Koorkehitysyhteistyötä, Kulttuuria Ja Tiedotusta 2 / 2009 (15
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
KOORKehitysyhteistyötä, kulttuuria ja tiedotusta 2 / 2009 (15. vk no 2) JONAIN KAUNIINA PÄIVÄNÄ KAIKKI ON EHKÄ TOISIN KOOR 2-2009 Afrikka Suomen kehityspolitiikassa KOOR 2-2009 Ei ole olemassa yhtä Afrikkaa. Afrikan 53 valtiota eroavat suuresti toisistaan Afrikka Suomen kehityspolitiikassa, 2 luonnonvaroiltaan, väestöllisesti, poliittisesti, maantieteellisesti, etnisesti Pääkirjoitus, 3 ja kulttuurisesti. Maanosan maiden kehityshistoria ei ole yhdenmukainen Värikäs, haastava Etiopia, 4 Yksi kysymys pääministerille, 6 eivätkä niiden tämänhetkiset kehityshaasteet ole yhtenevät. Synnyinmaassa tarvitaan, 7 Valtaosassa Afrikan maita taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on QUESTS-MIDA, 7 viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana ollut merkittävää. Myönteisestä Kouluttajana Somalimaassa, 8 kehityssuunnasta huolimatta Afrikka on kehittyvistä maanosista se, jossa On assignment in Hargeisa, 9 YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen on eri arvioiden mukaan vai- Afrikan sarven konfliktit, 10 Security and Culture in Eastern, 11 keinta. YK:n vuonna 2008 julkaiseman seurantaraportin mukaan yhdenkään The Giraffe, 14 Afrikan maan ei uskota saavuttavan kaikkia vuosituhattavoitteita määräai- Good for health and reducing, 14 kaan mennessä. Globaali talous- ja rahoituskriisi vaikeuttaa entisestään Afri- Ilmastonmuutoksen hillitseminen, 15 kan kehityspyrkimyksiä ja jopa uhkaa jo saavutettuja edistysaskeleita. Ilmastoräppiä, 15 Afrikkaa leimaavat monet koko maanosalle tyypilliset kehitysongelmat. Näitä Civil society and development, 16 Finland and Kenya, 17 ovat muun muassa eri syistä johtuva köyhyys, epätasaisesti jakautuneet Nikolai Gumilev tutkimusmatkailijana, 18 tulot, hallinnon heikkoudet, sekä luonnonvarojen kestämätön käyttö. Saha- Pyramiditeksteistä Booker- , 21 ran eteläpuolinen Afrikka on erityisen haavoittuva ilmastonmuutoksen vaiku- Suomi ja Somalia -katsaus, 22 tuksille. SOAS and Somalia, 22 Maatalouden tuottavuus on alhainen eikä tuotanto riitä turvaamaan kasva- International Conference on, 23 Somali Forum for Progress, 23 van väestön ravinnontarpeita. Väestön koulutustaso ja terveydentila ovat Arms trade deadly for Somali, 24 heikkoja verrattuna valtaosaan Aasian ja Latinalaisen Amerikan maita. Use- Sttus of Women in Sudan, 25 assa maassa demokratiakehitys on edennyt hitaasti, korruptio on yleistä ja Aavan meren tuolle puolen, 26 vähemmistöjen asema on haavoittuva. Orastavaa talouskehitystä heikentää Jokainen ihminen on yhtä arvokas, 26 puutteellinen infrastruktuuri. Laajoilla alueilla kärsitään aseellisista konflik- Keskiviikko-klubi, 27 teista ja niiden seurannaisvaikutuksista kuten hallitsemattomasta muuttoliik- keestä ja pakolaisvirroista. Konfliktien taustalla on usein myös luonnonva- Etukannen kuva Naima Mohamud rojen riittävyyteen ja niiden hallintaan liittyviä ongelmia. Alueellista kehitystä Takakansi Maailmanpolitiikan Atlas ja integraatiota tukevien organisaatioiden ja instituutioiden päällekkäisyys sekä niiden toimintakyvyn rajallisuus heikentää valtioiden välisen yhteistyön KOOR (Kamelinkello) kehitystä. Suomalainen somalilehti www.koor.fi Kehityspoliittisessa Afrikka-puiteohjelmassa Afrikan maat jaotellaan kuuteen alueelliseen ryhmään: Pohjois-Afrikka ja Välimeren alue, Länsi-Afrikan alue, Julkaisija Suomi-Somalia seura ry Keski-Afrikan alue, Itä-Afrikan alue, Afrikan sarvi* ja Eteläinen Afrikan alue. PL 242, 00121 Helsinki Sähköposti [email protected], Jako kuvastaa Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön toimeenpa- [email protected] nossa sovellettavaa ryhmittelyä. Vastaava päätoimittaja Inari Virmakoski Afrikka Suomen kehityspolitiikassa, Toimitus ja taitto kehityspoliittisen puiteohjelman johdanto Ulkoasiainministeriö 2009 Maija Kajava www.formin.fi > Kehityspolitiikka > Aineistot ja julkaisut ISSN 1239-3169 Cosmoprint, Helsinki 2009 ________ * Afrikan sarvi käsittää Djiboutin, Eritrean, Etiopian, Somalian ja Sudanin Julkaisun tuottamiseen on saatu ulko- asiainministeriön kansalaisjärjestöilel suunnattua viesstintätukea. Julkaisuss esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoministeriön virallista tai Suomi-Somalia seuran kantaa. 2 KOOR 2-2009 Kuva Pirkko Tanttu Pirkko Kuva Never before has man had such capacity to control his own environment, to end thirst and hunger, to con- quer poverty and disease, to banish illiteracy and massive human misery. We have the power to make this the best generation of mankind in the history of the world -- or to make it the last. John F. Kennedy Olen päättämässä pitkää. 23 vuoden pituista rupeamaa Ogadenilaisten yhdistys Suomessa kutsui lokakuulla ensin Somalia tiedotuslehden, sitten KOORin parissa. väkeä näkemään ja kokemaan brittinuorten kuvaama ja Muutama ajatelma ja tunnelmointikin sallittaneen.. maailmalle viemä dokumentti Silent cry. Arabian uusi nuorisotalo täyttyi nuorista ja meistä vähän vanhemmis- Pirkko Tantun kuva melkein autiolta Mogadishun Lidolta takin. Nuorten lontoolaisten tiskijukkien ja räppäreiden ja koristi vuoden 1998 kevätnumeroon kirjoittamaani artik- Dadaabin leirien Etiopian Ogadeniasta tulleiden pako- kelia ’Tervetuloa Mogadishuun’. Toiveet olivat silloin laisten kohtaaminen sävähdytti, mutta aikaansai myös korkealla: takana olivat komeat suomalais-somalialaiset surua siitä, että pienet ihmiset ja pienet hyvän tahdon itsenäisyyspäiväjuhlat Säätytalolla, edessä ainutlaatuinen eleet helposti vuosien mittaan jäävät jalkoihin suurempien kansainvälinen tutkimuskonferenssi Turussa. myllynkivien jauhaessa. Tiedonvälityksen ja viestinnän maailma on muuttunut Näen tämän KOORin numeron kuitenkin avauksena vuosien kuluessa. Kun mediassa ja internetin kautta uuteen, mukana on uusia ajatuksia, uusia tekijöitä, uusia voimme olla läsnä kaiken aikaa kaikkialla ja tiedot päivit- sateentekijöitä. Emme koskaan voi lakata toivomasta, tyvät kuin itsestään yhteiseen tietoverkkoon, tarvitaan emme uskomasta ihmisen kykyyn uudistua ja oppia toimi- yhä enemmän kriittistä lukemista, analyysiä, tutkivaa maan yhteisen hyväksi. otetta ja omaa näkemystä. Lokakuussa julkaistu Monde diplomatiquen Maailmanpolitiikan Atlas tarjoaa ainutlaatu- Minun sukupolveni ei onnistunut poistamaan suurta kärsi- ista tukea tällaiselle ajattelulle! mystä eikä raakoja ihmisoikeusrikkomuksia, mutta emme myöskään onnistuneet tuhoamaan maapalloamme. Afrikan sarvi ja erityisesti Somalia tuntuvat olevan nouse- massa myrskynsilmään. Konfliktit, köyhyys, kuivuus, Mutta on tunnustettava, nyt on nuorten ja luovuuden säätelemätön väestönkasvu, ilmastonmuutos, meriros- vuoro. Aika kuunnella heitä, jotka perivät maan ja ilmas- voilu, nälänhätä, myrskyn enteitä on paljon. ton meidän jälkeemme. Arvovaltainen The Economist on vuoden 2010 vuosikir- Ulkoministerimme Alexander Stubb on ainutlaatuisella jassaan antanut Somalialle kyseenalaisen tunnustuksen tavalla avannut ministeriönsä salaisuuksia ja luonut uusia - surkein maa päällä maan. Selityksiä on paljon, osa vahvoja kontaktipintoja. Hänen blogisivuiltaan löytyi hyviäkin, mutta mitkään niistä eivät vapauta meitä siitä Pihkapuiston koulun neljäsluokkalaisen Sampsa Vuorion aakasta, että rankaisemattomuuden suojassa ja kansain- mahtava Ilmastoräppi, jonka sanoin kiitän kaikkia pitkän välisen yhteisön ja diasporan ehkä pahaatarkoittamatto- päivätyöni, sen ilot ja murheet kanssani jakaneita: malla, mutta rajattomalla tuella anarkia ja kaaos saattavat Tahto, teko, rakkaus jatkua loputtomiin. on täydellinen pakkaus Rauha on tahdon asia, myös väkivallan lopettaminen, samoin rakentaminen rikkomisen sijasta, minkään ei pitäisi olla mahdotonta. Maija Kajava KOOR 2-2009 VÄRIKÄS, MONIMUOTOINEN, HAASTAVA ETIOPIA Suurlähettiläs Kirsti Aarnion paluumietteitä Suomen suurlähetystössä Addis Abebassa tapahtui - Poliittisesti maa on tiukasti pääministerin ohjaimissa. vahdinvaihdos syyskuun alussa. Suurlähettiläänä vuo- Vaalien voittaja voi vahvistaa asemansa kaikkialla. Kan- desta 2005 toiminut Kirsti Aarnio palasi Suomeen viiden sainvälinen yhteisö on ilmaissut viime aikoina huolensa tapahtumantäyteisen vuoden jälkeen. Tapasimme heti erityisesti uudesta lainsäädännöstä, jolla säännellään syyskuun alussa hänen aloittaessaan uudessa YK-järjes- mm. kansalaisjärjestöjen ja median toimintaa. Tähtäi- telmän ja kansainvälisten rahoituslaitosten arviointitehtä- messä on erityisesti valvoa yhteyksiä ulkomaisiin avun- vässä. antajiin oman kehitysagendan suojaamiseksi. Kansallisen turvallisuuden nimissä myös vahvistetaan terrorismin vas- Etiopia on ollut Suomelle tärkeä portti Saharan etelä- taista toimintaa. puoliseen Afrikkaan. Addis Ababan edustusto avattiin jo vuonna 1965. Etiopia on Suomen pitkäaikaisempia kehitysyhteistyön kumppaneita, mutta se valitettavasti tunnetaan usein vain huonoista uutisista, kriiseistä ja köy- Kehitysyhteistyö hyydestä. Suomen ja Etiopian välillä yhteistyö on ollut laajakirjoista. Maa on etnisesti ja luonnonolosuhteiltaan monimuotoi- Kahdenvälinen maaohjelmaa koskevaa arviointia valmis- nen, sillä on vuosituhantinen historiansa ja rikas kulttuu- tellaan paraikaa. Kehitysyhteistyössä tärkeimmät sektorit riperintö. Etiopia on Afrikan itsenäisistä valtioista vanhin, ovat olleet vesihuolto ja opetusala, molemmilla yhteistyö liikenteellisesti ja poliittisesti tärkeä risteyskohta. Väestö- on jatkunut vuosikymmeniä. määrältään se on Afrikan toiseksi suurin valtio. Opetusalan yhteistyössä Suomi on ollut edelläkävijänä Paluu kotimaan syksyyn ja uusiin tehtäviin tuo paljon mm. erityisopetuksen kehittämisessä. Kirsti Aarnio sanoo- uusia haasteita, Suomi on muuttunut paljon viiden viime kin, että Etiopiassa hallitus panostaa voimakkaasti koulu-