Abstract Bookbook
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Abstraktikooste/AbstractAbstraktikooste/ Abstract Bookbook Sosiaalipolitiikan päivät Annual SocialSosiaalipolitiikan Policy Conference päivät 23.10 - 24.10.2014Annual SocialJoensuu, Policy Itä Conference-Suomen yliopisto 23.10 - 24.10.2014 Joensuu, Itä-Suomen yliopisto 1 Sisältö/Content 1. Arviointia työllisyystoimien ja sosiaalityön rajalla ...................................................................... 1 2. Autonomy of migration, changing border regime and transformations of social policy .............. 4 3. Eläketutkimuksen työryhmä (in English) .................................................................................... 7 4. Hoivan sosiaalipolitiikka ............................................................................................................ 11 5. Hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden mekanismit .............................................................................. 15 6. Maaseudun näkökulmasta .......................................................................................................... 21 7. Oikeus vai velvollisuus työhön? ................................................................................................. 25 8. Osallistava sosiaaliturva .............................................................................................................. 29 9. Osallisuus kaupungissa ............................................................................................................... 32 10. Paikallinen hyvinvointipolitiikka – rajoja ja rakenteita ............................................................. 36 11. Professiorajat moniammatillisessa yhteistyössä ........................................................................ 40 12. Social exclusion and inclusion of youth in global and local context .......................................... 43 13. Sosiaali- ja terveyspolitiikan vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus ........................................ 46 14. Sosiaalioikeuden rajankäyntejä ................................................................................................... 51 15. Sosiaalipoliittinen mielikuvitus................................................................................................... 58 16. Sosiaalipolitiikan ja teknologiatutkimuksen rajapinnalla ........................................................... 61 17. Sukupuolittuneet perheasemat ja sosiaalipoliitiikan rajat ........................................................... 64 18. Talouskriisin sosiaaliset seuraukset ............................................................................................ 68 19. Tutkija vapaalla. Muuttoliikkeiden tutkimuksen uudet virtaukset/ Researchers on the loose - what is new in migration research? .................................................................................................... 73 2 1. Arviointia työllisyystoimien ja sosiaalityön rajalla Koordinaattorit: Aija Kettunen, Diakonia-ammattikorkeakoulu, ([email protected]) Arja Kurvinen, Itä-Suomen yliopisto ([email protected]) Perinteisesti työllisyystoimia on totuttu arvioimaan työllisyysvaikutusten kautta siitäkin huolimatta, että työllistymistä tukevat toimet muodostavat laajan kirjon erilaisia palveluja. Erityisen paljon tukea työllistyäkseen tarvitsevien palvelut sijoittuvat työvoima- ja sosiaalipolitiikan välimaastoon ja palvelujen tavoitteena on useinkin vahvistaa työllistymisen edellytyksiä. Tällöin yksinomaan työllisyysvaikutusten kautta arvioituna toimet näyttävät tehottomilta. Työllisyystoimilla on tärkeä merkitys paitsi työllistymisen tukemisessa myös työnhakijoiden osaamisen ja ammattitaidon lisäämisessä ja ylläpitämisessä, työkyvyn säilyttämisessä ja vahvistamisessa sekä henkilökohtaisten voimavarojen lisäämisessä. Käytännön palvelujen tasolla työvoima- ja sosiaalipolitiikan rajat ovat liukuvia. Lisäksi käydään rajanvetoa valtion ja kuntien välillä siitä, kenelle vastuu vaikeimmin työllistyvien palveluista kuuluu. Vaikeimmin työllistyvät henkilöt tarvitsevat usein myös tukea sosiaali- ja terveystoimelta, minkä järjestäminen kuuluu kunnille. Työllisyyspalvelut näyttäytyvät kustannuksina yhteiskunnalle, ja taloudellisia hyötyjä arvioidaan syntyvän työllistymisen seurauksena. Kun työvoima- ja sosiaalipolitiikan rajapinnalle sijoittuvien työllisyystoimien vaikutuksia tarkastellaan laajemmin, taloudelliseen tarkasteluun nousevat työllistymiseen liittyvien tuottojen lisäksi myös sosiaalipoliittisiin onnistumisiin liittyvät säästöt. Työllisyystoimien kehittämisessä, kohdentamisessa ja ajoituksessa on peräänkuulutettu näyttöön perustuvaa ohjausta. Niukkenevista resursseista johtuen palvelujen vaikutuksista ollaan yhä kiinnostuneempia. Näyttö vaikutuksista kiinnostaa päätöksentekijöitä, TE-hallintoa, kuntia ja muita rahoittajia. Voidaankin kysyä, onko pelkkä työllisyysvaikutusten arviointi riittävää osoittamaan onnistumista? Pitäisikö työvoimapoliittisten toimien arvioinnissa ottaa huomioon työllisyyspalvelujen merkitys laajemmin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon, työurien pidentämisen tai työvoiman hyvinvoinnin ja osallisuuden kannalta? Kutsumme työryhmään esityksiä, joissa työllisyystoimien ja työllisyystoimia lähellä olevan sosiaalityön tulosten arviointia lähestytään erilaisista näkökulmista. Toivomme sekä tutkijoiden että käytännön toimijoiden esityksiä, joissa pohditaan muun muassa, mitä on työllistymistä tukevien palvelujen vaikuttavuus, millaisia kokeiluja työllisyyspalvelujen ja sosiaalityön arvioinnin alueilla on tehty ja millaisia kokemuksia niistä on saatu. Abstraktit Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden vaikuttavuusmittaristo Heikki Vento, Helsingin kaupunki / elinkeino-osasto ([email protected]) Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon toimenpiteiden vaikuttavuuden seuraaminen perustuu kaupungin työllisyydenhoidon kehittämisohjelmaan vuodelta 2009. Tavoitteena oli luoda menetelmät ja välineet työllisyydenhoidon toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaamiseen. Tieteellisessä mielessä mittari on seurantatutkimus, koska käytössä ei ole verrokkiryhmiä. Sillä voi kuitenkin arvioida eri palveluiden toimivuutta ja siten myös vaikuttavuutta sekä arvioida niitä vuositasolla toisiinsa. Mittariston toteuttamiseen kuluu elinkeino-osastolla noin ¼ henkilötyövuotta. Lisäksi puhelinhaastatteluiden toteuttaminen vaatii osa-aikaisen puhelinhaastattelijan, jolle kuukaudessa työtä kertyy noin 40 tuntia. Lisäksi kertyy vähän myös muuta hallinnollista työtä. Mittarin kehittämistyö toteutettiin vuonna 2011 ja samassa yhteydessä määriteltiin tavoitteet kullekin palvelulle. Mittaristo koostuu asiakkaan siirtymistä työmarkkinoilla ja työvoimapalveluissa. Mittaristo otettiin käyttöön vuonna 2012. Sen tarkoituksena on seurata, kuinka hyvin kaupungin 1 työllisyydenhoidon palvelut johtavat niille asetettuihin tavoitteisiin. Aineisto kerätään suurimmassa osassa palveluita noin 6 kuukautta palvelun päättymisen jälkeen puhelinhaastatteluin. Vuonna 2013 kyselyyn vastanneita oli yhteensä 3089 ja vastausprosentti 66. Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden asiakaskunta on monipuolista. Asiakasjoukossa on muun muassa nuorisotakuun piiriin kuuluvia vastavalmistuneita, peruskoulun päättäneitä, jotka eivät päässeet opiskelemaan toiselle asteelle, pitkäaikaistyöttömiä, henkilöitä, joiden työllistymistä vaikeuttaa vamma tai sairaus ja maahanmuuttajia. Tämä näkyy myös palveluiden sisällöissä ja niille asetetuissa tavoitteissa. Tavoiteltavia tuloksia ovat muun muassa työllistyminen avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen, siirtyminen palkkatuettuun työhön tai muuhun toimenpiteeseen eteenpäin työllistymisen polulla. Tuloksien mukaan pullonkauloja palveluissa on etenkin kauimpana avoimista työmarkkinoista ja toisaalta siirtymissä palkkatuesta työstä avoimille työmarkkinoille. Mittaristo on ollut käytössä vuodesta 2012 kaupungin tarjoamassa palkkatukityössä, työkokeilussa, oppisopimuskoulutuksessa, Helsinki-lisässä, kuntouttavassa työtoiminnassa, työvoimanpalvelukeskus Duurissa, kaupungin rekrytointikoulutuksissa, etsivään nuorisotyöhön kuuluvan Tulevaisuustiskin palveluohjauksessa, opetusviraston nuorten työpajoilla ja maahanmuuttajille suunnatussa 6+6 -palvelussa. Tänä vuonna mittaristo laajennettiin vuonna 2013 alkaneisiin nuorisotakuuhanke Respan ja pitkäaikaistyöttömien Kuntakokeilun asiakkuuden päättäneisiin sekä palkkatukityössä ja oppisopimuksessa keskeyttäneisiin. Mittaristoa tullaan kehittämään vuodelle 2015. Mittaristo pyritään liittämään tiiviimmin kiinni palveluiden kehittämiseen. Helsinki-lisän osalta kyselyä tullaan laajentamaan todennäköisesti myös työnantajiin yritysyhteistyön kehittämiseksi. Mittariston yhteydessä tehtävän haastattelun kautta on mahdollista myös osallistaa asiakkaat palveluiden kehittämiseen ja laadun arviointiin. Vaikeasti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien kokemuksia vastavuoroisuuden ja yhteisyyden rakentumisesta Laura Tarkiainen, Helsingin yliopisto, ([email protected]) Viime vuosikymmeninä sosiaalityön ja työmarkkinoiden välinen kytkös on vahvistunut tuoden työllistämisen, kannustavuuden ja aktivoinnin teemat koskemaan myös heikoimmassa asemassa olevia pitkäaikaistyöttömiä. Työttömien kohdalla aktiivisuus ja vastikkeellisuus (”justice as reciprocity”) ymmärretään usein palkkatyöhön integroitumisena. Aktivointikeskusteluissa katse voidaan kuitenkin yhtälailla kohdistaa elämänhallinnan ja arkisen mielekkyyden vahvistumiseen. Vaikeasti työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä voidaan tukea esimerkiksi vastavuoroisten suhteiden, sosiaalisten sidosten ja asteittaisen arkisen hyvinvoinnin rakentumisessa. Vaikeasti