DOCSLIB.ORG

Kaupunginhallitus § 263 05.11.2012 Kaupunginvaltuusto § 71 12.11.2012

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kaupunginhallitus § 263 05.11.2012 Kaupunginvaltuusto § 71 12.11.2012 Kaupunginhallitus § 263 05.11.2012 Kaupunginvaltuusto § 71 12.11.2012 HUS -kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen vuodenvaihteessa 2012/2013 tapahtuvien kuntajakojen muutosten johdosta 72/00.04.01/2009 KHAL § 263 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietojen antaja: hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen, puh. (09) 4258 3604 tai sähköposti "[email protected]". HUS:n perussopimuksen 2 §:n mukaan HUS:n jäsenkunnat ovat: Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Perussopimuksen 4 §:ssä luetellaan HUS:n jäsenkunnat sairaanhoitoalueittain. Lohjan sairaanhoitoalueen muodostavat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio ja Vihti. Valtioneuvosto on päätöksellään 28.5.2009 päättänyt, että Karjalohjan kunta liitetään Lohjan kaupunkiin 1.1.2013. Niin ikään valtioneuvoston on päätöksellään 25.6.2012 päättänyt, että Nummi-Pusulan kunta lakkaa ja yhdistyy Lohjan kaupunkiin 1.1.2013. Em. kuntajaossa tapahtuvien muutosten takia kuntayhtymän perussopimuksen 2 ja 4 § tulee muuttaa vastaamaan uutta tilannetta 1.1.2013. Kuntajakolain 36 §:n mukaan "Kuntien yhdistyessä siirtyvät lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet uudelle kunnalle". Myös Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kuntien peruspääomaosuudet HUS:ssa siirtyvät Lohjan kaupungille. Kuntalain 79 §:n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa jäsenkuntien yhtäpitävillä päätöksillä. HUS:n perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään 2/3 jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Jäsenkuntaa ei kuitenkaan voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. HUS-kuntayhtymän hallitus päätti kokouksessaan 1.10.2012 § 132 esittää, että HUS:n jäsenkunnat päättäisivät muuttaa HUS:n perussopimuksen 2 §:n ja 4 §:n vastaamaan uutta kuntajaotusta 1.1.2013 lukien. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy HUS:n perussopimuksen 2 §:n ja 4 §:n kuntajaotuksessa tapahtuvien muutoksen perusteella seuraavan sisältöisiksi 1.1.2013 lukien: 2 § Jäsenkunnat Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat: Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. 4 § Sairaanhoitoalueet Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakaantuu kunnittain Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan ja muihin sairaanhoitoalueisiin seuraavasti: Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan sairaanhoitoalue, jonka virallisena lyhennyksenä käytetään HYKS-sairaanhoitoalue Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Vantaa Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula Lohjan sairaanhoitoalue Karkkila, Lohja, Siuntio, Vihti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Hanko, Inkoo, Raasepori Porvoon sairaanhoitoalue Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Sipoo. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: kaupunginvaltuustoon KVAL § 71 Kaupunginhallituksen ehdotus: Kaupunginvaltuusto hy väk syy HUS:n pe rus so pi muk sen 2 §:n ja 4 §:n kunta jaotuk sessa ta pah tuvien muu toksen pe rus teella seu- raavan sisäl töisiksi 1.1.2013 lu kien: 2 § Jäsenkunnat Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat: Askola, Espoo, Hanko, Hel- sinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. 4 § Sairaanhoitoalueet Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri ja- kaantuu kunnittain Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaa- lan ja muihin sairaanhoitoalueisiin seuraavasti: Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan sairaanhoito- alue, jonka virallisena lyhennyksenä käytetään HYKS-sairaanhoi- toalue Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Vantaa Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula Lohjan sairaanhoitoalue Karkkila, Lohja, Siuntio, Vihti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Hanko, Inkoo, Raasepori Porvoon sairaanhoitoalue Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Sipoo. Päätös: Kaupunginhallituksen päätösehdotus hyväksyttiin yksimieli sesti..
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Cost Efficiency of Finnish Municipalities in Basic Service Provision 1994-2002
    A Service of Leibniz-Informationszentrum econstor Wirtschaft Leibniz Information Centre Make Your Publications Visible. zbw for Economics Loikkanen, Heikki A.; Susiluoto, Ilkka Conference Paper Cost Efficiency of Finnish Municipalities in Basic Service Provision 1994-2002 45th Congress of the European Regional Science Association: "Land Use and Water Management in a Sustainable Network Society", 23-27 August 2005, Amsterdam, The Netherlands Provided in Cooperation with: European Regional Science Association (ERSA) Suggested Citation: Loikkanen, Heikki A.; Susiluoto, Ilkka (2005) : Cost Efficiency of Finnish Municipalities in Basic Service Provision 1994-2002, 45th Congress of the European Regional Science Association: "Land Use and Water Management in a Sustainable Network Society", 23-27 August 2005, Amsterdam, The Netherlands, European Regional Science Association (ERSA), Louvain-la-Neuve This Version is available at: http://hdl.handle.net/10419/117399 Standard-Nutzungsbedingungen: Terms of use: Die Dokumente auf EconStor dürfen zu eigenen wissenschaftlichen Documents in EconStor may be saved and copied for your Zwecken und zum Privatgebrauch gespeichert und kopiert werden. personal and scholarly purposes. Sie dürfen die Dokumente nicht für öffentliche oder kommerzielle You are not to copy documents for public or commercial Zwecke vervielfältigen, öffentlich ausstellen, öffentlich zugänglich purposes, to exhibit the documents publicly, to make them machen, vertreiben oder anderweitig nutzen. publicly available on the internet, or to distribute or otherwise use the documents in public. Sofern die Verfasser die Dokumente unter Open-Content-Lizenzen (insbesondere CC-Lizenzen) zur Verfügung gestellt haben sollten, If the documents have been made available under an Open gelten abweichend von diesen Nutzungsbedingungen die in der dort Content Licence (especially Creative Commons Licences), you genannten Lizenz gewährten Nutzungsrechte.
    [Show full text]
  • Lataa Esite (PDF)
    JÄTEASEMAT PALVELUKSESSASI Jäteasemalla on henkilökuntaa. Toimita jäteasemalle jätteet, joita ei voi tai ei saa laittaa jäteastiaan (isokokoiset jätteet, suuret määrät tai erityisjäte-erät). Henkilöauton peräkärrykuormaa suuremmat määrät sekajätettä toimitetaan aina Lohjan Munkkaan tai Porvoon Domargårdin jätekeskukseen. LAJITTELEMALLA SÄÄSTÄT JÄTEMAKSUISSA Jäteasemalle voit tuoda useita jätteitä maksutta aseman aukioloaikoina: haravointijäte paperi kartonki käsitelty ja käsittelemätön puu metalli kyllästetty puu lasipakkaukset risut ja oksat muovipakkaukset sähkölaitteet tekstiilit vaaralliset jätteet LÄNSI-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA Jätehuoltopalvelu HANGON JÄTEASEMA ASKOLAN JÄTEASEMA Suursuontie 30 Hiidenkirnujentie 162 LOVIISAN JÄTEASEMA sinun tarpeisiisi INKOON JÄTEASEMA Inkoon Rannikkotie 1393 Urakoitsijantie 4 KARJAAN JÄTEASEMA PORNAISTEN JÄTEASEMA Furusvedintie Läpimurrontie 4 KARJALOHJAN JÄTEASEMA PORVOON JÄTEKESKUS, DOMARGÅRD Sammatintie 330 Ritamäentie 20 Itä- ja Länsi-Uudellamaalla omakotitalojen ja kesämökkien sekajäteastiat tyhjennyttää Rosk’n Roll Oy Ab. KARKKILAN JÄTEASEMA RUOTSINPYHTÄÄN JÄTEASEMA Puhdistamontie Teollisuustie 1 Jäteastioita tyhjentävät tarjouskilpailujen perusteella valitut LOHJAN JÄTEKESKUS, MUNKKAA SIPOON JÄTEASEMA kuljetusyritykset. Rosk’n Roll hoitaa asiakaspalvelun ja Munkkaanmäki 51 Ampumaradantie 3 laskutuksen, antaa jäteneuvontaa sekä ylläpitää jäteasemia. PUSULAN JÄTEASEMA Pitkäsillantie 3 TAMMISAAREN JÄTEASEMA Mestarintie 10 VIHDIN JÄTEASEMA Kumpunotkolantie Tervetuloa asiakkaaksi! Katso jäteasemien
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Tulomuutto KUUMA-Kuntiin 2014 Tulomuutto KUUMA-Kuntiin 2013
    Tulomuutto KUUMA-kuntiin 2014 Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Lähtökunta Hyvinkää Lähtökunta Järvenpää Lähtökunta Kerava Lähtökunta Kirkko-nummi Lähtökunta Mäntsälä KOKO MAA 2364 KOKO MAA 2647 KOKO MAA 2544 KOKO MAA 2275 KOKO MAA 1070 Helsinki 300 Helsinki 505 Vantaa 619 Espoo 858 Helsinki 157 Nurmijärvi 224 Vantaa 373 Helsinki 510 Helsinki 472 Vantaa 144 Riihimäki 182 Tuusula 355 Tuusula 283 Vantaa 138 Järvenpää 124 Vantaa 174 Kerava 270 Järvenpää 165 Siuntio 80 Tuusula 93 Espoo 122 Mäntsälä 146 Espoo 124 Vihti 41 Kerava 58 Tuusula 122 Espoo 130 Sipoo 95 Tampere 40 Lahti 47 Tulo - Tulo - Tulo - Lähtökunta Nurmijärvi Lähtökunta Pornainen Lähtökunta Sipoo Lähtökunta Tulo - Tuusula Lähtökunta Tulo - Vihti KOKO MAA 2171 KOKO MAA 304 KOKO MAA 986 KOKO MAA 2307 KOKO MAA 1498 Helsinki 526 Järvenpää 47 Helsinki 326 Vantaa 536 Helsinki 286 Vantaa 486 Vantaa 42 Vantaa 184 Helsinki 433 Espoo 283 Espoo 254 Helsinki 42 Porvoo - Borgå 75 Järvenpää 287 Lohja - Lojo 211 Hyvinkää 131 Tuusula 25 Kerava - Kervo 69 Kerava - Kerv 223 Vantaa 124 Tuusula 57 Kerava - Kervo 21 Espoo 57 Espoo 95 Karkkila - Hö 88 Vihti 47 Sipoo - Sibbo 18 Järvenpää 50 Hyvinkää - H 85 Kirkkonumm 75 Tulomuutto KUUMA-kuntiin 2013 Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Lähtökunta Hyvinkää Lähtökunta Järvenpää Lähtökunta Kerava Lähtökunta Kirkko-nummi Lähtökunta Mäntsälä KOKO MAA 2641 KOKO MAA 2556 KOKO MAA 2594 KOKO MAA 2081 KOKO MAA 1097 Helsinki 329 Helsinki 478 Vantaa 543 Espoo 820 Helsinki 166 Nurmijärvi 245 Vantaa 344 Helsinki 491 Helsinki 467 Järvenpää 164 Riihimäki 217 Tuusula
    [Show full text]
  • Karkkila-Työmatkalippu Karkkila-Lippu on Karkkilan Asukkaille Myytävä Edullinen Bussilippu Karkkilasta Pääkaupunkiseudulle
    17.2.2012 Karkkila-työmatkalippu Karkkila-lippu on Karkkilan asukkaille myytävä edullinen bussilippu Karkkilasta pääkaupunkiseudulle. Lippu on tarkoitettu säännöllistä joukkoliikennettä työmatkoillaan käyttäville aikuisille. Lippua ei myydä lakisääteiseen koulumatkatukeen oikeutetuille oppilaille eikä oppilaille, joiden koulumatkan kaupunki kustantaa. KARKKILA-TYÖMATKALIPUN ASIAKASHINTA LASKEE 1.3.2012 Karkkilan kaupungin tukiosuuden noustessa 50 prosenttiin Karkkila-lipun lisälatauksissa muutos 1.3.2012 Lippuhinnan muutos estää lisälatauksen vanhoilla lipuilla autoissa ja R-kioskeissa 29.2. jälkeen. Asiakkaiden tulee käydä Matkahuollossa päivittämässä matkakortille uusi lipputuote ja asiakashinta. Tämän jälkeen lisälataukset onnistuvat myös linja-autoissa ja R-kioskeilla. Korteilla olevat vanhat matkat voi käyttää loppuun normaaliin tapaan kuun vaihteen jälkeenkin, vain lisälataus ei vanhoilla korteilla onnistu autoissa eikä R-kioskeilla. Lisätietoja Matkahuolto, puh. 0200 4000 www.matkahuolto.fi , www.karkkila.fi Karkkila-lippu maksaa 50 prosenttia sarjalipun hinnasta 1.3.2012 alkaen. Matkahuollon vuosikortilla eli sarjalipulla kertamaksu Karkkilasta Helsingin keskustaan (70 km) maksaa 1.3.2012 alkaen 8,99 € (44 matkaa 395,70 €). Karkkila-lipulla sama matka maksaa 4,50 € (44 matkaa 197,90 €). Tavallinen kertamaksu vakiovuorolla 1.3.2012 alkaen on 13,30 €. Karkkila-lipun pikavuorolisä on 1 €. Karkkila-lipulla voi matkustaa 44 kertaa 60 päivän aikana, vuosikortilla 44 kertaa vuoden aikana. Karkkila-lipun voi ostaa Karkkilan ja Helsingin
    [Show full text]
  • Regulatory Reform in Finland
    Regulatory Reform in Finland MARKETISATION OF GOVERNMENT SERVICES – STATE-OWNED ENTERPRISES ORGANISATION FOR ECONOMIC CO-OPERATION AND DEVELOPMENT Pursuant to Article 1 of the Convention signed in Paris on 14th December 1960, and which came into force on 30th September 1961, the Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) shall promote policies designed: − to achieve the highest sustainable economic growth and employment and a rising standard of living in Member countries, while maintaining financial stability, and thus to contribute to the development of the world economy; − to contribute to sound economic expansion in Member as well as non-member countries in the process of economic development; and − to contribute to the expansion of world trade on a multilateral, non-discriminatory basis in accordance with international obligations. The original Member countries of the OECD are Austria, Belgium, Canada, Denmark, France, Germany, Greece, Iceland, Ireland, Italy, Luxembourg, the Netherlands, Norway, Portugal, Spain, Sweden, Switzerland, Turkey, the United Kingdom and the United States. The following countries became Members subsequently through accession at the dates indicated hereafter: Japan (28th April 1964), Finland (28th January 1969), Australia (7th June 1971), New Zealand (29th May 1973), Mexico (18th May 1994), the Czech Republic (21st December 1995), Hungary (7th May 1996), Poland (22nd November 1996), Korea (12th December 1996) and the Slovak Republic (14th December 2000). The Commission of the European Communities takes part in the work of the OECD (Article 13 of the OECD Convention). © OECD 2003. Permission to reproduce a portion of this work for non-commercial purposes or classroom use should be obtained through the Centre français d’exploitation du droit de copie (CFC), 20, rue des Grands-Augustins, 75006 Paris, France, tel.
    [Show full text]
  • A Report on the Finnish E-Voting Pilot Electronic Frontier Finland – Effi
    A Report on the Finnish E-Voting Pilot Electronic Frontier Finland – Effi http://www.effi.org/ 28 November 20091 Edited by Antti Vähä-Sipilä Background Finland piloted a direct recording electronic (DRE) type, polling station based (non- remote) e-voting system in its municipal elections in October 2008. This report summarises the timeline of the e-voting pilot project. It comments the audit results of the Finnish system performed prior to the election, as well as a report produced after the pilot by Ministry of Justice, highlighting the issues and setting out potential requirements for future e-voting programmes. In addition, this document compares the Finnish e-voting system with the Council of Europe recommendations for e-voting. Information and claims on the Finnish e-voting system are based on information provided by the Ministry of Justice2,3,4,5. The Ministry of Justice has also released 1 This is an update to the English language report, originally titled "Incompatibility of the Finnish e-voting system with the Council of Europe e-voting recommendations", first published in August 2008, before the Finnish e-voting pilot was actually used in an election. It has been updated and in all respects, it replaces all earlier versions of the report. This report (as well as any translations of Ministry of Justice communications found in this document) should be considered as informational only. In the event that you find any mistakes or factual errors, we would be more than happy to amend and correct the document, so please contact us (contact information can be found at our website).
    [Show full text]
  • URBAN FORM in the HELSINKI and STOCKHOLM CITY REGIONS City Regions from the Perspective of Urban Form and the Traffic System
    REPORTS OF THE FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE 16 | 2015 This publication compares the development of the Helsinki and Stockholm AND CAR ZONES TRANSPORT PUBLIC DEVELOPMENT OF PEDESTRIAN, CITY REGIONS AND STOCKHOLM THE HELSINKI URBAN FORM IN city regions from the perspective of urban form and the traffic system. Urban Form in the Helsinki The viewpoint of the study centres on the notion of three urban fabrics – and Stockholm City Regions walking city, transit city and car city – which differ in terms of their physical structure and the travel alternatives they offer. Development of Pedestrian, Public Transport and Car Zones Based on the results of the study, growth in the Stockholm region has been channelled inward more strongly than in Helsinki, which has increased the structural density of Stockholm’s core areas. During recent years, however, Panu Söderström, Harry Schulman and Mika Ristimäki the Helsinki region has followed suit with the direction of migration turning from the peri-urban municipalities towards the city at the centre. FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE FINNISH ENVIRONMENT ISBN 978-952-11-4494-3 (PDF) ISSN 1796-1726 (ONLINE) Finnish Environment Institute REPORTS OF THE FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE 16 / 2015 Urban Form in the Helsinki and Stockholm City Regions Development of pedestrian, public transport and car zones Panu Söderström, Harry Schulman and Mika Ristimäki REPORTS OF THE FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE 16 | 2015 Finnish Environment Institute Sustainability of land use and the built environment / Environmental Policy Centre Translation: Multiprint Oy / Multidoc Layout: Panu Söderström Cover photo: Panu Söderström The publication is also available in the Internet: www.syke.fi/publications | helda.helsinki.fi/syke ISBN 978-952-11-4494-3 (PDF) ISSN 1796-1726 (online) 2 Reports of the Finnish Environment Institute 16/2015 PREFACE In recent decades, the Helsinki and Stockholm city regions have been among the most rapidly growing areas in Europe.
    [Show full text]
  • Regional Governance in the Nordic Capital Areas
    Regional Governance in the Nordic Capital Areas By Roger Henning, with contributions from Tor Dølvik, Sigurður Guðmundsson, Lars Hedegaard and Merja Kokkonen Nordregio 2001 Nordregio Working Paper 2001:8 ISSN 1403-2511 Nordregio - the Nordic Centre for Spatial Development PO Box 1658 S-111 86 Stockholm, Sweden Tel. +46 8 463 5400, fax: +46 8 463 5401 e-mail: [email protected] website: www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parlia- mentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co-operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum for co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co- operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971. Stockholm, Sweden 2001 Preface On 28th December 2000, journalist Lotta Samec wrote in her column in the Swedish daily Dagens Nyheter: “The capital region – where people co-operate instead of constantly quarrelling – is still an utopia. The main conflicts involve both specific policy issues such as airports, motorways and privatisation, and issues of power and political coalitions. These conflicts and selfish interests have resulted in the building of insurmountable walls; to agree on common infrastructure seems to be as easy as getting angry bees to fly in a row.” These comments addressed the political situation in Stockholm, where a proposal for a common regional body has so far been rejected.
    [Show full text]
  • Commission Decision of 20 April 2011 on Measure C 37/04
    7.9.2011 EN Official Journal of the European Union L 230/69 DECISIONS COMMISSION DECISION of 20 April 2011 on measure C 37/04 (ex NN 51/04), implemented by Finland for Componenta Oyj (notified under document C(2011) 2559) (Only the Finnish and Swedish texts are authentic) (Text with EEA relevance) (2011/529/EU) THE EUROPEAN COMMISSION, from Componenta (‘the 2005 Decision’). The 2005 Decision closing the formal investigation procedure was published in the Official Journal of the European Union ( 3 ). Componenta launched an appeal against the Decision, Having regard to the Treaty on the Functioning of the European which was annulled by judgment of 18 December Union, and in particular the first subparagraph of Article 108(2) 2008 (‘the judgment’) for failure to provide adequate thereof, grounds ( 4). Having regard to the Agreement on the European Economic Area, and in particular Article 62(1)(a) thereof, (3) Finland submitted observations by letters dated 5 January and 10 January 2010, which also included two studies on the valuation of the real estate concerned. The Commission sent three further requests for information Having called on interested parties to submit their comments dated 9 January 2009, 23 July 2009 and 8 January pursuant to the provision(s) cited above ( 1), 2010, which were answered by letters registered on 9 March 2009, 15 October 2009 and 5 March 2010 respectively. A meeting between the Commission, and Whereas: representatives of the Finnish government and the bene­ ficiary was held in Brussels on 23 November 2009. I. PROCEDURE (1) On 10 March 2004, the Commission received a II.
    [Show full text]