DOCSLIB.ORG

Uusmaalaisten Hyvinvointi 2010-Luvun Alussa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

UUSMAALAISTEN HYVINVOINTI 2010-LUVUN ALUSSA Uudenmaan liiton julkaisuja E 144 - 2014 Uudenmaan liiton julkaisuja E 144 - 2014 ISBN 978-952-448-412-1 ISSN 2341-8885 (pdf) Ulkoasu: Anni Levonen Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Verkkojulkaisu Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B • 00240 Helsinki • Finland +358 9 4767 411 • [email protected] • uudenmaanliitto.fi UUSMAALAISTEN HYVINVOINTI 2010-LUVUN ALUSSA Uudenmaan liiton julkaisuja E 144 - 2014 UUSMAALAISTEN HYVINVOINTI 2010-LUVUN ALUSSA KUVAILULEHTI 5 PRESENTATIONSBLAD 6 JOHDANTO 7 2. VÄESTÖRAKENNE 8 2.2 Ruotsinkielinen ja vieraskielinen väestö 12 2.2. Väestön koulutustaso 14 3. TYÖLLISYYS, TYÖTTÖMYYS, TYÖKYVYTTÖMYYS 17 4. TULOT JA TOIMEENTULO 21 5. ASUMINEN 28 5.1. Asunnottomuus 32 6. RIKOLLISUUS 33 7. HYVINVOINTIPALVELUT 35 8. TERVEYSPALVELUT 43 10. YHTEENVETO 48 LÄHTEET 49 LIITE 1. PERHETYYPPIEN PROSENTTIJAKAUMA 2013 50 4 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Uusmaalaisten hyvinvointi 2010-luvun alussa Julkaisija Uudenmaan liitto Raportin laatija Markku Hyypiä Julkaisusarjan nimi ja sarjanumero Uudenmaan liiton julkaisuja E 144 - 2014 Julkaisuaika 2014 ISBN 978-952-448-412-1 ISSN 2341-8885 Kieli suomi Sivuja 50 Tiivistelmä Tässä selvityksessä käsitellään uusmaalaisten hyvinvointia ja maakunnan väestöllisiä edellytyksiä viimeisten tilastotietojen valossa. Tuoreimmat tiedot ovat vuosilta 2010–2013 ja työttömyyden osalta vuoden 2014 elokuulta. Hyvinvointia käsitellään taloudellista, terveydellistä, sosiaalisesta ja koulutuksellisesta näkökulmasta. Tarkastelussa ovat etenkin Uudenmaan alueelliset erot. Aluejakona on käytetty pääasiassa seuraavia alueita: koko maa, Uusimaa, Uudenmaan kunnat (26) ja Uudenmaan suuret osa-alueet, jotka ovat itäinen Uusimaa, läntinen Uusimaa, KUUMA-seutu ja pääkaupunkiseutu. Avainsanat (asiasanat) hyvinvointi, toimeentulo, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, Uusimaa Huomautuksia Julkaisun pdf-versio löytyy verkkosivuiltamme www.uudenmaanliitto.fi/julkaisut. 5 PRESENTATIONSBLAD Publikation Uusmaalaisten hyvinvointi 2010-luvun alussa (Nylänningarnas välfärd i början av 2010-talet) Författare Nylands förbund Rapporten är utarbetad av Markku Hyypiä Seriens namn och nummer Nylands förbunds publikationer E 144 - 2014 Utgivningsdatum 2014 ISBN 978-952-448-412-1 ISSN 2341-8885 Språk finska Sidor 50 Sammanfattning Det här sammandraget behandlar i ljuset av den senaste statistiken nylänningarnas välmående och landskapets förutsättningar på invånarbasis. De nyaste uppgifterna härstammar från åren 2010-2013 och för arbetslöshetens del från augusti 2014. Välfärden behandlas ur en ekonomisk, hälsobaserad, social och utbildningsmässig synvinkel. Speciellt de regionala skillnaderna inom landskapet ingår i granskningen. Indelningen har i huvudsak omfattat följande områden: hela landet, Nyland, de nyländska kommunerna (26) och Nylands stora delområden, som är östra Nyland, västra Nyland, Kuuma-regionen och huvudstadsregionen. Nyckelord (ämnesord) Välfärd, utkomst, socialtjänster och hälsovårdstjänster Övriga uppgifter Publikationen finns i pdf-version på vår webbplats www.uudenmaanliitto.fi/julkaisut. 6 Uusmaalaisten hyvinvointi 2010-luvun alussa JOHDANTO Ihmisten hyvinvoinnin keskeiset osa-alueet Valituista teemoista on saatavilla runsaasti tietoa. ovat taloudellinen, terveydellinen, sosiaalinen Tutkimukseen on haluttu rajata vain tuoreimmat ja kulttuurillinen hyvinvointi. Yksi tärkeimmistä poikkileikkaustiedot, joten aikasarjat jäävät sen hyvinvoinnin mahdollistavia tekijöistä on kou- ulkopuolelle. Tarkastelunäkökulmana ovat Uu- lutus. Kunnat ovat avainasemassa asukkaidensa denmaan alueelliset erot. hyvinvointipalveluiden tuottajina. Suppean määritelmän mukaan hyvinvointipalveluihin Pääasiallinen aluejako on: kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut. Lavean mää- 1. Uudenmaan kunnat (26 kpl) ritelmän mukaan siihen kuuluvat edellisten lisäksi 2. Uudenmaan suuret osa-alueet koulutus-, kulttuuri ja muut vapaa-ajanpalvelut • Pääkaupunkiseutu kuten liikuntapalvelut. Ihmisten tarve hyvinvoin- • KUUMA-seutu tipalveluille on osin sidoksissa ikään. Esimerkiksi • Itäinen Uusimaa terveyspalveluja käyttävät eniten toisaalta pienet • Läntinen Uusimaa lapset ja toisaalta kaikkein vanhimmat ihmiset. 3. Uusimaa Tässä selvityksessä käsitellään hyvinvointia 4. Koko maa. taloudellisesta, terveydellisestä, sosiaalisesta ja koulutuksellisesta näkökulmasta. Selvityksen Kuntien välillä on suuria eroja joissakin hyvinvoin- lähestymistapa on tilastollinen. Tiedot perustuvat tipalveluiden tiedoissa. Tärkeäksi kysymykseksi Tilastokeskuksen aineistoihin sekä Terveyden nouseekin, mikä tai mitkä syyt selittävät erot. ja hyvinvoinnin laitoksen SOTKAnet-nimiseen Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että erot syntyvät tilasto- ja indikaattoritietopankkiin. SOTKAnet väestöllisistä syistä, toimintakulttuurista sekä sisältää varsin kattavat tiedot sosiaali- ja terveys- toiminnan laajuudesta ja tehokkuudesta. toimen alueelta. Tähän selvitykseen on valittu Kuntien välisten erojen uskottava tulkinta vaa- tietokannasta muutamia yleisluontoisia ja hyvin- tii hyvää tuntemusta eri kuntien tavoista järjestää voinnin kannalta olennaisia muuttujia. hyvinvointipalveluita asukkailleen. Tällaista tietoa voi olla vain kunnilla itsellään. Tämän selvityksen Selvityksen teemat ovat: tarkoituksena ei ole tulkita kuntien välisiä eroja, 1. Väestörakenne: ikä, ruotsinkieliset, vaan tarjota tietoa kuntien välistä eroista. Niiden ulkomaalaistaustaiset perustellaan alan asiantuntijat voivat itse pohtia 2. Koulutus: korkeakoulutus, koulutuksen syitä kuntien välisille eroille. ulkopuolella olevat nuoret 3. Tulot ja toimeentulo: verotettavat tulot, pienituloisuus, toimeentulotuki 4. Työllisyys, erityisesti työttömyys 5. Asuminen: asumisväljyys, asunnottomuus, vuokrataso 6. Rikollisuus: henkeen ja terveyteen sekä omaisuuteen kohdistuvat rikokset 7. Kuntien sosiaalipalvelut, erityisesti lasten päivähoito ja vanhuspalvelut 8. Väestön terveys: terveyden puute eli sairastavuus. Uusmaalaisten hyvinvointi 2010-luvun alussa 7 2. VÄESTÖRAKENNE Ihmisen ikä on keskeinen hyvinvointipalveluiden Suurkäyttäjiä ovat nuorimmat eli 0–1 vuotiaat tarvetta ja käyttöä määrittävä tekijä. Kaikenikäiset lapset sekä kaikkein vanhimmat ihmiset. Keski- ihmiset käyttävät terveydenhuollon palveluita. määrin ihmisten terveyspalveluiden käyttö kasvaa Käyttö jakautuu kuitenkin epätasaisesti eri ikä- selvästi noin 75 ikävuoden jälkeen. ryhmien välillä. Osa hyvinvointipalveluista on Koska väestön ikä vaikuttaa voimakkaasti ter- myös suunnattu ainoastaan lapsille, nuorille tai veyspalveluiden käyttöön, on syytä nostaa tarkaste- ikäihmisille. luun väestön ikäjakauma Uudenmaan kunnissa. Taulukko 1. Väestön ikäjakauma (%) 2013 Ikäryhmä, vuotta Alue 0–6 7–14 15–64 65–74 75– Espoo 9,6 9,8 67,4 8,3 4,8 Helsinki 7,1 6,6 70,1 9,3 6,8 Kauniainen 7,1 11,3 60,9 11,5 9,2 Vantaa 9,0 9,2 67,8 9,0 5,0 Pääkaupunkiseutu 8,1 7,9 69,0 9,0 6,0 Hyvinkää 7,6 8,9 65,1 10,4 8,0 Järvenpää 8,6 9,1 67,6 9,3 5,3 Kerava 8,1 8,7 67,0 10,4 5,7 Kirkkonummi 10,2 12,1 64,6 8,6 4,4 Mäntsälä 9,8 11,9 62,9 9,2 6,2 Nurmijärvi 9,8 12,7 63,9 8,7 4,8 Pornainen 10,0 14,5 63,3 7,4 4,7 Sipoo 9,3 11,4 63,5 9,4 6,4 Tuusula 9,0 11,7 65,1 9,2 4,9 Vihti 9,6 11,0 64,7 9,3 5,5 KUUMA-seutu 9,0 10,8 65,1 9,4 5,7 Hanko 6,4 7,7 59,8 16,8 9,3 Inkoo 8,1 10,4 61,1 12,4 8,1 Karkkila 7,7 9,6 61,6 11,5 9,6 Lohja 7,9 10,0 62,8 11,4 7,8 Raasepori 7,1 8,5 61,0 12,9 10,5 Siuntio 9,4 12,0 64,1 9,6 5,0 Läntinen Uusimaa 7,6 9,5 61,9 12,2 8,7 Askola 9,8 11,2 63,5 9,1 6,4 Lapinjärvi 6,4 8,5 59,1 14,3 11,7 Loviisa 6,7 8,4 60,4 13,7 10,7 Myrskylä 6,7 8,5 60,3 13,2 11,3 Porvoo 8,0 9,8 64,3 10,8 7,2 Pukkila 7,1 10,7 60,9 12,5 8,8 Itäinen Uusimaa 7,8 9,6 63,0 11,5 8,1 Uusimaa 8,2 8,7 67,5 9,4 6,2 Koko maa 7,8 8,6 64,2 10,9 8,5 pienin arvo suurin arvo 8 Uusmaalaisten hyvinvointi 2010-luvun alussa Kuvio 1. Väestöllinen huoltosuhde 2013 Lapinjärvi Hanko Myrskylä Loviisa Pukkila Kauniainen Raasepori Inkoo Karkkila Läntinen Uusimaa Lohja Mäntsälä Itäinen Uusimaa Pornainen Askola Sipoo Nurmijärvi Siuntio Porvoo Kirkkonummi Vihti Hyvinkää KUUMA-seutu Tuusula Kerava Espoo Uusimaa Järvenpää Vantaa Pääkaupunkiseutu Helsinki Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Uudenmaan kunnista nuorten, alle 15-vuoti- yhdeksi luvuksi, eli väestölliseksi huoltosuhteeksi. aiden ihmisten kuntia ovat erityisesti Pornainen, Se kertoo, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli Nurmijärvi, Kirkkonummi ja Mäntsälä. Eläkeikäi- 64-vuotiasta on sataa työikäistä kohti. Vakiintu- siä puolestaan asuu eniten Hangossa, Lapinjär- neen käytännön mukaan huoltosuhdelaskelmissa vellä, Myrskylässä ja Loviisassa. Työikäinen väestö työikäiseksi luokitellaan 15–64-vuotiaat. Rajaus taas painottuu Helsinkiin, Vantaalle, Järvenpäähän kuvaa kuitenkin huonosti todellisuutta nuorim- ja Espooseen. Kärjistäen voidaan sanoa, että Uu- pien ikäluokkien osalta, sillä 15 vuotiaat ja heitä denmaan lapset asuvat etenkin KUUMA-seudulla, hieman vanhemmatkaan eivät käytännössä ole työikäiset pääkaupunkiseudulla ja eläkeikäiset vielä työikäisiä. läntisellä sekä itäisellä Uudellamaalla. Väestöllisen huoltosuhteen rinnalla käy- Alueen ikäjakaumatieto voidaan puristaa tetään elatushuoltosuhdetta eli taloudellista Uusmaalaisten hyvinvointi 2010-luvun alussa 9 Kuvio 2. Elatushuoltosuhde 2012 Hanko Myrskylä Lapinjärvi Raasepori Loviisa Kauniainen Karkkila Läntinen Uusimaa Lohja Itäinen Uusimaa Pukkila Inkoo Hyvinkää Porvoo Mäntsälä Pornainen Vihti Askola KUUMA-seutu Kirkkonummi Sipoo Nurmijärvi Siuntio Uusimaa Kerava Tuusula Espoo Pääkaupunkiseutu
Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet

    The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet

    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
  • Helsinki-Uusimaa Region Competence and Creativity

    Helsinki-Uusimaa Region Competence and Creativity

    HELSINKI-UUSIMAA REGION COMPETENCE AND CREATIVITY. SECURITY AND URBAN RENEWAL. WELCOME TO THE MODERN METROPOLIS BY THE SEA. HELSINKI-UUSIMAA REGIONAL COUNCIL HELSINKI-UUSIMAA REGION AT THE HEART OF NORTHERN EUROPE • CAPITAL REGION of Finland • 26 MUNICIPALITIES, the largest demographic and consumption centre in Finland • EXCELLENT environmental conditions - 300 km of coastline - two national parks • QUALIFIED HUMAN CAPITAL and scientific resources • INTERNATIONAL AIRPORT • four large INTERNATIONAL PORTS • concentration of CENTRAL FUNCTIONS: economy, administration, leisure, culture • privileged GEO-STRATEGIC LOCATION Helsinki-Uusimaa Region AT THE HEART OF POPULATION • 1,6 MILLION inhabitants • 30 % of the population of Finland • POPULATION GROWTH 18,000 inhabitants in 2016 • OFFICIAL LANGUAGES: Finnish mother tongue 80.5 %, Swedish mother tongue 8.2 % • other WIDELY SPOKEN LANGUAGES: Russian, Estonian, Somali, English, Arabic, Chinese • share of total FINNISH LABOUR FORCE: 32 % • 110,000 business establishments • share of Finland’s GDP: 38.2 % • DISTRIBUTION OF LABOUR: services 82.5 %, processing 15.9 %, primary production 0.6 % FINLAND • republic with 5,5 MILLION inhabitants • member of the EUROPEAN UNION • 1,8 MILLION SAUNAS, 500 of them traditional smoke saunas • 188 000 LAKES (10 % of the total area) • 180 000 ISLANDS • 475 000 SUMMER HOUSES • 203 000 REINDEER • 39 NATIONAL PARKS HELSINKI-UUSIMAA SECURITY AND URBAN RENEWAL. WELCOME TO THE MODERN METROPOLIS BY THE SEA. ISBN 978-952-448-370-4 (publication) ISBN 978-952-448-369-8 (pdf)
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018

    Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018

    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
  • Cost Efficiency of Finnish Municipalities in Basic Service Provision 1994-2002

    Cost Efficiency of Finnish Municipalities in Basic Service Provision 1994-2002

    A Service of Leibniz-Informationszentrum econstor Wirtschaft Leibniz Information Centre Make Your Publications Visible. zbw for Economics Loikkanen, Heikki A.; Susiluoto, Ilkka Conference Paper Cost Efficiency of Finnish Municipalities in Basic Service Provision 1994-2002 45th Congress of the European Regional Science Association: "Land Use and Water Management in a Sustainable Network Society", 23-27 August 2005, Amsterdam, The Netherlands Provided in Cooperation with: European Regional Science Association (ERSA) Suggested Citation: Loikkanen, Heikki A.; Susiluoto, Ilkka (2005) : Cost Efficiency of Finnish Municipalities in Basic Service Provision 1994-2002, 45th Congress of the European Regional Science Association: "Land Use and Water Management in a Sustainable Network Society", 23-27 August 2005, Amsterdam, The Netherlands, European Regional Science Association (ERSA), Louvain-la-Neuve This Version is available at: http://hdl.handle.net/10419/117399 Standard-Nutzungsbedingungen: Terms of use: Die Dokumente auf EconStor dürfen zu eigenen wissenschaftlichen Documents in EconStor may be saved and copied for your Zwecken und zum Privatgebrauch gespeichert und kopiert werden. personal and scholarly purposes. Sie dürfen die Dokumente nicht für öffentliche oder kommerzielle You are not to copy documents for public or commercial Zwecke vervielfältigen, öffentlich ausstellen, öffentlich zugänglich purposes, to exhibit the documents publicly, to make them machen, vertreiben oder anderweitig nutzen. publicly available on the internet, or to distribute or otherwise use the documents in public. Sofern die Verfasser die Dokumente unter Open-Content-Lizenzen (insbesondere CC-Lizenzen) zur Verfügung gestellt haben sollten, If the documents have been made available under an Open gelten abweichend von diesen Nutzungsbedingungen die in der dort Content Licence (especially Creative Commons Licences), you genannten Lizenz gewährten Nutzungsrechte.
  • Kutsuntakuulutus

    Kutsuntakuulutus

    1 (2) Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2003 syntyneiden sekä muiden alempana mainittujen asevelvollisten kutsunnat Uudenmaan aluetoimiston alueella vuonna 2021 seuraavassa järjestyksessä: Saapukaa paikalle viimeistään 15 minuuttia aiemmin, jotta ehditte ilmoittautua ennen tilaisuuden alkua. Kunta Sukunimen alkukirjaimet Päivämäärä Päivä Aika Kutsuntapaikka SIPOO AAA - LIE 16.8.2021 ma 9.00 Kirkonkylän srk-talo, Iso Kylätie 1 LIF - ÖÖÖ 17.8.2021 ti 9.00 ” MÄNTSÄLÄ AAA - MAL 19.8.2021 to 9.00 Kunnantalo, Heikinkuja 4 MAM - ÖÖÖ 20.8.2021 pe 9.00 ” ASKOLA - PORNAINEN AAA - ÖÖÖ 23.8.2021 ma 9.00 Askola-Areena, Linnankoskentie 61, ASKOLA INKOO - SIUNTIO AAA - ÖÖÖ 24.8.2021 ti 9.00 Västankvarn Gård, Västankvarnintie 384, INKOO HANKO AAA - ÖÖÖ 25.8.2021 ke 9.00 Kaupungintalon juhlatilat, Vuorikatu 1 RAASEPORI AAA - LUO 26.8.2021 to 9.00 Tammisaaren nuorisotalo, Ystadinkatu 14 LUP - ÖÖÖ 27.8.2021 pe 9.00 ” TUUSULA AAA - MUR 30.8.2021 ma 9.00 Puolustusvoimien kurssikeskus, Rantatie 66, TUUSULA MUS- ÖÖÖ 31.8.2021 ti 9.00 " JÄRVENPÄÄ AAA - MAL 1.9.2021 ke 9.00 Puolustusvoimien kurssikeskus, Rantatie 66, TUUSULA MAM - ÖÖÖ 2.9.2021 to 9.00 " KERAVA AAA - MAR 6.9.2021 ma 9.00 Puolustusvoimien kurssikeskus, Rantatie 66, TUUSULA MAS - ÖÖÖ 7.9.2021 ti 9.00 ” HYVINKÄÄ AAA - KIT 8.9.2021 ke 9.00 Seurakuntakeskus, Hämeenkatu 16 KIU - PUD 9.9.2021 to 9.00 " PUE - ÖÖÖ 10.9.2021 pe 9.00 " LOVIISA - LAPINJÄRVI AAA - ÖÖÖ 14.9.2021 ti 9.00 Loviisan liikuntahalli,
  • Helsinki-Uusimaa Region Uusimaa Regional Council City of Helsinki Picture Bank / Mika Lappalainen

    Helsinki-Uusimaa Region Uusimaa Regional Council City of Helsinki Picture Bank / Mika Lappalainen

    Helsinki-Uusimaa Region Uusimaa Regional Council City of Helsinki Picture Bank / Mika Lappalainen Helsinki-Uusimaa Region The Helsinki-Uusimaa Region is at the Uusimaa is the most urbanised area in heart of northern Europe. Located on the Finland with the Baltic Sea playing a major south coast of Finland it is home to around role in its life. Agricultural landscapes and 1.4 million people or more than a quarter of the rocky terrain along the coast are the the country’s total population. The annual most common views encountered outside population growth of Uusimaa is about the Helsinki Metropolitan Area. Forests also 13,000 and the percentage of young adults cover vast areas of Uusimaa – as they do - those under the age of 40 - is particularly most of Finland. high. Half of all the immigrants in Finland The region as a whole is characterised by live in the region. a strong historical and social identity and, The Helsinki Metropolitan Area cities like the rest of Finland, Uusimaa is bilingual of Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen in the official languages of Finnish and form the core of Uusimaa. Swedish. Helsinki-Uusimaa Region • Employment - services 80.8 % • Capital region of Finland - secondary production 18.6 % - agriculture 0.6 % • 21 municipalities, the largest demographic and consumption concentration in Finland • Excellence in environmental conditions - 300 km of coastline • 1,4 M inhabitants, 26 % of total - two national parks population of Finland - growth 13 000 / year • Qualified human and scientific resources - foreign population
  • Mihin Suuntaan Mennään Vuokra-Asuntomarkkinoilla?

    Mihin Suuntaan Mennään Vuokra-Asuntomarkkinoilla?

    Mihin suuntaan mennään vuokra-asuntomarkkinoilla? SIJOITUS INVEST 29.-30.11.2017 Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat ry. Koko Suomi data Vuokraovi.com yksityisilmoittajat neliövuokra vuosimuutos 01-06/2017 14,7 0,1 % 01-06/2016 14,7 yritysilmoittajat neliövuokra vuosimuutos 01-06/2017 15,3 4,3 % 01-06/2016 14,7 kaikki vapaarahoitteiset neliövuokra vuosimuutos 01-06/2017 15,3 4,0 % 01-06/2016 14,7 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2017-2021 PTT ja Suomen Vuokranantajat Vuokratuoton laskeminen • Vuokratuotto ennen veroja lasketaan tässä tapauksessa näin: € 2 € 2 × 12 % = × 100 € 2 + € 2 + € 2 ⁄ − ⁄ 푀 ⁄ ⁄ ⁄ • Vuokratuotto lasketaan sitoutuneen pääoman sen hetkiselle markkina-arvolle. • Asunto hankitaan ilman lainaa ja varainsiirtovero asunto-osakkeista on 2 prosenttia. • Remonttivaraksi on oletettu PKS 700 €/m2, muut suuret kaupungit 500 €/m2, muu Suomi 400 €/m2. 5 Vuokratuotto ennen veroja 2017-2021, yksiöt Kajaani Pori Rauma Kotka Mikkeli Jyväskylä Kouvola Kehyskunnat Rovaniemi Kuopio Seinäjoki Kokkola Keskiarvo Lahti Vaasa Oulu Joensuu Tampere Turku Hämeenlinna Lappeenranta Vantaa Espoo-Kauniainen Porvoo Helsinki 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% vuosikasvu, keskimäärin 6 Arvonnousu 2017-2021, yksiöt Helsinki Kokkola Vaasa Espoo-Kauniainen Turku Tampere Vantaa Jyväskylä Kuopio Keskiarvo Lahti Seinäjoki Kehyskunnat Joensuu Hämeenlinna Porvoo Pori Mikkeli Rovaniemi Lappeenranta Kotka Kajaani Oulu Rauma Kouvola 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% vuosikasvu, keskimäärin 7 Keskimääräinen kokonaistuotto 2017-2021, yksiöt Kokkola Vaasa Helsinki Jyväskylä
  • What Is a Regional Land Use Plan?

    What Is a Regional Land Use Plan?

    WHAT IS A REGIONAL LAND USE PLAN? Helsinki-Uusimaa Regional Council 2016 THE HELSINKI-UUSIMAA REGION – A GROWING CAPITAL BY THE BALTIC SEA The Helsinki-Uusimaa Region lies on the and one of the fastest growing areas south coast of Finland, with the Baltic in Europe, as well. It is a diverse Sea playing a major role in its life. This area consisting of lively centres with vital region is the largest demographic encircling suburbs, wide rural areas and and consumption area in the country, areas in a natural state. 2 LAHTI RIIHIMÄKI PUKKILA LAPINJÄRVI MYRSKYLÄ HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ KARKKILA ASKOLA JÄRVENPÄÄ PORNAINEN NURMIJÄRVI LOVIISA SALO TUUSULA VIHTI KERAVA PORVOO SIPOO LOHJA VANTAA KAUNIAINEN SIUNTIO ESPOO HELSINKI KIRKKO NUMMI INGÅ RASEBORG FINLAND HANKO HELSINKI-UUSIMAA 0 10 20 30 km REGION NORWAY Helsinki SWEDEN RUSSIA Baltic Sea ESTONIA 0 10 20 30 © Uusimaa Regional Council km LATVIA DENMARK IRELAND LITHUANIA UNITED RUSSIA KINGDOM POLAND BELARUS GERMANY BELGIUM LUXEMBOURG CZECH UKRAINE REPUBLIC SLOVAKIA FRANCE FACTS ABOUT THE HELSINKI-UUSIMAASWITZERLAND REGION:AUSTRIA HUNGARY MOLDOVA SLOVENIA ROMANIA CROATIA ITALY ANDORRA MONACO BOSNIA AND HERZEGOVINA SPAIN SERBIA • 1.6 million inhabitantsPORTUGAL, about 29 % of the Finnish population BULGARIA MONTENEGRO MACEDONIA • Population growth 17,000 inhabitants in 2015 ALBANIA TURKEY GREECE • Share of total labour force in Finland: about 32 % • Share of Finland’s GDP: about 38 % 3 REGIONAL LAND USE PLANNING The regional land use planning helps to The regional land use plan has an overall steer the everyday life: where to locate character and aims at the future; it is the housing, work places, services and made for the whole region.
  • Lataa Esite (PDF)

    Lataa Esite (PDF)

    JÄTEASEMAT PALVELUKSESSASI Jäteasemalla on henkilökuntaa. Toimita jäteasemalle jätteet, joita ei voi tai ei saa laittaa jäteastiaan (isokokoiset jätteet, suuret määrät tai erityisjäte-erät). Henkilöauton peräkärrykuormaa suuremmat määrät sekajätettä toimitetaan aina Lohjan Munkkaan tai Porvoon Domargårdin jätekeskukseen. LAJITTELEMALLA SÄÄSTÄT JÄTEMAKSUISSA Jäteasemalle voit tuoda useita jätteitä maksutta aseman aukioloaikoina: haravointijäte paperi kartonki käsitelty ja käsittelemätön puu metalli kyllästetty puu lasipakkaukset risut ja oksat muovipakkaukset sähkölaitteet tekstiilit vaaralliset jätteet LÄNSI-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA Jätehuoltopalvelu HANGON JÄTEASEMA ASKOLAN JÄTEASEMA Suursuontie 30 Hiidenkirnujentie 162 LOVIISAN JÄTEASEMA sinun tarpeisiisi INKOON JÄTEASEMA Inkoon Rannikkotie 1393 Urakoitsijantie 4 KARJAAN JÄTEASEMA PORNAISTEN JÄTEASEMA Furusvedintie Läpimurrontie 4 KARJALOHJAN JÄTEASEMA PORVOON JÄTEKESKUS, DOMARGÅRD Sammatintie 330 Ritamäentie 20 Itä- ja Länsi-Uudellamaalla omakotitalojen ja kesämökkien sekajäteastiat tyhjennyttää Rosk’n Roll Oy Ab. KARKKILAN JÄTEASEMA RUOTSINPYHTÄÄN JÄTEASEMA Puhdistamontie Teollisuustie 1 Jäteastioita tyhjentävät tarjouskilpailujen perusteella valitut LOHJAN JÄTEKESKUS, MUNKKAA SIPOON JÄTEASEMA kuljetusyritykset. Rosk’n Roll hoitaa asiakaspalvelun ja Munkkaanmäki 51 Ampumaradantie 3 laskutuksen, antaa jäteneuvontaa sekä ylläpitää jäteasemia. PUSULAN JÄTEASEMA Pitkäsillantie 3 TAMMISAAREN JÄTEASEMA Mestarintie 10 VIHDIN JÄTEASEMA Kumpunotkolantie Tervetuloa asiakkaaksi! Katso jäteasemien
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
  • Valmistuneet 1.1.-3.6.2021 Tilanne 3.6.2021

    Valmistuneet 1.1.-3.6.2021 Tilanne 3.6.2021

    Valmistuneet 1.1.-3.6.2021 Tilanne 3.6.2021 Tutkinto ja julkaisuluvan antaneet kotikuntineen Määrä Autoalan perustutkinto 12 Halonen, Arttu Sakari; Askola Läne, Tanel; Porvoo Nevalainen, Timi Topias Olavi; Porvoo Sorvari, Jesse Matti Mikael; Porvoo Elintarvikealan perustutkinto 6 Kivilahti, Anni Maaria; Askola Korhonen, Toivo Tapio Juhani; Porvoo Laiho, Outi Hanna; Hankasalmi Riikonen, Sanna Maria Inkeri; Porvoo Grundexamen i affärsverksamhet 9 Dyring, Emmina Anna Olivia; Loviisa Heikkinen, Casper; Porvoo Heiskanen, Netta Maria; Porvoo Helen, Reeta; Nurmijärvi Henrichson, Ella; Porvoo Ammattilukio Holm, Santtu Eemeli; Loviisa Tallberg, Matilda Mikaela Charlotta; Porvoo Östergård, Emelie Elisabeth Franksdotter; Porvoo Hieronnan erikoisammattitutkinto 1 Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto 17 Coleman, Michelle Daniela Maria; Porvoo Hallikainen, Nea Pauliina Emilia; Miehikkälä Häyrynen, Heini Riitta; Porvoo Kokko, Jonna Maria Karoline; Sipoo Linnainmaa, Satu Piritta; Helsinki Paananen, Emmi Riikka Alina Maaria; Järvenpää Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto 1 Isännöinnin ammattitutkinto 31 Pohjamies, Pii Maria Karoletta; Espoo Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto 4 Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto 66 Ahmed, Sabrina; Vantaa Ainab, Abshira Abdirahman; Helsinki Alimi, Thouraya; Helsinki Byman, Tiia Carolina; Helsinki Bärlund, Joel Alexander; Helsinki Dimitrova, Radost Todorova; Helsinki Hajiqaderi, Kurdestan; Espoo Hallia, Rita Pia Susanna; Helsinki Hassan, Mohamud Sadia; Helsinki Hussein Haashi, Aminarun;