JOENSUUN SEUDUN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HEINÄVESI, ILOMANTSI, JOENSUU, JUUKA,

KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI

2

Sisällys Esipuhe...... 3 1. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ...... 4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, eli lapsen VASU ...... 5 2. Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet ...... 6 Varhaiskasvatuksen arvoperusta ...... 7 Oppimiskäsitys ...... 8 Positiivinen pedagogiikka ...... 8 Laaja-alainen osaaminen ...... 10 Monilukutaito ja viestintäteknologinen osaaminen ...... 12 3. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri ...... 13 Toimintakulttuurin kehittäminen varhaiskasvatuksessa ...... 14 4. Varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen ...... 17 Varhaiskasvatuksen työtavat ...... 17 Leikki ...... 18 Oppimisen alueet ...... 19 Kielten rikas maailma ...... 20 Ilmaisun monet muodot ...... 21 Minä ja meidän yhteisömme: ...... 22 Kasvan, liikun ja kehityn ...... 22 Tutkin ja toimin ympäristössäni ...... 23 5. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki ...... 24 Tuen kolmiportaisuus ...... 24 Tukitoimia varhaiskasvatuksessa ...... 25 6. Toiminnan arviointi ja kehittäminen ...... 26

3

Esipuhe

Tämä Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelmaan pohjautuva kirjanen esittelee keskeisiä asioita Joensuun seudun varhaiskasvatuksesta. Opetushallitus julkaisi 18.10.2016 varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta jokaisen Suomen kunnan tuli laatia oma paikallinen varhaiskasvatussuunni- telma, VASU. Varhaiskasvatussuunnitelmaa tulee noudattaa kaikissa varhaiskasvatuksen toimintamuo- doissa. Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Polvijärvi, Outokumpu ja Li- peri ryhtyivät keväällä 2016 suunnittelemaan ja toteuttamaan VASU:n uudistamista yhdessä, lokakuussa 2016 yhteistyöhön liittyi vielä mukaan Heinäveden kunta. Seudullinen varhaiskasvatussuunnitelmatyö oli jatkumoa esi- ja perusopetussuunnitelmien uudistukselle, joka toteutettiin myös seudullisesti vuosina 2013–2016. Seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://peda.net/joensuu/jsv1. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita päivitettiin vuonna 2018, jonka seurauksena seudullistakin varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä tätä kirjasta on päivitetty vuonna 2019. Kuvitus, lukuun ottamatta sivujen 3, 5, 9 ja 13 valokuvia, on lasten tuottamaa. Erityiskiitokset kaikille in- nokkaille apureille!!

4

1. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, paikallinen varhaiskasvatussuunni- telma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat normi, joita jokaisen päiväkodin ja perhepäi- vähoitopaikan on noudatettava.

Opetushallitus 2017

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa korostuu pedagogiikka. Joensuun seudun varhaiskasvatuksessa pe- dagogiikalla tarkoitetaan:

 Pedagogiikka on tietoista toimintaa las- ten oppimisen ja hyvinvoinnin toteutta- miseksi  Varhaiskasvatuksen pedagogiikassa ko- rostuu leikin merkitys  Varhaiskasvatuksessa henkilöstön toi- mintaa ohjaavat seuraavat periaatteet: o Mitä lapsi tarvitsee o Kuinka huomioida lapsen mie- lenkiinnon kohteet o Kuinka kasvua ja oppimista tue- taan . yksilöllisesti . osana ryhmää  Henkilöstön toiminnan tavoitteena on varmistaa lapsen kasvu, oppiminen ja hyvinvointi.

5

Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja tärkeä vaihe osana lapsen kasvun ja oppimi- sen polkua. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea ja täydentää kotien kasvatustehtävää, kodilla on kuitenkin ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta ja huoltajat päättävät, osallistuuko lapsi varhaiskas- vatukseen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, eli lapsen VASU Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväko- dissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan varhaiskasvatuksen toiminnalle. Henkilöstö laatii suunnitelman yhteistyössä huol- tajan ja lapsen kanssa, lapsen mielipiteet ja kiinnostuksen kohteen huomioidaan suunnitelmassa ja lap- siryhmän toiminnassa.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tulee sisältää seu- raavat asiat:  lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuu- det sekä lapsen kiinnostuksen kohteet  lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteutta- miseksi sekä toteutumisen arviointi  lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki  mahdollinen suunnitelma lääkehoidosta  lapsen, henkilöstön ja huoltajien yhdessä sopimat asiat  suunnitelman laatimiseen osallistuneet muut mah- dolliset asiantuntijat  tieto siitä, milloin suunnitelma on laadittu ja tarkis- tettu ja milloin suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran.

Joensuun seudun varhaiskasvatuksessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, ikä- ja kehitystaso huomioiden, huoltajien, sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Joensuun seudun varhaiskasvatuksessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan positiivinen pedago- giikka. Toiminnalle asetetuista tavoitteista keskustellaan ja ne kirjataan lapsen vahvuuksien kautta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan ensimmäisen kerran kahden kuukauden kuluessa varhaiskasvatuksen aloituksesta. Laadittaessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa, tavoitteet asetetaan aina varhaiskasvatuk- sen toiminnalle, kuinka aikuinen pystyy omalla toiminnallaan vastaamaan lapsen tarpeisiin. Jos lapsi tarvit- see vahvempaa tukea kehitykseen ja oppimiseen, tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai siihen liitettävään tukiosaan.

6

2. Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään varhaiskasvatuslaissa. Tavoitteet ohjaavat perusteiden sekä paikallisen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaa, toteuttamista ja arvioin- tia. Tavoitteena on:

1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen

tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa moni- puolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusym- päristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuh- teet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää su- kupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuri- perinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taus- taa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhais- kasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;

8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryh- mässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen;

9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasa- painoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

7

Varhaiskasvatuksen arvoperusta Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijai- suus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus ja lapsen syrjintäkielto.

Lapsen oikeudet:

 Oikeus ilmaista itseään Lapsuuden itseisarvo:  Oikeus tulla ymmärretyksi  oikeus tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen  Oikeus leikkiä lapsuuteen

 Oikeus oppia ja iloita oppimastaan  oikeus tulla huomioiduksi ja ymmärretyksi  Oikeus vaikuttaa omiin asioihin  OIKEUS OLLA LAPSI  Oikeus positiiviseen vuorovaikutukseen Ihmisenä kasvaminen: Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus:  Oikeus ihmisarvoon

 Oikeus oppia ja kokea itsensä tasa-arvoiseksi  Oikeus oikeudenmukaisuuteen  Oikeus tutustua suomalaiseen kulttuuripe-  Oikeus oppia kunnioittamaan muita rintöön Terveellinen ja kestävä elämäntapa  Oikeus oppia terveitä elämäntapoja Perheiden monimuotoisuus:  Oikeus kokemukseen omasta arvokkaasta  Oikeus oppia elämään kestävän kehityksen perheestä mukaisesti

Joensuun seudun varhaiskasvatuksen arvoperustaa ohjaavat myös seudullisen kasvatuksen ja koulutuk- sen toimintasuunnitelmassa määritellyt arvot: oppiminen, hyvinvointi ja vastuullisuus. Arvot näkyvät varhaiskasvatuksessa arjessa oppimisen ilon luomisena, hyvinvoinnin lisääntymisenä ja vastuullisen toi- minnan toteuttamisena.

8

Oppimiskäsitys Varhaiskasvatuksen oppimiskäsitys perustuu ajatukseen, jonka mukaan lapset kasvavat, kehittyvät ja oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Lasten oppiminen on kokonais- valtaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Oppimisessa yhdistyvät mm. tiedot, taidot, toiminta, tunteet, aisti- havainnot, erilaiset kokemukset ja ajattelu. Oppimista tapahtuu lasten havainnoidessa ja tarkkaillessa ympäristöään sekä jäljitellessä muiden toimintaa. Lapset oppivat myös leikkien, liikkuen, tutkien, erilai- sia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa.

Jokainen lapsi saa:

 Oppia positiivisessa ympäris- tössä  Oppia leikkien Oppimista tapahtuu koko ajan  Oppia liikkuen  Oppia tutkien ja kaikkialla!

 Oppia omista kokemuksista  Oppia muiden kanssa, kuulua ryhmään  Iloita oppimastaan  Itselle sopivia haasteita

Positiivinen pedagogiikka Joensuun seudun varhaiskasvatusta ohjaa positiivisen pedagogiikan ajattelu- ja toimintatavat. Positiivi- sen pedagogiikan tavoitteena on tunnistaa lasten vahvuuksia sekä antaa kannustavaa ja rohkaisevaa pa- lautetta vahvuuksien käyttämisestä ja tehdä onnistumisia näkyväksi. Varhaiskasvatuksen tärkeä tehtävä on laajentaa ja tunnistaa jokaisen lapsen taitoalueita ja kiinnostuksen kohteita. Tämä tapahtuu parhaiten lapsen toimijuutta ja osallisuutta tukemalla. Vahvuuksien ja myönteisten hetkien tunnistaminen kasvat- taa lapsen itsetuntoa, lisää uskoa omiin mahdollisuuksiin ja lujittaa myönteistä käsitystä itsestä.

9

Lasten kehityksen kannalta tärkeitä luonteenvahvuuksia ovat muun muassa:

SINNIKKYYS

KIITOLLISUUS

OPPIMISEN ILO

SOSIAALINEN ÄLYKKYYS

Positiivisen pedagogiikan tavoitteet varhaiskasvatuksessa:

 Luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen

 Myönteisten tunnesanojen oppiminen  Hyvien hetkien havainnointi  Onnistumisten hetkien mahdollistaminen arjessa

Positiivinen pedagogiikka arjessa:

 Ankkurointi: toiminta sidotaan lapsen aitoon kokemusmaailmaan,  Havainnointi: ohjataan lasta tunnistamaan myönteiset hetket  Dokumentointi: onnistuneista hetkistä tehdään muistiinpanot vapaavalintaisella tavalla  Jakaminen: havainnoista ja muistiinpanoista kerrotaan toisille

10

Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä ta- valla. Siihen, miten lapset käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat lasten omaksumat arvot ja asen- teet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muu- toksista. Ihmisenä kasvaminen, oppiminen sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyt- tävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista. Laaja-alaisen osaamisen toiminnan tavoit- teet asetetaan aikuisille lapsiryhmän ikä- ja kehitystaso huomioiden

Varhaiskasvatuksessa laaja-alainen osaaminen on jaoteltu viiteen osa-alueeseen, jotka liittyvät arjen toi- minnassa toisiinsa. Samat osa-alueet ovat kuuluvat myös esiopetus- ja perusopetussuunnitelmaan:

Opetushallitus 2017

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa Ajattelu ja oppiminen muun osaamisen kehittymiselle sekä elinikäiselle oppimiselle.  Tehdään ajattelua ja oppimista

näkyväksi pedagogisen doku- mentoinnin avulla  Kuullaan lasten ajatuksia, an- netaan tilaa ihmettelylle, oi- valtamiselle sekä oppimisen ilolle  Rohkaistaan lapsia olemaan lannistumatta  Iloitaan yhdessä onnistumi- sista  Opetellaan kannustamaan muita  Rohkaistaan lapsia kysymään ja kyseenalaistamaan

11

Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää kulttuurista Kulttuurinen osaaminen, vuorovaiku- osaamista sekä vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja. tus ja ilmaisu

 Henkilöstö toimii vuorovaikutuk- sen mallina  Tutustutaan avoimesti toisiin ih- misiin, kieliin ja kulttuureihin  Harjoitellaan toisen ihmisen ase- maan asettumista  Harjoitellaan ristiriitatilanteiden selvittämistä  Huomioidaan toiminnassa eri kult- tuurien tavat esim. ruokailuissa ja juhlatilanteissa

Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa Osallistuminen ja vaikuttaminen oma-aloitteisuuteen. Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot ovat demokraattisen toiminnan ja kestävän  Henkilöstö huolehtii, että jo- tulevaisuuden perusta. kaista lasta kuullaan ja jokai- nen saa osallistua ja vaikuttaa omalla tavallaan  Harjoitellaan ja tuetaan omien päätösten tekemistä  Pohditaan yhdessä toimintata- poja, ohjeita ja sääntöjä  Lapset otetaan aktiivisesti mu- kaan toiminnan suunnitteluun ja arviointiin

Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

 Kannustetaan lapsia pyytämään apua ja annetaan apua sitä tarvittaessa.  Tuetaan ja kannustetaan itsenäiseen toimintaan esim. ruokailu- ja pukemistilanteissa  Ohjataan lapsia kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisten kehoa

 Sanoitetaan tunteita, autetaan lasta tunteiden ilmaisussa sekä itsesäätelyssä  Ohjataan vastuulliseen ja turvalliseen toimintaan erilaisissa oppimisympäristöissä

12

Monilukutaito ja viestintäteknologinen osaaminen Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Viestit voivat olla muun muassa kirjoitetussa, puhutussa tai digitaalisessa muodossa. Monilukutaitoon sisältyy erilaisia lukutai- toja kuten kuvanlukutaito, numeerinen lukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito. Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin. Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekä tu- tustutaan erilaisiin tietoteknisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Henkilöstö ohjaa lapsia tieto- ja viestintäteknologian monipuoliseen ja turvalliseen käyttöön.

Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen  Nimetään erilaisia asioita ja esineitä  Tutustutaan yhdessä aikuisen kanssa yhdessä erilaisiin tvt-välineisiin, sovelluksiin ja  Tutustutaan erilaisiin tekstimaailmoi- oppimispeleihin hin, esim. digitaalisissa ympäristöissä,  Hyödynnetään tvt-laitteita dokumen- sanomalehdissä, kuvakirjoissa ja las- tointia leikeissä, tutkimisessa, liikku- ten tuotoksissa misessa sekä taiteellisessa kokemi-  Innostetaan lapsia tutkimaan, tuotta- sessa sekä tuottamisessa maan ja käyttämään erilaisia viestejä.  Ohjataan lapsia tvt-laitteiden moni-  Henkilöstön rooli ja malli on merki- puoliseen ja turvalliseen käyttöön. tyksellinen

13

3. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri muovautuu ihmisten, lasten ja aikuisten vuorovaikutuksessa. Sii- hen vaikuttavat tiedostetut, tiedostamattomat ja joskus myös tahattomat tekijät. Kaikki ihmiset päivä- kodissa tai perhepäivähoidossa vaikuttavat toimintakulttuuriin, ja se puolestaan vaikuttaa kaikkiin riip- pumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys vai ei.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri koostuu mm:

 arvoista ja periaatteista  työtä ohjaavien normien ja tavoitteiden tulkinnasta  oppimisympäristöistä ja työtavoista  yhteistyöstä ja sen eri muodoista  vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä  henkilöstön osaamisesta, ammatillisuudesta ja kehittä- misotteesta  johtamisrakenteista ja -käytännöistä  toiminnan organisoinnista, suunnittelusta, toteuttami- sesta ja arvioinnista.

14

Toimintakulttuurin kehittäminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja sitä tulee myös arvioida ja kehittää. Toi- mintakulttuurin vaikutusten pohdinta on tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä, lapsen etu kaiken kehittämisen lähtökohta.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisessä huomioidaan seuraavia asioita:

Opetushallitus 2016 Joensuun seudulla varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria kehitetään seuraavasti:

Oppiva yhteisö Leikki ja vuorovaikutus

 Uskallus haastaa itsensä  Annetaan tilaa lasten leikkialoitteille, -ko-  Tunnistetaan ja hyödynnetään keiluille ja elämyksille vahvuuksia  Annetaan leikkiaikaa ja -rauhaa  Arvostetaan huomaavaista käy-  Annetaan leikin näkyä ja kuulua töstä  Annetaan mahdollisuus myös rauhallisiin  Jaetaan aktiivisesti ajatuksia leikkeihin ja yksinleikkiin  Kokeillaan uusia toimintatapoja  Keskitytään leikeissä  Tehdään yhdessä  Kehitetään lasten kanssa leikkiä edistäviä  Sallitaan erehtyminen toimintatapoja ja oppimisympäristöjä  Kannustetaan (henkilöstöä) it-  Tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja searviointiin, tiedon ja osaami-  Puututaan ristiriitoihin ja ratkotaan niitä sen jakamiseen rakentavasti 15

Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

 Suhtaudutaan arvosta- vasti ja kunnioittavasti eri aloitteisiin, näkemyk- siin ja mielipiteisiin  Tiedostetaan, että asen- teet sekä vuorovaikutuk- sen ja kielenkäytön mal- lit välittyvät lapsille

 Rohkaistaan lapsia teke-

Hyvinvointi, turvallisuus ja mään omia valintoja

kestävä elämäntapa  Tuetaan positiivisen pe-

 Liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkona dagogiikan keinoin las-

 Edistetään lasten hyvinvointia esim. ten identiteetin ja itse-

joustavalla päivän rakenteella tunnon kehitystä

 Toimitaan mahdollisimman kiireettö- mästi  Muokataan ympäristöjä keskittymistä edistäväksi  Tunnistetaan, puututaan ja ehkäistään

kiusaamista ja tapaturmia  Huomioidaan ja perehdytään turvalli- suussuunnitelmiin Kulttuurinen moninaisuus ja  Selvitetään, havainnoidaan ja ehkäis- kielitietoisuus tään tilanteita, joissa kiusaamista voi  Vahvistetaan taitoa asettua toisen esiintyä asemaan

 Tiedostetaan, että eri kielet ovat

Kiusaamisen ehkäisy läsnä ja sallitaan sekä mahdolliste-

taan eri kielten käyttö  Luoda turvallinen ilmapiiri  Ymmärretään kielen keskeinen  Vahvistaa lasten sosiaalisia ja emotio- merkitys lasten kehityksessä ja op- naalisia taitoja pimisessa  Vahvistaa lasten itsetuntoa  Rohkaistaan lapsia käyttämään  Vahvistaa lasten osallisuuden tunnetta kieltä monipuolisesti  Edistää tasa-arvoa  Kiinnitetään huomiota aikuisten kielenkäyttöön  Mahdollistetaan erilaiset kielenkäy- tön tilanteet

16

Oppimisympäristöt ja yhteistyö varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tilojen ja paikkojen lisäksi välineitä ja tarvikkeita, joilla tuetaan lasten oppimista ja kehitystä. Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja muunnellaan yhdessä lasten kanssa. Oppimisympäristöjen tulee tarjota lapsille mieluisia vaihtoehtoja tekemiseen, monipuoli- seen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Lasten ideat, leikit ja heidän tekemänsä työt näkyvät oppimisympäristöissä.

Joensuun seudun varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä

 Päiväkoti/perhepäivähoito  Yhteistyötahot o sisä- ja ulkotilat o Kirjasto  Lähiympäristö o Seurakunnat o lähiluonto ja –metsä o Kulttuuripalvelut

o leikki- ja liikuntapaikat o Paikalliset yritykset ja järjestöt

o esiopetus/perusopetus  Tieto- ja viestintäteknologia

o pedagoginen laitteiden hyödyntäminen

Fyysinen ulottuvuus Psyykkinen ulottuvuus

 Lapset osallisena toimintaympäristön  Luottamuksellisuus

muokkaamisessa  Turvallisuuden tunne

 Terveelliset ja virikkeelliset tilat  (Työ)yhteisön hyvinvointi

 Turvalliset leikki- ja toimintavälineet

Pedagogiset ratkaisut  Materiaalit lasten ulottuvilla

Sosiaalinen ulottuvuus  Tavoitteet henkilöstön toiminnalle  Lasten motivointi ja aktiivisuus  Kaverit/ystävät  Leikin merkitys  Myönteisyys  Positiivinen pedagogiikka  Avoimuus  Vuorovaikutus  Lasten/perheiden osallisuus

Yhteistyötä varhaiskasvatuksessa tehdään aktiivisesti huoltajien kanssa sekä monialaisesti eri yhteistyö- tahojen kanssa. Varhaiskasvatuksen yhteistyötahoilla tarkoitetaan kaikkia niitä alueellisia ja paikallisia toimijoita, joiden kanssa varhaiskasvatuksen on luontevaa tehdä yhteistyötä. Yhteistyöllä tuetaan lap- sen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mu- kaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä.

Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa. Yhteistyön tavoit- teena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäi- nen kunnioitus tukevat kasvatusyhteistyötä.

17

4. Varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen

Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus. Tavoitteena on edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista. Pedagoginen toiminta toteutuu lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä toiminnassa. Lasten omaehtoinen, hen- kilöstön ja lasten yhdessä ideoima sekä henkilöstön johdolla suunniteltu toiminta täydentävät toisiaan.

Opetushallitus 2016 Varhaiskasvatuksen työtavat Varhaiskasvatuksen työtapojen valintaa ohjaavat varhaiskasvatukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten ikä, tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Lapset ottavat osaa suunnitteluun iän ja kehitystason mukaisesti esim. esittelemällä kotona tai harrastuksessa opittuja taitoja, joita voi hyödyn- tää työtapana varhaiskasvatuksessa. Henkilöstö osaa joustaa omista suunnitelmistaan ja toimia lasta kuunnellen, siten että mielenkiinto ja motivoituminen säilyvät. Työtapojen toimivuutta ja mielekkyyttä arvioidaan jatkuvasti työn ohessa, myös lasten kanssa.

Joensuun seudulla varhaiskasvatuksen työtapoina voidaan käyttää esim. draamakasvatusta, tutkimista, havainnointia, kuuntelemista, keskustelua, lukemista, loruja, kertomista, laula- mista, soittamista, käsillä tekemistä, liikunnan keinoja, pelaamista, luontoon tutustumista, vie- railuja ja retkiä sekä hyödyntää mediakasvatuksen välineitä.

18

Leikki Leikki on keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin. Leikki edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Leikkies- sään lapset voivat käsitellä itselleen vaikeita kokemuksia. Leikissä on turvallista kokeilla, yrittää ja ereh- tyä. Henkilöstön tehtävä on turvata leikin edellytykset, ohjata leikkiä sopivalla tavalla ja huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus olla osallisena yhteisissä leikeissä omien taitojensa ja valmiuk- siensa mukaisesti.

Erilaiset leikit ovat tärkeä ja keskeinen työtapa Joen- suun seudun varhaiskasvatuksessa. Henkilöstöllä on aktiivinen ja vuorovaikutuksellinen rooli leikin rikastajana ja myös leikkijänä lasten rinnalla. Lasten leikkitaitoihin kiinnitetään huomiota ja niitä ke- hitetään tarvittaessa. Leikkien ohjauksessa huomioi- daan sukupuolisensitiivisyys.

Lapsille tarjotaan leikkimahdollisuuksia erilaisissa oppi- misympäristöissä: sisä- ja, ulkotiloissa, lähiluonnossa to- teutettavassa toiminnassa. Lapsilla on mahdollisuus vai- kuttaa oppimisympäristöjen sisältöihin ja muokkaami- seen.

Leikin merkitys oppimisen perustana tiedostetaan ja eri- laisia leikkejä käytetään menetelmänä tutustuttaessa ja käsiteltäessä oppimisen alueiden sisältöjä.

19

Oppimisen alueet Oppimisen alueet kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Oppimisen alueet eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihe- piirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Oppimisen alueet on ryhmitelty esiopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti viideksi kokonaisuudeksi:

Opetushallitus 2017

20

Kielten rikas maailma

Opetushallitus 2016

Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten iden- titeettien kehittymistä. Kehittyvät kielelliset taidot avaavat lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mah- dollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen. Kehittyvät kielelliset taidot avaavat lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mahdollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen. Varhaiskasvatuksessa lapsille annetaan kannustavaa ja johdonmukaista palautetta heidän kielenkäyttö- ja vuorovaikutustai- doistaan. Kielen oppimisen kannalta on tärkeää tiedostaa, että saman ikäiset lapset voivat olla eri vai- heissa kielen kehityksen eri osa-alueilla.

Toiminnan tavoitteita:  Vahvistetaan lasten vuorovaikutustaitoja: lapset tulevat kuulluksi ja heidän aloittei- siinsa vastataan  Vahvistetaan ja tuetaan lasten kielen ymmärtämisen taitoja  Vahvistetaan ja tuetaan lasten puheen tuottamisen taitoja  Vahvistetaan lasten tilannetietoista kielen käyttöä  Lisätään ja monipuolistetaan tietoisesti sanavarastoa

Toimintaa arjessa:

 Kommunikoidaan ja keskustellaan aktiivisesti aikuisten ja lasten kesken

 Opetellaan kuuntelemisen taitoja  Aikuisen kielenkäyttö on kuvailevaa ja tarkkaa  Käytetään tarvittavia apuvälineitä: esim. kuvat ja viittomat

 Rohkaistaan lapsia puhumaan ja keskustelemaan aikuisten ja lasten kanssa eri tilan- teissa  Kiinnitetään huomiota keskustelutapaan; lapsi on tasa-arvoisessa asemassa keskuste-

luissa aikuisen kanssa

21

Ilmaisun monet muodot Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tavoitteellisesti tukea lasten musiikillisen, kuvallisen sekä sanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä sekä tutustuttaa heitä eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön.

Toiminnan tavoitteita:

 Tarjotaan lapsille monipuolisia musiikillisia kokemuksia  Kehitetään ja vahvistetaan lasten suhdetta kuvataiteeseen, muuhun visuaaliseen kult- tuuriin sekä kulttuuriperintöön  Tarjotaan mahdollisuus monipuoliseen kielelliseen ja keholliseen kokemiseen, ilmai- suun ja viestintään

Toimintaa arjessa:

 Lauletaan, loruillaan ja kuunnellaan musiikkia  Kokeillaan erilaisia soittimia  Käytetään omaa kehoa soittimena  Liikutaan musiikin tahdissa  Tutustutaan erilaisiin materiaaleihin, menetelmiin ja välineisiin: maalaamalla, piirtä- mällä, rakentamalla  Tarkastellaan omia ja muiden tuotoksia ja taideteoksia  Käytetään erilaisia ilmaisun muotoja Tehdään esityksiä yhdessä lasten kanssa

 Harjoitellaan esiintyjänä ja katsojana olemista

22

Minä ja meidän yhteisömme: Varhaiskasvatuksen tehtävä on kehittää lasten valmiuksia ymmärtää lähiyhteisön monimuotoisuutta ja harjoitella siinä toimimista. Tehtävää lähestytään eettisen ajattelun, katsomusten, lähiyhteisön mennei- syyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä median näkökulmista.

Toiminnan tavoitteita:

 Tuetaan ja vahvistetaan eettisen ajattelun taitojen kehittymistä  Tuetaan ja vahvistetaan lasten käsitystä, että ihmiset ovat erilaisia, mutta samanarvoisia  Tuetaan ja vahvistetaan keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan  Tuetaan ja vahvistetaan lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehitystä  Tuetaan ja vahvistetaan lasten mielenkiintoa menneisyyden asioihin, nykyhetkeen sekä hyvän tulevaisuuden rakentamiseen

Toimintaa arjessa:  Pohditaan oikean ja väärän eroa  Arvostetaan erilaisuutta  Tutustutaan lapsiryhmässä edustettujen katsomusten ja uskontojen tapoihin ja juhliin  Hyödynnetään huoltajien asiantuntemusta kulttuuriperinnöstä  Pohditaan yhdessä lasta askarruttavia ajankohtaisia asioita

Kasvan, liikun ja kehityn Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja lasten terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle sekä fyysistä aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle.

23

Toiminnan tavoitteita:

 Tuetaan ja vahvistetaan lasten monipuolista liikkumista  Tuetaan ja vahvistetaan myönteistä suhtautumista ruokaan sekä syömiseen  Tuetaan ja vahvistetaan monipuolisia ja terveellisiä ruokatottumuksia  Tuetaan ja vahvistetaan lasten valmiuksia huolehtia terveydestä ja henkilökohtaisesta hygieni- asta  Vahvistetaan ja tuetaan lasten turvallisuuteen liittyvää oppimista arjen tilanteissa Toimintaa arjessa:  Monipuolinen ja riittävä liikunta päivittäin, sisällä ja ulkona  Erilaiset liikunta- ja pihaleikit  Tutustutaan erilaisiin ruokiin eri aistien avulla  Harjoitellaan liikkumista eri oppimisympäristöissä ja myös lähiliikenteessä  Harjoitellaan ristiriitatilanteiden ratkomista, tunne- ja vuorovaikutustaitoja

Tutkin ja toimin ympäristössäni Varhaiskasvatuksen tehtävä on antaa lapsille valmiuksia havainnoida, jäsentää ja ymmärtää ympäristö- ään. Lapsia ohjataan tutkimaan ja toimimaan luonnossa ja rakennetussa ympäristössä. Varhaiskasvatus tukee lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä sekä vahvistaa myönteistä suhtautumista matema- tiikkaan. Varhaiskasvatukseen sisältyy myös ympäristökasvatusta ja teknologiakasvatusta.

Toiminnan tavoitteita  Tuetaan ja vahvistetaan matemaattisen ajattelun kehittymistä  Tarjotaan matemaattisen ajattelun haasteita lapsille  Tuetaan ja vahvistetaan lasten luontosuhdetta ja vastuullista toimimista ympäristössä sekä oh- jataan kohti kestävää elämäntapaa  Tuetaan ja kannustetaan lapsia tutustumaan tutkiviin ja kokeileviin työtapoihin

Toimintaa arjessa:  Matemaattisten käsitteiden harjoittelua peleissä, leikeissä sekä arjen tilanteissa  Mittaamisen harjoittelua omalla keholla ja eri välineillä  Retkeillään luonnossa ja lähiympäristössä  Havainnoidaan luonnon ilmiöitä  Harjoitellaan kunnioittamaan luontoa, kasveja ja eläimiä  Harjoitellaan kierrättämistä  Hyödynnetään luonnon- ja kierrätysmateriaaleja toiminnassa  Harjoitellaan tutkimista ja tarkastelua  Tutustutaan teknologiaan esim. rakenteluleikkien avulla

24

5. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki

Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lapsen kannalta on tärkeää, että tuki muodostaa johdonmukaisen jatkumon varhaiskasvatuksen aikana sekä lapsen aloittaessa esiopetuksen. Kehityksen ja oppimisen tuki on osa laadukasta varhaiskasvatuk- sen toimintaa ja kuuluu kaikille sitä tarvitseville lapsille. Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan lapsen tuen tarve ja järjestetään tarkoituksenmukaista tukea tarpeen ilmettyä. Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tar- peet. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan siitä, että jokainen lapsi kokee itsensä hyväksytyksi omana it- senään sekä ryhmän jäsenenä. Kannustamalla lasta ja antamalla hänelle mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä. Tuen tarpeen havainnointi ja tuen an- taminen kuuluvat koko henkilöstölle heidän koulutuksensa, työnkuviensa ja vastuidensa mukaan. Sosi- aali- ja terveydenhuollon henkilöstö osallistuu tarpeen mukaan lapsen tuen suunnitteluun ja arviointiin.

Joensuun seudun varhaiskasvatuksessa lapsen oppimisen ja kehityksen tukea toteutetaan ja järjestetään päiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa. Tukea annetaan kolmiportaisuuden peri- aatteiden mukaisesti. Kaikki lapset saavat yleistä tukea. Tarvittaessa lapselle annetaan tehos-

tettua tai erityistä tukea. Tuki suunnitellaan aina yksilöllisesti lapsen tarpeiden mukaan yhteis- työssä huoltajien ja muiden tuen järjestämisen kannalta tärkeiden tahojen kanssa.

Tuen kolmiportaisuus

http://www.lukimat.fi/lukimat-oppimisen-arviointi/tietopal- velu/taustaa/kolmiportainen-tuen-malli 25

Tukitoimia varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksessa lapselle voidaan antaa tukea monin tavoin. Varhaiskasvatuksen työtapoja ja oppi- misympäristöjä muunnellaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tuki voi sisältää pedagogisia, raken- teellisia ja hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä.

Pedagogisia ratkaisuja:

 Vuorovaikutussuhde lapseen  Havainnointi ja dokumentointi  Vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät  Selkeä päiväjärjestys  Toiminnan rytmittäminen ja jaksottaminen  Toiminnan porrastaminen siirtymätilanteissa

 Pienryhmätoiminta/yksilötoiminta  Positiivinen pedagogiikka  Palkkiojärjestelmät  Erilaiset työtavat  Varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultoiva/jaksottainen tuki  Oppimisympäristöjen muokkaus ja kehittäminen  Mahdolliset tulkitsemis- ja avustamispalvelut

Rakenteellisia ja hyvinvointia tukevia ratkaisuja:

 Oppimisympäristöjen muokkaus  Ryhmäkoon tarkastelu

 Lasta tukevien apuvälineiden käyttö  Yhteistyö huoltajien kanssa  Monialainen yhteistyö

26

6. Toiminnan arviointi ja kehittäminen

Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoitus on toiminnan kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. . Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason sekä järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmista.

Joensuun seudun varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä huomioidaan varhaiskasvatus-suunnitelman perusteet, seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma sekä Joen- suun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelmaan sisältyvä arvoperusta ja painotuk- set. Lapsiryhmissä toimintaa kehitetään periaatteella, että lapsi on mukana toiminnan suunnit- telussa, toteutuksessa sekä arvioinnissa. Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumista arvioi- daan ja kehitetään yksilö-, yksikkö-, järjestäjätasoilla kaikissa varhaiskasvatuksen toimintamuo- doissa. Kaikilla tasoilla huomioidaan:

 Kuinka varhaiskasvatus on edistänyt lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista o Kuinka varhaiskasvatus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta o Kuinka varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä  Kuinka varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot ovat vahvistaneet lasten osal- lisuutta ja aktiivista toimijuutta.  Kuinka huoltajia on tuettu kasvatustyössä  Kuinka positiivinen pedagogiikka on vaikuttanut toimintakulttuurin kehittymi- seen o Mitä positiivisen pedagogiikan elementtejä on otettu/otetaan käyttöön?

o Kuinka nämä ovat toimineet? 27

28

Heinävesi Ilomantsi

Joensuu Juuka

Kontiolahti Liperi

Outokumpu Polvijärvi