Puolalaisten Näkemys Kuluttajuudesta Neuvostoliitossa
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Puolalaisten näkemys kuluttajuudesta Neuvostoliitossa M i l a O i v a kuinka nouseva kulutuskulttuuri muovasi kaupan toimintatapoja. Tarkastelemalla Neuvostoliiton kuluttajia juuri puolalaisten ulkomaankaupan toimijoiden kautta on mahdollista kartoittaa kuinka toisen sosialistisen valtion myyjät, jotka eivät olleet vastuussa ideologisten tavoitteiden saavuttamisesta vaan ennen kaikkea myynnistä, näkivät kulutuskulttuuriin kehittymisen Neuvos- toliiton markkinoilla. Tutkin tässä artikkelissa kuluttajien paino- arvon kasvua Neuvostoliitossa puolalaisten Toisin kuin kotimaassa, jossa on myyjän mark- valmisvaateviejien käsitysten kautta 1960-luvun kinat, ulkomaankaupassa joudumme tekemisiin alusta 1970-luvun alkuun. Puolan valtiollista tyypillisten ostajan markkinoiden kanssa. On vaateteollisuutta koordinoineen Vaateteolli- äärimmäisen tärkeää että kiinnitämme huomiota suusyhtymän1 ja ulkomaankauppaministeriön vientituotteiden laatuun pysyäksemme mukana alaisuudessa toimineiden ulkomaankauppa- kilpailussa. yhtiöiden2 sisäinen kirjeenvaihto ja raportit (Lainaus Puolan ulkomaankauppaministeriön kuvasivat neuvostoliittolaisten tukkuostajien ja tavaravaihto-osaston Puolan ja Neuvostoliiton kuluttajien makutottumuksia ja niiden muutok- välistä kauppaa käsitelleestä raportista 1968, osa sia. Näitä alkuperäislähteitä käyttäen selvitän, II, 2.) millaisina puolalaiset valmisvaateviejät näkivät neuvostomarkkinat: kenen mielipide – tukkuos- Puolalaiset valmisvaateviejät markkinoivat ener- tajien, vaateammattilaisten vai kuluttajien – oli gisesti tuotteitaan Neuvostoliitossa 1960-luvun kaupanteon kannalta tärkeä, miten puolalainen alusta alkaen, sillä kilpailu oli kovaa ja siinä valmisvaatteiden vientiverkosto reagoi tuk- haluttiin pärjätä. Tämä kuva välittyy puolaisista kuostajilta, vaateammattilaisilta ja kuluttajilta ulkomaankauppiaiden sisäisistä asiakirjoista. tulleisiin toiveisiin ja miten puolalaiset pyrkivät Se on ristiriidassa näkemyksen kanssa, jonka vaikuttamaan heidän mielipiteisiinsä. mukaan suunnitelmatalouksien pulatalous mar- Puolalaisten kauppiaiden kolme kohderyh- ginalisoi kuluttajat merkityksettömiksi (Kornai mää Neuvostoliitossa olivat tukkuostajat, vaa- 1992, 244−248, 271: Berend 2009, 21; Hardy teammattilaiset sekä kuluttajat. Tukkuostajiksi 2009, 20−30). Ymmärtääksemme paremmin kutsun ulkomaankauppayhtiö Raznoeksportin kuluttajien roolia ja merkitystä Neuvostoliitossa ja eri neuvostotasavaltojen kauppaorganisaati- on tärkeää tutkia kuinka kulutustuotteiden val- oiden edustajia, jotka neuvottelivat puolalaisten mistus- ja myyntiprosessit, kysyntä ja tarjonta, kauppiaiden kanssa konkreettisten vaatemallien mainonta ja kilpailu toimivat eri aikoina ja ostamisesta ja hinnoista. Vaateammattilaisiin IDÄNTUTKIMUS 2/2014 27 kuului vaatesuunnittelijoita, vähittäiskauppojen muiden sosialististen maiden, erityisesti Itä-Sak- edustajia, taiteentuntijoita sekä esimerkiksi san, Unkarin ja Bulgarian, kanssa Neuvostoliiton lehtien muotitoimittajia ja valokuvaajia. He markkinoilla ja he tarkkailivat huolellisesti siellä edustivat hajanaisen vaatesektorin eri osa-alueita tapahtuneita muutoksia. SEV-maiden3 keskinäi- ja toimivat makutuomareina komiteoissa, jotka nen ulkomaankauppa perustui pitkäkestoisille päättivät millaisia vaatemalleja Neuvostoliitossa kauppasopimuksille, jotka oli sidottu kunkin valmistettiin ja pidettiin suotavina (Zakharova maan sisäisiin 5-vuotissuunnitelmiin. Nämä 2011, 103−112; Gronow & Zhuravlev 2010, sopimukset eivät olleet kuitenkaan yksityiskoh- 27−28). Kuluttajiin kuuluivat neuvostokansa- taisia, ja ne jättivät tilaa tulkinnoille ja neuvotte- laiset kaikessa moninaisuudessaan. luille taloushallintohierarkian alemmilla tasoilla. Koska SEV-maiden välinen bilateraalikauppa Kulutus ja sosialistiset maat perustui kauppataseen tasapainon ylläpitoon, Neuvostoliiton kauppakumppaneilla oli pai- Kulutuskulttuurien kehittymistä tarkastellaan neita viedä Neuvostoliittoon mahdollisimman usein yhden yksittäisen maan sisäisenä prosessi- suurella summalla, jotta ne saattoivat tuoda yhtä na. Tutkimalla Neuvostoliiton kulutuskulttuuria korkealla summalla halpaa energiaa Neuvostolii- puolalaisten ulkomaankauppiaiden näkökulmas- tosta. (Stone 1996, xi, 3−7.) Tämä aiheutti SEV- ta tutkimuskohde asetetaan osaksi suurempaa maiden keskinäistä kilpailua Neuvostoliiton sosialististen maiden kaupan ja tuotannon koko- markkinoilla. Vaikka siis sosialististen maiden naisuutta. Puolalaisesta näkökulmasta katsottuna kotimarkkinat olivat pitkälti myyjän markkinat, neuvostoliittolainen kulutuskulttuuri esiintyi SEV-markkinoilla tuottajat kilpailivat keske- osin kotimaisesta poikkeavana ja usein vähem- nään. (Oiva, julkaistaan 2014.) Näkyvämmästä män kehittyneenä. Puolalaisilla oli yleisesti kilpailusta johtuen ulkomaankaupassa kuluttajat ottaen vapaammat olot ja tiiviimmät kontaktit jouduttiin ottamaan painokkaammin huomioon länteen kuin Neuvostoliiton kansalaisilla. Puo- kuin maan sisäisessä kaupassa. lalaiset ulkomaankauppiaat matkustivat laajalti Aikaisempi, usein kylmän sodan jakolinjojen ympäri maailmaa ja he tunsivat hyvin kaupan- värittämä, tutkimus on pitänyt massakulutta- käynnin toimintatavat eri talousjärjestelmissä mista ainoastaan läntiselle markkinataloudelle ja eri maissa. Koska kauppiaiden tehtävänä oli ominaisena ilmiönä, joka kehittyi teollistumisen myydä puolalaisia tuotteita voitollisesti, heidän ja kapitalistisen tuotantomuodon kehittymisen mielenkiintonsa kohdistui propagandan sijaan seurauksena (Sassatelli 2007, 13−14). Viime asioiden käytännön toteutukseen. vuosina sosialististen maiden kulutuskulttuuria Käyttämissäni lähteissä määräykset ja on tutkittu kasvavassa määrin, eikä kysymys siitä, toimintatavat perustellaan taloudellisten kysy- oliko sosialismissa kulutuskulttuuria, ole enää mysten kautta ja sosialistinen retoriikka loistaa ajankohtainen. Sen sijaan millainen sosialisti- poissaolollaan. Neuvostoliiton kaupasta pu- nen kulutuskulttuuri oli, ja miten se toimi, ovat huttaessa asiakirjoissa ei painoteta esimerkiksi edelleen relevantteja kysymyksiä, joihin ei ole sosialististen maiden keskinäistä solidaarisuutta yksiselitteistä vastausta. Yksi aikaisemmin vä- ja yhteistyötä. Toisaalta niissä ei myöskään tuoda hemmälle huomiolle jäänyt, mutta potentiaalisesti esiin Neuvostoliiton poliittista dominanssia Puo- uudenlaista ymmärrystä tuottava näkökulma on lassa, maiden keskinäisen historian painolasteja kuluttajien roolin tarkasteleminen kulutuskulttuu- tai puolalaisten sosialistisena aikana pinnan alla rin muovaamisessa vallanpitäjien ohella. Neuvostoliittoa kohtaan tuntemaa varautunei- Kulutuskulttuuria Euroopan valtiososia- suutta. (Vrt. Eisler 2009, 263−267; Sudziński listisissa maissa käsittelevä tutkimus antaa 2009, 74.) David Crowleyn ja Susan E. Reidin mukaan Puolalaiset kauppiaat kokivat kilpailevansa kahdenlaisia eri aikakausien kulutuskulttuurien 28 IDÄNTUTKIMUS 2/2014 reunaehtoja määritteleviä selityksiä. Ensimmäi- alussa ja kuten alla oleva kaavio osoittaa, vuo- sen selityksen mukaan kuluttaminen oli varattu sikymmenen kuluessa Puola kasvatti osuuttaan valikoidulle eliitille palkkioksi lojaaliudesta Neuvostoliiton vaateviennissä pienestä tekijästä puoluejohtoa kohtaan. Toisen mallin mukaan yhdeksi merkittävimmistä tuottajista. Neuvos- laajamittaisen kuluttamisen mahdollistaminen toliitto oli merkittävä vaateteollisuuden ostaja, oli vallanpitäjien keino oikeuttaa valtansa ja sillä yli 80% Puolan vaateviennistä suuntautui ylläpitää tasapainoa sosialistisessa leirissä. Neuvostoliittoon (kts. esim. GUS 1959, 55; GUS (Crowley & Reid 2010, 12−13.) Molemmat seli- 1966, 120). Kulutuskulttuurin merkityksen nou- tysmallit antavat vallanpitäjille määräävän roolin su 1950-luvun lopussa sosialistisissa maissa ja kulutuskulttuurin muovaamisessa, ja kuluttajien sen huomioonottaminen myyntitoiminnassa oli osuus jää marginaaliseksi. Tässä artikkelissa merkittävä tekijä puolalaisen valmisvaatekaupan pureudun tarkastelemaan juuri kuluttajien ja menestyksen takana. elämäntapojen muutosten roolia Neuvostoliiton Vaikka Neuvostoliiton vienti oli määräävässä kulutuskulttuurien kehityksessä. Tämä näkemys osassa puolalaista valmisvaatetuotantoa, puo- on samassa linjassa uusimman tutkimuskirjalli- lalaisten vaatteiden osuus tavallisten neuvos- suuden kanssa, joka osoittaa kuluttajilla olleen tokuluttajien valikoimassa oli häviävän pieni. merkitystä kaupankäynnin muovaamisessa ja Neuvostoliiton oma vaatetuotanto oli laajamit- kulutuskulttuurien kehittymisessä sosialistisissa taista, mutta laadukkaiden ja muodikkaiden maissa (kts. esim Neuburger 2012, 99−100). valmisvaatteiden saatavuus oli usein huonompi Puolan poliittinen kytkeytyneisyys Neu- kuin muissa sosialistisissa maissa. Vaatteiden vostoliittoon toisen maailmansodan jälkeen ompelu tai muodistaminen kotona ja teettäminen vaikutti laajamittaisesti Puolan talouden toi- olivat käytetyimmät keinot hankkia halutunlaisia mintaan ja kauppaan. Toisen maailmansodan vaatteita. Tuontituotteet olivat erityisen haluttuja jälkeen Neuvostoliitosta tuli Puolan tärkein ja niiden ostamiseksi joutui usein näkemään kauppakumppani. 1950-luvun puolivälin jäl- vaivaa. (Gronow 2012, 127; Bartlett 2010, 160; keen Puolan teollisuustuotantoa uudistettiin Gurova 2009, 49−51; Zakharova 2013, 418−423; raaka-aineiden tuottajasta valmiiden tuotteiden Ivanova 2012, 78−80, 155−156.) viejäksi. 1970-luvulle tultaessa Puola oli heti Itä-Saksan jälkeen merkittävin teollisesti tuo- Ammattilaiset tettujen kulutustuotteiden, erityisesti erilaisten kuluttajien edustajina koneiden ja laitteiden viejä Neuvostoliittoon.