Vuosaaren Venekerho ry 1968 – 2018 Vuosaaren Venekerho ry 1968 – 2018 Vuosaaren Venekerhon perustavan kokouksen pöytäkirja 1968 2 Tanakka viisikymppinen 4 VVK syntyy 6 Pikku Kallahti ennen VVK:n aikaa 8 Vuosaaren Venekerho, Kalkkihiekantori 5 10 Kerhosataman vanhan pohjoisen sisääntuloväylän vaihtoehdot 12 Oma telakointialue 14 Saarisatamat 16 Särkilahti. Mutkikas väylä saarisatamaan Onas. Uuden paikan rakentaminen Jäsenet kertovat 23 50 vuotta VVK:ssa Jaakko Jaakkola 40 vuotta VVK:ssa Jaakko Kanninen 30 vuotta VVK:ssa Leo Martio 20 vuotta VVK:ssa Hannu Pöyry 10 vuotta VVK:ssa Sirkku Wallin 1 vuosi VVK:ssa Jari Vehmaanperä Vuosaaren Venekerho ansiomerkit 34 Jäsenet ja veneet 36 Jäsenistö 2018 37 Kommodorit 1968-2018 40 Henrik Blom, kerhomme ensimmäinen kommodori Kommodorit 1971-2010 Sihteerit 1968-2018 Tom Backas Mika Vesa Samuli Martti Matkailu avartaa 46 Kohti karnevaaleja, Bastet, Endurance 35 Kahteen kertaan, Erica, Vindö 50, Nereidi, Malö 38 Perhepurjehdus Karibialle, Adele, Hallberg-Rassy 36 Vuosaaren Venekerho 50v Astrea varustautuu sinisille vesille, Dehler 41 DS Samuli Martti Veneunelman toteutus 56 Tom Backas Tee se itse 58 Juhani Blomberg Pekka Tuomi Harry Wikman 1927 – 2017 61 Sivunvalmistus E. Nurmikko Dorea Paino Pekan Offset Oy 2018 Turkulaista veneenrakennustaitoa Kannen kuva Matti Kolho 2017 Elinore 6mR 66

70 VVK 50v VVK 50v 1 Vuosaaren Venekerhon perustavan kokouksen pöytäkirja 1968

2 VVK 50v VVK 50v 3 Lähde: Helsinki ilmakuvina 1932–2014

Tanakka viisikymppinen

Edellisen aukeaman pöytäkirja perustavasta kokouksesta 1968 aloitti nyt 50 vuotta täyttävän Vuosaaren Venekerho ry:n taipaleen. Puoleen vuosisataan on mahtunut alun niukkaa sataman rakentamista, erilaisia myötä- ja vastoinkäymi- siä sekä nykyistä kukoistavaa kerhoa ja tanakkaa taloutta, johon otsikkokin viit- 1967 taa. man satamapaikan saaminen ja sen rakentaminen vaati fyysistä ja taloudellista ponnistelua ja tarvikkeiden, laitteiden sekä laitureidein haalimista sieltä mistä edullisesti löytyi – usein omien tuttujen tai kunkin työpaikan verkostojen kautta. OAlkutaipaleella ei varoja saatu venepaikoista kun laitureita ei ollut. Tuolloin VVK otti Vuosaa- ren pankista 10 000 markan lainan jonka takaajiksi ryhtyi neljä jäsentä ja heille edelleen neljäntoista jä- senen ”takaaja-rengas”. Summasta varattiin 4000 markkaa betonilaitureihin, 2000 poijutarvikkeisiin ja 4000 markkaa nostoluis- kan kustannuksiin. Kerhon talous on kehittynyt suotuisaan suuntaan venepaikkojen lisääntymisen myötä, tosin raskaitakin ai- koja on ollut. 90-luvun alussa jouduttiin osa omalla alueella normaalisti telakoitavista veneistä nostamaan Sasekan hiekkakentälle, nykyisten talojen kohdalle, nostoetäisyydelle rannasta. Syynä oli kaupungin aloi- tettavaksi ilmoittama rantaviivan ruoppaus ja pengerrys. Työ ei alkanutkaan vielä samana syksynä vaan 1977 kaksi talvea meni evakossa. Telakointikustannukset olivat n. 25 000 mk/vuosi suuremmat kuin normaalisti. Saarisataman grillikatos vei samoihin aikoihin vastaavan summan. Tästä eteenpäin on talous ollut vakaa ja maksuvalmius hyvässä kunnossa. Monet erilaiset investoinnit – niin huoltorakennus kotisatamaan, Särkilahden laiturin vaihto kuin Onaksen uudishanke jne. - on voitu huoletta toteuttaa vaarantamatta päivittäistä tekemistä. Venekerhomme alkuajoista saa hyvän kuvan tutkimalla arkistoja hallituksen kokouksista perustamisesta nykypäivään. Pöytäkirjoista on mielenkiintoisimpia päätöksiä koottu tämän kirjan sivujen alalaitaan kerto- maan kuinka monipuolista ja välillä vaativaakin hallitustyöskentely on. Esimerkkinä vuonna 1970 kiista nykyisessä pajarakennuksessamme olleen saunan korjaamisesta käyttö- kuntoon: ”Talo-osaston päällikkö, tuomari Puolakka” kertoo näkemyksensä asiasta, työt aloitettiin, vara- kommodori sekä toiminnanjohtaja erosivat protestina, saunassa saunottiin ja jonkin aikaa pöytäkirjoissa on otsikkona ”varjohallituksen kokous”. 1988 •Viisikymppisen muodot ovat ikään- tymisen myötä muuttuneet oleellisesti. Alkuperäisen jäsenemme Jaakkolan Jaskan mukaan löylytkään eivät olleet hyvät. Alkuperäisen rannan ruoppaus ja pen- 40-vuotisjulkaisussa* silloinen kommodorimme Juhani Blomberg kokosi edeltäjiltään kertomukset omista gerrys piti aloittaa syksyllä 1991, jol- kausistaan ja toivoi seuraavan julkaisun antavan puheenvuoron jäsenille. Tässä kirjassa he ovat pääosassa. loin kymmenen metrin kaistale oli jä- Kymmenen vuoden välein kerhoon liittyneet jäsenet kertovat kokemuksistaan VVK:ssa, voimme lukea ker- tettävä tyhjäksi. Työt eivät alkaneet ja tomuksia veneenrakennuksesta - jolla oli suuri rooli VVK:lla alkuvuosina sekä juttuja matkapurjehduksista samoin kävi seuraavana talvena. ja niihin valmistautumisesta. Rakentaminen alkoi 1997 ja samana vuonna saimme tiedon suunnitellusta kävelytiestä laitureiden ja kerhon maa- 50-kymppisterveisin alueen väliin. Tämä herätti paljon vas- Samuli Martti tustusta ja aie pyrittiin estämään. Kommodori *Luettavissa VVK:n nettisivuilla Nyt vuosien jälkeen ratkaisu tuntuu hyvältä - tie tuo eloa alueelle ja mah- dolliset vorot havaitaan helpommin.

4 VVK 50v 2012 VVK 50v 5 VVK syntyy Lähde: Helsinki ilmakuvina 1932–2014

uosaaren Venekerhon juuret ulottuvat epä- virallisesti kuohuvan 60-luvun puoliväliin. Vuosaarta ei ollut vielä liitetty Helsinkiin ja aluetta rakennettiin elementeistä kovaa vauh- Vtia. Vaikka asukasluku kasvoi hurjaa vauhtia, kadut oli- vat vielä suureksi osaksi päällystämättä ja työmatka bussilla kaupunkiin kesti usein lähes tunnin ja ajoittain ylikin, joka tuskastutti töistä palaavia ja rakennustöihin mieliviä hartiapankkilaisia. Alueen rakennuttaja, Vuo- saari-säätiö, rakensi oma-aloitteisesti nykyisen Vartio- kylän lahden ylittävän sillan, jonka kaupunki sitten mo- nen venkoilun jälkeen lunasti. Veneilijälle Vuosaari osoittautui erinomaiseksi asuinpaikaksi, joten ei ihme että aktiivinen joukko ve- neilijöitä laidasta laitaan oppi piankin tuntemaan toi- sensa ja luontevana seurauksena oli hankkia alueelta Vuosaari liitettiin Helsinkiin ja siinä yhteydessä tellen tarkoituksenmukainen ja suhtautuminen myön- satamapaikka. Joukkoon kuuluivat ainakin Matti Sa- avautui tilaisuus saada oma satama. Ola Sollman ja teistä vaikka alueen kiinteistöjä havitteli käyttöönsä lonen, Kaj Grünn, Erkki Iiskola, Jaakko Jaakkola, Olavi Henrik Blom mittailivat Pikku Kallahden syvyyksiä tal- moni muukin. Sollman, Rolf Tötterman, Erkki Volanen ja Pekka Ra- ven jäiltä ja lahti osoittautui paitsi suojaiseksi myös jala. Legendaarinen Rolf ”Töttis” Tötterman marssi po- pohjaltaan tasaisen ja riittävän syväksi. Tavoite oli rukan edusmiehenä Vuosaaren vahvan miehen ”keisari” muuttaa Pikku Kallahteen ja saada sieltä hallintaan oi- Martti Ilveskorven juttusille, joka osoitti muitta mut- kea kerhotalo, hyväkuntoinen 1952 rakennettu Bran- kitta laituripaikaksi Mustalahden, nykyisen Vuosaaren dis 2, mutta sitä ennen oli syytä järjestäytyä, millekään Urheilukalastajien sataman, jonne porukka rakensi lai- epävirallisille porukoille ei satamaa ja siihen liittyviä turin.. maa-alueita kaupunki vuokraisi. Myöhemmin he saivat Mustalahteen seuraa. Vuosaare- Kaj Grünn kutsui laituriporukan kotiinsa VVK:n pe- laiset kalamiehet olivat perustaneet (1965) Vuosaaren rustavaan suunnittelukokoukseen. Nyt tähdättiin oman Urheilukalastajat ry:n, jonka toiminta-ajatus oli hiukan sataman hankintaan ja koska joukko oli melko pieni ja toinen kuin laituriporukalla. Urheilukalastajat saivat sa- näytöt vähäiset, tarvittiin yhteistyökumppani, jollaiseksi tamapaikakseen samaisen Mustalahden. Pari vuotta su- saatiin Helsingin Meripelastusyhdistys. Meripelastajat jui yhteiselon merkeissä ja tulevilla, muttei vielä viralli- tarvitsivat tukikohdan Helsingin itäisen saariston puo- sesti järjestäytyneillä venekerholaisilla oli nopeasti kas- lelta ja Pikku Kallahti sopisi tähän tarkoitukseen oivalli- vavassa satamassa oma yksityislaiturinsa. Epäilemättä sesti. Epäilemättä huhtikuun kolmantena vuonna 1968 VVK:n lippu hyväksyttiin 1969. Lipun takaa va- erillään eloon samassa satamassa vaikuttivat myös ta- yhdistysrekisteriin merkityn uuden venekerhon ja meri- semmalla kurkistaa sihteeri Erkki Iiskola, keskellä loudelliset syyt. pelastajien yhteinen anomus kaupungin kiinteistölauta- varakommodori Kaj Grünn ja oikealla kommo- kunnalle oli kaupungin kannalta alueen käyttöä aja- dori Henrik Blom.

Pöytäkirjoista poimittua... Oheiset lainaukset ovat vuosien varrelta poimittuja ”tunnelmapaloja”.

VVK:n ylimääräinen yhtiökokous 5.5.1969 VVK:n johtokunnan kokous 9.9.1969 8§: S. Gustafsson esitteli kerhon lippu- ja viirisuunnitelmat. Lippuanomus on jätetty Kauppa- ja 7§: Hallitus totesi ilmoituksen perusteella, että Vuosaaren Urheilukalastajat r.y. on Venekerhoa Teollisuusministeriöön ja se on lausuntokierroksella. Kokous hyväksyi suunnitelmat ja merkitsi 13 kuulematta ja ilman meidän myötävaikutustamme pystyttänyt valopylvään laituriimme. ennakkotilausta. Päätettiin pystyttää kerhon lippua varten terässalko laiturin ääreen Mustalahteen.

6 VVK 50v VVK 50v 7 Palo-Wasse oli erittäin arvostettu herra, joka toimi Pikku Kallahti 46 vuotta palopäällikkönä ja mm Suomen Olympiako- ennen VVK:n aikaa mitean puheenjohtajana 1909 – 1929, aikana jolloin Suomi juostiin maailmankartalle. Perheeseen kuului Pikku Kallahden suojainen satama tun- viisi lasta ja kesät vietettiin tiiviisti Lill Kallvikissa. Mes- nettiin jo kauan ennen VVK:n asettu- tarijuoksija Paavo Nurmi hankki uransa päätyttyä 1939 mista sinne. Viikinkiaikaan Vuosaari tun- tontin ja siihen kuuluvan pienen Grisen (Porsas) nimi- 3 nettiin ja todennäköisesti myös Pikku Kal- sen saaren Sasekaa vastapäätä Hepolahden rannalta lahti, joka maan kohoaminenkin huomioi- ja rakensi saarelle hirsisaunan. Paikan valinnalla ja Pa- den oli jo tuolloin hyvä ankkuripaikka. lo-Wassen urheilutaustalla lienee jonkinlainen yhteys. Karua hiekkakuoppa-ympäristöä Palo-Wasse muutti 6 ikakirjojen mukaan se oli hiekkasatama, kun radikaalisti. Hän ajatti paloasemilta hevosen lantaa ja Viaporin linnoitusta alettiin rakentaa 1748. 6 Hiekkaa oli saatavana aivan rannasta ja pe- rinne jatkui sittemmin hiekkaa raaka-ainee- 2 Anaan käyttäneen Sasekan 1 asetuttua alueelle. Van- hat kerholaiset muistavat nyt jo maisemoidut Sasekan hiekkakuopat 2, joiden halki kulki kuuluisa ”Viski- polku” Pikku Kallahdesta Vuosaaren keskustaan. 5 Pikku Kallahden rannan nykyisistä rakennuksista vanhin on punainen Villa Ullas 3 pari sataa metriä perusti suuren puutarhan. Hänen perujaan oli alkupe- Talvisodan syttyessä Pikku Kallahteen perustettiin me- VVK:lta länteen. Se on alun alkaen kalastajatorppa 1 5 suunnilleen vuodelta 1850. Torpassa asustivat viinaan räisen VVK:n alueen rehevä puistomainen ilme, ennen rivoimien Er LLV 30:n osasta muodostettu LLv 36 6, meneväksi mainittu suutari Gustav Ullman ja hänen 3 4 kuin kaupunki päätti ranta-alueen rakentamisesta. Pa- jolla oli kaksi kolmen Ripon II F vesitason lentuetta. vaimonsa Maria Sjöblom vuodesta 1890 levottomaan 6 lo-Wasse oli myös innokas kalamies. Hitaita, 220 km/h huippunopeuteen kyenneitä kaksita- vuoteen 1905 asti. Talo tunnettiin nimellä Ullmanin Palo-Wasse osti Ullmanilta kaikki kolme rakennusta soja käytettiin sukellusveneiden etsintään ja torjuntaan torppa. Se on entisöity ja nykyisin siinä toimii viehät- 10 000 markalla. Maat, yhteensä seitsemän hehtaaria, erilaisin syvyyspommein. tävä kahvila. hän lunasti kartanolta 1924. Palo-Wasse kuoli 1940 ja Alueen purjehduksellinen perinne on vahva. Intohimoi- Suutari Ullman rakensi alueelle 1800-luvun lopulla aluetta hoiti hänen tyttärensä Dora Bengelsdorff. siksi purjehtijoiksi mainitut everstit Georg Diedrik von kaksi taloa, jotka hän vuokrasi kesävieraille saadak- Perhe vietti edelleen kesänsä Pikku Kallahden rannan Essen (myöhemmin suojeluskuntien päällikkö) ja Fred- seen lisätuloja. Toinen oli nyt jo hävinnyt ”Brandis 1” huviloissa. Heikkokuntoinen Brandis purettiin ja vie- rik Paul Johannes von Tobiessen viettivät kesiään Pikku ja toinen Lill Kallvik 4, joka on VVK:n hallussa. reen nousi v.1952 Palo-Wassen tyttärenpojalle sipo- Kallahden etelärannalla. Toiset kaksi innokasta purjeh- tijaa 1900-luvun alussa Kallvikissa olivat liikemies Wal- Lill Kallvikin ensimmäinen vuokralainen oli muutamia rex-talo ”Brandis 2”5, jonka alakerrassa oli talli hä- ter Greuling ja insinööri Ernest von Freymann. Edelli- vuosia kenraali Neovius. Kun aikalaiset ihmettelivät nen ratsulleen. Tätä uudempaa ja hyväkuntoista taloa sen tyttäret Dorrit ja Rhea antoivat nimensä hienolle hiekanoton jäljiltä hiekkakuoppamaisen karua ympä- VVK alun perin havitteli tukikohdakseen, mutta sen sai s/y Dorealle, Utö-risteilijälle, joka Harry Wikmanin hy- ristöä, totesi kenraali kauniiden maisemien Kallahden Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto, ”Arbis”. vässä hoidossa purjehti VVK:n lipun alla. suuntaan korvaavan ne. Kun Vuosaari liitettiin Helsinkiin, melko huonoon kun- (Lähde:Torolf Lassenius: ”Livet i Kallvik i Nordsjö”) Seuraava vuokralainen oli Helsingin palomestari Gösta toon joutuneita rakennuksia uhkasi siirto tai purku jo- Wasenius, iloinen ja seurallinen mies, jota kutsuttiin ten Palo-Wassen perilliset päättivät myydä koko alueen kaupungille 1969. Alue siirtyi kiinteistöviraston hallin- Oheinen kerhon alkuajasta kertova artikkeli on Palo-Wasseksi. Hänen veljensä, hammaslääkäri Ernest julkaistu aiemmin 40-vuotisjuhlien yhteydessä. Wasenius ja gynekologi Hannes Wasenius tunnettiin taan ja keltainen Lill Kallvik alueineen vuokrattiin vas- Hammas-Wassena ja Pihti-Wassena. taperustetulle VVK:lle.

VVK:n johtokunnan kokous 19.12.1969 varten. Samalla voimme käyttää näitä mittauksia kun anomme ponttooneitaitureita Helsingin Kau- 6§: Päätettiin mennä 14.12.-69 sunnuntaina luotaamaan tuleva satama-alue, että voimme saada pungin Urheilu-ja ulkoiluvirastolta. silta ja poijupaikkoja varten tarvittavat tiedot jotta voimme laatia työsuunnitelma tulevaa kevättä

8 VVK 50v VVK 50v 9 23.2.2017. Kannanottonaan esitettyihin ehdotuksiin kaupunginmu- seo esittää seuraavaa: Vuosaaren Venekerho, ”Rakennuksessa on harvinaisen hienosti säilyneet alkuperäiset ikku- nat 2. Kesäkäyttöisen puuhuvilan luonteeseen sopii hyvin kevyt ik- Kalkkihiekantori 5 kunaratkaisu. Kaupunginmuseo esittää yksinkertaisten pois nostet- Valmistautuessamme juhlavuoteemme oli hyvissä ajoin aloitettava kerhorakennuk- tavien puuikkunoiden lisäystä sisäpuolelle, mikäli toisen ikkunan li- semme ja sen ympäristön kunnostaminen. Vuokrasopimuksen mukaan, suojelusta joh- sääminen on välttämätöntä. Profiloinnin pitää olla siro ja yksinker- tainen sekä rakennuksen ominaispiirteisiin soveltuva. Ikkunanpuit- tuen, tulee kaikkiin töihin pyytää lausunto Kaupunginmuseolta. 2 teet tulee maalata öljymaalilla. Tärkeää on, että toisen ikkunan li- 2 säys ei aiheuta vaurioita eikä muutoksia olemassa olevaan raken- ikku Kallahden rannalla sijaitseva suu- teeseen eikä rakennuksen luonteeseen. Samankaltaista ratkaisua on käytetty osassa tari Ullmanin 1800-luvun lopulla ra- yläkerran ikkunoita, kuvat viestin liitteenä. Kaupunginmuseo haluaa kommentoida 1 kennuttama, palopäällikkö Waseniuk- mahdollisia ikkunasuunnitelmia. sen kesäasuntona tunnettu Lill Kallvi- Maakellari 3 on merkittävä osa pihapiiriä ja sen säilyttäminen on perusteltua, kos- Pkin huvila on toiminut jo vuosikymmeniä Vuo- ka se auttaa ymmärtämään rakennuksen ja koko alueen historiallista kokonaisuutta saaren venekerhon kerhotalona 1. Rakennus ja käyttötarkoitusta. Kaupunginmuseo ei puolla maakellarin purkamista vaan suosit- on keltaiseksi maalattu, useilla sisäänkäynneillä telee pitämään sen kunnossa ja käytössä. varustettu kaksikerroksinen kesäkäyttöön tar- Puiden kaadon osalta kaupunginmuseo suosittelee tutustumaan rakennusvalvonnan koitettu puuhuvila, jossa on jäljellä paljon alku- ohjeeseen puiden kaatamisesta http://www.hel.fi/static/rakvv/ohjeet/Puiden_ peräisyysarvoja. Monimuotoiset ikkunat, eten- kaataminen.pdf ja tutustumaan voimassa olevaan asemakaavaan ja puiden kaa- kin alakerrassa pieniruutuisella jaotuksella väri- don luvanvaraisuuden ehtoihin: laseineen ovat säilyneet harvinaisen hyvin. • Tontilta tai rakennuspaikalta voidaan kaataa puita ilman ra- 3 Tontilla on voimassa vuonna 1992 vahvistettu kennusvalvontaviraston lupaa, kun kaikki seuraavat ehdot asemakaava, jossa rakennuksella on suojelu- täyttyvät: merkintä sr-2: • Puita kaadetaan enintään viisi ja tontille jää puita vielä kaa- ”Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi tamisen jälkeenkin. myöntää luvan purkamiseen vain, jos siihen on pakottava syy. Rakennuksen ulkoasua koskevien muutos- ja kor- • Asemakaavassa ei ole puita koskevia suojelumääräyksiä. jaustoimenpiteiden tulee tapahtua rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla.” (Tällaisia ovat esimerkiksi: ”Säilytettävä puu”, aluemääräys A/s eli ”korttelialue, jolla ympäristö säilytetään”). Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty virkistysalueeksi, joka on myös kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue, jota tulee kehittää siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säily- • Puut eivät kasva sellaisella tontin osalla, jolla asemakaavan vät. Uudessa yleiskaavassa (2016) alue on merkitty virkistys- ja viheralueeksi, jonka suunnittelussa tulee turvata mukaan tulee olla puita. kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. • Puut eivät ole maisemakuvallisesti merkittäviä, esimerkiksi komeita vanhoja yksittäispuita, puuryhmiä, puu- kujanteita tai vastaavia, joiden häviämisellä olisi ympäristöä olennaisesti köyhdyttävä vaikutus. Vuosaaren venekerho sijaitsee maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi määritellyllä alueella Kallahti - Ramsinniemi – Uutela, jonka kuvaus on seuraavanlainen: ”Ramsinniemessä, Kallahden rannassa, Kallahdenhar- • Rajalla kasvavien puiden kaatamiselle saadaan naapurin suostumus. julla ja Skatanniemellä on lukuisia rakennustaiteellisesti arvokkaita, paikallisliikenteen höyryvenereittien varteen Mikäli rakennuksessa halutaan tehdä muita toimenpiteitä, esimerkiksi maalaustöitä, suosittelee kaupunginmu- 1900-luvun alussa rakennettuja huviloita. Alueella on myös kaksi 1960–1970-luvuilla rakennettua koulutuskes- seo teettämään väritys- ja pintamateriaalitutkimuksen, jonka perusteella maalisävyjen valitseminen on helpompi tehdä rakennuksen ja sen aikakauden henkeen sopivalla tavalla. Kaupunginmuseo ohjaa jatkossakin mielellään.” kusta. Maisemallisesti merkittävä Kallahdenharju jatkuu maakunnan halki Hyvinkäälle saakka. Skatanniemellä on myös Skatan tila, jossa on jäljellä 1800-luvun talousrakennuksia.” Perustelut arvotukselle: Helsingin kaupunginmuseo Kannanotto Tutkija Maaret Louhelainen ”Hyvin maisemassa hahmottuva ja säilynyt Kallahdenharju, sekä Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus.” 7.3.2017 Helsingin kaupunginmuseon edustaja tutustui Vuosaaren venekerhon kiinteistöön ja sen piha-alueeseen

VVK:n johtokunnan kokous 13.1.1970 VVK:n johtokunnan kokous 23.2.1970 6§: Johtokunnan jäsen, joka on kokouksesta asiattomasti poissa, joutuu maksamaan 2 markkaa. 12§: Vuosikokouksessa päätettiin tarjoilla instant-kahvia ja virvoitusjuomia sekä myös kahvileipää. Virvoitusjuoma 0.50;- , pulla 0.50;- ja kahvi 0.50;-

10 VVK 50v VVK 50v 11 Kerhosataman vanhan pohjoisen Kerhon parkkipaikalle ajettiin kahta kautta. ”Virallinen” oli Kallvikintien ja Sasekalle johtavan tienristeyk- sisääntuloväylän vaihtoehdot sen jälkeinen yksityistie. Siihen risteykseen oli myös pystytetty tienviitta ”Vuosaaren venekerho” 1. Suo- raviivaisempi ajoreitti 2 kulki kuitenkin bussireittiä myöten postin ohi Sasekan tontinrajaa myötäillen suo- VVK:n johtokunnan kokous 3.6.1970 raan parkkipaikalle. 4§: Luettiin Tie- ja Vesirakennuslaitoksen Uudenmaan piirin Piirikonttorin vastauskirje anomukseemme, Nyt vanhat tielinjaukset ovat jääneet jo 1994-95 rakennettujen rakennusten jalkoihin. Ainoa tunnistettava jossa anoimme yksityistienviittaa 1 pystytettäväksi Kallvikin paikallistien varteen yksityistien risteykseen. pätkä on ”Brandis kakkosen” eli nykyisen päiväkodin pohjoispuolella kulkeva ja isolle leikkipuistolle joh- Tähän anomukseemme on suostuttu, kuitenkin niin että ennenkuin työt aloitetaan pitää ottaa yhteyttä tie- tava tie 3. mestari K. Nuutiseen, puh 822313. Iiskola valtuutettiin ottamaan yhteyttä K. Nuutiseen ja samalla hän saa tilata tarvittavat kilvet kerhomme laskuun. Sinisellä rajattu ilma- 2 kuva on vuodelta1989

1

Oikopolku

3 Vanha parkkipaikka

Vanhalle parkkipaikalle johtava suora

Näkymä vanhalta parkkipaikalta kerholle johta- vallle tielle. Valaisinpylvään kohdalla oli aikoi- naan puomi.

12 VVK 50v VVK 50v 13 Oma telakointialue Kerhollamme on suurena etuna oma talvisäilytysalue, jon- ka mitoitus osaltaan myös määrittelee lai- turipaikkojen määrän. Alue on riittänyt tähän mennessä joka talvi kaikille venepai- kan haltijoille. Rantaviivan väliaikainen muutos vuonna 2005 tammikuussa +151 cm! Jotta kaikki veneet (Suomenlahden vedenkorkeusennätys 9.1.2005) on saatu mahtumaan, ne nostetaan vain kerhon järjestämissä nostoissa ja satama- kapteenien valvon- nassa. Anssi Lindqvist

Kopterikuvat Janne Ylänne

14 VVK 50v VVK 50v 15 Saarisatamat Särkilahti Mutkikas väylä Ajatusta kehitettäessä päädyttiin ehdottamaan saarisatamaan mm. rahoitusmallia, jossa jäsenkunnalta kerät- tiin saarisatamamaksu ja samassa tahdissa ko- jatuksen VVK:n omasta retkisatamasta lausui Sisävesillä on käytäntö erilainen kuin rannikolla. Jär- rotettiin liittymismaksua. tiettävästi ensimmäisenä ääneen monivuotinen villä kuka tahansa virallista veneseuran lippua kantava Saarisatamaa etsimään asetettiin toimikunta. Se satamakapteeni Pentti Hämäläinen jo 1970-lu- vene on yleensä tervetullut naapuriseuran retkisata- A löysikin sopivalta etäisyydeltä mukavan sataman, vun alussa. Se putkahti ajoittain esille, mutta toteutu- maan. Jotkut keräävät koko kauden kattavan käyttöoi- mutta omistaja ei kuuleman mukaan ollut ha- minen antoi odottaa itseään. keusmaksun, mutta useimmiten saunaan ja laituriin vie- lukas vuokraamaan sitä koko kerholle vaan pie- ras pääsee ilmaiseksi. Näkemys oli, että samanlainen si- Kun VVK:n retkisatamasta lopulta tehtiin 1980-luvulle nemmälle porukalle. Toimikunta kokosi vähin ää- vistynyt käytäntö leviää ajan myötä rannikollekin, tarvit- tultaessa päätös, mukana oli jälleen yhteistyöidea mui- nin parinkymmenen veneen porukan ja vuokrasi taessa vaikka VVK:n aloitteesta. Mutta silloin meilläkin den kerhojen kanssa. Hankinta oli tullut ajankohtaiseksi, paikan, joka tiedon vuodettua sai välittömästi ni- pitäisi olla jotakin tarjottavaa neuvottelukumppaneille. kun kotisatama alkoi olla jo toimivassa kunnossa. men ”Salasatama”. Pidin hanketta koko kerhon valtuuksin esiinty- neeltä toimikunnalta varsinkin hankkeen kömpelön salausyrityksen vuoksi epäeettisenä. Jonkin verran tuohtuneena esitin seuraavassa hallituksen kokouk- sessa, että satamatoimikunta ei nauti enää luotta- musta, se lakkautetaan ja tilalle nimetään aika- naan uusi. Yhtään vastustavaa ääntä hallituksessa ei noussut, vaikka sittemmin ilmeni, että muutamat olivat itsekin mukana ”salasatamahankkeessa”. Myöhemmin vuonna 1984 retkisatama koko VVK:lle vihdoin saatiin ja nimettiin Särkilahdeksi. Hanketta alusta asti äänekkäästi vastustaneen ”eläkeläisryh- män” puhemies tuli vuosia myöhemmin rannassa vastaan ja kertoi nyt suuresti katuvansa hankkeen

Grillikatoksen laajennuksen ener- •••••••••••• giatankkausta kesäkuussa 2011

VVK:n johtokunnan kokous 23.3.1970 VVK:n johtokunnan kokous 24.4.1970 2§: Grunn ja Iiskola selostivat satama-anomuksen nykytilannetta. Grunn oli tiedustellut tarkastaja 5§: Päätettiin hankia kerholle kortisto, tämän tehtävän lupautuivat Blom ja Iiskola hoitaa. Grunn Kivilehdolta asiaa ja hän oli maininnut että ”jossain puitteissa päästään alulle”. Päätettiin jäädä lahjoittaa myös kortiston ja Larha lupasi lahjoittaa muutamia mappeja. odottavalle kannalle, koska jäseniä oli informoitu vasta puolitoista viikkoa aikaisemmin tästä asiasta.

16 VVK 50v VVK 50v 17 Saarisatamat ...Särkilahti Onas vastustamista ja viivyttämistä. Mikään ei hä- nen mielestään kesän mittaan voita käyntejä Särkilahdessa, jossa on hyvä laituri, suojaisa Uuden saarisataman satama ja hieno sauna. Olisipa satama han- etsintä kittu vaan aikaisemmin… Matti Murto VVK on ollut alivuokralaisena Vantaan veneiljöiden saaripaikassa Onaksessa monta vuotta. Saari on sopivan matkan päässä viikonloppumatkoja ajatel- len ja sopivan kokoinen: jokaiselle löytyy luontoelämyksiä ja kävelyreittejä saaresta. Saaressa on paljon mustikkaa puolukkaa sekä sienivaranto jonka paikat monet tietävät. Peräsimen tarkistus onnistuu näinkin: läjä saari- VVK jäi pois muutama vuosi sitten alivuokralaisuussuhteesta ja sen jälkeen satamalaisia keulaan painoksi ja peräsimen huol- lettavuus paranee oleellisesti;). oli tarve löytää oma tai vuokrapaikka lähempänä kotisatamaa ja välietapiksi matkalla Särkilahteen. Uuden saarisataman hankinta alkoi heti kommodorikauden alussa ja Onaksen saariryhmässä eri toimijoiden kanssa käytiin neuvotteluja. Joko oli hyvä paikka mutta vuokranantaja vetäytyi viime hetkessä tai paikka ei ol- Kari Harju ja Ralf Sandberg vievät uutta ”vastuu- lut VVK:lle paras mahdollinen. henkilön” lipastoa paikalleen. toukokuussa 2016. Onaksen saaressa oli vuokrattuna pienelle ryhmälle alue, jota ei aktiivisesti käytetty. Maanomistajan kanssa neuvoteltiin paikasta sekä myös muista hänen omistamistaan kohteista, joitakin käytiin katsomassakin. Yhtä hyvää paikkaa kuin tuo jo vuokrattu ei kuitenkaan löytynyt. ••••••••••••

Halkovaja, toukokuu 2005.

Markku Vuorisalo avaa juhannusjuhlat 2015. Kesäkuu 2011.

Tapio Kohonen ja Osmo Salonen 8.7.2016. Talkoolaisten kuljetuskalustoa Onaksessa 2017. huolehtivat tunnelmasta.

VVK:n johtokunnan kokous 12.5.1970 4§: Perustettiin toimikunta, joka käsittelee jäsenanomukset: toimikunta antaa lausunnon johtokun- 3§: Johtokunta päätti yksimielisesti antaa valtuudet Kaj Grunnille, Jaakko Kurrulle, Erkki Vola- nalle, jonka jälkeen johtokunta käsittelee ko. anomuksen. selle ja Erkki Iiskolalle tekemään vuokrasopimuksen tilasta RNo 4/65Helsingin kaupungin kiinteis- töviraston kanssa.

18 VVK 50v VVK 50v 19 Saarisatamat

...Onas

Vuokralainen selvitettiin ja hänen kanssaan neuvoteltiin, kuitenkin tulok- setta. Maanomistajalla ei olisi ollut mitään vuokralaisen vaihtumista vas- taan. Yllättäen vuokralainen otti yhteyttä myöhemmin saman vuoden syksyllä ja neuvottelut aloitettiin uudelleen vuokrasopimuksesta luopumisesta VVK:n hyväksi. Neuvottelut tuottivat tulosta ja hän oli valmis luopumaan vuokrasopimuksesta. Hänen kanssaan tehtiin sopimus ja alue vapautui VVK:n vuokrattavaksi. Kun hänen kanssaan oli asia selvä, oli vuorossa sopimusneuvottelut maanomistajan kanssa. Rantaviivaa saatiin maanomistajan kanssa sovittua sopimukseen siten, Rakentaminen eteni että kummallekaan puolelle ei tule ketään lähelle. Vuokrattava alue muo- Uuden paikan hienolla yhteishen- dostui täten suuremmaksi kuin aikaisemmalla vuokraajalla oli. rakentaminen gellä, myös ampiais- Vuokraaminen vaati jäsenkokouksen päätöksen. Asia tuotiin syyskokouk- Onaksen suunnittelu aloitettiin kartoittamalla ten taholta. seen 2016, jossa alue esiteltiin, alueen käyttösuunnitelmaa valotettiin ko- sauna- ja laiturivaihtoehtoja tarjouspyyntöineen. koukselle ja vuokraaminen hyväksyttiin yksimielisesti. Samalla hallitus val- Laiturin valinta oli varsin helppo: vaihtoehtoja tuutettiin laiturin, poijujen, saunan sekä muiden jäsentoimintaa palvele- vähän ja jo Särkilahteen laiturin toimittanut vien tarvikkeiden hankintaan. Land&Sea oli hinnaltaan selkeän kilpailukykyi- Mika Vesa nen. Päädyttiin 21 metriseen raskaponttonilaitu- riin asennettuna poijuineen. Saunavaihtoehtoja olikin sitten useita eri muo- toisia ja mallisia. Rajoitteena oli kaavan mukai- Mahtuisikohan laitu- nen maksimipinta-ala. Eri makujen painotuksista riin lisää tekijöitä? saatiin valinta tehtyä ja suunnittelu rakentami- sen suhteen saattoi alkaa. Eniten päänvaivaa aiheutti saunan paikan va- linta. Olisiko hieno näköala vähän kauempana venelaiturista parempi kuin lyhyt kävelymatka saunasta uimaan ja takaisin veneelle? Kuten aina makuasioissa, ratkaisu oli vaikea – Tästä se alkoi - rakennustarvikkeiden lopulta päätimme noudattaa vuokraemännän maihinnoususta 2017. vanhaa haavetta: olisipa hänen maillaan joskus sauna paikassa johon sen lopulta sijoitimme. Rakennustyössä löytyikin sitten loistavaa yhteis- henkeä ja energiaa kun jäsenistö osallistui hie- nosti paikan tekemiseen. Useampikin ihminen kertoi tuntevansa ylpeyttä moisesta! Tekijöitä oli aina runsaasti paikalla. Samuli Martti

VVK:n johtokunnan kokous 26.5.1970 Katselmus rannassa 6.6.1970 8§:Päätettiin hankkia kahdella liedellä oleva keitin kaasupulloineen n. 100mk. Talo-osaston päällikkö, tuomari Puolakka: ”Venekerhohan ei ole mikään kylpylälaitos”. 9§:Telakointialue rakennetaan noin 100m x 20m raivatulle alueelle. (ajatuksesta remontoida pajan vanha sauna käyttöön)

20 VVK 50v VVK 50v 21 Jaakko Jaakkola 50 vuotta VVK:ssa Palo-Wassen manttelinperijä

aakko Jaakkola kuuluu VVK:n perustajajäseniin, jo Mustalahden aikaiseen laituriporukkaan, jonka keskuudessa ajatus venekerhosta aikoinaan syn- tyi. Jaskan ensimmäinen vene oli Hai ja toinen, JGT-kryssare, oli aihiona Stressinä tunnettua venetyyp- piä synnytettäessä. Jaska pääsi kunniakkaan uran jälkeen eläkkeelle Pe- Kerhon palotarkastajan toimi tuli ammatin ja runsaan lastuslaitokselta loppuvuodesta 1992. Heti seuraavan neljännesvuosisadan takaisen uhkaavan tapauksen kevään ensimmäisen vesillelaskun jälkeen hän lähti kautta. Ensimmäisen kesän jälkeen useimmat Stressin puolisonsa Ullan kanssa purjehdukselle Eurooppaan. rakentaneet lisäsivät veneidensä köliin painoa ja niin Matka suuntautui ensin Saksaan, josta jokia ja kana- Ota yhteyttä ja kysy lisää! myös Ola Sollman. Keväällä, ennen ensimmäistä vesil- via pitkin kohteena oli Välimeri. lelaskua hän sulatteli telakalla vanhoista lyijyakuista Tuolta reissulta jäi mieleen esimerkiksi melkoinen vaa- lyijyä upokkaassa painekeittimellä veneensä avotilassa, ratilanne: Elbe-jokea yläjuoksuun oli virtaus liian voi- Puh. 0400 771 677 www.land-sea.fi joka oli vielä talven jäljiltä katettu. Avotilaan oli pa- makas, joten jokilaiva otti ”Tequilan” hinaukseen. haksi onneksi unohtunut myös avoin asetonipullo, ja Köysi oli kiinnitetty keskilaivaan ja päästäessä liik- kuumassa tilassa sen sisältö tietysti höyrystyi ja avo- keelle työnsi virtaus veneen köliä laivan alle, jolloin Te- liekki sytytti sen melkein räjähdysmäisesti. quila oli vähällä kaatua. Tästä onneksi selvittiin köysi Liekit löivät hetkessä yli kymmenen metrin korkeu- nopesti katkaisemalla ja hinaus jatkui sitten laivan pe- teen, kun kaasun lisäksi myös muovipeite leimahti tu- rään kiinnitetyllä köydellä. leen. Onni onnettomuudessa oli, että oli kaunis aurin- Tuon päivälleen vuoden kestäneen matkan jälkeen koinen ja tyyni sunnuntaipäivä, paikalla ammattipa- Jaska ja Ulla nähtiin useimmiten Bodössä tai Särkilah- lomiehiä ja heidän lisäkseen kymmenittäin muita ve- dessa, välillä piipahdettiin mm. Loviisaan. Ajoneuvoverhoomo Venautti neenkunnostajia. Ammattimiehet sammuttivat palon Kallvikintie 57C sisäpiha hetkessä, muut kantoivat paikalle sammuttimiaan en- Tänä VVK:n juhlavuotena Jaakko luopui pitkään palvel- nätysvauhtia (useita kymmeniä). Kuin ihmeen kaupalla leesta Stressistään. Vene noudettiin kesäkuun alussa Puh. 050 5771047/Minna Vuorisalo Ola selviytyi veneestä alas vain naama nokisena, hen- veneenrakentajalle Pohjois-Suomeen, Jaska pysyy edel- E-mail: [email protected] keä haukkoen ja kulmakarvat palaneina. leen Vuosaaressa leppoisia eläkepäiviä viettäen. Nettisivut: www.venautti.fi Olan itsensä lisäksi vaarassa olivat kaikki telakoidut Facebook: Ajoneuvoverhoomo Venautti veneet ja varsinkin aivan vieressä ollut Dorea. Tapaus johti palotarkastajan viran perustamiseen. Se lankesi itsestään selvästi joviaalille Jaskalle, josta siis tuli an- • patjat ja matot veneisiin ja asuntovaunuihin saitusti ”Palo-Wassen”, Lill Kallvikin pitkäaikaisen isän- • harrasteautojen penkit, matot ja ovipahvit nän manttelinperijä. • auton istuinten korjaukset • prätkän, mopon ja moottorikelkan penkit PMS 286 PMS 186 • veneen rattisuojat mittojen mukaan VVK:n johtokunnan kokous 10.6.1970 2§:Päätettiin hankintojen suhteen seuraavaa: Jokaisesta vähänkin tärkeämmästä ostoksesta pyri- • venekuomujen, sprayhoodien ja puomipeitteiden korjaukset tään saamaan kolme kirjallista tarjousta ennen kuin tilaus päätetään. 13§: Todettiin tyydytyksellä , että saimme edullisesti vakuutettua vartijamme

VVK 50v 23 Jaakko Kanninen 40 vuotta VVK:ssa Pitkän linjan puuhamies

(VVKlaisten vuokraama satamapaikka) kommodoriksi, atselin v 1978 VVKn satamaa kesätyöpaik- neitä, moottoriveneitä, stressi-purjeveneitä ja valtame- Seuralla oli myös koulutusta kaikenlaisista veneilytai- koska se oli kuulemma tapana viimeksi liittyneelle. kani Hästholmenin mäeltä. Kymmenkunta ju- ripurjehtijakin. Harvat 10 m venet olivat jo ehdotonta doista. Ja tietysti oli monenlaisia illanviettoja, usein Syksyllä järjestin talkoot laitureiden poisottamiseksi nioria purjehti optimistijollilla Pikku-Kallah- luksusta. oman musiikin säestyksellä. talven ajaksi. Olin hankkinut talkoojuomaksi 2 koria della. Olin siihen aikaan kovan venekuumeen Entisaikojen VVKlainen osasi tehdä vaikka mitä. Seu- 80-luvun alussa tuli tarpeelliseksi hankkia saarisatama. kaljaa. Sattui niin, että tuulta oli talkoopäivänä 17 m/s vallassa.K Optimistikin meillä oli. Niinpä liityimme seu- Kun kävin siellä ekaa kertaa minulle sanottiin: ”Nä- rassa oli joka ammatin taitajia. Ensimmäisellä kym- ja paikalle ilmestyi meidän lisäksi vain Nuojuan Tapsa raan ja lapsemme optariporukkaan. Hankimme myös menvuotiskaudella oli talkootöinä rakennettu suuritöi- kee, että olet käynyt täällä ennenkin, koska uskallat vaimoineen kyydissään Rajakentän Jussi. Rupesimme Scanper-veneen. set laiturit ja muut venekerhon rakennelmat. ajaa tollaista vauhtia sisään.” Linjatauluja ei vielä sil- sitten kolmistaan (olutkorin kanssa) järjestelemään lai- Näkymä VVK:lle oli nykyiseen verrattuna hieman erilai- loin ollut. Innostus veneilyyn oli kova. Viikottaisissa tiistaipurjeh- tureita. Kuinka ollakaan putosin mereen ja naureskele- nen: vanhat laiturit, puupukit, hiekkakenttä, jossa tör- Lähdin liityttyäni heti mukaan junnutoimikuntaan ja duksissa oli kymmeniä veneitä, jotka radion aikamer- vät kaverit auttoivat minut ylös. Kun olin vaihtamassa rötti puita siellä täällä veneiden välissä ja jokunen ra- myöhemmin juniorijohtajaksikin. Varsinaisen koulutuk- kistä kiersivät kilpaa Mustan Hevosen purjehdusreitin. kuivaa ylle, kävi ilmi, että nämä kaksi naureskelijaa oli- kentaja veneteltassaan. Mitään aitoja ei ollut. Oli pal- sen hoitivat Murtsi (kommodori) Joensuun Kale, Risto Osallistuttiin myös itäisten seurojen yhteiskilpailuihin. vat vuorostaan kaatuneet soutujollalla. jon vanhoja 5-8 m puuveneitä. Ja perämoottoreita. Ve- Onaksessa ja lähisaarissa käytiin ja yövyttiin ahkerasti. Hagman ja monet muut junnujen vanhemmat. Junio- Minulla ja Tapsalla oli veneessä vaihtovaatteet, mutta neet olivat selvästi nykyistä pienempiä. Oli myös kym- Kaunissaaren laguunia kutsuttiin epävirallisesti ”Siko- ritoiminta oli silloin voimissaan. Optariporukka kilpaili Jussilla ei. Onneksi hänelle löytyi kuitenkin naisten- menittäin itse tehtyjä lasikuituisia optareita, kevytve- jen lahdeksi”. Miksiköhän? menestyksellisesti ympäri Suomea ja jopa PM-kisoissa. Vanhempana purjehdittiin Viklalla tai E-jollalla. Purjeh- vaatteita illan ratoksi. tijoilla oli vuosittain leiri Kotiluodossa, jonne tuli kym- Itselleni kerhon suurin merkitys on hienoilla kokemuk- menittäin muitakin seuran jäseniä kesäpäivistä naut- silla merellä ja maalla sekä kaveripiirillä, johin olen 40 timaan. vuoden aikana tutustunut ja joista on tullut elinikäi- VVK järjesti mm. rankingkilpailut, jossa oli lähes 100 siä ystäviä! optaria mukana. Kerhoiltoja oli talviaikana viikottain. Jaakko Kanninen Murtsi järjesti junnuille tutustumisia purjeneulomoihin sekä koulutusta, joissa jopa olympiavoittajakin luennoi. Entiset junnut ovat nyt aikuisia ja sekä Sari Laine (os Hagman) että Tomi Joensuu ovat vuorostaan hoitaneet junioritoimintaa. Ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella oli seuralle ra- kennettu hyvä pohja. Seuraavien vuosikymmenten ai- kana tarvitsi vain parannella asioita. Telakointikenttä suureni, laiturit paranivat ja saarisatama kehittyi. Ajan kuluessa ja -VVK:lla on jo veneilijöitä kolmannessa polvessa - kerho on muuttunut ahkerasta kaveriporu- kasta suuremmaksi ja ammattimaisesti hoidetuksi. Hauskana muistona voisin kertoa, että joudun Bodön

VVK:n hallituksen kokous 17.6.1970 VVK:n varjohallituksen kokous 16.12.1970 15§: Todettiin, että osastopäälliköt Puolakka ja Finskas olivat käynnillään 6.6.1970 Pien-Kallah- 13§: Rekula ehdotti perustettavaksi kurinpitolautakunnan, joka hoitaisi järjestysasiat. Hallitus dessa olleet hyvin tyytyväisiä kerhon aikaansaannoksiin ja todenneet, että sillä on hyvä johto. päätti, että se hoitaa toistaiseksi ko. tehtävät.

24 VVK 50v VVK 50v 25 Leo Martio 30 vuotta VVK:ssa Vuosaaren Venekerho ja purjehdusharrastukseni

len syntynyt vuonna 1974 ja purjehtinut niin kauan kuin muistan. Isäni piti nuoruudessani O(ja pitää edelleen) venettään Vuosaaren Ve- nekerhossa ja ensimmäiset muistot VVK:sta ovatkin lumme Lauttasaareen HSK:lle, missä harjoitteluseuraa ajalta jolloin veneemme oli poijussa Kallahden poh- oli paljon enemmän. VVK satama on myös melko kau- jukassa. Veneeseen piti mennä jollalla, joka oli välillä kana avomerestä, joten kehittymisen kannalta oli myös vaikeastikin tavoitettavissa, sillä jollalaituri oli keväisin hyvä saada monipuolisempia harjoitteluolosuhteita. usein melko upoksissa. 1990-luvulla ja 2000-luvun alkussa jollapurjehdus vei Nuoruudessani purjehdimme perheen kesken usein ke- minua maailmalla useisiin MM-, EM ja maailman- säisin pitkin Suomenlahtea ja Saaristomerta. 1980-lu- cup-kilpailuihin. Ehkä parhaimpana purjehduspaikkana vulla isäni innostui myös kilpailemaan veneellään, joi- (tietysti Suomen jälkeen) on jäänyt mieleen Dubai, hin osallistuin sitten itsekin. Ensimmäinen kilpailu, missä olosuhteet ovat aivan täydelliset jollapurjehduk- jonka muistan, oli purjehdus kerhon saarisatamaan seen. Paikan lämmin ilma ja vesi yhdistettynä sopiviin (varmaankin Särkilahti). Tuuli oli koko kilpailun ajan tuuliin ja aallokkoon tekee purjehduksesta todellisen heikko ja tyyntyi illalla kokonaan. Olin itse mennyt nautinnon. Suomessa tuli kilpailtua myös köliveneissä nukkumaan yöllä ja aamulla heräsin veneestä maa- isän veneellä ja VVK:ta edustaen tuli saavutettua 3 kpl lissa kuullakseni, että muut venekunnat olivat keskeyt- Suomen Mestaruuksia avomeriSM-kilpailuissa. täneet ja ajaneet koneella perille. No voitto oli sitten Tällä hetkellä minulla ei ole omaa venettä vaan käy- meidän. tän perheeni kanssa isäni venettä kesäisin perhepur- Pikkuhiljaa kilpaileminen alkoi kiinnostamaan itseä- jehduksilla eteläisen Suomen vesillä. Tulee sitä aina nikin. Niinpä ostimme 1980–luvun lopussa veljeni silloin tällöin myös käytyä Särkilahden saarisatamas- Vesille Marnelan kautta kanssa 470-jollan. Muistan, kun menimme sillä ensim- sakin. Kilpailujakin tulee vielä kierrettyä ja saatiinhan mäistä kertaa purjehtimaan keväällä juuri jäiden läh- sitä vielä v. 2016 LYS-ranking mestaruus Vuosaareen. dettyä. Tuuli oli melkoisen kova ja kaaduimme melkein Toivottavasti purjehdus ei tule koskaan jäämään elä- heti satama-alueella jäärajan viereen. Emme onnistu- mästäni pois. neet saamaan venettä pystyyn, sillä masto oli jäänyt Leo Martio jumiin pohjamutaan. No pienellä moottoriveneen avus- tuksella saimme veneen lopulta pystyyn ja pääsimme takaisin rantaan. Tästä alkoikin sitten ainakin tähän asti jatkunut kilpa- purjehdus. Aluksi kilpailimme 470-jollalla VVK nimissä, Asiantunteva ja palveleva venetarvikeliike Jollaksessa mutta koska seuralla ei ollut 1990-luvulla juurikaan Maan laajimman Gleistein köysivalikoiman lisäksi löydät myymälämme valikoimista mm. juniori- tai jollatoimintaa, päätimme siirtää harjoitte- hätäraketit ja -soihdut, lepuuttajat, poijut, ankkurit, navigointielektroniikan, helat, pylpyrät, vinssit, maalit, veneenhoitotuotteet, veneilyasusteet, ym... Jäsenhinnoin alan laatumerkit.

VVK:n hallituksen kokous 12.2.1971 13§:Tötterman lupasi kustantaa tämän vuoden panokset rannassa olevaan tykkiin.

Isonsarvastontie 8, 00840 Helsinki Verkkokauppa avoinna 24/7 puh. 09 6841 760, www.marnela.fi www.marnela.com VVK 50v 27 Hannu Pöyry 20 vuotta VVK:ssa Natalia osallistui VVK:n junioripurjehduksiin muutaman kerran, mutta pysyvämpää jollaharrastusta ei syttynyt. Isolta Kallahdelta pienelle Tytöllä on hyvä ote purjehdukseen ja hän oli hyvä gasti kisoissa. ain perheessä ehdotuksen läpi, josko kokeili- tuntui sopivan perheel- Noihin aikoihin purjehdimme usein idän suunnalla ja simme veneilyharrastusta perheharrastuksena. lemme, matka ja kilpa- tuli oltua paljon Särkilahdessa. Se on hyvä saaripaikka Harrastin moottoriurheilua omana harrastuk- purjehdusta mixaten 2. saunoineen ja mukavine luontopolkuineen. Halkovajan senani. rakennusaikaan Oona harrasti soutuveneen perästä Joemarinilla saimme 6 S 2 uistelua pienellä Bugs Bunny-virvelillä. Silloin oli hyvä VVK:hon tuli liityttyä vuonna 1999 ns. uusiojäsenenä. purjehdittua perhe- ja haukivuosi ja saaliiksi tuli useampikin hauki. Porukat sukulaismiehistöllä Itä- heen ulkopuolista jäsentä, näistä kaksi oli merisairaana Uusioharrastuksena sen vuoksi, että olin pyörinyt juni- nimesivät epävirallisesti halkovajan Oonaksi. oriaikoina Kallvikin har- syndikaatin mestaruuden eli hyvä venehän se oli. koko matkan n. kaksi viikkoa. 2005 - 2006 aihoihin Backaksen Tomppa piti esitelmiä jun Iso Kallalahdella, toi- Kuitenkin Tallinna Racen paluumatkalla aaltoon sukel- Isle of Wightissa kanteen uusittiin tiikkipinta seuraa- Karibian purjehduksestaan ja pyysin Tarjan mukaan sella puolen harjua vel- tamisen seurauksena Tarja sai nukkuessaan keulaluu- vana talvena (hintataso Puolan tasolla). (voi olla, että oli pieni taka-ajatus mukana). Esitelmien jeni kanssa VVK:n pe- kun kautta vesiruiskeen ja sen jälkeen meni vene vaih- Englannista purjehdus tyttärien Natalian ja Oonan jälkeen Tarja ilmoitti, että tuonne mennään. Sanoin, rustamisaikoihin 1. Sil- toon kolmen vuoden käytön jälkeen. kanssa Tanskaan, jossa Nata vaihtui Tarjaan ja purjeh- että tukevampi vene pitäisi olla. 2006 syksyllä Windö loin elettiin jotakin 1960 dus Vuosaareen. tuli perheeseemme ja alkoi sen varustelu isompia ve- luvun loppua. Harri jäi 3 siä varten ja perhemiehistölle sopivaksi. Varustelu kesti Seuraavina vuosina purjehdus on jäänyt hieman vä- soittamaan musiikkia kolme vuotta alkuperäisen suunnitelman mukaan 5. hemmälle, venettä ehostaen. Särkilahti ja Kaivokari Iso Kallahden puolelle ja ovat olleet enimmäkseen kohteina. Molemmat tuttuja minä jatkoin purjehdusta. 1 ja mukavia paikkoja piipahtaa. VVK:lla. 5 Vuonna 2017 aktiivisesti Onaksen saaripaikassa sauna- Tietenkin siirryttiin sitten VVK:n juniori jäseneksi ja mökin rakennuspuuhissa. tuolloin Minijerryjä taisi olla kymmenkunta; harrasta- jina mm. Töttermanin Kaj, Sohlmanin veljekset, Jaakko- Vuodelle 2018 Hannu lupautui Onaksen saari-isännäksi, lan Sami ja erinäinen määrä Merivirtoja. Jollailua tuli joten siellä saunan lämmössä nähdään. harrastettua 5-6vuotta. t. Hannu + perhe Purjehdus lopahti kun perheemme muutti työn perässä ps. Purjehtijan kaksoiselämä jatkuu kohti Puolan MM Savoon. Sirena 38 3 tuli perheesen n. 2003 ja sillä tuli harras- tettua avomeripurjehdusta mm. pari suursaari Racea kisoja 2018 505:lla 7, tätä on tullut harrastettua Paluumuuttajana palasin kuitenkin työn perässä 1983 perhe-, sukulais- ja kaverimiehistöllä 4. 2010 syksystä lähtien, eli tästä se alkoi ja tähän se pääkaupunkiseudulle ja purjevenekin oli pari vuotta johti. kavereiden kanssa (Merivirta Kurre ) Pikku Kallalah- 4 Testejä teimme mm. Saimaan kanavalla ja pohjoisen della Sasekan poijussa. purjehduksella Oulun Kiviniemeen. Näiden testien pe- t. Hannu Perheen ensimmäinen vene oli silloin 1998 Rock 20 ja rusteella ostimme Windpilot –tuuliperäsimen, koska pitihän sillä käydä kokeilemassa syksyllä 1999 VVK:n omatekemä ei toiminut riittävän hyvin. Tuuliperäsin oli kisoissa kilpapurjehdusta kilpailuhenkisenä ihmisenä. paras ostos Karibian reissulle. Veneen nimeksi tuli TAVI - Tarja/Vikke ja myöhemmin Lähdimme kohti Karibiaa toukokuussa 2009 6 ja nimi piteni Natalian ja Oonan kirjaimilla. vene oli reissussa kolme vuotta, 14 kuukauden jälkeen Seuraavaksi kesäksi vaimo Tarjan ohjeistuksen mu- jätimme veneen Azoreille ja siellä veneeseen tehtiin kaan hankimme Joemarin 36:n, koska veneilyharrastus pientä remonttia. Seuraavana kesänä purjehdus Eng- lantiin Isle of Wightiin ja mukana oli myös kolme per- 7

VVK:n hallituksen kokous 5.3.1971 VVK:n hallituksen kokous 8.5.1971 5§: Tuulenhaistajaisten kutsukirje luettiin ja hyväksyttiin sellaisenaan. Kutsut päätettiin lähettää 11§: Päätettiin tutkia väliaikainen toilettikysymys. Hilska lupasi ottaa yhteyttä puhtaanapitolaitok- venekerhoille ja veneilyä harrastaville seuroille. Kutsuvieraiksi pyydetään Helsingin kaupungin seen. ulkoilu- ja retkeilyviraston lautakunnan jäsenet ja liittojen toiminnanjohtajat.

28 VVK 50v VVK 50v 29 Sirkku Wallin 10 vuotta VVK:ssa Jari Vehmaanperä 1 vuosi VVK:ssa Sunnuntaipurjehtija Ensimmäinen vuosi VVK:ssa len sunnuntaipurjehtija. Kesäisinä vapaa- uutimme meren ääreen Vuosaareen pari Vene laskettiin vesille toukokuun alussa, ja ihanteel- päivinä kun tuulen nopeus ei nouse yli 8 vuotta sitten. Sitä ennen emme olleet linen sää on suosinut ensimmäisiä retkiä. Venetarvi- metrin sekunnissa, otan suunnan kohti asuneet lähellä rannikkoa, ja veneily ei kekaupoissa on vierailtu toisenkin kerran, ja palvelu Vuosaaren Venekerhoa. Kallahden kaunis ole kuulunut oman tai lähipiirin harras- niissä on asiantuntevaa ja ystävällistä, mutta hinnoissa Opitkittäisharju ja tyyni lahti taustoittavat vapaan viet- Mtuksiin. Veneily merillä ja isoilla järvillä on kuitenkin tuntuu oleva ”veneilylisää”. Venekerhon laiturialueella toa veneellä. Parhaina päivinä ehtii irrottamaan lai- kiinnostanut jo pitkään, ja muutama vuosi sitten in- moikataan muita kerholaisia, ja kaikki ovat ystävälli- turista ja suuntaamaan Vuosaaren edustalle. Marian- nostuin suorittamaan saaristolaivurikurssin. Sen jäl- siä ja auttavaisia. ne-karkin näköisen keskimerkin ohittaminen on juh- keen olemme vuokrailleet kerran pari kesässä erilai- Kun katsoo venerivejä, niin huomaa, että oma veneeni lava hetki riippumatta siitä, onko meriseikkailu alka- sia pulpettiveneitä Päijänteellä ja Helsingissä. Uuden on pienimmästä päästä ja monelle muulle veneily täy- massa vai päättymässä. Tai onko muuten vaan tultu sen hinnan, jäsenmaksun sekä kerhon yhteisnoston ja asuinpaikan merimaisemissa kävellessä kypsyi lopulta tyy olla enemmän kuin harrastus, ennemminkin elä- vendailemaan Skatan selälle rahtialusten iloksi. Men- -laskun hinnan, päätyy summaan, joka on hyvä perus- tämän vuoden alkukeväästä ajatus ostaa oma vene. mäntapa ja intohimo. Minulle tämä on ensimmäinen omatkalla keskimerkki on tärkeä myös siksi, että usein tella välillä itselleenkin. Naapurilta olin kuullut, että venepaikka voisi järjestyä vuosi, monella muulla on takana vuosien ja vuosikym- vasta silloin venekunta päättää määränpäästään. Tuu- Näen VVK:n jäsenyyden kokonaispakettina, jonka an- kävelymatkan päästä toiselta puolen Kallvikinniemeä. menten kokemus, ja Vuosaaren Venekerhollekin tulee len suunta ja käytettävissä oleva aika määräävät, onko sioista olen voinut olla toisessa kaupungissa, jopa toi- Purjeveneen luontoystävällisyys ja kauneus viehättivät, täyteen viideskymmenes toimintavuosi. Suurin osa hy- luvassa iltasauna Isossa Iiluodossa, grillausta Pirttisaa- sella mantereella asuva sunnuntaipurjehtija. Takana on mutta varmuutta ei ollut, kuinka laajalti oma perhe tu- vistä veneilykokemuksista on minulla vielä edessä, ja ressa vai Kuiva-Hevosen kiertäminen. kaksi vuosikymmentä purjehdusta, mistä puolet on sei- lisi jakamaan veneinnostukseni ja päättelin, että sen niitä odotellessa haluan toivottaa Venekerholle on- Lukuun ottamatta yksittäisen kesälomaviikon hieman lattu VVK:n lipun alla. Aloitusvuosi kerhon toiminnassa kokoista purjevenettä, johon vaimo ja aikuiset lapset, nea merkkivuoden johdosta ja menestystä jatkossakin, pidempää purjehdusta liikun vain lähivesillä. Tuurilla on helppo muistaa, sillä suoritin ensimmäisen talkoo- tai muut kyläilijät mahtuisivat, ei hallittaisi helposti, sekä kerhon jäsenille antoisia veneilyelämyksiä! kuutta solmua etenevä alus asettaa rajat, miten pit- vastuuni tarjoilemassa kuohuviiniä kerhon nelikym- kun merelle lähdettäisiin yksin. Myös aikaisempi pur- Jari Vehmaanperä källe illan aikana ehtii. Mutta parhaimpia reissuja ei menvuotisjuhlissa - sittemmin ei ole talkoohommissa jehduskokemus puuttui tyystin. lasketa maileissa. Sipoon ja Itä-Helsingin rantautumi- tarvittu valkoista kotelomekkoa. Siis moottorivene, ja aluksi lähinnä virkistyskäyttöön seen sopivat saaret sekä kahvinkeittoon ja lekotteluun Vuosien aikana on käynyt selväksi, että VVK on paljon päiväretkille, sekä satunnaiseen kalastukseen. Vähän tehdyt uintipoukamat ovat vähintään yhtä tärkeitä muutakin kuin laituri, johon vene kiinnitetään. Se on käytetty vene sopi budjettiin, ja työkaverit suositteli- innostuksen aiheita kuin purjehtiminen itse. Mitä ly- yhteisnostopäivän puffetti ja takkatuli kauniissa ker- vat huoletonta alumiinirunkoa. Messuilla viehätyin yh- hyemmästä päiväpurjehduksesta on kysymys, sitä tär- hotalossa; fiksuja ja välittäviä vahtivuorolaisia, jotka distelmiin, joissa kansi on lasikuitua - kokoalumiiniset keämmäksi on tullut Vuosaaren hienot maisemat ja hy- ovat korjanneet veneeni kiinnitysköydet myrsky-yön veneet vaikuttivat vähän ronskeilta. Lopulta valinta oli vät palvelut. pimeinä tunteina; mukavaa seuraa ja apua riippuen Yamarin Cross 57 Bow Rider. Kokeilut pulpettiveneillä Purjehduspäivien määrä on kuitenkin rajallinen. On ol- kumpaa kulloinkin tarvitaan. VVK:n on pitkän linjan olivat opettaneet, että täysleveä tuulilasi suojaisi var- lut kausia, jolloin laiturista on irrotettu viidesti. Kausi osaavaa kerhotoiminta laskuista nostoon ja kaikessa maan matkustajia paremmin pärskeiltä ja hyvä tun- on kulunut veneen kunnostukseen ja varustamiseen siinä välillä. nelma pysyisi helpommin yllä, myös retkeä aluksi epäi- sekä omassa laiturissa oleiluun. Siinä VVK:n tarjoamat Paljon onnea Vuosaaren venekerholle, ja lämmin kiitos levillä. puitteet nousevat keskiöön. Moni tuttu veneilijä sanoo, kaikille kerholaisille! Rannassa tavataan. Kun käsiraha oli maksettu, oli aika ottaa yhteyttä että heille riittää köyden kestävä laituri ja nostopaikka Vuosaaren Venekerhoon ja tiedustella jäsenyyttä ja ve- Sirkku Wallin talveksi. Useamman kuin kerran olen joutunut perus- nepaikkaa. Nämä järjestyivät sutjakkaasti, ja avaimen telemaan heille, miksi maksan kerhotoiminnasta vuo- saatuani sain tutustua myös kerhotaloon ja alueeseen, sittain summan, joka vastaa puolta vanhan Guy22:ni ja kuulla kerhon toiminnasta sihteeriltä ja muilta ker- arvosta. Kun laskee yhteen venepaikan ja talvisäilytyk- holaisilta.

VVK:n hallituksen kokous 24.5.1971 VVK:n hallituksen kokous 17.3.1971 10§: Päätettiin pyrkiä siihen, että ”Tuulenhaistajaisissa” esiintyisi VVK:n jäsenet täysin raittiina. 5§: Keskusteltiin uudesta moottorisahasta, jonka Tötterman on luvannut lahjoittaa venekerholle, jos kerho hankkii siihen puuttuvat osat, miekan ja terän. Hyväksyttiin hankittavaksi sahan puuttu- vat osat.

30 VVK 50v VVK 50v 31 VVK:n hallituksen kokous 4.11.1975 Pöytäkirjoista poimittua... Oheiset lainaukset ovat vuosien varrelta poimittuja ”tunnelmapaloja”. 3§: Päätettiin pyytää Jaakko Jaakkolaa kerhon paloturvallisuustarkastajaksi (työ korvaa talkoo- tunnit). Rajakenttä ottaa yhteyttä. Jokaiseen lämmityslaitetta käyttävään veneeseen päätettiin vel- VVK:n hallituksen kokous 6.4.1971 voittaa omistajat hankkimaan sammuttimen. Telakointialueelle päätettiin lisäksi hankkia kerhon 10§: Murto kertoi vuosijulkaisun valmistuvan ehkä vasta syksyllä. Asia jätettiin toistaiseksi. omistama sammutin: tehtävä jäi Rajakentän ja Savolaisen huoleksi. Paloturvallisuuden vuoksi päätettiin hankkia myös palon vaarasta varoittavia kilpiä. Wickström lupautui hankkimaan. VVK:n hallituksen kokous 28.4.1971 VVK:n hallituksen kokous 30.11.1975 4§: Heinonen kertoi kaupungin myöntäneen VVK:lle 3 kpl laitureita, joiden tuloaika on vielä avoin. 12§: Todettiin että kerholle on valittu paloturvallisuusmies Jaakko Jaakkola. Hänen tehtäväkseen 10§: Keskusteltiin sisätilojen kunnostamisesta ja levyjen kiinnittämisestä seiniin. Salonen ottaa yh- annettiin valvoa, että talven ajaksi ei veneiden polttoainetankkeihin saa jättää polttonesteitä. teyttä kerhomme arkkitehteihin saadaksemme asiantuntija-apua. Seiniin kiinnitettävien levyjen hinta on 500 mk, jonka maksamisesta Salonen myöntää maksuaikaa 74 vuotta, mikäli kerho ei aikaisemmin VVK:n hallituksen kokous 8.8.1977 voi maksaa kyseistä summaa. 5§: Keskusteltiin mahdollisen saaren tai maa-alueen vuokraamisesta tai ostamisesta kerholle. Päätet- VVK:n hallituksen kokous 8.5.1971 tiin ottaa saarenhankinta kerhon asiaksi. 7§: Päätettiin, että ilman satamakapteenin lupaa, ei kukaan toinen saa tehdä satamajärjestelyjä Päätettiin perustaa asiaa ajava toimikunta, jonka vetäjäksi nimettiin Pia Wikman. kerhon nimissä. Pia Wikman ottaa mukaan toimikuntaan parhaaksi katsomansa henkilöt. Toimintaan varattiin aluksi 8§: Keskusteltiin rannan siivouksesta. Todettiin kerhon naistenkin jo tehneen talkoilla puhdistustöitä. mk 500,- .

VVK:n hallituksen kokous 16.8.1971 VVK:n hallituksen kokous 8.1.1979 5§: Salosen pyynnöstä mainittakoon, että venetoimikunta (johon kuuluu: Jaakkola, Heinonen, Töt- 7§: Keskusteltiin autojen pysäköinnistä kerhoalueella. Päätettiin esittää vuosikokoukselle pysä- terman, Salonen ja Pelkonen) on oikeutettu kaikenlaisiin järjestelyihin veneiden sijoituksissa sata- köintitilojen järjestämistä tarvitsijoille telakointialueelta purjehduskauden aikana. Autokohtaisesta ma-alueella. pysäköintipaikasta perittäisiin mk 30,- / auto.

VVK:n hallituksen kokous 29.1.1973 VVK:n hallituksen kokous 25.2.1979 6§: Seuran sihteerin käyttöön päätettiin hankkia kirjoituskone. Larha tutkii seuraavaan kokoukseen. 29§:Todettiin kateissa olleet palkinnot, joista edellisessä vuosikokouksessa oli kyse, löydetyiksi.

VVK:n hallituksen kokous 14.5.1979 VVK:n hallituksen kokous 6.5.1973 6§: Hallitus päätti antaa täyden tukensa katsastusmiesten toiminnalle saattaa kaikki kerhon veneet kat- 69§: Telakointialueen tilanahtauden vuoksi päätettiin tarjota talvitelakointimahdollisuus haluk- sastetuksi. kaille ensi talveksi Puotilasta. 7§: Päätettiin aloittaa kerhotalon maalaus 23.5. ja talkoot keskiviikkoisin. Ilmoitus Vuosaarilehteen. VVK:n hallituksen kokous 15.3.1979 2§: Päätettiin parantaa kerhon tiedotustoimintaa vuokraamalla automaattinen puhelinvastaaja, VVK:n hallituksen kokous 30.5.1973 joka tullaan kytkemään kerhon puhelimeen. Wickström hoitaa vuokrauksen. 9§: Hallitus päätti esittää vuosikokoukselle talkootöiden saattamisen pakolliseksi. VVK:n hallituksen kokous 14.5.1979 VVK:n hallituksen kokous 1.8.1973 4§: Päätettiin ettei kerhoon toistaiseksi oteta uusia jäseniä. Kuitenkin jo hyväksytyt jäsenanomuk- 10§: Päätettiin järjestää jäsenkohtainen vartiointi rantaan ajalle 15.8.-15.10. Varonen hoitaa asian. set käsitellään.

VVK:n hallituksen kokous 17.9.1973 VVK:n hallituksen kokous 6.5.1980 4§: Päätettiin kiinnittää enemmän huomiota siisteyteen ja varsinkin WC:n puhdistukseen. 10§: Päätettiin purkaa asetettu jäsensulku ja ottaa jälleen uusia jäseniä tiukan karsinnan mukaan.

VVK ry:n vaalikokous kerhotalolla 18.11.1973 klo 10.00 VVK:n hallituksen kokous 13.6.1980 16§: Luettiin xxxxx:n ja xxxxx:n lähettämä kirje koskien ravintolan perustamista kerhorakennukseen. 2§: Hallitus päätti erottaa Xxxxx Xxxxxxx:n kerhon jäsenyydestä toistuvien sääntöjen vastaisten Kokous päätti että mitään ravintolaa ei perusteta ja turvaudutaan vastedeskin naistoimikunnan apuun rikkomusten ja väkivaltaisen käytöksen takia. (Kerhon säännöt 7.§.). ravitsemus kysymyksissä. VVK:n hallituksen kokous 25.5.1993 17§: Puheenjohtajan todettua kaikki viralliset asiat tultua käsitellyiksi päätettiin kokous ja siirryttiin katsomaan Englantilaisia merifilmejä. 37§: Ristittiin Hästön saarisatamapaikka Antti Salomaan keksimän nimen perusteella Särkilahdeksi.

VVK:n hallituksen kokous 4.3.1974 VVK:n hallituksen kokous 26.4.2004 6§: Päätettiin hankkia jauhesammutin päärakennukseen ja asiaa hoitaa Larha. 24§: Todettiin että kerhon kilpailukäytössä aikoinaan ollut luvallinen katkaistu haulikko toimitettu poliisin huostaan.

32 VVK 50v VVK 50v 33 Vuosaaren Venekerho ansiomerkit

Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää jäsenelle, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti VVK:n ja venei- 24.5.2008 40-vuotisjuhlien yhteydessä lyn hyväksi vähintään 15 vuotta, joista viisi yhdistyksen luottamustehtävissä. Henkilön ansioiden ollessa huomat- Kultaiset ansiomerkit tavat, voidaan merkki myöntää ilman edellä mainittua aikarajoitusta. Kultaisia ansiomerkkejä myönnetään mak- Kaarto Pasi simissaan kolme kappaletta kalenterivuoden aikana, poislukien 50. juhlavuosi. Kanninen Jaakko Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää jäsenelle, joka on toiminut ansiokkaasti vähintään 10 vuotta VVK:n Sollman Olavi tarkoitusperien hyväksi. Erityisen suurista ansioista voidaan merkki myöntää myös ilman edellä mainittua aika- Hopeiset ansiomerkit rajoitusta. Backas Tom Blomberg Juhani 30.1.1978 kymmenvuotisjuhlien yhteydessä 11.11.1982 syyskokouksen yhteydessä Helanto Mikko Laine Sari Kultaiset ansiomerkit Kultainen ansiomerkki Sandström Kimmo Blom Henrik Huttunen Timo Wickholm Per Grünn Kaj 3.12.1983 15-vuotisjuhlien yhteydessä Iiskola Erkki 9.3.2011 kevätkokouksen yhteydessä Kultaiset ansiomerkit Hopeiset ansiomerkit Hopeinen ansiomerkki Murto Matti Aalto Jaakko Kopra Ville Hämäläinen Pentti Larha Juhani Kurru Jaakko Hopeiset ansiomerkit 1.11.2012 syyskokouksen yhteydessä Larha Juhani Mäkelä Terho Hopeinen ansiomerkki Paavonaho Erkki Rajala Pekka Mörsky Timo Saarikivi Oakari Hagman Risto Wickström Erik Wikman Stig 23.11.2016 syyskokouksen yhteydessä Heinonen Veijo Palomäki Toivo Kultainen ansiomerkki Martio Olli Jaakkola Ulla 27.2.1986 yhteydessä Lahtinen Jorma 25.8.2018 50-vuotisjuhlien yhteydessä Luhta Erkki Kultainen ansiomerkki Porkka Jaakko Kohonen Tapio Kultainen ansiomerkki Backas Tom Savolainen Veikko 10.5.1986 lipunnostoiltamien yhteydessä Wikman Harry Blomberg Juhani Kultainen ansiomerkki 30.5.1998 30–vuotisjuhlien yhteydessä Helanto Mikko Hämäläinen Lahja Wickström Nils-Erik Jaakkola Jaakko Kultaiset ansiomerkit Jaakkola Jaakko Larha Aino 25.11.1986 syyskokouksen yhteydessä Mäkelä Terho Sandström Kimmo Rajala Pekka Hopeinen ansiomerkki Mörsky Ilkka Kultainen ansiomerkki Salo Jukka Lindroos Kjell Rajakenttä Juhani Savolainen Veikko Tiainen Kauko Hopeiset ansiomerkit Saksanen Olli-Jussi 28.2.1995 kevätkokouksen yhteydessä Ahonen Pertti Ylänne Kari 1.3.1980 vuosijuhlan yhteydessä Kultainen ansiomerkki Hasselberg Harry Hopeiset ansiomerkit Lahtinen Jorma K. Kanninen Jaakko Hurmerinta Kaarlo Lindroos Kurt Joensuu Kalevi 27.11. 1992 syyskokouksen yhteydessä Lumioksa Jouko Joensuu Marita Kultainen ansiomerkki Martio Olli Kohonen Tapio Hagman Risto Nuojua Tapio Laaksonen Markku Päiviö Ismo Lammi Tauno Rantanen Tuomo Pajunen Raimo Ruoppa Ossi Partola Kauko Rokkonen Kauko

34 VVK 50v VVK 50v 35 Jäsenet ja veneet Jäsenistö 2018 Jäsenistö Veneet YHT. YHT. Mies Purje Junnu Nainen Moottori Kevytvene Aalto Jarkko 2007 Avalon Avance 245 Hellman Pirkka 2009 TG-5900 1968 Aaltonen Olli 2007 Henny Peter 2009 Lady Arabesque 32 1969 72 4 5 81 ei veneitä Ahlgren Keijo 2007 Soutuvene Henritius Kari 1994 Lysaker avo Aho Teuvo 1978 Hietala Antti 2005 M’ amie Beneteau First 29 1970 118 12 20 150 8 23 30 61 Ahola Juhani 1989 Hiitola Hannu 2005 Fanni Elan 43 1971 24 215 30 105 20 155 Ahola Jyrki 2012 Hildén Kirsti 2010 1972 6 12 146 32 96 26 154 Ahonen Miska 2015 FinnFlyer 27 Hildén Pertti 2009 Maisku EF 34 1973 32 96 Alahuhta Kari 2011 Adelante Inferno 29 Hillo Susanna 2005 1974 Alhonsuo Jouko 2001 Eleanor Elan33 Himberg Klaus 1977 1975 201 5 22 228 37 105 10 152 Alhonsuo Juuso 2009 Hirvonen Mikko 1979 1976 242 4 22 268 62 110 25 197 Andersson Erik 1977 Hissa Mika 2006 Yamarin 59 HT Andersson Kalevi 1983 Holloköi Huba 2018 Marita Sunwind 27 1977 Andersson Mikael 2002 Mistress Finn Express 83 Holmsten Markku 2001 Signe Tiiskeri 770 1978 Asikainen Jari 1997 Huotari Olavi 2009 1979 Asikainen Tero 2013 Delilah avomeriristeilijä Hurmola Johanna 2017 Delfina Delfia 33 1980 Asp Juha 2010 Mari Comfortina 32 Huttunen Timo 1977 1981 273 25 89 387 88 119 28 235 Atti Mika 2015 Muikkis Sunwind 27 Hytti Jari 2009 Firre Wiking 21 1982 288 28 89 405 99 116 37 252 Aulis Tapani 1998 Cetus Arlin 38 Hytönen Jarmo 2013 Yamarin 59 DC 1983 299 29 64 392 99 114 25 238 Autio Kalevi 1996 Saara troolari Hytönen Jouni 2013 Backas Tom 1986 Bastet Endurance 35 1984 Hytönen Kari 2009 Senita Cenit 33 Blomberg Juhani 1987 Tuju II Marsund Jaakkola Jaakko 1969 Tequila II Stressi 1985 308 23 59 390 102 113 19 234 Böstman Leena 2010 Jaakkola Jyrki 1990 1986 Böstman Ralf 1971 Jaakkola Matti 1989 1987 Corsi Marco 2006 Gustava Kosteri Joensuu Tomi 1976 Imppu II Maestro 38 1988 Dahlbom Asko 2017 Colibri Jeanneau 755 WA Jokinen Jouko 1981 1989 Cap Camarat Jokinen Juha 2016 Yamarin Biog Fish 470 1990 Dernov Andrey 2014 Jokinen Jyrki 1981 Larimar Yamarin 76 DC 1991 347 28 8 383 109 98 2 209 Drozdov Mikhail 2014 Jokisalo Kimmo 1993 Jemina Sunwind 27 Ekelund Robert A 2006 Fanfar Finngulf 37 Jyrkänne Jari-Pekka 1981 1992 344 27 6 377 110 96 2 208 Ekholm Oscar 1982 Järvi Juha 2011 Rönnqvist Pro 590 1993 343 28 8 379 117 96 1 214 Enroth Rauno 1997 Kaarto Pasi 1982 Elinore 6mR 1994 343 29 7 379 113 89 1 203 Eronen Jarmo 1983 Kaasinen Arto 2007 Pirjo Hamariina Scanti 500 1995 360 30 5 395 111 101 212 Ettala Erik 2012 Kahila Matti 2017 Helmine Fjord 815 SSE 1996 365 31 5 403 109 115 224 Euro Pekka 2016 Terhi 405 Kanninen Jaakko 1978 1997 364 31 2 399 113 117 230 Finni Simo 2008 Seabell Havsörnen II Kanninen Timo 1978 1998 427 117 108 225 Fogel-Michael Urda 2011 Zakira Egythene 24 Kareoja Eero 2017 Falkor van de Stadt Seal 36 Forsell Rainer 1995 Karjalainen Jorma 2006 Thetis Lohi 34 1999 431 108 115 223 Frilander Harry 1976 Blue Sky Targa 96 Karppi Päivi 2010 Tinto Scanmar 33 2000 456 104 135 239 Gleisner Ole 1999 Steely Lady Chimay 75 Kataja Jukka 2010 Carpe Diem Dehler 371 2001 503 98 130 228 Grönroos Lars 2004 TG5900 Kaukonen Niklas 2016 Tuulia Maxi Fenix 2002 418 31 38 487 100 133 233 Gubarev Artem 2007 Finnmaster 530 Kauniskangas Timo 1996 Fairplay Fairline 41 Phantom 2003 403 32 40 475 107 122 229 Hagelberg Kaj 1995 Kauppala Jari 2011 Yamarin 590 DC 2004 399 38 44 481 103 120 223 Hagman Risto 1976 Keränen Matti 2009 Carambola NF 2005 396 45 47 488 110 112 222 Haikarainen Raine 1982 Merike Antilla 30 Kinnari Jussi 2004 Saga II Aquador 28 HT Hakamäki Heikki 1994 Marvella Finn Express 83 Kinnunen Kimmo 2013 2006 408 43 63 515 116 107 223 Hakkarainen Risto 1998 Kling Seppo 2013 Nan Sea Lynn Tollycraft 26 2007 518 126 102 228 Hakulinen Sakari 1981 Maria Terhi 475 Twin C Knuutinen Pasi 2011 Maria Hanse 325 2008 516 125 101 226 Hanelius Arto 2008 Husaari katettu matkavene Koho Teemu 1985 Hilma Bavaria 32 Cruiser 2009 514 133 113 246 Hansen Harri 2010 Kohonen Tapio 1974 Amaranta Delphia 37 2010 466 135 113 248 Harju Kari 2002 Nereidi Malö 38 Koikkalainen Jaana 2010 2011 124 97 221 Harjula Pirjo 2008 Ilona Yamarin 56 HT Koivisto Timo 1975 Kaisa Töttis 2012 130 97 1 228 Hasselberg Harry 1984 Oceana Stormwind 42 Kolho Matti 2006 Meria II Artina 33 Heinonen Risto 2010 Komsi Ilkka 1995 Lillebo Degerö 32 2013 229 Heinonen Veijo 1970 Eufrosyne Lohi 34 Kopra Ville 1989 Wilma Bavaria 32 Cr 2014 130 90 220 Helanto Klaus 2000 Korhonen Jyrki 2013 Adventure Marieholm IF 2015 405 130 103 233 Helanto Mikko 2001 Hemuli Kala-Kalle 30 Korpiola Päivi 2002 Mabelle Bella 700 2016 218 Helenius Jukka 1975 Korvenpää Anneli 1992 2017 126 83 211 Helenius Taisto 2014 Helmi Confortina 36 Korvenranta Jarkko 2006 Oro Laura Swan 41 2018 362 143 84 228

36 VVK 50v VVK 50v 37 Korvenranta Jyrki 2015 Mattero Unto 1992 Lokki alum.hyttivene Pinney Christopher 2004 Asterix H Särkkä Leena 2012 Koski Lauri 2008 Maria Hanse 325 Meriläinen Antti 2014 Maximus Maxi 999 Pitkänen Heikki 1989 Söderlund Auvo 2002 Yamarin 590 DC Koskinen Alec 1988 Mertanen Hannu 1992 Pokki Juha 2002 Rva Otus Flipper 700 Talja Jorma 2017 Albatross Lohi / Joemarin 34 Koskinen Andre’ 1986 Miettinen Markku 1977 Ponsimaa Sakari 1988 Talja Pekka 2017 Albatross Lohi / Joemarin 34 Koskinen Mika P 2002 Wasabi Elan 36 Mikkola Marko 2008 Buster XL Puhakka Kai 2006 Joutzen Sundwind 311 Tamminen Mauri 1984 Koskinen Mika T 1972 Jannika Vindö 30 Mikkonen Juha 2010 Capella Nauticat 321 Pushin Viacheslav 2015 Yamarin 59 DC Tanskanen Ilkka 1979 Koskinen Ville 2016 Sirenada Sirena Pedrick 40 DP Murto Matti 1969 Putkonen Reino 1972 Marius kalastaja Taurula Marju 2010 Kostia Antti 2010 Solamar Tristan 345 F Mustonen Antti 1977 Puukko Stig 1986 Tervo Lasse 1999 Albireda H Kuitunen Tero 1971 Mähönen Seppo 1982 Pöyry Hannu 1998 Tavino 3 Vindö 65 Tiainen Teijo 1995 Lami 570 AC Kutinlahti Hannu 1980 Mäkelä Mika-Juhani 2012 Sea Witch Sunwind 27 Raikamo Ekku 2008 Kalifi Sera 33 CD Tiihonen Erkki T 2002 Kuusi Aarne Olavi 1983 Mäkelä Terho 1975 Rainemaa Mika 2009 Yamarin 68 DC Toivonen Kauko 1995 Move 500 HT Kuusisto Tommi 1999 Mäki Juha 2005 Mertella Sunwind 311 Rajakenttä Juhani 1972 Merilyn Sloop Tolvanen Arttu 2001 Kuusto Tuula 2004 Mäkinen Tony 1988 Rajala Yrjö 1994 Tuohimetsä Raimo 1997 Ulpukka kalastaja Kuvaja Erkki 1998 Magenta Finntern 35 Mälkki Anssi 1978 Ranta Markku 1984 Tuomi Matti 2016 Käki Erkki 2009 Leissala Inferno 31 Mäntsälä Pentti 1992 Kohi-Noor Maestro 35 Rantanen Teemu 1997 Tuomi Pekka 1982 Laakso Pia 2005 MV-Marin 6600FC Mäntsälä Tuula 2010 Rantanen Tuomo 1982 Tuominen Juhani 1986 Laaksonen Juha-Pekka 2015 Mörsky Jari-Pekka 1977 Rapo Mika 2013 AMT 200DC Turunen Risto 2011 Maija Hobie cat F 18 Tiger Lahdensalo Petri 2002 Mörsky Timo 1995 Blue Note Elan 40 Rauhala Jesse 2012 Tuulenmäki Anssi 2015 Tuuletar I Moottoripurjehtija Laine Sari Helena 1977 Mörsky Tomi 2005 Ruti Jyrki 2011 Tynkkynen Jiri 2009 Sea Ray Pachanga 22 Lampio Juhani 2005 Silver Hawk DC Nevalainen Pasi 2007 Emilia Bavaria 36 Rönngvist Sven 1994 Emmiina Elan 33 Utriainen Toni 1997 Silver Eagle Lappalainen Jukka 2017 Niemelä Kari 1991 Saari Juha 1988 Vainikainen Raimo 1990 Rinssi Seiskari 28 AC Lappalainen Kari 2002 Yamarin 44 SC Niemelä Ritva 1991 Villikukka Granada 32 Saari Tuomo 2017 Vilda Dufour 325 GL Vaittinen Ville 2010 Larha Markku 1970 Nikiforow Boris 1994 Kati Buster R Saario Hannu 1979 kanootti Valtonen Tomi 2017 Puolukka Allegro 33 Lasma Hannu 2013 Bella 530 Classic Nordgren Paavo 1976 Saksanen Olli-Jussi 2006 Annariina Bavaria 36 Cruiser Valve Jorma 2010 Sunshine Finngulf 37 Lassila Kenneth 2006 Nemo C&C 30 E Nuojua Tapio 1980 Salmi Seppo 1976 Vanonen Pirjo 2010 Laurila Mauri 2013 Pykkä 2 Skyline 30 Nupponen Erkki 1973 Salo Jukka 1981 Muusa Finn-35 Vanonen Reijo 2001 Helena II Marsund 906 Laurinmäki Vesa 2013 Nurmikko Eero 1977 Cementine Finnrist 34 Salo Matti 2008 Buster L Vasama Aaro 2006 Leffkowitsch Jutta 1997 Yamarin4300 Nwajei Patrick 2012 Zubaida Coronet 24 Family Salomaa Antti 1977 Vehmaanperä Jari 2018 Yamarin Cross Lehtinen Jukka 1976 Nylund Kari 1983 Galeon 330 Fly Salonen Osmo 1971 Vesa Mika 1989 X - 40 Lehvilä Jyrki 2003 Nyman Jan-Åke 2008 Samonen Pekka 2005 Pisara Inferno 28 Viitasalo Markku 2007 Alkyone Linjett 32 Leinonen Timo 2001 Euforie Bavaria 37-2 Cruiser Nyman Åke 2007 Gula Ankan H Sandberg Ralf 1989 Maisa Beneteau Oceanis 323 Virokannas Kalevi 1999 Fortune Jeanneau Sun Rise Liljavirta Kai 1994 Erica Cenit 40 Nyrhinen Jari 1996 Sandberg Riku 2003 Mia Maxi 77 Virokannas Nemo 2006 Chantey Comfortina 32 Lindborg Tom 2011 Ohrling Kaj 1994 Meritii Nordic 86 Sandström Emil 2001 Virta Janne 2000 Athina Sea Ray 220 DA Sun- Lindfors Jorma 2012 Oikkonen Antti 2016 Kiisla Inferno 31 Sandström Kimmo 1989 Hukasolla kalastaja dancer Lindgren Pekka 1969 Oittinen Elise 2018 Merikettu Omavalmiste Sandström Svante 1992 Vlasov Denis 2015 Danaya Albin Vega Lindholm Erik 2003 Tacyon Dehler 36 Ojala Kari 2000 Sarantila Susanna 2017 Le Petit Duvet Excel Yahts Volanen Kari 1970 Lindholm Kari 1995 Ojanen Ari 1990 Vator 14 R Sarolahti Pasi 2006 Iloinen Siili Finn Express 83 Vuorela Jorma K 1979 Windy III Botnia 6 Lindholm Raimo 1973 Mimosa omavalmiste Oksa Markus 2017 XO270 front cabin Savolainen Sampo 1974 Nicole Guyline 3800 Vuorenmaa Jussi-Pekka 2009 Lyydia Kala-Kalle Lindroos Kjell 1987 Ame’lie Jeanneau So 34,2 Oksanen Vesa 2009 Trinity Dufour 34 E Segersvärd Stig 1998 Buster L2 24 Lindroos Kurt 1982 Oksman Yrjö T 1997 Hilda Beneteau Oceanis 350 Seppovaara Arto 2016 Topp 6 mR Vuorinen Osku 2015 Orvo Finn 35 Linnus Aimar 2015 Monterey 180 FS Olin Dan 2005 Serkkola Ari 1994 Astrea Dehler 41 DS Vuorisalo Markku 1995 Flow Hanse 371 Lundmark Jan-Petter 2017 ’Ohana Comfort 32 Olkinuora Matti 2016 Solola Albin Scampi Sihvola Harri 2013 Havanna Laurin kosteri Vuoristo Juhani 1999 Luomalahti Minna 2016 Dalriada S&S 6.6 Paavilainen Juha 1985 Kate Christine FE 83 Sihvonen Olavi 1988 Väisänen Jouko 2014 Luther Jan-Erik 2011 Paavilainen Pasi 1981 Siiranto Pekka 1992 Miranda II Nordic 86 Väisänen Pekka 1973 Cataplana Avance 245 Lyly Martti 1974 Paavola Jari 2004 Mutka Doppel 31 Silander Simo 2005 Justiina Flying Albatross Väisänen Teuvo 2001 Helmi Nordic 79 Löfving Jorma 2000 Nylli Ryds 510 GTI Paavonaho Erkki 1971 Siren Eero 1976 Vänskä Timo 2004 Mahlberg Tero 2017 Bella 600 HT Paavonaho Tapani 2010 Tuusannuuska Acuara 24 Siren Reino 2014 Minor 6400 Vänskä Ville 1999 Peleador II Nord Star Patrol Makkonen Antti 2014 Järnet Albin Express Pajunen Risto 2017 Pajulintu Finnrist 34 Sirkiä Juha 2000 Yamarin Cross 54 BR Väre Hannu 2017 Terhi 400 Malm Richard 2013 Pakarinen Matti 1977 Manana H-35 Sivula Harri 2006 Lydia Yamarin Wallenius Niklas 2015 Malmi Seppo K 2010 Playmate Finntern 35 Palmroos Jan 1976 Soikkeli Lauri 1973 Wallin Sirkku 2008 Malmsten Kalle-Ville 2014 Tesira Twostar 36 Palmroos Peter 1980 Sollman Petri 1975 Wegelius Kalevi 2015 Marjanen Hannu 2017 Folie Olhson 29 Parkkari Ville 1995 Luna Bavaria 38 Sopanen Tommi 1985 Wikman Stig 1976 Martikainen Olli 2006 En Saga FinnFlyer 27 Pekkanen Rauno 1998 Stenberg Yrjö 1997 Wikman-Karstunen Marielle 1975 Martio Inkeri 2010 Peltola Erno 2017 Armiira Sunwind 31 Stenman Antero 1974 Ylänne Janne 2017 Martio Leo 1988 Peltola Markku 2017 Gunilla F Suikki Ville 2002 Ryds 580 Bf Ylänne Kari 1998 Charisma Hanse 371 Martio Miisa 2002 Peltonen Timo 2012 Ilona Merry Fisher 895 Sulaoja Jani 2015 Yrtti Seppo 2016 Mia Katriina 2 Wellcraft Antiqua Martio Olli 1971 Inkeri S&S 6,6 Penttinen Juha 1981 Suomi Matti 1997 Gabriella Ohlson 29 Öström Peter 2008 Martti Samuli 1984 Aurora Aquarius S&S 40 Pernaa Pauli 1997 Suotsalo Jukka 2014 Fiona Whiteline 34 Martti Timo 1981 Fun Action Inferno 33 Pesola Juuso 2000 Freya of Suffolk Sun Odyssey 37 Säily Mikko 2013 Albuela Ranger 37 Marttila Kari 1999 Pesola Mikko 1985 Säkkinen Marko 2012 Tyyne Bavaria 33 Cruiser Mattero Miika 2007 Piippo Raimo 2009 Särkkä Juha 2003 Kotilo Finnsailer 34

38 VVK 50v VVK 50v 39 Kommodorit 1971-2010 Sihteerit 1968-2018 Henrik Blom, 1968 Erkki Iiskola 1969 kerhomme ensimmäinen 1970 1971 Olavi Sollman kommodori 1972 1968 - 1970 1973 Olavi Varonen 1974 Olavi Varonen, Henrik Blom VVK:n ensimmäinen kommodori Henrik oli tiedossa, että Pikku Kallahti on kerhon tuleva sa- 1975 Matti Nieminen, Tapio Kohonen tama. Blom oli taustaltaan meripelastuksen mie- 1976 Tapio Kohonen hiä. Teknikon ammatti ja rauhallinen dip- Syyskokouksessa päätettiin ottaa laina sataman raken- Tomi Hilska Osmo Salonen 1977 lomaatin luonne sopivat hyvin kirjavan tamiseen. Silloisen PYP:n, pankinjohtaja Jaakko Kurru 1971 – 1974 1975-76 1978 veneilijäjoukon luotsaamiseen kohti yh- järjesti asian kivuttomasti. Kokouksesta löytyi helposti 1979 teistä tavoitetta toiminnan käynnistysvai- vaaditut kymmenen takaajaa. Lainasumma (30 000 1980 1981 heissa. markkaa) päätettiin käyttää siten, että kolmasosalla 1982 kokouksessa valittu poijutoimikunta hankkii satama- arakommodorina toimi niin ikään meripelastuk- 1983 sen puolen hahmo Ilppo Kaarkoski ja kerhon lahdelle kymmenen poijupaikkaa, kolmasosalla laituri- 1984 Vsihteeriksi saatiin energinen Erkki Iiskola. Muita toimikunta hankkii laituritarpeet ja kolmasosa käyte- 1985 hallituksen jäseniä olivat Henrik Alftan (satamakap- tään rakennusten ja satama-alueen kunnostamiseen. 1986 teeni), Kaj Grünn (taloudenhoitaja), Michelsson (kilpai- Työt hoidetaan totuttuun tapaan talkoilla. 1987 lupäällikkö) ja Erling Gustafsson (jäsen). Toukokuun 28.päivänä 1970 allekirjoitettiin vuokraso- 1988 Juhani Larha 1989 pimus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kanssa Matti Murto Vuosi 1968 meni perustamisrutiineissa ja neuvotte- 1981-82 1990 ja alue saatiin haltuun ensimmäinen kesäkuuta. Siinä 1977 - 1980 luissa kaupungin kanssa. Kauppa- ja teollisuusministe- 1991 riö hyväksyi elokuun 12. päivänä VVK:n lipun, jonka vaiheessa valmiudet olivat jo hyvässä vireessä, ensim- 1992 laivatunnus on Ilppo Kaarkosken ideoima. Juuri sitä mäinen puulaituri rakennettiin näytöstyyliin talkoilla jo 1993 ennen VVK oli hyväksytty Suomen Moottorivenelii- lipunnostoa edeltävänä yönä. Latomäestä saatiin pur- 1994 ton jäseneksi 7. elokuuta 1968. Purjehtijaliiton jäsen kaa vanha talo laituritarpeiksi ja loput talon jäänteet 1995 VVK:sta tuli seuraavana vuonna 1.4.1969. poltettiin. Joku lähistöllä liikkuneista hälytti palokun- 1996 nan, joka saapui pillit ulvoen paikalle, mutta ei osallis- 1997 Neuvotteluissa kaupungin kanssa alkoi näyttää siltä, tunut laituritalkoisiin. 1998 että haave Brandis 2:sta hautautuu, mutta Palo-Was- 1999 sen kesähuvila Lill Kallvik oli hyvä, vesialueeltaan itse Myöhemmin keväällä järeät poijut laskettiin veteen, 2000 asiassa sopivampi vaihtoehto vaikka rakennus olikin Henrik Blom järjesti kettingit työpaikkansa kautta 2001 Veikko Savolainen Terho Mäkelä varsin huonossa kunnossa. Rakennuksen kunnon vaa- edullisesti ja ne tervattiin. Ensimmäiset betonipont- 2002 1983 -1986 1987 - 2000 liminen oli vuokrasopimusta laadittaessa erikoisesti tonit hankittiin edullisesti suhteiden avulla A-elemen- 2003 2004 esillä. tiltä Lohjalta. Firman kilpaveneilyä harrastava toimitus- johtaja heltyi myymään sarjan viimeiset kolme pont- 2005 Henrik Blomin kaudella piti päättää myös kerhon tu- tonia 1500 markan kappalehintaan ja niin koko laitu- 2006 levista linjoista. Vaihtoehtoja oli kaksi, jotka jäsen- 2007 riurakka pysyi budjetissa. Uloimmaksi kaupunki toi- kunnan keskuudessa kulkivat ”herrojen” ja ”rahvaan” 2008 mitti myöhemmin järeän betoniponttonilaiturin. Omien vaihtoehtoina. Edelliseen sisältyi mm. helikopterikenttä 2009 laitureiden rakentaminen osoittautui viisaaksi päätök- ja suuri uusi klubirakennus. Samalla kaavailtiin klubin 2010 seksi. Maksut voitiin pitää selvästi alemmalla tasolla pukuohjesääntöä. Jälkimmäinen linja heijasteli lähem- 2011 Pekka Tuomi kuin muiden seurojen kaupungilta vuokraamissa 2012 min vuosaarelaisten jäsenten silloista asuntovelkaista ponttoneissa ja silti kerhon talous pysyi kiivaim- 2013 taustaa. Realisti Henrik Blomilla oli jalat tukevasti man rakennusvaiheenkin aikana tasapainossa. Rainer Forsell Juhani Blomberg 2014 maassa ja talkoolinja voitti ilman mitään dramatiikkaa. 2001 - 2004 2005 - 2010 2015 Jäsenmäärä kasvoi mm Erkki Iiskolan ahkeran jäsen- Kerhon alkuajjasta kertova artikkeli on jul- 2016 hankinnan tuloksena ja vuoden vaihteen lähestyessä kaistu aiemmin 40-vuotisjuhlien yhteydessä. 2017 2018

40 VVK 50v VVK 50v 41 Tom Backas Mika Vesa Kommodori 2011-2014 Kommodori 2015-2016

lin toiminut VVK:n hallituksessa ennen kom- 014 syyskokous, kommodorin valinta ja vaali. modorikautta satamakapteenina ja varakom- Paikkaan oli muitakin halukkaita ja järjestet- Omodorina. Ennen hallituskauttani toimin kat- 2tiin vaalit. Minusta tuli kommodori seuraavaksi sastajana. 2-vuotiskaudeksi. Tärkeimpinä asioina kerroin kokouk- Kun toimikauteni alkoi, niin hallituksessa tapahtui pal- sessa uuden saarisataman löytämisen, talkooperinteen jon muutoksia. Yksi suuremmista oli kun pitkäaikai- vahvistamisen ja VVK:n kehittämisen. nen sihteerimme Tapio Kohonen jäi eläkkeelle ansiok- Kotisatama kaasta työstään ja hänen tilalleen valittiin Pekka Tuomi. 2015 kevättalvella korjattiin mastonosturi jäältä käsin. Myös kerhon nettisivut uusittiin, sekä sääntoihin teh- 2016 asennettiin uudet poijut ja poijuja siirrettiin si- 2015 keväällä ennen veneiden laskua pidettiin suu- tiin muutoksia. säpuolella, jotta ulottuvuus veneisiin on parempi. Ke- ret siivoustalkoot. Oli hyvä pitää ne silloin kun veneet Onas väällä 2017 ruoppaaja kävi vielä upottamassa laiturin Säännöt muutettiin myös sähköiseen muotoon. on vielä telakoituna. Kaikki ylimääräinen puutavara ja Vantaan veneilijöiden kanssa ollut yhteisvuokraus rannanpuoleiset painot pohjan tasoon, jotta purjeve- pressut plus muut voitiin hävittää. Siivouksesta infor- Kotisatama Onaksen saaripaikasta päättyi Vantaan veneilijöiden neet eivät kolhi peräsimiä eikä kölejä. Blombergin kommodorikauden aikana aloitettu huol- irtisanottua sopimuksemme. Ryhdyimme etsimään moitiin hyvissä ajoin, jotta jokaisella oli mahdollisuus Särkilahdessa pidettiin myös juhannusjuhlien 2015 yh- torakennustyö saatiin kokonaan valmiiksi. Eniten työtä omaa saaripaikkaa VVK:lle Särkilahden lisäksi. Vuokra- kerätä omaisuuttaan ja viedä pois alueelta. Kaikki yli- teydessä siivoustalkoot. Saatiin kaikki ylimääräinen oli vielä sähköistyksen ja viemäröinnin osalta. Työ teh- paikkaa ei löydetty, joten tarkastelimme myös sopivaa määräinen vietiin kaatopaikalle. Siivoustalkoot oli me- puutavara kokkoon ja komea kokko tulikin jonka suo- tiin talkoina ahkerien kerholaisten toimesta. Liikuntavi- saaripaikkaa, minkä voisi ostaa. nestys, niihin osallistui enemmän jäseniä kuin uskalsi odottaa. Kaikkia kiinnostaa lähiympäristön viihtyvyys siollinen sää mahdollisti polttaa. raston kanssa sovittiin, että jos VVK hoitaa kaupungin Onaksen pohjoispäässä oli hehtaarin alue myytä- ja siisteys ja kun siihen on mahdollisuus vaikuttaa, se omistaman aidan kunnossapidon, niin he kustantavat vänä. Kerhon rahatilanne oli kuitenkin tiukka kotisa- Onas näkyi. kerhon liittämisen viemäröintiin. taman huoltorakennuksen rahoituksen vuoksi. Ehdo- VVK on ollut alivuokraralaisena Vantaan veneiljöiden Samalla tehtiin Helsingin veden kanssa sopimus, että timme myyjälle, että vuokraisimme ko. saaripaikan vii- Kun veneet oli laskettu, tasoitettiin telakointialueen saaripaikassa Onaksessa monta vuotta. Saari on so- telakointialueelle ja laitureille tulevasta vedestä ei pe- deksi vuodeksi ja lunastaisimme sen sitten. Tämä so- itäpääty. Näin siihen saatiin muutama telakointipaikka pivan matkan päässä viikonloppumatkoja ajatellen ja ritä jätevesimaksua. pikin myyjälle. Kun saimme sopimusluonnoksen, niin lisää. Tilaa ei koskaan ole liikaa. sopivan kokoinen: jokaiselle löytyy luontoelämyksiä ja kävelyreittejä saaresta. Saaressa on paljon mustikkaa Laitureiden ja maa-alueiden, sekä rakennusten vuokra- se ei ollutkaan sitä mitä oli sovittu, sisältäen lyhenne- Seuraavana vuonna tasoitettiin telakointialueen poh- puolukkaa sekä sienivaranto jonka paikat monet tie- sopimus uusittiin. Rakennuksista ja maa-alueesta saa- tyn vuokra-ajan ja erinäisten sanktioiden määrä oli iso. joisreuna eli talojen puolen aidan vierus. Se oli hyvin tävät. tiin sovittua normaalia käytäntöä pitempi vuokrasopi- Hylkäsimme koko projektin. epätasainen ja vietti paljon keskelle. Tämä aiheutti vai- mus, johtuen uudesta huoltorakennuksestamme. keutta veneiden pukkien ja veneiden asettelussa. Kun VVK jäi pois muutama vuosi sitten alivuokralaisuus- alue saatiin tasoitettua, onnnistuu veneiden asettelu suhteesta ja sen jälkeen oli tarve löytää oma tai vuok- Kaupungin omistamaan I-laituriin Liikuntavirasto vaih- paremmin ja tilaa säästäen. rapaikka lähempänä kotisatamaa ja välietapiksi mat- toi poijut aisoihin. kalla Särkilahteen. Laitureiden valaistukset uusittiin. Särkilahti Omaan saarisatamaan, Särkilahteen oli suunniteltu lai- Uuden saarisataman hankinta alkoi heti kommodori- Särkilahti turin vaihtoa ja projekti otettiin työn alle venemes- kauden alussa ja Onaksen saariryhmässä eri toimijoi- Särkilahti oli hyvässä kunnossa. Poijut uusittiin koko- suilla keväällä 2015. Eri toimittajat käytiin läpi ja pyy- den kanssa käytiin neuvotteluja. Joko oli hyvä paikka naisuudessaan painojen ja ketjujen kanssa. Työ teetet- dettiin tarjoukset. Hallitus kävi läpi tarjoukset ja päätyi mutta vuokranantaja vetäytyi viime hetkessä tai tiin Loviisalaisella urakoitsijalla. nyt käytössä olevaan laituriin ja poijuihin. paikka ei ollut VVK:lle paras mahdollinen. Uusi wc rakennettiin grillin läheisyyteen. Grillikatoksen Ennen uuden laiturin toimitusta vanha laituri myytiin Onaksen saaressa oli vuokrattuna pienelle ryhmälle lattia uusittiin toimivammaksi. ja saatiin tilaa. Uusi laituri asennettiin ja samalla uu- alue, jota ei aktiivisesti käytetty. Suunnitelmissa oli laitureiden uusinta, joka jäi vielä te- sittiin poijuja. Syksyllä 2015 tilattiin ruoppaaja syven- Maanomistajan kanssa neuvoteltiin paikasta sekä kemättä. tämään laiturin rannanpuolta sekä poistamaan huonot myös muista hänen omistamistaan kohteista, joitakin poijut painoineen. Ruoppaaja toi samalla uudet poiju- painot rantaan myöhempää asennusta varten. Keväällä ••••••••••••

42 VVK 50v VVK 50v 43 Samuli Martti •••••••••••• Kommodori 2017-2018

käytiin katsomassakin. Yhtä hyvää paikkaa kuin tuo jo tava ja sille olisi ollut ottajia ja ostajia seuran ulkopuo- lin varakommodori vuoden 2016 ja ”kesken” tuon vuokrattu ei kuitenkaan löytynyt. lella. Tätä kirjoitettaessa on seuran junioritoiminta al- kauden minut valittiin kommodoriksi Mika Vesan kamassa uudestaan ja junnukalusto saadaan taas oi- lopetettua uusien tehtävien vuoksi. Olin ollut sata- Vuokralainen selvitettiin ja hänen kanssaan neuvotel- O Laiturin valinta oli varsin helppo: vaihtoehtoja vä- keaan käyttöön seuralle. makapteeni ja hallituksessa vuodet 1991-1993, joten osit- tiin, kuitenkin tuloksetta. Maanomistajalla ei olisi ollut hän ja jo Särkilahteen laiturin toimittanut Land&- tain homma oli jo tuttua, etenkin ihmiset kerholla. mitään vuokralaisen vaihtumista vastaan. Talkoot Sea oli hinnaltaan selkeän kilpailukykyinen. Päädyt- Yllättäen vuokralainen otti yhteyttä myöhemmin sa- Talkoot ovat tärkein yksittäinen asia joka pitää seu- Mika oli päättänyt saattaa loppuun sopimuspuolen Onak- tiin 21 metriseen raskaponttonilaituriin asennettuna man vuoden syksyllä ja neuvottelut aloitettiin uudel- ran toimintakuntoisena ja talouden kunnossa. Koskaan sen saaripaikasta ja seuraava hallitus alkoi suunnitella pai- poijuineen. kan rakentamista keväällä 2017. Seuraavana vuonna eli leen vuokrasopimuksesta luopumisesta VVK:n hyväksi. ei voi liikaa korostaa sen merkitystä. Talkoissa tapaa Saunavaihtoehtoja olikin sitten useita eri muotoisia 2018 olisi edessä 50-v. juhlavuosi jolloin juhlien järjestämi- Neuvottelut tuottivat tulosta ja hän oli valmis luopu- ja tutustuu seuran muihin jäseniin ja saa hyvän mie- ja mallisia. Rajoitteena oli kaavan mukainen mak- nen ja juhlajulkaisun teko työllistäisi varmasti. maan vuokrasopimuksesta. Hänen kanssaan tehtiin so- len aikaansaannoksista. Mikäli talkoohenki katoaa tai simipinta-ala. Eri makujen painotuksista saatiin va- pimus ja alue vapautui VVK:n vuokrattavaksi. hiipuu, tarkoittaa se ostopalveluihin siirtymistä ja sitä VVK:n hallinto linta tehtyä ja suunnittelu rakentamisen suhteen Kun hänen kanssaan oli asia selvä, oli vuorossa sopi- kautta jäsenten maksujen korotusta. Tilat, välineet, ka- Vuonna 2017 kerhomme otti käyttöön sähköisen jäsenre- saattoi alkaa. lusto, laiturit, saunat ja muu jäsentoimintaa palveleva musneuvottelut maanomistajan kanssa. kisterin ”Laiturin” jonka kautta varataan katsastukset, il- Eniten päänvaivaa aiheutti saunan paikan valinta. välineistö pidetään kunnossa. Joko itse tehden tai pal- Rantaviivaa saatiin maanomistajan kanssa sovittua so- moittaudutaan talkoisiin ym. ja uuden kotisivujärjestelmän Olisiko hieno näköala vähän kauempana venelaitu- velut ostaen. Jokainen voi vaikuttaa siihen kuinka tu- pimukseen siten, että kummallekaan puolelle ei tule ”WordPress”-alustalle. Lisäksi päätettiin siirtyä ulkoistettuun rista parempi kuin lyhyt kävelymatka saunasta ui- levaisuudessa asiat tehdään. ketään lähelle. Vuokrattava alue muodostui täten suu- sähköiseen taloushallintoon, joka otettiin käyttöön vuoden maan ja takaisin veneelle? Olemme sopivan kokoinen seura, jossa talkootyön 2018 alusta. Näin VVK siirtyi hieman nykyaikaisempiin käy- remmaksi kuin aikaisemmalla vuokraajalla oli. Kuten aina makuasioissa, ratkaisu oli vaikea – lo- merkitys ymmärretään ja jäsenet ovat sitoutuneita. täntöihin hallinnossa. Vuokraaminen vaati jäsenkokouksen päätöksen. Asia pulta päätimme noudattaa vuokraemännän vanhaa Meillä on oma saarisatama sähköistettynä, Särkilahti tuotiin syyskokoukseen 2016, jossa alue esiteltiin, Vuodesta 2018 alkaen kaikki kerhomme ”avainhenki- haavetta: olisipa hänen maillaan joskus sauna pai- sekä vuokrattuna saarisatama ehkäpä Onaksen par- alueen käyttösuunnitelmaa valotettiin kokoukselle ja löt” ovat hallituksessa eli satamakapteeni, talkoopääl- kassa johon sen lopulta sijoitimme. haalla paikalla, jäsentilanne hyvä sekä talouden seu- likkö, katsastuspäällikkö ja taloudenhoitaja istuvat hallituk- vuokraaminen hyväksyttiin yksimielisesti. Samalla halli- Rakennustyössä löytyikin sitten loistavaa yhteishen- ranta kunnossa. sen kokouksissa kommodorin, varakommodorin ja sihtee- tus valtuutettiin laiturin, poijujen, saunan sekä muiden keä ja energiaa kun jäsenistö osallistui hienosti pai- Veneilyn suosio nousee tai laskee, VVK pystyy nopeasti rin kanssa. jäsentoimintaa palvelevien tarvikkeiden hankintaan. kan tekemiseen. Useampikin ihminen kertoi tunte- reagoimaan ja on kiinnostava seura potentiaalisten Samassa kokouksessa valittiin VVK:lle uusi kommodori Kotisatama vansa ylpeyttä moisesta! uusien jäsenten kannalta. Tästä on hyvä jatkaa. seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi. Itselläni oli hyvä tunne Kotisatamassa aloitettiin ajoissa siistiminen tulevaa juhla- Särkilahti luopuessani kommodorin tehtävästä. Tiesin yhden eh- vuotta varten, painopiste kerhorakennuksen ympäristössä. Särkilahti hienona ja valmiina saaripaikkana sai dokkaista. Kommodoriksi valittiin Samuli Martti. Hän Vastuualueensa mukaisesti varakommodori Kauniskangas osakseen normaalia huoltoa ja ylläpitoa. oli ollut varakommodorina ja tässä tehtävässä osoit- järjesti piha-alueen parannussuunnitelman, jonka mukaan Paikan isännän ja emännän lähdettyä uudelle pur- tanut kykynsä. pyrittiin etenemään. jehdukselle maailman merille, jouduimme miet- Omalta osaltani lunastin ehkä sen tärkeimmän, josta Ylimääräinen tavara ja roskat poistettiin, puita kaadettiin, timään korvaavia ratkaisuja tilalle. Koemielessä puhuin siinä kokouksessa, jossa minut valittiin. Uuden jollatelineet ja teräsbunkkeri siirrettiin sekä yleistä ilmettä vuosi 2018 ollaan paikan suhteen yhteisöllisyyden saarisataman hankkimisen. kohennettiin mm. maakellarin ympäröivällä kiviaidalla ja varassa: kävijät huolehtivat asioista. Satama oli nyt hankittu ja uuden hallituksen toimesta valaistuksilla. Päätettiin myös pitää kerhotalon ympäristö sen kehittäminen alkoi ja jatkuu edelleen. autottomana ja trailerittomana alueena, pysäköintitilaa on Junioritoiminta riittämiin itäpäässä. Vuonna 2018 saatiin taas junnutoiminta vauhtiin Junioritoiminta kun Päivi Karppi otti ohjat käsiinsä ja ohjaajiakin Laitureita uusittiin I-laiturin osalta useammilla aisapaikoilla Junioritoiminta oli hiipunut mutta opitimistisena hal- löytyi hyvin kerholta. Suurkiitos heille kaikille! litus uskoi tilanteen olevan väliaikainen ja kaikki ju- sekä IV-laituri kokonaisuudessaan kaupungin toimesta. Optarikurssi oli juuri sopivan kokoinen aloitukseen nioritoiminnan kalusto pidettiin itsellä ja varastoitiin Onaksen saarisatama alkukesästä ja harjoituspurjehdukset jatkuivat ke- myöhempää käyttöä varten. Kalusto on hyvä ja kat- Onaksen suunnittelu aloitettiin kartoittamalla sauna- ja lai- sällä. Seuraavalla kaudella ilmoitellaan myös ulko- turivaihtoehtoja tarjouspyyntöineen. puolisille tulijoille.

44 VVK 50v VVK 50v 45 Matkailu avartaa Endurance 35, Bastet

Tequila II 1993-1994 Erica 2005-2006 Kohti karnevaaleja Jaakko ja Ulla Jaakkola Kari Harju ja Arja Viitapuro nsimmäinen etappi oli silloisen työpaikkani ke- VVK-Välimeri-VVK VVK-Karibia-VVK säpaikka Porkkalassa. Sieltä matka jatkui Han- Nanja 1994-1995 Kari ja Arja purjehtivat koko matkan kahdestaan. Tuu- koon josta parin odottelupäivän jälkeen vih- doin olimme menossa suunnitelmien mukai- Mikko Vesa let olivat heikkoja ja kalaa tuli mukavasti. La Corunassa oli jo sellainen fiilis, että nythän ollaan Esesti kohti Trinidadin karnevaaleja, jotka olivat seuraa- perillä kun palmut kasvaa ja on hiton kuuma. VVK-Karibia-VVK Nereidi 2016- van vuoden helmikuussa. Matka jatkui sumussa ja kevyessä myötätuulessa pit- Pääosin perheen kesken. Ylityksillä oli täydennysmie- Kari ja Arja ovat parhaillaan matkalla. Tämänhetkinen Matkamme alkoi 6.6.2003 kin Portugalin rannikkoa Espanjan Cadiziin. Täältä tuli histöä mukana. sijainti on Karibia. Visbyssä oltiin vajaat pari vuorokautta. Sieltä läh- seuraavat purjehdusystävät mukaamme ja heidän Atlantin ylitys, ARC-purjehdus Las Palmas – Saint Lucia. Tavino 2009-2012 dimme purjeilla ”sotalaivasaattueessa” Saksaan, jossa kanssaan purjehdittiin Las Palmasiin. Hannu Pöyry ja perhe Bastet 2003-2004 tuli lisämiehistöä ja tarkoitus oli heidän kanssaan pur- Tällä etapilla tuli ensimmäisen kerran harrastettua ka- Tom Backas VVK-Karibia-VVK jehtia Espanjaan. Ennen Kielin kanavaa tuli kuitenkin lastusta. Kun ensimmäinen dorado tuli, olivat kaikki VVK-Karibia-VVK Lähdettiin toukokuussa 2009 perheen kanssa kohti Ka- kova ukkosmyrsky, joka pysäytti matkantekomme pa- sitä mieltä, ettei sitä voi syödä. Sehän on myrkyllinen ribiaa. Kesän päätyttyä Oonalla alkoi koulu, hän kävi 3. riksi päiväksi. Muutenkin oli kovia vastatuulipäiviä hi- kun on noin vihreä. Jatkossa kuitenkin ”ryhdistäydyt- Matka tehtiin pääosin kaksistaan vaimon kanssa. luokan veneessä. Purjehdussäät olivat menomatkalla dastamassa. Jouduimme kulkemaan Hollannin kanavia tiin” ja syötiin. Muutamilla legeillä oli miehistöä. pitkin Amsterdamiin ja miehistö joutui ajanpuutteen hyvät, matka taittui mukavasti ilman myrskyjä tai ty- Las Palmasissa Bastet nostettiin ylös ja pohja maalat- vuoksi jo täältä lähtemään kotimatkalle. veniä. Tobako Cays oli kääntöpaikka ja lähdimme pa- tiin sekä kyljet vahattiin. Siellä täydennettiin ruokava- luumatkalle. Ensimmäisen vuoden purjehdus päätettiin Matka jatkui pääosin moottorilla Ranskan kautta Eng- rat Atlantin ylitystä varten. Azoreille 2010 ja vene jäi talveksi Hortaan pientä kun- lantiin, josta Falmouthista ylitimme Biskajan. Kuukauden päästä matka jatkui Comeran kautta Cap nostusta varten. Matka jatkui 2011 sekalaisella mie- Biskajalla sattui hassu tapaus: yöllä huomasin, että Verdelle Inken kanssa. Comeralla sattui onnettomuus: histöllä kohti Englantia. Välillä Azorit Portugali oli kun- keskellä merta on sotalaiva joka ampui, suuliekit vain miehistöön tulossa oleva työkaverini putosi lähtöhet- non myräkkä. Portugalista purjehdittiin omalla poru- näkyivät. Sanoin vaimolleni, että hän voisi ystävälli- kellä veneestä laiturille ja katkaisi reisiluunsa. Sairaa- kalla Isle of Wightiin. Vene siirrettiin saarella telakalle sesti ilmoittaa, että lopettaisivat tuon ampumisen siksi lareissun jälkeen hän lähti Suomeen jalka kipsattuna, talveksi kannen kunnostukseen ja matka jatkui 2012 aikaa kun menemme heidän ohitseen. Hän huusi VH- mutta hänen mukanaan ollut tytär lähti mukaamme. kohti kotia. Lokikirjat matkasta löytyvät sivulta www. F:ään ”military ship, military ship”. Vastausta ei kuu- Cap Verdella Mindelon kaupungin edustalla vietimme tavino.fi lunut, mutta laiva lähti pois ja suuliekit jäivät! Todel- viikon. Adele 2012-2013 lisuudessa siellä oli ukonilma eikä mitään laivan tuli- 25.11.2003 lähdimme kohti Barbadosta, matka kesti Mika Vesa ja perhe tusta. 19 vuorokautta. Tuuli oli hyvin hiljainen, öisin jou- Biskaja ylitettiin neljässä vuorokaudessa koneella tyy- Sääolosuhteet olivat yleensä hyvin heikkotuuliset. VVK-Karibia-VVK duimme usein ajamaan koneella. nessä ajaen, purjehdusta vain muutama tunti. •••••••••••• Kaksi myrskyä kuitenkin sattui matkalle. Ensimmäinen Perhepurjehdus Karibialle. menomatkalla itämerellä ja toinen Bermudalta lähdet- Koko matka tehtiin perheen kesken kolmistaan. täessä Asoreille. Hollannin kanavia Amsterdamiin ja edelleen kanavia Päämääränä pidimme Trinidadin karnevaaleja, jotka pitkin alas ja etelä-Hollannista merelle. Ranska, Es- täyttivät täysin odotukset. Viivyimme siellä kuukauden. panja, Portugali, Kanarian saaret, Kap Verde, Barbados, Merilyn 2003- Karibian saaret, Neitsytsaaret, Bermuda, Azorit, VVK- Kanariansaaret Englanti, Helgoland ja Itämerelle. Vene toimi hyvin ja Jussi Rajakenttä pysyimme terveenä. Merilyn lähti Bastetin kanssa samaan aikaan kohti vä- Paljon pohjoismaalaisia perheitä oli samaan aikaan limerta ja purjehti siellä, josta on saapunut Las Palma- matkalla, joten hyvin sosiaalista ja 5-vuotiaalla tyttä- siin ja oleilee tällähetkellä siellä. rellämme paljon kavereita. Meilyn on aiemmin kiertänyt maapallon. Hieno kokemus, hieno vuosi.

46 VVK 50v VVK 50v 47 Vindö 50, Erica •••••••••••• Bastet 2003-2004 Malö 38, Nereidi Kun kolme vuorokautta oli kulunut lähdöstä ja oli tar- Vaadin, että meidät viedään matkan sopineen kaverin koitus viettää pikkujoulua, katkesi tuuliperäsimen lapa ja luo. Kuski ilmoitti, että ei tiedä missä hän asuu. En usko- Kahteen kertaan ohjattavuus katosi. Pienen sählingin jälkeen saatiin risa nut. Sanoin, että etsitään niin kauan kunnes löytyy. Sit- eimme ensimmäisen Karibian kierroksen kesä- lapa veneeseen ja vahtivuorot muuttuivat ruorivuoroiksi. ten ajeltiin. jonkin ajan päästä paikka löytyi (tietenkin). kuusta 2005 syyskuuhun 2006 Vindö 50 ketsi Meille kolmelle loppumatka oli aika rankkaa purjehdusta. Paikalla oli kaksi mustaa miestä aivan täydessä huu- Ericalla. Purjehduksemme Itämeri – Pohjanmeri Muuten ei suurempia haavereita syntynyt. meessa ja iso susikoira. - Biskajan lahti – Gibraltar – Porto Santo - Ma- Karibialle saavuttuamme kiertelimme eri saarilla neljä Siinä aikansa sekoiltuaan päätettiin, että onhan se 100 Tdeira – Kanariansaaret – Kap Verde – Karibia – Ber- kuukautta, jonka jälkeen alkoi kotimatka. usd maksettava. Ongelma oli kuitenkin se että he oli- muda – Azorit – Eurooppa sujui hienosti kaksinpurjeh- Tuuliperäsin vietiin korjattavaksi Martinigualle. Inke lähti vat hakeneet meidät veneeltä, joten meidän oma jolla tien tuuliperäsimen ohjatessa. Euroopan puolella voi- oli siellä. Varmistin että päästään veneelle ja sanoin 20 makkaimmat tuulet koimme Biskajalta lähtiessä, jolloin sieltä kotiin ja me menimme Beguialle joulun viettoon. Talven aikana tulevaa matkaa varten huolella Sinne kokoontuivat lähes kaikki pohjoismaalaiset erään usd olevan siellä. Se onnistui. Kun kaikki oli ok, niin nos- huomasimme tuuliperäsimen tuentarakenteiden ole- remontoitu Nereidi paljastettiin 28.3.2016 norjalaisen rouvan kotitaloon lahjojen kanssa. timme ankkurin ja poistuimme Dominicalta. van liian heppoiset. Otimme peräsimen pois käytöstä ja Porto Santossa korjasimme tukirakenteet. Kap Ver- Saaret olivat aikalailla samanlaisia, lähes jokaisella oli Toinen tapaus sattui San Martinin ja Bermudan välillä. deltä Karibialle saimme neljä vuorokautta 15–17 m/s vesiputouksia ja tulivuori. Yöllä kun olin nukkumassa ja vaimoni vahdissa, kuului hirveä pamahdus. Ampaisin ylös taskulampun kanssa tuulia, loppuosuus seilasimme mukavissa tuulissa. Tällä Uimavesi oli tosi lämmintä ja snorklausta tuli harrastet- keulalle katsomaan mitä tapahtui. En nähnyt mitään eri- legillä tuuliperäsintä jouduttiin korjaamaan moneen ot- tua lähes päivittäin. koista, mutta aamulla uudelleen tutkiessani huomasin teeseen. Kotimatka sujuikin sitten ongelmitta. Koho- Trinidadilla vietimme kuukauden ja karnevaalit oli mie- pukspröötin alaketjun katkenneen. Syy ei selvinnyt. Ber- kohtina matkasta on jäänyt erityisesti mieleen pieni lestäni joka päivä, ainakin meno oli sen mukaista. mudalta ostin uuden ketjun, joka oli varmasti maailman Barbudan saari pitkine vaaleanpunaisine hiekkarantoi- Muistan yhden tapauksen, kun tulimme stadionilta kon- kallein 200 cm 8 mm galvanoitu ketju. neen Karibialla ja tietenkin pitkät avomeripurjehdukset. sertista. Taksia ei saatu ja päätimme lähteä kävelemään Bermudalta lähdettyämme jouduimme vuorokauden kes- Kipinä uuteen reissuun jäi ja elokuussa 2016 läksimme päätien varteen. Kävi kuin jossain leffassa missä kujalla tävään myrskyyn. Siitä selvittiin turkkilevyllä istuen ja Nereidillä (Malö 38) purjehtimaan epämääräiseksi kulkijan perään ilmestyy mustia miehiä. Tuli pikkasen nutrilettia syöden. Matka Azoreille kesti 18 vuorokautta. ajaksi. Vietimme talven 2016–2017 ihastuttavassa Cas- huono fiilis - mitä nyt tapahtuu? Onneksi viereen tuli Vietimme siellä viikon, jonka jälkeen hyvissä tuulissa caisissa Portugalissa, aivan Lissabonin vieressä. Huhti- tyhjä taxi ja otti meidät kyytiin ja haukkui meidät: val- matkasimme Englantiin Falmouthiin. Tällä matkalla Bas- kuussa 2017 irrotimme köydet ja matka jatkui reittiä koisilla ei ole mitään asiaan tänne. tetista hajosi skatran nivel ja moottorilla ei voinut ajaa Azorit – Madeira – Kanarian saaret – Kap Verde - Ka- Kotimatkalle piti pikkuhiljaa lähteä ja saaria pohjoiseen kolmea solmua kovempaa, joten purjein kohti kotia. ribia, jonne saavuimme joulukuussa 2017. Tuulet kohti Azoreita olivat vastaiset ja useita päivä 14–15 m/s. At- matkattiin. Muistan pari tapausta. Dominicalla olimme Visbyssä jouduimme odottamaan viikon, että saataisiin lantin ylitys meni jopa harmittavan kevyissä keleissä. tilanneet taxin kuljettamaan meidät vesiputouksille ja tuulta kotimatkalle. VVK:lle saavuimme 7.8.2004 hinnaksi sovittiin 80 usd. Kun tulimme takaisin kuski il- Tuuliennusteet saimme otettua matkalla satelliittipuhe- moitti 100 usd, jolloin minä hermostuin ja en maksanut. Tom Backas limella veneestä käsin. Valitettavasti Portugalista läh- dön jälkeen huono onni piinasi meitä muun muassa valastörmäyksen ja myöhemmin sen vuoksi teettä- mämme uuden peräsimen huonon laadun takia. Aikaa kului paljon satamissa odotellen milloin mitäkin. Tal- ven vietimme Karibialla ja huhtikuussa 2018 jätimme Nereidin Ranskalle kuuluvalle Guadeloupen saarelle viettääksemme kesän Suomessa. Tähän mennessä mai- leja mittariin on kertynyt 8314. Syksyllä jatkamme mat- kaa ja seuraavana keväänä purjehdimme ehkä Välime- relle viettääksemme siellä muutaman vuoden. Kari Harju ja Arja Viitapuro

48 VVK 50v VVK 50v 49 Kanarian saaret, Kap Verde, Atlantin ylitys, jolloin vät Azoreille. Me menimme Bermudalle ja totesimme, Hallberg-Rassy 36, Adele saimme paljon, tosi paljon kalaa. Ruoka oli niin kala- että kyllä mitättömästä satamapaikasta voidaan pyy- voittoista, että miehistö pyysi ottamaan kalastusveh- tää paljon rahaa kun vaan kehdataan. Hauska viikko Perhepurjehdus Karibialle ja takaisin keet pois vedestä ja avaamaan jonkun purkin, että vierähti Bermudalla uusien ja vanhojen tuttujen kanssa saadaan vaihtelua. Oli kovaa tuulta, isoa aaltoa ja mu- ja lähdimme kohti Azoreita. Azoreilla tutustuimme kah- kavaakin keliä. teen saareen ja sen jälkeen oli ehkä vuoden ikävim- Ylitys kesti 16 vuorokautta ja jouluksi tulimme Barba- män osuuden vuoro: Azorit - Enganti. dokselle. Siellä oli ruotsalaisia tuttuja ja tutustuimme Paljon tuulta, paljon sadetta, isoa aaltoa, kylmää il- moneen uuteen venekuntaan ruotsista, norjasta ja maa. Matalapaineita toinen toisen jälkeen. Koko ajan. tanskasta. Vietimme hienon joulun pohjoismaalaisten Tuuli ja aallot tuleva sivutakaa ja pappakuomu päällä veneiden kesken Barbados Yacht Clubilla, jonka jäse- oli siedettävää mutta keinutus ei ollut miehistön mie- niksi liityimme. lestä kivaa. Uusi vuosi otettiin vastaan Saint Lucialla. Idan luokka- Kun pääsimme Englannin Falmouthiin, tuntui kuin oli- kaveri lensi vanhempineen lomalle pariksi viikoksi saa- simme jo lähes kotona. Enää rannikkopurjehdusta relle ja vietimme heidän kanssa turistilomaa hotellissa edessä. Pysähdyimme Englannissa Portsmouthissa ja sekä saarikierroksilla. Southamptonissa ja ilma oli kylmä. Englannin jälkeen Eteläisin saari, jolla kävimme oli Grenada, jossa vene kävimme Helgolandissa kaupassa matkalla Kielin ka- nostettiin ylös, pohja pestiin, maalattiin, tehtiin huolto- navaan. Itämerellä pysähdyimme tanskassa ja aika no- töitä. Vene oli 4 päivää ylhäällä ja me neljä hotellissa. peasti nousimme Tukholmaan ystäviemme luo. Gröna urjehduksen suunnittelu alkoi pari vuotta en- nava-ajo loppui onneksi ja päästiin purjehtimaan ja Luksusta, ilmastointi, suihku, lämmin vesi. Lundissa Ida ja Linnea pyörivät laitteissa ja vanhem- mat nauttivat tunnelmasta. nen lähtöä, vuonna 2010. Vaikein asia koko se fiilis oli niin hyvä, että ohitettiin Belgia ja mentiin Lähes kaikki itäisen karibian purjehduksessa on päätös lähteä, määrittää suoraan Ranskan puolelle. Siellä tapasimme ruotsalai- saaret tuli koettua Vietimme vielä ansaitun kuukauden kesäloman saa- sen perheen, jonka kanssa Kata oli jo ollut yhteydessä ristomerellä ennen kotiinpaluuta. Kotisatamaan saa- päivä. Me päätimme päivän, 10.6.2012 ja Nousimme pikku hiljaa saaria ylöspäin ja Neitsytsaa- Pkun se oli päätetty, alkoi kaikki asiat kohdistumaan tä- ennen matkaa sähköpostitse. Heillä oli sama vuoden vuimme heinäkuun lopulla 2013. rilla Tortolassa valmistimme veneen kotimatkaa varten. suunnitelma ja kaksi lasta, jotka olivat samanikäisiä hän päivään. Tutustuimme kolmeen norjalaisveneeseen ja päätimme Vene toimi hyvin. Perhemiehistö toimi erittäin hyvin. Idan kanssa, joten oli kiva, että Idalla oli kavereita. Keväällä 2012 veneen moottori huollettiin ja siinä yh- lähteä heidän kanssaan samaan aikaan. Kivaa oli ja mahtava kokemus takana ja yksi suuri haave toteutettu. teydessä huomattiin ongelma: öljyä pääsee palotilaan Kavereita oli lopulta paljon ja Odottelimme Azorien korkean laskeutumista ja vihdoin ja kone savuttaa sekä päästää pakoputken kautta öl- tuttuja veneitä vielä enemmän pääsimme lähtemään, suuntana Azorit. Tämän jälkeen purjehdus Itämerellä on ollut erittäin jyä ulos. mielekästä kun on ymmärtänyt sen hienouden. Ranskassa odotimme Biskajan rauhoittumista yli viikon. Ajoimme 3 vrk koneella täysin pläkässä ja sen jäl- Kone otettiin pois ilmeni, että sylinterissä on syöpymää. Meri rauhoittui niin, että lopulta ajoimme koneella lä- keen ennuste oli vastatuulta. Pidimme VHF-puhelin- Vesi on lähes makeaa vettä, ei ole isoja aaltoja, ei ole Aikaa ei ollut korjata, joten etsittiin mistä löytyy uusi hes koko matkan Corunaan Espanjaan. Portugalin ran- palaverin ja päätimme kääntää suunnan kohti Bermu- virtaa, jos tulee huono keli pääsee aina nopeasti suo- moottori. Lappeenrannassa oli sopiva joka haettiin ja nikolla tuuli muuttui lämpimäksi ja sateet loppuivat. daa. Yhdellä veneistä oli kiire kotia kohti ja he lähti- jaan. Jos tuntuu ikävältä mennä vastatuuleen tai vas- suuri osa matkabudjetista käytettiin. Lähtöpäivä siirtyi Ensimmäisen kerran pääsimme purjehtimaan myötä- ta-aaltoon, ei kukaan kiellä kääntymästä sopivampaan viikolla mutta se on lyhyt aika vuoden matkassa. tuuleen. Suomesta espanjaan oli vastatuulta ja satoi suuntaan ja muuttaa suunnitelmia. Lähdimme VVK:lta vastatuulessa ja sitä vastatuulta ja enemmän tai vähemmän koko ajan. Genaakkeri oli Meille matkan ajankohta oli sopiva: tytär oli 5-vuotias vesisadetta riitti pitkälle. Kielin kanavan jälkeen siir- koko vuoden mukana veneessä mutta sitä ei käytetty eli ennen koulun alkua, itse olin 47 ja vaimo vähän ryimme hollannin kanaviin ja ajoimme pitkin poikin ollenkaan. nuorempi. Vuosi on lyhyt aika ja on helppo halutessa hollantia kanavia pitkin Isselmeerille ja Amsterdamiin. Portugalin rannikkoa alaspäin mennessä näimme pe- päästä takaisin normaaliin työrytmiin. Amsterdamin läpi mentiin yöllä convoyssa muiden ve- rinteiset maastopalot ja koimme palot tuhkana kan- Jos vähänkin on ajatuksissa vuoden irtiotto, purjehdus- neiden kanssa. Puolessa välissä tulee vastaan saman- nella. Cas caisin satama ja Lissabon, josta suunta- vuosi tms. kannattaa lähteä nyt, ei sitku. lainen jono veneitä, jotka nousivat ylöspäin. Kokemus simme kanarian saarille. Kävimme lähes kaikilla saa- ajaa pimeällä jonossa taas seuraavalle avattavalle sil- rilla. Väliiin jäi vain Palma huonon, keinuttavan sata- Sy Adele, Ida, Kata ja Mika lalle, jarruttaa, kiihdyttää, mennä sillasta ja jarruttaa man vuoksi. Teneriffalle teimme valmistelut ylitykselle, ennen seuraavaa siltaa jne. Jatkoimme kanavissa aina kävimme kaupassa, tarkistimme rikin ja huolsimme ve- etelä-hollantiin saakka ja sieltä merelle. Loputon ka- neen.

50 VVK 50v VVK 50v 51 Dehler 41 DS Astrea varustautuu sinisille vesille

strean valmistelu matkalle jatkaa VVK:n val- den avulla saa hyvät tiedot kustakin laituri- ja ankku- tameripurjehtijoiden perintöä. Purjehduk- ripaikasta. sellemme on uusi eteläinen suunta, mutta Veneemme ei tarkempaa suunnitelmaa. Ajatuksemme Iso työ tehdään veneen kunnostamisessa ja varusta- Aon ensin tunnustella lämpimiä vesiä Välimerellä, ja misessa. Astrea, Dehler 41 DS on lämminverinen ”blue vasta sen jälkeen tehdä muita reittisuunnitelmia. Itä- water cruiser” (A-valtameriluokka). Venettä on kuvattu meren purjehduksemme ovat jo osoittaneet, että säät mukavaksi, turvalliseksi ja nopeaksi. Veneen suunnitte- muuttavat kurssia, veneen sadat osat vaativat jatku- lijat Vrolik & Julen tekivät veneeseen modernin kansi- vaa huoltoa, ja kaikkea ennakoimatonta tulee vastaan. salongin (deck saloon), josta näkee täydet 200 astetta. Siksi purjehduksemme on nyt avoin myös kurssin muu- Venettä voi ohjata kauko-ohjauksella myös sisältä toksille. karttapöydän äärestä tai sohvalla istuen. Satamassa Purjehduksen mahdollisuus näkyvyyttä ja valoa riittää. Kuitenkin, jos voisin teet- Miten valmistaudumme matkaan? Valtameripurjeh- tää samanlaisen veneen, tekisin siitä vielä vankemman. dus vaatii asennetta, motivaatiota ja mahdollisuutta. Astrealla on kuitenkin ikää jo 22 vuotta (1996). Tuon Uusien satamien nälkä ja seikkailunhalu pohjustavat ikäisen veneen kaikki elektroniikka on uusimisen tar- lähtöpäätöstä. Kelvollinen aika on usein yhtä niuk- peessa, purjekerrat on vaihdettava ja monia uusia lait- roninen kompassi (RC 42) ja ruorikulma-anturi. Avo- töä erityisesti satamissa. Olemme jo pitkään havain- kaa kuin rahakin. Minulle valtameret avautuvat vasta teita ja apuvälineitä on hankittava valtamerille. Olen- merillä on huoletonta jättää ajo Mr Simradin hoidet- neet, että lähettävä AIS (Simrad AI50) on välttämätön eläkeiän kynnyksellä. Eira seuraa taivaltani ja saapuu kin varustellut Astreaa vähin erin. Tuttuja asioita useim- tavaksi ja lueskella tai tehdä päivällistä. Lisäksi erityi- avo- ja valtameripurjehduksessa. AIS luo jatkuvan ja uusiin satamiin aina, kun lomat sallivat. Myöhemmin mille meistä. Mutta nostan esille asioita, jotka ovat ol- sesti yöpurjehduksessa autopilotti ohjaa ihmiskättä tar- molemminpuolisen tiedonkulun laivojen suunnista ja voimme viettää enemmän aikaa purjehdusretkillä. leet meille merkityksellisiä. kemmin. sivuuttamisesta. Tätä nykyä meillä on WiFi veneen si- Valmistautumisella on meille myös syvempi tarkoitus. Astrean varustaminen Navigointi ja sen varmuus edellyttävät usein pää- ja sällä ja ulkona. Sisällä voi seurata yhdestä käyttöliit- Seilaus ja asuminen vetten äärellä on tietysti arvo si- Purjehduksen lähtökohta on meille se, että perämies varajärjestelmää. B&G Zeus2 7` karttaplotteri ja siihen tymästä kaikkia laitteita. Ulkoisesta WiFistä huolehtii nänsä. Lähestymme uusia satamia ja maita myös tut- pystyy hallitsemaan tarvittaessa yksin kaikki purje- integroidut laitteet ja anturit muodostavat navigoinnin langaton WiFi, jolla olemme yhteydessä automaatti- kivalla asenteella. Ensimmäiseksi, kun katseemme lä- manööverit kelissä kuin kelissä. Siksi suosimme mie- perustan. Plotteri on asennettu ruoritelineeseen ja kos- sesti vaihtuviin operaattoreihin ja Internetiin. hestyy uutta satamaa, janoamme tietoa historiasta, luusti itsejalustavaa fokkaa, yhden köyden reivijärjes- ketusnäyttö karttapöytään (Vulcan 9, tulossa). Anturit Pitkänmatkan purjehdus on mitä suurimmassa mää- jota aikalaiset ovat eläneet. Toiseksi mielenkiintomme telmää ja rullapurjeita (fokka, 0-Code). Sähköiset pää- lukevat veneen sijaintia, nopeutta, kulkusuuntaa, sy- rin asumista. Siksi on tärkeää, että asunto on viihtyisä kohdistuu kaikkeen uuteen, jota asukkaiden luovuus ja vinssit (Harken 44 two-speed) ja lisäasennetut ma- väystä ja tuulen voimaa omilla näyttöpäätteillä. Meillä ja se toimii. Yksi perusasia on – muiden varusteiden osaaminen on tuottanut. Kolmanneksi tutkimme, min- nuaalivinssit (Harken 40) ovat ruorimiehen ulottuvilla varajärjestelmästä huolehtii veneeseen 2003 hankittu ohella – hyvä kylmätilajärjestelmä. Ratkaisimme asian kälainen hyvinvointi on ihmisillä ja miten he sen koke- ja ne helpottavat purjeiden säätöjä ja reivaamista enti- Raymarine C80 ja siihen kytketty tutka-antenni (Ray- kaapistoon soveltuvalla 85 litran ilmajäähdytteisellä vat. Neljänneksi pohdimme elintavan ja tuotannon kes- sestään. Koviin keleihin hankimme läpilatoitetut ja vah- marine 18`). Oppaiden mukaan verkon rakentaminen kaapilla ja 60 litran vesijäähdytteisellä itserakennetulla tävyyttä, jolla ihmiset elantonsa hankkivat. Lopuksi kai- vat Dracon-purjeet sekä kolmannen reivin, joilla kor- on vaivatonta. Mutta harva tietää, kuinka työlästä on jääkaapilla. Päältä ladattava jääkaappi/pakastin raken- ken kruunaa luonnon tila ja ympäristön kauneus. vaamme myrskyison. Purjeiden ja veneen helppo hal- noin 40 metrin kaapelin vetäminen ”täysiin linjaput- nettiin märkävaatekaappiin. Näin siksi, että meillä ei Näillä näkökulmilla voimme tehdä pitkiä polkupyö- littavuus on tärkeä myös uusille miehistön jäsenille. kiin” ja sähköliitosten tekeminen. Lisäksi aina kun uu- ole tapana kuivattaa märkiä vaatteita kaapissa. Nyt räretkiä satamien liepeillä ja kulttuurikeitailla. Aina Luotettava autopilottijärjestelmä on pienelle miehis- sia laitteita asennetaan, on varminta päivittää verkon voimme ostaa ja säilyttää enemmän tuoretta ruokaa. löytyy jokin kahvila, museo tai näyttely, jossa saa li- tölle ja yksinpurjehdukseen yksi tärkeimmistä. Uudista- ohjelmisto, jotta laitekannat keskustelevat keskenään. Vettä mahtuu mukaan vakiotankkeihin 600 litraa. sää tietoa. Tärkeätä on myös tavata ihmisiä ja kuun- misen jälkeen Simradin hydraulinen työyksikkö (Simrad Viestinnän vaatimukset ovat kasvaneet niin meillä kuin Kaikki tämä ja muut laitteet vievät paljon sähköä. Eri- nella heidän tarinoitaan. Pyrimme tällä purjehduksella HLD2000 Mk2) pitää kurssin kelissä kuin kelissä. Auto- muilla. VHF – joka on pitänyt pintansa teknologian uu- tyisesti vahva autopilotti kuluttaa koko ajan 40-60 W. hankkimaan sähköisiä kirjoja luettavaksi ja kuunnelta- matiikasta huolehtivat järjestelmän tietokone (Simrad distamisessa – on erillinen osa Simrad verkkoa. Lisäksi Siksi samalla kun varustautuu elektroniikalla, on raken- vaksi niistä kohteista, joissa vierailemme. Lisäksi tie- AC 42), ohjausyksikkö (AP 28 ja kauko-ohjaus), elekt- sitä tietysti täydentää ladattava käsi-VHF, jolla on käyt- tysti meillä on kaikilta merialueilta satamakirjoja, joi- ••••••••••••

52 VVK 50v VVK 50v 53 ....Astrea varustautuu Hartik Sails Sails

9/8 Astrea oli ohittamassa Ranskan läntisintä niemeä.

nettava sähköntuotantoa. Sähköntuotannosta huolehti- venetodistus), radiolupakirjoja miehistöltä, kapteenin vat viisi Solaran Marine aurinkopaneelia (340 W) ja Air pätevyyskirjaa (kansainvälinen huvivenelupakirja tai Breeze tuuligeneraattori (160 W). Johtopäätöksemme vastaava kansainvälinen todistus pätevyydestä) sekä onkin se, että kun investoi vene-elektroniikkaan, pitää päivitettyä lokikirjaa lähtö- ja tulosatamista. kustannusten päälle laskea vähintään kolmannes kus- Näiden lisäksi on tarpeen hankkia Euroopan terveysva- tannuksia energian tuottamiseen, jos aikoo tehdä päi- kuutuskortti, venekerhon rekisteröintitodistus ja isom- väkausien matkoja. pien satamien yhteystiedot, jotta niihin voi ottaa yh- Turvallisuus käsittää valtameriluokan varusteet ajoank- teyttä VHF:llä ennen sisäänajoa. Vuorovesitaulukot kureineen ja pelastuslauttoineen. Tässä yhteydessä (Reads tai kansalliset taulukkotiedot) ovat välttämättö- nostan esille kuitenkin ankkurit lisävarustuksena. miä rytmittämään satamiin tuloa ja lähtöä. Kaiken kuk- Astrea on varustettu kolmella ankkurilla. Pääankkuri kuraksi olemme varustautuneet etukäteen WiFi-verkko- 16 kg Bruce ja sen 70 metrin ketju täyttävät venetyy- kortilla ja Wifi-yhteyksillä satamissa sekä www.mari- pin ankkuroinnin perustehtävää. Tämän lisäksi raken- netraffic.com paikannuspalvelulla. sin veneen kölin päälle moottoritilan jatkeeseen alus- Valmiina matkaan tan kahdelle 16 kg Kobra-ankkurille sekä kummalle- Astrea on valmis suuntaamaan kohti Välimerta. Näh- kin 100 metrin painoköysivarustuksen. Tavoitteemme täväksi jää, tarvitsemmeko myöhemmin tuuliperä- on nukkua rauhassa myös luonnonsatamissa ja meri- sintä, vesikonetta sekä SSB-radioita ja satelliittipuheli- virroissa. mia, jotka jäävät hankintalistalle. Toisaalta hyvästä val- Muut valmistelut mistelusta huolimatta on tunnettua, että huoltotöitä ja Veneen huoltaminen on vain osa matkavalmistelua. Ir- varusteiden uusimista riittää koko matkan ajan. Kuten rottautuminen kuukausien tai vuosien purjehdukselle kokenut valtameripurjehtija sanoi, vene ei ole koskaan vaatii monia muita järjestelyjä. On hoidettava työt ja valmis. Siksi ei kannata jäädä odottamaan sen valmis- kotiolot. tumista, vaan lähteä ja pitää vene matkalla hyvässä Valtameripurjehtijat törmäävät aina vakuutusasiaan. kunnossa ja varustuksessa. Saan kiittää valtameripur- Näyttää siltä, että useimmat hakeutuvat kansainvälis- jehtija Pertti Pulkkista laitteiden asennuksista ja Tane ten venevakuutusyritysten asiakkaiksi. Niin kävi meille- Heleniusta kaide-, sprayhood/bimini- ja ankannokka- kin, kun hyväksyin Pantaenius-vakuutusyhtiön tarjouk- töistä. sen. Monet maat edellyttävät ulkomaisilta veneilijöiltä Astrea nosti purjeensa kohti Välimerta kesäkuun 11. ensimmäiseksi vastuuvakuutuksen osoittamista. päivänä 2018. Astrea otti nyt VVK:n viestikapulan vas- Lisäksi on monia muita paperiasioita, jotka pitää olla taan ja on valmis jakamaan sen muille valtameripur- mukana purjehduksella. Viranomaiset edellyttävät esi- jehdusta suunnitteleville. Voit seurata Astrean matkaa merkiksi Englannin ja Ranskan vesillä henkilöpaperei- blogissa [email protected]. den lisäksi kansallis-, vieras- ja Q-lippua; venepape- Ari Serkkola HUOLTO- JA KORJAUSPALVELUT ASTRONAUTIN ASENTEELLA reita (veneen rekisteröintidokumentteja eli kansallinen Merenkulkijankuja 5, 00980 Helsinki • puh. 040 515 4646

54 VVK 50v Sarjatuotantoa Veneunelman toteutus

asikuidun yleistyessä veneiden rakenteissa L60-luvun loppupuolella ja 70-luvun alkupuo- lella, alettiin miettiä palokunnan kahvipöydässä, olisiko mahdollista porukassa valmistaa kunnonko- 2 koinen vene, joka muuten oli meikäläisiltä rahalli- sesti tavoittamattomissa. Töttis oli siinä pääideoija, hän ja Jaakkolan Jaska, jotka hallitsivat lasikuitu- työt ja -tietouden. Saatiin tosiaan kymmenkunta kaveria, jotka oli valmiita sijoittamaan tietyn sum- man rahaa muotin valmistamiseen. Muotti päätet- tiin tehdä talkoona. Seuraavana oli venetyypin va- 2 linta. Tässä syntyi kaksi eri linjaa: liukuva moottori- vene sekä purjevene. Töttis lähti vetämään liukuvaa(kalastaja)venettä, Jaska puolestaan purjevene-projektia. Töttis suun- nitteli homman. Työ käynnistettiin VVK:n huolto- rakennuksen vieressä muoviteltassa 1. Homma eteni Töttiksen silloin omistaman pikku Nordikin Kuuskytluvun lopulla – 70-luvun alussa kerholla käytiin kovaa VVK:n ainoassa Töttis-veneessä keskeltä katkaisulla, puoliskot vedettiin metrin ver- keskustelua voidaanko puuvene päällystää lasikuidulla. Oli mieli- Kaisassa on 35 hv Beta Kubota die- piteitä ”ehdottomasti ei”. Töttis oli täysin eri mieltä, kyllä voi. Pi- sel. Matkanopeus on 6,5 solmua. Vene ran erilleen, köliä korotettiin ja pohjaa muotoiltiin. on merikelpoinen avomerellä ja tuki- Tästä syntyi muotti, josta varsinainen muotti otet- tää huolehtia, että puu pääsee hengittämään, kuivumaan. Useita purjeella pärjää 15 m/s joskin matkan- tiin. Muotin-muotti jäi elämään kerholle nimellä veneitä päällystettiin ja hyvin onnistui, veneistä tuli erinomaisia. teko ei ehkä ole kaikkein miellyttävintä. Miska. Muottien valmistus muoviteltassa oli ko- Näin saatiin veneille elinkaarta lisää. Kaiken kaikkiaan runkoa pidetään on- vemman laatuista hommaa. Kuumat kesäpäivät, Veneen mitat olivat: pit. n. 9 m, lev 3 ja moottoritehot 35 – 60 hv. nistuneena. kutiava pöly - miehet olivat kuin myllärit. Veneet valmistui talkoilla Töttiksen valvonnassa ja opas- Helsinki markkinoi itseään merikaupunkina johon kuuluu veneet. tuksella. Tekopaikat vaihtelivat: ensimmäiset rungot Kuitenkin kerhojen veneharrastus on kaventunut koskien raken- Tikkurilassa omakotitontilla, sitten Sasekan hiekka- tamista ja korjausta. On ollut hienoa seurata eri kerhoissa tapah- kuopassa 2, Uutelan niemellä, Malmilla pienyri- tuvaa toimintaa. On talkoilla tehty sementti-, lasikuitu- ja puuve- tyksen hallissa. Runkojen valmistuttua alettiin miet- neitä, viimeisimpinä vanhojen puuveneiden restaurointi, todella tiä kansimuottia. Kuitenkin mielipiteitä mallista oli upeita. Olis kivaa jos olisi paikka missä tänmuotoista toimintaa paljon. Joku halus Albatrossin, toiset keulasta auki voisi jatkossakin toteuttaa. kalastukseen soveltuvan, jotkut Fisherin. Lopulta Timo Koivisto päädyttiin siihen, että jokainen tekee itselleen mie- leisen fankasta lasikuidulla päällystäen. Talkoot oli kovia: ehkä jossain vaiheessa ruokajuomatarjonta 1 ylitti järjellisen rajan. Porukka melkein kylpi hart- sissa ja asetonissa. Kaiken kaikkiaan runkoja on valmistettu noin 60. Kyselin Töttikseltä kakstuhat- luvun alkupuolella muotista. Kertoi leikelleen sen palasiksi, ei kuulemma jaksanut vaikka kysyntää Runko hinattuna Vuosaaresta Vanhan- vielä olisi ollut. kaupungin lahdelle. Sisustan rakentamista Pornaistenniemellä.

56 VVK 50v VVK 50v 57 Jollatuotantoa Venekerhon ensimmäistä veneenrakennusprojektia veti aivan alkuvaiheissa silloinen sihteeri Erkki Iis- Tee se itse kola, jonka johdolla syntyi muutama vanerinen op- timistijolla. Optareita rakennettiin myöhemmin ko- Alkuvuosina itserakentaminen oli niin konainen sarja Tuusulasta lainatulla alumiinimuo- vilkasta että kerho varasi ja jakoi ha- tilla. lukkaille rakennuspaikat, joita haettiin hallitukselta. Kun edellinen vene val- mistui, sai seuraava rakentaja aloittaa työt. Kun VVK:n vuokrasopimus siirrettiin Liikuntaviras- ton alaisuuteen, edellytettiin veneet poistettavaksi maista kesäisin. Viimeisen projektin venyttyä liikaa s/y Merilyn antoi hallitus satamakapteenille valtuudet aloittaa oikeustoimet asiasta. Niin pitkälle ei kuitenkaan tar- Monista yksittäisistä veneprojekteista Jussi Rajakentän Me- Kerhon varhaisvuosiin kuului myös Jerry-jolla, vinnut mennä, aihio tarpeineen siirtyi muualle. rilyn on sekä kuuluisin että erikoisin. Legenda kertoo, että jonka suunnitteli vuosaarelainen Matti Merivirta. Niitä rakennettiin Seppo Pahlin johdolla kymmen- Stormwind 43 s/y Oceana Vuosina 1985-86 Tapio Kohonen ja Erkki Nupponen silloinen Stressin omistaja sai idean isosta veneestä, kun kunta. mutta valtakunnalliseksi luokaksi levittämi- hankkivat puolivalmiit Elan 31t ja kasasivat sekä näköpiiriin tuli edullinen Volvon suora 110 hv kuutonen, en- Suunnittelu P-O Blomqvist / runko. SisustusHarry ja Tuija seen ei markkinointipanoksia ollut. viimeistelivät ne kerholla. tinen linja-auton moottori. Näin iso apumoottori vaati ison Hasselberg.Teräsrunko valmistui 1992 Limimetallin toi- veneen ja sellainen sitten syntyikin. 80-luvulla leivot- mesta. Vuonna 1988 palomiehet Sami Jaakkola ja Tony tiin neljä yhteys- Mäkinen perinteitä noudattaen laminoivat Sasekan Vene osoittautui nopeaksi, ja purjehdusominaisuuksiltaan Oceanan neitsytmatka alkoi 2004 Vuosaaren telakalta, veneeksi tarkoitet- halleissa Guy 27 veneet itselleen ja rakensivat ne mainioksi. jossa sen rakentamisesta vastasi Harry Hasselberg. tua lasikuitujollaa. loppuun VVK:lla. Maailmalle Merilyn seilasi 1986 miehistönään Jussi, Jouko Muotti saatiin kau- Kaitemo ja Henrik ”Julle” Saavela. Merilynin matkoista syn- Patsi että veneitä on alueellamme rakenttu tyhjästä niista vanhasta puujollasta (Marius). tyisi takuuvarmasti värikäs kirja. Mukana sen miehistönä on alkaen on veneiden ”tuunaus” ollut oleellinen osa Jollaveistämö aloitettiin kerhon pajara- vuosien mittaan purjehtinut moni kerhomme jäsen. jäsenten veneilyharrastusta joko parantamisen pa- kennuksessa josta saatiin kuitenkin pi- Maapallon kierron jälkeen Merilyn purjehti Karibialle, risteili kosta;) tai muuten vain. Esimerkkinä vaikka Stres- kainen lähtö silloisen satamakapteenin siellä aikansa, kävi välillä Suomessa modifioitavana. sien jatkoperät tai Hemulin (kuvassa) kantavuutta vauhdittamana. Tuotanto pakeni naa- ja pohjan muotoilua kohentava taso. Nykyisin Merilyn on kipparinsa kanssa Las Palmasissa.. puriin, Sasekan mailla lojuvan katama- ranin runkojen väliin sateelta suojaan.

70-luvulla tehtiin myös muutama kymppimetrinen moot- torivene. Oheinen kuva Puotilan rannasta saattaa olla s/y Cementine yksi niistä. Ehkä tunnetuin oli Casio - siististi toteutettu punarunkoinen matkavene.

Teräsbetonirunkoinen - työnimellä ”Kaivon- rengas” on neljäkymmentä vuotisen raken- telun sekä ainaisen kehittelyn/varustelun ja nysväämisen tulos...

58 VVK 50v VVK 50v 59 Harry Wikman 1927 – 2017

Pikku Kallahden kesämaisemaan on kuulunut vuosikymmeniä poijussaan makaava iso, hohtavan valkoinen vene – linjakas runko ja upea ketka. Usein sen perässä kellui kontrastina laikukas lasikuitujolla. Purjeveneen kääntyilystä niemen korkeiden mänty- jen katveessa oli mahdollista saada vihiä ulompana merellä vallitsevan tuulen suun- nasta. onta kertaa kävi mielessä, miten erinomaisen jutun jonkin veneilylehden toimittaja olisi saanut Utön kanssa yksin pärjäävästä, iäkkäästä ja omaperäisestä purjehtijasta. Mutta tarkemmin ajateltuna Harry MWikman tuskin olisi päästänyt sellaista haastattelijaa lähimaillekkaan. Hän valitsi tarkoin ystävänsä ja niiden harvojenkin kanssa saattoivat puhevälit katketa pienestäkin erimielisyydestä. Kaikki VVK:laiset hänet kyllä varmasti muistavat. Lukuisissa anekdooteissa häntä kuvataan omapäiseksi, itseltään paljon vaativaksi mysteeriksi. Mutta samalla ihaillaan hänen tinkimätöntä veneenpitoaan. Harrylla oli koko elämänsä ajan tapana kulkea rannoilla ja satamissa katselemassa veneitä. Tällaisella retkellään hän löysi Dorean L-13 Kaivopuiston laiturista lokakuussa 1970, kun meri oli jäätymässä ja kaikki muut veneet oli jo nostettu talviteloilleen. Aminoffien suku oli myy- nyt Dorean pari vuotta aikaisemmin Etelä-Helsingin jetsetissä pyörivälle liikemiehelle, joka ei kuitenkaan pitkään siitä piitannut. Niinpä Harry etsi laiminlyödyn veneen omistajan ja teki tarjouksen. Iso hieno purje- vene oli niin kallis, että kauppaa tehtäessä rahan li- säksi myös kaksi öljyvärimaalausta vaihtoi omistajaa. Doreasta tuli Harryn olemisen perusta viideksikym- meneksi vuodeksi. Hän oli päättänyt luopua pal- josta muusta voidakseen huolehtia komeasta ve- neestään. Aikaisemmin hänellä oli ollut laadukas auto, Citroên ID ja pienempiä, vanhempia puuveneitä, muun muassa kalastajaveneen rungosta muokattu La Breme. Utö oli kuitenkin jotain aivan muuta. Turhat harrastukset ja rahareiät saivat jäädä. Talvisin hän sentään ehti pelata shakkia. Nuorena hän oli käynyt Viipurin Nyrkkeilijöiden salilla Ruskeasuolla. Dorean kotisatama oli ensin Pyysaaressa, mutta muu- tettuaan asumaan Kallahden lähelle Harry liittyi Vuo- saaren venekerhoon. Autottomalle miehelle veneen kevätkunnostukset olisivatkin muuten olleet hanka- lia. Hän pysyi kuitenkin koko ikänsä myös Helsingin Työväen Pursiseuran jäsenenä. Vuosien kuluessa ve- neen ulkoasu vain parani. Kylkien maalipinta oli vir- heetön ja oregon pine -kansi käsitelty upeaksi Owat- rol-öljyllä. Joka kevät sininen snobirantu oli vedetty yhä tarkemmin. Sen päätteeksi veneen nimi ”Dorea” Omapäinen, itseltään paljon vaativa Harry huolehti maalattiin joka kerta uudelleen. Aminoffit olivat kyllä tinkimättömästi veneestään. Kuva ©Raija Kaarto edellyttäneet, että uusi omistaja kastaisi veneen jok- ••••••••••••

60 VVK 50v VVK 50v 61 Rikiä muutettiin vielä kerran, kun Harry ...Dorea Dorea, Harry ja jolla halusi suuremman isopurjeen. Puomi pi- Sipoon selällä vuonna 1981. dennettiin alkuperäiseen pituuteensa. Sa- Kuva @Jorma Rautapää malla kertaa hän neulotutti keularullaan suuren genuan. Purjeiden piti aina olla tip top, samoin kuin niiden harvojen uusien varusteiden, joita hän veneeseensä hankki. Hän huolehti myös, että oli asiallisesti pu- keutunut niin veneen kannella kuin telak- kahommissaan. Veneen sisustus sai ikääntyä samaa tahtia kipparin kanssa. Veneen sisustuksen hän halusi säilyttää al- kuperäisenä. Se sai ikääntyä samaa tah- tia veneen kipparin kanssa. Alkuperäiset kalusteet ja niiden pintakäsittelyt ovatkin säilyneet harvinaisen hyvin. Refleks-kes- kuslämmityksen Harry kuitenkin yhdessä Osmo Skarpin kanssa kajuuttaan asensi. Doreassa oli alun perin bensa-Albin, mutta se ei ollut kovin luotettava. Siksi Dorealla ei oikein voinut mennä laituriin vaan se pysytteli poijussa tai ankkurissa, joihin Harry tuli purjeilla. Kannella oli sikin muuksi. Muutaman kesän Utö L-13 seilasikin tuntemattomana. Sitten vanha nimi kuitenkin ilmestyi takai- kolme metriä pitkä bambuvartinen puos- sin, koska sen vaihtaminen olisi tietänyt epäonnea. haka, jolla yksinpurjehtija ylettyi ottamaan Harry halusi hoitaa veneensä ja purjehtia sillä yksin. Vain ensimmäisinä kesinä perhe oli mukana purjehdusret- poijusta kiinni. Lenssejä varten Harry teki killä. Raskasta talvikatosta pystyttäessä hän ei ottanut vastaan apua vielä kahdeksankymmenen ikävuoden pa- kaksi spiiraa, nekin kevyestä bambusta. remmalla puolellakaan. Hän oli tarkka siitä, ettei jäänyt kenellekään kiitollisuudenvelkaan. Jolla piti olla mukana, jotta purjehtija Uuden alumiinimaston kiiltävä pinta häiritsi silmää. pääsi rantaan. Taitavana purjehtijana hän halusi kehittää Utötä nopeammaksi. Vanhan puumaston tilalle suunniteltiin korkeampi Kun Vallilan ammattikoulussa ei saatu Al- alumiiniriki. Purjepinta ei lisääntynyt, koska samalla ison puomia lyhennettiin. Uuden alumiinin hohtava pinta binia kuntoon, kaivoi Harry sen lopulta häiritsi kuitenkin silmää. Niinpä Harry ootrasi maston puun näköiseksi. Useiden kokeilujen jälkeen hän päätyi harmistuneena Sasekan hiekkakuopan törmään. Sen jälkeen Utö oli monta vuotta käyttämään puun syiden mukailussa kahta eri ruskean sävyistä Pinotex-kyllästysainetta. ilman moottoria. Hienosti detaljoidut helat uuteen mastoon teki rosterin Harry eli symbioosissa veneensä taitaja Osmo Skarp. Hän valmisti myös uudet kaiteet, kanssa. Kesäyöt hän nukkui Pik- ankkuritelineen ja kiskon itseskuuttaavalle fokalle. Alun ku-Kallahden poijuun kiinnite- perin Utöissä oli samaa asiaa ajamassa peterpuomi. tyssä Doreassa. Herättyään hän Purjehdittuaan kesän alkuperäistä korkeammalla rikillä valmisti itselleen aamiaisen: kau- Harry totesi, ettei vene ole tarpeeksi jäykkä. Siksi valu- rapuuron, kahvia ja päälle piipul- rautakölin sivuille lisättiin lyijyä. Hyvin pian harkot sula- lisen tupakkaa – aina tässä jär- tettiin uudelleen ja lisäpaino leivottiin kölin alle. jestyksessä. Massissa oli tarkkaan harkittu sekoitus kolmea eri laatua. Piipustaan hän luopui vasta kuusikymppisenä. Silloin Keväisin jolla toimi suttualustana, johon maalisu- tien liiat värit hierottiin. Jollan viimeaikaista asua hän oli luopua myös Utöstä. Ostohalukkaita tuli rahan kanssa, ei mitenkään voinut verrata emäalukseen. mutta Harry ei kelpuuttanut heistä ketään. ••••••••••••

62 VVK 50v VVK 50v 63 ...Dorea Pituus 12,35 m Turkulaista Vesilinja 8,65 m veneenrakennustaitoa Leveys 2,71 m Kölin syvyys 1,72 m Åbo Båtvarv, Turun Venetelakka on ollut Poh- Kölipaino 2600 kg joismaiden suurin huviveneiden rakentaja. Kokonaispaino n. 6,5 tn Harrylla oli veneessään hyvä Purjeala 50,2 m2 kirjasto ja ularadio. uosina 1889 – 1954 telakalla tehtiin kaikkiaan yli 5000 Kahtena kesänä hän teki pitemmän kesälo- V venettä. Työntekijöitä oli parhaimmillaan enemmän kuin mapurjehduksen Uuteenkaarlepyyhyn, missä kaksisataa. Se oli mittasuhteiltaan teollisuutta, aivan toista hän oli syntynyt. Tavallisesti pääetapit oli- kuin ne pienet maineikkaat veistämöt, joissa tehtiin yksi tai vat lähempänä kuten Högsåran Keisarinsata- kaksi mahonkivenettä vuodessa. Huvialusten lisäksi Turun Ve- massa tai Hangon Kappelisatamassa, mistä kä- netelakan puusepät valmistivat soutu- ja pelastusveneitä, pie- Lindblomin ensimmäisissä hahmotelmissa vene oli kil- mahdotonta löytää. Mutta mistä löytyi piibronssia köli- sin pääsi potkulaudalla kauppaan. Perille pääs- niä rannikkoaluksia sekä tulli- ja torpedoveneitä. papursimaisempi. Ennakkotilauksen tehneet vaativat pultteihin, kanadalaista oregon pinea kansirimoihin, ete- asiakkaat halusivat kuitenkin parantaa veneen asutta- lä-amerikkalaista mahonkia ja perobaa kannen reunalis- tyään Harry vietti aikaa poijussa useita päiviä. Ennen sotia Turun Venetelakalla oli kehitetty veneiden sarja- vuutta. Sen leveyttä kasvatettiin ja sisätilaa lisättiin pi- toihin? Olisiko sotakorvauskuunareita rakentaneiden te- Hänellä oli hyvä meriaiheinen kirjasto ja ulara- valmistusta ottaen mallia autotehtaiden liukuhihnoista. Tuol- dentämällä ja korottamalla ruffia. Samasta syystä ve- lakoiden varastoista ollut mahdollista ostaa näitä muu- dio, jonka hän viritti ruotsinkielisten lähetysten loin tehtiin suuri määrä Star- ja Hai-veneitä, jotka myytiin Eu- neen sivukansia nostettiin keskiveneen kohdalla. Näin ten vaikeasti saatavia ulkomaisia materiaaleja? Kuuna- taajuuksille. Kyllä hän itäisellä Suomenlahdella- rooppaan ja Amerikkaan. Uudenlaista liiketoimintaa edustivat kajuuttaan saatiin reilu sisäkorkeus ja lisää kaappeja. reissa käytetyt puulajit kun ovat olleet hyvin saman ta- kin purjehti, jolloin oli mahdollista viipyä ank- Jarl Linblomin 1937 piirtämät Turistkryssaret, joista neljää en- paisia, kuin mitä Utöiden rakentamiseen tarvittiin. kurissa Särkilahdessa. Kun perunat ja maito uh- simmäistä ei yritettykään myydä. Veistämö perusti yhdessä Puolet etukannesta sekä istuinlaatikon alue jätettiin kasivat loppua, souti hän jollalla lahden perälle, Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön ja Suomen Matkailuyhdistyk- matalammalle. Niissä reunoilla on korkeat reelingit. Etu- Mukavuudenhaluisten veti sen maitse kannaksen yli ja jatkoi souta- sen kanssa yrityksen, joka vuokrasi T-kryssareita ulkomaisille ja takakannelle kertyvä vesi johdetaan kuin kylpyam- herrasmiesten vene mista kauppaan Kabböleen – ja samalla ta- purjehtijoille, jotta nämä saisivat tilaisuuden tutustua kaunii- meesta putkea pitkin vesilinjan alapuolelle, koska ree- Jarl Linblomin mielestä varakkaiden asiakkaiden vaati- valla takaisin. seen saaristoomme. Jarl Linblom työskenteli telakan suunnitte- linkeihin tehdyistä rei´stä valuva sadevesi olisi tahran- mat muutokset pilasivat Utön profiilin. ”Mukavuuden- Hyvästä hoidosta huolimatta Dorea alkoi vuo- lijana 1920-luvulta 40-luvun loppuun. Hänen äidinisänsä oli ol- nut kylkiä. haluisten herrasmiesten vene”, tiedetään Lindblomin sien kuluessa vuotaa. Puuveneortodoksien neu- lut telakan ensimmäinen johtaja. Sotien jälkeen tuhahtaneen. Hän ei kuitenkaan enää voinut vaikuttaa voista piittaamatta Harry ei ryhtynyt uusimaan Suunniteltiinko Utö vientituotteeksi? rautanaulatkin olivat kortilla. asiaan, koska oli siirtynyt Laivateollisuus Oy:n palve- puuosia vaan päätti päällystää rungon vesilin- lukseen piirtämään sotakorvausaluksia. Tuskin hän olisi Sodan jälkeisessä valuuttapulassa, kun Merivoimat ei enää Miten oli mahdollista rakentaa peräti neljätoista näin jan alaisen osan lasikuidulla. Vähän myöhem- pystynyt vaikuttamaan muutoksiin muutenkaan. Tilaa- teettänyt puisia torpedoveneitä, alettiin elvyttää vanhoja hu- ylellistä huvipurtta, kun rautanaulatkin olivat kortilla? min vuotava rimakansi päällystettiin kankaalla jat päättivät. Vastoin hänen mielipidettään voi nyt kyllä vivenemarkkinoita länsimaihin. Ehkä Utö-kryssaresta toivottiin Samaan aikaan Utöiden kanssa veistettiin naapuritela- vahvistetulla epoksilla. Mies ja vene vanheni- todeta, että tämän päivän pulleisiin ja korkeisiin perhe- vientituotetta, koska Linblom sai tehtäväkseen piirtää tuohon koilla sotakorvauksena Neuvostoliitolle puisia kalastus- vat samaa tahtia. Kylkiä maalattaessa alkoi veneisiin tottuneen silmissä Utön ruffi on mitä elegan- aikaan poikkeuksellisen suuren ja hyvin varustellun huvipurren. kuunareita. Niitä tehtiin kaikkiaan yhdeksänkymmentä. tulla valumia ja ”Dorean” kirjaimet horjua. Vii- tein. Veneen keskeltä korotettu kansi sekä funktionaa- Sen runkomuodot, korkeat reelingit ja kuunarimainen peräpeili Ne olivat tietenkin paljon isompia aluksia kuin Utö. Ve- mein tuli se hetki, ettei hän enää päässyt jol- linen sisustus tekevät aluksesta juuri niin omaperäisen muistuttivat Amerikan itärannikon sluuppeja. näläiset vaativat, että ne rakennettiin hyvin ja laaduk- lasta reelingin yli veneeseen. Vielä sairaalassa kaista materiaaleista. Esimerkiksi Arkangelin alueelle ja mielenkiintoisen kuin mitä Utö-kryssare edelleen on. Yllättävän nopeasti löytyi joukko varakkaita purjehtijoita, jotka ollessaan hän suunnitteli lankonkia ja Dorean toimitetuissa kalastusaluksissa piti olla perobasta tehty Neljästätoista sarjatyönä valmistuneesta veneestä on kiinnostuivat uudesta rannikkoristeilijästä. Vain sarjan viimei- siirtämistä laituriin. Lisäksi hän halusi ostaa uu- jäätä kestävä pohja. säilynyt noin puolet. Yksi niistä, L-6 Amora on tallen- den sähkövinssin keula-ankkurille. Hän ei ollut nen, neljästoista vene oli jäädä myymättä. Lopulta siitä teki 1940-luvun alussa elettiin kovassa valuutta- ja materi- nettu Forum Marinum -museoon. valmis luovuttamaan, vanha sitkeä jäärä kun kaupat historian kuvituksistaan tunnettu graafikko Björn Land- aalipulassa. Monin paikoin oli oltava kekseliäs ja osat- Pasi Kaarto oli. ström. Sitä ennen valmistuneen Utön, L-13 Dorean osti vapaa- herra, lääketieteen lisensiaatti Cecil Aminoff. Vain yksi vene tava hyödyntää kotimaista puuteknologiaa uudella ta- Vuonna 2018 Harryn perikunta myi Dorean Lähteet: saatiin kaupattua ulkomaille, Henry Wallenberg hankki sen valla. Esimerkiksi aseteollisuudessa kehitetyt uudet, kos- Jussi Mannerbergille. Se lennättää nyt Marja- Till Rors nro 7 1949 purjehtiakseen kesäisin Itämerellä ja Tukholman saaristossa. teutta kestävät fenoliliimat tekivät mahdolliseksi kaa- niemen purjehtijoiden lippua. Björn Landström, Skeppet i flaskan 1952 Kauppahinnoista ei ole säilynyt tietoa, mutta poikkeuksellisen rien laminoimisen rimoista. Utön kannen rimoituksen Kasper Westerlund, Utö-kryssarna – 14 systrar från Pasi Kaarto kalliista veneestä oli kyse – vaikka se olikin sarjavalmisteinen. alle laitettiin kotimaista vaneria. Ruffin sarjat ovat ma- Åbo Båtvarf, 2004 hongilla viilutettua kimpilevyä. Tekniikat ja materiaalit Uppslagsverket Finland, Åbo båtvarf, verkkojulkaisu Lähteet: Utössä on Jarl Linblomin suunnitelmille ominainen pyöreä keu- 2018 Harry Frilander, haastattelu 2018 olivat samanlaisia kuin mitä käytettiin tuon ajan huo- lasteevi ja hieno ketka. Terävä palle ja kapea runko takaavat Pirkka Leino, Jarmo Saarinen, Parhaat veneet tehtiin Osmo Skarp, haastattelu 2018 nekaluteollisuudessa. Runkoon tarvittavaa mäntyä saa- hyvät kryssiominaisuudet. Avotuulilla leveä perä kantaa aal- Turun Veneveistämöllä 2011 Stina Orvas, sähköposti 2018 tiin metsistä eikä köliin tarvittavaa valurautaakaan ollut lokossa.

64 VVK 50v VVK 50v 65 Ruotsissa Elinore muutettiin matkaveneeksi. Kun ostimme sen takaisin Suomeen, siinä oli ruffi ja Elinore 6mR alkuperäinen puumasto tallella. Kun vuonna 1988 vaimoni sekä Harry ja veneenrakentajat. Heidän kontrahtiinsa kuului viikottai- Ilse Frilander toimme Elinoren 6mR Ruot- nen taksikuljetus viettämään sunnuntaipyhää kotona. edustaa Suomea. Tuskin hän Ramsayn veroinen pinna- sista Suomeen, satuimme parahiksi Han- Laivanvarustaja otti vastaan lahjuksen, mutta uuden mies olisi ollutkaan. Elinore hävisi pokaalin vain kol- gon regattaan. Onnistuneen kiinnittymi- rahtialuksen hän tilasi ruotsalaiselta Öresundvarvetilta. mella sekunnilla Dan Sunden-Cullbergin ohjaamalle semme jälkeen yksi jos toinenkin purjeh- Thordén oli ristiriitainen henkilö. Hänen maineensa Mariannelle. Se on kaikki mitä kilpailusta kerrotaan. tija tuli laiturille toivottamaan onnea kuu- Suomessa ei ole kovin hyvä, koska hän päätti paeta Paluumatka seuraavana kesänä oli sitäkin riemulli- toslaivueen uudelle jäsenelle. neuvostouhkaa jatkosodan loppuvaiheessa Ruotsiin. sempi. Elinore purjehti leudossa koillistuulessa suo- raan ulkokautta Sandhamnista Hankoon 36 tunnissa. aiturille tuli myös tuttuni, meri- ja taidehisto- Mukanaan hän vei varustamonsa lisäksi kaiken irtai- Maa pohjoisessa häämötti tummana väreillen, ja tuuli rioitsija Christofer Ericsson. Hän sylkäisi yllät- men omaisuutensa – myös kolme kuutostaan ja salon- toi merelle asti havumetsän tuoksun. ”Vi prisade Elli- täen Elinoren etukannelle. ”Thordénin vanha kimoottoriveneen – jättäen yritystensä mittavat rahoi- nores ilsnabb gång över havet”, kirjoitti Ramsay muis- vene!!” Vasta myöhemmin ymmärsin hänen tusjärjestelyt suomalaisten takaajiensa maksettaviksi. telmissaan. Leleensä sarkasmin. Siksi Christofer Ericsson vielä neljäkymmentä vuotta myöhemmin sylkäisi laiturilta Elinoren kannelle. Itse koin samankaltaisen hurmion, kun palasimme Eli- Kuutosilla purjehdittiin 1920 – 50-luvuilla kultapokaa- norella poikani Antin kanssa nonstoppina sisempää lista. Se oli lajin epävirallinen maailmanmestaruuspal- Thordénin ansioista on mainittava, että valtaosa Pet- reittiä Sanhamnin MM-regatasta vuonna 2005. kinto. Niillä kisattiin myös olympiamitaleista, viimeisen samon Liinahamarin sataman rahtiliikenteestä hoidet- Ruotsiin muuttanut ja siellä menestynyt Thordén päätti kerran Helsingissä vuonna 1952. 6mR oli konstruktio- tiin Thordénin laivoilla. Se oli välirauhan aikana Suo- rakentaa Elinoreen ruffin ja korkeat reunalistat tarkoi- luokka. Se merkitsi sitä, että uusia, entistä nopeam- men ainoa henkireikä ulkomaille, koska Itämeri oli so- tuksenaan tehdä kuutosesta Uddevallan telakan edus- maksi suunniteltuja veneitä rakennettiin vuosittain, ta-aluetta. Hän oli myös vahvasti mukana, kun Ruot- Ellinore-valsseja, hänen tyttärensä sai saman nimen ja tusveneen. Enimmän aikaa se makasikin ihailtavana myös Suomessa. Laivanvarustaja Gustav Thordénille sista onnistuttiin ostamaan maantiekuljetuksiin tarvit- sitten on vielä laulu australialaisen Port Adelainen sa- lahdella poijussa pääkonttorin edustalla. Lopulta hän niitä tehtiin kaksi: Anitra vuonna 1928 sekä Elinore tavat sata uutta Volvo-kuorma-autoa. Tiedetään myös, taman punahuulisesta ilotytöstä, joka houkuttelee Karl myi veneen hammaslääkärilleen – tai oikeastaan an- kuusi vuotta myöhemmin. Viimeksi mainitun rahoitus että suuri osa Saksasta ja Latviasta Suomen kautta Alfredin, alter ego Evert Tauben, asuntoonsa. toi. Ehkä hampaat kaipasivat perusteellista remont- järjestyi erinomaisella tavalla. Wall Streetin pörssiro- länteen pakenemaan onnistuneista juutalaisista sai tia tai ehkä 25 vuotta vanha vene ei ollut enää par- mahduksen jälkeen Thordén oli ostanut vanhoja rah- kansimatkustajan paikan Thordénin rahtilaivoista. So- dan jälkeen hän menestyi laivanrakentajana. Uddeval- Och när som förestälningen är slut, haassa kuosissaan. Sen totesivat ne useat ruotsalaiset tilaivoja halvalla ja tehnyt tuottavan rahtisopimuk- Då går Karl-Alfred med den flickan ut. lan telakasta kehittyi Ruotsin suurin. purjehtijat, jotka hammaslääkärin jälkeen pitivät Elino- sen viideksi vuodeksi. Kaikki Nobel Standardin maa- Hon säger: Följ med din Ellinor rea vain muutamia vuosia kerrallaan. hantuoma öljy kuljetettiin Suomeen hänen aluksillaan. Elinore sai nimensä Evert Taubelta. Hän ja Thordén oli- så skall du se hur snyggt och fint jag bor. Niinpä Thordénin varustamolla oli rahaa rakennuttaa vat ikätovereita ja molemmat kotoisin Ruotsin länsiran- Kun ostin Harry Frilanderin ja Jukka Lehtisen kanssa aivan uusi laiva. Hietalahden telakka oli mukana sen nikolta. Taube oli tavattoman suosittu trubaduuri myös Uti ett hus iuppå Victoria Street Elinoren vuonna 1988 päätimme palauttaa sen kilpa- Där bodde hon – han följer henne dit. Suomessa. Täällä esiintyessään hän asui vieraana Thor- veneeksi. Hienosti rakennettu ruffi ja mahonkisisustus tarjouskilpailussa loppuvaiheisiin asti. Telakan päättä- Knappt sitter hon uppå Karl-Alfreds knä saivat lähteä. Venettä oli jo hieman peruskorjattu Ruot- jät yrittivät auttaa asiaansa lahjoittamalla Thordénille dénin talossa Kulosaaressa. Taube oli nuorena hankki- Så säger hon: Tag fram din portmonnä! kuutosen. Siitä syystä Elinoren mittakirjaan on sen ra- nut pienen kosterin, jonka nimi oli Ellinor. Sillä teh- - - sissa. Suurin työ oli ollut tammisten kölitukkien vaihta- kennuspaikaksi merkitty Sandvikens Skeppsdocka. Sen dyistä retkistä laatimansa merimieslaulukirja nosti hä- (Karl Alfred och Ellinor) minen rst-teräksestä hitsattuihin. Meidän kolmen mie- veistivät kuitenkin Hietalahdessa taitavat kråköläiset net kuuluisuuteen. Taube sävelsi ja sanoitti useitakin hen puu- ja metallityötaidot olivat hyvät mutta vene- Reipas merimies tajuaa mihin rahaa tarvitaan vasta suunnittelun, hydrodynamiikan ja purjeista tulevien voi- sitten, kun verhon takaa astuu aseella uhaten tytön mien ymmärtämys vähäisempää. Venettä alettiin aluksi parittaja. Karl Alfred heittää lompakkonsa päin vas- korjata suunnattomalla itseluottamuksella ja Pelle Pe- Elinore on ehkä tustajansa kasvoja ja karkaa. Minulle on käynyt Elino- loton -otteella. Hupaisin yritys oli perinteisen peräsi- maailman suu- re-kuutoseni kanssa vähän samalla tavalla. Moni re- men vaihtaminen tammesta höylättyyn evään. Sillä rin kuutonen. Se gatta on alkanut hyvin lupaavasti. Sitten ei ole jatku- käännettäessä ei Sipoon selkä tahtonut riittää jiippiin. rakennettiin oi- kealla laivanra- nut yhtä hyvin ja lopulta on ollut pakko todeta, että Kannen järjestelyihin ja heloihin otettiin mallia uusista kennustelakalla olen laittanut turhaan veneen varusteluun kaikki ra- kuutosista, joita 1980-luvulla Ruotsissa rakennettiin in- Hietalahdessa hani. nokkaasti. Sieltä tilattiin myös alumiinimasto ja Sobst- talvella 1933 – Henrik Ramsay kilpaili Elinorella Kultapokaalista 1934 adin purjeet. Emme entisöineet Elinorea alkuperäiseen 1934. Sandhamnissa. Thordén ei Ruotsin kansalaisena voinut asuunsa, emmekä ensin edes alkuperäisillä työtavoilla,

66 VVK 50v VVK 50v 67 ...Elinore 6mR Suunnittelijan on valittava joko Lähteet vaan veneestä tehtiin raaseri. Työ kesti useita vuosia lyhyt vesilinja ja paljon purjealaa tai jehdittiin kolmiorataa, joka merkattiin poijuilla tuulen Antti Linnovaara, haastattelu 1988 päinvastoin. edeten oppimisen ja erehtymisen kautta. Kerran ravis- suunnan mukaan. Sellaisella radalla haastavin manöö- Kimmo Levä ja Martti Piltz (toim.): Mobilia-vuosi- tumaan päässyt vene onnistui jopa uppoamaan vii- veri oli yhdeksänkymmenen asteen spinnujiippi. Myös kirja 1993 toslaiturin rantamutaan. kuutoset kilpailivat omissa regatoissaan tällaisilla ra- Evert Taube, Sju sjömansvisor och Byssan Lull 1919 Tästä syystä vanhimmissa kuutosissa, kuten Elinoressa, Kun tuli aika rakentaa uusi kansi – tällä kertaa pe- doilla 1990-luvulle asti. Nykyisin käytössä on trapet- Henrik Ramsay, Sommar och segel 1947 on pitkät keula- ja peräylitykset. Myöhemmin huomat- rinteisesti oregon pinesta ja mahongista – sekä uusia soidirata, jossa on ainoastaan kryssi- ja lenssiosuuk- Gustav B. Thordén, Alla mina skepp 1962 tiin, että ne kuitenkin haittaavat aallokko-ominaisuuk- sia. Radat ovat lyhyitä, jotta päivässä voidaan järjes- keula- ja perästeevit, päättivät Jukka ja Harry myydä Antero Kairamo, Magazine-lehden artikkeli 1993 sia. Lyhyempi runko on myös kevyempi, jolloin köliin tää kolmekin lähtöä. Ensimmäisen kryssiosuuden jäl- osuutensa Ensio Wikbergille. Osaava Enska oli mukana Pekka Bark, Tim Street, The Six Meter – 100 Years voidaan laittaa enemmän lyijyä. Näin saadaan jäy- talvisin veneen korjauksissa ja kesällä miehistössä vii- keen ylämerkillä on aina kova ruuhka ja huuto. Hyvän of Sailing 2007 kempi vene. raon löytyminen ja startin onnistuminen ovat saaneet sitoista vuotta. Sen jälkeen Elinore-konsortion omis- Eero Lehtinen, Hannu Bask, Kuutosten juhlaa 2016 tajiksi on regatoissa merkitty Kaarto&Kaarto. Poikani entistä suuremman merkityksen. L = Vesilinjan pituus Antti tuli mukaan kilpamiehistöön kouluikäisenä. Hän d = vyömittojen erotus Kuutoset ovat erinomaisia kehittyi erinomaiseksi keulagastiksi ja on nyt ollut kuu- F = vapaalaidan korkeus retkiveneitä. Elinore on ollut minulla kolmekymmentä vuotta. Mo- detta vuotta pinnassa. Hänestä on tullut myös taitava S = purjepinta-ala Klassiset kuutoset soveltuvat erinomaisesti retkivenei- net 1980-luvulla kuutosen hankkineet kaverini ovat jo puuvenemies. Hangon MM-regatassa 1999 Elinoressa lyyn suojaisemmilla vesialueilla. Vesi ja luonto ovat lä- lopettaneet tai pitäneet useita välivuosia. Mitaleja on 1960-luvulla Olin Stephens oivalsi, että 12mR Intre- purjehti jopa kolme Kaartoa, kun Antin isoveli Ukko hellä. Kuutonen on hyvä kryssimään. En muista yhden- tullut harvakseltaan, silti minä jatkan. Kilpamenestyk- pidiin voi tehdä eväkölin ja erillisen peräsimen. Kak- tuli mukaan trimmaamaan genuaa. kään uuden lasikuituveneen koskaan ohittaneen meitä sen tavoittelu ei ole ainoa syy. Olen ylpeä, että minut sikymmentä vuotta myöhemmin Ben Lexcen löysi Ensimmäinen kansainvälinen R-venesääntö vahvistet- saariston kapeilla väylillä. Siirtopurjehduksille Han- tunnetaan kuutospurjehtijana. Se on osa identiteettiäni. R-säännöstä uuden porsaanreiän. Australia II:een tiin jo 1900-luvun alussa. Sitä on muokattu moneen gossa, Turussa, Maarianhaminassa tai Sandhamnissa Olen jatkumo kuutosperinteessä – mielestäni kaikkein suunniteltiin siipiköli. 6mR-veneiden suunnittelijat seu- kertaan. Merkittävin muutos tehtiin1933. Sitä ennen pidettyihin regatoihin on otettu mukaan vain välttä- hienoimmassa mitä purjehdus voi tarjota. Elinore on rasivat isompien perässä. Itse asiassa kuutoset toimi- rakennettuja veneitä kutsutaan pikkukuutosiksi. Suun- mättömät, makuupussit ja hyttysverkko. Vaatteet on samanlainen jatkumo. Siksi haluan jatkaa. Erittäin on- vat erinomaisina koelaboratorioina, kun kalliita Ameri- nittelijat olivat siihen mennessä löytäneet kaikki sään- pakattu vedenpitäviin merimiessäkkeihin. Nukumme nellinen olen siitä, että minulle tärkeät ihmiset, lap- can Cup -veneitä kehitettiin. nön porsaanreiät veneiden merikelpoisuuden kustan- puomiteltan alla purjeiden päällä. Merellä ja luonnon- set ja toivottavasti kohta lapsenlapset, purjehtivat Elliä nuksella. Sääntömuutoksen jälkeen tehdyt veneet ovat- 1980-luvulla nuoret, muissa luokissa menestyneet kil- satamissa syömme kylmiä voileipiä. Pläkän yllättäessä senkin jälkeen, kun minun on aika luovuttaa. Toistai- kin vakaampia ja niissä on kantavammat keulat. Klas- papurjehtijat alkoivat kiinnostua vanhoista puukuuto- kesken matkan, odotamme uutta tuulta. Juomme pils- seksi pystyn kuitenkin vielä sparraamaan ja pitämään sikko 6mR rajaksi on säädetty vuosi 1965, jonka jäl- sista. Lyhyessä ajassa niitä ostettiin Ruotsista ja muista sikylmää olutta, ihastelemme mahonkikyljistä veteen 84-vuotiaan veneemme iskukunnossa. keen tehdyissä veneissä on eväköli ja erillinen perä- maista niin, että Suomen klassisesta kuutosfleetistä heijastuvaa välkettä ja tarkkailemme pilviä. sin. Rungon materiaalina on lasikuitu tai nykyisin yhä tuli maailman suurin. Nykyisin veneitä kunnostettaessa useimmin puulaminaatti. Modernit veneet ovat varsin- purjeisiin ja rikeihin panostetaan paljon. Runkojen kor- kin lensseillä klassikkoja nopeampia, mistä syystä niille jaamisessa on tähän asti pitäydytty perinteisisssä ma- järjestetään kilpailuissa omat lähdöt. Sadan vuoden ai- teriaaleissa ja työtavoissa. R-säännön rakennemääräyk- kana maailmassa on rakennettu kaikkiaan enemmän set ovat niin ylimitoitettuja, että vanhat veneet ovat kuin 1200 kuutosta, siis vene per kuukausi. Kansainvä- kestäneet isojen genuoiden, rodivanttejen, kevlarköy- lisissä regatoissa klassikkoluokan veneissä on olympia- sien ja uusien hiilikuitupurjeiden aiheuttamat kuormat, ja MM-tason miehistöjä. Näin myös Suomessa. jotka ovat paljon alun perin kaavailtua suurempia. R-venesäännön mukaan voi suunnitella veneen, jolla Vielä Helsingin olympialaisissa 1952 kuutosratojen rei- on lyhyt vesilinja ja paljon purjeita, tai päinvastoin. tin määrittivät kiinteät merimerkit Harmajan lähetty- Molemmat suureet ovat säännössä plus-merkkisiä. Pi- villä. Tuulen suunnasta riippuen saattoi radalle sattua dempi vesilinja merkitsee myös suurempaa uppoumaa, useitakin avotuulilegejä. Niillä pärjäsivät veneet, joissa mikä tietenkin hidastaa venettä. Nopeassa rungossa oli pitkä vesilinja. Olympiakomitea oli jo 1950-luvun on sellaiset muodot, että veneen kallistuessa todelli- alussa todennut, että painavien 6mR-veneiden raken- nen vesilinja on mittapistemerkeistä mitattua selvästi taminen oli tullut liian kalliiksi. Luokka korvattiin Mel- pidempi. bournessa 1956 pienemmillä viisvitosilla, Niillä pur- Kuva ©Esko Kilpi

68 VVK 50v VVK 50v 69 70 VVK 50v VVK 50v 71 Samuli Martti