ajankohtais- palvelujen Liikunta- lehti TTampereenampereen LLiikuntasanomatiikuntasanomat 1/2007 TEEMANA KOULULAISLIIKUNTA Pirkkahalli kasvoi ja vaihtoi nimeä pysyvään liikuntaharrastukseen kipinä Oppilasurheilukilpailuista koululiikunnasta Kiira Korvelle eväitä huipulle Liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo lapsena hteiskuntakeskustelu liikunnan mer- tyttöjä. Samaan aikaan koulujen kerhotoiminta liikuntaa koulupäivän aikana. Selvityksestä käy kityksestä ja terveysvaikutuksista on eli kukoistuksen aikaa. ilmi, että kunta- ja koulutasot voivat omilla Y vilkastunut. Erityisesti huomio on vii- päätöksillään vaikuttaa siihen, kuinka liikunta- me aikoina kiinnittynyt koululiikuntaan – sen Laman kourissa 1990-luvulla opettajavetois- myönteisyys näkyy koulun arjessa esimerkiksi nykytilaan ja mahdollisuuksiin hyvinvoinnin ten kerhojen määrärahoja leikattiin. Kerhot opetuksen jalkauttamisessa luokkatilojen ul- edistäjänä. Koulutuntien ulkopuolella tapahtuva on keksitty 2000-luvulla uudestaan, mutta toi- kopuolelle. liikunta on muuttanut muotoaan 60 vuodes- mintakulttuureiden palauttaminen on haaste, sa. Koululiikuntaliiton perustamisen aikoihin, sillä kerho-osaamisen pedagogiikka ja rakenteet Kansallisella tasolla liikunta nähdään hyvin- vuonna 1946, oli selvä tilaus koulujen välisen ovat lähes kadonneet. Koulukerhot ovat olleet voinnin mahdollistajana. Kuntatasolla lasten- kilpailutoiminnan kehittämiselle. Hyötyliikun- osa koulujen työsuunnitelmaa ja opettajat ovat ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on nasta ei edes puhuttu, sillä hyötyliikunnan puute tarjonneet mielekästä tekemistä oman har- usein painopistealueiden kärkipäässä, mutta ei ollut ongelma. rastuneisuutensa pohjalta korvausta vastaan. käytännössä esimerkiksi liikuntaolosuhteiden Koululaisten kanssakäyminen yli luokkarajojen parantaminen nähdään ylimääräisenä laatuna Koulujen välistä kilpailutoimintaa ei lueta huip- on lisääntynyt, oppilaiden ja opettajan keskus- eikä ennaltaehkäisevänä työnä. Toisin sanoen, pu-urheiluksi, sillä koulujen piiri- ja mestaruus- teluyhteys on aktivoitunut, ja lisäksi lapset ovat päättäjien on paljon helpompaa myöntää mää- tasokilpailut mahdollistavat kaikkien lasten ja saaneet tutun aikuisen vetäjän. rärahoja sellaisiin peruspalveluihin, joissa korja- nuorten osallistumisen. Hyvinvointikeskustelu taan terveyttä ja elinolosuhteita. Kuinka paljon ei ole viime aikoina katsonut koulukilpailutoi- Kerhotoiminta osa koulun järkevämpää olisi laittaa edes osa rahoista en- mintaa erityisen suopealla kädellä. Tästä johtuen naltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja näin hidastaa kaupungit ja kunnat ovat matkakustannussyistä kehittämistä pysyvästi terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta. karsineet lähetettävien kilpailijoiden määrää. Koulut tavoittavat päivittäin kaikki noin 6-15- Tämä on mielestäni lyhytnäköistä ylireagointia vuotiaat lapset ja nuoret. Tästä näkökulmasta Suomessa liikutaan vieläkin hyvin vakavasti ja tilanteeseen. Painopisteenä on oltava kouluaika- voitaneen todeta, että koulukerhotoiminnan liikkumista usein perustellaan hyöty- tai ter- na tapahtuva liikunta, mutta myös jo aktiivisesti elvyttäminen on avainasemassa muun muassa veyssyillä. Koulupäivän aikana liikkuminen on liikkuvia tulee motivoida ja kannustaa. Positiivi- lisäliikunnan tarjoamisessa. Koulun kerhotoi- lapsille ja nuorille luontaista, ja parhaimmillaan sena puolena näen suurten kaupunkien, kuten mintaa ohjaavan perusopetuslain mukaan ker- se voi olla jonkin muun oppitunnin mukava ja Tampere, Turku ja Oulu, poikkihallinnollisen hotoiminnalla on merkittävä osa koulun kehit- nautittava sivutuote. Liikkuminen on lapselle ja yhteistyön koulu-, liikunta- ja nuorisotoimissa, tämisessä, sillä koulupäivän päätyttyä tarjottava nuorelle iloinen, luonnollinen asia! joilla on lisätty liikunta-aktiviteetteja koulu- virikkeellinen toiminta tukee varsinaista opetus- laisille. työtä. Kerhotoiminnan on sijoituttava koulun KRISTIINA JAKOBSSON alkuun tai loppuun, sillä kyse on harrastuksesta. Koululiikuntaliitto KLL ry. Koulupäivän aikana tapahtuvalla liikunnalla Kokopäiväkoulu-ajattelu ei tue kerhotoimintaa, toiminnanjohtaja on selvä kansanterveydellinen merkitys. Kou- sillä se hajottaa oppitunnit, jolloin koulupäivän lupäivän aikana tapahtuva liikunta lisää kou- sisään rakennetuista kerhotunneista tulee lap- luviihtyvyyttä, edistää oppimista, psyykkistä selle pakollisia. hyvinvointia ja motorisia taitoja. Lasten ja nuorten näkökulmasta katsottuna pitäisi pu- Liikuntaan panostaminen hua oikeudesta liikkua. On ensiarvoisen tärkeää Koululiikuntaliitto KLL r.y. on vuonna 1946 oppia liikunnallinen elämäntapa nuoressa iässä ennaltaehkäisevää perustettu sitoutumaton liikuntajärjestö. – silloin, kun se tuottaa puhdasta mielihyvää ja Koululaisten liikunnan edistämisen yhteistyö- Koululiikuntaliitto vastaa suomenkielisten on osa luontaista käyttäytymistä. Tutkimukset verkosto tarjoaa tutkimustietoa ja malleja kou- peruskoulujen ja lukioiden oppilaiden sekä ovat osoittaneet, että lapsuuden ja nuoruuden lulaisen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistä- OAJ:n jäsenten vapaaehtoisesta, oppituntien liikunta-aktiivisuudella on positiivinen yhteys miseksi liikunnan avulla. Perussuositus on tunti ulkopuolisesta liikunnan harrastus- ja kilpa- aikuisiän liikkumiseen. toiminnasta. Terveellisiä elämäntapoja ja Lähteet: harrastustapahtumia • Asta Pietilä: Kerhotoiminta – näkökulmia koulun kerhojen kehittämiseen, OPM:n ja Kerhokeskuksen Liikunta kulkee käsi kädessä terveellisten elä- julkaisu 2004 www.kerhokeskus.fi mäntapojen kanssa. Tämä näkyy erilaisissa kam- • OPM/ Koululaisten liikunnan edistämisen panjoissa ja tapahtumissa, jotka saivat alkunsa yhteistyöverkosto: Koululaisen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla 2007 1980- ja 1990-luvuilla, kuten Non smoking Fun • Mikael Fogelholmin ja Sosiaali- ja Club ja SPLÄSH-uintikampanja. Harrastelii- Terveysministeriön tutkimus 31.1.2007 kunnan suuntaan painopiste siirtyi 1990-luvulla. Schoolsport meets Olympia –kisojen Hyvänä esimerkkinä on suuri nuorisoliikun- vauhdikasta menoa vuodelta 2004. tatapahtuma Power Mover. Tällä tanssiliikun- Kisat on järjestetty yhteistyössä EU:n ja tahankkeella pyrittiin aktivoimaan erityisesti kansainvälisen koululiikuntaliiton kanssa. KUVA: JANI KANGASNIEMI. 2 Tampereen Liikuntasanomat 1/2007 Pääkirjoitus 30.3.2007 Liikuntatoimi vaihtui liikuntapalveluiksi Liikunnalla hyvinvointia kuntalaisille ampereen kaupunki siirtyi vuoden vä vaikutus lapsen liikuntamotivaatioon myös aatteella oman seuratoiminnan näkökulmasta 2007 alussa uuteen toimintamal- tulevaisuudessa. Ihminen liikkuu luonnostaan, käsin. Seuratoiminnan taustalla on aatteellista liin. Kaupungin hallinnossa toimii mutta koululiikunta voi joskus huonoine ko- toimintaa, terveyttä edistävää kuntoliikuntatoi- tilaajaorganisaatio lautakuntineen kemuksineen aiheuttaa negatiivisen asenteen mintaa, nuorten harraste- ja urheilutoimintaa Tja tuottajaorganisaatio johtokuntineen. liikkumista kohtaan. tai huippu-urheiluun tähtäävää toimintaa. Liikuntatoimi on muuttunut liikuntapalve- Koululiikunnan asema on merkittävä lapsen Tampereellakin on lukuisia esimerkkejä siitä, luiksi, joka on yksi osa hyvinvointipalveluita. kehityksen kannalta. On ensiarvoisen tärkeää, kuinka koululiikunnan parista alkanut liikunta- Hyvinvointipalvelut on tuotanto-organisaatio, että jo ensimmäisten kouluvuosien aikana lap- ja urheiluharrastus on jatkunut menestykselli- joka toimii laajalla sektorilla kuntalaisten par- sille opetetaan mahdollisimman monipuolisesti sesti urheiluseurassa ja huipentunut aikuisten haaksi. Hyvinvointipalveluihin kuuluvat so- eri liikuntalajeja. sarjojen MM- tai EM-tason mitaleille asti. siaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Liikuntaa ja vapaa-aikatoimintaa voi koulupäi- Liikunnallista kevättä vän aikana harrastaa paljon. Itse liikuntatuntien Kuntalaisen näkökulmasta liikuntapalvelut määrä ei välttämättä ole riittävä lapsen luonnol- kaikille! tuottaa edelleen laadukkaita liikuntapalveluja. lisen liikunnan kannalta. Mutta kun otetaan Tärkein näkökulma liikuntapalvelujen tuotta- huomioon välituntien hyödyntäminen ja kou- miseen on kuntalaisten tarpeet ja kaikenikäisten lupäivän jälkeinen mahdollinen kerhotoiminta, PEKKA P. PAAVOLA kuntalaisten innostaminen liikuntaan. kouluissa voidaan parhaimmillaan luoda riittävä liikuntatoimenjohtaja pohja lapsen vapaa-ajanharrastukselle. Tampereen kaupunki Lasten kiinnostus liikuntaan herää yleensä per- heen omasta liikunnallisesta aktiivisuudesta, Liikunnan osalta varsinaisen toimintavastuun kaveripiirin vaikutuksesta tai koulun liikunta- hoitaa laaja seurakenttä. Kuntalaisten tulee kui- tuntien myötä. Koululiikunnalla on merkittä- tenkin muistaa, että seurat toimivat talkooperi- Tampereen Liikuntasanomat 1/2007 Lehti on luettavissa myös internetissä: Julkaisija Toimitussihteeri Painopaikka www.tampere.fi /liikunta/ Kari Vilkko, Hämeen Kirjapaino Oy, p. 040 760 2620 Tampere liikuntasanomat.html [email protected] Tampereen kaupungin Painosmäärä 4.000 kpl Anna lehdestä palautetta: liikuntapalvelut Liikuntatoimen yhdyshenkilö ISSN 1795-987X leila.lahti@tampere.fi Suvantokatu 4, Leila Lahti, tai Tampereen kaupunki, 33100 TAMPERE p. 020 716 4820 Lehti ilmestyy neljästi liikuntapalvelut Päätoimittaja leila.lahti@tampere.fi vuodessa. Seuraavan lehden Suvantokatu 4, Pekka P. Paavola, Tuottaja viimeinen aineistopäivä 33100 TAMPERE on 11.5.2007. p. 020 716 4831 Idea-Tampere Petri Vilkko Oy, Lehti ilmestyy 1.6.2007. p. (03) 222 33 22 www.tampere.fi Kannen kuvassa: Terälahden koulun oppilas