Laivaston 11.12.2018 sanomat 5
Laivasto 100 vuotta – aselajien kehitys Sisältö
Komentajan kynästä ...... 4 - 5 Moottoritykkiveneet ...... 40 - 41 Päätoimittajan palsta ...... 6 - 7 Torpedot ...... 42 - 43 LAIVASTON PERUSTAMINEN MTO66 ja MTO85 ...... 44 - 46 Kalustotilanne vuonna 1918 ja 1920-luvulla . . . . 8 - 10 SUKELLUSVENEIDEN AIKA SUOMESSA Laivastolaki ...... 11 - 13 Sukellusveneet Suomen merivoimissa . . . . 47 - 50 Laivaston tukikohdat ...... 14 - 16 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA OSANA MIINASODANKÄYNTI KOTIMAAN PUOLUSTUSTA Merimiinat ja niiden käyttö merivoimissa . . . . . 17 - 19 SFNTG ...... 51 Kokemuksia laivapalveluksesta 1950-ja 60-luvuilla 20 NOCO ...... 52 Miinanraivauksen vaiheita Suomessa ...... 21 - 23 BALTOPS ...... 53 Moderni miinantorjunta ...... 24 - 25 EUNAVFOR Sophia ...... 54 Atalanta ...... 55 PINTASODANKÄYNTI SNMCMG1 ...... 56 Panssarilaivat ...... 26 - 28 Kansainväliset öljyntorjuntaharjoitukset . . . 57 Tykkiveneet ...... 29 - 33 Rannikkolaivaston tulevaisuuden näkymiä . . 58 - 59 Laivaston kehityksen aikajana ...... 30 - 31 Saattajat ...... 34 - 36 Moottoritorpedoveneet ...... 37 - 39
Laivaston sanomat on Rannikkolaivaston henkilöstö- ja sidosryhmälehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Julkaisija: Rannikkolaivasto Päätoimittaja: Ilja Hakanpää Toimitus: Nina Soini Taitto: PunaMusta Oy Toimituksen yhteystiedot: Rannikkolaivasto, Kanslia, PL 5, 20241 Turku, p. 0299 800, [email protected] Painopaikka: PunaMusta Oy Painosmäärä: 1500 kpl ISSN: 2343-5186
TEKIJÄTIEDOT: Kansikuva: Kansikuva on muokattu kolmesta eri kuvasta, joista etummaisena Laivue 2020 -piirros, keskim- mäisenä Puolustusvoimien kuva miinalaiva Uusimaasta ja taaimpana tykkivene Karjala SA-kuva-arkistosta. Kuvan muokkaus: Hermanni Härmälä. Tämän aukeaman kuva: Puolustusvoimat, Nina Soini. Komentajan kynästä
merellä NOCO:ssa. Kansainvälisiin ruskorjattuihin tiloihin. Esikunta siir- tyisen lisämausteen Laivaston toimin- kriisinhallintatehtäviin valmistaudut- tyi väistöasemiin sisäilmaongelmien taan tuo Rannikkoprikaatin alokaskou- tiin evaluoimalla Katanpää-luokan selvittämistä varten. On tärkeää, että lutus, joka toteutetaan komppanian miinantorjunta-alus Vahterpää. Muita voimme työskennellä turvallisissa ti- vahvuisella joukolla Pansiossa Upin- merkittäviä harjoituksia olivat miina- loissa. Tukikohdan kehittämistyö jat- niemen kasarmien peruskorjauksen Rannikkolaivaston laiva Uusimaan Välimerelle saakka kuu. ajan vuoden 2019 alusta alkaen. suuntautunut koulutuspurjehdus, jo- hon sisältyi myös osallistuminen US Alkava vuosi 2019 näyttää valmiu- Kiitän kaikkia yhteistoimintaosapuo- vuosi 2018 BALTOPS 2018-harjoitukseen, ja den ylläpidon ja harjoitustoiminnan liamme ja Rannikkolaivaston koko ruotsalaisten kanssa toteutetut sukel- osalta samankaltaiselta kuin tämä henkilöstöä hyvin tehdystä työstä! Toi- lusveneentorjunta- ja miinantorjunta- vuosi. Pääharjoituksia ovat kaksi me- votan teille ja läheisillenne rauhallista harjoitukset sekä virolaisten kanssa ripuolustusharjoitusta, joista jälkim- joulua ja jatkuvaa menestystä alkaval- toteutettu Baltic Shield. mäinen järjestetään Puolustusvoimi- le vuodelle 2019. Takana on mielenkiintoinen ja haasta- pimus Patrian kanssa Hamina-luokan ton tärkeimpänä tehtävänä myös tu- en pääsotaharjoituksen yhteydessä. va 100-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuotta ohjusveneiden peruskorjauksesta. levina vuosina. Tärkeänä työnä tulee Pansion alueella on tapahtunut. Koko Kansainvälistä toimintaa jatketaan eri- on vietetty monin tavoin. Merivoimien Työ on käynnistynyt hyvin ja kaksi en- olemaan myös tulevan kaluston tarvit- vuoden jatkunut Merikasarmin pe- tyisesti SFNTG-kehyksessä, tärkeim- vuosipäivää juhlittiin kansainvälisesti simmäistä alusta, Tornio ja Hamina, semien toimintatapojen, henkilöstön, ruskorjaustyö saatiin päätökseen ja pänä harjoituksena Etelä-Itämerellä Kommodori Erkki Mikkola Turussa ja Rannikkolaivaston vuo- ovat työn alla. Merkittävin muutos on koulutuksen, infrastruktuurin ja ylläpi- väistötiloista on päästy hyviin pe- järjestettävä Northern Coasts 19. Eri- Laivaston komentaja sipäivää vietettiin Naantalissa, josta vedenalaisen sodankäynnin järjestel- don suunnittelu. Loppukäyttäjän aktii- laivasto aikanaan lähti jatkosotaan. mien lisääminen alusten taistelujär- vinen osallistuminen on edellytys uu- 100-vuotisteema on ollut esillä kaikis- jestelmään. Uutena asejärjestelmänä sien alusten joustavalle käyttöönotolle. sa tapahtumissamme. otetaan käyttöön torpedot. Paraskaan kalusto ei toimi ilman am- Laivaston perustehtävät ovat selkeät: Pintatorjuntaohjuksen hankintasopi- mattitaitoista henkilökuntaa. Kanta- alueellisen koskemattomuuden tur- mus solmittiin heinäkuussa israelilai- henkilökunta muodostaa Laivaston vaaminen, meriliikenteen suojaaminen sen IAI:n kanssa. Uuden sukupolven rungon, mutta ilman asevelvollisia lai- ja mereltä tulevien hyökkäysten torju- Gabriel-ohjus tulee kehittämään lai- vasto ei toimi. Varusmiespalvelus, ker- minen. Suomen puolustamisen tehtä- vaston iskukykyä merkittävästi. Pinta- tausharjoitukset ja vapaaehtoiset har- vien lisäksi Laivasto tukee muita viran- torjunnan kantama kasvaa yli kaksin- joitukset ovat keskeinen osa laivaston omaisia ja osallistuu kansainväliseen kertaiseksi ja ohjuksen ominaisuudet sodan ajan valmiuden rakentamista. toimintaan. Näihin tehtäviin on valmis- paranevat ratkaisevasti. Ohjusjärjes- tauduttu harjoittelemalla, ylläpitämällä telmä tullaan asentamaan Hamina- Valmiutta ja osaamista rakennetaan toimintaympäristöömme suhteutettua luokalle, jossa se korvaa käytössä harjoittelemalla. Tärkein harjoitus oli valmiutta ja pitämällä kalusto käyttö- olevan MTO85M meritorjuntaohjusjär- syyskaudella Suomen merialueilla kuntoisena. Tehtävien menestyksekäs jestelmän. menestyksekkäästi järjestetty laaja, toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyö- lähes 4000 merisotilasta käsittävä tä kumppanien ja yhteistoimintaosa- Laivue 2020 hankkeen kahden sopi- monikansallinen Northern Coasts 18. puolien kanssa. Yhteistyö on sujunut muksen neuvottelut etenevät hyvin. Merkittäviä olivat myös alkuvuoden il- 2018 erinomaisesti, mistä kaikille parhaat Rauma Marine Constructionin kanssa mapuolustusharjoitus Lohtajalla ja me- kiitokset! allekirjoitettiin lokakuussa aiesopimus ripuolustusharjoitus Saaristomerellä. neljän korvetin rakentamisesta. Alus- Lisäksi toteutettiin lukuisia kertaushar- Tällä hetkellä Laivaston materiaalinen ten taistelujärjestelmien - valvonta-, joituksia, tärkeimpänä Tukikohtapatal- valmius on hyvä. Kalusto on käyttö- johtamis- ja asejärjestelmien - han- joonan harjoitus, vapaaehtoisia harjoi- kelpoista ja olosuhteisiimme sopivaa. kinnan neuvottelut ovat loppusuoral- tuksia ja ammuntoja. Kokonaisuutena Katanpää-luokan viimeiset vastaanot- la. Lopullisten hankintasopimusten ne sujuivat erinomaisen hyvin. totestaukset on tehty ja Pansio-luokan solmiminen häämöttää jo tutkahori- miinalautat otettu peruskorjauksen jäl- sontissa. Pohjanmaa-luokan alukset Kansainvälinen toiminta on oleellinen keen operatiiviseen käyttöön. tulevat valmistuttuaan muodostamaan osa laivaston koulutusta. Ruotsalais- laivaston rungon kymmeniksi vuosiksi. suomalaisen merellisen taisteluryh- Rannikkolaivaston kannalta kaksi erit- Hankkeiden menestyksekäs läpivien- män (Swedish-Finnish Naval Task täin merkittävää kehittämishanketta ti on Laivaston elinehto. Siksi näihin Group, SFNTG) suorituskykyä kehi- käynnistyi. Tammikuussa solmittiin so- osallistuminen jatkuu yhtenä Laivas- tettiin kevään karttaharjoituksessa ja
4 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 5 Päätoimittajalta
Vuosi on jälleen kääntymässä kohden Lukija löytää lehden keskiaukeamalta loppuaan. On aika avata Laivaston sa- silmiäaukaisevan aikaperspektiivin lai- nomien lehti numero 5. Merivoimat on vaston sadan vuoden+ kehityksestä. juhlistanut kuluvana vuonna 100-vuo- Myös tämän vuoden erikoisnumerossa tista olemassaoloaan monin tavoin. on samainen miinantorjuntaan keskit- Rannikkolaivasto, osana juhlavuotta, tyvä aukeama. Suomen laivaston ke- on julkaissut muun muassa tämän hitys on ollut sen verran monitahoinen, Rannikkolaivaston sidosryhmälehden ettei läheskään kaikkia tapahtumia, ja sen erikoisnumeron ”Miinantorjunta aluksia ja ”kiluja ja kaluja” ole saatu 100 vuotta”, kunnioittamaan Laivaston mahdutettua mukaan. Keskeisimmät 100-vuotista taivalta. on pyritty toki nostamaan lukijan tietoi- suuteen. Hyvä lukija, nyt on oiva hetki näin vuo- den vähävaloisimpana hetkenä sytyt- Se mikä on muuttanut sekä kehittä- tää takkaan tai vaikkapa kynttilään tuli, nyt laivastoa vuosien saatossa kohti istahtaa mukavasti nojatuoliin ja up- tulevaisuutta on laivaston organisaa- poutua Suomen laivaston reippaisiin tiomuutokset, ihmisten pyyteettömät vuosiin sekä vilkaista myös laivaston uhraukset ja työ sekä erityisesti tek- komentajan kristallipalloon. nologian huima kehitys. Teknologian kehityksellä on ollut ja tulee olemaan Kuten tuosta edellisestä valveutunut yhä lisääntyvässä määrin läpileikkaa- lukija saattaa aistia, on tämän lehden va vaikutus kahteen edellä mainittuun. teemana Suomen Laivaston kehitys Silti luotan siihen, että ihminen, meri- 100 vuotta. Mainiot kirjoittajat tarkaste- sotilas pysyy keskiössä jatkossakin. levat laivastomme kehitystä aselajeit- tain Suomen itsenäistymisen ajoilta. Kirjoittajat tuovat teksteissään ja ku- Lukija tulee huomaamaan, että mitään vissaan esille laivaston perustamises- järisyttävää ei ole tapahtunut laivaston ta alkaen sen kaluston ja toiminnan, tehtävissä. Edelleenkin Suomi-Neito myös aikalaisten merisotilaiden silmin. seisoo jaloillaan turvattujen meriyh- Meriyhteyksien elintärkeys maallem- teyksien kautta, sekä normaali- että me ei jätä ketään kylmäksi. poikkeusoloissa. Tämänhän me kaikki olemme ymmärtäneet jo ammoisista Miinasodankäynnissä on siirrytty täy- ”foinikialaisista” alkaen, vai olemmeko. sin uudelle teknologiatasolle. Neljän- kymmenen vuoden paussi torpedo- Tämänkertainen Laivaston sanomat aseessa on päättymässä. Merivoimien ei niinkään kerro laivaston nykytilasta pääasejärjestelmien; miina- ja pinta- muuta kuin kansainvälisen toiminnan torjuntaohjusasejärjestelmät ovat ko- osalta. Mikäli lukija haluaa virkistää keneet huiman teknologialoikan. Laaja muistiaan laivaston nykytilasta laajem- ja moniulotteinen kotimainen ja kan- min, suosittelen lämpimästi kaivamaan sainvälinen merellinen puolustus- ja esiin edeltävän lehden, Laivaston sa- viranomaisyhteistyö puskee jokaisesta nomat 4:n. Se löytyy myös netistä huokosesta sisään ja ulos. muutamalla klikkauksella: merivoimat. fi/joukko-osastolehdet. Nyt käsissäsi Haluan kiittää teitä kaikkia tämän leh- oleva lehti ja numero 4 sekä ”Miinan- den kirjoittajia ja toimittaneita pyyteettö- torjunta 100 vuotta” erikoisnumero mästä uurastuksestanne ja toivottaa lu- muodostavat yhdessä lukuhermoja kijakunnallemme antoisia lukuhetkiä. kutkuttavan kokonaisuuden laivaston kehitystä nykypäivään ja tulevaisuu- Komentaja Ilja Hakanpää teen. Suosittelen. Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö
6 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 7 Vapaaherra kontra-amiraali Johannes Indrenius (1859-1919), Laivaston perustaminen Suomen laivaston ensimmäinen komentaja. Kuva: Museovirasto.
tovoimat sekä Rannikkopuolustuksen vi- ja jatkosodassa ja poistettiin lopulta päällikkö rannikkotykistön ja sotasata- käytöstä ja romutettiin vasta vuonna Laivaston kalustotilanne mien komentajana. Indrenius ei saanut 1953. Venäjän laivaston Helsinkiin jät- nähdä suunnitelmansa toteutumista, tämät Sokol –tyypin torpedoveneet S koska se kaatui erimielisyyksiin ja hän 1920-luvun alussa menehtyi keväällä 1919. Indrenius olisi 1 – S 5 varustettiin kesäkuun ja hei- todennäköisesti hyvin tyytyväinen me- näkuun aikana. Pienempiä Cyclon – ”Jos jokin maa ei jaksa ylläpitää vat tukena valkoisten kuljetuksissa ja laisia vapaaehtoisia miinanraivaajia. rivoimien nykyiseen organisaatiomal- tyypin torpedoveneitä varusteltiin elo- vahvaa laivastoa n.s. merenlaivas- Saksan laivaston toiminnassa. Punai- Suomen laivaston tulevan päällys- liin, jossa on paljon yhteistä jo hänen kuussa. toa, joka kykenee saavuttamaan set puolestaan olivat perustaneet var- tön kouluttamista varten perustettiin esittämäänsä. täydellisen valtiuden merellä, niin sinaisen laivaston, mutta sen ainoaksi Ausbildungskommando Sandhamn. Venäjän laivaston jättämiä aluksia ni- on sellaisen maan rakennettava v.s. tehtäväksi jäi Punaisten evakuointi Syksyyn mennessä toiminnassa oli Saksalaisten poistuttua marraskuus- mettiin uudelleen ja pienemmät alukset rannikkolaivasto, jonka tehtävä ra- ensin Helsingistä ja edelleen Viipurista Suomen Merenkulkulaitoksen alaisuu- sa miinanraivausosastot liitettiin Suo- saivat pääasiassa numerotunnuksia. joittuu valtiuden pitämiseen omilla Pietariin. dessa neljä miinanraivaajapuolilaivu- men laivastoon ja niistä muodostettiin Osalle aluksista annettiin sisällissodan rannikoilla tai saaristossa, jos maalla etta. Kuhunkin kuului 10—16 moottori- Miinanetsintälaivue. Keväällä 1919 taisteluihin liittyviä nimiä ja osalle ha- onnekseen on sellainen” Miinojen raivaus ja meriliikenteen tai höyryraivaajaa sekä tukialus. Miinanetsintälaivueeseen kuului 28 ettiin nimiä 1700-luvun saaristolaivas- – Mikael Golovin, Merisotataito avaaminen oli tärkein tehtävä. Tavoit- upseeria, 102 aliupseeria ja 392 mie- ton perinteestä. Sisävesillä käyttöön teena oli mahdollistaa erityisesti viljan Suomen laivasto perustettiin käytän- histön jäsentä. Se raivasi vuosina otettuja aluksia nimettiin pääasiassa Tämä merikadettiosaston eli nyk. Me- tuonti nälänhädästä kärsivään maa- nössä 3. heinäkuuta, kun Venäjän 1919—1923 Suomen aluevesien mii- taistelupaikkojen mukaan; Laatokalla risotakoulun johtajan Mikael Golovinin han. Merenkulkulaitos teki huhtikuus- laivastossa ja Suomen Merenkulku- nakenttiä ja tuhosi n. 1000 miinaa. tykkivene Tampere ja Vuoksella tykki- tiin ns. isoja A-veneitä eli Turkulaisen 1920-luvun alussa esittämä toteamus sa 1918 senaatille aloitteen miinojen laitoksen johdossa palvellut Johannes Raivauksessa tuhoutui kaksi alusta vene Ahvola. Andree & Rosenqvistin rakentamia 72 kuvaa hyvin sitä mitä Suomen meri- raivaamisesta. Itämeren miinavaaran Indrenius nimitettiin Suomen laivaston ja neljä miestä sai surmansa. Miinan- jalan raivausveneitä. Nämä alustyypit puolustuksesta ajateltiin sen raken- poistamiseksi perustettiin komissio komentajaksi. Hän ryhtyi järjestämään raivaustyö mahdollisti meriliikenteen Suomen laivasto sai käyttöönsä vuosi- toimivat esikuvina 1930-luvulla raken- nusvaiheessa ja ajatus on kantanut jossa oli Suomen, Saksan ja Venä- laivaston toimintaa ja suunnitteli sen nopean elpymisen ja mahdollisti elin- en 1919-1920 aikana kaikkiaan kaksi netuille uusille raivausveneille. hyvin nykyaikaan asti. jän edustajia. Suomen edustajana organisaatiota. Hän kutsui palveluk- tarvikkeiden tuonnin maahan. Vienti- isompaa vartioalusta eli tykkiveneet toimi Merenkulkuhallituksen luotsi- ja seen entisiä Venäjän laivaston koke- liikenteen avautuminen edesauttoi ta- Hämeenmaa ja Uusimaa sekä kaksi Lopulta pisimpään käytössä olivat Hel- Keväällä 1918 ryhdyttiin muodosta- majakkaosaston päällikkö Johannes neita upseereja sekä alusten päälli- louden elpymistä sisällissodan jälkeen. pienempää vartioalusta eli tykkive- singissä vuonna 1915 rakennetut yh- maan Suomeen laivastojoukkoja. Ai- Indrenius. köiksi merikapteeneita kauppalaivoilta. neet Turunmaa ja Karjala. Kaksi van- teysalukset jotka saivat vuonna 1918 noa merellinen viranomainen oli Me- Venäjän Itämeren laivastolta jäi Suo- haa vartioristeilijää Matti Kurki ja Klas nimet Augustin Ehrensvärd, Axel von renkulkulaitos, joka oli perustettu heti Toukokuussa Merenkulkulaitos ja sak- Sotaministeri teki esityksen laivas- meen sekalaista kalustoa. Osa aluk- Horn, kuusi isompaa torpedovenettä Fersen, Fabian Wrede ja Wilhelm Car- itsenäistymisen jälkeen. Sisällissodan salainen Suchverband der Ostsee so- ton organisaatiosta ja johtosuhteista. sista otettiin omaan käyttöön, osa S1-S6, neljä pientä torpedovenettä pelan. Ne palvelivat rannikkotykistön lopulla valkoisilla oli laivasto-osastoja pivat, että Saksan laivasto kouluttaa Indrenius laati omista näkemyksistään päätyi Saksan laivastolle ja osa myytiin C1-C4. Lisäksi saatiin käyttöön kak- yhteysaluksina sekä sota-aikana mii- Saimaalla, Vuoksella ja Laatokalla. ja muodostaa suomalaisista raivaus- valtionhoitaja Svinhufvudille muistion. ulkomaille tai siviilikäyttöön. Kaikkiaan si Varkauden telakalta valmistunutta nanraivaajina. Pisimpään näistä olivat Etelä-Suomen kaupunkeihin oli alet- osaston. Santahaminaan perustettiin Hänen ehdotuksessaan ylipäällikön Suomeen jäänyt kalusto oli rakennettu uutta raivaajaa Rautu ja Vilppula. Yksi puolustusvoimien käytössä Wilhelm tu perustaa merikuntia järjestämään toukokuun puolivälissä saksalaisen alainen laivaston komentaja johtaisi suurvaltalaivaston tarpeisiin eikä kai- venäläisten jättämä miinankuljetusalus Carpelan vuoteen 1977 ja Axel von Venäjän laivaston jättämää kalustoa. raivausyksikön alainen Lehrkomman- laivaston esikuntaa, jonka alla olisivat kilta osin soveltunut suoraan Suomen muutettiin miinalaivaksi ja se sai nimen Fersen vuoteen 1978 saakka. Axel von Venäläisiltä vallatut jäänmurtajat oli- do Sandhamn kouluttamaan suoma- Rannikkolaivasto eli liikkuvat laivas- nuoren laivaston tarpeisiin. M1. Suurin laivaston kirjoilla ollut alus Fersen on romutettu, mutta Wilhelm oli Turkuun jäänyt tykkivene Giljak. Carpelan on nähtävissä osana Forum Ensimmäinen varsinainen sota-alus Sitä ei kuitenkaan otettu käyttöön, kos- Marinumin museoaluslaivastoa. Laivaston aluksia sotasatamassa joka varustettiin laivaston käyttöön ka se oli sisällissodan aikana mennyt talvella 1920-1921. Kuva: Sotamuseo. kesäkuun alussa 1918, oli vartiolaiva huonoon kuntoon. Suomessa laivaston tehtävät liittyivät Karjala. Alus oli yksi Venäjän laivaston 1920-luvun alussa Neuvosto-Venäjän Turusta Crichtonin telakalta tilaamasta Muutamat pienemmät alustyypit, jotka maihinnousun torjuntaan. Laivaston kuuden aluksen sarjasta. Se oli saanut oli jo alun parin suunniteltu Suomen tehtävänä oli pääasiassa Kannaksen nimen Filin, mutta jäänyt keskeneräi- rannikon olosuhteisiin, olivat erittäin armeijan selustan ja sivustojen suojaa- senä telakalle, sarjan aluksista kaksi, toimivia ja palvelivat pitkään. Tällaisia minen. Historiasta muistettiin Ruotsin Turunmaa ja Karjala, jäivät Suomeen, olivat esimerkiksi alun perin viestipal- ja Venäjän väliset sodat, joissa saaris- kaksi myytiin Puolaan ja kaksi jäi ra- velun yhteysmoottoriveneiksi rakenne- ton menetys johti maan valloitukseen. kentamatta. Myöhemmin Karjalaa ja tut 50 jalan ns. pienet A-veneet, jotka Rannikkopuolustuksen tärkein tehtävä Turunmaata alettiin kutsua tykkive- muutettiin vuonna 1918 raivausveneik- oli estää vihollisen pääsy saaristoon, neiksi. Ne palvelivat ansiokkaasti tal- si. Vieläkin parempana tyyppinä pidet- mihin kiinteän rannikkotykistön ei kat-
8 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 9 Laivastolaki
Tykkivene Karjala oli ensimmäinen varsi- Laivaston perustaminen nainen sota-alus, joka varustettiin laivaston käyttöön. - vuoden 1927 laivastolaki Kuva on varhaisim- pia kuvia Suomen uudisrakennusohjelman. Hän lähet- laivaston aluksista ti sen 15.3.1919 sotaministeriölle ja vuodelta 1918. valtionhoitaja Mannerheimille. von Kuva: Sotamuseo. Bondsdorff oli esikuntapäällikkönä ollessaan ottanut tehtävän vastaan kontra-amiraali Indreniuksen meneh- dyttyä. Siten myös kertomus Manner- heimin ja Kustaa V:n keskusteluista oli hänen tiedossaan. von Bondsdorf- fin esityksen perusteena olivat myös hänen kokemuksensa palveluksesta Venäjän laivastossa sekä Mannerhei- min evästykset ennen hänen lähtö- änsä Ahvenanmaan sotilaskuvernöö- riksi. Mannerheimin merkinnät tämän Sukellusvenelaivueen aluksia Helsingin edustalla 1930-luvulla. suunnitelman sivuilla kertovat hänen Kuva: Ahlstedtin kokoelma, Sjöhistoriska Institutet vid Åbo Akademi. kiinnostuksestaan laivaston uudelleen rakentamisesta. Suomen itsenäistyttyä oli luotava Suomen kuin Ruotsinkin turvallisuus- sottu yksinään kykenevän. Suurimman hollisen raskaita aluksia ja kuljetuslai- ole alukset vaan niiden henkilöstö. maan omat ulko- ja turvallisuus- sekä politiikassa sekä talouselämässä oli von Bondsdorffin esityksessä eri alus- uhan arvioitiin kohdistuvan Haminan- voja vastaan. Moottoritorpedoveneitä Suomen meripuolustuksen raken- kauppapoliittiset suhteet etenkin Itä- keskeisenä aiheen valtionhoitaja Man- tyypit kertovat myös Suomen laivas- Kotkan väliselle rannikkoseudulle, ei pidetty muiden alustyyppien korvik- nusvaiheessa henkilöstön suhteen oli meren alueen valtioihin. Perinteenä oli nerheimin sekä Ruotsin kuninkaan ton tehtävistä merirajan valvomiseksi, minne Suomenlahden lyhyillä etäi- keina vaan niille oli oma tehtävänsä. suuria haasteita. Ylemmät upseerit jo Suomen autonomiselta ajalta juon- Kustaa V:n neuvotteluissa vuoden meriliikenteen suojaamiseksi sekä uh- syyksillä vihollinen olisi voinut nopeas- Ne olisivat olleet viimeinen puolustus- olivat saaneet koulutuksensa Venäjän tuva itsenäinen kansantalous, joka oli 1919 alussa Tukholmassa. Sinne Man- kaavan merisaarron välttämiseksi eli ti siirtää joukkoja. Mantereelle päästy- linja saaristoon edenneitä vihollisen laivastossa ja he olivat hyvin kokenei- ollut riippuvainen merten vapaudesta. nerheim siirtyi sodassa kunnostautu- maihinnousujen torjumiseksi etenkin ään se olisi saavuttanut Kannakselle tykistöaluksia vastaan. ta ja ammattitaitoisia. Tämä joukko neella jäänmurtaja Tarmolla mukanaan Ahvenanmaalle sekä myös heikoim- johtavan rautatielinjan. Ahvenanmaa ei kuitenkaan ollut kovinkaan laaja ja Merikaupan merkitys näkyi entistäkin maan poliittista johtoa ja laivaston en- min rannikkolinnakkeitten suojaamille ei ollut tässä vaiheessa niin keskeinen Suomeen pyrittiin hankkimaan nope- nuoremmista upseereista ja aliupsee- selvemmin, kun itsenäisessä Suo- simmäinen päällikkö kontra-amiraali rannikoille etenkin Hangossa ja Hel- sillä sodan painopiste nähtiin idässä. asti myös uusia aluksia ulkomailta. reista oli pulaa. Esimerkiksi alusten messa oli kehittymässä nälänhätä Johannes Indrenius. Kuningas totesi, singin sekä Kotkan välisellä alueella: Meriliikenteen turvaaminen oli tärkeää, Sekä Saksassa että Englannissa neu- päälliköiksi palkattiin runsaasti meri- vuoden 1918 aikana. Halvan viljan os- että Ahvenanmaa vihollisen hallussa mutta saartoa ei pidetty yhtä uhkaava- voteltiin vuosina 1918-1919 ylijäämäk- kapteeneita siviilialuksilta. Näiden me- taminen Venäjältä ei enää onnistunut olisi kuin ladattu pistooli ojennettuna - Tiedustelu- ja vartioristeilijöil- na kuin rintaman nopeaa romahtamis- si jääneiden hävittäjäalusten hankin- renkulkuosaaminen ja laivojen ylläpito eikä kansanhuollolle elintärkeän viljan kohti keskeistä Ruotsia ja sen pääkau- lä (4) merirajan valvonta ja vihol- ta. noista. Ensimmäisen maailmansodan oli usein erinomaista mutta aseiden kylvö omassa maassa keväällä 1918 punkia. Ahvenanmaan haltija pystyisi lisen lopullinen suuntautuminen, rauhansopimuksen asettamien rajoi- käytön ja koulutuksen osalta oli suu- ollut sodankäynnin ja yhteiskunnallis- myös estämään etenkin Ruotsin kuten - sukellusveneet (4) ottavat maa- Laivaston kokoonpanossa pyrittiin tusten takia näitä aluksia ei pystytty ria puutteita. Nämä ongelmat alkoivat ten häiriötekijöiden takia mahdollis- myös Suomen taloudelle elintärkeän leikseen maihinnousuosaston suu- alusta alkaen saavuttamaan tasapaino ostamaan. Ensimmäiset uudet alukset korjaantua 1920-luvun kuluessa kun ta. Nälänhädän jo selkeästi uhatessa meriliikenteen Pohjanlahdelta etelään. ret tukialukset ja kuljetusalukset jo tykistö- ja torpedoaseen välillä. Tykis- olivat Italiasta ostetut Orlandon veistä- ehdittiin kouluttaa uutta henkilöstöä. saatiin Suomeen kuitenkin ulkoval- Mannerheim näki, että Ahvenanmaan avomerellä, töaluksia tarvittiin tuhoamaan rannikon mön valmistamat moottoritorpedove- Nuorempia upseereita lähetettiin myös loista kauppa-aluksilla 120 miljoonaa haltuunotto mahdollistaisi Suomen - rannikkomonitorit eli panssarilaivat edustan saarille päässyt vihollinen. neet MTV-1 ja MTV-2. Ne oli ajateltu ulkomaille opiskelemaan erikoisaloja, kiloa leipäviljaa. Silloin vielä raivattiin viholliselle maan täydellisen ja nään- (4) uivina rannikkotykistölinnakkeina Torpedoaluksista hävittäjien ensisijai- nopeana keinona vahvistamaan Laa- mikä nosti osaamistasoa. 1. maailmansodassa Suomenlahdelle nyttävän kauppasaarron Krimin sodan suojaisivat maihinnousun torjumisek- seksi tehtäväksi määritettiin nopeat tokan rannikkopuolustusta. laskettuja miinakenttiä. tavoin. si laskettuja miinoitteita ja tulittaisivat miinoitukset ja tiedustelu. Ainoastaan rannikon tuntumasta etenkin suuria sukellusveneitä suunniteltiin käytettä- Tärkeimpänä elementtinä laivaston Mikko Meronen Ahvenanmaan geopoliittinen asema Laivaston vt. päällikkö von Bondsdorff aluskohteita kuten Eckeröhön maihin- väksi hyökkäyksellisesti avomerellä vi- toiminnan kannalta eivät kuitenkaan Tutkija, Forum Marinum Itämeren sotilaallisista kriiseistä kerto- oli ensimmäinen, joka jo kevättal- nousun tehneiden kaltaisia risteilijöitä vana ”poliittisena lämpömittarina” niin vella 1919 laati Suomen laivaston ja panssarilaivoja sekä osallistuisivat
10 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 11
Laivastolaki
herruus Itämerellä tarjosi merenkululle tiin lepäämään 21.11.1925. Ei osattu Asiantuntijoiden arvioiden mukaan Vuoden 1927 laivastolain hyvän suojan aina 1920 -luvun alku- vielä mieltää maan kriisinajan kansan- Laivastolain alukset olivat vain alku- alusten vesillelaskut: vuosiin asti. Tartossa oli myös solmit- huollon, teollisuuden ja puolustusvoi- osa uskottavan kriisinajan meripuo- tu rauha Suomen ja NL:n välillä 1920. mien tuloksellisen toiminnan takaavan lustuksen ytimestä. Keskeisenä oli - Mttov. koevene M.T.V. 3 Kansainliitto oli ratkaissut 23.6.1921 huoltovarmuuden olevan täysin riippu- puute hävittäjistä, koska juuri nämä (Isku) 1926 Porvoon sen, että Ahvenanmaa kuului Suomel- vainen merisotilaallisesti turvatuista alukset olisivat olleet välittömänä suo- le, mikä paransi suhteita Ruotsiin ja meriyhteyksistä ulkovaltoihin. jana kauppameriliikenteelle ja myös Veneveistämö, lopulta NL:n kanssa oli 1922 päätetty panssarilaivoille, jotka jäissä kulkevina Tarton rauhassa epämääräiseksi jää- Ulkomaankauppaa käyvien, siviilime- aluksina yksin suojasivat voimakkaalla - Mottov. M.T.V. 4 (Syöksy) neen itärajan kulusta. renkulun palveluksessa olevien, me- ilmatorjunnallaan etenkin talvisodassa 1928 John I Thornicroft & Co rellistä kiinnostusta omaavien ja lai- ja osin jatkosodassa Turku – Tukhol- Ltd Englanti, Hallitus oli lopulta antanut eduskun- vaston miesten kesken oli jo 24.4.1926 ma -väylän meriliikennettä. Kaup- nalle v. 1921 560 miljoonan markan perustettu Suomen Laivastoyhdistys pameriliikenteen suojaamistehtävää - Mottov. M.T.V. 5 (Nuoli) esityksen laivastolaiksi, joka sisälsi valistamaan perusteista, joita laivasto- varten aseistettiin talvisodassa myös 6 panssarilaivaa, 4 hävittäjää, 4 su- lain hyväksymisellä ajettiin koko maan jäänmurtajat pinta- ja ilmatorjuntaan 1928 John I Thornicroft & kellusvenettä ja niiden emälaivan, 30 kriisinajan huoltovarmuuden takaami- pystyvällä tykistöllä. Jo laivaston ra- Co Ltd Englanti, moottoritorpedovenettä, 8 saattoalusta seksi. Suomen rannikoilla ja Kuopios- kentaminen Turussa edellytti laivaston sekä koululaivan. Esitystä oli muokattu sakin asti toimivat alaosastot aloittivat tukikohtapalveluja. Jo 9.10.1928 olivat - Mottov . M.T.V. 6 ( Vinha) Laivastolaki sisälsi myös moottoritorpedoveneiden hankinnan. Kuvassa moottoritorpedovene vauhdissa Kotkan edustalla vuonna 1941. eri asiantuntijoiden toimesta ja etenkin valistustyön laivastolain hyväksymi- Yleisesikunnan ja Puolustusministeri- 1929 Turun Veneveistämö, Kuva: SA-kuva. valtion puolustusbudjettiin mahdol- seksi. Hankkeeseen liittyen todettiin ön edustajat mukanaan asiantuntijana lisesti sopivan suuruiseksi. Suomen S2:n vanhuudesta johtuva tuho, jolloin laivastotukikohdista SKK:n tutkielman - Mottyv. M.T.V. 7 (Raju) myös maa-ammuntoihin. Siksi moni- vastan olivat jo venäläiset perustaneet uuden laivaston rakentaminen olisi meri oli ottanut koko 53 miehen henki- tehnyt insinöörikomentajakapteeni I. 1929 Porvoon Veneveistämö toreilla oli kokoonsa nähden ja jopa 75 mm:n pattereita. Siksi aluksilla oli saattanut alkaa sen turvin. Eduskunta lökunnan. Varusmiesten elämää ei nyt Rewell. Laivaston alusten keskeinen liioitellun tuntuinen järeä aseistus edelleen pintatorjuntaan torpedove- ei kuitenkaan hyväksynyt sen merkit- enää vaarannettaisi vanhoilla aluksilla tehtävä Turku – Tukholma väylän, Laivastolain muut aluk- - kullakin 6-305 mm:n tykkiä ja neitä vastaan tarkoitetut aseet, jot- semistä menosääntöön. vaan he purjehtisivat turvallisilla ja uu- ”Suomen elämäntien” meriliikenteen 3-75mm:n asetta, ka kykenivät myös ilmatorjuntaan ja silla laivastolain edellyttämillä aluksil- suojaamisessa kriisin aikana käynnisti set paitsi Laatokalle - torpedoveneiden (9 isoa ja 36 pientä) - kaiken merellisen toiminnan osaami- Alusten määrää vähennettiin edelleen la. Laivastolaki alkoi saada vähin erin Turun Laivastoaseman suunnittelun jo tarkoitettu pieni sukel- iskut maihinnousu- ja tukialuksiin ran- sen ytimenä oli maininta koululaivois- ja hankkeen hinta siten pieneni vuo- hyväksynnän eduskunnassakin, ja jo silloin. lusvene Saukko laskettiin nikon tuntumassa, ta. sina 1922 - 1925. Viimeisin 6.3.1925 ennen vuoden 1927 lain hyväksyntää - mörssärilaivat (4) osallistuisivat mai- tehty esitys sisälsi 2 panssarilaivaa, 3 lisättiin lisämenoarvioon 1926 47 milj. Laivastolain alukset osallistuivat Turun veteen Turussa Crichton hinnousurantojen tulitukseen ja myös Kaikissa tämän jälkeen tehdyissä kym- isoa sukellusvenettä ja Laatokalle tar- markkaa sukellusveneiden rakentami- Laivastoasemaan tukeutuen talvi- ja – Vulcanin telakalla: maa-ammuntoihin, menessä laivasto-ohjelmassa on ollut koitettu yhden pienen sukellusveneen, sen valmisteluihin sekä 1927 46 milj. jatkosotaan. Joitakin Laivaston toimin- - miinanlaskijoiden (2) laskemat sulut- raskaalla tykistöllä varustettuja aluk- 4 moottoritorpedovenettä ja koululai- markka uusien moottoritorpedovenei- takykyä tehostavia hankintoja ehdittiin - Suv. Vetehinen 1.6.1930, teet tulisivat hyökkäysuralle ja maihin- sia, joilla kokonsa puolesta oli kyky van. Lakiesitykseen sisältyi myös suo- den ostamiseen. kuitenkin toteuttaa ennen talvisotaa. nousurantojen edustoille sekä avome- kulkea jäissä ja torjua maihinnousuja jaraivaimia eli paravaaneja, tulenjohto- Purjekoululaiva Suomen Joutsen saa- - Suv. Saukko 2.7.1930 rikapeikkoihin esim. Märketiin, sekä tulittaa jo maihin nousseita jouk- laitteita, ammuksia, torpedoita, miinoja Lopullisesti laivastolaki annettiin tiin kriisinajan sukellusveneitten talvie- Hietalahden laivatelakka Oy, - raivaajilla (26) kyettäisiin takaa- koja maa-ammunnoin. sekä puhelinverkkojen ja tähystysase- 22.12.1927. Sen perusteella raken- mälaivaksi. Samoin laivastolle ostettiin maan merenkäytön vapaus sota- mien kalustoa. Hankkeen hintana olisi nettaisiin 2 panssarilaivaa, 3 isoa 1936 saksalaisten Crichton – Vulcanil- - Suv Vesihiisi 1.8.1930, aluksille ja torjumaan miinavaara von Bonsdorffin esitystä laivasto- ollut 375 miljoonaa. Pääministeri A. sukellusvenettä ja yksi ja pieni su- la rakentama sukellusvene CV-707 kauppameriliikenteen väylillä, ohjelmaksi ei J. H. Vennolan hallitus Tulenheimo ilmoitti hallituksensa ero- kellusvene sekä 4 moottoritorpedo- (Vesikko), jolla he olivat kouluttaneet - Psl. Väinämöinen 20.12.1930, - Ilma-aseen vaikutus merisotatoimissa esittänyt eduskunnalle. Syitä oli mo- avan, jos hanketta ei eduskunnassa venettä. Käytettävissä oli yhteensä omia sukellusvenemiehiään Suomes- oli jo 1. maailmansodan aikana lisään- nia. Vasta itsenäistyneen Suomen ja hyväksyttäisi. Hän korosti erikseen aiemmin myönnetyt 93 miljoonaa mu- sa. Välttämättömäksi oli nähty myös - Suv. Iku-Turso 5.5.1931 ja tynyt, jolloin Suomessa ensimmäistä vapaus-sisällissodan ruhjoma ja po- hankkeen tähtäävän turvaamaan me- kaan lukien yhtensä 308 miljoonaa miinantorjunnan kyvyn lisääminen, kertaa Maarianhaminan satamaa ja liittisesti kahtia jakautuneen kansan ritse ulkomaille tapahtuvan meriliiken- markkaa. Hankkeeseen eivät kuiten- jolloin 1937 - 1938 valmistui Turun ve- - Psl. Ilmarinen merivoimien siellä olevia sota-aluksia oli pommi- yhdistäminen sekä rakentaminen vaa- teen kriisin aikana. Ennen asian rat- kaan kuuluneet vuoden 1925 esityk- neveistämöllä kuusi A-venettä. Jään- vuosijuhlapäivänä 9.7.1931 tettu zeppelin -ilmalaivasta. Kiinteä- tivat varojen käyttöä muualla. Tilannet- kaisevaa käsittelyä oli Porin edustalla seen sisältyneet tykistön ammukset murtaja Sisu rakennettiin 1939 kolmen siipisen lentovenelaivueen tiedustelu- ta vaikeutti lisäksi juuri tuolloin alkava 4.10.1925 tuhoutunut myrskyssä van- ja tulenjohtolaitteet, miinat, torpedot, sukellusveneen kesäemälaivaksi. koneet olivat toimineet Ahvenenmaan yleismaailmallinen taloudellinen lama. ha torpedovene S2 miehistöineen. Se suojaraivaimet, puhelinverkot ja tä- alueella tehtävänään tiedustelu ja Välitön uhkakaan mereltä ei juuri sil- ei kuitenkaan vielä vaikuttanut tähän hystysasemat, valvonta ja vastaanot- Talvisodan aikana valmistuivat miina- aseina myös konekiväärit, lento- sekä loin ollut ajankohtainen, sillä Saksan päätöksentekoon. Hanketta ei hyväk- tokustannukset sekä koululaiva. Ne laivat Ruotsinsalmi ja Riilahti, joiden syvyyspommit. Vihollisen ilmaiskuja ja sitten Englannin laivastojen meren sytty ja hallitus erosi. Laivastolaki jätet- hankittiin vähin erin ennen talvisotaa. hankintaperusteissa mainitaan niiden
12 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 13 Laivastolaki Laivaston tukikohdat
laivasto otti haltuunsa Sveaborgin eli to Porkkalan alueesta talvella 1956 ja kohtaan. Rannassa olivat sääsuojat Suomen Viaporin. Suomesta tuli autonominen sinne rakennetusta hyvin toimivasta soudettavien tykkiveneitten talveh- osa Venäjää. laivastotukikohdasta Obbnäsin nie- timista varten, ammuspiha, paraati- mellä. Ongelma ratkesi näin jouheasti kenttä, ampumarata sekä kasarmit ja laivaston Suomen itsenäistyessä venäläiset jät- ja Helsingin laivastoasema siirtyi Obb- kantahenkilökunnan asunnot. Keskel- tivät Helsinkiin Katajanokalle ja sen näsiin eli Upinniemeen. Aluksi alueelle lä Linnankenttää oli kanavin suosta edustan saarille ja etenkin Suomen- siirrettiin koululaiva Suomen Joutsen, kuivattu alue ja sen keskellä Ruotsin- tukikohdat linnaan rakennetun merellisiltä iskuilta joka oli Helsingin Laivastoaseman salmen toisessa meritaistelussa 1790 suojatun ja hyvin toimivan laivasto- ensimmäinen ”kasarmi”. Ripeän ra- kaatuneiden muisto-obeliski. Vuonna Laivastoasemat ovat vastanneet tukikohdan. Siihen sisältyi telakoita, kennustoiminnan ansiosta vanha ra- 1808 tukikohta jäi Venäjän laivaston Panssarilaiva Väinämöinen sota-alusten korjaustoiminnasta, huoltolaitoksia, varastoja sekä myös kennuskanta peruskorjattiin ja uutta käyttöön. (kuvassa) huollosta, täydennyksistä ja osallis- sota-aluksia, joista Tarton rauhassa rakennettiin. Laivastotukikohta alkoi yhdessä sisaraluksensa tuneet alusten henkilökunnan kou- parhaat luovutettiin omistajilleen. Ka- elää tehtäviään rutinoidusti suorittaen. Heti alussa venäläiset suojasivat Au- Ilmarisen kanssa raken- nettiin laivastolain pohjalta lutukseen. Suomen laivastolla on tajanokka pysyi Suomen laivaston Siellä tapahtui osin merivoimien varus- rajoen suulla olevaa laivastotukikoh- 1930-luvun alussa. Kuva: sotilasmaantieteellisistä syistä ollut ainoana tukikohtana aina talvisodan mieskoulutus. Laiturit ja muut satama- taansa Linnanaukon partailla olevilla SA-kuva. Helsingin Laivastoasema tukemassa alkuun asti. Suomenlinnassa toimiva toiminnot telakoineen sekä korjaamoi- pattereilla. Ruotsin laivaston iskut tor- laivaston alusten toimintaa Suomen- Merisotakoulu on edelleen keskeinen neen mahdollistivat osalle laivaston juttiin sisääntuloväylän suulla Airiston kyky toimia myös panssarilaivojen seksi. Vaikka kyseessä oli maan talou- lahdella. Alussa tukikohta sijaitsi Hel- alusten päällystöä kouluttava laitos. aluksia pysyvän tukikohdan. Siellä oli rannalla. Muistolaatta sijaitsee Kuu- suojaraivaajina - häivähdys hävittäjä- dellisen tilanteen pakottama ja loitolla singin Katajanokalla ja sitten Upin- Merivoimien käyttöön jäänyt Helsin- luolavarasto räjähtävälle materiaalille. vanniemellä. Krimin sodassa 1854 alusten tarpeesta! tarpeesta olevan rakennusohjelman niemessä. Turun Laivastoaseman gin laivastoasema Katajanokalla ja Upinniemessä keskityttiin vähin erin -1855 suljettiin tukikohdan edustalla toteuttaminen, olivat laivastolain edel- huoltovastuulla ovat olleet alukset sen erilliset yksiköt Helsingin edustan varusmieskoulutukseen. Alueella oli Ruissalon ja Hirvensalon välinen väy- Itsenäisen Suomen uuden laivaston lyttämät hankinnat oikean suuntaisia. Saaristomerellä, Ahvenanmaalla ja saarilla olivat vähin erin joutuneet sivii- aseharjoitushalli, ja Sukeltajakurssi lä, Pitkäsalmi sekä Pansion ja Ruissa- luomiseen tähdänneet suunnitelmat Laivaston mittavat ponnistelut talvi- Pohjanlahdella. Ensimmäinen tuki- liasutusten ympäröimiksi, joten etenkin toimi sittemmin uudenaikaisissa tilois- lon välinen salmi meriestein ja miinaty- käynnistyivät jo 1919. Lopulta vas- ja jatkosodassa takasivat puutteista kohta toimi sotien ajan Aurajoen suun varusmiesten ja kantahenkilökunnan sa ja ajan tasalla olevin laittein. Upin- kistöasemilla. ta 1927 voitiin päättää laivastolain huolimatta sotien aikana toimivat ja alueella ja siirtyi rauhan tultua Pan- jalkaväki- ja ampumakoulutusta var- niemessä on myös merikappeli. edellyttämän laivaston rakentamises- elintärkeät sekä suojatut meriyhteydet sioon. Upinniemi on nyt erikoistunut ten tuli hankkiutua Santahaminaan Suomen itsenäistyessä Aurajoen ta. Perusteina olivat olleet Suomen länteen. Laivastolain alukset sitoivat koulutustehtävään ja Pansio alus- ja tai jopa kaupungin ulkopuolella ole- Laivaston päätukikohta, Turun suussa ollut 1. maailmansodan aikai- laivaston tehtävät, Itämeren partailla myös vastustajan voimia ja pakottivat asehuoltoon. ville alueille. Räjähdysaineita ei voitu Laivastoasema perustetaan sen Turku - Ahvenanmaa Saaristo- olevan maan sotilasmaantieteellinen sen toimissaan ottamaan ne huomi- varastoida alueelle vaan ulkosaarille. Aurajoen suun alueelle aseman aluksia huoltanut ja kuljetuk- sijainti, merisodan asetekniikan nopea oon toiminnassaan. Puhutaan ”Fleet Helsingin laivastoasema Kriisinajan toiminta alueella koettiin sista vastannut venäläinen tukikohta kehitys sekä maan taloudellinen kyky in being” - vaikutuksesta. Katajanokalta Porkkalan myös ongelmalliseksi. Ratkaisua et- Suomen oman ”Sinisen lipun laivasto” jäi suomalaisille. Vuoden toiminut Tu- toteuttaa hanke. Suomen maasota- Upinniemeen sittiin mm. Santahaminasta. Näihin tukeutui 1790 käydyn Ruotsinsalmen run Merikunta luetteloi satamaan jää- voimien menestyksellisen toiminnan Tämän päivän laivaston rakenne ja aikoihin, jolloin uuden laivastoaseman taistelun jälkeen Turun Linnan ympä- neet alukset ja kiinteistöt sekä vasta- vaatiman huoltovarmuuden ehdotta- suunnitelmat näyttävät noudattelevan Venäjän mannermaavaltio oli Pietari tarve oli ilmeinen, luopui Neuvostoliit- rille rakennettuun Linnalaivaston tuki- si alusten korjauksista ja liikenteestä mana edellytyksenä on ollut kyky tur- edellä todettujen sotilasmaantieteel- Suuren laivaston tuella saavuttanut vata maan meriyhteydet ulkovaltoihin. listen ja geopoliittisten tekijöiden lin- 1710 - 1721 Pohjois-Itämeren her- Tähän liittyivät kansanhuollon ja teol- jaamia vaatimuksia. Nyt hankkeisiin ruuden, jolloin Ruotsi oli rakentanut lisuuden toiminnan vaatimukset meri- ovat lisäksi vaikuttaneet elektronisen Suomen ensimmäisen laivastotuki- liikenteen suojaamisesta. sodankäynnin kehitys ja siirtyminen kohdan Sveaborgiin eli myöhemmin tykistöstä ohjusaseisiin sekä varau- nimettyyn Suomenlinnaan. Etutuki- Laivaston tehtäväksi määrittyi maihin- tuminen vedenalaisen sodankäynnin kohtana oli Loviisan edustan redi, nousujen torjunta Hangon ja Helsinki – luomiin uusiin uhkiin. jota suojasi Svartholman linnake. Kotka välisellä rantaviivalla ja etenkin Ruotsin toiminta Venäjän meren her- Ahvenanmaan alueella, jonka läpi kul- Meri on antanut mahdollisuudet jatkaa ruuden kiistämiseksi päättyi 1743 Tu- ki ”Suomen elämäntie” länteen. Maan elämää itsenäisessä Suomessa – us- run rauhaan ja vuonna 1808 Venäjän taloudellinen kantokyky ei mahdollis- kottava meripuolustus on aina vaatinut tanut alkuperäisten laivasto-ohjelmien uhrauksia. Havet ger föda – tar liv! Helsingin laivastoasema sijaitsi aluksi toteuttamista ilman, että niitä karsittiin Katajanokalla. Kuvassa moottoritorpe- voimakkaasti. Eduskunta hyväksyi lai- dovene Syöksy Katajanokan laiturissa. vastolain v. 1927, joka miellettiin vain Eero Auvinen Kuva: SA-kuva. Viittoiluharjoitus käynnissä Helsingin laivasto- hyväksi aluksi uuden laivaston luomi- Komentaja evp ., valt .tri asemalla vuonna 1941. Kuva: SA-kuva.
14 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 15 Miinasodankäynti siirtyi sotien päätyttyä Vähä-Heikki- lästä saksalaisten käytössä olleeseen Parakkikylään eli ”Pikku - Berliiniin” ja Merimiinat ja niiden käyttö merivoimissa vasta sieltä Pansioon. Tukikohdan ra- kentaminen jatkui useita vuosia laivas- toasemalta vaadittavien uusien velvoit- teiden mukaisesti, joita olivat laiturit ja Varteenotettavaksi aallonmurtaja, tiet ja rautatie, telakat, huolto- ja varastotunnelisto, kasarmit, merisodankäynnin välineeksi kantahenkilökunnan asunnot sekä kor- jaamo alusten ja niiden aseteknisten ja niihin liittyvien elektronisten laitteiden 1900-luvulla huoltoon. Toimintaa vaikeuttivat sodan jälkeen sotakorvausteollisuuden edel- lyttämät alueluovutukset, joilla olleet O. Saarelaisen vesivärimaalaus vuodelta 1943 Turun laivastoaseman vetotelakat, tunnelistot ja rakennukset rakentamissuunnitelmasta. on vasta viime vuosikymmeninä saa- tu takaisin. Naantali sahan laitureiden saaristoon. Työn tuloksena lähti täältä men huvila toimi lopulta myös esikun- käytöstä luovuttiin. Räjähtävän materi- Suomen laivaston ensimmäinen tykki- tana. Alusten keskittämistä vihollisen aalin ja etenkin merimiinojen varastoti- vene Helsinkiin. Osa aluksista luovu- maaliksi ainoastaan Aurajoen suulle lojen ympäristölle vaarallinen vaikutus tettiin Tarton sopimuksen mukaisesti etenkin talvehtimista varten vältettiin vaati Uudenkylän räjähdyksen jälkeen omistajilleen. Venäläisillä oli ollut pie- luomalla erillinen tukikohta Naantalin siirtämään materiaalia aivan uudelle niä etututukikohtia Porin Mäntyluodos- sahan laiturialueelle, joka sijaitsi lähel- Kemiön saaren luoteiskulmalle pe- sa ja Maarianhaminassa sekä etenkin lä nykyistä Laivaston Muistoristiä. Luo- rustetulle Kemiön Varikko-osastolle, Ahvenanmaan Degerbyssä. Suomen lalan järven ja meren välisellä kannak- entisen lasitehtaan alueelle. Samalla laivastolle Turkuun jäi laivaston tar- sella toimi hetken Suomen Joutsenen voitiin luopua useista rannikoilla olleis- peita varten vain pieni Arandan laituri- päällikkönä aiemmin toiminut J. Kon- ta räjähdysainevarastoista ja jatkaa alue, joka oli nykyisen Forum Marinu- kolan johtama Koulutus- ja täydennys joitakin vuosia Helsingin edustan Mel- min ”viljamakasiinin” kohdalla. pataljoona. kin saarelta siirtyneen räjähdysaine- valimon toimintaa. Pansiossa toimiva Ennen talvisotaa ja etenkin raken- Turun laivastoasema siirtyy tukikohta tukee merivoimia, jonka eräs nettaessa vuoden 1927 laivastolain Aurajoen suulta Pansioon päätehtävistä on kriisien aikana elin- edellyttämiä panssarilaivoja, sukellus- tärkeän meriliikenteen suojaaminen. veneitä ja torpedoveneitä oli tarpeen Ennen talvisotaa oli jo pohdittu Pansi- keskittää Aurajoen suun alueelle alus- on alueen sopivuutta laivastotukikoh- Etenkin ohjusten ja elektronisen so- ten huoltoa tukevia elimiä. Talvisodan daksi. Aluetta ryhdyttiin lunastamaan dan välineiden takia on laivastotuki- aikana, jolloin merivoimien keskeisenä ja suunnittelemaan. Silloin laadittua kohta saanut uusia, mittavia haastei- tehtävänä oli meriliikenteen suojaami- kaukokatseista suunnitelmaa on edel- ta, johon on kyetty vastaamaan mm. Laivoihin sijoitetaan miinoja Suomenlahden itäosan miinoittamista varten vuonna 1941. Kuva: SA-kuva. nen Turku-Tukholma -väylällä, perus- leen hyödynnetty: sotasataman lai- keskittämällä toimintoja Upinniemestä tettiin laivaston päätukikohta Turun tureiden välittömässä läheisyydessä Pansioon. Uusi ohjusasetekniikka on laivastoasema Aurajoen suulle, jossa ovat telakat ja varastotunnelit, sisä- tosin mahdollistanut luopumaan monin Merimiinojen käytön historia ulottuu aloitusnäyttämönä pidetään vasta puolet laskivat 300 000 miinaa. Miinoi- se toimi jatkosodankin aikana. Korp- maahan edettäessä ovat kasarmit, tavoin harmillisista ajoaineista, mut- noin viidensadan vuoden taakse, mut- 1900-luvun vaihteessa käytyä Venä- hin ajoi noin 200 sota-alusta, ja sen polaismäen alle oli rakennettu allaste- ruokala, urheilukenttä, merimieskirkko ta laiva- ja asetekninen, elektroninen ta niiden kehittyminen varteenotet- jän-Japanin sotaa. Se oli ensimmäinen lisäksi ympärysvallat menettivät mii- lakka. Vähä-Heikkilän alue kasarmei- ja kantahenkilökunnan asunnot. Jo sekä vedenalainen sodankäynti antaa tavaksi meritaisteluvälineeksi alkoi merisota, jossa merimiinoilla oli ratkai- naanajoissa noin 600 kauppa-alusta. neen ja kansakouluineen otettiin Turun talvisodan alkaessa Pansioon raken- tänäänkin suuren haasteet tukikohdan vasta 1800-luvulla. Merimiinoja käy- seva merkitys sodan lopputulemassa. Itämerellä käytettiin ensimmäisessä Laivastoaseman käyttöön, ja esikunta nettiin maanpäälliset miinavarastot toiminnalle. tettiin menestyksekkäästi niin Krimin maailmansodassa yhteensä noin 55 toimi aluksi Pakkarin koululla siirtyen ja nykyinen Upseerikerho toimi mii- sodassa, Yhdysvaltain sisällissodassa Ensimmäisestä maailmansodasta 000 miinaa, joista venäläisten osuus suojatumpaan paikkaa kaupungin kes- namiesten majoitustilana. Ruissalon kuin Venäjän-Turkin sodassakin, mut- muodostui merkittävä miinasota Eu- oli 70 prosenttia. Loput olivat käytän- kustassa kuten esikunnan eri toimistot. pohjoiskärkeen Kallanpäähän louhittiin Eero Auvinen ta modernin merimiinasodankäynnin roopassa. Sodan aikana sen eri osa- nössä saksalaisten laskemia. Valtaosa Ruissalon itäpäässä olevan Marjanie- miinatunneleita. Turun Laivastoasema Komentaja evp ., valt .tri
16 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 17 Miinasodankäynti
Toisen maailmansodan aikana käytössä oli monia erilaatuisia miinoja. Kuvassa L-1, venäläinen lentoko- nemiina vuonna 1941. Kuva: SA-kuva.
Miinoja suomalaisilla moottoritorpedoveneillä. Kuva: SA kuva. Miinalaiva Ruotsinsalmi vuonna 1942. Kuva: SA-kuva
Venäjän Itämerelle laskemista miinois- hosta johtivat siihen, että toisen maa- saapuivat myös tällöin maahan. He- ten sodassa laskemia miinoja vastaa- Isosta-Britanniasta. Neuvostoliitosta Edessä lupaava tulevaisuus ta käytettiin kolmeen miinasulkuun ilmansodan merisodankäynnissä mii- rätemiinoja suunniteltiin käytettävän van määrän. tilattiin kaksoisakustiseen toimintape- Suomenlahdella ja Irbensalmessa. nojen merkitys korostui entisestään. hyökkäykselliseen miinoittamiseen. riaatteeseen perustuvia lähes 1500 kg Merimiinalla on takanaan loistava Sulkujen tehtävänä oli estää saksa- Sodasta muodostuikin historian tois- Sodan loppuun mennessä niitä olikin Kehitys sotien jälkeen painavia PM83-1-herätepohjamiinoja menneisyys sekä Suomessa että maa- laisten pääsy Itäiselle Suomenlahdelle taiseksi merkittävin miinasota. Arvioi- laskettu mereen noin 300 kappaletta. sekä alun perin sukellusveneen torpe- ilmalla. Sen merkitys myös tämän päi- ja Riianlahdelle. daan, että sodan aikana laskettiin 600 Myös ensimmäiset Suomessa suun- Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 doputkesta ammuttavaksi suunniteltu- vän merisodassa on kiistaton. Se on 000 – 1 000 000 miinaa. Itämerestä nitellut ja valmistetut kosketusmiinat kielsi Suomelta muun muassa herä- ja magneettisakustisia PM83-2-miino- erittäin tehokas ja vaikeasti torjuttava Ensimmäiset miinat sodan lukuisine lahtineen, salmineen ja ka- saatiin käyttöön sotien aikana. Mii- temiinat. Merivoimat jatkoi kuitenkin ja. Englantilaisten Stonefish, joka sai merenherruuden kiistämisen väline. jäämistöä peikkoineen muodostui sodassa mer- noista S/40 ja S/43 olivat pienehköjä kosketusmiinojen kehittämistä. So- Suomessa mallinimen PM-85E, reagoi kittävä miinankäyttöalue. Erityisesti kosketusmiinoja, kun taas S/41:ssa oli dan jälkeen parannettiin S/43-miinaa niin magneettiseen, akustiseen kuin Merivoimilla on niin ikään kaikki eväät Suomen itsenäistyttyä merialueillem- suhteellisen matala ja monikapeikkoi- suuri 200 kg:n lataus ja mahdollisuus (S/43-55) muun muassa korvaamalla paineherätteeseenkin. sen menestyksekkäälle käytölle meri- me ja niiden lähistölle oli jäänyt lukuisia nen Suomenlahti tarjosi erinomaiset syvyyttää miina myös syvälle välive- miinassa aiemmin käytetty TNT tehok- puolustuksessamme myös huomen- miinakenttiä ensimmäisen maailman- mahdollisuudet miinoittaa sekä hyök- teen. kaammalla heksatonaali-räjähdysai- Ensimmäisten herätemiinahankinto- na. Suomella on maailman modernein sodan jäljiltä. Miinoitteiden raivausten käyksellisesti että puolustuksellisesti. neella. 1960-luvulla saatiin käyttöön jen jälkeen herätemiinakalustoa on merimiinaperhe. Merivoimien miina- yhteydessä otetuista ajomiinoista ja Miinat osoittivat tehokkuutensa sodas- lisäksi S/58-kosketusmiina, joka oli ke- hankittu lisää sekä kotimaasta että ul- laskijat ja niiden laskujärjestelmät maahamme sodan myötä venäläisil- Suomalaiset laskivat II maailmanso- sa. Suomalaiset ja saksalaiset kyke- hitetty erityisesti maihinnousuntorjun- komailta. Lisäksi osa herätemiinoista ovat maailmanluokkaa. Laivue 2020 tä ja saksalaisilta jääneestä sekalai- dassa mereen kaikkiaan noin 12 000 nivät miinoitteillaan ja laskemallaan taan silloisiin uhkakuviin vastaamisek- on modernisoitu. Kaikki merivoimien -korvetteihin suunniteltu miinanlasku- sesta merimiinakalustosta muodostui miinaa, joiden joukossa oli niin suo- sukellusveneverkolla sulkemaan Neu- si. Miina voitiin syvyyttää enimmillään herätemiinat ovat tyypiltään heräte- kapasiteetti takaa kykymme laskea Suomen merivoimien miinakaluston malaista, venäläistä, ruotsalaista kuin vostoliiton laivaston Suomenlahdelle 2,1 metriin, ja sen enimmäiskäyttösy- pohjamiinoja. Kaksi uusinta herätemii- miinoja sekä kiintomerkkialueelle että ydin itsenäisyytemme alkutaipaleella. saksalaista alkuperääkin olevia meri- vuosina 1943 ja 1944. Neuvostoliiton vyys oli 55 metriä. namallia, PM04 ja PM16, on hankittu sen ulkopuolelle kaikkina vuodenai- Eri tavoin hankittuja merimiinoja oli miinoja. Talvisodan aattona oli merivoi- sukellusveneiden toiminta Itämerellä viimeisen vuosikymmenen aikana. koina ja meriolosuhteissa vuosikym- 1930-luvun puoliväliin mennessä kun- milla käytettävissä noin 3 300 koske- estyi täysin. Tämän ansiosta merikul- Jälleen herätemiina-aikaan Nämä hyvin suorituskykyiset heräte- meniä eteenpäin. Vastikään päivitetty nostettu noin 1 500 kappaletta. Miinat tusmiinaa. Ne edustivat hyvin kirjavaa jetukset sujuivat esteettä, ja sillä oli pohjamiinat on varustettu älykkäillä Merimiinoitusopas ja Miinasodankäyn- olivat tyypiltään sekä kosketusmiino- joukkoa erityyppisiä ja -mallisia miino- erittäin suuri merkitys sekä Saksan Merivoimien herätemiinatekniikan tietokoneohjatuilla koneistoilla ja mo- ti merellä -opetuspaketti varmistavat ja että maayhdys- eli tähysmiinoja. ja. Sodassa tästä arsenaalista merivoi- että Suomen maasotatoimille. osaamista kehitettiin 1970-luvulta läh- nipuolisilla sensoreilla sekä ladattu merivoimille standardisoidun tavan Samalla vuosikymmenellä aloitettiin mat laski mereen noin 2 500 miinaa. tien rakentamalla raivausharjoituslaite tehokkaalla epäherkällä räjähdysai- suunnitella, johtaa ja toteuttaa me- myös merimiinojen uudistuotanto ti- Merkillepantavaa on se, että suoma- (RALA), josta myöhemmin kehitettiin neella. Miinat ovat myös kokonaan rimiinoitusoperaatiot. Opetuspaketti laamalla kosketusmiinoja Saksasta ja Jatkosodan syttymiseen mennessä laiset laskivat miinoitteita vielä sodan kotimaisen herätepohjamiinan PM90:n Suomessa suunniteltuja ja valmistet- luo yhtälailla perustan henkilöstömme Ruotsista muun muassa sukellusve- merimiinatilannetta oli saatu kohen- jälkeenkin yhteistyössä Neuvostoliiton herätekoneisto. Sen runko ja räjähdys- tuja. ammattitaidolle ja sen jatkuvalle kehit- neisiimme sekä aloittamalla kotimai- nettua. Suomella oli kesällä 1941 tal- kanssa. Kysymys oli puolueettomuu- aine rakentuivat samalla vuosikymme- tämiselle. sen miinan hankinnan valmistelut. visodasta jääneiden miinojen lisäksi den vartioinnista. Viimeiset suomalais- nellä kehitetystä elementtiantennimii- On kuitenkin myös muistettava, että Saksasta hankittuja sekä talvisodan ten laskemat miinoitteet olivat Hangon nasta (EAM/75). perinteisillä 1800-luvun tekniikkaan Miinat tehokkaita toisessa aikana tilattuja suomalaisia ja ruotsa- alueelle lasketut ”Vantaa” -miinoitteet perustuvilla kosketusmiinoilla on maailmansodassa laisia miinoja yhteensä lähes 5 000 tammikuussa 1945. Yhtä lailla tärkeää Ensimmäiset nykyaikaiset herätemii- edelleen paikkansa ja pelotearvonsa Kommodori ST Jukka Anteroinen kappaletta. Merivoimien ensimmäiset on huomata, että suomalaiset raivasi- nat hankittiin merivoimille 1980-luvun miinasodankäynnissä. Tämän vuoksi Ensimmäisessä maailmansodassa herätemiinat, saksalaiset magneetti- vat sotien jälkeen miinoja Suomen ja alussa Pariisin rauhansopimuksen al- myös merivoimien miina-arsenaalissa saadut kokemukset miina-aseen te- pohjamiinat, RMA:t eli kilpikonnamiinat sen läheisiltä merialueilta suomalais- lekirjoittajamaista, Neuvostoliitosta ja on edelleen kosketusmiinoja.
18 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 19 Kokemuksia laivapalveluksesta Miinanraivaus Ylipursimies evp Leo Hakanpää luovutti merivoimien Miinanraivauksen 100-vuotisjuhlapäivänä 9.7.2018 merivoimille vaiheita Suomessa kuvan, jonka hän on ottanut vuonna 1958 itäisellä Suomenlahdella. Kuvassa Miinanraivauksen tarina alkoi Suo- raivasivat näiltä alueilta noin 1000 me- suuri joukko erilaisia raivaustehtäviin on entisen ns. Puupää- messa huhtikuussa 1918 perustetusta rimiinaa. Raivaukseen osallistui myös soveltuvia veneitä. luokan alus Purunpää. Miinaetsintäkomennuskunnasta, joka saksalaisia, jotka vastasivat Suomen- Kuvan vastaanotti myöhemmin nimettiin Miinanetsintä- lahden ja Pohjois-Itämeren alueen mii- Venäläisiltä jääneet kaikkein suoritus- nykyisen miinantorjunta- laivueeksi. nanraivauksesta. kykyisimmät alukset päätyivät saksa- alus Purunpään päällikkö, laisten haltuun. Näistä kaksi avomeri- kapteeniluutantti Harri Toiminta alkoi Santahaminassa toteu- Miinanraivauksen aluskanta oli Suo- raivaukseen soveltuvaa alusta Saksa Kokemuksia laivastosta Mykkänen. Kuva: tetulla koulutuksella. Kurssien sisältö men itsenäisyyden alussa varsin kir- luovutti Suomelle. Nämä raivaukseen Puolustusvoimat. painottui miinanraivaukseen, mutta javaa. Suomalaisilla oli käytössään erinomaisesti soveltuvat alukset ni- tarkoituksena oli samalla kouluttaa kalustona 30 - 40 erilaista alusta. Ne mettiin Hämeenmaaksi ja Uusimaaksi, 1950- ja 1960 -luvuilta henkilöstöä koko laivaston käyttöön. olivat Venäjän Laivaston Suomeen ja myöhemmin ne muutettiin tykkive- vuonna 1918 jättämiä aluksia. Niistä neiksi. Itsenäisyyden alussa, 1919 - 1923 miinantorjuntaan tai miinanlaskuun Sotakorvaukset on maksettu. Porkkala kautta Kotisuomeen. Kesä kului uusien määrätty kapteeniluutnantti A.Veltheim suomalaiset raivasivat omia aluevesi- soveltuivat miinalaiva M1 (joka nimet- Miinanraivaus toisen palautettu. On aika katsoa eteenpäin. alusten esittelyssä ja opiskelussa. ja emäalukseksi Lonna. Viirikköön ään, painopisteenä Porkkala, Naissaa- tiin vuonna 1936 Louheksi), viisi isoa maailmansodan jälkeen Olemme vuosituhannen jälkimmäisellä Oma tehtäväni oli ensin oppia ja kuului Lonnan lisäksi kuusi kevyttä ren alue ja Hankoniemi. Ensimmäisen raivaajaa, neljä miinavenettä, kaksi viisikymmenpuoliskolla! sitten opettaa uusien sähkökäyttöisten raivausvenettä. Tällä vahvuudella maailmansodan aikana oli laskettu miinanraivaajaa (Rautu ja Vilppula), Toisessa maailmansodassa Suomen- Bofors-ilmatorjuntatykkien käyttö uu- harjoittelimme Itäisellä Suomenlahdella noin 40000 merimiinaa. Suomalaiset 20 pientä A-luokan raivaajaa sekä lahdelle ja Pohjois-Itämerelle laskettiin Valmetin telakalla Katajannokalla delle tykkimiespolvelle. raivausta, viestitystä, morsetusta valmistuu uusi miinalaiva. Englannista Tukikohtana pidimme Pirttisaarta ja on tilattu kaksi moottoritykkivenettä. Kurssin päättyessä huhtikuussa viikonloppuina Vallisaaren tykkilaituria. Miinan purkaminen oli toisen maailmansodan aikaan vielä painis- Porkkalan tukikohta on saatettava meille 1958 minut määrättiin Helsingin Pienenä kuriositeettina mainitsen, kelua miinan kanssa. Tässä valmistaudutaan purkamaan miinaa sopivaan asuun, laivastotukikohdaksi. Laivastolippueen (HelLp) 1. että viikonloppuina Vallisaaresta vuonna 1941. Kuva: SA-kuva. Silloin astun mukaan laivaston historiaan. Viirikköön Kuha-raivaajan päälliköksi. laskettiin yleensä kaikki varusmiehet Minusta tulee sotilasalivirkamies Uusi työ alkoi tyhjästä. Kuha- ja henkilökunta viikonloppuvapaalle Laivastolippueen (LAIVLP) Taisto- ja Ahven-raivausveneet olivat paitsi vartiopäälliköksi nimettiin luokan moottoritykkiveneelle. On vuosi talvehtineet Katajannokalla Merika- kaksi helsinkiläistä, siis Helsingissä 1956. Tehtävänä on tutkia sopiiko sarmin edustalla ylös nostettuna. asuvaa, koska he jo tunsivat ko. veneluokan varustukseen tutka Puiset alukset tarvitsevat aina keväisin kaupungin, ja joilla kuitenkin oli koti ja minkälainen. Siinä kuluu koko täyden skrapauksen ja maalauksen, kaupungissa. Faarao ylös, Faarao syksy ja tuloksia vertaillaan koko talvi. ennen kuin aloitimme varustelun alas, tehtiin väyläajoharjoituksia, Kevät yllättää; sain komennuksen tulevaa purjehduskautta varten. Tässä merkintäajoharjoituksia, ampuma- uusien moottoritykkiveneiden vas- vaiheessa oli alukselle määrätty harjoituksia (Madsen-tykillä). Voisi taanottoryhmään ja tuli lähtö Englantiin, miehistö varusmiehistä. Kun en ollut vaikka upottaa miinan ampumalla. lähemmin Menai Bridge nimiseen itsekään saanut minkäännäköistä Kohdallani tämä vaihe elämästäni paikkaan Angleseyn saarelle, missä koulutusta miinanraivauksen saloihin, päättyi heinäkuun alkuun, jonka telakalla alukset olivat rakennettu. oli pikakurssi aiheellinen vanhempien jälkeen jatkoin uusiin seikkailuihin. ammattitoverien opastuksella. Raivaus- Sotilaspassiin merkattujen tietojen Suoritimme koeajot, vastaanottorituaalit, kaluston otto ja sijoittelu alukseen mukaan olin toiminut aluksen paikan päällä. Alukset saivat oli ensimmäinen oppitunti, jonka päällikkönä 1.5.1958-30.8.1967 nimet Vasama1 ja Vasama2. jälkeen viestivälineet, viestiliput, yhteensä yhdeksän purjehduskautta. Vastaanottoryhmämme oli ensimmäinen viestiviirit, viestilamput, köydet, sotien jälkeen ulkomaille lähetetty ryhmä pelastautumisvälineet, proviantit ym. Ylipursimies evp laivaston henkilökunnasta. Ajoimme ym. Oli siinä opettelemista aloittelevalle Leo Hakanpää alukset Irlanninmereltä Kielin kanavan aluksen päällikölle. Viirikön päälliköksi oli
20 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 21 Miinanraivaus
A-veneitä raivaamassa miinoja. Näillä pienillä moottoriveneraivaajilla avattiin Suomen rannikon väylät meriliikenteelle ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kuva: Sjöhistoriska Institutet vid Åbo Akademi.
Merivoimiin ehdittiin vielä viimeisinä silloinen Katanpää-luokka romutettiin Kiiski -luokkien raivaajat valmistuivat Miinanraivaajia työssään 1941 Mäkiluodon edustalla. Kuva: SA-kuva. raivausvuosina saada liittoutuneitten 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Sa- 1970-luvun puolivälissä. 1974–1975 ylijäämävarastosta heräteraivaajik- maan aikaan päästiin hankkimaan uut- merivoimille hankittiin kuusi Kuha-luo- si rakennetut Purunpää ja Vahterpää ta kalustoa: Vuonna 1957 valmistuivat kan heräteraivaajaa (Kuha 21 - Kuha noin 60000 merimiinaa. Suomalais- luissa Turussa 13.3.1945 todettiin, rannikkotykistöstä. Rannikkotykistön -nimiset raivaajat, joiden sisarlaivat raivaajat Rihtniemi ja Rymättylä, vuon- 26). Ne olivat valmistuessaan maa- ten raivauskausi alkoi 1944 ja päättyi että Valvontakomissiolle raivaajiksi il- sotilailla olikin huomattava rooli mii- Tammenpää ja Katanpää tulivat palve- na 1958 miinanraivaukseen soveltuva ilman suurimpia lasikuiturakenteisia vuonna 1950. Liittoutuneitten Valvon- moitetuista 200 aluksesta oli vain 147 nanraivauksessa. luskäyttöön vasta varsinaisen raivaus- miinalaiva Keihässalmi. Vuonna 1959 aluksia. takomission puheenjohtajan apulai- sellaisia, joita voidaan pitää raivaajina. työn päätyttyä. valmistuivat raivaajat Ruissalo, Raisio nen kontra-amiraali Alexandrov mai- Tähän ja myöhempiin vastaavanlaisiin Turkuun, Helsinkiin ja Kotkaan perus- ja Röyttä. Ruissalolle ja Rihtniemelle Vuosina 1982–1983 merivoimat hank- nitsi miinavaarasta ja raivaamisesta ilmoituksiin vastattiin sarkastisesti, että tettiin raivauskalustohuoltolat, joissa Raivausurakka oli vaativa ja vaaralli- asennettiin vuonna 1964 ruotsalaiset ki Kuha-luokan rinnalle pariraivaustak- 9.11.1944 Suomen merivoimien ko- maan parhaat raivaajiksi soveltuvat hi- korjattiin raivainten perushuoltoja ja nen. Henkilötappioita näissä tehtävis- ASEA:n valmistamat heräteraivauska- tiikkaan soveltuvat kuusi Kiiski-luokan mentajalle seuraavasti: naajat oli toimitettu sotakorvauksena suurehkojakin korjauksia. Heräterai- sä tuli 28 kaatunutta ja 35 haavoittunut- lustot. raivausvenettä. Neuvostoliittoon. vaimista oli puutetta, koska miinan ta merisotilasta. Viisi alusta tuhoutui ja ”Suomen ainoana vihollisena nyky- räjähdys kaluston alla lähes aina kuusi vaurioitui miinanräjähdyksissä. Merivoimien miinanraivauksen mitta- Sekä Kuha- että Kiiski -luokkien aluk- oloissa on miinavaara. Suomen lai- Henkilöstötilanne oli vaikea. Raivaa- vaurioitti raivainta. Vasta elokuussa vampi uudistaminen alkoi 1970-luvun sista alettiin luopua 2000-luvulla. Sa- vaston yksinomaiseksi tehtäväksi jää jalaivaston määrävahvuudesta puuttui 1946 saatiin lisää heräteraivaimia, kun Vuosien 1944 - 1950 aikana suomalai- alussa. Heräteraivauskyvyn voimakas malla valmistauduttiin uusien Katan- näin ollen meriliikenteen turvaaminen vuoden 1945 alussa yli 200 alipäällys- Suomeen toimitettiin neljä kappaletta set raivasivat lähes 10000 miinaa tai kehitys 1970- ja 1980 -luvuilla toi en- pää-luokan alusten rakentamiseen, Suomen- ja Pohjanlahdella.” töön ja yli 300 miehistöön kuuluvaa. tanskalaisia raivausmagneetteja. Rai- raivausestettä. Varsinaisen raivauksen siaskeleet miinanetsinnässä. Käyt- vastaanottoon ja miehittämiseen. Tilanteen korjaamiseksi palkattiin noin vauskaluston puutetta pyrittiin myös päätyttyäkin raivattavaa yhä löytyi. tökokemukset ns. EGEDGsonarista Venäläiset vaativat, että suomalaisilla 300 värvättyä. poistamaan hakemalla entisiä Saksan Vuoteen 1965 mennessä tehtiin vaa- 1970-luvun lopulta johtivat ensimmäi- tuli olla käytössään 200 raivaajan Rai- merivoimien raivaimia Puolasta. rattomaksi vielä lähes 300 miinaa tai sen Klein -viistokaikumittaimen han- vaajalaivasto 1.5.1945 mennessä. Rai- Näistä, kuten myöhemminkin värvä- raivausestettä. kintaan vuonna 1984. Tiivistelmä komentaja Mika Raunun vaajalaivasto käsitti 7 Raivaajaosas- tyistä, jouduttiin moni vapauttamaan Vuonna 1947 voitiin luopua huonoim- tekstistä lehdessä Miinantorjunta 100 toa, joissa oli yhteensä 14 laivuetta. palvelukseen sopimattomina. mista hinaajaraivaajista, sillä Yhdys- Miinanraivaus 1950-luvulta Heräteraivaajiin ja magneettis-akus- vuotta, julkaisija Rannikkolaivasto Turun laivastoaseman vastuualueella valtojen ylijäämävarastosta ostettiin eteenpäin tiseen raivaukseen tutustuttiin mm. 2018. perustettiin I, III, IV ja V raivaajaosas- Toisaalta oli myös niitä, jotka jäivät raivauksessa tehokkaaksi osoittautu- Englannissa ja Ruotsissa. tot. Kontra-amiraali Alexandrovin ja laivastoon aliupseerin, teknikon tai neita ns. DR-luokan dieselhinaajia (A 1950-luvun päättyessä oli miinantor- Laivaston komentajan kontra-amiraali upseerin tehtäviin. Henkilöstöä rekry- 1 ja 5 sekä S 1-3, D 5-11, D 15 ja D juntaan soveltuva aluskalusto elin- Uuteen aikakauteen siirryttiin, kun he- Raholan välillä käydyissä keskuste- toitiin ja siirrettiin myös muun muassa 17–18.) kaarensa lopussa. Esimerkiksi koko räteraivaukseen suunnitellut Kuha- ja
22 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 23 Moderni miinantorjunta
Katanpää-luokan miinantorjunta-alus Vahterpää sisar- aluksineen edustaa modernia miinantorjuntaa. Kuva Puolustusvoimat. Nykyaikainen miinantorjunta
Vanha sanonta kuuluu, että jo- kainen alus kykenee toimimaan vää, esimerkiksi Rannikkolaivaston nykyistä suurempia, jotta muodoste- miinantorjunta-aluksena – yhden Katanpää-luokan aluksilla on käytös- taan edellytykset pitkäkestoiselle toi- kerran. Tässä leikkimielisessä sa- sä puolustusvoimien nykyaikaisimpia minnalle ja niissä on riittävästi tilaa eri- nonnassa ei tietenkään ole tapah- miehittämättömiä ja autonomiaa sisäl- laisille miinantorjuntajärjestelmille sekä tunut muutoksia, mutta miinantor- täviä järjestelmiä mm. Hugin, Remus järjestelmien päivittämiselle aluksen junta on kehittynyt merkittävästi. ja Seafox -järjestelmät. Autonomia ja elinkaaren aikana. Millaista on nykyaikainen miinan- miehittämättömät järjestelmät tulevat torjunta ja mitkä ovat sen kehitys- tulevaisuudessakin edelleen yleisty- Totuus on tarua ihmeellisempi. Tule- näkymät? mään. Sensorien koko tulee pienene- vaisuuden ennustaminen on vaikeaa. mään ja ne kykenevät tulevaisuudessa Esimerkiksi kertakäyttöisten miehittä- parveiluun. mättömien järjestelmien kehittäminen Miinantorjunta on kehittynyt yleisen voi mullistaa miinantorjunnan. Myös sotateknologian kehityksen mukai- Keinoälyn kehittäminen. Keinoäly tu- laserin käyttö tullee muuttamaa miinan- sesti. Keskeisimpiä ilmiöitä ovat ylei- lee muuttamaan miinantorjuntaa. Kei- torjuntaa. sen sensoriteknologian kehittyminen, noäly tulee nopeuttamaan merenpohja- autonomian lisääntyminen, keinoäly, tiedon analysointia ja tulkintaa. Samalla Toistaiseksi miehittämättömyys on li- laserien käyttöönotto pinnanalaisessa analysointi voi tapahtua itsenäisesti jo sännyt eri asevoimien miehitystarvetta. toiminnassa, helikoptereiden ja miehit- autonomisessa sensorissa, esimerkiksi Yleisenä havaintona eri valtioista on, tämättömien ilma-alusten käyttö raivaa- ennen kuin sensori on nostettu miinan- että miehittämättömien järjestelmien misessa sekä miinantorjunta-aluksien torjunta-alukselle. seurauksena on ollut välttämätöntä pal- koon kasvaminen. kata lisää henkilöstöä niiden ylläpitoon, Alusten koon kasvaminen. Tultaessa koulutukseen ja käyttöön. Miehittämät- Miehittämättömien ilma-alusten ja 2030-luvulle nykyisten miinantorjunta- tömät järjestelmät ovat siis pikemmin- alusten kaltaisia aluksia ei enää val- kin ”ihmishenkiä säästäviä” kuin mie- helikoptereiden käyttö raivauksessa. ROV-E (Remote Operated Vehicle) on tehokas työväline AUV1 Hugin yksi Katanpää-luokan monista paljon autonomi- Miinantorjunnan nopeutta on kehitetty. misteta. Vähäherätteisistä miinantor- hittämättömiä. Menee vielä kymmeniä kohteiden tunnistamisessa ja tarvittaessa tuhoamisessa. aa sisältävistä laitteista. Kuva: Puolustusvoimat. Perinteisestä raivaamisesta on siirrytty junta-aluksista on siirrytty suurempiin vuosia, että miehittämät järjestelmät jo useita vuosikymmeniä sitten heli- fregatti-luokan aluksiin. Ne toimivat oikeasti vähentävät henkilöstötarvetta. kopteriraivaamiseen. Tulevaisuudessa miinavaarallisen alueen ulkopuolelta. Tosin silloin(-kin) lait, asetukset ja muut heräteraivaamista tehdään nykyistä Suurempien alusten miinantorjunta pe- määräykset sekä normit ja ihmismie- nopeimmilla miehittämättömillä aluksil- rustuu huomattavaan määrään erilaisia len rajoitteet rajoittavat toimintaamme la ja miehittämättömillä ilma-aluksilla. sensoreita ja autonomisia miehittämät- enemmän kuin järjestelmien ominai- tömiä miinantorjunnan suorituskykyjä, suudet. Autonomian lisääntyminen. Auto- joiden käyttöä ohjataan miinavaaralli- nomiset järjestelmät ovat nykypäi- sen alueen ulkopuolelta. Alukset ovat Komentaja Mika Raunu
24 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 25 Pintasodankäynti
tulituskohteeseen. Sotatoimissa alus tapahtui jatkosodan aikana ammutta- vihollisen voimia niiden kannalta tois- ei kuitenkaan voinut vihollisen ilmatoi- essa sulkuja. arvoisiin suuntiin ja edellyttivät varau- minnan luoman uhkan ratkaisevasti li- tumaan alusten tehokkaaseen toimin- Panssarilaivojen Väinämöisen ja sääntyessä olla paikallaan, joten maa- Alusten häiriöalttiit 40:mm tykit oli kor- taan maihinnousujen torjumiseksi ja ammunnat v.1941 Hankoon suoritettiin vattu talvisodan jälkeen tehokkailla 40 kauppameriliikenteen suojaamiseksi. liikkeessä ollen tosin sitä rajoittavalta mm:n Borforseilla ja lopulta aluksella Panssarilaivoilla oli siten” fleet in being” Ilmarisen tykistö Hankoniemen suuntaiselta tykistöväy- oli myös 20 mm:n Madsen -konetyk- - vaikutus eli alukset jo pelkällä ole- lältä. Hankoniemen edustalle oli viety kejä peräti 8. Madseneilla kyettiin tu- massaolollaan vaikuttivat vastustajan aistitähysteinen tulenjohtoasema. littamaan myös syöksypommittajien toimintaan, joka tunsi hyvin alukset ja Eduskunta hyväksyi vuonna 1927 lo- kuitenkin hallinnassa, sillä rannikkoty- mayer -tehdas. Samoilla tienoilla toimii käyttämän hyökkäyskartion alueelle. niiden iskukyvyn. Tästä kertoo se, että pullisesti laivastolain, jonka perusteella kistön käytössä oli vuoden 1924 tilasto- tänäänkin sotilaselektroniikkaa ja tulen- 1. maailmansodan kokemusten perus- Ilmatorjuntatykkien tehtävät ovat lähes Stalin oli korkeimman sotilaallisen ja hankittiin kaksi järeällä tykistöllä aseis- jen mukaan 28 Durlacher -merikanuu- johtolaitteita valmistava tehdas. teella suurten alusten tuhoamiseksi täysin siirtymässä ohjusten lähitorjun- poliittisen johdon läsnä ollessa ja eväs- tettua panssarilaivaa, kolme isoa sukel- naa. 254/45 D -tykit olivat valmistuneet käytettäisiin edelleen massamaisesti taan ja it-ohjuksille! täessään Helsinkiin ennen talvisotaa lä- lusvenettä, yksi pieni sukellusvene ja 4 vuosisadan vaihteessa. Näiden ampu- moottoritorpedoveneitä. Niiden torju- hetettävää neuvottelijaa Boris Jartsevia torpedovenettä. matarvikkeita varauduttiin käyttämään miseksi oli panssarilaivoille suunnitel- Jykevät panssarilaivat tukivat rauhan todennut, että panssarilaivojen nimet myös panssarilaivojen tykeissä. Tämä tu keulaan ja perään sekä sivuille 105 aikana Suomen virallista ulkopolitiikkaa juontuvat suomalaisten kansallisee- Keskeisenä perusteena laivastolaissa olisi jopa saattanut vaikuttaa panssa- mm:n tykit, joiden kantama olisi hyvin tekemällä 11 laivastovierailua Itäme- poksesta Kalevalasta. Jartsev oli tilai- oli kyky suojata maan kriisinajan kaup- rilaivoille hankittujen tykkien mahdol- Panssarilaiva Väinämöinen riittävä silloisen torpedon laukaisue- ren maihin ja yhden matkan Englan- suuden alussa luetellut suomalaisten pameriliikenne torjumalla maihinnousut lisimman suuren kaliiperin valintaan. vuonna 1942. Kuva: SA-kuva. täisyyden edellyttämälle matkalle. Il- nin Portshmouthiin kuningas Yrjö VI:n asevoimien vahvuuksia ja maininnut järeällä merelle ampuvalla laivatykistöl- Durlacherin alkuperäisiä panssari- ja mavoimien kehitys oli kuitenkin luonut kruunajaisparaatiin. Kotimassa tulistet- suomalaiset panssarilaivat. lä. Alusten tuli luoda tulen painopiste miinakranaatteja ei tosin pidetty kyllin torpedoveneitä suuremman uhkan. tiin talvisodan henkeä vierailemalla ran- etenkin sinne missä rannikkotykistön hyvinä panssarilaivoille, mutta tilanne Siksi panssarilaivoille tuli asentaa te- nikoiden satamakaupungeissa. Vastustajan amiraalit olivat talvisodan linnakkeitten torjuntakyky oli heikom- parani, kun niitä oli ryhdytty jo 1920 hokas ilmatorjuntatykistö. Näiden lave- alussa määrittäneet merivoimiensa ja paa eli Helsinki – Kotka välisellä ranta- -luvulla nykyaikaistamaan ampumae- teille asennettiin ensin tilapäisesti neljä Vastustaja ei talvisodassa jäätalven etenkin meri-ilmavoimien keskeiseksi viivalla ja linnoittamattomalla ja miehit- täisyyttä lisäävällä ballistisella kärjellä, 102 millimetrin venäläistä Obuhov -lai- aikana 1939 - 1940 eikä jatkosodan tehtäväksi tuhota panssarilaivat ja val- tämättömällä Ahvenanmaalla. uusimalla ruuti ja kranaattien täytteet vatykkiä. Nämä 102/60 O -tykit olivat alussa tehnyt maihinnousuja Etelä- tai lata Ahvenanmaa sekä luhistaa Suomi räjähdystehon lisäämiseksi. Jonkin 1910 -luvulla valmistuneita merimaa- Lounais-Suomen rannikoille. Sen si- näin merisaarrolla. Helsingin tuhoi- Jo ennen panssarilaivojen aseistuksen verran näitä kranaatteja myös käytettiin jaan panssarilaivojen vahvalla ilma- simmat talvisodan alun pommituksen lopullista päättämistä määritettiin jäissä torjuntatykistöllä suojattiin vastustajan pommit oli tarkoitettu panssarilaivoille, kulkemaan pystyvien alusten laivatek- ilmaiskuilta Ahvenenmaan miehitys- jotka olivat silloin olleet Saaristomerellä niset mitat sellaisiksi, että hankinnasta kuljetuksia ja kauppamerenkulkua län- Högsårassa. Alukset ehtivät kuitenkin aiheutuvat kustannukset olisivat olleet teen. Jatkosodassa raskaalla tykistöllä hivenen aiemmin poistua ja pommit ainakin siltä osin eduskunnan hyväk- osallistuttiin Hangon vuokra-alueen kohdennettiin erityisen tuhoisin seu- syttävissä: pituus 93 m, leveys 16,9 m tulitukseen, mutta Suomenlahden pe- rauksin varamaalina olleen Helsingin syväys 4,5 m ja uppouma 3900 tonnia. koelaukauksissa, harjoituksissa ja osin Panssarilaivojen vaatimaton 15 sol- leja ampumaan tarkoitettuja asei- rukoille vetäytyneellä vastustajalla ei läntisille telakoille. Etenkin talvisodas- Siksi aluksille lopullisesti päätetyn mah- myös vuonna 1941 maa-ammunnoissa mun nopeus ja korkeasta painopisteen ta. Kun Boforsin kaksoisasettelussa ollut tykistömaaleja panssarilaivoille. sa panssarilaivat olivat edelleen pom- dollisimman järeän aseistuksen sijoitta- tulitettaessa Hangon vuokra-aluetta. sijainnista ja kuivakyljen pienuudesta olevat pintatorjuntaan, mutta etenkin Ainoastaan Somerin saaren valtausyri- mituskohteina, jolloin suuri osa pom- minen liian pieneen runkoon heikensi johtuva uhkaavankin tuntuinen keinu- ilmatorjuntaan tarkoitetut 105 millimet- tyksessä 1942 varauduttiin panssari- meista kohdistui niihin eikä keskeisenä aluksen vakavuutta ja panssarointia. Ennen tutkien aikaa oli tykkien meri- ja minen avomerellä kertoivat siitä, ettei rin tykit laivojen tulitukeen. Siksi Väinämöinen tavoitteena olleitten kauppa-alusten Toisaalta aluksen taktinen tehtävä ui- maamaalien tähystämiseen, ampuma- aluksia edes suunniteltu avomeritaiste- toimi rantakiinnityspaikoiltaan Osasto tuhoamiseksi Turku - Tukholma väyläs- vana rannikkotykistölinnakkeena eli suunnan ja etäisyyden määrittämiseen luihin. Panssarilaivataktiikka oli omittu 2/105/50 B valmistuivat, asennettiin ne Väinämöisen johtoaluksena jatkosodan töllä. monitorina ei edellyttänyt toimintaa sekä iskemien havaitsemiseen 6 metrin Ruotsista. Sitä korosti myös venäläinen näiden vanhojen tykkien laveteille. Ne sotatoimissa Suomenlahdella. avomerellä. Kummallakin aluksella oli pituinen optinen stereo-etäisyysmittari, monitorien käyttötapa. Panssarilaivoja muodostivatkin ”panssarilaivojen pää- Vielä jatkosodan lopulla nähtiin, miten keulassa ja perässä kaksi 254 mm:n joka sijaitsi aluksen 32 metriä korkeas- tuli maihinnousun torjunnassa käyttää tykistön” alusten suojatessaan merilii- Tänään laivatykistön tehtävät ovat siir- tärkeäksi vastustaja koki panssarilai- tykkiä 254/45-B2, joiden äärikantama sa tulenjohtotornissa. Horisontin taak- omin konein liikkuvina uivina rannikko- kennettä vihollisen ilmaiskuilta etenkin tyneet niitä tehokkaammille ohjusaseil- vojen tuhoamisen. Silloin Väinämöisen oli 32 km. Ampumatarvikkeina käytet- sekin tuli nähdä! Tulen johtamiseksi tykistölinnakkeina rantaviivan takaisen Turku – Tukholma väylällä sekä tukies- le. uskottiin tulleen Kotkaan, kun saksalai- tiin miina- ja panssarikranaatteja, joi- sisä- ja ulkoballistiset sekä maalin lii- saariston tarjoamasta suojasta tulitta- sa Helsingin ilmatorjuntaa ampumalla nen ilmatorjuntaristeilijä Niobe oli saa- den paino oli 225 kg. Ampumatarvik- ketekijät huomioivat tulenjohtolaitteet en. Tehtävää suorittaessaan tai muu- sulkuja. Ilmatorjuntatykistön tulenjoh- Panssarilaivojen ”Fleet in being” punut satamaan. Siihen kohdennettiin keet eivät sisältyneet vuoden 1927 lain oli sijoitettu aluksen tulenjohtotornin toin ankkurissa ollen voitiin alus myös tolaitteet asennettiin Hazemayer teh- -vaikutus vastustajan lentoaseen isku epätavan- edellyttämiin hankintoihin. Niitä ostettiin alle tankkikannelle. Ne oli suunnitellut varpata peräankkurillaan siten, että taan toimenpitein juuri ennen talviso- omaisen suurin voimin. Sitä ennakoi erikseen ennen talvisotaa. Tilanne oli saksalainen Hollantiin sijoitettu Haze- tulta voitiin antaa täyslaidallisina pää- taa. Voimakas murros tulenjohdossa Panssarilaivat tykistöaluksina sitoivat myös tiettävästi mittava harjoittelu
26 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa Pintasodankäynti Tykkiveneet
Peipsjärvellä. Näin massiivisella ja ilmavoimia sitovalla pommi- tuksella olisi vielä 16.7.1944 ollut varmaan tärkeimpiäkin kohteita.
Panssarilaivan aseiden tehos- ta kertonee myös se, että Neu- vostoliitto hyväksyi v. 1947 Väi- nämöisen Vyborgiksi nimettynä korvaaman puuttuvia saksalais- saatavia ja torjumaan mahdolli- sia maihinnousuja Suomenlah- den alueella.
Tämän päivän merivoimilla on myös ”fleet in being” -vaikutus, Tykkivene Turunmaa merivoimien vuosipäivänä 9.7.1970. Kuva: SA-kuva. joka liittyy hyökkäysten torjun- taan sekä meriliikenteen suojaa- miseen, kun aiemmat iskukyiset tykistöalukset ja miinanraivaajat on korvattu niitä tehokkaammilla Laivatykistön merkitys ohjusaluksilla ja miinanetsijöillä. merioperaatioissa Panssarilaiva Väinämöinen Suomenlahdella 1942. Panssarilaivat Eero Auvinen suojasivat talvisodassa meriliikennettä Turku - Tukholma väylällä, Komentaja evp ., valt .tri turvasivat alusten purkamisen ja lastauksen satamassa ja osallistuivat Laivatykistön rooli alkoi merkittävästi nousua laivatykistöllä. Viipurinlahdella Uusimaan ja Hämeenmaan ja Helsin- Turun kaupungin ilmapuolustukseen. Kuva: SA-kuva. vaikuttaa merisodankäyntiin 1500-lu- heinäkuun alussa 1944 suomalaiset gin Wärtsilän telakalla 1968 – 69 val- vulta alkaen. Purjelaiva-aikakaudella laivasto-osastot torjuivat laivatykistöllä mistuneiden tykkiveneiden Turunmaa laivatykistöä käytettiin pääosin laivo- venäläisten ylimenohyökkäystä ja sitä ja Karjala myötä. Ensin mainittujen jen välisiin meritaisteluihin ja meriros- tukevia rynnäkkölentoyksiköitä. Falk- pääaseina olivat kolme 100 mm lai- voukseen. Konealusten käyttöönoton landin sodassa vuonna 1982 Royal vatykkiä alusten suurimman nopeu- myötä takaaladattavien laivatykkien Navy käytti laivatykistöä maihinnousun den ollessa 28 solmua. Tykkiveneiden käyttöalue laajeni myös maa-maalien valmistelussa argentiinalaisten asemi- pääaseistuksena olivat yksi 120 mm ammuntaan. Tämän vaikutti siihen, en heikentämiseen. automaattitykki tulinopeuden ollessa että monet purjelaiva-aikakaudella 80 laukausta minuutissa. Tykkivenei- korkeiksi rakennetut linnakkeet me- Ensimmäisen maailmansodan myötä den suurin nopeus oli n. 33 solmua. nettivät merkityksensä. sota-aluksiin alkoi kohdistua lentoko- Kummallakin alustyypillä oli ilmator- neiden muodostama ilmauhka. Tämä junta-aseistuksena mm. kaksi 40 mm Merisodan historiassa on lukuisia esi- puolestaan pakotti aloittamaan laivaty- automaatti-ilmatorjuntatykkiä. Aluksilla merkkejä laivatykistön rooleista maa- kistön kehittämisen ilmatorjuntaa var- oli myös tulenjohtolaskimet jotka mah- operaatioiden tukemisesta. Tällaisia ten. 1960 -luvun lopulla laivatykistön dollistivat tykistön tarkan tulenjohdon ovat mm. Toisesta maailmansodas- rooli laajeni myös meritorjuntaohjusten niin merimaaleja, maamaaleja ja ilma- ta Yhdysvaltojen Tyynen valtameren torjuntaan. maaleja vastaan. saarien valtaamiseen liittyvät tais- telut ja Normandian maihinnousun Merivoimien laivatykistön Saattajat ja tykkiveneet edustivat mer- tukeminen. Jatkosodassa kesäkuun kehitys sodan jälkeen kittävää tykistöllistä tulivoimaa, jolla lopussa 1944 venäläiset tekivät Laa- voitiin muutamassa tunnissa muodos- Panssarilaiva Väinämöisen kaksoisilmatorjuntatykki Kenttäpiispa pitää hartaushetken panssarilaivan kannella tokalla Tuuloksen merikoukkauksen Sodanjälkeisen merivoimiemme laiva- taa rannikolla ja saaristossa tulenkäy- toimii. Kuva vuodelta 1941. Kuva: SA-kuva. vuonna 1941. kuva: SA-kuva. tyylisen maihinnousun suomalaisten tykistöllinen merkitys nousi uudestaan tön painopiste. selustaan. Venäläiset tukivat maihin- Neuvostoliitosta hankittujen saattajien Jatkuu sivulla 32
28 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 29 1978 1986 1995 2004 2020 Ilmatorjuntaohjus Laivaston aikajana ITO78 ITO86 ITO95 ITO04 ITOXX
Pintasodankäynti 1966 1985 2020 Pintatorjuntaohjus MTO66 MTO85 PTO2020
1920 1920 1930 1940 1964 1968 1970-luku 1980-luku 2000-luku 2020 Tykistö Obuhov 75/50 LT Bofors Bofors 40mm 100 56 53 LT Bofors 120mm 30mm kaksoistykki 23 M85 Bofors Bofors 40mm/XX 102/60 O 2/105/50B Madsen 20mm Bofors 40/70 automaattitykki AK-230v Bofors 57mm/70A 57mm/70Mk3 Bofors 2/254 mm Taisto-lk 1990-luku Bofors 40mm/70E Panssarilaivat Hurja-lk ja Saattajat Katanpää-lk Ilmarinen ja Väinämöinen Jymy-lk Hämeenmaa ja Hämeenmaa-lk AG louhi Moottoritykkivene Isku-lk Purunpää-lk Uusimaa Helsinki-lk 1992 2010-luku 1964 1930 Kuha-lk 1981 Saaristomeren Mod. Pansio-lk Rannikkolaivue Laivastolaki 1. raivaajaosasto Laivastolippue Rannikkolaivasto Hylje meripuolustusalue Mod. Hamina-lk Pohjanmaa-lk 1918 1928 1944 1961 1980 Halli 1998 2020-luku 2025 1918 Laivaston kehitys 100v 2018 2030+
Rannikkolaivasto 1952 1. Lippue 1957 Vartioveneet 1974 Pohjanmaa 1993 2015 Tykkiveneet Hämeenmaa, Suomen Joutsen Turun lippue R-lk Tuima-lk ja Saaristomeren Rannikkolaivasto Uusimaa, Vartiolaivat Turunmaa ja Panssarilaivat Kuha-lk Laivasto 2000 Karjala Vartioristeilijät Matti Kurki ja 1960 Sukellusveneet Hamina-lk Klas Horn, S1-S7 Torpedoveneet, M1, Moottoritykkiveneet 1990-luku sekä Moottoritorpeedoveneet 1 ja 2 Vasama ja Nuoli-lk Rauma-lk 1931 1940 Pansio-lk 2020 Sukellusveneentorjunta Vedenalainen Sukellusveneet Matti Kurki Syvyysraketinheitin/ Torpedo 47 SP31 Sukellusveneverkot Hedgehog Syvyyspommit Sodankäynti Torpedo 1935 1940 1943 1958 1983 2004 2016 Miinoitus
H/MS S/08 M/12 S/V 5 S/MA-35 S/40 S43-55 S58 PM83/1 PM04 PM16 Ma/13 jne. S/41 PM83/2 S/42 S/43 1939 1970 1980 1997 2012 Miinantorjunta RRR ja KRR MRK 3 MG MRK-41 Pluto AK-80 AK-97 Katanpää-luokan 30 Raivaus MRK-43 ROV MG-81 MG-97 AUV/ROV 31 MRK-45 Tykkiveneet Tykkiveneet
linetsintätutkaa käytettiin myös pinta- ponentteina olivat, ei prosessorit, vaan tykkivene pudotti tykistöllään useita maalien seurantaan. Tutkissa oli otettu transistorit, vastukset ja kondensaat- näistä yli 300 metriä sekunnissa nope- huomioon elektronisen sodankäynnin torit. Muistipiirit muodostuivat pienistä udella lentäneistä ohjuksista. vaikutukset. muutaman millimetrin halkaisijaa ole- vista ferriittirenkaista joidenka kunkin Tutkien mittaamien maalin paikkatie- lävitse kulki kolme johdinta: yksi muisti- tojen perusteella maalien liiketekijät tiedon syöttämiseen, yksi muistitiedon Markku Lehto, komentaja evp . sekä ampuma-arvot laskettiin auto- lukemiseen ja kolmas muistin nollaa- maattisesti Hollandse Signaalappa- miseen. HSA-laskin oli käytännössä Kirjoittaja on palvellut Tykkivene Tu- raten B.V:n (HSA ) tulenjohtolaskin. täysin immuuni ohjelmistoviruksille. runmaalla ja Karjalalla vuosina 1979 HSA laskin edusti ensimmäisiä 1960 – 1986 tulenjohtoupseerina, tykistöup- -luvun olevaa tekniikkaa, jossa las- Tykkiveneiden tykistöjärjestelmän te- seerina, keskusupseerina , I-upseerina kenta tehtiin digitaalisesti. Laskennan hokkuus osoitettiin mm. 1990 -luvulla sekä Tykkivene Turunmaan koeajo- suorittamiseksi laskimessa oli mm. jolloin käytöstä poistuvien meritorjun- päällikkönä. useampi sata piirikorttia, joissa kom- taohjusten ”loppuammunnassa” jolloin
Tykkiveneiden tykistöjärjestelmä putki oli suuren tulinopeuden takia nettiin peruskorjauksen jälkeen toinen vesijäähdytetty. Ilmatorjuntaa ja pinta- 23 mm kaksoislaivatykki ilmamaalien Tulenjohtopiano Alusten tykkikalusto muodostui 120 maalien lähitorjuntaa varten aluksessa lähitorjuntaa täydentämään. mm Bofors automaattitykistä jonka tu- oli kaksi 40 mm Bofors automaatti-il- linopeus oli 80 laukausta minuutissa matorjuntatykkiä, joiden tulinopeus oli Maalien havainnointi ja seuranta käyttivät painonappeja, rullapalloja ja (yksi laukaus alle yhden sekunnin). 240 laukausta minuutissa. Sekä 120 asetinpyöriä katsomatta niihin, samal- Yhdellä kerralla tykillä voitiin ampua mm tykki että 40 mm tykit olivat säh- Maalien havainnointia ja seurantaa la tavalla kuin pianon soittaja käyttää 48 laukausta, jonka jälkeen tykin lip- köhydraulisesti tulenjohtojärjestelmän varten aluksissa oli maalinetsintätutka koskettimia katseen ollessa nuoteissa. paat tuli täyttää uudestaan. Tykin kauko-ohjattavia. Tykkiveneille asen- sekä ilmamaalin seurantatutka. Maa- Tämä on merkittävä ero myöhempiin järjestelmiin, jossa käytettiin hipaisu- kytkimiä. Hipaisukytkimessä käyttäjä HSA järjestelmän EOS, Elektro-optinen joutuu siirtämään katseensa kytki- 40 mm Bofors 2 kpl 23 mm HSAmaalinetsintä järjestelmän- ja 40 mm Bofors EOS,maalin Elektro seuranta-optinen- 120 mm Bofors meen. automaattitykit, 2kaksoislaiva kpl 23 mm- maalinetsintäIlmamaalin seuranta- ja - OGR 69 optinen automaattitykit, maalinkamera seuranta ja laser-- automaattitykki,120 mm Bofors 240/300 ls/min tykkiä,kaksoislaiva - Ilmamaalintutkien-antennien seuranta - OGRtulenjohtosuuntain 69 optinen kameraetäisyyden ja laser mittain- 80automaattitykki, ls/min Markku Lehto, komentaja evp . 240/300 ls/min tykkiä,2 x 1200 ls/min tutkien-antennien tulenjohtosuuntain etäisyyden mittain sääsuojakupu 80 ls/min 2 x 1200 ls/min sääsuojakupu
HSA-tulenjohtolaiteen käyttäminen malla), maalien etsinnän ja seurannan muistutti pianon soittamista. Kosket- PPI-näyttö (iso näyttö keskellä) ja timina olivat käyttöpaneelissa olevat merimaaliammunnassa käytettävä B- painonapit, rullapallot ja pyörivät ase- näyttö (oikealla). Tulenjohtolaitteella tinpyörät. ”Nuotteina” olivat ilmamaa- toimineet ilma- ja pintatulenjohtajat Merivoimien tuli ja liike 1990 -luvulla: 33 solmun nopeudella taisteluvalmiina kulkevan lien seurantatutkan A-näyttö (vasem- pitivät katseensa tutkien näytöissä ja Merivoimienperuskorjatun tuli Tykkivene ja liike 1990 Karjalan -luvulla: tykistöjärjestelmän 33 solmun nopeudella pääkomponentteja. taisteluvalmiina kulkevan peruskorjatun Tykkivene Karjalan tykistöjärjestelmän pääkomponentteja.
32 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 33 Alusten teknisiä ominaisuuksia: valvontatutka Fut-V, merenkulkututka Saattajat (Tiedot MerivE 1977 ja Harri Tielinen Neptun-M, tulenjohtotutka Jakor, 2018) Aseistus: tykit: 3 x 100 mm, 2 x 40 mm, Mitat: 90 x 10 x 2,7 metriä 1 x 2/30 mm, torpedot: 3 x 53 cm tor- Uppouma: 950 tonnia pedoputkiryhmä, sukellusveneentorjunta: syvyysammusheitin ”Siili”, 4 syvyyspom- Saattajat Uusimaa ja Hämeenmaa Koneisto: höyryturbiini, 2 x 12500 hv minheitintä ja sp-pudottimet. Nopeus: 28 solmua Sisäohjaamo, 100 mm tykkien kilvet ja Laivastomme kehittämiseksi laa- Riiassa, silloisessa Neuvosto-Latvias- dettiin kahteen 40/70 Bofors -tykkiin, Miehistö: 150 miestä dittiin vuonna 1959 H-ohjelma, konetilojen suojaukset olivat 7-8 mm:n sa. lisättiin keulaan neuvostovalmisteinen Sensorit: kaikumittain Pegas-2 jossa oli neljä vartiolaivaksi luo- 30 mm:n kaksoistykki AK-230. Lisäksi panssarilevyä. kiteltua alusta. Niillä tarkoitettiin Alukset haettiin Tallinnasta Suomeen lisättiin laivastolla käytössä olevat ko- pintatorjuntaan soveltuvia tykistö- alkukesällä 1964. Suomalaiset nimen- timaiset lähiradiot, vaihdettiin diesel- aluksia. sä ne saivat vuonna 1918 rakennettu- generaattorit länsimaisiin ja vaihdettiin jen tykkiveneidemme mukaan. miinakiskot kotimaisiin. perusrakenteeltaan samanlainen kuin vaurioita. Kuitenkin aluksilla vioista ai- Saattajista ei enää ole jäljellä kuin joi- Kun 1960-luvun alussa ilmeni mah- Neuvostoliitossa rakennettujen T-54 heutuneiden satamapäivien määrä oli takin yksittäisiä esineitä. Saattaja Uu- dollisuus nk. tavaraluottosopimuksen Saattajien muutokset Suomessa Saattajien palvelus laivastossamme -panssarivaunujen tykki. Saattajalaivu- hyvinkin pieni, sillä alusten konemes- simaan pallomainen keskustähtäin on puitteissa ostaa Neuvostoliitosta kak- eessa palvelleet kiittävät tykkiä ”mel- tarit korjasivat itse syntyneet viat. upotettuna Pansion aallonmurtajaan. si Riga-luokan (Nato-nimike) alusta, Aluksien varustukseen ei vastaanot- Uusimaa ja Hämeenmaa muodosti- kein häkellyttävän” tarkaksi. Samasta päätettiin toteuttaa hankinta. Alukset tovaiheessa voitu vaikuttaa, ne toi- vat Saattajalaivueen. Saattajat olivat tykistä kehitettiin rannikkotykistöllem- Alusten viimeiset vuodet Ye-kom evp Visa Auvinen rakennettiin Kaliningradissa Jantar-te- mitettiin Suomelle neuvostolaivaston laivastomme tykistöaluksia, pintator- me tornitykki, jota kiitettiin samoilla lakalla. Suomeen päätyneistä aluksis- standardien mukaisina kaikkine vara- junta-aluksia. Niiden 100 mm:n pää- mainesanoilla. Saattaja Uusimaa romutettiin vuonna ta valmistui ensin Filin vuonna 1954, osineen. Suomessa vuosien mittaan tykistön kantama oli 21 km. Tykki oli 1981. Romuttamisessa Teijon tela- Lähteet: joka Suomessa nimettiin Uusimaaksi. saattajiin tehtiin muun muassa seu- Kummallakin aluksella oli upseerimes- kalla oli pulmana polttoainesäiliöiden SKR-69 valmistui 1957 ja sai Suomes- raavia muutoksia: merenkulkututka sissä piano. Kun tavallisesti varotaan tyhjennys aluksilla käytetystä tavan- Laivasto 1918-1968 sa nimen Hämeenmaa. Samanlaisia Neptun vaihdettiin Deccaan, pelastus- virityksen takia pianon kolistelua esi- omaista jähmeämmästä polttoöljystä. Leijonalippu Merellä aluksia rakennettiin Neuvostoliitossa lautat vaihdettiin, miehistön asuintilat merkiksi sitä siirrettäessä, saattajan Se tapahtui polttamalla – ehkä sellai- Arto Tarvonen, kom evp, Rannikon kaikkiaan 68. uusittiin, 37 mm:n kaksoistykit vaih- pianosta noin viiden metrin päässä oli seen ratkaisuun ei nykyään päädyt- Puolustaja 1/2009 100 mm:n tykki – pianon viritys olikin täisi. Saattaja Hämeenmaa muutettiin Harri Tielinen, kom evp, haastattelu Neuvostolaivastossa alukset luoki- tavallisesti pielessä. miinalaivaksi, jolloin muun muassa tor- 27.8.2018 teltiin vartiolaivoiksi ja erään tiedon pedopatteri poistettiin. Siinä tehtäväs- Ulla Pursiheimo, professori emerita, mukaan ne olivat palveluksessa Tyy- Saattajilla oli usein erilaisia koneis- sä se palveli romuttamiseensa saakka haastattelu 28.8.2018 nenmeren laivastossa. Ennen luovut- toon, lähinnä höyryputkistoon, liittyviä vuonna 1985. Kirjoittajan omat muistikuvat tamista Suomelle ne peruskorjattiin
Miinalaiva Hämeenmaa saapumassa Skinnarvikiin. Aluksen perällä näkyy miinalasti. Keulaan Suomessa lisätty 30 mm:n kaksoistykki on näkyvällä paikalla. Kuva: Visa Auvinen.
34 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 35 Saattajat Moottoritorpedoveneet
yksi harjoitustorpedo, jonka kärki oli Saattaja Uusimaa täydessä vauhdis- täytetty vedellä ja maalattu raikkaan sa noin v. 1965. Tavallisesti aluksen punaisella sekä keltaisella värillä. Täy- koneet eivät savuttaneet paljoakaan. den patterin ampumisen muistan ker- Suomen merivoimien Kuva: Visa Auvinen. ran tapahtuneen. Ammunnan sujuivat hyvin, mutta torpedon käyttäytyminen moottori- ei aina ollut luotettavaa, kun sitä haet- tiin pois. Torpedo saattoi käynnistyä ja lähteä tulemaan kohti alusta. Kerran- torpedoveneet kin painettiin sillalla telegrammit poh- jaan täyden vauhdin saamiseksi sekä suoritettiin mutkailua torpedon seura- tessa alusta. Tapaus päättyi kuitenkin onnellisesti. Huhut kertoivat president- ti Kekkoselle suoritetusta torpedoam- munnasta Airistolla, jolloin torpedo olisi noussut Airismaan perunapellolle. Torpedoammuntoihin liittyi myös usein sukellusveneentorjuntaharjoitukset ja syvyyspommitukset, jolloin aluksen henkilöstölle annettiin vessojen käyttö- kielto mahdollisen kalasaaliin ylösnos- Kokemuksia saattajalta tamiseksi puhtaana aluksen kyljestä. Vuonna 1976 valmistuttuani Merisota- Tehtävät etenivät tykistöupseerin roo- saattoi antaa Bobof, joka teleteknikko- Saattajan höyrykoneistoon tutustumi- koulusta sain ensimmäiseksi palvelus- liin ja kolme 100-millistä tykkiä toimi jen sanastossa tarkoitti järjestelmässä nen vaati mukanaoloa pataruumas- Moottoritorpedovene Vinha vauhdissa kesällä 1941. Kuva Sotamuseo. paikaksi saattajan. Alus tarjosi pinta- ja moitteettomasti 40-millisten Boforsi- olevaa häiriötä. Löytyipä kerran häiriöi- sa ja höyrykoneen käyttäjän kirjan ilmatorjuntaan sekä laivapalvelukseen en ja 20-millisten Madsenien ohella. denaiheuttajaksi naulakin varusmies- suorittamista. Samalla tuli suoritettua Moottoritorpedovene kehittyi ensim- Ensimmäiset kaksi moottoritorpedo- monipuolisia tehtäviä nuorelle upsee- Täyslaidallisten ampuminen oli tykis- ten johtosarjaan laittamana. Oman moottorikonekirjakin. Päällikkö an- mäisen maailmansodan aikana italia- venettä hankittiin Italiasta Orlandon rille. Aluksen runko osoittautui meren- tön voimannäyttöä. Usein ammunto- mielenkiintoisen osan antoivat harjoi- toi normaalisti käskyn telegrammien laisten ja englantilaisten ajatuksesta veistämöltä Livornosta. Nämä veneet, käynnissä erittäin vakaaksi ja mah- jen aikana seurattiin kuparin kertymis- tukset Satakunnan Lennoston kans- asennosta esimerkiksi eteen puoli, hyökätä vihollisen satamiin ja tukikoh- MTV 1 ja MTV 2, olivat 1920-luvun dollisti useiden lähinnä tykistöllisten tä tykinputkiin tulkkia niissä kuljettaen sa Selkämerellä. Fougat suorittivat mutta sillalla pienillä vipukellon soitoil- tiin. Pienikokoisen ja matalakulkuisen alussa tärkeitä torpedokoulutuksessa. harjoitusten läpiviennin vaativissakin ja lepoajoilla käytettiin liuotusnesteitä hyökkäyksiä aluksia vastaan ja koko la pystyi konepäällikön kanssa sopi- moottoriveneen arveltiin kykenevän Ne kuvasivat myös 1920-luvun takti- sääolosuhteissa. Aluksen suuri varus- tykinputkia avartamaan. Ammuntajär- tykistöjärjestelmän henkilöstöä grillat- malla kierroksia nostamaan huomatta- tunkeutumaan huomaamatta miinasul- sissa harjoituksissa isompia torpedo- miesmäärä, noin 160, oli läpileikkaus jestelmä oli jatkuvan huollon alaisena tiin useita päiviä. Näiden harjoituksien vastikin nopeuden noustessa samalla kujen yli. Sotakokemukset myös osoit- veneosastoja. Vuonna 1936 ne saivat silloisesta yhteiskunnasta. teknikkojen toimesta ja salli myös käsi- myötä keulaan lisättiin 30-millinen syy- tuntuvasti. Allekirjoittanutkin tätä sil- tivat suunnitelman toimivaksi. nimet Sisu ja Hurja. säädöllä mm. ilma-ammunnoissa tulen läksi ristitty tykki katvetta poistamaan. loin tällöin käytti. Koneiston viiveiden Nuori upseeri aloitti tykistöpuolella tu- korjaamisen, jolloin esimerkiksi kerran 100- ja 40-millisten rajoittimet eivät tuntemisella oli suuri merkitys laituriin Suomessa moottoritorpedoveneitä Moottoritorpedoveneille ei ollut omia lenjohtajan tehtävässä hyvin ylhäällä tykkiveneen kanssa ammuttaessa mahdollistaneet keulasta matalalla ta- tultaessa, jolloin ison aluksen oli lii- suunniteltiin käytettäväksi maihinnou- toimintaohjeita vielä 1920-luvulla. olevassa vakautetussa tulenjohtopal- saattaja pudotti ilmavoimien pussin. pahtuvan ilmahyökkäyksen torjumista. kuttava rivakasti ohjailun mahdollista- sun torjunnassa. Moottoritorpedove- Kaikissa tuolloin laadituissa laivasto- lossa. Etäisyysmittarilla maalit tulivat Saattaja toimi myös usein kadettien Harjoituksiin liittyi myös mahdollisuus miseksi sekä tuulen eliminoimiseksi. neet olisivat viimeinen puolustuslinja suunnitelmissa esitettiin 30-48 veneen hyvin näkyviin. Testinä nuoren up- ammuntojen lavettina tykistöupseerin istua Fougan takapenkillä ja kokea Normaalisti Pansiossa kiinnitettiin keu- saaristoon edenneitä vihollisen tykistö- määriä. Esitykset perustuivat italia- seerin luonteen lujuudelle käytettiin opettaessa myös ammunnan iske- G-voimien rutistusta kasvoilla Fougan la poijuun ja perä laituriin. Saattajista aluksia vastaan. Yllätyshyökkäykseen laisten käytäntöön, jossa 10 venettä usein vakauden poisottamista aluksen mäkeskipisteen laskennallista osuut- hyökätessä aluksia vastaan usein au- jäi mieleen merenkulku- ja I-upseerin olisi pyritty yhteistoiminnassa omien muodosti osaston. Varhaisimmissa keinuessa. Tällöin pallo nyrjähti tapin ta sekä korjauksia millimetripaperilla ringosta. Taisi joillakin mukana olleil- sekä päällikön tehtävien kautta suori- tykistöalusten kanssa. Moottoritorpe- suunnitelmissa kolmesta 10 veneen päässä kallelleen ja riippuen pallon meri- ja maa-ammunnoissa. la jäädä kasvomaskeihin muuta kuin tuskykyinen taistelualus aikalaisiinsa doveneiden laskettiin ehtivän 3¬–5 ryhmästä yksi olisi jaettu Laatokal- suunnasta alla oli useinkin vain pelk- hengitysilmaa. verrattuna. mpk:n päähän vihollisesta ja voivan le, Saimaalle ja Päijänteelle ja kaksi kää merta ja poistuminen pallosta oli Tulenjohdolle haasteita antoi usein laukaista torpedonsa 6-10 minuuttia Suomenlahdelle sekä länteen. Myö- melkein mahdotonta. Merisairauden liiankin lyhyet ampumaetäisyydet, Itselleni osoitettu torpedoupseerin sen jälkeen. Menestyksestä ei elätelty hemmissä suunnitelmissa ryhmiä oli ilmenemiseen tämä pallo toimi myös jolloin laaka lentorata aiheutti pitkiä tehtävä oli erityinen saattajan roolis- Kommodori evp Hannu Taskinen harhakuvitelmia ja tappioiden arvioitiin siroteltu Suomenlahden rannikolle hyvänä testinä. poikkeamia. Joskus poikkeamiin syyn sa. Yleensä patterista ammuttiin vain olevan raskaita. Utöhön asti saaristovyöhykkeen rikko-
36 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 37 Moottoritorpedovene Viima ajaa Viipurinlahdella kesällä 1943. Viima oli Koivistolla sotasaaliiksi saatu Neuvos- toliiton laivaston G5-tyypin moottoritorpedovene TKA-64. Kuva: SA-kuva
Moottoritorpedoveneiden herkkiä nopeakäyntisiä moottoreita Taisto 3 eli Tyrsky on nähtävissä entisöitynä Forum Mari- pyrittiin säästämään. Tämän takia veneet usein hinattiin har- numin venekatoksessa. Kuva: Forum Marinum. joitusalueelle. Kuvassa moottoritorpedoveneet hinauksessa 1930-luvun alussa. Takimmaisena kuvassa Thornycroft -tyyppisiä veneitä ja etualalla MTV 1 ja MTV 2.
naisuuden vuoksi. Suunniteltiin myös neillä koulutettaisiin henkilökuntaa ja Sodan alkaessa Euroopassa syys- veneryhmien sijoittamista tarvittaessa perehdyttäisiin taktiikkaan ja tekniik- kuussa 1939 varauduttiin hankintojen Thornycroft-veneet Syöksy ja Vinha huoltokuljetuksia vastaan. 2. Mootto- mukana torjuntataisteluissa Viipurin- Turun saaristoon ja Pohjanlahdelle. kaan. Kriisiaikana veneitä oli tarkoitus peruuntumiseen. Neuvostoliiton hyök- sekä sotasaalisvene Viima onnistuivat ritorpedovenelaivueeseen kuuluivat lahdella kesä- ja heinäkuussa. Laivu- Petsamon puolustamisessa mootto- hankkia lisää. Ajatus oli merivoimissa käys Suomeen tehosti hankintaponnis- upottamaan neuvostoliittolaisen tykki- pienemmät Hurja-luokan veneet, ne etta säästettiin, jotta se olisi toiminta- ritorpedoveneillä olisi ollut keskeinen vallitseva 1930-luvun puoliväliin asti, teluja. Maaliskuussa 1940 Bagliettolta vene Krasnoje Znamjan. Käytännössä toimivat lähinnä miinanlaskutehtävissä kykyinen mahdollisen maihinnousun rooli. jolloin ensivaiheessa suunniteltiin Italiasta onnistuttiin tilaamaan viisi ve- tästä onnistumisesta Jouko Pirhonen, itäisellä Suomenlahdella. varalta. vartiomoottoriveneiden aseistamista nettä. Higginsin veistämöllä New Or- Kaarlo Kajatsalo ja Toimi Ovaskainen Venemalleja tutkittiin ja tarjouksia moottoritorpedoveneiksi. leansissa rakennettiin 12 PT-tyyppistä nimitettiin Mannerheim –ristin ritareik- Veneet toimivat pääasiassa yöllä. Lai- Rauhansopimuksessa oli lähinnä län- saatiin ulkomaisilta sekä kotimaisilta venettä, mutta niitä ei saatu kuljetettua si. vue oli partioalueella etsimässä vihol- sivaltojen aloitteesta erilaisia asera- valmistajilta. Porvoon veneveistämöl- Vuonna 1928 moottoritorpedoveneet Suomeen. Italiasta ja Ruotsista hankit- lissaattueita lähes joka yö. Saattueissa joituksia hävinneille valtioille. Moot- lä rakennettiin vuonna 1926 koeve- sijoitettiin torpedolaivueeseen, joka tiin Isotta Fraschini -moottoreita. Tämä Suomen laivasto sai vuonna 1943 liikennöivät pienet hinaajat ja proomut toritorpedoveneet ja sukellusveneet ne MTV-3, joka sai 1936 nimen Isku. laajennettiin vuonna 1932 torpedo- ja mahdollisti veneiden valmistamisen käyttöönsä kaikkiaan 15 uutta moot- olivat huonoja maaleja kalliille torpe- kiellettiin. Tilanne oli Suomen kannal- Eduskunnan vuonna 1927 hyväksy- sukellusvenelaivueeksi. Kesäkuussa kotimaassa. Turun Veneveistämön toritorpedovenettä. Italiasta saapui doille. Siksi hyökkäyksissä käytettiin ta hankala, koska uusimmat hankitut män laivastolain tilausvaltuuksiin si- 1933 meripuolustus nimettiin Merivoi- pääsuunnittelija Jarl Lindblom muok- vuonna 1940 viisi venettä, jotka nimet- vanhoja, Venäjän laivaston jättämiä alukset olivat juuri moottoritorpedove- sältyi neljä moottoritorpedovenettä. miksi ja esikunta vaihtui Merivoimien kasi italialaisten esikuvien perusteella tiin Hurja-luokaksi. Turun Veneveis- T/12 -mallisia torpedoja. Hyökkäys- neitä. Kaksi Taisto -luokan venettä val- Vaatimuksista tärkeimpänä pidettiin 40 esikunnaksi. Mtv-ryhmä liitettiin Miina- oman venetyypin, Taisto -luokan. tämöltä valmistui kuusi Taisto-luokan tapana oli ”hiipiä” risteilymoottoreilla mistui vielä sodan päätyttyä. Rajoituk- solmun miniminopeutta. Hankinnoissa ja vartiolaivueeeseen (MiVLv). venettä ja Italian laivastolta ostettiin lähelle saattuetta ja välttää sivustoja sia pystyttiin kiertämään muuttamalla päädyttiin englantilaisen John I. Thor- Talvisodassa moottoritorpedovenei- edellisenä kesänä Laatokalla operoi- vartioivat vihollisalukset. Torpedot am- veneet moottoritykkiveneiksi. Sodan nycroft & Co. Ltd:n 55 jalan Coastal Merivoimien perushankintoja valmis- den toiminta jäi lyhyeksi. Jatkosodan neet neljä MAS 500 -sarjan venettä, muttiin hyvin läheltä, vain 600–1000 aikana hankitut moottoritorpedoveneet Motor Boat -porraspohjaveneeseen. tellut vuosien 1938-1939 komitea alkuvaiheessa vanhoilla veneillä toi- jotka nimitettiin Jymy-luokaksi. Veneis- metrin etäisyydeltä. 1. Moottoritorpe- palvelivat 1960-luvulle saakka, jolloin Thornycroftin Englannissa mallikap- päätyi 14 moottoritorpedoveneeseen. mittiin aktiivisesti. Osa vartiomoot- tä muodostettiin kesällä 1943 kaksi lai- dovenelaivue upotti syksyn 1943 ai- ne korvattiin uusilla Vasama- ja Nuoli paleiksi valmistamat veneet MTV 4 ja Ns. Torpedo- ja moottoritorpedovene- toriveneistä varustettiin tilapäisesti vuetta. Taisto-luokan veneet kuuluivat kana muutamia proomuja ja hinaajia. -luokan moottoritykkiveneillä. Torpe- MTV 5, myöhemmin Syöksy ja Nuoli, komissioni esitti kahden kokoluokan moottoritorpedoveneiksi. Vuonna kapteeniluutnantti Jouko Pirhosen ko- Talveksi moottoritorpedoveneet vietiin doasetta ei sinänsä kielletty, joten tor- tulivat käyttöön vuonna 1928. Turussa veneiden hankkimista. Se asetti ita- 1941 saatiin sotasaaliiksi kolme neu- mentamaan 1. Moottoritorpedovene- Suomenlinnaan ja Pansioon. pedot varastoitiin ja torpedokoulutusta ja Porvoossa rakennetut veneet MTV lialaisen Cantieri Baglietton etusijalle vostoliittolaista venettä. Merkittävin laivueeseen. Laivueen tukikohta oli jatkettiin. 6 ja MTV 7 (Vinha ja Raju) tulivat pal- veneiden suuren nopeuden vuoksi. moottoritorpedoveneiden operaatio Uuraan satamassa Viipurinlahdella. Purjehduskauden 1944 alussa paino- velukseen vuotta myöhemmin. Komissioni ehdotti tilauksen jakamista oli hyökkäys Lavansaaren satamaan Laivue partioi Suomenlahden itäosas- piste siirtyi neuvostoliittolaisten moot- italialaisen Baglietton ja englantilaisen marraskuussa 1942. Jouko Pirhosen sa ja hyökkäsi Neuvostoliiton hallus- toritorpedoveneiden syöksyjen torjun- Mikko Meronen Ajatuksena oli, että hankittavilla ve- Vosperin kesken. komentamat kolme venettä, vanhat sa olevien Lavansaaren ja Seiskarin taan. 1. Moottoritorpedovenelaivue oli Tutkija, Forum Marinum
38 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 39 Nuoli-luokka
Nuoli 5-8 1962, Nuoli 9 1963, kolmas minen lasikuitumuovilla. Tällä pyrittiin an aluksen käsittelystä. Nuoli -luokan sarja Nuoli 10-12 1964 ja Nuoli 13 vie- helpottamaan rungon huoltoa, suojaa- moottoritykkiveneet tulivat palvelusai- lä 1966. maan sitä myöhäissyksyn jääriitevau- kanaan tutuiksi myös monille varus- Nuoli-luokan rioilta sekä estämään aluksen painon miehille ja reserviläisille. Kahden ensimmäisen sarjan veneissä lisääntyminen vettymisen vuoksi. La- oli jonkin verran ongelmia, mutta myö- sikuitukuori ei kuitenkaan vastannut Kuusi hyväkuntoisinta venettä perus- moottoritykkiveneet hempiin sarjoihin pystyttiin tekemään odotuksia ja se poistettiin kaikista ve- korjattiin vuosina 1979-1980 ja loput parannuksia. Neuvostoliittolaisissa neistä 1970-luvun alussa. jäivät reserviin ja ne poistettiin sitä mu- M50 meridieseleissä oli alkuvaihees- kaa kun uudet nopeat vartioveneet val- Moottoritorpedoveneet oli periaattees- suunnitelmissa veneiden sota-ajan sama 1 ja Vasama 2. Englantilainen sa jonkin verran ongelmia, suuri kon- Nuoli -luokan aluksilla oli useita erilai- mistuivat 1980-luvun alussa. Viimeiset sa rauhansopimuksen mukaan kiel- aseistuksena vaikka niitä ei rauhanso- merikelpoinen venetyyppi koettiin hy- emäärä kuitenkin mahdollisti koneiden sia aseistusvaihtoehtoja. Pääaseina peruskorjatut Nuoli –luokan veneet oli- letty ja ne oli muutettu moottoritykki- pimuksen takia veneisiin normaalisti väksi ja veneitä suunniteltiin hankitta- vaihtamisen. Korjausten jälkeen ko- olivat 40 mm Bofors ja 20 mm Madsen vat käytössä vielä 1990-luvun alussa. veneiksi. Jo sodan aikana oli todettu asennettu. Pienimuotoisesti torpedo- vaksi lisää. neet toimivat luotettavasti. Veneiden tykit. Viimeisinä käyttövuosina joihin- Suurin osa näistä veneistä päätyi sivii- tarve järeämmälle tykistöaseistukselle. toimintaa kuitenkin harjoiteltiin salas- ominaisuudet jäivät hieman vaadi- kin veneisiin asennettiin 23 mm Sergei liomistukseen huvi- ja charterkäyttöön. Sodanaikaisten Taisto- ja Jymy -luo- sa. Neuvostoliiton kanssa tehtyjen kaup- tuista, mutta veneet suoriutuivat niille tykki. Nuoli -luokalla kokeiltiin myös Forum Marinumissa esillä oleva Nuoli kan veneiden torpedoaseistus sekä 20 pasopimusten kautta merivoimat asetetuista tehtävistä varsin hyvin. kevyiden ilmatorjuntaohjusten käyttöä. 8 on ollut käytössä viimeksi vuonna mm:n Madsen tykit korvattiin 40 mm:n Sodan aikana hankittujen moottori- hankki lähes sata M50 meridiesel- Niiden käyttö oli erittäin monipuolista. Aluksiin voitiin asentaa miinanpudotti- 1990, jonka jälkeen se oli kestosäily- Bofors konetykeillä. Ajatuksena oli että torpedoveneiden korvaamista alettiin moottoria. Näiden moottoreiden eh- Ne soveltuivat moottoritykkiveneroolin met lieriömiinoja varten tai miinakisko tyksessä. Alus museoitiin Sotamuseon alukset voisivat toimia tukena saaristo- suunnitella 1950-luvun lopulla. Torpe- doilla kehitettiin 1960-luvun alussa uusi ohella taktisiksi miinoittajiksi, tiedus- ankkuroitavia miinoja varten. Periaat- päätöksellä vuonna 1996. Moottorityk- taisteluissa. doalaa kehitettiin ja 1960-luvun alussa moottoritykkivenetyyppi. Uudet Nuoli telutehtäviin, vartioveneiksi ja moniin teessa aluksiin voitiin asentaa myös kivene Nuoli 8 tuli Forum Marinumiin aloitettiin hanke omien sähkötorpedo- -luokan moottoritykkiveneet raken- muihin tehtäviin, jopa öljyntorjuntaan. torpedoheittimet, vaikka torpedove- vuonna 2007. Venettä on kunnostettu Torpedoase ei sinänsä ollut sopimus- jen valmistamiseksi. nettiin Turussa Oy Laivateollisuuden neet olivat Suomelta rauhansopimuk- Forum Marinumin, Merivoimien mate- ten mukaan kielletty ja ensi vaihees- telakalla. Veneiden pohjaratkaisuksi Runko on rakennettu ristiinlaminoi- sen mukaan kiellettyjä. riaalilaitoksen ja Saaristomeren meri- sa torpedot sekä heittimet varastoitiin. Englannista ostettiin ensin kaksi Dark valittiin syvä V-pohja käyttäen esiku- dusta mahongista liimapuukaarille. puolustusalueen toimesta. Kuitenkin jo 1950-luvulla torpedoaset- -luokan nopeaa vartio-/moottoritorpe- vana aiemmin Englannista hankittuja Runkorakennetta vahvistettiin alumii- Nuoli -luokan moottoritykkiveneillä oli ta alettiin kehittää uudelleen ja moot- dovenettä, jotka varustettiin mootto- Vasama -luokan moottoritykkiveneitä. nilla. Erikoisratkaisuna Nuoli-luokan suuri merkitys koulutuksessa. Veneil- Mikko Meronen toritykkiveneiden roolia moottoritor- ritykkiveneiksi ja ne saivat nimet Va- Veneet rakennettiin useana sarjana. veneissä oli sen puurungon suojaa- lä palvelleet saivat kokemusta nope- Tutkija, Forum Marinum pedoveneinä elvytettiin. Vanhoihin Telakkateollisuuden työllistämistarpei- moottoritorpedoveneisiin asennettiin den takia ei tehty prototyyppivenettä konetykkien tilalle tutkat ja harjoiteltiin vaan aloitettiin heti ensimmäisen sar- tutkan avulla suoritettavia torpedo- jan valmistaminen. Ensimmäinen sarja hyökkäyksiä. Torpedot olivat edelleen Nuoli 1-4 valmistui 1961, toinen sarja
40 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 41 Torpedot Torpedoaseen kehitys merivoimissa 1900-luvulla
Torpedoon kiinnitetään etuosa räjähdysaineineen. Torpedoja lastataan Kotkassa kesäkuussa 1941. Lahdenpohja 1942. Kuva: SA-kuva. Kuva: SA-kuva.
merivoimien taistelu saariston ulko- oli tarvittaessa käytettävissään kaksi Projekti ajautuu vaikeuksiin puolelle. Sen vuoksi merivoimien lai- torpedotäyttöä. Muutoin torpedoja oli- vanrakennusohjelmiin sisältyi 1950-lu- si voitu luovuttaa ainoastaan yhteen Varsin nopeasti käynnistyneestä pro- vun alkupuolelta lähtien 1–2 laivueen hyökkäykseen. jektista huolimatta sähkötorpedon verran moottoritykkiveneitä. Niistä ai- kehitystyö ajautui vaikeuksiin proto- nakin osa oli suunniteltu aseistettavan Ajatus kotimaisesta torpedosta tyyppikokeiden alkuvaiheessa. Vä- kriisitilanteessa torpedoilla. syntyy himmäisvaatimukset täyttänyt viiden torpedon koesarja tilattiin Valmet Hankinnat käynnistyvät Merivoimissa oli ryhdytty selvittämään OY:ltä marraskuussa 1971 ja niiden kotimaisen sähkötorpedon valmistus- koeammuntavaihe toteutettiin vuosina Valtaosa merivoimien käyttöön jatko- mahdollisuuksia samanaikaisesti, kun 1972–1973. Vielä tuolloin näytti siltä, Vartiomoottoriveneen torpedo. Kuva sotasatamasta Helsingistä vuodelta 1941. Kuva: SA-kuva. sodan jälkeen jääneistä torpedoista Ison-Britannian kanssa käytiin kaup- että sähkötorpedon sarjatuotanto voi- alkoi olla 1950-luvun alkupuolella van- paneuvotteluita. Ajatus torpedojen val- taisiin aloittaa vuoden 1974 kuluessa. Torpedosta tuli tykistön ja merimiino- pien perusteella. Moottoritorpedove- silloin, kun Suomi liittyisi Yhdistynei- hentuneita, koska niiden rakenteel- mistamisesta Suomessa ei ollut uusi, jen ohella yksi merivoimien pääaseis- neiden taktiikka ja taistelutekniikka ke- den kansakuntien jäseneksi. Konety- liset ja tekniset ratkaisut oli kehitetty sillä kotimaisen torpedotehtaan perus- Sarjatuotantokelpoista ja toiminta- ta heti itsenäistymisen jälkeen. Suo- hittyivät puolestaan jatkosodan aikana kistöllä aseistetut entiset moottoritor- 1930-luvulla. Sen vuoksi merivoimat tamista ja torpedon rakentamista oli varmaa torpedoa ei kuitenkaan saatu meen oli jäänyt vuonna 1918 Venäjän saatujen sotakokemusten ja Saksan pedoveneet varauduttiin aseistamaan pyrki hankimaan vuodesta 1955 lähti- pohdittu jo välirauhan aikana. Suunni- kehitettyä ja koko projekti lopetettiin keisarillisen laivaston käytössä olleita merivoimiin tehtyjen opintomatkojen torpedoilla tarvittaessa myös aiemmin. en sodanajan tarpeisiin yli kolmesataa telmaa kotimaisen torpedotuotannon 1980-luvun alussa amiraali Jan Klen- torpedoja, joten materiaaliset edel- ansiosta. Rauhansopimuksen rajoitusten rikko- torpedoa. Tarvittavien torpedojen lu- käynnistämisestä oli valmistauduttu bergin päätöksellä. 20 vuotta kestänyt lytykset torpedoalan perustamiselle minen olisi kuitenkin edellyttänyt sel- kumäärä oli määritetty moottoritorpe- esittelemään hallitukselle toukokuus- kehitystyö osoittautui liian pitkäksi, ja olivat olemassa. Taktinen osaaminen Osaamista ylläpidetään keää sodan uhkaa. doveneiden jatkosodan aikana toteu- sa 1941, mutta asiaa ei tuolloin otettu aika ajoi pinta-alusten torjuntaan tar- hankittiin 1920- ja 1930-luvun aikana rajoituksista huolimatta tuneen torpedokulutuksen perusteella. valtioneuvoston käsittelyyn. koitettujen torpedojen ohitse. Tuima- ja Länsi-Euroopan suurista merivaltiois- Valmiudet torpedoalan ylläpidolle ja Helsinki-luokan ohjusveneiden hankin- ta sekä Ruotsista, kun ensimmäisen Torpedot säilyttivät asemansa laivas- maltilliselle kehittämiselle olivat soti- Ensimmäiset uudet torpedot päätettiin Vanhentuneita höyrytorpedoja kevy- tojen myötä pintamaalien tuhoamiseen maailmansodan torpedoasetta ja su- ton pääaseena jatkosodan päätyttyä, en jälkeen hyvät. Henkilöstö oli saa- hankkia ulkomailta, sillä kotimaisen emmille sähkötorpedoille oli huutava tarkoitetuilla torpedoilla ei ollut enää kellusveneiden käyttöä korostaneet koska Pariisin vuoden 1947 rauhan- nut sotavuosina runsaasti kokemusta tuotannon käynnistämisen arvioitiin tarve. Ne oli tarkoitettu nopeusongel- tarvetta. Meritorjuntaohjus täytti torpe- kokemukset levisivät meriupseereiden sopimuksen rajoitukset kieltäneet tor- torpedoalusten taktiikasta ja taistelu- vievän useita vuosia ja tarve sodan- mien kanssa kamppailevien Nuoli-luo- dolle asetetut vaatimukset huomatta- ulkomaisiin sotilasopetuslaitoksiin te- pedojen hankkimista tai varastointia. toimintaan olennaisesti liittyvästä tor- ajan joukkojen varustamiselle oli suu- kan moottoritykkiveneiden aseistuk- vasti paremmin. kemien opintomatkojen myötä Suo- Suomalaisten haltuun jääneiden ita- pedojen huoltotoiminnasta. Hankittua ri. Ensimmäiset sotienjälkeiset tor- seksi. Sähkötorpedon kehittämisessä meen. lialaisten ja saksalaisten torpedojen osaamista olikin hyödynnettävä täy- pedohankinnat tehtiin keväällä 1960, siirryttiin esiselvitysten jälkeen käy- huoltoja sekä koeammuntoja jatkettiin simääräisesti, koska rannikkotykistön kun Ison-Britannian kuninkaalliselta tännön vaiheeseen lokakuussa 1961, Omiin olosuhteisiin soveltuvat sukel- 1940-lopulla, koska rauhansopimuk- ja raskaalla tykistöllä varustettujen laivastolta ostettiin kolmekymmentä kun kotimaisella metalli- ja sähköteolli- Merisotataidon historian lus- ja moottoritorpedoveneiden toi- sessa asetettujen sotilaallisten rajoi- pinta-alusten tukemien nopeiden tor- peruskorjattua torpedoa. Hankintojen suudella todettiin olevan riittävästi am- dosentti mintaperiaatteet luotiin 1930-luvun tusten oletettiin olevan väliaikaisia. Nii- pedoalusten syöksyjä pidettiin 1950- ja ansiosta 1960-luvun alussa rakenne- mattitaitoa tarvittavien komponenttien Komentajakapteeni, FT loppupuolella ulkomailta saatujen op- den arveltiin kumoutuvan viimeistään 1960-luvulla ainoana keinona ulottaa tut Nuoli-luokan moottoritykkiveneillä valmistamiseen. Juuso Säämänen
42 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 43 MTO-66 ja MTO-85
MTO-66. SA-kuva. Meritorjuntaohjukset MTO-66 ja MTO-85
Ohjusteknologia alkoi kehittyä kiih- Meripuolustuksen näkökulmasta uuden Neuvostoliitto oli vuonna 1959 kehittä- tyvällä vauhdilla kun suurvallat, toisen aseen käyttöperiaatteena oli kau- nyt maailman ensimmäisen pinta-aluk- maailmansodan liittolaiset U.S.A. ja kaisten merimaalien torjunta, johon selta laukaistavan meritais-teluohjuk- Neuvostoliitto ajautuvat keskenään sodan jälkeen oli käytettävissä Ran- sen T-15 Termit, joka sai Nato-maissa kylmään sotaan 1940-luvun lopulta nikkotykistön järeiden/raskaiden pat- nimen SS-N-2A STYX. Vuonna 1965 lähtien. tereiden tuli ja torpedoin varustetuilla Neuvostoliitto tarjosi näitä ohjuksia moottoritykkiveneillä tehtävät syöksyt. Suomelle yhdessä vanhempien OSA- Suomalaiset seurasivat ohjusalan luokan ohjusveneiden kanssa. Suomi kehitystä aluksi passiivisesti. Vuonna Suomen korkeimman poliittisen ei tuolloin halunnut veneitä kauppaan 1956 perustettiin Pääesikuntaan ns. johdon ajamana saatiin 1960-luvun mukaan, vaan hankintasopimus tehtiin rakettitoimikunta, jonka tehtävänä alussa Pariisin rauhansopimuksen pelkästä ohjusjärjestelmästä. Tämä oli laatia yleiskatsaus alan tilan- ohjusartiklaan uusi tulkinta, joka meritorjuntaohjus sai myöhemmin ni- teesta. Aseen nimestäkään ei aluk- mahdollisti Suomelle uusien ohjus- men MTO-66. si löytynyt yksimielisyyttä: Tykis- ten hankinnan. Ensimmäinen Suo- tösanastotoimikunta ehdotti nimeä meen hankittu merimaaliohjus oli Hankinta toteutettiin merivoimien ja tima ohjushuoltola perustettiin Turun 76 olisi hankittava…suuria nopeita hankintaa. Järjestelmä edusti tuolloin ”ilmatorpedo”, selvästi ruotsalaista ranskalainen, alun perin pst-ohjuk- rannikkotykistön yhteishankkeena laivastoasemalla Ruissalon Kallan- vartioveneitä käsittävä yksikkö”. Näillä alan uusinta tekniikkaa ja sen vaikutusta oli nimessä ”ilmarobotti”, seksi suunniteltu SS-11, josta merimaa- ja ohjuskoetoiminta aloitettiin Han- päähän. Ohjusammuntoihin valittu valtuuksilla Suomi hankki vuosina elektroniikan toimittaja oli sama, joka kunnes päädyttiin nimeen ”ohjaama- litaistelukärjellä varustettuna muodos- gon Rannikkopatteristossa Hästö- henkilöstö lähetettiin 1967 Bakuun 1974-75 Neuvostoliitosta neljä OSA- toimitti Helsinki-luokan ohjusveneen ase”, josta sitten kehittyi viimein aseen tui Rannikkotykistön RO-63 -kalusto. Busön linnakkeella. Toiminnan vaa- Neuvostoliittoon koulutettavaksi. En- II -luokan ohjusvenettä. Nämä alukset taistelunjohtojärjestelmän. nykyinen nimi ”ohjus”. simmäiset ohjusammunnat toteutettiin muodostivat merivoimiin uuden Tuima- Valtioneuvoston 24.2.1983 tekemän kiinteältä lavetilta Hästö-Busossä luokan, johon asennettiin MTO-66:n päätöksen myöntämin valtuuksin vuonna 1968. uudet taittuvasiipiset mallit, jotka solmi Merivoimien Esikunta uuden MTO-66 ratalavetilla vuonna 1969.SA-kuva.a. kyettiin laukaisemaan keveämmiltä ohjusjärjestelmän hankintasopimuksen Seuraava vaihe MTO-66:n kehitys- lähtöalustoilta. Tuima-luokan alukset silloi-sen Saab Bofors Missile kaaressa oli sen aluskäytön aloit- Tuima, Tuisku, Tuuli ja Tyrsky palvelivat Corporationin kanssa. RBS 15 taminen. Tätä varten rakennettiin ohjusveneinä 1990-luvun alkuun -ohjusjärjestelmän suomalainen versio vuonna 1970 ohjuslautta Isku, josta saakka, jonka jälkeen ne modifioitiin sai tyyppinimeensä lisäkirjaimet SF ja telakalla käytettiin työnimeä ”nopea Uudenkaupungin telakalla miinave- merivoimissa siitä tuli Meritorjuntaohjus kuljetuslautta”. Nopeaa siitä ei neiksi. Viimeinen MTO-66 -ohjus 85 eli MTO-85. Ohjusten ensimmäinen koskaan tullut, koska lautasta tuli ammuttiin Tuima-luokan ohjusveneeltä hankintaerä otettiin käyttöön vuosina ”plaanaavaksi” veneeksi aivan liian toukokuussa 1994. 1985-86. painava. Hitaudestaan huolimatta se soveltui kuitenkin hyvin harjoitus- ja Vuoden 1976 II Parlamentaarinen Uudelle ohjukselle suunniteltiin myös koetoimintaan; se toimi ampuvana puolustuskomitea suositteli ”isku- liikuteltava lavetti rannikkotykistön aluksena lähes kaikissa merivoimien kykyisen taisteluveneen prototyypin” käyttöön. Rannikkotykistön meritor- 1970-luvulla järjestämissä ohjus- rakentamista. Tästä sai alkunsa juntapatteri -hanke (RAMETO) johti ammunnoissa. Helsinki-luokan ohjusveneen raken- ensimmäisen meritorjuntaohjuspat- taminen ja siihen sopivan meri- terin perustamiseen syksyllä 1987 Uusien ohjusveneiden tarve oli kuitenkin torjuntaohjusjärjestelmän hankin- Rannikkotykistökoulun yhteyteen. ilmeinen. Vuoden 1971 ensimmäisen nan valmistelut. Tarjouskilpailun Ohjuspatteria kehitettiin yhdessä Parlamentaarisen puolustuskomitean jälkeen Merivoimien Esikunta päätyi suomalaisen teollisuuden kanssa. mietinnössä todettiin tämä hieman esittämään ruotsalaisen RBS- Yhteistyö Saab Missiles Ab:n kanssa peitellysti ilmaisulla ”Vuosina 1972- 15 -meritorjuntaohjusjärjestelmän oli niin merkittävää, että Ruotsin
44 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 45 MTO-66 ja MTO-85 Sukellusveneet Sukellusveneet Suomen merivoimissa
Sunnuntaina 1.6.1930 Turussa vie- harhakuvitelmat. Me näimme silmiem- kapteeni Akseli Raninen. Suomen pie- tettiin kansanjuhlaa. Aurajoen rannat me edessä ensimmäisen kotimaisella ni mutta moderni sukellusvenease oli olivat täynnä väkeä. Monet olivat kii- veistämöllä rakennetun sukellusve- saanut alkunsa. venneet Korppolaismäelle ja Kruu- neen, tekniikan ihmeluoman ja nykyai- nunmakasiinin katolle kyetäkseen kaisen taisteluaseen.” Ensimmäisen maailmansodan aikana todistamaan päivän huippukohtaa, en- (Laivastolehti N:o 6, 1930) sukellusvene oli vakiintunut meriso- simmäisen itsenäisen Suomen laivas- dan välineenä. Varsinkin saksalais- tolle kotimaisella telakalla rakennetun Tasavallan presidentin puoliso, rouva ten menestys sukellusvenesodassa sota-aluksen vesillelaskua. Kun kaikki Signe Relander, kastoi veneen Vetehi- osoitti ”vedenalaisen” olevan tulevai- oli valmista, huomio siirtyi Crichton- seksi leikkaamalla poikki sinivalkoisen suuden ase. Venäläisiä ja brittiläisiä Vulcanin telakkahalliin. silkkinauhan. Alkoholin kieltolain takia sukellusveneitä oli toiminut suomalai- Vetehistä ei voitu kastaa perinteisesti sista satamista käsin, ja sodan loppu- ”Heti sukellusvenehalliin tultua koh- shampanjalla, mutta perimätiedon mu- puolella osa näistä aluksista upotettiin tasi katsojaa mahtava näky. Korkeal- kaan telakan johtaja Allan Staffans oli jotta ne eivät joutuisi vihollisen käsiin. la, kutsuvieraiden päitten yläpuolella salaa hoitanut tämän muodollisuuden Suomen valtion ensimmäinen sukel- kaartui sukellusvene S.V. 1:n keula. jo yöllä ennen vesillelaskua. Yleisön lusveneprojekti oli Hangon satamaan Ensimmäinen mielikuva, joka venettä hurratessa ja laivojen sireenien ulvo- upotetun venäläisen sukellusveneen katsellessa syntyi oli suorastaan yllät- essa sukellusvene liukui Aurajokeen. AG-16 nostaminen ja sen kunnosta- tävä. Se kertoi yhtyneestä voimasta Tykkivene Klas Horn ampui 21 kunnia- minen käyttöön. 1920-luvulla venettä ja siroudesta, uhmasta ja inhimillises- laukausta. Vetehinen hinattiin laituriin säilytettiin Helsingin sotasatamassa, Merivoimien MTO-85 -ammunnat syksyllä 2018. Kuva Puolustusvoimat. tä neroudesta. Laivanrakennusalalla ja kutsuvierailla oli mahdollisuus tutus- mutta lopulta kunnostustyöhön ei kos- meikäläisiin oloihin ja saavutuksiin tot- tua alukseen. Ensimmäisenä kannelle kaan ryhdytty. tuneena tuskin uskoi näkemäänsä to- astui presidentti Relander. Hänet otti deksi. Mutta sittenkin – teräksen tuntu vastaan aluksen rakennusta Suomen AG-16-projektin yhteydessä Suomeen oli kyllin vakuuttava karkoittaakseen valtion puolesta valvonut komentaja- saatiin mies, jolla oli myöhemmin suuri
Vetehinen ns. viippauskokeissa merivoimat tilasi ohjuksesta oman -pintatorjuntaohjukset. Kilpailutuksen sodankäynnin vaatimusten mukai- Turun satamassa heinäkuussa 1930. rannikkoversionsa vasta tämän perusteella MTO-85M:n seuraajaksi seksi. Kuva: Ahlstedtin kokoelma, Sjöhisto- kehitystyön jälkeen. valittiin israelilainen Gabriel-ohjus- riska Institutet vid Åbo Akademi. järjestelmä, jolla saavutetaan parempi Ari Poikonen, dosentti, TkT MTO-85 meritorjuntaohjuksesta suorituskyky niin kantamassa, reitti- tuli merivoimien pitkän kantaman lennossa, maaliinhakeutumisessa kuin pintatorjunnan perusase, joka on maalinvalinnassakin. ollut modernisoituna (MTO-85M) käytössä Rauma- ja Hamina- Meritorjuntaohjukset MTO-66 ja Käytetyt lähteet: luokan ohjusveneillä näihin päiviin MTO-85 ovat menneen 50 vuoden Lehtonen, K., TYRSKYÄ, TERÄSTÄ, saakka. Lähivuosina merivoimat aikana luoneet vankan ohjusalan TEKNIIKKAA - Itsenäisen Suomen siirtyy ohjusteknologiassa uuteen osaamisen ja operaatiotaidon koko meripuolustuksen tutkimus-, kehitys- aikakauteen kun peruskorjatun meripuolustuksen alueelle. Tältä ja koetoiminta. Merivoimien Tutki- Hamina-luokan ohjusveneisiin pohjalta on hyvä jatkaa uusin ohjuksin muslaitoksen Perinneyhdistys r.y., ja uuden Laivue 2020-luokan merivoimien pintatorjuntakyvyn Porvoo, 2007. korvetteihin asennetaan PTO 2020 kehittämistä tulevaisuuden meri-
46 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 47 Sukellusveneet Sukellusveneet
Sukellusvene Saukon miehistö. Suomen Joutsen. Sota-aikana kaikki Keskellä aluksen päällikkö, kaptee- Vetehinen-luokan veneet ja Vesikko niluutnantti Antti Leino. Kirkonmaa, onnistuivat upottamaan ainakin yhden heinäkuu 1941. Kuva: SA-kuva. vihollisen aluksen. Vuonna 1942 upo- tettiin kolme vihollisen sukellusvenet- pi Vesikko), alun perin saksalaisten tä. Dramaattisimman upotuksen teki aloitteesta syntynyt yksityinen projekti. Vetehinen marraskuussa 1942, kun se Suomen telakoille, varsinkin Crichton- puski Ahvenanmerellä upoksiin neu- Vulcanille, saksalaisyhteistyöstä oli vostoliittolaisen sukellusveneen Štš suurta hyötyä: sen avulla opittiin uu- 305:n. sinta laivanrakennusta ja tutustuttiin nykyaikaisimpaan alan tekniikkaan. Pääaseidensa torpedoiden lisäksi Ve- tehinen-luokka ja Saukko oli varustet- Sukellusveneet olivat 1930-luvun tu miinakuiluin. Varsinkin jatkosodan alussa tuttu näky Turun ulkopuolella aikana aluksilla oli tärkeä rooli miinoit- Airistolla, jossa niille tehtiin koeajoja teiden laskijoina. Sukellusveneiden ja vastaanottokokeita. Ensimmäiset torjuntaan soveltuvien alusten puut- upotuskokeet Vetehiselle tehtiin jo teen takia suomalaiset sukellusveneet merkitys kotimaiselle sukellusvenepro- tellessa joulukuussa 1925. Tarjouksia satamanosturin varassa Turun sata- aseistettiin sota-aikana myös syvyys- jektille. Kyseessä oli Karl Bartenbach, tekivät useat ulkomaiset ja kotimaiset man Otkantissa, ja rakennusvalvoja pommein. Tämä oli kansainvälisesti Saksan merivoimien evp. sukellus- telakat. Lopulta suuremmat, n. 500 Raninen joutui lehdistössä asti puo- CV-702 eli sukellusvene Vetehinen rakenteilla Crichton-Vulcanin telakalla Turussa harvinaista. maaliskuussa 1928. Kuva: Meyer Turku Oy. veneupseeri, joka saapui Suomeen tonnin veneet tilattiin Crichton-Vul- lustamaan laivaston ilmeistä epä- vuonna 1924. Bartenbach oli keskei- canilta Turusta ja pieni, n. 100 tonnin luottamusta uuden sukellusveneen Suhteellisesti Suomen käymä sukel- sessä asemassa asiantuntijana kun vene Hietalahden telakalta Helsingis- laatuun. Olihan toki uuden huippu- nen sukellusvenesodan asiantuntija. sä, upseerien nukkuessa emälaivalla. lusvenesota oli menestyksekästä: sukellusveneprojekti saatiin käyntiin. tä. Ensimmäisen suuremman veneen teknisen aluksen kanssa oltava hyvin Sukellusvenelaivue löysi kodin Suo- Purjehduskausina ruoka valmistettiin yhtään sukellusveneistämme ei me- Hänen kauttaan syntyivät projektin rakennus alkoi Aurajoen rannalla varovainen, mahdolliset vuotokohdat menlinnasta, johon se tuli pääasiassa emälaivan keittiössä. netetty sodan aikana. Myöskään mies- kannalta elintärkeät yhteydet Sak- vuonna 1927. Vuonna 1928 käynnis- ja ongelmat piti löytää jo ennen edes tukeutumaan rauhan aikana ja jossa tappioita ei kärsitty. Ainoa varsinainen saan, josta enemmistö Suomen sukel- tyi ensimmäinen kurssi sukellusvene- Airistolle lähtemistä. Koeajojen myötä se talvehti myös sotavuosina. Sukel- Sukellusvenelaivue otti aktiivisesti loukkaantuminen sodan aikana johtui lusveneiden suunnittelijoista ja myös miesten kouluttamiseksi. Siihen otti myös sukellusvenemiesten koulutus lusveneiden emälaivoina toimivat aluk- osaa talvisotaan ja jatkosotaan. Aluk- yhden miehen hermojen pettämisestä: osa niiden rakentajista tuli. osaa 53 miestä joita alettiin kouluttaa pääsi kunnolla vauhtiin. Tärkeää työtä si tykkivene Klas Horn ja miinalaiva M1 set edustivat Suomen merivoimien hän ampui itseään jalkaan päästäk- alan erikoismestareiksi, konemesta- olivat esimerkiksi sukellusveneen pää- (vuodesta 1936 Louhi). Kesällä laivue harvinaista kaukotorjuntakykyä, ja seen pois sukellusvenepalveluksesta. Rahoitus sukellusveneiden rakenta- reiksi ja kansimiehiksi. aseen, torpedoiden, käyttöön liittyvät oli liikkeellä erilaisissa harjoituksissa, sitä haluttiin käyttää hyväksi mahdol- Henkisesti erittäin raskas palvelus ve- miseen saatiin lopulta vuoden 1927 harjoitukset. ja sen vakinaisia tukeutumispaikkoja lisuuksien mukaan. Sukellusveneiden den alla rasitti miesten mielenterveyttä laivastolain avulla. Kolmen suurem- Vetehinen-luokan veneet ja pieni olivat esimerkiksi Rymättylän selkä emäaluksina toimivat sotavuosina var- pahasti varsinkin viimeisenä sotakesä- man ja yhden pienen sukellusveneen Saukko rakennettiin vuoteen 1931 Sukellusvenelaivueen ensimmäiseksi Naantalin Luonnonmaan eteläpuolella sinkin jäänmurtaja Sisu ja koululaiva nä. rakentamisesta alettiin ottaa vastaan mennessä ja vuonna 1933 valmistui päälliköksi tuli vuonna 1932 juuri Ak- ja Lappohjan ankkuripaikka Hangon tarjouksia jo lain valmistumista odo- myös 250 tonnin CV-707 (myöhem- seli Raninen, tuolloin johtava kotimai- itäpuolella.
Sukellusveneillä palvelleet olivat kaik- ki vapaaehtoisia. Suurin osa kuului Vetehinen-luokan vene Ahvenan- kantahenkilökuntaan, varusmiehiä oli maalla jatkosodan aikana. Kuva: vain pieni osa. Työ vaati sekä hyvää SA-kuva. fyysistä kuntoa että vahvaa henkistä kestävyyttä. Sukellusvenemiehet oli- vat nuoria: sukellusvenepalvelukseen tulevat upseerit olivat alle 30-vuotiai- ta, ja heidät siirrettiin toisiin tehtäviin 40-vuotiaaksi mennessä. Talvikausi- na miehistö oli pääosin majoitettuna kasarmissa Suomenlinnassa. Purjeh- Lähellä oli että Vesikkokin olisi myyty romuksi. Ilmoitus Helsingin Sanomissa duskausilla miehistö majoittui veneis- 21.10.1959.
48 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 49 SFNTG – Ruotsalais - suomalainen laivasto taisteluryhmä
SFNTG:n (Swedish Finnish Naval Task Group) historia juontaa juurensa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa toteutettuihin Loviisa-harjoituksiin. Harjoitukset olivat kansainvälisen formaatin mukaan toteutettuja kahdenvälisiä merellisiä harjoituksia, joissa osallistujat olivat Suomen ja Ruotsin merivoimat. Harjoitukset koostuivat, kuten nykyisinkin, aluskohtaisista, joukkokohtaisista ja osastokohtaisista harjoituksista alkaen merimiestaidosta ja päättyen esimerkiksi ammuntoihin merellä. Loviisa-harjoituksissa harjoiteltiin ajan hengen mukaan kriisinhallintatehtävien edellyttämiä merellisiä toimintoja. Loviisa-harjoitukset loppuivat 2000-luvun puoliväliin tultaessa.
Samoihin aikoihin alkoi yhteinen tilannekuvakehitystyö, joka 2010-luvulle tultaessa oli jo nykypäivää. SUCFIS -yhteistyö (Surveillance Co-operation Finland-Sweden) oli toiminnallisuus, jossa kahden valtion merellinen tilannekuva kyettiin johtokeskuksissa yhdistämään, jolloin tunnistetun meritilannekuvan kattavuus laajeni.
Tämän päivän kahdenvälinen merellinen taisteluryhmätyö sai Suomessa virallisesti alkunsa 28.1.2014 päivätyssä merivoimien komentajan esittelyssä. Esittelyasiakirjan mukaan merivoimien komentaja on 28.1.2014 pidetyssä esittelyssä hyväksynyt Suomen merivoimien osalta Suomen ja Ruotsin merivoimien yhteisen tavoitetilan, VISION SFNTG 2023, maiden merivoimien yhteistyön suunnittelun perustaksi.
Sukellusveneet PäätarkoitKansainvälinenus SFNTG-työllä on löytää kustannustehokkaita toiminta ja älykkäitä tapoja hyödyntää kahden laivaston suorituskykyjä, toimintatapoja ja resursseja vastatakseen nykypäivän ja Sukellusveneiden sotaviirit laskettiin Pansiossa tammikuus- huomisen turvallisuushaasteisiin. sa 1945. Tähän päättyi niiden viimeinen purjehduskausi Suo- SFNTG men merivoimissa. Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta Vision 2023 2023 mukaan mukaan SFNTG SFNTG organisaatio organisaatio voi voi näyttää esimerkiksi tältä: sukellusveneaseen, eikä tätä kieltoa saatu sodan jälkeisinä näyttää esimerkiksi tältä: vuosina kumottua. Helsinkiin varastoiduista sukellusveneis- – Ruotsalais tä neljä vanhinta päätettiin hylätä vuonna 1952. Seuraavana vuonna Vetehiset ja Saukko myytiin romuksi Belgiaan. - suomalainen Vain Vesikko säästyi tältä kohtalolta. Sen käyttöä tulevien sukellusvenemiehistöjen koulutukseen suunniteltiin, mutta nämä suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet. Vesikko siir- laivastotaistelu- rettiin vuonna 1962 Suomenlinnan Tykistölahteen. Kunnos-
tustöiden päätteeksi museoalus Vesikko avattiin yleisölle Me- ryhmä Kuvan organisaatiota johtaa komentaja, apunaan esikunta rivoimien vuosipäivänä 1973. Nykyään se on Sotamuseon Kuvanja komentajan organisaatiota johdossa johtaa ovat komentaja,taistelevat joukot. apunaan Periaatteena esikunta ja komentajan johdossa ovat suosituin kohde Helsingissä. taistelevaton ollut se, joukot. että vuorovuosina Periaatteena on on johdossa ollut se, ollut että ruotsalainenvuorovuosina on johdossa ollut SFNTG:n (Swedish Finnish Naval Task Group) historia ruotsalainentai suomalainen tai suomalainen taisteluryhmän taisteluryhmän komentaja. komentaja. Esikunta Esikuntaon on miehitetty kummankin maan tehtävään sopivilla henkilöillä ja joukot on muodostettu harjoituksen tyypin mukaan. Tuomas Värjö juontaa juurensa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa toteu- miehitetty kummankin maan tehtävään sopivilla henkilöillä ja Mistään ihmeellisestä asiasta kahdenvälisessä taisteluryhmässä ei siis ole kysymys. Tutkija, Forum Marinum tettuihin Loviisa-harjoituksiin. Harjoitukset olivat kansainvä- joukot on muodostettu harjoituksen tyypin mukaan. Mistään lisen formaatin mukaan toteutettuja kahdenvälisiä merelli- Mitäänihmeellisestä ihmeellistä asiasta ei ole kahdenvälisessä siinäkään, että taisteluryhmässäollakseen toimiva eiorganisaatio, SFNTG:n täytyy siä harjoituksia, joissa osallistujat olivat Suomen ja Ruotsin harjoitellasiis ole kysymys. niitä toimintoja, joita mahdollisesti tulevaisuudessa tarvitaan. Tätä on toteutettu merivoimat. Harjoitukset koostuivat, kuten nykyisinkin, Laivastolehti juhlatunnelmissa kesäkuussa 1930. Presidentti aluskohtaisista, joukkokohtaisista ja osastokohtaisista har- Mitään ihmeellistä ei ole siinäkään, että ollakseen toimiva Relander ja komentajakapteeni Raninen Vetehisen kannella. joituksista alkaen merimiestaidosta ja päättyen esimerkik- organisaatio, SFNTG:n täytyy harjoitella niitä toimintoja, joi- si ammuntoihin merellä. Loviisa-harjoituksissa harjoiteltiin ta mahdollisesti tulevaisuudessa tarvitaan. Tätä on toteu- ajan hengen mukaan kriisinhallintatehtävien edellyttämiä tettu vuodesta 2015 alkaen ottamalla osaa eri kansainvä- merellisiä toimintoja. Loviisa-harjoitukset loppuivat 2000-lu- lisiin harjoituksiin, joista vuoden pääharjoitus on aina ollut vun puoliväliin tultaessa. NOCO-harjoitus. Lisäksi SFNTG on osallistunut esikunnalla tai joukoilla muihin, pienempiin harjoituksiin. Samoihin aikoihin alkoi yhteinen tilannekuvakehitystyö, joka 2010-luvulle tultaessa oli jo nykypäivää. SUCFIS -yh- Tätä kirjoitettaessa SFNTG on valmistautumassa vuoden teistyö (Surveillance Co-operation Finland-Sweden) oli toi- pääharjoitukseen, Suomen johtamaan NOCO 18 harjoituk- minnallisuus, jossa kahden valtion merellinen tilannekuva seen. Vuoden 2018 NOCO-harjoituksen SFNTG-taistelu- kyettiin johtokeskuksissa yhdistämään, jolloin tunnistetun ryhmää johtaa Rannikkolaivaston komentaja. Vuoden 2018 meritilannekuvan kattavuus laajeni. SFNTG koostuu johtoportaasta, MCMTU:sta ja pintataiste- lualuksista. Harjoitus toteutetaan osittain Suomen alueve- Vetehinen-luokan vene hetki ennen vesillelaskua. Vetehinen-luokan veneet saavat torpedotäydennystä Tämän päivän kahdenvälinen merellinen taisteluryhmätyö sillä ja harjoituksessa tukeudutaan Suomen satamiin, myös kesäkuussa 1942. Kuva: SA-kuva. Nimi on vielä peitetty. Kuva: Ranisen kokoelma, SHIÅA. sai Suomessa virallisesti alkunsa 28.1.2014 päivätyssä me- Pansion tukikohtaan. rivoimien komentajan esittelyssä. Esittelyasiakirjan mukaan merivoimien komentaja on 28.1.2014 pidetyssä esittelyssä Vision 2023 mukaan SFNTG ei ole pelkästään koulutus- Laivaston historia esillä Forum Marinumissa hyväksynyt Suomen merivoimien osalta Suomen ja Ruot- organisaatio, joka keskittyy harjoituksiin. Vuoden 2017 Merivoimien historiaan voi tutustua historian. Suomen meripuolustuksen sin merivoimien yhteisen tavoitetilan, VISION SFNTG 2023, NOCO-harjoituksessa esikunta evaluoitiin OCC-prosessin myös Merikeskus Forum Marinumis- tehtävien merkitys laajeni tasavallan maiden merivoimien yhteistyön suunnittelun perustaksi. mukaisesti tasolle IOC (Initial Operation Capability). Tais- sa, jossa avattiin kesällä 2018 meri- alkaessa kehittyä, kun kansainvälinen teluryhmän muiden joukkojen evaluointi oli toteutettu jo ai- voimien 100-vuotista taivalta kuvaava kauppakin alkoi kasvaa 1920- ja 30-lu- Päätarkoitus SFNTG-työllä on löytää kustannustehokkaita kaisemmin. Taisteluryhmällä on siis alustava operatiivinen näyttely ”Tuonnin turvaajat, viennin vuilla. Toisen maailmasodan aikana ja älykkäitä tapoja hyödyntää kahden laivaston suoritusky- kyky esimerkiksi valvontatehtävän suorittamiseen kansain- vartijat - merivoimat yhteiskunnan tur- nälänhätä olisi koskettanut Suomea- kyjä, toimintatapoja ja resursseja vastatakseen nykypäivän välisessä valvontaoperaatiossa. Täysi operatiivinen kyky vana 100 vuotta”. Näyttelyssä tuodaan kin ilman toimivaa kauppamerenkul- ja huomisen turvallisuushaasteisiin. on tarkoitus saavuttaa vuonna 2023. esiin merivoimien yhtä päätehtävää, kua, eikä meriyhteyksien turvaamisen Suomen meriliikenteen turvaamista. merkitys ole nykypäivään tullessa ai- nakaan vähentynyt. Suomen merellinen huoltovarmuus ja Kuvateksti: Näyttelyssä on esillä useita kauppamerenkulun turvaaminen ovat Näyttelyyn voi tutustua Forum Marinu- taidokkaasti rakennettuja pienoismalleja. olleet keskeisiä aiheita läpi Suomen missa vielä vuoden 2019 aikana. Kuva: Jorma Kontio 50 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 51 Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta Northern Coasts 2018 Baltic Operations Ilmapuolustusharjoitus käynnissä.
Syksyllä järjestettävään monikansalliseen (combined) teisesti. Se, mikä ennen oli uutta ja ihmeellistä, on nyt sään- Baltops-harjoituksia on järjestetty vuo- dentoista tunnin välillä. Tavoitteena NOCO-18 harjoitukseen osallistuu henkilöitä, aluksia ja ilma- nöllistä ja osin jopa arkipäiväistä. Kansainväliset menetelmät desta 1971 alkaen vuosittain. Merivoi- on kehittää yksiköiden suorituskykyä aluksia yhteensä 14 maasta. Tästä joukosta suorituskykyi- osataan ja järjestelmät myös tilannekuvan muodostuksen mat osallistui harjoitukseen ensimmäi- ilmapuolustuksessa, pintasodankäyn- nä harjoituksessa nähdään laivaston osalta ilma-, pinta- ja osalta ovat pääosin yhteensopivat. Nykyisin harjoitusten koko sen kerran vuonna 1993 miinalaiva nissä, sukellusveneentorjunnassa ja vedenalaisen sodankäynnin kykyjä, miinasodankäyntiä, tie- ja niihin määritellyt tavoitteet muodostavat yksiköille haas- Pohjanmaalla. elektronisessa sodankäynnissä. Har- dustelua ja valvontaa sekä elektronista sodankäyntiä. Ran- teen - harjoiteltavat asiat, aivan kuten NOCO-18 harjoituk- joittelun avulla monikansallisista yksi- nikkojoukoista edustettuna on niin ikään tiedustelu, valvonta, sessa, ovat monimutkaisempia, laajempia ja siten vaativam- Kylmän sodan jälkeisessä ilmapiiris- köistä kokoonpannut taisteluosastot tulenkäyttö, erikoisjoukot sekä räjähteiden raivaamiseen eri- pia. Harjoitusten luonne on kokenut samaa evoluutiota kuin sä harjoituksen suurin saavutus oli integroituvat samalla tehokkaiksi ko- koistuneet yksiköt (EOD). Ilmassa operoivat kiinteäsiipiset merellinen operointi ylipäätään. Parantuneen tiedonsiirtoky- Itämeren rantavaltioiden kokoaminen konaisuuksiksi. hävittäjät, merivalvontalentokoneet, helikopterit sekä miehit- vyn ja pidemmän kantaman sensori-asejärjestelmäkokonai- samaan harjoitukseen, varsinaisten sen ohjailu että taistelukeskustoiminta tämättömät (UAV) lennokit. Meri- ja ilmavoimien lisäksi mu- suuksista johtuen operaatioalueet ikään kuin ”kutistuvat” ja harjoitustavoitteiden ollessa nykyajas- Vuoden 2018 harjoitukseen pinta- olivat opiskelijoiden käsissä. Henki- kana on myös maavoimien ja rajavartiolaitoksen joukkoja, niillä operoivat joukot ovat suorituskykyisempiä ja kykenevät ta katsottuna varsin vaatimattomat. aluksia osallistui 42, sukellusveneitä lökunta toimi ensisijassa kouluttajina joten harjoitus on myös yhteisoperointiharjoitus (JOINT). tehokkaammin yhteisoperointiin. NOCO-18 harjoitus on hyvä Rauhankumppanuusmaiden kanssa 1 ja ilma-aluksia yli 60. Osallistujia oli huolehtien tehtävien turvallisesta suo- Kokonaisvahvuus on kymmeniä sota-aluksia, kymmeniä esimerkki siitä, miten operatiivisten tekijöiden kolmijakoisuut- harjoittelussa keskityttiin viestitoimin- kaikkiaan 22 maasta ja henkilöstövah- rittamisesta. Lisäksi opiskelijat laativat ilma-aluksia ja noin 4000 henkilöä. Puhutaan siis varsin mo- ta ”aika-tila-joukot” päästään harjoittelemaan omilla kotivesil- taan, merimiestaitoon, meripelastuk- vuus nousi yli 5000:n. MLC Uusimaa käskyt MLC Uusimaan johtovastuulla nipuolisesta ja suorituskykyisestä joukosta, joka soveltuu lämme oikeankaltaisessa kompleksisemmassa tilanteessa seen sekä kansainvälisten pakottei- kuului harjoituksessa saksalaisjoh- olleisiin osaharjoituksiin: kahteen ilma- erityisesti Itämeren olosuhteisiin (littoral warfare). kaikilla johtamisen tasoilla. Meren hallinta, joka mahdollistaa den merelliseen valvontaan. toiseen taisteluosastoon, jonka muut puolustusharjoitukseen, ilmamaaliam- merioperaatiot, on tässä harjoitusskenaariossa aivan kes- alukset olivat tanskalainen HDMS muntoihin sekä pienveneuhkan torjun- Suomen merivoimat on osallistunut nykyisenmuotoisiin kan- kiössä. Meren (ja littoral-ympäristössä myös ranta-alueen) Miinalaiva MLC Uusimaan osallistues- Iver Huitfeld, amerikkalainen USS taharjoitukseen. Kadettien osaamisen sainvälisiin harjoituksiin jo 90-luvulta alkaen. Omat koke- hallinta ja sen harjoittelu palvelevat suoraan myös omia kan- sa harjoitukseen kesäkuussa 2018 tuli Bainbridge ja isobritannialainen HMS kehittämisen lisäksi harjoitus kehitti mukseni varsinaisista kansainvälisistä harjoituksista alkavat sallisia tehtäviämme. Merivoimatkaan kykene toteuttamaan siis kuluneeksi 25 vuotta suomalais- Monmouth. Vaikka yksittäisen aluksen myös MLC Uusimaan yhteisoperoin- vuodelta 2004, jolloin osallistuin aselajiupseerina miinalaiva päätehtäviään (alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, ten ensimmäisestä kansainvälisestä näkökulmasta harjoituksessa painot- tikykyä ja henkilöstön osaamista. Toi- Pohjanmaalla Suomen ja Ruotsin yhteiseen Loviisa 2004 meriyhteyksien turvaaminen, merellisen hyökkäyksen tor- harjoituksesta. Vuoden 2014 jälkeen tuu luonnollisestikin merellinen toi- minta näin laajassa kansainvälisessä -harjoitukseen. Verrattaessa noita varhaisia Loviisa tai Bal- junta) ilman kyvykkyyttä meren hallintaan ja meren käytön harjoittelun painopiste on muuttunut. minta, on Naton yhtenä päätavoittee- harjoitusympäristössä kertoo lahjo- tops -harjoituksia nykyisiin varsin monipuolisiin ja haastaviin kiistämiseen vastustajalta. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Kriisinhallinta on jäänyt taka-alalle har- na harjoituksessa puolustushaarojen mattomasti omien johtamisjärjestelmi- harjoituksiin, tulee väistämättä ymmärrettyä kuinka nopeasti on selvää, että NOCO-18 harjoitus, kuten myös muut kan- joitustavoitteiden painottuessa perin- yhteisoperaatiokyvyn kehittäminen. en ja toimintatapojen yhteensopivuu- merivoimiemme osaaminen kansainvälisissä harjoituksissa sainväliset harjoitukset, tukevat täysin myös kotimaan puo- teisempiin merisotilaallisiin aiheisiin, Itämeren alueen suhteellisen pieni den, niin niiden mahdollisuudet kuin on noussut. Samalla väitän, että suorituskyvyn kasvu myös lustusta. kuten merenhallinnan varmistamiseen koko, lyhyet etäisyydet, vaihtelevat rajoituksetkin. länsimaisten harjoituskumppaniemme keskuudessa on ko- sekä amfibio-operaatioihin. syvyysolosuhteet sekä aluetta hallitse- honnut harppauksin. Harjoitusten sisältö aluskohtaisista ja Komentajakapteeni vat kapeikot ovat ominaispiirteitä, jotka Vuoden 2018 harjoituksesta mieleen- taisteluosastotasan harjoituksista on muuttunut monikansal- Pekka Hietakangas Vuodesta 2012 merivoimissa on vakiin- korostavat yhteisoperoinnin tarvetta. painuvimmat kokemukset syntyivät lai- lisiksi merikomponentin (MCC) tai jopa JOINT tason harjoi- MLC Hämeenmaan päällikkö tunut käytännöksi, että koulutuspur- Tämän vuoden Baltopsissa erityisesti vatykistöammunnoista. MLC Uusimaa tuksiksi. jehduksen tekevä miinalaiva osallistuu ilmapuolustusharjoitusten maalitoimin- suoritti maa-ammunnan Ruotsin maa- viimeisellä legillä Baltops-harjoituksen ta olikin vaihtelevaa ja runsaslukuista. perälle Ravlundan ampuma-alueella Kansainvälisten harjoitusten tärkein osatekijä, henkilöstöm- osaharjoitusvaiheeseen. Päätavoittee- ulkopuolisen tulenjohtajan maalinosoi- me, on kartuttanut osaamistaan säännöllisesti ja nousujoh- na on kouluttaa opiskelijoille perusteet Baltopsin kansainvälinen ja monipuo- tukseen tulen ollessa tarkkaa – kuten toiminnasta osana monikansallista linen toimintaympäristö sekä suuri on totuttu. MLC Uusimaan johtamissa alusosastoa. Osaharjoituksissa aluk- yksiköiden määrä asettavat korkeat ilma-maaliammunnoissa puolestaan set, lentokoneet, helikopterit ja maa- vaatimukset sekä kadettien ja oppilas- 57mm Boforsin täysosuma tuhosi joukot harjoittelevat yhteisiä taktiikoita aliupseerien että kouluttajina toimivien maalilaitteen käyttökelvottomaksi. ja toimintatapoja ennalta laadittujen osaamiselle ja asenteelle. Harjoituk- harjoitussuunnitelmien mukaises- sen aikana kadetit ja oppilasaliupseerit Kapteeniluutnantti ti. Yksittäisen osaharjoituksen kesto toimivat merenkulun ja taistelunjohto- Antti-Veikko Haimila vaihtelee noin kahden tunnin ja kah- keskuksen eri tehtävissä. Sekä aluk-
Asymmetrisen hyökkäyksen torjuntaharjoitus käynnissä Baltops 2018 harjoituksessa. Kuvassa HMS Suomi järjestää kansainvälisen Northern Coasts harjoituksen vuonna 2018. Ku- Monmouth ja USS Bainbridge sekä vassa on vuonna 2014 niin ikään Suomessa järjestetyssä NOCO-harjoituksessa maaliosastona isobritannialaisia P2000 52 mukana olleet Hamina-luokan ohjusvene sekä ruotsalainenLaivaston Visby-luokan sanomat korvetti. 2018 Merellistä voimaa partioveneitä 53 Euroopan Unionin johtama Atalanta-operaa- tio perustettiin vuonna 2008 estämään ja eh- käisemään merirosvousta ja aseellisia ryöstöjä Kansainvälinen toiminta Somalian merialueella sekä suojaamaan maa- Kansainvälinen toiminta ilman ruokajärjestön avustuskuljetuksia So- maliaan. Lisäksi operaation tehtävän on tehdä EUNAVFOR Med havaintoja alueella tapahtuvasta kalastuksesta. EUNAVFOR Med - operaatio Sophia tai Espanjan laivastosta. Suomalaisia perustettiin toukokuussa 2015 Euroo- palvelee tällä hetkellä sekä operaa- pan Unionin neuvoston päätöksellä, tioesikunnassa Roomassa että johto- Mitä hyötyä oli Atalanta- jossa laukaisevana tekijänä toimi usei- aluksella. den satojen, Libyasta lähteneiden, siirtolaisten hukkuminen keskisellä Itse toimin FHQ CJ2-osastoupseerin operaatioon osallistumisesta? Välimerellä saman vuoden huhtikuun tehtävässä johtoaluksella huhtikuusta aikana. Toiminta-alueena on keskinen heinäkuuhun 2018. Minun lisäkseni Suomi osallistui Euroopan unionin At- meriyhteydet Euroopan, Aasian ja Per- Operaation olosuhteet poikkesivat leu- Välimeri rajoittuen lännessä Tunisiaan aluksella työskenteli toisella osastol- Helikopteritoimintaa yhteistoimintahar- lanta-operaatioon vuosina 2008–2016. sianlahden välillä ovat turvatut. doista Itämeren olosuhteista. Esimer- ja idässä Libyan itärajoihin. Operaatio la myös kolme muuta suomalaista. joituksessa Espanjan Laivaston kanssa. Pääosin osallistuminen tarkoitti esikun- kiksi toimimisesta kuumissa olosuhteis- on jaettu neljään vaiheeseen: ensim- Tehtävänkuvanani oli meriliikenteen Kuvassa näkyvä alus on Eunavfor Med taupseerien palvelemista operaatioesi- Tärkeää oli myös johtamiskyvyn toden- sa saatiin paljon kokemuksia. Samalla mäinen vaihe on joukon perustaminen; seuraaminen ja seurattavien alusten operaation alus, ranskalainen FS Lieu- kunnassa Lontoossa ja johtoaluksella taminen. Atlanta-operaatio oli ensim- operaatioon osallistuminen osoitti, että toinen vaihe käsittää alusten boarda- tarkkailu OHQ:n antamien perusteiden tenant de Vaisseau Le Henaff F789. toimivassa johtoesikunnassa Intian mäinen kriisinhallintaoperaatio, jonka meritaisteluvälineemme ja niiden huolto ukset ja tarkastukset sekä ihmissala- mukaisesti, raporttien tekeminen eri valtamerellä. Eniten huomiota sai mii- johtaminen käskettiin merivoimille. Me- sekä kunnossapito ovat hyvällä tasolla. kuljettajien kiinniottamisen kansainvä- tasoille ja operaation alustietokannan ja valvonnan tukemana saanut vuoden nalaiva Pohjanmaan osallistuminen rivoimat kykeni johtamaan operaatioon Miinalaiva Pohjanmaa ja sen järjestel- lisillä vesillä. Kolmannessa vaiheessa ylläpito. Osallistuin myös omalta osal- 2018 aikana merkittäviä toiminnallisia operaatioon vuonna 2011 ja Alussuo- osallistumisen kaukana Itämeren koti- mät toimivat yhtäjaksoisessa 6 kk käy- operatiivinen toiminta laajennetaan tani CJ2-osaston päivittäisten tehtä- parannuksia aikaan ja omaa korkean jausosaston toiminta operaatiossa vesiltä. tössä erittäin luotettavasti. kansainvälisten vesien lisäksi myös vien hoitamiseen, pääasiassa päivän valmiuden lähteä suorittamaan niin vuonna 2013. Nyt onkin sopiva hetki operaatioalueen rannikkovaltioiden kahden, aamupäivän ja iltapäivän, ti- meripelastustehtäviä, kuin myös muita tarkastella operaatioon osallistumisen Atalanta-operaatioon osallistumises- Operaatioon osallistuminen osoitti, mi- aluevesirajojen sisäpuolelle. Neljäs lannekatsauksen tekemiseen ja tarvit- tehtäviä aluevesirajojensa sisäpuolel- hyötyjä? ta oli muitakin merkittäviä hyötyjä. ten kustannustehokasta ja joustavaa vaihe on joukkojen poisvetäminen ja taessa myös esittämiseen. la. Tällä hetkellä LNCG hoitaakin suu- Kykenimme varmistamaan, että toi- sotalaivojen käyttö on. Suomalaisen operaation päättäminen. rimman osan Libyan rannikolla tapah- Tärkein hyöty oli meriliikenteen suo- mintatapamme soveltuvat kotivesiltä rauhanturvaamisen kannalta osallis- Operaatiota voi luonnehtia haasta- tuvista meripelastustehtävistä, mutta jaaminen, jolla turvattiin Adeninlahden poikkeaviin olosuhteisiin ja tilanteisiin. tuminen operaatioihin sotalaivalla on Tällä hetkellä operaatio on edelleen vaksi ja nykyisellä mandaatilla jopa heidänkin resurssinsa ovat rajalliset ja ja Intian valtameren meriyhteydet. Sa- Operaation perusteella kykenimme ot- kustannustehokkainta ja joustavinta. vasta vaiheessa kaksi, joka alkoi jo paikoin mahdottomaksi, koska käy- erityisesti kiireellisimpinä päivinä rajul- malla vaikutukset ulottuivat Suomeen tamaan käyttöön uusia toimintatapoja vuoden 2015 lopussa, eikä operaation tössä olevat työkalut eivät aina täy- la koetuksella. ja Eurooppaan suuntautuvaan vientiin ja jalkauttamaan operaation perusteel- Komentaja Mika Raunu aluksilla ole pääsyä esimerkiksi Libyan sin riittäneet annettujen tehtävien sekä tuontiin, koska valtiot ovat tuonnin la useita oppeja kotimaan toimintaan. 4 . Miinantorjuntalaivueen tai Tunisian aluevesirajojen sisäpuo- hoitamiseen. Koko operaatioalueen Jos tarkastellaan Euroopan siirto- ja viennin osalta riippuvaisia toimivista Toisaalta oli myös osa-alueita, joista ei komentaja lelle. Operaation tehtävänä on ihmis- valvominen, erityisesti Libyan länsi- laiskriisiä sen alkuaikoina ja verrataan meriyhteyksistä. Valtaosa hyödykkeis- saatu kokemuksia. Esimerkiksi vaati- Raunu on palvellut mm. miinalaiva salakuljetuksen estäminen ja salakul- rannikon ja yhä suuremmissa määrin tilannetta nykypäivään, on selvää, että tä valmistetaan Aasiassa ja ne tulevat vimmasta voimankäytöstä, kuten ohjus- Pohjanmaan XV päällikkönä ja Kriisin- jettajien paljastaminen, sekä heidän myös Tunisian rannikon valvominen, selkeä parannus on tapahtunut niin Euroopan markkinoille Afrikan sarven tulenkäytöstä, merimiinoittamisesta tai hallintajoukon komentajana. Lisäksi toimintaedellytysten häiritseminen. vaatisi huomattavasti isompia resurs- operaatio Sophian, kuin myös alueen ohittaen. Toisin sanoen meriliikenteen ilmatorjunnasta ei saatu kokemuksia. hän on palvellut Atalanta-operaation Kesällä 2016 operaation mandaattia seja käyttöön ollakseen aukotonta. muiden toimijoiden panostuksella. suojaamisella vaikutettiin kuluttajahin- johtoesikunnassa Intian valtamerellä. laajennettiin ja tehtäviksi lisättiin myös Suurimpana haasteena ovat kuitenkin Paljon on kuitenkin vielä tehtävänä, toihin Suomessa ja Euroopassa. Merivoimat osoitti, että sillä on kyky öljy- ja asesalakuljetuksen paljastami- voimassaolevan mandaatin rajoituk- jotta lopputulos olisi se, jota on alun kouluttaa ja ylläpitää joukkoja niin, että nen ja estäminen sekä Libyan meri- set, jotka eivät salli operaation alusten perin tavoiteltu. Onnistuminen vaatii Seuraavaksi tärkein hyöty oli hajonneen miinalaiva Pohjanmaa ja Alussuoja- voimien ja rannikkovartioston (LNCG) toimimista Libyan ja Tunisian alueve- kaikkien EU-maiden yksimielisyyttä ja tai sisällissodan runteleman Somalian usosasto kykenivät toimimaan pitkä- kouluttaminen ja tarkkailu. sillä. Mandaatin rajoitukset vaikeutta- sitoutumista yhteisiin päätöksiin, sekä valtion tukeminen suojaamalla Euroo- kestoisesti merellä monikansallisessa vat operaation tehtävien hoitamista ennen kaikkea mandaatin laajenta- pan unionin ja Afrikan unionin avustus- operaatiossa. Esimerkiksi miinalaiva Koko operaation henkilöstömäärä ihan konkreettisesti, koska ne ovat mista ja operaation siirtämistä vaihee- kuljetuksia Mogadishuun sekä vakaut- Pohjanmaa oli pisimmillään merellä 26 on yli 1000 henkilöä, joka pitää sisäl- myös ihmissalakuljettajien tiedossa seen kolme alkuperäissuunnitelmien tamalla aluetta sotilaallisella läsnäololla. vuorokautta yhtäjaksoisesti, tehden ko. Miinalaiva Pohjanmaa on ottanut hal- lään Roomassa sijaitsevan operaa- ja he kokevat olevansa täysin turvas- mukaisesti. Operaatio ei ole vielä ohi, Operaation ansiosta merirosvous So- aikana kaksi nopeaa huoltokäyntiä Dji- tuunsa epäiltyjen merirosvojen aluksen. tioesikunnan (OHQ) henkilöstön sekä sa aluevesien sisällä. Asia ei tietysti eikä sen jatko vuodelle 2019 ole vielä malian rannikolla on käytännössä lop- boutiin ja Omanin Salallahiin. Noin vuorokauden hinauksen jälkeen alusten ja ilma-alusten miehistön. ole aivan näin mustavalkoinen, koska kirjoitushetkellä selvä, mutta jäämme punut. Avustuskuljetuksia ei ryöstetä ja Pohjanmaa räjäytti aluksen ja käytti Alusyksiköitä on operaatiossa pääosin alueella toimii aktiivisesti myös Libyan mielenkiinnolla odottamaan tulevaa. alusta laivatykistöammuntojen maalina kerrallaan 5-7, joista yksi alus toimii laivasto ja rannikkovartiosto (LNCG), ennen aluksen uppoamista Omanin johtoaluksena (FHQ) ja on joko Italian joka onkin EU:n antaman koulutuksen Luutnantti Arseni Demidov rannikolle Adeninlahdelle.
54 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 55 Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta Balex Delta
Merivoimat osallistuu kansainvä- olivat Arkona (Saksa), Norden (EMSA, Balex Delta oli tämän vuoden kolmas liseen toimintaan vuosittain myös Ruotsi), Kapitan Poinc (Puola) ja MHV kansainvälinen torjuntaharjoitus, johon öljyntorjunnan saralla. Yksi esi- 851 (Tanska). SYKE on lähettänyt aluksia. Suomes- merkki tästä toiminnasta on vuo- sa on vuosittain noin 20 merellistä sittain järjestettävä Balex Delta Harjoituksissa kerättiin raskasta polt- öljyntorjuntaharjoitusta, joihin kaikkiin -harjoitus, joka on osa Itämeren toöljyä (popcornia, jota käytettiin osallistuu alus Rannikkolaivaston 8. suojelusopimuksen mukaista yh- kuvaamaan öljyn leviämistä) omilla Huoltolaivueesta. Kansainvälisiä har- teistyötä. Suomessa Balex Del- keräyskalustoilla, puomien avulla ja joituksia ovat Clean Sea Viron kanssa, SNMCMG1 - Naton korkean ta järjestetään seuraavan kerran skimmereillä (liikuteltava harjakeräin). FIN-RUS venäjän kanssa (ei pidetty vuonna 2021. Myös lastin siirtoa laivasta toiseen har- 2018) sekä arktinen öljyntorjunnan joiteltiin. Hylkeen henkilöstölle parasta harjoitus, joka tänä vuonna pidettiin valmiuden taisteluosasto antia oli harjoituksen kansainvälinen Oulussa. Vuonna 2018 Balex Delta -öljyntorjun- toiminta ja sitäkautta harjaantuminen taharjoitus toteutettiin Karlskronassa, Virolainen ENS Admiral Cowan toimi osana SNMCMG1:tä vuonna 2015, jolloin aluksella oli englannin kielen käytössä, niin johta- Näiden harjoitusten lisäksi öljyntorjun- Ruotsissa, elokuun lopussa. Ruotsin mukana myös yksi suomalainen upseeri tutustumassa toimintaan. misessa kuin toiminnassakin. nan valmiusalukset (AG Louhi, YOR rannikkovartioston järjestämässä har- Halli ja YOR Hylje) harjoittelevat itse- Naton joukkorakenteeseen kuuluvat merelliset valmius- Osastoon alistetut alukset toimivat osastossa useita kuu- joituksessa oli mukana 20 alusta kah- Harjoitukseen osallistui kaikkiaan näisesti ja yhdessä valmiudessa ol- osastot edustavat Naton suorituskykyjen kaikkein korkein- kausia kerrallaan. Alukset harjoittelevat ja pyrkivät kehittä- deksasta Itämeren rantavaltiosta sekä noin 550 henkilöä, joista runsaat 270 lessaan. Joku kolmesta aluksesta on ta valmiutta. Näitä valmiusosastoja ovat pintataisteluun mään omaa ja osastonsa suorituskykyä. Harjoitukset ovat EU:sta. Suomesta harjoitukseen osal- on alusten miehistöä ja noin 70 ran- vuorollaan lähtövalmiudessa 24/7. erikoistuneet SNMG1 ja SNMG2 (Standing Nato Maritime SNMCMG1 osalta meillekin tuttuja, mm. Open Spirit, Bal- listui merivoimien henkilöstön lisäksi tatorjuntaharjoituksen osanottajia. Group) sekä miinantorjuntaan erikoistuneet SNMCMG1 ja tops, Northern Coasts ja vastaavia Euroopassa järjestet- väkeä Suomen ympäristökeskukses- Harjoituksessa oli osanottajia perä- Kapteeniluutnantti Aki Pykälistö SNMCMG2 (Standing Nato Mine Countermeasures Group). täviä harjoituksia. Toimiminen kuukausien ajan yhdessä ta ja Rajavartiolaitoksesta. Aluksia ti 32 eri maasta. Suomesta mukana YOR Hylkeen päällikkö SNMCMG1 toimii ja harjoittelee pääasiassa Pohjanmerellä, samassa osastossa on tehokkain ja ainoa tapa muodostet- Suomesta osallistui öljyntorjunta-alus on SYKE:n asiantuntijoiden lisäksi Englannin Kanaalissa ja Itämerellä. Vastaavasti SNMCMG2 taessa suorituskykyistä taisteluosastoa. YOR Hylkeen lisäksi Suomenlahden tarkkailijoita Rajavartiolaitokselta, si- toimii Välimerellä, Punaisellamerellä ja Persianlahdella. Merivartioston ulkovartiolaiva Turva. säministeriöstä ja Itä-Uudenmaan Osastojen tehtävänä on osoittaa Naton korkeaa valmiutta Suomen merivoimien aluksia ei ole toiminut tai harjoitellut pelastuslaitokselta. ja ylläpitää korkeaa valmiutta meriyhteyksien turvaamiseksi SNMCMG tai SNMG -osastoissa (sic!). Osana kansain- Tällä kertaa Itämeren suojelukomissi- miinantorjunnan keinoilla. välistä harjoitustoimintaa olemme harjoitelleet osastoihin on eli HELCOM:n harjoituksen teemoi- kuuluvien yksittäisten alusten tai koko osaston kanssa. na olivat kansainvälinen hälyttäminen Miinantorjunnan taisteluosasto SNMCMG1 on perustettu Lisäksi merivoimat on toimeenpannut lukuisia PASSEX- ja avunpyynnöt sekä torjuntalaivaston vuonna 1973. Sen alkuperäinen nimi on STANAVFOR- harjoituksia, mm SNMCMG1- ja SNMG1 osastojen kanssa yhteistyö, lentovalvonta ja rantaöljyn- CHAN (Standing Naval Force Channel), eli joukon tehtävä- ja yksittäiset esikuntaupseerit ovat toimineet harjoituksissa torjunta. nä oli varmistaa meriyhteyksien turvallisuus Pohjanmerellä osastojen johtoportaassa. ja Englannin Kanaalissa. Belgian, Saksan ja Hollannin me- Öljyntorjunnan lisäksi harjoiteltiin rivoimat vastasivat osaston johtoportaan miehittämisestä ja Suomalaisilla merisotilailla ei ole ainakaan toistaiseksi ol- kansainvälistä yhteistoimintaa myös alusten alistamisesta osastoon. lut mahdollisuutta palvella osaston johtoportaassa eikä kemikaalivahinkojen torjunnassa, ke- suomalaisia ole kyselty SNMCMG1-osaston komentajaksi. mikaalisukelluksessa, vedenalaistoi- Vuodesta 2000 Norja ja Tanska alkoivat alistaa aluksiaan Kansainvälisten tehtävien avautuessa aikaisempaa enem- minnoissa ja erikoishenkilöstön heli- osastoon. Samalla osaston nimi muutettiin Mine Counter- män myös suomalaisille merisotilaille, avautuu toivottavasti kopterikuljetuksissa. measures Force Northern Europe:ksi. Samalla osaston meillekin mahdollisuus harjaantua korkean valmiuden SN- toiminta-aluetta laajennettiin Pohjanmeren itäisimpiin osiin. MCMG tai SNMG -osaston esikunta- ja johtotehtävissä. YOR Hylje osallistui merellä 36 tun- Vain harjoittelemalla yhä vaativammissa tehtävissä kyke- tia kestävään harjoitukseen, jonka Vuodesta 2005 alkaen osaston nimi on ollut nykyinen SN- nemme kehittämään osaamistamme nykyistä korkeammal- pääpaino oli keräysjärjestelmien MCMG1. Sittemmin yhä useammat valtiot ovat alistaneet le tasolle. käyttö yksin ja ryhmässä. Ensim- miinantorjunta-aluksia osastoon ja henkilöstöä osaston joh- mäiset harjoitukset toteutettiin viran- toportaaseen. Esimerkiksi Puolan, Viron, Latvian ja Liettuan omaisyhteistyönä Kindral Kurvitsin merivoimien alukset toimivat lähes vuosittain SNMCMG1- Komentaja Mika Raunu (Viro) ja Sakiain (Latvia) kanssa. osastossa. 4 . Miinantorjuntalaivueen komentaja Seuraavassa harjoituksessa mukana
56 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 57 Laivaston tulevaisuuden näkymiä
häiriötilanteissa sotilaiden toimivaltuu- jaus voi tuottaa vain rajallisia muutoksia myös Pohjanmaa-luokan korveteille ja det voivat olla rajalliset. Tällöin yhteis- noin 15 vuoden kuluttua hankinnasta. se tulee olemaan käytössä 2050-luvulle toiminta poliisin, merivartiostojen ja pe- Tämän päivän aluksilla taistellaan vielä saakka. lastusviranomaisten kanssa korostuu ja pitkälle tulevaisuuteen. Muutos ei ole harjoittelun merkitys kasvaa. hidasta, mutta siihen kuluu aikaa. Ilmatorjunta saa uuden järjestelmän Pohjanmaa-luokan hankinnan yhtey- Kansainvälisen avun antaminen ko- Pohjanmaa-luokan korvettien käyt- dessä. Uutta nykyistä pidemmän kan- rostuu perinteisen sotilaallisen krii- töönoton myötä Rauma-luokan oh- taman järjestelmää tullaan käyttämään sinhallinnan rinnalla. Avun antamisen jusveneistä ja Hämeenmaa-luokan Pohjanmaa-luokan elinkaaren ajan. lisäksi valmistaudutaan myös avun miinalaivoista luovutaan vaiheittain vastaanottoon. Avun antamisen muoto 2020-luvulla. Pohjanmaa-luokka tulee Yksittäisen aluksen tehtävät ovat laaja- varmentuu kunkin tilanteen mukaan. olemaan käytössä ainakin 2050-luvul- alaisia ja aluksen taistelujärjestelmä Mahdollisen operaation tehtävätyyppi le saakka. Peruskorjattavien Hamina- nykyistä monipuolisempi. Moniulot- ja toiminta-alue määrittävät millaisella luokan ohjusveneiden elinkaari jatkuu teiset tehtävät ja kehittyvä teknologia joukolla ja millaisella aluskalustolla teh- 2030-luvulle. Peruskorjattujen Pansio- vaativat henkilöstöltä paljon. Osaami- tävään voidaan lähteä. Ensisijassa käy- luokan miinoittajien käyttöikä jatkuu ai- nen hankitaan sotilasopetuslaitosten tetään kansainväliseen kriisinhallintaan nakin 2030-luvun loppuun. Pintataiste- lisäksi siviilikoulutuksen kautta ja sitä varusteltuja aluksia eli Pohjanmaa- luyksiköiden lukumäärän väheneminen ylläpidetään jatkuvalla työpaikkakou- luokan korvetteja ja Katanpää-luokan korvataan tehokkaammilla valvonta- ja lutuksella ja opiskelulla. Laivaston etu miinantorjunta-aluksia. Mikäli toimitaan asejärjestelmillä. Keveiden Hamina- on varusmiesten ja reserviläisten tie- Itämeren alueella, voidaan käyttää kaik- luokan ohjusveneiden korvaaminen totaidon hyödyntäminen joustavasti. kia alusluokkiamme. Kansainvälisen aloitetaan 2030-luvun alussa. Järjestelmien käyttäjien rooli huoltajina toiminnan edellyttämä osaaminen on ja järjestelmän teknisinä asiantuntijoina samaa aluskaluston käytön osaamista, Katanpää-luokan miinantorjunta-aluk- on tärkeä myös kunnossapidon näkö- jota tarvitaan kotimaan puolustuksen sia käytetään vielä 2040-luvulla, mutta kulmasta. Vaikka logistiikkajärjestel- tehtäviin. Kansainvälinen yhteentoimi- alusluokalle on tehtävä päivitys elinjak- mä vastaakin kunnossapidosta, tulee vuus on edellytyksenä avun antami- son puolivälissä eli 2030-luvun alussa. laivoilla olla sellainen osaaminen, että selle ja vastaanotolle. Yhteistoiminnan Kuha- ja Kiiski-luokan raivaajat korva- kunnossapitäjä kykenee laivalta saata- harjoittelu lisääntyy. taan uudella raivauskalustolla, joka ote- van tiedon perusteella paikantamaan taan käyttöön 2030-luvulla. oikean vikakohdan tai toimittamaan oi- Laivaston kalusto muuttuu. Tulevan kean osan. kaluston vaatimukset määritellään toi- Öljyntorjunta-alukset sekä huolto-, kul- mintaympäristön, teknologioiden ja jetus- ja apualukset ovat taistelualuksia Laivastolla on jatkossakin tärkeä rooli suojausta ja kunnossapitoedellytyksiä uhkamallien tutkimuksella. Tutkimus helpommin ylläpidettävissä, mutta ne- turvallisuuden tuottajana merialueil- Rannikkolaivaston on tarpeen ylläpitää ja kehittää. käynnistyy viimeistään 10 vuotta en- kin vaativat päivityksen toimiakseen. lamme. Olosuhteet ja maasto pysyvät nen hankintaa. Nykyisten järjestelmien samanlaisina, joten samat lainalaisuu- Suomen puolustamisen tehtävien lisäk- korvaaminen on siis jo nyt tutkimuskoh- Hankittava pintatorjuntaohjus 2020 det pätevät tulevaisuudessakin. Vaikka tulevaisuuden näkymiä si Laivasto tukee muita viranomaisia. teena. korvaa vaiheittain nykyisen meritorjun- aluskalusto kehittyy ja muuttuu mer- Tukeen käytetään sotilaalliseen maan- taohjus 85M:n. Gabriel-järjestelmä on kittävästi, niin Laivaston tehtävissä ja Tulevaisuuden ennakointi ja arviointi Suomen merialueita. Tätä toteutetaan puolustukseen rakennettuja joukkoja Uudet järjestelmät hyödyntävät auto- Laivaston pääasejärjestelmä 2050-lu- niiden toteutustavassa tapahtuu muu- ovat aina vaikeita tehtäviä. Huomis- jo perusvalmiudessa turvaamalla alu- ja järjestelmiä. Merellä tapahtuvia tuki- maatiota, tekoälyä, miehittämättömyyt- vulle saakka. Uudet herätemiinat, tär- toksia varsin hitaasti. Käyttöön otetut ja päivän varmoina pidetyt asiat voivat eellinen koskemattomuus. Mahdollisen toimintoja ovat erityisesti öljyntorjunta tä ja digitalisaatiota, mutta ovat myös keimpänä PM16, ovat pääkalustoa nyt lähivuosina hankittavat asejärjestelmät saada äkkikäännösten myötä uusia häiriötilan aikana suojataan Suomelle ja vedenalaiset etsintätehtävät. Tais- entistä haastavampia tietoturvan suh- ja tulevaisuudessa. Vanhenevista me- ovat osaavissa käsissä Laivaston nyrk- ulottuvuuksia. Toimintaympäristö saat- elintärkeää meriliikennettä. Kriisin aika- telualusten valvonta- ja johtamisjär- teen. Kaikki uudet innovaatiot eivät ole rimiinoista luovutaan niiden saavutta- ki pitkälle tulevaisuuteen. taa muuttua nopeastikin, kuten olemme na torjutaan mereltä suuntautuvat hyök- jestelmät tarjoavat erinomaisen kyvyn vielä saatavissa käyttöön, joten pääosa essa elinkaarensa pään. Kosketusmii- Itämerellä havainneet. Varmoja faktoja käykset pääasejärjestelmillä - meritor- esimerkiksi merellä tapahtuvan onnet- tällä hetkellä käytössä olevista ja lähiai- noja tarvitaan vielä tulevaisuudessakin, Kohti mielenkiintoista ja valoisaa tule- tulevasta ei siis voida kirjata, mutta pe- juntaohjuksilla ja merimiinoilla. Nämä tomuuden torjunnan johtamiseen. Tuki koina käyttöön otettavista järjestelmistä joten osa niistä päivitetään. vaisuutta! rusteltuja arvioita voidaan esittää. päätehtävät säilynevät myös tulevai- voi olla myös aseellista voimankäyttöä, vaativat paljon osaavia käyttäjiä. Ope- suudessa. Tehtävien toteuttamiseksi ja esimerkiksi terrorismin torjunnassa. raattorien lukumäärä riippuu automaati- Hamina-luokan peruskorjauksen yhte- Laivaston tehtävät ovat jatkossakin taistelunkestävyyden saavuttamiseksi Laivasto tarvitsee muiden viranomais- on tasosta. Aluskalusto on sellaista kuin ydessä hankittava torpedojärjestelmä selkeät. Kriisin ennaltaehkäisemiseksi on jatkossakin tarpeen toimia kahdesta ten tukea omien tehtäviensä toteuttami- se on hankittaessa ja sen elinkaari on muodostaa sukellusveneentorjunnan Kommodori Erkki Mikkola osoitetaan kykyä ja halua puolustaa tukikohdasta, joiden toiminnallisuutta, sessa myös tulevaisuudessa. Erityisesti tyypillisesti ainakin 30 vuotta. Peruskor- iskukyvyn. Järjestelmä asennetaan Laivaston komentaja
58 Laivaston sanomat 2018 Merellistä voimaa 59 Seuraa merivoimia Facebookissa ja Twitterissä
facebook.com/merivoimat
twitter.com/navyfi