1700–1800, 10–12 Ti 14.2. Ville Lukkarinen, Arkkitehtuuri noin 1800–1850, 10–12 To 16.2. Renja Suominen-Kokkonen, Kuvataide noin 1700–1800, 10–12 Ti 21.2. Anne-Maria Pennonen, Kuvataide noin 1800–1870, 10–12 Jakson 1 kuulustelu to 1.3. klo 10–13 auditoriumissa XV ja uusintakuulustelu ti 13.3. klo 10–13 taidehistorian opintosalissa Jakso 2 To 15.3. Ville Lukkarinen, Kuvataide noin 1870–1905, 10–12 Ti 20.3. Renja Suominen-Kokkonen, Arkkitehtuuri noin 1850–1890, 10–12 To 22.3.
  • Digitalisaatio Opettajankoulutuksessa Tiistaina 11.9.2018 Klo 9.00–16.00 Paasitorni, Karl Lindahl -Sali, 1.5 Krs, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki

    Digitalisaatio Opettajankoulutuksessa Tiistaina 11.9.2018 Klo 9.00–16.00 Paasitorni, Karl Lindahl -Sali, 1.5 Krs, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki

    Opettajankoulutusfoorumin seminaari: Digitalisaatio opettajankoulutuksessa tiistaina 11.9.2018 klo 9.00–16.00 Paasitorni, Karl Lindahl -sali, 1.5 krs, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Itsearviointi lomakkeella 2018 Opettajankoulutuksen kehittämishankkeet Rahoituspäätökset 2017 2018 Haaga- HY 5 2017 ja 2018 Helia 1 HAMK 1 HY 2 ISY 3 HAMK 1 JY 6 ISY 1 LY 2 JY 2 OY 2 LY 1 TaY 2 OY 4 TY 2 Taideyliopi ÅA 2 sto 1 TaY 1 TY 5 ÅA 1 (Vaasa) 20 kpl 25 kpl PK 13.9.2017 Muut mukana olevat korkeakoulut Tiedot kuntayhteistyöstä opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden hankesuunnitelmien perusteella v. 2017 rahoitetut hankkeet v. 2018 rahoitetut hankkeet Askola, Aura, Enontekiö, Espoo, Eura, Eurajoki, Forssa, Hankasalmi, Hanko, Harjavalta, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ilmajoki, Imatra, Inari, Inkoo, Isokyrö, Joensuu, Jyväskylä, Jämsä, Järvenpää, Kajaani, Kangasala, Karkkila, Kauhajoki, Kauniainen, Keitele, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kempele, Kerava, Kirkkonummi, Kitee, Kittilä, Kokkola, Kolari, Kontiolahti, Korsnäs, Kotka, Kruunupyy, Kuopio, Kuortane, Kuusamo, Laitila, Lapinjärvi, Lapinlahti, Lappeenranta, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Liperi, Lohja, Loppi, Loviisa, Maalahti, Maarianhamina, Masku, Mikkeli, Muonio, Mustasaari, Muurame, Myrskylä, Mäntsälä, Mäntyharju, Naantali, Nokia, Nousiainen, Nurmijärvi, Närpiö, Oulu, Parainen, Pedersöre, Pelkosenniemi, Pello, Petäjävesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Pirkkala, Pori, Pornainen, Porvoo, Posio, Pukkila, Pyhäranta, Raahe, Raasepori, Raisio, Ranua, Rauma, Rautalampi, Riihimäki, Rovaniemi, Saarijärvi, Salla,
  • Rakennusalan Tapahtumia Eri Vuosikymmeninä

    Rakennusalan Tapahtumia Eri Vuosikymmeninä

    RIL-Seniorit RAKENNUSALAN TAPAHTUMAT Historiaryhmä Toimintasuunnitelman kohta 8 180108 1 (25) RAKENNUSALAN TAPAHTUMIA ERI VUOSIKYMMENINÄ Sisältö - RAKENNUSALAN TAPAHTUMIA - MOOTTORITEIDEN RAKENTAMINEN - RAUTATEIDEN RAKENTAMINEN - RAKENNUSALAN HALLINNON KEHITTYMINEN - Ministeriöt - Rakennushallinto - Tiehallinto - Rautatiehallinto - Vesistö- ja vesiliikennehallinto - Ilmailuhallinto - Ajoneuvohallinto - Liikennevirasto - Liikenneturvallisuusvirasto (Trafi) - ELY-keskukset - RAKENNUSALAN JÄRJESTÖT - RAKENNUSALAN YHDISTYKSIÄ - RAKENNUSALAN OPETUS - RAKENNUSALAN LEHDET - RAKENNUSALAN VIENTIHANKKEITA RIL-Seniorit RAKENNUSALAN TAPAHTUMAT Historiaryhmä Toimintasuunnitelman kohta 8 180108 2 (25) RAKENNUSALAN TAPAHTUMIA -1900-luku - Kansallisteatteri 1902 (Onni Tarjanne) - Hvitträsk, Kirkkonummi, 1903 (Gesellius, Lindgren, Saarinen) - Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan rakennus (Vanha Poli) 1903 (Karl Lindahl, Valter Thomé) - Ensimmäinen valtion betonitalo, Viipuri, 1905 - Suvilahden höyryvoimalaitoksen betoninen rakennus, Helsinki, 1908 - Ensimmäinen teräsbetonisilta, Loviisa-Vesijärvi -radan ylikulkusilta Harjukadulla Lahdessa, 1909. Suunnitteli ja rakensi Otto Weyerstall, Helsingin Sementti- ja Asfalttiliike. - Helsingissä ensimmäiset sähköraitiovaunut 1900; kantakaupungin viimeinen hevosvetoinen raitio- linja lopetettiin 1901 - Turussa sähköraitiotie 1908, lopetettiin 1972 - Tampereen tuomiokirkko 1907 (Lars Sonck, seinämaalausten tekijänä Hugo Simberg) 1910-luku - Outokummun kuparimalmio löydettiin 1910 - Suomen ensimmäinen vesitorni,
  • Charlotte Ashby Phd Thesis

    Charlotte Ashby Phd Thesis

    WORDS AND DEEDS: NATIONAL STYLE VERSUS MODERNITY IN FINNISH ARCHITECTURE, 1890-1916: THE WRITINGS OF VILHO PENTTILÄ AND THE ARCHITECTURE OF FINANCIAL INSTITUTIONS Volume 1 Charlotte Ashby A Thesis Submitted for the Degree of PhD at the University of St Andrews 2007 Full metadata for this item is available in Research@StAndrews:FullText at: http://research-repository.st-andrews.ac.uk/ Please use this identifier to cite or link to this item: http://hdl.handle.net/10023/318 This item is protected by original copyright This item is licensed under a Creative Commons Licence WORDS AND DEEDS: NATIONAL STYLE VERSUS MODERNITY IN FINNISH ARCHITECTURE 1890-1916: THE WRITINGS AND WORK OF VILHO PENTTILÄ AND THE ARCHITECTURE OF FINANCIAL INSTITUTIONS VOLUME 1 CHARLOTTE ASHBY Submitted in application of the degree of Ph.D in the University of St Andrews, 4th September 2006. ABSTRACT This thesis examines the question of the extent to which the concept of a National Style dominated architectural production in Finland between 1890 and 1916. The thesis maintains that National Style ideas should be understood as one of a number of impulses emerging in Finnish architecture in the 1890s. This point is explored through analysis of the writings of the architect, journalist and Finnish nationalist Vilho Penttilä. His writings reveal that alongside the National Style he was also concerned with the general question of architectural reform in Finland. This thinking included new ideas on the role that materials, construction and new technology should play in shaping architectural design. Alongside this ran interest in the development of a new language of architectural ornament capable of expressing the character of the building and the society who used it.
  • Monumenteista Tanssiaskeliin

    Monumenteista Tanssiaskeliin

    Monumenteista tanssiaskeliin –ja Taiteiden kulttuurin Viipuri 1856–1944 TOIMITTEITA ! KIRJALLISUUSSEURAN ! SUOMALAISEN ! VIIPURIN Monumenteista tanssiaskeliin Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 22 Toim. Anna Ripatti ja Nuppu Koivisto VSKS VIIPURIN!SUOMALAISEN! KIRJALLISUUSSEURAN! TOIMITTEITA 22 Monumenteista tanssiaskeliin Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 TOIM. ANNA RIPATTI JA NUPPU KOIVISTO Kannen kuva: Viktor Svaetichinin maalaus Vesiportinkatu ja kellotorni (1905). Kuva: Lahden historiallinen museo: VHM ryhmä L: LHMVHMLT9115:303. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 Toimittaneet: Anna Ripatti (osan toimittaja) Nuppu Koivisto (osan toimittaja) Anu Koskivirta (sarjan päätoimittaja) H. K. Riikonen (sarjan päätoimittaja) Sanna Supponen (sarjan toimitussihteeri ja kuvatoimittaja) Taitto ja graafinen suunnittelu: Eemeli Nieminen SBN 978-952-69280-4-3 (sid.) ISBN 978-952-69280-5-0 (PDF) ISSN: 1236-4304 (sarja) Painettu: 2020, Digipaino Kirjaksi.net Painosmäärä: 300 kpl Ensimmäinen painos. Julkaisija: Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ry, Helsinki Sisällys 6 Anna Ripatti ja Nuppu Koivisto: Viipurin kulttuurihistoriaa kartoittamassa Esittävät taiteet ja kulttuurielämä 22 Riikka Siltanen: Richard Faltin ja Viipurin taidemusiikkielämän rakentuminen 1856–1869 66 Nuppu Koivisto: Eurooppalaiset naisten salonkiorkesterit Viipurissa 1870-luvulta sisällissotaan 94 Johanna Laakkonen: Tanssia ja tanssijoita Viipurissa 119 Pentti Paavolainen: