1/2007 t a m o n a s a t n u k i i L

n e e r

e Kiira Korvelle eväitä huipulle p koululiikunnasta

m Oppilasurheilukilpailuista kipinä

a pysyvään liikuntaharrastukseen Tampereen Liikuntasanomat T Tampereen Pirkkahalli kasvoi ja vaihtoi nimeä Liikunta- palvelujen ajankohtais- TEEMANA KOULULAISLIIKUNTA lehti Liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo lapsena

hteiskuntakeskustelu liikunnan mer- tyttöjä. Samaan aikaan koulujen kerhotoiminta liikuntaa koulupäivän aikana. Selvityksestä käy kityksestä ja terveysvaikutuksista on eli kukoistuksen aikaa. ilmi, että kunta- ja koulutasot voivat omilla Y vilkastunut. Erityisesti huomio on vii- päätöksillään vaikuttaa siihen, kuinka liikunta- me aikoina kiinnittynyt koululiikuntaan – sen Laman kourissa 1990-luvulla opettajavetois- myönteisyys näkyy koulun arjessa esimerkiksi nykytilaan ja mahdollisuuksiin hyvinvoinnin ten kerhojen määrärahoja leikattiin. Kerhot opetuksen jalkauttamisessa luokkatilojen ul- edistäjänä. Koulutuntien ulkopuolella tapahtuva on keksitty 2000-luvulla uudestaan, mutta toi- kopuolelle. liikunta on muuttanut muotoaan 60 vuodes- mintakulttuureiden palauttaminen on haaste, sa. Koululiikuntaliiton perustamisen aikoihin, sillä kerho-osaamisen pedagogiikka ja rakenteet Kansallisella tasolla liikunta nähdään hyvin- vuonna 1946, oli selvä tilaus koulujen välisen ovat lähes kadonneet. Koulukerhot ovat olleet voinnin mahdollistajana. Kuntatasolla lasten- kilpailutoiminnan kehittämiselle. Hyötyliikun- osa koulujen työsuunnitelmaa ja opettajat ovat ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on nasta ei edes puhuttu, sillä hyötyliikunnan puute tarjonneet mielekästä tekemistä oman har- usein painopistealueiden kärkipäässä, mutta ei ollut ongelma. rastuneisuutensa pohjalta korvausta vastaan. käytännössä esimerkiksi liikuntaolosuhteiden Koululaisten kanssakäyminen yli luokkarajojen parantaminen nähdään ylimääräisenä laatuna Koulujen välistä kilpailutoimintaa ei lueta huip- on lisääntynyt, oppilaiden ja opettajan keskus- eikä ennaltaehkäisevänä työnä. Toisin sanoen, pu-urheiluksi, sillä koulujen piiri- ja mestaruus- teluyhteys on aktivoitunut, ja lisäksi lapset ovat päättäjien on paljon helpompaa myöntää mää- tasokilpailut mahdollistavat kaikkien lasten ja saaneet tutun aikuisen vetäjän. rärahoja sellaisiin peruspalveluihin, joissa korja- nuorten osallistumisen. Hyvinvointikeskustelu taan terveyttä ja elinolosuhteita. Kuinka paljon ei ole viime aikoina katsonut koulukilpailutoi- Kerhotoiminta osa koulun järkevämpää olisi laittaa edes osa rahoista en- mintaa erityisen suopealla kädellä. Tästä johtuen naltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja näin hidastaa kaupungit ja kunnat ovat matkakustannussyistä kehittämistä pysyvästi terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta. karsineet lähetettävien kilpailijoiden määrää. Koulut tavoittavat päivittäin kaikki noin 6-15- Tämä on mielestäni lyhytnäköistä ylireagointia vuotiaat lapset ja nuoret. Tästä näkökulmasta Suomessa liikutaan vieläkin hyvin vakavasti ja tilanteeseen. Painopisteenä on oltava kouluaika- voitaneen todeta, että koulukerhotoiminnan liikkumista usein perustellaan hyöty- tai ter- na tapahtuva liikunta, mutta myös jo aktiivisesti elvyttäminen on avainasemassa muun muassa veyssyillä. Koulupäivän aikana liikkuminen on liikkuvia tulee motivoida ja kannustaa. Positiivi- lisäliikunnan tarjoamisessa. Koulun kerhotoi- lapsille ja nuorille luontaista, ja parhaimmillaan sena puolena näen suurten kaupunkien, kuten mintaa ohjaavan perusopetuslain mukaan ker- se voi olla jonkin muun oppitunnin mukava ja , Turku ja , poikkihallinnollisen hotoiminnalla on merkittävä osa koulun kehit- nautittava sivutuote. Liikkuminen on lapselle ja yhteistyön koulu-, liikunta- ja nuorisotoimissa, tämisessä, sillä koulupäivän päätyttyä tarjottava nuorelle iloinen, luonnollinen asia! joilla on lisätty liikunta-aktiviteetteja koulu- virikkeellinen toiminta tukee varsinaista opetus- laisille. työtä. Kerhotoiminnan on sijoituttava koulun KRISTIINA JAKOBSSON alkuun tai loppuun, sillä kyse on harrastuksesta. Koululiikuntaliitto KLL ry. Koulupäivän aikana tapahtuvalla liikunnalla Kokopäiväkoulu-ajattelu ei tue kerhotoimintaa, toiminnanjohtaja on selvä kansanterveydellinen merkitys. Kou- sillä se hajottaa oppitunnit, jolloin koulupäivän lupäivän aikana tapahtuva liikunta lisää kou- sisään rakennetuista kerhotunneista tulee lap- luviihtyvyyttä, edistää oppimista, psyykkistä selle pakollisia. hyvinvointia ja motorisia taitoja. Lasten ja nuorten näkökulmasta katsottuna pitäisi pu- Liikuntaan panostaminen hua oikeudesta liikkua. On ensiarvoisen tärkeää Koululiikuntaliitto KLL r.y. on vuonna 1946 oppia liikunnallinen elämäntapa nuoressa iässä ennaltaehkäisevää perustettu sitoutumaton liikuntajärjestö. – silloin, kun se tuottaa puhdasta mielihyvää ja Koululaisten liikunnan edistämisen yhteistyö- Koululiikuntaliitto vastaa suomenkielisten on osa luontaista käyttäytymistä. Tutkimukset verkosto tarjoaa tutkimustietoa ja malleja kou- peruskoulujen ja lukioiden oppilaiden sekä ovat osoittaneet, että lapsuuden ja nuoruuden lulaisen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistä- OAJ:n jäsenten vapaaehtoisesta, oppituntien liikunta-aktiivisuudella on positiivinen yhteys miseksi liikunnan avulla. Perussuositus on tunti ulkopuolisesta liikunnan harrastus- ja kilpa- aikuisiän liikkumiseen. toiminnasta.

Terveellisiä elämäntapoja ja Lähteet: harrastustapahtumia • Asta Pietilä: Kerhotoiminta – näkökulmia koulun kerhojen kehittämiseen, OPM:n ja Kerhokeskuksen Liikunta kulkee käsi kädessä terveellisten elä- julkaisu 2004 www.kerhokeskus.fi mäntapojen kanssa. Tämä näkyy erilaisissa kam- • OPM/ Koululaisten liikunnan edistämisen panjoissa ja tapahtumissa, jotka saivat alkunsa yhteistyöverkosto: Koululaisen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla 2007 1980- ja 1990-luvuilla, kuten Non smoking Fun • Mikael Fogelholmin ja Sosiaali- ja Club ja SPLÄSH-uintikampanja. Harrastelii- Terveysministeriön tutkimus 31.1.2007 kunnan suuntaan painopiste siirtyi 1990-luvulla. Schoolsport meets Olympia –kisojen Hyvänä esimerkkinä on suuri nuorisoliikun- vauhdikasta menoa vuodelta 2004. tatapahtuma Power Mover. Tällä tanssiliikun- Kisat on järjestetty yhteistyössä EU:n ja tahankkeella pyrittiin aktivoimaan erityisesti kansainvälisen koululiikuntaliiton kanssa. KUVA: JANI KANGASNIEMI.

2 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007 Pääkirjoitus 30.3.2007

Liikuntatoimi vaihtui liikuntapalveluiksi Liikunnalla hyvinvointia kuntalaisille

ampereen kaupunki siirtyi vuoden vä vaikutus lapsen liikuntamotivaatioon myös aatteella oman seuratoiminnan näkökulmasta 2007 alussa uuteen toimintamal- tulevaisuudessa. Ihminen liikkuu luonnostaan, käsin. Seuratoiminnan taustalla on aatteellista liin. Kaupungin hallinnossa toimii mutta koululiikunta voi joskus huonoine ko- toimintaa, terveyttä edistävää kuntoliikuntatoi- tilaajaorganisaatio lautakuntineen kemuksineen aiheuttaa negatiivisen asenteen mintaa, nuorten harraste- ja urheilutoimintaa jaT tuottajaorganisaatio johtokuntineen. liikkumista kohtaan. tai huippu-urheiluun tähtäävää toimintaa.

Liikuntatoimi on muuttunut liikuntapalve- Koululiikunnan asema on merkittävä lapsen Tampereellakin on lukuisia esimerkkejä siitä, luiksi, joka on yksi osa hyvinvointipalveluita. kehityksen kannalta. On ensiarvoisen tärkeää, kuinka koululiikunnan parista alkanut liikunta- Hyvinvointipalvelut on tuotanto-organisaatio, että jo ensimmäisten kouluvuosien aikana lap- ja urheiluharrastus on jatkunut menestykselli- joka toimii laajalla sektorilla kuntalaisten par- sille opetetaan mahdollisimman monipuolisesti sesti urheiluseurassa ja huipentunut aikuisten haaksi. Hyvinvointipalveluihin kuuluvat so- eri liikuntalajeja. sarjojen MM- tai EM-tason mitaleille asti. siaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Liikuntaa ja vapaa-aikatoimintaa voi koulupäi- Liikunnallista kevättä vän aikana harrastaa paljon. Itse liikuntatuntien Kuntalaisen näkökulmasta liikuntapalvelut määrä ei välttämättä ole riittävä lapsen luonnol- kaikille! tuottaa edelleen laadukkaita liikuntapalveluja. lisen liikunnan kannalta. Mutta kun otetaan Tärkein näkökulma liikuntapalvelujen tuotta- huomioon välituntien hyödyntäminen ja kou- miseen on kuntalaisten tarpeet ja kaikenikäisten lupäivän jälkeinen mahdollinen kerhotoiminta, PEKKA P. PAAVOLA kuntalaisten innostaminen liikuntaan. kouluissa voidaan parhaimmillaan luoda riittävä liikuntatoimenjohtaja pohja lapsen vapaa-ajanharrastukselle. Tampereen kaupunki Lasten kiinnostus liikuntaan herää yleensä per- heen omasta liikunnallisesta aktiivisuudesta, Liikunnan osalta varsinaisen toimintavastuun kaveripiirin vaikutuksesta tai koulun liikunta- hoitaa laaja seurakenttä. Kuntalaisten tulee kui- tuntien myötä. Koululiikunnalla on merkittä- tenkin muistaa, että seurat toimivat talkooperi-

Tampereen Liikuntasanomat 1/2007 Lehti on luettavissa myös internetissä: Julkaisija Toimitussihteeri Painopaikka www.tampere.fi /liikunta/ Kari Vilkko, Hämeen Kirjapaino Oy, p. 040 760 2620 Tampere liikuntasanomat.html [email protected] Tampereen kaupungin Painosmäärä 4.000 kpl Anna lehdestä palautetta: liikuntapalvelut Liikuntatoimen yhdyshenkilö ISSN 1795-987X leila.@tampere.fi Suvantokatu 4, Leila Lahti, tai Tampereen kaupunki, 33100 TAMPERE p. 020 716 4820 Lehti ilmestyy neljästi liikuntapalvelut Päätoimittaja leila.lahti@tampere.fi vuodessa. Seuraavan lehden Suvantokatu 4, Pekka P. Paavola, Tuottaja viimeinen aineistopäivä 33100 TAMPERE on 11.5.2007. p. 020 716 4831 Idea-Tampere Petri Vilkko Oy, Lehti ilmestyy 1.6.2007. p. (03) 222 33 22 www.tampere.fi

Kannen kuvassa: Terälahden koulun oppilas Vilma Kosola (edessä) ja Mirka Koivisto Atalan koulusta koulujenvälisien hiihtojen loppusuoralla Kaupissa maaliskuussa. 3 Opiskelun ja urheilun yhdistäminen onnistui Kiira Korpi ponnisti urheilulukiosta

Taitoluistelun EM-pronssille ja MM-kisojen fi naaliin yltänyt Kiira Korpi on Sammon keskuslukion urheilulinjan opiskelija, joka on onnistunut menestyksellisesti yhdistämään sekä lukio-opiskelun että harjoittelun. Lukion hän suorittaa monen Kiira Korpi on tyytyväinen muun urheilijan tavoin neljässä vuodessa ylioppilaslakin Sammon häämöttäessä keväällä 2008. Kyselimme MM-kisamatkalta keskuslukion Tokiosta juuri palanneelta Kiiralta koulun liikuntatunteihin myönteiseen suhtautumiseen liittyviä muistoja sekä sitä, mikä on hänen salaisuutensa urheilijoita koulunkäynnin ja urheilun onnistuneessa yhdistämisessä. kohtaan.

Millaisia muistoja Sinulla on ala-asteen lii- tarvitsisi enää pakollisina järjestää, koska oman Onko jotakin hyötyä siitä, että urheiluluki- kuntatunneilta? Oliko liikunta suosikkiai- lajin treeneihin menee jo niin paljon aikaa ja ossa tapaa muiden lajien urheilijoita ja on neesi tuolloin? energiaa. mahdollisuus tutustua muiden lajien urhei- lijoiden harjoitteluun? Todella hyviä muistoja. Liikunta taisi olla yksi suurimmista suosikkiaineista. Kävin Pellervon Toki. Muistakin lajeista voi oppia paljon. Onko koulu joustanut mielestäsi riittävästi ala-astetta. siinä, että olet voinut osallistua harjoitus- leireille ja kilpailumatkoille? Onko jotakin Mitkä ovat mieliaineitasi koulussa? korvaavaa opetusta yms. ollut tarjolla, jos Piditkö pallopeleistä tai mikä oli mieliliikun- et ole ehtinyt osallistua jollekin kurssille Biologia ja kielet. taasi ala-asteikäisenä (luistelun ohella)? matkojen johdosta? Pidin varmasti vähän kaikesta, erityisen paljon On joustanut. En tiedä onko varsinaisia kor- ehkä voimistelusta ja pesäpallosta. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia Sinulla vaavia kursseja järjestetty, mutta tukiopetusta on opiskeluiden suhteen (pikkulinnut ovat saa aina jos pyytää! kertoneet, että jopa lääkärin ammatista olisit Olitko normaalisti mukana yläasteen lii- urheilu-urasi jälkeen kiinnostunut)? kuntatunneilla, vai käytitkö tunnit omiin Onko vielä joitakin muita etuja, mitä urhei- Lukion jälkeen haavenani olisi saada opiskelu- henkilökohtaisiin harjoituksiisi? lulukio tarjoaa huipulle tähtäävälle urheili- paikka esim. jostain yliopistosta. Se mitä halu- Olin ihan normaalisti mukana yleensä. Meillä jalle ”tavalliseen” lukioon verrattuna? aisin opiskella on vähän vielä hämärän peitossa. oli erikseen aamutunteja, jotka sai käyttää omiin Lääkis on tosi hankala yhdistää huippu-urhei- Koulussa on paljon muita urheilijoita ja sa- harjoituksiin. luun, joten sitä täytyy vielä miettiä. manhenkistä porukkaa, joten siellä on helppo olla ja viihtyä. Millaisia muistoja Sinulla on jäänyt noista Mikä on ”mottosi”, tunnuslauseesi urheilus- tunneista? sa tai yleensä elämässä ja mitkä ovat terveisesi Onko Sinulla koulukirjoja mukana ollessasi Tampereen Liikuntasanomien lukijoille? Olin urheiluluokalla yläasteella, joten oli tunnit harjoittelu- ja kilpailumatkoilla? olivat tosi kivoja kun kaikki olivat niin moti- Usko unelmiisi, silloin niillä on tapana Välillä. Nykyään ei juurikaan enää kisamat- voituneita ja hyviä liikkujia. toteutua. Aurinkoista kevättä ja kesän odotusta koilla, koska aika ja keskittyminen eivät yk- kaikille! Nautitaanhan liikkumisesta! sinkertaisesti riitä. Harjoitusleireillä sen sijaan pystyy yleensä vähän enemmän tekemään myös Entä lukiossa, onko urheilulukio vastannut koulujuttuja. odotuksiasi koulunkäynnin ja harjoittelun PETRI VILKKO onnistuneesta yhdistämisestä? Mihin olet ollut siinä erityisen tyytyväinen? Mitä pa- Onko urheilulukiossa muita taitoluistelijoita rannusehdotuksia Sinulla olisi? tällä hetkellä, joiden kanssa harjoittelet? On vastannut. Erityisen tyytyväinen olen aa- Vain yksi, todella hyvä kaverini Niina Lak- mutreenimahdollisuuksiin ja opettajien myön- sola. teiseen suhtautumiseen urheilijoihin. Ehkä “ta- vallisia” liikuntatunteja ei urheilulukiolaisille

4 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007 maailman eliittiin AITOLUISTELIJAT T APPARAN : T UVA K

5 Yhteishenkeä ja aitoa osallistumisen iloa… Oppilasurheilukilpailuista kipinä pysyvään liikuntaharrastukseen

Kihelmöivää jännitystä, onnistumiskoke- eri palloilulajien turnauksilla. Joukkuelajeista relaiset urheiluseurat. He huolehtivat lajiosaa- muksia, draamaa. Koko tunteiden kirjo suosituin on jalkapallo ja sen jälkeen tulee kak- misellaan ja ammattitaidollaan, että kilpailuista kosena salibandy. Jääkiekossa joukkuemäärät tulee sekä tekniikaltaan että tunnelmaltaan on- oli aistittavissa Tampereen kaupungin näyttävät jostain syystä vähentyneen viimeisen nistuneet. Liikuntapalveluiden oma huolto- koulujenvälisissä hiihdoissa Kaupissa kymmenen vuoden aikana. henkilöstö puolestaan huolehtii liikuntapaikat maaliskuussa. ensiluokkaiseen kilpailukuntoon. - Tämäkin kisa on osoitus siitä, että Kilpailujen määrä on Vesa Kanervan mukaan vakiintumassa. Vaikka Vesa Kanervan vastuulla ovat hallinnol- oppilaiden kilpailutoiminta opettaa ryh- liset asiat, on hän itse on tuttu hahmo myös mässä toimimiseen ja sosiaalisuuteen - Kilpailut sitovat opettajien työpanosta ja aihe- kilpailupaikoilla. unohtamatta liikkumisen iloa. Tavoitteena uttavat erityisjärjestelyitä koulutyössä. Opetta- on, että kilpailutoiminnan avulla lapsi jille tehdyn kyselyn mukaan kilpailutoimintaa - Osallistun itse kisoihin aina kun se on mahdol- toki halutaan, mutta sitä ei enää haluttaisi lista. Kentällä saan parhaiten tuntuman kilpailu- ja nuori löytäisi oman lajinsa ja siitä laajentaa nykyisestä. Kehitämmekin jatkuvasti toimintaan. Ja monesti kentän laidalla tarvitaan viriäisi koko elämän kestävä liikuntahar- toimintaa siihen suuntaan, että isotkin kilpailut lisäkäsiä järjestelyissä. Toivoisin tietysti, että rastus, liikunnanohjaaja Vesa Kanerva voitaisiin viedä läpi mahdollisimman lyhyessä minulla olisi työpari, jonka kanssa voisimme ajassa ja juohevasti. vuorotella kentän ja toimistotyön välillä. Työpa- Tampereen kaupungin liikuntapalveluista ri auttaisi myös innovoimaan oppilasurheiluun kommentoi. Yhteistyöllä laadukkaat uutta. Olenhan miettinyt ja tehnyt tätä työtä pääosin yksikseni jo 19 vuotta. iikunnanohjaaja Vesa Kanerva on ”Th e puitteet kisatapahtumille Man”, kun puhutaan tamperelaisesta Kilpailuvuoden suunnittelu käynnistyy oppilas- Työ koululiikunnan parissa L peruskoulun, lukion ja ammattiopiston urheilutoimikunnan pöydän ympärillä. Aikai- oppilaiden kilpailutoiminnasta. Lähes 20 vuo- sempien vuosien perusteella ja saadun palautteen palkitsevaa den kokemuksella hän toimii kaupungin palk- perusteella toimikunnassa päätetään seuraavan Laajan työkentän lisäksi Kanervan vastuulle kalistoilla liikunnanohjaajana, jonka tehtävänä vuoden kilpailujen lajit, sarjat ja päivämäärät. kuuluvat myös Koululiikuntaliiton (KLL) Tam- on vastata kilpailutoiminnan suunnittelusta, Liikunnanohjaaja Kanerva hoitaa alkuvaiheen pereen piiriohjaajan tehtävät. Liiton kautta kehittämisestä ja organisoinnista. Tukenaan työt: laatii kilpailutekniset hän on myös itse saanut lisäkoulutusta ja uusia hänellä on opettajajäsenistä koostuva oppilas- suunnitelmat, lähettää virikkeitä sekä päässyt näkemään koululiikun- urheilutoimikunta sekä tiivis yhteistyö paikal- kilpailukutsut ja vas- ta-asioita koko valtakunnan näkökulmasta. listen seurojen, valtakunnallisten lajiliittojen ja taanottaa ilmoittau- Kanerva on huomannut, että oppilasurheilun tuomarikerhojen kanssa. tumiset. ammattilaiselta vaaditaan hyvää pelisilmää niin kouluelämään kuin lasten ja nuorten liikun- - Ilman näiden yhteistyökumppaneiden mer- Varsinaisen kil- takasvatukseenkin liittyvissä asioissa. Työssä kittävää panosta ei kilpailujen toteuttaminen pailupäivän järjes- korostuu yhteistyön merkitys eri toimijoiden olisi mahdollista, Kanerva toteaa. telyistä vastaavat välillä sekä oikeudenmukainen suhtautuminen tam- kilpailuihin osallistuviin lapsiin ja nuoriin. Oppilaiden kilpailutoiminta Tampereella ei pe- todellakaan ole mitään pientä piperrystä. Vuo- - Koen hyvin mielekkääksi oman työni lasten sittain oppilaskilpaluissa nähdään jopa 9.000 ja nuorten parissa. Yksi suurimmista anneista osallistujaa. Lajeja on viitisentoista ja erilaisia tässä työssä on ollut saada tutustua hieman kilpailupäiviä kertyy vuosittain jopa 80 syvemminkin eri urheilulajeihin ja samalla olen eli keskimäärin kaksi työviikkoa koh- oppinut arvostamaan kunkin lajin vaativuutta. den. Suosituimpia yksilölajeja ovat Näkökulma moneen asiaan on ehkä muuttunut yleis- urheilu ja hiihto. Vankka “nuoruusvuosista”. Osa urheiluväestä kun tup- suosio on myös

Liikunnanohjaaja Vesa Kanerva vastaa oppilaiden kilpailutoiminnan hallinnollisista tehtävistä. Hän on tuttu näky myös kilpailupaikoilla.

6 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007 paa pitämään omaa lajiaan sinä “vaativimpana Kielo Isomäki Härmälän koulusta (vas.) ja Maaria Mäkinen Takahuhdista kisailivat ja ainoana kunnon lajina”. sulavasti vapaalla tyylillä Kaupissa maaliskuussa järjestetyissä koulujenvälissä.

Kaikkein palkitsevimpana Kanerva kokee sen, kun hän vielä lukioikäisten oppilasurheilukil- pailuissa tapaa samoja nuoria, jotka hän muistaa Oppilasurheilukilpailut - mitä ja kenelle? nähneensä kisailemassa jo peruskoulun kolmas- luokkalaisten sarjoissa. Peruskoulun, lukion ja ammattiopiston pesäpallo ja salibandy. Yksilölajeissa kilpaillaan oppilaiden kilpailutoiminnan järjestävät hiihdossa, maastojuoksussa, suunnistuksessa, - Yksi tärkeä tavoite onkin, että oppilaslii- uinnissa ja suurpujottelussa. kunnan ja –kilpailuiden avulla lapsi ja nuori yhdessä kaupungin liikuntapalvelut sekä löytäisi oman lajinsa. Lukuisten urheiluseurojen kasvatus- ja opetustoimiala. Toiminnan Tampere on yksi Koululiikuntaliiton (KLL) puuhaihmiset ovat todenneet, että koululaiskil- rahoituksesta vastaa kasvatus- ja opetus- 25 piiristä ja muodostaa oman “kaupunkipii- pailut ovat olleet monelle ratkaiseva kimmoke toimiala ja käytännön järjestelyistä liikun- rinsä”. Tamperelaisia oppilaita kilpailee vuo- jatkaa lajiaan seuratoiminnan parissa. Hyvä esi- sittain 250-300 KLL:n mestaruuskilpailuissa merkki tästä on MM-mitaleille asti ponkaissut tapalvelut yhdessä koulujen kanssa. ja palloilusarjoissa. KLL:n Tampereen piirin Evilän Tommi. Hänet muistan innostuneena urheiluohjaajana toimii liikuntapalveluiden oppilaskisojen osallistujana jo kolmannelta luo- Kilpailutoiminta on jaettu ikäluokittain kol- liikunnanohjaaja. kalta lähtien. meen osaan: 1) 3.-6.-luokkalaiset, 2) 7.-9.- luokkalaiset ja 3) lukiolaiset ja ammatilliset Lisätietoja: TEKSTI JA KUVAT: KARI VILKKO opiskelijat. Kilpailuihin voivat osallistua myös ne 1. ja 2. luokilla olevat oppilaat, joiden liikunnanohjaaja Vesa Kanerva, syntymävuosi on sama kuin 3.-luokkalaisten 050 587 6819; vesa.kanerva@tampere.fi ikäluokalla. Yläikäraja lukion ja ammattiopiston kilpailuissa on 20 vuotta. Oppilasurheilun tapahtumia voi seurata kaupungin internet-sivuilta osoitteesta: 3.-6.-luokkalaisten ohjelmassa ovat palloilula- www.tampere.fi /liikunta/ jeista jalkapallo, jääkiekko, koripallo, pesäpallo oppilasurheilukilpailut/ ja salibandy. Yksilölajeissa kilpailuja järjestetään hiihdossa, maastojuoksussa, yleisurheilussa, suunnistuksessa, uinnissa ja suurpujottelussa. 7.-9.-luokkalaisten sekä lukioikäisten ohjel- massa ovat palloilulajeista jalkapallo, jääkiekko (vain 8.-9.-luokkalaisille), koripallo, lentopallo,

7 Opettajatkin pitävät oppilaskilpailuja tarpeellisina ”Liikuntataidot opittava jo kouluikäisenä”

Oppilasurheilukilpailuihin osallistuminen on yksi tärkeä osa liikunnanopetusta Sammon Kansanterveydellisesti ja kansantaloudellises- yläasteella, missä liikunnanopettaja Arto Koivisto opettaa sekä liikuntapainotteisia tikin pitäisi huomata, että juuri kouluiässä voidaan asioihin vaikuttaa. että tavallisia luokkia. - Lähes kaikkiin kilpailuihin, mitä liikunnanohjaaja Vesa Kanerva Tampereen kau- Koivisto toivoisi myös resurssien lisäämistä si- pungin liikuntapalveluista meille tarjoaa, riittää koulustamme innokkaita osallistujia. ten, että saataisiin koulutettuja liikunnanopet- tajia jo ala-asteelle.

Kaikesta huolimatta liikunta edelleen kiinnos- oiviston mukaan oppilasurheilutapah- dollisuus tehdä myös vaativampia juttuja. Silti taa lapsia ja nuoria. Yläasteella peräti 80 pro- tumat ovat tärkeitä juttuja oppilaille. tykkään ehdottomasti työskennellä myös taval- senttia pojista valitsee sen valinnaisena aineena K Oman koulun edustaminen saattaa listen ryhmien kanssa, koska minulle kaikki op- pakollisten liikuntatuntien lisäksi. Haasteena on olla jopa suurempi asia kuin oman seuran edus- pilaat ovat arvokkaita ihmisinä, olivat he sitten saada vähemmän liikkuvat nuoret liikkeelle. taminen. Suuremmissa tapahtumissa oppilas täyden kympin liikkujia tai sitten pienemmän saa mahdollisuuden päästä kisaamaan hyvinkin arvosanan osaajia, Koivisto toteaa. - On herännyt ajatus jopa omasta tukiryhmäs- suuren yleisön eteen. tä heille. He ehkä nauttisivat liikunnasta, jos Haasteita liikunnanopetuksessa riittää. Koivis- saisivat liikkua vain oman tasoisessa ryhmäs- - Pitkin vuotta ripoteltuina kilpailutapahtumia ton mukaan koululaisten lihaskunto, kestävyys sään ilman vertailemista parempiinsa, Koivisto ei ole liikaa. Homma pelaa mielestäni hyvin: ja perusliikuntataidot ovat selvästi heikenty- puntaroi. yhteistyö Vesan kanssa sujuu, ja kisojen järjes- mään päin. Vaikka oppilas ei olisi ylipainoinen, telyt ovat toimineet mallikkaasti. Myös oppilaat yhden leuan vetäminen tai puolentoista metrin saavat kokemusta toimitsijan tehtävistä. Samoin ylittäminen pituushypyssä voi olla tavalliselle opettajille nostan hattua - he suhtautuvat kilpai- seiskaluokkalaiselle ylivoimainen tehtävä. luihin hyvin, vaikka ne voivat aiheuttaa heille paljonkin lisätyötä ja erillisjärjestelyjä. Hän muistuttaa, etteivät seiskaluokkalaiset vielä miellä liikunnan järkiperäistä merkitystä terveydelle. - He liikkuvat, koska se on kivaa. Iloa tuottava laji löydettävä Onnistumisen elämyksillä – pienilläkin - saisi Liikuntapainotteiseen luokkaan karsinta on huolestuttavan, kansanterveyttäkin uhkaavan kova, ja mukaan valikoituu keskimääräistä kehityksen käännettyä positiiviseen suuntaan. lahjakkaampia liikkujia eli urheilijoita joille - Päättäjien on jossain vaiheessa herättävä. Lii- liikunta on elämäntapa. kuntaa pitää saada enemmän kouluihin ala-as- teelta lukioon. Kouluissa tarjottavalla liikunnal- - Liikuntapainotteisen ryhmän kanssa on mah- la pystytään vielä tavoittamaan suuret massat.

Sammon yläasteen liikunnanopettaja Arto Koivisto opettaa sekä liikuntapainotteisia että tavallisia luokkia.

8 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007 Osmo Virtanen: ”Koululiikunnan pitäisi opastaa monipuolisesti eri lajeihin”

Peruskoulunopettaja Osmo Virtasella on pitkä ura liikunnallisena kasvattajana sekä opettajien- että oppilasliikunnan parissa. Lisäksi hänellä on meriittinään pitkäaikaiset luottamustoimet Koululiikuntaliitossa KLL:ssä, missä hänet on nimitetty kunniapu- heenjohtajaksi. Hyhkyn ala-asteen virkapaikaltaan eläkkeelle jäänyt konkari pitää edelleenkin tuntumaa kouluelämään tekemällä opettajan sijaisuuksia.

Peruskoulunopettaja Osmo Virtasella on pitkä ura liikunnallisena kasvattajana sekä opettajien- että oppilasliikunnan parissa. ppilasurheilukilpailuista hänellä on vät ole enää niin liikunnallisia kuin aikaisempina selvät näkemykset: vuosikymmeninä ja opettajien oma urheilukil- O - Ne ovat tarpeellisia ilman muuta pailutoimintakin on hiipunut merkittävästi. ja niihin edelleenkin löytyy osallistujia mer- kittävä määrä, kunhan heitä siihen kouluissa - Opettajakoulutuksessa ei saa nykyään sellaisia innostetaan. On hyviä esimerkkejä siitä, että liikuntataitojen opettamisvalmiuksia kuin ai- juuri koulujenvälisissä ”maallikko” on saatta- kaisemmin. Jos opettaja ei ole ollut ennen opet- nut näyttää kyntensä yllättämällä ”seurajyrät”. tajakoulutustaan itse liikunnallinen, se saattaa Tämä maallikko on saattanut löytää menestyk- heikentää liikunnan opetuksen laatua. sensä myötä kipinän ja usein häntä kosiskellaan mukaan seuratoimintaan. Toinen huolestuttava seikka on Virtasen mu- kaan se, että liikunnan opetuksen ryhmäkoot ”Koululiikunnan painoarvoa ovat liian suuria eikä silloin perustaitoja ehditä opettaa hyvin. Myös koulujen liikuntakerhojen nostettava” lopettaminen oli hänen mukaansa virhe. Virtasen mukaan koululiikunnan pitäisi opas- taa monipuolisesti eri lajeihin, jotta oppilaalle kirkastuisi se oma leipälaji. Lajitaidot pitäisi Ongelmat ehkäistävä ennalta oppia jo ala-asteella, jotta liikkumisen ilo ja Virtanen näkisi mielellään koululiikunnan pai- onnistumisen kokemukset voisivat jatkua koko noarvon viimeinkin nousevan - jo ennalta ehkäi- elämänkaaren ajan. sevän terveydenhoidonkin näkökulmasta. - Luulisi päättäjien ymmärtävän, että on hel- Virtanen on kuitenkin huolissaan siitä, että pompi toimia ennalta, kuin korjata vaurioita. vaikka liikuntapaikkojen ja välineiden laatu Liikunnanopettajien kautta kulkee koko ikä- paranee, oppilaiden suoritustaso laskee. Sen luokka. On vaikea löytää myöhemminkään huomaa jo esimerkiksi Spar-kisojen pituushy- mitään iloa liikunnasta, jos taitoja ei ole jo pyn joukkuetuloksen keskiarvon putoamisella lapsena liikuntatunnilla oppinut. muutamassa vuosikymmenessä lähes puolella metrillä. Hänen mukaansa nuoret opettajat ei- - Asenteet liikuntamyönteisemmiksi. Opettajil- le parempaa liikuntakoulutusta, ala-asteellekin liikuntaan erikoistuneet opettajat. Pienemmät oppilasryhmät ainakin lajiopetuksen yhtey- Linda Lehtiniemi Koiviston koulusta dessä. Liikuntatuntimäärää ei ainakaan enää ponnisti 11-vuotiaiden sarjassa vähennettäisi, koulujen liikuntakerhot takaisin neljänneksi koulujen välisissä hiihdoissa ja välituntiliikuntaa varten olosuhteet kuntoon, Kaupissa maaliskuussa. Ilmassa oli Virtanen luettelee tärkeimmät reseptinsä pitkän suurta urheilujuhlan tuntua yleisöineen kokemuksen tuomalla äänenpainolla. ja kannustuksineen. Tampereen Pyrintö huolehti kisajärjestelyistä ammattimaisesti ja mallikkaasti. TEKSTI JA KUVAT: KARI VILKKO

9 ”Pääsääntöisesti lähes kaikki oppivat uimaan”

Liikunnanohjaaja Juho Nousiainen opastamassa oppilasryhmää pelastusharjoituksissa. 10 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007 Uimaopetus on tärkeä osa koululiikuntaa

Tampereen kaupungin liikuntapalvelut tuottaa kaupungin hallinnoimien koulujen 1.-6. luokkien oppilaille uinninohjauksen maksutta. Syyskaudella 2006 Tampereen uintikeskuksessa on käynyt pulikoimassa lähes 4 500 oppilasta. Vuoden 2005 aikana ohjattui- hin koululaisuinteihin osallistujia kaikissa halleissa oli yhteensä 35 272. Valtakunnallinen suositus on kuusi uimaopetuskertaa koululaista kohti lukuvuodessa, mutta Tampereellakin uimaopetuskerrat jäävät kahteen tai kolmeen, sillä osallistujia suhteessa hallien määrään on paljon.

iikunnanohjaajien Tommi Liimatan ja merkkaavat ajanjaksoihin oman aikansa. vuorostaan tarkoitettu 3-5 –vuotiaille lapsille, Marko Jokisen mielestä uinti on moni- joilla pitää olla mukana toinen vanhemmista. L puolinen ja elinikäinen laji. - Aikoja pyritään kierrättämään siten, että sama Tenavauimakoulussa polskuttelee niin ikään - Ehkä jopa kaikkein tärkein koululiikuntalaji, koulu ei aina ole vuorossa samaan aikaan, 3-5 –vuotiaita lapsia, jotka ovat olleet mukana Liimatta napauttaa. Paavola selventää. vauva- ja perheuinnissa.

Eri luokka-asteilla on uimaopetuksessa omat Liimatan ja Jokisen mukaan opetustunnit ”Kaksi kertaa vuodessa ei tavoitteensa. Näistä tavoitteista muodostuu alkavat yleensä leikillä. Kuudesluokkalaiset harkittu kokonaisuus. Liikunnanohjaaja Tuula kuitenkin aloittavat tuntinsa uimataitotestillä. oikein riitä” Paavolan ja uimaopettaja/valvoja Päivi Heleni- Seuraavana on vuorossa tunnin tekninen osuus, Tuula Paavolan mielestä koululiikuntaa on uksen mukaan koululaisopetuksen periaatteena jonka jälkeen isommat luokat uivat matka- nykyisin liian vähän. Myös opettajan rooli on on se, että kaikki koululaiset tottuvat veteen. uintia. Lopputunnista on vuorossa oppilaille hänen mielestään muuttunut: Lisäksi uintireissu kokonaisuutena ja uimahallin mieluisin osuus: vapaa-aika. käyttäytymissääntöjen oppiminen ovat koulu- - Opettaja on nykyisin koululiikunnassa enem- laisille tärkeitä kokemuksia. - Vapaa-aikaa kysellään yleensä jo tunnin alussa, män organisoija kuin opettaja. Usein opettaja Liimatta ja Jokinen naurahtavat. vain vie porukan jonnekin liikuntapaikkaan. - Pääsääntöisesti lähes kaikki oppivat uimaan Uimahallissa on oikeasti johdetut tunnit, mutta Paavola kiteyttää. Paavolan ja Heleniuksen mukaan uimaope- monessa muussa liikuntapaikassa oppilailla on tuksessa saattaa keväisin olla aikaa myös tu- enemmän vapaa-aikaa. Tiukkaa treeniä ja vapaa- kitunneille. Liimatan ja Jokisen mielestä uintitunteja tar- aikaa - Uiminen on ihan kivaa, mutta täällä joutuu vittaisiin lisää: Uintitunnit ovat yleensä noin 30 minuutin opetteleen uimista, ja siinä menee koko aika, pituisia. Ensimmäisellä luokalla totutellaan ve- kommentoi koululainen Ville Tiainen altaan - Kaksi kertaa vuodessa ei oikein riitä. Määrä teen, opetellaan vesimyyrää (entinen koirauinti) reunalla. pitäisi tuplata tai kolminkertaistaa. ja harjoitellaan delfi inisukellusta. Toisella luo- kalla opitaan mm. selinkelluntaa ja alkeisselkä- - Uiminen sinänsä kivaa, mutta tunnit on liian Suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät uintia. Kolmannella luokalla opetukseen kuuluu lyhyitä, sanoo puolestaan Tia Stranius. haastateltavien mielestä siihen, miten uintiope- vanhan kertauksen lisäksi jo vapaauintia 25 met- tus saadaan pyörimään edes nykyisellä tasollaan. riä ja selkäkroolia 25 metriä. Neljännellä luo- Kun Pyynikin uimahalli poistuu käytöstä, on kalla vapaauinnin ja selkäkroolin lisäksi kuvaan Uintitunteja myös taaperoille haaste saada kaksi-kolme opetuskertaa järjes- mukaan tulevat alkeisrintauinti ja rintauinti. Liikuntapalvelut järjestää uinninopetusta myös tetyksi kaikille oppilaille. Tilaa tulee olemaan Viidennellä luokalla jollain uintityylillä uidaan alle kouluikäisille tamperelaisille. Alle kou- liian vähän. Toisaalta vuorojen ”tyhjäkäynti” jo 150 metriä, ja tehdään myös pelastusharjoi- luikäisten uimaopetus alkaa vauvauinnista, on yksi ongelma. tuksia. Kuudesluokkalaisten tunneilla uidaan jota järjestetään 3-5 kk:n ikäisille vauvoille. 200 metrin testiuinti ja treenataan hyppyjä ja Vauvauinnin jatkoryhmä on tarkoitettu 1,5- - Toiveena on, että kaikki koulut käyttäisivät sukelluksia. Opitun kertaus on olennainen osa 3 –vuotiaille vauvauinnissa olleille lapsille. omat vuoronsa, Paavola lisää. kaikkien luokka-asteiden tunteja. Naperouinti taas on suunnattu samanikäisille lapsille, jotka eivät ole olleet vauvauinnissa. Tuula Paavolan mukaan uintiopetuksen varaa- Lisäksi järjestetään perheuintia 3-5 kk:n ikäisille TEKSTI JA KUVA: LILLIMARI LEHMIJOKI minen käy niin, että liikuntapalvelut lähettää vauvoille ja heidän 1,5- 3 –vuotiaille vauvauin- tietyt ajanjaksot kouluille, ja koulut/luokat nin käyneille sisaruksilleen. Vesipeuhula on

11 Uutta tilaa valmistui hallikompleksiin 7000 neliömetriä. D-hallin (oikealla) pinta-ala on 5000 neliömetriä. KUVA: KARI VILKKO Laajentuneen Pirkkahallin nimi on nyt Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Pirkkahalli on siirtynyt historiaan – ni- usi yhtiö, Tampereen Messu- ja Ur- Liikkujat autoilevat menä. Nyt hallikokonaisuutta kutsutaan heilukeskus Oy, vuokraa ja kehittää tiloja. 66 prosenttia yhtiöstä omistaa Kehityspäällikkö Peltola mainitsee, että tule- Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksek- U vaisuuden suunnitelmissa on rakentaa vielä Tampereen kaupunki ja loput Tampereen Mes- si, englanniksi lyhenteellä TESC. Uutta sut Oy. Tiloja vuokrataan tiloja tarvitseville, ku- yksi halli lisää. Uutta hallia on kaavailtu mo- tilaa valmistui hallikompleksiin 7000 ten esimerkiksi kaupungin liikuntapalveluille. nitoimihalliksi jollekin tietylle urheilulajille ja esimerkiksi tapahtuma- ja konserttikäyttöön. neliömetriä. D-hallin pinta-ala on 5000 Aikarajat ja liikuntapalvelujen käytössä olevat -Nykyisen kaavoituksen mukaan alue on kui- neliömetriä sisältäen 500 hengen audi- päivät ovat entiset. Liikuntapalvelut jakaa vuo- tenkin jo melko täyteen rakennettu, Peltola torion ja kabinetti- ja kokoustilat hallin rot eri lajien kesken. Hallikeskuksen laajennus muistuttaa realiteeteista. helpotti salibandyn ja futsalin harrastajien ti- toisessa kerroksessa. Lisäksi valmistui Moni hallinkäyttäjä on autoilija. Keskuksen py- uutta aulatilaa. - Pääsisäänkäynti on laongelmia: D-hallissa on neljä kenttää, kaksi salibandylle ja kaksi futsalille. Sadat tampere- säköintialue on ongelmallinen etenkin suurten nyt näyttävä eikä mikään ”tuulikaappi”, laiset telinevoimistelun harrastajat saivat tilat tapahtumien aikaan. Esimerkiksi pysäköinti- TESC:n kehityspäällikkö Teuvo Peltola B-hallista. talon rakentaminen ei kuitenkaan ole ehkä perusteltua muutaman vuosittaisen suuren hymyilee. Liikuntapalvelut vuokraa tiloja noin 170 vuo- tapahtuman vuoksi. rokaudeksi vuodessa. Määrästä sovitaan vuo- sittain. Tilojen käyttöasteen halutaan tietenkin Paikalle pääsee kahdella TKL:n bussilla. Ta- olevan mahdollisemman korkea. Peltola kertoo, pahtumien aikaan on kuitenkin yleistä järjestää että melko hyvin tässä on onnistuttukin; nyt hotelleilta bussikuljetus messu- ja urheilukes- käyttöaste on noin 80 prosenttia. kukseen. Mielessä on myös ollut hotellin raken- taminen messu- ja urheilukeskuksen alueelle. - Nyt on mahdollista järjestää yhtä aikaa montaa - Näin suureksi keskukseksi tämä on lähellä tapahtumaa. Vaikka pelata C-hallissa Veikkaus- keskustaa, vain muutaman kilometrin päässä, liigan jalkapalloa ja pitää samaan aikaan A-hal- Peltola ynnäilee hyviä puolia. lissa messuja sekä D:ssa salibandy-turnausta.

12 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007 Huhtikuussa hektistä Messujen ja urheilun yhteensovittaminen on ongelmallinen yhtälö - kuinka jakaa aika ja tilat niitä tarvitseville tasapuolisesti. Syksyn kuukau- det ovat tärkeää messuaikaa. Hankaluudet koit- tavat erityisesti huhtikuussa, kun urheilijoilla on menossa erityisen tärkeä harjoitteluaika kesän kisoja varten, ja messutkin vaativat tilaa.

- Silloin on mietittävä mikä on oikein. Meil- lä ei ole varaa pelkkään messukeskukseen tai pelkkään urheilukeskukseen. Yhteiskäyttöön on sopeuduttava, Peltola muistuttaa.

Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen käyt- töpäällikkö Matti Kaario toivoo, että keväisin harjoittelukautta hallin sisätiloissa saisi jatket- tua.

- Huhtikuussa se on sellaista, että otetaan mattoa pois ja laitetaan takaisin tarpeen mukaan.

Urheilulaitoksenhoitaja Timo Silvasti työnsä ääressä. KUVA: VARPU KIVIRANTA Vahtia ja paljon muuta Liikuntapalvelujen palveluksessa jatkoi kuusi urheilulaitoksenhoitajaa, jotka toimivat myös keskuksen vahtimestareina. Urheilulaitoksen- hoitaja Timo Silvasti antaa esimerkin siitä, ettei TESC, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus ole vielä nimenä tuttu tamperelaisille.

- Kun vaikka vastaan puhelimeen tällä uudella nimellä, on moni soittaja kysynyt, että onko Pirkkahallilla, vai soitinko väärään numeroon. Silvastin mukaan yhtiöittäminen ei hänen työ- hönsä sinänsä vaikuttanut, sillä urheilulaitoksen hoitajat pysyivät liikuntapalveluiden työnteki- jöinä ja muun muassa entiset edut säilyivät. Urheilun ja messujen yhdistyminen tekee työstä monipuolisen vaihtelevaa.

- Joskus tuntuu vahtihommissa, että olisi oltava silmät selässäkin, Silvasti hymyilee.

ARPU IVIRANTA V K Telinevoimistelijat pääsivät B-hallin avariin tiloihin. KUVA: VARPU KIVIRANTA

D-halli helpottaa jalka- palloilijoiden tilaongelmia. KUVA: VARPU KIVIRANTA

13 Uintikeskuksen laajennus- Muutoksia aukioloajoissa urakka valmistumassa Juhlapyhinä ja aattopäivinä uimahallit ovat avoinna seuraavasti: Uintikeskuksen laajennusremontti etenee suunnitelmien mukaisesti. Alkuperäisestä aikataulusta ollaan hieman jäljessä, mutta näillä näkymin urakka valmistuu toukokuun Vappu lopussa tai kesäkuun alkupuolella. Kesän ajan laajennusta koekäytetään, ja asiakkaita 30.4. maanantai Tesoma, Pyynikki ja Uintikeskus päästetään käyttämään uusia tiloja rajoitetusti. Vuoden tauon jälkeen myös hyppy- avoinna 6.00-16.45 (18.00) torneja päästäneen kesän aikana käyttämään. Hervanta suljettu 1.5. tiistai Uintikeskuksen laajennusosan ja vanhan puolen Kaikki hallit suljettu tekniikan liittäminen vaatii viikon sulkemisen ajalla 30.7-5.8. Uusitun hallin virallinen käyt- Helatorstai töönotto tapahtuu sitten viikolla 32. 16.5. keskiviikko Tesoma avoinna 6.00-16.45(18.00) Urakan valmistumisen jälkeen aloitetaan van- Muut suljettu han puolen peruskorjaussuunnittelu, jonka 17.5. torstai mukaan uudistetaan pesuhuoneet ja saunat. Kaikki hallit suljettu Peruskorjaus toteutunee mahdollisesti jo vuon- na 2008. Juhannus 21.6. torstai Pyynikin halli palvelee vielä Uintikeskus avoinna 6.00-16.45(18.00), Hervannan uimahallin remontit ovat onnelli- syksyn ajan muut hallit suljettu sesti ohi, ja halli on kesällä suljettuna vain nor- 22.-24.6. Pyynikin uimahalli on suljettu kesällä 4.6-29.7. maalien vuosihuoltojen ajan 18.6-5.8. Tesoman Kaikki hallit suljettu Tämän jälkeen halli on avoinna nykyisten au- halli on vastaavasti suljettuna 2.7-29.7. kioloaikojen mukaisesti 21.12.2007 saakka. Muutokset normaaleihin aukioloaikoihin Pyynikin uimahallin mennessä peruskorjauk- Koko kesän ajan hallit toimivat niin, että vä- kilpailujen ym. takia ovat nähtävillä seen vuoden vaihteessa laajennetaan Tesoman hintään yksi halleista on avoinna. internet- osoitteessamme uimahallin aukioloa niin, että halliin pääsee http://www.tampere.fi /liikunta/uimahallit myös torstaisin kello 13.00-19.45. Tulevia liikuntatapahtumia:

Jääkiekon alle 18-vuotiaiden MM-kilpailut 21. kansainvälinen nyrkkeilyn Jalkapallon Ykkönen 2007 11. – 22.4.2007, Tampereen jäähalli Pirkka-turnaus Tammelan stadionilla Lisätietoja verkosta: 5. – 6.5.2007, Hervannan vapaa-aikakeskus 29.4.2007 TPV – GBK http://www.u18mm2007.fi / Järjestää: Tampereen Voimailuseura ry 13.5.2007 TPV – Atlantis Lisätietoja verkosta: http://www.boxing-tvs.fi / 17.5.2007 TPV – PP-70 Taido-kilpailut 27.5.2007 TPV – JJK 31.3.2007, Hervannan vapaa-aikakeskus Likkojen Lenkki 16.6.2007 TPV – RoPs Järjestää: Tampereen Taido ry 26.5.2007, Pyynikin kenttä Lisätietoja verkosta: http://www.tampereentaido.fi / Lisätietoja verkosta: http://www.tpv.fi /edustus/ http://www.likkojenlenkki.fi Nyrkkeilyn Pyynikki –turnaus Jalkapallon Naisten 2007 6. – 8.4.2007, Hervannan vapaa-aikakeskus 46. Tampereen kansainväliset soudut Tampereen stadion Järjestää: Tampereen Nyrkkeilijät ry 30.6. – 1.7.2007, Kaukajärven soutu- ja 28.4.2007 – TiPS melontastadion Ilves – FC Honka Junioreiden SM-sarjapelit Järjestää: Takon Soutajat ry Ilves – KMF Kuopio 14. – 15.4.2007, Tammelan koulu Lisätietoja verkosta: 13.6.2007 Ilves – Åland United Järjestää: Tampereen Pyrintö ry http://www.takonsoutajat.fi /kaukajarvi2007/ Lisätietoja verkosta: http://ilves-naiset.sporttisaitti.com/ 35. kansainvälinen Pyynikki-juoksu Jalkapallon 2007 29.4.2007, Tampereen stadion Tampereen stadion Järjestää: Tampereen Urheilijat –38 ry 26.4.2007 – FC KooTeePee Lisätietoja verkosta: 10.5.2007 Tampere United – FC Viikingit http://www.freewebs.com/pyynikkijuoksu/ 20.5.2007 Tampere United – FC Inter 28.5.2007 Tampere United – FC Lahti 17.6.2007 Tampere United – FF Jaro Lisätietoja verkosta: http://www.tampereunited.com/

14 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007 Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen yhteystiedot

Liikuntapalvelut Sisäliikuntapaikat Uimahallit Suvantokatu 4...... (03) 5656 4888 Tiedustelut ...... 5656 4888 Hervannan uimahalli fax ...... (03) 5656 4889 Ajokin liikuntatilat ...... 5656 4827 Torisevanraitti 7 ...... 040 7529610 Hervannan ammattioppilaitoksen Pyynikin uimahalli Tiedustelut ja varaukset liikuntatilat ...... 5656 7358 Kortelahdenkatu 26 ...... 5656 6863 Hervannan vapaa-aika- Tampereen uintikeskus keskus...... 040 5760610 Joukahaisenkatu 7 ...... 5656 4812 5656 4888 Kaukajärven vapaa-aikatalo 040 5761188 Tesoman uimahalli Pyynikin palloiluhalli ...... 5656 7683 Tuomarinkatu 7 ...... 5654 6800 Asiakaspalvelu Nääshalli ...... 040 8380662 Tampereen stadionin Sisäliikuntapaikat, ulkoliikuntapaikat, liikuntatilat ...... 040 5756840 jäähallit, uimahallit, ampumaradat, Tesoman jäähallin kuntosali .....5654 6824 Ulkoilu- ja leirintäalueet tenniskentät, vesiurheilualueet, ulkoilu- ja Tiedustelut ja varaukset ...... 5656 4888 retkeilyalueet Ihala Lepäistentie 825 Tampereen Messu- ja Uusikaupunki ...... 050 3540541 Ampumaradat Urheilukeskus Pirkkahalli Kristilla Kangasalantie 92 ...... 5654 2797 Lamminpään urheilumaja Osmonmäki, Ainonkatu ...... 5656 4888 Ilmailunkatu 20...... 050 5967565 ...... ja 0400 383558 Velodromintie 45 ...... 5654 2801 Niihaman ulkoilumaja Avustukset Pikku Niihamantie 80 ...... 362 0810 Soutu- ja melontaharjoittelu Peltomäki Liikunta-avustukset, Säynäväjärventie 38 ...... 040 5068414 projektit ...... 5656 4831 Tiedustelut ...... 5656 4888 Kaukajärven soutu- ja Pulesjärvi Itäniementie 63 ...0400 382550 melontastadion ...... 5654 2798 Rantakaira Timisjärventie 36 Hiihto Posio ...... 050 5263180 Suolijärven ulkoilualue Tiedustelut ...... 5656 4888 Talviuinti Suolijärvenkatu 7 ...... 5654 2790 Kunnossapito ...... 5656 4837 Tiedustelut ...... 5656 4888 Suomensaari ...... 346 0088 Kaukajärven uimala Hiihtokeskukset Tampereen Uimaseura ry ....(03) 364 0427 Urheilu- ja pallokentät Kauppi ...... 050 5545812 Kaukajärven Riihiniemi (ei saunaa) Ahvenisjärven kenttä ...... 040 7595227 Lamminpää ...... 040 7535075 Kaukajärviseura ry ...... (03) 363 1231 Hervannan keskusurheilu- Suolijärvi ...... 5654 2790 Kaupinojan sauna Tampereen Talviuimarit ry ...(03) 261 4572 kenttä ...... 040 7530694 Mältinrannan uimapaikka (ei saunaa) Kaukajärven kenttä ...... 040 5693950 Jäähallit, tekojääradat Avantouintiseura Norppa Kaupin pallokentät ...... 050 5545812 Hervannan jäähalli Rauhaniemen uimala Lamminpään urheilukenttä ..040 7535075 Ruovedenkatu 5 ...... 040 7294255 Treen Työväen Uimarit ry.....(03) 261 4371 Pyynikin urheilukenttä ja Tesoman jäähalli Suomensaaren sauna luistinrata ...... 040 7595339 Tuomarinkatu 7 ...... 050 3093874 Lielahden Kipinä ry ...... (03) 346 0088 Raholan urheilukenttä ...... 040 7594710 Tampereen jäähalli Suolijärven talviuintipaikka (ei saunaa) Sorsapuiston urheilukenttä Keltinkatu 2 Hakametsä ...... 050 3474094 Tampereen Pyrintö ry ...... 0400 623 975 ja jääkiekkorata ...... 040 7595223 Koulukadun tekojäärata ...... 5654 2793 Tampereen stadion, Koulukatu 20 ...... 040 7594978 Teiskon ilmailu- ja Sentteri ...... 050 5969057 urheilulaitokesenhoitajat ...... 040 5756840 moottoriurheilukeskus Tampereen stadion, Kuntoliikunta ks. Sisäliikuntapaikat Tiedustelut ...... 5656 4888 kenttämiehet ...... 050 5114016 Moottorikeskuksentie 229 Vehmaisten urheilukenttä ....040 5968102 Laskettelurinteet Hervanta Tenniskentät Turtolankatu 50 ...... 5654 2804 Avoinna kesäisin www.tampere.fi /liikunta Mustavuori Tiedustelut ...... 5656 4888 Nokiantie 150 ...... 5654 2805 Hervanta ...... 040 7595227 Sähköposti: Kaukajärvi ...... 040 5693950 etunimi.sukunimi@tampere.fi Ohjaustoiminta Kauppi ...... 5654 2781 Tiedustelut ...... 5656 4874

15 liian useinihmisen sielunsyövereihin. läski”tu, rillipiru, –leimatjäävät polttomerkitään fyysisiin puutteisiinliittyvistäseikoista. ”Ripakint- leimatuilla suomalaisillaajattelulähtee useimmiten kehityksestä –jameilläitsetunto-ongelmaisiksi heessa ollariippuvainen nimenomaanfyysisestä nä. Koko itsetunnonkehityssaattaamurkkuvai- koko elämän–murrosikä tästähyvänä esimerkki- tys jasiihenliittyvät mielenliikkeettäyttävät lähes vaiheiden kautta.Jossakin vaiheessa fyysinenkehi- Ihmistaimen kasvuaikuisuuteentapahtuutiettyjen saavuttaa, naiseusonsynnynnäistä. roolimallien tutkijatovat todenneet:miehuuspitää man tyyppinenmenestys. Tai kutensukupuolten puhumattakaan. Tytöille riittäisiriittävän useam- juoksussa taijalkapallossa–kiekostanytMansessa sillä. Annasolla,josmenestytpituushypyssä,pika- selviydy matemaattisillataikielellisillämenestyk- –luokankingiksieijuurikaan varsin arvostettua Fyysinen kyvykkyysjataitoon poikienjoukossa liikuntaan jaylipäätäänfyysiseensuoriutumiseen. jotakin perinsukupuoliroolittunutta liittyyjuuri töjä kuinpoikiakin.Uskaltaisin siltiväittää, että opetussuunnitelman tavoitteet koskevat niintyt- mitenkään sukupuolisidonnainenasia–samat Koululaisliikunta eitietenkäänolelähtökohtaisesti tymisen jälkeenkin? tunnelatauksia –vielävuosiakoulunpäät- liikuntaan useinliittyyniinvoimakkaita tiivisempia. Mistämahtaa johtua, että ovat liikuntaharrastuksissaantyttöjäak- jäävät huonomminäidinkielessä, mutta merkitystä sittensekin, ettäpojatpär- harvemmassa. Lieneekösukupuolen ruuskokemuksia metsästävätpojatovat liikuntaan, äidinkielen tunneiltasanka- set jasankarikokemuksetliittyvätusein herättävä keskustelunaihe. Pettymyk- Koululiikunta ontunteitajamielikuvia KKolumniolumni Koululiikunnasta jasenmerkityksestä kunnallisiin elämyksiin jatuetaanoppilaanitsensä miseen. Opetuksessa annetaanmahdollisuuksia lii- daan valmiuksia omaehtoiseenliikunnanharrasta- kasvua itsenäisyyteenjayhteisöllisyyteen sekäluo- opetuksen avullatuetaanoppilaan hyvinvointia, vun jakehityksenerot. Monipuolisen liikunnan- sukupuolten erilaisettarpeetsekäoppilaiden kas- ottaa huomioontässäkehitysvaiheessa korostuvat Vuosiluokkien 5−9liikunnanopetuksessatulee kulttuurisesti kestävienratkaisujentekoon. asemassa kasvattamassa oppilastasosiaalisestiettä liikunnan harjoittamiseenjakouluonkeskeisessä lun päättävällä nuorella onhyvät edellytykset koulutyössään oppimisenelämyksiä,peruskou- Jokaisella oppilaallaonmahdollisuustuntea tystensä mukaisesti. jäseneksi omienerityistaipumustensajaedelly- aktiiviseksi javastuuntuntoiseksi yhteiskunnan Jokaisella oppilaallaonmahdollisuus kehittyä päämääristä. painotuksia, jotkalähtevät Tampereen omista tussuunnitelma liittäänäihinpäämääriinvielä tu Tampereen ope- kaupunginperusopetuksen pohjaltalaadit- Opetussuunnitelman perusteiden 2004) Opetushallitus(Opetussuunnitelman perusteet, tus pohjautuukansalliseenliikuntaperinteeseen. liikennekäyttäytymistä.Liikunnanope- turvallista Liikunnanopetuksen yhteydessä onkorostettava syyttä, vastuullisuutta, reilua peliäjaturvallisuutta. Liikunnan opetuksessatuleekorostaa yhteisölli- suvaitsevaisuuteen. vahvistavat oppilaanitsensätuntemistajaohjaavat oon ottamista.Liikuntajaoppimiskokemukset yksilöllisten kehittymismahdollisuuksienhuomi- omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää tään leikinjataitojenoppimisenkauttakohti Liikunta ontoiminnallinenoppiaine,jossaede- nallinen elämäntapa. joiden pohjaltaonmahdollistaomaksualiikun- oppilaalle sellaisiataitoja,tietojajakokemuksia, veydellinen merkitys. Liikunnanopetustarjoaa liikunnanter- ohjata oppilastaymmärtämään sosiaaliseen toimintakykyynjahyvinvointiin sekä myönteisesti oppilaanfyysiseen,psyykkiseenja Liikunnanopetuksen päämääränäonvaikuttaa sanotaan mm.näin: nitelmasta. Siellä liikunta-oppiaineen tavoitteista asiassa onkyse?Selvitys tähän löytyy opetussuun- maankin katsoa,mistäkoululaisliikunnassaitse Ennen suurempien maalailua,pitäisivar- pirujen Tampereen Liikuntasanomat1/2007 sia olemassaoleviinajatuksiin. ajattelijathan ovat tehneetvain reunahuomautuk- fi Ei tainnutkaanollaaivanruumiissa. sattumaa,että ”mens sanaincorpore sano” palannut antiikinaikanakoeteltuihinideaaleihin: liikunnan jafyysisenolemuksenmerkityksestä on Nykyisin siisviisastuneena–omanäkemykseni kea myös ”vanhempana) jotakinmitämuistella. marotonilla”, onnäinviisaampana(voidaan lu- ”verenmaku suussaallekolmenjapuolentunnin liikuntamuodon harrastamiseen.Nimimerkillä on tulluthurahdettuavähän liiaksikinjonkin puolesta. Minut tuntevat tietävät, ettäjoskus elämäntavanvahvasti liikunnallisenjaterveen tyksistäkin voi päätellä, ettäkirjoittajaliputtaa Ehkä edelläkirjatuistarinnastuksistajakärjis- liikuntatottumusten kehittämisestä. kannalta tähänliittyyvarsinkin tavoite elinikäisten on syytäpitäähyvää huolta. Koululaisliikunnan delle. omaan kehoonsaonpohjamyös ihmisentervey- muihin oppiaineisiinkaivattaisiin. Ihmisen suhde tys liikkumisessaonjuurisitä,mitämyös moniin oppiaineen vahvuudeksi –tunteidenvahva merki- liittyminen liikuntaanvoidaan itseasiassanähdä jälkeisen elämänarkeen. Vahvojen tunnelatausten myös liikuntaelämyksetkuuluvat koulun jakoulun kokonaiskasvun tavoitteiden kanssa.Elämykset – sopivat erinomaisenhyvinyhteenlapsenjanuoren että opetussuunnitelmantavoitteet japeriaatteet on turhaetsiä.Päinvastoin –voidaankin todeta, Opetussuunnitelmien tasoltapettymystensyitä opetussuunnitelma 2004). ilmaisua. (Tampereen kaupunginperusopetuksen perusopetuksen kehityspäällikkö.perusopetuksen Kirjoittaja on Tampereen kaupungin V losofi ELI -M ”Sielu elääruumiissa”, Platon ATTI olimyös painija. Ja antiikinjälkeen K ANERVA - Terve sieluterveessa jotensielunkodista