Annales Agriculturae Fenniae Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Vol. 11,5 journal of the Agricultural Research Centre 14111011~~~11110~11~1 • Helsinki 1972 Annales Agriculturae Fenniae JULKAISIJA — PUBLISHER Maatalouden tutkimuskeskus Agricultural Research Centre Ilmestyy 4-6 numeroa vuodessa Issued as 4-6 numbers a year TOIMITUSKUNTA — EDITORIAL STAFF J. Mukula, päätoimittaja — Editor V. U. Mustonen, toimitussihteeri — Co-editor M. Lampila J. Säkö ALASARJAT — SECTIONS Agrogeologia et -chimica — Maa ja lannoitus Agricultura — Peltoviljely Horticultura — Puutarhaviljely Phytopathologia — Kasvitaudit Animalia nocentia — Tuhoeläimet Animalia domestica — Kotieläimet KOTIMAINEN JAKELU Valtion painatuskeskus, Annankatu 44, 00100 Helsinki 10 FOREIGN DISTRIBUTION Agricultural Research Centre, Library, SF-01300 Tikkurila, Finland Professori E. A. Jamalaisen juhlajulkaisu jubilee issue in honour of Professor E. A. jumalainen HELSINKI 1972 k) Eino Armas Jamalainen syntyi Hietamäessä Inkerinmaalla 17. heinä- kuuta 1902. Siirryttyään Suomeen 1919 hän sai päästötodistuksen Kolp- panan opettajaseminaarista (Helsinki) 1920, suoritti ylioppilastutkinnon 1923, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon 1929, agrono- mitutkinnon 1930 ja maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin tutkinnon 1935 saaden samana vuonna myös maatalous- ja metsätieteiden tohtorin arvon. Jamalaisen elämänuran valintaan samoin kuin hänen toimintaansakin on varmaan merkittävästi vaikuttanut hänen opettajansa ja useiden vuosien aikana myös esimiehensä, Helsingin yliopiston kasvibiologian ja kasvipato- logian ylimääräinen professori J. I. Liro. Tämän kansainvälistä kuului- suutta saavuttaneen, harvinaisen monipuolisen biologian tutkijan moni- vuotisena apulaisena ja matkakumppanina Jamalainen omaksui kyvyn tarkkailla ympärillään luonnon tapahtumia monipuolisesti, ennen muuta kuitenkin kasvipatologina. Useiden muiden maataloustutkijan uralle sittemmin antautuneiden tavoin Jamalainen aloitti uransa sijoittumalla jo opiskeluaikanaan työskentele- mään laboratorioapulaisena silloiseen Maatalouskoelaitokseen. Sen kasvi- tautiosastolla hänelle tarjoutui sitten heti kandidaatin tutkinnon suoritet- tuaan ylimääräisen assistentin toimi. Vuosina 1938-43 hän toimi saman osaston ensimmäisenä assistenttina sekä vuonna 1944 yliassistenttina ja ni- mitettiin samana vuonna mainitun osaston johtajaksi ja professoriksi, josta virasta siirtyi täysinpalvelleena eläkkeelle vuonna 1969. Näin Jamalaisen toiminta kasvipatologian ja kasvinsuojelun alalla Maatalouskoelaitoksessa ja sittemmin Maatalouden tutkimuskeskuksessa jatkui kaikkiaan 40 vuo- den ajan. Vaikka Jamalaisen tutkimustyössä on selvästi havaittavissa sellaiset pää- kohteet kuin boorin puutteen aiheuttamat kasvitaudit, viljojen siementen peittaus, Fusarium-sienien taksonomia ja kasvien talvehtimisongelina, ulot- tuvat hänen tutkimuksensa huomattavasti laajemmalle alalle ja nimen- omaan sen mukaan, mikä ongelma kulloinkin on käytännön viljelyssä tul- lut esille. Vuonna 1935 valmistunut väitöskirjatyö "Tutkimuksia lantun ruskotau- dista" oli ensimmäisiä kasvipatologian kannalta tehtyjä selvityksiä boorin ja yleensäkin hivenravinteiden puutteen aiheuttamista fysiogcenisista kas- vitaudeista. Tämän jälkeen Jamalainen osoitti boorin puutteesta aiheutu- viksi myös omenan kuoppataudin ja juurikkaiden sydän- ja kuivamädän. Viljojen pei ttausmenetelmän merkityksen selvittämisen ja sen tunnetuksi tekemisen Jamalainen sai erikoistehtäväkseen, kun hänet määrättiin 1933 kasvitautiosaston ja Maatalousseurojen Keskusliiton tekemän yhteistyöso- 279 pimuksen perusteella mainitun liiton "nokikonsulentiksi" 6 kk:n ajaksi. Viljojen peittausmenetelmän kehittämisen ja sen yleistämisen hyväksi hän on sittemminkin tehnyt jatkuvasti paljon työtä, josta ovat osoituksena asiaa käsittelevät useat tutkimukset sekä artikkelit ammattilehdissä. Myko- logian alalla Jamalainen on saavuttanut kansainvälistä arvonantoa kah- dellakin tutkimussektorilla. Perehdyttyään 1937 Saksassa tohtori Wollen- weberin johdolla Fusarium-sienten tutkimusmenetelmiin hän ryhtyi selvit- tämään näiden sienien esiintymistä ja merkitystä Suomessa. Tulokset jul- kaistiin 1943 ja 1944 kolmena vihkona "Ober die Fusarien Finnlands" I, Ilja III. Toisena prof. Jamalaisen mykologisen tutkimuksen laajana koh- teena ovat olleet syysviljoja ja nurmiheiniä tuhoavat talvituhosienet eli Fusarium nivale, Typhula ishikariensis, Typhula incarnata sekä Sclerotinia borealis. Myös muiden talvehtivien kasvien bioottisia ja abioottisia talvehtimiseen vaikuttavia tekijöitä samoin kuin talvituhosienien suoranaisen torjunnan mahdollisuuksia kvintotseeni-valmisteilla on selvitetty Jamalaisen johdolla. Sipulin viljelyn edistämiseen tähtäävää tutkimusta suoritettiin hänen joh- dollaan 1949 lähtien varsin intensiivisesti useiden vuosien ajan, ja seurauk- sena olikin sipulin viljelyn huomattava edistyminen maassamme. jamalainen on tutkimustoiminnassaan kaiken aikaa pitäytynyt hyvin lä- hellä käytäntöä. Sitä silmällä pitäen hän on pyrkinyt tutustumaan kasvi- tautiongelmiin ja vallitseviin olosuhteisiin mahdollisimman läheisesti juuri siellä, missä ongelmia on esiintynyt. Jokaiselle tutkijalle, jolla on ollut tilaisuus seurata Jamalaista tutkimusmatkoilla eri tahoille maatamme niin puutarhoissa kuin pelloilla, on jäänyt erityisesti mieleen se välitön help- pous, millä hän on keskustellut viljelijöiden kanssa ja huomaamattomasti johtanut puheen haluamaansa suuntaan eli tavallisesti erilaisten kasvi- tautiongelmien pohtimiseen. Jamalainen on 40 vuoden aikana jakanut opaskirjasin, kirjoituksin ja esi- telmin runsaasti tietoja viljelijöille ja neuvontahenkilöstölle. Nämä käy- täntöä välittömästi palvelemaan tarkoitetut esitykset ovat olleet niin laa- dittuja, että jokaisen on ollut helppo saada niitä tarvitsemansa tiedot. Jamalaisen julkaisutoiminta on runsas ja monipuolinen käsittäen tähän mennessä kaikkiaan 367 tieteellistä tai neuvonnallista julkaisua, artikkelia tai opaskirjasta. Tämän niteen sivuilla 373-379 on luettelo professori Ja- malaisen tärkeimmistä julkaisuista. Varsinaisen virkansa ohella Jamalainen on osallistunut myös kasvipato- logian opetustyöhön Helsingin yliopistossa. Hän ohjasi ylioppilaiden kas- vinsuoj eluharj oituksia 1930 — 43, luennoi dosenttina kasvinsuoj elus ta 1943 —71 sekä hoiti kasvibiologian ja kasvipatologian professorin virkaa 1943 —45 ja 1964-65. Uuden tutkijapolven kehittämiseen hän on osallis- tunut myös siten, että hänen johtajakautenaan on kasvitautiosastolla suo- ritettu useita niin mittavia tutkimuksia, että ne on voitu hyväksyä väitös- kirjoina (Annikki Linnasalmi 1952, J. E. Hårdh 1953, Jaakko Mukula 1957, Aarre Ylimäki 1967, Eeva Tapio 1970 ja Esko Seppänen 1971). 280 Jamalainen on ollut vastaväittäjänä kahta kotimaista mykologian alan väitöskirjaa sekä asiantuntijana seitsemää ulkomaista väitöskirjaa tarkas- tettaess a . jamalaisen osallistuminen kasvipatologien ja kasvinsuojelualan tutkijoi- den kansainväliseen yhteistyöhön on ollut maallemme merkittävän arvo- kasta. Yhteyksien solmimista ovat edistäneet suuresti hänen lukuisat mat- kansa ulkomaille Kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen kasvinsuojelun alalla on Jamalaisella ollut tilaisuus osallistua oltuaan vuosina 1961-68 Suomen edustajana EPPO:n (European and Mediterranean Plant Protec- tion Organization) vuosikokouksissa. Skandinaavisessa yhteistyössä hän on ollut mukana mm. PMY:n IV jaoston puheenjohtajana 1948-50, Suo- men osaston johtokunnan jäsenenä 1961-65 sekä osallistumalla aktiivisesti yhdistyksen kokouksiin ja sen työryhmien työskentelyyn. Jamalaisen asiantuntemusta on käytetty hyväksi lukuisissa komiteoissa, toimikunnissa ja työryhmissä, joista mainittakoon vain kasvinsuojeluainei- den tarkastuksen lainsäädäntöä aikaansaamaan asetettu komitea 1948-49, koetoimintakomitea 1953-55, kokonaispalkkakomitea 1955-56, kasvin- suojelutoimikunta 1945-46 ja valtion maatalous-metsätieteellinen toimi- kunta 1965-67. Valtion siementarkastuslaitoksen toimintaan hän on vai- kuttanut merkittävästi ollessaan sen johtokunnan jäsenenä 1942-67 sekä varapuheenjohtajana 1958-61 ja puheenjohtajana 1962-67. Varsin olennaisen puolen Jamalaisen toiminnassa on muodostanut hänen työnsä eräiden julkaisujen toimittamisessa joko toimituskunnan jäsenenä tai aktiivisena toimittajana. Erityisesti on mainittava hänen pitkäaikainen toimintansa Maataloustieteellisen Aikakauskirjan toimitussihteerinä (1948 —72) ja päätoimittajana (1958-72) sekä Annales Agriculturae Fenniae -aikakauskirjan toimituskunnan jäsenenä 1962-68, josta ajasta kolme vii- meistä vuotta päätoimittajana. Jamalaisen neljäkymmentä vuotta jatkunut tutkimustyö maamme pelto- ja puutarhaviljelysten suojaamiseksi kasvitautien tuhoilta on tuonut hyviä tuloksia. Hän on ollut uranuurtaja kasvinsuojelualan tarkastus- ja neuvon- tatyön kehittämisessä maassamme. Eläkeiän ja siten myös eroamisiän saa- vuttaminen ei Jamalaisen kohdalla ole suinkaan merkinnyt tutkimustyön päättymistä. Kiinnostus kasvien talvehtimisongelmaan on saanut hänet viime vuosina paneutumaan yhä syvemmälle abioottisten tekijöiden sel- vittelyyn. 1VIaatalouden tutkimuskeskus ja kasvitautien tutkimuslaitos pyytävät tämän julkaisun muodossa esittää professori Jamalaiselle sydämelliset kiitoksensa hänen suorittamastaan suuriarvoisesta työstä maatalouden ja puutarha- talouden hyväksi. Tikkurilassa 17. kesäkuuta 1972 Aarre Ylimäki 281 The Agricultural Research Centre is dedicating this issue to Professor E. A. Jamalainen in recognition of his life-work for the advancement of plant pathology and plant protection.