DOCSLIB.ORG

Asukastilojen Hankintatavat LIITE 1

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Asukastilojen Hankintatavat LIITE 1 Asukastilojen hankintatavat LIITE 1 Asukas- tai muiden paikallistoimijoiden perustamat (ja usein hallinnoimat) asukastilat on merkitty taulukkoon vihreällä värillä. Kaavoitusmääräysten mahdollistamat (ja usein pysäköintiyhtiöiden hallinnoimat) yhteiskerhotilat on merkitty taulukkoon punaisella värillä. Kaupungin hallintokuntien perustamat (ja hallinnoimat) asukastilat on merkitty taulukkoon sinisellä värillä. Muut tilat on merkitty taulukkoon mustalla värillä. Minkä Milloin ja miten tilat on hankittu? Tilan perustamiskustannukset ja kokoiset tilat niiden rahoitus? ovat? Asukastila Fokka N. 50 m2 Tila kuului aiemmin Merikodin Pieni perustamisavustus Vuosaaren (Vuosaari/ vuokranmääritysyksikön kerhotilana sosiaalipalvelutoimiston Meri-Rastila) Vuosaaren Kiinteistöt Oy:lle, nyk. yhdyskuntatyöltä. Kalusteet Vuosaaren Heka-Vuosaarelle. Kiinteistöt Oy:n/Merikodin vuokranmääritysyksikön rahoilla. Perustamiskustannukset n. 2000 euroa. Asukastalo Renki 125 m2 Renki on Helsingin vanhin asukastalo. Kaupunki on vastannut suuremmista (Malminkartano) yhdessä Asukasyhdistyksen vuokraama kunnostustöistä. Kalusteet on saatu kerroksessa + 1.1.1994 alkaen, sitä ennen talo oli joko kaupungilta tai lahjoituksina. kellaritilat Nuorisoasiainkeskuksen ja Länsi- Lisäksi talkoilla tehty pintaremontteja. Helsingin työttömien vuokraamana vastaavanlaisessa käytössä. Herttoniemenrannan Yhteensä Paasivaaran margariinitehdas lopetti RAY:n alkurahoitus. Terve ja Asukastalo Ankkuri n. 800 m2. toimintansa ja samaan aikaan alettiin turvallinen kaupunki avusti (Herttoniemi) rakentaa Herttoniemenrannan hankinnoissa. NK:lta yksi työntekijä asuinaluetta. Tehtaan alkuvaiheessa, myöhemmin 1-3 kanttiinirakennuksen julkisivu on ohjaajaa. suojeltu, joten sitä ei voitu purkaa. Kaksi aktiivista asukasta oli yhteydessä Nuorisoasiainkeskukseen nuorisotilan puutteen takia. Asukkaita kutsuttiin suunnittelemaan ko. tilan käyttöä v.1997 lopussa. Perustettiin yhdistys v.1998 ja tila otettiin käyttöön asukas- ja nuorisotalona. Hertsikan asukastila N. 200 m2 Vuokrattu yksityiseltä omistajalta - (Herttoniemi) 1.6.2012. Jakomäen lähiötupa 75 m2 2004 Kaikki tarvittava tehtiin omin avuin. (Jakomäki) Kumppanuustalo N. 1900 m2 Tilat on vuokrattu yksityiseltä Tilan perustamiskustannukset katettiin Horisontti omistajalta vuonna 1994. RAY-avustuksella ja omalla toiminnalla (Malminkartano) (tapahtumat, kirppis). Kumpulan Kylätila Yhteensä n. Kumpulan asukkaat ryhtyivät 1990- Sosiaaliviraston Terve ja turvallinen (Kumpula) 250 m2. luvun puolivälissä etsimään tiloja kaupunki -neuvottelukunnan ja RAY:n asukastalolle. Pitkien neuvottelujen rahoitus remonttia varten vuosina jälkeen Helsingin kaupunki osti tilan 1997-1999 oli mahdollisesti n. 35 000 yksityishenkilöltä, ja ryhtyi euron luokkaa. Rahalla remontoitiin vuokraisännäksi asiaa varten lähes käyttökelvottomasta perustetulle yhdistykselle 1997, jonka varastotilasta asukastalo talkoovoimin. jälkeen asukkaat remontoivat tilan talkoovoimin. Avustuksia saatiin RAY:ltä ja sosiaalivirastolta. Avajaisia vietettiin maaliskuussa 1999. Käpylän Klubi N. 60 m2 Tilat vuokrattiin ja kunnostettiin 1995 - (Käpylä) lähinnä Käpylän Kyläjuhlien tuotolla. Maunulan Mediapaja Tilan koko on Liiketila vuokrattiin asukastilaksi As Oy Tila vuokrattiin Helsingin kaupungin (Maunula) n. 60 m2 Metsäpurontie 19-21:ltä elokuussa kumppanuusvuonna 1999. Saatiin 1999 50-luvun Saunabaarin projektirahaa Maunula-Seuran ja liikekeskustasta. Maunulan Asukasyhdistyksen Maunulan minikumppanuushankkeeseen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Maunulan työttömien koulutus- ja työllistämismahdollisuuksia. Osa huonekaluista saatiin lahjoituksina. Wanha Posti 120 m2 Yhteistyössä sosiaaliviraston ja Ilman vuokraa 10 000 €. Tukea (Kontula) kulttuurikeskuksen kanssa vuonna sosiaalivirastolta ja Lähiöprojektilta. 2009. Asukastalo Kulkuri Tupakeittiö Asukastalo on Rastilankallion alueen Vain pysäköintiyhtiön tiedossa. (Vuosaari/ n. 98 m2 ja suunnitelmissa mukana jo Rastilankallio) liikuntasali rakennusvaiheessa ja on suunniteltu 102 m2 + asukastalojen yhteistilaksi. Asukkaat eteinen, wc:t maksavat vuokrissaan €/neliö ko. ja sis.käynti. tilasta. Gabro-talo Tilat ovat tällä - - (Vuosaari/Kallahti) hetkellä lähinnä Vuosaari- Seuran käytössä. Vuosaari- Seuran käyttämä tila n. 20 m2. Salitila n. 50 m2. Kerhotalo Saseka Talo käsittää Talo on v 1952 rakennettu Saseka Keskeisen rannan pysäköinti oy tietää. (Vuosaari/Kallahti) satoja neliöitä oy:n henkilöstöruokalaksi ja kolmessa henkilötiloiksi. 1995 alkoi toiminta kerroksessa. asukastalona. Kivenkolo Kivimottis Kivenkolo Kivenkolo 1993 - Nalli (Kivikko) n. yli 200 Kivimottis 1995/1996 Kivimottis Nalli 1997 n. yli 200 Tilat on kaavoitettu alueelle. Nalli n. yli 200 Kulttuuri- ja Kahdessa Tilat oli alunperin kaavoitettu ja määrä Tilan perustamiskustannukset n. 100 asukastalo kerroksessa rakentaa, mutta näin ei ollut 000 euroa, rahoitus on saatu Arabian Kääntöpaikka yht. n. 300 tapahtunut. Tilat on hankittu aktiivisten Palvelu Oy:lta. Lisäksi (Arabianranta) m2. asukkaiden toimesta, toiminta perustamiskustannuksiin voidaan käynnistynyt syksyllä 2009. lukea suuri määrä vapaaehtoistyövoimaa (suunnittelu, remontointi, kalustaminen). Kyläpaja (Pikku Kokonaispinta 1999 elokuu. Vuokrattu - Huopalahti) -ala 135 m2. Kytösuonpysäköinti osakeyhtiöltä. Pikku Huopalahden Tapanilan Pikku Huopalahden kaavoituksen ja Löytyy Hgin kaupungilta Pikku Asukastalo eli Vanha asema yht. rakentamisen aikana on vanha Huopalahden kaavoitus- ja Tapanilan Asema 197 m2. Tapanilan asema purettu ja säilötty rakentamisprojektin tiedoista. (Pikku Huopalahti) sekä myöhemmin tuotu uudelle paikalle. Valmistunut Pikku Huopalahteen joulukuussa 1996. Muut yhteiskerhotilat kaava-alueiden rakentamisen myötä vuosina 1990- 1999. Ruoholahden Kolme Rakennettu alun alkaen yhtiön Tilat maksettu rakentamisvaiheessa kanavakeskus kerhotilaa omistukseen yhtiön lainalla. (Ruoholahti) n. 69 m2, 118 m2 ja yli 200 m2. Viikin asukastalot Kukin talo on Asukastalot on kaavoitettu Latokartanon pysäköinti tai (Viikki) n. 250 m2. Latokartanon alueelle. Latokartanon Latokartanon alueen aluesuunnittelija pysäköintiyhtiö perustettiin tietävät. rakentamaan pysäköintitalojen ja parkkipaikkojen lisäksi myös kaikki asukastalot. Taloja on viisi ja ne on rakennettu vuosina 2000, 2002, 2005, 2009 ja 2011. Asukastila Hopeala N. 35 m2 Vuonna 2010, jolloin sosiaaliaseman - (Pohjois-Haaga) aulassa oleva sihteerien huone kunnostettiin asukastilaksi. Asukastalo Mylläri 268 m2 Hgin kaupungin tilakeskus on - (Myllypuro) vuokrannut tilat Citycon Oy:ltä ja jälleenvuokrannut ne sosiaalivirastolle. Avajaiset tammikuussa 2012. Asukastalo N. 350 m2 Vanhusten palvelukeskus Suursuolta Kaupunki Saunabaari muutti 1996 ja siinä yhteydessä (Maunula) nimeksi tuli Palvelukeskus Saunabaari. Vuoden 2010 alussa Saunabaari siirtyi aikuispalvelujen piiriin ja silloin nimi sekä toiminta muuttuivat asukastalotoiminnaksi. Kontulan lähiöasema Kokoushuone -1997 - (Kontula) (n.15 paikkaa), nettitupa (4 konetta), Sali, ruokailutila (n.30 paikkaa), lastenhuone, toimisto Yhteensä 180 m2 Kumppanuustalo Yhteensä 594 Kumppanuustalo Hanna on tulosta 2004 kesällä tehtiin Tilakeskuksen / Hanna m2. "Kumppanina Kentällä" –hankkeesta, Vallilan kiinteistöt kautta remontti, (Alppila) jossa onnistuttiin luomaan luottamus arkkitehtiurakka kaupungin kautta. kuntalaisten ja alueen järjestöjen Hyödynnettiin myös asukasosaamista. kesken. Tilalle tuli tarve 1997. Pitkän Keskinen sosiaalikeskus ja Eteläinen aktiivisen toiminnan ja yhteisten sosiaaliasema budjetoivat ponnistelujen jälkeen Sturenkadun sisustusprojektin ja alueen osaaja rakennus vapautui kesällä 2004. työllistettiin suunnittelijaksi ja Käyttötarkoituksen muutoksen kautta toteuttajaksi. Vuokrat yms. tulivat tilat saatiin kumppanuustalotoimintaan sosiaalivirastolta. Osan rahoittivat jo ja vuoden 2005 alusta alkaen heti alusta järjestöt ja osan kaupunki. käynnistyi Hannan toiminta. Resurssit ja erilaiset osaajat hyödynnettiin. Malmin Kahvila 40 Alueen järjestöjen tarpeesta, erityisen Tilan omistaa Suomen Kirjallisuuden toimintakeskus henkilöä, aktiivinen oli Malmin MLL. Toiminta Seura ja tilan vuokran maksaa (Malmi) olohuone 30, käynnistyi elokuussa vuonna 2000. sosiaalivirasto. kaksi kokoushuonet ta 18 henkilöä/ huone. Oulunkylän 650 m2. Helsingin kaupunki osti -79 tilat. Ostettu valmiina seurahuone Vuonna 2002 Sosiaalivirastolle. (Oulunkylä) Pihlajamäen Kaksi erillistä Tilat hankittu 2005 lähiöprojektin Lähiöprojekti ja lähiörahasto lähiöasema tilaa: päätila toimesta. (Pihlajamäki) "lähiö" n. 250 m2 ja sivutila "Raulin kammari" n. 75 m2. Punavuoren N. 264 m2 Toiminta alkoi syyskuussa 2001 - asukastalo Betania silloisen Vironniemen (Punavuori) sosiaalipalvelutoimiston asukas- ja kumppanuustalona. Vuosaaren N. 90 m2 Tilat on vuokrattu R-kioskilta Keski- - Lähiöasema Vuosaaren lähiöprojektin (Keski-Vuosaari) käynnistyessä v. 1997. Aurinkoinen Hymy 400 m2 Vuokrattu n. 4 vuotta sitten. - (Vartiokylä/ Itäkeskus) Asukastila Mellari 660 m2 Tila on vanha purku-uhan alainen Kaupunki hoitanut. (Mellunmäki) liiketila, johon kaupunki kunnosti vuonna 2008 asukastilat. Helsingin Elokolo 100 m2 Vuokrattu 1990-luvun alussa - (Kallio) Kontulan Symppis 360 m2 2009 Kaupunki (Kontula) Länsi-Helsinki 85 m2 Tila on vuokrattu Astalalta 10 000 Länsi-Helsingissä asuvat somaliyhteisö ry:n helmikuussa 2011. somalitaustaiset. tila (Etelä-Haaga) Pasilan Asukastalo N. 400 m2 2008 etsittiin Pasilasta vapaana oleva N. 10 000e RAY. (Itä-Pasila) kaupungin tilat, vuokrarahaa haettiin järjestöavustuksena. Toimintakeskus Koulutustila Ylä-Sampola, koulutustila ja toimisto Ala-Sampolan tilat, jossa oli ennen K- Sampola ry Ylä-Sampola on vuokrattu 1994 Helsingin kaupungin kauppa, kunnostettiin vuonna 1996 (Myllypuro) 137 m2 ja asunnot oy:ltä ja Toimintakeskus Ala- vapaaehtoisvoimin. Tilojen vuokraan Toiminta- Sampola on vuokrattu Helsingin saatiin rahoitus Helsingin kaupungin keskus kaupungin kiinteistövirastolta 1996. työllistämistoimikunnalta. Ala-Sampola 394 m2. Villa Lill-Kallvik Ei tarkkaa Kaupunki luovuttanut huvilan säätiön Alussa kaupunki remontoi tilat. (Vuosaari/ tietoa. käyttöön Taiteilijatalon perustamisen Aurinkolahti) yhteydessä. .
Load more

Recommended publications
  • 1 a Slightly Slummier Area? Negotiations of Place-Bound
    A slightly slummier area? Negotiations of place-bound identities through social spatialisations and unofficial toponyms1 Jani Vuolteenaho, Hanna Lappalainen & Terhi Ainiala University of Helsinki ABSTRACT: In the article, spatialisations (discourses of ideal or stereotyped spaces) are conceptualised as powerful discourses of the surrounding society, providing resources for place-bound identity construction in interaction. We combine a sociolinguistic analysis with Bakhtinian dialogism to understand how such ‘third’ voices in dialogue empower and pluralise self- and other- positionings embedded in the evocations of unofficial place names. Empirically, the focus is on toponyms that divide the socially mixed Vuosaari suburb in Helsinki into ‘older’ and ‘newer’ territories. The results show that when the stereotypes of ‘good’ and ‘bad’ neighbourhoods or other spatialisations interpenetrate the uses of ‘Old’ and ‘New Vuosaari’, they open room for the (re-)voicing of the meanings of these toponyms for highly differentiated social ends. With the Bakhtinian framework bridging between socio-spatial theory and sociolinguistics, the article develops a spatially sensitised approach to analyse the entanglements of the micro-level contexts of interaction with the macro-level discourses of meaning-giving. KEY WORDS: unofficial place names, social spatialisations, self- and other-positioning, place-bound identities 1 ABSTRACT IN FINNISH: Sosiaaliset spatialisaatiot ovat yhteiskunnassa vaikuttavia tilaa koskevia ideologisia diskursseja. Tässä artikkelissa
    [Show full text]
  • Analysing Residential Real Estate Investments in Helsinki
    Aleksi Tapio Analysing residential real estate investments in Helsinki Metropolia University of Applied Sciences Bachelor of Business Administration European Business Administration Bachelor’s Thesis 29.04.2019 Abstract Author Aleksi Tapio Title Analysing residential real estate investments in Helsinki Number of Pages 35 pages + 2 appendices Date 29 April 2019 Degree Bachelor of Business Administration Degree Programme European Business Administration Instructor/Tutor Daryl Chapman, Senior Lecturer Real estate is a commonly used investment vehicle. However, due to residential real estate’s heterogeneous market, picking a good deal is hard and participating can be scary due to its capital intensiveness. The investor has to understand the market and know how to conduct and analysis. The paper addresses the fundamentals of investing in Helsinki under the Finnish legislation. Helsinki has grown as a city for the past years. Evaluating the city’s growth opportunities wields the investors with confidence on the cyclical real estate market. The market analysis will also show the differences between the locations within Helsinki, opening up potential for investors of many kind. When looking at the process of analysing, the research in this paper focuses the whole spectrum of it: which tools can be used to save time, how to correctly calculate returns and risks and what are the downfalls and benefits of the calculations. The methodology of hedging risks in real estate investing will cover the common fears such as rising interest rate, and will discuss the use of real estate as a hedge against inflation. The paper uses public data sources for comparative data analysis to find variables which affect the price, and draw conclusions according to the data.
    [Show full text]
  • Sport, Recreation and Green Space in the European City
    Sport, Recreation and Green Space in the European City Edited by Peter Clark, Marjaana Niemi and Jari Niemelä Studia Fennica Historica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana Timo Kaartinen Pauli Kettunen Leena Kirstinä Teppo Korhonen Hanna Snellman Kati Lampela Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Sport, Recreation and Green Space in the European City Edited by Peter Clark, Marjaana Niemi & Jari Niemelä Finnish Literature Society · Helsinki Studia Fennica Historica 16 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant. © 2009 Peter Clark, Marjaana Niemi, Jari Niemelä and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International A digital edition of a printed book first published in 2009 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB Conversion: Tero Salmén ISBN 978-952-222-162-9 (Print) ISBN 978-952-222-791-1 (PDF) ISBN 978-952-222-790-4 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1458-526X (Studia Fennica Historica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sfh.16 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • Saaristo-Opas Guide to the Archipelago Helsingin Kaupungin Liikuntavirasto Helsinki Sports Department Merellinen Osasto, Maritime Division Puh., Tel
    Saaristo-opas Guide to the Archipelago Helsingin kaupungin liikuntavirasto Helsinki Sports Department Merellinen osasto, Maritime division Puh., tel. (09) 310 8771 www.hel.fi/liikunta Julkaisija | Published by Helsingin kaupungin liikuntavirasto, merellinen osasto 2010 Helsinki Sports Department, Maritime division, 2010 Jakelu | Distribution Liikuntavirasto, merellinen osasto, puh. (09) 310 8771 Helsinki Sports Department, Maritime division, tel. (09) 310 8771 Ulkoasu | Layout Olli Turunen, Tovia Design Oy Kuvat | Photos Kannen kuva | Cover photo: Toni Ruuska Muut kuvat | Other photos: Liikuntavirasto | Sports Department; Toni Ruuska Tommi Heinonen pages 5, 12, 20, 57–70, 73–77, takakansi | rear cover Kartat | Maps Karttapohjat | Map bases Ulla Rantakokko, käsittely | treatment Olli Turunen Paino | Printed by Art Print Oy, Helsinki ISBN 978-952-223-622-7 Sisältö Contents Lukijalle ............................................................................. 4 To the reader ........................................................................ 4 Saaret osa Helsinkiä ........................................................ 6 Islands a part of Helsinki .................................................... 6 Kalliota ja lokkeja ..........................................................10 Bedrock and gulls ..............................................................10 Jokamiehen oikeudet ...................................................12 Everyman’s Rights .............................................................13 Helsingin saaret
    [Show full text]
  • The Change in Planned Nomenclature in Vuosaari, Helsinki
    The change in planned nomenclature in Vuosaari, Helsinki Jani VUOLTEENAHO, Terhi AINIALA and Elina WIHURI 1. Introduction In terms of general visibility and the functioning of cities as spatial systems, the most prominent names in the urban landscape are those belonging to the planned nomenclature. The planned names differ from the traditional ones which have their origin in a spontaneous use of language. Traditionally, people have talked about places important for, e.g., working, living, and traveling by referring to them by names of their own invention. In modern urban environments, however, planned names are utilized for a variety of administrative as well as everyday purposes. At least in the bulk of cases, these names have not been originally coined by local residents. Instead, the norm is that a local authority has created and officially sanctioned the names. This article examines planned nomenclature in the urban envi- ronment. The study on which the article is based is part of a larger research project entitled “The transformation of the sociolinguisti- cally diversifying neighbourhoods of Helsinki” in which the urban onomastic landscape is studied both linguistically and geographi- cally (Ainiala & Vuolteenaho 2006). The full study covers not only official and planned names but also everyday and unofficial names used by city dwellers. The unofficial names are, nevertheless, not discussed in this article. Besides Finnish nomenclature, we consider examples from continental European and Nordic urban settings in the theoretical section of the article. The focus of this article is on town plan names and housing cor- poration names. The town plan names are names that have been planned specifically and authoritatively for a planned area within a town.
    [Show full text]
  • NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari
    Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed.
    [Show full text]
  • Master's Thesis Geography Geoinformatics
    TypeUnitOrDepartmentHere TypeYourNameHere Master’s Thesis Geography Geoinformatics CLUSTERING OF IMMIGRATION POPULATION IN HELSINKI METROPOLITAN AREA, FINLAND: A COMPARATIVE STUDY OF EXPLORATORY SPATIAL DATA ANALYSIS METHODS Vladimir Kekez 2015 Supervisor: Senior lecturer Mika Siljander UNIVERSITY OF HELSINKI DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY DIVISION OF GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTO – HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty/Section Laitos – Institution – Department Tekijä – Författare – Author Työn nimi – Arbetets titel – Title Oppiaine – Läroämne – Subject Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Tiivistelmä – Referat – Abstract Avainsanat – Nyckelord – Keywords Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information TABLE OF CONTENTS LIST OF ABBREVIATIONS ......................................................................................................... iv SYMBOLS ....................................................................................................................................... v LIST OF FIGURES ...................................................................................................................... vii LIST OF TABLES .......................................................................................................................... x 1. INTRODUCTION ....................................................................................................................
    [Show full text]
  • Vuosaaren Venekerho Ry
    Vuosaaren Venekerho ry 1968 – 2018 Vuosaaren Venekerho ry 1968 – 2018 Vuosaaren Venekerhon perustavan kokouksen pöytäkirja 1968 2 Tanakka viisikymppinen 4 VVK syntyy 6 Pikku Kallahti ennen VVK:n aikaa 8 Vuosaaren Venekerho, Kalkkihiekantori 5 10 Kerhosataman vanhan pohjoisen sisääntuloväylän vaihtoehdot 12 Oma telakointialue 14 Saarisatamat 16 Särkilahti. Mutkikas väylä saarisatamaan Onas. Uuden paikan rakentaminen Jäsenet kertovat 23 50 vuotta VVK:ssa Jaakko Jaakkola 40 vuotta VVK:ssa Jaakko Kanninen 30 vuotta VVK:ssa Leo Martio 20 vuotta VVK:ssa Hannu Pöyry 10 vuotta VVK:ssa Sirkku Wallin 1 vuosi VVK:ssa Jari Vehmaanperä Vuosaaren Venekerho ansiomerkit 34 Jäsenet ja veneet 36 Jäsenistö 2018 37 Kommodorit 1968-2018 40 Henrik Blom, kerhomme ensimmäinen kommodori Kommodorit 1971-2010 Sihteerit 1968-2018 Tom Backas Mika Vesa Samuli Martti Matkailu avartaa 46 Kohti karnevaaleja, Bastet, Endurance 35 Kahteen kertaan, Erica, Vindö 50, Nereidi, Malö 38 Perhepurjehdus Karibialle, Adele, Hallberg-Rassy 36 Vuosaaren Venekerho 50v Astrea varustautuu sinisille vesille, Dehler 41 DS Samuli Martti Veneunelman toteutus 56 Tom Backas Tee se itse 58 Juhani Blomberg Pekka Tuomi Harry Wikman 1927 – 2017 61 Sivunvalmistus E. Nurmikko Dorea Paino Pekan Offset Oy 2018 Turkulaista veneenrakennustaitoa Kannen kuva Matti Kolho 2017 Elinore 6mR 66 70 VVK 50v VVK 50v 1 Vuosaaren Venekerhon perustavan kokouksen pöytäkirja 1968 2 VVK 50v VVK 50v 3 Lähde: Helsinki ilmakuvina 1932–2014 Tanakka viisikymppinen Edellisen aukeaman pöytäkirja perustavasta kokouksesta 1968 aloitti nyt 50 vuotta täyttävän Vuosaaren Venekerho ry:n taipaleen. Puoleen vuosisataan on mahtunut alun niukkaa sataman rakentamista, erilaisia myötä- ja vastoinkäymi- siä sekä nykyistä kukoistavaa kerhoa ja tanakkaa taloutta, johon otsikkokin viit- 1967 taa.
    [Show full text]
  • Poliisitehtävien Maantieteellinen Jakaantuminen Itä-Helsingin Alueella
    Poliisitehtävien maantieteellinen jakaantuminen Itä-Helsingin alueella Ville Pelkonen 3/2021 TIIVISTELMÄ Ville Pelkonen: Poliisitehtävien maantieteellinen jakaantuminen Itä-Helsingin alueella Opinnäytetyön muoto: tutkimuksellinen Julkisuusaste: Julkinen, liitteet 4 ja 5 salattu (JulkL 24§ 5.) Ohjaaja: Mika Kyrönviita, Jari Saari Tutkinto: Poliisi (AMK) Analysoimalla polisiin tehtävien maantieteellistä sijoittumista, voidaan toimintaympäristöstä havaita painopistealueita, jotka työllistävät Poliisia tavanomaista enemmän. Painopistealueiden tunnistaminen on tärkeä osa niin poliisitoiminnan suunnittelua kuin päivittäistä operatiivista toimintaakin: Suunnittelusta vastaavan portaan on tärkeää osata suunnata rajallisia resursseja tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Harkittujen ja tietoisten valintojen taustalle tarvitaan ajantasaista ja hyödynnettävää tietoa toimintaympäristöstä. Ongelmana on, ettei poliisin tehtävien maantieteellistä analyysia hyödynnetä tällä hetkellä laaja-alaisesti ja yhtenäisesti. Tässä tutkimustyössä on analysoitu Itä-Helsingin asuinalueiden tehtävämääriä vuosilta 2018 sekä 2019 ja muodostettu kuva Itä-Helsingin painopistealueista. Tutkimuksessa on myös tarkasteltu Poliisin vasteaikoja A-kiireellisyysluokan tehtäville eri Itä-Helsingin alueilla ja verrattu niitä alueen tehtävämääriin. Aineisto on kerätty Polstat-järjestelmästä ja analyysi toteutettu kvantitatiivisin metodein. Analyysin tuloksena ilmeni, että Itä-Helsingin alueen tehtävämäärät vaihtelevat suuresti alueittain. Itä-Helsingin 26 alueesta neljä kiireisintä
    [Show full text]
  • Meri-Rastilan Luontoalueet Asukkaiden, Ekologisen Tiedon Ja Kaavoittajien Näkökulmasta
    Pro gradu –tutkielma Maantiede Kulttuurimaantiede Meri-Rastilan luontoalueet asukkaiden, ekologisen tiedon ja kaavoittajien näkökulmasta Pavel Ruotsi 2020 Ohjaaja: Venla Bernelius Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Geotieteiden ja maantieteen laitos Maantieteen osasto PL 64 (Gustav Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Tiedekunta - Fakultet - Faculty Laitos - Institution - Department Matemaattis-luonnontieteellinen Geotieteiden ja maantieteen laitos tiedekunta Maantieteen osasto Tekijä - Författare - Author Pavel Ruotsi Työn nimi - Arbetets titel - Title Meri-Rastilan luontoalueet asukkaiden, ekologisen tiedon ja kaavoittajien näkökulmasta Oppiaine - Läroämne - Subject Kulttuurimaantiede Työn laji/- Arbetets art - Level/ Aika - Datum - Month and Sivumäärä - Sidoantal - Number of year pages Pro gradu –tutkielma 3/2020 108 + 4. Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää Meri-Rastilan luontoalueiden merkitys eri osapuolille käyttäen erilaisia, toisiaan täydentäviä tutkimusmetodeja ja teorioita. Tutkimusalueeksi valitsin Meri-Rastilan, koska asukkaiden arvostama ulkoilumetsä on useiden vuosien ajan ollut rakentamisuhan alla ja tämä on herättänyt runsaasti keskustelua, joka liittyy osaksi yleistä pääkaupunkiseudun asuinalueiden viihtyvyyden säilyttämiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen liittyvää diskussiota. Lähdin liikkeelle aikaisempien tutkimustulosten ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta kumpuavasta hypoteesista, jonka mukaan metsäiset luontoalueet ovat Meri-Rastilan
    [Show full text]
  • Kallahden Luontoalueet on Poistettava Meri-Rastilan Asemakaavan
    1 Kallahden luontoalueet on poistettava Meri-Rastilan asemakaavan suunnittelualueesta Kallahti Kallvik ry:n lausunto Meri-Rastilan asemakaavasuunnitteluun (luonnos 3.11.2018) Sisällys Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto ...........................................................................................................1 Lähiluonto, luonnonmukainen lähivirkistysalue .........................................................................................2 Pohjavesialue ...............................................................................................................................................3 Kehitettävä metsäverkostoyhteys ...............................................................................................................3 Metsäverkostoyhteys osana Helsingin kansallista kaupunkipuistoa ..........................................................4 Hiilineutraali Helsinki ...................................................................................................................................4 Metroradan kattaminen ratkaisuna ............................................................................................................4 Viitteet .........................................................................................................................................................5 Kallahden kaupunginosa-alue Helsingin Vuosaaressa Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto Pohjavedenpuisto on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioalue Kallahdenniemen pohjoispuolella, Meri-Rastilan ja Kallahden
    [Show full text]
  • Suoraa Asiaa Lähimainonnasta
    MEDIATIEDOT 2020 SUORAA ASIAA LÄHIMAINONNASTA Kun kohderyhmänäsi ovat alueellisesti kohdennetut kotitaloudet, on LetterboxMedioiden lähilehtiperhe helppokäyttöinen, joustava, optimaalisesti mitoitettu ja ennen kaikkea kustannustehokas. LÄHIMEDIAT OVAT LÄHITRENDIN VIESTINVIEJIÄ Käytämme arjessamme lähikauppaa, lähipalveluja, lähiruokaa, lähihoitajaa, lähikauppakeskusta. Jotta kotitaloudet tietävät mistä lähituotteita saa, tarvitaan lähimainontaa. Luonnollisesti. Espoon ja Kauniaisten lehdet 2020 Ilmestymispäivät Aineistopäivät Leppävaara, Tapiola, Espoonkeskus, Matinkylä-Olari Suurpelto, Lippajärvi, Espoonlahti Saunalahti Tammikuu 28.1. 30.1. 1.2 3.2. Helmikuu 25.2. 27.2. 29.2. 2.3. Maaliskuu 24.3. 26.3. 28.3. 30.3. Huhtikuu 21.4. 23.4. 25.4. 27.4. Toukokuu 26.5. 28.5. 30.5. 1.6. Kesäkuu 23.6. 25.6. 27.6. 29.6. Heinäkuu 7.7. 9.7. 11.7. 13.8. Elokuu 25.8. 27.8. 29.8. 31.8. Syyskuu 22.9. 24.9. 26.9. 28.9. Lokakuu 20.10. 22.10. 24.10. 26.10. Marraskuu 24.11. 26.11. 28.11. 30.11. Joulukuu 15.12. 17.12. 19.12. 21.12. Kahdeksan lehteä Espoon kasvukeskuksissa. LÄHILEHTI ON KYLÄLEHTI URBAANISSA YMPÄRISTÖSSÄ Oman kaupunginosan ”kylän” lehti ei ole perinteinen massaluukutus vaan tasokasta lähiviestintää. Lähilehtemme jaetaan omana jakelunaan myös ”ei mainoksia” postiluukkuihin. Tämä tarkoittaa jopa yli 20% parempaa tavoittavuutta jakeluun kuuluvilla alueilla. Kanta-Helsingin lehdet 2020 Ilmestymispäivät Aineistopäivät Linjat, Kalasatama, Pasila, Mansku Kaivopuisto Tammikuu 7.1. 11.1. 13.1 Helmikuu 4.2. 8.2. 10.2. Maaliskuu 3.3. 7.3. 9.3. Huhtikuu 31.3. 4.4. 6.4. Toukokuu 5.5. 9.5. 16.5. Kesäkuu 2.6. 6.6. 8.6. Heinäkuu 30.6.
    [Show full text]